Historiallinen tarkkuus on mielenkiintoinen asia. Joskus anakronismit kiusaavat enemmän, toisinaan taas vähemmän. Esimerkiksi Sergio Leonen elokuvissa voisi antaa anteeksi paljon enemmänkin, kun taas Valkoinen tiikeri ei mielestäni osannut päättää onko sen taustakankaana fantasiamaailma vai vain huolimattomasti koottuja väläyksiä historiasta.
Huuhkajassa muutama kohta - kuten takakannen harhaanjohtava teksti - nousi esille häiritsevästi. Samoin aiemmin mainitsemani tunne tarinan muodostamisesta väkisin muutaman irrallisen kuvan pohjalle tuntui voimakkaana, mutta kokonaisuus oli silti rahan arvoinen. Olen kuitenkin yhä sitä mieltä, että samat asiat ja enemmänkin olisi saanut kerrottua myös tarkemmassa historiallisessa miljöössä.
Lukukokemukselle hyvät taustatiedot ovat tavallisesti hyväksi, paljonkin vapauksia ottavasta tarinasta voi nauttia. Kirjoittajalle sopivissa rajoissa pysyminen on tietysti haastavaa.