Kick-Ass on sarjakuvana semmoista "irroittelua", että eihän siitä mitenkään olisi voinut tehdä amerikkalaista elokuvaa suoraan. Sitä ei olisi koskaan päästetty USA:ssa ainakaan teatterilevitykseen... Olisiko sitten Japanissa tai muualla aasiassa kyetty säilyttämään kaikki pallien sähköistykset jne. alaikäiseen kohdennettu ultraväkivalta?
On todellakin eri asia, voiko sarjakuvaa siirtää suoraan elokuvaksi. Scott Pilgrim yritti kovasti, mutta toisella katselulla sen kikkailu alkoi jo ärsyttää häiritsevästi.
itsellä ei vielä viideskään katselukerta Pilgrimissä haitannut lain, kuudetta ei vielä ole.
Sin City mallintaa myös pitkälti 1:1 sarjakuvan mutta näyttelijöillä ja liikkeellä, monelle juuri yhdenmukaisuus on ongelma.
Korealaiset sovittivat Old Boy mangan melko pitkälti lihaa ja mieltä säästämättä eli mahdottomuudesta ei ole, varsinkin kun Kick-Assin kohdalla vasiten mentiin studiorakenteen ulkopuolelle ja keräsivät rahat itse.
Varmaankin juuri koska laittoivat omat roponsa alunperin peliin päätyivät karsimaan kaiken kyynisyyden, nihilismin ja minkään elämänmakuisuuden pois jotta saadaan
"suurelle yleisölle" hajuton ja mauton keitos.
Kuvauksellisestihan Kick-Ass toimii ja tuotantoarvojakin on, kaikki hahmot vaan on tasapäistetty ja tehty mahdollisimman vähän loukkaaviksi Katie Deuxmasta Daven isään.
Kick-Ass ei sarjakuvana ole mikään lajityyppinsä Citizen Kane mutta elokuvavertauksissa pysyäkseni ei tarvitse olla ääri-isänmaallinen militaristihörhö jos hätkähtää kun Väinö Linnan Sotaromaanista filmatisoidaan Vääpeli Körmy akselin selluloiditeos.
Kun sellaisia kilttejä hiukan vinosti supersankareille naureskelevia sarjakuviakin on.
Ennemmin tehdään sovitus niistä.
Sarjakuvan hengelle voi olla uskollinen, V for Vendettan elokuvasovitus leikkaa osan pois ja lisää mitä sarjakuvassa ei ollut muttei muuta hahmojen motivaatioita ja persoonia ja se pyrkii siirtämään pohjavireen ja sanoman elokuvan keinoin sarjakuvasta.
Kick- Ass siirtää vain lähtökohdan, ei sanomaa ja seuraumuksia.
Mutta näillä mennään.
