Hyvää taidetta se ei automaattisesti ole. Taiteeksi voi ja pitää mielestäni kuitenkin tunnustaa kaikki, mikä esitellään taiteena.
aivan ,
Myös taiteeksi määrittely voidaan esittää taiteena.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
Ylläoleva kirjoitukseni ei ole taidetta , mutta se että esitän sen tässä taitena on taidetta.
jatkuu...
Jos sarjakuvassa nyt ihan välttämättä pitää tehdä ero taiteen ja viihteen välille, niin ainoa toimiva lähtökohta lienee tuo timoron tekemä kahtiajako itseilmaisun ja kosiskelevan tilaustyön välillä.
Toisaalta , jos puhutaan sarjakuvan onnistuneisuudesta niin mikä pakko siinä on raahata mukana epämääräistä taidekäsitettä.
Sarjakuvaa - myös ns."suoraan taiteeksi tehtyä" - voi arvioda funktionalistisista lähtökohdista esimerkiksi (kerronta)teollisena muotoiluna, käsityönä , viihteenä , jne...
Lopuksi Pollockista puheen ollen, hauska tosielämän anekdootti:
Arkkitehtioppilaat aloittelivat maalaustuntia ja kaveri sekoitteli värejä valmiiksi jonkun jätepahvin päällä. Pollockinsa tunteva assistentti katsoo pahvia ja sanoo ihan tosissaan:
"Sä kehittelet aika kivaa juttua tossa sun teoksessa."
