On olemassa sellainen käsite kuin enemmistön demokratia. Se tarkoittaa osapuilleen sitä että on olemassa illuusio sellaisista käsitteistä kuin sananvapaus ja demokratia mutta enemmistön mielipide vääjäämättä tuhoaa kaikki muut mielipiteet. Tässä Johanna Rojolan aloittamassa keskustelussa toimii moderni yhteiskunta pienoiskoossa. Rojola on kyseenalaistanut viestissään monia asioita ja keskusteluun osallistuneet ovat tavalla tai toisella osoittaneet lähestulkoon jokaisen siinä esitetyn väittämän todeksi. Tämä on kuitenkin merkityksetöntä sillä Rojolan argumentit hukkuvat tässä keskustelussa vastapuolen silkan viestimäärän alle ja näinhän se toimii muuallakin. Kovaääniset idiootit mekkaloivat kunnes toisinajattelijat on lannistettu tai hiljennetty.
Alkuperäinen ajatus on kaikilta jo tyystin unohtunut tai kuten tässä keskustelussa, pahasti hämärtynyt.
Kummastelen Rojolan motiiveja aloittaa tällainen keskustelu sivustolla jonka henki on kaikille osallistujille varsin selvä. Tiedän itseni lisäksi useita jotka ovat turhaan etsineet Kvaak.fistä älykästä keskustelua sarjakuvasta ja luovuttaneet. Kyse ei ole niinkään ylimielisyydestä vaan enemmänkin sen tosiseikan ymmärtämistä että nyt kirjoitellaan Conanin lukijapalstalle eikä Parnasson yleisönosastolle.
Aiemmin tässä keskustelussa kommentoitiin: "Parempiakin paikkoja sosiaalipoliittisille vuodatuksille on kuin sarjakuvafoorumi." Tässä ehkä juuri suurin puute tässä foorumissa. Ei kyetä ajattelemaan saati keskustelemaan asioista monipuolisesti. Osallistujat ovat nuoria innokkaita miehiä tai keski-ikäisiä entisiä fanittajia joilla on tämän sivun osalta tarpeita joita en pysty kuvittelemaan. Sarjakuva on taiteen/viihteen muoto joka ei kaikesta näillä sivuilla esitetystä argumentoinnista huolimatta ole jotain tyhjyydessä kelluvaa ja täydellistä vaan aikaansa ja ympäröivään maailmaan monimutkaisesti linkittyvä ilmiö. Ymmärrän kyllä että monella sivun lukijoista ei ole muuta kohdetta mielenkiinnolleen ja sarjakuvasta keskusteleminen luo sen ainoan ja hataran yhteenkuuluvuuden tunteen muiden ihmisten kanssa, jota me kaikki niin kaipaamme.
Sama asenne näkyy valitettavasti kaikessa muussakin sarjakuvaan liittyvässä, muttei välttämättä samalla tavalla kärjistetysti.
Mutta missä käydä sellaisia keskusteluja, joilla mahdollisesti olisi alaa ja ajattelua kehittävää merkitystä? Sarjainfossa? Puhekuplan listalla? Edellämainitusta puuttuu välittömyys ja jälkimmäisen ymmärrän etupäässä informaatiokanavaksi. Eli toiveikas sormi harhailee päivittäin näppäilemään näiden sivujen osoitteen.
On mahdotonta käydä keskusteluja älyllisesti tällaisessa foorumissa jossa vallitsee näennäinen sananvapaus. Kenellä tahansa on mahdollisuus kirjoittaa mitä tahansa mutta enemmistön demokratia vesittää JOKAISEN haastavan ajatuksen. Tämä on oire siitä että yksinkertainen kansalainen ymmärtää sananvapauden ja demokratian niin yksipuolisesti ettei kykene näennäisen vapaassa maailmassa asioiden toimivan monimutkaisemmalla, julmalla tavalla. Oman ulosannin ja ajattelun itsesensuurista nyt puhumattakaan.
Rojolan viestiin palatakseni haluaisin kysyä häneltä itseltään, että millaista kommunikaatiota hän itse toivoisi tällä sivustolla ja kuinka sellainen olisi mahdollista. Samalla kuitenkin epäilen aloitusviestin vilpittömyyttä. Olen lukenut saman viestin, hieman erilaisin sanakääntein, niin monta kertaa niin monessa paikassa että en voi estää ajatusta takaaviritettävästä barbi-nukesta joka toistelee siihen ohjelmoituja lauseita.
Omasta mielestäni keskustelu naisten ja miesten sarjakuvasta on sinänsä turha, koska merkitystä on ainoastaan sillä että onko sarja hyvä vai ei. Jotkin kulttuuri ynnä sukupuolierot eivät ole toisten ymmärrettävissä, eikä se tee teoksista huonompia. Tai parempia. Kaikki muu on triviaalia ja kaikkihan tietävät mitä yhteistä on mielipiteillä ja persereiällä. En kuitenkaan tuomitse triviaalia mielipidekeskustelua, syyllistyn siihen itsekin, sillä uskon sen toimivan välineenä pohtia ja hahmottaa monimutkaisempia asioita.
Tärkeintä on että pystyy elämässään vilpittömästi nauttimaan edes jostakin.
hans nissen