Pitkään, pitkään aikaan ei ole Suomessa julkaistu ei-humoristista seikkailusarjakuvaa eikä kauhua, siksipä esmes XIII alkaa nyt vasta, kuudennen albun myötä, lähteä liikkeelle. Kahtotaan sitten miten Dampyyrin kans käy.
Pitkäjänteisyyttä, sitä on pakko olla. Oman selän takaa voisi vielä mainita Jeren, jonka viides albumi oli läpimurto. Siis 5-10 vuotta kestää ennen kuin kansa herää, että ai tämmöstäkin on. Kvaakki voi osaltaan hiukka nopeuttaa sanan leviämistä, mutta toistaiseksi vielä suht vähän. Tulevaisuus luuraa joka tapauksessa netissä.
Kunnes tulee jotain mikä on kehittyneempi aste netistä, viktoriaanisella ajalla oli omat kaukokirjoitin "Irccaajansa" eli ei mitään uutta hehkuvan kuuman valtavan kaasupallon kiertolaisen pinnalla.
Toivottavasti myös useampi kustantaja pitää kiinni pitkäjänteisyydestä. J.Pukkilan kanssa käyty keskustelu sai oman arviomme siihen 2-3 vuotta, sitä ennen tulee persnettoa. Toki on poikkeuksia jotka singahtavat alle vuodessa kaikkien huulille, mutta moni myös katoaa yhtä nopeasti suosiosta kuin sinne tuli.
Vakava sarjakuva on kvaakin ja muiden sarjakuvaa harrastavien marginaalihenkilöiden lisäksi outo käsite.
Modestya ja Rip kirbyä kun pitäisi jaksaa seurata.
Mitä kansa haluaa ei ole alin mahdollinen yhdistävä tekijä. Kansa haluaa hyvin tehtyjä kertomuksia joilla on viihteellinen arvo.
Liian usein viihde liitetään sarjakuvien puolella visioon sarjakuvamaaliman kitsch-versioon frederickin ja ison Dn yhteiskeikasta Tallinkilla: halpaa, mautonta junttikamaa.
Mielipiteen omaavat saavat pitää sen, kunhan muistutan että Ahvenamaa kuuluu Suomelle ja kuu ei ole goudajuustoa.
ongelma ei ole mitä kansa haluaa. Ei ole ongelmaa. Kansa ei vielä tiedä haluavansa opiskelijaelämän herkkää ihmissuhdekuvausta antropomorhisilla nilviäisillä tai 1920-luvun suomen historiaan pohjaavaa scifiseikkailua tai realistisesti piirrettyä kertomusta työttömyydestä.
Kansa ei päätä, tässä yhteydessä demokratia ei toimi. On luotettava omiin vaistoihin ja makuun ja saatava sarjakuva esiin.
se on oikea ongelma. Foorumi, jakelu ja myynti.
Jysäys kuoli puoli vuotta, vuosi etuajassa. liian moni muu tapettiin vuoden parin sisällä kun alun myynti oli "kehno".
Jysäyksestä tiesi jos luki kvaakkia.
Mutta netistä riippumatta, näkyvyyden ja yleisen tietoisuuden saavuttaminen vie aikaa.
Ja se on yhä ongelma.
Ilman laatua ja sisältöäkin pärjää, niitä on nähty ja monia pidetään tärkeinäkin, mutta se että on toimiva kanava on asia erikseen.
Sisältö on tärkein, mutta jos sitä ei osteta ja lueta se on merkityksetön.
Ei ole aiheen vierestä, sillä ihmisille voi vakuuttaa/myydä mitä vain kunhan markkinointi pelaa.
Emme me lajina niin kovin fiksu ole.