Kirjoittaja Aihe: Dead Irons  (Luettu 2402 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Doctor Phantomizer

  • Kesyttämätön outolintu
  • Jäsen
  • Viestejä: 6 253
  • Bite from the dust til the dawn
Dead Irons
« : 02.05.2010 klo 16:46:07 »
Onkos kukaan muu kuin minä lukenut tätä näppärää kauhulänkkäriä?
Itselläni osui tämä sattumalta käsiin kirjastossa, ja päätin ottaa lukuseen. Lyhyt nelilukuinen stoori passasi hyvin, vaikkakin tuli vähän meininki että syntytarinaa tässä vasta luetaan.

Kysehän on siis Dynamite Entertaimentin kustantamasta mini-sarjasta.
Tarinan on kirjoittanut James Kuhoric, joka on muutenkin viihtynyt mielestäni hyvin kauhun, splatterin yms. parissa Dynamitella. Kuvituksesta vastaa tunnelman luonnissa taitava Jason Shawn Alexander, jonka tunnetuimpiin töihin kuulunee Dark Horsen The Secret stoorin piirtäminen. Ainoana vikana mainittakoon, että kansista vastaa jo Dark Towerissa häirinnyt Jae Lee, joka ei vieläkään osaa tehdä houkuttelevia ilman tietokonetta tehtyjä kansia.

Tarina kertoo Irons nimisen perheen keskinäisistä komplikaatioista. Perheen uskonnollisesti hurahtanut isä on rääkännyt perheväkivallalla muuta perhettä (4 lasta, joista 3 poikaa ja yksi tytär), ja tämä on jakanut perheen jäsenet kolmeen ryhmään. Lisäksi perheellä on yksi aika pirun näkyvä ja iso ongelma...he nimittäin ovat kaikki kuolleita.

Kirouksen vuoksi perheen lapsista on tullut demoni, ihmissusi, vampyyri ja yksi erillään kulkeva jonkinsortin hybridi. Kolmen ensiksi mainitun halutessa antaa myös kirotulle/kuolleelle isälle koko sotkun aiheuttamisesta kunnolla selkää, neljäs hybridi velipoika tahtoo vapauttaa perheensä kirouksesta. Samalla tarinassa näytetään flashbackkinä miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty.

Tekijöiden itse luonnehtiessa teosta malliin "Hyvät, pahat ja rumat kohtaa Manaajan", sanoisin itse kuitenkin, että tarina on enemmänkin "Hyvät, pahat ja rumat kohtaa DEAD BY SUNSETin joka kohtaa Death Walks the Streetsin."
"Ollie, the only people who have to worry about Big Brother are the people who are doing something wrong."-Green Lantern, Hal Jordan.

Doctor Phantomizer

  • Kesyttämätön outolintu
  • Jäsen
  • Viestejä: 6 253
  • Bite from the dust til the dawn
Vs: Dead Irons
« Vastaus #1 : 08.05.2010 klo 17:18:51 »
No, eikös kellään teosta lukemattomalla ole edes ennakkomielipidettä? Tai mitä mieltä sitten taas lukeneet? Kiinnostaisi nähdä mitä mieltä muut ovat tästä teoksesta...
"Ollie, the only people who have to worry about Big Brother are the people who are doing something wrong."-Green Lantern, Hal Jordan.

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Dead Irons
« Vastaus #2 : 08.05.2010 klo 20:37:39 »
Ei tuo paatunutta länkkäri-fania ihmeemmin hetkauta. Esim. Jonah Hexin kauhukokeilut olivat mielestäni melko turhanpäiväisiä. En kuitenkaan periaattessa vastusta kahden eri genren sulauttamista. Ratkaiseva asia on tietenkin se, miellyttääkö kuvitus ja innostaako teksti. Mielelläni siis lukisin, jos jossain vastaan tulisi, mutta ennakkoon en ennusta innostuvani.

Minä muuten pidin Jae Leen kansista Dark Towerissa...
"Tex-tieteen yli-morisco"

Wladislaw

  • Jäsen
  • Viestejä: 198
Vs: Dead Irons
« Vastaus #3 : 10.05.2010 klo 14:50:42 »
Tästä sarjasta ei ole mitään kokemuksia, mutta Jeff Mariotten vaihtelevien piirtäjien kanssa tekemä Desperadoes miellytti kyllä. Siitä tuli hiljan näppärä omnibuskin, niin sain puuttuvat numerot kerralla. Desperaadoissakin on mukana yliluonnollisia aineksia, mutta (yleensä) hillitymmin kuin tuossa Ironsissa kuvauksen pohjalta on. Intiaanitaikuuteen pohjaavat monet nähdyt outoudet.

John Cassaday ja John Severin saattavat olla tuttuja supersankariyhteyksistä. Muut piirtäjät olivat itselleni outoja, mutta jälki kyllä kelpasi.

JV

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 048
Vs: Dead Irons
« Vastaus #4 : 10.05.2010 klo 15:13:29 »
Minun kohdalla Jason Shawn Alexanderin kuvitus varasti huomion Dead Ironsissa. Hänen  mustetyöskentelynsä on upeaa, mutta ei välttämättä palvele tällä kertaa tarinaa parhaiten. Kuhoricin tarina tuntui aika ontolle - väkivallalla ja kauhukuvilla herkuttelulle ollaan kyhätty taustakertomus, joka tietyllä mytologisella tasolla on kiehtova, mutta psykologisuudessaan rasittava. Minä olisin tämän perusteella luullut sarjaa Kuhoricin ensimmäiseksi sarjiskässäriksi, mutta esittelytekstien mukaan miehellä onkin vankka kokemus alalla.

Visuaalisesti upeaa, vaikkakin suosittelisin mieluummin Alexanderin kuvittamaa Abe Sapien - The Drowning -albumia. Se ainakin minulle oli kokonaisuutena paljon tyydyttävämpi tuotos (vaikka se ei westerniä olekaan).

tolppis

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 332
  • Viinissä totuus
Vs: Dead Irons
« Vastaus #5 : 18.05.2010 klo 11:20:33 »
Löytyypi Espoon kirjastoista (Iso Omena, Tapiola) mutta jätin hyllyyn kun en tykännyt (selauksen perusteella) kuvituksesta ja tosiaan tuli jostain syystä mullakin mieleen se Timothy Trumanin ja Joe R. Lansdalen Jonah Hex jossa myös nuita kauhuelementtejä.

Nyt on niin paljon tota luettavaa etten taida vieläkään lainata Dead Ironsia mutta ehkäpä kun saan Grandvillen ym. palautettua niin sitten. Kun kerran täälläkin jo tästä oli turistu.