Kehtaanko sanoakaan käyttäväni innolla 4 gigatavun muistitikkua. Nykyään saa vetoisempiakin tikkuja ja tämä alkaakin olla jo liian pieni. Dokumentääri- ja näytefilmit kulkevat sitten dvd:llä.
Hivenen epäselväksi jäi, mitä tarkoitettiin juuri ja juuri näkyvällä mössöllä. Muistikuvani piirtoheittimistä ovat yksinomaan masentavia. Hyvällä tuurilla piirtoheittimen kuva oli maksimissaan jopa puolet kankaasta, ja alarivi jäi aina jonnekin kätköön. Hyviin tapoihin kuului että luennoitsija kysyi "näkyykö tämä kaikille", mihin vastattiin aina "EI!", mihin luennoitsija vastasi nostamalla kalvoa 0,01 senttimetriä ylöspäin ja sanomalla "no yritetään nyt pärjätä". Värillisiä kalvoja en ole koskaan nähnyt, mutta kyllä niitä jostakin jollain koirankujeella sai.
Videotykin kanssa ei koskaan ole ollut tällaisia ongelmia.
Toinen etuus. Nykyään oppilaitoksen koneessa on useasti internet-yhteys, joka jopa toimii. Sillä kun kaivaa netin kätköistä valaisevaa materiaalia tykillä kankaalle ammuttavaksi, ei tarvitse edes kuljettaa kaikkea fyysisesti mukana.