Jep.
Tuli luettua tuo kyseinen teos (
Ruskaa Pakkasella) ja nyt on aika avautua.
En ole koskaan pahemmin innostunut omaelämänkerrallisista jutuista, mutta siitäkin huolimatta tulin ostaneeksi tämän -sarjakuvan. Luin sen heti samana päivänä ja täytyy todeta, että sehän oli loistava.
Oli hauskaa lukea tamperelaisen nuoren sarjakuvapiirtäjän arjesta, koska tällä hetkellä olen sellainen itse. Oli mukava huomata yhtäläisyyksiä omaan persoonaan ja elämään, mutta myös huikeita eroja.
Sarjakuvasta jäi hyvä mieli ja lämmin mukava olo, koska vaikka Reimalla nyt ei tainnut aina mennä kaikki ihan putkeen, niin sarjakuva ei kuitenkaan ollut mitään ahdistuksessa piehtarointia (eli tämä on siis tosi epätrendikästä kamaa
).
Huomasin vähänaikaa sitten, että Mäkinen oli lähettänyt minullekin kutsun teoksen julkkareihin, mutta koska silloin oli pitkä tauko, jolloin en päässyt lukemaan postiani, niin en moista huomannut
. Kiitokset kutsusta kuitenkin...
Ainoat risut, mitä tähän hätään keksin varsinaisesta päätarinasta ovat vähäiset: Välillä hahmot keskenään liian saman näköisiä ja sivut olisivat saaneet olla isompia.
Lopun wanhat sarjakuvat olivat myöskin valaisevia. Kun itse olen pienestä asti (ja siis edelleenkin) tehnyt Sci-Fi ja Fantasia tarinoita tai umpihulluja huumoripläjäyksiä, niin oli jopa hieman surrealistista huomata, että joku on nuoruudessaan jo tehnyt oikeasta elämästä kertovaa draamasarjakuvaa... itse en moiseen pystyisi vieläkään (vaikka ikää on sentään kohta 20
).
Juu. Onko muilla kommentoitavaa tästä hienosta ja nostalgisesta sarjakuvasta?
