Vielä jokunen sana lisää sarjiksen teknisistä yksityiskohdista.
Minusta viimeisessä seikkailussa noin stripistä 2700 lähtien piirrostyyli vaihtuu ja taiteen taso laskee. Jo sitä ennen on havaittavissa yksittäisiä heikompia strippejä ja ruutuja. Siirtymä ei ole jyrkkä, sillä vastaavasti löytyy stripin 2700 jälkeen hetken aikaa myös joitakin hyvin tehtyjä ruutuja.
Taitaapa tuossa ko. seikkailun loppupuolella olla jopa kaksi eri haamupiirtäjää tai eri tussaajat, sillä aluksi taiteessa on enemmän yksityiskohtia, vaikka sekin on hengetöntä. Loppu on karmean näköistä…! Olisi ollut ihan paikallaan kommentoida tätä taiteen muutosta esipuheissa ja sisällysluettelossa, koska lukija ei voi olla huomaamatta sitä.
Sivun 131 krokotiilikuvat olen nähnyt jossakin aiemmin, mahdollisesti Prinssi Rohkeassa.
Albumin nimi siis on Kielletty kaupunki. Sen niminen, tai tarkkaan ottaen Tarzan ja kielletty kaupunki, on Burroughsin yksi Tarzan-romaani, jonka sarjakuvaversio on otettu kokoelmaan mukaan. Mutta sarjakuvaseikkailun nimi on Tarzan ja Ashran timantti. No, Kielletty kaupunki on myyvempi nimi kanteen, mutta joka tapauksessa eri nimien käyttö samassa albumissa on minusta hämäävää.
Seikkailujen englanninkieliset nimet ja alkuperäiset päiväykset olisi voinut mainita. Netissä Scribd-sivustolla on
tiedosto, josta ne saa. Tuossa tiedostossa tosin on tekijätiedoissa puutteita.
Barryn ensimmäisen tarinan vuosi 1947 lukee kokoelmassa aivan oikein sivulla 2.
Manningin nimi olisi pitänyt lihavoida takakannessa niin kuin on tehty muille tekijöille.
Ladonta ja painoasu näyttävät hyviltä. Vaivaa on nähty paljon. Todennäköisesti myös suomennos on totuttua huippulaatua, mutta en ehdi lukea kirjaa ihan lähiaikoina.
En epäile tarinoiden imua. Alustavasti Manning näyttää tosi hienolta. Kiitos tästä julkaisusta, vaikka hieman moitin!
Tuoreimmat viestit