Allekirjoitan edellisen. Hyvä jos joku elokuvan myötä tarttuu sarjakuviin mutta suunnatonta otantaa en odota.
Elokuvan ja sarjakuvan eroa osoittaa esimerkiksi hiljattainen D23 tapahtuma jenkkilän ihmemaassa: kun Adam Driver oli "paikalla" videoyhteyden kautta suurella screenillä ja ensin vitsaili olevansa Magneto.
Yleisö mylvii.

Kun korjasi että esittää itseasiassa Nathan Milburya oli pääosin syvä, hämmentynyt hiljaisuus.
Muutamia kiljahduksia jotka muistivat tämän sarjakuvista Mr Sinister valehenkilöllisyydeksi.

Ja hyvä tavaton, toisaalla internjetin uumenissa oli pakko korjata kun eräs äityi väittämään Jean Greyn olevan " ihan kopioitu Stranger Things Elevenista"

Markkinat laajenevat mutta eivät elokuvien ehdoilla.

Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla tekijät puhuvat teoksesta sunnuntaina 20.09.2026 klo 13.15-14.00 kirjastolavalla.

Ohjelma on julkaistu

https://sarjakuvafestivaalit.fi/ohjelma/

Hyviä kommentteja, MUTTA aikalailla täydellisessä ristiriidassa tutkimuksien kanssa.

2025
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 %, 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Vain painettuna sanomalehtiä lukee enää 6 % suomalaisista.

"Sanomalehtien lukemisen painopiste on jo selkeästi siirtynyt digitaalisesti tarjolla olevaan sisältöön, myös iältään varttuneempien keskuudessa. Paperilehden lukeminen on vähentynyt varsin luonnollisesti paperin ja digin rinnakkaislukemisen kautta, kun jatkumo on löytynyt digitaalisesta lehdestä.

Toki mutta tuo on sanomalehti. Ei sarjakuva.
Ja jättää huomiotta tekijänä Postin palvelujen purkamisen johtaneen monessa paikassa ettei lehteä saa edes seuraavaksi päiväksi julkaisusta.

Kyllä, yksi sanomalehtien ominaisuuksista on sarjakuva ja olennainen osa sarjakuvan historiaa.
Alunperin sarjakuvat olivat hyviä markkinointi täkyjä joiden suosion takia koottiin sarjakuvaliitteitä... kunnes hoksattiin ettei tarvita sitä sanomalehteä sarjakuvan ympärillä, voidaan julkaista ihan vaan sarjakuvat. Jopa sellaisia joita se sanomalehti ei hyväksy.

Suomalaisista täällä menestyneimmistä sarjakuvista lähes kaikki aloittivat sanomalehden strippisarjakuvana.
Joskin paperipulaan vedoten ( jota kukaan fiksu silloinkaan uskonut) mm Helsingin Sanomat puolitti sarjakuvasivut.
Eli sinänsä vaikuttaa niin meillä kuin globaalisti sarjakuvamarkkinoiden kokoon. Ei varsinaisesti positiivisesti mutta vaikuttaa.

Karvinen alkoi koska Jim Davis halusi sanomalehtistripin jota tuotteistaa. Raha on tuotteistuksessa tai alustatalouden omistamattomuudessa.

Sanomalehden tilanne on ollut pakotettu: jos ei ole myös digiä ei ole edes sitä 5% myyntiä koska TV ja radio ja netin moninaiset, enemmän ja enenevästi vähemmän luotettavat tahot ehtivät kertoa versionsa ensin.

Toki on näitä kuten Stanfordin yliopiston kestävän kehityksen laitoksen vuoden 2023 raportti joka suosittelee kasvattamaan printtimedian osuutta koska hiilijalanjälkivertailussa se on fyysisine painotuotteineen ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto kuin digitaalinen.

Minulle on pääasia että luetaan. Kirjoja, sarjakuvia, sanomalehtiä, kaikkea.
Mutta laajalla skaalalla uskomatta heti ensimmäisenä tullutta tai miellyttävän tuntuista. Kyseenalaistaminen on aina kohdillaan.

Hyviä kommentteja, MUTTA aikalailla täydellisessä ristiriidassa tutkimuksien kanssa.

2025
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 %, 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Vain painettuna sanomalehtiä lukee enää 6 % suomalaisista.

"Sanomalehtien lukemisen painopiste on jo selkeästi siirtynyt digitaalisesti tarjolla olevaan sisältöön, myös iältään varttuneempien keskuudessa. Paperilehden lukeminen on vähentynyt varsin luonnollisesti paperin ja digin rinnakkaislukemisen kautta, kun jatkumo on löytynyt digitaalisesta lehdestä. Tavat uusiutuvat ja rikastuvat, ja samaan aikaan ikivanha lausuma suomalaisista sanomalehtien lukijakansana pitää edelleen täysin kutinsa”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

lähde: uutismediat.fi