Tampereelle on kuulemma avattu uusi antikvariaatti. Meinasin ensin kysellä täällä, mutta näköjään Aamulehtikin on kirjoittanut aiheesta. Kauan sitten oli Tammelan torin lähellä jokin antikka missä kaverini Jarppa mm. oli myymässä. Ilmeisesti ei kaukana torista, Tampere Talosta  tai Yliopistolta ole tämäkään? Kuvassa valikoima näyttää kivalta. Pitääkö tässä lähteä käymään Tampesterissa... Festareillahan tuota omistajaa on näkynyt mutta onko putiikista kokemuksia kellään jakaa? Aamulehden Instassa myös videota.

Juu Tommi Mäkinen on tuttu Helsingin sarjisfestareilta ja kirjamessuilta! Onhan se hyvä, että Tampereellakin on taas yksi antikvaarinen enemmän. Pitää vielä hinnat normaaleina, eikä harrasta hinnoittelussa mitään "Makedonia-lisää", niin voi menestyäkin.

Tämmöistä mietin, että onko kenelläkään mitään hajua mitä tarkkoittaa tuo Yön Ritarin 40-vuotis juhlapainoksen "suurikokoinen" versio? Onko tässä suurennettu sivukokoa tämmöseen Omnibus-kokoon tms vai mitä? Että pelkästään lisämateriaaleilla on tehty edellistä painosta paksumpi jötikkä?

https://www.adlibris.com/fi/kirja/batman-yon-ritari-9789523349131

Tampereelle on kuulemma avattu uusi antikvariaatti. Meinasin ensin kysellä täällä, mutta näköjään Aamulehtikin on kirjoittanut aiheesta. Kauan sitten oli Tammelan torin lähellä jokin antikka missä kaverini Jarppa mm. oli myymässä. Ilmeisesti ei kaukana torista, Tampere Talosta  tai Yliopistolta ole tämäkään? Kuvassa valikoima näyttää kivalta. Pitääkö tässä lähteä käymään Tampesterissa... Festareillahan tuota omistajaa on näkynyt mutta onko putiikista kokemuksia kellään jakaa? Aamulehden Instassa myös videota.

Tästä oli ihan hyvää mutta turhan lyhyttä keskustelua Turun Kirjamessuilla.

Kesällä myös Finconissa keskusteltiin aiheesta. Harmittavasti ehdin katsoa vain osan paneelista. Siellä keskustelijat suhtautuivat pääosin positiivisesti AI:n käyttämiseen hommissaan. Tavallaan ymmärrän sen siinä hengessä, että on hyvä olla kokemusta (ja omakohtaista tietoa) aiheesta jos siitä aiheesta tai sitä sivuten kirjoittaa kirjoissaan. Mutta AI:n käyttely pelaa lopulta vain niiden yhtiöiden pussiin, vaikka sitä kuinka erilaisilla hyödyillä perustelisi itselleen. Ja käyttäjät hiljaisesti hyväksuvät yhtiöiden tekijänoikeusrikkomukset/varkaudet.

Esimerkiksi Suomen ylikulutuspäivä oli viime vuonna 6. huhtikuuta. Se on viime vuosina aikaistunut viikon tai kahden vuosivauhtia. AI nopeuttaa eikä hidasta kulutusta. Suomalaiset käyttävät siis vuodessa jo melkein neljän vuoden resurssit. 

Tässäpä vasta pöyristyttävä ja tulevaa ennakoiva keissi. Kanadalais haitilainen Thélyson Orélien kirjoitti ilmeisestikin kirjan AI:lla ja se on vedetty markkinoilta mm. Ranskassa. Suomessa WSOY aikoo kuitenkin saattaa käännöstyön loppuun. Jo pelkän kuvan perusteella (on niin lipevän näköinen ukko) olisin valmis canceloimaan. Mutta jutun lukemalla paljastuu, että hänellä on takanaan jo useita plagiointisyytteitä kymmenen vuoden ajalta. En ymmärrä mikä tässä kirjakeississä on enää kiistanalaista? Jos moraali kestää vuodesta toiseen lainailla ja väittää muiden tekstejä omakseen, niin kuka uskoo väitettä että hieman kätevämpi ja uudempi tapa varastaa ei olisi ollut käytössä?!

Justussa puhuttiin myös siitä miten vaikea on todistaa, puoleen tai toiseen AI:n käyttö. Niinpä. Sarjakuvan suhteen tämä tarkoittaa sitä että ehkä vain paskimmin piirretyt ripellykset saattavat mennä automaattisesti läpi, että niihin ei ainakaan ole käytetty kuvageneraattoria. Suuryhtiöt ovat varastaneet meiltä taiteen! Sekä konkreettiset taideteokset että ajatuksen tasolla taiteilijoiden uskottavuuden. Aamulla YLE:n Eturivin taideraatilaiset yritivät kanssa jotain piipittää asiasta. Paleface huomautti että häneltä on varastettu joku 150biisiä, mutta eipä se taida ketään kiinnostaa.

Tästä oli ihan hyvää mutta turhan lyhyttä keskustelua Turun Kirjamessuilla. Tuota WSOYn juttua/casea ei yksilöity mutta yhä useampi päätyy kirjoittamaan sopimuksen joka yksiselitteisesti kieltää AIn käytön kirjan ( mikä tietty soveltuu sarjakuviin kun) teossa.
Esiin nostettiin kuinka AI on yhä tällä hetkellä umpisusi (  toim huom:mutta ilman petokoiraeläimen sympaattisuutta ja ekologista lokeroa) ja se miten moni haluaisi käyttää niissä tylsissä asioissa kuten sihteeriä tai assaria ( assistentti) ja tekijä voisi keskittyä luovaan työhön kun verot ja apurahahakemukset sekä aikataulutus ei jää omille harteille.

Toinen oli tahattomuus. Valtaosa standardoiduista sähköposti- ja hakupalveluista käyttää tekoälyä. Eli jos lähetät sähköpostilla valmiin työsi kustantajalle/kustannustoimittajalle rikotko vastaan "ei saa käyttää millään tavalla tekoälyä" pykälää kohtaan?

Eivät kuitenkaan olleet tekoäly pelastaa kaiken ihmisiä. Päinvastoin.
Eivät liittäneet Suomen verrattain järjettömään kirjojen ALVprosenttiin mutta kysyivät miksi tekoälyn käyttöä ei veroteta? Miksi ei makseta tekoäly korvauksia niille joiden työn se on varastanut " oppiakseen".
Ymmärrän ajatuksen olevan lapsekkaan yksioikoinen ja asetelmaltaan hullunkurinen: maksaa luovan työn tekijöille ja pistää ylikansalliset suuryritykset maksamaan?
Mitä seuraavaksi? Samasta työstä sama palkka tai jotain?

Mutta mieleen jäi käyttämänsä lause jota tuore Julie Nolken humoristinen YouTube video sivuaa.
Kaikki hoppuavat säästöistä ja rahasta ja ajasta vaikka olennaisin on:
Siihen mihin tekoälyn kyvyt loppuvat on mistä luovan työn tekijä aloittaa.