Onko tämä normaali tapa ilmoittaa että kirja on suomenkielinen? Teksti suomea... Tuotetiedot
Kääntäjä: Vesa Heino

Adlibris...

Joo, MUTTA eikö Usagi ole tehty nimen omaan myös väreillä? Eli alusta saakka ollut erikois julkaisuja, joissa värit. Usagin sininen kimono on klassikko. Se kontrasti jäniksen valkoisen ja kiiltävän sinisen kimonon kanssa on jäätävä. Täydellinen.

Usagi mielletään VAIN mustavalkoiseksi. Se kuitenkin on myös värillinen sarjis. En esim. ymmärrä miten veri voi olla mustaa taikka valkoista taikka harmaata, punaisen sijaan.

Kuten jo kerrottiin, sarjaa ei ole tehty alun perin värillisenä. Vain joissakin spesiaaleissa ja myöhemmissä uusinnoissa on ollut värit. Joskus mustavalkoisuus luo tunnelman, johon väri ei pysty: mieti vaikkapa Mustanaamion historiallisia seikkailuita taikka film noir -elokuvia. Usagissa se myös liittää sarjakuvan japanilaiseen tussipiirrosperinteeseen.

Saan tästä kuvan, että kyseessä on 1.osa suurempaa tarinaa, joka on jaettu useampaan kirjaan? Tämä on saagan 1.kirja. Vai onko sittenkään... kuvaus:

Collects Usagi Yojimbo
Volume 2 #1-#16
Volume 3 #1-#6

En ymmärrä lainkaan tällaista. Miten tuossa ei lue esim. kirja sisältää Volume 1 ja tarinat #1-16. Yritin Google kautta selvittää mistä kannattaa aloittaa Usagi lukeminen. Suositus on Usagi Yojimbo Saga. Ehkei Volume 1, mikä ikänä se onkaan, ole sitten tärkeä. Laitetaas Sarjismiehet Podcast Usagi jakso tulille.

Minustakin Usagi Yojimbon julkaisujen numerointi on tosi sekava.

Volume 2 on tietenkin eri asia kuin Volume 1. Tuossa kokoelmassa ei siis ole Volume 1:tä. ”Volume” voi tarkoittaa mm. kirjan osaa tai lehden vuosikertaa, mutta tässä tapauksessa se tarkoittaa omaa uutta lehteä.

Käsittääkseni tämä volume 2 alkaa juuri neljännen suomennetun kirjan alussa. Ennen sitä olisi siis jo tehty ja julkaistu kolme paksua kirjaa, noin tuhat sivua samuraijäniksen seikkailuita. Petteri voi korjata tarvittaessa.

Pääset helpoimmalla kun hankit suomenkieliset kokoelmat, joita siis on tällä hetkellä ilmestynyt kuusi. Niissä on julkaistu kaikki tarinat siihen saakka kronologisessa järjestyksessä. Kannattaa muutenkin suosia suomalaisia julkaisijoita!

Toi mustavalkopokkarisarja on ollut kuusiosainen (neljä Vanhan testamentin osaa ja kaksi Uuden testamentin osaa) ja se vasta sisällöltään lähinnä tuota isompaa värillistä sarjaa. Eli toi Luominen vastaa Luomisesta Joosefiin kirjaa ainakin sillä perusteella, että Luvattuun maahan jatkaisi siitä luontevasti.

Joo, pokkarisarja ja värillinen Raamattusarja muistuttavat toisiaan. Kuitenkin Luominen-pokkari sisältää enemmän sivuja kuin Luomisesta Joosefiin -albumi. Samoin pokkari Luvattuun maahan on huomattavasti paksumpi kuin värialbumi Luvattuun maahan.

Sain juuri omakseni pienikokoisen, mustavalkoisen pokkarin nimeltä Seurakunta; saman, mikä näkyy Velin laittamassa kuvassa (sinikantinen pokkari). Siinä on aivan samat sarjakuvat kuin värillisessä Apostolien teoissa. Erona siihen kuitenkin on, että mukana ei ole osien numerointia, osien loppujen tekstiä ”Ensi viikolla: Se ja se” eikä ristikoita ja tietoiskuja.

Ainakin toi pokkarisarja on ollut myynnissä myös lehtipisteissä, sillä Seurakunta-pokkarin takana on mainos, jossa sanotaan, että ne löytyvät R-kioskilta.

Pokkarin lopussa tosiaan on mainos kaikista kuudesta pokkarista. Kolmannen osan nimi on näemmä Kuninkaita ja profeettoja, ja neljännen Vankeus. Hyvä, nyt tämäkin selvisi minulle. En pysty nyt skannaamaan kuvaa mainoksesta, mutta teen sen jokin toinen päivä.

Itse asiassa mainoksessa sanotaan Raamattusarjan eikä pokkarien olevan myynnissä lehtipisteillä.

Mainoksessa kerrotaan Seurakunta-teoksesta: "Mukana erikoinen kappale, joka hahmottaa nykyaikaisen Raamatun historiaa." Mitään tällaista osiota ei kyllä löydy. Kun katsoo täältä vastaavia indeksoituja englanninkielisiä pokkareita, huomaa, että suomalainen teos on 20 sivua lyhyempi kuin pokkari "The Church" (144 sivua vastaan 164 sivua). Ilmeisesti suomalaisen pokkarin loppuun ei pantu ylimääräisiä tarinoita Raamatun kääntämisen historiasta. Ne näkyvät englanninkielisen julkaisun ihan lopussa ilman päiväyksiä, eli ne lienee otettu normaalien strippien ulkopuolelta.

Tässä Seurakunta-kirjassani on muuten tuplana sivut 61 - 62 ja 113 - 114. Mitään ei puutu.

Kiitos, Jarkko.

Mutta voi. Tarina käynnistyy aivan karmean hitaasti: sivuja tuhlataan lentokoneen ja lampaiden ihmettelyyn ja muuhun turhaan jutusteluun. Naispuolinen katras on taas tarpeettoman iso. Tarina olisi saanut alkaa tuosta kotkasta lentämässä ja Khanystä videoruudulla. Ilmeisesti kukaan kustantamossa ei uskalla sanoa Leloupille mitään.

MUOKS: Tässä linkki Jarkon mainitsemalle Fnacin sivulle, jolla näkyy sivuja uudesta albumista. Eipä tarvitse silloin jokaisen erikseen etsiä sivua.

- Halo Jones jäi kesken, koska tekijöiden ja julkaisija Fleetway Publicationsin välille tuli tekijänoikeus- ja palkkioriitoja. Alun perin tarinasta piti tulla yhdeksän osan pituinen, mutta se päättyi ennenaikaisesti kolmanteen kirjaan.

- Alan Moore suunnitteli kertovansa Halo Jonesin elämästä yhdeksän kirjan kautta, jotka olisivat kattaneet hänen koko elämäntarinansa.

On sanomattakin selvää että kyseessä on raakile. Sitä voidaan pitää scifi klassikkona, MUTTA ainakin omaan makuun punainen lanka jää puuttumaan. Tarina on täynnä epäloogisuuksia. Esim. Vanteella ei työtä heru, mutta sitten aika helposti sieltä lähdetään Manhattanin puolelle, josta töitä löytyy kysymällä. Eikä mitä tahansa töitä, vaan luksusristeilijälle tarjoilijaksi huijaamalla.

Vanteen kurjuus, muuttuu hetkessä paratiisiksi. Paatti tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia. Presidentin sviittiinkin kävellään vain pokkana sisään. Delfiini navigaattori on lähes jumalan asemassa Haloon verrattuna, mutta mitä vielä, sitä päästään henk. koht. ystäväksi/ palvelijaksi ilman sen suurempaa draamaa.

Halo vaihtaa työtä lennosta ja tuntuu olevan lähes jokaisen suosiossa. Sota on sitten kummallisesti aivan eri juttu. Sinne vain päädytään. Selvitään sankarina hengissä, jos selvitään. Siinä vaiheessa kun neidon henk. koht. saavutuksista saarnataan luennolla, niin tuli mieleen että huh... "muuttaa galaksin kulun..." vai miten se meni. Tämä on raakile. Täysin keskeneräinen. Äärimmäisen yli-HYPEtetty. Taide antaa paljon anteeksi ja värit. Upea painos, MUTTA ei se peitä näitä juuri ongelmia.