Epäilemättä sekä Fingerpori että ViiviynnäWagner ovat myydyimpiä, koskapa ne ovat myös (ärsyttävän) monilukuisia kierrätyskeskusten sarjakuvahyllyissä. Albumeita joutuu plaraamaan sormet rakoilla, jos henkilökunta ei ole ehtinyt/vaivautunut tekemään lajitteluja. Sama enitenmyyvyys näkyy myös dekkari- ja iilmaishyllyissä (Remes, Marklund jne.).

Tässä on yksi harvoin mainittu asia. Kun jokin on suosittu ja vaikkapa palkittu sen arvo laskee.
Jos joka kerta ollessani antikvariaatissa olisin kuullessani " niin me tiedetään että on ollut tosi suosittu/ Finlandia palkittu jne jne mutta meillä on jo yli metrin kokoinen pino näitä varastossa hyllyssä olevien lisäksi " saanut kolikon olisin taloudellisesti turvatumpi.
Yleensä ohjaavat juurikin kohden kierrätyskeskusta, SPRn tai sitten jonkun hengellisen tahon pyörittämää paikkaa joka, ehkä, ottaa vastaan.

Mutta jäin miettimään mainittuja lukuja. Kärjen lukemat ovat nekin siellä 800-600 mikä ei todellakaan ole nykyisin väheksyttävä määrä, päinvastoin.
Oma google-fu omaa joskus ruosteisen vyön, mutta kun seuraa puolivillaisesti kirjallisuutta yleensä muistin puhetta miten kirjastomäärärahoja niitäkin on supistettu... Lyhyen perehtymisen jälkeen löysin tilastoihin pohjaavan " hauskan " maininnan:
Kirjastojen hankintamäärärahoja on leikattu 40% sitten vuoden 1980.
Naftisti alle prosentin per vuosi.
Mutta onhan niitä kirjastoja kumminkin...sanoi hän ja tajusi ettei tiedä montako kirjastoa Suomessa on.

Vastaus löytyi kirjastot.fi sivun " kysy kirjastonhoitajat" vastaus on päivätty 31.03.2023

Yleisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2022 Suomessa 713. Laitoskirjastoja 10 ja kirjastoautoja 124.

https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2022&stats=100#results

Tieteellisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2020 Suomessa 111. Niistä pääkirjastoja oli 30.

https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/?orgs=1&years=2020&stats=1#results

Lisäksi on Suomessa  satoja erikoiskirjastoja.

https://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot/ 

Osa linkeistä ei toimi mutta vaikka tieteellistä sarjakuvaa on laskin vain yleiset kirjastot eli 713+10+124=843
En tietenkään oleta että joka kirjastossa ja kirjastoautossa olisi yksi sarjakuva kutakin, mutta kyllähän niitä suurempiin ( Suomen mittapuulla) kaupunkeihin hankitaan useampia kuitenkin.
Seuraa sitaatti Wikipediasta Kirjasto:

Kun ennen vuotta 2000 lähes 50 prosenttia väestöstä käytti kirjastoja, tämä osuus oli laskenut noin kolmasosaan vuonna 2020. Yleisten kirjastojen aineistomäärä oli suurimmillaan vuonna 2006 (noin 37 miljoonaa kirjaa), ja vuoteen 2021 tultaessa määrä oli erilaisten leikkausten takia laskenut noin yhdeksällä miljoonalla kirjalla. Hankintojen määrä oli vuonna 2021 laskenut 40 % verrattuna vuoteen 1980. Vuosina 2000–2021 kirjastojen määrä väheni 900:sta runsaaseen 700:aan.[40]

eli muistin jotain.

Ja kun sarjakuva on ollut alunperinkin altavastaajan asemassa yhtälö on valmis. Sillä välin toisaalla Kvaakissa käytiin keskustelua Aku Ankan levikistä
Joka siis on myös romahtanut vuodesta 2008 aböuttiarallallaa siitä kun talous globaalisti romahti ( eikä ole noussut vaikka ekonomisteilla muuta on väittää)

Perinteinen tapa on toteuttaa itse näyteltynä muistin varaisesti Studio Julmahuvin Roudasta Rospuuttoon, katkoa pensselit ja kynät, riiputtaa päätä epätoivoissaan ja myydä kaikki kirjat ja sarjakuvat divariin niin kauan kuin niistä saa edes kaikista yhteensä kahden tai kolmen pirkka-oluen hinnan.
Se on vaihtoehto, tietty.

Tarjotaan ratkaisumalli, parempia ja huonompiakin saa ja pitää esittää, miten korjata asiaa. Kuten Darth Mika edellä ehdotti hankitaan sitä sarjakuvaa omien rahkeiden mukaan ja oman maun mukaan ja ennen muuta kivijalkaliikkeistä. Itse ehdottaisin jo ansioituneita ensisijaisesti, Turun Sarjakuvakauppaa ja Rosebudia, mutta MUTTA myös muita fantasiapelejä, puolenkuun pelejä ja akateemista sekä eritoten niitä joilla sitä ei ole.
Suomalainen Kirjakauppa on enemmän Otavan omistama askartelukauppa joka ei sarjakuvia myy mutta jos siellä käy useamman kerran viikossa eri ihmiset kysymässä eri sarjakuvia " kun teiltä ei hyllystä löytynyt" niin ne reagoivat. Kukaan ei halua jättää myyntiä sivuun kyllä jos niitä käy se vaikuttaa. Ei se että kirjakaupoissa on TikTok made me buy it ole syyttä.
Promotkaa sarjakuvia jos ei muualla niin tällä foorumilla.
Jos muualla sosiaalisessa mediassa oli se TikTok, Facebook, Instagram, YouTube, Mastodon, BlueSky, threads, tai sorsapuiston ilmoitustaulu, tehkää se näkyväksi.
Pukeutukaa sarjislogoisiin vaatteisiin, jos töissä natzihtavat säännöt estää niin vapaalla jos oma kantti antaa myöden. Väriä saa tunnustaa.

Ja jos rahanne ei riitä sarjakuvien ja kirjojen ostamiseen käykää kirjastossa. Lisätään niitä käyntikertoja ja tehkää hankintaehdotuksia. Kotimaisista ja ulkomaisista. Kotimainen on varmaan helpompi saada läpi ja niin pienet kuin keskisuuret ihan suurimpia myöten kiittävät.

Lopuksi se laiva vertaus. Talojen lisäksi on tullut kierrettyä siviilitöissä aikanaan telakoita. Laivoja on monenlaisia, ne joista voi puhua kattavat Suomenlinnan lautasta Saaristomeren paatteihin ja ruotsinlaivoihin ja olen ollut tekemässä muutamaa eri kelluvaa bordellia karibianmerelle. Kaikki laivoja.
Nykytilanne on että ollaan siinä Suomenlinnan ja Saaristomeren jollassa ja selvästi on rassaamisen paikka, ei ole ensimmäinen vesialus jossa on tarkoitettu hyvää ja ollut pari pientä tulipaloa.
Ihan vakavissaan jos kukin tätä lukevista haluaa että vedetään proomulla tämä jokivarteen ja riisutaan se ravintolalaivaksi josta saa melkein oman elinkaaren ajan ostaa kaljatuopin, kesäisin ihan kiva fiiliskin kun ei mieti ja se ei ehkä uppoa laituripaikkaansa.
Se on valinta.

Väitän että kyllä tästä saa isomman ja merikelpoisen mutta se vaatii sitä että oikeasti mietitään tahdotaanko sitä ja onko tavoitteena projektivene, purjehdus alus vai lippulaiva eli osa varustamoa ja laivuetta.
Helpolla se ei synny. Mikään minkään arvoinen ei yleensä ikävä kyllä synny helposti ja ilmaiseksi.
Ei mitään latteaa " nousuvesi nostaa kaikkia aluksia" paskaa vähämielisille.
Jos myrskyää, kuten miltä nyt näyttää eikä ole vielä edes surkein keli, ne pienimmät jollat ja kipot ajelehtii ja räsähtää katki. Meri ei piittaa tunteista eikä omaa ainuttakaan molekyyliä armoa.
Nyt olisi minusta hyvä hetki auttaa jo veden varassa olevia sikäli kun sen voi turvallisesti tehdä ja alkaa suunnitella miten korjata laivasta vaikka laivasto. Mutta se on minun ehdotukseni.

Epäilemättä sekä Fingerpori että ViiviynnäWagner ovat myydyimpiä, koskapa ne ovat myös (ärsyttävän) monilukuisia kierrätyskeskusten sarjakuvahyllyissä. Albumeita joutuu plaraamaan sormet rakoilla, jos henkilökunta ei ole ehtinyt/vaivautunut tekemään lajitteluja. Sama enitenmyyvyys näkyy myös dekkari- ja iilmaishyllyissä (Remes, Marklund jne.).

Ei, kyllä pahasti näyttää siltä että Batman on paitsi oikealla asialla niin myös
Batman on järjen ääni

Antti: Minusta ihastuminen on uskottavaa, ja esitit syitä siihen. Mutta ehkä se, että prinsessa yrittää useasti suudella nukkuvaa sankaria, joka on sosiaalisessa asteikossa (huomattavasti?) alempana ja vieläpä rikolliseksi tuomittu, on hieman epäuskottavaa. Tosin ei se minua haittaa lainkaan. Lukija alkaa jännittää, päätyykö kaksikko yhteen. Emme vielä tiedä Jinzaburōn tunteista yhtä paljon kuin Teruhin. Jinzaburōhan on selvästi vanhempi kuin 17-vuotias Teruhi, ja hänellä on ollut perhekin.

Teruhilla muuten kyllä on tässä kertomuksessa harvinaisen vahva ja mieleen jäävä naisrooli. Hän on itsenäinen, osaa taistella ja toimia esimerkkinä ja tekee kaikkensa kansansa puolesta, ja samalla hän ilmaisee hänelle langenneen musertavan suuren vastuun alla myös haavoittuvuutta ja miehen kaipuuta. Mieleen tulee jopa TSH-elokuvien (nimenomaan elokuvien, ei romaanien) Éowyn.

(LISÄYS: Myös Éowyn ihastuu häntä kokeneempaan pätevään soturiin, johtajaan ja ulkopuoliseen pelastajaan, Aragorniin. Taisteluihin haluava Éowyn kohtaa voimakasta vastustusta hallitsijaisältään ja perinteistä aivan kuten mangassa Teruhi. Erona ihastuksiin toki on, että Aragorn on korkeaa ylimyssukua, itse Gondorin kruununperillinen eikä pelkkä soturi (”samurai”) kuten on Jinzaburō. Juu ja muistan toki, että Aragorn dúnedainina on oikeasti hyvin iäkäs.)

Selvennettäköön mangaa lukemattomille, että Jinzaburō on sama kuin Kuchii. En oikein tiedä, kumpaa nimeä hänestä pitää käyttää ja kumpi edes on etunimi.

Tarinaan on taitavasti kirjoitettu muitakin jännitteitä eri hahmojen välille.

Aikakausista vielä, että populaarikulttuurin harrastajille 1400- ja 1500-lukujen Japani lienee monille huomattavasti tutumpi kuin 1200-luvun. Siksi selitysten mukanaolo tässä mangassa on aina plussaa, vaikka toki lukija voi aina myös itse etsiä lisätietoa kuten VNaomi kirjoitti:

Kiinnostava historiallinen miljöö ja itselle täysin vieras aikakausi Japanin historiassa, joten on lukiessa mukava googlettaa asioita ja oppia lisää.

Itse googletin ensimmäiseksi Angolmois-sanan selityksen.

No nyt on sit tämmönen 2025. Edelleen siis puuttuu Egmont* ja Sanoma ja pienemmät kuten Kurpitsa jne. Tosin niillä pienemmillä on tuskin asiaa listalle kun painokset on 300-500 kpl. Ja onkohan tänäkin vuonna joitakin sarjakuvia, jotka on piiloteltu lasten- ja nuortenkirjojen laariin?

Toki tuota voi verrata aiempien vuosien vastaavaan, mutt muuten vähän turha taulukko. Kun jo aikoja sitten havaittiin tuo, minkä itsekin toteat, että iso osa myynnistä tehdään muualla kuin tuossa porukassa. Egmontin ja Sanoman lisäksi Kurpitsan ja Zum Teufelin hitit pääsisivät myös käsittääkseni kepeästi tuolle listalle. Tai ainakin olisivat pari vuotta sitten päässeet silloiselle listalle.

Komppaan ajatusta uppoavasta laivasta. Kirjat menee sen laivan (eli kirjakauppojen) mukana. Nettimyynti ei millään korvaa kivijalkojen kustantajille tuomia lahja- ja heräteostoksia. Joilla siis nykynumeroiden valossa on myös iso merkitys kustannustoiminnan kannattavuuteen.