Lurkerin havainnot ovat ihan kohdillaan, aika entinen ei palaa. Itse en ole omasta mielestäni nostalgikko mutta yhdessä kohden tasavaltalaissekulaari ateismini kohottaa päätään:

Tuon tuosta törmää netissä nostalgisiin muisteloihin Zoomista, Ruudusta ja Non Stopista, ja kuinka ennen oli kunnollista sarjakuvaa. Tieto siitä, että nykyään ilmestyy kuukausittain samoja sarjoja ja vielä BD West, tuleekin sitten usein yllätyksenä.

Mutta silti, onhan BD-sarja pieni ihme! Onneksi sentään on.

Sen olemassaolosta ja onnesta samaa mieltä, mutta ei ole ihme.
Kuten olen ulkomaan eläjiä Suomessa opettanut, vastaus kysymykseen " How are you doing?" on Suomessa joko " nothing" tai " no wonders/miracles here"

BD West on looginen. Reima oikeutetusti mainitsi mangan myyvän ja ankat on sanottu myös, mutta harvoin että Tex Willer on liki viikkolehti.
Kvaakissa usea on niitä heavy usereita , enkä tarkoita elopainoa tai hyvästä musiikista pitämistä. Me käymme kirjakaupoissa ja erikoisliikkeissä ja luemme sarjakuvaa käsitteleviä julkaisuja.
Tavan ihminen? Hänen lähikaupassaan on lehtihylly ja ristikko-ja aikakauslehtien seasta löytyy, jos löytyy, Aku Ankan taskukirja, joku manga ja Tex Willer. Isommista ehkä Spider-Man Hämähäkkimies.  Todennäköisesti ei.
Heille sarjakuva on juuri se ja mitä sanomalehden tai iltapäivälehtien sivuilla on.

BD sarja on suunnattu Kvaakissa pyöriville, BD West kvaakin lännen sarjat osastolla pyöriville joista osa ei lue tätäkään koska miksi?
Vastaus on yksinkertainen, vaikea mennä kirjakauppaan kun sellaista ei ole
https://kirjakauppaliitto.fi/kirjakauppojen-maara-suomessa/

Jotka eivät jaksa linkistä lukea myös kirjakauppojen lukumäärä on laskenut noin neljännekseen reiluun sataan. Monenko veikkatte olevan ns kasvukeskusten/ suurten yliopistokaupunki en ulkopuolella?
Kulttuuriin pitää kasvaa.

Olen tyytyväinen että on BD ja BD West mutta nyt pitäisi saada jotenkin kehitettyä noiden luemme ankkaa ja saatte ilmaisankkalehden kampanjoita joiden hedelmät poimitaan vasta 10-15 jopa kahdenkymmenen vuoden päästä, kun joku nostalgisoi niitä eikä Zoomia ja NonStopia.
Totta kai se torpataan " miksi rahaa tähän? Tieverkosto! Sote! Vanhusten huolto! Paanukirkko! Miksei kesäteattereille? Puolustusvoimat! Arava-kodit!" Ja vaikka kulttuuripuolen ihmisillä tahtoa löytyy on moni haluton konflikteihin.
Logiikka sanelee että ihmisten luomiin ongelmiin löytyy ihmisten luomia ratkaisuja. Siksi minäkin ideoita ja ehdotuksia kyselen kun tiedän mm Australian aiheutetun jänisinvaasion korjaaminen ketuilla ei ihan toiminut.

Tampereen sarjistapaaminen taas vaihteeksi torstaina 5.2.2026 Pub Pikilinnassa noin klo 19 alkaen.

Monet Marvel-fanit, jotka pitävät Marvel-elokuvista ja tilaavat netistä englanninkielisiä kokoelmia, ovat kysyneet minulta hämmästyneenä: ”Onko suomenkielisiä Marvel-sarjakuvia jossakin myynnissä?”.  [...] Eräs henkilö ei uskonut, että Yoko Tsunoja julkaistaan yhä suomeksi ennen kuin näytin hänelle niitä Egmontin nettisivulla. Painosmäärät ovat menneet pieniksi.

No halle- ja lujaa! Näinhän siinä käy kun (näistä) sarjakuvista ei kirjoiteta isommalti missään ns. tavallisissa lehdissä. Onko BD-sarjasta ollut juttua Hesarissa? Suomen Kuvalehdessä, Seurassa, Avussa? Hesarin hakutoiminnolla löysin yhden "syksyn sarjakuvat" -listauksen vuodelta 2015, jossa on mainittu Yoko Tsuno (ja pari vastaavaa vuosilta 2001 ja 2006). BD-sarjasta ei löytynyt yhtäkään mainintaa. "Marvelilla" hakeminen tuo vain tv-sarja- ja elokuva-arvioita.   

Timo

Vapaa-ajalla silloin kun en lue sarjakuvia tai tee sarjakuvia tulee sekä luettua sarjakuvista että katsottua sarjakuvista.

Amerikkalainen Thomas Pitilli on sarjakuvantekijä ja lukija ja liki viikon ajan olen yrittänyt ehtiä katsoa vartin YouTube videonsa Matthieu Bonhommen Mies joka ampui Lucky Luken albumista.
Tavallaan jännä nähdä miten joku jonka valtion historiasta ja kulttuurista on kyse viime kädessä mutta jolle Lucky Luke on hahmona vieras.
Rinnastus Kippari Kalleen vähän ihmetytti mutta tavallaan tajuan.
Väreistä ja grafiikasta nyökyttelyä ja sarjakuvan muotokielestä verrattuna elokuvaan ja animaatioon myös.
Suomesta käsin usein tosiaan unohtuu että euromitan 48-68 sivua on lyhyt esitys albumi mitassa.

Mutta katsokaa itse jos Lontoo taittuu Mies joka ampui Lucky Luken YouTube

Praedor loppupäässä, mut Femokratia olisi kyllä top kympissä.

Erittäin positiivista. Molempien osalta.
Ja sitten vielä ne jotka leikkaantuvat tuon 600 myynnin alle.
Uskon että perusteoksia pitäisi olla saatavilla alati , ei vain yhtä messukautta.

Parin vuoden takaisessa videossa käsittelin näitä. Kurpitsalta myös Laatikaisen Ei ois susta uskonut. Sitä on painettu 1500kpl ja myytykin varmasti pitkälle yli tuhat kpl.

Meinasin ensin kysyä miten voi tehdä vuoden 2025 myydyimmistä sarjakuvakirjoista videon jo pari vuotta sitten, Laatikaisesta hoksasin että puhutaan vuodesta 2023.

Siitä olen samaa mieltä ettei muutama minkään merkkinen pilssipumppu auta muuta kuin satamaan/ telakalle, siksi se olisikin rakenteellinen korjausliike.
Käänteinen boikotti.
Ja kuten boikotti vaatii useampia kuin pari hassua tyyppiä toimiakseen. Maailmanpolitiikka näyttää miten vaikuttaa kun on pakotteita ja myös sen että liikkeet ovat h-i-t-a-i-t-a.
Suostukkeiden ( kun en tähän hätään keksi pakotteelle muuta vastaparia) pätee myös se että siinä pysytään, Euroopassa boikotoidaan hyökkäyssotaa käyvää Venäjää mutta yhä ostetaan niiltä maakaasua ja ja.

Ranska myöntää koululaisille ns manga rahan. Ei siis riihikuivia seteleitä vaan jonkin e-passi tyylisen voucher härpäkkeen jonka sitten voi käyttää vain sarjakuvaan. Tukee lukemista, tukee taloutta siinä klassisessa pitkässä juoksussa.
Tanska alkoi 1970-luvulla rahoittaa elokuvakäsikirjoittamista ja elokuvatuontantoja. Se Nordic Noir ja tanskalaisten rutkasti kokoaan suurempi TV - ja elokuvaedustus ei tullut tyhjästä.
Sarjakuva on vientituote. Totta kai osa toimii vain meidän sisämarkkinoiden sisällä mutta ei läheskään kaikki.
Kulttuurin vientituotteita ei tajuta " jotain apurahapelleilyä..." kunnes on Euroopan/ maailmanmenestys sitten kyllä tarjotaan apua.

Reima on ihan oikeassa. On lukematon lukukielteinen sukupolvi jollei useampi. Se on ongelma.
En usko kättelyssä että some/älylaitteiden kielto alle 13-15-vuotiailts korjaa tarpeeksi. Teknologiaan kieltolaki toimii kuten alkoholiin tai kuten nykyisin kun huumeet ovat kiellettyjä niitä ei käytetä ja ongelmaa ei siis ole.
Jotenkin pitäisi korjata kulttuuripolitiikkamme.

Se kirjojen lahjoittaminen ei toiminut valtiolta mutta hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.
Se kun keksisi miten saada massat tajuamaan että kirjoja ja sarjakuvia lukevat ovat onnellisempia fiksumpia, harrastavat enemmän seksiä ja ovat cooleja ja haluttuja niin ongelma poistuu.

Tällä foorumilla masinoitu Kvaak-Kirja on askel oikeaan suuntaan mutta myös se tieto kampanjoista ja teoksista pitäisi saada laajemmaksi. Tässä on se että oman ja laajemman tuttavapiirin, ulkomaita myöden, se alakulttuuri on kyllä omaa elämää rikastuttava mutta monin verroin uhka ja jopa fyysinen vaara eikä mahdollisuus.