Riippuu siitä miten isolla pensselillä maalaa ja onko suojausta tehty lainkaan.

Molemmat lukeneena / kokeneena tästä olen eri mieltä:

Haastattelussa oli "hieman" eri sävy kuin Arctic Conin paneelissa.

Minusta linjaus oli ihan sama.
En tietenkään varmaksi tiedä, en ole Petteri Oja, mutta minä en sen mitä miestä tunnen huomannut eri sävyä.

Mantroja ja totuuksia on jota kuinkin yhtä paljon kuin niiden lausujia.
En näe suurempia salaliittoja tai hyvä veli/sisko sopimuksia. Yleinen diskurssi elää ja noudattaa sitä mitä sanotaan. Se muuttuu merkittävästi käydäänkö sitä Sarjainfossa, Kvaakissa, Facebookin sivuilla, Animefoorumilla, Ruudinsavun sivuilla vai missä.
Ja mistä lähtökohdasta.
Petteri on julkaissut paitsi kotimaista myös käännettyä ulkomaista ja sarjakuva myyjänä omannee käsityksen mitä heidän kauttaan myy ja mikä ei.

Laatu on subjektiivinen määre. Meillä on kotimaista sarjakuvaa jota yleisesti kehutaan ja osa myy Suomen mittakaavassa vähintään kohtuullisen hyvin, joista keskustelua vältän ja en rahallisesti tue jos voin välttää.
Näen siihen vähän syytä.
Sen sijaan pyrin kehumaan ja nk hypettämään niitä joita arvostan ja joiden minusta pitäisi saada sitä mammonaa ja mainetta.
Niin koti-kuin ulkomaisissa.

Minusta vika ei ole laadussa vaan rakenteissa.
Siinä Leikolan selvityksessä käyttää omaa asteikkoa kustantajien koossa ja sen perusteella jollen pahasti väärin muista tai tulkitse ovat Sanomaa ja Egmonttia lukuunottamatta kaikki sarjakuvien osalta pienkustantajia.

Eilen oli episodi.
Ilmaiskirjojen kierrätyspistettä pyörittävä, minusta negatiivisesti erikoinen kaveri, " siivosi" hyllyjä. Eli kävi läpi " roskat" repimällä kansia irti.
Tämän ehdin pelastaa mm vaikka utelikin olenko ihan varma asiastani. Kirjahan on selkeästi " roskaa, kansipaperikin puuttuu"

Ai mikä kirja?


The Death and Life of Superman kirjoittajanaan Roger Stern.
Koostaa kirjaksi: Superman: The Man of Steel#17-26(1992-93) Superman #73-82(1992-93) Adventures of Superman #496-505(1992-93) Superman in Action Comics #683-92(1992-93) Supergirl and Team Luthor #1(1993) sekä lisämateriaalia sarjakuvista
 Man of Steel #1-6 (1986) Justice League of America #68(1992) Action Comics #650(1990) Star-Spangled Comics #7(1942)

416 sivua

Adlibriksessä on alennuskamppis 31.5 asti. Vakkareille 15% ja muille 10% koodilla KIRJA526

Itse sen ruudulta lukeneena täytyy myös hämmästellä.
Osittain ns just eikä melkein ja sitten taas osasta kääntää kotimaiselle sen Whiskey Tango Foxtrot ilmauksen.

Ettäkö neljäsosa Kuvittajien jäsenistä tekisi sarjakuvia - noin sata vissiin? Ja ammatikseen?
Olen tässä selvityksessä nyt vasta sivulla 36. Mitähän vielä tulee...
Onko sarjakuvan tekijä kirjailija vai kuvittaja? Molempia vissiin, jos itse tekee kaiken. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, kuvastolta ja sanastolta.

Nämä ne isoimmat.
Nähtävästi sarjakuvantekijä on kaunokirjailija.
Joka saa myös kuvittaja puolen tulostuksen.
Ja meillä on parempi ulkomaan kontakti/ verkosto julkaisuun?

Tämä selvä.

Muistetaan että kaunokirjallisuuden puolella vuoden keskiansio on ilman apurahoja 3000€ vuodessa ja keskiansio apurahojen kanssa 10 900€ vuodessa.( Eli joko 250/kk tai sitten 908€/kk)

Se miksi näiden tekijöiden etujärjestöjen tulisi ottaa kantaa on varsinkin tuon selvityksen tulonsaanti/ rojalti käsitys. Siitä saa herkästi kuvan ettei ongelmia ole.
Siteeraan pari minusta ongelmallisesti tulkittavaa jälleen:

Eri Euroopan maissa lasketaan rojalti eri tavoin, mutta suomalainen tavanomainen rojaltiprosentti 20–25 paperikirjasta on Euroopan korkeimpia; vain Ruotsin 28–33 prosenttia on selkeästi korkeampi(fiktiokirjailijat, European Writers’ Council 2024). Säännellyn hinnan maissa paperikirjan rojaltiprosentti on tyypillisesti 8–10 arvonlisäverottomasta vähittäismyyntihinnasta.

Miten tämä hetkeä myöhemmin selitetään kansanedustajille yms on

Rojaltien yhteismäärä on selvityksen tekijän arvion mukaan 45–60 miljoonaa euroa vuodessa, jotka jakautuvat arviolta 40 000 teoksen tekijöille. Luku sisältää myös kuolinpesille sekä käännöskirjoista ulkomaille maksetut palkkiot sekä kuvittajien palkkiot, mutta ei kääntäjien. Nämä erät pois lukien voidaan arvioida suomalaisten elävien kirjailijoiden rojaltitulon olevan kokoluokkaa 32–45 miljoonaa euroa vuodessa.

Isoin ongelma on matematiikka.
Mainitaanhan tuossa että se 32 miljoonaa jaetaan 40 000lla. Eli siis olisi 800€ mutta kun lukijalle ei teroiteta ettei se ole 800€/vuosi kaikille.
Osa saa reilusti yli 800€ valtaosalle ei mene 10€ rikki.

Törmännyt tähän ennenkin tyyliin " mutta siitä maksettiin 1900€! Miten hienoa!" Niin kun selittää että on 9-10 kuukauden työn palkka...

Sama pää kesät talvet ja sekin ottanut osumaa.
Mitä ilmeisimmin Supergirl elokuvan ensi-iltana ja ehkä sen jälkeen jaettaneen tätä Supergirl Woman of Tomorrow sarjan numeroa 1 elokuvan Milly Alcock valokuvakannella ja mainoksilla DCn Absolute julkaisuista.

Lisätään omalla perunalla kuvattu foto:


Itse arvostan sarjakuvaelokuvien mainostamista sarjakuvalla.