Crivens! Miksi ihmeessä tämä ketju on osiossa Amerikkalaiset sarjakuvat? Fred Bassetin luoja Alex Graham oli skotlantilainen! I'm scunnered!

https://en.wikipedia.org/wiki/Alex_Graham_(cartoonist)
https://ukcomics.fandom.com/wiki/Alex_Graham_(1917-1991)
.....

Voisiko keskustelun siirtää strippi- ja sanomalehtisarjojen osastolle?

Toive, laki, mitä näitä nyt on. Tehty.

Color Tex -lyhäreitähän on vuosien saatossa jäänyt aika paljon julkaisematta, ja vaikka jatkossa saavat oman sarjansa niin se jatkaa suoraan uusista tarinoista. Saapa nähdä mitä noiden vanhojen julkaisemattomien kanssa käy.

Mutta ihmettelin kun luin tässä ensimmäisiä väreissä olevia Color Tex -tarinoita normisarjasta, että miksi noita edes alunperin alettiin skipata. Ainakin 2015 vuosikerrassa on yksi pitkä ja 4 lyhyttä tarinaa kolmessa 98-sivuisessa lehdessä. Color Texeissä on sivuja 160, eli ihan hyvin olisi 320 sivua mahtunut kolmeen lehteen, kun normaalisti sivuja on 114... En nyt äkkiseltään ole ihan varma onko tämä sama kaava myös myöhemmissä vuosikerroissa, mutta muistaakseni kyllä.

- - - Kentin tilalla, jossa sankarit päättävät lähteä Meksikoon tutkimaan maya‑kansan asuinalueita.

Kiowien meno Meksikoon ei sinänsä ole mahdotonta eikä epähistoriallista, jos vain sinne olisi oikea syy. Numeron 5/1978 palstalla Ukkoskarhu kertoo, että kiowat tekivät ryöstöretkiä Meksikoon saakka, koska siellä oli rikkaita karjatiloja. Kuulemma retket kestivät arviolta 1–4 kuukautta.

Oikeassa historiassa kiowat olivat sotaisia, mutta Hopeanuoli-sarjakuvassa he ovat rauhallisia. Oikeassa elämässä tuskinpa päällikkö olisi koskaan tehnyt noin pitkää reissua (ainakin tuhat kilometriä yhteen suuntaan) huvikseen tai edes itsensä kehittämiseksi. Uskon, että velvollisuudet heimoa kohtaan piti hoitaa tuolloin, taikka muutoin oli pian entinen päällikkö. Tosin osan matkasta tuossa mainitussa tarinassa sankarimme kulkevat nopeasti siipirataslaivalla eivätkä ratsain.

Eräässä tarinassa Kiowat taistelivat jotain heimoa vastaan, ja kiowat näyttäytyivät muka eri heimojen sotureina.

Selasin 70-luvun Hoppareita; eipä osunut tätä silmiin. Muistan kyllä yksittäisistä henkilöistä, että ainakin Kuunsäde on joskus naamioitunut apassiksi ja siten soluttautunut vieraaseen leiriin.

Mutta lehdessä 23/1977 kiowaheimo näytteli valkoisten sotilaiden komppaniaa. Kiowat pukivat päälleen sotilasvaatteet ja Kuunsäde ompeli osastolle lipun. Kaukaa joukkio näytti sinitakeilta. Kirjoitin tästä tarinasta ketjuun taannoin.

Kiva kun on löydetty toimiva keino kustantaa näitä WSOY:n kirjallisuussäätiön avulla.

Kiitos kehuista! Täytyy korjata sen verran, että kyllä Usagit julkaistaan ihan yksin ja omalla riskillä Zum Teufelin toimesta. Krediittisivuilla kiitellyt tahot, mm. WSOY:n kirjallisuussäätiö, ovat antaneet Vesalle apurahoja kääntämiseen. Näistä olemme tietysti suuresti kiitollisia! Mutta kustannuspäätöksiin ne eivät ole vaikuttaneet, apurahat tulevat jälkeenpäin eikä niiden varaan voi laskea.

Jälkikirjoituksessa ihmettelen sitä, että siinä sanotaan, että Grascutter-saaga on Usagin kahdestoista seikkailu. Miten niin? Onhan seikkailuita ollut tätä ennen jo kymmeniä. Toiseksi kirjoitus olisi saanut esitellä mitkä kirjan luvut kyseinen saaga kattaa.

Hieman huono sanavalinta tuo 'seikkailu'. Grasscutter on Usagin 12. kokoelma. Suomalainen kutoskirja sisältää amerikkalaiset kokoelmat 12 ja 13, kuten krediittisivulla kerrotaan. Lukiessa huomaa kyllä, missä vaiheessa Grasscutter loppuu ja siirrytään taas lyhyiden tarinoiden pariin.

Noin yleisesti minun on ollut vaikea hahmottaa, mitä kaikkia Usagin tarinoita englanniksi on olemassa, koska amerikkalainen lehti on aloitettu uudestaan monta kertaa ja koska on ollut eri kustantajia, kokoelmia ja nimikkeitä. Käsittääkseni joistakin tarinoistakin on eri versioita. Mutta eipä onneksi tarvitse pähkäillä irtojulkaisuja, jos seuraa Dark Horsen tiettyjä kokoelmia taikka tätä niistä suomennettua kirjasarjaa.

Tätä on tosiaan aika vaikea hahmottaa, jos lehtiä koettaa tutkia, mutta amerikkalaisissa peruskokoelmissahan on juokseva numerointi, joten niiden avulla saa yleiskuvan. Tosin niissäkin kokoelmissa on pieniä puutteita, jotain pikkutarinoita on jätetty pois. Suomikirjoihin nekin on haalittu mukaan, joten suomalainen sarja on kaikkein kattavin alkuperäistä julkaisujärjestystä noudatteleva Usagi-kokoelmasarja. Olemme pyrkineet krediittisivuilla listaamaan alkuperäisjulkaisut mahdollisimman tarkasti.