Kertoisitko mitä linkissä sanotaan tai miksi halusit antaa linkin? Pelkkä linkkien laitto ei ole keskustelua. Ei jooko tuoda tällaista huonoa kulttuuria Kvaakiin.

Jamozin linkin takana on siis Critical Drinkerin hyvin kielteinen arvostelu Supergirlistä ja tuossa Vincentin linkin takana on sitten laajempi video, jossa yleisesti kritisoidaan Critical Drinkeriä. Ja olen Vincentin kanssa samaa mieltä. Sen lisäksi, että tuo Critical Drinkerin kommentointi on lähinnä provokatiivista, mikä lienee tekijän ideakin, se ei oikein onnistu tavoittamaan elokuvan sisältöä. Aika heppoinen kritiikki, Muropaketin kritiikki on siihen nähden huomattavasti parempi.

Mutta nyt kun olen joitain Supergirliä kriittisesti arvioivia arvioita nähnyt, on niiden pohjalta mielikuva lähinnä se, että he odottivat elokuvan olevan erilainen ja koska se ei vastaa heidän odotuksiaan (esimerkiksi siitä, millainen supersankarielokuvan tulisi olla), on elokuva siksi huono. Minä taas pidin siitä ratkaisusta, että tämä ei ole tavanomainen supersankarielokuva, vaan enemmänkin scifi-seikkailu. Toisaalta Gunn itsekin on todennut, että he ovat rakentamassa DC elokuvauniversumia, eivät pelkkää maailmaa.

Viittaat, Reima, siis tähän arvosteluuni tai esittelyyni vuodelta 2022.

Juu. Sori unohtui linkki.

Minusta yhden numeron ilmestymisessä Suomessa vuonna 1972 ei pitäisi olla epäselvää. Se lukee sarjakuvien keräilyoppaissa (minulla on niitä kolme erilaista; kaikissa sama tieto). Lisäksi Hevoshullu-lehden toimitus kävi läpi lehden historiaa lehdessä 6–7/2022 artikkelissa. Tuon numeron pdf:ään annetaan linkki kirjoituksessani, mutta näemmä se ei toimi enää. Muistan, että latasin lehden tuolloin kun kirjoitin tekstini ja luin sen historiakatsauksen, ja ei siinä ainakaan kyseenalaistettu vain yhden numeron ilmestymiskertaa, sillä olisin muutoin kirjoittanut tekstini eri tavalla. Harmi kun en säilyttänyt pdf:ää tietokoneellani.

No, just keräilyoppaita mulla ei oo ja pdf on valitettavasti poistettu. Joonaksen bibliografioita laatineet eivät niin ikään kasarilla olleet löytäneet kyseisiä lehtiä, siis myöskään vuotta -73. Netissä ja Kansallisarkistossa on lähinnä kysymysmerkkejä tässä kohtaa. 

Hevoshullua ei ole kerätty sillä tavalla kuin Mustanaamiota ja monia supersankarilehtiä, joten jokin virhe on saattanut kopioiutua jostakin vanhasta katalogista uudempaan, kun kellään ei ole ollut vanhimpia lehtiä. Lisäksi Semicin arkistossa, jonka Egmont peri, ei välttämättä ole ollut ensimmäisen kustantajan Williamsin Hevoshulluja.

[quote author=Sampsa Kuukasjärvi link=topic=25293.msg560865#msg560865 date=1782643528
Väittäisin kuitenkin, että yksi numero pitää paikkansa hyvin todennäköisesti. Peruste: yleensähän 70- ja 80-luvun sarjakuvalehdet julkaistiin ensiksi Ruotsissa, joista niiden matskua poimittiin tänne suomennettaviksi. Ruotsissa Min Hästiä ilmestyi vain neljä numeroa kun lehti alkoi vuonna 1972. Suomalaisilla meni varmasti aikaa ennen kuin aineistoa ehdittiin kääntää, joten täällä ei mitenkään oltu samassa ilmestymistahdissa, vaan jäljessä. Täällä laitettiin mukaan myös suomalaisia artikkeleita ja kerhosivuja. Albumeissa oli pohjoismaisia yhteispainatuksia, mutta ne ovat eri asia.

No, pitää ilmeisesti jos se on keräilyoppaissa. Keräilymielessä lienee kyllä yksi Suomen harvinaisimmista sarjakuvalehdistä tämä HH 1/1972.
Williamsin Kai Brunila oli täällä aktiivinen jo pitkin vuotta -71. Joonaskin palkattiin tuotesuunnittelupäälliköksi marraskuun alussa eli 5kk ennen kuin eka Sarjis ilmestyi. Hevoshullun materiaali tuli tosiaan ulos meillä ihan eri tahtiin kuin Ruotsissa. Lehti keräsi suurta suosiota Ruotsissakin ja oli pitkään "askeleen edellä" meitä ilmestymismäärissä.

Jos haluaa olla ilmestymiskerroista sataprosenttisen varma, voi käväistä Kansallisarkiston vapaakappalekokoelmassa katsomassa vuoden 1972 vuosikerran. Sen kokoelman lehdistähän voi poimia myös vaikkapa Joonaksen ja Leppäsen sarjojen julkaisukertoja Hevoshullussa.

No, tää ei just onnistu.  Siellä on -73 vsk. alkaen. Mutta tuo et olis tullu vain yksi lehti, sopii siihenkin että puute arkistossa ei ole NIIN merkittävä.

Sarjismiehet (tällä kertaa Hannu Kesola, Mikko Varjamo ja Mikael Mäkinen) keskustelevat podcastissaan Supergirl-sarjakuvista Woman of Tomorrow ja Supergirl: Maailma sekä yleisesti Terästytöstä. Olen eri mieltä kuin keskustelijat Superman: Maailman laadusta, mutta ymmärrän toisenkin näkökulman. Woman of Tomorrow sen sijaan ei ole ollenkaan tuttu minulle.

Keskustelun sekaan on leikattu Vesa Vitikaisen tekemä Johanna Sinisalon haastattelu Porista. Siinä Johanna mm. mainitsee noita seikkoja, joita Curtvile listasi aiemmin (alhaalla lainaus häneltä): tarinan mahdollisen poliittisen herkkyyden, vaaran matkailumainontaan tällaisessa antologiassa eri maiden tekijöiltä sekä hahmon vanhojen tarinoiden tyttömäisyyden. En ole varma, mihin haastatteluun, Curtvile, tuossa viittasit.

Sinisalon ja Kämpen kertomus on yleisesti ottaen hyvin vähän poliittinen ottaen huomioon nykyiset ja entiset supersankari sarjakuvan esimerkit oli kyseessä sitten Teräsmiehen kamppailu Ku Klux Klania vastaan, Kapteeni Amerikka lähes aina tai mm 20th Century Men ja Power Fantasy.
Mutta hyvä että asia on huomioitu jo tekovaiheessa tekijöiden osalta.

Yksi mikä itselle tässä kokoelmassa otti ikeniin ja vaivasi oli selittämätön asia ennen kuin kaiken vänkäröinnin ohessa käsikirjoittaja Johanna Sinisalo sen haastattelussa mainitsi: vaikka on kryptonilainen ja siis ihmisiin verrattuna jumalan voimat omaava Terästyttö kovin harvoin lyö ketään vaikka se olisi ilmeisin ja jopa toimivin ratkaisu tilanteessa.
Sellaisessa tilanteessa jossa Teräsmies jo käyttäisi voimakeinona.
Ne " perinteiset" sukupuoliroolit kun istuvat tekijöissä ja niiden toivotaan jatkavan rakenteiden ylläpitoa ja pönkitystä.

Viittaat, Reima, siis tähän arvosteluuni tai esittelyyni vuodelta 2022.

Minusta yhden numeron ilmestymisessä Suomessa vuonna 1972 ei pitäisi olla epäselvää. Se lukee sarjakuvien keräilyoppaissa (minulla on niitä kolme erilaista; kaikissa sama tieto). Lisäksi Hevoshullu-lehden toimitus kävi läpi lehden historiaa lehdessä 6–7/2022 artikkelissa. Tuon numeron pdf:ään annetaan linkki kirjoituksessani, mutta näemmä se ei toimi enää. Muistan, että latasin lehden tuolloin kun kirjoitin tekstini ja luin sen historiakatsauksen, ja ei siinä ainakaan kyseenalaistettu vain yhden numeron ilmestymiskertaa, sillä olisin muutoin kirjoittanut tekstini eri tavalla. Harmi kun en säilyttänyt pdf:ää tietokoneellani.

LISÄYS: Taidan ymmärtää, miksi haluat saada tuohon varmistuksen, Reima. Hevoshullua ei ole kerätty sillä tavalla kuin Mustanaamiota ja monia supersankarilehtiä, joten jokin virhe on saattanut kopioiutua jostakin vanhasta katalogista uudempaan, kun kellään ei ole ollut vanhimpia lehtiä. Lisäksi Semicin arkistossa, jonka Egmont peri, ei välttämättä ole ollut ensimmäisen kustantajan Williamsin Hevoshulluja.

Väittäisin kuitenkin, että yksi numero pitää paikkansa hyvin todennäköisesti. Peruste: yleensähän 70- ja 80-luvun sarjakuvalehdet julkaistiin ensiksi Ruotsissa, joista niiden matskua poimittiin tänne suomennettaviksi. Ruotsissa Min Hästiä ilmestyi vain neljä numeroa kun lehti alkoi vuonna 1972. Suomalaisilla meni varmasti aikaa ennen kuin aineistoa ehdittiin kääntää, joten täällä ei mitenkään oltu samassa ilmestymistahdissa, vaan jäljessä. Täällä laitettiin mukaan myös suomalaisia artikkeleita ja kerhosivuja. Albumeissa oli pohjoismaisia yhteispainatuksia, mutta ne ovat eri asia.

Jos haluaa olla ilmestymiskerroista sataprosenttisen varma, voi käväistä Kansallisarkiston vapaakappalekokoelmassa katsomassa vuoden 1972 vuosikerran. Sen kokoelman lehdistähän voi poimia myös vaikkapa Joonaksen ja Leppäsen sarjojen julkaisukertoja Hevoshullussa.

https://www.humblebundle.com/books/supergirl-woman-tomorrow-and-more-dc-comics-books?hmb_source=&hmb_medium=product_tile&hmb_campaign=mosaic_section_1_layout_index_3_layout_type_threes_tile_index_3_c_supergirlwomantomorrowandmoredccomics_bookbundle

Supergirl bundle. On siellä Loboakin.