Absolute sarja on erittäin hyvää settiä, joka oikeutetusti tylyttää siinä " Marvel vsi DC?" kisassa mennen tullen kilpailijaansa.
Tässä mennään enemmän hahmot ja tekijät edellä.
On, tietenkin se on kaupallinen tuote. Niin ovat taidesarjakuvat omalle blokilleen, mutta tämä ei tunnu suuryritysten rahastukselta vaan enemmän juuri tekijävetoiselta.
Absolute Batman on lepakon talon (DC) isoin tykki mutta Absolute Martian Manhunter ja Absolute Green Arrow ovat osoituksena siitä että riskejä otetaan ja lukijaan luotetaan.

Tietenkin nämä ovat makuasioita ja eri mieltä saa olla. Se väärässä oleminen kun ei vielä ole lainvastaista.

Absolute linja vertautuu tietty Marvelin Ultimate linjaan joka koppaa just kohta nikkeliä niskaan. Ero on että tässä tuntu on mennä tarina ja luojat edellä, ei markkinointi ja ison yrityksen " ei nyt loukata ketään jotta myyr"
Ja tekee sen mitä monesti on valitettu " miten muka pääsen tarinaan mukaan? On jossain numerossa 754" Marvel tarjoaa toki jatkuvasti ykkösnumeroja mutta kaupallisista syistä. Se ei ole aloituspiste tai kokonaisuus ja lehteä ei voi lukea koska tarinakokonaisuus risteilee jossain kuudessa eri lehdessä.

Absolute on selkeä, ei pyydä valintojaan anteeksi ja siihen pääsee mukaan. Tietyssä mielessä tiivistää hahmot olennaisimmilleen.

Sen verran paikkaan että New 52 ei oikeastaan muuten tehnyt Teräsmiehen kohdalla mokaa paitsi että Morrison ja Perez eivät sitten kommunikoineet yhtään. Siitä on tässä opittu.
Scott Snyder osaa organisoinnin ja koska tämä on erillinen unicersuminsa siinä on erilailla vaaran tuntua. Sarjakuvissa, varsinkin isojen lafkojen, hahmot eivät pysy kuolleina ja isot riskit....no niitä ei juuri ole.
Tässä sitä, tai ainakin hyvä illuusio siitä, on.

Syystä myyntimenestys ja pokannut pinon Eisnereita.

Täytyy ihan aloittaa uusi keskustelu, kun on kuitenkin niin spesifi, vaikka liittyy useisiin eri hahmoihin. Eli DC:n Absolute-linja, jossa on lähdetty rakentamaan uutta ja aika vaihtoehtoista supersankariunivesumia. Hahmot ovat lähtökohtaisesti tuttuja, mutta niitä on viety hyvinkin erilaisiin suuntiin ja tulkintoihin. Siis vähän kuin Marvelin Ultimate-linjasto, mutta ainakin omasta mielestäni parempi.
En ole edes ihan varma, miten monta Absolute-sarjaa DC:llä nyt pyörii. Ainakin linjaston aloittanut Batman ja sitä seuranneet Superman, Wonder Woman, Martian Manhunter, Green Lantern ja Flash. Olin myös näkevinäni Green Arrowin. DC on lähtenyt tekemään tätä tietoisena siitä, että kyse on DC:n multiversumiin kuuluvasta maailmasta. Eli yhteentörmäykset perusuniversumin kanssa ovat mahdollisia ja ilmeisesti jo tapahtuneetkin viimeisimmän KO-eventin yhteydessä.
Olen itse lukenut tähän mennessä Batmanin ja Supermanin lehtiä aika pitkälle ja viimeisimpänä aloitin Wonder Womanin, koska seuraavassa Batmanin lehdessä hahmot kohtaavat. Martian Manhunteria on myös kehuttu, joten se saattaa olla seuraava kohde.
Toistaiseksi olen yllätyksekseni pitänyt Absolute-linjastosta. Hahmotulkinnat ovat olleet mielestäni aidosti tuoreita ja paikoin yllättäviäkin. Teräsmiehen kohdalla vähän alussa pohdin, että tuntuu aika mielikuvituksettomalta tulkinnalta, mutta kyllä sekin on lentoon päässyt. Tuttuja hahmoja tai ainakin nimiä esiintyy, mutta hyvinkin erilaisissa rooleissa. Tarinat ovat myös olleet hyviä ja pitäneet otteessaan. Siinä missä Marvelin Ultimate-tuntui enimmäkseen vanhojen hahmojen uudelleenlämmittelyltä melko näennäisillä muutoksilla totuttuihin tarinoihin, Absolutessa mennään oikeasti ihan uusille urille. Ja pidän siitä.
Tahtomattanikin vertaan Absolutea DC:n New-52-uudistukseen Flashpoint-tarinan jälkeen, jossa koko universumi pistettiin uuteen uskoon. En kovin paljoa tykännyt siitä. Yllättäen Batman taisi olla parasta. Teräsmies, mikä on oma suosikkisankarini, ei enää iskenyt, eikä syynä ollut se, että punaiset kalsarit oli jätetty pois. Se oli enemmänkin sellaista köyhän miehen fanitus-Teräsmiestä. Siksi olinkin iloinen Rebirth-vaiheesta, jossa vanha DC universumi tavallaan palautettiin. Absolute-linjasto osoittaa itselleni sen, että en ole muutoksia vastaan. En vain tykkää huonoista muutoksista. Absoluuttinen Teräsmies on selkeästi eri henkilö kuin perus DC universumin Teräsmies. New-52 Teräsmies oli omituinen ja kömpelö yritys tehdä uusi Teräsmies tekemättä uutta Teräsmiestä. Sen sijaan vain poistettiin kaikki hyvät Teräsmiehen ominaisuudet.
Ja sama koskee lukemiani Absoluuttista Lepakkomiestä ja Ihmenaista. Kummankin kohdalla hahmon tulkinta uudella tavalla on toiminut ja ollut johdonmukaista.

Sarjan kakkososa Satunnainen seikkailija on ilmestynyt. Norjalaiskirjan koostumus on tämä, suomalaisessa samat sarjat. Eli yksi ennen suomentamaton, italialainen Il mistero di Marte vuodelta 1937.

Jostain syystä Bouncer mainittu jo pari kertaa. Minullekin tulee tästä Bouncer mieleen, varmaan siksi koska päähenkilö pukuineen ja tummine kulmineen on hieman samannäköinen, koska molemmat ovat työläisiä ja koska tämänkin länkkärin tietää tylyksi. Bouncer siis on näistä kahdesta vanhempi sarja. Kuten Reima minäkin olen nähnyt muutaman Undertakerin jakson Fantomenissa, mutta en ole oikeastaan lukenut. Sarja on tuntunut liian negatiiviselta luettavalta ainakin sillä hetkellä. Näyttää korkeatasoisesti tehdyltä, piirrospuoli ainakaan ei voisi olla parempaa.

Mitä tulee mainoksessa kerrottuun ensimmäiseen albumiin, jossa mies syö kultaa, niin eikös Bouncerin jossakin suomennetussa jaksossa

Kiitos Darth Mikalle tapahtuman videoinnista, kun ei henk koht ollut tällä kertaa mahdollisuutta tulla paikan päälle!  Vaikuttaa olevan tapahtuma menossa parempaan suuntaan, täytyy ensi vuonna hankkiutua paikalle taas