1
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Kirja-ale ja muut tarjoukset
« Uusin viesti kirjoittanut wilpå tänään kello 20:01:08 »Adlibriksessä on alennuskamppis 31.5 asti. Vakkareille 15% ja muille 10% koodilla KIRJA526
Ettäkö neljäsosa Kuvittajien jäsenistä tekisi sarjakuvia - noin sata vissiin? Ja ammatikseen?
Olen tässä selvityksessä nyt vasta sivulla 36. Mitähän vielä tulee...
Onko sarjakuvan tekijä kirjailija vai kuvittaja? Molempia vissiin, jos itse tekee kaiken. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, kuvastolta ja sanastolta.
Eri Euroopan maissa lasketaan rojalti eri tavoin, mutta suomalainen tavanomainen rojaltiprosentti 20–25 paperikirjasta on Euroopan korkeimpia; vain Ruotsin 28–33 prosenttia on selkeästi korkeampi(fiktiokirjailijat, European Writers’ Council 2024). Säännellyn hinnan maissa paperikirjan rojaltiprosentti on tyypillisesti 8–10 arvonlisäverottomasta vähittäismyyntihinnasta.
Rojaltien yhteismäärä on selvityksen tekijän arvion mukaan 45–60 miljoonaa euroa vuodessa, jotka jakautuvat arviolta 40 000 teoksen tekijöille. Luku sisältää myös kuolinpesille sekä käännöskirjoista ulkomaille maksetut palkkiot sekä kuvittajien palkkiot, mutta ei kääntäjien. Nämä erät pois lukien voidaan arvioida suomalaisten elävien kirjailijoiden rojaltitulon olevan kokoluokkaa 32–45 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuvan perusteella odottelen innolla ohjelman julkistusta.
Ohjelma
11:00 Avajaiset, myyjien ja näyttelyiden esittely
11:15-11:45 Raimo Saastamoinen: Totentanzcomics
12:00-12:45 Johanna Sinisalo ja Supergirl
13:00-13:45 Katja Kontturin Ankkalinna
14:00 -14:30 Tri Manninen ja Kapteeni Kuolio
14:30- 15:00 Tiskivuoro
15:00-15:45 Belzebubs J P Ahonen
16:00-16:30 Jussi Piironen haastis
16:30 Cosplaykisa!
16:45 Kari Sihvonen: Funzie
17:00-17:45 Tuoni Myllylä haastatelijana Sippo Mentunen
18:00 Petri Hiltunen: Hyvät, pahat ja susirumat!

"Suurin keskeinen ongelma selvityksessä on lausuttu myös OKM:n tiedotteessa suoraan: “Selvityksen mukaan kirjallisuuden asema Suomessa on vahva ja kirjallisuuden arvoketjut sekä ekosysteemi toimivat eurooppalaisessa vertailussa hyvin.” Vastaan suoralta kädeltä 25 vuoden kustantaja- ja kirjailijakokemuksella: näin ei ole kirjailijan osalta."Tämä ei koske sarjakuvantekijää:
"Suomalaisen kirjailijan tulo suoratoistosta on 80 % pienempi kuin painetusta uutuuskirjasta. Kirjan kuluttaminen on siirtynyt vahvasti kuuntelemiseen, ja tämä on pienentänyt kirjailijoiden tulomahdollisuuksia, vaikka työ on pysynyt samanlaisena. "
"Tietokirjailijoiden kannalta selvityksessä on monia hyviä huomioita ja ehdotuksia. Keskeisimpiä on apurahapolitiikkaan ehdotettu muutos. Tietokirjallisuus nostettaisiin tasavertaiseksi kaunokirjallisuuden rinnalle – tai tarkemmin sanottuna niiden välillä ei enää tehtäisi eroa. Toimenpide-ehdotuksen sanoin: ”Tieto- ja kaunokirjallisuuden raja poistetaan valtion taiteilija-apurahoissa sekä ns. kirjastoapurahoissa.”
Kirjastoapurahalaissa on kauno- ja tietokirjallisuuden jakosuhteeksi määritelty epäreilu 90/10 ja toisaalta tietokirjailijoille ei ole tarjolla useamman vuoden mittaista apurahoitusta. Samalla kun taiteilija-apurahat avattaisiin myös tietokirjailijoille ja kirjastoapurahasta poistettaisiin tietokirjailijoiden erilliskiintiö, esittää Leikola apurahojen määrärahoihin miljoonan euron korotusta, joka toteutettaisiin porrastetusti. "
Odotan ensin mitä Tähtivaeltajan kritiikissä sanotaan
Leikolan selvitys sai aika paljon sapiskaa kirjailijoiden taholta (oli siellä myös tietokirjailijoiltakin jotain kritiikkiä).
Kuvittajat ry:n jäsenkyselyn mukaan hieman yli puolet heidän jäsenistään (jäsenmäärä runsaat 570, kyselyyn vastanneita 131 eli 23 prosenttia) tekee lastenkirjakuvitusta ja runsas neljäsosa muuta kirjankuvitusta (kirjankansia, tieto- ja oppikirjojen infografiikkaa, ym.) sekä saman verran sarjakuvia. Kirjasampo.fi:n henkilöhaku antaa 2020-luvulla aktiivisten kuvittajien määräksi 327, joka on samaa kokoluokkaa kyselyn kanssa. Aktiivisia kirjallisuuden kuvittajia on arviolta 300–400.
Pienkustantamojen kenttä on runsas ja monipuolinen. Joissakin kirjallisuudenlajeissa, kuten runoudessa ja sarjakuvassa, niiden rooli on yhtä merkittävä kuin suurten kustantamojen, ellei jopa merkittävämpikin sekä alalle tulossa että rohkeammissa kustannusohjelmissa. Vastaavasti pienkustantamojen toiminnan jatkuvuudessa on kyse usein yrittäjien jaksamisesta pienellä palkalla tai talkootyöllä, silloinkin kun yritysmuotona on osuuskunta ja vastuunjakajia siis useampia. Omien erikoisalojensa kirjallisuuspalkintojen jaossa pienkustantamot ovat pärjänneet hyvin ja toisaalta runous- ja sarjakuvapalkinnot ovat niille myös näkyvyyden kannalta erittäin tärkeitä (Hänninen 2024).