Okei. Kun tuli vastaan kirjaston DVD:nä niin piti katsoa. Valitettavan tylsää oli. Kuuskytlukulainen disaini ja visuaalisuus oli toki hienoa, mutta mihinkään ei silti päässyt kiinni, hahmot tuntuivat vähän yhdentekeviltä, ihan sama miten niille käy. Ja kaikkea vain tapahtui noin vain ja silleen: kas kosminen uhka tulee,
ja kas hirmuinen Galactus haluaa Reedin ja Suen vauvan vastineeksi sille ettei syökään maapalloa, ja kas keksitään siirtää maapallo teleportaatiolla valovuosien päähän, ja kas maailma yhdistyy rakentamaan teleportaatiolaitteita ympäri maapalloa, ja kas hopeasurffari tulee ja tuhoaa kaikki teleportit, PAITSI sen joka on just Baxter Buildingin vieressä ja siksi - kas - voidaan koettaa houkutella Galactus siihen, että se voitaisiin sinkauttaa teleportaten galaksien huitsinnevadain ääriin, ja kas Liekki herättää Hopeasurffarissa syyllisyydentunnon kautta äidinvaistot ja se sitten kääntyy Galactusta vastaan.
Galactuksen pitäisi olla universumin pelottavimpia mahteja ja jumalinen olento, mutta se onkin vähän mäh, semmonen vaan hiton iso ukko. Ja sitten vielä piti ihan väkisin tuoda ärsyttävä H.E.R.B.I.E. -robotti vanhasta F4-animaatiosarjasta piipittelemään ympäriinsä. Sen lisäksi vitsihuumorikomiikkaa saatiin irti Möykyn parrasta. Muoks: Ai niin, sitä mr. Fantastisen venymistäkään ei tuotu esille kovin paljoa. Kyllä nykytekniikalla olis saatu vaik mitä.
Timo