Täh?
Tampere Kuplii on 01.-07.03.2027
Ja Tampereella Tampere-talossa ja Metsossa.

Ne ovat eri tapahtumia vaikka henkilöstö taustalla osin leikkaakin.

Coneja ei, johtuen arkijärjestä ja herrasmiessäännöistä , järjestetä päällekkäin ( poikkeuksena helsingin kirjamessut jotka tietoisesti laitettiin 11 vuotta vanhemman kirjamessun kanssa samaan lokakuuhun)
Ihan hyvin on tilaa sarjakuvatapahtumalle vaikka kerran kuussa joka kuukausi. Yksi monista syistä miksi sarjakuva on marginaalissa on sen näkyvyys. Sitä kaikki tarjoaa esimerkiksi palkan sijaan mutta oikeasti Suomeen mahtuu useampikin tapahtuma.

Periaatteessa Tampere Kupliille ihan hyvä ajankohta tuo maaliskuun alku. Suomessa on synkkä ja pimeä tapahtumaköhä aika uuden vuoden ja pääsiäisen välillä. Inhoan tätä aikaa oikein sydämmestä. Suomessa ei sinä aikana tapahdu juurikaan mitään. On kylmä, pyörätiet joko lumessa tai loskassa, on pimeetä ja tylsää.

Kun ranskaksi lukemista opettelin, niin tuli tosiaan huomattua että Yoko Tsunot oli astetta vaikeampaa kieltä: ei ne sanoilla leikittele, mutta on paljon varsin teknistä sanastoa ja toiminnasta merkittävä osa tapahtuu kuitenkin puhekuplissa...

Mitähän tämä tarkoittaa Tampere Kupliin kannalta? Hämmentävää. 

Täh?
Tampere Kuplii on 01.-07.03.2027
Ja Tampereella Tampere-talossa ja Metsossa.

Ne ovat eri tapahtumia vaikka henkilöstö taustalla osin leikkaakin.

Coneja ei, johtuen arkijärjestä ja herrasmiessäännöistä , järjestetä päällekkäin ( poikkeuksena helsingin kirjamessut jotka tietoisesti laitettiin 11 vuotta vanhemman kirjamessun kanssa samaan lokakuuhun)
Ihan hyvin on tilaa sarjakuvatapahtumalle vaikka kerran kuussa joka kuukausi. Yksi monista syistä miksi sarjakuva on marginaalissa on sen näkyvyys. Sitä kaikki tarjoaa esimerkiksi palkan sijaan mutta oikeasti Suomeen mahtuu useampikin tapahtuma.

Täähän se oli länsimaisen sarjakuvan kustantajien viesti. Mangan osaltahan näkökulma oli silleen positiivisempi, että lukijakunnan romahdus on jo käyty läpi ja todennäköisesti tulevaisuudessa ei heittelyä välttämättä kovinkaan paljoa tapahdu.
Kotimaisen julkaisemisesta positiivista oli se, että Jalavan edustaja unelmoi (?) viiden vuoden näkymäksi sen, että julkaisulistalla olisi ainakin pari hyvää suomalaista sarjaa. Ja onhan positiivista se, että tuntuivat olevan panelistit melko lailla yhtä mieltä siitä, että lasten/nuortensarjakuvassa on potentiaalia.

Ei kai nyt kukaan oleta että kustantajat lähtisivät tuollaiseen paneeliin ripottelemaan tuhkaa päälleen? Optimismi oli sellaista normaalia "virkaan" kuuluvaa. Ja toki, (kotimainenkin) lastensarjakuva voi nyt paremmin kuin aikoin. Mutta se on vähän että mihin vertaa...
Edellinen viestini ja reaktioni poiki lähinnä siitä, että tuollaisia nuo kustantajapaneelit ovat olleet jo hyvän aikaa.

Käännösmangan painokset ovat suht pieniä, ei se ole mitään kunnon bisnestä enää (tai siis samaa kuin 20 vuotta sitten). Tästä kielii jo kustannuskentän jatkuva muutos. Sangatsu ja Punainen jättiläinen vaihtavat omistajaa taajaan. En kyllä osaa sanoa että minkä verran siellä on varaa virheisiin, eli vääriin käännösvalintoihin? Luulen että aika pienellä marginaalilla mennään. Postikulut kurittavat sitäkin liiketoimintaa. Ihan samaa se on kuin muillakin työvaltaisilla aloilla. Kääntäjä tai taittaja eivät voi loputtomasti nopeuttaa duuniaan, eli palkkioita ja sitä kautta tuotteen hintoja pitäisi pystyä nostamaan koko ajan, jotta työ olisi millään tavalla mielekästä. Haastava yhtälö.
Mutta kaikin mokomin, minäkin odotan innolla kustantajien uusia avauksia kotimaiseen. Ehkä Petteri, jolle tarjotaan jo liikaakin, voisi vinkata Jalavalle hyviä kustannuskohteita?

Siis minä poloinen loinen luin ranskaa niin peruskoulun puolella kuin lukiossakin, sellaisen noin puoli vuosikymmentä grand total siis, ja vielä sen approbaturin siitä kirjoitinkin - lopputuloksena sellainen "siis-mitähän-ihmeellistä-tos-nyt-lukeekaan"-fiilis tyyliin yhdeksässä puhekuplassa kymmenestä kun vaikka Sähköisten seikkailujen kaltaista klassista Leloupia yritän lukea...
     Mitä tulee tanskannettuihin Yokoihin, niin totta se on - miten ruotsia ymmärtää on kyllä häkellyttävän suorassa kytköksessä siihen, miten tanskaa ymmärtää, eikä taida juuri norjakaan tässä poiketa yleispohjoismaisesta linjasta. Jos sitä tässä maailmankolkassa asuva haluaa tekstittää sarjakuvaa kotikielellään tulematta skandinavianlaajuisesti kuta kuinkin ymmärretyksi, niin kai sen kotikielen on oltava joko islanti tai suomi.
     Ja mitä tulee kiireen pitämiseen sarjakuvaostoksissa - viimeisin jo julkaisuun kerennyt Yoko Tsuno-albumihan on v:lta 2024. Oli ilmestyneenä tanskaksi reilun vuoden, ennen kuin saatiin suomennettua. Sitä edeltävä Yoko-teos, v:lta 2022, melko sama meininki - tanskaksi jokunen päivä, suomeksi aika reippaasti kauemmin... Jostakin syystä nyt sitten Per Vadmand, Tanska, taitaa saada Leloupin teokset työpöydälleen nopeammin kuin Mirka Ulanto, Suomi - no, onhan Tanska likempänä Belgiaa...
     Ja totta kai: kyllähän hyvää kannattaa odottaa. Kun se tanskalainen sinne hyllyyn menee, niin joku päivähän sen seuraksi sujahtaa se suomalainen tulkinta!