Tosiaan, eräät ansioituneetkin kotimaiset piirtäjät ja tekstaajat kiinnittävät yllättävän vähän huomiota tavutuksen välttämiseen. Heiltä saa vaikkapa sarjakuvantekokurssille opetusmateriaalia siitä, miten ei kannata tekstata.

Tässä esimerkki Leppäsen tavutuksesta, joka ei ole välttämätöntä. Tämä on hänen kuuluisimpia Wiggen-ruutujaan jaksosta, joka on julkaistu Portissa 4/1994. Ruudun taide on nättiä, tykkään.

Ruudussa Kari laittaa puhekuplan seitsemälle tekstiriville jopa neljä tavuviivaa. Huh, lukemisesta tulee vaivalloista. Lisään viereen oman tekstausluonnokseni, jossa on kuusi riviä eikä lainkaan tavutusta. Tällainen tekstin sijoittelu, jonka tein, olisi ollut täysin mahdollinen, ja minusta myös suositeltava tuohon kuplaan. Lisäksi tarvittaessa Leppänen olisi aina myös voinut muuttaa ruudun kokoa sopivammaksi niin että teksti näyttäisi harmoniselta.

Sama ruutu on käännetty Portista ruotsiksi tarkasti toiseen Wiggen-kokoelmaan. Siinä tavutusta ei ole lainkaan niin kuin ei oikeastaan ole kokoelmien sivujen yhtikäs missään ruudussa. Suomen kielessä on toki pitkiä sanoja, ja joskus niitä on pakko tavuttaa, jos annettu tila ei anna myöten. Yhdyssanoissa pitää ensin yrittää tehdä tavutus yhdyssanan keskeltä.

Skannasin tämän ruudun Wiggen-kokoelmien lisämateriaaleista (en omista Portteja, joissa on Wiggeniä). Samassa materiaalissa näkyy, miten Fantomenin versiossa kyseisen ruudun sisältö on varsin erilainen.

Tämä kaikki varmaan löytyy kaiketi Wikistäkin.

Ei oikein löydy, ainakaan yhdeltä sivulta tai selkeästi. Sitähän tuossa edellä valitin.

Eli oletuksena se meni näin:

1910 perustettiin Rautatiekirjakauppa Oy. Suurimmat omistajat: Otava, Werner Söderström, Uusi Suometar ja Hufvudstadsbladet
1969 lehtijakelu eriytettiin ärrästä omaksi yksiköksi ja nimi "Lehtipiste" otettiin käyttöön.
Pikku hiljaa Rautakirja autui (ostettiin?) WSOYlle sen osakkuusyhtiöksi
(Vuonna 1994 Rautakirja osti Finnkino-elokuvateatteriketjun)
1999 Sanoma-konserni osti Lehtipisteen (Vai mitä tämä kohta viestissäsi tarkoittaa: Rautakirja Oy:stä tuli SanomaWSOY:n tytäryhtiö 1999. Eiks tytäryhtiö ole ole emoyhtiön omistama?)
2002 Myös Rautakirja siirtyi Sanomalle WSOY:n ja Sanoman fuusiossa. Näistä tuli osa Sanomaa, joka kymmenen vuoden sisään pilkkoi taas Rautakirjan, Lehtipisteen ja Finnkinon erilleen ja myi ne eteenpäin.

Sanoman kuviot on kyllä hämäriä. Jossain vaiheessa, ennen fuusiota se varmaan kyllä hankki enemmän ja enemmän WSOY:n osakkeita.

Kiitos!

Rautakirja Oy:stä tuli SanomaWSOY:n tytäryhtiö 1999, jonka jälkeen vuonna 2002 yhtiöt sulautettiin yhteen. Vuonna 2012 Sanoma Oy myi R-kioskit ja Rautakirja-tavaramerkin norjalaiselle Reitan Conveniencelle. R-kioskien toimipisteitä on viime vuosina karsittu reippaasti, eikä osassa ole enää edes lehtimyyntiä. Tällä hetkellä maassa on noin neljäsataa R-kioskin toimipistettä.
Nykyisen Lehtipiste Oy:n omistaja puolestaan on Tradeka-yhtiöt Oy, joka vastaa Osuuskunta Tradekan ydinliiketoimintojen omistajaohjauksesta.

Tämä kaikki varmaan löytyy kaiketi Wikistäkin.

Muoks: Nyt noita toimipisteitä on kaiketi jo tuotakin vähemmän. Tämä teksti lie kirjoitettu vuosi sitten. Ihan vastikään oli uutisia R-kioskien myymäläverkon karsimisesta (taas).

Timo

Lisäksi Millerin Daredeviliä lisää. Nää tulee nyt jo osin kolmanteen kertaan käsittääkseni, mutta nättinä julkaisuna kuitenkin edellisen osan jatkoksi.

Tässä näyttäisi olevan Adlibriksen mukaan puolet vähemmän sivuja kuin Daredevil Visionaries Frank Miller vol 2:ssa. Virhe vai jaettu useampaan opukseen. Egmontin osa 1 oli vissiin aika yks yhteen visionaries vol 1:n kanssa. Samat kansikuvat kuitenkin.