Elsewhenin lukijoita voi kiinnostaa Paul Willsin kommentti YouTube videossa JOHN BYRNE’S EPIC X-MEN RETURN HAS ARRIVED!, josta selviää hänen tussaamat sivut. Itse teoksestahan ne eivät näytä selviävän.

Harmi, että ei tosiaan ole ilmeisesti merkitty tarkempia tussaustietoja poislukien Walt Simonsonin ja Scott Williamsin tussamat muutama sivua. Toisaalta Byrnen oma tussaustyyli on sen verran tunnistettava ja eroava Willsin jäljestä, että luulisin, eron huomaavan. Jos ei, niin sekin on hyvä, sillä se tarkoittanee sitä, että tussaus on tasalaatuista.

Elsewhenin ykköskirjan virallinen julkaisupäivä oli viime viikolla ja tiettävästi jotkut ovat omansa jo saaneet. Moni paikka myy kuitenkin eioota, sillä tosiaan ensimmäinen painos myytiin loppuun jo ennen julkaisupäivää (mikä tarkoittaa sitä, että kustantajan varastossa sitä ei ole, mutta jälleenmyyjillä voi olla). Toinen painos on tulossa. Itselläkään sitä ei vielä ole, kun en harrasta ennakkotilauksia. Täytynee siis tyytyä toiseen painokseen.

Hyvä, Curtvile! Sinulla on tietoa ja näkemystä, enkä ole läheskään kaikesta eri mieltä. Lähinnä kirjoitan tässä vain pari selvennystä.

Tuon kritiikin mukaan kyse ei ole tietystä vuosimäärästä, minkä jälkeen Supergirlin olisi voinut julkaista, vaan siitä, että välissä olisi ehkä saanut olla vaihtelun vuoksi ja universumin esittelemisen takia jokin erilaisempi sankari tai mieluummin useampi sellainen. Turvallinen ratkaisu olisi mennä elokuvissa ensiksi DC:n kolmella isoimmalla tykillä. Lisäksi Supergirl olisi voinut seikkailla Teräsmiehen kanssa ennen omaa elokuvaansa.

Jos elokuvalla tavoitellaan satojen miljoonien dollarien lipputuloja, koska sen budjetti markkinoinnin kanssa oli vähintään 300 miljoonaa, silloin pitäisi ottaa huomioon kaikki yleisöryhmät. Supergirlin mainonnassa Yhdysvalloissa kävi niin – ainakin lukemieni arvostelujen mukaan – että supersankarisarjakuvien ja -elokuvien suurimmat kuluttajat keski-ikäiset miehet sivuutettiin. Heistä sanottiin, että he ja heidän mieltymyksensä eivät ole tärkeitä. Tekijät ilmoittivat etukäteen, että elokuvan Kara on ”antisankari” ja tarkoitettu naisten ja tyttöjen esikuvaksi. Teräsmiestä pilkattiin mustavalkoiseksi kun hän puhuu hyvästä ja pahasta, ja Terästyttöä puolestaan sanottiin ”totuuden näkeväksi”.

Suurin osa elokuvan katsoneista Amerikassa, noin 60 prosenttia, on kyllä juuri keski-ikäisiä miehiä niin kuin on ollut muissakin supersankarielokuvissa, mutta heidän määränsä olisi saattanut olla paljon suurempi, jos heidät olisi otettu huomioon mainoksissa ja haastatteluissa ja myös itse elokuvassa.

Lisäksi tekijät sanoivat, että on kaunista, että elokuvassa Terästytöllä ei ole romantiikkaa miehen kanssa. Todennäköisesti naiskatsojia olisi kiinnostanut romantiikka.

Samoin realistista väkivaltaa ei pidä olla hirveästi, jos halutaan saada elokuva koko perheen katsontaan. En tiedä oliko sitä paljon, mutta olen lukenut sankaruuden kannalta hieman ikävästä elokuvan loppuratkaisusta. Samassa yhteydessä sanottiin, että tuo loppu menee eri tavalla kuin Woman of Tomorrow -sarjakuvassa, ja mm. juuri siksi tuota filmin kässäröijää on moitittu. En viitsi laittaa tästä linkkiä, koska se spoilaisi elokuvaa.

En minäkään tiennyt Alcockin kommenteista ennen kuin vasta pari päivää sitten. Myös em. podcast on samaa mieltä kuin sinä, että oli ymmärrettävää, että näyttelijä reagoi törkeisiin kommentteihin, mutta pr:nä se oli elokuvalle vahingollista.

Kirjoitin viestini lopussa sekä yleisesti supersankaruudesta että siitä vähästä mitä tiedän tästä puheena olevasta elokuvasta. Oli ehkä sekavaa. Joo, en ole lukenut hahmon sarjakuvia muuta kuin mitä suomeksi on julkaistu.

Rotten Tomatoesissa Supergirl saa yleisesti heikot arvostelut kriitikoilta, mutta tavallisilta katsojilta se saa paljon paremmat (tällä hetkellä tomatometer on 55% kun popcornmeter on 76%). Tietenkään kaikki blockbusterit eivät ole hyviä elokuvia, ja päinvastoin jotkin kaupallisesti heikommin menestyneet elokuvat ovat hyviä. Ei tämä varmasti ole niin huono kuin mitä ns. yleinen mielipide nyt mesoaa. Tulen hankkimaan tämän Supergirlin fyysisenä levynä.

Olen nähnyt vuoden 84 Terästytön, ja minusta se on kamala. Ainoa hyvä asia on se, että pääosanesittäjä muistuttaa paljon sarjakuvaversiotaan – niin, minulla lienee oikeus olla tätä mieltä. Itseäni miellyttävät myös esimerkiksi Gadotin ensimmäinen Wonder Woman -elokuva, 2010-luvun Supergirl-tv-sarja, ja 70-luvultaWonder Woman -tv-sarja ja Bionic Woman -tv-sarja.

Olet aivan oikeassa siinä, että naishahmon pitää olla muutakin kuin nätin näköinen heteromiehiä varten. Tämä on erittäin tärkeä pointti. Ehkä minä kaipaan eniten perinteistä esikuvallista sankaruutta kryptonilaisilta.

Amerikassa rehottava kulttuurisota on sellaista, mitä en olisi uskonut tapahtuvaksi vielä kymmenen vuotta sitten. Tämän leffan vastaanotto ja keskustelu siitä antavat kyllä paljon materiaalia tuleville mediatutkimuksille. YouTubessa on järkyttävä määrä tämän tökeröä haukkumista. Jokin vedenajakaja tämä varmasti on, ehkä esim. elokuvien budjetit pienenevät tulevaisuudessa silloin kun kyse ei ole tunnetuimmista hahmoista.

Kuten sanottua critical drinker harrastaa kulttuurisotaa ja hänen mielipiteillä ei kannata edes pyyhkiä persettä pääosin kun takapuolen pyyhkimisellä on tarkoituksena että se olisi puhtaampi prosessin jälkeen.

Muuten jokainen comic book casting listauksessa on sekin kehnosti joko tahatta tai tahallaan väärin ymmärretty.

– Elokuva tuli liian pian Superman-elokuvan jälkeen.

Vuosi myöhemmin. Tämä on tietty subjektiivinen asia, mutta itsestä vuoden väli on maltillinen.
Olisiko kaksi vuotta ollut parempi? Viisi?

– Joidenkin mielestä tämä elokuva on Hollywoodille tyypillistä ”woketusta” eli ideologian tuputusta. (Jossa mm. muutetaan tuttua hahmoa ja tehdään elokuva vain pienelle ”edistyneelle” vähemmistölle.)

No he ovat idiootteja jotka eivät ole lukeneet vuosien ja vuosikymmenten verran mihin pohjaa ja ovat tarkoitushakuisesti ymmärtäneet tahallaan termin haluamallaan tavalla.
Tasa-arvo on toki ihan kamala ideologia.
Mutta eivät ne " vähemmistöt" ole sen edistyneempiä.
Vähän väliä saa kuulla olevansa natsi tai fasisti heiltä ja woketuksesta öyhöttäviltä että on punaviherkommari.

Itse elokuva on hyvä mutta se että siinä on nainen jonka funktio on muuta kuin a) olla hiljaa ja näyttää nätiltä ja b) tulla nussituksi koska joistain muuta virkaa naisille ei ole niin sitten se elokuva on woketettu.

– Elokuvaa markkinoitiin ensisijaisesti tytöille ja naisille, mutta naiset yleistäen eivät ole kiinnostuneita supersankarifilmeistä jos verrataan miehiin.

– Elokuvan huonot arvostelut saivat ihmisiä jäämään kotiin tiukassa taloustilanteessa.

Ensimmäiseen väitteeseen väittäisin että riippuu juuri supersankareita. Jos lähtee ajatuksesta että on suunnattu vain lapsille ja vähämielisille, ehkä sitten.
Vapaa maa vielä, väärässä saa olla.
Esimerkiksi Wonder Woman ja Harley Quinn ja Supergirl vetoavat enemmän naiskatsojiin mutta se on osalle liian sokea.

Huonot arvostelut ja taloustilanne ovat yhteiskunnan ongelmia. Kuten todettua elokuvalla on kaksi isoa vastustajaa. Toinen on ne jotka höpöttää woke siellä woke täällä ja ovat päättäneet etukäteen critical drinkerin tavoin että siinä on nainen ja ei ole vaan kameran nuoltavana ja hiljaa= paskaa.
Toinen on ne kriitikot jotka eivät pidä mistään etäisesti supersankarigenreen liittyvästä, jotka ovat yli kymmenen vuotta puhuneet saturaatiosta ja supersankariväsymyksestä ja kuvittelevat että ilman näitä meillä olisi enemmän vakavaa draamaa ja pukuepookkeja tai " niitä hyviä elokuvia mitä ennen tehtiin".
Joka on absurdia fantasiaa.

Taloustilanne on taasen kyvyttömistä poliittisista päättäjistä, niin meillä kuin maailmalla johtuva ja meillä ja maailmalla tehdään aktiivisesti taloutta huonontavia liikkeitä.

– Pääosan esittäjä Milly Alcock esitti haastatteluissa kommentteja, jotka vieraannuttivat elokuvien katsojia pois. (Hän mm. ilmoitti, ettei häntä ole kiinnostanut nähdä Supergirlin aiempia näyttelijäsuorituksia ja ettei hän ole edes kiinnostunut supersankarielokuvista. Hän myös arveli, että Supergirl on bi.)

–  Alcock provosoitui sivaltamaan onnettomasti takaisin, kun hänen Instagram-profiiliinsa oli tulvinut henkilökohtaisuuksiin meneviä solvauksia mm. hänen ulkonäöstään. (Alcock haukkui konservatiiveja ja kristittyjä.)

Olen skipannut Alcockin haastattelut, hyvin veti roolin vaikkei lajityypin fani olisi.
Mutta jälkimmäinen nostaa pisteitä.
Jos konservatiivit ja kristityt ottavat asiakseen mennä henkilökohtaisuuksiin kuten monella heistä, ei kaikilla on se fiksu vähemmistökin olemassa, niin ei siinä mitään.
Jos katsoo että voi heittää mitä tahansa seurauksitta vain koska" me olemme perinteisten arvojen puolella" ja kaikkien on toteltava meitä koska uskonnon ja sanan vapaudet on että itse saadaan sanella muille muut ei mitään meille on ymmärtänyt yhteiset sosiaaliset säännöt väärin.

Valtaosa" woketuksesta" puhuvista edustaa juuri mainittuja ryhmiä ja Päivi Räsäsen tavoin pilaa kaikkien maineen.
Annan kaikille mahdollisuuden ja on muutama ystävä joita arvostan vaikka ovatkin kristittyjä.
Minkään uskonnon edustaja ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia millään mittarilla omissa kirjoissani mutta henkilön omat teot ovat minulle se ratkaiseva tekijä.

Amerikan kaltaisessa kehitysmaassa joka on luisumassa teokraattiseksi diktatuuriksi ymmärrän vastustuksen vaikken jaa kantaa.

– Zack Snyderin fanit ja DC Extended Universen kannattajat ovat somessa tarkoituksella teilanneet elokuvaa, joka rakentaa uutta DC Universeä ja tekee DCEU:n tyhjäksi. (He toivoivat jo, että vuoden 2025 Superman-elokuva floppaisi. Kun se ei tehnyt sitä, keskityttiin Supergirlin haukkumiseen.)
 

No tämän allekirjoittanut hyväksyy syyksi. Ei tee siitä fiksua syytä mutta syyn silti.
Elokuva on katsomatta teilattu.
Tästä syystä vältän kommentoimista elokuvista joita en ole nähnyt ja sarjakuvista ja kirjoista joita en ole lukenut.
Mielipiteeni on toki vähemmän varma ja ehdoton silloin, mutta ainakin se perustuu omiin havaintoihin ja tietoon/kokemukseen.

Linkin ulkopuolelta kommentoin vielä, että Supergirlin käsikirjoittaja Ana Nogueira on jo pestattu tulevien Wonder Woman - ja Teen Titans -elokuvien kirjoittajaksi! Tämä ei näytä hyvältä uuden universumin kannalta, koska juuri Supergirlin käsikirjoitusta on moitittu paljon.

Elokuvan nähneenä tämä on lievästi sanottuna absurdi väite joka muuttaa valkoista mustaksi ja päinvastoin.
Ainoat syyt mitä itse keksin on sama kuin aiemmin eli tarkoitushakuisesti mollata koska halutaan juurikin uuden universumin floppaavan koska James Gunn ja nyt vielä Ana Noguera edustavat heille epämiellyttävää puolta vähintään ideologisesti ja osittain sukupuolen myötä.

Nyt vielä

Minusta saa kokeilla erilaista. Ehkä Supergirl-elokuvassa on haluttu tarjota monipuolisempi naiskuva kuin hahmon vanhimmissa sarjakuvissa: ei hymyilevä, herttainen, täydellisen näköinen ja erehtymättömän oikeamielinen.
Jokin heikkous kuten juuri Terästytön trauma ja siitä johtuva juominen ja kyynisyys voi joskus olla hyvä asia hahmoon samaistumisen kannalta. Sopivasti hahmo tulee samalla kyvyiltään lähemmäksi tavista kun hän ei ole keltaisen tähden vaikutuksen alla.

Alkukommenttisi vahvistaa ettet ole lukenut hahmoa enempää kuin on tullut suomeksi etkä todellakaan nähnyt elokuvaa varsinkin kohdassa"erehtymättömän oikeamielinen". Elokuva myös näytti huolella ettei hahmo ole vain voimansa vaan se ydin on muutakin kuin vain keltainen aurinko sillä kyllä niitä voimien käyttöä että voimankäyttöä on.

Et myöskään ole nähtävästi katsonut sitä kaameaa Helen Slater Supergirl kalkkunaa, muistaakseni 1984, etkä niitä neljää tai viittä ainakin kautta Melissa Benoitin CW/HBO Supergirl sarjaa joissa ollaan liki viisikymmenluvun puhtoisuudessa ja pepsodent hymyssä. Eli herttaista wanhan ajan Terästyttöä on kyllä sitä kaipaaville vaikkei ole ollut sarjakuvien normi hyvään toviin eikä varsinkaan sarjakuvan johon elokuva pohjautuu.

Toisaalta monien mielestä toimintaelokuvien pitää olla eskapismia. Jos sankarihahmo on liian epäsympaattinen tai inhorealistinen, häneen ei haluta samaistua. Ehkä vanhemmat myös enimmäkseen eivät halua lastensa näkevän sankarin juopottelua tai tappamista elokuvissa. Itse tarinassa saisi ehkä olla mieluummin superroistoja kuin meidän oikean maailmamme pahiksia.

Yhäkin, sinun ei tarvitse kertoa selvemmin ettet ole nähnyt elokuvaa.
Fiktion kautta kehitetään myös moraalia, muuten ei olisi uskontojakaan.
Uskonnot vaan ovat huonommin kirjoitettua materiaalia vaikka hyvistä lähteistä varastavat" totuuden" eivätkä näytön perusteella osaa toimia moraalisesti oikeassa maailmassa.

Juopottelu ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä tai kryptonilaista.
( Ja kun tiedän että yksi kaveri lukee tämän ketjun, poikasi bongasi joo oli se juoppokin mutta ihmisenä helmi sikojen joukossa)

Oikean maailman ongelmia on käsitelty fiktiossa jota kuinkin niin kauan kuin fiktiota on ollut.
Krem ja kumppanit kun ovat myös superroistoiksi luokiteltavia.
Tämän Supergirl elokuvan juonen lähtökohdat voi juontaa tietty John Wick ykköseen ja Mad Max Fury Road elokuvaan.
Elokuvassa on sangen osuva moraalinen opetus.

Et ole yksin. Minulla sama juttu.

Ette ole kaksin, sama juttu täälläkin.

Tilatussa Tex:issä sivun 18 jälkeen tulevat sivut 83 - 98 ja niiden jälkeen jatkuu sivulta 35 normaalisti loppuun asti.
Sivut 83 - 98 ovat siis tuplana ja sivut 19 -34 puuttuvat.

Omituista, että en huomannut tätä lukiessani  

Kaupasta ostamassani Tex:issä ei ole sivuongelmaa.
Pitääpä reklamoida Egmontille.

2000AD:n kirjeessä kerrottiin että etsivät keinoja asian korjaamiseen ts. tullin kiertämiseen. Kuinka helppoa se sitten lie. Pitäisi lehdet varmaan painaa jossain EU:ssa tai jopa postilaatikkofirma tänne laittaa? Nyt printtaavat UK:ssa.
Tähänkin asti lehti tuli Jerseyn postin lähettämänä. Ilmeisesti jokin säästö siitäkin...

Vasta saivat tässä keväällä jälleenmyynnin auki USA:ssa! Siellä voi ostaa 2000AD:a irtonumeroina parin viikon viipeellä sarjiskaupoista. Suomessa nyt ei ole niin montaa harrastajaa, että mikään kauppa vastaavaan lähtisi. Eli tukkuna noita lähes reaaliajassa hommaamaan. Digitaalisena tietenkin saisi, mutta se ei napostele.