Uudessa Kirjastossa nro 84 ensin tarinan loppu. Sitten hyvä tarina Nogalesista etelään. Tämän jälkeen alkaa hyvä tarina Kristallitoteemi.

Olen ostanut kaikki Zum Teufelin julkaisemat suomalaiset Usagi-kirjat, mutta en ole ehtinyt lukea kunnolla kuin vasta neljä ensimmäistä. Ne ovat olleet mukavaa luettavaa. Suomennoskin on sujuvaa kieltä. Kiva kun on löydetty toimiva keino kustantaa näitä WSOY:n kirjallisuussäätiön avulla.

Hommasin äsken myös kuudennen kirjan. Kun huomasin, että kokoelma päättyy suomentaja Vesa Heinon jälkikirjoitukseen, pelkäsin, että siinä ilmoitetaan, että kirjasarja loppuu. Mutta ei onneksi. Tekstissä Vesa analysoi Usagi-sarjakuvan parhaita ominaisuuksia ja esittelee kirjassa olevan maineikkaan Grasscutter-saagan (suomeksi Jumalten miekka). Ihan viimeiseksi Vesa kirjoittaa: ”Toivon, että saan jatkaa vielä kauan Usagin tarinoiden suomentajana ja että lukijat jaksavat kulkea mukanani tämän saagan seuraavatkin osat. Sakain yhä jatkaessa työtään seikkailuja kyllä riittää tuleviksikin vuosiksi.”

Sakai on ollut erittäin tuottelias. Äkkiä laskien suomennetuissa kirjoissa on jo noin 2 300 sivua sarjakuvaa kronologisessa järjestyksessä. Näköjään tämä kuudes kokoelman jutut on julkaistu alun perin 1990-luvun lopussa. Koko tämän vuosituhannen puoli on siis vielä julkaisematta suomeksi.

Jälkikirjoituksessa ihmettelen sitä, että siinä sanotaan, että Grascutter-saaga on Usagin kahdestoista seikkailu. Miten niin? Onhan seikkailuita ollut tätä ennen jo kymmeniä. Toiseksi kirjoitus olisi saanut esitellä mitkä kirjan luvut kyseinen saaga kattaa.

Noin yleisesti minun on ollut vaikea hahmottaa, mitä kaikkia Usagin tarinoita englanniksi on olemassa, koska amerikkalainen lehti on aloitettu uudestaan monta kertaa ja koska on ollut eri kustantajia, kokoelmia ja nimikkeitä. Käsittääkseni joistakin tarinoistakin on eri versioita. Mutta eipä onneksi tarvitse pähkäillä irtojulkaisuja, jos seuraa Dark Horsen tiettyjä kokoelmia taikka tätä niistä suomennettua kirjasarjaa.

Kiitos kiinnostavista poiminnoista! Ei kyllä tarvitse käydä vuosikertoja läpi noin perusteellisesti, mutta toki saat tehdä sen. Ajattelin, että keskustelijat mainitsisivat muutamia mieleen jääneitä seikkailuilta kaikilta vuosikerroilta yhteensä ehkä muutamia.

Joo, numerossa 3/1977 oli Endon ensiesiintyminen suomeksi ilman kunnollisia selityksiä. Olen ihmetellyt tuota, että miten kiowapäälliköllä on aikaa lähteä huvimatkalle Meksikoon asti.

Tuossa selatessani osui toinenkin seikkailu, jossa sankarit olivat Meksikossa asti. Eräässä numerossa muuten Ukkoskarhu kertoi kiowien Kaitsenko‑sotureista. En muista, että missään seikkailuissa olisi vilahtanut tuollaista spesifistä tietoa mistään soturiseurasta. Se on tietysti sarjakuvassa ihan ymmärrettävääkin.

Kappas. Tänä keväänä ilmestynyt Usagi Yojimbon kuudes sarjakuvakirja suomeksi, Jumalten miekka, kertoo Taira-klaanin ja Minamoto-klaanin välisestä sisällissodasta sekä erityisesti sen ratkaisevasta taistelusta merellä vuonna 1185. Taistelua taustoineen ja henkilöineen kuvataan tässä teoksessa jopa parikymmentä sivua. Sarjakuvassa myös selvennetään, että Heike ja Genji ovat Tairan ja Minamoton kiinalaiset nimet.

Taistelun lopussa vain kahdeksanvuotias keisari Antoku hukutetaan: hänen isoäitinsä hyppää mereen lapsen ja pyhän miekan kanssa, jotta ne eivät päätyisi viholliselle. Satoja vuosia myöhemmin salaliittolaiset yrittävät käyttää tätä taikavoimaista miekkaa kaatamaan shogunaatin ja palauttamaan keisariuden. Se tietenkin päätyy Usagin käsiin.

Tätä Spider-Noiria olisi kyllä kiva testata, mutta tietenkään se ei ole ainoassa tilaamassani suoratoistopalvelussa Disney+:ssa, toisin kuin valtaosa Marvel-jutuista. Perusajatus "eläköityneen sankarin" paluusta toimintaan on tietysti tuttu Yön Ritarista ja monesta muusta yhteydestä, mutta kiinnostavalta vaikuttaa.