Adlibriksessä on alennuskamppis 31.5 asti. Vakkareille 15% ja muille 10% koodilla KIRJA526

Itse sen ruudulta lukeneena täytyy myös hämmästellä.
Osittain ns just eikä melkein ja sitten taas osasta kääntää kotimaiselle sen Whiskey Tango Foxtrot ilmauksen.

Ettäkö neljäsosa Kuvittajien jäsenistä tekisi sarjakuvia - noin sata vissiin? Ja ammatikseen?
Olen tässä selvityksessä nyt vasta sivulla 36. Mitähän vielä tulee...
Onko sarjakuvan tekijä kirjailija vai kuvittaja? Molempia vissiin, jos itse tekee kaiken. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, kuvastolta ja sanastolta.

Nämä ne isoimmat.
Nähtävästi sarjakuvantekijä on kaunokirjailija.
Joka saa myös kuvittaja puolen tulostuksen.
Ja meillä on parempi ulkomaan kontakti/ verkosto julkaisuun?

Tämä selvä.

Muistetaan että kaunokirjallisuuden puolella vuoden keskiansio on ilman apurahoja 3000€ vuodessa ja keskiansio apurahojen kanssa 10 900€ vuodessa.( Eli joko 250/kk tai sitten 908€/kk)

Se miksi näiden tekijöiden etujärjestöjen tulisi ottaa kantaa on varsinkin tuon selvityksen tulonsaanti/ rojalti käsitys. Siitä saa herkästi kuvan ettei ongelmia ole.
Siteeraan pari minusta ongelmallisesti tulkittavaa jälleen:

Eri Euroopan maissa lasketaan rojalti eri tavoin, mutta suomalainen tavanomainen rojaltiprosentti 20–25 paperikirjasta on Euroopan korkeimpia; vain Ruotsin 28–33 prosenttia on selkeästi korkeampi(fiktiokirjailijat, European Writers’ Council 2024). Säännellyn hinnan maissa paperikirjan rojaltiprosentti on tyypillisesti 8–10 arvonlisäverottomasta vähittäismyyntihinnasta.

Miten tämä hetkeä myöhemmin selitetään kansanedustajille yms on

Rojaltien yhteismäärä on selvityksen tekijän arvion mukaan 45–60 miljoonaa euroa vuodessa, jotka jakautuvat arviolta 40 000 teoksen tekijöille. Luku sisältää myös kuolinpesille sekä käännöskirjoista ulkomaille maksetut palkkiot sekä kuvittajien palkkiot, mutta ei kääntäjien. Nämä erät pois lukien voidaan arvioida suomalaisten elävien kirjailijoiden rojaltitulon olevan kokoluokkaa 32–45 miljoonaa euroa vuodessa.

Isoin ongelma on matematiikka.
Mainitaanhan tuossa että se 32 miljoonaa jaetaan 40 000lla. Eli siis olisi 800€ mutta kun lukijalle ei teroiteta ettei se ole 800€/vuosi kaikille.
Osa saa reilusti yli 800€ valtaosalle ei mene 10€ rikki.

Törmännyt tähän ennenkin tyyliin " mutta siitä maksettiin 1900€! Miten hienoa!" Niin kun selittää että on 9-10 kuukauden työn palkka...

Sama pää kesät talvet ja sekin ottanut osumaa.
Mitä ilmeisimmin Supergirl elokuvan ensi-iltana ja ehkä sen jälkeen jaettaneen tätä Supergirl Woman of Tomorrow sarjan numeroa 1 elokuvan Milly Alcock valokuvakannella ja mainoksilla DCn Absolute julkaisuista.

Lisätään omalla perunalla kuvattu foto:


Itse arvostan sarjakuvaelokuvien mainostamista sarjakuvalla.

Pokkari 7/2026 ja tarinan Verisiä dollareita aloitusosa oli mainio. Hyvä juoni ja sopivasti toimintaa. Fontin taide ihan ok.

Leikolan selvitys sai aika paljon sapiskaa kirjailijoiden taholta (oli siellä myös tietokirjailijoiltakin jotain kritiikkiä).

Veikkaan että osin juurikin se kuinka tietokirjailijat voisivat hakea samoja apurahoja kuin kaunokirjailijat, jos jonka nähdään " saman kakun" pienenemisenä.
Tai sen miten yhdenkään kirjailijan tulonsaanti ei ole sama/ keskenään vertailukelpoinen.
Tai miten vienti alalla EI vedä.
Myöskään se miten matalan kynnyksen työnö kirjailija ja kriitikko osin myös kustantaja ja kääntäjä ovat selvityksen mukaan.

Ja ennen kaikkea: tämä on se selvitys niille 200 hengelle jotka Arkadianmäellä asiasta päättävät. Tämö on monelle se kaikki mitä asiasta on tietoa, sen lukemalla tehdään päätöksiä. Tähän pohjaavat ne joiden käsitys kulttuurista ja vaikkapa matematikasta on kehnompi kuin foorumilla keskimäärin.

Liitän pari suoraa, sarjakuvaa käsittelevää lainausta jotta voi arvioida kannattaako lukea itse ja miten korreloi sarjakuvan todellisuuteen Suomessa.

Kuvittajat ry:n jäsenkyselyn mukaan hieman yli puolet heidän jäsenistään (jäsenmäärä runsaat 570, kyselyyn vastanneita 131 eli 23 prosenttia) tekee lastenkirjakuvitusta ja runsas neljäsosa muuta kirjankuvitusta (kirjankansia, tieto- ja oppikirjojen infografiikkaa, ym.) sekä saman verran sarjakuvia. Kirjasampo.fi:n henkilöhaku antaa 2020-luvulla aktiivisten kuvittajien määräksi 327, joka on samaa kokoluokkaa kyselyn kanssa. Aktiivisia kirjallisuuden kuvittajia on arviolta 300–400.

Ja

Pienkustantamojen kenttä on runsas ja monipuolinen. Joissakin kirjallisuudenlajeissa, kuten runoudessa ja sarjakuvassa, niiden rooli on yhtä merkittävä kuin suurten kustantamojen, ellei jopa merkittävämpikin sekä alalle tulossa että rohkeammissa kustannusohjelmissa. Vastaavasti pienkustantamojen toiminnan jatkuvuudessa on kyse usein yrittäjien jaksamisesta pienellä palkalla tai talkootyöllä, silloinkin kun yritysmuotona on osuuskunta ja vastuunjakajia siis useampia. Omien erikoisalojensa kirjallisuuspalkintojen jaossa pienkustantamot ovat pärjänneet hyvin ja toisaalta runous- ja sarjakuvapalkinnot ovat niille myös näkyvyyden kannalta erittäin tärkeitä (Hänninen 2024).