Aika vähänhän siinä Arctic comiconin paneelissa oli kotimaisen sarjakuvan julkaisemisesta. Toki mukaan valikoituneiden kustantajien valinnasta johtuen. Toinen suurista kotimaisen julkaisijoista Kurpitsa puuttui. Samoin Sotakirjasto/Musta ritari. En myöskään havainnut että mitään käännettä parempaan olisi näkyvissä. Ellei sitten parannusta ole se, että kaikkea mitä tarjotaan ei voida julkaista.

Paikka aika. Se että Arctic Lights Comic Con sisältää ylipäätään kotimaista sarjakuvaa on itsessään voitto.

Sekä Zum Teufel että Jalava puhuivat kotimaisesta. Petteri kaipaili lisää kustantajia ja Jalavan puolelta varovaisesti lisäystä.
Itse puhuin realismista. Kyllä, kustantajilla ON valtaa, mutta tasan siitä mitä päättävät julkaista.
Sitten vastaan tulee rakenteellinen malli , kirjakauppojen väheneminen & keskittyminen sekä niiden suhtautuminen sarjakuvaan noin ylipäätään. Lisää kirjastojen väheneminen ja niiden määrärahojen väheneminen ynnä kilpailu kaiken muun median kanssa.
Totta kai kaiken voi sälyttää kustantajien harteille mutta ihan niin harhainen en itse myönnä olevani.

Sarjakuva ja myös kirjat, elokuvat, näyttämötaide siinä kuin musiikkikin ovat kulttuuria. Ja iso ongelma syntyy sen arvostuksesta " tuo ei ole kulttuuria, se on viihdettä" ja toiste päin. Molemmat tahot näkevät nollapelisummana ja tekevät kaikesta nollapelisumman " miksi muutettaisiin apurahoja kun on Sote kriisu?"  " Miksi tehtäisiin kotimaista kaupallista bulkkia kun on jo angloamerikka frankobelgia ja mangamanhwa? Tuetaan enemmin Supercellin peliteollisuutta "

Divide et empera on millä homma etenee mutta onneksi vielä osa jatkaa puurtamista.
Ne sen työn hedelmät näkyvät hamassa tulevaisuudessa. Ilman Ruutu-, Non Stop - ja Zoom - lehtiä ei julkaistaisi BD albumeja nyt.

Ja siis juuri niin! Se on pakko meikäläisenkin allekirjoittaa tuo, että hätäisiä ollaan - ihan viimeisimmät Yoko Tsuno-albumit löytyvät minulta suomalaisten lisäksi tanskalaisina laitoksina, kun en millään malttanut odottaa suomalaiskäännöstä!

Nämä uusinnat ovat tosi hyvä asia, koska noiden albumien saatavuus on huono. Toivottavasti sarja sitä kautta löytää uutta yleisöä.

Voi myös luottaa siihen, että Egmontilta tulee kaikista upouusistakin albumeista (niin kauan kuin niitä vielä Leloupin eläessä tulee) suomalainen julkaisu. Tilanne on täysin erilainen kuin takavuosina. Tässä ketjussa oli noin 15 vuotta sitten katkeraa keskustelua, että Suomessa ei enää milloinkaan julkaista Yokoa. Jotkut fanit jopa aikoivat kääntää albumeita itse, siirtää suomalaiset tekstit ulkomaisten albumien skanneihin ja tulostaa sivuja.

Me ollaan tosi hätästä sakkia me sarjakuvaintoilijat. Itsekin aikanaan ostin ranskankielisen Valerian sarjakuvan Akateemisesta ja yritin sitä googlella kääntää...en sitten jaksanutkaan sitä...pääsin sivullle 7-10 kai, kun tuli väsy...kääntäjien työ on tosi raskasta. Suomenkielinen tuli kai pari kuukautta myöhässä...en kestänyt oli pakko ostaa ranskis-versio.

Mutta hyvä kun kääntävät näitä vaikeesti saatavia Yokoja...kaikkia ei löydy edes kirjastosta. Itse en omista Yoko albumeita, mutta olen lukenut ne melkein kaikki.

Ei myöskään itse sarja ollut muistini mukaan mitenkään maailmaamullistava. Hiljaista huumoria ja maailman tarkkailua, jossa pääasia ei ollut kuoliaaksinaurattaminen.

Menin virkistämään muistojani nettiin ja huomasin, että muuannen arvioitsijan mielestä hiljainen huumori oli aivan liian hiljaista.

When I was young I always just assumed that Alex’s humor was too mature for me, and that some day, if I studied hard and stayed away from drugs, that basset would transcend me into a world of comedy I could only dream of at such a young age. However, as I grew older I began to realize that Alex’s punchlines simply weren’t funny. Or that Alex didn’t seem to care if his comic strip even had a punchline. Or that Alex didn’t seem to care if his comic strip was even enjoyable whatsoever.

Intrigued as to how this comic strip somehow managed to stay in the paper throughout all my childhood and into my adulthood despite having zero entertainment and comedic value I began digging around on the internet.

https://medium.com/@jaret789/the-worst-comic-strip-that-just-wont-quit-95e64b71323

Arvio yrittää olla reipas, mutta minusta siitä puuttui tervettä murhanhimoa ja anteeksipyytelemätöntä veemäisyyttä. Se oli lopulta melkein yhtä tylsä kuin Pitko. 

Adlibriksestä olen tilannut Kirjaston. Tuo nro 84 täytyy tilata jostain muualta, ellei hintaa lasketa. En tiiä, miksi tuon nro 84 hinta on noin tolkuttoman kallis.