Täytyy myöntää että tämä Barksin kootut/rahvaanpainos eli Aku Ankan parhaat on ollut meikäläiselle melko yllättävääkin lukemistoa jo tähänastisten osiensa perusteella; jos 1950-1954 ovatkin kuta kuinkin mestariteos toisensa jälkeen, niin tämä uusin ja edeltäjänsä sisältävät mielestäni vähemmän sellaista ihan järisyttävän korkeatasoista materiaalia. No siis kyllähän v:n 1955 pokkarista löytyvät Hiljaiset naapurit ja Aku vakuutusasiamiehenä melkein peräkkäin ja 1956 Aku on eksyksissä, mutta vähemmän näissä kahdessa uusimmassa sitä nerokkainta barksilaisuutta tuntuisi olevan kuin aiemmissa saman sarjan pokkareissa.
     Se mainitsemani yllätyksellisyys on sitä, että kun en ole aiemmin tullut kronologisessa järjestyksessä tämän ajanjakson Barksia lukeneeksi, niin en ole tällaista laadun muutosta huomannut - ehkäpä, aiempi asiaa koskeva tietouteni taso huomioiden, voisin sen yllätyksellisyyden lisäksi tässä käyttää myöskin ilmausta opettavainen?
     Siitä olen iloinen, että tarinat tosiaan on - sitä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta - ilmeisesti tässä pokkarisarjassa julkaistu oikeasti eikä vain väitetysti. Se nimittäin on parempi suoritus kuin mihin se toinen nykyisin julkaistava Barks-sarja eli Carl Barksin Aku Ankka-albumisarja on kyennyt. Tulpun ensiesiintyminenhän jäi pois jo ihan ykkösosasta ja nyt kun olen alpparista 22 laittanut ennakkotilauksen menemään niin jotenkin pelkään, että vuoden 1948 pitkä tarina "Darkest Africa" on tainnut jäädä painokoneeseen laittamatta.
     Kun otetaan huomioon se, että samassa albumisarjassa kyllä on osien 1-22 välissä voitu käyttää japanilaisista nimitystä "vinosilmät" (muistaako kukaan mitä seurauksia eräälle entiselle miss Suomelle koitui silmien venyttelemisestä?) ihan sujuvasti, niin pakko myöntää - olisin erittäin halukas näkemään jossakin jonkun selonteon siitä, mitkä asiat nykydisneyläistä sensuuripolitiikkaa ohjaavat - kaaosteoriat? Mielivalta? Sattumanvaraisuus?
     Joka tapauksessa, Aku Ankan parhaat on kiva konsepti, kuten Carl Barksin Aku Ankkakin. Toivottavasti molempia jatketaan!
     

Päivätahdissa kai nopeampiakin tekijöitä löytyy (jotkut vanhat ammattipiirtäjät ovat puhuneet esim. vanhoista romanssisarjiksista hyvänä kouluna koska niitä väännettiin todella vauhdilla), ehkä Dsneylläkin (jotkut Strobl ja Bradbury varmaan ovat tahkonneet kanssa hurjia tuotantoja), mutta että Barks teki sitä säännöllisesti niin pitkän ajan, ja kirjoitti ja tussasi itse, ja että tuotanto pysyy noin korkeatasoisena, on käsittääkseni amerikkalaisen sarjakuvan piirissä Saavutus.

Helppo allekirjoittaa.

Ihan täysin ainutkertainen Barks ei ole. Itse vertaisin lähinnä Will Eisneriin ja Jack" Kuningas" Kirbyyn. Vaikka kyseessä onkin valtava lajityypin loikkaus ja seuraavat verrokit olisivat John Byrne ja David Lapham. Lähinnä tuo piirtäjä ja käsikirjoittaja yhdistelmä.

Suora "se hyvä ankkapiirtäjä" perillinen on Luupäät Bone luoja Jeff Smith.

Päivätahdissa kai nopeampiakin tekijöitä löytyy (jotkut vanhat ammattipiirtäjät ovat puhuneet esim. vanhoista romanssisarjiksista hyvänä kouluna koska niitä väännettiin todella vauhdilla), ehkä Dsneylläkin (jotkut Strobl ja Bradbury varmaan ovat tahkonneet kanssa hurjia tuotantoja), mutta että Barks teki sitä säännöllisesti niin pitkän ajan, ja kirjoitti ja tussasi itse, ja että tuotanto pysyy noin korkeatasoisena, on käsittääkseni amerikkalaisen sarjakuvan piirissä Saavutus.

Ainakin 60-luvulla, alkoi tulla kyllä sarjoja muiden käsikirjoituksiin, ja omissakin tarinoissa alkoi tuntua epätasaisuutta, eli jonkinlainen väsy kyllä iskee jossain vaiheessa. Pitkissä Roope-seikkailuissa on kyllä yhä ansiokkaita, ja toisaalta esim. Bob Gregory kässäröi Barksille kivaa lähiökomediaa joka on parempaa kuin moni muu, mutjoo, ne tasaisen laadukkaimmat paketit taitavat olla nämä jo ilmestyneet.   

Tämä elokuva vaikutti niin selkeältä flopilta jo ennakkoon. Jos Superman ei kiinnosta muita kuin lopulta melko suppeaa fanikuntaa, niin miksi Supergirl sen enempää.

Elokuvantekijöiden laiskuutta ja luovuuden puutetta nämä aikansa eläneet franchiset ovat. Nykynuorisolla on omat sankarinsa ja maailma kaipaa jo uusia tarinoita.

Eli kun elokuva joka on ollut yksi tuottoisimmista emoyhtiölleen saa jatkoa mutta naishahmolla se on huono veto?
Nyt en intä koska olen eri mieltä vaan koska minun kantani ei ole universaali totuus.
Teräsmiehen fanikunta kasvoi elokuvan myötä, ei laskenut.
Toki kulttuuriset ja alueelliset erot vaikuttavat.
Ulkomaan eläville on todella hankala selittää että Suomessa suosituimmat sarjakuvat ovat Aku Ankka ja Tex Willer.
Itse en kummastakaan välitä saati arvosta muuten kuin että opettavat uusia sukupolvia sarjakuvan pariin osaltaan.
Sama pätee sarjakuvaelokuviin jotka ovat (pääosin)parantuneet vuosi vuodelta oli kyse DCn ja Marvelin elokuvista tai Sin Cityt Tintti ( jonka jatko on tulossa vihdoin) Here tai Death of Stalin.
Kunhan seurataan sitä sarjakuvaa eikä tehdä mitään Pistävä perhonen scheissea.

Minusta sankarien ikä ei ole ongelma, jos itse tarinat ovat vetäviä. Hyvä huomio kuitenkin nuo vanhat franchiset. Kun katsoo Marvelin ja DC:n supersankarielokuvia, esiintyykö niissä yhtäkään sarjakuvahahmoa, joka olisi luotu 1960-luvun alun jälkeen?

Tässä elokuvassa oleva Lobo on 1980-luvulta.
Kolme elokuvaa saaneet Venom ja Deadpool 1990-luvulta.

Noin alkuun. Ehkä semanttinen kommentti mutta Blue Beetle on se versio joka on 2000-luvun hahmo vaikka variaatiot ovat siis 1940- , 1960- ja 1980-luvuilta.
Koko X-MEN ryhmä-x elokuvapuoli pohjaa 1970-luvulta tähän päivään oleviin hahmoihin ( vaikka Kyklooppi eli paras hahmo [Painajaisen ohella] onkin 1960-luvulta)

Se että sarja myy yli 6 miljoonaa kappaletta, ehkä tällä hetkellä vieläkin enemmän, kertoo laadusta. Kuten yllä voi lukea niin kriitikot ja fanit ovat tykänneet.

Kuusi miljoonaa myytyä lehteä on nykyaikana paljon, vaikka se tarkoittaa lähes sataa yksittäistä eri numeroa (29 Transformersia, 26 Void Rivalsia, 19 G.I Joeta jne.). Joo, nyt ollaan tietysti jo ylitetty se määrä. Näin jostakin, että pelkästään M.A.S.K:in ensimmäinen numero äsken olisi myynyt 200 000 kpl. Totta, nettiartikkelien perusteella universumi on otettu vastaan hyvin.