Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10
1
Ohoo! No se on hyvä! Mille sijoille?

Praedor loppupäässä, mut Femokratia olisi kyllä top kympissä.
2
Ohoo! No se on hyvä! Mille sijoille?
Parin vuoden takaisessa videossa käsittelin näitä. Kurpitsalta myös Laatikaisen Ei ois susta uskonut. Sitä on painettu 1500kpl ja myytykin varmasti pitkälle yli tuhat kpl.

Mitä tulee laivavertaukseen, ei tätä purtta muutamat Curtvile -merkkiset pilssipumput pelasta. Kuluttajapuolella ongelma on se että meillä on nuorten vanhemmissa jo yksi lukemista vierova sukupolvi. Nuoret kuluttaa suomenkielistä mangaa, mutta sitäkin vain sen verran että yksi kustantamo pysyy kitkutellen pystyssä. Omistajan taaja vaihtuminen kertoo siitä että mikään kultakaivos mangakaan ei ole. Uusia sarjakuvaa kuluttavia sukupolvia ei kasva.

Tekijäpuolella taas nuo 200-1000:n huitteilla pyörivät myyntiluvut tarkoittavat sitä, että sarjakuvia pystyy tekemään lähinnä apurahoilla. Ylipäätään se, että kirjoja tekemällä ei saa rahaa, vaikuttaa siten, että materiaali on enemmän tai vähemmän juostenkustua. Harrastelijamaista, harrastelijamaisine vikoineen. Se että ei ole mahdollista panostaa laatuun, ei ole oikeastaan kenenkään etu.

Omakustannejulkaiseminen ja ammattimainen tekeminen siirtyy ja on siirtynyt jo verkkoon, siitäkään nämä luvut eivät kerro mitään.   
3

Huomiotalouden ulkopuolelle jäävää sarjakuvaa on todella vaikea myydä ja markkinoida, pienellä budjetilla.

Ai se budjetti on olemassa?
Sarjakuvaa ei osata myydä ja monelle se kaupallinen aspekti on pahinta myrkkyä mitä on.


Sarjakuvan siirtyminen massamediasta alakulttuuriksi sisältää tietenkin myös mahdollisuuksia, ei vain uhkia.
 
Vertautuminen runouteen ei ole hyvä asia millään mittarilla.
Minulla on tiskialtaassa elävämpiä kulttuureja.

Sarjakuvien ja kirjojen pitää palata massamediaan. Se massa- etuliite on syystä. Tiedän että on myyty " käyttösarjakuvana" ja " viihteenä", aivottomana bulkkina, mutta siitä ei ole kysymys.
Monipuolisuudesta.
Jos kivijalasta ei löydy herkkää sarjakuvaa polysuhteista tai ultraväkivaltaista kauhusarjakuvaa minikansallisilta verkkokaupoilta löytyy.

Tekijöistä ja kustantajista se ei oikeastaan jää kiinni. Kuluttajille pitää saada muutos. Että nämä ovat olennaisia siinä kuin älyluurikin.
4
Huomasin, että Laajasalon kirjastossa on koululaisten Aku Ankka -lukupiiri.
Enää ei sarjakuvalle ole valmista yleisöä, vaan se täytyy kasvattaa.

Huomiotalouden ulkopuolelle jäävää sarjakuvaa on todella vaikea myydä ja markkinoida, pienellä budjetilla.

Sarjakuvan siirtyminen massamediasta alakulttuuriksi sisältää tietenkin myös mahdollisuuksia, ei vain uhkia.

Ennen kaikea itsestäänselvyys: sarjakuvaa ei voi myydä ellei ole myytävää. Tämän suhteen on hyviäkin merkkejä ilmassa.

 
5
Kurpitsalta Femokratia ja Teufelilta Praedor - Varjo menneisyydestä olisivat päässeet listalle.

Ohoo! No se on hyvä! Mille sijoille?

Timo
6
Egmontin ja Sanoman lisäksi Kurpitsan ja Zum Teufelin hitit pääsisivät myös käsittääkseni kepeästi tuolle listalle. Tai ainakin olisivat pari vuotta sitten päässeet silloiselle listalle.

Kurpitsalta Femokratia ja Teufelilta Praedor - Varjo menneisyydestä olisivat päässeet listalle.
7
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Missä myydä harvinainen/arvokas sarjakuvalehti?
« Uusin viesti kirjoittanut EetuT tänään kello 10:27:44 »
Greidaus + ulkomaalainen sarjakuvahuutokauppa.

Greidaus lähinnä jos on huippukuntoinen ja tavoitteena huippuhinta. Jos myy erittäin hyväkuntoisen raakana (ei greidattuna), niin saatava hinta on murto-osa siitä mitä saisi greidattuna myydessä.

Ebayssa vaikka maailmantilanne olisi kuinka hyvä jenkit ei osta huippuhinnoin jenkkilehtiä Euroopasta yms. Ei tarvitse. Samat lehdet saa paljon pienemmällä riskillä, postikuluitta ja ilman tulleja kotimaastakin. Toki se hinta mitä tuosta saisi ebayssa Suomesta myytynä, kuin se että sen myisi Suomeen on mitä todennäköisimmin suurempi eBay myynnissä.

Yleisesti noissa kalliimpien jenkkilehtiin hinnoissa myydessä  ulkomaillekin saattaa tulla pettymyksiä jos odotukset asettaa niihin hintoihin mitkä löytää netistä. Netistä löytyy helposti korkeimmat hintapyynnit, korkeimmat toteutuneet huutokaupoamyynnit, toteutuneita myyntihintoja Jenkkilän sisällä + välttämättä ei ymmärretä greidauksen ja todella pienten asioiden merkityksestä hintoihin.
8
Kotimaiset sarjakuvat / Vs: Koiran mieli - arador kustannus
« Uusin viesti kirjoittanut Petteri Oja tänään kello 10:23:31 »
Firma julkaisee myös kolmannella kotimaisella, englanniksi albumeita.

Toisella kotimaisella myös. Hevosen mieli on tullut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Koiran mieli suomeksi ja englanniksi.
9
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Kirja-ale ja muut tarjoukset
« Uusin viesti kirjoittanut EetuT tänään kello 09:11:00 »
Last Dance & Final Chapter 2.2.- X.2.2026.

Kaikki loput sarjakuvat myymälästä ostettuna ja noudettuna VAIN 1€/kpl (tarjous ei koske jo sovittuja kauppoja / mahdollisesti Facebookiin vielä tulevia tarjouseriä).

Laarin pohjat tyhjiksi. Arviolta 1000-2000 sarjakuvaa vielä tarjolla. Ei ole jäljellä enää mitään ihmeellistä, Hinta-laatusuhde on hyvä.

Myymälä pidetään normaalisti avoinna ainakin 2.2.-7.2. Jos on jotain myytävää jäljellä, niin myymälä myös 10.2. eteenpäin vielä avoinna. Torstai 5.2. saattaa olla suljettu, maanantai 9.2. on varmasti kiinni). Sovitut noudon onnistuu helmikuussa myöhemminkin.

SS Libricon myymälä avoinna:
Ma-pe 10:00-17:30.
La        10:00-15:00.
Satunnaisesti suljettu puoli tuntia ruokatunnin ajan 12:00-14:00 välillä.
10
Epäilemättä sekä Fingerpori että ViiviynnäWagner ovat myydyimpiä, koskapa ne ovat myös (ärsyttävän) monilukuisia kierrätyskeskusten sarjakuvahyllyissä. Albumeita joutuu plaraamaan sormet rakoilla, jos henkilökunta ei ole ehtinyt/vaivautunut tekemään lajitteluja. Sama enitenmyyvyys näkyy myös dekkari- ja iilmaishyllyissä (Remes, Marklund jne.).

Tässä on yksi harvoin mainittu asia. Kun jokin on suosittu ja vaikkapa palkittu sen arvo laskee.
Jos joka kerta ollessani antikvariaatissa olisin kuullessani " niin me tiedetään että on ollut tosi suosittu/ Finlandia palkittu jne jne mutta meillä on jo yli metrin kokoinen pino näitä varastossa hyllyssä olevien lisäksi " saanut kolikon olisin taloudellisesti turvatumpi.
Yleensä ohjaavat juurikin kohden kierrätyskeskusta, SPRn tai sitten jonkun hengellisen tahon pyörittämää paikkaa joka, ehkä, ottaa vastaan.

Mutta jäin miettimään mainittuja lukuja. Kärjen lukemat ovat nekin siellä 800-600 mikä ei todellakaan ole nykyisin väheksyttävä määrä, päinvastoin.
Oma google-fu omaa joskus ruosteisen vyön, mutta kun seuraa puolivillaisesti kirjallisuutta yleensä muistin puhetta miten kirjastomäärärahoja niitäkin on supistettu... Lyhyen perehtymisen jälkeen löysin tilastoihin pohjaavan " hauskan " maininnan:
Kirjastojen hankintamäärärahoja on leikattu 40% sitten vuoden 1980.
Naftisti alle prosentin per vuosi.
Mutta onhan niitä kirjastoja kumminkin...sanoi hän ja tajusi ettei tiedä montako kirjastoa Suomessa on.

Vastaus löytyi kirjastot.fi sivun " kysy kirjastonhoitajat" vastaus on päivätty 31.03.2023
Lainaus
Yleisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2022 Suomessa 713. Laitoskirjastoja 10 ja kirjastoautoja 124.

https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2022&stats=100#results

Tieteellisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2020 Suomessa 111. Niistä pääkirjastoja oli 30.

https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/?orgs=1&years=2020&stats=1#results

Lisäksi on Suomessa  satoja erikoiskirjastoja.

https://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot/ 


Osa linkeistä ei toimi mutta vaikka tieteellistä sarjakuvaa on laskin vain yleiset kirjastot eli 713+10+124=843
En tietenkään oleta että joka kirjastossa ja kirjastoautossa olisi yksi sarjakuva kutakin, mutta kyllähän niitä suurempiin ( Suomen mittapuulla) kaupunkeihin hankitaan useampia kuitenkin.
Seuraa sitaatti Wikipediasta Kirjasto:
Lainaus
Kun ennen vuotta 2000 lähes 50 prosenttia väestöstä käytti kirjastoja, tämä osuus oli laskenut noin kolmasosaan vuonna 2020. Yleisten kirjastojen aineistomäärä oli suurimmillaan vuonna 2006 (noin 37 miljoonaa kirjaa), ja vuoteen 2021 tultaessa määrä oli erilaisten leikkausten takia laskenut noin yhdeksällä miljoonalla kirjalla. Hankintojen määrä oli vuonna 2021 laskenut 40 % verrattuna vuoteen 1980. Vuosina 2000–2021 kirjastojen määrä väheni 900:sta runsaaseen 700:aan.[40]
eli muistin jotain.

Ja kun sarjakuva on ollut alunperinkin altavastaajan asemassa yhtälö on valmis. Sillä välin toisaalla Kvaakissa käytiin keskustelua Aku Ankan levikistä
Joka siis on myös romahtanut vuodesta 2008 aböuttiarallallaa siitä kun talous globaalisti romahti ( eikä ole noussut vaikka ekonomisteilla muuta on väittää)

Perinteinen tapa on toteuttaa itse näyteltynä muistin varaisesti Studio Julmahuvin Roudasta Rospuuttoon, katkoa pensselit ja kynät, riiputtaa päätä epätoivoissaan ja myydä kaikki kirjat ja sarjakuvat divariin niin kauan kuin niistä saa edes kaikista yhteensä kahden tai kolmen pirkka-oluen hinnan.
Se on vaihtoehto, tietty.

Tarjotaan ratkaisumalli, parempia ja huonompiakin saa ja pitää esittää, miten korjata asiaa. Kuten Darth Mika edellä ehdotti hankitaan sitä sarjakuvaa omien rahkeiden mukaan ja oman maun mukaan ja ennen muuta kivijalkaliikkeistä. Itse ehdottaisin jo ansioituneita ensisijaisesti, Turun Sarjakuvakauppaa ja Rosebudia, mutta MUTTA myös muita fantasiapelejä, puolenkuun pelejä ja akateemista sekä eritoten niitä joilla sitä ei ole.
Suomalainen Kirjakauppa on enemmän Otavan omistama askartelukauppa joka ei sarjakuvia myy mutta jos siellä käy useamman kerran viikossa eri ihmiset kysymässä eri sarjakuvia " kun teiltä ei hyllystä löytynyt" niin ne reagoivat. Kukaan ei halua jättää myyntiä sivuun kyllä jos niitä käy se vaikuttaa. Ei se että kirjakaupoissa on TikTok made me buy it ole syyttä.
Promotkaa sarjakuvia jos ei muualla niin tällä foorumilla.
Jos muualla sosiaalisessa mediassa oli se TikTok, Facebook, Instagram, YouTube, Mastodon, BlueSky, threads, tai sorsapuiston ilmoitustaulu, tehkää se näkyväksi.
Pukeutukaa sarjislogoisiin vaatteisiin, jos töissä natzihtavat säännöt estää niin vapaalla jos oma kantti antaa myöden. Väriä saa tunnustaa.

Ja jos rahanne ei riitä sarjakuvien ja kirjojen ostamiseen käykää kirjastossa. Lisätään niitä käyntikertoja ja tehkää hankintaehdotuksia. Kotimaisista ja ulkomaisista. Kotimainen on varmaan helpompi saada läpi ja niin pienet kuin keskisuuret ihan suurimpia myöten kiittävät.

Lopuksi se laiva vertaus. Talojen lisäksi on tullut kierrettyä siviilitöissä aikanaan telakoita. Laivoja on monenlaisia, ne joista voi puhua kattavat Suomenlinnan lautasta Saaristomeren paatteihin ja ruotsinlaivoihin ja olen ollut tekemässä muutamaa eri kelluvaa bordellia karibianmerelle. Kaikki laivoja.
Nykytilanne on että ollaan siinä Suomenlinnan ja Saaristomeren jollassa ja selvästi on rassaamisen paikka, ei ole ensimmäinen vesialus jossa on tarkoitettu hyvää ja ollut pari pientä tulipaloa.
Ihan vakavissaan jos kukin tätä lukevista haluaa että vedetään proomulla tämä jokivarteen ja riisutaan se ravintolalaivaksi josta saa melkein oman elinkaaren ajan ostaa kaljatuopin, kesäisin ihan kiva fiiliskin kun ei mieti ja se ei ehkä uppoa laituripaikkaansa.
Se on valinta.

Väitän että kyllä tästä saa isomman ja merikelpoisen mutta se vaatii sitä että oikeasti mietitään tahdotaanko sitä ja onko tavoitteena projektivene, purjehdus alus vai lippulaiva eli osa varustamoa ja laivuetta.
Helpolla se ei synny. Mikään minkään arvoinen ei yleensä ikävä kyllä synny helposti ja ilmaiseksi.
Ei mitään latteaa " nousuvesi nostaa kaikkia aluksia" paskaa vähämielisille.
Jos myrskyää, kuten miltä nyt näyttää eikä ole vielä edes surkein keli, ne pienimmät jollat ja kipot ajelehtii ja räsähtää katki. Meri ei piittaa tunteista eikä omaa ainuttakaan molekyyliä armoa.
Nyt olisi minusta hyvä hetki auttaa jo veden varassa olevia sikäli kun sen voi turvallisesti tehdä ja alkaa suunnitella miten korjata laivasta vaikka laivasto. Mutta se on minun ehdotukseni.
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10