Vertailun vuoksi. 2000AD maksaa euroina 4,50 (32s. joista 29s. sarjakuvaa) ja sata sivua paksumpi Judge Dredd Megazine 7,50€. Briteissä on saman tyylinen systeemi kuin Suomessa, jossa levikki koostuu tilauksista ja irtomyynnistä yhdessä. Irtonumeroiden myynnin osuus tosin siellä on edelleenkin suurempi kuin Suomalaisilla sarjakuvalehdillä kuten Spider-Manilla, joita ei paljon kioskeista tai kaupoista enää liiku. 

Turun Taiteiden Yö päätti mainostaa itseään....tekoäly sarjakuvalla..
Just näin.
Olivat hämmentyneitä kun saivat lähinnä vihaisia palautteita ja roska on poistettu ja tilalla on pahoittelut.
Jännä.
Ei tullut mieleen että Turussa olisi vaikka sarjakuvantekijöitä?

Science Fictionin, Fantasian ja muun Spefin kotimainen tapahtuma on tänä vuonna taas Turussa.
Samalla on kahdet juhlat: maksuton tapahtuma Finncon täyttää 40 vuotta ja Turun Science Fiction Seura 50 vuotta.

Joten teemana on Alkuja • Begynnelser • Beginnings

Tapahtumapaikka on yliopistonmäellä Turun keskustan läheisyydessä.

Ohjelma julkaistaan lähempänä tarkemmin mutta akateemisen perjantain 10.7 jälkeisessä ohjelmassa on sarjakuva-aiheista ohjelmaa niin tuoreista kuin vanhemmista scifisarjakuvista ja jos joltain jäi PoriConi väliin Petri Hiltunen esittää uusintana sinne tehdyn Hyvät, pahat ja susirumat joka käsittelee Draculaa eri inkarnaatioissaan.
Tarkemmat listataan jahka aikataulu varmistuu

Samalla on Vanhalla Suurtorilla ( se jonka olette joulurauhan julistuksen myötä nähneet televisiossa ) Booktori eli torille levittäytynyt antikvaarinen kirjatapahtuma, josta on löytynyt aiempina vuosina sarjakuvaankin ja Turun Linna järjestää jälleen Turnajaiset niille joita keskiajan taistelu ratsain ja jalan kiinnostaa.

Kirjojen ja sarjakuvien kustantaminen on helpompaa kuin niiden myyminen, saati sitten voitollinen myyminen (tai edes nollatulokseen pääseminen).

Näin on. Uuden kustantajan ensimmäinen julkaisu on myös vielä suht helppoa saada omilleen, sillä uusi yrittäjä kiinnostaa. Toinen, kolmas ja kolmaskymmenes on jo paljon vaikeampi rasti.

Korjaan vähän edellistä viestiäni kun lukaisin lehteä 9/1977 uudelleen. Tinka näköjään ei tullut vapaaehtoisesti leiriin, vaan joutui sinne hevosen mukana, kun oli piiloutunut poncamiehen takin sisälle. Mutta tuo poncapoika luuli, että Tinka tuli sinne omasta halustaan. Tinka toki sitten tutki leiriä uteliaana ja leikki mielellään pojan kanssa, ja poika kertoi isälleen kuten uskoi, että puumanpentu tuli leiriin itse.

Palaan keskusteluun Kotkankatseen henkilöllisyydestä. Vielä lehdessä 16/1979 Kotkankatse eli oletettavasti päätoimittaja Hannele Louhisalo (myöhempi Willberg) pitää kerhopalstaa.

Lehdessä 21/1979 palstan alussa näkyy muutos. Siinä Pureskeltu Pohje kirjoittaa, että Kotkankatse kirjoittaa jäsendiplomeita eli heimotodistuksia aamusta iltaan. Tässä vaiheessa Kotkankatse on varmaan eri henkilö kuin päätoimittaja, koska päätoimittajan Pureskeltu Pohje -nimi on ilmestynyt kuvioihin. Muistamme, että kesäleirillä 1978 Louhisola/Willberg on Kotkankatse, mutta numerossa 1/1980 Willberg on Pureskeltu Pohje.

Kuitenkin: vähän myöhemmin Hopeanuolessa 19/1980 lukija kysyy, voisiko lehdessä julkaista wigwamin teko-ohjeet. Ukkoskarhu vastaa: ”Kyllä. Olenkin jo piirtänyt wigwamin teko-ohjeet, mutta koska ne julkaistaan, riippuu ”suuresta naissoturista”, Kotkankatseesta.” Eli kummasti tässä Willberg onkin jälleen Kotkankatse! Arvelen, että Ukkoskarhu vain haluaa tässä tarkoituksella viitata menneeseen kesäleiriin, jonka raportissa Kotkankatse oli naissoturi ja josta Willberg muistetaan. Ehkä hän ei halua sekoittaa lukijoita puhumalla Pureskellusta Pohkeesta.

Omasta mielestäni numero 10/76, Ihmisryöstäjät, on ehkä vuosikerran parasta antia kuvitukseltaan. Numero on siis sama, jossa “Jimi Hendrix” seikkailee Häränsarvena. Jotenkin tuo apassi‑aihepiiri tuntuu toimivan.

Olen samaa mieltä. Minusta kenties numeroissa 1, 2 ja 10 on vuoden 76 parasta taidetta. Pitää paikkansa, että apassit esiintyvät monissa mieleen jäävissä tarinoissa! Usein he näissä sarjoissa ovat kiowien vihollisia, vaikka historiallisesti se kai ei pidä paikkaansa (joku kirjoitti tässä ketjussa kerran, että apassit olivat pikemminkin kiowien liittolaisia).

Eräässä numerossa muuten Ukkoskarhu kertoi kiowien Kaitsenko‑sotureista. En muista, että missään seikkailuissa olisi vilahtanut tuollaista spesifistä tietoa mistään soturiseurasta. Se on tietysti sarjakuvassa ihan ymmärrettävääkin.

Aivan, sarjakuvassa ei ole oikein tilaa esitellä asioita. Missäs numerossa Kaitsenkosta oli? Lehdessä 13/79 on yleinen artikkeli soturiseuroista. Siinä mainitaan lyhyesti, että kolme ehkä kaikkein kuuluisinta soturiseuraa olivat siouxien Cante Tinza eli Rohkeat sydämet, cheyennien Hotamintanio eli Koirasoturit ja kiowien Kaitsenko eli Ensimmäiset koirat.