Hyllyy-blogissa arvioidaan Prinssi Rohkea -albumi Laulava miekka.

Hyvin tiivistetty tähän: "Kyllähän näissä edelleen sitä satavuotiaan satukirjan tunnelmaa hieman on, mutta vetävyys ja luovuus on siihen kategoriaan verrattuna omaa luokkaansa."

Laitetaan tännekin.
Syksy on kivempaa kuin kesä mutta lineaarisen television ääreen on hyvä parkkeerata.

Yle Areenassa (25.9. alkaen) ja Yle TV2:lla (1.10.) alkaa myös JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvaan perustuva Belzebubs-animaatiosarja black metal -kultistien arjesta, perhesuhteista ja bändikuvioista. Ahonen itse kertoo työstään ja sarjakuvastripeistä keikkalavoille saakka nousseesta Belzebubsista Pirullista piirtoa -dokumentissa, joka esitetään Yle Areenalla 28.9. ja Yle Teemalla 2.10.

Eli sarjakuva-animaatio ja sarjakuva-dokkari? Kyllä.
Hyvä YLE

Väittäisin että suurin osa Zum Teufelin julkaisuista viime vuosina ovat uusia ( poislukien isommassa koossa julkaistu Tamperkele joka on uusinta) ja Messukylän musta messu on uusi myös.

Muokkaus jottei ole taas sataa viestiä: muistini toimii myös. Täällä on ketju myös Kapteeni Kuolio ja Kissanmaan hirviökissalle eli sitä en kuvitellut. Kvaak on sivustona sillä tavalla vähän rikki että osa, juridisesti ihan aikuisista ihmisistä, on poistanut omia viestejään joten sivustolla vähän väliä vastataan viesteihin joita ei ole, kysymyksiin joita näennäisesti kukaan ei esitä.... sinällään sopivaa mainita tästä Kapteeni Kuolio ketjussa. Aina olettanut että sen suuntaista tuon fiktiivisen hahmon pään sisällä tapahtuu harva se hetki.

Mutta joo valtaosa on nk uutta Mannisen tuotantoa.

Liitän tähän näytteen poliittisesta ulottuvuudesta. Onhan tämä melko poikkeuksellista supersankarisarjakuvaan, tässä siis puhutaan venäläistämisestä ja naisten asemasta.

Olenko oikeassa jos epäilen ettet Sampsa lue juurikaan supersankarisarjakuvaa alkukielellä vaan lähinnä käännettynä?
Toki, juuri venäläistämisestä ja naisten asemasta Suomessa 1908 ei tuon tarinan lisäksi ole paljoa lajityypissä, mutta muuten myös poliittista ulottuvuutta on löytynyt hyvän tovin genre-sarjakuvan puolelta.
Eikä niin kuin sanotaan yksin subtekstinä, vaan siis rivien välissä sijasta ihan riveiltä.
Naisten aseman lisäksi on käsitelty vähemmistöjen asiaa, rasismia niin mikro- kuin makrotasoilla. Toki niissä on myös trikoo-vermeisiä hahmoja ja hirviöitä minkä takia moni naureskelee että noissako?

No niin, tsekkasin nämä. Ihan lehden alusta numeroon 3/1978 saakka kerhoon liittymisen kysymykset olivat seuraavat:

1) Mihin heimoon Hopeanuoli kuului?
2) Mitä syntyperää Pekka Kenttä oli?
3) Mihin eläinlajiin Tinka kuului?

Numerosta 4/1978 numeroon 8/1981 saakka kysymykset olivat nämä:

1) Minkä niminen on sarjamme päähenkilö?
2) Mistä intiaaniheimosta sankarimme kertoo?
3) Bob Kentin alkuperäinen nimi?

Numerosta 9/1981 lehden lopettamiseen saakka kysymykset olivat seuraavat:

1) Mitä nimitystä intiaanit käyttävät erittäin läheisistä ystävistä?
2) Mikä on Pekan englanninkielinen nimi?
3) Mikä eläin Tinka on?

Muistan myös, että kysymykset vaihtuivat, mutta en muistanut enää tarkalleen, mitä niissä kysyttiin. Olen mahdollisesti vastannut kahteen ensimmäiseen settiin, koska minulla oli kaksi heimotodistusta ensimmäisen mentyä rikki, eka todistus oli vuodelta 1978 ja toinen 1979.

Mielenkiintoinen huomio tuosta Hopeanuoli-lehden (9/1981 alkaen) kerhokysymyksestä: 'Mitä nimitystä intiaanit käyttävät erittäin läheisistä ystävistä?'

Kysymyksessähän haettiin vastaukseksi tietysti termiä 'veriveli'. Todellisuudessa sellaista rituaalia tai nimitystä ei intiaanien keskuudessa edes ollut olemassa. Ei ainakaan siinä muodossa kuin Hollywood ja eurooppalaiset sarjakuvantekijät meille uskottelivat. Muistan tuota jo silloin miettineeni. Kysymyksessä vastattiin tietysti puhtaasti sarjakuvan oman fantasiamaailman säännöillä. Mutta vaikka rituaali oli fiktiota, Hopeanuoli ja Pekka Kenttä sitä kyllä tarinassa olivat. Heidän kohdallaan se oli hieno symboli tasavertaisesta ja rikkomattomasta ystävyydestä.