Enpä tiedä, miten hyvin Leppäsen kaikki kootut menisivät kaupaksi. Materiaalia on paljon, eivätkä esim. Achilles Wiggenin kootut ruotsiksi Kickstarterissa nostaneet ryntäystä Suomesta.

Vai tarkoititko, Veli, pelkkiä hänen Mustis-juttujaan kirjastona? Vähän sama tilanne niissäkin. Monilta Mustiksen ystäviltä jo löytyy monta kymmentä hänen piirtämäänsä Mustis-tarinaa. Itse ostaisin ensisijaisesti vain aiemmin julkaisematonta Mustista, mutta uusintoina kyllä kernaasti kootusti hänen Hevoshullun sarjojaan, joita on lehtinä paljon vaikeampi saada käsiin kuin 80- ja 90-luvun Mustiksia.

Yleisesti tosiaan luulisi, että aiemmin julkaisemattomat Mustis-jutut tekijöistä riippumatta möisivät paljon paremmin kuin uusinnat! Mutta ilmeisesti kääntäminen ja painatus yksin ovat kallista. Kannattaa syksyllä ostaa tuo Aparo-kokoelma, niin ehkä sitten saamme myös vastedes jotakin muuta ennen näkemätöntä.

Leppäsen Kuoleman sormusta muuten ei tarvitsisi edes suomentaa, koska sehän on hänen itsensä kirjoittamansa tarina, johon on olemassa hänen oma suomenkielinen tekstauksensa. Muistan nähneeni sarjan suomeksi hänen blogissaan. Teksti toki pitäisi latoa, jos painettu julkaisu toteutuisi. Pidän Dödens ringiä Leppäsen Mustiksen isoimpana julkaisupuutteena!

Taskareiden ilmestymisellä Aku Ankan digipalveluun on ollut neljän kuukauden viive vuoden 2023 alusta alkaen.

Tämän vuoden ensimmäinen taskari julkaistaan tämän kaavan mukaisesti digitaalisessa muodossa siis ensi viikolla kun toukokuun taskari ilmestyy lehtipisteisiin myyntiin.

Viimeistä osaa on odoteltu kohta puolitoista vuosikymmentä turhaan. Juuri tämän syyn takia Apollo ei aikoinaan jatkanut sarjan julkaisemista. Ellei Egmontilla ole jotain tietoa, mitä meillä muilla ei ole, niin aika erikoinen päätös. Mieluummn olisin ottanut vastaan vaikkapa Les Innommablesia, joka on periaatteessa samaa sarjaa. Mutta ehkä sillä sitten myöhemmin jatketaan, kun on tämä saatu alta pois.

Uskoin, että Egmont otti Valkoisen tiikerin julkaistavaksi siksi koska tiedossa oli jatkoa, mutta eipä näytä jatkoa olevan luvassa sittenkään. Nimittäin uuden albumin takakanteen on kirjoitettu: ”Sarjan päättävä Nähdä Pariisi ja kuolla ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.”

Minusta on silti oikein hyvä, että nämä kaksi osaa julkaistiin BD-sarjassa. Pitääpä lukea tämä viimeinen albumi.

Mielestäni oksa sahattiin digillä. Ne jotka eivät halua massiivista disney kokoelmaa voivat korvata kaikki julkaisut vaikka kännykän avulla.

Ehkä tähän pointtiin on havahduttu, kun tämän vuoden Taskareita on nyt pantattu erikoisen pitkään jos ovat yleensäkään tulossa. Tietysti saavat julkaista omassa palvelussaan mitä haluavat, mutta eipä kyllä tarvi tilatakaan mikäli tilanne pysyy tällaisena.

Vappujuttu.

Dupuis lähetti piirtäjilleen 9. toukokuuta 1968 kirjeen, jossa pyydettiin kaikkia sarjakuvapiirtäjiä olemaan pilkkaamatta poliisia sarjakuvissa. Syynä tähän oli Niilo Pielinen -albumi 6, jossa Niilon nemesis konstaapeli Kärsäoja esiintyi oikein edukseen. Ranskan nuorisolle julkaistun kirjallisuuden arviointikomitea huomautti Dupuis'ta asiasta.

Albumia ei suoranaisesti kielletty, koska suurin osa siitä oli muuta huumoria. Jos konstaapeli Kärsäojaa olisi pilkattu enemmän, olisi pahimmassa tapauksessa seuranut myyntikielto Ranskassa. Toinen seuraus olisi ollut, että komitea olisi ottanut Dupuis'n muut julkaisut silmätikukseen. Komitean käsitys oli, että ranskalaiset nuoret olivat jo kuulleet tarpeeksi poliisin vähättelyä ja pilkkaa, eikä heille ollut tarpeen esittää enempiä esimerkkejä.

Ajankohta oli tietysti tärkeä. Pariisin kevät 1968, jolloin kaikki pantiin matalaksi. Truffaut marssi Cannes'n elokuvajuhlille ja ilmoitti että nyt on filmifestivaali peruttu, koska nyt tehdään vallankumousta. Toukokuussa 1968 Ranskassa alkoi yleislakko. Kapinaa levisi muuallekin Euroopaan. Myöhemmin samana vuonna Ranskassa de Gaulle lopulta hajotti eduskunnan, määräsi uudet vaalit, ja voitti niissä entistä suuremman enemmistön. Syksy oli tullut. Palataanpas töihin.