Näin on. Uuden kustantajan ensimmäinen julkaisu on myös vielä suht helppoa saada omilleen, sillä uusi yrittäjä kiinnostaa. Toinen, kolmas ja kolmaskymmenes on jo paljon vaikeampi rasti.
Kyllä ja ei.
Uutuudessa on aina se viehätys tyyliin" käytkö sä usein täällä?" mutta uuden minkäikinä lanseeraaminen vie aikaa. Oli se aöbumi, albumi sarja, lehti, kustantaja tai tapahtuma niin siinä vaikuttaa se markkinointi.
" Ai niiltä on tullut jo viisi teosta? Onkohan ne...ihan oikea kustantaja?"
Uudesta on toki se innostus, jotain uutta ja muuta kuin mitä on jo. Sen myönnän.
Mutta perspiraatio voittaa inspiraation useimmiten.
Kiinnostus pitäisi myös osata ennustaa etukäteen, jotta painos ja rahallinen panos olisi sopivan kokoinen.
Tässä konditionaali on oikein. Hakusessa on myös sanat joilla rauhoittaa absoluuttisesti 2,6 promillen humalassa riehuvan väkivaltaisesti käyttäytyvän tyypin ja algoritmi jolla laskea ensi viikon lottonumerot edes 90% varmuudella.
Totta kai kokemus alalle ja verrokit auttavat, tyyliin" on laadukas ja vastaavat ovat myyneet/ pärjännyt ulkomailla"
Jos en vaihteeksi ole taas ymmärtänyt väärin niin useammalla kustantajalla panostus alkaa siitä onko rahaa ja kattavatko vanhojen myynnit edes uuden kustantaminen.
Se klassinen kumpi on nopeampi, akseli vai vekseli?
Silti, yrittänyttä ei laiteta. Ilman yrittämistä ei olisi oikein mitään.
Yrittää pitää, mutta fraasi" yrittänyttä ei laiteta" on valhe joka osin juontaa ettei ymmärrä etymologiaa.
Laittaminen tarkoittaa moittimista, sättimistä tai jos haluaa olla salonki Kemppinen : kritisointia.
Ei pidä paikkaansa. Teit sutta ja sekundaa tai hekumaista priimaa aina on joku jonka naama muistuttaa norsun sukuelimiä ja kertoo sen.
Mutta silti, tehdä pitää. Omien kykyjen ja mahdollisuuksien puitteissa, jopa vähän yli. Siitä olen samaa mieltä.
Tekemisen pitää vaan ulottua muihinkin kuin kustantajien ja sarjakuvantekijöihin. Jos kuluttajat hyväksyvät olevansa isompien voimien kuljettavissa olevia teurasla paita tilanne ja rakenteet eivät muutu.
Tuoreimmat viestit
