Onko tästä mitään apua: näytteilleasettajat

On vielä ainakin viime vuoden lista.

Totesin, koska pohjapiirros on aiemmasta paikasta, ja koska Mustalla Ritarilla ei tänä vuonna ole pöytää.

Usein ajatellaan että suuri yritys on jotenkin huono asia. 70 % jos palautuu sarjakuvan tekijöille, niin se on melkoinen määrä. 50/50 olisi jo ok sekin.

Jos 70% tai edes 50% menisi oikeasti suoraan tekijöille, niin olisi tosiaan iso juttu. Näin ei kuitenkaan noiden isojen kustantamojen kohdalla ainakaan ole. Toki edelleen käsittääkseni vaikkapa Marvelilla tekijät saavat uusintajulkaisuista rojalteja, mutta se ei ole mikään automaatio. Aku Ankka -piirtäjä Don Rosa on jo vuosia tuonut esille sitä, että nämä isot toimijat omistavat kaikki hahmot ja oikeudet, ja voivat tehdä sopimuksen, jossa ei makseta muuta kuin tekemisestä eli että julkaisija voi sitten julkaista teosta miten paljon vain, mutta tekijä ei näe tuloista senttiäkään. Ja vaikka rojalteja saisikin, niin melko isoissakin myynneissä, etenkin digitaalisessa maailmassa, markkinat ovat kuitenkin vielä niin pieniä, että lopulta tekijä saa aika säälittävän summan.
Sitten on esimerkiksi seuraamasi Energon universumin julkaisija Image, joka pääosin julkaisee tekijöiden itse omistamaa materiaalia. Sekin kuitenkin maksaa tekijöille kiinteän sivumäärään perustuvan hinnan tekopalkkioksi ja rojalteja sitten tietyn prosentin mukaan, kunhan myynti on päässyt tietylle tasolle. Eli Imagenkin kohdalla kustantamo kyllä voi saada sen 70% tai 50%, mutta tekijät eivät näe siitä kuin murto-osan.

Tätä kuvaa hyvin sekin, että yhdysvaltalaisten sarjakuvapiirtäjien iso tulonlähde ovat erilaiset sarjakuvafestarit ja conit, joissa he piirtävät faneille piirroksia ja myyvät originaalisivuja. Originaalisivu on yleensä kolminumeroinen hinnaltaan. Tekijän suosiosta riippuen faneille tehtävät piirrokset (convention sketch tai commission) voi sitten maksaa alle satasesta jopa tuhansiin dollareihin. Tekijäpalkkioina piirtäjä saattaa saada sivulta jopa alle satasen. Jos ei ole mitenkään kuuluisa ja kustantamo ei ole neljän tai kolmen suurimman joukossa, palkkio voi olla 50 dollaria tai jopa allekin. Vain isoimmat nimet voivat neuvotella itselleen isompia sivupalkkioita.

Reima Mäkinen ?

Hei, miten tätä nyt pitää sitten lukea eli 2019 ... X-Men vai tämä minisarja kokoelma ensin? Käsittääkseni Jonathan Hickman pelasti X-Men sarjiksen kuolemalta, näiden kolmen tarinakokonaisuuden avulla.

Wikipedia valaisee, että mainitut kaksi minisarjaa tulivat ennen päivitettyä X-Men-lehteä, heinäkuusta lokakuuhun 2019. X-Men, Vol. 5 alkoi lokakuussa 2019 kun Dawn of X eli X-Menin maailman päivitys alkoi. Tämä varmaan jo selvisi sinulle.

Ei kannata uskoa kaikkia mainoslauseita. Ainahan sitä väitetään, että jokin on parasta milloinkaan tai pelastus tai vallankumous, sillä siten saadaan ihmisiä ostamaan julkaisuja, kunnes jossain vaiheessa aloitetaan taas uusi keikautus. Hickmanin versio tosiaan alkoi vuonna 2019, mutta se on jo syrjäytetty kaksi vuotta sitten.

En tiedä tuosta sen enempää mitä olen Wikipediasta lukenut, mutta voihan se olla hyvä lähtöpiste mutanttien seikkailuihin. Usein on ehkä helpointa hypätä kelkkaan jonkin uuden alun eli jonkin lehden ykkösnumerosta alkaen kuten juuri tässä, vaikka toki monesti uudet alut on myöhemmin palautettu pitkän juoksevan numeroinnin osaksi. Toinen vaihtoehto on lukea jokin kokoelma, jossa uusi tekijätiimi astuu ohjaksiin ja joka seisoo suhteellisen omillaan. Taustatietoa saa ihan jo Wikipediasta taikka Marvelin omilta sivuilta.

Minun mielestäni ei kannata ylenkatsoa vanhoja supersankaritarinoita (mitä se ”vanha” sitten tarkoittaakaan – ehkä se on jollekulle 1990-luvun jutut, kun taas minulle se on 1960–70-lukujen monesti ylittämättömät tarinat). Jos hehkuttaa vain uusimpia uutuuksia eikä tiedä sitä, mihin koko homma pohjautuu, antaa itsestään helposti sivistymättömän ja historiaa tuntemattoman vaikutelman.

Veli mainitsi toisaalla Giant-Size X-Menin numeron vuodelta 1975. Se numero on erittäin hyvä tuntea. Toisaalta ymmärrän hyvin sen, että kaikkeen ei millään voi tutustua, koska tarjontaa on niin paljon. Minulla ei riitä aika, rahat ja mielenkiinto uusiin amerikkalaisiin julkaisuihin.

Ruututarha (80-luvun suomalaisia sarjakuvia, albumi) 20 euroa
Kieku ja Kaiku albumi 10 euroa
Masi - tiesitkö tämän minusta? kovakantinen albumi 20 euroa

Hyväkuntoisia.