Sarjismiehet (tällä kertaa Hannu Kesola, Mikko Varjamo ja Mikael Mäkinen) keskustelevat podcastissaan Supergirl-sarjakuvista Woman of Tomorrow ja Supergirl: Maailma sekä yleisesti Terästytöstä. Olen eri mieltä kuin keskustelijat Superman: Maailman laadusta, mutta ymmärrän toisenkin näkökulman. Woman of Tomorrow sen sijaan ei ole ollenkaan tuttu minulle.

Keskustelun sekaan on leikattu Vesa Vitikaisen tekemä Johanna Sinisalon haastattelu Porista. Siinä Johanna mm. mainitsee noita seikkoja, joita Curtvile listasi aiemmin (alhaalla lainaus häneltä): tarinan mahdollisen poliittisen herkkyyden, vaaran matkailumainontaan tällaisessa antologiassa eri maiden tekijöiltä sekä hahmon vanhojen tarinoiden tyttömäisyyden. En ole varma, mihin haastatteluun, Curtvile, tuossa viittasit.

Sinisalon ja Kämpen kertomus on yleisesti ottaen hyvin vähän poliittinen ottaen huomioon nykyiset ja entiset supersankari sarjakuvan esimerkit oli kyseessä sitten Teräsmiehen kamppailu Ku Klux Klania vastaan, Kapteeni Amerikka lähes aina tai mm 20th Century Men ja Power Fantasy.
Mutta hyvä että asia on huomioitu jo tekovaiheessa tekijöiden osalta.

Yksi mikä itselle tässä kokoelmassa otti ikeniin ja vaivasi oli selittämätön asia ennen kuin kaiken vänkäröinnin ohessa käsikirjoittaja Johanna Sinisalo sen haastattelussa mainitsi: vaikka on kryptonilainen ja siis ihmisiin verrattuna jumalan voimat omaava Terästyttö kovin harvoin lyö ketään vaikka se olisi ilmeisin ja jopa toimivin ratkaisu tilanteessa.
Sellaisessa tilanteessa jossa Teräsmies jo käyttäisi voimakeinona.
Ne " perinteiset" sukupuoliroolit kun istuvat tekijöissä ja niiden toivotaan jatkavan rakenteiden ylläpitoa ja pönkitystä.

Viittaat, Reima, siis tähän arvosteluuni tai esittelyyni vuodelta 2022.

Minusta yhden numeron ilmestymisessä Suomessa vuonna 1972 ei pitäisi olla epäselvää. Se lukee sarjakuvien keräilyoppaissa (minulla on niitä kolme erilaista; kaikissa sama tieto). Lisäksi Hevoshullu-lehden toimitus kävi läpi lehden historiaa lehdessä 6–7/2022 artikkelissa. Tuon numeron pdf:ään annetaan linkki kirjoituksessani, mutta näemmä se ei toimi enää. Muistan, että latasin lehden tuolloin kun kirjoitin tekstini ja luin sen historiakatsauksen, ja ei siinä ainakaan kyseenalaistettu vain yhden numeron ilmestymiskertaa, sillä olisin muutoin kirjoittanut tekstini eri tavalla. Harmi kun en säilyttänyt pdf:ää tietokoneellani.

LISÄYS: Taidan ymmärtää, miksi haluat saada tuohon varmistuksen, Reima. Hevoshullua ei ole kerätty sillä tavalla kuin Mustanaamiota ja monia supersankarilehtiä, joten jokin virhe on saattanut kopioiutua jostakin vanhasta katalogista uudempaan, kun kellään ei ole ollut vanhimpia lehtiä. Lisäksi Semicin arkistossa, jonka Egmont peri, ei välttämättä ole ollut ensimmäisen kustantajan Williamsin Hevoshulluja.

Väittäisin kuitenkin, että yksi numero pitää paikkansa hyvin todennäköisesti. Peruste: yleensähän 70- ja 80-luvun sarjakuvalehdet julkaistiin ensiksi Ruotsissa, joista niiden matskua poimittiin tänne suomennettaviksi. Ruotsissa Min Hästiä ilmestyi vain neljä numeroa kun lehti alkoi vuonna 1972. Suomalaisilla meni varmasti aikaa ennen kuin aineistoa ehdittiin kääntää, joten täällä ei mitenkään oltu samassa ilmestymistahdissa, vaan jäljessä. Täällä laitettiin mukaan myös suomalaisia artikkeleita ja kerhosivuja. Albumeissa oli pohjoismaisia yhteispainatuksia, mutta ne ovat eri asia.

Jos haluaa olla ilmestymiskerroista sataprosenttisen varma, voi käväistä Kansallisarkiston vapaakappalekokoelmassa katsomassa vuoden 1972 vuosikerran. Sen kokoelman lehdistähän voi poimia myös vaikkapa Joonaksen ja Leppäsen sarjojen julkaisukertoja Hevoshullussa.

https://www.humblebundle.com/books/supergirl-woman-tomorrow-and-more-dc-comics-books?hmb_source=&hmb_medium=product_tile&hmb_campaign=mosaic_section_1_layout_index_3_layout_type_threes_tile_index_3_c_supergirlwomantomorrowandmoredccomics_bookbundle

Supergirl bundle. On siellä Loboakin.

Voi olla. Ainakin tänään Porvoossa oli sen 6€.
Tietty aika harvoin Porvooseen ilmaiseksi pääsee.
Näyttelyä on tammikuulle asti.