Ok, virhe on siis yleinen. Pitää silti koettaa hankkia lehti, jossa on edes vähän pienempi hankausjälki.

Erilaista painojälkeä on tullut, koska painokset olivat isot. Numerossa 17/82 sivulla 7 sanotaan, että Hopeanuolikerhoon kuuluu yli 40 000 jäsentä. Tosin tuo luku sisältää kaikki jäsennumerot alusta lähtien, ja osahan noista jäsenistä oli jo lopettanut lehden tilauksen. On painosmäärä silti ollut viisinumeroinen luku.

En tiennyt Iso-Frendistä. Näiden hieman väheksyttyjen lehtien sisältöä pitäisi selvittää ja indeksoida. Olen joskus ostanut kirppikseltä vuoden 1977 Hevoshulluja, joissa oli joko Leppäsen (Oscarin) taikka Leppäsen ja Joonaksen yhdessä tekemiä sarjoja. Niistähän voisi aloittaa listan teon.

Viimeisen Achilles Wiggen -kirjan kampanjaa on nyt runsas viikko jäljellä. Samallahan voi tilata tuolta Kickstarterista myös aiemmat osat, ja se on siten halvempaa kuin myöhemmin kirjakaupasta.

Minusta myös suomalaisten kannattaa harkita näitä teoksia, jos Leppänen ja scifi kiinnostavat, vaikka joillakuille ehkä kielimuuri tuottaa vaikeuksia. Leppänen itsehän sanoo, että Mustiksessa julkaistut Wiggenit voi heittää roskiin, koska niiden teksti on peukaloitu! Portissa sarja tuli suomeksi tekijän omalla tekstillä, mutta sitä ei julkaistu väreissä eikä näin isossa koossa eikä tietenkään näin yhtenäisesti samoissa kansissa. Aioin joskus kerätä nuo lehdet, mutta eipä enää tarvitse.

Olen lukenut aiemmat kirjat. Nämä ovat hieno kunnianosoitus Leppäsen ahkeralle työlle. Aiemmin Mustiksia lukiessa ei edes tiedetty, että hän itse oli myös käsikirjoittanut nämä seikkailut. Myönnän kuitenkin, että kolmas kirja oli minusta sekä tarinoiltaan että taiteeltaan selvästi heikompi kuin edelliset. Neljäs kirja on uskoakseni ainakin taiteeltaan pikkuisen parempi. Sen joitakin jaksoja en ole milloinkaan lukenut Mustiksista.

Leppänen piirsi myös Iso-Frendin (Starlet ja Jätte-Starlet) romanssisarjakuvia. Osa niistäkin on voinut jäädä suomentamatta, kun meillä julkaistiin tuota vain kahdeksan numeroa ja Ruotsissa 17.

Timo

Hopparien painovirheistä hieman. Minulla on kaksi kappaletta numeroa 23/1980 – liitän tähän kuvan niistä. Molempien etukannessa kulkee samanlainen hankaamisjälki Kuunsäteen kaulan kohdalla. Se on ehkä painotelan jälki; se ei varmaankaan ole tullut kuljetuksessa, kun se on niin identtinen kahdessa lehdessä. Haluaisin tietää, että onko arvon palstaveljillä omissa yksilöissään sama virhe, eli mitenköhän yleinen tämä virhe on, ja onkohan olemassa sileitä kappaleita, joita voisi etsiskellä kokoelman parantamiseksi?

Kyllä, minulla näyttää olevan aivan samanlainen jälki kannessa kuin sinulla, Sampsa. Olen nähnyt myös melko hyväkuntoisia ko. lehtiä, mutta niissäkin jälki erottuu juuri ja juuri.

Älä tietenkään muuta kirjainta pieneksi silloin, jos kirjaimen pitää olla iso kuten vaikkapa tuo ”Fe” sanassa ”Santa Fe”.

Jos tarinan nimi jostain syystä on kirjoitettu vanhaan julkaisuun kieliopillisesti väärin, minusta se pitää korjata.

Melko monessa tarinakuvauksessa tuolla on yksi tai kaksi pientä virhettä. Vilkaisin noin kolmekymmentä kuvausta, joissa noin viidestä en löytänyt korjattavaa. Älä masennu, vaan jatka innostunutta työtäsi! Eivät kyllä kaikki lukijat niitä huomaa, mutta minulle ne iskevät silmään.

Usein virhe on väärin kirjoitettu yhdyssana: joko sanoja ei ole kirjoitettu yhteen taikka tavuviiva eli yhdysmerkki puuttuu. (Tarkkaan ottaen joskushan, silloin kun merkki viittaa sanojen yhdistelmään eikä vain edelliseen sanaan, tulee myös lisätä välilyönti yhdysmerkkiä ennen.) Välillä intiaaniheimoja, kansallisuuksia ja uskontoja lukee väärin isolla. Varmasti englannin kielen valta vaikuttaa.

Suurin osa kirjoitusvirheistä mitä mainitsit ja, jotka liittyvät tarinalyhenteisiin johtuvat teköälystä, koska olen aluksi skanannut tulostimella, sitten laittanu tekoälyn kopsamaan kuvien tekstit ja kopsannu ne exceliin ja sieltä olen lisännyt tietosivulleni. En ole itse käynyt läpi kaikkia, koska niitä on reipaat 700... Mutta jos joltakin löytyy halua, voin koodata admin tunnukset jolla voi korjailla noita virheitä.