Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: Matti Karjalainen - 23.08.2007 klo 23:45:27

Otsikko: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Matti Karjalainen - 23.08.2007 klo 23:45:27
Lapsille suunnatusta sarjakuvasta syntyi työpaikalla taannoin keskustelua kun mietimme, mille osastolle Juban "Kukkia tohtori Kääkälle" oikeastaan pitäisi sijoittaa. Lopputulos oli kompromissi eli niin aikuisten kuin lasten ja nuorten osastotkin saivat oman kappaleensa, mikä pisti miettimään lastensarjakuvan määritelmää ylipäätään. Minne kuuluisi esimerkiksi uusi Valerian, jos sitä saataisiin kirjastoon vain yksi kappale?

Joku Maus tai Lost Girls on ihan selvästi aikuislukijoille suunnattua tavaraa, siinä missä Nalle Puh ja Bamse kulunevat lasten käsissä. Sen sijaan Tintistä voivat kai nauttia kaikenikäiset, kiitos tarinan lukuisten tasojen.

Missä oikeastaan kulkee "lastensarjakuvan" ja "aikuisille suunnatun sarjakuvan" välinen raja vai onko tämäntapainen jako keinotekoinen jo syntyessään? Missä mennään nykyisin? Millainen on hyvä lastensarjakuva? Löytyykö täältä kotimaasta yhtään tekijää, jonka kohderyhmä olisi ensisijaisesti muksuissa?

Ja ennen kaikkea, mikä on mielestänne laadukasta ja etunenässä lapsille suunnattua sarjakuvaa?

Keskustelua, kiitos!
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 23.08.2007 klo 23:52:17
Suurimmat sarjakuvaklassikot ovat nimenomaan lasten sarjakuvaa. Carl Barksit ja NonStopin sisältö on nimenomaan lapsille tarkoitettua. Se on taas eri asia että aikuisetkin saavat niistä paljon irti.

Asterixia aloin lukemaan jo viisivuotiaana, ja kun kasvoin, sain siitä aina vaan enemmän irti. Sellaista hyvän lastensarjakuvan pitää ollakin. Nykyään Asterixia pidetään kai lähinnä aikuisten sarjakuvana, tai ei ainakaan viisivuotiaiden.

Juuri eräs pikkuvanha poika sai 11-vuotislahjaksi Asterix-albumin ja kiitteli lahjan antajaa että tämä ei pidä häntä lapsena.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: keijoahlqvist - 24.08.2007 klo 00:01:02
Jos sarjakuva tuntuu aikuisesta typerältä, se tuntuu lapsestakin typerältä vaikkei tämä sanoisi sitä.

Jos typerä sarjakuva kelpaa aikuiselle, se kelpaa myös typerälle lapselle, mutta koska sellaista ei kukaan vilpitön sarjakuvantekijä suostu toteuttamaan, sellaisia tekevät vain typerät sarjakuvantekijät.

Taannoinen iso lastensarjakuvakilpailu tuotti hävettävän surkean albumin koska tekijät olivat yrittäneet tehdä sarjakuvaa jollekin itseään tyhmemmälle, mikä on yleensä mahdottomuus.

Ja hamarapuolella sitten, kiitos. ::)
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 24.08.2007 klo 00:04:22
Tästä oli pari vuotta sitten hyvä esimerkki poikkeuksesta. Natasha ja dinosaurukset tuntui olevan kaikkien mielestä typerä. Sitten havaittiin että lapset pitävät siitä.

Ja se johtui tietysti dinosauruksista. Aikuisille dinosaurukset ovat yksi scifin klisee. Lapsille ne ovat kova juttu, vähän pelottavia koska niitä on joskus oikeasti ollut mutta eivät liikaa koska niitä ei enää ole.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Curtvile - 24.08.2007 klo 01:17:03
toinen kerta toden sanoo....

niin Minnan viesteistä paistaa läpi että sielläkin omakohtaista kokemusta lastensarjakuvista.
Omalle pojalle luettu niin kirjoja kuin sarjakuvia viikon vanhasta tähän päivään. Molemmat ovat ilokseni kiinnostaneet ja 6-vuotiaan omissa töissä on kuvakerronta pelottavassa määrin hallussa.
Sivu-ja ruutujakoa myöten.
Pojan suosikkeja ovat mm. Pikot ja Fantasiot, marsupilami, valikoidut Aku Ankat(pojan, ei minun), Tintit, Asterixit,  Hämähäkkimiestä ja TMNT:tä unohtamatta.

Toisin kuin yleensä luullaan ei lasten suosima sarjakuva ole kukkahattutätikommandon suosimaa hajutonta ja mautonta kevyttä höttöä. Lapsille ei voi valehdella.
Neil Gaimanin Coraline kirja on hyvä esimerkki, se mitä monet aikuiset pitävät kirjassa jo kauhuna on lapsista vain asiaan kuuluvaa tarinankerrontaa.
Lasten kykyä eritellä tosi ja fantasia toisistaan aliarvioidaan pahasti. Sisällöllisesti tarinan on oltava tosi.
Tässä kohtaa tuo Natasha ja dinosaurukset tulee kuvaan.
Siinä ei ole lähdetty tekemään sarjakuvakerrontaa mullistavaa taiteellista merkkipaalua, mutta puutteistaan huoklimatta on selvää että tämän sarjakuvan tekemisestä tekijät ovat pitäneet.
tekemisen ilo paistaa vaikka tarina onkin kevyt.

nämä :
Jos sarjakuva tuntuu aikuisesta typerältä, se tuntuu lapsestakin typerältä vaikkei tämä sanoisi sitä.

Taannoinen iso lastensarjakuvakilpailu tuotti hävettävän surkean albumin koska tekijät olivat yrittäneet tehdä sarjakuvaa jollekin itseään tyhmemmälle, mikä on yleensä mahdottomuus.
ovat totta, mutta lapsi sanoo jos jokin on tyhmää, siitä riippumatta miten hienona ja taiteellisena aikuiset sitä pitävät.

Siinä onkin yksi mikä erottaa lastensarjakuvat jos jokin. Niissä on oltava jotain sisältöä: hahmojen aitoja, teemojen ja subtekstin uskottavia.
Ajatuksenvirran ja taiteellisen angstin voi suosiolla unohtaa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Lurker - 24.08.2007 klo 10:09:12
Se kyllä harmittaa, että Yakareita, Smurffeja ja Marsupilameja saa metsästää divareista. Eurooppalaista lastensarjakuvaa antaisi mielellään lastensa luettavaksi, kunhan sitä vain jostain löytäisi... Ja Pikku vampyyrinkin julkaisutahti on sen verran hidas, että lapset ovat kohta lukiossa ennen kuin kakkososa ilmestyy!

Pikku vampyyrista on muuten lapsillemme jäänyt käyttöön lentävä lause: "Vie kakkaa. Se on aina hyvää."

Lasten sarjakuvakasvatuksesta juteltiin jossain aikaisemmassa ketjussa, mutta en sitä tähän hätään löytänyt.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 24.08.2007 klo 10:50:24
Dinosaurusten lisäksi olen huomannut että lapset pitävät viihteestä, jossa lapset ovat aktiivisia ja aikuiset askeleen jäljessä.
EDIT: Ja koira. Rohkea, suojeleva koira on lasten mieleen.

Aikuinen lukija ei tuosta välttämättä pidä. Voipi ajatella, että ei tällaista lapsille saa näyttää, ottavat oppia ja joutuvat vaaraan jne.

Hämähäkkimiehen alkuaikojen vetovoima oli, että Hämis on itse teinipoika, ja viholliset keski-ikäisiä. Nykyisessa Ultimate Spider-Manissa on tajuttu pitää Hämis teininä, mutta vihollisistakin on tehty nuoria, ainakin osittain.

Tuosta taas aikuinen kritisoija saattaa päätellä, että lapsia käännetään aikuisia vastaan tms.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: jyrki68 - 24.08.2007 klo 11:02:22
Dinosaurusten lisäksi olen huomannut että lapset pitävät viihteestä, jossa lapset ovat aktiivisia ja aikuiset askeleen jäljessä.

Yksi Barksin ankkaseikkailujenkin salaisista aseista...
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: matti - 24.08.2007 klo 11:12:32
Kuten lapsille kuuluvissa elokuvissa ja kirjoissakin. Olen sitä mieltä että hyvä lasten sarjakuva tarjoaa jotain sekä lapselle että aikuiselle. Lasta ei tarvitse pitää tyhmänä, vaan voi saada lapsi miettimään vaikkapa outoja aikuisten termejä. :)
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Curtvile - 24.08.2007 klo 11:14:01
Dinosaurusten lisäksi olen huomannut että lapset pitävät viihteestä, jossa lapset ovat aktiivisia ja aikuiset askeleen jäljessä.
...
Hämähäkkimiehen alkuaikojen vetovoima oli, että Hämis on itse teinipoika, ja viholliset keski-ikäisiä. Nykyisessa Ultimate Spider-Manissa on tajuttu pitää Hämis teininä, mutta vihollisistakin on tehty nuoria, ainakin osittain.

Tuosta taas aikuinen kritisoija saattaa päätellä, että lapsia käännetään aikuisia vastaan tms.

Tämä on vain plussaa. Hämähäkkimiehen vetovoimasta osa on juuri tuota. Minusta alan firmat ovat ymmärtäneet juuri tuon väärin, eivät lapset halua olla Robineita vaan Batmaneja.

Tietty anarkistisuus kuuluu asiaan. Mitä olisi Peppi pitkätossu ilman kapinaa ja tylsiä aikuisia? (paitsi moraalisesti arveluttava)
Mihale voi myös kertoa terveisiä että hengentuote uppoaa ainakin omaan kuusivuotiaaseen allekirjoittaneen lisäksi.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Doc Lomapäivä - 24.08.2007 klo 11:17:47
Hyvää, aikuisten mielestäkin hauskaa kotimaista lastensarjakuvaa:
Markus Majaluoma: Kapteeni Castello ja perämies Åberg matkaavat etelään
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Tarkkis - 24.08.2007 klo 11:27:16
En tiedä vielä miten se on mennyt läpi. Koululaisen foorumilta tullut negatiivinen palaute huolestutti hetken, kunnes huomasin, että 99.9% negatiivisen palautteen antajista oli 12-13 vuotiaita tyttöjä. Sitä nuoremmat tuskin nettiä edes hirveästi käyttävät. Pienet pojat eivät kirjoita foorumeille ollenkaan - he vain pelaavat pleikkarillaan.

Noh noh, nyt tuli aikasmoisen karkeaa stereotypiaa. Foorumeista en tiedä, mutta pienet pojat ovat usein hyvinkin paljon kriittisempiä ja tarkempia siitä mitä lukevat (ja tekevät muutakin kuin pelaavat pleikkarilla...), kuin vastaavan ikäiset tytöt. Tytöt tapaavat usein lukea ahmimisiässä lähes mitä tahansa, kunhan aihe on edes jotenkin lähellä sydäntä. Tästä esimerkkinä vaikkapa varmastikin maailman tuotteliaimman lastenkirjailijan Merja Jalon suosio.

12-13 vuotiaita paljonkin alemmat tytöt kyllä viihtyvät nykyisellään tietokoneella, usein meidän kirjaston koneet on täysin varattuja n. 9 vuotiaiden tyttöjen toimesta.

Mutta palataanpa aiheeseen. Meilläkin on kirjastonhoitajan kanssa ollut vähän kädenvääntöä  mm. Spider-manin ja Tex Willerin sijoituspaikoista. Texiä meillä ei lapset lainaile juuri ollenkaan, ja hämis on nykyisellään sen verran rankka, etten sitä viitsisi ihan koululaisen ja karvisten viereen sijoittaa. Kompromissinä lehdet siirtyivät sitten nuorten osastolle, ja lasten osastolle päätettiin tilata uutuutena Hämähäkkimies seikkailee. Tintit, Lucky Luket ja Asterixit haluan pitää lastenosastolla ihan siksi, että näin niistä ei kerry kenellekään sakkomaksuja ;)
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 24.08.2007 klo 11:38:15
Tämä on vain plussaa. Hämähäkkimiehen vetovoimasta osa on juuri tuota. Minusta alan firmat ovat ymmärtäneet juuri tuon väärin, eivät lapset halua olla Robineita vaan Batmaneja.

Robinin ongelma tajuttiin jo 60-luvulla. Siksi perustettiinkin Teen Titans -lehti. Robin jatkoi Batmanin vakikaverina 60-luvun lopulle, koska oli ensimmäinen "sidekick" ja oli tuotantoyhtiön vaatimuksesta mukana Batman-tv-sarjassa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: JanneT - 24.08.2007 klo 11:47:05
Meilläkin on kirjastonhoitajan kanssa ollut vähän kädenvääntöä  mm. Spider-manin ja Tex Willerin sijoituspaikoista. Texiä meillä ei lapset lainaile juuri ollenkaan, ja hämis on nykyisellään sen verran rankka, etten sitä viitsisi ihan koululaisen ja karvisten viereen sijoittaa.

Vein pari päivää sitten aidan päältä pudonnutta tytärtäni hammaslääkäriin (jo toinen ylähammas samalla tekniikalla -nyt tiedän miksi lapsilla on maitohampaat!). Alueen hammaslääkäri sijaitsee samassa rakennuksessa paikallisen ala-asteen kanssa. Odotus kävi pitkäksi ja tytär alkoi selailemaan odotustilan sarjakuvatarjontaa ja mikäs sieltä käteen sattuikaan -tietysti Batman-klassikko vuosien takaa, jossa sarjamurhaaja pelottelee uhrinsa hengiltä ja keittää heidän adrenaliinilla kyllästetyt sydämensä palauttaakseen hormonitasapainonsa. Onneksi löytyi myös Aku Ankka, joka herätti suuremman kiinnostuksen.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Pässi - 28.08.2007 klo 12:24:54
Perinteisesti lastenkirjallisuudeksi on mielletty kirjallisuus, joka on suunnattu lapsille tai jota lapset itse valitsevat luettavakseen. Nuo kriteerit tosin ovat ongelmallisia. Lienee varsin tavallista, että aikuisetkin saattavat innostua lapsille suunnatusta kirjallisuudesta ja lasten kirjavalinnat puolestaan voivat olla hyvinkin yllättäviä ja aikuismaisia. Eipä taida näistä kriteereistä olla siis apua lastensarjakuvienkaan rajaamisessa.
Vaikka aikuinen kiinnostuisi jostakin selkeästi lapsille suunnatuista sarjakuvista, niin ei se sarjakuva muutu siitä aikusten sarjakuvaksi. Eihän aikusten sarjakuviakaan pidetä lasten kamana, jos lapsetkin sattuvat niitä lukemaan.

Asterixit ja Barksin ankat ovat lasten ja nuorten sarjakuvia vaikka niitä vääntäisi miten päin tahansa. Aikuislukijat näillä sarjakuvilla ovat vain lisäarvo, ei mikään lajityypin uudelleenmäärittely. Minä taas lueskelin pienenä Bretécherin Turhaa joukkoa, mutta lasten sarjakuvana en pitänyt sitä hetkeäkään.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 31.08.2007 klo 17:49:30
Asterix-keskustelu on varmaan kiinnostavampi euro-osastossa. Siirsin sen sinne.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Duck-King - 09.09.2007 klo 11:26:20
No tällaiset pikku-lapset varmaan lukee aikas paljon muumeja, ja tällaiset eka-luokkalaiset ja muut ala-asteen ikäiset lukevat varmasti Aku Ankkaa taikka Asterixeja ja sen tapaisia sarjakuvia.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.09.2007 klo 11:53:01
Onhan Muumi-sarjakuva tehty selvästi vanhemmalle yleisölle kuin Aku Ankka.

Ai niin, tarkoitat Muumi-lehteä. Sitä en ole lukenut. Muumeja on monen ikäisille, Akuakin saisi olla.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Antti Värtö - 09.09.2007 klo 14:29:24
Muumi-sarjakuva on mielestäni todella hyvä esimerkki tähän lasten ja aikuisten sarjakuvien erottelemisen vaikeuteen. Itse luin Tove ja Lars Janssonin Muumi-sarjakuvia jo ala-asteiässä, jolloin muumien elämänmyönteinen asenne ja hauska hahmosuunnittelu tuntuivat mukavilta. Kun luin Muumi-sarjakuvia uudestaan joskus lukioikäisenä niin ne avautuivat aivan uudella tavalla ja viehättivät anarkistisuudellaan ja jopa avantgardismillaan. Nyt luen edelleen muumeja mielellään, sillä ne ovat loistavaa sarjakuvaa kaikin puolin.

Onneksi en ole kirjastossa töissä, sillä mihin osaisin vaikka Muumit sijoittaa? Vaarana on, että jos jotain laittaa lastenosastolle, saa se negatiivisen stigman. Sitten teinit eivät suo sille vilkaisuakaan, eivätkä löydä siitä niitä uusia ulottuvuuksia, mitä hyvällä "kaikenikäisille" suunnatussa sarjakuvassa aina on.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 09.09.2007 klo 15:59:34
Muumeja pitää olla väh. yhdet kappaleet kaikilla osastoilla! Samaten Tenavia, Barksia (Juhlasarjoja etc.), vanhempia Asterix-alppareita (ehkä näitä kokooma-kirjastokirjoja) jne. Kallistahan se on mutta palvelee yleisöä oikein.

Timo
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Lurker - 14.03.2008 klo 15:26:24
Lapset eivät hylänneet sarjakuvaa vaan sarjakuva hylkäsi lapset, sanoo Gravett (http://www.paulgravett.com/articles/110_kids/110_kids.htm). No, ei ehkä niin totta täällä akuankka-maassa, mutta totta toinen puoli.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Aura - 14.03.2008 klo 15:39:38
Muumeja pitää olla väh. yhdet kappaleet kaikilla osastoilla! Samaten Tenavia, Barksia (Juhlasarjoja etc.), vanhempia Asterix-alppareita (ehkä näitä kokooma-kirjastokirjoja) jne. Kallistahan se on mutta palvelee yleisöä oikein.

Pitääpä mennä katsomaan kirjaston sarjakuvatarjonta. Aikuisten hyllystä kun löytyvät esim Asterixit, mutta Muumistripit taitavat kaikki olla lastenosastolla, vaikka nuo olisi kiva löytää sieltä aikuistenkin hyllystä...
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: vauvakolibri - 12.04.2008 klo 20:50:03
Meidän kirjastossa on ns. lastenhyllyyn pyhitetty kaikki Aku Ankat, Lucky Luket, Tintit  ynnä muut perinteiset sekä erilaiset strippialbumit (paitsi Väinämöisen paluu) ja manga (suomennetut siis suurin osa kun niistä on suunnattu juuri nuorille) ja aikuisten hyllyssä suurin piirtein kaikki muu ja englanninkieliset. Tosin aina välillä hämmentää lajittelu, esim. Vesi oli mustaa menisi periaatteessa lastenkin puolelle mutta ilmeisesti tarinansa puolesta pistetty aikuisten puolelle.

Itse nuorena luin säännöllisesti vain Mustanaamiota (kun omat lainatut Neiti Etsivät oli luettu siirryin serkkupojan lainauksiin), Asterixia (en sietänyt Tinttiä sarjakuvana, animaationa kyllä meni ja Lucky Luket luin intohimolla vasta noin vuosi sitten), Aku Ankkaa, Lassia ja Leeviä ja sitä yhtä ainoaa Batman-lehteä ja äidin satunnaista Tarzanin poika alpparia. Ja Taikaviittaa, lehteä joka poistettiin liian pian myynnistä.
Itse en tajunnut Muumi-stripeistä yhtään mitään, mikä ei ole ihme kun kyseiset stripit oli jostain ihan keskeltä tarinaa ja siinä pelattiin bridgeä ja ikkunassa oli pyöreä reikä.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Antti Vainio - 12.04.2008 klo 23:25:26
Oma kokemus on että niin mielellään kuin pilttien lukutottumuksiin puuttuisi ne päättävät itse mistä pitävät eikä niille paljoa merkitse tällaiset jaottelut lasten/aikuisten sarjakuviin. Telkkari ja kaverit on iso tekijä siinä mitä luetaan, oma poika tuskin muuten vilkaisi  TMNT:n tapaista täysin geneeristä paskaa, sillä on pinoittain supersankarisarjakuvia jotka on paljon räväkämmän näköisiä. Tintistä on tullut pakkomielle sen animaatiosarjan jälkeen. Mustanaamiosta se on pitänyt mutta useimmin joutuu siitä lehdestä lukemaan Tomtrongia (jep, Mooren visiot uppoavat 6-vuotiaisiin) ja Mysteeripartiota (joka minusta on laadukas mutta hetkittäin vähän karski kauhusarjakuva tuonkokoisille). Minun suosituksilla ei ole vaikutusta mutta mitään en ole kieltänytkään (Ranxeroxin nostin kumminkin ylähyllyyn ettei tarvitse ruveta selittämään että miksi robottisetä tekee noin).
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Emiliia - 22.04.2008 klo 01:39:17
Noh noh, nyt tuli aikasmoisen karkeaa stereotypiaa. Foorumeista en tiedä, mutta pienet pojat ovat usein hyvinkin paljon kriittisempiä ja tarkempia siitä mitä lukevat (ja tekevät muutakin kuin pelaavat pleikkarilla...), kuin vastaavan ikäiset tytöt. Tytöt tapaavat usein lukea ahmimisiässä lähes mitä tahansa, kunhan aihe on edes jotenkin lähellä sydäntä. Tästä esimerkkinä vaikkapa varmastikin maailman tuotteliaimman lastenkirjailijan Merja Jalon suosio.

Samat sanat. Aika karkeaa yleistystä! Itse tunnustan kyllä lukeneeni ahmimisiässä (joka ei ehkä ole päättynyt vieläkään) lähes mitä tahansa, mutta silti, että se olisi sukupuolisidonnaista...

Mietin juuri, että meidän perheeseen tuli kyllä kun oltiin pieniä ihan hirveästi sarjakuvalehtiä, mutta harvasta niistä on silti kovin selkeitä muistikuvia jäänyt. Aku, Nalle Puh, Pellefantti, Maailman Vahvin Nalle, Barbie ja Peukaloinen ainakin jossain vaiheessa oli tilattu taloon ja jostain oli kertynyt myös valtaisat vuoret Hevoshullua, Nakke Nakuttajaa, Hakki Hamsteria, ja kaiken maailman toniponeja ja halinalleja. Serkuilla oli Anuja ja Antteja, joiden luokse oli aina hirveä kiire. Ne kiinnostivat enemmän kuin serkut. Nyt kyllä nostaisin noista esiin vain Akut ja Anut ja Antit. Molempia luen vieläkin.

Sitten oli erikseen isän sarjakuvahylly, joka oli lapsilta kielletty. Perusteluna oli, että Lucky Lukejen, Tinttien ja Asterixien huumori on niin monimutkaista ja kontekstisidonnaista, että se ei lapsille aukea. Sitten isompana vasta. Niinpä niin. Syynä taisi olla vain se, ettei isä halunnut sarjakuviansa käpälöitävän. Riemu oli kyllä sitten sitäkin suurempi, kun niitä vihdoin pääsi käpälöimään.

Noh, pointti oli ehkä se, että siihen on ehkä syynsä, mikseivät nuo luettelemani lastensarjakuvalehdykäiset ole täälläkään herättäneet sen suurempaa keskustelua. Hyvä lastensarjakuva viehättää vielä aikuisenakin.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Emiliia - 22.04.2008 klo 15:42:56
???

Taisit käsittää vähän väärin. Luepa tekstini tarkemmin: vastasin lyhyesti Tarkkikselle, että hänen puheensa on karkeaa yleistystä. En sinulle Miha, en kommentoinut sun tekstiä mitenkään. Vaan Tarkkiksen ajatusta, että "pojat on kriittisiä, mutta tytöille kelpaa mitä tahansa". WHAT?? Mikä mielipide tuo on?
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: valyrayta - 28.05.2008 klo 00:08:09
Pitkään ihmettelin missä ovat kaikki luckyluket ja akuankat kaupunkini kirjastossa, kunnes eräs kaunis talvipäivä eksyin lastenosastolle ja tajusin että sielläkin on sarjakuvia. Onneksi eksyin, löysinhän sieltä kaikki Muumipeikko-sarjakuvat, ne A4-kokoiset, ja luin innolla niitä ja luckylukeja ja akuankkoja.

Nyt ne a4-kokoiset ovat vaihtuneet joihinkin 90-luvulla painettuihin Muumipeikkoihin, jotka nekin ajavat asiansa todella hyvin ammattimaisine esipuheineen kaikkineen. (mitä tapahtui vanhoille kirjoille, en tiedä, olen ajatellut kysyä)

Vaan eivät ne Muumit kyllä sinne lastenosastolle kuulu. Erääseenkin albumiin oli joku räkäposki piirtänyt lyijykynällä kolme viivan hahmon joka ei muodostanut edes pääjalkaista. En tiedä missäpäin kirjastoa niitä mangamuumi-vhs:iä säilytetään, mutta saisivat sentäs tehdä jonkinlaisen pesäeron niiden ja taiteellisesti arvokkaiden sarjakuvien välillä.

Samalla osastolla oli muuten myös Aapo Rapin Pullapoika, jonka olin aiemmin lainannut aikuisten puolelta. Toivottavasti kyseessä oli jokin kirjastoharjoittelijan moka, eikä kirjaston uusi politiikka.

Minusta olisi hyvä jos kirjastoissa olisi ihan oma alue sarjakuville, niinkuin nyt on musiikille ja elokuville, ja sieltä saisi sitten ihan helposti sarjakuvaharrastaja valita mieleistään. (En usko että lapset tai kukkahattutädit tarttuisivat Palsaan sen herkemmin kuin nyttenkään. Eihän Ellan&Aleksinkaan kohderyhmä lainaa Panteran levyjä enempää kuin tarve on.)


Olisipahan samassa hyllyssä kaikille enempi valinnanvaraa; kypsille nuorille ja lapsenmielisille aikuisille kullekin makunsa mukaan. Aivan kuten kirjaston kirjallisessa aineistossakin.


edit: krijotisuvihreet ja asian selkeytykset.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Doc Lomapäivä - 10.09.2008 klo 18:36:16
Iski työkeikka. Pitäisi kirjoittaa kotimaisesta lasten sarjakuvasta, mitä tänä vuonna on ilmestynyt ja mitä sarjakuvamaailmassa tapahtuu. Albumit, lehtisarjakuvat, nettisarjat kaikki käy.

Itellä ei tuu hätäisesti mieleen muuta kuin Muumi-lehti.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 10.09.2008 klo 19:04:45
Onko Wallulta tullu tänä vuonna mitään? Vähissähän nämä taitaa olla nykyään. Tatu ja Patukin ovat enempi kuvakirjaa.

Timo
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Lurker - 10.09.2008 klo 19:48:12
Jubaltakin tulee uusi Minerva vasta ensi vuonna.

Kohta tulee se kovakantinen Muumi.

Onko Hevoshullussa tullut kotimaista?
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: keijoahlqvist - 10.09.2008 klo 20:00:14
Limingassa yks ihmine tekee lastensarjakuvaa (Kemin tämän vuoden neljänneksi sijoittunut) mutta mihin tarjota?
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Curtvile - 10.09.2008 klo 20:27:30
Pojatkin on lapsia.
Cylobot (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9789.0.html) onkin lähinnä esiteini-ikäisiin bionicle tähtien sota kuvastoihin pohjaava.
Koululainen-lehti tarjoaa mm. Mihan Lopunperää (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9292.0.html).
Albumeista mieleen tuli August Jessor (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6988.0.html)

Lapset ovat selkeästi marginaalikenttää sarjakuvissa. 20-30-vuotiaiden ihmsisuhde-biletys-kapina rumbasta on 458 omakustannelehteä 9 albumia jne.
Lapsille on yhä silti 70-80-lukujen BD ja aku ankka.

(...jippii....)

mutta tutustumisen arvoista materiaalia.
Keijo saisi potkia sitä liminkalaista tai vaihtoehtoisesti jotain kustantajaa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 11.09.2008 klo 15:23:02
Niinojoo, meneehän aika iso mangasta tuohon kastiin kyllä.
Ja Lopunperä on todella hyvä ihan kaikenikäisille.

Timo
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Ami - 23.09.2009 klo 11:27:43
Juban Minerva-sarja on mielestäni varsin laadukasta lastensarjakuvaa.  Arvostelu (http://narttu.net/index.php?option=com_content&task=view&id=374&Itemid=9) Jääkarhun sydän -albumista.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 10:52:16
Peppi Pitkätossu -sarjakuvaa alettiin julkaista ruotsalaisessa lastenlehdessä Klumpe & Dumpe vuonna 1957, ja silloin jo ilmoitettiin että sarja jatkuisi vuoden 1959 loppuun.

Kaikki sarjat perustuivat alkuperäisiin Peppi-kirjoihin ja sarjaa piirsi Ingrid Vang Nyman, joka oli kuvittanut myös Peppi-kirjat.

Vuonna 1969 sarjakuvat julkaistiin Ruotsissa kuutena albumina, ja nähtiinhän näitä myös suomeksikin kun olin lapsi.

Nyt WSOY ottaa albumeista uusintapainokset kolmena tupla-albumina.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: kaltsu - 08.03.2011 klo 11:53:00
Nyt WSOY ottaa albumeista uusintapainokset kolmena tupla-albumina.

Hieno uutinen, tykkään todella paljon Ingrid Nymanin jäljestä mutta noista alppareista mulla on hyllyssä vain yksi, sekin todella huonokuntoisena.

Hassua miten tollasta perinteistä lastensarjakuvaa osaa arvostaa vasta aikuisena. Tulihan sitä lapsena kaikki käteen osunut luettua mut eniten tykkäsin kuitenkin Tex Willeristä.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 08.03.2011 klo 13:24:28
Biomuistista löytyi kaksi tiedostonriekaletta Peppi-sarjasta.
"Onko ullakolla peikkoja?"
"On, siellä vilisee kummituksia ja peikkoja! Hei vaan kaikki peikot!"
Onkohan kyseessä sama sarjakuva?

Muistan myös että piirrosjälki oli jonkin verran jähmeä mutta kankea.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 13:28:41
Ei ole ainakaan ekassa albumissa tuollaista. Jähmeä mutta kankea on oikein osuva kuvaus Nymanin sarjakuvatyölle.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: kaltsu - 08.03.2011 klo 14:47:50
Ei ole ainakaan ekassa albumissa tuollaista. Jähmeä mutta kankea on oikein osuva kuvaus Nymanin sarjakuvatyölle.

Jos ajattelee sarjakuvallista kokonaisuutta ja kerrontaa. Yksittäisiin kuviin pilkottuina Nybergin jäljessä on paljonkin sulokkuutta. Vähän kuin katselisi ballerinaa tanssimassa ripaskaa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 15:33:38
No tuo ruutu on ekassa albumissa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Kreegah Bundolo - 08.03.2011 klo 15:59:21
Tämä Peppi Pitkätossu-sarjakuva näytti kirjakaupassa selattuna eri mielenkiintoiselta ja kuvat sitä 50-luvun estetiikkaa parhaimmillaan. Pakkohankinta kunhan ylimääräistä rahaa siunaantuu jostain.

Kokoaisipa joku vielä alkupään Pellefantti-sarjakuvat samanlaiseksi kirjaksi. Siinä on anarkistinen sarjakuva jota lukiessa Sokeri-Sakarinkin veri kylmenee.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 16:32:32
Olen monta kertaa miettinyt miltä Pellefantti tuntuisi nykyään luettuna.

Isommat pojat kiusasivat minua pienenä kun luin sarjakuvia. "Jätkä lukee Pelle-Elefanttia", sanoivat Jari ja Pentti, vaikken edes lukenut Pellefanttia enkä viitsinyt sanoa että jätkät sanoivat tuonkin väärin.

Nyt Kreegah Bundolo hankkii Pelle-Elefantin oikeudet ja julkaisee niitä kovakantisina. Sovittu?
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Matti Karjalainen - 08.03.2011 klo 16:41:40
Olen monta kertaa miettinyt miltä Pellefantti tuntuisi nykyään luettuna.

Vuonna 1979 Suomen Sarjakuvaseura otti siihen kantaa näin:

Pellefantti

Heikkoa piirrostyötä, tässä on hyvä esimerkki piirrostyön taantumisesta piirtäjän vaihduttua (aiemmin sarjaa piirsi sen keksijä Rune Andreasson). Kuvat ovat paikoin selkeitä, paikoin on huono asemointi tehnyt kaiken suttuiseksi, kompositio sinänsä huolimatonta, rajaukset ja kuvakulmat aika satunnaisia, väritys pelastaa selkeydellääb mitä pelastettavissa on.

Tarinat ja sisältö heikkoa, juonet ovat todella tyhjänpäiväisiä ja teennäisiä, ennen kaikkea paikallaan junnaavia, satuhenkeä ei ainakaan ole vaikka on kyse leikkikalujen elämästä, huumori on väkinäistä. Kieli on moitteetonta, mutta värittyy ikävästi sarjan hengestä.

Moraali on sangen arveluttavaa, perusasenne on koko ajan negatiivinen, kiusanteko on huumorintajun osoittamista, tyhmyys on rangaistavaa ja lehden sankari on ylpeä ja nokkava, oikeudenmukaisuuden kanssa on niin ja näin. Ei voi suositella lapsille.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: tertsi - 08.03.2011 klo 16:43:43
Onkos tämä lainaus siitä numerosta missä oli arvosteltu suurinpiirtein kaikki Suomessa ilmestyvät sarjakuvalehdet? Muistaakseni kannessa oli harmaa kollaasi sarjakuvalehdistä.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 17:01:46
Onkos tämä lainaus siitä numerosta missä oli arvosteltu suurinpiirtein kaikki Suomessa ilmestyvät sarjakuvalehdet? Muistaakseni kannessa oli harmaa kollaasi sarjakuvalehdistä.

Joo, minulla on tuo Sarjainfo 23 vuodelta 1979. Ei suurinpiirtein vaan ihan kaikki säännöllisesti ilmestyvät. Niitä oli aika monta, kun koko Infon numero saatiin täyteen ja tuolloin jo lehtien määrä oli pahasti laskusuunnassa.

Enää niistä ilmestyvät vain Aku Ankka, Roope-setä, Hevoshullu, Tex Willer ja Korkeajännitys muotoa vaihtaneena.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Kreegah Bundolo - 08.03.2011 klo 17:05:49

Nyt Kreegah Bundolo hankkii Pelle-Elefantin oikeudet ja julkaisee niitä kovakantisina. Sovittu?

Ei vielä kuitenkaan laiteta nimiä paperiin.

Omat laajemmat kokemukseni Pellefantista ovat 80-luvun alkupuolen vesitetyistä numeroista joita luin lapsena. Muutamia vuosia sitten sain postissa (lähettäjän nimenä JUMALA vaikkakin oletan että oikea lähettäjä oli sarjakuvataiteilija Rytöhonka) muutamia varhaisimpia tarinoita värikopioina. Seikkailuissa Pellefantti oli häpeilemättömän ylimielinen ja teki mitä huvitti. Järkyttävintä oli ettei hävytön päähenkilö joutunut missään vaiheessa edesvastuuseen toimistaan vaan häntä jahtaava virkavalta tai muu auktoriteetti veti aina vesiperän. Tarinat lienevät 60-luvulta, juuri näitä Runen alkuperäisiä juttuja. Kreisiä kamaa!

Näiden kokoaminen tai uudelleenjulkaiseminen ei kyllä ole mitenkään poissuljettua. Pitäisi tutustua laajemmin noihin 60-luvun numeroihin.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 17:14:07
Jotain tuollaista muistelinkin, että Pellefantti vesittyi paljon jossain vaiheessa. Lehtenä Pellefantti ilmestyi suomeksikin jo 60-luvun puolella, ja muistan kun faija vei minut ensi kertaa sellaiseen paikkaan jossa myytiin käytettyjä lehtiä. Lakritsipeikko kannessa vaikutti niin kiehtovalta että tämä lehti oli pakko saada. Olin 4- tai 5-vuotias, ja paikka oli Tupakkakauppa Mustapekka, jonka vanhemmat riihimäkeläiset muistavat.

Itse tuosta numerosta en muista mitään, mutta myöhemmin muistan lukeneeni kuinka Lakritsipeikkoa jymäytettiin kun hänelle annettiin kiiltäviä kolikoita, rahoja jakavalle Pahapeikolle riittivät rumat ryppyiset paperirahat.

Pellefanttikysymys:
Tuliko Pellefantti mukaan Satu-Sarja-lehteen kuten Ruotsissa tapahtui vastaavaan julkaisuun? Muistelen nimittäin että tuo ensimmäinen Pellefanttini kansi viittaisi juuri tuohon. En muista siitä muuta kuin kannen. Satu-Sarjan vanhempia numeroita oli mökillä itsesidottu kirja joka luettiin loppuun eli puhki.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: hdc - 08.03.2011 klo 19:51:09
Onkos tämä lainaus siitä numerosta missä oli arvosteltu suurinpiirtein kaikki Suomessa ilmestyvät sarjakuvalehdet? Muistaakseni kannessa oli harmaa kollaasi sarjakuvalehdistä.

Muistan tuon numeron, ensimmäinen lukemani Sarjainfo suht pienenä, josta jäi sellainen mielikuva että Suomen sarjakuvaseuran mielestä sarjakuvat = paskaa. Ei se kai ihan niin synkkä katsaus ollut mutta...
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Petteri Oja - 08.03.2011 klo 20:06:05
Muistan tuon numeron, ensimmäinen lukemani Sarjainfo suht pienenä, josta jäi sellainen mielikuva että Suomen sarjakuvaseuran mielestä sarjakuvat = paskaa. Ei se kai ihan niin synkkä katsaus ollut mutta...

Vuonna -79 kyllä melkein kaikki Suomessa julkaistavat sarjakuvat olivat paskaa... Vai onko joku eri mieltä?
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 20:08:31
Vuonna -79 kyllä melkein kaikki Suomessa julkaistavat sarjakuvat olivat paskaa... Vai onko joku eri mieltä?

Täytyy kaivaa esiin tuo lehti. Olin jo silloin useimmissa kohdissa samaa mieltä. Non Stop, 1999 ja John Carter saivat positiiviset arviot.

Ensinmainitun lopettaminen oli tuossa jo tiedossa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Matti Karjalainen - 08.03.2011 klo 20:13:02
Täytyy kaivaa esiin tuo lehti. Olin jo silloin useimmissa kohdissa samaa mieltä. Non Stop, 1999 ja John Carter saivat positiiviset arviot. Ensinmainitun lopettaminen oli tuossa jo tiedossa.

Juuri lopettanut Non Stop sai positiivisen arvostelun, John Carteria kiiteltiin piirrostyöstä mutta moitittiin niin tarinoiden sisällöstä kuin kielestäkin ja 1999:n arvostelua ei kyseinen numero sisältänyt lainkaan.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 08.03.2011 klo 20:16:59
Kas. Olin aivan varma että 1999:n kirjallinen puoli oli mainittu juuri tuossa. Milloin 1999 sitten ilmestyi?
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 09.03.2011 klo 10:25:35
1999 ilmestyi 1980-81.
Pellefantti aloitti kyllä joo Satu-sarjassa. Simpura, noitahan pitää koittaa etsiä.

Timo
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.03.2011 klo 11:48:34
Muistelin että 1999:ta oli kehuttu tuon jutun yhteydessä, mutta näköjään ei sitten niin ollutkaan, sotkin johonkin toiseen juttuun. Ei minulla taida enää ollakaan Sarjainfo 23:ta, ei löydy.

Vuosien 1966-68 Pellefantteja on myynnissä huutonetissä reilu nippu, mutta hintakin on reilu.

http://huuto.net/kohteet/huomio--vuoden-1966-1968-pellefantteja---ei-koskaan-luettu/169201698
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 09.03.2011 klo 12:09:14
Ei minulla taida enää ollakaan Sarjainfo 23:ta, ei löydy.

Arvostelut on digitoituna (http://nordicomics.info/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage_info&product_id=2671&category_id=9&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=65) Noedicomicsissa.

Timo
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: [kivi] - 09.03.2011 klo 12:48:03
Muistelin että 1999:ta oli kehuttu tuon jutun yhteydessä, mutta näköjään ei sitten niin ollutkaan, sotkin johonkin toiseen juttuun.

1999 - Tuntematon tulevaisuus vaatii kyllä sen War of the Worlds -filtterin päälle ennen kuin siitä voi sanoa mitään hyvää. Kyllä mä ne uskoon luin, samalla kioskireissulla ostin kuin Apinoiden Planeetat (ruotsiksi!? niin luulen) ja Star Warsit, jos en väärin muista.

Mutta Rune Andreasson - siinä onkin mielenkiintoinen tapaus! Mulla oli jotain niitä kuvakirjoja jo 60-luvun puolella, ja aivan kirjaimellisesti luin puhki. Se maailma ja asenne oli jotenkin niin käsittämättömän hieno. Sitten kun pikkubroidi 6 vuotta nuorempana pääsi ikään jossa hänelle tilattiin omat lehdet (Hopeanuoli ja Maailman Vahvin Nalle) ei ne tarinat enää olleet ollenkaan niin hyviä. Jotain tapahtui.

Eräs ruotsalainen kustantaja kertoi mulle että Bamsen piirtäjissä oli monta mielenterveydeltään vähän heikompaa tapausta, mm. yksi joka piirteli ruudut täyteen okkulttisia kuvioita joita avustajat sitten saivat korjauslakalla etsiä ja peittää...
:-D

Kivi
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.03.2011 klo 13:27:05
Aiheesta toiseen täällä menee, mutta Peppi Pitkätossusta on nyt arviokin:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1541

Etusivulle se tulee vuorollaan.

Vaihdetaan suomalainen kansi kunhan se on saatavilla. Virallinen ilmestymispäivä on vasta 15.3.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Lurker - 10.03.2011 klo 19:17:00
Mutta Rune Andreasson - siinä onkin mielenkiintoinen tapaus! Mulla oli jotain niitä kuvakirjoja jo 60-luvun puolella, ja aivan kirjaimellisesti luin puhki.

Pellefantti-lehden numerosta 12/1986 löytyy Rune Andreassonin omakuva!

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8817.0;attach=19210)

Samalla esitellään Maailman Vahvin Nalle -sarjan henkilöt...

Joe Leijonanmetsästäjä on lasten kuvakirja. Niitä taisi ilmestyä oikein sarjana. Ks. kuvat alla.

Ja taas keskustellaan Kvaakissa sarjakuvista, joiden pitäisi kuulua johonkin menneeseen kehitysvaiheeseen...
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Korro - 29.07.2011 klo 16:41:20
Lastensarjakuva=Disney( sarjakuvat ).
En ole sietänyt Aku Ankkaa sen jälkeen kuin löysin Marvelit. Suorastaan vastenmielinen koko lehti. 'Hhah,Aku taas kämäs ja sain kenkään duunista'+ Akua vainotaan soihutjen kanssa.' TOSI hauskaa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: marumuju - 30.07.2011 klo 00:31:12
Lastensarjakuva=Disney( sarjakuvat ).
En ole sietänyt Aku Ankkaa sen jälkeen kuin löysin Marvelit. Suorastaan vastenmielinen koko lehti. 'Hhah,Aku taas kämäs ja sain kenkään duunista'+ Akua vainotaan soihutjen kanssa.' TOSI hauskaa.
Erinomaisen raaka yleistys tuo lastensarjakuva = Disney. Onhan sitä muutakin lastensarjakuvaa, esim. ketjussa edellä mainittu Bamse. Minäkin kyllästyin joskus Aku Ankkaan juuri edellä mainitsemiesi seikkojen takia. Nyt tilauksen loputtua ja enimmän raivon laannuttua olen kuitenkin huomannut, että satunnaisesti lukaistuna Akut ovat ihan kohtuullista tavaraa ainakin ruokapöydässä lueskeltavaksi.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Kahkonen - 30.07.2011 klo 00:55:04
Kyllä nuo Niilo Pieliset, Pikot ja Fantasiot, Lucky Luket, Sinitakit, Jeret ja Yoko Tsunot lastenosastolla olivat ainakin omassa kirjastossani. Ja Metsossa nykyään Alix.

Yakari, tuo eläinten kanssa puhua osaava intiaanipoika. Niitä on muutama suomennettu, mutta näköjään (http://en.wikipedia.org/wiki/Yakari) sarja on jatkanut näihin päiviin asti. Kenties tärkein syy opetella ranska, hyvää sarjakuvaa on niin paljon julkaisematta.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: tertsi - 30.07.2011 klo 09:58:41
Kenties tärkein syy opetella ranska, hyvää sarjakuvaa on niin paljon julkaisematta.
Tismalleen!

... tosin Yakaria saa aika hyvin englanniksikin (Cinebook)
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 30.07.2011 klo 15:42:17
En minä luokittelisi kaikkea Disney sarjakuvaa lastensarjakuvaksi. Don Rosan ja Carl Barksin tuotokset käsittelevät kuitenkin aika aikuisia teemoja. Ja niiden ilmapiiristä huomaa että ne ovat aikuisille. Ehkä suurin osa Disneyn elokuviin perustuvista sarjakuvista. Boom! Studiosin Toy story sarjakuvat ovat mielestäni hyvää lastensarjakuvaa, jota kehtaa lukea myös aikuiset.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Heikki.T - 13.08.2011 klo 22:36:40
En minä luokittelisi kaikkea Disney sarjakuvaa lastensarjakuvaksi. Don Rosan ja Carl Barksin tuotokset käsittelevät kuitenkin aika aikuisia teemoja. Ja niiden ilmapiiristä huomaa että ne ovat aikuisille. Ehkä suurin osa Disneyn elokuviin perustuvista sarjakuvista. Boom! Studiosin Toy story sarjakuvat ovat mielestäni hyvää lastensarjakuvaa, jota kehtaa lukea myös aikuiset.
Älkää unohtako että Nalle Puh sarjakuvia on myös tullut Disneyltä vaikka kuinka paljon. ;) Itekkin lueskelin pienenä Nalle Puh sarjakuvia silloin kun opin 5-vuotiaana lukemaan.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Lurker - 14.08.2011 klo 13:30:40
Poika lukee nyt Lucky Luke -albumeja läjäpäin. Se on ehkä helpoin (?) ja hauskin (?) luettava nelikosta Tintti, Asterix, Ahmed Ahne ja yllä mainittu, mutta ei se silti lasten sarjakuvaa ole vaikka sitä lapset mielellään lukee.

Huomasin pinoja plärätessäni, että ainakin yksiLL-albumia alkaa sillä, että Luke laulaa sitä loppulauluaan, se on
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Sitten on vielä toinen albumi, jossa sitä alussa laulaa joku muu:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Lastensarjakuvan määrittely on vaikeaa. Muumi on siinä mielessä sitä kyllä, että se on nykyään lapsellistettu. Janssoneitten aikaiset tasot ovat suurelta osin hävinneet. Sinisalokaan ei mielestäni oikein osannut tätä lajia...
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 27.04.2012 klo 23:21:00
Franquinin, Willin ja Delporten Isabelle näyttää kanssa aika sympaattiselta.

Olen lukenut nyt 8 tai 9 Isabellea, luen loput lähipäivinä. Yhteensä albumeja tuli 12.

Tosiaan aika hieno lastensarjakuva jossa ei sorruta ainakaan liikaan opettavaisuuteenkaan. Ehkä vähän kasvatuksellisuuteen. Harry Potterin imussa tämäkin olisi voinut mennä suomeksi läpi. Will piirsi tätä paremmin kuin Timiä ja Tomia samaan aikaan. Myös Raymond Macherot oli tätä alunperin kirjoittamassa.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: VesaK - 08.10.2012 klo 13:14:11
http://www.levykauppax.fi/book/sammakko/hoh_ja_muita_sarjakuvakertomuksia_lapsille/ (http://www.levykauppax.fi/book/sammakko/hoh_ja_muita_sarjakuvakertomuksia_lapsille/)

Lapsille järjestetään kohtalaisen hyvin sarjakuvakursseja, mutta kotimaista lastensarjakuvaa ilmestyy vähänlaisesti. Siksi suosittelen tätä opusta. 
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: mikko jylhä - 08.10.2012 klo 14:03:34
2012 Kylli täti -kisan voittaja, Niemisen Laura (http://www.laniemi.net/sarjakuvatetu.htm (http://www.laniemi.net/sarjakuvatetu.htm)), on julkaissut omakustanteena useampiakin lastensarjakuvia.

Sopivassa ikähaarukassa tuntuvat todistetusti kolisevan tosi hyvin.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 10.07.2013 klo 11:17:50
Kolmas Peppi-sarjakuva-albumi Peppi ei tahdo isoksi on kaupoissa ja Kvaakin arvostelussa:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1958
Otsikko: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: lapsuusmuistelua - 15.04.2015 klo 08:26:06
Täällä ei ollut mitään mainintaa vielä tästä Lady Lovely Locks sarjakuvalehdestä, joka ilmestyi Suomessa 1988-1989. Vai saako täällä keskustella hempeistä pikkutyttöjen prinsessa sarjakuvista ollenkaan  ???  ;D

Tällaisen tiivistelmän tein näistä kotisivuilleni. http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2015/04/lady-lovelylocks-1-1988

Lapsena noita tuli luettua, mutta vähän liian herttaisia näin aikuisena  :laugh: .
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: Lurker - 15.04.2015 klo 08:36:53
Täällä ei ollut mitään mainintaa vielä tästä Lady Lovely Locks sarjakuvalehdestä, joka ilmestyi Suomessa 1988-1989. Vai saako täällä keskustella hempeistä pikkutyttöjen prinsessa sarjakuvista ollenkaan  ???  ;D

Heh, saa toki; tämä taisi olla sitä samaa tuoteperhettä kuin Halinallet ja Mansikka Maija.

Vaan ei ole eurooppalainen sarjakuva, ihkaa amerikkaa on tämä.
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: lapsuusmuistelua - 15.04.2015 klo 08:44:53
En löytänyt sellaita kategoriaa kuin amerikkalaiset sarjakuvat eikä tämä oikein mene toimintasankareihinkaan  :laugh: eikä noihin muihinkaan kategorioihin, joten siksi laitoin tänne.

Ja sei ei ollut Mansikka Maija vaan Mansikka Marja  :-*
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: Darzee - 15.04.2015 klo 09:42:01
Heh, saa toki; tämä taisi olla sitä samaa tuoteperhettä kuin Halinallet ja Mansikka Maija.

Vaan ei ole eurooppalainen sarjakuva, ihkaa amerikkaa on tämä.

Täällä ei ole oikein omaa keskustelualuetta tämmöiselle lastensarjakuvalle, hiukan venyttämällä tämän ehkä voisi panna Aku Ankka ja kumppanit -ketjuun, mutta jos se tuntuu väärältä vaihtoehdolta, niin sitten vaikka "Muihin sarjakuva-aiheisiin".

Lady Lovely Locks taitaa tosiaan alkuaan olla Halinallejen ja Mansikka-Marjan takana olevan American Greetingsin juttu. Sarjakuvat ja lelut on sitten lisensoitu eri lafkojen tehtäväksi. Leluja valmisti Mattel ja sarjakuvaa kustansi ainakin kansinäytteestä päätellen Marvel.

Olin melko varma, että tämä on alkuaan tullut osana Marvelin Star Comics -linjaa, jonka puitteissa julkaistiin paljon tv-sarjoihin ja leluihin perustuneita lehtiä. Suomeksi on tullut jo mainittujen Halinallejen lisäksi muun muassa Masters of the Universea, Kattimattia ja Alfia. Ensimmäiset tarkistamani nettilähteet (Wikipedia ja Comic Book Database) eivät kuitenkaan listaa Lady Lovely Locksia Star Comicsin julkaisujen joukossa. Kumma juttu, osaisikohan joku kertoa enemmän?
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.04.2015 klo 10:20:31
Täällä ei ole oikein omaa keskustelualuetta tämmöiselle lastensarjakuvalle

On oma ketju, jossa nyt olemme.

Marvel UK julkaisi yhden numeron, en ainakaan muita löydä. Kansi on sama kuin ekassa suomalaisessa numerossa.

Mutta en ollut tämmöisestä ennen kuullutkaan.
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: Darzee - 15.04.2015 klo 10:50:51
On oma ketju, jossa nyt olemme.

Kiitos keskustelun ohjaamisesta oikeaan paikkaan. Lady Lovely Locksin sarjakuvaseikkailut olivat minullekin uusi juttu, ja aloin niiden innoittamana pohtia näitä saman kategorian "lelusarjakuvia", jotka on helppo leimata sisällöltään heppoisimmaksi lastenviihteeksi. Uusia hahmoja on tuotava sarjaan sitä mukaa, kun niitä ilmestyy lelukauppoihin, juonten on oltava pientenkin lukijoiden makuun yksinkertaisia ja opetusten selkeitä.

Onhan tässä kritiikissä paljolti vinha perä, eivät ainakaan nuo 1980-luvun lelusarjakuvat anna paljoa vähänkään vanhemmalle lukijalle. Alfissa ja Kattimatissa on vähän vauhtiakin, mutta esimerkiksi Halinallet on kyllä niin sokerisen suloinen, että ei sitä montaa sivua lue. Näin ilmeisesti myös nallefanien mielestä, koska sarjan ehkä eniten käytetty ja ilmeisesti suosituin hahmo on se ainoa vähän jörömpi karhu (Grumpy Bear).

Mutta jos joku jaksaisi innostua, voisi tämmöisille sarjoille tyypillinen pastellisävyisiä pilvilinnoja ja metsiä yhdistelevä miljöö inspiroida otteeltaan vähän absurdimpiin, mutta silti lapsiin vetoaviin tarinoihin. Halinallet voisivat ottaa mallia Tohtori Sykerö -piirretystä.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: lapsuusmuistelua - 15.04.2015 klo 11:21:14
Täältä löytyy kaikki mahdollinen Rasmus Nalle sarjakuvista:

http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/05/rasmus-nalle
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 15.04.2015 klo 11:22:33
Täällä ei ollut mitään mainintaa vielä tästä Lady Lovely Locks sarjakuvalehdestä,

Mulla on yksi zipale tätä outoutta. Oli aikoinaan tarkoitus tehdä tästä yksi Hämärä-kolumni, mutta se jäi. Näemmä olis ollu juuri tuo viimeinen numero jossa on prinsessan - öhöm - outo uni - kröhm ja siellä on luolassa tuo iso ukkeli luolassa - höm - nuijansa kanssa. Häröä kamaa.

Timo
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.04.2015 klo 17:36:08

Taannoinen iso lastensarjakuvakilpailu tuotti hävettävän surkean albumin koska tekijät olivat yrittäneet tehdä sarjakuvaa jollekin itseään tyhmemmälle, mikä on yleensä mahdottomuus.

Tarkoitat varmaan Sarjis 2004 -albumia. Minusta se oli oikein vänkä. Sarjis 2005 oli taas tehty murrosikäisille ja se oli lähinnä nolo tapaus.

Olen nuo joskus alesta ostanut. Sattuivat joskus talvella kouraan kun etsin jotain muuta albumia komeron periltä, enkä muistanut noita koskaan lukeneenikaan. Ihan lukemattoman näköisiäkin.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: J Lehto - 15.04.2015 klo 19:12:15
Täältä löytyy kaikki mahdollinen Rasmus Nalle sarjakuvista:

http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/05/rasmus-nalle

Tämäpä oli mukava nostalgiapaukku. Rasmukset olivat niitä
ihan ensimmäisiä sarjakuvia joihin pienenä tuli tutustuttua.

Tosin muistaisin että ainakin ilmestymisjärjestys oli erilainen.
70-luvun alussa tuli ensin neljä Rasmus Nallea ilmeisesti kerta-
rykäyksellä. RN rakentaa laivan, Unikekojen maassa, ja mitähän
ne kaksi muuta olivat.. Ursula saattoi olla yksi. Sitten niitä
tippuili harvakseen lisää yksi kerrallaan.

Rasmus Nallen laivanrakennus oli kuitenkin suosikkini. Oli
niin kiehtovaa nähdä kuinka ne tekivät aluksen aivan alusta
loppuun asti.

Kuten eräs tunnettu sarjakuvantekijä sanoi: "Mielummin mä luen
Rasmus Nallea kun jotain Munoz-Sampayota"  ;D
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: lapsuusmuistelua - 15.04.2015 klo 19:54:15
Tämäpä oli mukava nostalgiapaukku. Rasmukset olivat niitä
ihan ensimmäisiä sarjakuvia joihin pienenä tuli tutustuttua.

Tosin muistaisin että ainakin ilmestymisjärjestys oli erilainen.
70-luvun alussa tuli ensin neljä Rasmus Nallea ilmeisesti kerta-
rykäyksellä. RN rakentaa laivan, Unikekojen maassa, ja mitähän
ne kaksi muuta olivat.. Ursula saattoi olla yksi. Sitten niitä
tippuili harvakseen lisää yksi kerrallaan.

Rasmus Nallen laivanrakennus oli kuitenkin suosikkini. Oli
niin kiehtovaa nähdä kuinka ne tekivät aluksen aivan alusta
loppuun asti.

Kuten eräs tunnettu sarjakuvantekijä sanoi: "Mielummin mä luen
Rasmus Nallea kun jotain Munoz-Sampayota"  ;D

Joo, ilmestymisjärjestys oli eri, ja vaatikin salapoliisityötä saada Rasmus Nallet juonen etenemisen mukaiseen järjestykseen. Vihjeitä ovat esim. mistä Mary laivaa ohjataan, onko Rasmuksella myssyä, onko Kallella saappaita vai onko hän avojaloin, ketä on mukana reissussa (Kassu, kilpikonna, papukaija, hiiri....) yms. Miksiköhän Rasmus Nallet on julkaistu Suomessa ihan sikin sokin..  Ne neljä ensimmäistä Rasmus Nallea jotka Suomessa julkaistiin oli Rasmus Nalle rakentaa laivan, Unikekojen maassa, Pohjoisnavalla ja Kilpikonnasaarella.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Jiksi - 15.04.2015 klo 23:20:06
Hienoja, perusteellisesti esiteltyjä lapsuusmuistoja! Kiitos!
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.04.2015 klo 11:43:30
Täällä ei ollut mitään mainintaa vielä tästä Lady Lovely Locks sarjakuvalehdestä, joka
Mutta piirretystä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5162.msg238273.html#msg238273) (videosta) on hieman puhuttu.
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: lapsuusmuistelua - 26.04.2015 klo 12:09:39
Vihdoinkin sain Womppu-lehden. Lehteä on ilmestynyt Suomessa luultavasti vain tämä 1 numero vuonna 1988.  68 sivua sarjakuvaa.

http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2015/04/womppu-co

Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: lapsuusmuistelua - 08.05.2015 klo 22:22:29

Barbapapa sarjakuvalehdet. 3/1977 numero minulta puuttuu.
http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2015/05/barbapapa-sarjakuvalehdet
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: J Lehto - 08.05.2015 klo 23:18:15

Heh. Barpapapan huumori muistuttaa
näytteen perusteella jossain määrin
Lars Janssonin tyyliä.
Otsikko: Vs: Lady Lovely Locks
Kirjoitti: Darzee - 22.12.2016 klo 16:47:24
Alfissa ja Kattimatissa on vähän vauhtiakin, mutta esimerkiksi Halinallet on kyllä niin sokerisen suloinen, että ei sitä montaa sivua lue. Näin ilmeisesti myös nallefanien mielestä, koska sarjan ehkä eniten käytetty ja ilmeisesti suosituin hahmo on se ainoa vähän jörömpi karhu (Grumpy Bear).

Mutta jos joku jaksaisi innostua, voisi tämmöisille sarjoille tyypillinen pastellisävyisiä pilvilinnoja ja metsiä yhdistelevä miljöö inspiroida otteeltaan vähän absurdimpiin, mutta silti lapsiin vetoaviin tarinoihin. Halinallet voisivat ottaa mallia Tohtori Sykerö -piirretystä.

Palaanpa joulun kunniaksi Halinalleihin. Ai mitä tekemistä niillä on joulun kanssa? No ei ehkä suoraan nimenomaan joulun, mutta uskonnon kyllä. Nehän ovat tällainen suojelusenkelien pastelliversio: söpöjä pilvien päällä asuvia tyyppejä, jotka auttavat lapsia ja joilla on ihmeellisiä voimia. Halinallet-piirretyssä nähdään jopa taivaanisämäinen Suuri Toivomustähti, joka antaa nalleille niiden vatsasymbolit ja voimat.

Alun perin Halinallet luotiin postikortteja varten, ja niiden korttien piirtäjä Elena Kucharik kuvitti sittemmin pitkän rimpsun kristillisiä lastenkirjoja. Kucharikin nallekuvat ovat kyllä niin ylisöpöjä, että ei uskoisi, mutta silti tai juuri siksi oudon viehättäviä. Melkein kuin parodioita itsestään, googlaamalla löytyy näytteitä. Ostaisin, jos kortteja vielä jostain saisi.

Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Lurker - 07.10.2017 klo 08:49:40
Se kyllä harmittaa, että Yakareita, Smurffeja ja Marsupilameja saa metsästää divareista. Eurooppalaista lastensarjakuvaa antaisi mielellään lastensa luettavaksi, kunhan sitä vain jostain löytäisi... Ja Pikku vampyyrinkin julkaisutahti on sen verran hidas, että lapset ovat kohta lukiossa ennen kuin kakkososa ilmestyy!

Pikku vampyyrista on muuten lapsillemme jäänyt käyttöön lentävä lause: "Vie kakkaa. Se on aina hyvää."

Lasten sarjakuvakasvatuksesta juteltiin jossain aikaisemmassa ketjussa, mutta en sitä tähän hätään löytänyt.

No niin, lapset ovat jo opiskelemassa, eikä Pikku vampyyrin kakkososaa ole vieläkään ilmestynyt - voihan kakka! Missä se viipyy? Ehkä lastenlapsille...
Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Reijo Valta - 02.11.2017 klo 17:27:39
(http://www.kvaak.fi/images/articles/02112017171605-0.jpg)

Tänään Kemin sarjakuvakeskuksella avautuu näyttely tekstiilitauluina toteutetusta lastensarjakuvasta. Näyttely on esillä 30.12.2017 saakka.

Sarjakuva on julkaistu myös kirjamuodossa. Siitä arvio etusivulla: Meritähden seikkailu (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2481).

Otsikko: Vs: Lastensarjakuva - mitä se on?
Kirjoitti: Matti Karjalainen - 11.01.2021 klo 16:47:48
Ja taas on tullut se aika, jolloin lueskelen töiden puolesta viime vuoden lasten- ja nuortensarjakuvia ja yritän saada niistä jotakin selkoa. Nuorten aikuisten kohdalla ei tilanne tunnu olevan niin huono, koska aina joukosta nousee jotakin sellaista kuin Rainbow Rowellin "Pumpkinheads" tai tälle vuodelle siirtynyt Hanna Gustavssonin "Iggy 4-Ever", mutta lasten kohdalla tuntuu hymy välillä hyytyvän.

Suuria kustantamoja ei tunnu oikein kiinnostavan, ja Egmont keskittyy julkaisemaan vanhoja klassikkoja tai Kid Luckyn kaltaisia tribuutteja, jotka eivät puhuttele muita kuin meitä keski-iän ylittäneitä nostalgikkoja - jos meitäkään, ihan jos mietin mitä tykkäsin Pikosta & Fantasiosta tai Yoko Tsunosta. Väittäisin, ettei kumpikaan kolahda 2010-luvulla syntyneisiin tenaviin.

Se on sitten vielä oma lukunsa, ettei lasten sarjakuvaa tarjota lukijoille sarjakuvana. Finlandia Junior -ehdokkaana ollut Tatu ja Patu meni kuvakirja-kategoriaan, ja Aaron Blabeyn kohtalaisen hauskaa Hurja jengi -sarjaa myytiin ainakin kirjastoille helppolukuisena romaanina.

Luojan kiitos meillä on Dav Pilkeyn Koiramies! Sarjaa on nyt julkaistu neljä kirjasta Tammen toimesta, ja ainakin meidän putiikkimme lainauslukujen perusteella uskallan väittää, että tahallisen lapsellisesti piirretty koirapollari on tehnyt sarjakuvaharrastuksen tulevaisuudelle parempaa kuin mikään muu vähään aikaan. Vaikka Koiramies-tarinat ovat pohjimmiltaan aika hömelöitä, niin pieruhuumorin lisäksi niissä on mukana myös sydäntä. Sarjakuva on myös todistettavasti on saanut mukulat suunnittelemaan ja piirtämään omia tarinoita. Hyvä koira!

Ilmestyiköhän viime vuonna juurikaan kotimaista lastensarjakuvaa? Meikäläisistä sarjakuvataiteilijoista aika moni tuntuu tekevän nykyään kuvituksia lastenkirjoihin, mikä on toki hieno juttu sekin. Sami Yaffan "Punkin seikkailut" toki näki päivänvalon, mutta albumin luettuani päällimmäisenä ajatuksena oli kyllä se, että olisikohan tuota ikinä julkaistu, mikäli tekijä ei olisi valmiiksi julkkis.