Luvassa on siis jotain aivan muuta. Historiallista romantiikkaa ilman fantasiaelementtejä.
Vähiten olisin uskonut sinun tekevän tuollaisen yleistyksen, "Kaikki historiallinen manga on fantasiaa!" ;DEijei. Muotoilin vain sen noin, koska olisi väärin sanoa, että Suomen mangamarkkinoilla historiallinen manga olisi jotain uutta mukamas. Onhan meillä mm. Inuyasha. Thus "ilman fantasiaelementtejä".
Kuulostaa hyvältä, mutta koska tulevat Harlekiini-mangat? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4651.msg54621#msg54621) En jaksa kohta enää odottaa.Naura vaan, mutta kyllä mä ainakin voisin harlekiinimangaa lukea ;D
Naura vaan, mutta kyllä mä ainakin voisin harlekiinimangaa lukea ;D
Ärrällä shounenien ja shoujojen kanssa, vai kirjakaupoissa PJ:n sarjojen vieressä?Toivottavasti molemmissa. Ei jaksa lähteä muutaman tunnin ajomatkalle yhden mangan takia (= ei kirjakauppoja monen kymmenen kilometrin säteellä). PJ:ltä kun voi sentään aina suoraan tilata (:-*).
Minäkin olen salaa romantikko ja lueskelen kyyneleitä nieleskellen vaikkapa Jane Austenin Emmaa. Samaa lajityyppiä se kai tämäkin on...Austenilta olen lukenut (vain!) Mansfield Parkin (ja nähnyt sentään filmatisoinnin Ylpeydestä ja ennakkoluulosta), mutta samantyyppistä seesteistä draamaa molemmat tyyliltään luultavasti vähän ovat.
Niin, ei Emma nyt mikään yllätysten yllätys ollut, mutta olisin uskonut Sangatsun julkaisevan ennemmin Narutoa, Love Hinaa, Chibotsia, Shaman Kingiä tai muuta shounen/seinenmössöä, joihin sillä on lisenssit. Siinä mielessä Emma on todella mieleinen yllätys.
Täytyy tsekata tämäkin. Austenin Emma? Kuinkahan uskollinen se on alkuperäiselle?Ei kai sentään? O__o
Love Hina on hyvä sarja.Ellei jopa aliarvostettu. Animeversioonsa verrattuna oikea helmi. Mutta kyllähän meillä tissihuumoria edustaa jo Ranma, joka tosin vertailussa häviää LH:lle. Akamatsu on mielestäni onnistunut myös pitämään sarjansa pituudet järkevissä mittasuhteissa.
Chobitsin kanssa on niin tai näin. Kyllä sen lukee, mutta kuinkahan lienee suosion kanssa...Kai androidipervoilu voisi (allekirjoittaneen lisäksi) muutamaa suomalaistakin kiinnostaa?
Ja jos joku niitä uusia ehdotuksia mietii, miten olisi Battle Angel Alita?Kannatan, toinen voisi olla Blade of the Immortal.
Kai androidipervoilu voisi (allekirjoittaneen lisäksi) muutamaa suomalaistakin kiinnostaa?
Kannatan, toinen voisi olla Blade of the Immortal.
Tuotakin on moni pitänyt parhaana mangana...
Jos Antti-setä salakavalasti lukee näitä viestejä täällä, niin mikä kirvoitti päätökseen julkaista Emma? Lukijatoiveet, toimituksen oma halukkuus vai voittiko se pitkässä tikussa?
...miten ihmeessä nuo "lukijatoiveet" aiheeseen liittyvät...? ??? Ei kai joku luule että me kaiken maailman kitisijöitä kuunnellaan...Huh, päästiin siitäkin turhasta pelosta eroon.
Mutta elän siinä luulossa, että Emmassa nähtiin (nähdään) sarja joka voisi vedota muihinkin kuin "normaaleihin" mangaimmeisiin. Ja pikkaisen vanhempiinkin lukijoihin.Greato, tuo on jo todella hyvä peruste. Sitten kun muistettaisiin se muidenkin (tai ainakin osan) sarjojen kodalla.
Ja jos joku niitä uusia ehdotuksia mietii, miten olisi Battle Angel Alita?
Kannatan, toinen voisi olla Blade of the Immortal.
Kuulostaa hyvältä, mutta koska tulevat Harlekiini-mangat? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4651.msg54621#msg54621) En jaksa kohta enää odottaa. Onneksi Suomalaisesta kirjakaupasta saa jo Neiti Etsivää mangana.
Jos ko. manga pysyy edes suht koht historiallisen aikansa puitteissa, niin hyvä homma.
En juuri lue mangaa, joten en sitten tiedä, onko tämä normaalia.Suomijulkaisujen kohdalla enemmän sääntö kuin poikkeus. En tiedä, mikä kohta on kyseessä, mutta etenkin värikuvien painatus mustavalkoisena syö aika tehokkaasti kuvan selkeyttä.
Miksiköhän tämä on hieman tyypillistä pokkaria kalliimpi?Olettaisin, että Sangatsu on nostamassa pikkuhiljaa kaikkien mangapokkarien hintoja tuohon 6.5:een, koskapa uusi Kajika oli myös saman hintainen.
Miksiköhän tämä on hieman tyypillistä pokkaria kalliimpi?
Ensinnäkin ihmetytti, että mikä siinä Emmassa niin ihmeellistä oli, että kaikki miehet häneen suin päin rakastuivat. Hiljainen nysverö koko emäntä.
Kyllä ne rikkaat ja aateliset korkeintaan käyttivät raa'asti hyväkseen palvelustyttöjä, eivätkä kantaneet niille lahjoja ja kukkia.
Henkilöiden nenättömyys ja puoli päätä peittävät silmät tekivät hahmoista myös hieman ilmeettömiä.
Tarina etenee hitaasti, ja poikkeaa huomattavasti japanilaisesen sarjakuvan valtavirrasta toiminnan puutteen ja erikoisen sivurakenteen puolesta. Paneeliasettelu on hyvin länsimainen; ruutujako on tiukka eikä katuojista löydy turhaa roskaa.
Nytkun otit asian puheeksi, niin rinnastuksen Maison Ikkokuun olisi voinut tehdä (onko se seineniä?
eri asia sitten, kuinka historiallisesti tarkka tekijä yritti olla hahmojen keskinäisten suhteiden osalta - vai halusiko vain kertoa suhdetarinan ja sijoittaa sen viktoriaaniseen Englantiin koska pitää kyseisestä aiheesta niin paljon.
Bonus n00b kysymys: mikä tästä tekee seinen-mangaa? ???Se, että sitä julkaistiin alunperin osana Comic-Beam (http://www.kanshin.jp/comic-beam/?mode=keyword&id=342508) nimistä seinen kuukausilehteä.
Bonus n00b kysymys: mikä tästä tekee seinen-mangaa?Kuten varmaan huomasitkin, tämä sarja vetoaa paremmin myös vanhempiin lukijoihin. Todella huonona ja epämääräisenä sääntönä, johon on tsiljoona poikkeusta, voisi pitää, että sarja on tarkoitettu samanikäisille ihmisille kuin mitä päähenkilö itse on. Thus seineniä.
Onkohan sen julkaisu viivästynyt vai miksi en sitä mistään löydä?Toinen osa myöhästyy painomateriaalin hankintaan kuluneen ennakoimattoman pitkän ajan takia. Tammikuun puolelle tosiaan tuo ilmestyminen menee. Jos jotain hyvää haluaa myöhästymisestä löytää, niin pääseepähän Emma pilkkutaudistaan ensi osassa (ellen sitten nuolaise...)
Seuraavaa odottelen. :)
Sääli että Emma on monilta jäänyt lukematta. Useasti kuulin että piirrosjälki on niin rumaa niin ei se kiinnosta... Ja onhan se liian erilainen niille jotka tykkäävät Tanemurasta, ja toisaalta taas liian mangaa niille jotka eivät mangasta ole kiinnostuneita. Sääli.
Noissa ekoissa kirjoissa piirustustyyli on kyllä hiukan köykäistä, mutta paranee loppua kohden. Kehittyy itse asiassa ihan tolkuttoman taitavaksi, kun tyyli hioutuu.
Kiyohiko Azuman Yotsubassa on hyvin huolellisesti piirretyt taustat.