Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kritiikki ja sarjakuva mediassa => Topic started by: Pässi on 26.03.2008 klo 04:53:19
-
Näin on. (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Opetusministeri%C3%B6+nosti+sarjakuvan+ja+muodin+taideviennin+k%C3%A4rkialoiksi/1135235052688)
---
Kulttuuriviennin uusiksi kärkialoiksi ovat nousseet sarjakuva ja muoti. Sarjakuvalle herui lähes 100 000 euroa ja muodille 77 000 euroa. Muotia ja sarjakuvaa opetusministeriö tukee enemmän kuin esimerkiksi elokuvaa, pelialaa ja muotoilua.
Sarjakuva-alalta vientitukea saavat tänä vuonna Royal Comics Syndicate (45 000 euroa) sekä Suomalaisen kirjallisuuden seura ja Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskus (54 000 euroa).
Toimitusjohtaja Timo Kähkösen Royal Comics pyrkii viemään ainakin Mämmilä, Maisa ja Kaarina sekä Paikallisuutisia -sarjakuvia lähinnä englanninkielisiin maihin.
Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Filin johtajan Iris Schwanckin mukaan rahoilla esitellään suomalaisia ykkösketjun sarjakuvataiteilijoita muun muassa kansainvälisillä kirjamessuilla. Nyt meneillään on laaja suomalaista sarjakuvaa esittelevä näyttely Pariisissa. Seuraavaksi on vuorossa Moskovan kirjamessut.
---
Kiva kiva. Hymyilyttää vaan nuo Mämmilän vientiponnistelut. Ei niinkään se, että aihe on umpisuomalainen (Kähkös-Timolla on varmaan jonkinlainen Paasilinna-efekti mielessä), vaan se, että miten ja missä ajallisessa laajuudessa sitä käännetään. Mämmilä on vahvasti ilmestymisaikaansa sidottu sajakuva, mutta uusista sarjoista ei ymmärrä mitään jos ei tiedä Mämmilän menneisyyttä. Julkaistaanko Mämmilää sitten alusta asti niin, että joka sivun vieressä on selostusteksti, että tässä kuvataan Suomea vuonna 1975? Tuo on lavatanssia ja tuossa hiihtäjä juo perinteistä suomalaista pontikkaa...
-
Heh, juuri sain uuden aiheen tehtyä Taloussanomien vastaavasta jutusta (http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2008/03/26/Suomalainen%20muoti%20ja%20sarjakuva%20vientituotteiksi/20088530/110?rss=2) :D
Poistin sen.
Jänniä tosiaan nuo valinnat. Helposti lähestyttävä Kiroileva siili taisi olla liian paheksuttava tai arveluttava, mutta miksei mieluummin näytettäisi vaikka Hiltusen Väinämöistä tai jotain vastaavaa suomalaista, mutta helppoa sarjakuvaa?
Edit: Muutin linkin toimivaksi
-
Mämmilähän voisi olla hieno vienti"tuote" mutta vaatisi ehdottomasti selitystekstit mukaansa. Epäilenpä, ettei Suomalainen rakennemuutos ihan herättäisi kiinnostusta. Ihmissuhteet ovat eri juttu, sillä niihin on helppo samaistua, eikä niitä tarvitse yhtä paljoa selventää.
Kohta jokunen taiteellisempaa sarjakuvaa piirtävä / kustantava taho älähtää. Ehkä ihan aiheestakin, sillä mielenkiintoisempiakin vietäviä varmaan löytyisi - Tapea mitenkään väheksymättä, hän on yksi suurimmista suomalaisista sarjakuvapiirtäjistä mutta Mämmilä on niin vanhvasti sitoutunut Suomeen, ettei se ihan helposti ulkomaanelävien ymmärrettäväksi käänny.
-
Jänniä tosiaan nuo valinnat. Helposti lähestyttävä Kiroileva siili taisi olla liian paheksuttava tai arveluttava,
Eiköhän nuo valinnat selity sillä, että rahaa saa se joka hakee. Minusta tämä on hyvä: pääsee suomalainen mainstreamkin kokeilemaan siipiään maailmalla. Nähdään, mihin rahkeet riittää.
Luulisin, että noissa FILINin proggiksissa otetaan huomioon se taiteellisempikin osasto. Mutta ei mulla ole tarkempaa tietoa tosin siitä, mitä siellä on meneillään.
-
Eiköhän nuo valinnat selity sillä, että rahaa saa se joka hakee. Minusta tämä on hyvä: pääsee suomalainen mainstreamkin kokeilemaan siipiään maailmalla. Nähdään, mihin rahkeet riittää.
Hmm.. totta.
Sekä Mämmilä että Maisa ja Kaarina ovat isoissa lehdissä ilmestyneitä sarjakuvia, jotka periaatteessa jokainen suomalainen tuntee (tai ainakin pitäisi tuntea, vaikkei pitäisikään kyseisistä sarjakuvista).
Ja toisaalta ulkomaille on varmaankin helpompi lähteä havisuttamaan siipiä isoilla koko sivun sarjiksilla kuin yksittäisillä vitsisarjoilla, joissa huumorintaso kuitenkin vaihtelee.
-
Ja toisaalta ulkomaille on varmaankin helpompi lähteä havisuttamaan siipiä isoilla koko sivun sarjiksilla kuin yksittäisillä vitsisarjoilla, joissa huumorintaso kuitenkin vaihtelee.
Mutta sellaisethan just ovat maailman vallanneet! No joo, saatat olla oikeassa, päivän vitsisarjoissa on aika kova kilpailu.
-
Kohta jokunen taiteellisempaa sarjakuvaa piirtävä / kustantava taho älähtää. Ehkä ihan aiheestakin, sillä mielenkiintoisempiakin vietäviä varmaan löytyisi
Toisaalta suomalainen taidesarjakuvahan on jo viety ulkomaille - ainakin suuremmassa määrin kuin mainstream.
Joku sais yrittää Fingerporia. Siinä olis kääntäjillä ihmettelemistä.
-
Hyvin ovat Nemi ja Rockykin pärjänneet sivun formaateillaan ihan sanomalehtilevityksessä.
Kyllä Kähkönen on aikaisemminkin onnistunut sponssia toiminnalleen haalimaan. Eihän tuossa ole mitään mutisemista, on kaveri hommaan jo vuositolkulla panostanutkin.
Vaikka kilpailija onkin, on minulla kaikki sympatiat Timpan puolella, kaveri on tehnyt hemmetisti työtä oman Paikallisuutiset-sarjakuvansa eteen ja sarja taitaa olla tällä hetkellä Suomen laajimmin levitetty sunnuntaisarja julkaisijoiden määrässä mitattuna. Lisäksi mies on nähnyt vaivaa tavallisen Santeri Sarjakuvantekijän puolesta kaiken maailman ilmaisilla PDF-työkaluilla ja sarjakuvantekijät-listoilla. Ehkä yritteliäs mies vielä jossain vaiheessa palkitaan suuremmallakin menestyksellä.
Että onnittelut vaan Timpalle.
-
Toisaalta suomalainen taidesarjakuvahan on jo viety ulkomaille - ainakin suuremmassa määrin kuin mainstream.
Joku sais yrittää Fingerporia. Siinä olis kääntäjillä ihmettelemistä.
Totta, joskaan "mainstreamia" ei Suomessa niin valtavasti ole ollutkaan. En epäile, etteikö esim. Mämmilä voisi menestyäkin. Ongelma vain on siinä, miten sen varustaa maailmanvalloitusta varten. Jollekin tämän päivän ranskalaiselle tai saksalaiselle ei välttämättä suomalainen 70- ja 80-lukujen yhteiskunnallinen muutos kauhean selkeä (tai kiinnostava) ellei siihen liitä perinpohjaisia selvityksiä. Ja Mämmilän julkaisemista on turha aloittaa uudemmista teoksista.
Fingerpori olisi paras mahdollinen strippisarjakuva maailmalle vietäväksi mutta kääntäjiltä se vaatisi melkoisia kykyjä.
Kaikkien voittohan tällainen panostus on. Vaihteeksi sarjakuvaa arvostetaan sillä "tärkeimmällä" mittarilla, rahalla. Onnea Kähköselle.
-
Vaikka kilpailija onkin, on minulla kaikki sympatiat Timpan puolella, kaveri on tehnyt hemmetisti työtä oman Paikallisuutiset-sarjakuvansa eteen ja sarja taitaa olla tällä hetkellä Suomen laajimmin levitetty sunnuntaisarja julkaisijoiden määrässä mitattuna.
Ja minulta on mennyt koko sarja ohi :-[
Sen siitä saa kun ei lue sanomalehtiä muuten kuin satunnaisesti Turkkaria...
Mutta nyt kun olen kolunnut nettisivut läpi, nostan hattua ja toivon että menestystä tulee.
-
Huomionarvoista uutisessa oli mielestäni myös kohta "Yritimme painottaa tukea agentuuri-tyyppisille hakijoille. Suomessa riittää taiteen alueella vietävää, mutta meidän heikko kohtamme on välittäjien ja agenttien puute", sanoi OPM:n Kimmo Aulake lehdessä. Niin totta!
Pitäisköhän toteuttaa se pitkäaikainen haave ja pistää oma yritys pystyyn... taidesarjakuvan markkinat vaan taitaa globaalistikin olla niin pienet, ettei se elättäis (mitä on keski-eurooppalaisia alalla sinnitteleviä tuttuja nähnyt). Toisaalta vientirahojen sanottiin jutussa kasvavan tulevina vuosina.
Ja yrittäjänä voisi heittää hyvästit viimeisellekin vapaa-ajalle ja oman taiteen teolle.
-
Fingerpori olisi paras mahdollinen strippisarjakuva maailmalle vietäväksi mutta kääntäjiltä se vaatisi melkoisia kykyjä.
Emme kaipaa tännekään väkisin käännettyjä sanaleikkisarjakuvia.
Mutta Jarla ei ole vielä kuiviin imetty: hänhän innostuu tekemään englanti-pohjaisia vitsejä ja aloittaa ranskan, kiinan ja venäjän opinnot. Arabiaa ja hindiä unohtamatta.
-
Tampere esiintyy taas sarjakuvan edelläkävijänä. Kähkönen sai kauan kaipaamaansa vientitukea ja Antti Grönlund on agenttina Ketola-Rauhalan Anni Isotaloille (vironkielisenä "suomalainen Da Vinci-mysteeri"-kansiteksti sai jotenkin humoristisen sävyn...) ja muistaakseni ainakin Hiltuselle. Hieno homma! Sarjakuva paukahti kertakeitolla takarivistä keskikastiin (viidenneksi eniten vientitukea), ja tästä kiitos Timolle.
Hesarin printtiversiossa kerrotaan että "Fili oli hakenut rahaa myös Frankfurtin kirjamessujen suunnitteluun, mutta Suomi ei saanutkaan kirjamessujen isännyyttä, joten hakemus vedettiin pois ja nämä rahat päätyivät muille aloille." Kerrankin näin päin! Sitten kun Suomi vihdoin on Frankfurtin messujen kohdemaa (2011?), sarjakuvalla on entistäkin paremmat mahdollisuudet näkyä ja kuulua.
Pitäisköhän toteuttaa se pitkäaikainen haave ja pistää oma yritys pystyyn... taidesarjakuvan markkinat vaan taitaa globaalistikin olla niin pienet, ettei se elättäis (mitä on keski-eurooppalaisia alalla sinnitteleviä tuttuja nähnyt). Toisaalta vientirahojen sanottiin jutussa kasvavan tulevina vuosina.
Sulla riittäisi ammattitaito. Eihän se tarvi olla kokopäivätoimista.
-
Kiinnostusta maailmalla on, mutta kustantamon löytäminen on pirullinen urakka. Ainakin sellaisen joka on niin kiinnostunut, että jaksaisi tosissaan tehdä töitä tuontisarjakuvan eteen. Ranskassahan suomalaiset ovat pärjänneet varsin hyvin, mutta englanninkieliseen maailmaan meneminen on todella kova urakka.
No ehkä jos amerikkalaiset "filmaisivat uudelleen" Mämmilän, ehkä sitten.
-
Maisa ja Kaarina on mielestäni hyvä vientituote. Kahden (erilaisen) naisen kamppailu perhe-elämän, ihmissuhteiden, kuntoilun, alkoholinkäytön, shoppailun ja laihduttamisen parissa on yleisinhimillisen tuttu aihe monissa maissa. Lisäksi Maisa ja Kaarina on vielä hauska ja hyvä!
-
Maisa ja Kaarina on mielestäni hyvä vientituote. Kahden (erilaisen) naisen kamppailu perhe-elämän, ihmissuhteiden, kuntoilun, alkoholinkäytön, shoppailun ja laihduttamisen parissa on yleisinhimillisen tuttu aihe monissa maissa. Lisäksi Maisa ja Kaarina on vielä hauska ja hyvä!
Totta! Tuntuu, että tää sarjis on jäänyt piireissä paljon vähemmälle huomiolle ja arvostukselle kuin vastaavat, miesten tekemät "viihdesarjakuvat". Maisa ja Kaarina saattaa jopa upota kansainväliseen yleisöön paremmin kuin joku Viivi ja Wagner tai B. Virtanen.
-
Maisa ja Kaarina nappaavat niin usein viiniä ja siideriä, että maailmalla se voidaan leimata Absolutely Fabulousiksi. Tietysti ongelma voidaan ohittaa jättämällä naukkailusivut väliin käännöksissä.
Onko se ongelma? AF on hyvä sarja (kuten M&K), mutta tietty voivat katsoa että nyt on menty plagioimaan. Molempia muistutti muinoinen (1990+ -jotain) Radio Mafian kuunnelmasarja jossa seikkailivat Leila ja Annukka. Oli hyvä sekin.
Timo
-
Onko se ongelma? AF on hyvä sarja (kuten M&K), mutta tietty voivat katsoa että nyt on menty plagioimaan. Molempia muistutti muinoinen (1990+ -jotain) Radio Mafian kuunnelmasarja jossa seikkailivat Leila ja Annukka. Oli hyvä sekin.
Timo
Kaksi naista, jotka nappailevat alkoholia? Voi vitsi, tämähän on melkein yhtä harvinainen yhdistelmä kuin kaksi miestä, joista toinen on fiksu ja johtaa toimintaa, ja toinen hölmö mutta luotettava, joka tekee niinkuin fiksu mies sanoo.
-
Jollekin kustantajalle maailmalla se voi olla ongelma. Ei minulle.
Maitten välillä on eroja, tosiaankin. Esimerkiksi Viivissä ja Wagnerissa on ongelmana se, että Wagner on sika.
Esimerkiksi ruotsalaisten enemmistölle tuntuu yleensä olevan ko. sarjan tajuaminen hyvin vaikeaa, kun taas kapakkafilosofi Aarne Ankka ja baarikoira Rocky menevät täysillä läpi kansankodissa. No, niitten suosio on kyllä ymmärrettävä, mutta kuinka joku voi pitää Elvis-kilpikonnasta, sitä en minä ymmärrä.
-
Maitten välillä on eroja, tosiaankin. Esimerkiksi Viivissä ja Wagnerissa on ongelmana se, että Wagner on sika.
Ei kai niitä kansallisten makujen eroavuuksia voi tajuta, eikä selvittää kuin koklaamalla? Ehkä Mika Mokanen onkin yllätyshitti USAassa.
Mämmilästä tuli mieleen, että on aika suomalaista ajatella, että suomalaiskansallisuudesta ei innostuttaisi missään. Vaikka ympäri maailmaa harrastetaan jaappani- kuuba- ym. exotiikkaa.
-
Jo on aikoihin eletty, kun sarjakuvallekin rapisee tukiaistaaloja! Ei sillä, kyllä suomalaisella sarjakuvalla on annettavaa, ja Mämmilä jos joku on hyvä esimerkki suomalaisesta sarjakuvasta. Aina tosin sitä vaan päätyy toivomaan, että pienemmät ja ... innovatiivisemmat sarjakuvat saisivat myös osuutensa vientituista ja tiesmistä taaloista.
-
Jo on aikoihin eletty, kun sarjakuvallekin rapisee tukiaistaaloja! ...
Aivan. Historiallisia aikoja elelemme.
Sitäpaitsi voin tässä käyttää tilaisuutta hyväkseni ja omastakin puolestani onnitella Kähköstä, joka on varmaan yksi sinnikkäimmistä suomalaisen sarjakuvan kauppamiehistä. Se raha menee kutakuinkin varmasti edistämään suomalaisen sarjakuvan asiaa. Juubel, juubel ja kiekkumarallaa!
-
Mutta sittenhän se nähdään mitä 45.000 eurolla saa aikaan.
Kuulostaa suurelta, mutta ei se lopulta niin hillitön summa ole kulttuurinkaan puolella.
-
Aina tosin sitä vaan päätyy toivomaan, että pienemmät ja ... innovatiivisemmat sarjakuvat saisivat myös osuutensa vientituista ja tiesmistä taaloista.
Pliis, eikö voitaisi unohtaa tässä yhteydessä tämä perinteinen "nämä rahat menevät ihan väärille ihmisille" -nillitys. :)
-
Pliis, eikö voitaisi unohtaa tässä yhteydessä tämä perinteinen "nämä rahat menevät ihan väärille ihmisille" -nillitys. :)
Ei.
Niin ei koskaan käynyt tähänkään asti. Mikä tekisi tästä poikkeuksen?
Hienoa että tuetaan ja hienoa että yritetään, kunhan asiaa ei sossita kuten elokuvapuolella.
-
Pliis, eikö voitaisi unohtaa tässä yhteydessä tämä perinteinen "nämä rahat menevät ihan väärille ihmisille" -nillitys. :)
Eikun kyllä mun mielestä pitää tässäkin yhteydessä miettiä mihin ne meni!
Mun mielestä se ei oo nillitystä. Muutenhan keskustelupalstalla olisi aina aluksi aiheen otsikko, jonka alle kaikki kävisivät vuorotellen kuittaamassa oman "aikun ihanaa plus hymiönsä".
Hyvä että sarjakuva sai rahaa, siitä voi iloita, mutta silti saa, pitää ja voi keskustella; mitä tuommoisella köntällä saa aikaan, mitä mistäkin näkökulmasta kannattaisi viedä, tehdä jne.
Ja jos raha tömähtää seuraavalla kerralla jonnekin muuallle, niin onhan se kaikille kiinnostavaa ja kehittävää seurata miten sen saa hyödynnettyä tehokkaasti.
-
Pliis, eikö voitaisi unohtaa tässä yhteydessä tämä perinteinen "nämä rahat menevät ihan väärille ihmisille" -nillitys. :)
Pöh, nyt kyllä tulkitset kirjoittamastani ihan omiasi ja vieläpä ihan ohi ja yli. >:(
Ei se, että toivon indiemmän tuotannon tukemista, tarkoita sitä, että olisin suin päin ottamassa kaikki taalat pois Mämmilältä. Molempi parempi, sanon minä.
Ei silläkö, etteikö indiepuolella 45 kilotaalalla saataisi paljon enemmän aikaan kuin kovaksikeitetyssä bisnestaiteilussa. >:D
-
Pöh, nyt kyllä tulkitset kirjoittamastani ihan omiasi ja vieläpä ihan ohi ja yli. >:(
Ei se, että toivon indiemmän tuotannon tukemista, tarkoita sitä, että olisin suin päin ottamassa kaikki taalat pois Mämmilältä. Molempi parempi, sanon minä.
Ei silläkö, etteikö indiepuolella 45 kilotaalalla saataisi paljon enemmän aikaan kuin kovaksikeitetyssä bisnestaiteilussa. >:D
No kertoisiko joku indie-heppu, haettiinko indiepuolelta joltain järjestäytyneeltä taholta tukea tästä jaosta?
-
Riittäiskö tämä FILIn tiedote vastaukseksi:
TIEDOTUSVÄLINEILLE
Pariisi 26.3.2008
Kirsi Kinnunen
Laaja suomalaisen sarjakuvan näyttely kiertää Ranskassa
Ranskassa avataan 29.3.2008 suurin ukomailla koskaan järjestetty suomalaisen
nykysarjakuvan näyttely. Peräti 24 sarjakuvataiteilijan töitä esittelevä
näyttely kiertää kevään ajan kahdella merkittävällä ranskalaisella
sarjakuvafestivaalilla: huhtikuussa Aix-en-Provencessa ja touko-kesäkuussa
Amiensissa. Näyttely on osa Ranskassa järjestettävää 100% Finlande
-kulttuurikevättä.
"Suomalainen sarjakuva kuuluu Euroopan dynaamisimpiin ja omaperäisimpiin ja
peräti 24 tekijän mukaan ottaminen oli täysin tietoinen valinta, sillä he
kaikki edustavat persoonallisella tavallaan suomalaisen sarjakuvan
hämmästyttävän monipuolista graafisten tyylien ja tarinamaailmojen valikoimaa",
toteavat festivaalien järjestäjät.
Ranskaksi on julkaistu vuoden 2000 alusta lähtien kolmisenkymmentä suomalaista
sarjakuva-albumia - sitä ennen julkaistut albumit laskettiin yhden käden
sormilla.
Mukana on uusia tekijälöytöjä, kuten Anna Sailamaa tai Reijo Kärkkäinen, uusia
jymymenestyksiä kuten "Kiroileva siili" -sarjakuvan äiti Milla Paloniemi,
ulkomailla jo hyvin tunnettuja independent-tekijöitä kuten Tommi Musturi, Ville
Ranta tai Marko Turunen, sekä konkareita, kuten Juba, Matti Hagelberg tai
Heikki Paakkanen.
Näyttelyyn ripustettavat vajaat 400 työtä kattavat suomalaisen nykysarjakuvan
laajasti, sillä mukana on perinteisten albumien lisäksi yhtä lailla
strippisarjakuvaa, sarjakuvaromaania, sarjakuvablogia kuin sarjakuvatauluja -
Angoulemen sarjakuvafestivaalin klassikkopalkinnon tänä vuonna voittaneita
Muumeja unohtamatta.
100% Finlande -projektista löytyi matkarahat peräti 12 taiteiljalle, joista
kuusi matkustaa Aix-en-Provenceen 4.-6.4. ja kuusi Amiensiin 7.-8.6. Näyttelyt
ovat esillä molemmilla festivaaleilla kuukauden ajan. Lisäksi Amiensin
festivaali järjestää toukokuun lopussa paikallisen taidekorkeakoulun
opiskelijoille ja alueen sarjakuvantekijöille toukokuun lopussa
sarjakuvatyöpajan, jota Suomesta tulee vetämään Petteri Tikkanen.
Näyttelyyn osallistuvista tekijöistä ranskaksi on jo julkaistu tai ollaan
julkaisemassa seuraavia: Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Kati Kovács, Tommi
Musturi, Pentti Otsamo, Heikki Paakkanen, Ville Ranta, Stéphane Rosse-Teppo
Sillantaus-,Mikael Gylling-tekijäryhmä, Aapo Rapi, Katja Tukiainen, Ville
Tietäväinen, Marko Turunen, Amanda Vähämäki.
Näyttelyn koordinaattorina toimii sarjakuvakääntäjä ja sarjakuva-agentti Kirsi
Kinnunen.
"Minusta suomalaiset ovat maailman suurimpia surrealisteja." Aix-en-Provencen
festivaalijärjestäjät ovat valinneet nettisivujensa kärkeen sitaatin Naisen
kanssa -sarjakuvien ranskalaiselta piirtäjältä Stéphane Rosselta.
-
Mun mielestä se ei oo nillitystä.
Ja minusta se on tähän asti ollut ja todennäköisesti tulee olemaan.
Puhutaan kovaksikeitetystä bisnestaiteilusta kun sellaista on. Anteeksi, ei kun: jos.
hyvä että suomalaista sarjakuvaa on ylipäätään esillä.
Mitä enemmän sitä parempi.
En kuitenkaan toivota rauhaa ja rakkautta kaikille koska sitä ei kuitenkaan tapahdu.
-
No kertoisiko joku indie-heppu, haettiinko indiepuolelta joltain järjestäytyneeltä taholta tukea tästä jaosta?
Niin, tätä minäkin odotan?
Jos tuo saatu rahamäärä on johtunut pitkälti Timo Kähkösen ja Royal Comicsin toimista, niin eivätköhän he ole esittäneet hakemuksissaan (tai miten ikinä näitä ministeriön rahoja nyt anotaankaan) hyvät perustelut, kohteet ja käyttötarkoitukset rahoille. Miksi niitä sitten saamisen jälkeen pitäisi ryhtyä jakelemaan kaikille muille.
Vrt. urheilija, sanotaanko vaikka moukarinheittäjä, treenaa ahkerasti ja voittaa olympiakultaa ja saa palkinnoksi tukun rahaa. Jos balettitanssija menee viereen itkemään että ihan epistä kun moukarinheittäjät saa enemmän rahaa kuin balettitanssijat, pitäisikö moukarinheittäjän antaa puolet rahoista baletille?
Ei se raha nyt ihan ilmasta tupsahda sitä varten, että kaikki kynnelle kykenevät voisivat sitten mennä sitä ruinaamaan. Hyviä hakemuksia ja perusteluja kehiin, ja näyttöä siitä että sarjakuvavienti sujuisi itseltäkin.
-
Hohhoijaa. Jotkut ovat jo niin tottuneet odottamaan joka asiasta valitusta, että vaikkei semmoista näkyisi mailla eikä halmeilla, on sitä varmuuden vuoksi paras paheksua.
Parasta varmaan olis, kun ei keskusteltais ollenkaan.
-
Ei se raha nyt ihan ilmasta tupsahda sitä varten, että kaikki kynnelle kykenevät voisivat sitten mennä sitä ruinaamaan. Hyviä hakemuksia ja perusteluja kehiin, ja näyttöä siitä että sarjakuvavienti sujuisi itseltäkin.
Irene haloo, nyt suu soukemmalle asioista, joista et selvästikään mitään tiedä. Vai luuletoko että viime vuosina näkyvyyyttä saaneet pienkustantamot ovat ihan omilla taskurahoillaan vieneet suomalaista sarjakuvaa Angoulemeen /New Yorkiin /Tukholmaan /mitä näitä nyt on? Omillaankin, KYLLÄ, mutta on urpoilua kuvitella, etteikö tuo porukka osaisi asiallisia hakemuksia rustata. Minkä olisit ihan itsekin saanut selville katselemalla vaikkapa vain Muotoilutoimikunnan viime vuosina myöntämien rahojen saajia.
Ns. pienkustantamopuolella tehdään ihan yhtä paljon töitä kuin ns. mainstreaminkin (hiukan huvittava sana Suomen kokoisista markkinoista puhuttaessa), painopisteet ja pyrkimykset vain ovat toisenlaisia. Uutta on se, että ns. kaupalliseltakin puoleltakin on herätty hakemaan julkista rahaa. Vaikka ei liene täysin ennenkuulumatonta sekään.
-
Ihanpa totta. On vain jotenkin niin väsyttäviä nämä sisäpiiritaistot, joita esimerkiksi Sarjakuva-Finlandian yhteydessä painittiin. Tämä ministeriön rahananti sarjakuvalle on älyttömän hieno asia ja toivottavasti näkyvyyttä sillä saadaankin. Hienoa taustatyötä on tehty tämän eteen.
-
Hohhoijaa. Jotkut ovat jo niin tottuneet odottamaan joka asiasta valitusta, että vaikkei semmoista näkyisi mailla eikä halmeilla, on sitä varmuuden vuoksi paras paheksua.
Parasta varmaan olis, kun ei keskusteltais ollenkaan.
Ei sitä odottaa tarvitse ja tiedät sen itsekin.
Paheksu on kovasti sievistelevää, mistä kiitos.
Olisin valinnut kuvaavamman termin, mutta käynee tuokin.
Minusta silti surrealistisinta suomessa on kuinka näin pienet piirit jaksavat nälviä toisiaan.
Jos siitä keskustellaan, hyvä, mutta yleensä se vain luisuu siihen "miksi toi eikä toi, vaikka toi on musta parempi?"
Ja tietenkin kaikki kaupallisuus on pahasta.
Totta kai.
Syytä riemuunkin olisi:
VesaKn tiedote on pätevä osoitus siitä ettei indiepuolellakaan istuta käsien päällä ja itketä äitiä.
Siitä' ei ole kyse.
Otetaan se klassinen musiikkivertaus: Suomalaisesta populaarimusiikista tunnetaan ulkomailla HIM, Children of Bodom, Apocalyptica, Hanoi rocks siinä missä Eläkeläiset ja 22-pistepirkkokin.
Minustakin Mämmilä on aikaan ja paikkaan sidottu mutta Mämmilä vastaa Eläkeläisiä. Oma juttu voi lyödä läpi jossain muualla yhtä hyvin.
Paikka on vieras mutta sisältö universaali.
Surrealismin kanssa sillä on vähän tekemistä, mutta hyvä jos surrealismilla päästään eteenpäin.
-
vesapai:
"Aina tosin sitä vaan päätyy toivomaan, että pienemmät ja ... innovatiivisemmat sarjakuvat saisivat myös osuutensa vientituista ja tiesmistä taaloista"
Vesapai myös pihallakuin lintulauta.
...ollaanko tasapuolisia eikä morkata vain Ireneä?
-
Toimitusjohtaja Timo Kähkösen Royal Comics pyrkii viemään ainakin Mämmilä, Maisa ja Kaarina sekä Paikallisuutisia -sarjakuvia lähinnä englanninkielisiin maihin.
Tuosta englanninkielisyydestä minun 50-senttiseni:
Itse en puhu ranskaa enkä ole Angoulemessakaan käynyt, mutta vähän aikaa sitten eräs ranskalainen tuttavani, joka kääntää huvikseen nettisarjakuviani ranskaksi kävi vierailulla ja selosti turhautumistaan ranskalaiseen sarjakuvayleisöön. Hän itse kuvaili tuntevansa itsensä Ranskassa osaksi hyvin pientä vähemmistöä, joka on kiinnostunut ranskalaisesta valtavirrasta poikkeavasta sarjakuvasta, ja esim. lukee sujuvasti Amerikkalaista ja Kanadalaista underground -tuotantoa, mangaa, saksalaista sarjakuvaa sekä myös ranskalaista underground -sarjakuvaa sekä eri maalaisia nettisarjakuvia. Hänen yleistyksensä suuresta osasta ranskalaista lukijakuntaa oli se, että heitä on hyvin vaikea saada kiinnostumaan sarjakuvista, jotka tyylillisesti tai kerronnallisesti eivät istu heidän suhteellisen kapeaan skaalaansa. Tämä ei koske pelkästään kovakantisten värisarjakuvien lukijakuntaa, sama sääntö pätee esimerkiksi mangaa lukevaan nuorisoon; he ovat vannoutuneet lukemaan mangaa eivätkä muunlaiseen sarjakuvaan ( vaikkapa sitten puolestaan ranskalaiseen valtavirtasarjakuvaan ) koske pitkällä tikullakaan. Kuvaavaa oli hänen mukaansa se, että Peter Baggea rohjettiin kääntää ranskalaiselle yleisölle ensimmäisen kerran vasta muutama vuosi sitten. En tiedä miten tämä korreloituu suomalaisen indiesarjakuvan suosioon suhteessa ranskalaiseen indiesarjakuvaan... kertokaa?! Joka tapauksessa, englanninkielisille markkinoille suuntautuminen tuntuu ainakin tässä valossa järkevältä vaihtoehdolta.
-
Ranskalaiset "uudet" kustantajat on maailman sivu valittaneet samaa... ja ihmettelin opiskeluaikoinani, kuinka esim. 80-luvun jenkkisarjoista ei tiedetty eikä oltu käännetty MITÄÄN. Perinne ei ole pelkästään hyvä juttu, sen vangiksi voi myös jäädä. Paljonhan on puhuttu esim. suomalaisen muotoilun 50-luvun perinnön taakasta. Tai kuinka jokainen suomalainen arkkitehti joutuu määrittämään suhteensa Alvar Aaltoon tms.
Tulee mieleen ihan vaan vaikka Dupuy&Berberianin Päiväkirja albumista ja taksikuskin innostuneet ehdotukset mahdollisista sarjakuvan aiheista. D&B on vielä todella suoraan kiinni ranskalais-belgialaisessa jatkumossa minun nähdäkseni! Tuo, mitä suuri yleisö mieltää sarjakuvaksi, vaihtelee maasta maahan: meillä se on Ankka, RanskaBelgiassa se on pottunokka, USAssa se on trikooukko ja Japanista en tiedäkään, mutta ehkä sillä on isot silmät ja pieni nenä? Taiteellisemman sarjakuvan markkina on pieni kaikkialla, mutta jos myy useaan maahan, tulee toimeen. USAssa on selvästi pienemmät markkinat (etenkin rahaa liikkuu reilusti vähemmän kuin Japanissa ja Ranskassa), paitsi ehkä sanomalehtipuolella. Niin että suo siellä, vetelä täällä.
muoks vielä sen verran, että ero on siis siinä mitä hakee: tekeekö vaan sitä mitä tekee vai haluaako siitä (myös) rahaakin. Jos raha kelpaa, Ranska on selvä valinta.
-
Mämmilää Saksaan. Jos kerta Eläkeläisetkin uppoo.
Timo
-
Mämmilää Saksaan. Jos kerta Eläkeläisetkin uppoo.
Timo
Tuli ihan sama mieleen. Suomalaiskansallisille erikoispiirteille on näköjään siellä kysyntää.
-
Hienoa että tuetaan ja hienoa että yritetään, kunhan asiaa ei sossita kuten elokuvapuolella.
Tämä keskustelu voitaisiin oikeastaan päättää näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. En ole kauheasti viettänyt aikaa sarjakuvapiireissä (no eilen tuli tosin otettua mukia ja puhuttua syvällisiä karaokesta muutaman "skenen" merkittävän "staran" kanssa) mutta oma kokemus on sellainen että muiden kulttuurimuotojen harrastajiin verrattuna sarjakuvaväki on kaikkea muuta kuin kateellisia nillittäjiä. Jos joku toinen pärjää niin sen menestyksestä ollaan aidosti ilahtuneita. Tosin sille saatetaan vittuilla kohdattaessa mutta se on eri juttu.
Eilisaamun Hesari kertoi että sarjakuva sai arvonnassa vähintäänkin kuusi oikein ja varanumeron. Mikä parasta, sitä fyffendaalia ei otettu pois mistään muusta taiteesta vaan Pekon, Törhösen ja Selinin bisneksistä. Elokuvaporukalla oli mahdollisuutensa mutta ne hölmöili sen täysin. Toivottavasti me ei olla yhtä pönttöjä. Illalla kuulin sitten tästä Kallion hörhödynamosta josta toivottavasti tulee samanlainen kohtauspaikka kuin turkulaisten Kosmisten Koomikoiden Kapakista. Elämme loistavia aikoja, ystävät hyvät.
-
Tämä keskustelu voitaisiin oikeastaan päättää näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.
Ei pliis päätetä. Tää on niin iso ja hieno juttu, vuoden top kympissä sarjakuvan osalta taatusti, että siitä olisi mukava jauhaa. Ja kuulla miten projekti edistyy!
-
Eri hienoa että kerrankin tulee sellainen fiilis että ei jaeta mitään hitusia tai rippeitä.
Toivottavasti noiden(kin) avulla saadaan latua auki ja kotimaista matskua kunnolla levitykseen ulkomailla. Pääsisivät sitten noiden sarjakuvienkin tekijät nauttimaan ulkomaisen rahan kilahtelusta kirstuihinsa.
Kuinkakohan moneen lehteen pitää strippejä saada myytyä/montako alpparia pitää myydä että tekijöille napsahtaa moinen kuusinumeroinen summa? Siltä osin ei voi kun pohtia että olisiko ollut helpompaa tukea kotimaista sarjakuvaa jakamalla tuo summa suoraan tekijöille? No, eipä silti, nythän on ainakin olemassa sellainen pieni mahdollisuus että jollakulla käy käsittämätön flaksi ja noiden tukien avulla lyö oikein kunnolla ulkomailla itsensä läpi. Peukut pystyyn.
-
Kyllä keskustella pitää, ja läpinäkyvyyden vuoksi täytyy saada kysyä miten rahat on käytetty ja mitä sillä on saatu. Pahinta nillitystä on tiedonvälityksen torppaaminen. Perättömien huhujen ja kademielen levittäminen on sitten eri asia. Mutta niinhän se aina on, että porukka on iloista ja yksimielistä niin kauan kun mukana ei liiku rahaa. Uskonpa että Kähkönen esittelee projektiaan myös Kvaakissa sitten kun sen aika on (kannattaisi ainakin).
-
Kuinkakohan moneen lehteen pitää strippejä saada myytyä/montako alpparia pitää myydä että tekijöille napsahtaa moinen kuusinumeroinen summa? Siltä osin ei voi kun pohtia että olisiko ollut helpompaa tukea kotimaista sarjakuvaa jakamalla tuo summa suoraan tekijöille?
Niin... riippuu kai siitä onko tarkoituksena rikastuttaa muutamaa sarjakuvantekijää yhteisistä varoista vai viedä kotimaista sarjakuvaa alana eteenpäin tukemalla tämänkaltaisia projekteja.
-
Oliko näistä vientiponnisteluista aikoinaan mitään hyötyä? Viimeaikaisista julkaisu-uutisista päätellen suomalaista sarjakuvaa on kyllä saatu jonkin verran vietyä.
-
^ Tänä vuonna voi tulla uutisoitavaa, mutta kattellaan...
-
Oliko näistä vientiponnisteluista aikoinaan mitään hyötyä? Viimeaikaisista julkaisu-uutisista päätellen suomalaista sarjakuvaa on kyllä saatu jonkin verran vietyä.
Minun perstuntumani on, että kaikki konkreettisiin tuloksiin (=julkaisusopimuksiin) päätynyt vienti on aina lähtenyt artistien omasta oma-aloitteisuudesta. Oikaisuja otetaan vastaan.
-
Royal Comics Syndicaten sivuilta voi nähdä mitä hänelle myönnetyillä rahoilla (45 000 v.2008 euroa) on saatu aikaan.
SKS:n osuutta (54 000 euroa) on mahtanut mennä Finnish Literature Exchange (FILI):lle, joka on ainakin tukenut suom. naispiirtäjien käännösantologioita.
-
Seuraavaksi tämmöinen ponnistus, vaikkei ehkä ihan tämän otsikon alle kuulukaan.
Suomi lupaa olla sopivan outo Saksan suurimmilla kirjamessuilla (http://www.hs.fi/kulttuuri/Suomi+lupaa+olla+sopivan+outo+Saksan+suurimmilla+kirjamessuilla/a1394692038515)
Suomi esitteli Saksassa ohjelmansa ensi syksyn Frankfurtin kirjamessuille
Torstaina Leipzigissa järjestäjät kertoivat, millaista ohjelmaa koko kirjallisuusvuoden aikana Saksassa on luvassa.
"Kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, lastenkirjallisuutta, sarjakuvia ja runoja. Suomalaisen kirjallisuuden kaikki lajit", sanoo suomalaisen kirjallisuuden vientiorganisaation Filin johtaja Iris Schwanck.
-
http://www.reprodukt.com/produkt/anthologien/comic-atlas-finnland/
Reproduktilla on varsin komea katalogi, suomalaisista ennestään löytyy valikoimasta Musturia, Rantaa ja tietenkin Muumit.
-
…ja Avant Verlag pukkasi ulos Näkymättömät kädet auf Deutsch (http://www.avant-verlag.de/comic/unsichtbare_haende).