Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Välineet ja oppaat => Aiheen aloitti: ezuli - 03.03.2008 klo 15:37:19
-
Houmasin, etten juuri käytä kännykkää puhumiseen enkä edes tekstiviestailuun. Siksi ei ollut enää mitään järkeä pitää vanhaa palikkamallia, vaan päätin ostaa uuden kamerakännykän. Kameran takia lähinnä, koska digikamera ei ole ikinä mukana kun sitä tarvitsee.
Ensimmäinen hyvä ominaisuushan on tietenkin tuo kamera. Muistaakseni Keijo tämän jossain tiivistikin, että sisällöllisesti parhaat kuvat tuolee kamerakännykällä ja järjestelmäkameralla kuvataan sitten sorsia.
Taiteellisempia reffikuvia löytyy netistä vaikka kuinka, mutta aina mukana olevalla kameralla saa otettua kuvat niistä asioista joista ideat syntyy. Itselläni on tapa jäädä ajatuksissani tuijottamaan ja herätessä huomaan, että mielessä ollut haavekuva koostuukin todellisista ääriviivoista. Kaikki tuntee pilvikuviot, sama idea mutta laajemmin. Siinä on vajaa minuuti aikaa saada se talteen, eikä piirtäminen ole yleensä ajallisesti mahdollista. Valokuvasta haavekuvan saa muisteltua vielä viikonkin päästä, joskus ikuisestikin.
Toinen ominaisuus on monille tuttu, mutta sekin nykyään se kehittynyt mielekkääksi. Ennen ideoita kirjoiteltiin tekstiviesteihin, mutta merkkiraja on parisataa ja näytöt surkean pieniä. Löysin juuri kännykästäni muistion, johon voi lisätä 3000 merkin merkintöjä. Kun ensimmäiselle riville vielä laittaa numeroituna tunnuksen, voi käsikirjoituksia tai niiden idearaakileita kirjoitella siistiin järjestykseen. Ensimmäinen rivi siis näkyy luettelossa esikatseluna. Tekstit saa myös kätevästi bluetoothilla koneelle.
Itselleni tämä on suuri mullistus, kun kännykällä ei tule tehtyä kesken kaiken mitään turhaa. Perinteisesti paperille käsikirjoittaessa sitä rupeaa vaistomaisesti piirustelemaan ja turhautuu kun keskeneräiset ideat ei käänny sujuvasti kuviksi. Tietokoneella taas on tunnetusti internet ja offlinetilassakin pelejä ja ohjelmia klikkauksen päässä. Kännykälläkin voi turhaa tehdä, mutta silloin pitää vartavasten ensin sulkea muistio ja selata muualle, joten se ei tapahdu niin vahingossa.
Lopputiivistys: Nykykännykkä on erittäin kätevä apuvälinen joka on aina siellä missä sitä tarvitaan.
-
Olen monesti kävelyllä huomannut ideoiden pulpahtelevan.
Silloin olen kirjoittanut kännykkään niitä ylös, mutta harmittaa kirjoittamisen hitaus. En hirveästi tekstiviestejä kirjoittele joten se on tuskallisen hidasta.
Kamerasta sen puoleen on ollut paljonkin hyötyä kun olen tarvinnut mallikuvia.
Itse kun en muita kameroita omista, kuin tuon kännykässä olevan.
-
Olen monesti kävelyllä huomannut ideoiden pulpahtelevan.
Silloin olen kirjoittanut kännykkään niitä ylös, mutta harmittaa kirjoittamisen hitaus. En hirveästi tekstiviestejä kirjoittele joten se on tuskallisen hidasta.
Juuri tuosta syystä en ole ikinä ideoita kännykkään muistiin naputellutkaan.
Mutta on tuossa etunsakkin. Kävelyllä on nimittäin harvemmin mukana kynää ja paperia.
-
Nykyinen ennakoiva tekstinsyöttö nopeuttaa kivasti. Hitaampaa se on kuin tietokoneella, mutta melkeinpä nopeampaa kuin käsin. Tai ainakin juuri ideoidessa, kun sanoja ja järjestyksiä muuttelee. Jos idea tosiaan tulee jossain hektisessä paikassa (esim kaupassa), tuolla ennakoidulla saa nakuteltua äkkiä tärppisanat talteen ja sitten voi rauhallisemmassa paikassa muotoilla sen lauseiksi.
Nykyään kännykän räknäys on vieläpä niin normaalia, ettei sillä saa julkisilla paikoilla edes hullun mainetta. Toista olisi jos vähän väliä raapustelisi kynällä pieneen vihkoon.
Juuri löysin varmuuskopiolevyltä pari käsistynkää. Siellä ne on ollut tallessa ja kesken sitten viime koneen tyhjennyksen. Sama vaiva tahtoo olla paperimuistiinpanoissakin, joita joskus teen taskukokoon taiteillulle paperilapuille.