Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Omakustanteet ja underground => Topic started by: PetriT on 04.01.2008 klo 22:57:48
-
Shaun Tan: The Arrival
http://www.shauntan.net/books/the-arrival.html
Bongasin Amazonin graphics novel top listalta minulle aiemmin täysin tuntemattoman tekijän teoksen The Arrival. Shaun Tan on australialainen kuvittaja ja kuvakirjojen tekijä, kyseessä taitaa olla tekijän ensimmäinen graafinen romaani.
Ensimmäinen tunne kirjaa selatessa oli häkellys. Kirja käsittelee siirtolaisuutta, mutta visuaalinen toteutus tekee tästä teoksesta poikkeuksellisen. Fotorealistiset hahmot on yhdistetty alitajunnasta nousevaan fantasiakuvastoon yllättävän onnistuneesti. Vieraassa maassa kaikki on vierasta - kasvit, ruoka, rakennukset. Sarjakuvassa ei ole lainkaan puhetta, mikä korostaa vierauden tunnetta ja saa uppoamaan visuaaliseen maailmaan.
Vaikka teosta voisi pitää taidekirjana aiheen ja käsittelytavan vuoksi, tekee kerronta ja piirrostyyli siitä silti helposti lähestyttävän.
Taun on häikäisevä kuvittaja. En yleensä käytä ylisanoja, joten tämä on paljon sanottu. Kirjan tekninen toteutus ei jää piiruakaan jälkeen. Kokoa enemmän kuin A4, kovat kannet ja pienenä detaljina kirjanmerkkinaru. Siis kirja joka on oli omistaa. :)
-
The Arrival suomeksi.
Sisältää komeaa kuvitusta. Haluan.
-
Siin ei vissiin ole tekstiä.
-
Onhan sillä nimi ;D
-
Joo mut ne julkasee muitakin mykkäsarjoja Ranskan markkinoille, esim. Anna Sommerin sanaton alppari oli aikoinaan Damen Dramen in Deutsch ja Remue-Menage en français.
-
Eiköhän tämä Arrival päädy Akateemisesta meitsinkin kassiin.
Olen melko satavarma, että hommaavat sen myytäväkseen.
-
Siin ei vissiin ole tekstiä.
Joo, tiesin tuon. Yritin olla vain nokkela & vitsikäs. :)
Kyseinen albbu tilattu. Saapunee ens viikolla, toivon ma. (kera Strumffin, Tigressen sekä Années Spoutnikin) . Kommentoin kun olen "lukenut" sen. :)
Näyte Barun komeasta jäljestä Les Années Spoutnikissa: (off-topic, joo. Poistakoon joku auktoriteetti tän , jos siltä tuntuu)
(http://www.bdnet.com/zi/bdweb/images/31/9782203389311_pg.jpg)
(http://www.bdnet.com/zi/bdweb/images/74/9782203389748_cg.jpg)
-
Aiheessa pysyminen on taitolaji, mutta että vielä linkittää off-topic kuvia ja keskustelee itsekseen niistä, on jo toisen asteen taitolaji. ;D Eli aiheeseen pliis.
-
Mielenkiintoinen, erilainen näkemys Shaun Tanin alpparista:
http://www.metabunker.dk/?p=1072#more-1072 (http://www.metabunker.dk/?p=1072#more-1072)
Nytpä luulen tieteäväni, etten ehkä tykkäiskään. Näkemieni kuvanäytteiden perusteella jo arvelutti. Mutta lukaisen kumminkin jos vastaan tulee, aihepiiri kiinnostaa ja sarjakuvaa ei pidä pelkän visuaalisen tyylin miellyttämättömyyden perusteella dumata, se on nähty. Kas kun tarinankerrontaa on se.
...miksköhän tää ketju on muuten "alternative ja omakustanteissa"? Ei ihan heti meinannu löytyä.
-
Nytpä luulen tieteäväni, etten ehkä tykkäiskään.
Mä pidin. Joten luulenpa, että ei ole sun makuusi tämä opus. >:D
Ainoa pieni miinus on piirrokset. Olisiko jonkin sortin duotone tekniikka tuonut kuviin vieläkin enemmän loistoa. Nyt kuvat on pikkuisen harmaita ja kaksiulotteisia.
Tarina on mukavan tavallinen ja ei mikään kärsimysnäytelmä.
-
Ainoa pieni miinus on piirrokset. Olisiko jonkin sortin duotone tekniikka tuonut kuviin vieläkin enemmän loistoa. Nyt kuvat on pikkuisen harmaita ja kaksiulotteisia.
Tuossa arvostelussa oli noista piirroksista ja niiden tekniikasta aika tarkastikin. Luitko?
Onko se sulle joku ongelma, että meillä on erilainen maku? Tunnut tuovan sitä ikävänä asiana esiin. Ei kun ehkä sittenkin ikävällä tavalla. Tai miten sen nyt sanoisi, alleviivaat vastakohtaisuutta. Mitä väliä sillä sulle pitäisi olla, pirunsarvet sikseen.
No, kukin taaplaa tavallaan. Joku persoonaan liittyvä tarve tuossakin varmaan on takana. Kunhan kummastelen.
-
Joo, luin.
Tarkoitus ei ollut mitenkään loukata.
Parannan tapani, vaikka persoonaa en voikaan muuttaa.
-
Barusta ainakin tykätään molemmat ;)
-
Mielenkiintoinen, erilainen näkemys Shaun Tanin alpparista:
http://www.metabunker.dk/?p=1072#more-1072 (http://www.metabunker.dk/?p=1072#more-1072)
Nytpä luulen tieteäväni, etten ehkä tykkäiskään.
Aika pahantahtoinen arvostelu. Ei kantsis ensin lukee arvosteluja ja sitten vasta teosta, olet varmaan nyt iäksi vieroitettu ennakkoluulottomasta Arrivalin kohtaamisesta.
Albumi on älykäs ja kaunis. Maahanmuuttaja näkee vieraan kulttuurin surrealistisena mutta toimivana ja julmassa outoudessaankin puoleensavetävänä unena. Lähtökohta on elämänmyönteinen, juu, on sekin mahdollista.
Shaun Tan on tehnyt teostaan neljä vuotta, ja se näkyy, joten tuolla metabunkkerilla (matthias wivel ja kaverit?) täytyy olla jotain henkilökohtaista ongelmaa dissata todellinen, liikuttava taideteos kliseeksi.
Jos taide esittää jotain tuttua, eikö se voi johtua siitä että ihmisillä on yhteisiäkin kokemuksia, eikä kaikkien taitelijoiden pidä tuottaa niin vitun yksilöllistä roisketta (yleensä siksi etteivät osaa toteuttaa mitä haluaisivat vaan joutuvat tyytymään siihen mitä oikullisista välineistään pystyvät saamaan irti).
Arvostelussa moititaan geometristen muotojen viljelystä! Hagelbergit ja Nissenit mahtais saada turpiinsa. Toisaalta tuomitaan sentimentaalisuus. Mitä vitun pornonaturalismia arvostelija kaipaa just tästä teoksesta? Tove Jansson olisi tapettu portaille.
Arrival on merkkisarjis johon voi läpiluvun jälkeen jäädä ajelehtimaan.
Shaun Tan mainitsee kiitoksissaan kumppanin, Inari Kiurun, joka on suomalaislähtöinen runoilija ja kuvittaja. Mitähän se on tehny tässä yhteydessä.
-
Aika pahantahtoinen arvostelu. Ei kantsis ensin lukee arvosteluja ja sitten vasta teosta, olet varmaan nyt iäksi vieroitettu ennakkoluulottomasta Arrivalin kohtaamisesta.
Niin mutta mietippä Keijo: miten kovaa se sitten kolahtaakaan? Eiherramunjeetämähänonkinhyvä jne.
Eihän metabunkerillakaan välttämättä ole mitään henkilökohtaista hampaankolossa Shaun Tania kohtaan, joskaan eivät esitä asiaa sarjakuvista joista eivät pidä kuten minä, minua nyt on kyllä sievistelystä syytettykin. Ennen kuin minut jumalaksi korotetaan ei sanani ole jumalan sanaa.
Ei vain sopinut heidän pirtaansa.
en jaa kantaasi Jos taide esittää jotain tuttua, eikö se voi johtua siitä että ihmisillä on yhteisiäkin kokemuksia, eikä kaikkien taitelijoiden pidä tuottaa niin vitun yksilöllistä roisketta (yleensä siksi etteivät osaa toteuttaa mitä haluaisivat vaan joutuvat tyytymään siihen mitä oikullisista välineistään pystyvät saamaan irti).
kyllä se vika useimmiten on muualla kuin laitteissa.
Mutta itse Arrival on täynnä suurisilmäistä ihmeen tuntua. uusi maailma on sitä tosiaankin. Sentimentaalinenkin tarina on. Kuvia ei ole vain piirretty, ne on ladattu.
Ne geometriset linjat ja kappaleet ovat eläviä ja aitoja mutta ihan vieraita, mikä lisää samaistumista päähenkilöön, pakottaa muukalaiseksi.
Tämä ei ole elintasopakolaisen mannaa-kuvaus eikä omaan napaan tuijottaja-akkultturaatioon vastainen pamfletti.
Pieni ihminen lähtee ja aloittaa kaiken alusta, menneisyyttään hylkäämättä ja ottaa uuden rohkean askeleen.
sen verran että jotenkin nyt on harvinaista kyllä tavoitettu se sympaattinen hyväsydäminen jokamies, eikä kehnoa kopiota.
Arrivalin voi nähdä joko suorana tarinana, allegoriana tai hillittömänä fantasiana.
Lainakappale palautettu, kiitos siitä, oma menee hankintaan.
Mutta älkää minua uskoko, lukekaa itse.
-
Niin mutta mietippä Keijo: miten kovaa se sitten kolahtaakaan? Eiherramunjeetämähänonkinhyvä jne.
No kato oma kokemus on että kun on lukenut arvostelun, vertaa teosta tuohon arvosteluun. Silloin en aina näe teosta omista lähdöistään.
Mulle Arrival kolahti puhtaalle pöydälle ja saatoin nähdä sen itsenään, en geometrisina kuvioina, enkä kyseenalaistanut päähenkilöä: "onkohan se sittenkin liian stereotyyppinen?" Olin myötäsukaa tekijän kanssa, mikä on kohtuu tapa kunnioittaa tekijän lähtökohtaa ja tuntemuksia.
Jälkeen voi sitten tuumia uudestaan kriittisemmin.
-
Luin tämän pari päivää sitten ja kolahti kyllä ihan kympillä.
Albumi olisi varmaan ollut vähemmän vaikuttava, jos nuo fantasiaelementit olisivat puuttuneet, ja tarina olisi sijoittunut johonkin tuntemaamme maailmaan ja aikaan. Nyt sai hienoja oivaltamisen elämyksiä, kun pystyi tunnistamaan inhimillisiä perustunteita ja tilanteita vieraan näköisestä maailmasta. Eikä tarvinnut sitten miettiä niitä turhia historiallisia yksityiskohtiakaan sitten. Eli inhimilliset merkitykset saivat painoarvoa, kun historiallisia merkityksiä ei ollut viemässä niiltä tilaa. (Ymmärsiköhän kukaan, mitä yritän sanoa...?)
Lukemisen jälkeen jäi sellainen haikea (mutta hyvä) olo viipyilemään pitkäksi aikaa. Kyllä tämä pitää hankkia omaankin hyllyyn.
-
Minna Oinonen luki, piirsi ja arvioi (http://www.sarjakuvanteko.fi/wiki/index.php/Tan_Shaun:_Arrival).
-
Shaun Tanin nimi muuten vilahti Wall-E elokuvan lopussa concept artist -nimikkeellä. Leffan jätevuorissa onkin paikoin samaa valoa ja tunnelmaa kuin Arrivalin kaupunkikuvissa.
-
Onneksi en ollut lukenut tätä keskustelua tai ainakaan muistanut sitä. Lainasin viikko sitten Tikkurilan kirjastosta, luin (väärä verbi tässä yhteydessä mutta menköön) ja pidin kovasti. Ajattelin kirjoittaa siitä kolumnissa mutta kaikki jotka siitä ovat pitäneet ovat sanoneet jo sen mitä minullekin tuli mieleen. Suosittelen kumminkin varauksettomasti. Tuossa on lainassa vielä Comics Journal jossa on tekijän haastattelu mutta en ole ehtinyt lukemaan, jos se on kiinnostava koitan ehtiä laittaa jotain referaattia.
-
Tuossa on lainassa vielä Comics Journal jossa on tekijän haastattelu mutta en ole ehtinyt lukemaan, jos se on kiinnostava koitan ehtiä laittaa jotain referaattia.
Tästä on jo melkein vuosi, mutta löytyikös tuosta mitään kiinnostavaa?
Arrival on merkkisarjis johon voi läpiluvun jälkeen jäädä ajelehtimaan.
Kyllä. Lainasin teoksen n. viikko sitten Kirjastosta, enkä vieläkään ole palauttanut. En ole varmaan eläissäni tutkaillut ja ihmetellyt yhtä sarjakuvaa näin moneen kertaan ja pitkään.
The Arrival suomeksi.
Saisi ainakin Suomalaiset kiinnittämään enemmän huomiota tähän. Nimi Suomeksi, samoin kiitostekstit ja jonkinmoinen pieni esittely alkuun.
-
Shaun Tan mainitsee kiitoksissaan kumppanin, Inari Kiurun, joka on suomalaislähtöinen runoilija ja kuvittaja. Mitähän se on tehny tässä yhteydessä.
olisikohan muusa? ainakin Shaun Tan äsken Oscargaalassa lähetti vaimolleen terveisiä "minä rakastan sinua"
jos vaikka tällä saisi jonkun kustantajan hereille...
-
olisikohan muusa? ainakin Shaun Tan äsken Oscargaalassa lähetti vaimolleen terveisiä "minä rakastan sinua"
jos vaikka tällä saisi jonkun kustantajan hereille...
Tämänpäiväinen Ilta-Sanomat kirjoittaa Shaun Tanista ja tämän vaimosta Inari Kiurusta usean palstan verran.
Pääkiinnostuksen kohde ei ole Oscarin voittanut animoitu lyhytelokuva "The Lost Thing" vaan tietysti sen johdosta Tanin kiitospuheessaan mainitsema suomenkielinen tunnustus.
"The Arrival" mainitaan jutussa ohimennen.
-
"The Arrival" mainitaan jutussa ohimennen.
"kuvallisena romaanina". Kiristelin hampaitani, kun Tanille annettiin monia eri titteleitä: kirjailija, kuvataiteilija, käsikirjoittaja, ohjaaja - mutta sanaa sarjakuva ei mainittu kertaakaan ja "kuvittaja" ainoastaan vaimon yhteydessä. Ovat selvästi liian halpahintaisia termejä käytettäväksi enää silloin, kun kirjoitetaan Oscar-voittajasta... :P
Tapasin Tanin Frankfurtin kirjamessuilla pari vuotta sitten. Hänestä tuli hauskan ristiriitainen vaikutelma, kun hän kertoi Arrival-kirjasta: olomuoto oli todella hillitty ja konservatiivinen, mutta siihen yhdistyi hyvin rennon kuuloinen australialainen aksentti...
Toivottavasti joku tosiaan tajuaisi kustantaa suomeksi. Onhan sillä lastenkirjojakin, jos sarjakuvat eivät kelpaa.
-
Toivottavasti joku tosiaan tajuaisi kustantaa suomeksi. Onhan sillä lastenkirjojakin, jos sarjakuvat eivät kelpaa.
Ja lastenkirjat saivat juuri kovan luokan tunnustusta Astrid Lindgren -muistopalkinnon (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/kirjallisuus/2011/03/astrid_lindgren_-palkinto_australiaan_2472500.html) muodossa.
-
The Arrival luettu... ruotsiksi. ("Ankomsten", löytyi Turun Akateemisesta, kirjailijasta aikaisemmin tiesin aikaisemmin vain kuvakirjat The Lost Thing ja The Rabbits eikä ollut aavistustakaan että on tehnyt sarjakuvankin.)
Sentimentaalinen, stereotyyppinen, heteronormatiivinen ja vaikka vielä mitä kauhean epätaiteellista, mutta joka tapauksessa pidin todella paljon. Mukava tarina sympaattisesta siirtolaisesta, ja hieno kuvitus. Ei kenties ehkä länsimaisen taiteen loistavin suurteos, joka määrittää sarjakuvailmaisua vuosisadaksi eteenpäin, mutta ei kaiken tarvitse ollakaan; Ankomsten on mielestäni juuri hyvä sellaisena kuin on.
Maahanmuuton tai elämän yleensä ei tarvitse aina olla jotain surkeaa, josta pitää välttämättä kirjoittaa kauhean kyynisesti, traagisesti, kantaaottavasti tai muuten "-sti". Jopa suuren teollistuvan maan piskuisimmankin työmiehen arjessa on sentimentaalisia hetkiä. Joskus on hyvä lukea satu siitä mitä siirtolaisuus voi parhaimmillaan olla.
Ja muuten; ei Maa Jonne Mies Muutti ole mikään täysi utopiaparatiisi. Katselkaa niitä kuvia: tehtaita, savua, nokea, ihmismassoja ...
(Varoitus niille jotka pelkäävät spoilereita, en tiedä miksi)
[spoiler]Esimerkiksi se "Ellis Island". Tai valtavan kerrostalon seinä jossa Miehellä on vain yksi ikkuna ja ahdas asunto. Tai se yksitoikkoinen työ tehtaassa. [/spoiler]
Muoks.:
Albumi olisi varmaan ollut vähemmän vaikuttava, jos nuo fantasiaelementit olisivat puuttuneet, ja tarina olisi sijoittunut johonkin tuntemaamme maailmaan ja aikaan. Nyt sai hienoja oivaltamisen elämyksiä, kun pystyi tunnistamaan inhimillisiä perustunteita ja tilanteita vieraan näköisestä maailmasta. Eikä tarvinnut sitten miettiä niitä turhia historiallisia yksityiskohtiakaan sitten. Eli inhimilliset merkitykset saivat painoarvoa, kun historiallisia merkityksiä ei ollut viemässä niiltä tilaa. (Ymmärsiköhän kukaan, mitä yritän sanoa...?)
Ne geometriset linjat ja kappaleet ovat eläviä ja aitoja mutta ihan vieraita, mikä lisää samaistumista päähenkilöön, pakottaa muukalaiseksi.
Tämä ei ole elintasopakolaisen mannaa-kuvaus eikä omaan napaan tuijottaja-akkultturaatioon vastainen pamfletti.
Pieni ihminen lähtee ja aloittaa kaiken alusta, menneisyyttään hylkäämättä ja ottaa uuden rohkean askeleen.
sen verran että jotenkin nyt on harvinaista kyllä tavoitettu se sympaattinen hyväsydäminen jokamies, eikä kehnoa kopiota.
Oikeastaan ajattelin itse sanoa jotain tällaista, mutta mitä sitä nyt samaa asiaa toisessa muodossa toistamaan. Erityisesti minua mielyytti VIeraan Maailman täydellinen outous, joka silti useamman lukukerran jälkeen on hämmästyttävän tarkasti sisäisesti johdonmukainen ja sen vuoksi tuntuu hyvin aidolta, todenmukaiselta. Mikä on hyvän fantasiakirjallisuuden merkki.
[spoiler]Vrt. vaikka sotakuvausta ja erinäistä patsasta saavuttaessa New Yorkiin minne lie.[/spoiler]