Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => : jkasanen 20.01.2008 klo 22:07:06

: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: jkasanen 20.01.2008 klo 22:07:06

Olen tekemässä opinnäytetyötäni kyseisestä aiheesta ja siksi kysynkin itseäni montakertaa viisaammilta löytyykö aiheeseen liittyvää tutkimusta kirjallisessa muodossa?

Olen käynyt sarjakuvaseuran arkistoilla kyselemässä Hakkolalta, eikä sieltäkään löytynyt mitään. Onko toivo nyt siis menetetty?

Ja jos ei muuta niin pistä palautteesi tuohon alle: Mikä on paras tietämäsi sovitus / sovittaja Suomessa / maailmalla?

Kiitän ja kumarran syvään kaikesta mitä voitte aiheesta paljastaa.

Eli kyseessähän on siis jonkin muun tuotteen kääntäminen sarjakuvaksi. Kuten kirjasta sarjakuva jne. Yleiseksi selvennykseksi siis :)

_{EDIT: Muista opin näyte työssä tarkistaa yhdys sanat. Korjasin otsikon -joe-}

: Vs: Sarjakuva sovitukset / adaptaatio
: Timo Ronkainen 21.01.2008 klo 02:27:30

Hatara muistikuva on että joku olis tehny jotain Kuvitetuista klassikoista. Voin olla väärässäkin. Sarjainfoissa on kyllä ollut paljonkin artikkeleita aiheesta.
Hannu Lukkarinenhan on tehnyt useampia sovituksia Paasilinnan kirjoista.

Timo

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Doc Lomapäivä 21.01.2008 klo 11:18:16

Kannattaa soittaa tai lähettää kirje PAMille eli P.A. Manniselle. Se tietää kaikesta kaiken. Osoite löytyy Tampereen sarjakuvaseuran www-sivuilta http://sarjari.comics.fi/.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: VesaK 21.01.2008 klo 12:32:04

Suomeksi on juuri ilmestynyt Mike Careyn ja Glenn Fabryn sarjakuvamuotoinen sovitus Neil Gaimanin tv-käsikirjoituksesta/romaanista Neverwhere - maanalainen Lontoo.

Harrrrrmillista kyllä, Suomen Egmont ei ole lähtenyt Norjan-kaimansa tavoin julkaisemaan näköispainoksia Kuvitetut klassikot -sarjasta, Aku Ankan näkkärien tavoin värivirheineen kaikkineen. Vihreät, konekirjoitustekstiä papattavat puhuvat päät tekevät esim. Monte Criston kreivistä ihan erilaisen lukemuksen!

Kuvitetuista klassikoista on ollut juttua Sarjainfossa Jukka Heiskasen päätoimittajakaudella eli 1990-luvun puolivälissä. 

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Lurker 21.01.2008 klo 12:38:54

Suomessa Ami Hauhio on tehnyt hyvinkin paljon sarjakuvasovituksia klassikoista, mieleen tulevat ainakin nämä: Haukansilmä, Viimeinen mohikaani, Aarresaari, Viidakkokirja ja Monte Criston kreivi. Näitä vain on vaikea nykyään löytää... 1940- ja -50-luvun lehdistä Kimmo ja Pellervo voi aloittaa.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: VesaK 21.01.2008 klo 13:05:53

Unohtamatta Kari Suomalaisen sovitusta Välskärin kertomuksista.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Rami Rautkorpi 21.01.2008 klo 13:10:34

Petri Hiltusen sovitus R.E. Howardin Mustan rannikon kuningattaresta on hyvä. Roy Thomasin, Mike Ploogin ja John Busceman sovitus oli myös hyvä (Conan the Barbarian #57, 58, 100; lähde Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Queen_of_the_Black_Coast#Adaptation)), mutta liukuhihnatuotannon ja Comics Coden rajoitteet ovat aika selvät.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Lurker 21.01.2008 klo 13:19:17

Ja sitten ovat tietenkin Mauno Seppälän hienot versiot suomalaisista nuortenkirjallisuuden klassikoista Tapani Löfvingin seikkailut ja Latvasaaren kuninkaan hovilinna Kansan Kuvalehdessä vuosina 1952 ja 1953. Näitä voi tietty olla enemmänkin. Vallan erinomaista, jos joku alkaisi näitä etsiä ja tutkia. Arvokasta työtä!

Seppälähän piirsi myös Suomen Kuvalehteen samoihin aikoihin seikkailusarjaa Jouko, nuori hämäläispäällikkö, joka sekin on varmaan jonkin poikakirjan sarjakuvaversio.

Risto Mäkinen piirsi Säästöpankin lastenlehteen Lipas sarjakuvaversioita Topeliuksen tarinoista (ainakin Kuninkaan Hansikas).

Näistä on tietty Kvaakissa jutskattu jo aikaisemminkin.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Marsumestari 21.01.2008 klo 18:18:17

Tämmöinen antiikin aikainen ketju tuli vastaan: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,178.0.html

Paras sovitus kaunokirjallisuudesta sarjakuvaksi, jonka tiedän, on Eiji Yoshikawan Musashiin perustuva Takehiko Inouen Vagabond. Muutkin saisivat ottaa mallia, miten tehdään sarjakuvasovitus eikä pelkkä kuvitus kirjasta.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Sampsa Kuukasjärvi 21.01.2008 klo 22:57:29

Emme taida tietää tieteellisistä tutkimuksista. Hieman sekavasti jkasanen kyllä esitit kysymyksesi, enkä tarkoita kirjoitusvirheitä. Kaipaatko esim. empiiristä tutkimusta nimikkeiden julkaisumääristä, tietoa noiden sarjakuvien vertailusta alkuteoksiin vai enempi filosofista/esteettistä teoriaa välineistä? Miten määrittelet adaptaation – pitääkö se lukea virallisesti esim. sarjakuvan kannessa tai strippisarjan alussa? Onko siihen ostettu oikeudet, vai saako adaptaatio olla piiloryöstöä tai kunnianosoitus? Entä saako tarina poiketa alkuperäisestä?

Jos rajaat kysymyksesi koskemaan jonkin välineen, joka ei ole sarjakuva, sisällön siirtämistä sellaisenaan sarjakuvaan, lopputulos on ymmärrettävästi ollut hyvin harvoin onnistunut. Eri ilmaisukeinot, alkuteos, tuottajat ja yleisön odotukset rajoittavat luovuutta. Tämä näkyy erityisesti toiminta- ja supersankarielokuvien monissa tylsissä sarjisversioissa. Voi olla, että siksi aihetta ei ole paljoa viitsitty tutkia.

Ehkä tästä tiedonmurusta on apua tutkimuksesi teoriaan. Kuuluisa mediatutkija Marshall McLuhan sanoi aikoinaan, että ”väline on viesti” eli että väline itsessään tukee vain tietynlaista sisältöä. Hän siis ei uskonut sisällön kääntämiseen toiseen mediaan. McLuhan tosin määritteli välineet melko vapaasti sisällyttäen niihin muutakin kuin tavalliset viestimet. Voit lukaista häneltä suomeksi kirjan Ihmisen uudet ulottuvuudet.

Seikkailusarjakuvan puolelta silti onnistumisista tulee mieleeni heti Imperiumin vastaisku. Archie Goodwin ja Al Williamson muunsivat huiman elokuvan huimaksi sarjakuvaksi.

Myös mm. Goodwinin ja Walt Simonsonin Alien-filmin sovitus on erinomainen.

John McLuskyn James Bond –stripit kertoivat Flemingin romaaneja elävästi ja tapahtumia luovasti muuttaen ennen kuin McLusky siirtyi täysin uusiin tarinoihin.

Jo mainittu Kari Suomalaisen Välskärin kertomuksia on onnistunut.

Kristian Huitulan Kalevala saattaa olla kuuluisimpia kotimaisia sovituksia, mutta enpä tiedä, miten moni sille on oikeasti lämmennyt.

Jos kysymyksesi halutaan ymmärtää hyvin laajasti, haet sovellusta, joka ei välttämättä vain uusinna alkuperäisen median jotakin tarinaa, vaan esiintyy lukuisissa muissakin tarinoissa. Tällöin esim. Aku Ankka –sarjakuva on sarjakuva-adaptaatio, koska hän esiintyi ensin piirrosfilmissä. Samoin olisivat sadat, jolleivat tuhannet muut mm. filmeihin, tv-sarjoihin, kirjoihin ja peleihin perustuvat sarjakuvat adaptaatioita. Et luultavasti tarkoittanut tällaista, mutta kannattaa määritellä termit tarkasti puhumalla esim. tarinasisällöstä eikä tuotteesta.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: veronmaksaja 21.01.2008 klo 23:34:18

Jos tutkimusta kaipaat, niin gradutason työtä on ainakin Jyväskylän Yliopistossa tehty.

Hämeenaho, Panu: Hidalgo ja käsikirjoittaja: tekijän näkökulma adaptaatioon ja visuaaliseen kerrontaan laajassa sarjakuvassa.

Luvussa 2 on paljonkin ihan perustason selvitystä Kuvitetuista Klassikoista astetta laadukkaampaan tavaraan. Lopun lähdeluettelosta voi myös olla apua. Näyttää olevan vuodelta 2006.

Nykymaailma on niin ihmeellinen, että gradun elektroniseen versioon löytyy yliopiston kirjastosta suora linkki:

http://thesis.jyu.fi/07/URN_NBN_fi_jyu-2007136.pdf 

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Timo Ronkainen 22.01.2008 klo 04:22:35

Löytyi tämmöinenkin:
Otsamo, Ilkka
Yksi tarina, kaksi tapaa kertoa - City of Glass romaanina ja sarjakuvana.
Oulun yliopisto, kirjallisuuden pro gradu -työ, 2000.
91 s.

Eli arvatenkin kyseessä on Paul Austerin kirjan ja sen sarjakuvaversion (tekijöinä Paul Karasik ja David Mazzucchelli) vertailua.

Timo

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: envis 15.04.2008 klo 10:50:42

Ja olisi sitä myös Modesty Blaise, mutta mietin, voiko sitä sittenkään adaptaatioksi laskea kun romsuja ja sarjiksia tehtiin samaa syssyä. Ja tämä tulee varmaankin vähän myöhässä opinnäytetyötä ajatellen...

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Maso 15.04.2008 klo 12:02:19

Kiinnostavia voisivat olla myös P. Craig Russellin tekemät ooppera-adaptaatiot. Hän on tehnyt sovituksia lisäksi monista klassikoista mm. Jungle book ja Oscar Wilden saduista. Noita voi olla tosin vähän vaikea saada.

Ainakin jossain noisssa ooppera-adaptaatio albumeissa on Russellin oma juttu adaptaatiosta (siis oopperasta sarjakuvaksi). Voin tarkistaa onko muissa albumeissa mitään vastaavia juttuja ja joka tapauksessa voin kopioida/scannata sen sinulle jos se vielä kiinnostaa.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Asko AA 15.04.2008 klo 12:59:11

: envis  15.04.2008 klo 10:50:42

Ja olisi sitä myös Modesty Blaise, romsuja ja sarjiksia tehtiin samaa syssyä...

Ei lasketa.
Elokuvaa ryhdyttiin tekemään vasta myöhemmin sarjakuvan pohjalta ja eka romaani syntyi leffakäsikirjoituksen pohjalta.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: MK 15.04.2008 klo 13:12:32

entä se hagelbergin juttu voimaan? lasketaanko se?

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Asko AA 15.04.2008 klo 13:25:07

P.A. Manninen sovitti ja Petri Hiltunen kuvitti Vänrikki Stoolin Korkeajännityksen Puolesta maan ja kuninkaan. Se on intresantti erikoistapaus, jossa Runebergin Suomen sodan runoelmista rakennettiin juoniseikkailu.
Myös Wexi Korhosen ja Samsonin Vaaran vuosien Korkeajännitys 1968 - Hiljainen kuolema taivaalta on kirjasovitus. Mielenkiintoista sekin, että kirjailija teki sarjakuvasovituksen jälkeen täydennetyn version romaanistaan.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: VesaK 15.04.2008 klo 17:16:44

Ai niin, ja Timppa Mäkelän Rooma (novellisovituksia) sekä Kuolematon mestariteos.

: Vs: Sarjakuvasovitukset / adaptaatio
: Lurker 08.09.2011 klo 14:39:58

Romaaneista sarjakuviksi aihetta on lähestytty Pulp-lehden verkkoversiossa. Näitä kirjasia pyöri aikansa divareissa. Lienevät jo lentäneet roskiin aikoja sitten...

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=9448.0;attach=20700)

Suuria kuvaklassikoita -sarja
70-luvun kuvitettuja klassikoita (http://pulp-lehti.blogspot.com/2011/09/suuria-kuvaklassikoita-sarja.html)

Kuvitetut klassikot ovat pitkään ollaan lähinnä naureskeltuja yrityksiä saada nuoret lukemaan kirjallisuuden klassikoita, joihin he eivät muuten tarttuisi. Tulokset ovat usein olleet vähän mitä sattuu, mutta kansanvalistuksellinen idea on edelleen hyvä. Kiinnostavia uudempia kuvitettuja klassikoita tarjosi Atlantic-kustannuksen lyhytaikainen Suuria kuvaklassikoita -sarja 1970-luvun lopusta.

...

Ks. myös Käsikirjoittaja Suurten kuvaklassikoiden takana: Otto Binder (http://pulp-lehti.blogspot.com/2011/09/kasikirjoittaja-suurten.html)