Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luonnokset, tekovaiheet ja suunnittelu => Aiheen aloitti: rama - 22.10.2007 klo 17:28:42
-
Olisin kiinnostunut näkemään eri tekijöiden luonnoksia sekä niiden lopputuloksia. Ennenkaikkea kiinnostaa itse kehittelyvaihe; luonnoksen onnistuneet osat sekä virheet, mitä asioita muutettiin/hiottiin lopulliseen piirrokseen ja miksi. Ja luonnollisestikin se valmis teos.
Siis ei arvosteluja muilta kvaakkilaisilta (tähän on jo kasoittain ketjuja plus galleria) vaan pikemminkin itse teoksen synty. Haluaisin tietää mitä muut ajattelevat työstäessään kuvaa, mitkä asiat ovat tärkeitä, missä nähdään parantamisen varaa jne. Tästä ei käsittääkseni ole vielä ketjua? Jos on niin varmaan joku huomaavainen mode voi poistaa tämän.
Kuulostaako sekavalta? Teen pelinavauksen kuvalla jota ajattelin käyttää kirjan kantena. Luonnos (http://www.ramaform.com/nix_pikaluonnos.jpg) syntyi varsin nopeasti kahvitauolla, mutta katseltuani sitä pari päivää monet asiat alkoivat arveluttaa. Itse tunnelma oli kuitenkin mielestäni hyvä joten en halunnut laittaa koko höskää uusiksi tai roskikseen.
Hahmon asento tuntui puolitiehen jääneeltä ja liian epävarmalta vaikka henkilön sisäinen mielentila onkin aika sekava ja hämmentynyt. Halusin lisää teiniuhmaa ja täsmensin asentoa poseeraavammaksi. Myös vaatetus tuntui aika mielenkiinnottomalta. Onneksi kotona lojui japanilaisia muotilehtiä...
Tässä siis lopputulos (http://www.ramaform.com/kansi_lowres.jpg) (ilman taustaa).
-
Luonnos (http://www.ramaform.com/nix_pikaluonnos.jpg) syntyi varsin nopeasti kahvitauolla
Tuossa on asian ydin. Luonnokset välähtää nopeasti ja kirjataan kirjekuorille, mariginaaleihin, lautasliinoihin millä hyvänsä välineellä käteen sattuu, haarukalla margariiniin - ja ihmetellään kuinka siitä tuli niin helposti hyvä.
Jotta alkuperäinen herkkyys ei häviäisi, tuon skannaa mielellään sellaisenaan ja yrittää keksiä mille ominaisuudelle viehättävyys nojaa. Lisäilee ja poistelee, oikoo mutkia, ja huomaa että hohto katoaa jollain toimenpiteellä. Logojen teosta olisi esimerkkejä mutta kun itse luonnokset on kadonneet.
-
Logojen teosta olisi esimerkkejä mutta kun itse luonnokset on kadonneet.
Laita ihmeessä niitä logoja, olis mukava nähdä kuinka muut lisäilee/parantelee/suoristelee.
-
Tämä varmaan löytyy kynsintä ja raatelu -ketjusta, laitatetaan kuitenkin vielä tähänkin.
http://i10.photobucket.com/albums/a119/Qrpitza/progress.jpg (http://i10.photobucket.com/albums/a119/Qrpitza/progress.jpg)
Annetaan kuvan itse kertoa kehittelyvaihen.
Mielelläni katselisin myös muidenkin luonnoksesta lopputulokseen -töitä.
-
Yo, laittaisitte nyt muutkin työvaiheitanne nähtäville! Ei toki tarvitse esitellä kokonaisia tutoriaaleja, mutta mielestäni on paljon antoisampaa katsella töitten kehitystä luonnoksesta valmiiksi kuin pelkkiä luonnoksia/valmiita töitä...
-
Yksi kortti tuli just pari päivää sitten valmiiksi, mutta sen esittäminen ei ole oikein sopivaa, ennen kuin painettu lopputulos on ulkona. Pitäisi kai laittaa enemmän työaikaa välivaiheiden tallentamiseen jonnekin, missä niiden päälle ei tehdä uusia versioita.
Välivaiheet siis yleensä tuhoutuvat työn aikana. Tästä männävuotisesta kalenterikuvasta jäi edes yksi asiakasluonnos jäljelle kovalevyn sekaan:
(http://img220.imageshack.us/img220/1921/kalenterivaiheetjv1.jpg) (http://imageshack.us)
On muuten alunperin piirretty noin tusinalle arkille aanelosia. Sitten leikattiin ja liimattiin photoshopissa niin, että kipeätä teki...
-
Hienot sävyt luonnoksessa!
Mutta kun oppiskin tekemään vettä kuin Anssi...
Teitkö jonkunlaisen perspektiiviluonnoksen siltaan ja sillä oleville autoille, vai vetäisitkö ihan hihasta?
-
Anssilla on tosiaan leppoisa kuva! Tykkään etenkin luonnoksen norpan ilmeestä ja olemuksesta - viiksekäs vanhapoika ;) Valmiissa työssä taas saukolla (?) on jotenkin rennompi ja suorastaan reteämpi asento. Molempi parempi.
Tässä arkistojeni kätköistä muutaman vuoden takainen juttu, jolloin piirsin Titta & Tatu -sarjista, jonka kenties jotkut kvaakkilaiset vielä muistavatkin. Talletin nämä työvaiheet, kun joku silloisessa Virhe.orgissa (rest in peace) niitä kyseli.
Eka nopea suttuluonnos jollekin käteen osuvalle paperille inspiraation iskiessä. Tämä syntyi muistaakseni junassa luentomuistiinpanojen taakse.
http://gamma.nic.fi/~ilmonen/t&t_10_eka-luonnos.jpg
Sitten lyijäriversio kopiopaperille tms. ja viilailua.
http://gamma.nic.fi/~ilmonen/t&t_10_lyij%e4riversio.jpg
Akvarellipaperille valopöydällä ensin lyijärillä jäljennetty ja sitten tussattu työ.
http://gamma.nic.fi/~ilmonen/t&t_10_tussattu_ty%f6.jpg
Valmiina väritykseen!
http://gamma.nic.fi/~ilmonen/t&t_10_valmiina_v%e4ritt%e4m%e4%e4n.jpg
Lopputulos oli tällainen, kyseessä siis 2-sivuisen tarinan eka sivu.
http://gamma.nic.fi/~ilmonen/t&t_10_s1.jpg
Sittemmin olen raapustellut ideoita sinne sun tänne ja hävittänyt niistä puolet hajamielisyyttäni. Tänään viimeinkin viisastuin ja ostin pikkuisen muistikirjan (http://gamma.nic.fi/~ilmonen/Muistikirja.jpg), jota ainakin kovasti yritän vastedes kuljettaa mukana jotteivat ihan kaikki ideani haihtuisi dementian karikoille.
-
...Teitkö jonkunlaisen perspektiiviluonnoksen siltaan ja sillä oleville autoille, vai vetäisitkö ihan hihasta?
Kuule, on tunnustusten aika: se perspektiivi on itseasiassa venytetty ja vanutettu valokuvasta sinne pohjalle. Kuvassa on Puumalan silta, tunnetaan myös nimellä Saimaan silta. Päälle sitten vain ronskisti väripintaa ja varjostusta, ja kuorma-autot piirsin suunnilleen samaan perspektiiviin silmämitalla. Matkailulaiva taustalla on myös härskisti tehty lehtivalokuvan pohjalta, muistaakseni laivan nimi oli Koli 3.
Minä olen oppinut jokseenkin kaiken, minkä veden maalaamisesta tiedän, katsomalla Anders Zornin maalauksia. Tässä maalasin vain kahta erisävyistä harmaata läikikkäin sekaisin, ja sitten sottasin smudge-sivellintyökalulla väriläikkiä sivuttain niin kauan, että näytti riittävän.
... Tykkään etenkin luonnoksen norpan ilmeestä ja olemuksesta - viiksekäs vanhapoika ;) Valmiissa työssä taas saukolla (?) on jotenkin rennompi ja suorastaan reteämpi asento. Molempi parempi.
Saukko on juu, asiakas oli kuljetus- ja logistiikkapulja Saukko Group, ja toimitusjohtaja pohojalaanen rehvakkaimmasta päästä. Lopetin muuten työnteon niille. Tarjosin parin muun osaavan osaajan yhteystietoja tilalle, mutta firma saattaa olla tulevaisuudessakin etsimässä joulukortti- ja kalenterikuvittajaa. Siellä osataan vaatia vähille rahoille reilusti vastinetta.
Tässä arkistojeni kätköistä muutaman vuoden takainen juttu, jolloin piirsin Titta & Tatu -sarjista, jonka kenties jotkut kvaakkilaiset vielä muistavatkin. Talletin nämä työvaiheet, kun joku silloisessa Virhe.orgissa (rest in peace) niitä kyseli...
Kiva, kun näitä on olemassa, ja kiitos kun saamme nähdä. Pitääpä itsekin katsoa, jos jostain loukosta löytyisi omia välivaiheita lisää...
-
Sittemmin olen raapustellut ideoita sinne sun tänne ja hävittänyt niistä puolet hajamielisyyttäni. Tänään viimeinkin viisastuin ja ostin pikkuisen muistikirjan, jota ainakin kovasti yritän vastedes kuljettaa mukana jotteivat ihan kaikki ideani haihtuisi dementian karikoille.
Tuo on pätevä sarja.
Jos löydät kehittelyn, joka lähtee muistikirjariipustelusta, muuttuu matkalla ja valmistuu sarjakuvaksi, paa toki esille, sillä semmoinen kiinnostaa.
-
Minä olen oppinut jokseenkin kaiken, minkä veden maalaamisesta tiedän, katsomalla Anders Zornin maalauksia. Tässä maalasin vain kahta erisävyistä harmaata läikikkäin sekaisin, ja sitten sottasin smudge-sivellintyökalulla väriläikkiä sivuttain niin kauan, että näytti riittävän.
Äläs? Täytyypä kaivaa esille Albert Edefelt- yms taidekirjat komeron periltä ja käynnistää Photari.
Hauskempi (joskin lompakolle vähemmän ystävällinen) vaihtoehto olisi tietysti ”tehdä Zornit” lähteä Pariisiin opiskelemaan veden maalausta...
Jees, ja Hannalle vielä kiitokset kehittelyistä.
-
Tässä näette nätisti millaisen matkan teki tämä kuva, ennen kuin päätyi lehden kanteen.
http://jvehna.vuodatus.net/ <-- kuvasarja löytyy myös tuolta, amen.
(http://vuodatus-media-1.web-effect.net/g/20040/1047418.jpg)
-
Tässä näette nätisti millaisen matkan teki tämä kuva, ennen kuin päätyi lehden kanteen.
Mannaa!
-
Tuossa , ensin käsikirjoitusluonnos ..
siitä siistitty ruutusommitelma
-
Tulostetaan isompana ja piirretään siistimpi luonnos läpi
Tässä vaiheessa venytettiin ylimmän ruudun kuvaa ja tulostettiin uusiksi
Tussataan
Ja lopuksi siistitään sotkut, lisätään mustat ja korjataan jälkituotannossa mittasuhdevirheet ja huolimattomasti harjoitellut sivuhahmot näköisikseen.
-
Tässä näette nätisti millaisen matkan teki tämä kuva, ennen kuin päätyi lehden kanteen.
Siistiä.
Ja oikeastaan jonkinasteinen järkytys, vaikkakin positiivisessa mielessä: Kuvittajan tekemä lehden kansikuva! Toisen kerran tällä viikolla huomaan tämmöistä(se eka kerta oli muutaman viikon vanhassa Suomen Kuvalehdessä). Enimmäkseenhän nykyaikakauslehtien kansikuvat ovat a)valokuvia ja b)käsiteltyjä valokuvia... pyrkisin kai itsekin tyrkyttämään, jos olisin yhtään taipuvaisempi optimismiin.
-
Valitettavasti kaikkia työvaiheita ei ole saatavilla, kun ei ole tullut kuvattua koskaan lyijykynäpiirrosta ennen tussausta talteen ja luonnoksetkin ovat pääsäntöisesti päätyneet roskikseen. Joitakin niistä kumminkin on säästynyt.
Ohessa yksi Ilta-Sanomille sähköisesti lähetetyistä luonnoksista (pääsääntöisesti n. kaksi kolmesta on mennyt siellä läpi), valmis tussipiirros, väritys (FreeHand, skannattu tulosteesta) ja piirros julkaistuna (IS 22.12.06).
-
Tässä aika perinteinen työprosessi.
(http://i7.tinypic.com/8b4h5k2.jpg)
(http://i9.tinypic.com/73czc6s.jpg)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/gallery/0/2782_17_11_07_10_37_40.JPG)
-
Tässä aika perinteinen työprosessi.
Harvinaista herkkua, kun on oikein kommentoitu kuvakäsiskin mukana.
-
No kaipa sitä täytyy käyttää tätäkin ketjua Suomen Puolustajien Liittouman Itsenäisyyspäivän spesiaalin (Ilmestyy 6.12, 90 sivua, A5, hinta 10 euroa postikuluineen) häpeämättömään mainostukseen.
Tässä siis sivu kyseisestä lehdestä. (Toivottavasti tämä on sallittua laittaa näinkin, eli kolmen tekijän voimin)
Ensiksi ruutujako ja pikainen luonnostelu Jholta:
(http://www.munkuvat.org/kuvat/49331.jpeg)
Sitten allekirjoittaneen lyijärit:
(http://www.munkuvat.org/kuvat/45031.jpeg)
Ja viimeiseksi tussaus Samuli Lahtiselta:
(http://www.munkuvat.org/kuvat/49326.jpeg)
-
Ei ole läheskää valmis mutta kuitenkin.
http://i10.photobucket.com/albums/a119/Qrpitza/teaseri.jpg
http://i10.photobucket.com/albums/a119/Qrpitza/0012232kopio.jpg
Tämä saa jäädää tähän, nyt oikeisiin töihin.
-
Jösses että Qrpitzalla hyvännäköinen mimmi! Mugenin märkä uni suoraan Samurai Champloosta ;D
-
Viime ruutu syntyi näin:
Alussa oli hatara sommitelma. Puhekuplan paikka ja hahmojen sommittelu ovat tässä tärkeät.
(http://i27.tinypic.com/314430w.jpg)
Sitten toiselle paperille ohuesti lyijykynällä sommitelmaa mukaillen sama tilanne, tussilla päälle ja kummataan turhat apuviivat poies.
(http://i31.tinypic.com/2hp856f.jpg)
Lopuksi toisella siveltimellä lisätään mustaa ja toisella harmaata.
(http://i32.tinypic.com/2q19npj.jpg)
-
Tämäkin tuli väännettyä wsoyn matikankirjaan, liittyen roomalaisiin numeroihin.
-
Alla vaiheittain (ei mitenkään loogisesti jaoteltuna, lähinnä yhden istunnon jälkeen tallennettu tilanne) erään vanhan kuvan tekovaiheet.
(http://img.photobucket.com/albums/v371/inkfish/businesscard.png)
1. luonnos, tosi viitteellinen, lähinnä ideoiden kehittelyä harmaasävyissä
(http://img.photobucket.com/albums/v371/inkfish/147_1.jpg)
2. Värin tuomista kuvaan, eri elementeillä leikittelemistä
(http://img.photobucket.com/albums/v371/inkfish/147_2.jpg)
3.lisää väriä ja hiomista, kaikki palaset on vielä todella levällään...
(http://img.photobucket.com/albums/v371/inkfish/147_3.jpg)
4. hink hink hink.
(http://img.photobucket.com/albums/v371/inkfish/148_3_b.jpg)
5.lopullinen kuva, kaikenlaista pikkusäätöä, suurimpana ehkä tuo värimaailman uudelleenmuokkaus.
(http://img.photobucket.com/albums/v371/inkfish/148_4.jpg)
-
5.lopullinen kuva
Jumppahuiti.
Tuo vanhaan kartanoon, hämärään valoon, pari metriä korkeana, viisituumaisiin kehyksiin ja pölyisten riippuvien kankaiden keskelle. Hovimestari toivottaa vierahille leppoisia unosia.
Upea.
-
Kiitos! Yritin hakea hieman viktoriaanista tunnelmaa tohon herraan, maustettuna mystisillä hömpötyksillä :)
-
Kerrankin tuli taltioitua eri työvaiheet luonnoksesta asti. Joten tässä olisi matka kohti valmista työtä.
Ja valmis työ Galleriassa:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;sa=view;id=3683
-
Oisit jättäny sen miekkakäden paikalleen. Ensinnäkin se toi tolle örkille muotoa (joka nyt on aika hassu, kun se on melkeen naivistisen yksiulotteinen profiili, varsinkin kun kilpikonna ei oo suoraan sivulla. Sit toisekseen munmielestä oli upeeta, et istuu KILPIKONNAN selässä keskellä autiomaata yksinään ja on niin fiiliksissä, että pitää miekallakin näyttää ETEENPÄIN!
-
Huomasin tässä että tuo aiempi viesti oli tyhjentynyt kuvista, joten tässäpä uusi. Kyseessä on sivu 6, SPL:n nettisarjakuvasta (http://suomenpuolustajienliittouma.sarjakuvablogit.com/ (http://suomenpuolustajienliittouma.sarjakuvablogit.com/))
Sivu 6.
Kuva 1. Kaksi jäljelle jäänyttä stevaria napsauttavat auki teleskooppipamput.
Kuva 2. Naurava Rankaisija: Hienoa että teillä on ainakin urheiluhenkeä.
Kuva 3. Leikkaa toisen vartijan pamppukäden irti.
Kuva 4. Lyö miekkäkäden kyynärpäällä (tai jotenkin muuten jos näyttää tyhmältä) viimeisen stevarin tainnoksiin.
Kuva 5. Joku on tappelun lähettyvillä soittamassa poliisia. Soittaja: Po-poliisi, rautatieasemalla on käynnissä teurastus. Rankaisija huutaa soittajalle: Sano että tuovat Finlanderin.
(http://mkkentertainment.blogit.fi/files/2011/02/sivu6valmiiksi.jpg)
Isompana täällä. (http://mkkentertainment.blogit.fi/files/2011/02/sivu6valmiiksi.jpg)
-
Erittäin loistavasti piirrettyä sarjakuvaa noissa Maziwapin laittamissa näytteisä. Pidän erityisesti hahmojen ilmeikkäästä toteutustavastaja ruutujaon käyttämisestä. Tämä on jo laatu kamaa ihan isolla K:lla.
-
Tuli viimein otettua skanneja välivaiheesta, joten laitetaan tuo viime sunnuntaina tehdyn sarjakuvan kolmas sivu tänne. Vaiheiden dokumentoinnin takia ehkä hieman normaalia järjestelmällisemmin toteutettu sivu.
Ensin tarkkaan harkittu käsis:
Sitten piirretty vähän hahmotelmaa sivusta ja aloitettu työskentely piirtämällä kartano. Kartanoon otettua mallia Call Of Cthulhu roolipelin kuvituksesta. Tässä vaiheessa täytyi tarkistaa miltä ne modernit autot oikein näyttää.
Kuva saatu valmiiksi. Väsymys alkoi jo painaa hieman.
Eka tussaus ja kumitus.
Sitten tuhotaan loputkin viimeisellä tussauksella.
-
Pyydän anteeksi jo etukäteen opettajamaista sävyäni, mutta mun on pakko sanoa seuraavaa, ja sanon tämän siksi että uskon että siitä on hyötyä ja että tää olennaisesti parantaa piirrostenne tasoa:
Sekä Maziwapin että Tero Mäntylän jutuissa luonnos on paljon parempi kuin lopullinen tussaus, koska siinä on särmä ja hetken into. Molemmissa on myös uskoon lähdetty piirtämään puhtaaksi kaikkia luonnoksen virheitä siitä huolimatta että luonnos kertoo vain "fiiliksen", eikä vielä sitä miltä lopullisten hahmojen pitäisi näyttää ollakseen anatomisesti oikeaoppisia ja uskottavia. Suosittelisinkin seuraavaa:
Kun olette piirtäneet sen luonnoksen, lisätkää kuvaan toisella kynällä apuviivat, apupallot ja niiden pysty- ja vaakalinjat jotta näette että silmät, nenät, suut ja korvat ovat suunnilleen oikeassa kohden päätä, että perspektiivit vaikuttavat järkeviltä ja että vaaka- ja pystysuuntaiset viivat ovat vaaka- ja pystysuuntaisia. Tässä vaiheessa voi ottaa peilin avuksi ja verrata omiin kasvoihin - meneekö kuvakulmat oikein? Vartaloita piirrettäessä piirretään luonnokseen aina koko vartalo, myös ne osat jotka jäävät ruudun ulkopuolelle tai muiden objektien taakse.
Sitten miettikää jokainen asento - jääkö hahmo jäykäksi? Onko kyseessä ihminen vai patsas? Onko dynamiikkaa? Käykö liikkeen suunta selväksi? Molemmilta varmasti löytyy hyllystä sellainen perusteos kuin "Marvel Way to Draw", se on oikeasti ihan hyvä hankinta ostaa omaksi ja lukea uudestaan - katsokaa sieltä mikä on dynaamisen ja ei-dynaamisen poseerauksen ero. Liioitelkaa.
Jos lopullinen piirros näyttää samalta kuin luonnos, ei kehitystä matkalla ole tapahtunut. Silloin pitää palata luonnokseen, ja miettiä, oliko se oikeasti niin hyä että se kelpaisi lopulliseksi työksi.
Sitten tulee viimeinen paha rasti, tussaus. Mä itse pilasin alkuvaiheessa monta kuvaa liialla varjostamisella ja laittamalla kasan viivanpätkiä siihen missä pitäisi olla yksi rohkea kynänveto. Varjojen laittaminen väärään paikkaan on helppo tapa sotkea kuva, samoin turha viivavarjostus vain tekee söhryä. Skannatkaa se kuva turvaan ennen kuin teette ainoatakaan varjoa, ottakaa printti, ja luonnostelkaa ne varjot ensin siihen printtiin, ihan rohkeasti apuviivoja käyttäen.
Jos varjot eivät automaattisesti löydä paikkaansa, saattaa olla ettei niitä tarvita. Nykyaikaiseen väritystyyliin kuuluu todella paljon aivan turhaa varjoa ja highlight'iä, siinä missä tasainen serigrafia-henkinen väripinta olisi monta kertaa paljon uskottavampi. Älkää piilottako virheitä yksityiskohtien taakse, eivät ne pysy piilossa vaan kaikki mikä on mukana näkyy, ja niinpä kaikki mikä ei toimi pitää ottaa kokonaan pois. Vaikka se tarkoittaisi että jäljelle jää pelkkä ääriviiva.
Teillä on mahdollisuus parantaa jälkeä todella paljon hyvin pienellä vaivalla. Se on sen arvoista.
Työn iloa,
Kivi
-
Pyydän anteeksi jo etukäteen opettajamaista sävyäni, mutta mun on pakko sanoa seuraavaa, ja sanon tämän siksi että uskon että siitä on hyötyä ja että tää olennaisesti parantaa piirrostenne tasoa:
Ei haittaa opettavainen sävy. Ainakin minun osaltani kyse on ihan tiedostetusta ongelmasta. Omalta osaltani siitä, että ei tule tarpeeksi käytettyä aikaa ennen kuin on kiire saada sivu tussaukseen ja sitten lopulta meneekin enemmän aikaa tuskaillessa tussauksen kanssa.
Varjostuksen kanssa tämä on poikkeuksellinen työ, kun normaalisti niitä tulee käytettyä aika harkiten ja olen koittanut löytää itselleni tehokasta tapaa "viimeistellä sivu." Tässä koitin saada yleisluonteesta tummemman. Yleensä tämä päämäärä ei ole toiminut kovinkaan hyvin minulla. Ainakaan tussilla.
Täytyy kuitenkin todeta, että ei, ei löydy "Marvel Way to Draw" - kirjaa hyllystä. Ei ole koskaan tuntunut hankkimisen arvoiselta, mutta ehkä se on hyödyllisempi teos, kuin mitä kuvittelen. Vahvemmin nuo omat vaikutteet on ollut kuitenkin Mangan suunnalla.
Kiitos neovoista.
-
Tässois tämmönen "Jonkun toisen luonnoksesta valmiiksi työksi" -setti.
Eli kaveri teki tarinan luonnosta myöten valmiiks ja mä tussaan ja väritän. Mähän osaan värittää ja tussata tasan omalla tyylilläni, joten mun oli pakko piirrellä olennaiset asiat, lähinnä ihmiset, omaan tyyliin uusiksi.
Toi viiminen psykededlia-asia on semmonen tosi näppärä photarifiltteri kuin PBeltin Multifill. Se täyttää tussauksen erivärisillä värialueilla, jotka on sit tosi helppo taikasauvalla napata väritettäväks. Sillä kanssa kerralla näkee, vuotaako joku tussipiirros. Sit vielä sitä tussipiirrosta ei oo pakko korjata (lennokkuus voi kärsiä) vaan korjauksen voi tehdä suoraan tohon multifill-layeriin.
-
Toka ruutu on sit "aika äkkiä" väritetty (yhteen yksinkertaseen hahmoon nyt menee silti 13 eri väriä mut) ja siitä eteenpäin laitetaan taustaan värit, pistetään varjot omalla multiply-layerillaan päälle ja koristellaan komeutta röökinsavulla, lialla, valolla ja tähdillä.
-
Huh, mä jo säikähdin että tausta jää vihreäks.
-
Huvin vuoksi voisin laittaa tänne lauantai-illan työt, eli ensimmäinen paneeli Lopunperä kakkosen puuttuvasta sivusta (sivu 8, paneeli 1). Ja tosiaan näytän mieluummin vain yhden paneelin, jotta saadaan yksityiskohdat selkeästi esiin tässä kvaakin sallimassa pienessä kuvakoossa.
Kuten kuvista näkyy, en nykyään enää käytä lyijykynää, vaan luon kuvan ensin sinikynällä, jonka jälkeen tussaan hahmot ja lopuksi taustan. Yhden välivaiheen eliminointi säästää aikaa, mutta toki lisää virheitäkin. Tosin annan aina muutamat virheet itselleni anteeksi jotta saisin tämänkin syksyllä ulos.
Väritystähän näissä ei siis vielä ole, mutta se on taas niin iso prosessi että voisin tehdä sitä varten ihan oman kuvasarjan myöhemmin.
-
Kuvakäsikirjoitus? Nopeasti ennen kuin unohtuu.
(http://www.verikoirat.com/export/luonnos11.jpg)
Edelisen pohjalta luonnos jonka päälle alan tussaamaan.
(http://www.verikoirat.com/export/luonnos12.jpg)
Tussaus.
(http://www.verikoirat.com/export/luonnos13.jpg)
Kumitus. Tämän jälkeen koneelle.
(http://www.verikoirat.com/export/luonnos14.jpg)
Tässä tekstiä vaille. Tähän on korjattu havaitut virheet. esim. viimeisen kuvan pänikän epäonnistunut piirros.
(http://www.verikoirat.com/export/luonnos15.jpg)
-
Tässä Peräsmiehen Pojan erikoisjutusta ruutu ja sen eri vaiheet.
(Huom. Ei ole minun tekemäni, kunnia kuuluu T.Kokkilalle.)
--judea
http://www.facebook.com/photo.php?fbid=381261186876&set=o.178334314600&theater
-
Tässä Peräsmiehen Pojan erikoisjutusta ruutu ja sen eri vaiheet.
(Huom. Ei ole minun tekemäni, kunnia kuuluu T.Kokkilalle.)
--judea
http://www.facebook.com/photo.php?fbid=381261186876&set=o.178334314600&theater
Ehkä Kokkila olis itse laittanut sen tänne jos olisi halunnut?
Kivi
-
Ehkä Kokkila olis itse laittanut sen tänne jos olisi halunnut?
Kivi
Niin, mutta jos se on julkaistu Facebookissa jossa sadat miljoonat ihmiset voivat nähdä sen, niin tuskin mikään estää sitä täällä julkaisemasta ja toisaalta,
JOKAINEN kvaakkilainen on laittanut linkkejä joihinkin kuviin sun muihin.
--judea
EDIT: En olekaan julkaissut sitä missään, laitoin vain linkin että kaikki voivat ihailla sitä.
-
Linkki on sinällään mielenkiintoinen, mutta tämän keskustelun idea taitaa kuitenkin olla kvaakkilaisten työvaiheiden esittely ja työvaiheista keskustelu. Facebookiin jaetun materiaalin julkisuudesta voidaan myös olla montaa mieltä. Itse siis toivoisin, että keskustelu säilyisi omien työvaiheiden esittelynä ja vähintään yhtä kriittisenä palauteen antona mitä tähän asti täällä on annettu.
-
Askarruttaa tämä: kumpaa järjestystä suositte, ensin tussaus vai väritys?
En tee sarjakuvia, olen aloittamassa isompaa kuvitusta jossa käytössä akvarellit ja tussaamiseen hiusterä. Olen itse tehnyt aiemmin molemmin päin. Lopuksi tussatessa olen tosin käyttänyt sivellintä, jolloin esimerkiksi jotain kämmejä värialueiden reunoissa on ollut helppo peittää kun tussaus on ollut hieman paksumpaa.
-
Askarruttaa tämä: kumpaa järjestystä suositte, ensin tussaus vai väritys?
En tee sarjakuvia, olen aloittamassa isompaa kuvitusta jossa käytössä akvarellit ja tussaamiseen hiusterä. Olen itse tehnyt aiemmin molemmin päin. Lopuksi tussatessa olen tosin käyttänyt sivellintä, jolloin esimerkiksi jotain kämmejä värialueiden reunoissa on ollut helppo peittää kun tussaus on ollut hieman paksumpaa.
Akvarelleilla työskenneltäessä kannattaa värittää ensin ja tussata vasta sitten, jotta värit eivät suttaa viivaa.
-
Akvarelleilla työskenneltäessä kannattaa värittää ensin ja tussata vasta sitten, jotta värit eivät suttaa viivaa.
Paitsi jos käytät indian ink-tussia, ja annat kuivua kuusi tuntia.
Sen jälkeen originaalin voi vaikka upottaa veteen eikä se ole moksiskaan.
Minkä teen tämän joka originaalisivulle tussauksen jälkeen: upotan sen vesisaaviin ja kiinnitän maalausvanerille liimapaperilla. Tätä kutsutaan pingotusvaiheeksi.
Jos haluaa skannata mustavalkoisen originaalin, niin varminta on tehdä se pingotusvaiheen jälkeen jolloin paperi ei enää veny eikä kutistu. Ennen pingotusvaihetta skannatut originaalit saattavat nimittäin muuttaa mittasuhteitaan hiuksenhienosti mikä voi haitata jos haluaa tehdä korjauksia jälkikäteen tietokoneella.
Laitan paneeleistani akvarelliväritykseen liittyvät
työvaiheet tänne lähiaikoina.
-
Tästä vesisaaviin upottamisesta olen kuullut paljon. Kuitenkaan en ole vieläkään ymmärtänyt että miksi niin tehdään.
Estääkö tämä työtapa paperin kupruilua? Itselläni paperi kupruilee rutosti akvarelleilla pelleillessäni...
Jään odottelemaan akvarellivärityksen työvaiheita mielenkiinnolla. Jos viitsit, valaisetko hieman muutakin kuin perinteistä "työskentele vaaleista sävyistä tummempaan"?
-
Nyt käytössä tulee olemaan Winsor & newtonin black indian ink-pikkupullo. (aiemmin olen käyttänyt Kin's ink-liquid - nimistä, muistaakseni halpaa, jossa kyllä lukeekin writing fluid.)
Luulin että muste kuivuu nopeammin kestäväksi, mutta jos on oikeasti hyvä odotella jopa useita tunteja niin...no, hyvä tietää.
En ole koskaan jaksanut pingottaa paperia kastelemalla, teippaan vain alustaan sellaisenaan. Nyt aion käyttää (varmaan ekan kerran ikinä) paksua 300g paperia, niin luulisin että pelkkä teippaus riittää.
-
Nyt käytössä tulee olemaan Winsor & newtonin black indian ink-pikkupullo. (aiemmin olen käyttänyt Kin's ink-liquid - nimistä, muistaakseni halpaa, jossa kyllä lukeekin writing fluid.)
Luulin että muste kuivuu nopeammin kestäväksi, mutta jos on oikeasti hyvä odotella jopa useita tunteja niin...no, hyvä tietää.
Kin's ink on ihan kelvollista ja musta pysyy mustana. 1½-2 tuntia on jo riittävä aika minusta mutta minä en ikinä oikeastaan läträäkään väreillä joten 4+ tuntia on parempi aika.
riippuen paperin paksuudesta, karheudesta ja muusta hifistelystä.
omia näytteitä en ilkeä laittaa(ainakaan vielä) koska usein tuntuu ettei luonnoksen ja valmiin eroa pysty sanomaan.
valitettavasti.
-
Paitsi jos käytät indian ink-tussia, ja annat kuivua kuusi tuntia.
Sen jälkeen originaalin voi vaikka upottaa veteen eikä se ole moksiskaan.
Millä/miten pitää tussata, että tässä onnistuu? Itellä on lähtenyt puolen vuoden tussauksenkin jälkeen tussit juoksemaan, kun vähänkään vedellä lätrännyt ja kyseessä on kuitenkin ollut aina Talensin indian ink ja perussivellin kombo.
-
Jos indian ink lähtee valumaan paperista pidemmänkin odottelun jälkeen, niin sitten lienee todennäköistä että paperi ei ole kunnolla imenyt sitä. Käytän itse 300g kuumaprässättyä Arches Satin-paperia joka kestää vaikka millaista läträämistä, mutta luulisi että mikä tahansa paksu ja laadukas akvarellipaperi ajaisi saman asian.
Pingottaminen on silti Archesinkin paperilla lähes pakko, sillä sekin lähtee kupruilemaan jos sitä alkaa vähänkin enemmän värittelemään.
Mutta, ohessa kuvasarja värityksen valmistumisesta. Aloitan hahmoista, ja maalaan aluksi laimennetulla värillä kaksi kerrosta (joskus kolmekin), jonka jälkeen alan värittämään ympäristöä. Koska tässä tapauksessa värivalinnat on tavanomaiset ja melkoisen konservatiiviset, ei tarvita mitään pohjavärejä tai etukäteen suunnittelua.
Kun tausta on väritetty, on vuorossa varjostus. Tämä korvaa siis tässä tapauksessa tussilla tehdyn varjostuksen. Teen sen maalaamalla 3-6 kerrosta vahvasti laimennettua siniharmaata (tummaa sellaista). Tässä tapauksessa keksin varjostukset lennossa omasta päästäni kunkin ruudun tarpeen mukaan, mitään realistista en ole hakemassa.
Selkeyden ja helppolukuisuuden edistämiseksi suurin osa varjoista ja kontrastista on tässä tapauksessa keskitetty niihin kohtiin johon haluan lukijan silmän osuvan, taka-alan jäädessä hyvin hennosti varjostetuksi- jälleen kerran helppolukuisuus on tärkeämpää kuin realismi. Suurimman osan varjostusta maalatessani pidän silmiä sirrilläni ja yritän katsoa kokonaisuutta, etten jumita liikaa varjostamaan detaileja, ja tee näin kokonaisuudesta liian raskasta silmälle (voi se olla sitä siitä huolimatta jo nytkin)
Lopuksi suihkutin originaalin päälle suojalakkaa, annoin sen kuivua, skannasin sen, sitten säädin tietokoneella pahimmat töhryt pois, ja muutin puiden väriä hieman harmaammaksi, ja tekstasin sen omilla fonteillani. Tämäkään työvaihe ei ole edes mitenkään pakollinen, sillä teen yleensä töhryjä niin vähän ettei voi oikeasti väittää niiden haittaavan lukukokemusta. Mutta siivoan silti, sillä minä nyt vain tykkään, että Lopunperä on siistin näköinen.
Näyttämäni metodi on vain yksi tapa värittää, eikä edes mikään optimaalinen. Värejä voisi käyttää mielikuvituksekkaamminkin, ja suuremmalla siveltimällä (ja käyttämällä vaikka märkää märälle-tekniikkaa) voisi saada elävämpää jälkeä. Mutta se minkä tein sopii minun mielestäni tähän sarjaan, ja on kivemman näköinen kuin puhtaasti koneella väritetty. Makuasia.
Ohessa kuva kaikista työvaiheista sekä vielä kokonainen sivu.
-
Laitoin blogiini yhden kuvituksen (http://www.archipictor.com/snellman-kuvituksen-vaiheet-snellman-illustration-step-by-step/) vaiheet. Pahoittelen hieman huonoja kuvia välivaiheista, mutta luulen idean selviävän niistä.
-
Hienoa Ossi. Olet todella taitava. Mua jäi kiinnostamaan luonnoksen pohjalla oleva esityö. Käytätkö kuinka paljon referenssejä ja kuinka paljon tulee suoraan päästä? Käytätkö koskaan oikeita malleja?
-
Hienoa Ossi. Olet todella taitava. Mua jäi kiinnostamaan luonnoksen pohjalla oleva esityö. Käytätkö kuinka paljon referenssejä ja kuinka paljon tulee suoraan päästä? Käytätkö koskaan oikeita malleja?
Tässä hommassa "palkkasin" mallit, joista otin referenssikuvat. Näitä kuvia sitten hyödynsin mutta muuntelin niiltä osin kuin katsoin tarpeelliseksi, kuten kasvot ja vaatteiden yksityiskohdat. Vaatteet olivat enemmän tai vähemmän sinne päin, joten referenssiä joutui katsomaan muista kuvista. Periaatteessa, mitä enemmän referenssimateriaalia, sitä parempi. Usein kuulee ihmettelyä, että "ai sinä tarvitset mallikuvia...". Totuus on, että varmasti suurin osa realistisia kuvia tekevistä käyttää mallia aina kun mahdollista.
-
Juu. Se on selvä, että referenssejä käytetään. Kiinnosti lähinnä tietää, et oliko mallit käytössä vai pelkät kuvat. Kiinnostava prosessi kaikenkaikkiaan.
-
Usein kuulee ihmettelyä, että "ai sinä tarvitset mallikuvia...".
tuo on aina hämmentänyt.
Tietenkin jos anatomian ja perspektiivin keksii päästään ei tietenkään tarvitse mallikuvia, eri asia millaista se jälki sitten on.
Mutta toisaalta se on sukua sille "yksi oikea metodi" hengelle, että ainoastaan vesiväri/akvarelli/sormiväri/tussi/digimaalaus on se yksi ja ainut pyhitetty tie nirnavaan eikä muita metodeja, kiitos ja ylistys Aamen!
kiitos että laitoit oman prosessisi nähtäväksi yleensähän nämä ovat enemmän kuten alle linkittämänä Greg Capullon vaiheet. ihan selkeä prosessi mutta ilman kuvauksia mitä ja miten.
-
Tässä on Burroughssin Mars -kansien tekovaiheet (http://www.archipictor.com/mars-kansien-tekovaiheet-the-making-of-the-mars-covers/). Valitettavasti en huomannut tallentaa itse varsinaisen kuvan kehitystä eikä Timemachineltakaan löytynyt varhaisempia versioita mutta erilaisia luonnosvaiheita löytyi.
-
Tästä vesisaaviin upottamisesta olen kuullut paljon. Kuitenkaan en ole vieläkään ymmärtänyt että miksi niin tehdään.
Estääkö tämä työtapa paperin kupruilua? Itselläni paperi kupruilee rutosti akvarelleilla pelleillessäni...
Jään odottelemaan akvarellivärityksen työvaiheita mielenkiinnolla. Jos viitsit, valaisetko hieman muutakin kuin perinteistä "työskentele vaaleista sävyistä tummempaan"?
Olihan tuossa jo aihetta jonkin verran sivuttu, mutta kun paperin ensin kastelee ja märkänä venyttää ja liimaa liimapaperinauhalla kovalevylle tai ohuelle vanerille, niin paperin kosteuselämisestä tulee hallittua. Paperi siis pysyy suorana ja vetää kuivuessaan pohjan mutkalle. Maalaustuntuma tuollaiselle pingotetulle rumpukalvolle jo yksinään on vaivan arvoinen.
Paperi tulee sitten kuivumisen jälkeen leikata irti mattoveitsellä metalliviivainta vasten. Jos on nopea ja kärsimätön sielu, niin maalauspohjia on hyvä olla useita, koska kostean työn irtileikkausyritys on helppo tapa tuhota valmis duuni.
Vaaleista tummempaan -ohje ei mielestäni ole asiallinen, mutta jos haluaa tummemman sävyn lopullisesta väristä, voi alle maalata vastavärin ja kärsivällisesti antaa sen kuivua, ennen kuin maalaa päälle sen 'oikean' värin.
-
Ei nyt taaskaan ole ihan valmista esittää, eli lopulliset sävyt puuttuu, mutta vaiheita on. :) Eli luonnos uudesta hahmosta ja tunnetilasta. Luonnos varsinaisella piirustuspaperilla, kuitukärjellä tusattu ruutu... ja koska se tunne oli tavallaan niin tärkeä, niin vielä lopuksi korjailua ja alkuperäisen luonnoksen tunnelman hakemista hahmoon wacomilla.
-
Välistä puuttuu työvaiheita, tässä vain ensimmäinen ja viimeinen.
(http://www.verikoirat.com/export/avaruusseikkailu.png)
(http://www.verikoirat.com/export/e-asiointi.gif)
-
Mites ne luonnokset jotka eivät päädy minnekkään? Tai siis ne versiot, joita asiakas ei valinnut? Tässä olisi neljä kappaletta luonnoksia kirjan kanneksi, josta valitsivat sitten yhden.
(http://hitsipilli.blogit.fi/files/2013/07/kuva1.jpg)
(isompana tässä (http://hitsipilli.blogit.fi/files/2013/07/kuva1.jpg) )
-
1.Luonnos - 2.Tussattu - 3.Photarilla "hieno säädetty" työ
-
Värityksen vaiheita eli käsinvärityksen ja skannauksen jälkeistä korjailua sekä hienosäätöä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=9111.0;attach=29777;image)
-
Lyikkäri, tussaus ja photariväritys. Eniten aikaa menee aina värittämiseen.
(http://i.imgur.com/zT8intk.jpg)