Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Strippi- ja sanomalehtisarjakuvat => : Helga 26.08.2007 klo 18:02:21
-
Hei!
Törmäsin keskustelussa vanhaan sarjakuvaan Sami vuoden 1952 Hesarissa. Onko sulla jotain tietoa miten siihen pääsis tutustumaan? Olen niin aloittelija googlettamisessa, et sieltä en saanut sopivia osumia. En edes tiedä, onko Sami kotimainen vaiko käännös-sarjis.
yst. Helga
-
Poislukemisessa on ainakin helpottavaa tuo Hesarissa ilmestyminen ja vuosiluku. Voinemme täten olettaa, että se ei ole Sam Seikkailija (Brick Bradford), Sami Salama (Flash Gordon) eikä Samin Sarja (Sam's Strip), sittemmin Sami ja Siilo (Sam & Silo). Edelliset olivat muiden lehtien sarjiksia ja jälkimmäinen vasta 1960-luvulta. Samin Sarja oli kyllä tekijänsä Jerry Dumas'n mestarinäyte.
50-luvulla Veikko "Joonas" Savolainen oli Hesarissa töissä, mutta teki kai lähinnä vain nimisarjaansa Joonasta.
-
Sami-sarjis ei vielä valjennut, mutta mainio Laikku 5 (Asema Kustannus) kertoo mm. Egon Meurosesta (1922 - 2005), joka piirsi Ilta-Sanomille "Sakua" 1950-52 ja 1954-59. Joonaksen lähdettyä Hesarista Meuronen piirsi HS:iin seikkailusarjaa "Esa Ahto" 1960-65.
-
:'( siis en todellakaan tiedä muita yksityiskohtia kuin Sami sarjakuvana Hesarissa vuodelta 1952. En ole itse kyseistä sarjista nähnyt koskaan. Oisko tyylilaji joku "jussijuonio" vai mikä..siis ehkei sitten kuitenkaan kotimainen vaan käännös? Hesarista kysymällä tietenkin asia selviäis...nettiarkistoilla vaan on niin lyhyt historia ::).
Mut kiitos tästä. Josko lähtis aukeemaan joltain suunnalta?
toivossa eläen Helga
-
Olipa uteliaisuutta herättävä ja haastava kysymys. Tsekkasin vuoden 52 Hesarit kirjaston mikrofilmirullilta. Sellaista sarjaa kuin Sami ei ole ollut. HS:n sarjat olympiavuonna olivat aakkosjärjestyksessä mainittuna Aku Ankka, Felix Kissa, Into Ilves, Jenni, Joonas, Jori Sawyer, Kippari Kalle, Kissalan pojat, Mikki Hiiri, Rip Kirby, Roi Rohkea, Tarzan ja Ulla. Vielä oli joulusarja Pikkuväen joulu ja uskonnollinen sarjis Poika Golgatalla. Lisäksi sekalaisia pilakuvia oli lukuisia, mutta ei otsikolla Sami.
Melkoinen kavalkadi! Paljon kovatasoisempi sarjakokoelma kuin nykyään Hesarissa. Yli puolet näistä on seikkailusarjoja (Mikkikin oli).
Seikkailusarja Into Ilveksen tekijäksi on signeerattu Vesan äsken mainitsema Eugon Meuronen. Kallistun siihen suuntaan, että Vesan Saku on oikea nimi.
-
Siirretään tämä ketju Hesariketjuun strippiosastolle kuun vaihteeseen mennessä.
Entäs jos vastaus onkin toi Vesan mainitsema sarja Ilta-Sanomissa? Mutta joo, stirppisarjasta kun ilmeisesti on kyse, niin sille alueelle tää kuuluu.
-
Kuten Satunnaisen kävijän vastauksesta kävikin jo ilmi, kannattaa suunnistaa kirjaston mikrofilmienkatseluhuoneeseen jos tällaiset kysymykset kiinnostaa. Ei oo vaikeaa touhua lehtien löytäminen ja selaaminen. Sitäpaitsi vanhojen sanomalehtien kaikilla sivuilla on jotain kiinnostavaa...
-
Laitoin Sakusta joskus näytteenkin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7857.msg149254.html#msg149254) tänne Kvaakiin... ihan kelpo kuvasarjaa, ja ihan erilaista kuin Egonilla aikaisemmin. Modernimpaa.
-
Paljon kovatasoisempi sarjakokoelma kuin nykyään Hesarissa. Yli puolet näistä on seikkailusarjoja (Mikkikin oli).
Mutta mahtoiko Hesarissa tulla sitä jaksoa, jossa neuvostokomissaari Musta Pekka "opastaa" Mikkiä ja Eka Vekaraa iloisessa Moskovassa? Se on juuri 1950-luvun alusta.
-
Mutta mahtoiko Hesarissa tulla sitä jaksoa, jossa neuvostokomissaari Musta Pekka "opastaa" Mikkiä ja Eka Vekaraa iloisessa Moskovassa? Se on juuri 1950-luvun alusta.
Olen ollut jo pitkään aikeissa mennä kattomaan noita mikrofilmeiltä, vaan kun ei ole ollu aikaa. Kyseinen jakso on alkuaan 1950. Suomessa varmaan 1951 lehdissä.
Timo
-
Ei vuosikerran selaamiseen mennyt kuin 20 minuuttia. Tuonaikaiset ohuet Hesarit vievät tilaa vain noin kuusi mikrofilmirullaa ja olen tottunut mikrofilmien käyttäjä, koska olen tehnyt sukututkimusta. Lisäksi käytin tiettyä systeemiä, jonka kaikki informaationhakijat tietävät ja jossa ei tarvitse katsoa joka päivän tai edes joka viikon lehtiä. Systeemissä aina puolitetaan kohteena oleva ajanjakso ja katsotaan parin kolmen päivän ajan tapahtuuko muutosta.
On hirveä työ lukea joka sivu läpi, paitsi jos haluaa samalla lukea vanhoja uutisia. Vuonna 52 silmiini osui kivoja uutisia olympialaisista, tutkimusmatkailijoista ja filmitähdistä. Kylmä sota näkyi selvästi. Aku Ankka –lehteä lanseerattiin näyttävästi.
Musta Pekka ei ollut Gottfredsonin Mikki-seikkailussa. Ulla muuten on yhtä kuin Mafalda ja Jenni on se riisuutuva Jane. Tarzan oli Rex Maxonin piirtämä, ei toki Hogarthin, Fosterin ja Manningin veroinen strippi. Jos tänä päivänä ilmestyisi sanomalehti, jossa julkaistaisiin Roi Rohkeaa, Jori Sawyeria, Joonasta, Raymondin Kirbyä, Jatko-Mikkiä, Jenniä, Tarzania tai edes kolmea näistä, tilaisin sen pelkästään sarjakuvien takia.
Koska kaikkea ei vielä löydy netistä, on tosiaan suositeltavaa opetella etsimään aineistoa mikrofilmeiltä. Aloittelijalle on hankalaa kiinnittää rullat lukulaitteiden keloihin (siksi uudempi aineisto on talletettu helpommin käytettäville mikrokorteille), mutta kirjastovirkailijat auttanevat asiassa. Käsittääkseni kaikissa maakuntakirjastoissa ja yliopistojen kirjastoissa on maamme isoimmat lehdet kopioituina mikrofilmeille 80-luvulle asti.
-
Aivan oikein, Joe! Loistavaa tietoa. Rusetin perusteella luulin, että kyseessä oli Mafalda.
Voin katsoa 50-luvun Hesareita ensi kerralla kun käyn kirjastossa ja kun on ylimääräistä aikaa. Jos ”neuvostojuttu” ilmestyi Amerikassa 1950, se on tullut suomeksi – jos on tullut – vasta 50-luvun puolivälin jälkeen. Nimittäin vuonna 52 julkaistiin suomeksi vuosien 46 ja 47 Mikki-strippejä.
Kyseessä täytyy olla tarina ”The Moook Treasure”. (30.1.-8.7.1950). Googletus kertoo, että Moook on tarinassa erään hengen nimi. Juttu on äänestetty inducksissa Disney-tarinoiden top sataseen, jopa sijalle 62. Aika asiallisia Ankka-valintoja tuolla kärjessä.
http://coa.inducks.org/recommend.php?top100=1.
-
Niin, Suomessakin taisi olla pieni katkos Mikin seikkailujen julkaisemisessa 1940-luvulla, ja siksi vähän myöhässä tulivat jutut. Moookin aarre -tarina on eräänlainen sovitus Aladdinin lampun hengestä, joka jossakin Nepalin vuorilla piilottelee. Mikki sekä Eka pääsevät lopulta hengen luo, mutta iloisen Moskovan kautta.
-
Nimittäin vuonna 52 julkaistiin suomeksi vuosien 46 ja 47 Mikki-strippejä.
Onpas erikoista, sarja kun alkoi suht tuoreeltaan Hesarissa 1930. Esim. vilkaisu Minä Mikki Hiiri -opukseen sanoo että Mikki Hiiri ja seitsemän kummitusta julkaistiin Hesarissa 22.10.1936 - 15.2.1937, kun se alun perin USA:n lehdissä julkaistiin 10.8. - 28.11.1936. Eli vain pienellä aikaerolla. Olisikohan sota-aikana jätetty jaksoja julkaisematta? Suomihan oli Saksan liittolaismaana periaatteessa sodassa USAn kanssa (Saksassa ja Italiassa ei julkaistu mitään USA:laisia sarjakuvia). Tosin tänne tuli muita Saksan liittolaismaita enemmän ja vapaammin esim amerikkalaisia elokuvia.
Mikin koko julkaisuhistoriaa hesarissa ei liene kukaan käynyt läpi.
Timo
-
Uusi Suomi julkaisi sekin sota-aikana jenkkisarjakuvaa. Taisin siitä täällä jossain ketjussa mainitakin.
-
Piti selata mikrofilmirullia melkoisesti, mutta löytyi. Mikin seikkailu Moookin aaarre (30.1.-8.7.1950) on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.4.1960-24.2.1961.
Reilun viiden kuukauden (138 stripin) mittaisen seikkailun julkaiseminen kesti meillä siis kymmenen kuukautta. Hesarissa julkaistiin tuohon aikaan arki-Mikki vain joka toinen päivä, siis kolme strippiä viikossa. 50-luvulla sarjan julkaisemisessa näyttää olevan välillä usean päivän ja jopa parin viikon taukoja.
Moook oli ihan kekseliäs seikkailu kuten Eka Vekara-tarinat yleensäkin. En huomannut sensuroituja strippejä Neuvostoliiton käsittelyn takia, mutta en kyllä seurannut strippien päiväyksiä täysin kattavasti.
Kuriositeettina mainittakoon, että vuonna 60 Hesarissa esiintyy Jack Kirbyn ja Wally Woodin scifi-sarja Sky Masters huvittavalla nimellä Kai Masters. Kyllä nykyinen strippisarjakuva on alennustilassa, kun vertaa näiden vanhojen lehtien sarjoihin.
Enpä ole koskaan kuullut, että jenkkisarjojen julkaisu olisi ollut meillä harvinaista sota-aikana. Olen luullut, että kymmenet lehdet julkaisivat niitä.
-
En huomannut sensuroituja strippejä Neuvostoliiton käsittelyn takia,
Oliko semmoinen missä Komissaari-Musta Pekka käskee laittamaan hymyilylaitteet (semmoset koukut jotka nostaa suupielet ylös) naamalle "Valtio käskee ihmisten näyttämään iloista naamaa, tai muuten..." (kyseinen strippi on jossain Kvaakissa, laitoin sen joskus jonnekin tänne).
Enpä ole koskaan kuullut, että jenkkisarjojen julkaisu olisi ollut meillä harvinaista sota-aikana. Olen luullut, että kymmenet lehdet julkaisivat niitä.
Eipä kai meillä moista tapahtunut, kuten Saksassa ja Italiassa ja ilmeisesti Saksan miehittämissä maissa.
Timo
-
Moook oli ihan kekseliäs seikkailu kuten Eka Vekara-tarinat yleensäkin. En huomannut sensuroituja strippejä Neuvostoliiton käsittelyn takia, mutta en kyllä seurannut strippien päiväyksiä täysin kattavasti.
Miten muuten on, sensuroitiinkohan Johnny Hazardin agenttiseikkailuja? Ainakin niitä paheksuttiin radiossa..
-
Toistan itseäni Sarjainfosta 2/2004: Johnny "Huimapää" Hazard lähti kuin mummo lumesta Suomen sosiaalidemokraatin sivuilta silloin, kun sissipäällikkö "Bolo Guerreron" ja muun "Kuuban klikin" kätkemiä rahoja ryhdyttiin sarjassa jäljittämään. Uudessa Suomessa Jonni sai jatkaa ko. lehden loppuun asti pupillittomien kommaripaholaisten jahtia.
Bätmanin kirjoittajana Frank Robbins oli viimeisinä vuosinaan lahjakkaimmillaan, niissä jutuissa oli samaa lennokkuutta kuin Hazardilla vielä 1950-luvulla. Man-Bat ym...
-
Tarkistin, että Hesarin Moook-tarinasta on jätetty strippejä pois Moskovan-käynnistä. Neuvostoliitossa käydään ja Musta Pekka näkyy komissaarina, mutta hänen johtamaansa kaupunkikierrosta Mikille ja Ekalle ei näytetä.
Musta Pekka tavataan seikkailussa ensimmäisen kerran stripissä 9.5.50. (HS 23.11.60). Tämän jälkeen Hesari julkaisi seuraavana vasta stripin 24.5.50 (HS 25.11.60.; Mikki ilmestyi siis vain joka toinen päivä). Tässä stripissä ensimmäisen ruudun Mikin puhekuplan tekstiä on muutettu siten, että se on suora jatko 9.5.-stripin tekstiin.
Väliin jääneitä strippejä 20.5., 22.5. ja 23.5.50 on netissä Inducksissa tarinakoodi YM 121:ssä. Parempi scanni on osoitteessa http://stp.ling.uu.se/~starback/dcml/creators/fg1950.gif Ovathan nuo hyvin poliittisia.
Timo pani tänne (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7780.msg85230.html#msg85230) liitteeksi kuvan stripistä 26.5.50 (sama on julkaistu Timon päätoimittamassa Ankkalinnan pamauksessa 16). Tämä on se ”hymyilylaitestrippi”.
Sitä ei nähty Suomessa. Strippi 25.5.50 on HS:ssa 28.11.60 ja seuraavana sitten vasta 29.5.50 lehdessä 30.11.60. Tästä päivästä (29.5.50) lähtien poistoja ei ole tehty. Hengen meno Pentagoniin töihin lopussa julkaistiin.
Toivottavasti tämä selitys ei kuulostanut sekavalta. Kukakohan stripit päätti jättää julkaisematta - lehti, Bulls (tai vastaava välittäjä) vai itse Disney-yhtiö?
Minulla on vakaa mututuntemus, että kyllä amerikkalaisia sarjoja on julkaistu meillä 2. ms:n aikana muissakin sanomalehdissä kuin Hesarissa ja Aamulehdessä. Luonnollisesti niiden määrä kuitenkin räjähti vasta 50-luvun alussa osana pula-ajan hellittämistä ja amerikkalaistumisen rantautumista (Aku Ankka Coca-Cola, tv ym.).
-
Kiitokset, Satunnainen kävijä, tutkimustyöstä, joka minun itseni piti tekemän! Säästin monta tuntia, kun olisin kuitenkin kaivellut 1950-luvun lehtiä jne. Loistavaa! :)
Seuraava Pamauksen numero kun käsittelee politiikkaa ja tämä asia oli tarkoitus tarkistaa. Sitä onkin vaikeampi selvittää, kuka päätti jättää stripit pois. No, Neuvosto-Venäjää ei tuohon aikaan saanut loukata, että lie helppo arvata että lehden toimituksessa nuo rapsattiin pois. Uusi Suomi olisi taatusti julkaissut koko satsin. ;D
Timo
-
Harmi että tämä menee koko ajan sivuun aiheesta (Sami-sarjis), mutta mutta... jos vuonna 52 julkaistiin suomeksi vuosien 46 ja 47 Mikki-strippejä, niin nämä julkaistiin varmaan hilkulla vähäsen toisen maailmansodan jälkeen:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8829.0;attach=7100)
21.8.1943
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8829.0;attach=7102)
23.8.1943
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8829.0;attach=7104)
21.9.1943
Varasinkin kirjastosta maanantaiksi mikrofilmirullia ja vetelen stripeistä kopioita.
Pitäisiköhän koittaa kaivaa nuo natsi-stripitkin.
Timo
-
Jos vuoden 1943 Mikki-strippejä on julkaistu Hesarissa, ne on todennäköisesti julkaistu vuoden 46 paikkeilla. Muistan nimittäin, että vuoden 49 Hesarit sisälsivät vuosien 45 ja 46 strippejä. Tämä osui silmiini kun plarasin vuoden 50 mikrofilmejä.
Aluksi Helsingin Sanomien Mikki oli hyvin lähellä alkuperäisjulkaisujen ajankohtaa, mutta joskus 40-luvulla tulee tuo noin kolme strippiä viikossa -julkaisutahti ja eroa alkuperäiseen tahtiin syntyy nopeasti.
Minun ei tarvitse kirjastossani edes varata mikrofilmejä, vaan menen vain ja otan minkä vuoden rullan tahdon. Joskus pitää vain varata filminlukulaite.
Voisimmeko me Gottfredsonin sarjojen ystävät tehdä työnjaon ja selata kukin jonkin sovitun tietyn ajanjakson Hesareita ja merkitä muistiin Mikki-stripit? Niin ei tulisi isoa urakkaa yhdelle ihmiselle. Apuna pitää tietysti käyttää Inducksin tarinaindeksiä.
Eikös 40- ja 50-luvun Gottfredsoneita ole uusintajulkaistu hyvin nihkeästi? Sarjoissa tehtiin selkeitä ylilyöntejä ja kenties syynä sensurointiin voi olla siksi Disneykin.
-
Onpa komeaa Mikkiä!
Aika kauas on tänä päivänä näiden laadusta pudottu.
-
Jos vuoden 1943 Mikki-strippejä on julkaistu Hesarissa, ne on todennäköisesti julkaistu vuoden 46 paikkeilla.
Vähän kuten arvioinkin. Pitääpä tsekata.
Minun ei tarvitse kirjastossani edes varata mikrofilmejä,
Turun kirjastossa ne pitää varata varastosta. Vain uusimmat jonnekin 80-luvun alkuun on vapaasti kaivettavissa. Voi liittyä siihen että rakennettin vasta tämä uusi kirjasto ja kaikki ne on vielä varastoissa. Tai ehkä ne ei sieltä edes tule. Edellisenä päivänä pitää varata. :(
Voisimmeko me Gottfredsonin sarjojen ystävät tehdä työnjaon ja selata kukin jonkin sovitun tietyn ajanjakson Hesareita
No sehän olisi hienoa! Saataisiin tämäkin asia selväksi ja voisi vaikka indeksoida ne Inducksiin. Varaan huomenna nuo vuoden 1946 lehdet ylihuomiseksi, katson nyt ainakin mitä natsistrippejä mahdollisesti on julkaistu, jos on..
Timo
-
Varasinkin kirjastosta maanantaiksi mikrofilmirullia ja vetelen stripeistä kopioita.
No olipa harvinaisen surkeaa. Joko en osannut käyttää lukulaitetta oikein tai sitten koneet (Canon Microfilm Scanner) on ihan p****ja. Näyttöruutu oli himmeä enkä keksinyt mistään nuppia (kokeilin kaikkia) josta kirkkautta olis saanu lisää. Keskeltä himmeä ja laidoilta vielä himmeämpi. Sai siitä selvää, mutta vaivoin. Lisäksi tyyppi joka yritti neuvoa laitteen käyttöä ei osannut laittaa rullaa kunnolla paikoilleen, siinä meni tuhratessa varmaan vartti - olikohan joku työllistetty - ei vaikuttanut informaatikolta. Kopiot joita koitin ottaa olivat alta kaiken arvostelun, ihan hanurista. Ohessa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8829.0;attach=7146)
Valokopiosäätö sentään oli. Pykälän tummempi säätö toi täysin mustan tulosteen.
Sunnuntai-Mikit olivat selvästi uudempaa kamaa, mutta kun en zoomaamallakaan saanut tolkkua syndikaatin vuosiluvusta (1958-59 tjm).
Ei tehnyt mieli varata vuoden 1946 Hesareita.
Timo
-
Valvontakomission sensuuri iskee!
-
Valvontakomission sensuuri iskee!
Joo. Ja nyt kun rupesin kattomaan, voisinko varata Yliopiston kirjastosta samat (jos lukulaitteet vaikka olis paremmat), niin tulikin "yhteys tilapäisesti poikki"! Ho hoo.
EDIT: Nyt pääsin läpi. "Pyyntösi ei onnistunut. Kysy virkailijalta." Kun pääsen sinne, tulevat mustapukuiset ja vievät. ;D
Timo
-
Saako noista mikrofilmilukulaitteista edelleen vain paperikopioita vai joko saisi kopiot suoraan digitaalisena?
-
Saako noista mikrofilmilukulaitteista edelleen vain paperikopioita vai joko saisi kopiot suoraan digitaalisena?
Ei ainakaan noista vehkeistä irronnut.
Voi kun digitalisoisivat kaikki mikrofilmit verkkoon. Miksi muuten mikrofilmi ei ole julkaisu (vai onko?), mutta verkkoversio mikrofilmeistä sitten ilmeisesti semmoinen olisi, jolloin niiden digitalisoiminen jäisi ehkä sitten tekijänoikeuksien takia tekemättä.
Entä jos joku keksisi tavan millä sitä mikrofilmiä voisi selata verkon yli analogis-digitaalisesti?
Timo
-
Tekijänoikeuslaki määrittelee muistaakseni poikkeuksena kirjastot, joilla on oikeus pitää mikrofilmattua aineistoa luettavana. Valokopiointiakin on jotenkin rajattu koskemaan yksittäisiä artikkeleita yms. Eli esim. sitä koko mikrofilmiä ei varmaan saisi kopioida vaikkapa skannaamalla.
-
Jossain on nyt vikaa. Ei mikrofilmeistä pitäisi tulla noin vaaleita kopioita! Yleensä ongelmana on päinvastoin liika tummuus. Onkohan tuossa häivytetty taustan tummuus tahallaan pois, jolloin jäljelle jää vain piirrosten harvoja ääriviivoja?
En ole törmännyt Canon Microfilm Scanner-merkkiseen enkä edes Canon-merkkiseen lukulaitteeseen, sekin kuulostaa oudolta. Yleensä laiteet ovat kymmeniä vuosia vanhoja eikä niissä ole mitään skannausmahdollisuutta eikä kummoista valonsäätöä tai tarkennusta. Enkä minä ole käyttänyt edes sellaista laitetta, josta voi kopioida!
Sinänsä mikrofilmejä ei ole tarkoitettu kopiointiin, vaan tiedonhakuun. Monet lehdet on filmattu rullille vuosikymmeniä sitten. Jos haluat Timo sarjoista kunnolliset kopiot, tilaa kirjaston varastosta paperiset lehdet haluamaltasi ajalta. Turun kaupunginkirjastossa on todennäköisesti kaikki Hesarit paperisina ja jos jostain syystä ei ole, niitä saa yliopistojen kirjastojen vapaakappalevarastosta.
Mitä todennäköisimmin muuten pystyt katsomaan rullia ilman tilausta Turun yliopiston kirjaston mikrofilmiarkistossa. Se nopeuttaisi hakujasi.
Mikrofilmirullan kiinnittäminen kelaan on aluksi hankalahkoa ja vaatii hieman kokemusta ennen kuin näkee miten päin filmi kannattaa asettaa, mutta kyllä se siitä. Itse asetan rullan kuin rullan paikoilleen alle 20 sekunnissa.
Totta, että syndikaatin merkitsemistä vuosista ei saa aina selvää ja joskus vuosi voi olla pyyhkiytynyt kokonaan pois, mutta päiväys sekä Inducksin tarina- ja henkilöindeksit auttavat jutun jäljittämisessä, ja usein vielä vuosi pulpahtaa seuraavassa stripissä näkyviin.
Tein äsken nopeita pistokokeita vuosien 46 ja 48 Hesareihin.
HS 2.1.46 = Mikki 25.9.42
HS 2.1.47 = Mikki 23.2.43
HS 1.9.47 = Mikki 17.6.43
HS 16.1.48 = Mikki 25.12.43
Koska nuo natsistripit ovat syksyltä 1943, on selvää, että niitä on jätetty pois. Niitä kaikkia ei ole voitu ehtiä julkaista loppuvuonna 47 – näemme, että yhtäkkiä vuoden 48 alussa julkaistaan jo vuoden 43 lopun strippejä.
-
Mitä todennäköisimmin muuten pystyt katsomaan rullia ilman tilausta Turun yliopiston kirjaston mikrofilmiarkistossa. Se nopeuttaisi hakujasi.
joo, ehkä se onnistuu. Yleensä siellä on kyllä melkein kaikki aineisto pitänyt tilata edellisenä päivänä. Kaikki mitä ei käsikirjaston hyllyssä ole, eikä siellä paljoa ole. Aionkin tässä pian joku päivä mennä yliopiston kirjastoon, kunhan saan taas noita töitä pois alta.
Timo
-
Käväisin Tampereen pääkirjastossa ja kurkkasin siellä noita mikrofilmilaitteita. Olen niitä aina silloin tällöin käytellyt, mutta kopioita en ole ottanut. Muistelin että siellä olisi uudehko mikrofilmikopiokone, jolla saisi myös skannattua. Ja niinpä olikin, ainakin opastustekstin mukaan koneella saisi myös skannauksia. Enpä nyt kyllä ehtinyt jäädä kokeilemaan.
Sinänsä hidasta ja tuskallista hommaa varmaan. Etsit oikean kohdan mikrofilmirullasta toisella lukulaitteella (näin siinä neuvottiin), räpläät rullan irti, siiirryt kopiokoneelle, räpläät rullan koneeseen, ja sitten kopio tai skannaus. Muutaman stripin tuolla tavalla kyllä tallentaa, mutta isommassa määrin melko hankalaa, eikä jälki varmasti ole kovin kummoista.
Hankalaa on kyllä sidotuista vuosikerroistakin kopioiminen. Järkälemäisiä opuksia. Digikameralla saa nopeita muistiinpanoja, jos ei muuta tarvitse.
-
Sinänsä hidasta ja tuskallista hommaa varmaan. Etsit oikean kohdan mikrofilmirullasta toisella lukulaitteella (näin siinä neuvottiin), räpläät rullan irti, siiirryt kopiokoneelle, räpläät rullan koneeseen, ja sitten kopio tai skannaus.
No ei se noin vaikeaa kyllä Turun kirjastossa ollut. Näyttöruudun alareunassa oli kopiokoneen nappula "valon palaessa voit ottaa kopion" ja kopion tummuussäätunappulat.
Olis ollu kätevää, jos vain olis muuten toiminut. Ehkä tein jotain väärin (?). ???
Timo
-
Olis ollu kätevää, jos vain olis muuten toiminut. Ehkä tein jotain väärin (?). ???
Koititko ottaa useamman kopion eri säädöillä?
En ole mikrofilmejä paljoa penkonut, mutta nyt alkoi kiinnostaa.
-
Koititko ottaa useamman kopion eri säädöillä?
Jep jep. Vaihtehtoina olivat 100% musta ja 100% valkoinen. Eikä suuntaan tai toiseen tarvinnut säätää kuin pykälän verran.
Jos haluat Timo sarjoista kunnolliset kopiot, tilaa kirjaston varastosta paperiset lehdet haluamaltasi ajalta.
"Painettujen kotimaisten sanomalehtien valokopiointi on kielletty."
Timo
-
Suomen yliopistokirjastojen pahin ongelma on raha, raha, raha.
Eri paikoissa on hyvin vaihtelevan laatuisia ja kuntoisia koneita. Täälä Oulusa on myös noita joilla voi kopioita ottaa, mutta hyvää laatua ei kannata odottaa. Yleensä kyllä saa luettavaa, jos filmi ei ole raapiutunut.
Parhaita ovat suuret puiset, jotka heijastavat kuvan ylhäältä alas. Sellaiset, joita Peter Greenaway käytti Kuolema Seinellä -elokuvassa.
t. Reijo
-
Olin jo unohtaa skannata tänne. Yliopiston koneet olivat toista maata. Kopiosta tuli näin hyvä, vaikka en osannutkaan sitä kohdistaa kaikista kohdistusmerkeistä huolimatta niin, että koko strippi olisi tullut mukaan. Eka ruutu jäi pois. 26.1.1944 alunperin ilmestynyt Mikki-strippi Lectrobox-jaksosta. Eli Mikin suuret seikkailut -jättikirjasta löytyvä Mikki ja elektronilaatikko. Hesarista 8.12.1947.
Selasin nopeasti 1946 ja -47 lehdet ja huomasin osapuilleen vain saman, minkä Satunnainen Kävijä jo pani merkille.
Niin, ja joo, etukäteen pitää varata päivää ennen kelat.
Timo
-
Kiva että onnistui noin hyvin! Tekniikka kehittyy. Minä en ole edelleenkään nähnyt lukulaitetta, jolla voisi kopioida tai skannata. Olen vain joko ottanut itse kopioita tai pyytänyt jäljennepalvelua kopioimaan. Kukaan ei ole koskaan kieltänyt aineiston kopioimista. Tosin kohdallani kyse on ollut aina yksittäisistä lehtijutuista. Kirjaston jäljennepalvelu ei varmastikaan ota tehtävänannoksi etsiä ja kopioida kaikkia Gottredsonin Mikki-strippejä aikavälillä x ;D.
Ainakin Jyväskylän yo:n kirjastolla voi kävellä mikrofilmihuoneeseen ja ottaa mitä rullia haluaa. Lukulaite pitää varata etukäteen. Kopiointipiste on 20 metrin päässä mikrofilmeistä.
Tuo strippi ei ole 26.1. 44, vaan 26.11.43. Sen sanoo sekä vertaus päiviin, mitä sanoin tuossa yllä että hieman pyyhkiytynyt toinen ykkönen kuukausimerkinnässä.
-
Veljensä Brad Gilchrist lopetti jo aiemmin.
Ennen Nancyn / Ullan tekoon ryhtymistä (1995) he tekivät mm. Muppetit-strippejä, joita ainakin Iltalehti julkaisi meillä. Suomalaissyntyinen Klaus Nordling (1910 - 1986) assaroi Gilchristejä viimeisenä sarjakuvatyönään.
-
Gilchristhän käytännössä potkittiin pihalle. Assarin ahdistelua ja alkoholismia oli ainakin nettijuorujen perusteella taustalla.
Ja hyvä näin, oli miehen sarjakuvallinen ulosanti keskittyi lähinää yltimakeaan siirappisuuteen, bikinipimuihin, rock-nostalgiaan ja sotaveteraanien palvontaan.
Uusi tekijä sen sijaan tekee tykkihyvää matskua.