Ei juma! Juuri tuollaista muka-filosofointia en voi sietää!
itsellä on hubaaPaitsi jos menee mauttomuuksiin, kuten joillakin joskus. Ei sulla ole mitään moitittavaa, mutta eräille kyllä.
Kuten mainittu, Langdonin olisi pitänyt kuolla kaulakiikussa.
Milloinkas seuraava numero ilmestyy?
Voisiko tehdä pientä päivitystä:
nro. 11 - Ortiz/Faraci (ilm. 29.8.) "Pako" ["Evasione"]
nro. 12 - Ortiz/Faraci (ilm. 19.9.) "Nopea päätös" ["Minuti contati"]
nro. 13 - Fusco/Nizzi (ilm. 10.10.) "Moctezuma"
nro. 14 - Del Vecchio/Nizzi (ilm. 31.10.) "Likainen maa" ["Soldi sporchi"]
nro. 15 - Del Vecchio/Nizzi (ilm. 21.11.) "Hiekkakuoppa" ["Sandy well"]
Suomen kylmän talven iskiessä Almanaccot taikka klassikko-Galepit. Askolla varmaan hihassa jotakin tähän liittyen.
Onko tämä Bianchinin festarikuva kenenkään muun mielestä aavistuksen kömpelö?
Spadan tyyli muistuttaa ainakin noiden pikkukuvien perusteella melkoisesti Marcelloa. Pasoleatin suureksi riemuksi.Joo aika erikoinen kansi tosiaan. Yleensä kansissa on aina "tilanne" päällä, mutta tossa Tex vaan seisoskelee karttaa vasten.
(http://www.sergiobonellieditore.it/tex/archivio_arretrati_scheda_albo/add/tex0563_p.jpg)(http://www.sergiobonellieditore.it/tex/archivio_arretrati_scheda_albo/add/tex0563_g.jpg)
Onkohan tossakin tarinassa taas Kit Willer pääosassa...? Positiivista ainakin on, että koko kvartetti esiintyy tässä tarinassa.
EDIT. Muistin virkistykseksi kaivelin hiukan tuolta toisesta ketjusta listaa siitä, mitä on lupailtu tulevaksi. Ja nämä siis numerosta 2/08 etiäpäin.
Boselli/Spada, 2 nro
Nizzi/Repetto, 2 nro
Nizzi/Rossi, 2 nro
Nolitta&Boselli/Ticci, melkein kolme numeroa
Boselli/Seijas, vähän päälle 1 numero
Faraci/Cestarot, 2 nro
Nizzi/Civitelli, 1 nro (ainakin Italiassa värijulkaisu)
Boselli/Bianchini&Santucci, 3 nro
Ensi vuoden schedule vaikuttaa hiton kiinnostavalta!Aivan, ja ennen kaikkea saadaan vihdoin tarina, jonka pituutta ei ole määrätty etukäteen, joten Nolitalla ja Bosellilla on ollut vapaat kädet, eikä lopun suhteen ole tarvinnut kiirehtiä. Sitten toinen on tietty Faracin ja Cestaroiden teos, josta ennakko maistiasia onkin aika rutkasti jo sadellut.
Onko tämä Bianchinin festarikuva kenenkään muun mielestä aavistuksen kömpelö?Aavistuksen? Kyllä jos tuommosta jälkeä lehteen asti pääsee, niin on varmaan muutamalla Willer-fanilla pari sanaa Bonellin suuntaan...
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_lug07/img/bianchini.jpg)
Painossa olevat #11 ja #12 ovat Rennen nimeäminä "Vankilapako" ja "Luetut hetket".Kiitos tiedoista. Elikkä Vecchion "dirty money" saadaan sittenkin kokonaisuudessaan tänä vuonna. Hyvä juttu.
Numerot #16/07 ("Seikkailu Utahissa") ja #1/08 ("Kuoleman polulla") ovat klassikkokamaa ristampoista #15 ja #16.
Elikkä Vecchion "dirty money" saadaan sittenkin kokonaisuudessaan tänä vuonna. Hyvä juttu.
Wade: Se on päivityksen alla se sivu. Spada kärsii terveysongelmista, eikä tarina valmistu/julkaista ajallaan
Onko uusin nro11 jo ilmestynyt, meinaan ei ole postilaatikosta vielä kopsahtanut mutta oli paikallisessa marketissa jo myynnissä?
Sama huomio, jotenka huomenna varmaan tilaajatkin saavat nauttia Faracin esikoisesta...
Kuvitus oli hyvää, mutta ei enää ihan parasta Ortizia. Oli kiva huomata ikämiehen vielä jaksavan. Vaan miksi hän oli piirtänyt ensimmäisen sivun viimeiseen ruutuu kadunmiehelle sian kärsän? Se on niin selkeä kärsä, että sitä on melkein pakko pitää tarkoituksellisesti piirrettynä.
Parhaillaan Ortiz tekee maxi-texiä. Siitäpä olisikin hyvä jäädä eläkkeelle, niin ei käy kuten Galepille ja Letterille.
Mistä muuten vetoa, että Jacky Blunt palaa jonakin kauniina päivänä.Mutta mulle jäi kyllä sellainen mielikuva, että Jacky Blountin kohtalo oli sinetöity.. Voin olla väärässäkin, mutta ymmärsin, että hirttotuomio olis varma..?
Faraci ei vakuuttanut minua ihan täysin, vaikka aika hyvän tarinan hän oli juoninut keltanokaksi. Mutta jos muistetaan, miten Boselli aloitti huikealla Carsonin menneisyydellä, niin ei Vankilapako sillä asteikolla pärjää mitenkään.
Spada-tarinan jälkeen on vuorossa sitten Repetto Apache-stoorillaan. Käykää www.sergiobonellieditore.it tsekkaamassa kansikuva ja maistiaiset. Babelfish vääntää nimen enkuksi "the lookout", jonka varmaan jokainen osaa suomentaa...
Ei kai sentään :). La sentinella on ainakin minun sanakirjani mukaan vartija...
Uusin Willeri pamahti jälleen luukkuu, tällä kertaa "Likaista rahaa" nimikkeellä varustettuna, Del Vecchion piirtämänä. Tämä numerohan on miehen odotettu debyytti. Miehen tyyli oli muuten hienoa, mutta paikoitellen kasvot eivät olleet täysin symmetrisiä, joka pisti silmään jo pienellä pläräyksellä. Tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta...
Nenä on ehkä liian iso ja kuvakulmakin hiukan viistosta joten se hämää..
Minua ei Fuscon tyylittely häiritse.
Tosin se saattaa olla realismia, tuon ajan sohloilla ei juurikaan osunut.
...
Maisemat toivat mieleen Victor de la Fuenten taiteen. Mutta aivan yhtä taitava del Vecchio ei ole, sen näkee etenkin Texin kasvoista eri kuvissa. Texillä tuntuu olevan aivan liian monet kasvot.
...
Porco piirtää karmeaa suttua aivan kuin Surcello-- Porcolla ei onnistu minkäänlainen siistin viivan piirtäminen, on kuin 2-vuotiaan yritelmiä.
Cheyennen logiikan mukaan lännenelokuvat pitäisi kuvata mahdollisimman huonolla laadulla, vaikkapa lp:nä VHS:lle niin olisihan rosoa.
Kyllä, Civitelli kolahti minuun heti alusta lähtien. Ja Ortizilta onnistuu myös siistin viivan käyttä mikä taas on mahdotonta noille kahdelle-joitten-nimeä-ei-voi-mainita.
Mielestäni De La Fuenten tyylissä on sitä rosoisuutta myös.
hyvää täytettä kumminkin saatiin. Parempaa kuin kapteenin pohdiskelut; ajatuskuplilla täytetty aukeama?
Olipahan hieno ruutu tämä intiaanit hyökkää ja me ollaan kuopan pohjalla...
...mutta oi miksi, oi miksi, jälleen kerran here comes the cavalry. Taisi olla jo toka kerta tänä vuonna, kun ratsuväki reima laukkaa viime hetkellä hätiin.
Tex 2/08 (Meksikon retkikunta) putkahti juuri. Kirjoittanut Boselli, piirtänyt Dante Spada. Uusi tuttavuus.
En muista, onko Piccinelliltä ollut Tex-näytettä aiemmin. Tässä nyt jonkinlainen olisi:Minusta tuo on ihan hienoa jälkeä. Ainakin viiva on ohutta. Fusco ja Monti tulee mieleen.
(http://amadeo.blog.com/repository/536460/2042671.jpg)
Tulee vähän Ticci tai Sommer mieleen. Tai Ambrosini. Ei kuvasta voi päätellä paljoakaan. En hurjan innoissani ole.
Ei Spada minustakaan huippupiirtäjien joukkoon sijoitu, ja kuten Janne totesi, niin yhtäläisyyksiä Disoon on kyllä nähtävissä. Mutta positiivisesti: Tex näyttää kuitenkin Texiltä, eikä piirros ole missään mielessä vastenmielistä eikä kömpelöä; eli ei Spadasta mitään inhokkiakaan saa. Kelpaa hyvinkin minulle.Minusta Disossa ja Spadassa nyt ei järin paljon ole samaa. Spadan piirros on huolellista, tunnelmallista ja yksityiskohtaista. Satakertaa mielummin luen Spadaa kuin Disoa. Ainuita miinuksia tuli kasvojen symmetrisyydestä, ja muutamissa kuvissa perspektiivit eivät olleet aivan kohdallaan. Ei siis top 10, mutta ei huonokaan. Parempi kuin esim. Milano.
Minusta tuo on ihan hienoa jälkeä. Ainakin viiva on ohutta. Fusco ja Monti tulee mieleen.
Mikähän tämä julkaisu mahtaa olla?
Ja sitten Civistä:Ja ääni sulla on kuitenkin vielä toisessa ketjussa mv- Texillä?
Parhaiten väritettyä Texiä mitä olen koskaan nähnyt. Jotenkin niin pehmeää, ja värit eivät pistä silmiin.
Texin paitakin on paljon hillitympi. Tuollaista kun saisi :P :P.
Miksi haluaisit saada Texin paitaa?:D Reps
Wade laittoi vähän ilkeillen Mr. FontilleEi suinkaan. Tää on vaan tätä kavereiden välistä naljailua.
Wade laittoi vähän ilkeillen Mr. Fontille; mutta muistan kyllä joskus pienenä poikana kovastikin haikailleeni Texin paidan ja ennenkaikkea saappaiden perään; tollaiset kun saisi!Minä sainkin joskus kymmenen vuotta sitten joululahjaksi. Faija etsi jostakin tyylikkäät bootsitkin. Kaikki Texin kamat oli (on kaapin perällä jossain vieläkin), mustaa huivia ei vain saanut Texin tyyliin pysymään aina ylhäällä. Ja sitten metsässä jahdatessani muistaakseni Mefistoa, astuin koirankakkaan. Vähän aikaa jäähdytin leikkejäni, kun en voinut enää Texin tavoin kävellä kotiini (Hotelliin) kengät jalaksi. Parhaita leikkejä. Broidi oli Carson.
Aika yllättäävää, että Tex vielä nykypäivänä käyttää sanaa "nekru". Luulin, että se sana olisi jäänyt 80-luvun julkaisuihin.
Lupaavalta vaikutti se yksi nuorempi piirtäjä, jolta ei ainakaan Suomessa ole ilmestynyt vielä mitään, mutta jonka Tex muistutti tämän foorumin näytekuvissa hämmästyttävästi Galepin alkuperäistä Texiä. Ei kyllä tule taiteilijan nimi mieleen.
Font: "Punaiset sudet", "Läpi lyijytuulen ja luotituiskun" ja "Colorado Belle". Mahtavaa!
Pieni pettymys oli Zeke Colterin balladi.
mutta Waden jutun kääntäjistä tietysti luin. Hyvä juttu! Tätäpä ei makaronimaan pojilla olekaan... ;DKiitos!
Olisipa ollut Nizziltä hieno veto tehdä n. kahdeksasta ensimmäisestä sivusta täysin puheeton: antaa kuvakerronnan jylhine erämaan maisemineen puhua puolestaan ja virittää lukija pelkästään visuaalisesti oikeaan tunnelmaan.
Pitihän tuota kokeilla miltä se näyttäisi.
...Kiitos. Ja aivan kuten Hannu jo asiasta kertoikin, Fort Sahara on saatavilla lehtipisteistä kautta maan. Muy bien!
Itse julkaisusta sen verran, että pääsin tuttuun, miellyttävään tex-nirvanaan opusta lukiessani. Näin siitäkin huolimatta, että piirtäjänä oli monien kammoama Diso ja käsikirjoituksessa oli muutamia kökköyksiä. Tässä vaiheessa enempiä ruotimatta totean, että oikein kelpo paketti, mitä ryydittää Askon pikkuylläri(t).
Samalla toivotan Mosabackan tervetulleeksi kvaakkiin!
Huonoksi piirtäjäksi Disoa ei voi mielestäni sanoa, mistä kertoo mm. sieltä sun täältä esiin hyökkäävät komeat eläinhahmot.
Se on kaktuspöllö. Kokoa on kyllä kuvassa liioiteltu. Vai onko Tex ihan oikeassa Saharassa, Afrikassa?
Toivottavasti vastaavia lyhäreitä nähdään vielä jatkossakin, sikäli kun pajatsoa ei niiden osalta tyhjennetty jo täysin Kuumikseen ja tähän maxiin.Ainakin viisi yksisivuista lyhäriä on vielä Suomessa näkemättä.
Lämmön keskelle kaivataan Luurankoylänköä. Nyt kaipaankin lisätietoja siitä, että milloin odotus päättyy? Tulisikohan Mefisto-tarina nopeammin bananapressin kautta?
Sitä olen vain viime aikoina ihmetellyt, että miksi seuraava erikoisjulkaisu on Mefiston poika? Mihin unohdettiin Painajainen (1977) tai Viidakon murhenäytelmä (1980) , jotka ovat Mefisto-tarinoiden jatko-osia?
Mefiston poika oli se Kroatiassa julkaistu kovakantinen, jonka valmiin, suhteellisen edullisen ja hyvin laadukkaan painomateriaalin perusteella koko formaattia meille tyrkytettiin kokeiltavaksi...Mitään ei ole varta vasten unohdettu, vaikka logiikka joskus onkin merkillisen käänteistä.Tämä selventääkin paljon aluksi omituiselta tuntuvasta järjestyksestä. Luurankoylängön jälkeiset Mefisto/Yama -tarinat ovat tosin helppo hankkia hyllyyn, joten sinänsä niiden ilmestymisjärjestyksellä "erikoisnumeroina" ei ole väliä. Kiitoksia vain taas selvityksestä!
Rossano Rossin piirrosjälki tuo ainakin näin ensi silmäyksellä paikoitellen mieleen Civitellin.
1) Lehden alkuosassa oli viittaus vanhaan tarinaan. Täytyy lukaista sekin tässä jatkoa odotellessa.
Mosabacka, tarinassahan on kveekareita, ei mormoneita. Mormoneilla on usein täysin päinvastainen asenne väkivaltaan itsepuolustuksessa.Hupsista keikkaa. Näin helposti menevät mormonit ja kveekarit sekaisin, vaikka todennäköisesti ovat hyvin erilaisia ryhmittymiä. Ainoa puolustava tekijä on se, että on Tex Willerissä mormonejakin ollut. Tarkkuutta tarkkuutta.
Jihaa, tänään ostin kaupasta uusimman Tex Willerin. Nämä nykyiset Texit ei taida olla sellasia jatkuvia tarinoita? Siis sellasia jotka jatkuu seuraavassa osassa?? Ei ainakaa tuo 7/2008 ollut..
Ja kun en oo selkoa saanu, että onko nää 2000 luvun Texit ihan uusia tarinoita? Vai uusintaa joltai alkuajoilta kun Texit ilmesty ekaa kertaa.
Mutta kummatkohan olivat näitä mustiin puettuja partasuita, joihin törmää sarjakuvissa ja elokuvissa? Tuntuisi aika oudolta jos kveekarit ja mormonit olisivat olleet ulkoiselta olemukseltaan aivan toistensa kaltaisia. Jommat kummat ovat tainneet lainata ulkonäkönsä toiselle ryhmälle, oletan.Eiköhän taustalla ole ennemminkin Euroopasta tulleet pyhiinvaeltajat, jotka vaikuttivat muihinkin suuntauksiin kuin vain kahteen mainittuun.
Rossi uskalsi piirtää naisen, jolla oli erilainen kampaus. Miten hitossa joku voi sanoa, että se on liian nykyaikainen. Jonkun vanhan 1800-luvun valokuvan perusteellako?
Totta, Rossin piirrosta on välillä aika vaikea erottaa Civitellistä, ja myös minusta se on aika lailla eloisampaa kuin Civin melko "kliininen" piirros.Rossi on mestari. Ainakin kasvoissa näkee eron kun vertaa Civiin.
Ja Janne, itse en käyttäisi Utriota lähteenä yhtään mihinkään, onhän hän surullinen esimerkki kirjailijasta joka propagoi yhtä ainutta asiaansa täydellisen fanaattisuuden hengessä.
Ja Janne, itse en käyttäisi Utriota lähteenä yhtään mihinkään, onhän hän surullinen esimerkki kirjailijasta joka propagoi yhtä ainutta asiaansa täydellisen fanaattisuuden hengessä.
Jos joku kirjoittaisi vaikkapa kansallissosialismista samalla paatoksella kuin Utrio omasta aiheestaan, niin vahvasti epäilen että äänessä olisi ihan toinen kello.
Ja mitä Rhondaan tulee, niin Villa oli kyllä kansikuvassa hänet varsin edustavasti kuvannut...
Rossiko keltanokka??
Näistä lähtökohdista katsoen Rhondan hiustyyli ei siis kuvaa aikaansa. Mutta kuten Dakota sanoi, niin poikkeuksiakin varmaan on ollut.Jospa hänellä on ollut täitä päässä ja hiukset on jouduttu ajamaan pois?
Ensimmäisellä sivulla tosin luki, että kuvittaja on Nizzi :)
Tämän lehden painojälkeen en ole ollenkaan tyytyväinen. Melkein joka sivulla oli mustetta tarttunut viereiseltä sivulta. :-\
Heh, niinpäs olikin. Samanlainen virhe oli joskus aiemminkin, taisi olla lehdessä 2001/10, Nizzi silloinkin piirtäjänä Bosellin tarinassa...Tämä nyt ei haittaa millään muotoa verrattuna ao. tekstiin:
Samaa vikaa täälläkin, sanoisin että melkeimpä pahempaa kuin aiemmin esiintynyt. Mustetta oli tarttunut välillä todella paljon viereiseltä sivulta.Aijai. Aijai. Tähän on kiireesti panostettava. Ticci on sellainen herra, jonka vihdoin hyvää työtä ei saa pilata tuollainen. Oma Texin tilaus alkaa vasta seuraavasta numerosta, joten tuo puhvelit käydään itse valikoimassa kaupasta. Ja kierretäänkin tarkkaan.
Harmillista.
Eikös se mene niin, että a-luokan texistit saavat Willerinsä tiistaina ja b-luokan vasta keskiviikkona tai torstaina? ;)Ilmeisesti... ;D
Alla on pari esimerkkikuvaa omasta lehdestäni.
Alla on pari esimerkkikuvaa omasta lehdestäni. Aiemmin en ole pahemmin viitsinyt mankua painojäljestä, mutta taitaa olla pahin tähän mennessä. Kolmasosa lehden alusta siistiä, lopussa enemmän taikka vähemmän musta tarttumista viereiseltä sivulta.Missä välissä kävit skannaamassa minun Tex Willeriäni? Omassa niteessäni ernotamin kuvien kaltaiset haamukuvat alkoivat about sivulta viisikymmentä. En ole kahdeksan vuoden tilausajalla tavannut tuollaisia suttuja.
1. ja 2. kuva: 'tarttunutta mustaa' ja 3. kuva: ' kaksi eri mustan sävyä'.
Aiemmin en ole pahemmin viitsinyt mankua painojäljestä, mutta taitaa olla pahin tähän mennessä. Kolmasosa lehden alusta siistiä, lopussa enemmän taikka vähemmän musta tarttumista viereiseltä sivulta.Sama vika, tälläistä ei ole ennen tullut vastaan. Aika ikävää. Lisäksi muste tarttuu tosi pahasti sormiin ja sivut ovat täynnä tahroja.
Jospa hänellä on ollut täitä päässä ja hiukset on jouduttu ajamaan pois?
Varjokuvia tai muuten tahriintunutta mustetta riitti minunkin kappaleessani. Muistaisikohan huomenna pirauttaa tilaajapalveluun ja kysyä, saako tällaisesta uuden lehden vai pitääkö mennä kaupasta itse valkkaamaan paras...Kaupasta ei löytynyt parempaa.
Texin kasvot muistuttavat sitä yhtä länkkäreissä usein näytellyttä jenkkifilmitähteä (yleensä roiston roolissa) - nimeä en saa nyt mieleen. Taitaa olla kuva jostain valokuvasta maalattu.
Texin kasvot muistuttavat sitä yhtä länkkäreissä usein näytellyttä jenkkifilmitähteä (yleensä roiston roolissa) - nimeä en saa nyt mieleen. Taitaa olla kuva jostain valokuvasta maalattu.Minulle ainakin tulee mieleen Henry Fonda, ei aina roiston osassa mutta ehkä mieleenpainuvin konnarooli Huuliharppukostajassa. Oliko Fonda Lurkerillakin mielessä?
Kukakohan tuon on piirtänyt, kun Texin ja Lilythin kasvot eivät näytä oikein perinteisiltä?Sanoisin, että Claudio Villa.
Juhla-tex väreissä, kansi on siis Villan kuten Wade ounasteli, muutoin piirros Civitellin: http://www.sergiobonellieditore.it/news/1frameset_news.htmlItselleni värillisyys ei ole ongelma. Kuvissa Texin kumihanskat pistävät kyllä hyvin silmään, kun on jo tottunut siihen, että Tex työskentelee ilman hanskoja. Tarinahan on jo pelkästään sen takia mielenkiintoinen, että siinä on Lilyth, sillä tarina luo silloin pysyvää elementtiä Texin historiaan ja ei siis voi olla kovin irrallinen.
Kaikki värillisten Texien vastustajat kauhistelkaa!
Texillä viikset.Harvoin nähty, mutta kyllähän se texilläkin parta kasvaa (esim. silmälappu-seikkailu). Ja olisiko tuo kuvassa vain kiikarien aiheuttamaa varjostusta ylähuulessa; eihän Texillä tuollaisia viiva-pulisonkejankaan oikeasti ole?
Ihan hienoja nuo Civitellin värikuvat. Italiassa taitaa nykyään olla melkein joka toinen ilmestyvä Tex joku värillinen juhlajulkaisu vai? Toivottavasti noita tulee myös Suomessakin enemmän.Joka sadas normaalisarjassa julkaistava tarina on värillinen. Muuten tulee noissa omissa sarjoissaan. Nyt ei taida mennä mikään satanen rikki, on muistaakseni 575 vuorossa, mutta Texin kuusikymppiset.
Joka sadas normaalisarjassa julkaistava tarina on värillinen. Muuten tulee noissa omissa sarjoissaan. Nyt ei taida mennä mikään satanen rikki, on muistaakseni 575 vuorossa, mutta Texin kuusikymppiset.
Palance oli aika lähellä, mutta tällä mielessäni kummittelevalla näyttelijällä on vielä vinommat silmät ja korkeammat poskipäät.
Oho, kattokaapas tätä Lilyth-tyttöstä! Melkoinen akrobaatti:
Vastoin aiempaa kantaani värillisistä Willereistä, tuo näyttää kyllä toooosi hienolle! Varsinkin Lilyth :-*Samaa mieltä ;)
Hyväpainoksinen Willeri löytyi omasta postilaatikosta.
Kolmatta osaa jo odotellaan malttamattomana täälläkin.
Toivottavasti tarina ei loppuisi vielä siihen... ;)
...ensi viikolla ilmestyy puhvelitarinan loppuhuipennuksen lisäksi Filipuccin piirtämä suuralbumi. Palkitaanko kyttäys?
Minäkin ihmettelin tuota poukkoilua Ticcin tarinassa. Ehkä siinä on kirjoittaja päättänyt jättää liikaa lukijan mielikuvituksen varaan. Ja ehkä syynä on ollut se, että tarina oli jo muutenkin melko ruudinsavuinen... Ehkä, ehkä, ehkä... Lisäksi ihmettelin Waden kommettia, että Ticci paransi loppua kohden. Mielestäni laatu oli tasaisen loistavaa alusta loppuun. Pitkästä aikaa pystyin nauttimaan Ticcin taiteesta täysin siemauksin, mikä johtuu osaltaan siitä, että tarina oli saakelin hyvä. Hieman pelkäsin, että puhvelisotilaita olisi liiaksi glorifiitu, mutta onnekseni huomasin pientä nurkumista muutaman soltun taholta ennen kuin heput lähtivät pelastamaan jauhonaamoja. Tällä valtyttiin mainitulta sudenkuopalta juuri ja juuri, ihan vaivoin...Ticcin tarina ei valitettavasti ollut alusta loppuun saakka timanttia. Ei ole, kun tietää, mihin kaveri on pystynyt. Kun on lukenut Kaukomaillen ja muita 80- luvun tarinoita. Loppua kohden, eli ts. viimeisessä Texissä Ticci oli käyttänyt kuvakulmia hyväkseen. Esimerkiksi siinä tilanteessa, kun Carson ampuu ylöspäin katolla olevan kaverin ihan lopputilanteessa. Tai kun Tex ja Carson ratsastavat kaupunkiin yöllä. Tässä oli Ticcilla havaittavissa piileviä kykyjä.
Kovakantisesta Mefiston poika -tarinasta. On hieman harhaanjohtavaa kertoa, että "on ilmestynyt" Onko tämä sitä hypeä?
..ensimmäisessä osassa oli Puhvelisotilaat, ja myöhemmin Buffalo- sotilaat
EDIT:
Hiukan häiritsi Ticcin tapa tehdä semmoista pyöreäviivasuttua esim. markkeeraamaan ruohoa tai ties mitä. Meni maneerin puolelle. Mutta ei häirinnyt kuin hiukan. Herkullista jälkeä.
Uskon, että Ticci pystyisi halutetssaan samanlaiseen tarkuuteen kuin Tex-uransa alkuaikoina. Sinä aikana kun Ticci on piirtänyt Texiä, hän on muuttanut tyyliään kolme kertaa. Joka kerta muutoskohdan huomaa selkeästi, mikä kertoo siitä, että kyseessä on tietoinen valinta, ei kykyjen rappeutuminen.
Mukaansatempaava tarina. Seijasin taide oli peräti tunnelmallista kuten tarinakin ja loppu oli toimintatäytteistä ja jopa jännittävää luettavaa.
Eikä tarina mielestäni loppunut mitenkään liian töksähtävästi. Hyvin oli Boselli mahduttanut loppuhuipentumaan tapahtumia ja sai sen kunnialla päätökseen...
Villan kannet ovat eittämättä hienoja, mutta usein niissä on pieniä epäloogisuuksia.Itsekin ihmettelin hieman tuota kantta. Hieno mutta epälooginen.
Kyllä Boselli on omimmillaan juuri tällaisissa iskevissä ja koruttomissa tarinoissa. Suurissa eepoksissa meinaa se tärkein aina joskus hukkua. Mutta jos pitäsi valita kahden viimeisen tarinan välillä, että kumman lukisin nyt uudelleen, niin ei tippaakaan kaduttaisi otta puffelisotilaita kouraan.Tuohon yhdyn täysin!
Puhvelisotilaat oli todella loistava tarina.
Mielestäni Puhvelisotilaat oli erinomainen tarina aiheensa puolesta, hyvin mielenkiintoinen, ei siinä mitään. ...Ei tämä juonensa puolesta tosiaankaan mikään klassikkotarina ole...Hyvää keskitasoa.
Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, niin ensi viikolla napsahtaa kronikka. Mutta milloin Maxi-Texejä (Irlannin poika Pat) laitetaan hyllylle, jotta voin hakea omani pois kuleksimasta?
Mutta: toivotaan Irlannin Patia mitä pikimmin kaubamajojen hyllyille!
Hienoa! Pari päivää vielä niin voi parkkeerata viikoksi makuupussin kera lähimmän R-kioskin ovelle!;D
Kannattaa varautua kuitenkin siihen, että kun joku kysyy mitä jonotat niin pian on muitakin jonottamassa lippua Metallican ylimääräiseen konserttiin..
...ilmestymispäiväksi ensi maanantaita. Kellään ei varmaan ole mitään sisäpiirin tietoa? ???
Piru vie, myrsky vei makuupussini ja täällä sitä värjötellään Ärrän ovenpielessä eikä Irlannin poikaa näy vaikka on jo tiistai-ilta. Onko kellään muilla havaintoja Isosta Patista?Kun on tullut jonkun kerran pyörittyä eri kauppojen lehtihyllyillä, niin on tullut kyseltyä myyjiltäkin mitä, miksi ja milloin. Selvisi joskus, että tiettyjä lehtiä ei tule koskaan maanantaisin. Näihin kuuluu myös Tex Willer. Tähän lisään omasta kokemuksestani myös tiistain, jolloin en ole koskaan löytänyt suuralbumeita, kronikoita tai Maxi-Texejä. Toisin sanoen olet Hannu-parka värjötellyt turhaan pari päivää.
Sano Hannu, minkä ärrän ovella värjöttelet, niin tuon vähän klapeja, niin alkaa veri kiertää ;).Ei väkivaltaa, please :laugh:
Ei voi muuta sanoa kuin, että ihailtavaa innokkuutta eräillä. Ja ylimääräistä aikaa kenties...
No hemmetti.. sitten niiden täytyy olla myös Raumalla. Ostitko ärrältä vai mistä? ???
Huh, toivotaan että Hannu ainakin saa omansa ettei polta ärrää poroiksi, saan pian omantunnonvaivoja jos jakelu takkuaa eri tahoilla... 8]
kuulin tosin hiljan ettei vielä näkynyt esim. Tampereen ärrällä tahi Anttilassa....
Kangasala (Tampereen kupeessa...) kuittaa sekä Maxin että kronikan.Näin on myös "Puutarhakaupungissa". Tosin jätin kronikan vielä hyllyyn ja Maxin kaveriksi lähti Ken Parker. Aika nätti pari.
Toivottavasti kronikoiden ostajia piisaa. Monen kohdalla on kohta puntarointi siitä, että haluaako hyväkuntoisemman kronikan vai tyytyykö omiin alkuperäisiin?
Tosin jätin kronikan vielä hyllyyn...
Jopa tämän "kylän" Ärrällä olivat molemmat eli Pat ja Kronikka!Löytyivät myös Rauman ärrältä. Jätin itsekin vielä kronikan hyllyyn, mutta tänään käyn senkin ostamassa. Hanskalokeroon ei mahdu kuin toinen ja autossa oli sen verran porukkaa, ettei uskaltanut ihan mihin tahansa laittaa ;D Pakko oli kuitenkin tuota Patia päästä jo lukemaan ;D
Toivottavasti kronikoiden ostajia piisaa. Monen kohdalla on kohta puntarointi siitä, että haluaako hyväkuntoisemman kronikan vai tyytyykö omiin alkuperäisiin? -75 vuodessa on pari hankalampaa numeroa ja -76 vuodessa se ensimmäinen, mutta muutoin seiskanelosen loppupäästä lähtien on aika helppo löytää inhimillisellä hinnalla originaalit. Tosin eivät seitsemänkymmentäluvun Willerit ilmaisia ole, joten kronikkasarjaa keräämällä voi päästä aika samoihin. Siis jos ei ole kerännytkään alkuperäisiä.
Ratkaisu on helppo.... kaikki numerot pitää olla! Vaikkakin tulisi samat tarinat uudelleen. Onhan kronikoista huomattavasti mukavampaa lukea, kun ei kokoajan tarvitse pelätä että 70-luvun lehti rapsahtaa halki.
Itse en ole ollut äänestämässä huonointa piirtäjää ja se on sanottava, että minun mielestäni Gamba piirtää vähintään yhtä hyvin kuin Galleppini.[/spoiler]Irlannin Pat tarjoaakin hyvän mahdollisuuden Gamban ja Galepin vertailuun. Kuten Jannen artikkelista käy ilmi, Gamba ja Galep tekivät useita tarinoita yhteistyössä, Irlannin Pat on yksi niistä. Seikkailussa kummankin piirtäjän panos vaihtelee; välillä piirros on lähes yksinomaan Gambaa, välillä Galeppia. Ainakin minun silmäni sanovat, että esim. liuskat Yöllinen hyökkäys ja Koston polulla ovat puhtaasti Gamban jälkeä, ja Culebrasin pueblo taas puhtaasti Galepia. Ja edelleen silmäni sanovat että on näiden välillä aika iso ero Galepin eduksi.
Kyllä tuo minunkin silmääni Galepin eduksi kääntyy.Tarkoitukseni ei ollut verrata Galepia ja Gambaa keskenään, vaan kertoa, että Gamban kuvitus on ihan ok. Katsastelin nyt asiaa vertailun kannalta ja Galep vie voiton. Ihan jo pelkästään sen vuoksi, että Galepin Tex on se originaali Tex, jota muut matkivat.
Täytyneepä joskus arvioida kuinka paljon Patin nostama kivi voisi painaa.
Kyllä kai Galep nimenä jo tuolloin vetosi ostajakuntaan.
Kyllähän Gambaa voi mestarina pitää monellakin tavalla. Ensinnäkään kuka tahansa tohelo ei pääse Texiä piirtämään. Kyllä siinä täytyy olla harjaantuneisuutta ja ammattimaisuutta takana. Ja se mikä Gambassa ehkä eniten ärsyttää, on tyyli, ei taidon puute tai osaamattomuus. Mutta ennen kaikkea Gamban mestarillisuus tulee esille siinä arvokkaassa ja nöyrässä näkymättömässä työssä (tussaus ym.), josta muut ovat melkein poikkeuksetta vieneet kunnian.Samaa mieltä olen Jannen kanssa tästä. Ei varmasti pääse ketä tahansa Texiä piirtämään.
Ja se mikä Gambassa ehkä eniten ärsyttää, on tyyli, ei taidon puute tai osaamattomuus.Tuo pitää paikkansa, mutta tyyli on tosin niin ärsyttävä etten yhtään ihmettele jos alkaa tuntua vääryydeltä sanoa Gambaa mestariksi. No, kun on lukenut ensimmäiset kymmenen sivua niin siihenkin tottuu.. Kuten itse totuin tuossa aiemmin puituun Fontin tyyliin, josta en oikein pidä.. Tosin ei Fontin tyyli ole likikään niin ärsyttävää kuin tuo Gamban, mutta pääasia, ettei ala tikku-ukkoja vilisemään (tai niitä laatikko ukkoja, joita oli yhdessä tarinassa.. en nyt muista tarinan nimeä, mutta "hifistit" varmaan tietävät mitä tarkoitan).
Ja tänään oli postilaatikossa uusin Tex...Hyväkuntoinen, ei painovirheitä ja tarinakin oli luettava.
Tuosta tuli mieleeni, eikö tänne voisi avata jonkin äänestyshommelin, että saisi aina antaa tähdet uusimmalle tarinalle? Onko edes mahdollista?
Tornado aihe oli jotenkin niin ajankohtainen ilmaston lämpenemisen aiheuttamista myrskyistä ja tornadoista.
Tässä vähäsen päivitettyä tietoa Italiassa tulossa olevista Texeistä:
576-578: Boselli & Bianchini/Santucci
Puuttuiko stripit 1-15, eli viisi sivua tarinan alusta, vai onko tarina aloitettu joskus aiemmin?Tarina taisi alkaa numerossa 2008/1.
Tarina taisi alkaa numerossa 2008/1.
Kyllä Texin vähintään 4,90 pitää maksaa. Muuten joku voi luulla, että se on roskaa.No kyllähän sen nyt pitää maksaa enemmän kuin Aku Ankan taskukirjan...! Ensi vuonna Willereistä saa sitten pulittaa sieviä seteleitä, jos hinnat edelleen nousee. Nousevatkohan myös maxien, kronikoiden ja suuralbumeiden hinnat?
...pitää varmaan lopettaa tilaus jos se vielä tuosta nousee.
Ei ole täälläkään uusinta Texiä näkynyt.
Kuulin, että matskut ovat Italiasta muutenkin myöhässä, joten alkuvuodesta kärsivällisyyttämme muutenkin ehkä koetellaan...
Joku sattumasabotööri oli lähettänyt Tex 1/09:n lehtipiste- ja tilaajakappaleet ristiin. Muutaman päivän myöhästyvät.Kiitos informaatiosta. Eiköhän tuota jaksa odottaa, kun tietää, että nide on kuitenkin tulossa.
Kiitoksia tosiaan tiedotuksesta. Hiukan huolestuttaa nuo makroonimaan temppuilijat. Jos olisi mahdollista äänestää, niin äänestäisin, että matskuja numero neljään odotetaan vaikka juhannukseen saakka, jotta tarina ei turhaan katkeaisi. Mutta kaipa se on sitten hätätilassa tehtävä, mitä tehtävä on, ja ymmärrän kyllä jos tarina on pakko katkaista.Ei auta itku Tex -markkinoilla. Sarjakuvatoimittajan on tehtävä mitä sarjakuvatoimittajan täytyy.
Viikonloppu pelastettu: numero 1 putkahti luukusta (tutusti kulmat rutussa).
Detaljina: sivu 29, keskimmäinen kuvarivi, alaviitteenä "katso tex nuova ristampa nro 3 tai mikä lienee"; harvoin näkee näin täsmällistä viittausta ;D
Joo, ei näy täälläkään, horna vieköön. Mutta banaanikaupassa on kansi näytillä ja sitä vakoiltuani pisti silmään, että hintaa on uusimmassa willerissä 4,90e. Eli nousua on tapahtunut 70 centtiä, mikä on prosenteissa noin 17%. Kovaa peliä.
Ja samantien uusimman Willerin lukeneena uskaliaasti veikkaan tästä tarinasta samantyylistä legendaa kuin Tehtävä Bostonissa, Mestarin paluu tai Mustan Tiikerin paluu ovat. Ensimmäinen osa on täyttä rautaa! Sama tapahtumaympäristöki kuin em. tarinoissa oli, aika lailla. Jopa samoja henkilöitä esiintyy.Wade kirjoittaa asiaa! Suorastaan häkellyttävän hyvä alku. Hurahdin aivan täysin tarinaan. Boselli on tämän hetken tarinantekijöiden selkeä ykkönen ja piirtäjäkaksikkokin onnistui upeasti! Ainoa miinus tällä hetkellä on se, että miten tässä malttaa odottaa jatko-osaa. Ja vaikka se kirpaiseekin hieman odotusajassa, niin sanokaa nyt, että tarina ei pääty seuraavan osan lopussa, vaan kestää vielä pari Willeriä. Se olisi nannaa!
Tällaista on kaivattu!
Huh, oikeasti kulki kylmät väreet kun Carsonia raahattiin veneeseen.
...sanokaa nyt, että tarina ei pääty seuraavan osan lopussa, vaan kestää vielä pari Willeriä.Oli kai se kolmen mittainen tarina? Mutta joudutaanko ne almanaccot mahdollisesti lyömään kesken tarinan, niin kuin tuolla jossain pari sivua takaperin pelättiin?
Minä taas uskon, että ranskalainen poliisi on pelkkä poliisi :).Tai sitten se ei ole kumpikaan näistä näistä, ja pääjehua ei ole vielä näytettykään.
Mutta olipa hieno avaus Bosellilta ja molemmilta Marcoilta. New Orleansin ranskalaiskorttelit ja niiden ympäristö tarjoavat loistavan miljöön, josta toivottavasti saadaan nauttia vielä kahdenkin lehden verran.
Mutta perään ennakkouumoiluni mukaiset huonot uutiset:
- Väliin on pakko sijoittaa kaksi Almanacco-seikkailua (1995 Intiaanien tappaja ja 1996 Bad River), sillä jatko-osia ei saatu edes käännettäväksi ennen kuin viime viikolla, kun numeroiden 3 ja 4/2009 ennakoitu painoonmenopäivä oli kaksi viikkoa sitten. Kolmonen saattaa myöhästyä. Samalla painettava 4/09 kuroo välin kiinni.
- Väliin on pakko sijoittaa kaksi Almanacco-seikkailua (1995 Intiaanien tappaja ja 1996 Bad River), sillä jatko-osia ei saatu edes käännettäväksi ennen kuin viime viikolla, kun numeroiden 3 ja 4/2009 ennakoitu painoonmenopäivä oli kaksi viikkoa sitten. Kolmonen saattaa myöhästyä. Samalla painettava 4/09 kuroo välin kiinni.
Tähän nähden ensin hyvät uutiset:
- Kyllä seikkailua riittää vielä kahden numeron verran.
Mutta perään ennakkouumoiluni mukaiset huonot uutiset:
- Väliin on pakko sijoittaa kaksi Almanacco-seikkailua (1995 Intiaanien tappaja ja 1996 Bad River), sillä jatko-osia ei saatu edes käännettäväksi ennen kuin viime viikolla, kun numeroiden 3 ja 4/2009 ennakoitu painoonmenopäivä oli kaksi viikkoa sitten. Kolmonen saattaa myöhästyä. Samalla painettava 4/09 kuroo välin kiinni.
Almanaccojen vuojet on väärin.
Itse kyllä veikkaan että pääjehua ei olla vielä näin aikaisessa vaiheessa edes nähty...Samaa veikkaan minä. Vaikka tuo Robinsonikin vaikuttaa jotenkin epäilyttävältä. Samanlainen "hiirihän" oli se snaipperi Cox jossain tarinassa muistaakseni vuonna 2005.(?)
Almanaccojen vuojet on väärin. Intiaanien tappaja on vuodelta 1996 ja Bad River 1997.
Ja näitähän ei ole suomessa ennen nähty. Vai onko?
Päivitin nopsasti lännensarjoja. Onko jollain noihin vajaisiin tietoihin täydennettävää? Tarinoiden nimiä, loppuvuotta...?
Bourbon-jatkot vietetään vasta numeroissa 5 & 6.Kautta Metusalemin parran! kaksi kuukauttako joutuu vielä odottamaan!? Ei sitten varmaan muukaan auta....
... artikkeli John Waynestä. Kukahan mahtaa olla kirjoittaja?
Wayne-juttu oli tekstimäärältään turhan lyhyt älyttömän ison kirjasinkoon takia.Mutta se juttuhan jatkuu seuraavassa Texissä...
Hyvä oli sekä tarina että piirtäjä uusimmassa numerossa. Jos vertaa tätä ja Venturin ensimmäistä (?) (se sirkusseuruejuttu), on tyyli parantunut roimasti.
Pitkään oli kyllä Marco tehnyt tätä Tex tarinaa. kaksi vuotta.
Ja silti on vielä ihmisiä, jotka pitävät sarjakuvaa roskana. Ehkä arvostus pikkuhiljaa nousee tällaisten tarinoiden myötä.Varmasti. Minä ainakin olen optimisti tässä asiassa.
Ja silti on vielä ihmisiä, jotka pitävät sarjakuvaa roskana. Ehkä arvostus pikkuhiljaa nousee tällaisten tarinoiden myötä.
Bourbon-kauhun viimeinen osa on tulossa tilaajille ja myyntipisteisiin aivan näinä päivinä, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa. Edellinen osa antoi pienet johtolangat pahiksien aavistamiselle, mutta kaikki on vielä avoinna ja kuten hyvään tarinaan kuuluu, oletan silti jotain yllätyksellistä vielä olevan tulossa. Tässä tuskin malttaa odottaa lukunautintoa.
Uusin tarina (Bourbon Street) todistaa ennen kaikkea siitä, kuinka Tex Willer on vuosikymmenten jälkeenkin sykähdyttävän hyvä. Piirtäjinä on huikeita taitureita ja sarja ei ole suinkaan hiipumassa, vaan Tex on häkellyttävän elinvoimainen sarjakuva!Ja uusin Tex vain vahvistaa tätä. Piirrosjälki ja erityisesti tarina pitivät otteessaan eikä lehteä voinut laskea käsistään hetkeksikään. Toivotaan että, taso säilyy seuraavassakin numerossa.
Ja uusin Tex vain vahvistaa tätä. Piirrosjälki ja erityisesti tarina pitivät otteessaan eikä lehteä voinut laskea käsistään hetkeksikään. Toivotaan että, taso säilyy seuraavassakin numerossa.Montales ja kosto on aivan mieletön paketti! Toki tarina on vasta alussa, mutta ounastelisin, että kyseessä on tarina, joka nousee tavanomaisten tarinoiden yläpuolelle. Onko muita innostuneita?
Montales ja kosto on aivan mieletön paketti! Toki tarina on vasta alussa, mutta ounastelisin, että kyseessä on tarina, joka nousee tavanomaisten tarinoiden yläpuolelle. Onko muita innostuneita?Kyllä on! Tältä tarinalta voi odottaa paljon. Tosin ei avausosassa mitään kovin erikoista tapahtunut, mutta Bosellin aiheet ovat kerta kerran jälkeen mielenkiintoisia. Piccinellikin on kunnon piirtäjä, ainoastaan Texin hatun "kupu" oli piirretty välillä melko matalaksi. Jäi ulkoa mieleen sivun 19 viimeinen ruutu. ;)
Uusin Willeri oli erittäin positiivinen yllätys. Hyvin piirretty ja tarinakin oli hyvä. Varsinkin takaumat olivat nannaa ja tuovat tarinaan raikkautta. Liian usein tarinat on alkanu sanoilla: "Hei, mäen takana ammuskellaan".Juu todella hyvin piirretty ja eron huomasi kun takana oli uusimman maxin Paholaisen eskardoonan lukuelämys, joka ei ollut yksityiskohdiltaan näin pikkutarkka.
Kun avasin lehdykän ensi kertaa, olin hetken hämmennyksissä - kuinkas tämä Villan kuvitusta voi olla? Kun hieraisin silmiä kunnolla, niin tajusin, että Piccinelliähän tämä. Mahtava piirtäjä! Jos Villa on kouluarvosanalla 10, niin Piccinelli on 9,5. Eron oppi-isään huomaa pienissä yksityiskohdissa ja huolimattomuuksissa kuten niissä Ilmarin mainostamissa kuvuissa.Täysin samaa mieltä. Olipa mukava lukea "villan" piirtämä tarina pitkästä aikaa ;). Vaan onhan tuota odotettukin pian 10-vuotta.
Tarinan nimi kutkuttavasti "Muistojen polulla" tai joku vastaava.
Väkeä tapettiin taas paljon, kuten usein(?) Bosellin tarinoissa. Koko koplasta taisi muutama mies jäädä pystyyn.
Hornan kekäleet!
Onko teillä uusimmasta (9/2009) Texistä maanantaikappale? Oman numerossani neljässä sivussa (5, 13, 16, 25) on aika hailakkaasti mustetta. Onko koko painos heikkolaatuinen vai pitäisikö tuosta reklamoida? Tarina on hyvä ja ei voi kuin ihailla Cestaron veljesten käsityötä.
Onko teillä uusimmasta (9/2009) Texistä maanantaikappale?
Kommentteja?Väritys oli mahtava. Civitelli mahtava, ja tarinastakin pidin. Vauhdikas ja tunteikas. Muttei siitä vielä sen enempää.
Jokos tätä herkkua on kaubamajoissa saatavilla?Tai raamatupoodeissa?
Jokos tätä herkkua on kaubamajoissa saatavilla?
Onko tuo kirja samaa kokoa kuin Tex Willerit? En saa iloa pienistä ruuduista joissa Civitellin piirrosjälki eri tule hyvin esille. Egmontin periaate on säästää kustannuksissa tietenkin.
Adlibris ainakin väittää lähettäneensä mulle eilen, ja laskunkin mukaan on tulossa. Eilen en kyllä nähnyt Tampereen Suomalaisen kirjakaupan hyllyssä...
Ainoa mikä iskostui heti alitajuntaan aiheuttaen ihmetystä... kuinka voi preerian miehen keltainen paita aina näyttää puhtaalta?Taisit juuri osua asian ytimeen siinä, mikä värillisessä Texissä ja muissa saman tyylisuunnan värillisissä julkaisuissa visuaalisuutensa puolesta mättää, jos on mättääkseen. Mustavalkojulkaisuissa auringon paahtamalla preerialla ratsastavan cowboyn puseron kainalot ja selkä ovat juuri niin hien kastelemat ja tummentamat, kuin vain mielikuvituksesi antaa myöten.
Mustavalkojulkaisuissa auringon paahtamalla preerialla ratsastavan cowboyn puseron kainalot ja selkä ovat juuri niin hien kastelemat ja tummentamat, kuin vain mielikuvituksesi antaa myöten.
Nonniin, nyt on ollut uusi kovakantinen näpeissä n. 10 minuuttia.
Mistä helkkarista olette jo saaneet tuota "Muistojen Polulla"?
Suomalaiseen kirjakauppaankaan ei täällä tule automatic vain ilmeisesti Turun Akateeminen on niitä ainoana tilannut automaattisesti, mutta ei sielläkään vielä viikolla ollut. No jätinpä Suomalaiseen tilauksen ja odottelen malttamattomana ensi viikkoa...koitin antaa vinkkiä että kannattaisi muutama ottaa hyllyynkin mutta ei vissiin mennyt jakeluun...
www.bookplus.fiTähän täkyyn tartuin minäkin, mutta pari arkipäivää meni ja mitään ei tapahtunut. Täytynee toivoa, että ensi viikolla on säpinää ja kovakantinen eksyisi lähipostiin. Saisivat olla ihan Prismojen hyllyissäkin.
Hinta 21,90 postitettuna ja mulle tuli 2. päivää tilauksen jälkeen ja hyvin pakattuna.
Toivoisin kovasti, että Egmont julkaisisi jotakin speciaalia täällä Suomessa. Siis sellaista, että Italian pääkin kalpenee kateudesta.Johan meillä on Kuuma iltapäivä, jonka perään Italiassa ja muualla on kuolattu kilpaa. Mutta ei lisä pahaa tekisi, se on totta.
Traagisesta rististä on Italiassa julkaistu nide, jossa on kummatkin lehdet samoissa kansissa. Sitten Janne sanoi, että Ticcistä on jukaistu jokin speciaali Italiassa. Nimeä en muista. Mutta ehkä Janne muistaisi tästä peremmin.
Joo Kronikkakin on hallussa, Janne on oikeassa rautaista kamaa, pitää vaan löytää aikaa lukea (huokaa), ja vuosikerta 1975 on kuulemma yksi parhaista, olen kuullut tuon yhdeltä toiseltakin Tex-hard core-fanilta. ;D
Kuinkas paljon liuskoja on enää julkaisematta uusintana?
Ei tässä ehdi italiaanot olla kateellisia, vaan sellaiset onnettomat, joilla kovakantinen on vielä tulossa jossakin.
Liuskatexien kronikointi ei ole varmaan kovin ajankohtaista, sillä lähivuosikymmenen aikana on julkaistu aika hulppeasti liuskamateriaalia klassikkotarinoina. Tosin ostaisin takuuvarmasti sellaisenkin sarjan kaikki osat, mutta en ole ensinkään varma, ovatko muut yhtä keräilyintoisia.
Pitääkin lukaista Ticcin sarjakuvasovitus, kun tämä on vielä tuoreessa muistissa. Sarjakuvassa ei muistaakseni kuvattu apassien raakuuksia noin tarkasti.
Ensin tuntui vähän erikoiselta ratkaisulta, että tuomarin todellinen luonto paljastettiin lukijalle varhaisessa vaiheessa takaumineen kaikkineen,
Jos tarinassa olisi keskitytty ilmiselvän petturin paljastamiseen, niin metsään olisi menty. Faracin ratkaisu oli mielestäni nerokas.
..."aloin jo luulla sitä [eläintä] luodinkestäväksi!"Eipäs pahoitella. Minusta oli ainakin mielenkiintoista lukea eläimien ampumisesta. Ajattelen, että toisaalta Texin ja kumppaneiden olettaisi olevan niin kovia metsästäjiä, että tietävät saaliseläimien heikot kohdat ja koska ovat tarkkoja miehiä, niin vähempikin paukuttelu riittäisi. Mutta lukijan kannalta olisi varmasti tylsää, että Tex pamauttaisi karhun tai aina vaarallisen puumanroikaleen nyljettäväksi yhdellä heittolaukauksella. Ehkä eläinten kohdalla sallittakoon siis se elementti, että ratkaiseva luoti ammutaan samalla kun eläin ponnistaa jonkun päähenkilön päälle.
Tuollaisia pikku yksityiskohtia (ja yhtymäkohtia) on sangen mukava metsästellä.
Tämä koko viesti meni puoliksi ohi uusimman villerin spoilailuista, pahoittelen...
Mutta jos mietitään, minkälaisia luotimääriä dinosaurukset saivat nahkaansa takavuosien tarinassa, niin onhan eläinten ampuminen sarjatulella tietynlainen tex-klisee. Ihminen pysäytetään toki yhdellä luodilla.
Minkalaista tex willeriä tulossa seuraavaksi?Toisesta ketjustahan sen olisi löytänyt, mutta autetaan miestä mäessä.
Bueno!Niinpä ;D Just aloin vasta lukemaan uusinta Texiä, mutta Bonelli-Galeppini ja mukana Tex, Kit*2, Tiger ja voimanpesä Pat, niin ainekset hyvälle keitokselle ovat olemassa! Alun satamatappelu vasta luettu, mutta tarina vie jo mukanaan...NAM 8]
Kyllä täälläkin nuo Bonelli-Galleppini-klassikot kolahtaa...Ja kun Irlannin Pat on mukana...
Muistelen kyllä nähneeni tämän aikaisemminkin jossakin.Uusimman Willerin takakansi on ollut aikaisemmin 4/74 numerossa. Ko. numero oli pitkään puutelistassani.
Ovatkos Texit ohentuneet sitten 70-luvun?
Ja onhan myös totta, että karhu ei kaadu yhdestä revolverin luodista, jollei selkäranka mene poikki. Sama tilanne vaikka hirvellä. Täydellisen laukauksen jälkeen hirvi saattaa juosta monta sataa metriä ja tuupertua vasta sitten.
Mielestäni eläinten kuuluukin kestää enemmän luoteja :)
Hiukan se perinteinen joukkotappelu alussa huvitti, mutta hyvin nopeasti sai pään kalibroitua "klassikkoasetuksille". :)Aika pienestä syystä Pat turvautui nyrkkeihin.
Ratkeaako tämä tarina jo seuraavassa numerossa, vai meneekö kolmanteen osaan?
Kyllä se vielä kolmannessakin pokkarissa jonnin verran jatkuu.
Minulla ei ole tietoa. Veikkaan, että ei tule. Jotain artikkelintynkää siinä ainakin on ja mahdollisesti yksisivuisia. Mutta voin olla täysin väärässä. Tai noh, kyllä ne artikkelit ainakin tulee, kun Asko on niistä täällä puhunut.
13/09 sisältää "Montalesin paluun" viimeiset 37 sivua, mainitut Montales/Pat-artikkelisivut sekä Almanacco 1998 -seikkailun "Glorietan sola" (Boselli / Gattia).
14/09 sisältää "Glorietan" loppuosan ja normaalisarjan numeron #583 "Missouri!" (Boselli / Mastantuono).
Toinen vaihtoehto on että saadaan luigeihin vauhtia niin että Italiassakin siirrytään 16 per vuosi tahtiin.
Tulossa olevasta Maxin sisällöstä Asko ei vielä ole pukahtanut, mutta veikkailisin Muzzi-kokoomaa.
.. melkein sata Repubblica-kirjaa pätkähti tässä toimitukseen ja niistä kopsaa nopsaan käännösjyrängit.
kokonainen 280-sivuinen "Texas Bill" ensin.
En minä huomannut mitään uutta fonttia... ??? Jos siis on perussarjasta kyse, niin ihan sama fontti kuin jo vuosia. Tai sitten on silmissäni vikaa.
Flunssa p**kele kaatoi petiin, mutta onneksi tuli uusi Tex, sairastaminen sujuu paljon mukavammin. Silmiin osui Galepin tekemä kömmähdys: nuoremmalla Willerillä näyttää olevan samanlaisia kykyjä kuin Pottereissa Hermionella eli kykenee olemaan yhtäaikaa kahdessa paikassa (tämä ei liene spoilerin paikka?).
No, missä? Meni ohi, enkä jaksa selata...Siis mitä mitä! Suomalaisittain tex-tiedon guru Janne ei jaksa selata willeriänsä uudestaan. Sairasloman paikka, sanoisin jopa :P
Jos joku kokee epämukavana kolmen eri seikkailun osien oudon jakautumisen kahteen opukseen
Kummassakin tietysti viitataan vanhempaan sisällissota-tarinaan Kahden lipun alla.
Jos joku kokee epämukavana kolmen eri seikkailun osien oudon jakautumisen kahteen opukseen, muistutan että diiliä mehustaa kaikkiaan 32 lisäsivua ilman lukijoille koituvia lisäkuluja...
Gattian taide näytti minusta jotenkin "suuralbumipiirroksilta". Enpä ole itsekään ikinä nähnyt kaverin piirroksia aiemmin, onko hän tehnyt Texiä tätä enempää?
589 Ruju & Garcia Seijas
Jossain lähteissä on kerrottu yhteistyöstä Maurizio Dottin kanssa tämän tarinan yhteydessä, ilmeisesti Dotti on ollut tarinan tussaaja.
Ei enempää eikä vähempää kuin SBE:n sivuilla. Kai Dotti on siis laskettava virallisesti tarinan tekijöihin mukaan.
... vailla ilmiintymisajankohtaa. Ja lieneekö opus lainkaan ärrä-jakelussa?
Oliko tuo se Segura-Ortiz maxi mistä olen kuullut puhuttavan aiemmin Kvaakissa?
Villa piirtää kerrassaan upeita kansikuvia Texiin, mutta minua taas tämä ei oikein viehättänyt. Perin "epälänkkärimäinen", tuo pikemminkin mieleen star warsit. Ja sitä kautta fingerporin: "käytä voimaa, Tex!"
Näinhän siinä varmaan oikeasti käy, mutta miksi korostaa sitä, ei minusta kuulu Tex-henkeen. Galepin töissä ei koskaan moista ollut, eikä myöskään Ticcillä tai Letterillä.Minua tuollainen "realismi" ei haittaa ainakaan niin kauan, kun siitä ei tule itsetarkoituksellista ja sillä ei ruveta mässäilemään. Minusta sellainen liian siistitty väkivalta, sarjakuvissa ja elokuvissa, voi myös olla vastenmielistä juuri sen kepeytensä vuoksi. Tällöin tulee helposti vaikutelma, että tappaminen ei ole juuri kahvikupillisen juomista kummoisempi toimitus ja että kuolema on kuin "pim-pom pelistä pois" -hokema lasten leikeissä. Sellainen vanhahtava "Argh, tuhannen tulimmaista, minua osui sydämeen, ehkäpä käyn makuulle..." -meininki voi olla todella ärsyttävää.
Mahtaako seuraavaksi perussarjassa olla sitten tulossa parin Manfredi-Civitellin ”Kova jano”?
...ettei vuodenvaihdetta nyt omisteta klassikoille.
Suuri jano on seuraava
Musta tiikerin uusien San Franciscon sikailujen kanssa.
La Grande Sete ( Suuri jano ) tuli lukaistua saapasmaankielellä sopivasti ennen
Suomi-version ilmestymistä , loppukesästä on tullut vaan pihdattua hyvää lukuhetkeä.
Juoneen kajoamatta ja paljastamatta , on luvassa kuitenkin ihan perus Willeriä , käsikirjoittajana näytti olleen itselleni uusi tuttavuus Gianfranco Manfredi. Saattoiko olla jopa miehen debyytti Tex Willer- tarinoiden väsääjänä ? Kuvitus on taattua tuttua ja mahtipontisen hyvää Civitelliä.
Tuntuu kuin Willerin ajassa oltaisiin menty eteenpäin 10-15 vuotta ja yhteiskunnan kehitys olisi jättänyt Willerin ja Carsonin hieman taakse. Teoriaani tukevat seuraavat seikat
-Kaverusten maine on vuosien aikana hieman haalistunut. Tämän takia isokenkäinen yritti palkata heidät. Lisäksi kummatkin käyttivät rangerin tähteä rinnassaan mahdollisesti siitä syystä ettei veikkojen naamataulu olisi enää kovin tuttu.
-Ravintolan moderni menu.
-Carsonin huomautus kaverilleen, että vuodet ovat tehneet tästä kärsivällisemmän.
No joo, Civitelli sopii piirtäjäksi silloin kun tarina sijoittuu johonkin suurkaupunkiin. Kansi oli muuten aikamoinen rimanalitus Villalta.
Ovakohan cheyenne-soturit sotajalalla?
Joskus olen nähnyt Civitelliltä tosi isokokoisen opuksen netissä. Taisi olla jopa kokoa A4. Se ei tainnut olla mikään Texin suuralbumi vaan jokin Civitellin oma Tex julkaisu!
Bonuksena Claudio Villa -artikkeli (by Janne) sopivassa 8-10 sivun välissä, runsaasti kuvitettuna tietysti.
Hienoa että on tulssa ticciä, civitelliä, ja fuscoa. Ja mahtavaa että musta tiikerikin on palaamassa, mutta onko totta että musta tiikeri sarja käsittää vain kolme pokkaria?
Ovatko muut saaneet omansa...Tottakai. A-luokan tilaajat saavat Willerinsä ajoissa ja B-luokan tilaajat myöhemmin :)
Aina kiva fiilis kun uusi Tex ilmestyy.
Panitteko muuten merkille, kuinka poikkeavaa oli tarinan ruutujako, näitä korkeita pystyruutuja oli useita ja osa laakakuvistakin oli vaihtelevan korkuisia.
Pueblo kohtauksessa ihmettelen samaa kuin joku muukin kirjoittaja, miksei tex katkaissut lankaa vaikka se oli piirretty siihen ihan selkeesti näkyviin :)
Meinaatko ihan tosissasi että kouluarvosana 8+ on huono? ???
Kokonais arvosanaksi annan huonohkon 8,24 asteikolla (4,00- 10.00)
2009 vuoden paras tarina oli n. 9,5 arvosanan saanut Bourbon streertin murhat. Montales ja kosto oli toinen ysin arvoinen suoritus, muut jäivät tästä.
Näyttää oikein mielenkiintoiselta seuraava Italiassa julkaistava Tex. Seikkailun nimi on La mano del morto eli Kuolleen miehen käsi. Tapahtumat sijoittuvat Deadwoodiin ja tuoksinassa on mukan Wild Bill, joka kuoli kyseisellä paikkakunnalla pelipöydässä. Hänen kädessään olleita kortteja alettiin kutsua nimityksellä Kuolleen miehen käsi. Ihan yhteneväisiä kuvauksia käden sisällöstä ei ole, mutta kaksi ässää ja kaksi kasia siinä ainakin sanotaan olleen. Wikipedian mukaan yleisin arvaus on pataässä, ristiässä, kaksi mustaa kasia (ristiä ja pataa) ja joko ruutujätkä tai ruuturouva viidentenä. Tekijöinä tarinassa ovat Font ja Boselli, joten ainakin minun odotukseni ovat todella korkealla.
Meinaatko ihan tosissasi että kouluarvosana 8+ on huono? ???
Ihan virallisenkin määritelmän mukaan se on hyvä. Melkein kiitettävä.
Victorion tavoin minäkin pidin Bourbon Streetistä. Vuoden paras tarina oli kuitenkin mielestäni Intiaanisheriffi, joka pääsi tasollaan yllättämään.Täysin samaa mieltä. Ehdottomasti kaksi vuoden parasta tarinaa. Kummassakin loistava, tunnelmallinen piirrosjälki ja jännittävä tarina tukevat niin toisiaan, ja ne jäävät mieleen pitkäksi aikaa, omalta osalta varsinkin tuo Bourbon Street.
Ei Willeriä postiloorassa, harmi. Ehkä huomenna on parempi onni, toivotaan että postipoika saa tänään lehden luettua. Toinen kerta peräkkäin kun näin kävi, edellinen Tex tuli myös keskiviikkona.Kohtalotoveri. Onneksi minulla on tällaista tilannetta varten oikea lääke. En ole ehtinyt lukea vielä Kirjasto 2:sta :)
Ei Willeriä postiloorassa, harmi. Ehkä huomenna on parempi onni, toivotaan että postipoika saa tänään lehden luettua. Toinen kerta peräkkäin kun näin kävi, edellinen Tex tuli myös keskiviikkona.
Tulee muistaa, että Texillä on toivoakseni itseni lisäksi muitakin lukijoita, joilla on texejä pikemminkin 20 cm kuin 2,5 metriä.
Piirroksen puolesta Venturi hoitaa tonttinsa kunnialla (alun hait tosin näyttävät enemmän Syväläisiltä kuin kaloilta).
Itsellä uusin on vielä lukematta, mutta piti kommentoida että sehän olisikin hienoa jos tohtisivat kirjoittaa kunnon Lovecraft-henkisen tarinan. :) Ihan hyvin se sopisi kadonneiden kansojen ja avaruusolentojen ja muiden klassikoiden sekaan. El Moriscokin saattaisi kavahtaa tiettyjen kirjojen lukemista...
Meillä postipoika vielä lukee willeriä, mutta en malta olla kommentoimatta. Itse asiassa olen odottanut kommentoimista maltillisesti jo vuosia, sillä minulla on ollut ilo ja kunnia tutustua tarinan alkuperäiseen käsikirjoitukseen..(click to show/hide)
Meillä postipoika vielä lukee willeriä, mutta en malta olla kommentoimatta. Itse asiassa olen odottanut kommentoimista maltillisesti jo vuosia, sillä minulla on ollut ilo ja kunnia tutustua tarinan alkuperäiseen käsikirjoitukseen.(click to show/hide)
...tai sitten minut on siirretty Egmontin postituslistalla kakkos- tai kolmostason kiireellisyyslistalle :D;Tätä minä olen pelännyt. Mitäköhän pahaa olen tehnyt, että joku on langettanut minulle kirouksen. "Saapukoon Willerisi aikaisintaan vasta keskiviikkoisin." Kyllä korpeaa.
Phöh.. Jo oli tylsä loppu Tiikerille.. Tuo alkuperäinen olisi tosiaan ollut rutkasti parempi.. Itse jo elättelin toiveita tarinaa lukiessa, että Tiikeri olisi itse molskahtanut uimaan haialtaaseen. Kaiken lisäksi Tom Devlin ampui Tiikerin eikä Tex tai Carson.
Toivotaan, että Texille saataisiin vielä joku Mefiston tai Tiikerin kaltainen vastus, joka ei kuolekaan heti ensimmäisessä tarinassa.
...Tämä tarina ei kyllä nouse omalla suosikkilistallani kovinkaan korkealle. Jotenkin jäi tunne, että Tiikeristä vain oli nyt päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä ja joitakin pakollisia kohtauksia oli saatu mukaan, mutta ei mitään uutta tai yllättävää... Ainoastaan Venturin taide yllätti positiivisessa mielessä ja se olikin parasta mitä Tiikerin tuhoamisesta jäi käteen.
Tosin, en ole määrämittaisuuden kannalla ja texin historiassa on paljon myös loistavia pitkiä tarinoitakin. Tällöin tarinaa ja taustoja on voitu huomattavasti syventää ja kertomukset ovat olleet monivivahteisia.
Tex-tarinoiden perisynti on pitkittäminen.
Kaikki kestää kauan.
Texin hyppy Tiikerin linnasta veteen: Kuusi ruutuako se oli?
Goscinny olisi tarvinnut tuohon kaksi ruutua ja siinä olisi lisänä vielä joku vitsintynkäkin.
Tex-tarinoiden perisynti on pitkittäminen.
Jep. Tarkoitukseni oli siis sanoa, että Tex Willer-tarinoissa olisi tiivistämisen varaa.
Silloin kahteenkin opukseen sopisi vaikka mitä tapahtumaa.
Toisaalta taas, muistan kuinka nuorena oli mahtavaa lukea varsinkin niitä pitkiä seikkailuja. Texin nuoruus, Luurankoylänkö, Se joku musta mustangi -stoori jne..
::)
Sarjakuvassa käsittääkseni tuohon määrämitta-vaatimukseen voidaan vaikuttaa paljon kuvakerronnalla. Lurker tuossa jo valitteli pitkittämisestä (Lurker, vei sanat suustani!); tarpeen vaatiessa Texeissä voidaan hyvin liittää mukaan kuvia, jotka eivät tarinan etenemisen kannalta ole välttämättömiä, jolloin saadaan se määrämitta täyteen. (Viimeisimmässä Musta Tiikeri- jutussa oli niin paljon sellaisia ruutuja, joissa vain jonkun kiinalaisen tossut vilahtelee tms, jotka olivat silkkaa täytekamaa; koko jutun olisi näillä eväillä (=mitä Nizzillä oli sanottavaa) voinut tiivistää puoleentoista lehteen.)
Jos kerta Sergio on määrännyt tarinoiden pituudeksi yleensä sen kaksi pokkaria, niin mitä haittaisi jos pokkareiden sivumääriä voisi nostaa vaikka kolmisenkymmentä sivua.
SOff topic:
Ero esim. Asterixiin on se, että Texiä tehdään enempi liukuhihnaperiaatteella. Asterixissa määrämitta ei ole haitta, sillä siinä on enemmän aikaa luonnostella tarinaa, viilata tapahtumia, tehdä poistoja ja lisäyksiä jne. E
En kuitenkaan menisi syyttämään pelkästään kirjoittajia. Tässä takana voi olla jonkinlainen ohjeistus. Nimittäin Sergio Bonelli oli itse viimeisissä tarinoissaan melkoinen jaarittelija. Jos Bonellin mielestä tarinoissa pitää olla paljon dialogia, niin silloin niissä myös sitä on. Mutta tämä on vain arvailua.
Tiedustelin asiaa ja ilmeisesti on niin, että kirjoittajilla ei ole ohjeistusta siitä, kuinka paljon erilaisia tapahtumia, taisteluita jne. tulisi olla yhdessä pokkarissa. Jos siis tarinasa on tyhjäkäyntiä tai se on liian täyteen ahdettu, niin vika on kirjoittajassa.
Mutta naisia ei saa olla liikaa, hyi. Tämä on MIESTEN sarjakuva, ei akkojen!
Mutta naisia ei saa olla liikaa, hyi. Tämä on MIESTEN sarjakuva, ei akkojen!
Mutta voi sitä tuskaa kun aikoinaan divareista osti puuttuvia numeroita ja kun joistakin tarinoista pelkkä loppuhuipentuma oli juuri siinä numerossa, jota ei tahtonut löytyä millään.Totta muuten tuokin, myös itseni kohdalla.
Itse pidän huonona, kun tarina pitää saada pääsääntöisesti loppumaan pokkarin lopussa ja uusi tarina alkamaan seuraavassa pokkarissa. Kun ennen Tex-tarina loppui ja uusi alkoi keskellä pokkaria, niin uuteen tarinaan koukuttui paremmin ja seuraava irtonumero tuli väistämättä hankittua.Aivan hyvin voi joidenkin kohdalla olla näinkin, mutta ainakin itselleni se koukku on tullut monesti vaikka uusi juttu on alkanutkin pokkarin alusta. Eli itselleni ei ole pahemmin merkitystä alkaako tarina pokkarin ensimmäiseltä sivulta vaiko keskemmältä, kunhan tarina itse on mielenkiintoinen ja sujuva.
90-luvun puolivälistä. Eli melkein heti sen jälkeen, kun Boselli tuli taloon ja kahden kirjoittajan, Nizzin ja Bosellin, oli vaikeuksia kommunikoida keskenään. Ratkaisu kommunikaatiovaikeuksiin oli tämä, minkä jälkeen heidän ei enää tarvinnut kommunikoida.
Mistä vuodesta asti muuten tämä määrämittaisuus on ollut voimassa..?
Minun mielestäni tarinasta Mestarin paluu, joka alkaa numerosta 11/1997, alkoivat tarinat olla pääsääntöisesti määrämittaisia.Palataan vähän vanhempiin lehtiin. Alussa Tex ilmestyi liuskoina, joissa oli siis 32 sivua. Yleensä seikkailu oli pituudeltaan liuskojen kerrannainen, eli esim. 3 liuskaa minimissään. Seikkailu siis päättyi iuskan loppuun, tavallisesti. Kun siirryttiin paksumpiin liuskoihin (80 sivua), seikkaulut olivat taaskin yleensä näiden kerrannaisia, esim. 107*3=321 ja kun jaetaan 80:lla, saadaan 4 liuskaa; yksi rivi puuttunee tuosta täydestä 107 sivusta. Toinen tavallinen sivumäärä oli 133*3=399 ja se tekee 5 liuskaa; taaskin yksi rivi uupuu.
...Texin ja Carsonin päiden yhteishinta on 50000 taalaa. Vaikka sen jakaa kahdella, niin hinta per pää on huima 25000. Ja tämä on Texin ennätyslukema. Likimmäksi liippaa ihka ensimmäisen tarinan 10000 plus kaupantekijäisiksi karjatila.Todellakin! Ihmettelin itsekin, että mistäs lähtien Texistä on noin paljon tarjottu. Yleensä parilla tonnilla saa jo muutaman "pistoleron" kokeilemaan onneaan.
Käännöksessäkin tympii se, että Tex sanoo koko ajan "Claro". Mitä sekin tarkoittaa?
Käännöksessäkin tympii se, että Tex sanoo koko ajan "Claro". Mitä sekin tarkoittaa?
Sitten jos Texin ja Carsonin nitistämisestä maksetaan ennätyksellinen summa, luulisi pahiksen olevan edes jonkinasteinen vastustaja. Toistaiseksi herran Barden on ollut pahainen nöösipoika, jolle ei olisi pitänyt antaa kuin korkeintaan 500 taalaa siitä, että ottaa turpaansa ja tapattaa kaverinsa.
Tätä ihmettelin itsekin. Kyllä 50000 taallalla olisi pitänyt saada huippuammattilainen kehiin.
Mutta se on kyllä todettava, että jos nuo ensimmäiset yritykset roismojen puolelta Texinj ja Carsonin eliminoimiseksi olivat jotain tosissaan tehtyjä, niin harvinaisen kömpelöitä olivat.
Tietysti pahoittelen, jos moinen raakastikin tympii, mutta en ala korjata sellaista, mikä ei mielestäni ole rikki.
Tätä ihmettelin itsekin. Kyllä 50000 taalalla olisi pitänyt saada huippuammattilainen kehiin.
Summa on ihan järjetön. Viralliset "wanted" ilmoitukset lupasivat Billy the Kidistä viisi tuhatta taalaa. Silloisen rahan arvon huomioiden konnien viiskytä donaa Texistä ja Carsonista olisi kyllä melkoista "huomiotaloutta"... ja on täyttä mielikuvitusta, kuten tietty koko juttukin. ;-)
Intiaanit ajavat sankareita takaa ja nämä alkavat rupatella ruoanlaitosta? Kai tässä on yritetty saada jonkinlaista "humoristista" keskustelua aikaan mutta lopputulos kuulostaa vain tyhmältä.Edellisessä numerossa (4/2010) lähtöaikeissa ollut intiaani kehoitti satulattomien hevostensa vieressä seisovia kavereitaan hyppäämään satulaan.
Jaaha, on näköjään pysyvää tämä meikäsian tiputtaminen toisen luokan postituslistalle :P, ei ollut Willeriä taaskaan laatikossa. Satanian sudenpesä on luettu jo pariin kertaan, mutta ehkä - kuten jo lupasin - tällä kertaa jaksan odottaa kunnes postipoika saa uuden willerin loppuun asti tavattua. Ehkä huomenna?Minut on pudotettu kolmannen luokan listalle. Sen vielä ymmärrän, että postipojalla menee päivä tai pari Willeriä lukiessa, mutta sitä en sulata, että kannet on taiteltu uuteen uskoon ja lehdet kasteltu..!
Minut on pudotettu kolmannen luokan listalle. Sen vielä ymmärrän, että postipojalla menee päivä tai pari Willeriä lukiessa, mutta sitä en sulata, että kannet on taiteltu uuteen uskoon ja lehdet kasteltu..!Eipä ollut minullekaan vielä eilen tuo tullut, mutta kait se tänään tulee. Soita Egmontin asiakaspalveluun. Saat sieltä uuden viallisen tilalle. Itse tulee soitettua jos vaan taitteita tai ryppyjä esiintyy. Käytännössä joka kolmas numero tulee tilattua uusiksi. Olen pyytänyt Egmontilta jopa sellaista lisäpalvelua, että texit tulisivat kirjekuorissa, mutta se ei kuulemma onnistu vaikka olen siitä valmis maksamaan... En kuitenkaan halua ostaa joka numeroa erikseen kaupasta, koska joskus saattaisi vaikka unohtua ostaa uusin numero (tuskin mahdollista), mutta eniten tässä toivoo, josko joskus tulisi taas joku mukaava tilaajalahja eteen. ;D
Soita Egmontin asiakaspalveluun. Saat sieltä uuden viallisen tilalle. Itse tulee soitettua jos vaan taitteita tai ryppyjä esiintyy. Käytännössä joka kolmas numero tulee tilattua uusiksi. Olen pyytänyt Egmontilta jopa sellaista lisäpalvelua, että texit tulisivat kirjekuorissa, mutta se ei kuulemma onnistu vaikka olen siitä valmis maksamaan...
Hyvä että uudet saa tilalle. ("Uuden viallisen", heh...)
Korostan kuitenkin, etteivät tilaajille menevät opukset painosta tullessaan käy lähelläkään Egmontin konttuuria ja toimitusta. Epäkelpo posti ja heidän niputuspalvelunsa pääsee ihan liian vähällä jatkuvasta turmeluksestaan, jos kaikki vastuu kasataan asiakaspalvelulle.
Toivon ja pyydänkin, että näistä murjotuista kappaleista menisi joka kerta tieto myös Itellalle, joka ei tunnu millään tajuavan, että emme kaipaa tällaista "palvelua" ainakaan niillä kohoavilla hinnoilla, joita he haluavat jakelustaan periä.
Meidän valituksillamme ei tunnu olevan sellaista painoarvoa, etteikö asiakkaan kuninkuutta voisi käyttää tukena.
Kuitenkin kolme Willeriä viikon sisään ja eiköhän suuralbumikin jo pian ilmesty... ;DPistän vielä paremmaksi. Kolme Willeriä yhdessä päivässä!Tuli nimittäin postissa normi-Willeri (b-luokan tilaaja), kirjasto ja kaupasta löytyi vielä kronikka. Hetken joutui miettimään, että mistäs sitä aloittaisi? :) Positiivinen pulma, eikö?
Vaisu oli tarina totta tosiaan.Pikkuisen toista oli lukea uusinta kronikkaa. Apachi-Kidin loppuosa ja Dakotojen sanoman alku. Juoni hiukan eri mallia, no kuvitus ei ehkä ihan tämän päivän normien mukaista. Ja tietysti se nostalgia-lisä.... Eikä Texin tarvitsisi olla aina täysin ylivertainen intiaaneihin verrattuna, tuntuu kuin olisi mies laitettu pikkulapsia kaisemaan...
Luontevien suomenkielisten ilmausten kehittäminen on varmasti vaikeata. Sitä paitsi :"Rivollit räpylään riuhtaise hep!" -Carson s. 13."Hemmetti! Patit (!) on loppu." (Carson, sama sivu).
Sen sijaan piirtäjän Tex-naamaan en ole koskaan ollut kauhean ihastunut. Joissakin kuvissa Tex pitää ilmeisesti perunoita poskissaan tai näyttää hetkellisesti lihoneen. Muutoin piirustus on perusnättiä.Olen samaa mieltä. Kummastuttaa, että Texin kasvot näyttävät välillä todella oudoille, mutta Carson on jokaisessa kuvassa itsensä näköinen. Texin hattu näyttäisi myös aina välillä kutistuvan lähes knalliksi. Del Vecchion miljöön kuvaus on sen sijaan hienoa.
Nykyiset kahden lehden sarjat ovat kyllä aika vaatimattomia. Kaiholla kaipaa niitä useiden lehtien pitkiä sarjoja.
uusissa Willereissä ei ole sitä divarin hajua, mikä noista 80-luvun lehdistäni löytyy. ;D
kyseinen tarina oli melko fataalista kuraa.Johtuisikohan se siitä, että tarina oli Texiin totaalisesti väsyneen Claudio Nizzin käsialaa.
Rennen suomennuskin oli jotenkin ihan käsittämätön "valotonta" verrattuna normaaliin ...???
Jos ymmärsin oikein, Eikös tämä tarina ollut Nymanin suomentama?
Kuka enään voi sanoa ettei MÄÄRÄMITTAISUUDELLA ole näppejään pelissä ?
Onkos Jannella vielä tietoa mikä tarina on jäävä Nizzin viimeiseksi?
Sivuilla 106-113, eli kahdeksan sivun aikana, tex painaa liipaisinta neljä kertaa! Neljä luotia lähtee ja tarinan neljä suurinta konnaa suorittaa matkaa kohti ruumishuonetta. Viimeinen tyyppi antautuu ja viimisellä sivulla heitellään pakolliset loppulorut. Kuka enään voi sanoa ettei MÄÄRÄMITTAISUUDELLA ole näppejään pelissä ? Kyseinen henkilö osoittaa tällä älykkyytensä tason vajoavan huomattavan paljon keskivertoa suomalaista alhaisemmalle tasolle! (ei sillä väliä ole, mutta osallistuminen keskusteluun aiheesta voidaan kyseenalaistaa näin ollen todella vakavin perustein)Miten tämä nyt määrämittaisuudesta johtuu? Eiköhän se ole tekijöiden ja/tai kustantajan ammattitaidottomuutta/välinpitämättömyyttä? Vertaa esim. Asterixit, Lucky Luket, Tintit etc. Asterixeissä aina 48 sivua eikä mitään ongelmaa. En tällä tarkoita että minusta on hyvä että seikkailut Texeissä ovat aina tasan kaksi pokkaria; eiköhän tuo ole täysin kustantajan sanelema juttu. Varmaan olisi parempi, jos seikkailujen pituudet voisivat vaihdella tästä puolin ja toisin. Mutta: jos kirjoittajalle ja kuvittajalle annetaan raamit, niin kyllä kuvittelisin että parempaan pitäisi pystyä. Eri asia on jos ei kustantaja vaivaudu asiaan panostamaan, vaan kunnon tarinan sijasta hyväksyy/odottaa vain määrällisesti oikean mittaisia tarinoita.
Miten tämä nyt määrämittaisuudesta johtuu?
Edit: Olisi mielenkiintoista, jos voisi äänestää viime vuoden parasta seikkailua.
No, tuli sentään uusi normiwilleri Helatorstaiksi. Klassikkoja, tosin nämä tarinat on tullut luettua niin monta kertaa (ekaa kertaa joskus alle 10-vuotiaana), että osaan ne ulkoa; mukavaa silti. Nyt voi jokainen tarkistaa aiemmin esittämäni väitteen, että Ceder Minesin seikkailu on koottu piirrosten osalta pääasiassa seikkailusta Tehtävä Devils Holessa (TW 16/2000-1/2001). Esim. Tim Allen on nuori Kit Carson. Mielenkiintoista olisi tietää hieman taustoja tähän; olisiko Galeppiini ollut sairaslomalla tai jotain, kun tällaiseen on turvauduttu?
Ceder Minesin seikkailu on koottu piirrosten osalta pääasiassa seikkailusta Tehtävä Devils Holessa (TW 16/2000-1/2001). Esim. Tim Allen on nuori Kit Carson. Mielenkiintoista olisi tietää hieman taustoja tähän; olisiko Galeppiini ollut sairaslomalla tai jotain, kun tällaiseen on turvauduttu?
Allekirjoitan täysin Hannun ja Alkon huomiot. Samaa outoutta jatkaa myös seuraava tarina eli Uggerin Loistavien vuorten salaisuus. Nimittäin jos noita tarinoita tarkastelee laajempana kokonaisuutena ja ennen kaikkea alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä, huomaa, että tarinasta Veljessota uhkaa (maxi 2) alkaa sisällissotaan sijoittuva pitkä jatkumo, jossa Tex, Carson ja nuori Kit seikkailevat pääsääntöisesti kolmistaan. Tämän jatkumon rikkoon Uggerin tarina ja Tex onkin yhtäkkiä vuorilla loistamassa yhdessä Tigerin kanssa. Tätä edeltävän tarinan loppuun Kit Willerin poistuminen kuvioista on kirjoitettu enemmän kuin kömpelösti. Sitten seuraava tarina Yampa Flat kuuluu taas suureen jatkumoon ja se alkaa niinkuin edellistä tarinaa ei olisi ollutkaan.
Mitä siis on tapahtanut? Galep on hyvinkin voinut sairastua tai loukata itsensä. Tai sitten vain on loppunut aika. Mielestäni Galepin taide on Yampa Flatin aikoihin huipussaan. Aivan upeaa kuvitusta ja hienoja taustoja. Olisiko niin, että Galep on päättänyt tehdä työnsä suuremmalla huolella ja suuremmalla ajalla ja sitten onkin pitänyt turvautua pariin hätäratkaisuun.
Näissä nykyisissä tarinoissa pyöritellään perunaa lautasella pidempään kun oli koko loistavien vuorten kokonaispituus.
Nyt on tämäkin Tex Willer vuosikerta puolivälissä. Eilen tuli numero 8 ja tarina jatkui siitä mihin viimeksi jäätiin. Alusta oli unohtunut tiivistelmä tarinan alkuvaiheista, joten hiukan piti selailla edellistä numeroa, jota pääsi taas kärryille. Mutta hienostihan se matka jatkui.Puolivälissä on vuosikerta juu, harmittaa vain kun onnistuin jotenkin söhläämään vuoden ensimmäisen numeron kanssa ja se jäi kokonaan ostamatta. Divareistakaan ei ole vielä tärpännyt, mutta eiköhän tuo vielä jossain tule vastaan.
tämän tunnistaa Tex-tarinaksi. Ote on tuore.
Vastakysymys: jos lukemaansa ei samalla mielessään analysoi ja mieti, niin eikö silloin ole ihan sama mitä lukee vai lukeeko lainkaan mitään?
Eipä siinä ole mitään uutta tai ihmeellistä, että sarjakuvatarinoiden sisältöä kommentoidaan ja jopa analysoidaan ja tulkitaan. Myös Texin lukemisen jälkeen on mukava makustella vähän aikaa ko. tarinan antia. Se kuuluu osaksi lukunautintoaThat's right! juuri sitä vartenhan nämä kvaakin ketjut ovatkin olemassa, että saa vapaasti keskustella sarjakuvista ja analysoidakin, ellen ole aivan väärin ymmärtänyt?
Myös Texin lukemisen jälkeen on mukava makustella vähän aikaa ko. tarinan antia. Se kuuluu osaksi lukunautintoa, eikä esim. vain juokse pokkaria läpi ja lähde siltä istumalta kantasaluunaan nollaamaan aivonsa. Lukutottumukset tietysti vaihtelevat ja jotkut analysoivat enemmän, jotkut vähemmän. Tyylinsä kullakin.Mä olen omalta kohdaltani huomannut, että sarjakuva on ollut silloin hyvä, jos jotakin siihen liittyvää osa-aluetta tulee pohdiskeltua vielä varsinaista lukemistapahtumaa seuraavanakin päivänä. Sama pätee kohdallani myös elokuviin. Huonot sarjakuvat, elokuvat ja kirjat unohtuvat heti ja painuvat välinpitämättömyyden pohjattomaan suonsilmään.
Mä olen omalta kohdaltani huomannut, että sarjakuva on ollut silloin hyvä, jos jotakin siihen liittyvää osa-aluetta tulee pohdiskeltua vielä varsinaista lukemistapahtumaa seuraavanakin päivänä.Hyvä sarjakuva pitää haluta lukea useampaan kertaan.
Hyvä sarjakuva pitää haluta lukea useampaan kertaan.Tuokin pitää paikkansa ja sopii myös elokuviin.
Hyvä sarjakuva pitää haluta lukea useampaan kertaan.
Tuli luettua Faracin tarinan lopetusosa. Kohtuuttoman korkeiksi paisuneet odotukset ykkösosan jälkeen eivät saaneet aivan täyttymystä.
1) Tex ei ole hävinnyt aseen vedossa kovin montaa kertaa. Mieleeni tulee vain eräs arpinaama. Tuo yksityiskohta suorastaan huutaa sitä, että myöhemmin tilanne kokeillaan jollain tavalla uudelleen Texin ja Hodsonin kesken. Toisaalta toivon, että noinkin värikäs henkilö säilyisi loppuun asti "hyviksenä" ja pysyisi kaiken lisäksi elossa.
2) ...Kit Carsonin ja Tigerin mainitseminen tarkoittaa tietenkin sitä, että he ilmestyvät juuri, kun Tex ja Kit ovat pahassa pinteessä, juuri sillä ratkaisevalla hetkellä. Faracista ei tosin tiedä, loppuratkaisu saattaa olla yllätyksellinenkin...
PS: Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Tex Willer etukansiteksti on pinkillä värillä (10/2010, pistäkää mieleen). Edistyksellistä!
Juonesta ei saanut ensilukemalta kiinni, vaan jouduin kääntelemään sivuja takaisinpäin, kun mietin, mikä oli ensin ja mikä sitten.
Ja ihailkaa Fontin kuvitusta. Se mies on uransa huipulla. Hänen ainoa vikansa aluksi oli, että Tex näytti vanhalta ukolta. Sekin on jo ajat sitten korjattu. Mikään ei hänen tyylissään ärsytä. Kaupunkikuvaus on ylivertaista, suorastaan naturalistista. Kuka muu Tex-kuvittaja viitsii piirtää esim. hevosen paskakasoja kaduille?Hieman kuitenkin ihmetyttää se, että yksityiskohtaisesta yleisjäljestään huolimatta Font näyttää piirtävän hahmojen kengät todella surkeasti. Carson näyttää välillä olevan liikkeellä Nokian kumisaappaissa. Texin Cowboy-saappaista, samoin kuin Carsonin kumppareista, puuttuvat kokonaan kannukset! Muutenkin Font näyttää välttelevän jalkaterien piirtämistä, mikä on jäljen perusteella aika ymmärrettävää. Ihmisten anatomiat ovat välillä myös vähän vinksallaan, mutta ei puistattavuuteen asti. Fontin kaupunki- ja maisemakuvaus on puolestaan kaikki kehunsa ansainneet. Hienon näköistä.
Italiassa ilmestyy normisarjassa ensi kuun alussa tasanumero 600, joka - kuten aiemmatkin tasasataset - on värillinen. Kyseessä on yhden numeron mittainen seikkailu (tästä syystä kaiketi Deadwood-tarinalle annettiin ruhtinaalliset kolme numeroa käyttöön), Ticcin kuvittama. Onkohan mitään toivoa saada tämä myös värillisenä myös suomen sarjassa?
Laskujeni mukaan se oli kuitenkin vasta 599:s.Niin no se on just se, miten tuon 5/6 vuodelta 1973 tulkitsee. Viimeinen numero on 12/1973, joten olen tulkinnut siten, että vuonna 1973 ilmestyi 12 numeroa, vaikka 5/6 oli kaksoisnumero. Tällöin nro 11/2010 olisi 600. pokkarinumero. Toki erillisiä pokkareita on nyt se 599 kpl. Onko tuo 5/6 1973 sitten yksi numero vaiko kaksi numeroa...varmaankin kaksi ja yksi erillinen pokkari...jaahas ;)
Vuosina 1971-1979 12 numeroa per vuosi paitsi 1974 11kpl (num. 5-6 yhtenä) ja 1979 13 numeroa = yhteensä 108.
Vuosina 1980-2009 16/vuosi, yht. 480.
v 2010 siis tähän mennessä 11; kaikki yhteensä 599.
Mahtaako Mikalla olla excel taulukossa eka rivi otsikkorivinä?
Italiassa ilmestyy normisarjassa ensi kuun alussa tasanumero 600, joka - kuten aiemmatkin tasasataset - on värillinen.
Sinänsä mielenkiintoinen yhtälö, että suomessa ja italiassa ollaan samoissa luvuissa,
Onko tuo 5/6 1973 sitten yksi numero vaiko kaksi numeroa...varmaankin kaksi ja yksi erillinen pokkari...jaahas ;)
Niin no se on just se, miten tuon 5/6 vuodelta 1973 tulkitsee. Viimeinen numero on 12/1973, joten olen tulkinnut siten, että vuonna 1973 ilmestyi 12 numeroa, vaikka 5/6 oli kaksoisnumero. Tällöin nro 11/2010 olisi 600. pokkarinumero. Toki erillisiä pokkareita on nyt se 599 kpl. Onko tuo 5/6 1973 sitten yksi numero vaiko kaksi numeroa...varmaankin kaksi ja yksi erillinen pokkari...jaahas ;)
Mikä on virallinen tulkinta? Asko ym.
Mikä on virallinen tulkinta? Asko ym.
Onhan ihmiselläkin aivot monikossa, vaikka niitä on vain yksi. Ei kaksi.Ja housut ...
Ja housut ...
Font on ensimmäinen näkemäni Tex Willer -kuvittaja, joka on ihan hukassa mustien pintojen sijoittelussa. Tulipa tämäkin ihme nähtyä! ::)
Niin ja vielä kerran pitää kehua Carsonin aktiivista roolia. :)Kyllä, vanha huuhkain kunnostautuu taas. Toivottavasti tarina pysyy loppuun asti yhtä laadukkaana, toistaiseksi se on pysytellyt keskiverron yläpuolella.
Historiallinen Calamity ei kuvien perusteella ollut mikään missi,Juuri tämän takia. Ja vähemmän kauniina hahmoon olisi saatu enempi särmää.
Vielä tuli mieleen, että olikohan tätä alunperin kaavailtu maxiksi? Sivumäärän perusteella olis ollut just sopiva.
Olisi myös ollut mukavaa, kun olisi pyritty historialliseen totuuteen.
Mitä ihmeen hienoa siinä on?Jos tiedetään miltä vaikkapa Calamity Jane on näyttänyt, niin minusta hänet voi piirtää itsensä näköiseksi. Ihan samalla tavalla kuin Colt 45 piirretään itsensä näköiseksi (No, okei, Galep ei piirrä)
Jos tiedetään miltä vaikkapa Calamity Jane on näyttänyt, niin minusta hänet voi piirtää itsensä näköiseksi. Ihan samalla tavalla kuin Colt 45 piirretään itsensä näköiseksi (No, okei, Galep ei piirrä)Kyllä, ehdottomasti juuri näin. Jos häntä ei kuitenkaan haluta kuvata historiallisen esikuvansa näköisenä, niin täytyisi kuitenkin muistaa minkälaista elämää Calamity oli viettänyt. Siinä ahavoituu takuulla nöpönenäisempikin pimu ja mutrusuu. Hempukkamainen Calamity alkaa väkisinkin vaikuttaa koomiselta.
alkaa väkisinkin vaikuttaa koomiselta.... tai jopa seksistiseltä.
mielestäni Tiger Jackinkin olisi ollut hyvä olla mukana jäljittämässä Kitin kanssa roistokoplaa. Mitä mieltä muut muuten ovat tästä?
Viimeisen osan vihjeillä seikkailun tapahtumat voikin helposti sijoittaa vuoteen 1881.
Eikä se oikea Jane myöskään ihan täysi rumilus tainnut olla. Tässä kuva wikipediasta:
Onko jollekulle onnekkaalle jo uusi Tex kolahtanut postilaatikkoon? Huomenissahan pitäisi olla virallinen ilmiintymispäivä?En ollut varma ilmestymisviikosta, mutta toiveikkaana katselin postilaatikon pohjia myöten. Ei ollut Texiä ja Itellasta johtuen lehdykkäistä saa todennäköisesti odotella aina torstaihin asti.
Uusin willeri tuli. Kieltämättä tuli samanlainen olo kuin katselisi viiden tähden klassikkoelokuvan kehnoa, yhden tai kahden tähden jatko-osaa. Tunne johtui pitkälti poppamies Ukasista, joka oli kaikin puolin epäuskottava hahmo ulkonäköään myöten. Epäuskottava oli myös utejen kääntyminen noinkin helposti Keltaisen Koiran kätyriksi. Tunnetta vahvisti se, että ei Ortiz nyt sentään ihan Ticcin tasoinen intiaanikuvittaja ole. Nauratti myös, että Keltainen Koira, raasuparka, oli edelleen uskollinen pallolliselle paitakuosilleen. Noh, kulkeehan Texkin edelleen keltaisessa kauluspaidassa...
Mutta ei tarina nyt ihan umpisurkealta vaikuta. Plussaa siitä, että koko peruskvartetti on kasassa. Jälkimmäisellä puoliskalla tarinakin alkoi jo ihan kiinnostaa, kun rupesi näyttämään, että ihan täysin ei alkuperäistä Keltainen Koira -tarinaa kopioitu.
...Mutta ei tarina nyt ihan umpisurkealta vaikuta. Plussaa siitä, että koko peruskvartetti on kasassa. Jälkimmäisellä puoliskalla tarinakin alkoi jo ihan kiinnostaa, kun rupesi näyttämään, että ihan täysin ei alkuperäistä Keltainen Koira -tarinaa kopioitu.Uusin Tex nyt luettu.
Texin joutuminen vangiksi on hieman poikkeavaa ja siksi piristävää, mutta muutoin aika onnetonta ja ponnetonta tarinointia.
...Löytyihän tästä ykkösosastakin jo paljon hyvää.Niin ja kysehän on juuri siitä, kuinka kukin tämänkin tarinan subjektiivisesti kokee.
Löytyihän tästä ykkösosastakin jo paljon hyvää.
Yksi ensimmäisíä Willereitäni, mitä hankin, oli Valkopilven tarina vuodelta 2001 (Tex 4-6). Havaitsin nopeasti, että tarina oli suora plagiaatti parista Villiin länteen -sarjan osasta (kuten jo varmasti tiedättekin). Tarinan "kertojaksi" on merkitty Nizzi. Kun vielä ottaa huomioon Nizzin viimevuosien muun kirjoitustuotannon (poislukien virkistävä 7/2008, jossa intiaani "peittosi" Texin ja Carsonin), olen vankasti sitä mieltä, että Nizziltä olisi pitänyt ottaa kynä kädestä jo kauan aikaa sitten. Ihan vain armosta lukijakuntaa kohtaan.
Hieman nuoremman polven lukijana en ole koskaan tuota alkuperäistä Keltaisen koiran tarinaa lukenut, joten itse en pysty näitä kahta tarinaa vertailemaan keskenään.
Italiassa ilmestyy normisarjassa ensi kuun alussa tasanumero 600, joka - kuten aiemmatkin tasasataset - on värillinen.
Voih, olen suorastaan kades. Hommaa heti se tarina jostain, jos haluat parasta intiaanisotaa, mitä Texissä on ikinä kuvattu. Huuto.netistä löytynevät kaikki numerot suhteellisen vaivattomasti. Numerot ovat 5-8/1981.Ehdottomasti tulen jossain välissä ostamaan. Huudossa näyttää tälläkin hetkellä olevan esimerkiksi kokonainen 81-vuosikerta myynnissä. Minkähänlaista tavaraa tuo kyseinen vuosikerta yleensä on? (Kvaakin äänestyksessä 0 ääntä) Lauri Vartiaisen sivuilta löytyy aika mukavasti tietoa, mutta esimerkiksi piirtäjiä ei ollut merkitty. Onneksi Texissä 6/2003 on kaikki tekijätiedot. Kyllähän nuo kaikki vuosikerrat pitää pikkuhiljaa hyllyyn kerätä. :)
...Minkähänlaista tavaraa tuo kyseinen vuosikerta yleensä on? ...
Eikä tuo Ticcin käsi näytä kauheasti tärisseen, vaikka ikää täytyy olla jo melkoisesti.
Semmonen asia on jäänyt kaivelemaan, että milloin Italiassa siirryttiin liuskoista pokkari kokoon? Laiskuuttani en jaksa muualta tarkistaa.
...Ukasin kyky tappaa menee mauttomaksi. Jos sarjaan tuodaan liikaa noinkin maagisia kykyjä omaavia hahmoja, kärsii se väistämättä inflaation.Uusin Texin tarina on saanut aika lattean vastaanoton kvaakistien parissa. Itse pidän/pidin Ortizin piirrosjäljestä ja ei juonikaan kovin huono ollut.
Tarina loppu oikeestaan ennenku ehti edes löytää kunnon lukuasentoa.
Jälkimmäinen pokkari tuli luettua suunnilleen 20 minuutissa. Sen verran heppoista ja helppoa oli tällä kertaa.
joku Civitellin piirtämä tarina pyrkii mieleen huonouden huipentumana, mutta en saa seikkailun nimeä mieleen. Siinä Tex ja kumppanit taisivat olla kahdenkin eri koplan perässä ilman että niillä oli mitään tekemistä toistensa kanssa. Päämäärätöntä ratsastelua preerialla ja välissä vähän ammuskeltiin.Mahtaakohan tarina olla edes 2000-luvulta. Veikkaan, että tarkoitat vuoden 1989 tarinaa nimeltä Surman Polku.
Palauttakaapa mieleeni jokin oikein erityisen huono tarina. Itse en muista sellaista lukeneeni. 8]
Mahtaakohan tarina olla edes 2000-luvulta. Veikkaan, että tarkoitat vuoden 1989 tarinaa nimeltä Surman Polku.
Yleensäkin minua ärsytti (ja ärsytti jo 30 vuotta sitten) se, että sotilaat/sinitakit olivat taas koskemattomia. Kaksi tusinaa utea siirtyi ajasta ikuisuuteen ja sinitakeista yksi sai naarmun.
Onneksi kaappini on vielä täynnä lukemattomia Tex-klassikkoja.
esim. Tom Devlin, Gros-Jean, Kit Willer, tms. voitaisiin päästää päiviltä.
Kit Willer? Ei kai nyt sentään.
Kyllä, Kit Willer. En ole koskaan ymmärtänyt Kit Willerin merkitystä sarjassa. Tiger Jackin ymmärrän paremmin: Tiger on taitava rosvojen jälkiä seurattaessa ja osaa muutamia jippoja, joilla saa kuulusteltavat puhumaan. Mutta Kit Willerillä ei ole erityistaitoja, on vain huonompi kopio Texistä. Se on vain ollut aina mukana ja on aina olema.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin.
Mikäli Texin tarinoiden suunta on tämä, taidan pidättäytyä uusien tarinoiden ostamisesta. Onneksi kaappini on vielä täynnä lukemattomia Tex-klassikkoja.
Auh.. anteeksi että pahoitin mielesi. Vaikka arvelinkin että näin voi käydä, mutta lähdin silti kepillä kokeilemaan jäätä...
Mietitään nyt vaikka kirjaa Taru sormusten herrasta, jota itse en tosin ole lukenut, mutta voisi kuvitella, että jos tarinan pohjalta pitäisi tehdä kahden pokkarin willer, ei käteen jäisi juuri mitään.
No, ei tätä tarinaa kyllä välttämättä olisi parempi piirtäjäkään kokonaan pelastanut, mutta olisi se varmaan ollut paljon siedettävämpää lukea jonkun muun kuvittamana.
...Tämä kulminoituu etenkin taistelukohtauksissa. Jatko-osassa intiaanit eivät osu kalliolla tapahtuvassa taistelussa Carsoniin ja nuorempaan Kitiin, mutta nämä pudottelevat uteja kuin kärpäsiä. Juuri tällaisissa tapauksissa pätevä ja tunnollinen kuvittaja olisi keksinyt syyn, miksi intiaanien laukaukset eivät voi osua. Nyt Kitit olivat kuin varikset puhelinlangoilla makoillessaan kivikaaren päällä. Taisi vanhempi Kit vielä nousta oikein polviasentoon tarjotakseen isompaa maalitaulua. Ja tämä on vain yksi esimerkki.Tähän lopun taistelukohtaukseen kiinnitin itsekin huomiota. Jokainen rynnäkkökiväärillä ampunut tietää, että tumpelompikin ampuja olisi siirtänyt Kitit harpunsoiton ensimmäiselle kurssille. Tsekatkaa mikä tahansa sivu, josta silta näkyy sivulta päin. Ei muuta kuin kivääri olalle ja naps. Tukalasta asemasta johtuen oletin, että edes toinen olisi saanut kliseisen olkapää- tai ohimo-osuman, mutta vielä mitä. Carsonin polviseisonta kruunasi epärealistisuuden. Texin ja Tigerin tultua paikalle he tiputtavat samaisesta alavinkkelistä intiaania sillan päältä joka laukauksella. Ortiz olisi aivan hyvin voinut piirtää Kitien ympärille kiviä, jolloin intiaanien osumattomuus olisi ollut uskottavampaa. Se ei tietääkseni ole käsikirjoituksen rikkomista. Epätasaiselle taistelulle varattiin kymmenen sivua. Esimerkiksi neljä olisi riittänyt aivan hyvin, jolloin olisi saatu lisäjoukot nopeammin mukaan. Sitäkään en ymmärrä, miksi kaikki utet lähtivät sillalle, jolloin he menettivät loistavat asemansa suhteessa navajoihin.
Ukasi oli todella huonosti suunniteltu hahmo ja sen puolesta loppukin oli hänen arvoisensa.Harvinaisen ruma, eikä millään muotoa sopinut Texeihin, jossa - ainakin minusta - ihmishahmot ovat ihmisen näköisiä. Olisi istunut Aku Ankkaan paljon luontevammin, mokoma linnunpelätin. Eikä koko Ukasilla loppujen lopuksi paljon virkaa ollut, sen alun jälkeen.
Tarina oli pumpattu liian täyteen toimintaa, minkä takia henkilöt jäivät paperinohuiksi...Mielestäni juuri tuon liiallisen toiminnantäyteisyyden vuoksi tarinat ovat välillä niin juosten kustun oloisia. Jos lehdistä menee vähintään kolmasosa pelkkään puhekuplattomaan ammuskeluun ja intiaanien hevosten selästä putoamisiin, niin ei ole ihme jos tulee kiire saada homma pakettiin kahden lehden määrämitalla. Tarina jää helposti pintapuoliseksi, eikä se toimintakaan tunnu enää juuri miltään muulta kuin tusinaräiskyttelyltä.
Harmi , että uusi tarina oli niin heikkoa tekoa >:(
Tänään tuli uusin Willeri ja hyvältä vaikutti.
Kansi oli taittunut jostain syystä, korvaisikohan posti jotenkin?
Tietysti kaikki tuo kuuluu siihen Tex Willer -sarjakuvien paljon puhuttuun "poikamaiseen" perinteeseen, mutta joskus nuo tilanteet ovat suorastaan kiusaannuttavia luettavia.
Willerin ja Carsonin välinen henkilödynamiikka jaksaa aina kummastuttaa. Herrat eivät tunnu olevan millään tavalla tasaveroisia keskinäisessä kanssakäymisessään.
Onkos jossain julkaistu tämän vuoden ilmestymiskalenteria noille normilehdille?
On, esmes täällä: http://www.lehtiapaja.fi/Egmont/Tex+Willer/?query=tex%20willer&queryLang=kaikki&queryDesc=
sanon että Tex on tsundere.
Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, pojat:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7385.msg296266.html#msg296266 (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7385.msg296266.html#msg296266)
Ei, kyllä se on Texas Ranger.
Mutta iän karttuessa joillain ihmisillä on tapana tulla mukautuvaisemmiksi. Kenties Carson ei vain viitsi tapella härkäpäisen ystävänsä kanssa. Ja sitten on luonnekysymykset. Tex on puhdasverinen koleerikko, jonka täytyy saada olla alfauros, se siitä. Carson ei tunnut olevan yhtä arka niistä kysymyksistä. Antaa nuoremman kuumakallen häärätä.Nuo kuulostavat ihan hyville ja uskottaville tulkinnoille. Vanhemman ja jo kaiken moneen kertaan nähneen rangerin ei tosiaan tarvinne korostaa kovuttaan millään ylimääräisellä päsmäämisellä. Kunnioitus ja asema on ansaittu muuten jo ajat sitten.
Ja aivan oikeutetusti Carson ottaa toisinaan oikeasti nokkiinsa. Olisi hauska nähdä tilanne, jossa Carson kerrankin saisi tarpeekseensa ja pistäisi pystyy tappelun. Texhän sen voittaisi, mutta olisi sitä hauska katsoa.Jep, Tex ja Carson voisivat edes joskus joutua keskinäiseen sanaharkkaan, jossa kumpikin yrittäisi oikeasti pitää oman päänsä. Ja jos he nyt eivät sentään ihan fyysiseen tappeluun asti ryhtyisikään, niin ehkäpä Kit Carson voisi kerrankin karskisti käskeä Texiä vain tukkimaan suunsa. Ei tosiystävyys siitä mihinkään kärsisi. Pieni muutaman sarjakuvasivun mittainen mökötys voisi myös olla paikallaan. Tietenkään perinteiseen lännensarjakuvaan ei monen mielestä sovi, että sen sankarihahmot keskustelisivat vakavasti keskinäisestä ihmissuhteestaan. Vaikka se sitten tapahtuisi rosvojahdin ja muun ammuskelun lomassa. Veikkaanpa, että sanomista tulisi heti.
Eri asia on, kenellä muulla on oikeus huomautella esim. Carsonin iästä kuin Texillä.
---eikä mieleeni ole tullut tämä ikinä johtaisi tappeluun---
Tuleeko näin hataralla muistelulla kenenkään muun mieleen tilannetta, jossa klarinettiduon toinen osapuoli olisi hetkellisesti luullut olevan yksin?
Tuleeko näin hataralla muistelulla kenenkään muun mieleen tilannetta, jossa klarinettiduon toinen osapuoli olisi hetkellisesti luullut olevan yksin?
hyviksi esimerkeiksi oli otettu Ticci ja Galep, omat suursuosikkini.Oikeastaan hyviksi esimerkeiksi olisi sopinut ihan kuka vaan viime vuosituhannella Texiä piirtänyt (ja aika moni tämänkin vuosituhannen piirtäjistä). Kaikkien piirtäjien viivasta tai heidän piirtämiensä ihmisten ulkonäöstä en välttämättä pidä, mutta nuo mustat ja valkoiset pinnat he lähes poikkeuksetta saavat kadehdittavan hyvin paikoilleen.
Mutta eivätkös nuo Willien ja Modestyn asut ole samanlaisia mustia aukkoja kuin Fontin piirtämä musta paita?
Mutta eivätkös nuo Willien ja Modestyn asut ole samanlaisia mustia aukkoja kuin Fontin piirtämä musta paita?Periaatteessa.
Hieman mietitytti tuo asetelma, Loman menettää poikansa ja lähtee kostamaan, ja Tex lähtee estelemään Lomanin höyrypäistä toimintaa. Eiköhän Tex toimisi (ja ole toiminutkin) suunnilleen samalla tavalla? Tekopyhän makua?
Eiköhän Tex toimisi (ja ole toiminutkin) suunnilleen samalla tavalla?Muistelen, että herra Brennan sai loppunsa uppoavassa laivassa, ja vesistö kuhisi tietenkin hampaita narskuttavia haita. Tarinahan on veret seisauttava Fort Defiance vuodelta colt ja luoti. Texin kosto ei ollut vain Lilythin puolesta, vaan puolet kylän väestä menehtyi. Toisaalta edellisessä numerossa (16/2010) otettiin jo kantaa siihen, että lainvalvojan ja konnan ero on pieni, mutta olennainen. Taisi olla Tex. Tarkkoja sanakäänteitä en muista.
Mutta Tex ei tappaisi viattomia. Hän pitäisi kiinni oikeudenmukaisuudesta.
Saaliin olisi ehtinyt sitten vuoden päästä kivasti kaivaa esiin, mutta ei McDormand kilahtaa aivan totaalisesti ja kaivaa saaliin turvasta jopa mahdollisimman typerään aikaan. Saalis olisi ollut turvassa kaikilta, jos McDormand olisi vain pysynyt jossain ihan muualla. Älykkäästä roistosta tehtiin näin vajaaälyinen apina, vain kun ei jaksettu keksiä tarinalle jatkoa taikka parempaa loppua.Säkki olisi varmaan maatunut jos se olisi vuodeksi jätetty sijoilleen. Oikein hyvä tarina mielestäni. Kostotarinan kruunasi McDormandin pikku paljastus vaikka ilman sitäkin juoni olisi toiminut. Tex sai melkein maksaa raskaimman kautta kun ei heti laittanut kajahtanutta kaveriaan aisoihin. Seuraavaksi allekirjoittanut alkaa lukemaan Traagista ristiä.
Seijaksella on väkevä piirrostyyli. Ihan erityisesti miellyttää hänen taitonsa kuvata henkilöiden ilmeitä ja tunteita.
Kiitos tarkkaavaisuudesta, auttaa hahmottamaan tämän hetkisen kokonaistilanteen synkkyyttä huomattavasti.
Tuntuu vaan oudolta normi pokkarien keskiarvotason lasku, heti sen jälkeen kun määrämittaisuus astui estradille.
En ihan ymmärrä tuota kuvittajien laiskuus juttua.
Oli kyllä huikeaa luettavaa tuo numero 1/11. Viime vuoden viimeisessä numerossa alkanut tarinakokonaisuus imaisi pitkästä aikaa mukaansa oikein kunnolla. Varsinkin viimeisin numero oli pakko lukea loppuun kertaistumalta. Kuvituskin oli oikein nättiä, eikä ainakaan minua haitannut yhtään, että Texin habituksesta tuli välillä mieleen vanhojen Hollywood-länkkäreiden Gary Cooper. Toivottavasti yhtä mukaansatempaava meno jatkuu.
Minun mielestäni uusin Almanacco-tarina oli varsin onnistunut.
nyky-Nizziltä harvinaisen elävästi ja jopa koskettavasti kirjoitettu.
Tarina vaikutti aika tutulta, olisikos jostain elokuvasta..?
...Tulispa se jo tänään!KYLLÄ! Kuudessadas Tex on käsissäni! Upea kansi! Maltan tuskin odottaa iltaa, että pääsee lukemaan. Boselli/Ticci parivaljakko tuskin pettää. Olen ilmeisesti taas a-luokan tilaaja.
Jokohan on kauppoihinkin ehtinyt? Vai voiko se tulla etuajassa ainoastaan tilattaessa... :)Pääosin siten, että ensin tilaajille, sitten kauppoihin. Pitää sitä nyt jokin roti olla :)
Aivan hengästyttävän huikea juttu!Täsmälleen samaa mieltä!
Kyllä tämä menee näistä yhden pokkarin tarinoista ihan kärkipäähän!
Paljon oli ympätty yhteen pokkariin.
Hieman ihmettelen tuota kannibalismin nostamista etusijalle keskustelussa uusimmasta tarinasta. Ok, se oli osa sitä, mutta ei minusta mitenkään se olennaisin osa. Pelottavan susijengin tapoihin olisi aivan hyvin sopinut paljon muutakin kuin kannibalismi (uhraamiset tms), eikä se olisi tarinaa mitenkään muuttanut.
En ole ihan samaa mieltä. Kannibalismi on inhimillisyyden tikapuilla melko omilla puolillaan. Silloin on vajottu sellaiseen eläimellisyyteen ettei sen harjoittajan ajatusmaailmaan osaa eikä halua samaistua enää millään tasolla. Siksi siinä on samaa pelottavuutta kuin vaikka holokaustissa - sellaisessa täydellisen hyytävässä tunnekylmyydessä ja irtisanoutumisessa ihmislajin perusolemuksesta on vain jotain joka vetää täysin hiljaiseksi.
Ja mitä Ticciin tulee, niin olen kai taidetta ymmärtämätön puusilmä, mutten näe hänen kuvituksessaan hakemallakaan pitää pahaa. Päin vastoin. Lukeminen välissä takkuaa kun jää ihastelemaan ruutuja.
Muistaako joku Bosellilta tarinaa joka sisältäisi onnistuneen, kiinnostavan Tigerin?
Olen samaa mieltä Maryannen kanssa näistä asioista, mutta on niin paljon muita asioita jotka mielestäni ovat ällöttävyydessään täysin rinnastettavissa kannibalisimiin, niinkuin esim. naisten ympärileikkaukset tai muut vastaavat silpomiset. Minusta tämä ei kuitenkaan ollut uuden Texin keskiössä; joten miksi sitä nyt jäädä erityisesti leipomaan?
En ainakaan minä muista. Eikä pikaisella selaamisella sellaista tullut vastaan. Entäpä Nizziltä? Muuta kuin sen yhden retrospektiivisen tarinan.
Minulla tuli tästä tarinasta mieleen leffa "13 soturi"; tosin siinä ei ollut muistaakseni kannipaaleja, ja hyökäilevillä sotureilla oli sudennahan sijasta karhunnahat yllään. Mutta soihtuja muistaakseni oli.
Alkaa olla näitä melkein joka toisessa Bosellin tarinassa. Manfredilla on sama harrastus. Ne pari Magico Ventoa, joita olen lukenut, niin Wild Billiä ym. löytyy. Ja yhdessä (eihän niitä olekaan kuin kaksi) Manfredin Texissä oli Phoenixin perustaja dokumentoitu.
Tex ratsastaa jalat hevosen polvien tasolla
Eloisia kuvakulmia, vaatteita, henkilöhahmojen ulkomuotoa ja kasvoja, hienoja maisemia, hyvin piirrettyjä aseita...en löydä MITÄÄN valittamisen aihetta mistään.
Dogrib sotureiden muuttuminen yks kaks hyväntahtoisiksi oli niin ikään ihan älytön aivopieru Bosellilta ja minkä tähden tarinaan piti vielä ihan väkisin loppuun saada keltaveitsien ja dogribien rauhansopimuskin mahdutettua.No juu, tottahan tuo tietysti on. Sarjakuvaformaatissa tuo ei niin häirinnyt, enkä oikeastaan kiinnittänyt asiaan mitään huomiota. Elokuvissa tuollainen mutkien oikominen häiritsee heti.
Kieltämättä Susipaholaiset oli himpun turboahdettu...Lopun vuoristo-osuus oli ehkä vähän "indianajonesia", mutta kyllä tuo Pohjoisen susipaholaiset oli silti erittäin viihdyttävä paketti.
Kuten se jokin Nizzin kirjoittama tarina, jonka koko juoni oli että Tex vuorilla syystä X tarpoessaan törmäsi vanhaan erämiestuttuun ja tuli yöpymään hänen ja hänen squawinsa majaan, mutta maja tuli rikollisporukan piirrittämäksi ja siitä piti sitten selvitä.
Noh noh, myönnän nykyään valikoivani Tex-luettavani sillä periaatteella että jos se on Nizzin, annan olla. Mutta ehkä voimme suoda hänelle sen että hän on joskus osannut kirjoittaa ihan hyviäkin tarinoita?On kirjoittanut. 80- ja 90-luvuilla erinomaisia tarinoita kirjoittelikin. Paha Burn-out kuitenkin 1990-luvun puolen välin tienoilla jo vei mieheltä ne parhaimmat tehot, vaikka joitain ihan hyviäkin juttuja mieheltä on tullut vielä 2000-luvullakin
niin heräähän se epäilys.Tämän keskustelun innoittamana käväisin katsomassa Kadonneen Pueblon käsikirjoittajan.
Pitäisi kirjoittaa asiasta suurehkon kirjan verran jotta pystyisin analysoimaan edes jotenkin ymmärrettävästi jokaisen mielipiteeni, enkä välttämättä silloinkaan kykenisi sanomaan sitä mitä ajattelen.
En välttämättä tarkoita sitä, että "matka" olisi pitänyt kuvata kokonaan tai edes osittain, vaan tyyli jolla se tehtiin ei pudonnut. En ehkä edes yritä selittää, mitä se hyödyttää? Jos kerran pidit tarinasta, niin sehän on pääasia.
Ehkäpä tilannetta valaisee jos vertailee -80-90 lukujen parhaita tarinoita puheena olevaan tarinaan. Itse en ainakaan tällä hetkellä osaa selittää sitä mysteeriä mikä omasta mielestäni parhaista tarinoista on tehnyt parempia verrattuna esim. Pohjoisen susipaholaisiin. Ehkäpä joku viisaampii pystyy selittämään? :)
Almanacco 2010 eli Fuscon viimeisen tarinan taso ei loppua kohti päässyt pahasti laskemaan. Fusco oli mahtavassa vireessä. Noin sitä pitää lopettaa - huipulla! Oikein viihdyttävä tarina.Onko tietoa, että milloin tämä ilmestyy Suomessa? Kun näitä almanaccojahan on viime aikoina ilmestynyt meillä aika runsaasti, tänä vuonna jo yksi ja kolme ilmeisesti tulossa Cheyennen listauksen mukaan. Ja montako almanaccoa meillä on vielä julkaisematta? Varmasti kerrottu jossain ketjussa, mutta en löytänyt... :-[
Kadonnutta Puebloa lukiessa hiipi semmoinen epäilys mieleen, että luenko mä itse asiassa Kultaluoteja ampuvaa aavetta/Kultaista luotia (Blueberry).
Wikipedia tietää, että Kultaluoteja ampuva aave -tarina perustuu amerikkalaiseen legendaan kadonneen hollantilaisen kaivoksesta ja edellä mainitusta Curwoodin romaanista (Les Chasseurs d'or).
Wikipedia tietää, että Kultaluoteja ampuva aave -tarina perustuu amerikkalaiseen legendaan kadonneen hollantilaisen kaivoksesta ja edellä mainitusta Curwoodin romaanista (Les Chasseurs d'or).
joo, off-topic.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Le_Spectre_aux_balles_d'or
Heti tuli fiilis, että hyvää seikkalua tässä on lukemassa.
Ja montako almanaccoa meillä on vielä julkaisematta?
Olisi mukava saada Texiin edes hieman realismia. Lehdestä tulee väkisin mieleen 40-50 luvun länkkärit (niistähän Tex tietty aikanaan matkittiin) joissa on suunnilleen kaikki faktat pielessä vaatteita myöten (kenties pieni uudistus olisi paikallaan, kun ollaan kuitenkin 2000 luvulla)
1940-50-lukujen Texeihin verrattuna sitä realismia juuri on tullutkin aseisen ym. muodossa. Tarkoititko, että kaipaat juuri tähän varustepuolelle entistä enemmän realismia vaiko itse tapahtumiin?
Ehkä pieni realismi ei olisi tosiaan pahitteeksi. Varsinkin ruumistehtailu Bosellin tarinoissa on mennyt ylettömyyksiin. Aidossa lännessä pahimmat tappajat tehtailivat maksimissaan 30 ruumista. Texin tilillä raatoja on jo n. 3000 ja Bosellin tarinoissa Texin tehtailemia kalmoja syntyy pikaisesti arvioiden liki 15 per tarina, mikä on hulppeasti yli keskiarvon.
Myös sitä realismia ja jatkuvuutta olisi kiva saada, eli vammoista seuraisikin jotain, esim, Tex pitäisi kantosidettä seuraavassa tarinassa, eikä aina tulisi reboottia seuraavaan tarinaan.Muistelen että näin olikin joskus kauan kauan siten kaukaisessa maassa, eli jossain vanhassa Meksikoon sijoittuvassa tarinassa. Taisi alkaa San Fransicosta, jossa Tex haavoittui, ja sitten lähdettiin Meksikoon käsi paketissa. Tai jotain. En jaksa kaivaa arkistoa.
Muistelen että näin olikin joskus kauan kauan siten kaukaisessa maassa, eli jossain vanhassa Meksikoon sijoittuvassa tarinassa. Taisi alkaa San Fransicosta, jossa Tex haavoittui, ja sitten lähdettiin Meksikoon käsi paketissa. Tai jotain. En jaksa kaivaa arkistoa.
Sininen lootus. :D
Montakohan "Musta jotakin" nimistä konnaa on tarinoissa nähty, Musta Tiikeri, Musta Kojootti, Musta Lohikäärme, Cuchillo Nero muistaakseni käännettynä Musta Veitsi...
Elän muuten siinä kenties väärässä käsityksessä, että Tex nykyisellään ampuu paremmin kuin 1880-luvun aseilla olisi oikeasti ollut mahdollista. Onko asiantuntevampaa näkemystä tarjolla?
Ai niin. Oi että sitten tykkään Bosellin Carsonista.
Enemmän lienee kyse siitä, että Tex & kaverit toimivat viileästi kuin Robocop, vaikka kuulaa vinkuu korvissa tai jopa haavoittuisivat, ja omaavat myös ylimaallisen ampumatarkkuuden tilanteessa kuin tilanteessa. Ei .45 Colt Peacemaker ole toki mikään tarkkuusase, mutta itsepuolustuskäyttöön olisi edelleen riittävän tarkka ja tehokas (jätetään turvallisuus- ym. puoli nyt sikseen). Hassun hymynaaman ampuminen pelikorttiin parinkymmenen metrin päästä ylittää jo aseen "mekaanisen tarkkuuden", so. siihen ei pystyisi vaikka rivolli olisi ruuvipenkissä kiinni. Mutta nämä taitavat olla enemmän vanhimpien tarinoiden tempauksia.
Winchesterit on joskus esitetty turhan tarkkoina ja varsinkin isoa riistaa jahdatessa liian tappavina. Niiden ehkä yleisin latinki .44-40 on vain pistoolinpatruuna (Coltteihinkin se oli vaihtoehtona). Mutta oli Winsuja muitakin kuin klassinen malli 1873 jota piirtäjät kai yleensä tavoittelevat. Ehkä Texillä on 1876 tai 1886.
Tuon ajan isokaliberiset kertalaukauskiväärit olivat jo melko tarkkoja. Billy Dixon osui "Big Fifty" Sharpsilla vuonna 1874 ratsun selässä olevaan intiaaniin senaikaisen mittauksen mukaan 1538 jaardin päästä (noin 1400 metriä). Mies ei tosin yrittänytkään väittää tähdänneensä juuri sitä intiaania, rinteen harjalla olevaa ryhmää vain. Joka tapauksessa aika huikea suoritus.
Carson oli tosiaan mahtava tässä seikkailussa. :)
Se ainainen aseiden kädestä ampuminen lienee kuitenkin vakavasti liioiteltua. Vaikka sitten oltaisiin niin lähellä että revolveriin osuisi, niin ainakin sen pitäisi mennä osumasta käyttökelvottomaksi - eivät ne luodit ihan hernepyssyn pikku pistoksia ole. Ja viimeistään kun Coloradon kaivoskahakassa Tex ja Carson ampuvat kaukaa rinteeltä ratsuilla täyttä laukkaa kiitävien miesten käsistä pistoolit, niin pyörittelen hiukka silmiäni. :D Tietysti hyväntahtoisesti. Todistivathan Mythbustersit senkin ettei hattua pysty ampumaan pois päästä, mutta nämä jutut nyt vain kuuluvat länkkäreihin... :)
Todistivathan Mythbustersit senkin ettei hattua pysty ampumaan pois päästä,
Tex on länkkäriperinteessä aika syvällä ja tuo ammutaan ase kädestä on jäänne niistä John Ford-elokuvien kuvastosta ja amerikkalaisesta elokuvakäytännöstä josta se on levinnyt muihinkin kerronnan muotoihin.
John Fordin länkkäreissä mitään aseita kädestä ammuttu.
Comics Code oli syypää siihen, miksi aseiden ampuminen käsistä karkasi käsistä...
Haluaisin kuulla hieman tarkemmin siitä, miksi hirttoköyttä ei voi ampua poikki. Eikö edes usealla kudilla?
An Old West gunslinger could save a man from being hanged by shooting the rope.
busted
Firing at a rope with the pistols, even at point blank range, failed to break the rope. The bullets were merely deflected off of the rope. A professional gunslinger armed with a more powerful Winchester repeating rifle managed to shoot and break the rope, but it required multiple tries in order to pull off. With the difficulty involved in shooting and breaking the rope, the myth was considered busted.
Mitä ihmettä te oikein vänkäätte kaiken maailman jonnin joutavista asioista?
Ei Tex Willerin maailmassa kaiken tarvitse tapahtua niinkuin meidän maailmassa, sehän on SARJAKUVAA! Siis fiktiota, sepitettä, fantasiaa, satua ja kaikkia sen tapaisia asioita. Jos Tex ampuu ilmaan heitettyyn kolikkoon reikiä, niin pitääkö sen "todenperäisyyttä" nyt niin kauheasti ihmetellä? Ja minkä merkkisillä pyssyillä kulloinkin ammutaan?
Sori vaan pojat ja tytöt, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Texin maailman rajat on aikojen kuluessa piirretty (siis lähinnä Bonelli&Galep duon myötä), ja hyvin niissä minusta on viimeiset vuosikymmenet pysytty.
Silti aseen ampuminen käsistä on siinä kuten Yksinäisessä ratsastajassa ja gaziljoonassa muussa. Siis lännengenressä ilman sarjakuvallista viitekehystä
Tsot tsot, me käymme mielestäni ihan tasokasta ja kiinnostavaa keskustelua westernistä genrenä sekä fiktion ja realismin suhteesta. Mitä pahaa siinä on?
Sentään kaikki me ymmärrämme että fiktio on vain fiktiota, hetken huvia, jonka voi heittää mielestään heti kun on kannet sulkenut. Sitä varten kukaan ei ole koskaan analysoinut yhtään novellia, elokuvaa tai sarjakuvaa muuten kuin kenties esteettisenä suorituksena...
Yleinen foorumi. Saamme jutella sellaisistakin asioista jotka eivät kaikkia muita kiinnosta.
Minä lukisin vaikka Tex Willer version Harry Turtledoven Guns of the South-kirjasta(aikamatkaaja sotkee Amerikan sisällisotaa tuomalla AK-47t mukaan kuvaan) mutta sekin on eri asia kuin jos kesken muuten täysin sisäistä logiikkaansa seuraavassa tarinassailman selityksiä Tex alakynnessä nappaisikin rintataskustaan UZIn ja niittaisi sarjatulella koko vastustajaköörinsä niin oma reaktio ei olisi että nyt ollaan asian ytimessä.
onko kukaan nähnyt Texiä paskalla?
Mastantuonosta sen verran... Itse olen kyllä alusta asti tykännyt Mastan vahvasta tyylistä. Ainakin hänen hahmonsa näyttävät karskeilta ja konnat ilkeiltä.Täysin samaa mieltä. Hahmojen kasvot ovat ilmeikkäitä ja taustojen ränsistyneisyys realistista. Ilman muuta jopa Texin kasvot kiristyvät julmiksi jännityksestä juuri ennen ratkaisevaa tulitaistelua! Galepin lehmänkatseinen Tex Willer katselee kuolemaa kasvoihin raukeailmeisen uneliaana, kuin täydessä pilvessä. Hurja teräshermo, vai syyntakeeton retardi?
Ei ollut tosiaan Almanacco, mutta lyhykäinen ja kelpo tarina joka tapauksessa. ...Tästä epäjohdonmukaisuudesta huolimatta ihan mukiinmenevä tarina.
Jos Torricelli jatkossa (vaikka jatkoa ei muistini mukaan ole hepulta tulossa) kuvittaa Texiä samaan tyyliin, niin se olisi noloa. Saisi jatkaa omalla tyylillään.Enpä juuri voisi olla tässä asiassa enempää samaa mieltä! Alun pieni karhukohtaus oli kuitenkin mukavan dramaattisesti toteutettu, vaikka itse karhu näyttikin välillä siltä, kuin se olisi lainattu suoraan Aku Ankan sivuilta Veli Kani seikkailusta. Torricelli olisi voinut vähän tarkemmin vilkaista jotain eläinkirjaa malliksi...
Yhtäläisyydet Texin kasvoissa ovat lähes autenttiset.
Säestän edellisiä kirjoittajia: mukiinmenevä perustarina. Pidin siitä, että tarina alkoi suoraan lennosta. Se ratkaisu myös tuki Bosellin selvästi tähän eepokseen valitsemaansa teemaa: autiomaata. Aavikollahan on Texissä monasti kärvistelty ennenkin, eikä tämä tarina sikäli tuonut mitään järin mullistavaa aiheen käsittelyyn. Muutenhan tarina noudatteli lähes orjallisesti Bosellin tutuksi tulleita tavaramerkkejä, mitä nyt takaumat loistivat poissaolollaan. Ruumiita syntyi älytön määrä yhden pokkarin mittaiseen tarinaan. Tortillanpurijoiden henki oli yhtä arvokas kuin väärennetty peso. Daven hahmo oli jälleen tällainen peribosellimainen hyvis-pahis. Vähän pinnalliseksi kaveri silti jäi. Psykologisen ulottuvuuden kehittely jäi puolitiehen, kun joka toisella sivulla kirmattiin pyssyhippasilla. Tarinan lopetus eli pari vikaa sivua oli tosin hyvä. Font oli oma tuttu itsensä. Ei alkanut lukijan silmiä särkeä, vaikka aurinko porottikin sokaisevasti.
7. Boselli & Font: "Aavikon laki" (Almanacco del West 2000)Eli onhan tämä Tex ilmeisesti 11 vuotta vanha. Kyllähän tuo Fontin kuvitus hieman erilaista oli kuin nykyään, mutta itse en pitänyt tätä pahana.
Niin, eihän tämäkään ollut kuin 10 vuotta vanha tarina. Venturi on mielestäni keskinkertaisuus Tex-piirtäjien joukossa. Riittävän hyvä hän silti oli, ei siinä mitään.
Nizzin tarina oli varsin tasapainoinen, vaikka lopulta yllätyksetön. Tappaja olisi voinut olla joku muu kuin se, johon jo tarinan puolivälissä vihjattiin.
Kirjoittiko Nizzi muuten sen majatalotarinan missä väkivaltaiset juopot tuppasivat kokemaan tylyn kohtalon kyseisessä majatalossa?Mahdatkohan tarkoittaa tarinaa Aaveiden majatalo? 1988.Tämä oli Nizzin kirjoittama, vaikka tuohon aikaan tarinat merkattiinkin Bonellin nimiin.
Rossi ei ole tainnut piirtää vielä lehdessä?
Oli todellakin postitiivinen yllätys Nizzin tarinan alkupuoli. Vaikka taisin kyllä jo haistaa ketkunJotenkin haistelin samaa. Huomattavasti kutkuttavampi asia oli se, että.(click to show/hide)
Toivottavasti jatko ei ole kuitenkaan ihan tavanomainen.
Olen joskus vahingossa eksynyt ubc:n sivuille, mutta kävinpä nyt tutustumassa sivuihin. Italiankielen osaamattomuudesta huolimatta löysin lopulta sivuja, jotka tarjoavat mielenkiintoista informaatiota joka tarinasta. Tässä vielä tarkemmin Italianpään lyttäys Postivaunujen ryöstö -tarinasta (604-605).
ideazione / soggetto (olisiko idea?) 1/7
sceneggiatura / dialoghi (skene, dialogi?) 1/7
disegni / colori / lettering (piirrosjälki ja tekstitys) 4/7
yhteenvetona 25 %
Joku italiaa paremmin ymmärtävä voi suomentaa kategoriat paremmin ja kertoa samalla, mistä tuo 25% tulee? Ajattelin, että 6/21, mutta se tuottaa 28 prosenttia. Lohdutuksena täytyy sanoa, että uusimman tulossa olevan suuralbumin arvostelu oli 75 % luokkaa (6/6/5), joten eivät ne kaikkea dissaa.
Onko tämä sama porukka joka järjestään liiskaa Nizzin uudet tarinat?
Hiukan pisti kuitenkin kummastuttamaan kuinka suruttomasti tässä numerossa oli varaa tuhlata tilaa ja sivuja ns. "joutavuuksiin".
Tämä on Tex Willerien ominaispiirre. Joskus tämä tuhlailu toimii ja toisinaan se ärsyttää. Dialogiakin on joskus liikaa.Parhaimmillaan tuollainen viipyily ja kuvakulmien vaihtelu tuo elokuvamaista fiilistä ja saattaa palvella sarjakuvan tunnelmaa hyvin. Raivostuttavimmillaan ilmiö on luultavasti silloin, kun huomaa seuraavansa sivutolkulla kuinka esimerkiksi intiaanit tipahtelevat ammuttuina hevostensa selistä - zip zip ja aargh.
Pakeneminen meksikolaisten käsistä oli kyllä tyhymä. Kukaan monikymmenpäisestä meksikaanijoukosta ei siis osunut lähietäisyydeltä virran armoilla oleviin Texiin ja Carsoniin tai edes heidän kanoottiinsa. :o
Tämä ei taida loppua vielä seuraavassa pokkarissa, sen verran monia elementtejä oli käsittelyssä.
Kolmen pokkarin eepos on todellakin kyseessä.Hyvä juttu!
(click to show/hide)
Toinen asia, mikä on ärsyttänyt myös muissa tarinoissa, oli kansikuva. Luulisi, että Villa katsoisi sen verran tarinan juonta, että piirtäisi kuvat edes jotenkin juonen mukaan.
Kuka willer toimitusta oikein johtaa ja valvoo ja miten tällaisten asioitten edes annetaan tapahtua?
Entäs sitten Nizzi. Miksei kaveri voi alkaa hiukan kunnioittamaan lukijaa ja näkemään vähän vaivaa tarinoidensa kanssa. Kaveri kuitenkin osaa, onhan hän sen aikanaan todistanut.Mikä tässä tarinassa oli mielestäsi niin huonoa? Omasta mielestäni Mescalero Station oli varsin hyvä tarina tuohon sivumääräänsä nähden, ja muutenkin, paljon huonompiakin almanaccoja on nähty. Toimintaa oli mukavasti ja lapsen rooli tarinassa oli minusta sikäli onnistunut, että ilman sitä tarina olisi ollut huomattavasti tavallisempi Tex vs. intiaanit-mittelö. (Toisaalta, onhan näitä lapsia nähty ennenkin Texin seurassa keskellä taisteluja.)
Itse en millään laskisi Ortizia, edes vanhoilla päivillään, tusinatuhertajaksi.Ortiz piirtää Tex Willerinsä huomattavasti karskimman ja julmemman näköiseksi, kuin useimmat muut Tex-piirtäjät. Tämä on tietysti hyvä asia. Hurjan ja vaarallisen elämän jäljet kuuluukin näkyä kasvoista.
Onko uutta Texiä jo näkynyt?Tänään tipahti laatikosta. Mielenkiintoinen tarina, tosin puolen miljoonan dollarin ryöstösaalis on vaan liian epärealistinen varsinkaan kun se ei tunnu riittävän upseerirosvolle :P
Onko uutta Texiä jo näkynyt? Cheyenne ei ole hetkeen päivittänyt tuota "tulevat lännensarjakuvat" palstaansa, mutta olettaisin että nyt olisi vuorossa Manfredin ja Ticcin tarina?
Mielenkiintoinen tarina, tosin puolen miljoonan dollarin ryöstösaalis on vaan liian epärealistinen varsinkaan kun se ei tunnu riittävän upseerirosvolle :P
Voiko mielenkiintoisempaa vastustajaa Texille olla kuin Bigelow? Eikä unohdeta loistavia sivuhahmoja.Veikkaan, että Bigelow jengeineen taistelee vielä Texin ja Carsonin kanssa sitä meksikolaiskoplaa vastaan. Mitä sitten tapahtuu, se onkin mielenkiintoista. Nämä ovat kuitenkin vain arvailuja. Toivottavasti hyvä tarinan alku kantaa loppuun saakka. Tekijäkaksikko on kyllä vedossa, kuten edellä on todettu, hienoa!
http://www.youtube.com/watch?v=WEDRdJe-dVQ
Vieläkö se Fusco meinaa piirtää?
Ei meinaa. Nyt tuleva juttu oli jäähyväistyö.
Kiinnitin minäkin huomiotani tähän. Tuli mieleen, että onkohan taas käännösvirhe tms. kyseessä.
Minulla taas meinasi mennä vähän sekaisin, että kuka roisto kuuluu mihinkäkin poppooseen, mutta kyllä siinä lopulta kärryillä pysyi. Mahtoi olla Ticcille aika vaikea työ pitää kaikki langat käsissä...Sama vika! Joukkioita oli niin monta ja välillä hypittiin kuvaruutu kuvaruudulta toiseen joukkiooseen tai Kitiin&Texiin.
Sama vika! Joukkioita oli niin monta ja välillä hypittiin kuvaruutu kuvaruudulta toiseen joukkiooseen tai Kitiin&Texiin.
Tuli mieleen, olisiko voinut tämän tarinan kirjoittaa ja kuvittaa kolmen pokkarin mittaiseksi, jolloin kerronta olisi paikoitellen ollut hitaampaa, kun kerran ollaan määrämittaisuudessa.
Ticci on kuitenkin voimissaan!
Veikkaan, että Bigelow jengeineen taistelee vielä Texin ja Carsonin kanssa sitä meksikolaiskoplaa vastaan.
Itse ajattelin, että Bigelowin komppanian haavoittunut "sotilas" ohjastaa meksikolaispoppoon rahojen perään, joukkiot lahtaavat toisensa ja Texille jää esim. Pardon listiminen ja kuolevan Bigelowin kanssa henkevien puhuminen.
Tarinan alkupuolen tyly ja suorastaan turhaan vittuiluun taipuvainen Tex tuntui hieman oudolle. Tex on, vanhaa mustisfraasia lainaten, kova koville, mutta nyt näytti siltä, että suuta pitää soittaa jokaiselle vastaantulijalle ja reppanalle. Ilmassa oli vähän sellaista entisen koulukiusaajan asennetta, jota en soisi Texiltä löytyvän...
Tämä tarina on vissiinkin hieman poikkeavan pituinen, yli kaksi lehteä mutta ei kuitenkaan täyttä kolmea?
Tuli tälle vuodelle ensimmäinen Willer, mutta missä kunnossa! Yläkulma taittunut ihan huolella. Nooh, toisaalta on tullut tilattua willeriä kohta kaksitoista vuotta, joten pääosin posti tuo kelpo niteitä.
Sisältö on varmasti taattua tavaraa.
Tuli tälle vuodelle ensimmäinen Willer, mutta missä kunnossa! Yläkulma taittunut ihan huolella. Nooh, toisaalta on tullut tilattua willeriä kohta kaksitoista vuotta, joten pääosin posti tuo kelpo niteitä.Täällä taas lehden takakannen reunat on painautunut ja osittain revenneetkin pakkausnarun ansiosta. Ilmeisesti ollut pakan alimmaisena ja muovinauhat kiristetty aika tiukalle.. Sama on toistunut usein viime aikoina. Täytyy harkita irtonumeroiden ostamista.
Täällä taas lehden takakannen reunat on painautunut ja osittain revenneetkin pakkausnarun ansiosta. Ilmeisesti ollut pakan alimmaisena ja muovinauhat kiristetty aika tiukalle.. Sama on toistunut usein viime aikoina. Täytyy harkita irtonumeroiden ostamista.Näin minulle kävi edellisen numeron kohdalla ja soitin uuden itselleni. Täytyy tehdä uusimman numeron kohdallakin, vaikka kulman murtuminen ei johdu nauhoista. Onko syynä Itella vai Egmontin oma hölmöys? Ei luulisi olevan kovin vaikeaa laittaa pienet pahvituet kiristysnauhojen väliin, että sisältö eli lehdet pysyvät priimana. Vai kuuluuko se hävikkiin? Itse en lähde vielä ainakaan irtonumeroiden ostoon, kun se tulee kalliimmaksi kuin tilaaminen.
Huomasitko yhtäläisyyksiä Villan suuntaan?Vaikka kysymys oli ilmeisesti suunnattu Orjan Maylle, osuit asian ytimeen. Pitääpä laittaa Villan ja Piccinellin piirtojälki vierekkäin ja vertailla. Hyviä kumpikin.
Huomasitko yhtäläisyyksiä Villan suuntaan?
vaikka ei ihan sellaista suvereenin lahjakkuuden tunnelmaa tulekaan kuin Villalta, .Piccinelli vaikuttaa huolelliselta puurtajalta. Selkeää sarjakuvaa herra tekee, mutta mestariluokkaan on vielä paljon matkaa. Mutta kyllä tällaista lukee oikein mielellään, varsinkin kun silloin tällöin Tex-sopan sekaan heitetään pokkari tai pari mestari-Ticciä.
Harmittaa vaan, kun joutuu kolme viikkoa odottamaan (hurmehista?) lopetusta.Taitaa mennä neljään viikkoon. Nyt on viikko 6 ja palautusviikoksi oli merkitty 10.
Lehtiapajan mukaan nro 4 ilmestyy 28.3., eli kolmen viikon päästä.Mutta ennen numeroa 4 ilmestyy numero 3, joka on tosiaan merkitty tuohon neljän viikon päähän eli 7. maaliskuuta. Olet, Hannu, tainnut erehtyä nyt kuukaudessa. Emme elä vielä maaliskuuta. :)
http://www.lehtiapaja.fi/Egmont/Tex+Willer/
Cheyennellä sama tieto Tulevat lännensarjakuvat -osastossa.
Mutta mukaan mahtui mutamia mokiakin: sivuilla 22 & 23 ylärivin kuvissa Carson on piirretty varsinaisena kuivettuneena kääkkänä; tarkoitan ensisijaisesti vaarin käsivarsia
Mutta sehän on kuitenkin vain sellaista kosmista juttua.
...Piccinellin taide oli yleisilmeeltään erinomaisen hyvää. Mutta mukaan mahtui mutamia mokiakin...Eräs Piccinellin silmiinpistävimmistä anatomisista mokista on piirtää hahmojen polvet todella alhaalle. Reidet ovat pitkät, mutta polvista alaspäin jalat ovat lyhyet nysät. Vaikutelma on välillä aika koominen. Kuten Hannu, Tertsi ja muutama muukin jo mainitsi, Piccinellin piirrosjälki on yleisilmeeltään hyvää, mutta mestariluokkaan on vielä pitkä matka. Tarinan puolesta pari edellistä numeroa ovat olleet viihdyttävää lukemista ja mainitsemani perusnätti kuvituskin ajaa asiansa hyvin.
Eräs Piccinellin silmiinpistävimmistä anatomisista mokista on piirtää hahmojen polvet todella alhaalle.Noihin maata viistäviin polviin minunkin katseeni osui vähän väliä.
Viivyttelin yhteydenottoani Egmontin tilaajapalveluun ja oma vika. Surkeassa kunnossa saapunutta nro:a 1/2012 ei ole enää jäljellä, kakkosen sain vielä uusiksi. Ongelmalle, että joku saa aina nippusiteen päällimmäisen tai alimmaisen, ei voida kuulemma mitään. Tai voidaan, mutta se nostaisi kustannuksia liikaa. Näillä mennään.
Nyt minulla on uutuusarvoon nähden onneton ykkösnumero ja bananapressiltäkään ei saa apua. Joskus kaupoissa on edellistä numeroakin jäljellä, mutta sekin on aika ohut sauma. Joudunko odottelemaan, että ko. numeroa tulee joskus divariin, vai onko palstalaisilla joku parempi idea?
Mutta: positiivista on, että monien tilaajien on täytynyt saada aivan ehta-kappaleita, olkaamme iloisia heidän puolestaan!
Mutta: positiivista on, että monien tilaajien on täytynyt saada aivan ehta-kappaleita, olkaamme iloisia heidän puolestaan!
Eikös se ole aina ennen ollut Potifar eikä Putifari? Eipä sillä, kumpikin käy.Liekö jäänyt kääntämättä. Putifari (tai ainakin uulla kirjoitettuna) on mm. italialainen tapa translitteroida פּוֹטִיפַר֩ nimi, joka oikeammin on suomalaisillekin tuttu Potifar. Tai sitten on vain lyöntivirhe.
Sen sijaan joutuu taas soittamaan Egmontille onnettomasta willeristä.
Liekö jäänyt kääntämättä. Putifari (tai ainakin uulla kirjoitettuna) on mm. italialainen tapa translitteroida פּוֹטִיפַר֩ nimi, joka oikeammin on suomalaisillekin tuttu Potifar. Tai sitten on vain lyöntivirhe.
Kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä myös Itellaan sillä Itellahan ne runnoo.Nää postitukset hoidetaan todennäköisesti painossa, missä osoitteelliset lehdet niputetaan. Itella hoitaa vain sen kuljetuksen ja nipun purkamisen. Eli niputuksesta johtuvat haitat tulee todennäköisemmin siellä painon päässä.
Vaikutti vähän tylsältä tämä tarinan välivaihe. Paljon puhetta, vähän tekoja.
Kaverukset olivat peräti neljään eri otteeseen pihvien kimpussa (ks. sivut 8, 24, 36, 66). Varmaankin jonkin sortin ennätys kyseessä?
Ja muuten kuin tasanumeroiden mukaan mitoitetuista tarinoista tulee suorastaan nostalgian tippa linssiin. :)
Neljä sivuaa ennätystä. Jos seuraavassa pokkarissa mässätään kerrankin, pääsemme todistamaan uuden ennätyksen syntyä.
Ihan mukiinmenevä lopetus. Ei mitenkään klassikkoainesta, mutta ei huonokaan....Minä nautin tarinan lopetusosasta. Jotenkin lopun kaksintaistelu toi mieleen El Muerton. Ainoa ero on se, että Mondegosta tehtiin (taas kerran) hieman
Oli melkoisen antelias kaula-aukko tarjolla tässä tarinassa.
Lempo soikoon, missasin Huuliharppukostajan alun. Willerin lukemiseen meni kauemmin kuin luulin.
Sivu 53, ylimmän rivin oikeanpuolimmainen ruutu, mies ja ratsu
Avatkaapa Blueberry-albumi Kultainen luoti. :)
No perskules. Johan oli taas ylläri :-D Näitä olisi kiva saada bongattua enemmänkin... Niille joilla ei ole tuota luuperriä, niin koitan skannata nuo kuvat tänne kunhan tästä jaksaa... jollei joku muu ennätä ensin.Olisi kiva nähdä nuo hevoset päällekkäin vaikka 50% opasiteetillä.
koitan skannata nuo kuvat tänne kunhan tästä jaksaa... jollei joku muu ennätä ensin.ei ennättänyt...
Entä voisiko yhtäläisyyksien selityksenä olla, että molemmilla oli käytössä sama referenssikuva?Hyvä huomio.
Ainoa, mikä vähän haittasi, oli Willerin alkupään yksinpuhelu. Tietenkin se puhui siinä hevoselleen, mutta silti se tuntui vähän teennäiseltä. Myöhemmin samantapainen yksinpuhelu esitettiin ajatuskuplissa ja se toimi jo mielestäni paremmin.
Mikä muuten on Repetton ensimmäinen Tex-tarina? Ei se voi niin uusi olla, että jokin maxi olisi?
Ainoa, mikä vähän haittasi, oli Willerin alkupään yksinpuhelu.
eikös tämä uusin TW ole Repetton eka?
Se on ensimmäinen julkaistu. Pitkäsarvisten surmanajo valmistui ensimmäisenä, mutta se sai odottaa julkaisuaan vuosikymmenen. Samoin Kalmankalinaa maxin ensimmäinen osa valmistui ennen tätä almanacco-tarinaa, joka on siis vasta kolmas Repetton piirtämä Tex-tarina.Tähän vielä sen verran tarkennusta, että Kalmankalinaa Wyomingin luutarhassa on J. Ortizin piirtämä. Repetto on piirtänyt Kalkkarot ja pahemmat käärmeet, jonka ensimmäiseen osaan Janne ilmeisesti viittasi(t). Yksi omista suosikki-maxeistani on myös Repetton taiteilema Rio Hondo.
Hieman laittaa miettimään että pitäisikö kumminkin siirtyä irtonumero-ostajaksi, kaupasta voisi ainakin valkata ehjän kappaleen. Tai toisaalta: olisin kyllä valmis maksamaan kestotilauksesta vähän isommankin hinnan, jos vain lehdet tulisivat ehjinä kotiin.
Hieman laittaa miettimään että pitäisikö kumminkin siirtyä irtonumero-ostajaksi, kaupasta voisi ainakin valkata ehjän kappaleen.Näitä viestejä lukiessani olen miettinyt samaa asiaa. Olen kylläkin irtonumero-ostaja, eli saan siis Texini juuri niin siloisina kuin haluan. Toisaalta lehtien kyttäämisessä on oma riesansa, joten lehden tilaaminenkin on käynyt mielessä. Samoin olen pähkäillyt jo todella kauan muutaman muun sarjakuvalehden kohdalla ja ollut tilauksen kanssa monta kertaa aivan hilkulla. Eilen postiluukusta tipahtanut ruttaantunut Spider-Man -lehti siirsi kuitenkin jälleen tilausaikeita... määrittelemättömän pitkäksi aikaa.
Ja sitten uusimman sisältöön.
Pistetään vielä näytille kuva (perhanan huonolaatuinen, ikävä kyllä) uusimmasta willeristäni. Ei tuollaista lehteä kukaan kokoelmiinsa halua.Jahas ja tämä helpotti kerralla oman pitkään orastaneen tilauspäätöksen tekemistä. Pysyn edelleen irtonumero-ostajana.
Pistetään vielä näytille kuva (perhanan huonolaatuinen, ikävä kyllä) uusimmasta willeristäni. Ei tuollaista lehteä kukaan kokoelmiinsa halua.
Jep, oli päivällä jopa prisman lehtihyllyssä josta useamman joukosta valitsin kunnoltaan parhaan, kuten olen jo tehnyt viimiset 10 vuotta 8]
Ei ryppyjä, painaumia tai repeämiä.
Jälleen kerran huonokuntoinen kopsahti laatikkoon...Eihän tuossa ole enää mitään tolkkua! Ehkä jonkinlaisia toimia kannattaisi jo harkita. Suomalaiskansallinen tapahan on kestää valittamatta ja nöyrästi epäkohtia hamaan tulevaisuuteen, toivoen, että asia joskus korjaantuu itsestään. Suomalainen kuluttaja on nöyrä. Ammattivalittajat, joille ei kelpaa mikään, on sitten oma ihmislajinsa.
Ostin eilen oman kappaleeni (8/12) ja nopean plaraamisen perusteella kuvitus näytti todella hyvälle.
Aika rajua menoa vai kuinka. Jotenki Irokeesien harjoittama tapa peittoaa muiden intiaani-heimojen rituaaliset menot paitsi Asteekkien. Muut Pohjois-amerikan intiaaniheimot tai Arizonan apassit eivät moisia riittejä harjoittaneet. Mutta alunperinkään mm. Apassien tapa ottaa skalppeja eli päänahkoja oli peräisin aivan muualta kuin intiaanien perinteistä.
EDIT. On kuitenkin mainittava, että Texin kohdistaessa sotilaan kivääriä jompikumpi veljeksistä oli mokannut. Kivääri oli liian matalalla ja näytti, että Tex olisi tähdännyt leuallaan eli ampunut puoliksi ns. lonkalta. Silti toinen silmä oli kiinni kuten kuuluukin olla tähdättäessä.
Tämä oli yksi kehnoimmista Tex-pokkareista.
Jospa epäonnistumiset menevät sen piikkiin, että Sergio Bonelli ei ole enää valvomassa asiaa... Mikä niissä mättää?Niissä mättää sellainen yleinen huolimattomuuden ja kiireellä tehdyn tuntu. Hätäinen sommittelu, joka vaikuttaa sille, kuin asialle ei olisi uhrattu ajatusta ensimmäistä päähän pälkähtänyttä kansi-ideaa enempää. Tässä uusimmassa kansikuvassa myös tussausjälki oli mielestäni Villan totuttuun jälkeen verrattuna suorastaan huonoa (kai hän tussaa kuvansa itse?), samoin kuin varjostukset. Lisäksi useassa muussakin keskusteluketjussa marisemani hahmojen anatomia, johon tunnun kiinnittävän todella herkästi huomiota, oli Texin 9/12 kannessa pielessä.
Mitä kansikuviin tulee, niin Sergio Bonelli oli hyvin tarkka juuri noista sommitteluista ja monesta kannesta piti tehdä useampi luonnos ennen kuin Bonelli oli tyytyväinen. Jospa siellä ei isinpoika Davide Bonelli kiinnitä moisiin huomiota.Uskallan näiden muutaman hutin perusteella väittää, että isinpoika Davide ei taida olla yhtä tarkka kansien suhteen, kuin edesmennyt isänsä. Tai sitten hänellä ei ole mahdollisuutta panostaa jokaiseen kanteen täydellä teholla ja "maanantaiversioita" pääsee julkaisuun asti. Vai voiko joku väittää, että esimerkiksi tämän uusimman numeron kansi olisi pitkällisen suunnittelu- ja sommittelutyön tulos? Tuskin.
Lisäksi useassa muussakin keskusteluketjussa marisemani hahmojen anatomia, johon tunnun kiinnittävän todella herkästi huomiota, oli Texin 9/12 kannessa pielessä.
Oletko aivan varma, että mittasuhteet Texin vartalossa on pielessä? Tarkoitat todennäköisesti hänen reittään, joka näyttää lyhyeltä. Jos menet peilin edessä samaan asentoon kuin Tex on kuvassa, niin sinulle käy aivan samoin.Täytyy tsekata tuo mittasuhdetilanne, kunhan pääsen lehden äärelle.
Käsivarsi ei muuten osoita suoraan sivulle vaan hieman eteenpäin, joten lyhyysvaikutelma tulee siitä.... Tosin en muista Villan ikää, mutta eiköhän miehen paras piirrosjälki ole jo kadonnut.Käsivarren tarkkaan ojentumissuuntaan en kiinnittänyt mitään huomiota. Suuntaa ei oikeastaan pysty päättelemään mistään muusta, kuin aivan aseen piipun kärjen kaaresta ja suuliekistä. Ilman suuliekkiä revolverin piipun suu (siis se "reikä") näkyisi, mikä tietysti kertoo siitä ettei ase tosiaan osoita suoraan sivulle. Tarkka huomio Dakotalta. Ei kait Villa, ainakaan tietääkseni, vielä mikään kovin iäkäs ole? Wikipediakin näköjään kertoilee minulle mieluiten Claudio Villa nimisestä edesmenneestä italialaisesta tenorista.
Ei kait Villa, ainakaan tietääkseni, vielä mikään kovin iäkäs ole? Wikipediakin näköjään kertoilee minulle mieluiten Claudio Villa nimisestä edesmenneestä italialaisesta tenorista.
Näkyy Villa täyttävän lokakuussa 53. Ihan kloppi siis Tex-veteraanien joukossa.
Tarina oli ihan jees. Mentiin heti asiaan, mutta kuten Janne sanoi, kyllä Texissä saisi olla hieman myös tarinan kehitystä.
Tulipa sitten neljäs perättäinen huonokuntoinen numero. Laitoin postille kiitosviestin ja soitin Egmontille, josta pyysin taas uuden numeron ja peruutinpa myös kestotilaukseni. Meikäläisen kuppi meni nurin. Pakko siirtyä irtonumero-ostajaksi, kun ei tuosta touhusta tule mitään. Vielä on pari numeroa kestoa jäljellä, mutta sitten katkeaa vuosien putki >:(
Ja ehkäpä tarinaan tulee joku koukku, joka nostaa sen tasoa ennen loppumetrejä.
...loppumetrit eivät ole nimittäin vielä lähelläkään, tämä kun on peräti kolmen pokkarin mittainen eepos...Kiva juttu, että on kolmen pokkarin mittainen! Ihan mielenkiintoinen tarina mun mielestä. Intiaanitarinat ovat suosikkeja, joten varmaankin se vaikuttaa siihen, että tarina oli kiinnostava, vaikkei nyt sentää aivan huippua olekaan.
älkää vielä rytätkö Willereitänne, kyllä tästä hyvä tulee.
...Ilmeisesti meikäläisen Tex on aina siinä painosta tulevassa kasassa päällimmäisenä ja se saa enemmän runtua kuin muut. Tarttis tulla yksi tilaaja lisää, niin hommahan voi vaikka muuttua....Näin on minullekin selitetty, tosin Egmontilta. Siinä on vain se pikku seikka, että taitavat lähettää aika pienissä nipuissa, sillä huonokuntoisia saaneita on yllättävän paljon. Miksi kauppoihin lähetetyt ovat hyvässä kunnossa? Vai laittavatko myyjät huonokuntoiset sivuun? Maksaako muovitus enemmän kuin nippusiteet? Ei minua kiinnosta selitys, että pitäisi saada yksi tilaaja lisää tai lehteni sattuu olevan vain siinä kulmassa. Menettävät tuolla selityksellä aika monta tilaajaa. En oikein usko, että tämä on pitkällä tähtäimellä hyvä strategia.
Tuli tässä mieleen että mitä hittoa tuo meksikaanien huudahdus "Rayos" tarkoittaa, alkanut tipahtelemaan nyt todella usein lähivuosien tarinoissa?Pikaisen googletuksen perusteella näkyisi tarkoittavan salamoita. Eli yhtä kuin "Donnerwetter!"
Uus Willeri tuli tänään. Viime kerralla ajattelin, että lyöttäydynkö postin väkivallasta kärsivien joukkoon, kun oli lehti ottanut vähän osumaa, mutta nyt tuli ihan hyvässä kunnossa kotiin saakka. Lukemaan en vielä ehtinyt.Uusin Tex tuli. Ensimmäinen siipeensä saanut yksilö vuosiin! Takakansi ja noin 10 viimeistä sivua takaa alhaalta keskeltä noin sentin halki. Varmaankin täällä aiemmin mainittu vaurio, eli naru ollut kireällä nipussa :( Onneksi ei pahempaa, niitäkin tapauksia on täällä kuultu!
Emäntä soitti ja sanoi, että Tex on niin pahassa kunnossa ettei ole koskaan ennen ollut. Kauhulla odotan mitä tuleman pitää, kunhan kotiin pääsen. Mutta Petterin kommentti tuolla Kalkkaro-ketjussa puimakoneesta lienee osuva.
Onneksi on viimeinen tilauksella tuleva numero. Mä en jaksa enää soitella mihinkään. Taidan laittaa kuvan tänne, kunhan kerkiän. Ehkä saadaan edes naurut :D
Minä jo luulin olevani ainoa, joka ei tarinasta innostunut.
Minä jo luulin olevani ainoa, joka ei tarinasta innostunut.Melkoista tyhjäkäyntiä koko tarina, eikä se koukuttanut oikein missään vaiheessa. Kuvitus oli perushyvää ja helposti siedettävää keskitasoa. Ihmetyttää, että näinkin keskinkertainen tarina kannatti venyttää kolmen numeron mittaiseksi. Paljon parempia Tex-seikkailuja on pilattu sillä, että loppupuolella joudutaan hötkyilemään ja kiirehtimään, jotta saadaan tarina pakettiin kahden numeron määrämittaisena.
Minä taas ihmettelin, että miksi tähän nyt piti vielä Espectrokin ottaa mukaan.
En muista, koska viimeksi olisi häneltä tullut todellinen mestariteos.
Uusin numero luettu. Samaa mieltä kuin useimmat, Espectron rooli on päälleliimattu. Ampumisen jälkeen Tex kuitenkin vain loikkaa ruumiin ylitse tutkimatta sitä, joten ehkä Espectro ei olekaan kuollut, vaan hän palaa kostonhimoisena kestokonnana ( ja hänen menneisyydestäänkin saadaan selitys ). Toivossa on hyvä elää, sillä hahmossa on potentiaalia.Myös minä toivon samaa. Espectrosta saisi hyvän vihulaisen useampaankin tarinaan. Itse asiassa toivoin, että E olisi päässyt karkuun, mutta ei. Saa nähdä nyt sitten tuleeko koskaan takaisin..
Myös minä toivon samaa. Espectrosta saisi hyvän vihulaisen useampaankin tarinaan. Itse asiassa toivoin, että E olisi päässyt karkuun, mutta ei. Saa nähdä nyt sitten tuleeko koskaan takaisin..
Tästä tulikin mieleeni, koska viimeksi on kukaan tarinan pahiksista päässyt pakoon?Taisi olla 9-10/11 ( Postivaunujen Ryöstö ), jossa Dug Tracy pääsee Meksikoon, missä hänet 'tiettävästi' ammutaan. Varsinaiset pääkonnatkin päätyivät vankilaan. Mutta koska kyseessä on Nizzin tarina, niin tuskin Boselli ottaa heitä käyttöön.
Nizzi on kirjoittanut Tiikeri-tarinat.Nyt hävettää... mutta onhan Musta Tiikeri tavallaan enemmän Bosellin friikkigalleriasta kuin Nizzin taloudellisesti motivoituneista normikonnista.
Italiassa näppeihin tarttui uusi Color Tex 2, I banditi delle nebbie. Voisi ehkä suomentaa: sumun rosvot. Tämä on 160 sivuinen värijulkaisu, Cossu piirtänyt ja Ruju kehitellyt juonta ja repliikkejä, kansi Villalta. Tapahtumat ovat Kanadan takamailla ja sankareista mukana Tex, Carson ja Gros Jean.
Tätä ei ehkä julkaista Suomessa, ainakaan väreissä. Laitoin myyntiin huutiksessa, jos jotakin kiinnostaa.
Onko Color Tex 1 myös ensi vuoden julkaisuohjelmassa?
Vai että oheispainos ColorTexistä? Olisiko se värillinen? Onhan... 8]
Uusimmassa oli siis Almanacco-seikkailu, Tex ilman vaki-jengiä, ja kaikkiaan minusta hieman hengetön jutska. Devescovin (uusi tuttavuus) piirroksessa ei moittimista minusta ollut, hyvin perinteistä jälkeä."Hengetön jutska" kuulostaa huolestuttavalta, kun en ole vielä kunnolla palautunut edellisestäkään rimanalituksesta. En ole varma myöskään siitä, onko "hyvin perinteinen piirros" hyvä asia. Taidan odottaa tovin, ennen uusimman numeron ostamista. Vielä viikko huilia, niin eiköhän Texin seikkailut jälleen maistu.
Ps. Edit: Minä sain edellisen tex willerini (12/12) aika huonossa kunnossa ja laitoin egmontiin sekä itellaan tästä palautetta. Uusi numero tuli parin viikon kuluttua kartonkisessa kuoressa. Asiallista toimintaa mutta toivottavati jää ainoaksi kerraksi.
Outoa. Civitelliä kehutaan, mutta minusta täysin samanlaista jälkeä tekevää Devescovia sanotaan peruspersoonattomaksi ( Osa ruuduista tosin oli kuin Ticcin kädestä ). Minusta jälki oli hyvää ja ihmiset yksilöllisen näköisiä ( osa oli varmasti mallista piirretty ), mikä ainakin minulle on tärkeää.
Pääkonnan virkoaminen lopussa oli tietysti karmea klisee, mutta kaipa hänet laitettava nimenomaan Texin ampumaksi, joka hoitaakin homman hienosti vasurilla... erikoisesti Tex ampuu kolme muutakin vasemmalla ja vain kaksi oikealla, ( sekä yhden kahdella aseella ).
Uusimmassa oli siis Almanacco-seikkailu, Tex ilman vaki-jengiä, ja kaikkiaan minusta hieman hengetön jutska. Devescovin (uusi tuttavuus) piirroksessa ei moittimista minusta ollut, hyvin perinteistä jälkeä.Ei tämä nyt niin "hengetön jutska" ollut, kuin mitä alkuun pelkäsin. Vähän omanlaisensa välipala ehkä juu... Piirros oli perinteistä, mutta ei sellaisella harmittavaisella galep-tavalla, joten kelpasi minulle. Jotenkin kuvitus muistutti tyyliltään sellaista mustavalkoista piirrosjälkeä, jota näkee, kun tiedetään että päälle tulevat jossain vaiheessa vielä värit.
Uusin Willeri on luettu. Ideana ihan ok-tasoa (Kit naamioituneena vangiksi/houkutuslinnuksi matkalla Yumaan), mutta toteutus jäi puolitiehen. Johtuu varmaan suurelta osin tarinan lyhyydestä. Mutta Fusco oli hyvä!Samaa mieltä. Itse aina ollut sitä mieltä, että Fusco on Ticcin jälkeen eräs parhaimmista! En ole piirtäjä, niin en huomannut mitään älytöntä piirrosjäljen huononemista. Tarina nyt olisi saanut olla kahden pokkarin mittainen, jotta oltaisiin saatu tarinaan täytettä ja niitä mausteita.
Kovin kahtiajakautunutta on Willer-kansa. Tällä hetkellä Fuscon puolesta on 4 ja Fuscoa vastaan myöskin 4 äänestäjää. Jopa tiukempaa ja jännittävämpää kuin Yhdysvaltain presidentinvaalit.
Tarinan alussa kävi mielessä pitäisikö tarkistaa, että onko Kitin silmälappu piirretty aina saman silmän päälle, mutta unohdin. Tämähän on elokuvissa aina se perusmoka, jossa joku (arpi, haava, silmälappu) vaihtaa puolta kesken kaiken.Silmälappu pysyi samalla puolella koko seikkailun ajan, mutta sivulla 103 Kitin housuista katosivat raidat kahden ruudun ajaksi.
Huomioni kiinnittyy kuvituksessa - kuten myös muuten esim. elokuvia katsoessa - ennen kaikkea henkilöihin ja heidän ilmeisiinsä, eleisiinsä etc.Fontin tapauksessa tuo ei, viimeisimmän näytteen perusteella ainakaan, muuta tilannetta miksikään. Eli aivan yhtä pieleen mennään niilläkin kuvituksen osa-alueilla. Mkivimaki jo mainitsi esimerkkinä ja jäävuoren huippuna Texin kasvot. Saattaa jopa olla, että kohdallani seuraava numero menee lukemattomana suoraan hyllyyn. Luen sen sitten joskus, kun olen erityisen masokistisella tuulella.
Fontin tapauksessa tuo ei, viimeisimmän näytteen perusteella ainakaan, muuta tilannetta miksikään. Eli aivan yhtä pieleen mennään niilläkin kuvituksen osa-alueilla. Mkivimaki jo mainitsi esimerkkinä ja jäävuoren huippuna Texin kasvot. Saattaa jopa olla, että kohdallani seuraava numero menee lukemattomana suoraan hyllyyn. Luen sen sitten joskus, kun olen erityisen masokistisella tuulella.
Ehkä näin tehokasta 'olisit mieluummin tappanut minut' kommenttia en muista Texissä ennen nähneeni. Ihan jees tarina.
Jaa, mulla taas on mielikuva että näitä on ollut tuhkatiheään (siis noin 50 vuoden perspektiivillä)
Ainiin, tarinan lopun meksikaanipikkupojan "kosto" oli ratkaisuna ihan läppä.
Ja aika lailla ennalta-arvattava. Olisin kyllä veikannut, että hän kylmentää Makuan.luin tänään ton, oli kyllä mahtava tarina! loppu oli aika outo, en kyllä odottanut.
Tutkailin, milloin seuraava numero tulee ja huomasin, että kolmas ensi vuoden numero on merkitty "Juhlanumeroksi". Onko kellään tietoa, mitä se tarkoittaa käytännössä? Onko lehti tavallista paksumpi? Artikkeleita? Kuvia? Värillisiä?no niinpä onkin,
Ensi vuosi on juhlavuosi Tex Willerin saralla.
...Texin tilaajista en enää tiedä, itse lopetin kestotilauksen Itellan onnettoman toiminnan vuoksi (ja näin on tehnyt tietääkseni moni muukin).Vihjailin itsekin tilauksen lopettamisen suuntaan, mutta kun olin tehnyt Itellalle valituksen, niin numerot ovat tulleet priimakunnossa postilaatikkoon.
http://blogi.egmontkustannus.fi/2012/12/28/tex-willer-60-vuotta-suomessa/kiva kun laitoit linkin, itse en seuraa egmontin blogia joten en olisi löytänyt ilman
Vai peruskauraa.
Minusta uusin Willer oli oikein loistava poikkeus peruskaurasta. Siis siitä, että Tex on ollut viime vuosina haavoittumaton. Noin sen pitäisi mennä, että kun on tarpeeksi monta ampujaa, jopa Texiin osutaan :) Oikein jännitti, että miten Tex selviää konnien seasta pari reikää kehossaan.
Minusta tarina oli mainio. Kliseinä mainittakoon roistosheriffi (kuinkahan mones?) ja pakotilanteessa jyrkänteeltä veteen hyppääminen. Vielä kun Del Vecchio opettelisi piirtämään Texin kasvot kunnolla, niin hyväksyn hänet tähtipiirtäjien joukkoon.
Eipä tuosta paljon muuta mieleen jäänyt kuin roistojen syväanalyysit Texin alkuperästä. Liekkö kääntäjän laiskuutta vai typerää uskollisuutta alkuperäistekstille, mutta kyllä siinä viidennen "Äpärän" kohdalla alkoi minulle riittämään.
Noin sen pitäisi mennä, että kun on tarpeeksi monta ampujaa, jopa Texiin osutaan :) Oikein jännitti, että miten Tex selviää konnien seasta pari reikää kehossaan.
Ja silti tämä puoli pilattiin. Odotin, että tarinasta tulisi vakavasti haavoittuneen Texin epätoivoista selviytymiskamppailua pitkine mietteineen ja piilosta toiseen ryömimiseen, mutta seuraavana päivänä hän käveleekin niin, että entinen sotilas ei meinaa pysyä kannoilla. No, kaipa Texin ei sovi olla uhri.
Minusta uusin Willer oli oikein loistava poikkeus peruskaurasta. Siis siitä, että Tex on ollut viime vuosina haavoittumaton. Noin sen pitäisi mennä, että kun on tarpeeksi monta ampujaa, jopa Texiin osutaan...Samaa mieltä. Piristävää vaihtelua huomata, ettei Tex Willer olekaan ihan niin kaikkivoipa, kuin miltä välillä on vaikuttanut. Texin jouduttua rosvokoplan kivääritulen kohteeksi, olin aluksi varma, että tuskin konnat osuvat edes hevoseen. Hevonen meni nurin jo seuraavassa ruudussa ja yllättäen niin teki myös Willer vähän myöhemmin. Toisaalta rajansa kaikella, eli ei Texin nyt aivan jatkuvasti haavoittuakaan tarvitse. Hölmöähän sekin olisi. Vähän samoin, kuten aikoinaan Kovaa peliä Bostonissa -telkkarisarjassa, jonka sankaripoliisi sai luodin lähes joka jaksossa samaan olkapäähänsä. Lienee mennyt kuula aina samasta reiästä sisään, koska käsi pysyi, lukuisista osumista huolimatta, toimintakuntoisena jaksosta toiseen. Tosielämässä se olisi varmaan jo irronnut.
Samaa mieltä. Piristävää vaihtelua huomata, ettei Tex Willer olekaan ihan niin kaikkivoipa, kuin miltä välillä on vaikuttanut.
Toisaalta rajansa kaikella, eli ei Texin nyt aivan jatkuvasti haavoittuakaan tarvitse.
Roistojen kielenkäyttö ei häirinnyt minua oikeastaan ollenkaan. Onhan kyseessä mullijoukko, jonka kaltaisilta ihmisiltä ei odotakaan kovin vivahteikasta ja runollista ilmaisua. Vertaa tuota nyt sitten vaikka nykypäivänä runsaasti viljeltyyn "fidduun" ja "fukkiin".
Jep, varsinaista lukemista olisi kuitenkin saanut olla enemmän, eli vähän kuvakirjamaisissa tunnelmissa tämä uusin numero tuli yhdessä hujauksessa lukaistua.
Jep, varsinaista lukemista olisi kuitenkin saanut olla enemmän, eli vähän kuvakirjamaisissa tunnelmissa tämä uusin numero tuli yhdessä hujauksessa lukaistua.
Turhauttaakohan piirtää aukeamaa, jota luetaan sekunnin tai kaksi?Piirtäjien tarttis joskus testata, että jos piirtää vaikka hattupäisen sammakon johonkin väliin pienellä, kun on kovaa ammuskelua sivukaupalla, niin huomaisiko sitä kukaan. Minä tuskin ainakaan huomaisin :)
Turhauttaakohan piirtää aukeamaa, jota luetaan sekunnin tai kaksi?Toki sellaisia ihmisiä löytyy jotka saattavat viettää tekstittömienkin sivujen parissa pitkiä aikoja. Esimerkiksi nyt vaikka taiteilijakollegat ja muut piirtämisestä ja siihen liittyvistä tekniikoista kiinnostuneet. Joten en usko, että turhauttaa. Hieno jälki saa aina osakseen ansaitsemansa arvostuksen.
Piirtäjien tarttis joskus testata, että jos piirtää vaikka hattupäisen sammakon johonkin väliin pienellä...
Ortiz piirsi kerran miehelle selvästi siankärsän ja se kyllä huomattiin täälläkin. Saattoi se olla vahinkokin, mutta en usko.
Turhauttaakohan piirtää aukeamaa, jota luetaan sekunnin tai kaksi?Tuleepa mieleen Blueberryn kamppailu kotkaa vastaan. Ei yhtään repliikkiä. Lukiko kukaan sen kolmessa sekunnissa? Kuinka moni on palannut tuohon kohtaukseen ja katsellut sen uudestaan ja uudestaan. tuskinpa Giriä kauheesti kaduttaa.
Tuleepa mieleen Blueberryn kamppailu kotkaa vastaan. Ei yhtään repliikkiä. Lukiko kukaan sen kolmessa sekunnissa? Kuinka moni on palannut tuohon kohtaukseen ja katsellut sen uudestaan ja uudestaan. tuskinpa Giriä kauheesti kaduttaa.
En tarkoittanut tekstittömyyttä vaan toiminnan ohuutta. Bang bang bang...Ymmärrän mitä tarkoitat. Itsekin olen täällä joskus purnannut, miten puuduttavaa on seurata aukeamatolkulla, kuinka intiaanit tipahtelevat ammuttuina hevostensa selistä.
Siinä oli kyllä aika monta dynamiittipötköä ja äijät enintään parin metrin päässä. Hmmm...
Voisi olla kyllä kiinnostavaa, jo Texissä kokeiltaisiin samantyylistä juttua; eli jatkumoa, jossa on useampi erillinen seikkailu, mutta sama konna. En tiedä aukeaako idea muille kuin niille jotka ovat nuo Mikit lukeneet.
Vanhoissa tarinoissa pahikset esiteltiin niin hyvin, että vaikka heidät tapettiin tarinan lopussa, heistä saattoi jäädä muistikuva. Esmes Vindex, Rakos, Mitla ja El Muerto, puhumattakaan useamman tarinan pahiksista, kuten Musta Tiikeri, Proteus jne.
Tuhatkasvoinen mies astui kuvaan muistaakseni joskus vuoden 1963 puolenvälin tienoilla ja seikkailuja jatkui 1965 loppupuolelle. Voisi olla kyllä kiinnostavaa, jo Texissä kokeiltaisiin samantyylistä juttua; eli jatkumoa, jossa on useampi erillinen seikkailu, mutta sama konna.Proteus tuli kuvaan 1966 (!) ja on ollut sittemmin parissa tarinassa. Saisi tulla vieläkin, kunhan tarina tekee oikeutta hahmolle, eikä käy niin kuin Keltaiselle Koiralle, kuten edellä jo mainittiin.
Proteus tuli kuvaan 1966 (!) ja on ollut sittemmin parissa tarinassa. Saisi tulla vieläkin, kunhan tarina tekee oikeutta hahmolle, eikä käy niin kuin Keltaiselle Koiralle, kuten edellä jo mainittiin.Jep. Proteus on esiintynyt useammin kuin kerran, samoin Mefisto, ja lienee nitä muitakin. Idea, mitä hain, ei tosiaan valkene kaikille jotka eivät noita mainitsemiani Miki-jutskia tai sitten Parkereita, kuten Janne valisti, ole lukeneet. Eli idea seikkailujatkumosta, jossa on sama pahis/konna. Texissähän toki on paljon tällaisia seikkailujatkumoja, ensisijaisesti tai poissulkien siellä alkupäässä, otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa maxeinakin julkaistut Merihevosen mysteeri ja Dodge city, joissa seikkailut vaihtuvat lennossa; tai nuo ekat kanada-seikkalailut. Mutta vastaavantyylistä kuin noissa viittaamissani Mikeissä, ei ole Texissä toteutettu.(click to show/hide)
Kuvittelenko vain, vai lähettikö Tex tässä tarinassa konnia manan majoille enemmän ns. suoralta kädeltä, ilman sitä perinteistä "heittäkää aseenne"-fraasia? Peruskauraksi muutenkin ihan mukavan tylyä meininkiä.Olihan tuossa laaki ja vainaa meininkiä ilman varoitusta wanhojen liuskatexien malliin aika mukavasti joskin selkäänampumista ei tapahtunut(jokin tarkkanäköisempi korjannee tämän mutta mielestäni tex on ampunut selkään pakenevia muutamia kertoja). Tarina aika köykäinen mutta toimintaa melkoisen rajusti paikkasi asiaa.
..Kerrankin Tex sai myös osumaa ja oli heikommassa kunnossa (paljastanee vihkiytymättömyyteni Tex-myytokseen, koska tää taisi oikeesti olla eka kerta, kun tarinassa Texiä noin pahasti ammutaan)...Tex sai alkuaikoina paljon pahempiakin osumia, mutta myöhemmin haavoittuminen on ollut melkoinen harvinaisuus. Ehkä kirjoittajille on annettu ohje, että Texin olkapää ei kestä enää osumia :) :)
Tex sai alkuaikoina paljon pahempiakin osumia, mutta myöhemmin haavoittuminen on ollut melkoinen harvinaisuus. Ehkä kirjoittajille on annettu ohje, että Texin olkapää ei kestä enää osumia :) :)Onko Tex nyrkkitappeluissa saanut koskaan todella pahasti näköönsä(vaikka on voittanutkin lopuksi?)Muistaakseni eräässä kuvernöörin pojan kidnappaustarinassa oli jonkin tason vaikeuksissa.
Samma här josta mainitsin ohimennen toisesta viestistä. Olisihan tuo 8 numeroa reilu 3 kymppiä houkutteleva tarjous mutta minkäs teet kun lehdet tulevat kotiin siinä kunnossa ettei niistä keräilykappaleiksi ole.
Olen nyt ostellut muutamia numeroita kaupasta, kun peruutin kestotilauksen postin tuhoamien lehtien takia. Aika paskamaista hommaa, kun joka kaupasta tai edes ärrältä ei löydy ollenkaan ja esimerkiksi Prismassa oli 2 kpl, jotka jätin molemmat hyllyn, kun kannet olivat taittuneet. MIeli tekisi tilata taas Tex, mutta kun edellisetkään haavat eivät ole vielä kunnolla arpeutuneet.
Varmaan tulisi tilaus tehtyä, jos jostain saisi hyvän tarjouksen tai vaikka jonkun kivan kaupanpäällisen mukaan. Ja tulisihan se tilaus halvemmaksikin, mutta kun ei vaan kerta kaikkiaan jaksa soittaa ja valittaa joka numerosta.
Willereiden postitus kirjekuorissa ilmeisesti liian vaivalloinen operaatio...?
Kysyin tätä Egmontilta ja olin valmis maksamaan vaikka irtonumeron hinnan, mutta ei ole mahdollista. Nuo lähetetään suoraan painosta postiin, joten kukaan ei pysty muutamaa erillistä laittamaan kuoreen.Mielenkiintoisena yksityiskohtana kirjastoihin päätyneet kappaleet ovat lähes aina erittäin siistissä kunnossa. Päätyvät niihin mitä ilmeisemmin vähempien mutkien kautta kuin tilaajille.
Varmaan tämäkin onnistuisi jos soittaisi Egmontille ja sanoisi, että voin maksaa 100e/lehti jos tulee kirjekuoressa. Mutta rajansa kuitenkin kaikella. >:D
Tässä hommassa pätee se yleinen totuus: paskan saa pyytämättäkin.
Päätyvät niihin mitä ilmeisemmin vähempien mutkien kautta kuin tilaajille.Tilaajia ne kirjastotkin ovat ja yhtä lailla saavat kappaleensa postin toimittamina. Kyllä se taitaa olla niin, että tällä Kvaakissa ilmitulleet tapaukset ovat valitettavia yksittäistapauksia, ei yleinen asiaintila. Esimerkiksi mulle yhtä tai kahta lukuunottamatta Tex on tullut kotiin hyvässä kunnossa, eikä noissa huonommissa tapauksissakaan ole hirveän suurta kolhua tullut (luultavasti suurin osa johtuu postiluukusta putoamisesta) ja usein näkee kaupassakin huonommassa kunnossa olevia.
Yksittäistapauksia minäkin olettaisin niiden olevan. Olen asunut parissakin eri osoitteessa tilaukseni aikana, enkä muista ainuttakaan runneltua kappaletta. Joidenkin tilaajien kohdalla kuljetusketjussa lienee kuitenkin ongelmakohta, koska runtelu toistuu kerta toisensa jälkeen. Minkä luulisi helpottavan ongelman paikallistamista ja korjaamista, mutta posti pesee kätensä ja Egmont taas tietää, että entinen tilaaja luultavasti ostaa sitten irtonumeron ja kun menekki ei kärsi, niin miksi vaivautua.Yksittäistapauksia, en kuvittellutmaan minkään maanlaajuisen epidemian olevan kyseessä. Mutta jos ei todella kiinnostava jatkis mikä saatava ärrältä heti . kokekus osoittanut parempi maksaa divariin 2,5€ siistikuntoisesta kun tilailla.
Ainoa kohdalleni osunut revennyt on ollut eräs R-kioskista ostettu Ken Parker-tupla.
Tiedä sitten mitä Veli Loponen noilla "yksittäistapauksilla" tarkoittaa, yksittäisiä lehtiä vaiko tilaajia. Minulle ei viimeisen vuoden aikana ole saapunut yhtään ainutta ehjää kappaletta; muutaman pahimman mutkalla olleen tapauksen olen Egmontilta pyytänyt uudestaan, kaikista en ole jaksanut narista. Olen siis "yksittäistapaus". Kuinka ollakkaan, tiedän myös muita - myös ei-kvaakkilaisia - jotka ovat minun laillani lopettaneet tilauksen murjottujen lehtien takia. Yksittäistapauksia siis hekin.
Egmontille asiasta valittaessani kohtelu on ollut asiallista ja aina on uusi ehjä kipale saapunut, kera suosituksen että tekisin Itellalle reklamaation. Tämän kerran teinkin, ja vastaus oli, ettei heillä ole tässä asiassa mitään vastuuta.
[...]
Ei todellakaan ole yksittäistapauksia. Lehtien viimeaikainen kunto on ylittänyt nyt jo omankin kärsivällisyyteni ja liityn tänne joukkoon valittamaan. Tämä uusin juhlanumero saapui takakansi revenneenä ja nippusiteiden raatelemana.Olen muutamaan otteeseen päässyt kehumaan että olen postissa saanut aina Tex Willerit hyvässä kunnossa. Nyt tilanne on kyllä muuttunut. Yhden numeron jouduin pyytämään uudestaan kun oli niin mutkalla ja revennyt. kolme viimeisintä on tullut kaikki kulmat runneltuna. Tilausta taitaa olla yhden numeron verran jäljellä ja siihen ainakin hetkeksi taas loppuu tilaaminen. Ehkä sitten taas kesällä tulee tilattua kun tulee jokin tarjous. Saldona kuitenkin vielä olen voiton puolella kun hyväkuntoisina on tilattuna tullut 12/16
Tässä parin vuoden aikana kun olen jälleen liittynyt tilaajaksi vuosien tauon jälkeen, on lehtien kunto vaihdellut melkoisesti tyydyttävästä surkeaan ja pari viimeistä numeroa on tullut kuin silppurin läpi käyneenä. Liekö sitten niin moni jo lopettanut tilauksensa, että oma numero on päässyt pinossa lähemmäksi Itellan puimurilaitetta.
Kyllä niistä löytyy varmasti hyviäkin kappaleita. Ja sitten tietenkin isoissa markeiteissa on ikävää se, että ihmiset eivät aina osaa käsitellä hellävaroen lehtiä, kun niitä selailevat.No, on löytynyt tähän asti onneksi :).Asiakkaiden selailussa toki lehdet kärsivät mutta ei kaikkia vaurioita voi laittaa asiakaskunnan piikkiin. Matkalla markettiin tai hyllytysvaiheessa käynyt kämmejä usein.
Miksi se putosi niin ( myöhään ja ) läheltä Texiä, vaikka se oli hissikuilun toisella puolella?
Tänään oli marketissa kolme uusinta Texiä (no 500).
Kaksi kuhmuilla, yksi ookoo.
En ole aikaisemmin satunnaisesti Texejä vilkaistessani huomannut niissä mitään vikoja. Osa on päätynyt jopa ostoskoriini.
Numero 500 näyttäisi olevan grafiikaltaan aikamoista sahalaitaa. Jos tarina on noin hyvä kuin väitetään, niin pakkohan se on kuitenkin lukea!
Tuota, köh, pakko oikaista Tertsiä sen verran että:-[
En tiedä mitä Janne tuolla "innottomalla" meinaa
En tiedä mistä johtuu, mutta usein piirtäjillä on vaikeuksia Carsonin pärstän kanssa, mutta Danubio oli onnistunut siinä loistavasti. Monesti Carsonin tunnistaa vain harmaista hapsista,Carson on vaikea juuri siksi, että hänellä on varsinaisista kasvonpiirteistä riippumattomat tuntomerkit. Viiksien ja parran takana oleva naama on jäänyt monen piirtäjän takia epämääräiseksi ja sen kanssa on helppo laistaa. Jo Galep aikoinaan teki niin, joten muilla on ollut huono pohja rakentaa yksilöllisyyttä.
Carson on vaikea juuri siksi, että hänellä on varsinaisista kasvonpiirteistä riippumattomat tuntomerkit. Viiksien ja parran takana oleva naama on jäänyt monen piirtäjän takia epämääräiseksi ja sen kanssa on helppo laistaa. Jo Galep aikoinaan teki niin, joten muilla on ollut huono pohja rakentaa yksilöllisyyttä.Aivan totta, niinhän se varmasti menee. On helppo laistaa ja piirtää kasvot vähän sinne päin ja sitten paikata harmailla hapsilla. Mutta kyllä hyvät piirtäjät huomioivat myös kasvonpiirteet ja parta ikään kuin täydentää kokonaisuuden.
Varmaan tekisi. Kymmenkunta vuotta sitten sellainen oli ja mies palasi komesti Punaisten sutten voimin.
Mikä tarina tuo oli, en muista tältä istumalta?
Punaiset sudet on aivan tajuttoman hyvä tarina. Fontin kuvitus ei ole kaikkien mieleen, mutta minusta tuossa stoorissa oli aivan törkeän hyvä tatsi. Jatko-osaa odotellessa.
Huisin hyvältä vaikuttaa uusin tarina. Ortiz on mainiossa vireessä. Aihe ei ole ihan perinteinen, mutta pikkuisen alkaa kyllästyttää Texin ja Carsonin roistojen kylmentämistahti. Vaikka Nizzin viimeisten vuosien töitä ollaan täällä(kin) urakalla haukuttu, niin moisiin veritalkoisiin hän, eikä myöskään Bonelli, koskaan sortunut.Erittäin hyvin sanottu, komppaan. Ukkoa kuolee kuin syötäisiin leipää ja ase pysyy koko ajan lämpimänä. Vain yksi nyrkkikuulustelu ja vain muutama sivuhenkilö mainitaan edes nimiltä ja taisi osa jo joutua hiilenmättöhommiin. Ortiz on in!
Vaimo tilasi Tex Willerin talouteemme puoleksi vuodeksi, kun oli jossain törmännyt hyvään tarjoukseen. Vannoutuneena irtonumero-ostajana suhtauduin tehtyyn tilaukseen hieman varauksella. No, eilen tuli ensimmäinen tilattu numero ja kuinka ollakaan, etukannen alakulma tuhannen rutussa. Tex-kokoelmaani komistaa nyt ensimmäinen huonokuntoinen lehti. Niinpä niin. Saman postin mukana tuli myös uusin Spider-Man -lehden numero, jonka takakansi oli taittunut ja täynnä pieniä rumia koloja.
Texin tilaus päättyy heti puolenvuoden jälkeen. Myös Spider-Manin kestotilaus loppuu nyt.
Kvaakissa on aiheesta ennestään ketju Kokemuksia Suomen postista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7042.0.html).
Mutta "totuus"han on että POSTI EI TEE VIRHEITÄ.
Huisin hyvältä vaikuttaa uusin tarina. Ortiz on mainiossa vireessä. Aihe ei ole ihan perinteinen, mutta pikkuisen alkaa kyllästyttää Texin ja Carsonin roistojen kylmentämistahti...Juu ;) Tex ja Kit olivat kovia koville. Pahiksilta ei kysytty, että antautuisivatko, vaan jätkät ammuttiin maahan armotta. No oma vika, mitä olivat pahiksia :o
Aina tuo aloitussivu on yhtä komea, virittää heti textunnelmaan!!Joo, aloitussivu kuuluu samalla tavalla asiaan, kuin esimerkiksi Bond-elokuvien alussa nähdyt "pallosysteemit" ja näkymä Bondista aseen rihlatun piipun läpi katsottuna. Asialla ei ole varsinaisesti järkiperäistä merkitystä, eikä se loppujen lopuksi ole visuaalisestikaan kovin ihmeellinen, mutta sen vain on oltava siellä. Muutoin ei tunnu oikealle. Samoin Star Wars -leffojen aloituslogo ja avaruuteen loittonevat johdantotekstit. Pakkojuttuja.
Ihan viihdyttävä tarina sinänsä, mutta ruumiiden tehtailu oli kyllä aika moista; laskeskelin - takaumat mukaan lukien - että henki lähti lähes 30:ltä.Oho, edes korkkaritarinoissa ei taideta yltää kovin usein tuollaisiin lukuihin.
Oho, edes korkkaritarinoissa ei taideta yltää kovin usein tuollaisiin lukuihin.
Näin topicin vierestä, missä tarinassa viikatemies on vienyt mennessään eniten väkeä? Ainakin Voittamattomissa oli se albumin mittainen lopputaistelu jossa kaatui väkeä kuin heinää kunnon Hurja Joukko-tyyliin, ja sitten tietenkin nämä sisällissota-tarinat ja Custer-tarina omasivat aika tuimat kuolinluvut, mutta lasketaanko sotatarinat erikseen perinteisemmistä tarinoista.
Tai jos käännetään asia toisinpäin; onko olemassa Tex-tarinaa, jossa ei tapettaisi ketään, tai edes tarinaa, jossa pelkästään pääkonna pääsisi hengestään?
Ainakin Taivaallinen takaa-ajo vuodelta 1983. Siinä ei kukaan joutunut saapasmäkeen.
Oops ::), se muististani sitten..1979 luvun tarinassa kilpailijat ei haudankaivuuhommiin kovin ahkerasti jouduta, taisi olla meksikolaisen "kidnappaajan" puolentusinaa intiaaniapuria ainoat.
Tuossa intiaanipoliisitarinassa, jos nyt muistan oikean (Monti piirsi?), kuoli noin tusinan henkeä: alun paimenet, Kitin kaksi toveria ja yksi intiaanipoliisi, sitten takaumassa kaksi likaista sotilasta, ja lopussa kolme lisää samaa sakkia. Suhteellisen hillitty ruumisläjä nykytarinoihin verrattuna.
Ja se viikinkitarina 80-luvulta, jos ei takaumia lasketa mukaan. Siinähän Tex ja Carson tietoisesti välttävätkin tappamista.En nyt sano Texiä rasistiksi, mutta jos viikinkien sijasta kyseessä olisi ollut vaikkapa foinikialaisia, niin kyllä olisi dynamiitti lentänyt...
Olisiko "verta laitumilla" toinen?
Vähäraatoisia tarinoita kyllä löytyy, mutta täysin ruumiittomia juttuja saakin etsiä ihan tosissaan, taitaa tuo Taivaallinen Takaa-ajo olla ainoa jossa ei edes takaumissa kupsahda ketään.
näytti joskus lentävän jopa osa kalloakin huspoiskuin tätä:
Nätisti vaan zip zip ja ukko kaatuu maahanItse tykkään enemmän tästä Seguran/Ortizin tyylistä, vaikken mikään väkivaltamaanikko olekaan, kaukana siitä. Koruttoman realistisesti kuvatulla väkivallalla vaan ei ole mitään tekemistä verellä läträämisen ja väkivallan glorifioinnin kanssa. Minua miellyttää enemmän, kun sarjakuva ei aliarvioi minua lukijana ja jotenkin yritä 'pehmentää' omaa kontekstiaan minun takiani.
Eihän tuo haitanne kun ei edes verta näytetä. Nätisti vaan zip zip ja ukko kaatuu maahan ilman osumaa ruumiissaan. Tylynä poikkeuksena Seguran tarinat missä luodinosumat olivat huomattavasti verisempiä kuin missään vaikkapa Bosellin tarinoissa, pääosumissakin näytti joskus lentävän jopa osa kalloakin huspois (siksi kai hänen tarinoitaan julkaistiin vain Maxeissa ja muissa spessuissa).Kyllä munkin mielestä western-genreen kuuluu just tuo, että ukko kaatuu maahan, eikä paidassa näy edes reikää. Näinhän aika pitkälti taphtuu vielä uusissakin lännenleffoissa.
Lopultakin saatiin Petri Hiltusen taidonnäyte Texistä. Hiltunen kelpaisi kyllä aivan mainiosti Texiä kuvittamaan.
Lopultakin saatiin Petri Hiltusen taidonnäyte Texistä. Hiltunen kelpaisi kyllä aivan mainiosti Texiä kuvittamaan.
Täällähän kukkii keväinen vappuhuumori.
Itellan työntekijöiden lakon takia jäi willeri tulematta. Lakkoilevat kyllä aiheesta. En oikein pidä ajatuksesta, että postini kävisi ulkomailla kierroksen ennen tänne tuloa. Ehkä huomenna postia laatikossa. Taisi olla hyvä tarina kesken. Loppuiko tarina?
Uusin numero saapui, melko klassisesti nimetty "Taivaan ja Helvetin välissä".Yllättävän vähän on tarinan päätösjakso kirvoittanut ihmisiä täällä kommentoimaan. Minusta tarinan loppuosa oli jopa hieman liikuttava, ennalta-arvattavuudestaan huolimatta. Harvinainen, mutta erittäin tervetullut, tunne Tex Willer -lehden äärellä.
Edellisen tarinan munkki jää varmasti henkilöksi, joka muistetaan vuosienkin päästä.Joo, munkissa oli särmää. Tuo olisi ollut mielenkiintoinen aloitus vähän pidemmällekin hahmokehittelylle. Harmi, kun meni kuolemaan heti alkuunsa.
Uutta Almanaccoa pukkasi normi-Willeriin. Tarinaan oli perushyvä ja Danubion käsiala muistuttaa paljon Giolittia tai Montia.
Mutta tarina ei ollut kaksinen. Taaskin veri lensi ja Tex oli ylivoimainen sekä havoittumaton. Innotonta perushöttöä. Nyt alkaa tuntua, että Faraci ei ole oikein päässyt sisälle sarjan henkeen ja tuskin koskaan pääseekään. Tykkäsin kuvituksesta.
Olipa taas rautaista realismia uusimmassa. Texitykitys istuu satulassa maalitauluna ja jätkät ampuu ohi! (tai no Texitykitys liikkuu ku mustis salamaa nopeammin) Todella laiskaa kirjoittajalta.
Olisi vain lahdannut ne ukot jonkun kiven takaa (jonne Texitykitys kiiti piiloon satula elvistelyn jälkeen) ja se olis siinä.
Enemmän tarinaa ja vähemmän ammuskelua+raatoja, kiitos.
Ei minua sinänsä ammuskelun määrä haittaa, mutta niiden laatu: aivan liikaa tälläisiä "seistään täysin suojattomana ja ammutaan lonkalta sata miestä nurin" -tasoisia sutaisuja. Oliko viime vuonna viimeksi kun Tex haavoittui taistelussa jopa suht pahannäköisesti, en muista koska olisi viimeksi edes hattuun osunut.Oli muuten sama kirjoittaja kuin nyt. Tämä tarina lienee vanhempi.
Uusin Willeri poimittu kaupan hyllyltä, ehjänä. Eipä tosiaan tarina hääppöinen ollut, laskin että lopun ammuskelukohtaus oli noin 25 sivua (sivusta 83 eteenpäin) eli neljännes koko lehdykästä.Tuohan on jopa "vähän" verrattuna numeron 1/2013 alkukohtaukseen...
Outoa, Täällähän Lentää Lyijyä!-opuksen mukaan tämä ( Il Ciarlatano ? ) on Almanacco del West 17, mutta luettelossa on pari muutakin 17:aa. Olisiko tämä sittenkin 19?
Sen sijaan Kirjasto-ketjussa esittämääni kysymykseen kelpaisi Tex-tieteen yli-moriscon vastaus. ;)
Huijaritohtori-tarina eli toiseksi uusin luettu ja oli tarinaltaan aika mukava mutta kuvitus oli kyllä oksettavaa, kaikki anatomisesti vinksallaan niin ihmissillä kuin hevosillakin :-XTässä menee nyt helposti tarinat ja narinat sekaisin; Tolppis viittaa numeroon 7 ja muut puhuu nr 8:sta. Kummassakin "tohtori" mukana. Yrittäkää saada tolkkua.
Uusinkin willeri ostettu mutta odottaa yhä lukemistaan.
Tätä vasten Bosellin uutuus on hieno yllätys. Stoori ei pitkästä aikaa pyöri täysin Texin navan ympärillä, joten muillekin hahmoille jää nyt tilaa toimia. Tässä mielessä tuttua hyvää Bosellia.
.......(Vieläkin hämmästyttää jos olin ainoa jonka mielestä se Huijaritohtori-tarinan piirtäjän jälki oli ala-arvoista ja ihmettelen että on yleensä päässyt näinkin kuuluisaa sarjakuvaa edes piirtämään...)
Et ole ainoa. Hämmästys oli tosi suuri kun avasin uusimman Texin, ekana ajattelin että tässä kyse jostain pilaversiosta tai jopa suomalaisen piirtäjän tekeleestä, niin huonoa oli jälki.Makuasioitahan nämä ovat mutta hyvä taide ei tee paskasta stoorilinesta parempaa, vaikkakin näyttää paremmalta. Hyvän tarinan kestää huonommallakin taiteella.
Ehdottomasti mielestäni surkeinta jälkeä mitä on Texissä ollut.
Itselleni TW on ollut tattua tavaraa juuri taiteensa puolesta, tarinat ovat olleet joskus mitä ovat olleet, nyt mentiin riman alitse.
Toivottavasti tämä ei ole pysyvä suuntaus.
Asiasta toiseen löytyyköhän mitään muuta sivua kuin bananapressin fanishop missä osviittaa tulevista texeistä ja varsinkin ilmestymispäivistä?
El Muerto ja tehtävä great fallsissa olisi toive nähdä isona kirjana tai mieluummin kovissa kansissa. Jostain taisin lukea Muerto tulossa erikoisjulkaisuna mutta en löydä linkkiä enää...
Täytyy kans kompata kanssaveljiä ja -sisariakin, jos heitä on. Kyllä ajoittain uusia texejä lukiessa tulee 70-luvun texejä ikävä.
Onkos hänen tarinakoneensa alkanut nyt sitten yskiä?
Kovakantisista Tex-kirjoista taidetaan pikkuhiljaa luopua.Tuo on kyllä huono uutinen. Talousosasto on toki tietoinen mikä on kannattavaa ja mikä ei mutta olisin erittäin mielelläni hankkinut kirjastot kovakantisina vaikka olisikin joutunut kaivamaan lompakkoa isommalla sorkalla.
Kaava: henkilöt esitellään ja muutama tyyppi surmataan, tiukkailmeinen Tex yksin tai yhdessä kamujensa kanssa syöksyy jäljille ja lopulta, Villen sanoja lainatakseni, lukumääräisesti ylivoimaiset konnat "kolataan" helvettiin. Missä ovat seikkailullisuus, herkulliset henkilöhahmot ja huumori? Missä on tarina? Ja eniten huolestuttaa se, että (ylityöllistetty?) Boselli valvoo muiden kirjoittajien tarinoiden sisältöä. Mutta kukaan ei vissiinkään valvo Bosellin tekemisiä.
Kovakantisista Tex-kirjoista taidetaan pikkuhiljaa luopua.
Tämäpä kerrassaan harmillinen tieto...
Mutta Maxi jatkaa ainakin tämän vuoden kahden numeron voimin, joten jälkimmäisessä numerossa saadaan taas jokin klassikkoseikkailu uusintana yksissä kansissa.Onkohan mitään tietoa tai arvailuja, mikä tarina sieltä olisi Maxiin tulossa?
Uusin Willer tuli postiluukusta, ja oli niin jännittävää luettavaa että melkein nukahdin lehden ääreen. Kyllä Bosellin nyt tarvitsisi oikeasti pitää luovaa taukoa että taso palaisi edes kelvolliseksi.
Positiivista oli se, että tohtori jätettiin henkiin. Tosin näitä nuoremman Kitin ihastuksia on nyt sitten elossa ainakin kaksi, Donna ja Sarah.Toki myös vuonna julkaistu 1979(olikohan kilpakosijat nimi) tarinan meksikotar. Tänään uuden Texin hankinta, kommentit jakautuneet puolesta ja vastaan, saa nähdä... :P
Kannessa pitää olla aina Tex, muulla ei ole niin suurta väliä.
Tämähän oli oikein mukavan kimurantti ja kiinnostava tarinan alku. Viitteitä on että lääkäritytteli olisi gangsterin heila, mutta jää nähtäväksi. Andreuccin piirros oli muutoin ihan nautittavaa, mutta välillä - varsinkin perusjengin - kasvonpiirteissä olisi ollut korjaamisen varaa.Jälkiviisaasti voi todeta että arvailin aivan oikein. Varsin mukava tarina myös lopetusosan osalta, varsinkin kun tuo tohtoristytteli jätettiin henkiin. Hieman nuo kaulakiikkukohtaukset vieroksuttivat.
Ainakin kuvitus oli paljon parempi kuin edellisen numeron kammotuksessa, Itellan riemupäivät jatkuvat, lehti oli pahasti taittunut ja kannessa täten vekki.Kuvitus miellytti minuakin, paitsi ajoittain asevöiden "panostaskujen" kohdalla. Tarina oli aika suoraviivainen ja ennalta-arvattava, mutta silti viihdyttävä. Huonommalla kuvituksella ei olisi varmaan toiminut näin hyvin.
...Andreucci näyttää tavoittelevan kolmiulotteisuutta piirtämällä hahmoille paksut ääriviivat ja käyttämällä muuten ohuita viivoja. Joskus vaikutelma on hieno ja joskus aika hirveä. Varsinkin pelkistetyillä taustoilla pienet hahmot näyttävät irrallisilta paperinukeilta.Lukijana harvoin kiinnitän huomiota piirrostyyliin. Ihan kohtalaista jälkeä, mutta kyllä välillä monsterin näköiset rosvot pistivät silmään, es. sivun 41 (9/2013) ensimmäisen puhekuplan rosvo on kuin suoraan näistä uudemmista Muumio- tmv. leffoista...HUI! >:D
Onkohan Bosellilla muuten tapana kuvailla tarkasti piirtäjille sivuhahmojen ulkonäköjä?
Mutta sitten ruotimaan uusinta tarinaa. Faracin juoni on toistaiseksi ok, mutta Mastantuonon piirros on liian suttuista ollakseen texmäistä. Lisäksi se, että kaikki näyttävät lähes samoilta, johtaa siihen, että joutuu palaamaan taaksepäin tai miettimään, että mikäs porukka tämä nyt olikaan. Intiaanit olivat kuin veljeksiä ja sivukonnista ei jää mitään mieleen.
Hyvää oli Tiger Carsonin sijasta ja se, että pidetään toisen porukan seuraamisen syyt osittain piilossa. Ei tämä vuoden helmi ole, mutta hyvää välilukemista.
Plussaa tarinassa on se, että Texin ja Tigerin kasvot on veistetty tosi kovien jätkien kaartiin.Tästäkin olen samaa mieltä. Mastantuonon Tex on kovan maineensa näköinen mies, toisin kuin esimerkiksi Galleppinin pössyttelijän oloinen Willer.... Mutta mutta, eikös näitä rosvokoplan jäljittämistarinoita, hieman eri variaatioilla, ole nähty Texissä viimeaikoina aika usein?
Gothicuksen kanssa olen totaalisesti eri linjoilla. "Pössyttelijän oloinen"; minkähän oloisia ne "pössyttelijät" sitten on?No, siis sellainen alati uneliaan näköinen ruipelo, joka reagoi kimppuunsa käyvään hirmuiseen intiaaniin ja lautaselliseen paistinperunoita samalla raukealla intensiteetillä.
Vaikkei Galeppiini enää välttämättä parhaimmille oppipojilleen pärjää, niin ei tule unohtaa että hän se kuitenkin loi Tex Willerin & co visuaalisen ilmeen. Minusta tuntuu aina ikävältä kun Galeppia mollataan. Helppohan se on ollut muiden keksiä lisää ruutia kun joku on ruudin jo keksinyt.En mielestäni mollaa Galleppinia, vaan kerron mitä tuntemuksia hänen taiteensa minussa herättää. Sen pitäisi olla sallittua, vaikka tiedän kriittisen suhtautumisen Galleppiniin olevan Tex-ketjussa vähän saman asian, kuin jos alkaisi puhua jossain toisessa ketjussa politiikkaa, tai esittää omia uskonnollisia linjauksiaan.
^Hyvä huomio J.T. Chancelta. Itsekin olin ihmeissäni, kun Tex ja Tiger aloittivat apassien räiskinnän. Kaitpa se on Texin maailmassa sitten niin, että apassi on apassi vaikka voissa paistais, eli kyselemättä kylmäksi.Tästäkin olen samaa mieltä.Texhän huomasi myös päänahat keppien päässä, ne riittivät Stantonin kovan raatelun päälle todisteeksi ettei tämä porukka hyvällä asialla ollut liikkeellä. (Olivat myös apassireservaatin ulkopuolella?)
Pottia ei räjäytetä, potti korjataan (talteen). Pankki räjäytetään.Jos räjäyttäjinä ovat Daltonin veljekset, siinä menee helposti pottikin kassakaapin mukana.
Kuka kumma haluaisi räjäyttää potin? Miksi?
Jos räjäyttäjinä ovat Daltonin veljekset, siinä menee helposti pottikin kassakaapin mukana.Tainnut joskus Daltonien oma nahkakin tummeta räjähteen jäljiltä "pankkiasioinnin" yhteydessä?
Olihan tää kohtalaisen viihdyttävä paketti."Ei hyvä, ei huono... Inhimillinen."
Jännä, että hyvä pätkä (12/2013) ei ole kirvoittanut muita kuin Jannen kirjoittamaan. Minusta tämän tarinan juoni oli tavanomaista huomattavasti parempi. Ainoa selkeä miinus tuli päähenkilöiden piirtämisestä (Tex ja Tiger). Gomez voisi harjoitella erityisesti Texin kasvojen piirtämistä. Esimerkiksi sivun 28 Tex on huonoimpia koskaan. Lähikuva kasvoista on hirveä. Muutoin Gomez on hieman marcellomainen tyyliltään ja ei ollenkaan huono.
Yhteenvetona komppaan edellistä. Oikein mainio töiden jälkeinen viihdepaketti.
Muuten, olivatkos nämä tällaiset willerit joissa on eri etu- ja takakansi alun perin siitä Italian almanacco del west -sarjasta?
...vuonna 2015, on kai pakko siirtyä 14 numeroon. Ellei Egmont halua uusia pääsarjassa jotain vanhempia tarinoita...
Tai halua alkaa tehdä lisenssillä Suomessa omia Texejä. Team Finland!
2015 on kai pakko siirtyä 14 numeroon
Tai halua alkaa tehdä lisenssillä Suomessa omia Texejä. Team Finland!Aika pelottava visio.
Aika pelottava visio.
Aika pelottava visio.
Calamity Kidistä voisi tulla totta!!
Parasta lehdessä oli Kari Korhosen tekemä Tex-kuva joka herätti mehevät naurut, melkein suosikkikuvani tähän mennessä näistä suomi-Tex piirroksista.
Kultatukka, Arlington jne. tyhminä sotilasjohtajina
Tykkäsin uudesta Willeristä jossa Gomezin hiukan tottumista vaativa kuvitus, joka lopulta kyllä voitti puolelleen. Tigeria en tosin meinannut ollenkaan tunnistaa aluksi. Juoni oli mielenkiintoinen variaatio Assault on Precinct 13 teemasta...Uusin willeri on vielä lukematta mutta pidin tästä tarinasta erittäin paljon, oli sama "ongelma" tigerin kanssa. Vaikutti random inkkarilta alussa ja lämmitti mieltä vastustaja alun turpa/asekäräjillä varteenotettava jota Tiger hienosti kehaisi. En muutenkaan ns. taiteesta perustanut kovinkaan paljon vaikka loppujen lopuksi vankkaa keskitasoa silti.
Kun ensimmäisen kerran "luin" tarinan italiankielisen alkuperäisnumeron, ehdin jo luulla, että Tex-traditiossa on tapahtunut yksi toivottava käänne: Tex liittolaisineen voi toimittaa saapasmäelle vihdoin myös pahoja USA:n armeijan sotilaita. Mutta käännöksen kautta kävikin ilmi, että sotilaat olivat "vain" vapaaehtoisia eivätkä siis todellista ratsuväkeä. Harmi, mutta hyvä tarina yhtäkaikki.
Tässä tarinassa saattoi muuten tapahtua kaksikin ennenkuulumatonta asiaa: Kit Willer lyö naista nyrkillä, ja Kit Carson läpsäyttää naista takapuoleen. Onkohan tällaisia sattunut ennen?
Ei ole. Ja kun vielä nuori Kit esittelee paljasta ylävartaloaan ihailevan teinitytön vieressä, niin huomaa, notta Sergio Bonelli on kuollut.
Hmmm... Mitä tarinaa tarkoitat? Ei Font ainakaan tätä uusinta ole piirtänyt. Ja mistä "sarjasta" puhut? Nythän siis tuli kahden pokkarin kattavasta tarinasta vasta ensimmäinen osa. Ainakin minulle.
Huvinsa kullakin. Syököön paskaa.Voiko osuvammin sanoa!
Tombstone Epitaph -sanomalehden latoja näyttää aivan Don Rosalle! Liekö tuo peräti tarkoituksellista?
Uusimman numeron perusteella täytyy jälleen todeta, että Tex Willer on aivan mahdoton aukomaan päätään, jopa lievään epämiehekkyyteen saakka. Vertailun vuoksi voisi nostaa Texin koulukiusaajamaisen suunsoiton rinnalle esimerkiksi Punisher-sarjakuvien päähenkilön, joka suorittaa pakolliset tappoaktit vähintäänkin Willerin kaltaisella tehokkuudella, mutta matalammalla ja uskottavammalla profiililla.
Paitsi silloin kun tuhosi saarellisen palkkasotureita atomipommilla johon oli ketjulla kiinnitetty valtava venäläinen palkkamurhaaja jolla oli naisen rinnat..Kyllä kyllä, mutta Frank jysäytti atomipommin ilman lörpöttelyä, rinnan takomista ja muuta jonninjoutavaa "mieheilyä". Atomilataus välitti viestin. Siitäs sai venäläinen murhamies uhkaavasti nöpöttävine naisen tisseineen... hähhää.
Lehti tosiaan näyttää paksummalta ja paperi on selvästi tukevampaa, kun hieroo sormilla.
Ihan niin kuin Tex-kokoelma ei muutenkin alkaisi jo vallata liikaa hyllytilaa, nyt vielä tämäkin :(
Ihan kelpo Tex-vuosi oli, mutta mikäköhän siinä on, että nämä uudet piirtäjät taidokkuudestaan huolimatta vaikuttavat aika persoonattomilta. Olenkohan vain tulossa vanhaksi...
Onkohan Willer-pokkareiden paperilaatu vaihtunut hiljattain?
Painopaikka on vaihtunut. Kotoisa willerimme painetaan nyt Norjassa. Ja tämähän on aivan mahtava asia. Parissa viimeisessä numerossa painojälki on ollut pitkästä aikaa terävää mv-kuvitusta. Surkiaa oli se westpointin harmaasävypainatus, jossa mustat kohdat vieläpä leimasivat viereisen sivun valkoiset kohdat. Huh, hyvä että siitä riesasta päästiin.
Bean-tarina on minustakin mainio! Se näissä uusissa tarinoissa yhtenä asiana harmittaa, että heti ensivilkaisulta ei enää osaa nimetä kuvittajaa. Näitä piirtäjiä on tullut nyt niin paljon lisää, ja itse olen tainnut jämähtää sinne 70-luvulle.
Painopaikka on vaihtunut. Kotoisa willerimme painetaan nyt Norjassa.
... sinänsä harmi, että ulkomailta saa parempaa kuin kotomaasta.
"Pelastetaan duumit."
^Makuasioitahan nämä ovat pelkästään, mutta itse olen täysin päinvastaista mieltä oikeiden historiallisten hahmojen osuudesta fiktiossa. Todelliset henkilöt linkittävät fiktion tosielämän kontekstiin ja tekevät - oikein käytettyinä - tarinasta siten elävämmän ja kiinnostavamman.
Esimerkiksi Asterix ilman Caesaria ja muita karrikoituja historian hahmoja olisi rutkasti köyhempää sarjakuvahupailua ja mielestäni siitä puuttuisi jotain oleellista.
Frisendan piirrosjäljestä en ollut niin haltioissani kuin jotkut muut; Patagonian veroista tämä ei kyllä ollut, ja Texin & co kasvoissa olisi kyllä ollut parantamisen varaa. En tiedä, Frisendalla ei ehkä ollut samanlaisia edellytyksiä tätä tarinaa piirtää kuin Patagoniaa, olisiko aikataulu ollut tiukempi ja vaatimukset erilaiset?
Miksi kansikuvan sallitaan täysin harhaanjohtava kuva, sillä eihän Tex ollut lähimaillakaan katsomoa?
Kansikuva on usein "temaattinen" ja liioiteltu, ei se Texissä(kään) aina toista aivan suoraan sisältöä. Tämähän on ihan sarjakuvan perusjuttuja.
Onko sarjakuvan lukutaito häviämässä?
Kansikuva on usein "temaattinen" ja liioiteltu, ei se Texissä(kään) aina toista aivan suoraan sisältöä. Tämähän on ihan sarjakuvan perusjuttuja.Ihan kuin en sitä olisi huomannut, että kannet eivät ole aina sama kuin sisältö. Sopivasti sinne päin on ihan ok. Pidän silti oman mielipiteeni siitä, että pahasti tarinan ohi menevä kansikuva on epäonnistunut tekele, vaikka olisi kuinka hieno tahansa. Ei tässä ollut kyse lukutaidosta, vaan mielipiteestä.
Onko sarjakuvan lukutaito häviämässä?
Onko kuviteltujen virheiden ja huolimattomuusvirheiden bongaus näin tärkeää Willer-faneille? Miksi? Rikkooko se kuvitellun illuusion tapahtumien todellisuudesta...?
Odotukset menevät pilalle väärästä kannesta. Sitä alkaa ihmetellä, että tuliko missattua jotain, ehkä kaksi sivua kääntyi kerrallaan jossain välissä. Suuri pettymys, jos kannen tilanne johtaa ostopäätökseen ja sellaista ei olekaan itse jutussa.
Virheitä bongailemalla saa levennellä huomiokyvyllään tai asiantuntemuksellaan. Se voi olla myös samanlaista kuin tuttujen sivuhenkilöiden bongailu, ilmaistaan, että sarja on tärkeä ja siihen perehdytään ja jaetaan samanmielisille ylimääräisiä elämyksiä. Se voi olla keino aloittaa keskustelu jos ei ole syvällistä sanottavaa, mutta haluaa, että keskustelua syntyy.
Tai jotain...
Itse olen jo pienestä saakka alleviivannut kaikki kirjoitusvirheet >:D
Onko kuviteltujen virheiden ja huolimattomuusvirheiden bongaus näin tärkeää Willer-faneille? Miksi? Rikkooko se kuvitellun illuusion tapahtumien todellisuudesta...?Kyllä ne kuvat tulee melko tarkasti katseltua, vaikkakin myös aika nopeasti. Mutta ei minulla ainakaan tarkoituksena ole etsimällä etsiä virheitä kuvituksesta tai tekstistä. "Suuremmat" virheet kuitenkin osuu aika herkästi silmiin, kuten henkilön hiusten lähtö kesken kuvituksen... Tavallaan noita on kuitenkin ihan hauska bongailla ja toisinaan tännekin kirjoitella... Mitä tarkoitat "kuvitelluilla virheellä"?
Ehdin jo tarinan pääätteeksi luulla, että tuomari Bean sentään kuolisi traagisesti, mutta tarinan vesitti lopullisesti siirappinen loppuratkaisu.
Mitähän ihmettä mahtoi Kahkonen tarkoittaa? Ei kait tuota ole Suomessa väreissä julkaistu? Vai onko? Selviää minulle vasta huomenna.
Ehkä tämä olisi näyttänyt paremmalta värillisenä, ehkä, mene ja tiedä. Oli miten oli Tex on aina Tex.En minä ainakaan kauhean pahoillani ole sen vuoksi, että Suomessa nähdään vain mustavalkoversio....
et viittis laittaa näytille jotain sivua välilltä 20-30, jossa uiskennellaan veessä.Tuossa olis yksi...
Keskityppä nyt Orjan ajatukseen, että piirtäjää on ennen työn aloittamista pyydetty ottamaan huomioon myöhemmin mukaan tuleva väritys.
Ikäänkuin piirtäjä ei olisi viitsinyt piirtää esimerkiksi ruohikkoakaan kunnolla vaan lähes joka ruudussa se on sellaista yksinkertaista viivapiirros tekniikkaa jäljittelevää ruudun täyttöä. Sitten joissakin ruuduissa taustaa ei ole lainkaan. Eikä aina tarvitse tosin ollakkaan, mutta jotenkin tämä heppu ei....no joo!En ymmärrä ollenkaan tätä kommenttia. Kysehän on kai Cossusta? Itse en selaamisen perusteella löytänyt taustattomia kuvia alun jälkeen. Ja ruoho on minusta päinvastoin ylipiirrettyä, koko ruohikkoinen alue on aina vedetty täyteen viivoja. Cossun tyyli on sen verran vaaleaa, että ruohon luulisi näkyvän viivoituksena vain varjoissa.
Sivulla 35 kolmannen kuvan käsi on todella oudon näköinen, onko siinä yritetty tavoitella vapinaa. Se kiinnostaisi nähdä väreissä, ehkä se selkiyttäisi. ( Tai ehkä värittäjäkään ei ole tiennyt, mistä on ollut kysymys... )Tässähän se.
En ymmärrä ollenkaan tätä kommenttia. Kysehän on kai Cossusta? Itse en selaamisen perusteella löytänyt taustattomia kuvia alun jälkeen. Ja ruoho on minusta päinvastoin ylipiirrettyä, koko ruohikkoinen alue on aina vedetty täyteen viivoja. Cossun tyyli on sen verran vaaleaa, että ruohon luulisi näkyvän viivoituksena vain varjoissa.
Vertasin tätä ( OM suuren suosikin ;) ) Ticcin piirtämään tarinaan Traaginen Risti, joka tapahtuu samoissa maisemissa. Ticcin piirtämä ruohikko on vain muutamia viivoja siellä täällä, varjoissa hiukan lisää ja taustattomia kuvia on paljon enemmän, joten tuli pieni epävarmuus, että Cossuako tässä tosiaan haukutaan. Mutta, joo, Ticcin ruohikko on parempaa.
Ei Cossu varsinaisesti eroa monista muista uusista nimistä. Tarkkaa ja siistiä, mutta jotenkin steriiliä. Enemmän ammattilainen kuin taiteilija.
Sivulla 35 kolmannen kuvan käsi on todella oudon näköinen, onko siinä yritetty tavoitella vapinaa. Se kiinnostaisi nähdä väreissä, ehkä se selkiyttäisi. ( Tai ehkä värittäjäkään ei ole tiennyt, mistä on ollut kysymys... )
Almanaccoja ja Color-Texejä julkaistaan vain yksi vuodessa, joten niiden reservi loppuu ihan kohta.
Ja ne kymmenen sivua on helppo täyttää ties millä.Vaikka mainoksilla muista genreistä..Uusin willeri luettu kokonaan ja vaikka hieman ylimainostettua "kelmin" taitoa livahtaa rangereiden hyppysistä siltikin varsiin mukavalta vaikuttaa tarina.
Uusin Tex luettu,Jaaha.
Uusin Tex luettu,
Olikos niin hyvä, ettei sanotuksi saa?
Nyt vaan mentiin ja tapettiin kaikki. Mutta hyvä mieli sitäkin lukiessa tuli.Janne!? Mitäs sä nyt oikein...?
Janne!? Mitäs sä nyt oikein...?
Tex 5/14 luettu.(click to show/hide)
Kansi on kyllä kamalin, mitä muistan Texeissä ikinä olleen. Toivottavasti tämä tyyli oli vain Color-sarjan erikoisuus, eikä jatku normisarjassa.
Tämä uusin olikin mukava yllätys kauppareissulla. Milloin viimeksi on tarina alkanut kesken numeron?Näin saisi tapahtua useamminkin...
Wade is back :)
Alan epäillä, että Mr Font ja Wade ovat saman henkilön kaksi persoonaa. En vaan ole päässyt selvyyteen kumpi on Jekyll ja kumpi Hyde...
Kolme ja puoli pokkaria? Tarkoittaako tämä sitä monen willeristin kauan toivomaa loppua määrämittaisuuksille?Veikkaan, että ei tarkoita, vaikka saisi tarkoittaakin. Varmaan jo seuraava tarina on sitten taas määrämittainen...
Veikkaan, että ei tarkoita, vaikka saisi tarkoittaakin. Varmaan jo seuraava tarina on sitten taas määrämittainen...
Tulossa on pariin vuoteen paras Tex-tarina?Voi olla. Kirjastossa pikaselauksen perusteella näytti todella lupaavalta. Hiinä ja hiinä etten lukenut siellä mutta pitää odottaa irtonumeromyyntiin ilmaantumista(tilatahan Texiä ei "voi" koska itella...) ja nauttia rauhassa kotona...
Ihan mustavalko on ollut alkujaan.Ja hyvä niin. Vaikka väritexeille on onneksi ottajansa/ostajansa(myös minä) ja pienen alkukankeuden jälkeen aloin arvostamaan niitä kyllä m/v on minulle paras Tex.
Tulossa on pariin vuoteen paras Tex-tarina?Tällainen fiilis kun sain juuri luettua uusimman Texin. Toivottavasti ei pääty seuravaan numeroon vaan saadaan herkutella vähän pitemmällä seikkailulla.
6) Voiko oikeasti ampua kolikon läpi siten, että sen keskelle jää reikä?Ei voi.
Rangerit Joe ja Walt taidettiin esitellä vain Nick Castlen vuoksi.
Ja herääkö tajuton muka oikeasti siihen, että tulitikku palaa varpaiden välissä? En oikein usko, mutta täytynee kokeilla, jos saan joskus tilaisuuden... >:D
Ja herääkö tajuton muka oikeasti siihen, että tulitikku palaa varpaiden välissä? En oikein usko, mutta täytynee kokeilla, jos saan joskus tilaisuuden... >:DTajuttomuuttakin on niin eriasteista. Esimerkiksi syvään koomaan vaipunut henkilö ei takuulla havahdu hereille, vaikka varpaiden välissä polttaisi askillisen tulitikkuja. Oluttuoppinsa ääreen uupunut juokale puolestaan tehnee kipakan paluun "Beetlehemin matkaltaan" takaisin tähän päivään tulitikkutempulla.
Dotti tuntui vieläkin parantaneen tasoaan, uusimman lehden yö- ja sumukohtaukset ovat todella komeita. Mahtavaa lukea pitkästä aikaa pitkää tarinaa.
Uusin texi oli ihan "ok" mielestäni tarina hieman laahaa ja varmasti tulee taas kiire. Seuraava on siis vain sen puoli pokkaria?Itse uumoilen, että Supremon kätyrit nitistetään ja huomattuaan tulevansa piiritetyksi, pääpomo tuikkaa tulen ruutinynnyreihin kytkettyihin sytytyslankoihin ja lähtee Suuren Kuninkaan tyylillä komealla loppupamauksella.
Loppu lienee helppo arvata, texi lähettää ensin hämäyspaatin johon pahikset keskittyvät+tykittävät sen palasiksi :) Sitten texi sumussa livahtaa pahuuden pesään veneellä tms ja tappaa nopsasti kaikki pahikset, pelastaa daamin ja the end
Dotti tuntui vieläkin parantaneen tasoaan, uusimman lehden yö- ja sumukohtaukset ovat todella komeita. Mahtavaa lukea pitkästä aikaa pitkää tarinaa.Samaa mieltä. Dottin jälki miellyttää silmää yhä enemmän ja enemmän, vaikka hahmoissa välillä onkin pientä jäykkyyttä. Dotti piirtää yksityiskohdat ajatuksella; Friscoon saavuttuaan Tex ja Carson jättivät kannukset pois saappaistaan tarpeettomina. Myös tarinan puolesta parasta Willeriä vuosiin.
Edit: ja saman tien huomasin mollanneeni Fontin piirrosta heppoiseksi ja hennoksi! Paha minä! MOKS!
Kitin seinäkiipeily tosin ei aina vaikuttanut kovin realistiselta. Ns. kokokuvissa näkyi, että paino ei ollut yhtään jalkojen varassa, vaan koko ajan roikuttiin sormenpäiden varasssa. Melkoinen hämähäkkimies.Olihan tuo kieltämättä aika huvittavaa katseltavaa. Ihan koko aikaa ei silti roikuttu sormenpäiden varassa. Sivulla 6 Kitin kummatkin kädet ovat jopa kokonaan irti seinästä, mutta siinä hän silti vain paikoillaan levitoi. Ehkäpä saappaiden kärjet saivat tukea muuten niin sileästä seinästä... kröhöm. Vähän tuli mieleen Adam Westin Batmanin telkkarisarjakiipeilyt.
Varjojen piirtämiseen moni piirtäjä suhtautuu kovin kevyesti. Yhdessä kuvassa saattaa tosiaan olla monta aurinkoa ja kun siirrytään ruudusta toiseen, aurinko ei seuraa loogisesti mukana.
En ole huomannut kumpaakaan: en kannusasiaa enkä aurinkoasiaa.
En ole huomannut kumpaakaan: en kannusasiaa enkä aurinkoasiaa.Ja kiväärinperät ja yleinen mustan käyttö ja mustien alueiden sommittelu sivudynamiikan toimivuuden näkökulmasta ja...noh. Hienoa kuitenkin, että jotkut tykkäävät. Tex on siitä mukava julkaisu, että kaikille löytyy jotain, josta voi pitää.
Mielestäni Fontin piirros on hienoa kuvakulmiltaan ja hahmotuksiltaan.
... jos joku näyttää hyvältä, se on hyvä. Viis "realistisuudesta"!Joskus hyvä tarina saattaa tietyissä rajoissa vaatia samaa. Annetaan esimerkiksi nyt sitten vaikka nämä Kit Willerin seinäkiipeilyt, vaikka tökeröyden rajoja siinä jo vähän hipaistiinkin.
Uusimmasta normi-Willeristä sen verran, että palkkionmetsästäjä olisi voinut saada enemmän sivuja. Melkoisen synkkä ilmestys, jonka olisi suonut kahakoimaan sisaruskolmikon kanssa. Lyhyen osuuden takia palkkionmetsästäjien (kolmikko) tuominen tarinaan oli juonen kannalta turhaa.
En ole oikein koskaan ymmärtänyt tätä palkkionmetsästäjien halveksuntaa, samaa hommaa he tekevät kuin Tex ja kumppanit.
Eiköhän tuo halveksunta selitetä ihan jetsulleen Lucky Luke -alpparissa Palkkionmetsästäjä.Musta tuntui että Tex-käsikirjoittaja oli lukenut tuon Lucky Luke -albumin ja siirtänyt siitä asetelman Texiin sen kummemmin ajattelematta. Parodiasta oli siis yht' äkkiä tullut todellisuutta.
Minusta oli hupaisaa kun Carson paheksui palkkionmetsästäjien kidutusmenetelmiä ja muutaman sivun päässä Tex hakkaa omaa kuulusteltavaa henkihieveriin ja nyt kidutus on Carsonin mielestä erittäin ok. Tex on tyyppinä aivan samanlainen kuin pahikset, mutta koska hän on (ärsyttävän) erehtymätön ja aina oikeassa, hän onnistuu aina kuitenkin toimimaan "oikein".
Tajuhan siinä sitten kaverilta lähti, eikä mitään tarinaa irronnut. Carson taisi todeta "aivojen olevan jo vellinä".Noinhan se Texissä varsin usein menee. Tilanteen ollessa käänteisen, eli konnan toimiessa löylyttäjänä, inhosta vapiseva lukija malttaa hädin tuskin odottaa, että pääsee näkemään Willerin vähintään yhtä väkivaltaisen koston ja hykertelemään tyytyväisenä päälle.
... Ei silloin ollut internettiä, ja sanomalehdet piti kuljettaa junalla tai ratsain; uusin lehti jossain idässä oli lännessä vasta viikkojen päästä. Ja kuinka moni näistä desperadoista/pistoleroista osasi edes lukea? ...
Otanpa Willerin vielä uudestaan käteen ymmärtääkseni paremmin tuon Tex-tieteen Yli-Moriscon mielenliikkeitä!
Minusta Suarezin tyyli ei kestä näin pientä kokoa. Suuralbumissa jälki oli ihan hyvää, mutta tässä se tuntuu tukkoiselta.Vahva sama. Ei Suarez minusta huono piirtäjä ole, pikemminkin päinvastoin. Pienemmässä sivukoossa hänen piirroksensa eivät kuitenkaan päässeet kunnolla oikeuksiinsa.
^ Kyllähän tuo 20 000 on tuohon aikaan ollut melkoinen summa rahaa.
Juu, juu. Mutta miksi mennä takaisin summan saatuaan? Missäs tuo veikkonen pitää tuota rahanippua asuessaan kartanossa, mihin tarvitsee tuon rahan jos on vielä jäämässä kartanoon?
^ Kyllähän tuo 20 000 on tuohon aikaan ollut melkoinen summa rahaa.Tottahan tuo. Toisaalta hänenhän piti olla roolinsa mukaan varakkaan perheen poika, joten "pappas pengar". Eihän sitä koko summaa tarvitsisi kaikkien nähden vilautella. Vaikeuksia ja hankaluuksia tuosta tietysti olisi luvassa ja lopulta varmasti kaikenlaisia kiusallisia epäilyjä sekä pahoja puheita, joten lienet oikeassa.
Juu, juu. Mutta miksi mennä takaisin summan saatuaan? Missäs tuo veikkonen pitää tuota rahanippua asuessaan kartanossa, mihin tarvitsee tuon rahan jos on vielä jäämässä kartanoon?
Tuleekohan tähän väliin vielä almanaccoa vai olisiko jo vuorossa tuo Ortizin kuvittama inkkarisiekailu?
http://www.sergiobonelli.it/scheda/37054/L-indomabile.html
Taitaa olla almanaccot tähän hätään käytetty. Veikkaanpa, että seuraavaksi tulee color texiä mustavalkoisena.
Paluu pitkiin kolme pokkaria kestäviin tarinoihin olisi suotavaa, jotta juonenrakentamiselle jäisi riittävästi sivutilaa.
Kun Maxi-ketjussa arvuuteltiin seuraavaa ehdokasta, niin tutkailin listauksia löytääkseni oman ehdokaani. Kävi ilmi, että tarinat olivat pääsääntöisesti paljon lyhyempiä kuin muistinkaan. Siellä on roppakaupalla loistavia ja täysipainoisia tarinoita, joiden pituus on reilusti alle 200 sivua. Eli kyllä almanaccoonkin periaatteessa pystyy tekemään klassikon.Siis että mitä?
Almanacco-tarinan pituus on aina 110 sivua, ja useimmiten noiden tarinoiden laadusta nilitetään. Secos-Billin pointti käsittääkseni oli, että niihin nyt vaan on sattunut osumaan keskitasoa heikompia tarinoita, koska lyhyitä, erinomaisia tarinoita on ennenkin osattu kirjoittaa. Tämä on siis sama, mitä olen itse hokenut vuosikaudet. Lisäksi olen sitä mieltä, että kaikki almanaccot tai Italian tasasataset eivät suinkaan ole roskaa.Juu! Ajatellaan vaikka vuotta 1972. Monta erinomaista lyhyttä tarinaa, es. Tahrittu tinatähti ja Karjakuninkaan kuolema!
Ortizilla oli Maxi Tex teon alla kuolleessaan. En tiedä, mihin vaiheeseen se jäi. Jos oikein muistan, niin kyseessä on maxi, joka koostuu lyhyistä episodeista, jossa on useita piirtäjiä. Jois siis muistan oikein, niin hyvinkin Ortiz ehti saada osuutensa valmiiksi. Täytyy kuitenkin tarkistaa tämä jahka kerkiän.
En ole vielä noukkinut uutta Teksiä mutta voisiko joku spoilata hieman tarinan teemaa?
Pari intiaanisotilasta lavastetaan syyllisiksi viskikauppiaan murhaan. Tätä Tex ja kumppanit sitten selvittelevät. Näin kerrottuna kuulostaa tylsältä, mutta Boselli, joka tosiaankin on taas löytänyt vireen, on onnistunut löytämään kerrontaan tuoreutta.Kiitos. Uusin numero luettuna puoleenväliin asti ja tarina ihan OK ja kyllä minä itse pidin tuosta hieman "rujosta" kuvituksesta.
Olikos se muuten nyt niin, että tämä tarina jäi Ortizin viimeiseksi?
Hauska yksityiskohta ja ehkä pieni lipsahdus piirtäjältä ovat sivun 11 ja 12 Carsonin ja Texin ampuminen kiväärillä yhdellä kädellä. Onnistuisikohan oikeasti ja missä ase olisi laukauksen jälkeen? 😃
vastaan retoriseen kysymykseen: kyllä onnistuu oikeasti ja ase on kädessä jollei ole riisitautinen tai kyseessä ole norsukivääri tai vastaava.
Ranteen päälle ottaa jos on järeämpi kuin .44-40 mutta ei kiväärissä niin tolkuton rekyyli ole.
Oikea kysymys on missä luoti on? Todennäköisesti aivan eri postinumeropiirissä kuin maali. Kiväärin pitkä piippu parantaa vakaana tarkkuutta mutta yhdellä kädellä ammuttaessa hajonta kasvaa.
Tietenkin koska kyseessä on Tex eikä normikuolevainen moinen edellämainittu on vain hapatusta joka koskee meitä normiampujia.
Texhän osuu tarvittaessa ampuessaan yksikätisenä Gatlingilla, mitä siitä että painaa melkein 30 kiloa ja on veivattava.
:laugh:
Ai että, nyt Curtvile sai aikaan päivän parhaat naurut, vika kommentti etenkin...Onko tuo muuten tapahtunut jossain Tex-seikkailussa ja jos on niin muistatko missä?
Hauska yksityiskohta ja ehkä pieni lipsahdus piirtäjältä ovat sivun 11 ja 12 Carsonin ja Texin ampuminen kiväärillä yhdellä kädellä. Onnistuisikohan oikeasti ja missä ase olisi laukauksen jälkeen?En ole uutta numeroa vielä lukenut, mutta jos Willer ja Carson ampuivat Winchestereillään yhdellä kädellä, niin kyse ei ole kummoisestakaan ramboilusta. Winchesterit olivat siinä mielessä heikkotehoisia "räpsyjä", että niissä käytettiin saman kaliiperin patruunoita kuin Colt, Remington ja Smith & Wesson revolvereissa. Eli jos mietit perinteistä kiväärin patruunaa, niin ero on melkoinen ja rekyylit sen mukaiset.
Suuri Gatling-keskustelu (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5745.msg36906.html#msg36906) on aikoinaan käyty.
Ampuuhan tuossa intiaanikin yhdellä kädellä. Miten latausliike vai meneekö tuossa mallissa automaattisesti uusi lipas latinkiin?Latausliike tarvitaan; hylsy ulos ja uusi elävä kuti makasiinista sisään.
Onko Kit Carsonin hattu ammuttu päästä tänä vuonna? >:DNo nyt kun otit asian puheeksi, niin edellisessä numerossa taisi viimeksi tulla reikä Carsonin stetsoniin.
Yhtälailla voitaisiin tietysti käydä keskustelua Texin & co hevosista ja asusteista. Tai vaikka mistä.
Texissä - samoin kuin muissa sarjakuvissa - riittää ihan hyvin kun coltit ja kiväärit on suht koht uskottavan näköisiä ja kokoisia; eivät ne minulle ole mitenkään keskiössä tarinoita lukiessa, ja niiden nostaminen keskiöön tuntuu äärimmäisen typerältä.Haluaisitko keskustella esimerkiksi siitä, kuinka seikkailusarja Tex Willer on tällä hetkellä väkivaltaisin Suomessa ilmestyvä sarjakuvajulkaisu? N. 50-100 ruumista/Seikkailukertomus. Olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja sille, kuinka se ei ole "tarinan keskiössä" millään tavalla häiritsevä elementti. No ne ovat suurimmaksi osaksi vain inkkareita tai muuten pahoja ihmisiä ei nyt sitten käy perustelusta.
Tex Willerin väkivaltaisuudesta olen kuitenkin eri mieltä siinä, että sitä mittattaisiin ruumiiden määrällä. Korkeajännityksen tarinat sijoittuvat toiseen maailmansotaan, jossa kuoli miljoonia ihmisiä; voiko tätä enää ylittää? Komisario Palmu-tarinoissa on aina murha (Palmun mielestä ainoa oikea salapoliisitarinan aihe), mutta väittääkö joku esim. Palmu-leffoja väkivaltaisiksi?
Saatan olla väärässä mitä Gothicus tarkoitti mutta uskoisin sen olleen että ero toisenlaisen sarjakuvan Judge Dreddin fasistipoliisin ja Willerin välillä on että Dreddin tekijät satirisoivat oikeistolaista lain järkähtämätöntä kouraa eikä Dreddiä ole päähenkilöydestään huolimatta tarkoitettu sankariksi. Tex Willerin arvoja ja maailmankuvaa ei kyseenalaisteta.Juuri näin! Curt on asian ytimessä ja vertauskin on erinomainen. Tex-sarjakuvien väkivalta ja sadismi on hyväksyttävää, joidenkin lukijoiden mielestä varmasti suorastaan ihailtavaa, jos sen suorittaa Tex Willer, tai joku muu iloisista veikoista. Sillä ei ole väliä vaikka revolveri näyttäisi lakupötkylle, kunhan rosvolta lähtee henki. Ja se ei sitten ole väkivaltaa se...
Sillä ei ole väliä vaikka revolveri näyttäisi lakupötkylle, kunhan rosvolta lähtee henki.Pitäiskö sillä olla väliä? Does it make any difference? Ja mitenkä tuo asemania sopii yhteen väkivallan vastustamiseen?
Pitäiskö sillä olla väliä? Does it make any difference?Niin pääasia on, että henki lähtee ja että "hurjapää" tai "vanha kameli" onnistuvat satuttamaan jotain ikävää hahmoa niin että varmasti riittää? Senhän sen tosiaan pitää olla osana "tarinan keskiötä". Samanhan voisi muuten kertoa tosi "herkullisesti" ilman kuviakin. Varsinkin, jos kuvien laadulla ei ole lukijalle mitään merkitystä.
Bruzzo on kelpo piirtäjä, mutta jotenkin tyyli vaikuttaa hiukan karikatyyrimaiselta. Eli ei nouse ainakaan minulle artistihierarkian huipulle, mutta ei tyyli estä nauttimasta kuvituksesta
Lähikuvia lukuunottamatta jälki on minusta välillä kuin Ticciä ja välillä kuin Giolittia, mikä ei voine olla huono asia.
Tarina vaikuttaa lupaavalta, mutta mikä ihme Faracilla oikein on takautumien suhteen...
Noin 20 ruumista, mutta enemmän tai vähemmän perusteltuja. Pari postivaunumatkustajaa, Sladen koplan jäsentä ja vartijaa olisi tosin voinut vähentää tarinaan vaikuttamatta ja luku olisi puolittunut...
Galep aikoinaan kopioi vaikka mitä Alex Raymondin juttujaJa omiaan, mm nämä toistuvat jatkuvasti.
Jeskamandeer mitä uutisia Texin viimeisellä sivulla O_o
Värillistä pukkaa ja vieläpä kolmen numeron verran!
Eikä nyt olla edes luopumassa mustavalkoisuudesta, jossa on omat hyvät puolensa.
Ei tämä huonokaan kyllä ollut, minusta Faraci on petrannut ensimmäisten jälkeen, vaikka on vielä kaukana siitä, miten hän Mikki Hiiri-kirjoittajana erottui massasta.
Onko Teksi aiemmin ampunut revolverilla välittömästi "kylvyn" jälkeen?
Näin äkkiseltään en osaa sanoa, että mistä tämän uusimman numeron kansi on peräisin. Ehkä se on Claudio villan nuova ristampa -settiä.
mikä on tuo Askon lupaama syksyn jättiopus :D?
Jannella, varmaan niinkuin minullakin, Tex-kalenterit on arkistoitu eikä niitä seinillä heilutella!
Opus tyyliin El Muerte. Noista Askon kuvista selviää ainakin yksi opuksen tarinoista.En omista vuoden 1979 vuosikertaa mutta vahvasti oikeanpuolimmainen kuva tuo mieleen tehtävän great fallsissa. Jonka ilmestyminen opuksessa olisi ERITTÄIN hieno juttu....
Tiedä sitten kuinka paljon tässä vaiheessa saa kertoa, mutta Villan kadonnut laiva ei tule tähän suuropukseen. Mutta kertokoon Asko loput, kun paremmin tietää, mikä on vielä salassa pidettävää sopimustekstiä.Kyllä jänskättää! Hyvää kumminkin on tulossa!
tällä kertaa kastunut Colt ei toiminut :D ;)
Mutta kaikenkaikkiaan ihan jees kokonaisuus mutta pidin enemmän siitä edellisestä Väri-Tex-numerosta...
Sama virsi täällä. Jotenkin Civitelli toimii paljon paremmin mustavalkoisena.
Uusimmasta numerosta 2/15:Enkä minä ole asetekniikan ylitohtori..Tuli aikoinaan luettua tämä "juosten pissittynä" ja tänään kunnolla. Stevellähän on minun mielestäni ilmiselvästi haulikko mutta laukaus on kuitenkin kuin winchesteristä.
S. 32 viimeinen kuva - en ole hevosasiantuntija, mutta aika oudolta näyttää...
--Texien helmasynti palasi: hirveetä kuivaa höpötystä --
Höpö höpö ittelles! ;-)
Tex ei olisi Tex ilman monta sivua pitkiä diskuteeraamisia. Nautinnollisen nasevaa on usein myös tuo sanailu, hyvien suomennosten takia.
Noh...siis...pitäskö antaa uusi mahis ja ostaa sittenkin kakkososakin... ???Ostin vasta tänään kakkososan ja pikaselauksella näytti olevan ~3 toimintakohtaa. Parempi perehtyminen illemmalla mutta ainankin itselle sopisi tarina viedään päätökseen hyvällä kerronnallisella lopetuksella ja minimaalisella räiskinnällä. Se on ollut homman nimi tähänkin asti, parikymmensivuinen loppuammunta millä homman pakettiin voisi jättää kalkin maun suuhun.
Ostin vasta tänään kakkososan ja pikaselauksella näytti olevan ~3 toimintakohtaa. Parempi perehtyminen illemmalla mutta ainankin itselle sopisi tarina viedään päätökseen hyvällä kerronnallisella lopetuksella ja minimaalisella räiskinnällä. Se on ollut homman nimi tähänkin asti, parikymmensivuinen loppuammunta millä homman pakettiin voisi jättää kalkin maun suuhun.
Mutta näinhän se Texeissä menee ja kuuluu asiaan jos kerran se ylenpalttinen "paistetut perunat ovat hyviä ja nyt selostamme juonta 20 sivua keskustelun välityksellä että tyhmempikin tajuaa"-höpötyskin :laugh:"Höpötys" toimii elokuvissa paremmin jossa pitkät alkusoitot johtavat sitten kunnon sinfoniaan. Itse lukisin mieluummin sarjakuvat "tasapaksuina" toiminta jakaantuu mukavasti tai sitten pysytään minimaalisessa räiskimisessä tarinan ollessa se huomattavasti vahvempi osa-alue, nuo satunnaiset toimintakohdat eivät tarinaa yleensä pahemmin nostata paitsi jos kyseessä todella kiinnostava stoori menossa ja pyssyilyt liittyvät tarinaan oleellisesti eivätkä tunnu täytteeltä.
Kyllä tässä lopetuksessa sitä toimintaakin oli. Aika erikoinen tarina. Olisi kiva tietää, perustuvatko moiset käärmeihmiset oikeasti johonkin meksikolaiseen myyttiin, --
. En tosin pahemmin pidä Mastantuonon tyylistä, mutta pahempaakin on nähty. Kansi oli kyllä pikkuisen hämmentävä, olisiko mennyt läpi Sergio Bonellin aikana?
Mielestäni Mastantuonon kuvitus on alkanut enemmän ja enemmän muistuttaa Fontin käsialaa... Tykkäsin tarinasta minäkin. Hyvä Tex-kesä menossa!
Uusin Tex luettu ja periaatteessa hyvää settiä. Kunnon lännentarina perinteisessä ympäristössä ( vaikka lähtöidea onkin hiukkasen epä-Texmäinen ), Mastantuonon piirroskin toimii. Mutta...
Ei minua sinänsä haittaa, että tarinoissa ammuskellaan ihmisiä siististi hengiltä, mutta kiduttaminen onkin sitten eri asia. Itse kiduttamista ei tosin näytetty, mutta vastineeksi uhrit olivatkin sitten 'syyttömiä', eikä heitä pelastettu viime hetkellä. Joten hiukkasen huono maku tästä jutusta jäi. :(
Tosin jos toden sanon, niin minusta Parkerit eivät iske enää niinkuin ennen. Raakuus tuntuu olevan itsetarkoituksellista hätkähdyttämistä
Myös väkivaltaa ja sen kuvaamista vaivaa sama päälleliimaamisen vaikutelma. Tapetaan paljon, kuvataan tarkkaan ja veri todellakin roiskuu ja sitten vielä lähikuvia runnellusta ruumiista.
Taas olen eri mieltä: vuoden parhaita Texejä JUURI sen takia ettei ollut sitä tavallista väkivallan peittelyä mitä Texit yleensä on (Texin luodit ei toki satu ketään eihän?). Ilkeä ja raaka tarina mutta hyvin tehty ja piirretty ja kunkin motiivit olivat kohdallaan toimia kuten toimivat. Ehkä oli epä-teximäinen sen vuoksi mutta mukava lukea välillä tällaisia (Texissä, ei välttämättä muualla sarjismaailmassa enää) ns. rohkeampia stooreja.
Texiinkin sattui ihan kunnolla ja näytti tavallista rähjäisemmältä.
Toki se loppuratakaisu oli hiukan kulunut...
Taas olen eri mieltä: vuoden parhaita Texejä JUURI sen takia ettei ollut sitä tavallista väkivallan peittelyä mitä Texit yleensä on (Texin luodit ei toki satu ketään eihän?). Ilkeä ja raaka tarina mutta hyvin tehty ja piirretty ja kunkin motiivit olivat kohdallaan toimia kuten toimivat. Ehkä oli epä-teximäinen sen vuoksi mutta mukava lukea välillä tällaisia (Texissä, ei välttämättä muualla sarjismaailmassa enää) ns. rohkeampia stooreja.Taas olen eri mieltä: mitä ihmeen väkivallan peittelyä? Jos Tolppis haluat nähdä veren roiskuvan, mene teurastamolle töihin. Minusta Texiin ei kuulu roisi väkivalta, vaan seikkailut.
Sekin on todettava, että ensimmäisen kerran Texissä todetaan suoraan, että nainen on joutunut raiskatuksi.
Lisäksi raiskaus oli mukana (mielipiteitä jakeneessa) Yksinäinen kostaja -jättialbumissa.
Tarkastamatta nyt väittäisin, että tyttö heitti henkensä hukkumalla ennen kuin roistot pääsivät puuhiinsa.Näin ovat näräykset.
Alku on melkoisen heikko ja jutun kruunaa Texin poliittinen puhe
Painopaikka on näköjään vaihtunut, huomasin että paperi oli erilaista kuin aiemmissa.
-- Mutta nyt varmaan kävi niin, että veronkiertäjät eivät Texiä enää tilaa.
Kohta ilmestyvässä suuralbumissa "Hirmumyrsky iskee Galvestoniin" Tex puuttuu myös meillä nyttemmin yleistyvään pakkotyöhön, jolla vekslataan ilmaiseen "työharjoitteluun" työttömiä.Aika hauskannäköistä piirrosta. Kukahan on kyseessä? Joku meille tuttu mestari vaiko toistaiseksi tuntematon mestari.
Aika hauskannäköistä piirrosta. Kukahan on kyseessä? Joku meille tuttu mestari vaiko toistaiseksi tuntematon mestari.
Voivoi, minä ja suuri suuni. Kuinkahan moni nyt jättää ostamatta... Näen jo sieluni silmin Egmontin toimitusjohtajan hiomassa sapeliaan ja suuntaavan kiiluvaa katsettaan meikäläisen suuntaan. :)Ehkä sä yliarvioit sun auktoriteetin...
Ei kai sulla ole Egmontin kanssa jotain diiliä, että puffaat foorumeilla niiden sarjiksia, kun moisia mietit?
Ei tämä ollut parasta Texiä
Ei tästä Italiassakaan ihan haltioissaan olla. Aihe ja käsikirjoitus on saanut Ubc:n arvostelussa 2/7 pojoa, mutta kuvitus sentään 4/7. Olisin suonut Rossille vähän menevämmän tarinan työstettäväksi.
Uusin Willeri nosti heti mieleen kansikuvan toisesta sarjakuvagenrestä. Siihen uusimman numeron yhtymäkohdat supersankarisarjakuvaan sitten valitettavasti loppuivatkin. Tarina oli (tyypillisen) yksioikoinen ja pinnallinen Tex - seikkailu. Tarinan romanssiosuus oli erityisen kiusannuttava ja lapsekas rippileiriromanssi: Huomenna laitetaan pussauskoppiin.
Italialaiset Tex - fanit tuntuvat suhtautuvan sarjaan suomalaisia kanssaveljiään objektiivisemmin. Kuvituksen pisteet nyt menivät vähän yläkanttiin Italiassakin, mutta ainakin Jannen erimerkin perusteella tarinoita näköjään arvostellaan rehellisen analyyttisesti. Meillä kaikki satunnaiset turaukset, joita Texin kansien välissä julkaistaan, tuntuvat kommenttien perusteella olevan sitä parhainta sarjakuvamannaa mitä toivoa uskaltaa. Jatkoa penätään tuskaisan odotuskiiman vallassa ja sitten taas hihkutaan ja heitellään hattua ilmaan täysin kritiikittömästi. Tietysti Kvaakissa kirjoittelee vain todella pieni osa Texin lukijoista, eli sikäli olen toivottavasti väitteineni väärässä.
Tänä vuonna on nähty hyviäkin, erilaisia, Tex-tarinoita. Seuraavan numeron ilmestymistä en odota, vaan kohdistan toiveikkaat ajatukseni vuoden viimeiseen numeroon.
Italialaiset Tex - fanit tuntuvat suhtautuvan sarjaan suomalaisia kanssaveljiään objektiivisemmin. Kuvituksen pisteet nyt menivät vähän yläkanttiin Italiassakin, mutta ainakin Jannen erimerkin perusteella tarinoita näköjään arvostellaan rehellisen analyyttisesti. Meillä kaikki satunnaiset turaukset, joita Texin kansien välissä julkaistaan, tuntuvat kommenttien perusteella olevan sitä parhainta sarjakuvamannaa mitä toivoa uskaltaa. Jatkoa penätään tuskaisan odotuskiiman vallassa ja sitten taas hihkutaan ja heitellään hattua ilmaan täysin kritiikittömästi. Tietysti Kvaakissa kirjoittelee vain todella pieni osa Texin lukijoista, eli sikäli olen toivottavasti väitteineni väärässä.Mitähän se objektiivinen suhtautuminen oikein on? Sinun mielipiteesikö? Minä ainakin suhtaudun Texiin täysin subjektiivisesti, kyse on omasta tuntemuksestani ja kokemuksestani. Reijon kanssa olen samaa mieltä, voisit Gothicus keskittyä vähemmän muiden kvaakkaajien mollaamiseen ja enemmän itse asiaan.
Meillä kaikki satunnaiset turaukset, joita Texin kansien välissä julkaistaan, tuntuvat kommenttien perusteella olevan sitä parhainta sarjakuvamannaa mitä toivoa uskaltaa. Jatkoa penätään tuskaisan odotuskiiman vallassa ja sitten taas hihkutaan ja heitellään hattua ilmaan täysin kritiikittömästi.
Hiltuselta tosi hyvi huomioita uusimmista Texeistä:
http://blogi.egmontkustannus.fi/2015/09/25/tex-willer-petri-hiltusen-tahtaimessa/
Varsinkin tuo väri-Texeissä raakuutta ja realismia korostava veriväri oli minusta napakymppi, jota en itse ollut tullut ajatelleeksi lainkaan. En ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota edes Tex-kirjastossa. Onko kukaan huomioinut, että onko niissä veri roiskunut hurjemmin värityksen myötä?
Selailin Tex-kirjastoja läpi, eikä niissä veri punaisena roisku. Veri on niissä mustaa. Texin tasasatasissakin punainen väri on aikalailla peitossa. Selasin numeron 600 ja huomasin vain yhden kuvan, jossa punaista roiskui.Eli kyllä se veren roiskuminen punaisena on nyt väri-Texinen myötä laajemmin tullut kuvioihin mukaan. Niin selvä ero on kyseesä, että tästä on varmasti Tex-toimituksessa keskusteltu ja tehty uusi linjaus. Ja laajemmin tämä liittyy keskusteluun Texin raaistumisesta, mitä kvaakissakin on varmaan jo yli kymmenen vuotta silloin tällöin puitu. Eli raaistuuhan se, mutta ensisijaisesti sen huomaa kuvituksessa. Huono suuntaus minun mielestäni.
Hyvät ovat aina pyhimysmäisen hyviä ja pahat läpeensä pahoja.
Muutenkin Tex-tarinoissa toivoisi näkevänsä ihmisluonnon väripalettia käytettävän vähän monipuolisemmin. Hyvät ovat aina pyhimysmäisen hyviä ja pahat läpeensä pahoja. Lopussa hyvät tappavat pahat, säilyttäen silti kirkasotsaisuutensa.
Tavallaan vaikka itse soisin että vaikka monesti ydinpersoona ei välttämättä muutu siinä 30 vuodessa, kyllä ihminen siinä ajassa muuttuu kokemustensa myötä tai ainakin ihmisen tulisi muuttua, oppia ja kehittyä.
Sanottuahan se ei ole.
Minusta se olennainen pointti on niiden julmuuksien näyttämisessä/kuvaamisessa, ei ruumiiden määrässä...Olin luvannut itselleni, etten lähtisi kommentoimaan näihin ajattelemattomiin höpinöihin mitään, mutta lähdenpä nyt sitten näköjään kuitenkin. Olen täysin eri mieltä siitä, että esimerkiksi sadan hengiltä ammutun intiaanin näyttäminen siististi preerialla köllöttämässä olisi vähemmän väkivaltaista kuvastoa, kuin vaikkapa yksityiskohtainen piirros luodin iskeytymisestä tarinan ilkeän konnan rintaan.
Ja mitä tulee noihin joidenkin parjaamiin Texin kuulustelumenetelmiin, niin eivätpä ne paljoa poikkea Asterixin ja Obelixin menetelmistä.Onko siis niin, että edellisen perusteella Tex pieksämässä konnaa on jotenkin eri asia tämän kanssa:
Raaistumista on se, mitä yksityiskohtaisemmin kuvataan erilaisia julmuuksia ja väkivallantekoja ja niiden aiheuttamaa kärsimystä uhreille. Verta ja suolenpätkiä! Tuskaa ja epätoivoa! Eivät nämä kuulu mielestäni Texiin...Samasta aiheesta on muistaakseni yritetty keskustella joskus aikaisemminkin, eikä siitä silloinkaan tullut mitään. Tex on siitä erikoinen sarjakuva, että siitä on vihkiytyneiden kanssa todella vaikea saada keskustelua aikaiseksi. Kehua ja palvoa saa, mutta muutoin on syytä olla nöyrästi hiljaa, tai mielet pahoittuvat jopa ihan henkilökohtaisella tasolla.
-- Tex on siitä erikoinen sarjakuva, että siitä on vihkiytyneiden kanssa todella vaikea saada keskustelua aikaiseksi. Kehua ja palvoa saa, mutta muutoin on syytä olla nöyrästi hiljaa, tai mielet pahoittuvat jopa ihan henkilökohtaisella tasolla.
Samasta aiheesta on muistaakseni yritetty keskustella joskus aikaisemminkin, eikä siitä silloinkaan tullut mitään.
Ei henkilökohtaisuuksia; käyttäytykäämme kuin gentlemannit konsanaan.Asiallinen huomautus. Ja tähän lienee turha vinkua että "en se ollut minä". Otetaan Lurkerin huomautus vakavasti, minä mukaan lukien.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että Kvaakissa tehdään paljon muutakin kuin kehutaan ja palvotaan Texiä. Muiltakin kuin Gothicukselta on tullut todella kriittistä analyysiä. Ei tarvitse selata kovin paljoa ketjua taaksepäin...Ainakin kriittisiä mielipiteitä, tiedä nyt sitten tuosta analyysista, olit Janne vähän turhan höveli. Sen tiedän kokemuksesta (todella pitkästä!) että aina on helpompi haukkua (=olla "kriittinen") kuin löytää jotain positiivista tai rakentavaa.
tse en ole kovinkaan kriittinen ja tyyliin pidän tarinasta jos se koukuttaa lukemaan ja jää odottamaan jatkoa (useimmiten näin, kuvitus ehkä häiritsee eniten jos Tex ei näytä Texiltä).Ollaan Reijo aiva samoilla linjoilla!
tilasin kurioteetiksi sen Serpierin Texin italiasta, selasin kerran eikä todellakaan kolahtanut...toivottavasti ei julkaista suomeksi, ainakaan Texinä, menee paperi ihan hukkaan...
ja ennen kaikkea tuon sheriffi-kutaleen reaktioista.
Ensimmäinen osa luettu ja nousi melko erikoinen epäily mahdollisen konnan henkilöllisyydestä,(click to show/hide)
Ei kökömpi arvaus. :)
Ainut miinus on Font, jota kynä ei enää tottele samaan tapaan kuin vielä viitisen vuotta sitten.Joo, Font ei ilmeisesti ole koskaan kuullutkaan esimerkiksi Cowboy bootseista. Fontin "ansioista" on keskusteltu tässäkin ketjussa paljon, joten tällä kertaa jätän aiheen tähän.
Rodelon rooli taas oli minusta tavallaan epäonnistunut. Välillä olin varma, että hän pahojen puolella, välillä taas varma, että hän on tehnyt parannuksen. Jotenkin juttu minusta kärsi tuosta. Lukijan pitäisi olla koko ajan epävarma kummalla puolella hahmo on, eikä välillä varma yhdestä ja sitten toisesta. Jotenkin jännite kärsii.
Yksi Texin periaatteita on kuitenkin ollut, että annetaan toiselle tasavertainen mahdollisuus eikä ammuta raukkamaisesti esim. selkään.Näinhän se yleensä menee, uusimmassa numerossa käsikirjoittaja tosin laittoi Texin suolaamaan aseettoman kiinalaisen...
Näinhän se yleensä menee, uusimmassa numerossa käsikirjoittaja tosin laittoi Texin suolaamaan aseettoman kiinalaisen...Ihmettelin tuota itsekin! Tex ampui aseetonta vanhaa kiinalaispapparaista täysin kylmäverisesti rintaan. Vanhus ei suoranaisesi edes uhannut Texin henkeä.
Tarkoittaisi siis sivumäärältään vähän lyhyempiä numeroita samaan tapaan kuin viimeksi, kun näitä Color Texejä saatiin.
Erilainen on ihan oikea sana, mukava taas ei, en tykännyt lainkaan.
Ensimmäisen tarinan piirtäjä Benevento oli kyllä miellyttävä tuttavuus...Samaa mieltä; upeaa "realismivetoista" kuvitusta ja hienoja uskottavan oloisia yksityiskohtia varsinkin taustoissa. Väritys on kieltämättä paikoin vähän tunkkaista ja tukkoista, mutta mielestäni tuollainen tunkkaisuus ja värien "likaisuus" sopii western-tyylilajiin paremmin, kuin vaikkapa kirkkaat karamellivärit.
Kansi pitäisi olla Giulio De Vitan; näin siis kerrotaan Bonellin sivuilla.Ok, kiitos tiedosta, hyvä jos näin on. Benevento saa siis synninpäästön. Taiteilijan signeeraus oli muistaakseni myös nähtävissä kannen alakulmassa, mutta kun ei juuri nyt ole lehteä käsillä, niin en pystynyt tilannetta tarkistamaan...
Ei se voi olla todellista, että käsikirjoittajalle tulisi sellainen tilanne, että "hups. nyt on tilaa enää kaks sivua. ajetaas homma loppuun." Ei ikinä.Klassikkoseikkailuissa tuli kyllä välillä mieleen "tila loppui", joitakin kertoja pitkä tarina lopetettiin tylysti joukkoammuskelulla johon ei montaa ruutua käytetty.
Klassikkoseikkailuissa tuli kyllä välillä mieleen "tila loppui", joitakin kertoja pitkä tarina lopetettiin tylysti joukkoammuskelulla johon ei montaa ruutua käytetty.On tuo ilmiö nähty jo monasti muissakin, ei se mitenkään klassikkoseikkailuihin kulminoidu. Kyllähän se panee miettimään, missä ongelma piilee. Tehdäänkö liian kiireellä? Niin ettei mietitä loppuun saakka?
Juoni oli sinänsä ok,
On tuo ilmiö nähty jo monasti muissakin, ei se mitenkään klassikkoseikkailuihin kulminoidu. Kyllähän se panee miettimään, missä ongelma piilee. Tehdäänkö liian kiireellä? Niin ettei mietitä loppuun saakka?Onhan niitä ollut toisinkin päin, tarina mikä olisi todennäköisesti toiminut pokkarin pituisena venytetty kahteen pyssynpaukkeen takia ja kokonaisuus kärsinyt.
Mahtaako olla koko pokkarin mittaiset tarinat tai kahden pokkarin mittainen tarina? Vai jatkuvatko "lyhyet erikoiset" tarinat?
Minkähän takia tämä uusi oli utuinen..?
...8/2010? Ilmankos näyttikin niin tutulta.
Tuo viimeisen kuvitus oli kyllä ihan kubismia. Kivan oloista Aku Ankassa sähläilytarinassa, mutta ei sovi Texiin.
Kiinnitin nyt huomiota, että Carsonilla näyttää olevan siniset silmät, muilla peruskvartetin jäsenillä tummat, ehkäpä ruskeat.Nyt mennään aivan muistikuvien varassa, mutta mielestäni väri-Texeissä on nähty Tex ruskeasilmäisenä, MUTTA tekijöistä riippuen myös sinisilmäisenä. Niissä Villan kansikuvissa, joissa Texin silmienväri näkyy, esiintyy puolestaan aina sinisilmäinen Willer. En sitten tiedä kuka nuo kansikuvat värittää. Olenpa näistä silmäisyysväitteistäni jopa suhteellisen varma.
Silmäilyni oli pintapuolista ja pikaista. Ei kaikki kökköydet ilmeisesti ehtineet rekisteröityä verkkokalvolleni. Yleisilme oli siisti.
Kuvituksen suhteen olen Tertsin viitoittamilla linjoilla, mutta ilman mitään kilpalaulantaa saattaisin jopa antaa arvosanaksi tuota 8- alhaisemman kouluarvosanan. Paikoin hirveitä ihmisanatomioita (
Yleisilme oli siisti.Kyllä, juurikin.
Vähän sisällyksetön ja lähtöasetelmiltaan moneen kertaan kaluttu seikkailu oli tämä uusin 6/16. Hajuton, mauton ja yllätyksetön. Tällaisiakin tasaisempia vaiheita kuvitteellisen sankarikaksikon elämään varmasti saattaisi mahtua, mutta kuinka tarkoituksenmukaista sellaisia on kuvata sarjakuvissa. Toisaalta ei kaiken aina tarvitse olla elämää suurempaa spektaakkelia.
Kuvituksen suhteen olen Tertsin viitoittamilla linjoilla, mutta ilman mitään kilpalaulantaa saattaisin jopa antaa arvosanaksi tuota 8- alhaisemman kouluarvosanan. Paikoin hirveitä ihmisanatomioita (mm. sivu 66 viimeinen ruutu) ja ruudusta toiseen kokoaan muuttavia hevosia. Lukijaa kohden osoittavien aseiden perspektiivit ja "kolmiulotteisuus" olivat pielessä lähes jokaisessa tämän kaltaisessa kuvassa, samoin kuin aseiden asennot suhteessa niitä piteleviin käsiin. Pieni kauneusvirhe olivat myös revolverien perien karhennus, joka oli mallinnettu suoraan nykyaikaisista muoviperäisistä automaattiaseista tai lelupyssyistä. Texin aikoina revolverien perät olivat etupäässä puuta, tai luuta, mahdollisine metallisomisteineen.
Kuvitus ei silti ollut pahinta mahdollisinta, eikä suinkaan huonoa, vaan päinvastoin; pikkunättiä keskinkertaista liukuhihnatyötä.
Ihan ok numero, mutta ei mikään juhlan aihe.
Nuo revolverin perät nyt ei itseäni juurikaan haittaa. texihän ei ole millään tavalla vaatetuksen, asevöiden jne suhteen realistinen vaan kaikki on kuin suoraan 40-60 luvun länkkäreistä.Pitänee ainakin osittain paikkansa, mutta Willerin ns. mestaripiirtäjät eivät sorru tällaisiin räikeisiin tapauksiin, joten eteen sattuessaan niihin kiinnittää huomiota.
Pitänee ainakin osittain paikkansa, mutta Willerin ns. mestaripiirtäjät eivät sorru tällaisiin räikeisiin tapauksiin, joten eteen sattuessaan niihin kiinnittää huomiota.
nyt tuntuu että kokoajan on sama kuvittaja tekemässä joka tarinaa.
Toinen asia, mitä kuvituksessa ihmettelin, oli näyttävät luodin mäjähdykset
Mutta eivät ne sillä tavalla häirinneet, pahempaa teki aikoinaan Fusco. Hän kun jätti joskus osan roiskeista mustaamatta. Tuli sellainen inhottava tunne, että tuossa lentää veren lisäksi aivoja ja sisälmyksiä.
.... Se vähän tökkäsi, koska Dottilla kuitenkin tuntuu olevan pyrkimys jonkinlaiseen realismiin. Toinen asia, mitä kuvituksessa ihmettelin, oli näyttävät luodin mäjähdykset - luoti kalloon niin että silmät muljahtavat nurin. Ei tällaiseen Texissä ole totuttu. En tiedä, onko syytäkään totutella.
Comanchet "paiskasivat Kitiä jollain oudolla "Tomahawkilla" :laugh: ja Carson mietiskelee "mistä minullekin löytyisi samanlainen varmuus" Ei kyllä sovi yhtään pappa Carsonin suuhun moinen persausta nuoleva mietiskely, mielestäni Carson on kuitenkin ÄIJÄ!! eikä mikään kokematon tahi epävarma poikanen.
Carson mietiskelee "mistä minullekin löytyisi samanlainen varmuus" Ei kyllä sovi yhtään pappa Carsonin suuhun moinen persausta nuoleva mietiskely, mielestäni Carson on kuitenkin ÄIJÄ!!
Mustanaamio on hyvä esimerkki siitä mitä lehdelle voi käydä, jos sitä ei koskaan uudisteta ja vuosikymmenestä toiseen on hahmot, maailma jne samanlainen.
Sen sijaan toivottavaa olisi, että nämä nykykirjoittajat - ja myös se Bonellin uusi johto - lukisivat vanhemman Bonellin eli G.L.n tarinoita ja ponnistaisivat sieltä tulevaan.
... ja ennen kaikkea väkivallan lisääntymisineen ovat mielestäni kaikki tämän 'reseptin' vastaisia.Onko väkivalta todella lisääntynyt määrällisesti? Epäilen. Ainahan Tex on ollut julmaa ja hurmeista seikkailusarjakuvaa. Tavassa esittää asioita on tietysti - mukaan tulleiden entistä taidokkaampien kuvittajien myötä - tapahtunut muutoksia.
Mitä tulee tuohon vaatimukseen, että pitäisi saada realismia kehiin, niin itse en sitä kaipaa.Lisää realismiahan on jo aavistuksen verran saatu, mutta kaikki eivät ole siitä pitäneet. Toiset taas kaipaisivat sitä lisää vielä entisestään.
^Joo, onhan se niinkin, mutta ei sentään ole menty mahdottomuuksiin.
Itse kaipaisin kunnon roistohahmoja tyyppiä: Mefisto, Mr Pii, Yama, El Muerto.....
Eikä hyvistä sivuhahmoistakaan ole ollut runsasta tarjontaa viime vuosina.
10/2016
Ja olen aina ihmetellyt niitä oksiin jääviä kankaanriekaleita. Oma kokemus vuosien metsässäjuoksentelusta ei tue tätä klisettä millään lailla.
Ja sumua en itse muista nähneeni lumiasateen aikana...
Tuo kangaspalojen irtoaminen kuuluu tosiaan noihin huvittaviin leffa/sarjis -trooppeihin.Heh juu, samoin kuin rikospaikalta löytyvä savi tms, jota on irronnut roistojen kengänpohjista. Välittömästi Mikki Hiiri kykenee tekemään huomion, että kyseistä savilaatua löytyy vain Hanhivaaran tietyltä alueelta.
Faraci muuten osoitti, että ei tunne Tex-historiaa kovin hyvi. Kun Tex liityi rangereihin, oli järjestössä entuudestaan kaksi jäsentä, joista toinen oli Kit Carson. Ei siellä silloin häärännyt mitään veteraaneja.
Kit Carsonin menneisyys vaikka onkin uusinta ilman muuta namia ja ostoslistalla.
Mutta onneksi kohta saadaan namia roppakaupalla kun "ekstra"-Texit julkaistaan.
Ihan kelpo aloitus, uusin siis. Nuo piirrosongelmat ovat minun silmiini olleet Ticillä jo vuosia.Jossain päin kirjahyllyä mulla on ainakin Puhvelisotilaat. Pitääpä tsekata.
Kerta kiellon päälle.Väljä paita, mukava yllä.
Kyttyräselkä-Tex!!!
Väljä paita, mukava yllä.Mulle tulee mieleen, että ylä- ja alavartalo on piirretty eri papereille ja sitten niitä yhdistettäessä saumakohdassa ilmeneekin ongelmia.
Katsoin ensin, että näytetäänkö siinä keskisormea...:-[(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8671.0;attach=33956;image)
Katsoin ensin, että näytetäänkö siinä keskisormea...(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8671.0;attach=33956;image)
Ostin eri liikkeistä 3 kipaletta uusinta Texiä. Kaikissa oli erilaiset kuvat ja tarrat.Ihme konsepti, osta lehdestä useampia kappaleita niin saat erilaisia kuvia ym.. ::)
Täytyy kai olla iloinen etten kiinnitä yksityiskohtiin niin paljon lueskellessa, ei tule huomattua jos hatut ovat hassuja tai pään koko ei symmetriassa vartaloon.Miten sen nyt ottaa...
Miten sen nyt ottaa...Totta mutta vastapainoksi kyseiset seikat eivät ole häiritsemässä lukunautintoa silloin kun ne ovat "pielessä". Hahmot luonnollisesti ovat ilman muuta tärkeimmät, jos Tex ei näytä teksiltä niin se jo haittaa tai muuten vain yleinen tökeröisyys henkilöissä.
Silloinhan sitä ei osaa myöskään iloita/nauttia siitä kun kuvat ja yksityiskohdat ovat kohdallaan ja onnistuneet.
Suurimmalle osalle ketjun kirjoittelijoista lähes mikä tahansa kynäily tuntuu kelpaavan ja niin on sitten kelvattava kaikille muillekin.Tuo on ihan huuhaata. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä miellyttääkö kynäily vai ja en ainankaan itse ole huomannut täällä mitään varsinaista kuppikuntaa olevan mikä on "oikeaa" taidetta ja mikä ei...
Olen Tertsin kanssa suht samoilla linjoilla, mutta olen huomannut jo aikaa sitten, että tässä ketjussa Texin kuvituspuolta on mahdotonta käsitellä analyyttisesti saati kriittisesti.Minusta täällä on ollut hyvin monta kommenttia jotka ovat olleet niin analyyttisiä kuin kriittisiä. Esim. J.T. Chancen kommentti oli varsin oivaltava; " Monet uudet Tex-piirtäjät ovat kyllä teknisesti huikean taitavia, mutta kuvallisesta ilmaisusta puuttuu henki ja karisma." Hyvin sanottu. Gothicukselle tuntuu analyyttisyys ja kriittisyys tarkoittavan pelkästään sitä, miten hyvin yksittäisissä piirroksissa onnistutaan kuvaamaan "todellisuus" mahdollisimman valokuvatarkasti ja "realistisesti". Tästä puuttuu vain enää se keskustelu, että ovatko aseet juuri oikeanlaisia tietyn mallin mukaisia. No, minulle ainakin tärkeimpänä pointtina on se, että Tex ja kumppanit ovat tunnistettavien - siis itsensä - näköisiä. Kömpelyydet piirroksissa toki hieman rassaavat, varsinkin jos ne ovat jatkuvia; samoin omituisen näköiset "riihipirut" joita ainakin Ortiz viljelee.
Ei piirrosjäljen aina tarvitse olla terävintä ykköslaatua, mutta jos se ei sitä ole, voi senkin sanoa ääneen ja varsinkin jos perustelut ovat yhtä tyhjentävät kuin nyt Tertsillä.
Toivon vielä monia Ticcin kuvittamia kertomuksia, mutta täytyy muistaa, miltä Galepin, Fuscon ja Letterin viimeiset tarinat näyttivät :-\....
Ööö...Letterin kohdalla olen samaa mieltä loppuajan heikkenemisestä, mutta Fuscon kohdalla en. Jos nyt verrataan vaikkapa Athabasca-järveä vaikkapa Martin Stingo -tarinaan, niin kyllä ensimmäisessä ovat mukana kaikki oleelliset Fuscon tyylin piirteet.
Itse ainakin nautin näistä uusista teknisesti huipputaitavista piirtäjistä. Lukiessa piirroksiin suorastaan uppoutuu ja usein mielessä itse sulautuu mielessään ko. miljööseen, toisin kuin esim. liuskakauden Galepeissa, joista ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä miellyttääkö kynäily vai ja en ainankaan itse ole huomannut täällä mitään varsinaista kuppikuntaa olevan mikä on "oikeaa" taidetta ja mikä ei...
... No, minulle ainakin tärkeimpänä pointtina on se, että Tex ja kumppanit ovat tunnistettavien - siis itsensä - näköisiä...
Tämä on siis minun mielipiteeni; ei estä muita laukomasta omiaan.
Voi todellakin sanoa ääneen, ja mielestäni on sanottukin... Jos joku esittää kritiikkiä, niin ei välttämättä tarvitse olla samaa mieltä.
Äläs sano noin, se on herkkä asia. Minulle ja monelle muulle varttuneemmalle Tex lukijalle juuri tuo Galepin liuskakauden Texien piirros on se ainoa oikea...
Äläs sano noin, se on herkkä asia. Minulle ja monelle muulle varttuneemmalle Tex lukijalle juuri tuo Galepin liuskakauden Texien piirros on se ainoa oikea; muut on vaan jäljittelyä. Galep loi Texin visuaalisen maailman ja ilmeen; helppoahan sitä on lisää ruutia keksiä kun joku sen alunperin on jo keksinyt. Hienovaraisuutta, siis, pliis! Ja Galepille hänen ansaitsemansa arvonanto!Clint Eastwoodin klassinen repliikki murhapoolissa;
Äläs sano noin, se on herkkä asia. Minulle ja monelle muulle varttuneemmalle Tex lukijalle juuri tuo Galepin liuskakauden Texien piirros on se ainoa oikea; muut on vaan jäljittelyä. Galep loi Texin visuaalisen maailman ja ilmeen...
Eikö saa sanoa?
Jos Galepia kritisoidaan, niin eniten minua ärsyttää siinä se, että hänet niin helposti edelleen sotketaan kaikenmaailmanmuzzeihinjagamboihin, joiden työt edelleen, uusissa Tex-kirjastoissakin, merkitään Galepin nimiin. Galep on niihin tarinoihin piirtänyt yleensä vain kasvot. Jotkut ehkä huomaavat eron, mutta eivät kaikki.
...Tämän vuodatuksen tarkoituksena on ollut vaan perustella, miksi en oikein ymmärrä Galepin mollaajia.
Mutta ei kai se nyt Galepista vielä kaikkien silmissä hyvää piirtäjää tee, vaikka hän olisikin kuvittanut Texiä ensimmäisenä tai paljon?
Moni taideopiskelijakin osaa maalata mallin mukaan hyvin alkuperäisen näköisiä tauluja Rembradtin jaPicasson ja muiden mestareiden töistä, jopa niin hyvin että asiantuntijoidekin saattaa niitä joskus olla vaikea erottaa. Jostain syystä kumminkin taidemaailmassa näitä ei järin arvosteta. 😊
Jostain syystä kumminkin taidemaailmassa näitä ei järin arvosteta. 😊
Ensi kuussa Italiassa tymähtää Yama-seikkailu tiskeihin. Keväällä sitten täälläkin.
Ensi kuussa Italiassa tymähtää Yama-seikkailu tiskeihin. Keväällä sitten täälläkin.
Mä haluun tän mieluummin suuralbumina ;DOttaisin ns kovakantisena mieluiten.
Jannen huomio on ihan hyvä. Sillä perusteella on varmaan hyväksyttävää, että uusin Yama-tarina tulee esimerkiksi perussarjassa. Oli vain niin upeaa, että aikoinaan tuli kaksi hienoa tarinaa kovakantisina ja toivoisi niille jatkoa.
Jäämme odottelemaan Yama-tarinaa vesi kielellä.
Eikös Egmont jo ajat sitten ilmoittanut, että kovakantisista luovutaan, kun uusintoja julkaistaan jo Maxeissa, noissa useamman tarinan "raamatuissa", kronikoissa ja vielä tulevaisuudessa kirjastossakin.
Mun mielestä yksi vaihtoehto olisi korvata nuo raamatut värillisellä uusintajulkaisulla.
Mutta eikö ole vähän hassua että meillä ilmestyy kolmessa eri muodossa mustavalkouusintaa, kun kuitenkin aika moni lukijoista kärttää värikirjastossa näitä lempitarinoitaan. Neljässä jos laskee että suuralbumissakin voidaan tarpeentullen lyödä uusintaa kehiin?
Mun mielestä yksi vaihtoehto olisi korvata nuo raamatut värillisellä uusintajulkaisulla. Eikö niiden lisäarvo ole kohtuu pieni niille lukijoille joilla pokkarit jo napottaa hyllyssä. Korkeintaan parempi painojälki, luettavuus hieman kärsii kun kirja on niin paksu. Jos taas kerran vuodessa ilmestyvä erikoisjulkaisu olisi väreissä, sehän olisi keräilijälle jo täysin eri homma. Ja tuskin se karsisi pois niitäkään lukijoita jotka tarinan ostavat ensimmäistä kertaa. Mustavalkouusintaan jäisi kronikat ja maxi. Veikkaan että tuo raamattu kehiteltiin silloin juhlavuotta varten ja se möi yllättävän hyvin, joten sitä on päätetty jatkaa sen kummempia miettimättä. Tottakai hyvä että ilmestyy, ja kaikki otetaan vastaan, mutta kyllähän noita kovakantisia on ikävä!
Italiassahan pyörii ihan jäätävän siisti uusintajulkaisusarja nimellä Le grandi storie di Tex - kirjastosta vähän isompi sivukoko, kovat kannet, artikkelit ja valikoituna parhaat seikkailut. 12,90e siellä mutta näkisin että menisi suomessa kaupaksi vaikka hinta olisi 30-40e opukselta. Itse ostaisin ainakin.
Nappasin noita pari kesäloman Rooman matkalta mukaan ja on pirun hienoja opuksia. Italiassa näitä taitaa putkahtaa joka viikko mutta olisihan kerran vuoteenkin kova juttu täällä. Näissähän voisi alkuun valikoida vaikka noita Mefisto/Yama tarinoita edellisten kovakantisten jatkoksi.
http://www.sergiobonelli.it/news/nascosta/39609/Archivio-delle-copertine---1.html
http://www.sergiobonelli.it/gallery/news/40867/le-grandi-storie-di-tex.html
Oma lempparini alemmasta linkistä ;)
Tosin riippuu vähän tarjolla olevista värityksistäkin. Noissa esimerkkikuvissa oli aika köpöisen näköistä liukuvärjäystä taustamaisemissa.
Italiassa taitaa ilmestyä TW aika monenlaisessa kuosissa?
Mun mielestä yksi vaihtoehto olisi korvata nuo raamatut värillisellä uusintajulkaisulla.
Ei ikinä! Jos niin tapahtuisi, vetäisen heti konekiväärin liikkuvat taakse. Värillisyys pilaa Texin.Luulin että tästä ois päästy jo pikkuhiljaa yli.
"Raamatut" ovat pyöreäselkäisiä kuten pitääkin.Niin on muuten nämä Grandi storie opuksetkin ainakin italiassa, joten tätä ongelmaa ei siellä ole.
Jos jostakin Tex-julkaisumuodosta pitää luopua, niin se on ilmiselvästi kronikat, joita ei varmaan suunniteltu julkaistavan edes näin pitkälle. Nyt ollaan jo päästy kasariin asti. Kirjasto on minusta pätevä julkaisumuoto niin vanhoille kerääjille kuin uusillekin.
Minulle käy niin väri- kuin mustavalkojulkaisut. Totta kai tiedämme, että kovakantiset eivät tällä hetkellä kuulu Egmontin arsenaaliin, mutta aina sitä saa haaveilla... :)
Keräilijöiden kannalta tilanne on varmasti haastava. Kronikoita, raamattuja ja Maxeja tullaan varmaankin julkaisemaan ilman sen kummempaa suunnitelmallisuutta niin pitkään kuin ostajia riittää.
Toisaalta jotenkin on myös vaikea uskoa, että kirjastokaan tulisi Suomessa koskaan kirimään "loppuun asti".
Italiassa värikirjastoa on ilmestynyt reilusti yli 200. Suomen vauhdilla, 5 per vuosi, numeroon 100 päästään vuonna 2029, numeroon 150 vuonna 2039 ja numeroon 200 vuonna 2049. Omalta osaltani täyttä utopiaa että noita loppupään numeroita olisin ostelemassa. Masentavaa tämä elämän rajallisuus samoin kuin liian hidas ilmestymistahti kirjastossa.
Italiassa värikirjastoa on ilmestynyt reilusti yli 200. Suomen vauhdilla, 5 per vuosi, numeroon 100 päästään vuonna 2029, numeroon 150 vuonna 2039 ja numeroon 200 vuonna 2049. Omalta osaltani täyttä utopiaa että noita loppupään numeroita olisin ostelemassa. Masentavaa tämä elämän rajallisuus samoin kuin liian hidas ilmestymistahti kirjastossa.
Minusta tuo värihomma on suolesta siinäkin mielessä, että värityksen ilmeisesti tekee joku muu kuin piirtäjä. Eihän taidemaalarinkaan töitä värjää joku muu.
Minusta tuo värihomma on suolesta siinäkin mielessä, että värityksen ilmeisesti tekee joku muu kuin piirtäjä. Eihän taidemaalarinkaan töitä värjää joku muu.
Ja juu, tykkään siis enempi mv-julkaisuista, mutta ei minulla ole mitään värijulkaisujakaan vastaan. Paras ratkaisu mielestäni olisi (ollut), jos kirjasto olisi tullut alusta alkaen mustavalkoisena, ja niiden lisäksi olisi alettu julkaista tätä uutta sarjaa värillisenä. Nyt tuota uutta sarjaa tuskin Suomessa saadaan ainakaan tuollaisena, koska kirjasto on niin pahasti vaiheessa. Mutta voihan olla, että sieltä poimitaan jotain vaikka suuralbumisarjaan.
Curtvile tätä jo asiallisesti kommentoi, mutta jäi askarruttamaan miksi tämä Peisokrinnosen mielestä on niin huono asia? Että sen takia värilliset tex-julkaisut on "suolesta"?
^^ Muistaakseni täällä moni ( myös minä ) oli sitä mieltä, että parasta Fronteran vanki-tarinassa olivat juurikin värit.
( Tässä on jo n 60 postausta peräkkäin, jossa ei käsitellä uusinta Willeriä, pitäisikö jo siirtää normi-Willer-ketjuun - tai luoda vielä uusi Willertaide-ketju, Tex-ketjuja ei ole koskaan liikaa :D )
Osittain näin. Minusta tähän mennessä julkaistujen väri-Texien perusteella voi sanoa, että värillisyys vie merkittävän osan Texin tunnelmasta. Tuo uusi värialbumi (Fronteran jotain) on niin karmea, etten ole viitsinyt sitä lukea, niin epätexmäistä piirros on. Joku varmaan kehuu sitä intohimoisen raivokkaan dynaamiseksi, minä en.
Serpierin Sankari ja legenda ei sitten kovista odotuksista huolimatta ilahduttanut oikein laisinkaan.
vai?Ilman muuta, kaikki olen hankkinut ja aion vastakin ( ja Hannun laskelmien vuoksi pitänee parantaa elintapojakin - ehkä tässä onkin kiero suunnitelma sarjakuvan ystävien terveyden vuoksi, olemmehan yleisen oletuksen mukaan kaikki fyysisesti pahasti rappiolla ).
Epätexmäinen tarinaJuuri tämä onkin vika - Texit Texeinä ja Jonah Hex Jonah Hexinä. Molemmista pidän, mutta en silloin, kun jompikumpi käyttäytyy vieraasti.
-- meistä kukaan taida olla hengissä vuonna jotain 2050?
Toinen kyssä on sitten se, mitä kukin katsoo klassisiksi tarinoiksi, itse katson mm Luurankoylängön, Pataässän, Paholaisaaveen.....
Janne voisi ehdotella Egmontin väelle tästä ajatuksesta, kun kerran on yhteyksiä sinne.
No, toivottavasti nyt joku kvaakilainen sentään, edes nuoremmasta päästä!
Muoveissa taas tuli, ja mukana paketti niitä keräilytarroja/-kortteja.Egmontilla on keksitty miten myynti saadaan moninkertaistettua... täytyy vissiin käydä hakemassa jokunen pussitettu numero säilöttäväksi. Kuten edellistäkin :-D hulluja on monenlaisia...
Noi Almanacco del west-opukset on miun mieleisiä opuksia. Kaivelin varastojani ja löysin toistakymmentä kyseistä pokaria. Ja vaikken pätkääkään ymmärtänyt, tykkäsin kyllä formaatista. Italiassa taitaa ilmestyä TW aika monenlaisessa kuosissa?
Ekku
Ostamistani Texeistä 2:ssa on vaurioita kuten kuvasta näkyy. Taidanpa palauttaaPalautitko? Mullekin osui tuollainen.
ne Egmontille.
Palautitko? Mullekin osui tuollainen.
Ilmoitin Egmontin asiakaspalveluun 27.9. ja 5.10. tuli viesti, jossa Egmont lupasi toimittaa ehjät kappaleet. Vaurioituneita ei tarvinnut palauttaa. EIpä ole vieläkäänOkei, taidanpa tehdä samoin!
tullut luvattuja Texejä.
On viime vuosina jäänyt Texin lukemiset niin vähiin, että nyt on pakko kysyä, onko taso yleensäkin näin hyvä, vai satuinko vain osumaan oikeisiin numeroihin?Laatu on ollut helppo tarkistaa kauppareissujen yhteydessä, joten vähälle ovat ostokset jääneet tässäkin taloudessa. Meinasi jäädä väliin nämä uusimmat muovien takia, huh!
Ikävä kyllä osuit ehkä vuoden parhaaseen tarinaan. Aika paljon täällä on ennen kyseistä tarinaa veisattu valitusvirttä tämän vuoden tarinoiden tasosta. Kannattaa kyllä tsekaka myös uusin suuralbumi.
No jos haluaisin nyt metsästää käsiini vaikkapa "kaikki" ticcin piirtämät ja rajun käsikirjoittamat jaksot, niin löytyykö jostain päin nettiä listausta, jonka avulla voisin kartoittaa, mitä suomi-julkaisuja etsiä?
Taide jätti kylmäksi, ei loistanut.Selailin tuota kirjastossa, libriconista omaksi sitten joskus kuten myös 6 viimeisintä numeroa tämän lisäksi.. Tarinasta ei pysty sanomaan mitään, mutta taide jätti piirtäjästä hieman laiskan vaikutelman. Aavikko vaikka ei olekaan mikään kovin kuvauksellinen miljöö vaikutti silmiinpistävän karulta ja tuossa punapila jo sanoikin kauempaa sijaitsevista hahmoista. Vaikuttivat jotenkin "kasvottomilta".
Taas uusi piirtäjä uusimmassa Texissä (14/2016).
Salaliitto Custeria vastaan,
Jos jollain on käsillä kirja "Kaikki Tex Willeristä" niin siinä on kokonainen luku omistettu tällaisille tarinoille.Luonnollisesti Jannen kirja löytyy jokaisen Tex-harrastajan hyllystä! :D
Luonnollisesti Jannen kirja löytyy jokaisen Tex-harrastajan hyllystä! :D
No mutta hyvä kun otin asian puheeksi. Minulla on siis joululomalla syy ottaa Jannen opus hyllystä ja tsekkailla historialliset tarinat ja kenties lukea joitakin niitä uudella näkökulmalla. Huikeaa!
Tilasin kummipojalle joululahjaksi willerin, ja tällainen sitten oli aloitus. Noh, ehkä juuri tämän takia lueskelin läpyskää vähän kriittisemmin silmin.
Ainahan sitä voi toivoa, ettei tilaus ehtinyt päälle vielä tästä numerosta?
Etenkin tarinan lopussa nähtävä demoni oli oikein näyttävä, ja Franzella teki myös hyvää työtä tarinassa oleellisesti esiintyvien varjojen kanssa.
Olen samaa mieltä. Paitsi siinä kohdassa, kun Tex ja Carson näkevät varjon ensimmäisen kerran: varjo oli peitetty puhekuplalla lähes kokonaan. Aikamoinen moka. Samaa mieltä myös siitä, että arina olisi saanut olla pidempi. Nyt tuli fiilis, että suorastaan harpottiin kohti loppuratkaisua.
Itse kyllä laskisin varjon peittämisen mokaksi, kun en aluksi edes huomannut sitä.
Yllättäen pidin myös Tissellin akvarelli-Texistä. Arvelin, että tuo tyli ei Texiin sovi, mutta onneksi olin väärässä... Näitä Color Texejä värittää kuka kulloinkin... Mutta esimerkiksi tuon Tissellin työn oli värittänyt Tisselli itse.Kyllä, hyvälle näytti, kuten etukäteen uskalsin toivoakin. Erittäin tunnelmallista jälkeä. Akvarellityöstä puhuttaessa tuntuu vähän hassulle ilmaisulle sanoa, että sen on värittänyt joku. Akvarellityö muodostaa eri tavalla kokonaisuuden, kuin ehkä perinteisesti ajateltu sarjakuvapiirtämisen "marssijärjestys", jossa työstä tehdään ensin mustavalkoversio, jonka joku sitten värittää, jos värittää.
Uusin Willeri tuli postista ja vaihteeksi lyhyitä väritarinoita.
"Tex Willer ja kaikkien aikojen salanimi"
Tex 4 ropsahti vasta tänään postiluukusta.Itselläni oli sama murjottujen Texien ongelma pitkään ja vaikeroin asiasta täällä Kvaakissakin. Harmi parani ajan mittaan hiljalleen itsestään. Ehdottomasti kannattaa - ja kuuluukin - valittaa Egmontille, vaikka syy ei heidän olekaan. Posti Oyj nauraa virtuaalista naurua päin naamaasi.
Sen lisäksi että Texit ovat usein saaneet pintavaurioita
nyt jostain mystisestä syystä oli tussilla merkattu postinumero
takakanteen. Tästä lähti palaute Egmontille - taitaa syyllinen
löytyä kylläkin Postin päästä.
Torstai-postissa tuli uusin Tex. Näytti tulevan samana päivänä myös Lehtipisteisiin.
Surullista, että kuvittaja on tuhlannut elämästään vuoden Faracin luomuksen kuvittamiseen. Lisäksi metsää ja paperia ja ties mitä muita luonnonvaroja on hukattu. Tarinassa on sen sijaan hukattu hengen ravinnon kaikki osaset: retoriikka, juoni ja luova tarinan kulku.
Tarinana ei mikään huippu, mutta kuvitus ihan okei, nyt sitten odottamaan sitä Yamaa, voi olla että odotukset ovat liian korkeat?
tietenkin rutussa.
No, nyt vielä kuitenkin töistä kotiin mennessä pitää poiketa hakemaan tuo uusin numero mutta kuinka kauan tätä viitsii vielä tehdä?Tärveltyneiden postien tilanne saattaa yllättäen myös muuttua. Tälläkin palstalla aikoinaan kiukuttelin alahuuli väristen samasta Postin murjomien Tex Willereiden ongelmasta, mutta ilmeisesti joku sarjakuvakeiju jossain kuuli valitukseni, sillä ongelma korjautui itsestään hyvin pian tuon jälkeen. Texit ovat nyt tulleet kotiin jo pitkään moitteettomassa kunnossa, mutta jostain syystä Spider-Man -lehti saa ajoittain osakseen kovaa käsittelyä.
Civitelli piirtää loistavasti, mutta nythän hänellä on niin paljon klooneja, että sellaista taidoista lumoutunutta tunnetta ei enää pääse syntymään.
Se on mielenkiintoista, että ikään kuin tämä tarina sijoittuisi uusimman Mefisto-tarinaa edelle, koska Mefistosta näytetään se kohta, kun hän joutuu rottiensyötäväksi. Mehän tiedämme, että Mefisto on tehnyt reinkarnaation toisen ihmisen ruumiiseen ja pitkäikäisin pahis ei siis ole vielä lapiomassa hiiliä.
Ei ole uusinta numeroa tullut myöskään minulle, mutta uskon näkeväni sen sitten kun se tulee. En siis ole vielä kovin huolissani. Mikä sinun, Hannu, neuvosi olisi nyt Willereitään odottaville? Miten kaikki lehteään odottavat tilaajat voisivat tahoillaan nopeuttaa sen saapumista? Petteri Ojan hätistely ei sitten ole tässä kohtaa käypä vastaus, se on varattu Kalkkaro-lehdelle.
Ei ole uusinta numeroa tullut myöskään minulle, mutta uskon näkeväni sen sitten kun se tulee. En siis ole vielä kovin huolissani. Mikä sinun, Hannu, neuvosi olisi nyt Willereitään odottaville? Miten kaikki lehteään odottavat tilaajat voisivat tahoillaan nopeuttaa sen saapumista? Petteri Ojan hätistely ei sitten ole tässä kohtaa käypä vastaus, se on varattu Kalkkaro-lehdelle.Kuulehan Gothicus, ei tuossa viestissäni siitä ollut kyse että Kvaakissa huutelu nopeuttaisi lehden saamista. Vaan siitä, että minusta jokaisella tilaajalla on oikeus voivotella & harmitella & ounastella & odottaa tilaamaansa lehteä, ja tehdä vaikka sen täällä Kvaakissa, ilman että jotkut idiootit alkavat huutelemaan ja vaatimaan ettei tuollaista saa tehdä.
No nyt lähti Yama-seikkailu kunnolla lentoon! Vautsi! Siis kakkososa luettu.
P.S Oletko Janne, tai joku muu tehnyt opusta tai nettiluetteloa 2000-luvun Texeistä. Kiinnostais hankkia kaikki Ticcin ja Civitellin piirtämät tarinat.
Kustannustalo ja Posti Oyj ovat keskenään asiakkuussuhteessa, eli Posti Oyj on sopimusteitse luvannut kustantajalle, että se hoitaa lehtien jakelun tilaajille. Minä olen puolestani asiakkuussuhteessa kustantajaan, tilaamalla heidän lehteään. Minun kuuluu siis reklamoida myöhästyneestä tai ruttaantuneesta lehdestä kustantajalle. Jos Posti Oyj:n kustantajalle lupaamat toimintaehdot eivät täyty, toimii lehtitalo Posti Oyj:n suuntaan reklamointitilanteissa sen prosedyyrin mukaan, kuin miten heidän välisessä sopimuksessaan on etukäteen sovittu. Tämä lienee marssijärjestys...
Mutta mutta, missä viipyy Exi_Bell? eikös tähän väliin nyt olisi hyvä taas toitottaa että turha kysellä koska se tulee, kun sen näkee sitten kun se tulee >:D >:D >:D >:D >:D >:D >:D
Mahtava tarina menossa!
Tarkkaa työtä oli tehty kirjoittajapuolella, sillä rannekorujen ongelmaan tuli nyt pelastava selitys. Niiden teho heikkenee ajan myötä. Ei ihan paras selitys, mutta on se kohtuullinen verrattuna siihen kuinka ne ohitettiin Mefisto-tarinassa täysin.
Upottavat hiekkapyörteet, skorpioni ja varjokuvana liikutettavat teräaseet. Texillä ja kumppaneilla oli tekemistä pysyä hengissä Yaman juonien keskellä.
Kylläpä sai koluta monta kauppaa ja kioskia löytääkseen uusimman numeron... :-\
Kyllä se nimenomaan kiinnostaa. Olen nyt jo aika monelta sellaisesta, joka ei yleensä Texiä osta, kuullut kommentteja. Jotkut ovat havahtuneet vasta numeroon 7, ja harmittelevat sitä, että kutonen on jäänyt ostamatta. Yamahan on vasta nro 7:n kannessa. Voi olla, että kutosta ei kovin helposti divareista löydy.Kolmannelta r-kioskilta löytyi toissaviikolla. En pystynyt tekemään lehtipistehakua koska ei nettiä evakkokämpässä mutta eipä tule mieleen milloin uutuuslehteä on saanut suorastaan metsästää. Tai no, Sons Of Anarchy:ssä oli yksi hukkareissu mutta sen jälkeen netti avuksi.
Näistä "Yama-kauhuiluista" tulee mieleen varhaiset Hammer-studion kauhuelokuvat; Muumiot ja Ihmissudet. Samanlaista camp-henkeä. Hyvällä tavalla siis...
No huh huh, Tex käyttää aika roisia kieltä puhuessaan Yaman haitilaisesta kätyristä. Poliittista epäkorrektiutta kavahtamaton Willer manaa: "Pakko myöntää, että sen voodoota harrastavan hiilisäkin metkut jättivät nahkaani joitakin kivuliaita jälkiä (8/2017, s.60).Tuossa haiskahtaa humanistin lievä närkästys. Vaikka Tex puolustaa ihonväristä riippumatta jokaista niin tuossahan oli selkeästi tilanne teksillä oli syy olla käärmeissään "hiilisäkille", ei kai tuollaisessa tilanteessa voi mitään kaunopuhetta odottaa. Hyvä ilmaisu tuo hiilisäkki,aika mieto kun kyseessä pysyvän suojavärin omaava henkilö ja "pitää" hieman karskimpää kieltä käyttää.
Vaikka asiaa kuinka yrittäisi vääntää muuksi, niin Texin tokaisussa on kyse pelkästään rotuylemmyyttä tuntevan valkoisen miehen rasistisesta kommentista.
Jos texi olisi realistinen, niin sehän olisi täynnä rasismia. Vai eikö sitä esiintynyt yhdysvalloissa 1800 luvulla? :) texi on kuitenkin niin siloteltu ja romantisoitu näkemys lännestä kuin vain voi olla :) Esim Deadwood käsitteli rasismia hienosti.
Sen sijaan en olisi valmis maksamaan mitään, mikäli artikkelit käsittelisivät jotain muuta aihetta.
1) Uusin Tex on almanacon korvannut Tex Magazine.
2) Minusta Tex formaattina kulkee paikallaan.
Uutukaisen ensimmäinen tarina oli aika mitäänsanomaton ja kliseinen. Vielä kun kuvituskin oli surkeaa, ei Texin alkupuoli osoittautunut kovin viihdyttäväksi.Itse pidin ensimmäisen tarinan kuvituksesta mutta olihan siinä tosiaan niin peruskliseet kuin voi ja olla.
Kakkostarina oli puolestaan oikein mukava pieni makupala. Sellainen pikkunäppärä raikas tuulahdus. Kuvitus miellytti suuresti erityisesti realistisuudellaan ja pikkutarkalla lennokkuudellaan.
Välipaloja kumpikin tarina, piirroksen puolesta minustakin toi eka oli parempi.Casronhan on tainut useamminkin käynyt paljussa Tex hiaman harvemin. Kitin ja Tigerin kohalla tuollasita ei tannut käydä jos es vastointahtoista sukeltamista jokeen kun verenhimoiset apachit tms kinteleillä lasketa?
Realistisuudesta sen verran, etteihän noissa tarinoissa kukaan käy koskaan vessassa tai pesulla tai vaihda kalsareita ja sukkia.et gothicus ole vielä näihin puuttunut, lienee sitten realismia?😊
Realistisuudesta sen verran, etteihän noissa tarinoissa kukaan käy koskaan vessassa tai pesulla tai vaihda kalsareita ja sukkia.et gothicus ole vielä näihin puuttunut, lienee sitten realismia?😊Tuo lienee sitten mielestäsi hyvä argumentti epärealistisuuden puolesta?
Kun tuo realistisuus tuli taas mainittua, niin Kitin hyppy koskeen ja keskelle tukkisumaa oli melkoinen... öh... temppu.Ohessa esimerkkikuva tukkisumasta, jollaisen sekaan korkealta jyrkänteeltä hyppäämistä - ja sen seasta hengissä selviämistä - pidän melkoisena suorituksena jopa Kit Willerin tapaiselta monitaiturilta. Sarjakuvan tapauksessa kyse oli vielä voimakkaasti virtaavasta koskesta.
Realistisuudesta sen verran, etteihän noissa tarinoissa kukaan käy koskaan vessassa tai pesulla tai vaihda kalsareita ja sukkia.et gothicus ole vielä näihin puuttunut, lienee sitten realismia?😊
Sankari on nykyajan ihminen menneisyydessä.
Miten tämä liittyy Texiin? Gothicus tuskin tarkoitti tätä hyökkäykseksi Texin tai Kitin persoonaa kohtaan, ainoastaan että ymmärtääkseni kohtaus vei hänet ulos tarinan sisäisestä uskottavuudesta...Juuri näin! Tuon tyyppiset kohtaukset pudottavat lukijan tarinallisesta flow-tilasta, joka voi tietysti olla harmillista. Tukkisumakohtaus ei kuitenkaan varsinaisesti haitannut, tai ärsyttänyt, eikä siis sillä tavalla pudottanut tarinan sisäisestä uskottavuudesta, sillä tuollaiset ajoittaiset hupsuttelut ovat aika elimellinen osa Tex Willer sarjakuvien maailmaa.
Toistuvien kuolemaa uhmaavien temppujen realismi on samanlaista kritiikkiä kuin piirrosjälkeen liittyvä tai siihen miten tarina lopetetaan kuin seinään kiireellä.Tämäkin pitää täysin paikkansa! Kuten jo tuossa aikaisemmin viittasin; jatkuvat viime tinkaiset pelastumiset varmalta kuolemalta, sankareiden lukuisat harmittomiksi osoittautuvat ampuma-asevammat, Texin vastustajat jotka ovat vaarallisista desperadon yms. ammateistaan huolimatta onnistuneet selviytymään aikuisikään saakka ilman minkäänlaista osumatarkkuutta aseillaan, Texin ajoittainen koulukiusaajan asenne sekä sadistinen luonne, kliseiset hahmot, satunnainen huono kuvitus ja töksähtäen loppuvat tarinat jne. ovat kaikki osa tuntemaamme Tex Willer -kuvastoa. Ne kuuluvat Willeriin ja Willer-sarjakuvassa ne hyväksytään. Jotkut pystyvät siihen sitten täysin kritiikittä...
Realistisuudesta en sano mitään, mutta kyllä hyvän tarinan pitää olla jollain tavalla uskottava ollakseen kiinnostava (mielestäni), oman sisäisen logiikkansa mukaan nyt vähintään.Ja taas hyvä kommentti! Juuri näin. Korostan tässäkin tuota skTV:kin ajatusta edustamansa maailman ja tarinankerrontatyylin omasta sisäisestä logiikasta.
Juuri näin! Tuon tyyppiset kohtaukset pudottavat lukijan tarinallisesta flow-tilasta, joka voi tietysti olla harmillista. Tukkisumakohtaus ei kuitenkaan varsinaisesti haitannut, tai ärsyttänyt, eikä siis sillä tavalla pudottanut tarinan sisäisestä uskottavuudesta, sillä tuollaiset ajoittaiset hupsuttelut ovat aika elimellinen osa Tex Willer sarjakuvien maailmaa.Juu ei tietenkään...se toki hyväksyttävää ja pakollistakin etteivät roistojen luodit osu mutta itse en perusta muuten fyysisistä mahdottomuuksista tässä sarjakuvassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole marvelmaailma...
Realistisuudesta sen verran, etteihän noissa tarinoissa kukaan käy koskaan vessassa... et gothicus ole vielä näihin puuttunut, lienee sitten realismia?😊No nyt puutun. Sarjakuvan lukuprosessista Hannulle siis vielä muutama rivi. Lukija muodostaa sarjakuvaruuduista omassa päässään katkeamattoman kokonaisuuden. Mielikuvitus, lukijan aktiivinen mieli, täyttää ruutujen väliset tyhjät välipalkit, jolloin lukukokemuksesta tulee ehjänä eteenpäin soljuva tarina.
Kovin harva sarjakuva-sankari piipahtelee vessassa tuon tuosta.Myrkyssä oli varmasti wc:ssä ramppaamista ja ehkäpä useampikin "sankari" harrasti sitä...
Tämän keskustelun voisi tosiaan siirtää toiseen ketjuun. Tex on yhtä totta kuin Korkkarien britit jotka tappavat sakemanneja yhdellä luodilla kolme ;DJostain luin monta luotia tarvitaan taistelutilanteessa vastustajan eliminoimiseen. En muista enää # mutta se oli todella suuri määrä.(Sniperit oma lukunsa).
No, ainakin takautumilla oli tällä kertaa peruste ::) ...
Toinen asia mitä mietin: Faraci ei ilmeisesti keksi sarjan peruskvartetista kahdelle minkäänlaista käyttöä, koska päätyy lähes poikkeuksetta tarinoihin joissa seikkailevat Tex ja Carson. Ei nyt ole tilastoja aiheesta mutta mutu-tuntumalla väittäisin näin. Bosellin eduksi mielestäni on laskettava se, että käyttää monipuolisemmin kaikkia hahmoja.
Ennalta-arvattavuudesta sen verran, että en usko Bowenille lopulta käyvän ollenkaan huonosti.
Tätä minäkin mietin. Heppuli kuitenkin teki armottomia murhia. Tuskin kohteet ansaitsivat kohtaloaan, joten minä puolestani uskon Bowenin lähtevän harpunsoittokurssille.Jo todennäköisyys tuota puoltaa. Äärimmäisen harvoin ns hieman inhimillisemmät rikolliset ovat selvinneet. Vai jos koskaan, ne paremmat pahikset kaatuneet taistelussa intiaaneja vastaan? Muutama pahempi mutta jonkinnäköinen diili on Texin kanssa löytynyt kun kyseessä ryöstösaalis, senaattorin valonarat asiakirjat tms.. on selvinnyt ehjin nahoin vankilaan takaisin.
Uusin Bowenin tarinan lopettava Tex oli ihan jees. Ei yllätyksiä. Oli aika arvattava loppu, vaikka se ei mene ihan jakeluun, että pojan isän tappanut Bowen olisi noin vain kelvannut isänkorvikkeeksi.Lopetus yhä lukematta mutta ei ehkä kannata ihan täyttä logiikkaa näissä tarinoissa odottaa(vaikka sortunut odotuksiin aina välillä). Tosin bowenin ansiosta nassikka selvisi ekassa pokkarissa joten ei tuo kuvailemasi loppu ihan huonolta vaikuta, jotain ns kauhun tasapainoa...
Uusin Bowenin tarinan lopettava Tex oli ihan jees. Ei yllätyksiä. Oli aika arvattava loppu, vaikka se ei mene ihan jakeluun, että pojan isän tappanut Bowen olisi noin vain kelvannut isänkorvikkeeksi.
Kannen virhe on Texin ylävartalossa, joka on aavistuksen venahtanut yli klassisen neljän päänmitan. Korkeavyötäröiset pöksythän nousevat ihan tuonne kyynärpäihin. (kuva)Pahin, tai yksi pahimmista, virheistä kannessa lienee Texin vasemman jalan katkeaminen kokonaan keskeltä reittä. Jalkaa on täysin mahdotonta taivutella luonnollisesti siten, että se jäisi kokonaisuudessaan peittoon tuolissa istuvan hahmon jalan taakse. Jalkaan tarvittaisiin ylimääräisiä eri suuntiin taipuvia niveliä. Normaalin anatomian mukaisesti jostain tuolin väleistä loppuosaTexin jalasta pitäisi pilkistää. Aika paha huti koko kansi. Silmään sattuu.
Enemmän kiinnitän huomiota stetsonin varsin yleiseen piirustusvirheeseen, jossa pään aukko lieren alla ei vastaa kuvun kokoa lieren yllä. ;D
Eikös Fuscolla ollut "vanhemmiten" aika villejä hattuja, vai muistanko väärin.
Ehkä tuossa hämää myös se että kansi loppuu juuri tuossa kohtaa? Jos mustan palkin tilalle kuvittelee loput jalasta niin suht oklta näyttää?Ei näytä ok:lta sittenkään. Saappan ensimmäinen "laskos" tai ruttu, joka näkyy ennen mustaa palkkia, paljastaa että Texin nilkka on siinä kohtaa, eli jalka on auttamatta liian lyhyt. Jos saappaanvarsi jatkuisi suorana ja ruttaantumattomana palkin alle, olisi jalka mahdollista kuvitella normaalin mittaiseksi ja se näyttäisi ihan hyvältä. Kokeilkaa peittämällä saappaan runtukohdat ja visioikaa jalka oikean pituiseksi, niin huomaatte.
Ja vasemmasta jalasta tosiaan pitäisi jotain näkyä vangin jalan takaa.Jep, ja aivan kuten Secos-Bill puolestaan sanoi, kansi tosiaan on valojen ja varjojen täysin epälooginen sekamelska. Oikeastaan kansi vilisee pieniä mokia. Laitetaan tähän vielä yksi: Kun katsoo tuolin selkänojan yläosan poikkipuuta näyttäisi selkänojasta puuttuvan yksi puolapuu. Mutta jos katsoo istuinosaa, voi huomata ettei lisäpuolalle olisikaan tilaa. Selkänojan yläosa jatkuu ulos kuvasta, mutta kapeampi istuinosa mahtuu kuvaan kokonaan. Tämä siitäkin huolimatta, että nyt ei puhuta mistään Ikea-tuotteesta.
Villalla on tainnut tulla deadlinet ilkeästi vastaan ja on pitänyt vähän kiirettä.
Villa on tehnyt noita niin paljon ja niin kauan, että kyllähän se väkisinkin vaikuttaa lopputulokseen jossain vaiheessa.Ja todella hienoja kansia hän onkin tehnyt! Kaikki kunnia hänelle. Kansien taso on yleensä ollut vähintään hyvää keskitasoa, mutta usein myös erinomaista. Villa on yksi Tex-piirtäjien suosikeistani ja todellakin sitä sarjakuvaa saisi vihdoin tulla häneltäkin. Kansien perusteella vaikuttaa joka tapauksessa sille, että silloin kun Villalla lähtee homma lipsahtelemaan, niin silloin mennään puihin oikein huolella ja niin että ryskyy.
minä puolestani uskon Bowenin lähtevän harpunsoittokurssille.
Nykyisin taitaa mennä aikamoisella liukuhihnamoodilla, eli hoidetaan vaan alta pois.
Ei Glenn Corbett eikä Jethrokaan ole minun muistaakseni koskaan aiemmin esiintynyt Texeissä, sempäs takia tuohon uuden tarinan sisään on kehitelty takaumatarina menneisyydestä. Olen samaa mieltä kuin Mosabacka, että nämä kaksi tarinaa olisi aivan hyvin voinut julkaista ihan ominaankin. Jokunen aika sitten oli ihan sama juttu, tarinaan oli ympätty pitkä takaumatarina, jossa taustoitettiin sitä uudempaa. En nyt muista mikä se oli, mutta varmaan viime vuonna ilmestynyt; selvinne kun selaa tätä ketjua hieman taaksepäin.
Mutta niin tai näin, ihan kiinnostavalta tämä vaikuttaa. Kyseessä on kahden opuksen mittainen tarina, joten kummankin, niin muistelon kuin uudemmankin seikkailun ratkaisut selviävät sitten seuraavassa numerossa.
Mastantuono ei oo huono!
Eikös Fuscolla ollut "vanhemmiten" aika villejä hattuja, vai muistanko väärin.
Ei noita Suomen texejä kannata googlella etsiä. Suosittelen joko Moogin arkistoa http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/ tai perunamaata http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/Perunamaa oli tiedossa mutta koska viime käytöstä jo muutama vuosi oli unohtunut...
Samalla löytyy kaikkea muuta kiinnostavaa.
Mutta mielenkiintoista jos Glen ja Jethro löytyvät tuosta Mr Fontin vinkkaamasta seikkailusta.
anakronismeineen (sanaa "rasismi" ei käytetty kyseisenä ajankohtana englannissa saatikka suomessa. Toivottavasti linja ei yleisty Texissä.
Ei näin, ei! "Mustakuonon" kuvitus on lievästi sanottuna huonoaMielestäni osa hahmoista on hyvinkin onnistunutta taidetta, osa taas todella kökköä. Tarina on ihan jees joskin aika peruskauraa. Ei siinä että se olisi mitenkään huono asia, johan yamassa sai 3 numeroa eksotiikkaa....
... kaukoidän kansalaisia teksi on nimittänyt vinosilmiksi. Ehkä myös hualpaita apinoiksi...Tex on Tex. Hurjapää.
Mastantuono on siis piirtänyt tuon KKK-tarinan (kolme pokkaria), ja se julkaistaan vajaan vuoden päästä.
Pasha tarina ja yhtä pasha piirros. Esimerkkinä sivu 10, oikea alakulma. Tuoko on muka Tex?
Tarina on sitten oikeastaan BLM-propagandaa. Eipä esimerkiksi kerrota, että neekeriorjien ja isäntien keskimääräinen eliniänodote oli jotakuinkin sama. Tai sitä, että tyypillisesti työnjohtajatkin rekrytoitiin orjien joukosta. Tai sitä, että keskimääräisen Etelän orjan elinolot olivat paremmat kuin Unionin teollisuusköyhälistöllä. Tai sitä, että Lincoln mm. sanoi, että jos hän säilyttäisi liittovaltion eheyden vapauttamatta yhtään orjaa, hän ei vapauttaisi yhtään orjaa.
Keskimäärin Etelän "isännät" olivat myös koulusivistyneempää väkeä kuin Pohjoisen herrat.
Kannattaa muistaa, että Pohjoisen ideologistien alkuperäinen suunnitelma oli lähettää jokaikinen musta takaisin Afrikkaan, tuhota Etelän tilalliset ja siirtää Pohjoisen paisuvan väestön köyhälistä Etelän "puhdistetuille" alueille.
Eipä tämä ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun PeisosKronnonen levittää täällä tuollaista soopaa. Häneltä on tällainenkin helmi:
:laugh: Kaksi sanaa: homestead act ja koko tuo salaliitteoria hajoaa atomeiksi. En tiedä mistä hän "tietonsa" saa, mutta hänen kannattaisi lukea oikeita historiankirjoja, ehkä jopa aikalaisdokumentteja.
-- Mielenkiintoista, että ylläpito ei ole tähän puuttunut, vaikka muuten on ollut asialle herkkä (esim. neekeri-sanan käytölle).
Toisaalta sen näkee myös kommenteista, joita ei tähän päivään asti ollut tullut ensimmäistäkään.Oma "Tex-kiinnostus" alkoi hiipua kokonaisuudessaan Yama-tarinan aikoihin. Lehti tulee kotiin edelleen ja sen jopa luenkin, mutta kipinä on vähän kadonnut. Samaa rusinatonta pullapitkoa numerosta toiseen. Jospa se kipinä kuitenkin sieltä vielä löytyisi...
Oma "Tex-kiinnostus" alkoi hiipua kokonaisuudessaan Yama-tarinan aikoihin. Lehti tulee kotiin edelleen ja sen jopa luenkin, mutta kipinä on vähän kadonnut. Samaa rusinatonta pullapitkoa numerosta toiseen. Jospa se kipinä kuitenkin sieltä vielä löytyisi...
Minunkin täytyy iskeä särö yksituumaisuuteen Yama-seikkailun laadukkuudesta. Ponneton tarina, jonka valopilkku oli Civitellin upea kuvitus.Minulla lukeminen edelleen kesken. Eka lehden luin heti ostettuani toukokuussa ja kyllä kaksi seuraavaa lehteäkin ostin, mutta lukematta ovat vielä, tarina vaan ei alkanut elää.
Minulla lukeminen edelleen kesken. Eka lehden luin heti ostettuani toukokuussa ja kyllä kaksi seuraavaa lehteäkin ostin, mutta lukematta ovat vielä, tarina vaan ei alkanut elää. Civitellin kuvitus kyllä upeaa.Hienoa keskustelua uusimmasta Texistä!
Onneksi minulla on nuo 70- ja 80-luvun lehdet, niitä tulee edelleen luettua. Viime viikonloppuna Kuoleman kukka ja Meskalerot. Tykkäsin.
tai eihän sitä sanota.
Minunkin täytyy iskeä särö yksituumaisuuteen Yama-seikkailun laadukkuudesta. Ponneton tarina, jonka valopilkku oli Civitellin upea kuvitus.Minulla lukeminen edelleen kesken. Eka lehden luin heti ostettuani toukokuussa ja kyllä kaksi seuraavaa lehteäkin ostin, mutta lukematta ovat vielä, tarina vaan ei alkanut elää.
Hienoa keskustelua uusimmasta Texistä!
Näköjään hupinsa kullakin. Toiset on kiinnostuneet lehdestä; toiset taas saa kiksinsä vittuilemalla muille kirjoittajille.
On myös se Tex aikamoinen. Ei tarvitse kuin miehen varjon heilahtaa, niin johan löytävät hairahtuneet miehet kunniantuntonsa nopeammin kuin kissa aivastaa
Asiasta toiseen ei texiä vieläkään saapunut postin kuskaamana ja ei myöskään prismassa. Kummallista.
Kummallista. Oletko varma, että on tilaus voimassa? Kyseessä kuitenkin vuoden ensimmäinen numero. Todennäköisempää tietysti on postin töppi.On voimassa, 8 numeron tilaus( en ottanut pidempää aluksi koska ensin haluan nähdä missä kunnossa lehdykät saapuvat perille) ja 3 tai 4 vasta saapunut.
Onkos uusimman numeron kansikuva kopio jostain wanhemmasta julkaisusta? Kovin vaikutti tutulta...TW 1994/11
Lyhäritkään eivät toimi siksi, että muutamaan sivuun yritetään mahduttaa sama perusjuoni kuin normitarinoissa: alkuasetelma, konflikti ja loppuratkaisu.
Danubion hengetön kuvitus huipensi koko roskan. Erityisen vaikeaa taiteilijalle oli päiden ja hattujen yhteensovittaminen.Minun täytyy puolestani olla Danubion kuvituksesta samoilla linjoilla J.T. Chancen kanssa. Paikoin aika kamalaa, mutta siedettävän rajoissa. Tuo päihin ja hattuihin liittyvä ongelma hyppäsi silmille niin ikävästi, että niitä rupesi oikein etsiskelemään, mikä tietysti romutti lukukokemusta. Päät viettävät - ja venyvät - lukijasta katsoen oikealle. Aivan kuin piirtoalusta ei olisi ollut aivan suorassa, tai Danubio olisi tiiraillut piirtäessään alustaansa vain sen toisesta laidasta. Sellainen vahvasti hajataittoinen vaikutelma. Anatomiat olivat muutenkin ajoittain ongelmallisia; hahmot venyivät, kutistuivat tai muuttuivat ns. "persejalkaisiksi" ruudusta toiseen siirryttäessä.
Kummasti Font näytti petranneen kuvitustaan...Saattaa olla! Toisaalta tällainen talvinen tarina on kuin tehty Fontille. Väitän, että Font on saanut tarinan kuvitettavakseen tarkan etukäteen suunnitellun strategian seurauksena:
Toistan mantraani: Ei Sergio Bonellin aikana... :-)
Onko joku muu Texin tilaaja jäänyt ilman uusinta numeroa? Ei ole minun postilaatikossa vielä näkynyt.
Ai prkl. Eikä tullut tänäänkään. Tytön Penny friends tuli väkivaltaisesti runnottuna, kun ei Niemistö mahtunut mutta Mitäs näistä kun posti ei sitä kuitenkaan korvaa. Ai että korpeaa joskus. Pitänee lämmittää sauna.
Ekku
Jos lehti tulee ruhjottuna, niin mailia vaan menemään egmontin tilaajapalveluun (jos muistan oikein) Sieltä voi pyytää eheän kappaleen jos posti on tuhonnut lehden. Mulle tulee toisinaan murjottuja yksilöitä ja pyydän aina uuden tilalle. Kyllä tilaajalla on oikeus saada ehjä lehti.
Periaatteessa noin mutta kun aikoinani tilasin Willeriä alkoivat tilaajapalvelusta valittaa kun reklamoin kaikista postin ruhjomista lehdistä. Pyysivät vielä lähettämään ruhjotun lehden takaisin jotta voisivat tarkistaa oliko siinä oikeasti vikaa. Pistin heidän kustannuksellaan lehden takaisin mutta mitään vastausta en koskaan saanut. Lopetin tilauksen ja päätin ostella irtonumeroita (niin kauan kun innostusta riittää).
Jos tulisi mahdollisuus saada lehti tilattuna edes kirjekuoressa, joka suojaa yllättävän paljon, niin tilaisin Texin uudelleen. Olisin valmis maksamaan vielä reilusti ylimääräistä tuosta palvelusta mutta lienee utopiaa.
En ole ihan niin varma, että Justin Langin ampuja on niin selvä kuin tässä annetaan ymmärtää. Ehkä Percyn käytös johtuukin siitä, että hän luulee Taran olevan ampuja. Tuskin tästä silti kummempaa dekkaria tulee.
Äärettömän tylsä lopetus.Osittain samaa mieltä, eihän tuossa tarinan kuljetusta ollut kuin nimeksi ja sekin hieman liioitellen sanottu. Mutta ammuskelupaikat ja henkilöt vaihtuivat aika tiheään tahtiin mikä plussaa..
Viimeisessä ruudussa luki "loppu". Taisi olla virhe, tai muuten oli tarinalla erikoinen lopetus, kun oli vielä pääpahis pätkimättä ja tyttö pelastamatta.
http://www.sergiobonelli.it/tex/2018/08/21/albo/tex-magazine-70-anni-1003319/
Olenko ainoa jonka mielestä Lilythin toinen silmä näyttää liian isolta? :D
tarina oli brutaali hyökkäys ihmiskunnan sivistystä vastaan.
Loppuvuosi kuitenkin mahdollisesti pelastanee vaisun tunnelma, kuten tällä palstalla on jo varmaankin todettu.
nämä Texin menneisyyteen liittyvät kertomukset ovat pääsääntöisesti olleet rutiinijulkaisuja tasokkaampia.Niitähän on siis nyt ainakin meillä Suomessa tullut vasta kaksi, joista toinen oli häkellyttävän hyvä ja toinen keskinkertainen.
Boselli kirjoittaa hyvin. Miehen nimi tarinan tekijätiedoissa on tällähetkellä varma laatutakuun merkki, ja pystyy suoltamaan jatkuvasti hyviä ellei loistavia tarinoita. Huteja tulee käytännössä äärettömän harvoin.
No, ei Ruju ihan toivoton ole: onnistumisia mm. tämän vuoden numerot 5-6 ja pari suhteellisen hyvin toimivaa suuralbumia. Mutta Rujun tarinat eivät yleensä pysy koossa loppuun asti. Tähänastisten näyttöjen perusteella voi päätellä, että Ruju ei osaa luoda mitään sellaista uutta ja kiinnostavaa, jonka varaan Lehden tulevaisuuden voi laskea.Uusimmassa pokkarissa Ruju onnistuu mielestäni ihan hyvin. Tarina ei niitä loppuunkulutettuja teemoja, mukavasti toimintaa ja pari ok juonenkäännettä.
Seuraavaa Texiä odotan innolla, Proteuksen Paluu!
Uusin saatiin loppuun, piirrosjälki kauheaa, mutta tarina oli parempi, jos olisi ollut parempi kuvittaja niin tämä voisi olla vuoden parhaita.
Piirros jälki kauheaa? Tä? En kyllä moista ymmärrä. Minusta aivan ok.
Kvaakin joulukalenterissa tex-aiheinen visailu. Ja mahtavat palkinnot! http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,18563.75.html
Joulukiireistä johtuen visailun vastausaika päättyy 26.12 33:59,59Oho! Maapallon pyörähdysliike on hidastunut...tommoiset 10 tuntia viime näkemältä. Oikein hyvä...on enemmän aikaa paketoida lahjoja.
Oho..26.12 23:59,59 piti olla 😂On muuten ihan hiton hieno luukku lahjoineen. No ei ole keräilysettiä, kun en uskaltanut aloittaa.
Muistutuksena joulukalenterin Visasta että esim voittaja saa valita 2 vuosikertaa (32 pokkaria), 2 suuralbumia, 2 Maxia, 2 kronikkaa ja kovakantisen lännen sankari keräilysetin kaikkine kortteine ja tarroineen...vai onks teil kaikil nämä jo 🤔
On muuten ihan hiton hieno luukku lahjoineen. No ei ole keräilysettiä, kun en uskaltanut aloittaa.
Aikoinaan keräsin Jenkki purkka-kuvia "Musta Aukko" kirjaan...lopettivat sen ennekuin sain sen täydelliseksi. Tuli ikuisia traumoja. Siksi en hirveen helposti ala keräilemään mitään, jonka myynti saattaa loppua milloin vain.
Aikoinaan keräsin Jenkki purkka-kuvia "Musta Aukko" kirjaan...lopettivat sen ennekuin sain sen täydelliseksi. Tuli ikuisia traumoja. Siksi en hirveen helposti ala keräilemään mitään, jonka myynti saattaa loppua milloin vain.
Hei Mika, siitä on jo melkein 40 vuotta... nyt voisi jo olla aika yrittää uudelleen. 👍No purkkakeräilykuvia ei enää tehdä missään....siltä osalta peli on menetetty.
Tänäkin vuonna Italiassa ilmestynee kaksi color-Texiä ja kaksi Tex-Magazinea. Päälle 12 norminumeroa ja lisäksi Tex Willerin nuoruudesta kertovat pokkarit. Miten Egmont aikoo nämä kaikki mahduttaa Suomi-sarjaan? Pitääkö olla huolissaan?
Tänäkin vuonna Italiassa ilmestynee kaksi color-Texiä ja kaksi Tex-Magazinea. Päälle 12 norminumeroa ja lisäksi Tex Willerin nuoruudesta kertovat pokkarit. Miten Egmont aikoo nämä kaikki mahduttaa Suomi-sarjaan? Pitääkö olla huolissaan?
Janne mainitsi väri-Texien saamasta nurjasta palautteesta. En niistä innostu itsekään. Uusinta numeroa lukiessa (vielä kesken) rupesi mietityttämään, että kuka nuo tarinat värjää? Värit ovat näissä väri-Texeissä todella oudot. Jos esimerkkejä uusimmasta haluaa, niin esimerkiksi miksi Texin, Kitin, Carsonin ja Tigerin iho on kaikilla samaa ruskeaa, vaikka todellisuudessa Carsonin ja Tigerin ero on ollut suuri. Toinen hyvä kohta on maisema: taivaan sini on aivan liian haljua. Jos vertaa valokuvia "lännen" maastosta ja väri-Texiä, niin jälkimmäisen värityksen kontrasti on ihan huttua. Sarjakuvapuolella hyvä vertaus on se Punaparta-albumi, jossa väritys on paljon terävämpää ja luonnollisempaa. Samoin Tex-kirjastossakin on skarpimpi väritys.Itse olen pitänyt Tex Willer kirjaston väreistä. Tätä uusinta Texiä en ole vielä lukenut.
melko yhdentekevä ja pitkä takauma.Millä muotoa noin?Siinähän kerrottiin mestarin pako ja hänen opettajansakin kohtalo joten ns irrallisia lankoja ei jäänyt roikkumaan.
Millä muotoa noin?Siinähän kerrottiin mestarin pako ja hänen opettajansakin kohtalo joten ns irrallisia lankoja ei jäänyt roikkumaan.
Eikä pituus kuin 15 sivun verran, tuntui tosin pidemmältä kun ekan kerran lukaisin.
Paljon huonompiakin takaumia on nähty.
No silti koska proteus on nyt niin perinpohjin koluttu hahmolla ei voi olla mitään annettavaa toivottavasti oli menolippu junaan eikä saavu takaisin.
Minusta paon kuvaaminen ei ollut relevanttia, kun se ihan siinä alussa näytettiin.Makuasioita, minusta tuo oli ihan mielenkiintoinen kuvaus. Ja jos sitä ei olisi ollut tilalla olisi ollut mielikuvituksetonta pyssynpauketta sankarien lahdatessa palkkatappajia tai pihvien kehumista...
Tex 1/19: ei ole Ticci enää entisensä! Toki tästäkin pystyy ajoittain näkemään ne vahvuudet, joilla hän on aikoinaan kannuksensa piirtäjämestarina ansainnut, mutta hyvin on epätasainen lopputulos. Tietysti hän päihittää tälläkin tasollaan useat nuoremmat yrittäjät, vaikka ainakin tämän numeron perusteella vähän vanhoilla ansioilla mennäänkin.
Numeron 2/2019 sivulla 97 on kyllä karmaiseva esimerkki siitä, mitä väri-Tex huonoimmillaan on. Muutenkin ihmetyttää tuo värien suttuisuus. Esimerkiksi sivu 3 yläpiirros. Muuten hyvä piirros on pilattu suttuväreillä. Huolimatonta!
Onko tätä kansien kierrätystä ennenkin harrastettu?on sitä joskus:
Okei kiitti tiedoista, listalla olevia 70-luvun Texejä minulla ei ole mutta nuo 80-luvun Texit pitää tsekata.Meinas hermo mennä liitteiden kokorajoitusten kanssa, mutta pdf:ssä nyt alkuperäinen italialainen kuva sekä suomen versiot noista listaamistani. Joutui pilkkomaan osiin..
Toivottavasti tämä ei vaikuta työn halveeraamiselta, mutta sivulla 7 oleva Alex Raymondin piirros ei ole X-9-sarjasta, vaan Flash Gordonista ( 11.10.1935.)Ei toki, päinvastoin. Täytyy korjata omiin tiedostoihini (joskus:-) Mistä lie tuon tiedon aikanani löytänyt...
Hmm, uusimmassa numerossa (3/2019) puhuvat kakkostarinassa "pankkisiirrosta". Tokkopa liene ollut silloin käytössä...
Hmm, uusimmassa numerossa (3/2019) puhuvat kakkostarinassa "pankkisiirrosta". Tokkopa liene ollut silloin käytössä...
No mutta! Eikös se klisheisesti juuri tuolla Villin lännen aikoina syntynyt: wire transfer? Western Union sähkötti tilisiirrot.
Kuten Janne toisessa ketjussa hyvin kirjoittaakin (ketjuun ei muuten voi kirjoittaa, lukittu?), määrä heikentää laatua ja joudumme kestämään keskinkertaista ja kuraa entistä enemmän.
Piirtäjien taso vaihtelee liikaa ja suurin osa värillisistä on siedettäviä ja välillä luokattomia eli noiden jälkeen Gamba ja Cossukin tuntuvat huippupiirtäjiltä.
Uusi Mestari-tarina onkin sitten peräti neljän pokkarin pituinen
Mulla on tuo Supremo juttu jäänyt kokonaan lukematta.Tuo "vika" kannattaa korjata, kyseessä on ilman muuta yksi parhaista tarinoista tällä vuosikymmenellä.
Texin ja Carsonin sanailuille tuli repeiltyä aikaslailla. :)
Tai Proteus nyt saattoi selvitä, kuka tietää... ;)Toivottavasti ei selvinnyt. Viimeisin proteus oli ihan OK tarina mutta koska hahmon menneisyyskin koluttiin läpi perusteellisesti niin Proteuksella tuskin on enää mitään kiinnostavaa hihassa jollei käsikirjoitus kynäilijällä osu sitten todella nappiin.
Olisi makea ajatus, että Italian päässä mietittäisiin pari uutta arkkipahista, joiden tarkoitus olisi pysyä hengissä useamman seikkailun ajan. Onko joku muu willeristi samaa mieltä?
Mestarin tapauksessa klassikkostatuksen ratkaisee viimeinen osa.
Mestarin kohtaloa osasin ounastella. Suotta mokomaa enää elävänä napata, ja hyvä niin.Jeps, kolmannessa pokkarissa alkoi vahvasti vaikuttamaan kellot lyövät Mestarille. Sen verran vähän hahmoa käytettiin siihen asti että nyt on hahmo kirjoitettu saapasmäkeen.
8/2019:
Patin rooli oli päälleliimattu, mutta olisiko Boselli sitten vain lopulta halunnut väkisin käyttää sen ensimmäisestä tarinasta Bonellin tekemän uudelleenkirjoittamisen takia pudotetun idean.
Tuon äärimmäisen rasittavan ja vastenmielisen Mestari-tarinan jälkeen ...
Haluaisitko antaa vielä perustelut tälle, että miksi mielestäsi näin? Suurinosa varmaankin piti tuota hyvänä ellei erinomaisena tarinana.
Vielä pitäisi uusin Proteus ja viimeisin Musta tiikeri (Tiikerin kynsi jäi aikanaan hommaamatta) saada käsiin. Huolimatta siitä että Musta Tiikeri kolmosen loppu oli usealle pettymys. Samoin yritän löytää sen uusimman Jack Thunder tarinan, ja tietysti Supremon, jota on kehuttu kuluvan vuosikymmenen, tai ehkä jopa yhdeksi parhaimmaksi Tex tarinaksi yleensäkin. :)
El Supremo aivan ensiluokkainen sekä piirrokseltaan että tarinaltaan. Myös Yaman uusimmat metkut kannattaa lukaista 2017 vuodelta, Civitellin kuvittamana. Vuosikymmenen paras tähänasti on kuitenkin ollut ”Syvyyksien käärmeihmiset” 6-8/2015 Piccinelli/Boselli. Sille vahva lukusuositus. Tuolle Boselli saisi vielä joskus kirjoittaa jatkoa, hieno kauhuteemainen tarina. Tuon, Supremon, Mestarin ja Yaman lisäksi ehkä vuosikymmenen top5 vielä Vegasin lainvalvojat 2011! Saa toki kyseenalaistaa ja kertoa mitkä tarinat olivat parempia :D
Montako värillistä on tänä vuonna tullut, kasvaako värillisten texien osuus niin Isoksi ettei kannata ostaa koko vuosikertaa vaan vain mustavalkoiset painokset.Muistaakseni 3. Täällä ei myöskään väritekseistä sen pahemmin pidetä mutta tämän vuoden pokkarit olivat ihan menetteleviä.
Vaikka ihan kelpo tarina viimoinen Mestari oli, ei mielestäni mitään asiaa kuluvan vuosikymmenen top kymppiin. Jo mainittujen lisäksi tulee oitis mieleen Kuolleen Miehen Käsi, Tappaja Mondego ja Yuman vanki mitkä peittoavat Mestarin. Ja lisääkin varmasti löytyisi jos ottaisi niteet sorkkaan ja alkaisi selailemaan. Mestari oli kynäilty ylipitkäksi....
Mustan Tiikerin finaali oli ihan oivallinen, toivottavasti ei mitään marvelmaista ylösnousua tapahdu ja Tiikeri saa levätä rauhassa hyvään päätökseen loppuen.
kasvaako värillisten texien osuus niin Isoksi ettei kannata ostaa koko vuosikertaa vaan vain mustavalkoiset painokset.
Odotin innokkaana uuden Texin saapumisesta. Kun se saapui en ollutkaan niin innoissani.Ei siitä mitään hyötyä olekaan. Reklamoi Egmontille joka on suorassa asiakassuhteessa Postin kanssa. Egmont Kustannus antaa palautteen Postille saamastaan sopimuksellisesta palvelusta jos antaa. Tuskin hekään sitä tekevät yksittäistapauksen perusteella, mutta sitten kun näitä tulee tarpeeksi monta - ja varmasti tulee - niin asia voi olla toinen. Marssijärjestys on tämä. Reklamoida kuitenkin kannattaa.
Postimies oli taas runnonut Tex-paran ja lopputulos oli huono. Sen verran alkoi vatuttaa, että tein ensimmäisen vahinkoilmoituksen Postiin. Tuskin siitä mitään hyötyä ole >:(
Rujun kässärissä kuitenkin kummallinen johdonmukaisuusmoka liittyen Texin päättelykykyyn (ks sivut 46 ja 62).
Taitaa willerin saaminen tällä viikolla/tässä kuussa jäädä vain kaukauseksi haaveeksi -_-Saattaapi irtonumeroiden myynti moninkertaistua tällä viikolla... :laugh:
Siellähän tuo kaupassakin pötköttää hyllyllä, uusin Tex Willer. Saisivat Postin pomot antaa periksi palkanalennuksissaan, niin pääsisivät työntekijät tekemään hyvällä mielellä töitä eli jakamaan Tex Willerit asiakkaille. Onko joku eri mieltä?
Taitaa willerin saaminen tällä viikolla/tässä kuussa jäädä vain kaukauseksi haaveeksi -_-
Minä. Postihan on valtion firma ja hallituksessa ihan oma ministeri johtamassa tätä veronmaksajan omistamaa paskakasaa jossa posti heitetään roskiin ja asiakkaat raiskataan nurmikonleikkuun ohessa. Joko ministeri/hallitus/eduskunta/vaalikarja sanoo että miten homma toimii tai sitten koko omistusjärjestely ei toimi ja postin voisi yksityistää. Ministeri on aivan munaton ja piiloutuu postin johdon taakse, sosialisoitua firmaa koitetaan johtaa markkinavoimien ehdoilla, jos ei kunnon sosialismilla voi valtion firmaa johtaa niin myykoon valtio firman pois.
Posti liikelaitoksena tulee lopettaa. Epäonnistunut kokeilu. Posti pitää palauttaa valtion laitokseksi, jonka tehtävänä on vain ja ainoastaan postin jakaminen, ei voiton tuottaminen eikä nurmikon leikkuu. Karseaa että tällä hetkellä posti tavoittelee voittoa repimällä sen työntekijöiden selkänahasta ja samaan aikaan johtoportaalle maksetaan älyttömiä summia. Ja ei, kyse ei ole epäonnistuneesta sosialismista vaan epäonnistuneesta markkinatalouden mukaisesta kokeilusta.Tässä olen samaa mieltä...postilaiset takaisin valtion virkamiehiksi. Kunnon koulutus ja laatusertifikointi postin kantoon. Posti semmoiseksi kuin se ennen oli, jolloin postit kannettiin kotiin hyvässä kunnossa ja ajoissa. Postiin pystyi silloin luottamaan. Nyt postin työn laatu on ihan luokatonta.
Tässä olen samaa mieltä...postilaiset takaisin valtion virkamiehiksi. Kunnon koulutus ja laatusertifikointi postin kantoon. Posti semmoiseksi kuin se ennen oli, jolloin postit kannettiin kotiin hyvässä kunnossa ja ajoissa. Postiin pystyi silloin luottamaan. Nyt postin työn laatu on ihan luokatonta.
Ennen sarjakuvat tuli luukusta hyvä kuntoisina...nykyään ne on rikki tai kulmat paskana.
Valtio-omisteinen posti ei ole oikea yritys, vaan kilpailua vääristävä häirikkö. Ehkä ainoa ratkaisu on tehdä postista taas valtion virasto, johon kaadetaan vuosittain miljoonia veronmaksajien rahaa. Sitten siellä on varmaan niin hyvin koulutettuja postinkantajia, että he Texin osumatarkkuudella osuvat laatikkoon lastia vahingoittamatta.Hieman kummeksun tuota olettamusta, jota on myös joku Kokoomuksen kansanedustaja esittänyt. Mitenkä Postin tuottoisa toiminta muuttuisi kerta heitolla tappiolliseksi, jotka pitäisi tukea sadoilla miljoonilla? MOT-ohjelma tänään TV:ssä: "Perinteisen postin määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Postin mukaan logistiikka, eli erilaisten tuotteiden kuljetus ja varastointi tukee hupenevaa postipalvelua. Tilinpäätökset kertovat kuitenkin muuta. Pelkästään vuosina 2008–2015 Postin logistiikkapalvelut tuottivat yli 170 miljoonaa euroa tappiota. Samaan aikaan perinteinen postipalvelu tuotti lähes 500 miljoonaa euroa voittoa."
Nyt on ollut odottaessa aikaa pohtia viime vuosien Tex-pokkarien satoa, ja vaikka kuinka katselee Tex-lasien läpi niin maku on hieman hapan, muutamia loistavia tarinoita mutta muuten sylttyä, ehkä meikäläisen pitää ottaa taas muutaman vuoden "ero" perus-Texeistä, se on auttanut aiemminkin.
OT!
Menee muuten halvalla 2000-luvun vuosikerrat Huudossa, Torissa jne......sama kohtalo kuin Aku Ankka lehdellä ja Taskareilla? Ei näytä tavara hinnoista huolimatta liikkuvan. ???
Loppuihan se postilakko! Jotkut pitivät lakkoa oikeutettuna 700 henkilön palkkataistelussa, osa oli ja on sitä mieltä, että pyrkivät jatkossa minimoimaan postin palvelut. Kuulemma kuolevaa bisnestä.En tiedä onko syytä jatkaa tätä keskustelua enempää, mutta tämä jäi minua askarruttamaan. Sinänsä selvää suomenkieltä, mutta ajatusta en tuosta onnistu hahmottamaan. Mitähän mahdat Mosabacka tarkoittaa? Lakossa olleetko pyrkivät minimoimaan postin palvelut??
Toivottavasti oma numeroni tulee ehjänä perilleNo tänäänhän tuo uusin nro napsahti luukusta. Käytännössä heti lakon loputtua ja täysin ehjänä.
Pakko puuttua tuohon "pyydän uuden kappaleen"-systeemiin. Joku miussa mättää mutta ei vaan omatunto anna periksi pyytää tuotteen lähettäjältä uutta kappaletta, kun jakelija tekee paskaa duunia.Juu ei Egmont, Sanoma tai mikään muukaan kustantamo näitä omia tuotteitaan riko. Mun mielestä postiin ja muihin toimijoihin pitäisi saada semmoinen laatutakuu systeemi, että pyritään tuomaan se tuote kotiin asti oikeasti ehjänä ja mahdollisemman nopeasti. Jos tuote on rikki, niin siitä joutuu maksamaan se posti silloin.
Oma vikani varmaan mutta ei Miun oikeustajuni mukaan pitäis Egmontin korjata postin jakelijoiden välinpitämättömyyttä.
Ekku
Eli vaikka me toivotaan, että posti tulee kotiin ehjänä, niin pitää myös laittaa se luukku siihen kuntoon , että sen voi jakaa hyvässä kunnossa sinne kotiluukkuun.Ei kyllä luukusta pitäis olla kiinni kun on tuollainen perinteinen muovinen postilaatikko. Pari kertaa vuodessa olen uuden akun pyytänyt, muutamia ostanut kaupasta tilalle ja loppuihin tyytynyt. Priimanahan tuota ei juurikaan laatikosta löydä. Tex willer ja spider-man tuntuvat kestävän käsittelyä paremmin. Niistä vain noin yksi per vuosi niin huonossa kunnossa että tulee pyydettyä uusi. Mielestäni hyödyllisempi kuitenkin pyytää uusi kun tilauksesta maksaa kuin käydä postissa valittamassa ja jäädä ilman lehteä. Korvaava lehti vielä ihmeellisesti on yleensä se vuoden parhaimmassa kunnossa oleva kappale. Sitä en kyllä tajua miksi laatikko pitää sateella avata se posti kädessä ja imaista kannesta kaikki vesi postiin.
Mutta viime vuosina Postin taso on kyllä laskenut niin paljon, että vaikka olisi kuinka hyvä luukku, niin sittenkin lehti on huonokuntoinen.
Pakko puuttua tuohon "pyydän uuden kappaleen"-systeemiin. Joku miussa mättää mutta ei vaan omatunto anna periksi pyytää tuotteen lähettäjältä uutta kappaletta, kun jakelija tekee paskaa duunia.Noin se kuitenkin menee. Postille reklamoiminen on tuuleen huutamista. Sitä ei kiinnosta satunnaisen jakelutuotteen tuhoutuminen. Tuotteen kustantajaa se sen sijaan kiinnostaa.
Oma vikani varmaan mutta ei Miun oikeustajuni mukaan pitäis Egmontin korjata postin jakelijoiden välinpitämättömyyttä.
Alkusivuilla tapahtunut pöytäkeskustelu antoi ymmärtää, että Bondin perivihollisen Spectre toimi jo villissä lännessä. Blofeldin (tai dr. Evilin) kissa oli muuttunut apinaksi, mutta muuten kohtaus oli suoraan Bondeista tai Austin Powerista. Liekö ollut Bosellilta puhdas ryöstö vai tarkoituksellinen parodia.
Pakko puuttua tuohon "pyydän uuden kappaleen"-systeemiin. Joku miussa mättää mutta ei vaan omatunto anna periksi pyytää tuotteen lähettäjältä uutta kappaletta, kun jakelija tekee paskaa duunia.Niinikään tilaajan ei pitäisi kärsiä postin jakelijoiden välinpitämättömyydestä toimittaako lehti asiallisessa kunnossa tilaajalle. Ei tuo kestotilaushinta sentään niin edullinen ole että kannattaa telottu lehti hyväksyä hiljaisuudessa. Pienet kulumat vaikka eivät ole ok voi sietää koska eihän priimakuntoisena tilattua lehteä uskalla enää kuin toivoa saavansa nykyaikana. Kun joskus niin tapahtuu, aina se ollut mukava yllätys.
Oma vikani varmaan mutta ei Miun oikeustajuni mukaan pitäis Egmontin korjata postin jakelijoiden välinpitämättömyyttä.
Ekku
Mulla sama juttu.. Taso laskenut mielestäni tasaisesti hiipien vuosi vuodelta ja alkaa tuo tilakin jo loppumaan, niin päätin katkaista texin tilauksen.. Kenties sitten joskus uudestaan ja tuoreemmalla fiiliksellä :-\
Pyysin ennen tilauksen lopetusta vielä kuitenkin egmontonilta että voisiko sen saada kirjekuoreen niin tulisi paremmin ehjänä perille mutta ei onnistunut ja lopetin tilaukseni.Tänä vuonna ajattelin kokeille taas tilaamista mutta kun muistin minkä takia silloin lopetin niin laitoin kuitenkin ensin vielä kyselyn Egmontonille että voisiko Willerin saada kirjekuoreen,ei onnistunut ja tilaukseni jäi sitten tekemättä.Itse olisin vaikka valmis maksamaan vähän enemmän kun sen saisi vain ehjänä luettavaksi.
Onko kukaan selvittänyt paljon semmoinen kirjekuori maksaisis. Ei varmaan 50 senttiä enempää.
Kustantajien pitäisi todellakin miettiä tarkkaan tuon kirjekuoreen laittoa. Postin jako voi huonontua vieläkin enemmän. Kirjeeseen laitto olisi ainoa järkevä teko tässä tilanteessa. Torjuisi vähän Postin ninjojen sabotaasia.
Kirjekuoriin laittaminen tulisi kyllä hyvin kalliiksi. Tuskin postitusta hoitavilla painoilla on edes laitteita, jotka tuon voisivat hoitaa, joten jos ihmiset sujauttelisivat tuhansia tai kymmeniätuhansia lehtiä kuoriin joka postituskerta, menisi siihen aikamoisesta aikaa ja työvoimaa...Eletään 2000-lukua...varmaan koneet saataisiin myös laittamaan se lehti kirjeeseen.
Sitten on tietty se, että kirjeiden postitus on paljon kalliimpaa kuin lehtien postitus.
Ja nykyisin kun postitus alkaa muutenkin olemaan isompi menoerä kuin painatus, tarkoittaisi tuo helposti tilaushinnan merkittävää nousua.
Ja itse asiaan liittyen: uusin Tex putosi postiluukusta lakon jäljiltä viime perjantaina. Ja ihan ehjänä, kuten tavallisestikin.
Niin,ei tarvi kun yksi välinpitämätön jakelia joka jakaa 16 kpl rutattuja Lehtiä vuodessa samaan postilaatikkoon.Mukava kuulla että olette saaneet lehdet hyväkuntoisina,itselleni se ei ollut silloin mahdollista.Mahtaako vaurioiden syynä olla myös se että asuu kauempana Suomea ja että lehdet menee mahdollisesti monien käsien ja laitteiden läpi.Monasti samassa kaupassakin olevasta Tex pinosta saattaa kaikkien nurkat olla jo valmiiksi rutussa mutta kun menee R-kioskille mihin tulee vain muutama,niin ne ovat yleensä aina hyvässä kunnossa.Eikös maalla, jossa jaetaan postilaatikkoihin pitäisi olla parempikuntoisia lehtiä. Kun sen vaan sujauttaa sinne postilaatikkoon suoraan päältä.
Eletään 2000-lukua...varmaan koneet saataisiin myös laittamaan se lehti kirjeeseen.
Postin kanssa sovittaisiin, että kirje maksaisi saman kuin lehti...niiden takiahan tuo kirje on pitänyt laittaa, kun on niin luokatonta postinkantoa.
Joo lopetin tilaukseni viime viikolla, ja onnistuin myymään noita tuoreita Texjä alihintaan....Mikä oli "alihinta"?Noin 35€, ehkä 40€ on mielestäni kohtuuhinta siististä vuosikerrasta menneiden lähivuosien opuksista.
On kyllä paljon pitkiä tarinoita. Mahtaako alku kadota muistista ennen viimeistä osaa.
Uudestaan plärätty myös 16/2019 ja vaikutti kehnommalta. Pyssyttely kelmien kerholla oli hyvä kohtaus mutta eläinten käyttö apureina rajusti ylimitoitettu. Sai jo käytännössä naurettavat mittasuhteet.
Tämä viimeinen osa oli kyllä trilogian paras, käänteitä ja ruumiita riitti kuin Midsomerin murhissa.
Vuoden ensimmäinen numero ei ole kyllä tasoltaan hurmaa, Jaahas seuraavat 2-4 numeroa ilmestyvät väreissä, eipä tämä mieltä ylennä. Kolmeen numeroon voi heittää pinon jatkoksi tai lopettaa koko tilaus kuten kaverini teki enkä ihmettele yhtään. Olisipa toi kopiointi edullista voisi värilliset vetää musta valkoiseksi mutta kun tarinat on kuraa ei sitäkään kannata vaivautua.
Aiemminkin maininnut mielestäni nämä väriteksit pitäisi julkaista muussa formaatissa ja siirtyä 12 numeron "luonnolliseen" aikatauluun. vaikka 16 numeroa vuodessa kuulostaa mukavalta nämä väriteksit lykkäävät potentiaalisesti paremman materiaalin ilmestymistä kuukausikaupalla. No, on niissä välillä ollut ihan ok tarinoita ja niin huonoa teksiä ei ole vielä ilmestynyt että sen olisi lukematta jättänyt.
Ja viimeisestä numerosta. Oli selkeä hyppäys tasossa ylöspäin onneksi, mukavasti juonenkäänteitä ja toimintaa. Olisin tosin suonut texin kuuluisa vainu ei tässä tapauksessa olisi aistinut koiruutta vain rehdisti satania jr karkuun. Taitaa olla mustan tiikerin 2 pakoa ja mefiston oma viimeisin tarina olla kutakuinkin ainoat jossa kelmi päässyt karkuun jos ei lasketa niitä missä ollut syytä uskoa autuaammille metsästysmaille siirtymistä.
Ei kai ne lykkää, kun seikkailut tulisi vaan hitaammassa rytmissä. Satania-stooria olisi venattu loppuun kaksi kuukautta, nyt väli oli puolitoista kuukautta. Siinä kun olisi huonomman Mefisto-stoorin vuoro, niin parhaassa tapauksessa ooteltas parempaa tarinaa 5 kuukautta.Totta mutta tuo olisi se looginen ja "oikea" aikataulu ja erikoisjulkaisuina nää väriteksit ostaisin mieluusti. No tosin egmontilla on saletisti finanssipolitiikka laskettu. olet kyllä täysin oikeassa jos huonompi tarina ja venytetty saa sitä kärsiä pienen ikuisuuden >:D ^-^
Ensimmäisen tarinan sujuvuutta rasittaa Civitellin staattisen patsashahmot, joiden luonnollisuuden rippeet vie mukanaan epäonnistunut väritys.
-- Silti, pidän näistä lyhyistä jutuista tarinoidensa osalta paljon koska näistä puuttuvat tyystin ne uuvuttavat "Tex, Carson ja joku muu puhuvat 13 sivua putkeen ilman mitään varsinaista sanottavaa ja juoni ei etene"-kohtaukset.--
Luonnehtisin Nizzin kirjoittaman tarinan päätösosaa häpeälliseksi roskaksi.
Onko tämä Makua seikkaillut jossakin aiemmassa tarinassa?On. En tähän hätään jaksa etsiä kyseisen seikkailun# hyllystäni mutta meksikolainen pistolero opetti Makulla coltin käyttöä ja Makua toimi hänen oikeana kätenään bisneksissä joille luonnollisesti laitettiin stoppi.
En siltikään muuta arvausta vaan veikkaan Makua heittää lusikan nurkkaan...
Onko tietoa saako numero 5/2020 vielä jostain kun jäi nyt ostamatta tämän koronan takia.
Myöskään intiaanien hyökkäykselle postivaunuasemalle ei taidettu antaa mitään syytä?
Siksi on vielä liian aikaista sanoa, onko Rauchista hyväksi käsikirjoittajaksi.
Sitä on tottunut tiettyyn käytösmoodiin ja nyt sitä rikottiin jollain tasolla.
Toivotaan että tauko teki Nizzille hyvää ja että hän sai sinä aikana uutta puhtia. En itse ostanut uusinta Texiä mutta kaikesta päätellen siis mielenkiintoinen tarina menossa. 8]
Kymmeniä sivuja silkkaa ammuntaa, pari sivua juonta ja sitten taas kymmeniä sivuja ammuntaa jne.No, kohtuudella vaikka oletkin oikeassa täytyy sanoa ei kai tuossa ekan osan perusteella voinut muuta odottaa? Laivan sabotöörit vangittu tai nirhattu tarinan päähenkiköt kaikki laivalla ja oli jo tehty selväksi jokimatka vielä kestää ns oman aikansa...
Tex-vuosi 2020 alkaa olla takana. Kyllä oli uuvuttava vuosi. Julkaisuja oli aivan liikaa, ja hyvät muistikuvat menneistä tarinoista vähissä. Ihan hyviäkin tarinoita toki oli välissä. Tätä se nyt on, kun laatu korvataan määrällä. Tuskastuttavaa. Ei meinaa ehtiä lukea ja hyllystäkin tila loppuu. Ja jälkeenpäin ei muista lukemaansa.
Tarinaa sen enemmän kommentoimatta, pakko todeta, että tässä numerossa 16/2020 on erotiikkaa enemmän kuin Tex Willerissä konsanaan vuosikymmeniin. Jopa lähes alaston nainen, mutta ei toki Texin kanssa. Vai tuleeko jollekin mieleen tarina, jossa on ollut vielä enemmän erotiikkaa tai alastomuutta?
Alkaa kylläkin olla turhan pitkä aika kun viimeksi willerissä ollut erittäin lujatasoinen kertomus, nähtäisiinkö sellainen tämän vuoden aikana...Toivottavasti.
Voisikohan Egmont harkita ensi keväänä näiden ColorTexien sijasta julkaisevansa vaikkapa tätä Speciale Tex Willer sarjaa:
https://shop.sergiobonelli.it/fumetti/2021/01/18/albo/un-uomo-tranquillo-1008851/
Saataisiin kolme 128 sivuista mustavalkonumeroa värinumeroiden tilalle.
Nythän Italiassa julkaistaan myös Tex Willer libri, yli 300 sivuinen opus, jossa on käsittääkseni nuoren Texin seikkailu seminolien parissa.
Aivan järjentön uusien tarinoiden tulva.
Minä taas tykkäsin kuvituksest aika paljonkin. Mutta tuo Texin vainu vähän mietitytti minuakin. Toisaalta arvasin heti, että Lindon on Proteus, joten olisi ärsyttänyt vähän se, jos Texiltä olisi jäänyt niin ilmiselvä asia huomamatta. Onhan hänellä kuitenkin ollut jo monta kertaa tilaisuus oppia Proteuksen metkut. Mutta jotain ovelaa käännettä minä olisin tähän kaivannut. Nyt mentiin liian suoraviivaisesti. Mutta ehkä se käänne saadaan seuraavassa osassa.. Juurikin tuo Ramellan upea kuvitus teki tarinasta miellyttävän, vaikka kuten moni jo toi esille niin tarina oli ihan epälooginen. Mut mä nautin! Tästä tuli mun suosikki proteustarinoista. Lähiaikoina tulossa kai Ramellalta uusi stoori
Mikäköhän idea näissä Texittömissä Texeissä on.
Uusin myynnissä oleva Tex Willerin kuvituspuoli oli minulle pienoinen pettymys. Katsoin kuka oli tarinan piirtäjä. Piirtäjä oli jos oikein muistan Rubini??! Joku voi tarkistaa muistinko oikein.
Jotenkin hänen tyylinsä piirtää ei mielestäni sovi tuollaiseen formaattiin, jossa ruutukoko ei ole kovin laajapintainen. Ehkä hänen taiteensa tulisi paremmin esille kenties suuralbumeissa. Nyt ruudut olivat tukkoisenoloisia ja jokin vaan puuttui.
Kävin kurkkimassa Bonellin sivuilta, mitä on tulossa ja positiivista on se, että sieltähän puskee kunnon tarinaa. Välillä olen toivonut, että värilyhärit tulisivat erillisinä paketteina, koska niiden taso vaihtelee umpisurkeasta loistaviin tarinoihin. Huolimatta siitä, että se voisi tarkoittaa perussarjan vuosittaisen numeromäärän puristamista 16 niteestä pienempään.Samaa mieltä. Noiden värilyhäreiden tilalle toivoisi melkeinpä mitä muuta matskua tahansa. Mutta positiivista on että kunnon tarinaa on värinumeroiden jälkeen tulossa.
Mitä tulee uusimpaan eli Suolajärven hirviö-tarinaan, se on minusta pätevä tarina. Lukijalle toki syötetään lähes väkisin sitä, että hirviö olisi läheisen varuskunnan upseeri, mutta kirjoittaja voi toki huijata lukijoita ja Siats onkin aivan joku muu henkilö. Nimittäin ketä ovat Siatsin kaverit?Uusin vaikuttaa hyvältä kieltämättä, toivottavasti nimenomaan lukijaa viedään tässä harhaan. Benevento on hieno kuvittajana kyllä. Ehkä jopa top5 kamaa jos jätetään pois ne kuvittajat joilta tulee nykyisin tarina kerran kymmenessä vuodessa (Villa, Cestarot jne).
Toi teksien huono kunto postauksessa on kyllä tärkein syy miksi ei tule koskaan tilattua Tex Willeriä. Jos postaukset olisi paremmassa maineessa heti tulisi tilattu. Itsellä on ulko postilaatikko ja siinä on välillä muukin posti likomärkänä.
Minulle suurinta jännitystä normi-Texiin tuo nykysellään se, kuinka rutussa posti sen kulloinkin toimittaa. Viime numerosta oli päädyn yläosa useamman sentin irti, uusimmasta alaosa. Tietysti pitää taas soittaa egmontiin ja pyytää ehjä tilalle (joskus nielen tappion ja ostan lähikaupasta uuden tilalle). Eihän tämä toisaalta ole iso vaiva, mutta pistää miettimään, kuinkahan suuri osa painoksesta tärvääntyy korvauskappaleiden toimittamiseen.
... lienee luvassa odotettu Cestarot-Boselli Mefisto-tarina. Nimeltään näemmä ”il manicomio del dottor weyland”
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2021/09/07/albo/alla-ricerca-delle-navi-perdute-1020737/
Ensin Bruzzo-Bosellin 4 osainen Erebus -tarina. Bruzzo näyttää esimerkkikuvien perusteella kehittyneen. Intiaanikohtauksesta tulee jopa Ticci hieman mieleen. Liekkö sieltä esimerkkikuvia katseltu.
Ei natsannut.Voi he*lvetin posti Helsingissä ei voi toimia sitten tänäänkään koska siirrytty jakoon 5 krt/2vk.ksiä.
Todella tyylikäs kansi uudessa teksissä ja hyvä oli pokkari muutenkin.
Onkos ennen ollut tarinaa, jossa ei ole mukana Texiä tai Kitiä, tai Carsonia tai Tigeriä?
Onkos ennen ollut tarinaa, jossa ei ole mukana Texiä tai Kitiä, tai Carsonia tai Tigeriä?
Intiaaneihin keskittyviä tarinoita on (jos ei muisti petä) ilmestynyt viime vuosina harvakseltaan ja Vihollisen Nuolet kiinnosti aika tavalla. Rujun kynäilemä kertomus vaikuttaa varsin kelvolliselta ja Priscon taide vaikka ei mitenkään silmiä hivelevää ole ajaa aasin sen verran hyvin ettei valittaa tarvitse.Joo hyvän intiaanitarinan alku. Piirrosjälki ei ollut aivan parasta, muttei huonoakaan. Hyvä tarina kyseessä! Tarinan loppukin oli mukavaa luettavaa.
Löytyi lehtipisteestä.Joo lehtipisteessä oli tänään myynnissä. Toivottavasti tulee postissa huomenna tai perjantaina.
Joo lehtipisteessä oli tänään myynnissä. Toivottavasti tulee postissa huomenna tai perjantaina.
Meillä posti ei kulje tiistaisin, muina arkipäivinä kulkee.Täällä menee joka toinen viikko ti&to ja sitten ma-ke-pe. Jos olisin tiennyt Mefistoa ilmaantuu noin paljon olisin jättänyt tarjoustilauksen väliin ja siirtynyt tilaajaksi vasta black fridayna.
Uusi Tex näyttää todella hienolta ja tarinassa on tunnelmaa. Mitkäkös Mefisto-tarinat tässä välissä on tullut tuon Mefiston varjon jälkeen? Siihen asti ne ovat plakkarissa, mutta sitten tieto hämärtyy. Pari nyt ainakin, mutteivät ilmeisesti ihan niin tasokkaita? (Alkupään Mefisto-tarinat ovat mielestäni koko Tex-bibliografian huippuja.)2 niitä on tullut(joku korjannee jos erehdyn ja niitä enemmänkin). Mefiston henkiinheräämistarinan numeroa en muista enkä omista mutta se oli aika huono. Sen sijaan numerosta 2017/6 alkanyt Yaman Merkki(mukana Mefistokin pienessä osassa) on mielestäni erinomainen. Plussana siitä Yamalla on myös kyvykkäämpiä apureita kuin massoittain lahdattavia afroja, hualpaita ja inkoja( vai mitä olivatkaan).
Edit;Voi kerpele, eipä tietenkään. Tuo on se (tiedostettu) riski kun tilaat lehtiä voi tulla ajallaan(joskus aikaisemminkin) tai hemmetin paljon myöhässä ja missä kunnossa. Olisi hullun hommaa näissä olosuhteissa tilata normaalilla hinnalla mutta tarjouksina ei verenpaine sentään tappiin nouse.
Eipä tullut perjantainakaan lehteä, laitoin palautetta chatissä Egmontille, sieltä vastattiin että viivettä postissa…no niin on.Mulle tuli tänään. Nyt on luettukin! Hyvä alku tarinalle :)
Eipä tullut perjantainakaan lehteä, laitoin palautetta chatissä Egmontille, sieltä vastattiin että viivettä postissa…no niin on.Saapui tänään vaikka jakelua ei pitänyt olla. Paikkaavatkohan sitten viivettä ylimääräisellä kierroksella. Yläkulma taittunut mutta se nyt aivan samantekevää koska eilen puodista hankittu tuliterä ja lukukappaleeksi tämä jokatapauksessa jää.
Tämä laadukkaampi tarina on varmaan saanut satunnaisetkin Texin lukijat liikkeelle.Erittäin todennäköistä. 2017 Yamatarinaa jouduin etsimään jonkin aikaa, olikohan 3s vai 4s myyntipiste kun natsasi. Olin silloin putkiremppaa evakossa ja en halunnut tilauksen olevan voimassa silloin.
Hauska juttu tuosta uusimmasta Willeristä. Pietarsaarenkin Prismaan tuli tuo uusi lehti 14.9 julkaisupäivän mukaan, kuten on aivan normaalia. Liekö noita tullut hyllyyn se 7-8 kpl, näin olen aiemmin arvellut niitä olevan kulloisenkin numeron pinossa. Seuraavana päivänä aamupäivällä sain juuri ja juuri omani, kun otin sen viimeisen hyllystä. Onneksi en jättänyt hankintaani yhtään myöhäisemmäksi. Tämä laadukkaampi tarina on varmaan saanut satunnaisetkin Texin lukijat liikkeelle.Ja taas poimin matkaani viimeisen kappaleen
Hopsistakeikkaa. Tällainen oli ilmaantunut erääseen saapasmaan facebook-ryhmään! Pienellä varauksella pitää suhtautua etenkin loppupään osalta.
Jos pitää arvata, niin muutokset johtuvat piirtäjien vauhdista. Joku piirtää odotettua nopeammin, joku taas syystä tai toisesta jää jälkeen odotetusta,Joo itsekin veikkaisin että tämä on se suurin vaikuttava tekijä. Toki kyseessä tuskin on mikään virallinen lista, vaan ehkä ennemmin joku Italian fanien tekemä arvaus tms sen pohjalta mitä tarinoita on tekeillä.
^^ Listaan ei ole luottamista ja Bonellin sivuilla ei ole ainakaan vielä mitään mainintaa tuosta. Mutta lienee ihan uusi, sillä perussarjassa ei taida ikinä olla uusintoja.Joo kyllä uusi Musta tiikeri -tarina on tulossa jollain aikataululla juurikin Venturi/Boselli kaksikolta. Tuosta on näytesivuja ollut jo useasti Bosellin instagramissa esillä.
Joo kyllä uusi Musta tiikeri -tarina on tulossa jollain aikataululla juurikin Venturi/Boselli kaksikolta. Tuosta on näytesivuja ollut jo useasti Bosellin instagramissa esillä.
Mitäs noista listalla jäljellä olevista odotatte eniten?
Kadonnut poliisipäällikkö, Villan piirtämä. Olisko ollut vuonna 1993.
Joo kyllä uusi Musta tiikeri -tarina on tulossa jollain aikataululla juurikin Venturi/Boselli kaksikolta. Tuosta on näytesivuja ollut jo useasti Bosellin instagramissa esillä.
Samasta lähteestä voisin listata muutamilta piirtäjiltä tulevia:
-Piccinelli - Piirtää toista Texin ja Zagorin yhteistarinaa, suomessa se ensimmäinenkin on näkemättä.
-Dottilta tulossa Texin/Carsonin nuoruusvuosille sijoittuva suuralbumi
-Del Vecchio tekee pitkästä aikaa perussarjaan ”vanhaa texiä”
Nämä nyt viimeksi ollut siellä näytillä
Ja sitten tämä Tex/Zagor kuvio, alkaakos näitäkin tulemaan joka vuosi?
Ohoh! Sen olen toki tiennyt että Yksinäinen kostaja siellä aikoinaan julkaistiin mutta että Zagoria on julkaistu myös.
Eikä tainnut olla Carson mukana Patagoniassakaan.
Parasta Mefistoa koskaan
näytekuvia katsoessani on ajukoppaani luikerrellut harmittava toteamus, että olisivat Cestarot saaneet kuvittaa kokonaisuuden loppuun saakka.
Komppaan tätä. Cestarojen ne muutkin tarinat (Sateinen yö ja se 2-osainen juttu) ovat todella silmäkarkkia
Ai niitä on siis kolmaskin? Mitkä numerot?
Samaa mieltä ainakin kuvituksen osalta (eikä se tarinakaan nyt ainakaan vielä takkua).Samaa mieltä. Civitelli on hyvä, mutta ei millään saa samanlaista tunnelmaa aikaan kuin Cestarot. Eikä noin pirullisen näköistä Mefistoa.
… että olisivat Cestarot saaneet kuvittaa kokonaisuuden loppuun saakka.
Sitten vähän myös häiritsi tuo kirjoituksellinen ratkaisu, että pahiksilla on taas käytännössä koko jengi vankeinaan (vähän kulunut idea, monestiko ainakin osa porukkaa on Mefiston vankina ollut?) ja super-rikollinen Mefisto jättää itse Texille veitsen, että pakenehan nyt tälläkin kertaa.
Olisikohan tarinaa voitu tiivistää vaikka viiteen pokkariin.No, katsotaan nyt. Voi olla että saadaan nauttia 7 pokkarin verran ;D
Kannuksen juna aseman vieressä olevasta divarista ostettiin pussikaupalla puuttuvia numeroita joskus vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Sen jälkeen huuto netistä loput vuosikerrat ja yksittäiset puuttuvat.Juu tuolta Kannuksen divarista mäkin ostin Texejä teinipoikana. Täällä Kokkolassa oli Agatha niminen divari, joka loppui pari vuotta sitten, sieltä tuli kans ostettua texejä ennen Huuto.nettiä. Asuin tuossa välillä Jyväskylässä ja siellä oli useampi vanhoja kirjoja myyvä liike, saattoivat myydä texejäkin.
Mitäs mieltä muut tästä uusimmasta?
Ainut, mitä jäi vähän kaipaamaan oli Padman muistelokohtaan tietoiskut, että mistä pokkarista kyseinen tarinan pätkä löytyy.
Painajainen alkaa numerosta 9/1977.Ja kronikassa 37 tai 38.
Täällä on ollut puhetta italialaisten kitkerästä kritiikistä nykyistä tarinaa kohtaan, olletikin Civitellin tarina osuudesta. Liekö Italiaanojen kitkerä kritiikki ollut kuitenkin ylimitoitettua?
Ufot ja zombit puuttuu.
Italiasta muuten kantautuu kitkerää kritiikkiä tälle Mefisto-kokonaisuudella. On kuulemma itseään toistava ja liian pitkä tarinakokonaisuus. Varsinkin Civitellin tarinaosuutta moititaan puuduttavaksi, vaikka taidetta toisaalta kehutaan. Myös mietitään, montako vakkarilukijaa Tex menetti lopullisesti tämän tarinan aikana. Enpä muista ihan noin jyrkkää Texiin liittyvää tekstiä pitkään aikaan lukeneeni. Tälle siis ihan oikeesti nauretaan. Olisko Boselli syyllistynyt lukijoiden aliarvioimiseen?
Ja tarinassa Vihreä kuolema 1971 (en nyt muista numeroita) ja Nicolon piirtämässä tarinassa Kadonnut maailma 1987 taisi olla myös ulkoavaruuden muukalaisia. Ensimmäisenä mainitussa tarinassa tuo muukalainen ammuskeli muistaakseni ihmisiä jollain sädepyssyllä. Tuo tuntui aika oudolta, mutta jännällä, raikkaan erilaisella tavalla melko scifiltä varsinkin villiin länteen sijoitettuna kun joskus kakarana aikanaan tuota luin. ;D
Mitä uutta tähänkin sarjaan vielä voisi saada 70 vuoden jälkeen?
Itse olen pitänyt noita intiaani tarinoita tylsimpinä..Minä taas pidän intiaanitarinoista! Juuri monen pokkarin mittaisia tarinoita, missä on paljon intiaaneja. Toivon mukaan nykyinen runsas tarjonta pokkarit, Nuori Tex Willer, Kirjasto, Kronikka, Maxi, värialbumit, suuralbumi, olikohan siinä kaikki...jatkuvat Suomessa pitkään.
Tänä vuonna taitaa väri numerot ostamatta kun tulee yksitellen ostettua.
Uusin Tex tipahti eilen postiluukusta. 3 värilyhäriä tuntuivat auttamattoman lyhyiltä todella pitkän Mefisto-seikkailun jälkeen.
Jos näitä ei olisi ympätty perusarjaan voisi jäädä jopa ostamatta, mutta kun Tex tulee tilattuna niin tulee ne sitten luettuakin...
Uusin Tex tipahti eilen postiluukusta. 3 värilyhäriä tuntuivat auttamattoman lyhyiltä todella pitkän Mefisto-seikkailun jälkeen.
--
Intiaanitarinoita on kahta sorttia.
Toinen on se perinteinen, jossa seikkaillaan intiaanien mailla, kohdataan kapinallisia tai sitten yritetään estää kunnianhimoista upseeria aloittamasta sotaa yms. Ollan hiukan stereotyyppisiä ja yksityiskohdilla ei niin väliä, esim kaikki asuvat teltoissa ja pitävät sulkia päässään riippumatta heimosta.
Sitten on se toinen modernimpi tyyli, johin ujutetaan faktoja intiaanien kulttuurista, heimojen eroista, ja usein niissä on jokin päähenkilö, josta yritetään luoda mahdollisimman uskottavaa henkilöä ja joka ehkä perustuu todelliseen henkilöön. Usein Tex on niissä täysin sivuosassa.
Ensimmmäinen laji on yleensä hyvää, koska mennään seikkailun ehdoilla. Jälkimmäiset ovat raskaita ja tylsiä, kuin oppikirjoja, joita on yritetty hiukan elävöittää.
--
Voisiko joku ystävällisesti kertoa, missä numerossa tuo nyt pyörivä seikkailu alkoi?
D
Tänään tipahti postiluukusta pokkari 3/2023. Ihan luettavat kolme värillistä lyhäriä! Tunnelmaa oli ihan kivasti, vaikka toki olivat lyhyitä tarinoita. Keskiviikkona tulee uusi värialbumi. Toivottavasti on tunnelmaa myös, vaikka albumi on aika lyhyt.
Uusin Tex tipahti eilen postiluukusta. 3 värilyhäriä tuntuivat auttamattoman lyhyiltä todella pitkän Mefisto-seikkailun jälkeen.
Jos näitä ei olisi ympätty perusarjaan voisi jäädä jopa ostamatta, mutta kun Tex tulee tilattuna niin tulee ne sitten luettuakin...
Olen monen muun kanssa samaa mieltä että Mefisto pitäisi nyt olla käsitelty.
Monen täällä kommentoineen tavoin uumoilin minäkin tätä lähes 800 sivun (!) eeppistä tarinakokonaisuutta lukiessani
Tämä lienee tarina johon viitattiin Billin veljekset maksissa...
Intiaanitarinoista puheen ollen, nuoren Texin puolella on ainakin tulossa 6-osainen eepos Cochisen menneisyydestä.
Italiassa on nyt tulossa huhtikuussa "Ritorno a Redrock" -nimellä kulkeva tarina perussarajaan. Ruju/Rossi kaksikolta. Eli onko suomeksi jotain "Paluu Redrockiin" tai sinnepäin. Jos on niin ollaankos siellä Redrockissa käyty joskus ennemminkin?Vähän piti itsekin kaivella, kun ei suoraan soittanut mitään kelloja. Kyseessä on vähän ehkä yllättäenkin vanha GL Bonellin/Nicolon tarina Kultakaupungin konnat 15-16/1980. Itsellä ei kyllä muistikuvaa tuosta alkuperäisestä tarinasta, joten täytynee lukaista pohjalle ennen jatko-osaa. Ihan kaikkeen tehdään kyllä jatkoa nyky-perussarjassa, joten lienevät ideat käyneet oikeasti vähiin.
Vähän piti itsekin kaivella, kun ei suoraan soittanut mitään kelloja. Kyseessä on vähän ehkä yllättäenkin vanha GL Bonellin/Nicolon tarina Kultakaupungin konnat 15-16/1980. Itsellä ei kyllä muistikuvaa tuosta alkuperäisestä tarinasta, joten täytynee lukaista pohjalle ennen jatko-osaa. Ihan kaikkeen tehdään kyllä jatkoa nyky-perussarjassa, joten lienevät ideat käyneet oikeasti vähiin.
Olikohan muuten ensimmäinen kerta, kun kyseinen *ulkku sana vilahtaa Texissä?? :laugh: Ollaan kuitenkin vielä aika kaukana Deadwoodin meiningistä :angel:
Ei kyllä tuota sivulta 33 löytyvää "kusipää"- sanakaan löydä näistä opuksesta helpolla. Nyt on oltu rohkeasti liikkeellä :DEn muista ainankaan tältä istumalta. Lievempi ilmaisu "pisipää" on joskus sanottu. P*skiainen kai joitakin kertoja mutta harvinainen taitaa tuokin olla.
10/2023, Hulluuden Mesa:
Tarina alkaa lupaavasti, tulee hiukan samanlaisia tunnelmia kuin siinä klassisessa Kivien Herra-tarinassa. Mutta sitten jo sivulla 14 se mennään osittain pilaamaan, kun luonnontieteellinen mysteeri tuntuu menevän yhtäkkiä Mefisto-tyylisen magian puolelle.
Ihan ok tarinan lopetus 13/2023. Ei nyt mikään mestariteos kokonaisuudessaan, mutta ihan luettava tarina.En ole vielä lukaissut Tuomio vailla valitusoikeutta mutta ylläri oli alunperin originaalille tehtiin jatkoa(hyvä perustarina, kullankaivaja ja kaupungin kieroja mahtimiehiä) ja varsinkin kuinka hyvä ensimmäinen pokkari tässä uudessa näkemisessä oli.
Tex aikanaan ampui El Muerton, niin ei hän siinäkään tutkinut ruumista, vaan lähti pois oletettuaan tämän kuolleen. Aivan kuten tämän pankkiirinkin kohdalla. Ehkä jonain päivänä tulee El Muerton paluu, joka alkaa, kun hän tekee selvää hänet hautaamaan tulleesta mainarista...
Veriveljet oli varsin kelvollinen pokkarin mittainen kertomus. Yllättävän paljon tapahtumia sai kirjoittaja mahtumaan tuohon sivumäärään. Vaikka moni piirtäjä taiteilee hahmot Fontia paremmin jotenkin pidän hänen tyylistään aika tavalla ???Yllättävän vähän vanhentuvan Fontin kuvitus haittasi. Ihan yksittäisissä ruuduissa vaan, suurinosa oli varsin ok.
Veriveljet oli varsin kelvollinen pokkarin mittainen kertomus.Minäkin pidin. Yhteen pokkariin oli saatu paljon tarinaa. Fontin kuvitus ihan ok, vaikka ei kaikista parasta olekaan.
Veriveljet oli varsin kelvollinen pokkarin mittainen kertomus. Yllättävän paljon tapahtumia sai kirjoittaja mahtumaan tuohon sivumäärään. Vaikka moni piirtäjä taiteilee hahmot Fontia paremmin jotenkin pidän hänen tyylistään aika tavalla ???
Fontissa on jotain Ivo Milazzoa ja Hugo Prattia. Tykkäsin myös tästä sujuvasta pikkutarinasta. Seuraavaksi olisi ilmeisesti tulossa Pasquale Del Vecchion taiteilemaa susimiestä. Onkos tämä sama tyyppi, joka joskus ollut myös Fontin kuvittamassa seikkailussa?
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/10/23/albo/tex-magazine-75-1023809/
Nyt kun mainitsit, niin Muerto tottakai mukana seuraavassa Tex Magazinessa :)
Wolfman elää! on ihan hyvä aloitus...Minäkin tykkäsin Wolfman-tarinan aloituksesta. Ensi viikolla onkin sitten tarinan loppu!
Ikävä kyllä, digimateriaaleissa tms on kyllä käynyt Egmontilla nyt joku kämmi, sillä muutama sivu pokkarin alusta on aivan suttua. Puhekuplat ovat selviä joten painovirheestä ei liene kyse, ja siksi arvelen että koskee koko painosta. Pikaselauksella sivut 5,7,8,9 - tsekatkaa toki onko teillä vastaavaa.
Tykkäsin tarinasta ja suttuisuuskaan ei haitannut. Yleensä jätän väritarinat lukematta.
Yleensä eka numero ei ole värillinen, mikäs nyt! ???
Yleensä eka numero ei ole värillinen, mikäs nyt! ???
On todellakin epätarkkuutta kuvissa.Jep. Reklamointiin menee, aivan liikaa kuvia pilalla...Osasta ei saa juuri mitään selvää.
Pikku hiljaa tässä käy niin että kaikki texit on värillisiä! Mielummin niin että palattaisiin kahteentoista kappaleeseen vuosi jotka kaikki olisi mustavalkoisia, niistä sitten maksettaisi sen mukaan.Minulle sopii tämä 16 numeroa vuodessa, joista tavallisesti neljä on värillisiä. Tämä 1/2024 oli juhlanumero, niin kait siksi värillinen.
Ikävä kyllä, digimateriaaleissa tms on kyllä käynyt Egmontilla nyt joku kämmi, sillä muutama sivu pokkarin alusta on pikselöitynyt/kuvat epätarkkoja. Pikaselauksella sivut 5,7,8,9 - tsekatkaa toki onko teillä vastaavaa.
Pikku hiljaa tässä käy niin että kaikki texit on värillisiä!
Kuulostaa ehkä rienaavalta, muuta katsottuani noita italian mustavalkoruutuja ja totesin, että ainakin tässä tarinassa Villan taide toimii paremmin väreissä.
Luin tuon tarinan siis vasta tänään. Ikävä kyllä painoasussa mätti jokin muukin kuin alkusivujen pikselöityminen. Tässä oli nyt monella sivulla jokin kohdennusvirhe Villan viivojen ja ilmeisesti värityksen kanssa. Monessa kohdassa näytti kuin olisi ollut apuviivat eli Villan terävä viiva ja siinä vieressä hämärämpi viiva. Niiden väliä oli vajaa milli, mikä riitti tekemään kyseisistä sivuista melkoista suttua. Jos muilla on samaa, niin katsokaa esimerkiksi sivua 97 ja verratkaa sivuun 99. Melkoinen ero tarkkuudessa. Sivulla 97 ongelman näkee jo katsomalla kuvaruutujen reunaviivoja; näkyy selvästi kaksi vierekkäistä viivaa. Kylläpä harmittaa!
Joo, mielestäni koko numero on aika pilalla.
Kävin ostamassa uuden väri Texin kaupasta. Muutama alku sivu oli vähän suttuisempi (ei haaleampi) verrattuna muihin teräviin ja laadukkaisiin kuviin. Muuten ei mitään vikaa. Mahtavaa väri Villaa. Alla kuvaa omasta kappaleestani.
Eli selvästikin jokainen kappale ei ole samanlainen.
Olin aikoinaan mieltä värinumerot pitäisi julkaista erillään perussarjasta mutta vuosien varrella alkanut kallistumaan kannalle nykyinen systeemi ehkä sittenkin parempi. Uusi pokkari vaihtelevasti 3-4 viikon välein on parempi kuin kerran kuukaudessa saapuva lehdykkä.
Ikävä kyllä myös numerossa 3/2024 painojälki on joillakin sivuilla huonoa. Sama värien kohdennusongelma kuin kahdessa edeltävässä numerossa. Lähes satavarmasti myös seuraavassa numerossa. Ainakin minulla lukunautinto meni pilalle, kun näitä sivuja alkoi tulla vastaan pokkarin puolivälin jälkeen. Muutenkin tällaisella huokoisella paperilla muste leviää, ja sitten kun vielä piirroksille tulee varjokuvat kohdennusvirheen takia, niin lopputulos on tosi surkea. Toivottavasti painopikka vaihtuu tai sitten ei tehtäisi näitä enää värillisenä, jos kerran ei onnistu.
Palkkamurhaaja oli tarinana oikein viihdyttävä, eikä siinä ollut edes vielätätä virhettä, joten jotain hyvää sentään.
Joo oli ihan ok tarina! Keskiviikkona ilmestyykin uusin värialbumi.
Tarinakin oli ihan OK.
En tiedä mitä ajatella...
En omista kahta ensimmäistä MT tarinaa mutta ainankin edellisen piirsi Venturi ja ihan hienoa on taide.
Olikos Venturi piirtänyt jonkin aiemman mustatiikeri tarinan?
En omista kahta ensimmäistä MT tarinaa mutta ainankin edellisen piirsi Venturi ja ihan hienoa on taide.
Vähän ontui selitys miten Tiikeri on yhä elossa mutta parempi toki näin kuin vaikkapa mustan magian avulla herätetty henkiin.
Tämä oli nyt tietojeni mukaan viimeinen seikkailu, jonka tekemisen Sergio Bonelli oli aikoinaan Bosellilta kieltänyt. Mutta niin vain Boselli on ne kaikki toteuttanut, mikä kertoo mielestäni kunnioituksen puutteesta. En tiedä, mikä Bonellia on aikoinaan kismittänyt Mustan Tiikerin hahmossa, mutta tällä kertaa korostettiin enemmän rodullista tasa-arvoa kuin ennen ja Tiikerille annettiin annettiin muutama järkeväkin repliikki liittyen myös Texiin. Ehkä se sterotyyppisen paha itämaan julmurista luotu kuva on ollut kivenä Bonellin kengässä, ja ehkä se Boselli on saadun kritiikin pohjalta nöyrtynyt hiukan pehmentämään hahmoa. Ehkä.
Piti oikein edellisestä tarinasta tarkastaa, että kuinka kaikki kävikään siinä lopussa, ja en havainnut ristiriitoja tähän uuteen aloitukseen. Silloin vuosia sitten ei näytetty kunnolla, mihin kohtaan luoti upposi, mutta nyt näytettiin, että käteen.Olisi melkoinen ihme jos Proteus jos ei tekisi paluuta sitten joskus. Hänen mahdollinen autuaammille metsästysmaille siirtyminen oli epävarmempaa kuin Tiikerin.
Proteushan jäi muistaakseni täyttä vauhtia etenevän junan alle, tiedä sitten miten tuosta voisi selviytyä...
Mutta viime vuosina on kyllä ollut paljon näitä toistuvia vihollisia. Mefisto, Yama, Proteus, Mestari, Satania (tavallaan), Tiikeri... Vieläkö näitä riittää ;D
Kiinnostavaa olisi kuulla mitä muita aiheita Sergio sitten on laittanut pannaan?
Vielä on lukematta tuo Jack Thunderin viimeinen tarina. Mitä nyt kerran pikaisesti vilkaisin lopputarinan viimeisiä sivuja. Tämän herran poistuminen saapaskukkulallehan oli täysin selkeä, eli tuskinpa palaa enää ikinä.Sama juttu wolfmanin kanssa. Jos ei Texin luoti hoitanut asiaa niin viimeistään sortuma kaivoksessa ja näyttiin kivenjäkräleen putominen kasvoille.
Ainakin Lupen paluu ja Dynamiitin kuolema olivat tiukasti kiellettyjen listalla.
Minusta oli kyllä aika nolo kohtaus se väivyjys suolla. Pinkertonin agentit tietenkin krokotiilien kitaan, mutta Texille ja kumppaneille ei käynyt kuinkaan. Tuollaisesta väijytyksestä ei olisi kenenkään pitänyt selvitä.
Ei tuo minun mielestäni ollut väijytysvaarallisuudessa kuin keskikastia. Juurikin mainittujen poliisien ja pinkertonin etsivien ansiosta Boselli pystyi suuntaamaan voodookannattajien aseet heitä kohti, jos sankarit olisivat olleet pienemmällä porukalla liikenteessä niin selviäminen pälkähästä olisi paljon kyseenalaisempaa vaikka luonnollisesti Tex selviää mistä tahansa. Ja vihollisia ei näyttänyt olevan mitään runsasta joukkoa.
Ei ollut ihan huono lopetus viimeiseen Mustan Tiikerin pokkariin ...Minä tykkäsin tästä neljän pokkarin kokonaisuudesta. On totta, että loppu ei yllättänyt, vaan oli ennalta arvattavissa.
Onkos tämä kanada tarina kolmen pokkarin mittainen?Taitaa olla kahden pokkarin mittainen.
Font ja talvitarina Kanadassa. Ei voi mennä pieleen :)Ei. Lukaisin pokkarin uudestaan ja hyvä on uusin numero. Ei osaa arvailla mitä asiaa Louiksella oli Angelicalle mutta selviää sitten aikanaan. Big Frank heittänee lusikan nurkkaan. Korkealla rosentilla ovat siirtyneet saapasmäkeen ne kelmit jotka Tex on suostuttellut avukseen mutta on joskus konna selvinnyt hengissäkin muistaakseni. Aniharvoin kylläkin.
Pitäisi ihan muistin virkistykseksi lukea tuo vuoden 87 Kadonnut maailma ennen tätä uusinta jatkotarinaa.
Koska on ollut viimeksi uutta Ticciä?2019 ja eka numero tais olla viimeksi
Koska on ollut viimeksi uutta Ticciä?Nythän on uutta Ticcia 15-16/2024.
Nythän on uutta Ticcia 15-16/2024.
Aika tyylikäs kansi ensi vuoden ekassa teksissä.
(https://storyhouseegmont.fi/wp-content/uploads/2024/11/TEX_2025_01_kansi-768x1010.jpg)
Mustat Lesket vaikuttaa todella kiinnostavalta. Kelvollisen aloituksen jälkeen kun tarina otti tuulta siipien alle ei malttanut pokkaria laskea räpylästä ennen loppua. Vahvasti alkoi perussarja tämän vuoden osalta.Joo ihan hyvä tarinan aloitus! Onneksi on kolmen pokkarin mittainen, niin on vielä juonen käänteitä ja toimintaa.
Piti tarkistaa pituus ja onneksi kolmen pokkarin mittainen. Tarinankehittely sen verran perusteellista että olisi ikävää jos loppuisi kahdessa pokkarissa kuin kanan lento.
Hyvin jatkui Mustat Lesket ja hieman yllättäen naikkoset saivat pöytäseuraa. Sen verran kiinnostavista asetelmista alkaa päätösosan odottelu luotan Ruju on kynäillyt hyvän lopetuksen.Joo mielenkiintoisena jatkuu. Toinen pokkari oli hyvää tarinaa. Lisäksi jäi jännittävään kohtaan!
Kävikö Seijakselle samoin kuin Giolittille, että kuoli kesken Red Hillin verilöyly tarinan, jonka Ticci piirsi loppuun?
Värilliset pokkarit jäi tänä vuonna vähäiseksi. Ehkäpä hyvä niin. :)Montako on tullut tänä vuonna! Onkohan konsepti taputeltu.
Montako on tullut tänä vuonna!1. Ei minuakaan haittaa värivillereiden väheneminen. Pidemmän väriseikkailut olivat pääosin ihan hyviä mutta lyhyemmät suurelta osin keskitasoa tai välillä huonoja. Joitakin jeeslyhhäreitä tosin on.
Onkohan konsepti taputeltu.
Näyttäisi olevan jokin 75-vuotis juhlanumero parin vuoden takaa.