Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvamarkkinat => Tapahtumat, näyttelyt ja koulutus => : Reijo Valta 30.06.2007 klo 10:14:54
-
Agricolasta Aku Ankkaan – kaikki tallella kansalliskokoelmassa!
Näyttely Kansalliskirjaston Galleriassa 19.4. – 2.11.2007.
Avoinna ma-pe 9-20 (kesä-elokuussa 9-18), la 9-16 (heinäkuussa la suljettu).
Vapaa pääsy
Agricolasta Aku Ankkaan -näyttely esittelee monipuolisesti kansalliskokoelmaan vuosisatain mittaan saatua aineistoa. Kansalliskokoelmasta löytyvät kirjallisuuden lisäksi kotimaiset sanoma- ja aikakauslehdet, sarjakuvat, kartat, nuotit, äänitteet, vuosikertomukset, aikataulut, ruokalistat, käyttöohjeet, julisteet ja mainokset, aina kaduilla jaettavia lentolehtisiä myöten.
Näyttely juhlistaa painotuotteiden 300-vuotiasta vapaakappaleoikeutta, joka on kansalliskokoelman perusta. Vapaakappalelaki velvoittaa kotimaisten julkaisujen ja äänitteiden kustantajat ja valmistajat luovuttamaan tuotteistaan ilmaiskappaleet Kansalliskirjastolle. Näyttelyllä juhlistetaan myös kirjakielemme luojan, Mikael Agricolan 450-vuotisjuhlavuotta. Kieli luo sillan Agricolasta Aku Ankkaan – perustuuhan Aku Ankan jatkuva suosio Suomessa paljolti tasokkaaseen käännöstyöhän ja osuvaan kielenkäyttöön.
Näyttely alkaa Suomen kirjallisuuden vanhimmista teoksista, Missale Aboensesta (1488) ja ensimmäisestä suomenkielisestä kirjasta, Agricolan Abckiriasta (1549–1551), ja etenee kohti ensimmäisen suomalaisen kirjapainon tuotteita (1642–). Suomen historian käännekohdat heijastuvat kansalliskokoelmassa: Ruotsin vallan ajasta autonomian aikaan ja itsenäistymiseen – kullakin vaiheella oli vaikutuksensa vapaakappaleoikeuteen. Autonomian ajalta on peräisin myös arvokas slaavilainen vapaakappalekokoelma, josta on poimintoja näyttelyssä.
Näyttelyssä voi kokea nostalgisia hetkiä niin suomalaisen historian, opintien ja sivistyksen, arjen, vapaa-ajan kuin juhlahetkienkin äärellä. Esillä on kaunokirjallisuutta, nuortenkirjoja, oppikirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia. Elämäntaitoa ja terveyttä esittelee erilaisia ohjeita ja opaskirjoja, joiden avulla luvataan onnellisuutta, menestystä ja terveyttä. Entisajan ”niksipirkat” opastivat myös sään ennustamista, oikeaa suutelemista, miten päästä morsiameksi kahdessa viikossa tai miten ajanmukainen nainen pukeutuu. Katujen kirjallisuus kertoo poliittisesta kansalaistoiminnasta. Esillä on mm. lentolehtisiä suurlakon ajalta 1905, järjestysohjeita Lapuan liikkeen järjestämää talonpoikaismarssia varten kesällä 1930 ja Vietnamin sodan ja Euroopan talousyhteisön vastaisia lentolehtisiä 1960-1970-luvuilta. Esillä on myös ns. harmaata kirjallisuutta, jota ei ole tarkoitettu laajaan levitykseen.
Pienpainatekokoelman teemoina näyttelyssä ovat arkielämä, vapaa-aika, kauppaliikkeet sekä teollisuus- ja tuotantolaitokset. Kodin piiristä on poimittu esimerkkejä, mitä tehtiin, mitä syötiin, miten pukeuduttiin, millaisia ohjeita saatiin. Mainosten kieli ja kuvasto kertovat monella tavoin ihmisten arjen ympäristöstä. Mutta pienpainatteissa näkyy myös vapaa-ajan ja kulttuuritarjonnan moninaisuus: taidenäyttelyt, konsertit, elokuvat, urheilutilaisuudet, toiminta yhdistyksissä ja juhlatilaisuudet.
Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvät myös aikakauslehdet, sarjakuvat ja musiikki, joilla on kullakin oma kokonaisuutensa näyttelyssä. Esillä on riemukas kooste äänitteitä ja nuotteja Lordista Sibeliukseen ja Suomi-popista karjakkokuoron lauluihin. Sarjakuvista on valikoima varhaisimmista Koipeliini-seikkailuista Topi Vikstedtin Kerberokseen, Aku Ankkaan ja Korkeajännityssarjaan. Aikakauslehdet ovat kansalliskokoelman käytetyimpiä aineistoja. Näyttelyssä on esillä kirjo vuodesta 1776 vuoteen 2006 mielipide- ja kulttuurilehtiä, kuvalehtiä, ajanvietelehtiä sekä pienlehtiä, jotka nekin peilaavat ja dokumentoivat suomalaisen arjen ja kulttuurin historiaa.
Onko jokainen lippu ja lappu säilytettävä? – Mennyt arki on tulevaa historiaa. Kukaan ei tiedä, jos roskiin menevä mainos olisikin vuosisatojen kuluttua tutkijalle tärkeä lähde. Tärkeätkin historialliset dokumentit saattavat lähes tyystin kadota, kuten vaatimattomalle sanomalehtipaperille painettu itsenäisyysjulistus Suomen Kansalle, jonka on allekirjoittanut 4.12.1917 Suomen Senaatti. Lappu oli tarkoitettu lähetettäväksi sanomalehdistölle, kaikkien seurakuntien kirkkoihin, kuntien ja valtion virastoihin julkiluettavaksi ja seinälle ripustettavaksi. Mutta vapaakappaleena sitä ei tuolloin saatu. Näyttelyssä nyt esillä oleva painate saatiin kansalliskokoelmaan vasta 1960-luvun alussa lahjoituksena.
Näyttelyn sisällön ja tekstit on suunnitellut Kansalliskirjaston asiantuntijaryhmä: Maire Aho, Harri Ahonen, Sirkka Havu, Annikki Hokynar, Inka Keinänen, Laura Kärkkäinen, Tarja Lehtinen, Matti Munnukka, Esko Rahikainen, Jaakko Salemaa, Maria Sorjonen, Taru Telén, Heli Therman. Näyttelykoordinaattorina on toiminut Inkeri Pitkäranta ja näyttelyarkkitehtinä Marjaana Kinnermä. Näyttelyyn liittyy suomen-, ruotsin- ja englan-ninkielinen julkaisu, joka ilmestyy toukokuussa. Syyskuussa järjestetään Kansalliskirjas-tossa näyttelyyn liittyvä luentosarja.
Agricolasta Aku Ankkaan (http://www.lib.helsinki.fi/ajankohtaista/nayttelyt/agricolasta_aku_ankkaan/index.html)