Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Lännensarjakuvat => Aiheen aloitti: Curtvile - 28.06.2007 klo 00:37:58
-
Käydessäni läpi Kvaakin kuulaita preerioita törmäsin tietoon että elokuun lopulla Egmontilta tulee westernmanga.
Niin.
Lännenmanga.
No Man´s Land (http://www.gomanga.com/manga/nml.php)
En ehkä kuulu tämän osuuden innokkaimpiin viestijöihin mutta länkkärien lukijana kiinnostuin.
Toki tähän on tuotu mangapuolella kovasti suosittuja demoneja ja yliluonnollista, mutta niitä on myyttisillä eräseuduilla ollut ennenkin mm. Texin Mefisto jostain Magicoventosta puhumattakaan.
No man´s land herätti saman ajatuksen kuin Red sun elokuva aikoinaan: miten eri tavalla asian voikaan nähdä!
Itse en löytänyt kuin Tow Nakazakin Et Cetera nimisen mangan, joka sijoittuu villiin länteen.
Mutta tokihan joku foorumin lännentietäjistä on törmännyt opukseen samuraiden maan versioista lehmipojista jota suositella?
Ja toki, mikäli pystyy perustelemaan miksei lännenteemaista mangaa voi tehdä sekin kiinnostaa.
Itse pidän niin dollaritrilogiasta kuin Yojimbosta.
-
Nuudelilänkkäri! Noh, visuaalisesti näytti seurailevan Sergio-sedän (ei Bonelli vaan se toinen) polkuja ainakin tuo preview.
Mikäpäs siinä.
Timo
-
Itse en löytänyt kuin Tow Nakazakin Et Cetera nimisen mangan, joka sijoittuu villiin länteen.
Mutta tokihan joku foorumin lännentietäjistä on törmännyt opukseen samuraiden maan versioista lehmipojista jota suositella?
Hiroaki Samura (jee, jee) on tehnyt Emerald-nimisen lyhyttarinan joka sijoittuu Länteen. Luulisin kyseessä olevan realistisen tarinan mutten ole vielä onnistunut saamaan sitä hyppysiini. Lisää tietoa myöhemmin, jos et ehdi ensin.
OMA EDIT: Lisäsin kuvanäytteen
(http://www.ramaform.com/emerald.jpg)
-
Vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta tuo No Man's Land. Kaipa sitä on sitten ensimmäinen manga hankittava.
-
No niin pyhiinvaeltajat.
Tänään kioskeihin ja kirjakauppoihin saapui pölypilven saattelemana No Man´s Land mangalänkkäripokkari.
Sergio Leone rinnastus ei ole kovin ontuva, hyvin 70-luvun italowestern henkinen kauhulla ryyditetty kertomus.
En vielä ole ehtinyt muuta kuin bussimatkaalisen lukea, mutta länkkärien ystävile varteenotettava vaihtoehto.
Päähenkilön mangamainen sirous ei haittaa laisinkaan eikä niitä ärsyttäviä Chibejä (chibichibitööttööt) ole tullut vastaan.
Syvällisempää analyysia myöhemmin, mutta varauksin uskaltaa lajityypin ystäville suositella.
Huonomminkin voi 6,50€ käyttää. Paljon huonommin.
-
kah kah, voisiko tässä olla ensimmäin suomennettu manga joka tarttuu kaupasta kotihyllyyn? Länkkäriaihe kyllä kiinnostaa ja tuon previewn perusteella taidekin on oikein siedettävän näköistä. Juonikin näytti alustavasti ihan ookoolta.
Ylihuomenna liksa tilille ropsahtaa, joten täytynee silloin vakavasti harkita ostoa.
-
Ei ole manga iskennyt, mutta ajattelin että tässä olis eka mangani. Pahus kun asuu tuppukylässä, niin ei noi kaikki jutut tule tänne, ei vaikka joskus "kerjäiskin" alan kioskista.
-
Ei ole manga iskennyt, mutta ajattelin että tässä olis eka mangani. Pahus kun asuu tuppukylässä, niin ei noi kaikki jutut tule tänne, ei vaikka joskus "kerjäiskin" alan kioskista.
Enkä muuten löytänyt vielä minäkään ainakaan mistään Ison omenan kaupasta :/
-
Kuopijosta tuo jo löytyi ja pikaisen selailun perusteella vaikutti oikein kiinnostavalta. Kertokaahan mielipiteitänne tästä, niin ehkä minäkin uskallan kukkoroni nyörejä raottaa. Curtvilen hehkutus lupasi jo hyvää, joten ehkä saatan langeta jo viikonlopun aikana.
-
Mua kiinnosti siihen asti kunnes toi ihmeen tytsy muuttu hirviöksi (siis tuossa näytejaksossa). Oon ehkä vanhanaikainen, mutta tykkään länkkäreistä länkkäreinä, niin että niissä ei oo mitään tommosia. Texin shamanismijututkin yms. menee välillä liian pitkälle.
-
Selailin kaupassa. Hahmot ovat jotenkin, miten sen nyt sanoisi, puikulamaisia.
Kauhuwesternit ovat melkein oma genrensä ja hyvä, että tätäkin tavaraa on tarjolla.
-
Ostin ja luin
Mietteitä:
- Ihan kohtalaiselta tuntuva stoori, joskin _TODELLA_ paljon on lainailtua mm. Berserkiltä ja Leonen vesterneiltä (takakannen teksti paljastaa aika tarkkaan elokuvankin).
- Taide ihan kivan näköistä, ajoittain komeaakin, mutta taistelukohtauksissa menee ajoittain hieman epäselväksi ja sekavaksi
- Dialogi osissa kohtia aika töksähtelevää ja joissain kohdissa kummallisia, todennäköisesti suomennoksesta johtuvia, outoja kohtauksia (esimerkkinä kohtaus jossa pankkiryöstäjä suuttuu toiselle kun vahingossa mainitsee tämän nimen, mutta itse en ainakaan havainnut että nimeä olisi missään vaiheessa mainittu...)
- Tunnelmaa oli tavoitettu pariinkin otteeseen kivasti
- Päähenkilö itsessään melko mielenkiintoinen, joskin hyvinkin perinteinen "nobody" hahmo
Kaikenkaikkiaan, kliseistään ja heikkouksistaan huolimatta ihan hintansa arvoinen. Kyllä tästä voisi toisenkin osan ostaa.
-
Viikonlopun junamatkoille olin varannut mukaan sen verta kuivaa lukemista, että matkalla piti pyörähtää ärrällä hakemassa Ei kenenkään maa luettavaksi. Kyllähän se oli ihan mukavaa luettavaa. Ei mikään täysosuma, mutta täysi hutikaan. Tarkkis kiteytti plussat ja miinukset erittäin hyvin.
Minua tarinassa ärsytti eniten niiden hirviöiden "sydämet". Todella köyhä idea. Eikö olisi voinut jatkaa perinteisellä linjalla, jossa eri hirviöt tapetaan eri tavalla: ihmissudet hopealuodeilla, vampyyrit auringonvalolla jne. Nyt hirviöiden tuhoamisesta tuli sellainen tietokonepelimäinen fiilis.
Mutta loppupeleissä sarjakuvassa oli ihan aiheeseen sopiva tunnelma, joten eiköhän se toinen osakin tule ostettua, jos se vain julkaistaan. Ostaessani läystäkkeen, kuvittelin tämän olevan ihan oikeaa mangaa ja että sarja käsittää jonkun 30 albumia, mutta ilokseni huomasin, että osia onkin ilmestynyt vain kaksi. Tähän ei sitten uppoa kaikki rahat.
Sekin hyvä puoli tässä sarjakuvassa on, että kun pikkujannut ovat sen lukeneet, he innostuvat länkkäreistä ja hankkivat jostain Jonah Hexiä, joka vain pahentaa heidän himoaan. Heidän on siirryttävä kovempiin aineisiin. He etsivät käsiinsä Young Guns -leffat ja Deadwood-sarjan. Näiden jälkeen vuorossa on Kalpea ratsastaja, Ruoska, High Noon, Armoton ja dollari-trilogia. Nämä katsottuaan heidät on polttomerkitty lännen mytologialla, eikä se jätä heitä enää ikinä rauhaan. Näin villi länsi jatkaa elämää tulevienkin sukupolvien mielissä.
-
Mutta loppupeleissä sarjakuvassa oli ihan aiheeseen sopiva tunnelma, joten eiköhän se toinen osakin tule ostettua, jos se vain julkaistaan. Ostaessani läystäkkeen, kuvittelin tämän olevan ihan oikeaa mangaa ja että sarja käsittää jonkun 30 albumia, mutta ilokseni huomasin, että osia onkin ilmestynyt vain kaksi. Tähän ei sitten uppoa kaikki rahat.
Kummallista, nettitietojen mukaan tosissaan olisi vain kaksi osaa, mutta tuossa ninja scroll alpparin takakannessa olevassa mainoksessa puhutaan trilogiasta. Onkohan noita pokkareita vain törkeästi saksittu niin, että matsku on saatu kolmeen osaan.
Juu ja lapsukaisille lisää länkkäriä vaan ;) Itekin just sain deadwoodin kolmoskauden loppuun, ja nyt vain odotellaan ja toivotaan niitä lupailtuja elokuvia.
-
Eka osa hankittu ja luettu. Berserk-vertaus ontui mielestäni todella pahasti (oletko Tarkkis lukenut kauhu/seikkailumangaa?). Maailma on pullollaan tarinoita joissa yksinäinen kostaja lähtee ikuisuuksia kestävälle questille jonka aikana tuhotaan tonneittain hirviöitä. Jos sarja on psykologisesti johdonmukainen myös sankari muuttuu tekojensa myötä yhä enemmän hirviön kaltaiseksi (tässä suhteessa Berserk on loistava), jos taas ei, hän jää ”sankariksi” ja säilyttää inhimillisyytensä.
Asiaan; piirrosjälki oli varmaa ja miellytti allekirjoittaneen silmää, ja vaikkei tarina omaperäisyydellään järistyttänytkään se ei mielestäni ole suurikaan este tästä nauttimiselle. Kuten Curtvile jo totesikin on olemassa paljon huonompia tapoja käyttää 6,9€...
Se mikä itseäni tässä häiritsi oli hahmokuvauksen hataruus, ja ainakin toistaiseksi pahikset ovat aivan liian rumia/tylsiä/mielenkiinnottomia. Ehkäpä tilanne tästä kuitenkin vielä korjautuu, extrat kirjan lopussa ainakin lupailivat tällaista.
Itse vertaisin tätä lähinnä Hirano Koutan Hellsing-mangaan, mutta No Man's Landistä puuttuu se luova hulluus joka tekee Hellsingistä mestariteoksen. Ja ne pahikset... ;D
Nämä siis ensivaikutelmia, saa nähdä muuttuuko mielipide kakkososan jälkeen.
-
Eka osa hankittu ja luettu. Berserk-vertaus ontui mielestäni todella pahasti (oletko Tarkkis lukenut kauhu/seikkailumangaa?). Maailma on pullollaan tarinoita joissa yksinäinen kostaja lähtee ikuisuuksia kestävälle questille jonka aikana tuhotaan tonneittain hirviöitä. Jos sarja on psykologisesti johdonmukainen myös sankari muuttuu tekojensa myötä yhä enemmän hirviön kaltaiseksi (tässä suhteessa Berserk on loistava), jos taas ei, hän jää ”sankariksi” ja säilyttää inhimillisyytensä.
Mangaa en juurikaan lue. Muutamia sarjoja olen jaksanut tahkota loppuun saakka ja siinäpä se.
Mutta juu, kyllähän nuo piirteet, mitkä minua muistuttivat berserkistä, kuten fallosase, rakkaimpansa menettänyt demonilahtari, voidaan yhdistää melkeinpä mihinkä tahansa japanilaistuotetteeseen.
Hyvät pahat ja rumat lainauksia et kuitenkaan pysty kiertämään vaikka mikä olisi :)
-
Mutta juu, kyllähän nuo piirteet, mitkä minua muistuttivat berserkistä, kuten fallosase, rakkaimpansa menettänyt demonilahtari, voidaan yhdistää melkeinpä mihinkä tahansa japanilaistuotetteeseen.
Ja taas yleistät vastoin parempaan tietoa :P
Hyvät pahat ja rumat lainauksia et kuitenkaan pysty kiertämään vaikka mikä olisi :)
Hehe, en toki halunnutkaan ;D
-
Ja taas yleistät vastoin parempaan tietoa :P
Vaikken ehkä mangaa luekaan, niin japanilaiseen kulttuuriin olen kyllä perehtynyt ihan tarpeeksi tietääkseni massiivisten fallosmiekkojen/aseiden tarpeellisuuden ;)
Noh, vitsit vitsinä, yleistys on maailman suola.
-
Vaikken ehkä mangaa luekaan, niin japanilaiseen kulttuuriin olen kyllä perehtynyt ihan tarpeeksi tietääkseni massiivisten fallosmiekkojen/aseiden tarpeellisuuden ;)
Noh, vitsit vitsinä, yleistys on maailman suola.
Näinhän se menee ;)
Ja bonuksena henkevä kommentti mieheltäni (J) hänen luettuaan ykkösosan:
J: Ja tätä ei näköjään tarvitse ostaa useampaa osaa!
R: Hm, oliko mielestäsi huono? Minä ihan tykkäsin.
J: No siis katso nyt tätä! (osoittaa piirtäjän omakuvaa)
R: Come again?
J: K*sipää on teipannut jotain hiton storyboardeja Imperiumin vastaisku-julisteen päälle!!!!!
R: Huoh...
-
Näinhän se menee ;)
Ja bonuksena henkevä kommentti mieheltäni (J) hänen luettuaan ykkösosan:
J: Ja tätä ei näköjään tarvitse ostaa useampaa osaa!
R: Hm, oliko mielestäsi huono? Minä ihan tykkäsin.
J: No siis katso nyt tätä! (osoittaa piirtäjän omakuvaa)
R: Come again?
J: K*sipää on teipannut jotain hiton storyboardeja Imperiumin vastaisku-julisteen päälle!!!!!
R: Huoh...
Heheh, itse tyrmistyin muuten aivan samasta havainnosta ensimmäisellä lukukerralla .
-
Ja mikä tekee 16-tuumaisella piipulla varustetusta revolverista "fallos-aseen"?
Ai, niin juu...
Nimetön oli kieltämättä hieman liian tavanomaisen etäinen sankarihahmo, pätevä mutta ilman sitä karismaa jolla eräs Eastwood vastaavissa elokuvissa toimi.
Vaikka itse pidänkin toiminnasta tässä oli ajoittain vauhtia tunnelman ja jännitteen luomisen kustannuksella.
Mangan valttikortin, taukojen taiteen käyttö uupui.
Vagabondin, Blade of Immortalin, Lone wolf & Cubin taistelukohtausten latauksen laatiminen kun sopisi kuin nyrkki silmään.
Ei olisi edes uusi keksintö, loppujen lopuksi onahn joku kirjoitanut kritiikin Kurosawan Yojimbosta ja seitsemästä samuraista hämmästellen miten suosittuja Fistfull of dollars ja magnificent seven japaissa ovat olleet kun niistä on tehty samuraiversiot....
Tervetullut lisä tarjontaan silti, puutteineenkin.
-
Kakkospokkari oli näemmä ilmestynyt jo eilen kauppojen hyllyille. Täytyneepä lukaista läpi ja rustailla tänne sitten mietteitä enemmän.
-
Anime-lehti teilasi tämän mangan ns. raskaamman päälle. Mitään näin huonoa ei ole konsanaan nähty. Luin lehteä tietenkin parturissa, aivan sattumalta osui käteen.
-
Kummallista, kyllä tämä omasta mielestäni ainakin kioskimangan joukossa edukseen joukosta erottuu. Eihän tämä nyt kuitenkaan mitään maailmoja mullistavaa kamaa tosissaan ole.
Typerää muuten että tuon kakkospokkarin selkämysdesignia on muutettu ensimmäisestä, ei tästä johtuen oikein sovi vierekkäin hyllyyn... :P
-
Anime-lehti teilasi tämän mangan ns. raskaamman päälle. Mitään näin huonoa ei ole konsanaan nähty. Luin lehteä tietenkin parturissa, aivan sattumalta osui käteen.
Kyseinen arvostelu oli täysin paska, ja kaikin puolin epäpätevä. Olisi ihan kiva jos hiukkasen panostaisivat Animelehdessä asiantunteviin arvostelijoihin.
Kuten sanottu, 6-7€ voi käyttää paljon huonomminkin...
Typerää muuten että tuon kakkospokkarin selkämysdesignia on muutettu ensimmäisestä, ei tästä johtuen oikein sovi vierekkäin hyllyyn... :P
Aivan. En ymmärrä tuollaisen graafikon aivoituksia...
-
Kyllä tää ihan hyvä on, mun eka manga, ja kyllä toimi, tosin eka osa luettuna vasta ja sitäkin sai metsästää kauan ennen kun löysin.
Nyt sitten jahtaan toka osaa.
-
... loppujen lopuksi onahn joku kirjoitanut kritiikin Kurosawan Yojimbosta ja seitsemästä samuraista hämmästellen miten suosittuja Fistfull of dollars ja magnificent seven japaissa ovat olleet kun niistä on tehty samuraiversiot....
Kriitikko on ollut hiukan hakoteillä, Yojimbo (1961) on alkuperäisteos, Per un pugno di dollari (1964) ja Last Man Standing (1996) muunnelmia aiheesta.
-
Eikö olisi voinut jatkaa perinteisellä linjalla, jossa eri hirviöt tapetaan eri tavalla: ihmissudet hopealuodeilla, vampyyrit auringonvalolla jne.
Totta. Tämä on hirvitys kammotus piireissä ainakin vampyyrien, zombie:iden ja ihmissusien suhteen eräänlainen tabu:
Mitään ammutaan-konekiväärillä-ja-se-on-siinä metodia ei hyväksytä, vaan elokuvilta, kirjoilta ja muilta mytologisia olentoja käsitteleviltä medioilta usein odotetaan, että vampyyrit kuolevat johonkin tunnetuista tappokeinoista ( esim. seiväs ja vasara), kuten myös zombiet (esim. pää poikki) ja ihmissudet (hopealuoti).
Ja näinhän asian kuulukin olla:
On kirjoittamaton sääntö, että jokainen hirviö yms. omaa oman henk.koht. heikkouden.
Sekin hyvä puoli tässä sarjakuvassa on, että kun pikkujannut ovat sen lukeneet, he innostuvat länkkäreistä ja hankkivat jostain Jonah Hexiä, joka vain pahentaa heidän himoaan.
Tuota voisi sanoa jo TODELLA hyväksi jutuksi. Ongelma vain on siinä, että Hex ei ole penskoille kovin tuttu. Hädin tuskin ovat kuulleet Tex Willeristä, ja sekin vain koska se on alan ikoneita. Nyky skidit lukevat käytännössä sitä, mitä kaverit hypettää, saa pokkari hyllystä samaan hintaan AA:n taskukirjojen kanssa tai kirjastossa osuu käsiin kun ei jaksa odottaa tietokone vuoroa
Heidän on siirryttävä kovempiin aineisiin. He etsivät käsiinsä Young Guns -leffat ja Deadwood-sarjan. Näiden jälkeen vuorossa on Kalpea ratsastaja, Ruoska, High Noon, Armoton ja dollari-trilogia.
Tätä sanoisin jo kuitenkin totaaliseksi optimismiksi. Young guns 2 kolahtaa yhä Bon Jovia fanittaviin teini-tyttöihin ja joihinkin rokkikukkoihin, mutta eipä paljon 9-11 ikäluokkaa hetkauta. Toki en kiistä mahdollisuutta poikkeaviin yksilöihin...
Deadwood lienee kaikenikäisille kuitenkin tuttu. Vanhemmat westernit ovat niin harvoin nykyään esillä mediassa, että tokkopa nuo edes tietää noiden olemassaoloa.
Hyvät, pahat ja rumat on kuitenkin dollari-trilogiasta niin tunnettu, että todennäköisesti pennuilla on käsitys elokuvasta. Ja kun No man`s land viittaa meinigillään niin vahvasti tuohon, niin eiköhän tuo kuitenkin tule pentujen katsottavaksi. Sitä kautta mahdollisesti muut Clint Eastwoodin elokuvat...