Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : Justus 23.02.2004 klo 22:05:38
-
Itse olen vähän arka lukemaan alkukielellä sarjakuvia. Sarjakuvien kääntö on usein huonoa, olen huomannut. Samoin monet vitsit eivät toimi mitenkään käännettynä, sen huomasivat jo Jykä ja Rike kun yrittivät kääntää mainiota Puutaheinää -sarjaansa englanniksi.
Osaan englantia ja ruotsia. Muita kieliä ei ole tullut vastaan, paitsi ehkä ranskankielisiä mutta kun en osaa kuin 5 sanaa kyseistä kieltä niin no merci. Espanjaa ja italiaa osaisin enemmän. Älli ja Tälli alkukielellä? Hehe.
Kerro myös, mikä vaikuttaa lukupäätökseen, mitä kieltä suosit ja mitä väheksyt ja miksi. Joku (minusta typerys) väheksyy esim. ruotsinkielisiä tv-ohjelmia siksi koska ne ovat suomenruotsalaisia.
Kuka kääntäjä on ansiokas, kuka ei?
-
En kyllä lue kuin suomeksi, englanniksi ja savoksi. Muun kieliset vain kattelen.
8)
(EDIT: Teologian opintoihini kuului muinainen kreikka, mutta kun kukaan ei tee sillä sarjakuvia...)
-
Englanniksi melkein mielummin kuin suomeksi. Ruotsiksi jos on ihan pakko, eli jos näkee jotain kiinnostavaa mitä ei suomeksi tai englanniksi saa.
Jotkut jutut (vaikkapa sanaleikit) ei vaan käänny, mutta toisaalta jos on hyvä kääntäjä, voi tarina olla nautittavampikin elämys suomeksi. Ei kuitenkaan ole ulkomaan kielen lukeminen ihan yhtä sujuvaa kuin kotimaisen, lukemisen leppoisa liukuvuus kärsii. Esim. Terry Pratchetin kirjat mielummin suomeksi, vaikkei ne sarjakuvia välttämättä olekaan.
-
Menee vaikeaksi kun ei osaa kuin suomea ja englantia (ja muutamaa ohjelmointikieltä.) Periaate on, että lukisin kyllä alkuperäiskielellä mutta kun yleensä ei voi. Melkein yhtä suuri määrä alkuperäiskielisistä sarjakuvistani on suomenkielisiä kuin englanninkielisiä. Käännöstavara on useammin englanniksi kun ei jaksa odottaa 20 vuotta että joku sarjakuva käännettäisiin myös suomeksi. Suosin kyllä mielummin käännöstavarassa äidinkieltä jos se vain olisi mahdollista. Jos tahtoisi lisätä alkuperäiskielisen sarjakuvan lukemista niin pitäisi opetella ranskaa ja japania.
Hazart käännä maksimatonen muinaiseksi kreikaksi niin kukaan ei voi valittaa jatkossa etteikö sille kielelle löytyisi sarjakuvia. Hmm... tunnettiinkohan muinaisessa kreikassa sana lumi?
-
Kiveltä voitte kohta odottaa esperanton-kielisiä sarjakuvia.
-
Nyt voimmekin julkaista Kvaak.fi -albumin jossa jokainen strippi on ties millä kielellä tai murteella :D. Antiikin kreikka, ranska, esperanto, englanti, C++-kieli, japani, englanti, ruotsi ja savo. Itse koitan vääntää enoa latinaksi :D.
-
Niin ja aavasaksaksi sovitettua murresarjaa ei vieläkään ole kaupoissa.
Kyllä sarjakuvaranska jotenkin menee kun oikein pää hehkuen tavailee, vaan muuten englanti & ruotsi ovat ne kielet joilla sarjoja suomen lisäksi luen.
Rasittaa, ettei esim. Goscinnyn tekstejä pysty lukemaan alkuranskaksi. Niistä kerma kaikkiaan häviää jotain toiselle kielelle viännettäessä.
-
Kaikkein mieluiten luen suomeksi (edellyttäen että käännös on taiten tehty). Toisinaan luen myös englanninkielisiä sarjiksia, esim. Tinttejä oon lukenut englanniksi ihan harjoitusmielessä. Ruotsiksi olen lukenut hyvin satunnaisesti, ehkäpä siksi etten juuri tunne tunne ruåtsalaisia sarjiksia. Saksaksi olen myös toisinaan löytänyt jotakin ja sillä kielellä lukisin mielellään enemmänkin. Tintti-fanaatikkona olis tietysti mielenkiintosta lukea Tinttejä juuri niinkuin Herge on ne itse kirjoittanut, mutta ranskan kieli sinänsä ei kiehdo mua oikein millään lailla, joten taitaa jäädä sen opettelu.
-
Vastasin, että alkukielellä, jos mahdollista. Tosin kielet rajoittuvat vain Suomeen ja Englantiin. Mutta esim. ranskalaiset sarjat luen sitten suomeksi ja sehän on ihan totuudenmukaista, koska tuossa oli toi "jos mahdollista". Lukisin siis mielelläni esim. Asterixit yms. alkukielellä jos vain kieltä osaisin.
Alkukielellä lukemisesta saa paljon paremman tuntuman tarinaan ja usein on huomannut, että käännöksissä on vähän oiottu (vaikka joskus kyllä tarina on parantunutkin käännöksen vuoksi).
Että jos pitäisi kaupassa valita ostanko mielilehteni (leikitään, että kyseessä on sama lehti ja alkukieli on englanti) suomalaisena vai englantilaisena, niin englantilaisena sen ostaisin.
Vaimolle olen ehdotellut, että jos joskus lukisi mulle ranskalaisia sarjakuvia. Kirjastossa kun näyttäis olevan niin mielenkiintoisen näköisiä...
-
Luen millä kielellä sarjakuva sattuu vastaan tulemaan. Joskus en paljon ymmärrä.
Ostan yleensä mieluiten suomeksi, kun haluan tukea sarjakuvien käännöstoimintaa jne.
Sitten englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja lopulta hampaita kiristellen ranskaksi. Eesti olis hauskaa, mutta niillä ei juuri sarjakuvakäännöksiä ole.
-
Nahkhiirmees.
Jos ajattelit jotta tuo on hassu, niin ruåtsissa se on läderlappen. Nahkalappu, h-soikoon!
Timo
-
Se on lepakko ruåttiks.
Joo, toki. Mutta: läder=nahka, lappen=lappu. :D
Timo
-
Nykyään luen aika paljon mangaa ja Marvelia englanniksi... ja Dilbertit, koska ne ovat niin vaikeita käännettäviä.
Sitten kun olen opinut japania vähän paremmin, niin voisi koittaa lukea mangat alkuperäiskielellä.
-
Se on lepakko ruåttiks. Läderlappmannen olisi ollut suora käännös.
Ja nahkhiir on lepakko viroksi mutta en ole koskaan nähnyt että Batman olisi eestiksi ilmestynyt, tuo on vain vitsi.
Eestin kolmoskanavalta ainakin vielä joku aika sitten näytettiin 60-luvun batman-sarjaa. Nahkhiirmeeheesä en musita olivatko pättkisen nimeä kääntäneet mutta ainakin ääniefektit oli lokalisoitu. Esim. kun ruutuun tuli KERRACK, niin alla luki viroksi esi, käräksis. Hullunkurisempaa käännöstoimintaa saa kyllä hakea. ;D
Ja Hazart voisit ruveta kirjoittamaan sarjakuvia muinaiskreikaksi. Joku kaverihan juuri käänsi Harry Potterin muinaiskreikaksi tai vastaavaksi. Kumminkaan keiltä ei olla puhuttu 1500 vuoteen. Ihan kova tempaus sinäänäsä :)
-
Joku kaverihan juuri käänsi Harry Potterin muinaiskreikaksi tai vastaavaksi. Kumminkaan keiltä ei olla puhuttu 1500 vuoteen. Ihan kova tempaus sinäänäsä :)
Kova tempaus tosiaan tai sitten äärimmäisen turha ja typerä. No juu... itse en juuri kirjoittaa osaa, mutta hitaasti pystyn jotain kääntämään (sanakirja apuna).
8)
-
No jotkut kerää sarjakuvia ja toiset kääntää monituhatsi vuisia kirjasarjoja munaiskreikaksi. Jokin harrastushan sitä ihmisellä olla pitää. Vaan harvapa pystyy tarkastamaan onko miekkonen kirjoittanut jtain aivan huuhaata. ;D
-
Sekä että. Suomennetut sarjikset ovat yleensä halvempia, joten niitä tulee ostettua (mikäli osaa ennakoida, mitä käännetään). Suurin osa hankkimistani englanninkielisistä on Marvelin sarjiksia ja esim. Sandmanit ja Elfquestit olen hankkinut englanniksi. Suomennetuissa on ollut jotain häikkää esim. muutama puhekupla mustana.
Parhaita käännöksiä on ilman muuta Luupäät, jota en tosin ole lukenut englanniksi, mutta suomennos on sujuvaa. Hämähäkkimiehessä lienee nykyisin paras suomennos. Sen sijaan esim. Ryhmä-X:n mustavalkoinen erikoisjulkaisu sai tulevan kääntäjän melkein itkemään.
-
Nahkhiirmees.
Jos ajattelit jotta tuo on hassu, niin ruåtsissa se on läderlappen. Nahkalappu, h-soikoon!
Timo
Heh ... huvittavaa tämmöinen keskustelu ...
Joskus kääntäjät on kaukaa viisaita -- tietämättään. "Läderlappsmannen" kai tökki vähän. Batman se olisi saanutkin olla jos anglisoituminen olis ollut jo pikempi ruåttinmaalla -50 luvulla.
Enpä nyt osaa selitellä "läderlappen" sanan peruja tässä. Tosi on että on "nahka" ja "lappu" -- erillis sanoina! ... Toisaalta -- Fladdermus, joka on MYÖS lepakko, olisi voinut tuottaa pientä ... hmm, pulmaa.
Kieli kehittyy ja sanan tarkoitukset muokkautuu myös sen mukaan. No, "Fladder" voisi lähinnä verrata siipien huiskeeseen, värinään tai "räpiköintiin". "Mus" taasen ON hiiri sekä -- vulgäärisesti, naisen "tavara"...
Luulisin että lehti nimeltä "Räpiköivä v**tu" ehkä ei olisi myynyt ... tai sitten myynyt niin helvetisti!
Joo, ja tää muistui mieleen. Jonkun jenkkiauton yx malli piti saada myyntiin, (oli kai) Koreaan. Mut tuli tenkapoo ja tarvi pistää ihan uus mallinimi. Jenkkinimike kun tarkoitti koreaksi "romu".
Joo ... kello on myöhää ja täs ei kai ollut yhtään järkee ... no, whatever.
-- j --
-
menee aiheen viereen mutta Mitsubishi Pajero ei myy eteläisessä Amerikassa koska pajero tarkoittaa sielläpäin runkkaria
-
Täällä päässä suoritetaan parhaillaan maratonia, joka kulkee nimellä "Bretecherin 'Frustration' - albumit". Eli kielenä englanti, suomeksi "Turha joukko", muistaakseni.
Noita lukiessa sitä oikein tuntee, miten aivoverisuonet pullauvat, välillä pitää oikein taukoja pitää. Tie frustrationeiden ymmärtämiseen kulkee nimittäin jaloa kaksiosaista tietä: ensin pitää ottaa tolkkua niistä koukeroista, joita nimitetään "kaunokirjoitukseksi", ja sitten vielä ymmärtää se lingvistisestäs'. En tosiaankaan ole kranttu käsialojen suhteen, mutta nuo bretecher-hieroglyfit ovat kyllä aikamoinen haaste.
Naiset! Kun käytätte kaunokirjoitusta sarjakuvissanne, käyttäkää sitä taiten!
Hähä.
-
Pajero ei myy eteläisessä Amerikassa koska pajero tarkoittaa sielläpäin runkkaria
Ja Chevy Nova ei kulje. No va.
Piti vain sanoa, että joka kerta kun näen tämän topicin "sarjakuvia alkukielellä", mieleeni juolahtaa, että sitähän sarjakuvat juuri ovat; alkukielisiä tarinoita. Lascaux'n luolamaalausten jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, varmaankin perua jo siltä ajalta kun keskinäinen suullinen kommunikointi koostui örinästä, karjahduksista ja viittomisesta, ja tärkeät asiat piti näyttää.
Heh.
-
Lascaux'n luolamaalausten jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, varmaankin perua jo siltä ajalta kun keskinäinen suullinen kommunikointi koostui örinästä, karjahduksista ja viittomisesta, ja tärkeät asiat piti näyttää.
Heh.
Jaha. Mä oonkin oottanut että sarjakuvissa tulisi jotakin innovaattista ... Näinhän oli kivikaudella, kierrätetään taitoja.
Pelkkiä kuvituksia siis kansiin roppakaupala ja siihen följuun CD-romppu jossa on pelkkiä örinöitä ja möläyksiä.
Menis kääntäjätkin suosilla työttömyyskortistoon -- jos ei siellä jo oo ...
Vaikka toisaalta, norrmanni Jason on tosi terävä. Eikä ole edes kynä.
-- j --
-
...varmaankin perua jo siltä ajalta kun keskinäinen suullinen kommunikointi koostui örinästä, karjahduksista ja viittomisesta, ja tärkeät asiat piti näyttää.
Tuo kuulostaa ihan yhden kaverini isältä.
8)
-
Pelkkä mielijohde mutta kuitenkin, oli joku päivä sitten juttua satukirjoista ... että olisko semmoisia kaksikielisinä ja missä maissa? (-niinkö siirtolaisille tai maahanmuutajille kielenoppimisen edesauttamisena)
Kuinka sujuva olisi sarjakuva tällä kerronalla. En siis tarkoita niinkö Tom Puss tai Rasmus Nallen tapaisia kahdella kielellä, vaan joku välimuoto olisi sopivampi. Kemin albumit ei oikeen oo mielestäni se paras mahdollinen.
Mikä olis?
-- j --
-
Uusi tekniikka, eli näyttöruudulla luettavat sarjakuvat voisivat tuoda ratkaisua tuohon kaksikielisyyteen, niin että se toimii. Klikkaamalla ruudun teksti vaihtuu toiselle kielelle. Hmmm... eh?
Toki tuo onnistuisi painotekniikallakin, joitain kalvoja yms. käyttämällä.
Timo
-
Mielestäni suurin merkitys, sillä kannattaako tai tulisiko sarjakuvat lukea alkuperäisellä kielellä, on kääntäjän ammattitaidolla. Joskus käännös voi olla loistavampi kuin alkuperäinen sarjakuva. Tietysti suuri merkitys on myös lukijan kielitaidolla, mutta käännöksiäkin on niin monenlaisia.
Käännöksissä on myös saattanut taiteen vapaudesta huolimatta sensuuripaholainen iskeä, joten minusta on usein kiva ainakin vilkaista alkuperäiskielistä versiota, jos vain suinkin kielen hallitsen.
-
Täällä päässä suoritetaan parhaillaan maratonia, joka kulkee nimellä "Bretecherin 'Frustration' - albumit". Eli kielenä englanti, suomeksi "Turha joukko", muistaakseni.
, mutta nuo bretecher-hieroglyfit ovat kyllä aikamoinen haaste.
Naiset! Kun käytätte kaunokirjoitusta sarjakuvissanne, käyttäkää sitä taiten!
Hähä.
Jos kieli on englanti, niin ovatko tekstit tosiaan Bretecherin tekstaamia/kaunokirjoittamia????
Alkukielihän on franzöösis.
Suomalaisen Turhan Joukon tekstaus istuu oikein nätisti Bretecherin grafiikkaan ja on jopa parempi kuin B:n alkuperäinen tai ainakin luettavampi. Mielestäni.
-
Joskus käännös voi olla loistavampi kuin alkuperäinen sarjakuva.
Musta tämä on aina vähän ikävää. Siis siitähän on ainakin puhuttu, että Aku Ankassa usein (no, en tiedä kuinka usein) käännöksillä on parannettu tarinaa. Ja joskus tietyssä mielessä se voisi olla paikallaan. Mutta jos tarina on huono, niin miksi sitä edes julkaista (vaikka ymmärrän kyllä Aku Ankan kaltaisessa yhteisjulkaisussa, vai painetaanko AA yhteispainoksena muiden, vaikka Ruotsin, kanssa)? Mielummin ottaa toisen tarinan, jossa ei käännöksellä tarvitse fiksata juttua.
Eli ainakin itse haluaisin, että mun juttuni käännettäisiin juuri sellaisina (niin huonoina/hyvinä) kuin olen ne tehnyt.
Ajatus voi olla hyvä, mutta ei se kuitenkaan alkuperäisiä tekijöitä kunnioita.
-
Joo ja kai tää käännöstyö on vähän kunnioituskysymys, tai mitenkä nyt sanoisi ...
"Raskaamman" (kirjat ne kun painaa) kulttuurin sarallahan on useita esimerkkejä jossa kääntäjä tekee tiivistä yhteistyötä alkutekijän kanssa. Tekstimäärähän ei ole missään nimessä verratavissa mutta jospa on lyriikkaa tahi runoutta ... Mielestäni tälläinen yhteistyö on hedelmällistä.
Nyt ei juuri tule mieleen ketään mutta sattuuhan sitäkin että alkutekijä laatii myös itse sen käännöksen kirjaansa.
No, sarjakuvamaailmaan sitten -- Tuntuisi ehkä siltä että tällä saralla ei tarpeeksi arvosteta alkutekijän tekstiä! Siitä voidaan repäistä pätkiä pois että teksti mahtuisi kupliin, muokataan kielikuvaa, "siivotaan" sanontoja jne. Mielestäni tämä on itsenäisen teoksen vääristämistä.
Vaí mitä mieltä olette, ammatikseen tuota tekevät. Mikä ohjaa, olla tekstille uskollinen vai muokaten sitä olosuhteiden niin vaatiessa?
Tota ja joo, jos surkeita käännöksiä jahtaa niin sitäpä voi poiketa kulman Viteo-putiikkiin vaan ... Nauhatyötä, nauhatyötaä ...
Ja ylläolevien haittojen takia mielellään luenkin alkukielillä mitä pystyn sekä kirjallisutta että sarjakuvaa havaitakseni hienohkot kielelliset vivahteet. Se vaan ottaa hilseeseen niin pirusti ettei oo tullut ranskaa opittua tarpeeks. (Tai venäjää ... ) Mut´kerkiihän sitä viälä ...
-- j --
-
Luen sarjakuvia niillä kielillä, joita osaan. Sillä, onko alppari alkukielinen vai käännös, ei ole kovin suurta merkitystä minulle. Pääasia on, että sarjiksia saa ylipäätään käsiinsä ja edullinen hinta on pelkkää plussaa. Sarjiksia tulee luettua suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja tanskaksi.
Jos nyt pitää vähän märehtiä kääntämistä niin, yleensähän kai "tavalliset" sarjat kääntyvät kivuttomasti, koska ainoastaan tekstin sisällöllä on merkitystä ei niinkään muodolla. Silloin tällöin törmää tietysti verbaali-iloitteluihin ja riimittelyihin ja silloin voin jäädä miettimään minkälainen joku sarja on alkukielisenä. Joakim Pirisen hauskat sanaleikit kuten strippiotsikot "Bunneltanan" (tästä on upea käännös!), "Konmus", "Paraplykologi", saavat kyllä kääntäjän repimään hiuksia, mutta hyvin näistäkin on kääntäjä yleensä selvinnyt kun tarkastellaan kokonaisuutta, eikä suomennos tunnu etääntyvän alkutekstistä. Sama koskee esimerkiksi Arne Ankan väittelevää ja rupattelevaa tyyliä, johon Christensen on ladannut mukaan jos jonkinlaista viittausta toisiin teoksiin ja julkisuuden henkilöihin. Harvalla on niin laaja sanavarasto, että kykenee arvostamaan Arnen kielellisiä vivahteita ilman sanakirjaa... Dô! Dé é la' Gais va! ;)
Useimmat sarjakuvien kääntäjät tänä päivänä tuntuvat ihan ammattilaisilta ja osaavat ratkoa sarjakuvan kääntämisen erityisongelmat.
-
Niin no. En mäkään niitä ala alkukielellä vääntää, jos en sitä osaa. Jos siitä suomennos on, niin miksi kuluttaa yhden ruudullisen kiinaa lukemiseen viisi tuntia sanakirjan kanssa?