Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen => Topic started by: Lewis on 09.06.2007 klo 12:57:39
-
Minulle tärkeimpiä vaikuttajia ovat ehdottomasti Franquin. Franquinin ideat ja tyyli ovat suuressa osassa.
Toiseksi tärkeimpänä minulle on Uderzo. En hirveästi pidä näistä U:n Asterixeista, mutta kuvat vain paranevat.
Nuorempana kopioin hirveästi Asterixeista kuvia.
Sekin oli upea hetki kun minun kysymykseni oli valittu tähän: http://fifa.obelix.fr/mainsf.html (http://fifa.obelix.fr/mainsf.html) (Joonas, 12) .
Lewis Trondheim, Larcenet, Walthery, Morris, Fred, Alain Dodier, Didier Conrad ym. ovat kanssa suuria idoleita!
Ketkä ovat sinun esikuviasi?
Joonas
-
Mitä kysyit?
Omani on kuten aloittajallakin Uderzo.
Tietenki kaikki ankan piirtäjät. Silloin pienempänä ei oikein välittänyt siitä oliko hyvin piirretty vai ei, mutta Carl Barks nyt ainakin.
Yksi japanilainenkin listalle mahtuu nimittäin Eichiro Oda.
Hänen työnsä vain ovat niin raikkaita ja täynnä energiaa.
-
En ole tutustunut hirveästi idoleihini, mutta tässä ovat:
Carl Barks - rento tyyli, luonut Akun maailman.
Don Rosa - täydentänyt jännästi Ankkojen maailmaa, omaperäiset juonet.
Lewis Trondheim - vitsailee ovelasti, kuvat hienoja, vaikka aluksi näyttävät huonoilta.
Akira Toriyama - kerronta kohdallaan, varsinkin DB:t 3-27 ovat mahtavia, hauskat hahmot myös.
Eiichiro Oda - keksinyt äärettömän suuren maailman, jossa voisi seikkailla vaikka loputtomiin.
Alan Moore - Vartijat oli hyvä, kuulemma on kirjoittanut muutenkin taitavasti.
Frank Miller - piirtää ja käsikirjoittaa itse.
Goscinny - ollut monessa klassikossa mukana, eivätkä klassikot ole klassikkoja, jos ne eivät ole hyviä.
Hergé - yksinkertaisesti: Tintti.
Walt Disney - yleisesti.
Muita ei heti tule mieleen, mutta varmaan niitä on enemmänkin. Lisään tänne sitä mukaan, kun niitä tulee.
EDIT: Kauneusleikkaus.
-
No tässä mun: Carl Barks, Don Rosa ja Alberd Uderzo.
-
Ferioli:
Ehdottomasti paras piirtäjä, mitä hiiri- ja ankkalandia on koskaan tavannut. Arvostan suuresti hänen hahmojen dynamiikkaa ja kaunista maisemakuvausta.
Rodriques:
Sommittelu. Parasta. Akkarissa. Koskaan.
Ueda Hajime:
Ko puhutaan mangasta, tulee ensimmäisenä mieleen sellainen tyyli, mitä meikäläinen ei osaisi, vaikka kuinka harjottelisi (pientä, herkkää viivaa ja kauniita, SIISTEJä viivoja). Ueda Hajime on ainakin todistanut, ettei mangan tarvitse olla sellaista.
George Asakura:
Muijalla on kiva tyyli, tosi rento ja silti hyvin selkeä. Etenkin mustaan luottamisesta tykkään häneltä.
Jamie Hewlett:
...siis tyyppi, joka ylipäätänsä sai minut kiinnostumaan sarjakuvista. Se friikki.
-
Don Rosa ja Bill Watterson on sarjakuvallisia esikuvia minulle.
Watterson ehkä enemmän... mutta Don Rosan yksityiskohdat on ihan verrattomia! eri kivoja! (reteitä :D :P)
Ja tarinankerronta on upeaa.. kummallaki. mahtavaa...
Tove Jannsonin ja Lars Janssonin muumi sarjikset on kanssa vaikuttaneet tarinan kerrontaani.
-
Hergen Tintti oli moitteetonta.
Crumb näytti ettei se niin totista ole.
Mauri Kunnas näytti ettei se ole sen vertaakaan totista.
Rannan Ville todisti että piirtäminen on iloista.
Hietalan Olli on paras mutta vielä näitä kehittyy.
-
Käsikirjoituspuolella Dodier, Tillieux, Greg, O'Donnell.
Piirrospuolella Conrad, Holdaway, Prentice, Romero, Tex Willer -piirtäjät.
Nämä tällä hetkellä. Ensi viikolla tilanne voipi muuttua.
-
Koska kysymys on monikossa, on suuri kiusaus olla vastaamatta. En nimittäin keksi suuria esikuvia yhtä enempää: John Byrne. Hän ei kuitenkaan ole ainoa vaikuttaja, vaan perässä tulee monia muita. Byrne on kuitenkin ehdottomasti pitkäaikaisin ja laajamittaisin vaikuttaja. Luultavasti myös suurimpia syitä sille, miksi edelleenkin jaksan sarjakuvia lukea.
Ai niin. Liki samankaltainen ketju on jo täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=566.0), mutta ovat nämä sen verran erilaisia, että en lähde yhdistelemään.
-
Kaksi on ylitse muiden: F. Walthéry ja H. Paakkanen. Nämä ovat mestareita ja sankareita, jotka elävät kuin opettavatkin. Ihailuni ja kunnioitukseni heitä kohtaan on, jos ei rajaton, niin ainakin erittäin suuri.
Ja onhan sitten lisää niitä, joista olen todennut itselleni, että haluaisinpa osata piirtää/kirjoittaa just noin: Tillieux, Macherot, Greg, Russ Manning, Franquin, Uderzo, Dave Stevens, Fred Moore, Altan, Frank, Peyo, Dany... oikeasti lista on loputon. Mutta riittääpä harjoittelunvaraa. En ole vielä oppinut piirtämään (saati kirjoittamaan) niin hyvin, kuin haluaisin.
-
kuten huomasitte mulla on vaikutteiden otto mennyt hiukan uusiksi.
silti ne kaikkein suurimmat sarjistaiteilijat on franquin, gir ja walthery.
-
Didier Conrad unohtui tuosta parhaiden listalta. Hän on vaan niin nero. Varsinkin Innommableseissa.
-
Piirtäjinä ehdottomasti Kelley Jones, Don Rosa, Will Eisner, Frank Miller.
-
Noh ekaksi japseja. ( En vastaa väärinkirjoittamisesta)
Eichiro Oda
Dynaaminen piirrostyyli ja mahtavat hahmot
Katsuhiro Otomo
Aivan kauhistuttavan hyvät yleiskuvat ja loistava juonenpunoja.
Sitten paho...Eurooppalaisia
Hérge ( Georges Remi)
Myöskin hyvä juonenpunoja ja hyvä tekemään maisemia
Carl Barks
Paras ankkapiirtäjä. Tosin vain juonellisesti, mutta pitihän tuo laittaa.
Uderzo
Kukapa ei pottunenäisiä gallialaisia rakastaisi.
-
Carl Barks, May Heymans... KAIKKI akkaripiirtäjät. Niin, ja Juba ;D
-
Crumb. Ei voi muuta sanoa. Sekä kirjoittamisen ja piirtämisen puolella.
Hmm. Jos nyt voi muutakin sanoa niin otetaan joukkoon mukaan vielä Don Rosa ja Franquin.
-
"From the age of six I have had a mania for sketching the forms of things. From about the age of fifty I produced a number of designs, yet of all I drew prior to the age of seventy there is truly nothing of any great note. At the age of seventy-three, I finally came to understand somewhat the nature of birds, animals, insects, fishes -- the vital nature of grasses and trees. Therefore at eighty I shall have made great progress, at ninety I shall have penetrated even further the deeper meaning of things, and at one hundred I shall have become truly marvellous, and at one hundred and ten, each dot, each line shall surely possess a life of its own."
-- Katsushika Hokusai -- [1760 - 1849]
.. asenteensa vuoksi .. vaatimattoman nöyränä ..
Muuten .. joko Franquin taikkapa W. Eisner .. [riippuen päivän mielialoista .. ]
-- j --
-
Jeff Smithin Luupäät sai minut uskomaan pitkiin fantasiasarjakuviin.
Jim Davisin Karvinen oli ensimmäinen sarjakuvani jota fanitin ja jonka kautta kiinnostuin myös sarjakuvista nuorena.
Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot oli huikaiseva kokemus, joka edelleen iskee ja lujaa. Doni opetti kuinka huumorin ja vakavuuden voi lisätä samaan tarinaan ilman, että ne toisistaan kärsisivät.
-
Jee .. Jeff Smith ja *Bone*/Luupäät, totta Mooses .. mustanpuhuvaa magiaa.
Ja toisesta kanttia Jeff McDonnell *Mutts*/Kamut .. niin yksinkertaisilla aineilla niin mainiota vitsailua.
.. on sellainen päivä tänään, yessh ..
-- j --
-
Tajusin hämmästyksekseni, että esikuvani eivät suinkaan ole kaikkein eniten kunnioittamiani sarjakuvantekijöitä, vaan enemmänkin realistisempia (no jaa) tavoitteita...
Chayamachi Suguro on yksi tärkeimmistä esikuvistani sekä piirrosjäljen että kerronnan suhteen. Suguro ei pahemmin pelaa rastereilla, mutta käyttää sen sijaan mustaa varsin voimakkaasti. Itse en tosin käytä piirtolautaa kuin väritykseen/rasterointiin.
-
Naarassarjojen jutut, Tilsan vanhat työt ja kaverit innostivat sarjakuvan tekemiseen yleensä. Luettuani Bryan Talbotin Heart of The Empire, The Legacy of Luther Arkwrightin, halusin tehdä pitkän angloamerikkalaisella tyylillä sommitellun sarjakuvan.
-
Sarjakuvan kuvantekopuolella Dave McKean on ylitse muiden. Rajoja rikkova ja uutta löytävä.
-
Juba, Hugo Pratt, Carl Barks, Herge...
-
No, tässä on tämmösiä, jotka ovat vaikuttaneet töihini ja muokanneet minun tyylisuuntaani nykypäiväiseksi, eli ei vain sarjakuva-alalta ;) :
Frank Miller: Piirros- ja dialogityyliini suuresti vaikuttaneen Sin Cityn vuoksi pistän tämän tähän. En ole vielä muita teoksia voinut/ehtinyt lukea. Peräkylissä ei kirjastoissa tämän herran teoksia ole.
Don Rosa: Ne yksityiskohdat ja taustatyöhön nähty vaiva ovat erittäin vaikuttavia asioita, tarinoiden ohella tietysti.
Carl Barks: Roope on vain mahtava hahmo ja muutenkin herran työt ovat jännittäviä, yllättäviä ja hymyilyttäviä.
Kazuo Koike ja Goseki Kojima: Lone Wolf and Cub on ehkäpä paras seinenmanga ikinä. Japanin historian raadollisuuden kuvaus on hyvin onnistunutta, ja lukiessaan tuntee matkaavansa hahmojen matkassa.
Hideo Kojima: Metal Gear-sarja, joka on lempipelisarjani. Tarinoiden taustat, henkilöhahmot ja aina välisä humoristinen dialogi ovat sellaisia, mitä ei ole ennen nähty muissa medioissa.
Marc Laidlaw: Half-Life-sarjan tarina on yksi onnistuneimmista post-apokalyptisistä Scifi-kuvauksista ikinä. Hahmot, maailma ja juoni tempaavat mukaansa uskomattomalla tavalla.
Quentin Tarantino: Dialogi ja tyyli nostavat tämän herran yhdeksi lempiohjaaja/käsikirjoittajistani.
-
"Esikuvina" näistä toimii vain ensimmäinen, muut ovat lähinnä inspiroineet. Tove on jo tehnyt sarjakuvallisesti kaiken sen, mihin itse pyrkisin, jollei se olisi jo tehty ja kaiken lisäksi niin uskomattoman hyvin ja kauniisti.
Tove Jansson - uskomaton tyyli, koukuttavat tarinat, mielikuvitusta täynnä niin henkilöhahmojen, tapahtumien kuin ruutujaonkin kanssa.
Julia Vuori - pehmeää ja kaunista
Matt Groening - karkeaa, yksinkertaista, visuaalisesti minimalistista, sarkastista
Gary Larson - simppeliä ja omituista
-
Aivan mahdotonta vastata kuka tai ketkä. Lista alkaa jostain ekoista lukemista Aku Ankoista ja Masters of the Universe sarjiksista.
Toni Poni
Jeff Smith ja Paolo Eleuteri Serpieri.
-
Esikuvia...
Ainakin Guy Davis on mielestäni oikea sarjakuvan/piirtämisen pyhimys, äijä kun tuntuu osaavan piirtää ihan kaikkea. Ja vielä mukavan orgaanisella tyylillä, kaunistelematta ja hiomatta liikaa.
-
Grant Morrison, Neil Gaiman, Mark Millar, Garth Ennis, Stan Lee, Eoin Colfer, Robert Swindells, Stephen King, Walt Disney, J.R.R. Tolkien, H.P. Lovecraft, J.K. Rowling, Terry Pratchett, Terry Gilliam, Brian Michael Bendis, Joss Whedon, Hans Christian Andersen, Hayao Miyazaki, Charlie Chaplin, Alan Moore, Stanley Kubrick, Tim Burton, Oscar Wilde ja Lewis Carroll ovat vaikuttaneet hyvin vahvasti.
-
Oma esikuvani ovat:
Carl Barks: Todella hieno tarinankerronta ja huumori. Arvostan häntä suuresti.
Tove Jansson: Kaunis viiva ja mieletön mielikuvitus.
-
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon (sitten tämän sivun päivityksen (http://www.nic.fi/~kuvagra/sarjakuva/favorit.htm)), mutta "kaikkien aikojen kolme kärjessä" suosikkilista ei ole sentään muuttunut. Eli: Barks, Hergé, Kirby.
Suurimpia puutteita tuon sivun listauksissa on ehkäpä Franquin, Akira Toriyama sekä Wing Shing Ma. :)
-
Ei noihin suurimpiin esikuviin tai diggauksen kohteisiin tule vuosienkaan varrella suuria muutoksia, siitä yksinkertaisesta syystä, että nehän ovat nimenomaan Suurimpia!
-
Nii, mitä pidempi yhteinen historia jonkun tekijän tuotannon kanssa (niinku meikälläkin reilusti yli 40v noiden huippujen kans), sitä vaikeampi on jonkun uuden tekijän semmoista paikkaa lunastaa. Eri asia sitten, jos on harrastanut sarjakuvia muutaman vuoden.
On myös vähän eroa siinä jos joku pykää yhden tai kaks hyvää kirjaa, siihen että suurin osa tekijän tuotannosta on rakasta.
-
Nii, mitä pidempi yhteinen historia jonkun tekijän tuotannon kanssa (niinku meikälläkin reilusti yli 40v noiden huippujen kans), sitä vaikeampi on jonkun uuden tekijän semmoista paikkaa lunastaa. Eri asia sitten, jos on harrastanut sarjakuvia muutaman vuoden.
On myös vähän eroa siinä jos joku pykää yhden tai kaks hyvää kirjaa, siihen että suurin osa tekijän tuotannosta on rakasta.
Hm. Mutta entäs jos erottaa esikuvat ja sen mistä tykkää? Tarkoitan, että vaikka klassikkoihin aina palaa lukijana ja harrastajana, ei kuitenkaan ainakaan itsellä ole ollut enää kymmeniin vuosiin tarvetta pyrkiä niihin omissa tekemisissä; ja mitä pidemmälle itse pääsee, sitä kauemmas jonnekin sivulle ne katoavat.
Saman asian lienevät kaikki musiikin tekijät huomanneet. Sitä oman tyylilajin musiikkia tuskin kuunnellaan enää siinä vaiheessa kun tosissaan itse tehdään, koska kukapa kaivoa ruopatessaan juo samalla sitä savista vettä?
Ehkä tällainen listaaminen voi ammattilaiselle olla hatunnosto kollegoille, ja hetkille joina he toivat tähän yhteiseen ammattiin jotain uutta, uuden työmetodin, maneerin tai vision, ja innostivat meitä pyrkimään parempaan. Mutta esikuvat - siinä suhteessa jokainen varmaan seisoo jättiläisten harteilla :)
Kivi
-
Kyl mä ainakin käsitän esikuvalla jotain enemmän kuin pelkän graafisen tyylin. Siis myös asenteen tekemiseen ja elämään yleisemminkin, kertomisen tavan, yleisön huomioon ottamisen, omalla tiellään kulkevan vahvan persoonan esimerkin. Sen kaiken mitä tekijä ja tekijän tuotanto edustaa, tai pikemminkin sen mitä kuvittelen näiden edustavan. :)
-
Sekalainen lista inspiraationlähteistä, esikuvista, tyylinantajina. Niin tarinankerronnallisesti ja/tai (realistisista) tyyleistään.
Pat Mills, Kevin O'Neill, William van Horn, don Rosa, Liam Sharp, Petri Hiltunen, Harold Foster.
-
Lapsuudessa tuli paljon luettua Tinttejä joten Hergé on yksi suurimmista. Paljon tuli myöskin luettua Hämähäkkimiehiä ja sieltä ne suosikki-taiteilijat on (nimi on nyt hukassa mut sillon 80-luvun alun Hämiksissä (Suomessa julkaistut)) ja tietysti Todd McFarlane (tosin McFarlanen tyyli meni jossain vaiheessa vähän liian sotkuiseksi (ainakin se McFarlanen Wolverine-spessu).
Sit tää Darknessin piirtäjä, Marc Silvestri. Jim Leestäkin tykkäsin ja kai sekin on vaikuttanut. Niin, ja Byrnen Ihmeneloset... hitto, tuleehan näitä nyt vähän liikaakin....