Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Nettisarjakuvat => : Lättä 07.06.2007 klo 13:26:49
-
Tämän saa toki poistaa, jos aiheesta on käyty jo keskustelua. Nopealla selaamisella en löytänyt vastaavaa aihetta.
-
Siirretty paremmin aiheeseen sopivalle osastolle.
Itse mieluummin luen sarjakuvani paperilta, mutta kuten aina: sisältö, ei muoto.
Sähköisen paperin uhasta on puhuttu kvaakissa...
-
Eikai ylläpito ole sopivampi alue? Pitikö siirtää johonkin muualle?
-
Pitäisikö avata äänestys niin, että ääntä voi vaihtaa. Kai täälläkin on takinkääntäjiä, eikä heissä mitään pahaa ole. ;D
-
Ei!! Takinkääntämistä ei suvaita!! Öhm juu, äänestin että paperi. Koska sen voi ottaa mukaan eikä se vaadi sähköä. Mutta paperiteollisuus tuhoaa puut. Argh.
Lasketaanko sähkökirja paperiksi vai internetiksi, jos sillä saa yhteyden verkkoon?
-
Periaatteessahan paperi maatuu ja puut kasvavat uudelleen, joten vahinkoa ei pääse käymään. Typerät ihmiset vain eivät siedä sarjakuvia ja yrittävät järkyttää luonnon tasapainoa viemällä kaiken liian pitkälle. Minäkin äänestin paperia. Ja Stan Leekin.
-
Paperi on aina mukavampi kuin näytön tihrustaminen. Ja tietokoneita on vielä toistaiseksi hankala kuljetella bussissa tai ulkona, jos vaikka haluaa lueskella varjossa tällaisina kesäpäivinä. Tietenkin voi ajatella niinkin, että mukana kulkeva sähkökirja on kätevämpi, jos siihen voi ladata useita (kymmeniä) alppareita. Sama määrä paperilla olisi jo niin paljon, että roudaaminen mökkilukemiseksi ei enää olisi mielekästä. Siksi otan matkalukemiseksi yleensä mieluummin romaanin kuin sarjakuvan, enemmän lukemista... Ja kirjatkin luen mieluummin paperilta, digiversio ei koskaan voi korvata kunnon rehellistä paperia.
-
Voipi olla että sarjakuva toimii joskus paremmin digitaalisena. Joiltain puolin jo nyt: mahdollinen levikki on valtava.
Kun katsoo kuinka maisema muuttuu hakkuuaukeiksi, ei enää innostu paperinkulutuksesta. Käykää katsomassa GoogleEarthissa Karjalan metsien rippeitä kun ne on parturoitu.
-
Mutta tietokoneet taas tarvitsevat sähköä jonka tuottaminen ei sekään ole ongelmatonta... Sarjakuvat perustuvat joka tapauksessa kulutukseen, katsoi asiaa miten päin vaan. Onneksi osa jutuista painetaan sentään kierrätetylle paperille.
-
Paperilta ja kierrätetyltä paperilta!
En vain tykkää lukea näytöltä vaikka paljon helpompi vaihtoehto onkin. Sitäpaitsi paperiin ei tarvitse sähköä, eli sitä voi lukea missä vain.
-
Mutta tietokoneet taas tarvitsevat sähköä jonka tuottaminen ei sekään ole ongelmatonta...
Tietokoneiden vaatima sähkö on pikkuista verrattuna metsäkoneiden, rekkojen, paperitehtaiden, painokoneiden ja jakelujärjestelmän energiankulutukseen. Ulkomaalaiset lehdet matkustaa lentokoneella.
Kierrätyspaperia kuljetetaan satoja kilometrejä monella ajoneuvolla ennenkuin se päätyy paperitehtaaseen.
Tietokone just säästää turhalta reissaamiselta.
-
Mutta jos voisi tulostaa valmiin lehden netistä, tulostaisitko sellaisen, Kepa? Vai katsoisitko silti netistä?
Minulla esim. on sellainen Marvel-kokoelma, joka on takakannen mukaan "valmis tulostettavaksi lehdeksi".
-
Mutta jos voisi tulostaa valmiin lehden netistä, tulostaisitko sellaisen, Kepa? Vai katsoisitko silti netistä?
En usko että viitsisin nousta tästä läppärin alta ja ryömiä tuohon 1,4 metrin päähän jossa tulostin möyryää.
-
Paperi.
Mä veikkaan että kirjat ja sarjakuvat säilyttävät alkuperäisen fyysisen luonteensa pitempään kuin vaikkapa äänilevyt.
Muokka: kestohyödykkeiksi luokiteltavat kulttuurituotteet eivät mun omassatunnossani tunnu ollenkaan pahalta: joku sunnuntaihesarin kokoinen kulutusläystäke, jota ehkä vilkaistaan jos ehditään, on eri asia. Ja suorapostitusmainokset.
Sarjakuvan ja kirjan elinikä on helposti kymmeniä vuosia (vrt. sanomalehteen - tasan yksi päivä). En oo nähnyt laskelmia, mutta kovin epäekologisesta kulutuksesta tuskin on kyse - kun puu nyt kuitenkin on uusiutuva luonnonvara jota voi tietyn verran kuluttaakin niin että uutta ehtii tuotteen elinaikana vielä kasvaa takaisin.
-
Sarjakuvan lukeminen paperissa on eri asia kuin netissä eikä vain tietokoneen kuljetusongelmien takia.
Sarjakuvassa albumimuodossa myös sivutaitolla ja muulla ruutujärjestelyllä on merkityksensä ja se on viety pidemmälle kuin netissä.
Netti sarjakuva kiinnostaa silloin kun tietokoneen omat rajoitukset ja hyödyt on otettu huomioon.
Kallistun itse paperisarjakuvaan sen laadullisten ominaisuuksien takia.
Vielä noihin metsien kaatoihin. Kun metsää kaadetaan pitää ottaa myös huomioon että tuhotaan luonnon monimuotisuutta ja eliöiden elinmahdollisuuksia.
Metsät eivät kasva samanlaisena takaisin. Metsänistutus on yleensä yksipuolista tietyn puulajin istutusta. Tämä on vasta paradoksaalista sademetsissä, jossa metsäyhtiöt kasvattavat vain yhden (hyötypuuun) puistoja ja väittävät entisöivänsä kaatamiaan metsiä.
Suomessa ollaa erityisesti huolissaan vanhojen metsien kohtaloita. Metsien ekosysteemi muuttuu iän myötä ja monet eläin, sieni, yms. eivät selviydy nuorissa metsissä.
-
Kun vanha mettä roihahtaa tuleen niin sitten viimeistään ekosysteemi muuttuu joka tapauksessa.
Paperi on silmälle ystävällisempi eikä katso aikaa eikä paikkaa. Mutta tykkään myös nettisarjakuvan mahdollisuuksista. Kiva kun ihmiset laittaa sarjakuviansa nettiin, niissä on hyviä juttuja eikä niitä muuten välttämättä näkis missään.
-
Sarjakuvassa albumimuodossa myös sivutaitolla ja muulla ruutujärjestelyllä on merkityksensä ja se on viety pidemmälle kuin netissä.
Netti sarjakuva kiinnostaa silloin kun tietokoneen omat rajoitukset ja hyödyt on otettu huomioon.
Hieman tähän viitaten perustelen omaa ääntäni paperille. Mediatekniikan opiskelijana, nettisivuja vääntäessä, on herännyt siihen karuun totuuteen, ettei sama aineisto näytä ikinä samalta kaikilla maailman eri tietokoneilla. Aineiston esittäminen voi erota ohjelmiston (selaimet) taikka laitteiston (näyttö, tietokoneen kyky esittää kuvaa) mukaan.
Paperissa on siis se etunsa, että silloin sarjakuvansa saa lukijoille juuri tietyn näköisenä ja muotoisena. Eikä paperinen sarjakuva voi koskaan mennä "jumiin" kuten nettisivut saattavat tehdä.
Mitä puiden kaatoon tulee, niin itse vähennän omantunnon tuskiani lainaamalla sarjakuvani kirjastosta. Siinä paperin hyötyarvo kasvaa melkoisesti.
-
sarjiksia voi lukea mökillä vain paperilta. siellä ei tee tietokoneella mitään.
Olen muutenkin hieman tietokone vastainen.
siis HIEMAN
-
Vastasin paperilta. Perustelut: Paperilta on mukavampaa lukea, netissä silmiin alakaa koskea, varsinkin jos sarjakuva on pitkä. >:( Ja netissä on huonoa se kun jotkut sarjikset ovat niin pienellä siihen pantu ettei siitä näy mitään, eikä niitä voi suurentaa.
-
Paperilta. Digimuodossa pitäisi vielä eritellä toisistaan e-paper, eli sähkömusteella toimivat lukulaitteet tavalliselta näytöltä lukemisesta. Kunhan noi lukulaitteet kehittyvät värejä sisältäviksi, niin... Elämme kiehtovia aikoja, saa nähä miten käy.
Timo
-
Luen itse useammin netistä, kun lähikirjaston anti ei ole häävin suuri, enkä sarjakuvia juurikaan keräile. Kuitenkin paperiversioita on huomattavasti mukavampi lukea, ei silmiä särje ja pystyy keskittymäänkin ihan eri tasolla. Ja ei muuten jumita eikä tilttaa.
On kuitenkin pakko huomauttaa, sillä keskustelussa on paljon juttua paperiteollisuuden epäekologisuudesta. Entäs tietokoneiden valmistaminen? Ei ne metallilouhoksetkaan kovin ekologisia ole, miettimättä edes niitä matkoja, jotka raaka-aineet lentävät halpatyömaihin ja sieltä takaisin tänne.
-
Ehdottomasti paperilta! Näin vanhat ukon rähjät on vanhan liiton miehiä. Sarjakuvia pitää saada hypistellä ja omistaa.
En kumminkaan ole ihan toivoton tapaus! Joskus en jaksa oottaa hesarin tipahdusta postiluukusta ja meen kattoo vähän ennakkoon tuon Fingerporin sen päivän stripin hesarin internet-sivuilta.
Sit joskus katselen jotain satunnaisia sarjakuvia netistä, mutta aika vähäistä se on.
Toivottavasti sarjakuvia julkaistaan vielä ainakin 50-60 vuotta paperisena. On tosi rentouttavaa ottaa oikein hyvä sarjakuvalehti kesäisenä päivänä ja istahtaa esim. böndellä terassin laiskanlinnaan ja uppoutua sarjakuviin, vierellä tuoppi olutta.
Siinä sielu lepää!!!
-
On kuitenkin pakko huomauttaa, sillä keskustelussa on paljon juttua paperiteollisuuden epäekologisuudesta. Entäs tietokoneiden valmistaminen? Ei ne metallilouhoksetkaan kovin ekologisia ole, miettimättä edes niitä matkoja, jotka raaka-aineet lentävät halpatyömaihin ja sieltä takaisin tänne.
Puhumattakaan siitä energiasta jota tietokoneen ja internetin käyttö vaatii. Tähän kysymykseen on tullut törmättyä muutamassakin yhteydessä, eikä siihen kai kellään ole täysin kattavaa vastausta. Joskus törmäsin sanoma- ja aikakauslehtien kohdalla ehdotukseen jonka mukaan pidempään säilöttävien lehtien kohdalla ei ole juuri väliä onko lehti sähköinen vai paperinen, tai jos on niin paperinen voittaa. Sen sijaan sanomalehtien kohdalla sähköinen tämän mukaan olisi parempi koska ne kuitenkin heitetään pian lukemisen jälkeen pois ja ilmestyvätkin melkoisella tahdilla. Tuon mukaan sarjakuvatkin siis voisivat jatkossakin olla paperisia. Mutta tiedä häntä, vaikeaa tuohon on löytää yhtä kaiken kattavaa viisautta.
-
Kuten sanoin toisessakin ketjussa niin jokainen jääRä täälläkin oppii heti lukemaan sarjakuvia iPadilla ja sitten ei ole paluuta.
Juttu on kuin vinyylien vaihto cd-levyihin. Suurin osa pitää molemmista. Entinen ei katoa mihinkään uuden tekniikan vuoksi.
Mullehan ei mitään Applen kakkoja tule. Ei Ipadia eikä Iphonea. Semmoisia ISpy-laitteita en huolis vaikka paljon maksettaiskin. Eli ei huolta, en varmaankaan tule hurahtamaan netti-sarjakuviin totaallisesti.
-
Ehdottomasti paperilta. Voin väittää, että paperille painetut jutut ovat luettavissa vielä puolen vuosisadankin (tai pitemmänkin ajan) jälkeen ongelmitta mitä en usko parhaalla tahdollakaan internetistä tai mistä tahansa sähköisestä lukulaitteesta. Varsinkaan, kun laitteet vaihtuu muutaman vuoden välein, puhumattakaan tallennusmuodoista..
-
Minä tykkään lukea sarjakuvia sieltä, mihin ne on ensisijaisesti tehty.
Sanomalehtistripit sanomalehdestä. Dilbert, fingerpori yms. ei oikein tunnu oikealta luettuna netistä. Mutta netistä nuo tulee luettua, kun sanomalehti on muuten minulle vähän turha media. Tämä ei ole kuitnekaan suuri ongelma, kun kuvanlaatu on molemmissa suunnilleen yhtä kehno.
Albumi- ja lehtitavara on kivinta albumeista ja lehdistä. Monisivuiset tarinat netissä on keljuja, kun usein nopeallakin nettiyhteydellä sivun lataaminen kestää kun jossain on pullonkaula.
Ja sitten ne nettisarjikset, jotka on tehty alunperinkin nettiin. Siellä ne parhaiten kuitenkin pelaa. Näiden mahdolliset albumijulkaisut on aika tympeää tavaraa, ei vaan jostain syystä toimi.
Mutta jos jokin pitää valita, niin paperi ja albumimoto on kaikkein miellyttävin, josko joka mediasta löytyy suosikkeja .
-
No minä tykkään paperilta. Ei sillon silmiä väsytä paljon yhtään ::)