Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Välineet ja oppaat => : Reima Mäkinen 06.03.2007 klo 19:51:59
-
Hevosmiesten tietotoimiston uutisia: Mangan harmaasävyt (http://www.opuskirjat.fi/tuotteet.htm) on kuulemma hankinnassa (jäsenetuna) Sarjakuvantekijät ry:n jäsenille. Siis niille joita asia koskettaa: ei kannata ostaa. :)
Tän mun laatiman rasterikirjanakelu on ollut toistaiseksi vähän tahmaista (myynnissä vain Akateemisessa) mutta paranee kun Suomalaisen kirjakaupan koneisto pyörähtää.
Muistutan myös vielä, että kirjan aiheen tiimoilta kirjoitin Kvaakiin artikkelin (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=760), jossa käsittelin joitakin kirjaan mahtumattomia aihelmia.
-
Pakkohan tätä on kehua. Kaikille vähän edistyneemmille sarjakuvantekijöille. Tutustukaa.
http://www.opuskirjat.fi/tuotteet.htm
Timo
-
Ostin teoksen Zum Teufelista, pikanopea toimitus! Pikaisen selailun perusteella kirja on hyvin luettava ja kattava. Näin mainioita oppaita hankin mielelläni jatkossakin.
-
Kuulostaa hyvältä. Onkos Mangan harmaasävyissä jotain länsimaisesta rasteroinnista olennaisesti poikkeavaa?
-
Kuulostaa hyvältä. Onkos Mangan harmaasävyissä jotain länsimaisesta rasteroinnista olennaisesti poikkeavaa?
No, tuosta en tullut laatineeksi listaa. Sen sijaan mietin kirjassa kyllä tyttö- ja poikamangan rasterien eroja :)
Eikä sitä voi mitenkään yleistää tailäytää mitään "mangatyyliä" rastereidenkaan näkökulmasta. Osa sikäläisistä tekijöistä käyttää, osa ei. No, sellainen juttu ehkä, että on Japanissa varmaan eniten tyyppejä jotka tosissaan fiilistelee asialla ja paneutuu erilaisten tekniikoiden hiomiseen. Käyttäisin heistä jopa nimitystä mestari. ;D
Ensinnä tulee mieleen japskimeiningissä eroina länkkäreihin:
- päällekkäisten rasterien runsas käyttö
- rasterien ja käsintehtyjen kuviointien ennakkoluuloton yhdistely
- pyrkimys fotorealismiin (taustoissa)
- rasterit ja kuvioinnit koristeena
- kaikenlaisten kuviointien runsaus ylipäätään
Kustantajan sivulla on sisällysluettelo pdf:nä. se kertoo aika paljon kirjan sisällöstä.
-
Hankin opuksen Tampereella Henki ja elämä-seuroilla. En ole vielä ehtinyt lukea ajatuksen kanssa, mutta jo pikalukukierros osoitti, että kirjasta löytyy vastaukset moneen rasterimysteerioon, tekipä sitten manga- tai muun tyylistä sarjakuvaa. Itseäni kiinnosti lähinnä tuo digirasteriosuus. Plussaa myös se, että Mäkinen selittää asiat todella helppotajuisesti.
-
Reima Mäkinen, Mangan harmaasävyt: tee itse rasterit ja kuvioinnit, 96 s, Pikku Huopalahden Kustannusosakeyhtiö Opus, 2007, ISBN 978-952-99436-3-0.
Kustantajan verkkosivu, jolta löytyvät myös kirjan sisällysluettelo ja johdanto pdf-tiedostoina: http://www.opuskirjat.fi/tuotteet/mangan-harmaasavyt.htm
Reima Mäkisen Mangan harmaasävyt on napakka, kattava opas painokelpoisen mustavalkosarjakuvan tekijöille. Kirjan ohjeita noudattaen vaivalla tehty sarjakuva todennäköisesti näyttää hyvältä myös painosta tai tulostimesta tultuaan. Julkaisuprosessissa tapahtuvan palikoitumisen välttämiseen teos tarjoaa runsaasti tietoa ja menetelmiä.
Opas käy yksityiskohtaisesti läpi sarjakuvasivujen sävyttämisen liimapintaisten rasterikalvojen avulla ja tietokoneella, kuvanlukijan ja kuvankäsittelyohjelmien avulla. Valoisuuserojen kuvaaminen piirtäen saa muutaman aukeaman, muttei ole teoksen painopiste. Sävytykseen liittyvää teoriaa käsitellään lyhyesti ja käytännönläheisesti.
Mäkisen kirjoitustyyli on tiivis ja helppolukuinen. Mausteeksi ripotellut piirtäjän ja lonkero-olion sarjakuvamuotoiset keskustelut keventävät otetta sopivasti. Kuvitusta on paljon ja se on valittu hyvin asioiden selventämiseksi. Kirjassa on runsaasti ristiviittauksia, mikä poistaa turhan toiston, muttei kutenkaan tee oppaasta liian hankalaa seurata. Myös lopun sanasto varastoi paljon olennaista tietoa.
Photoshop-kuvankäsittelyohjelman omistavat hyötyvät kirjasta erityisesti, koska pääasiassa sitä käytetään tietokonetyöohjeissa. Muita yleisimpiä ohjelmia ei kuitenkaan unohdeta. Työvaiheet esitetään hyvin selkeästi. Ohjeita pystyy seuraamaan, vaikkei samalla toistaisi niitä omalla koneella. Ainoastaan monimutkaisempia kuvatasoihin liittyviä menetelmiä en kertalukemalla täysin sisäistänyt, lisäkuvitus olisi tässä ollut avuksi. Toki kirjan ohjeet on tarkoitettu tekemisen seuraksi, eikä pelkästään teoriana luettaviksi, kuten minä tein.
Kokonaisuutena Mangan harmaasävyt on miellyttävimpiä tietokirjoja, joita minulla on ollut ilo lukea. Kiitos Mäkiselle vaivannäöstä ja kustantajalle hyvästä aihevalinnasta! Olisiko tälle englanniksi käännettynä myös kansainvälisiä markkinoita?
-
Nykyään kannattaisi etsiä myös venäjäntäjä, luulen.
-
Kiitos Mäkiselle vaivannäöstä ja kustantajalle hyvästä aihevalinnasta! Olisiko tälle englanniksi käännettynä myös kansainvälisiä markkinoita?
Kiitos kehuista! Aihevalintakin oli mun :) Mutta kustantajaa voisi kiittää paljonkin siitä että lähtivät rohkeasti mukaan näin älyttömällä aikataululla. Sain myös työstövaiheessa paljon hyviä kommentteja takakannessa mainituilta piirtäjiltä sekä mm. Ronkaisen Timolta :)
Muuta en tuohon vientipuoleen osaa sanoa kuin että kääntämisessä olisi varmaan melkoinen urakka. Nuo termit on luvalla sanoen aika hankalia ja käytännöt painotöissä ja lattiatason termistö vaihtelee käsittääkseni jonkin verran maittain. Niinpä tarvittaisiin roppakaupalla lokalisointia eli semmoinen tekijä joka tuntee alan omassa maassaan aika hyvin. Ideanahan oli kertoa myös siitä mistä rastereita saa jne. Tuskin ne Venäjällä kaupoissa mitään Letrasettiä myy :) Rivikääntäjälle voisi olla turhan tuskainen urakka. :)
[Enkä nyt sano tätä brassaillakseni, vaan ihan niiden huomioiden pohjalta joita tuli tehtyä Sarjakuvapiirtäjän käsikirjan (Kustannus-Mäkelä, 2007) lokalisoinnissa Englannin ilmastosta Suomeen. Muutama kohta jäi ongelmalliseksi vaikka miten päin käänsi ja väänsi.]
-
Tuskin ne Venäjällä kaupoissa mitään Letrasettiä myy :)
Tuskin, mutta ne lentää tänne ostamaan.
-
Aihevalintakin oli mun :)
Joo, paremmin tarkoitukseni ilmaissut sananvalinta olisi ollut "tätä aihetta käsittelevän kirjan ottamisesta julkaisulistoille".
Mistä aiheesta teette tietokirjan seuraavaksi? Tämä näin ystävällisenä kannustuksena.
-
Mistä aiheesta teette tietokirjan seuraavaksi? Tämä näin ystävällisenä kannustuksena.
Omasta puolestani; en tiedä.
Kustantajahan on tehnyt pari Betty Edwardsin kirjaa (käytä Kvaakin hakua, niin löydät lisää aiheesta) ja samaan aikaan rasterikirjan kanssa ilmestyneen Piirustuskoulu -kirjan. Tätä viimeisintä en ole lukenut mutta kahta edellistä voin suositella jos aihe nappaa. Varmaan siellä nyt markkinoivat vielä hetken näitä uutuuksia ennen kuin alkavat seuraavaa edes suunnitella mitään.
-
Luin vasta sanasto-osuuden ja ehdotan seuraavaa painosta valmisteltaessa tarkistettavaksi mm. näitä:
- dpi viittaa tulostimen tarkkuuteen, näytön tarkkuutta ilmaisee ppi
- gif-muodon yhteydessä kannattanee lisätä läpinäkyvyysominaisuus ja animoitavuus
- g-terä on terätyyppi jota löytyy useaa merkkiä
- painopisteen voi määrittää paitsi kuvan keskelle, niinkin että etsii massojen keskikohdan? Vierastan ajatusta että kuva olisi epätasapainossa jos se sommitellaan jännitteiseksi. Tai sama kai se.
- ppi on pixels per inch, ei points
- sabluuna lienee tarkemmin kaavain kuin kaavio
- stokastisen kohdalla voisi lisätä sattumanvaraisuuden että ymmärtää mistä on kysymys
- sävykontrastin kohdalla puhutaan valöörikontrastista
-
Reiman ehkä kandee nähdä tämä:
http://www.limingantaidekoulu.com/xcomic/
etsi postaus 121 Sarjakuvan lukukurssi 25
-
Selvyyden vuoksi: Keijo kirjoitti tuohon listaan omia ajatuksiaan, ei sitä mitä kirjassa lukee. :)
- dpi viittaa tulostimen tarkkuuteen, näytön tarkkuutta ilmaisee ppi
Kyllä. Enkä mielestäni myöskään väitä tätä vastaan.
- gif-muodon yhteydessä kannattanee lisätä läpinäkyvyysominaisuus ja animoitavuus
Totta. En voinut kuitenkaan laittaa kirjaan kaikkea mitä tiedän. :) Johonkin piti vetää rajoja. Tuo trivahan ei sinällään kuulu aiheeseen (harmaa ja sen esittäminen).
- g-terä on terätyyppi jota löytyy useaa merkkiä
Joo tässä oli virhe. Kirjoitin: g-pen tussiterämerkki. Pitäisi olla g-pen tussiterätyyppi.
Edelleenkään mulle ei ole ihan selvää että mikä tekee jostakin tietystä terästä juuri g-terän. Onko se se tapa varata väriä terän reunojen leikkauksiin ja G:n muotoiseen pakotukseen vai mikä?! Montako valmistajaa tai erilaista G-terää löytyy?
- painopisteen voi määrittää paitsi kuvan keskelle, niinkin että etsii massojen keskikohdan? Vierastan ajatusta että kuva olisi epätasapainossa jos se sommitellaan jännitteiseksi. Tai sama kai se.
Tämä(kin) on täysin määrittelykysymys. Käsittääkseni taidepuolella käytetään painopiste -termiä aika vapaasti ja se liittyy luonnollisesti tasapainon käsitteeseen. Selitin painopisteen käsitettä aika laajasti mutta toisaalta mahdollisimman lyhyesti ja seison edelleen sen takana mitä sanastossa lukee. Tasapaino-asioista on kirjassa kokonainen aukeama sillä rastereilla voidaan vaikuttaa siihen. Aihetta voisi käsitellä luonnollisesti paljon laajemminkin, mutta toisaalta yritin tuoda lähinnä esiin vain sen että länsimaisen ja itämaisen ajattelun välillä on eroa.
- ppi on pixels per inch, ei points
Englanninkieliset ovat ihan yhtä hutiloita puheessaan kuin suomalaiset. Point sanalla lienee vähintään kolme alan merkitystä (kuten suomessakin). Yksi niistä on kuvapiste eli pikseli. Minä lähdin siitä että monitori näyttää kuvapisteitä (ks. myös sanaston kohta kuvapistekoko). Alussa mainittu hutilointi taas johtaa siihen että joskus tulostinten yhteydessäkin näkee virheellisesti(?) käytettävän tätä ppi:tä. Käyttö tuntuu ihan luonnolliselta jos mieltää mainitun lyhenteen p:n siinä merkityksessä kuin sinä tuossa.
Pikseli sanan varasin kuvakarttojen pienimmistä yksiköistä puhumiseen. Tässä ajattelussa kuvakartan (bitmap) pikselit siis esitetään näytön kuvapisteiden avulla. Käsitteet menevät sen verran päällekkäin että sekaannuksia syntyy väkisinkin. Mielestäni olin sanastossa kuitenkin looginen.
- sabluuna lienee tarkemmin kaavain kuin kaavio
Tuo on totta. Epäselvästi kirjoitettu. Pitäisi olla tarkempi.
- stokastisen kohdalla voisi lisätä sattumanvaraisuuden että ymmärtää mistä on kysymys
Niin. Sanastossa oli lähinnä suppea kuvaus aiheesta. Se kertoo mikä suurin ero sinä on verrattuna muihin pisterastereihin. Kuvan siihen olisi voinut liittää, mutta niitäkin löytyy useita sivulta 27. Tarkkaan ottaen stokastinen rasterointi ei taida olla sattumanvaraista, muutenhan sillä ei saataisi niitä sävyjä luotua. Nykyään ilmeisesti se on kaiken lisäksi tietyn matemaattisen kaavan mukaan taajuusmoduloitua. Ja esim. tulostinvalmistajilla voisi kuvitella olevan omat kaavansa. Mutta tosiaan, kun kirjassa on kokonainen sivu/luku aiheesta muutenkin, niin sanastossa on sitten enemmän triviaa, kuten stokastisen vanhoja tai vaihtoehtoisia nimityksiä. Yritin myös olla kirjoittamatta asioita moneen kertaan.
- sävykontrastin kohdalla puhutaan valöörikontrastista
Siis tarkoitat että sinä puhut?! Yritin olla hullun skarppi ja mennä enemmän (tarkkojen) tiede- kuin (epätarkkojen) taidetermen kautta. Katso mitä kirjoitin sanastoon kohtaan valööri ja valöörikontrasti. Tässä ajattelussa vain osaan sävykontrasteista sisältyy valöörikontrasti (harmaisiin ei).
Iso kiitos palautteesta! Kiitos myös Nellille :)
-
Englanninkieliset ovat ihan yhtä hutiloita puheessaan kuin suomalaiset. Point sanalla lienee vähintään kolme alan merkitystä (kuten suomessakin). Yksi niistä on kuvapiste eli pikseli. Minä lähdin siitä että monitori näyttää kuvapisteitä (ks. myös sanaston kohta kuvapistekoko). Alussa mainittu hutilointi taas johtaa siihen että joskus tulostinten yhteydessäkin näkee virheellisesti(?) käytettävän tätä ppi:tä. Käyttö tuntuu ihan luonnolliselta jos mieltää mainitun lyhenteen p:n siinä merkityksessä kuin sinä tuossa.
Pikseli sanan varasin kuvakarttojen pienimmistä yksiköistä puhumiseen. Tässä ajattelussa kuvakartan (bitmap) pikselit siis esitetään näytön kuvapisteiden avulla. Käsitteet menevät sen verran päällekkäin että sekaannuksia syntyy väkisinkin. Mielestäni olin sanastossa kuitenkin looginen.
En ole kyllä törmännyt ikinä ammattikirjallisuudessa point -sanan käyttöön pikselistä. Sehän on paljon ennen digitaalisia aikoja luotu typografinen mitta (n. 0.0138 tuumaa). PPI/DPI -määrittelyihin se ei liity mitenkään.
-
Pakkohan tätä on kehua. Kaikille vähän edistyneemmille sarjakuvantekijöille. Tutustukaa.
http://www.opuskirjat.fi/tuotteet.htm
Ja meille edistymättömille. Hyvähän tuo oli!
-
En ole kyllä törmännyt ikinä ammattikirjallisuudessa point -sanan käyttöön pikselistä.
Kokeilin heittää "points per inch" Googlelle ja törmäsin siihen aika monta kertaa. Esimerkiksi Wikipedia levittää ansiokkaasti tätäkin tietoa. Tai ei ainakaan erittele pointin ja pixelin eroa tässä yhteydessä. Points per inch on käytössä pixels per inch käsitteen rinnalla/sijasta myös täällä (http://www.jyu.fi/virtuaaliyliopisto/materiaali/timo/digitalimage/resoluutio.html).
Omasta hyllystänikin löytyvä kirjallisuus tuntuu olevan enemmän pikselimitan kannalla. Toisaalta... resoluution yhteydessä puhutaan meilläkin yleisesti pistetiheydestä (kun pitäisi tämän logiikan perusteella puhua pikselitiheydestä!)
Kirjassani näkyy muuten olevan kohdassa resoluutio (s.93) sepustusta:"...pistettä tuumalle (ppi)".
Luulen että käytin tuota aiemmin puheena ollutta ppi -selitystä (s. 92) koska liitin sen mielessäni kuvapistekoko käsitteeseen. Ja tuo kuvapistekoko näkyy olevan kirjassani käännetty englanniksi = point pitch. Oikeampi olisi kai Dot pitch. Luulen että tämä väärä selitys on taas peruja jostain vanhasta lehtiartikkelista, koska netti ei sitä näytä tuntevan. Eli kyllä tässä hieman menevät sanat sekaisin, vaikka kovasti yritinkin sen suhteen tsempata. Paljon ei tietenkään lohduta sekään, että en ole ainoa joka sekoilee. Tarkoitus oli saada aikaan mahdollisimman tarkka sanasto, mutta muutamaan kohtaan on näemmä jäänyt pientä viilattavaa. Hieman ongelmallistahan tämä on aina kun pitää valita vallitsevista käytännöistä joku jota sitten lähtee tukemaan. Sellainen ratkaisu on aina jonkun mielestä väärin.
Sehän on paljon ennen digitaalisia aikoja luotu typografinen mitta (n. 0.0138 tuumaa). PPI/DPI -määrittelyihin se ei liity mitenkään.
Aivan. Tästä syystä piste puuttuukin sanastosta. Mutta kuten yritin aiemmin ilmaista, arki- ja markkinointikielessä menevät sielläkin iloisesti pointsit, dotsit ja pikselit sekaisin. Points per inch ja pixels per inch voidaan valitettavasti molemmat lyhentää muotoon ppi. Ja esim. tulostinten, näyttöjen ja skannereiden yhteydessä näkee kirjavaa merkintäkulttuuria(dpi vs. ppi). Jos tämä asia olisi selvä tai yksiselitteinen - jos käytäntö olisi vakiintunut, tästä ei tarvitsisi edes näin keskustella. :)
Gummeruksen julkaisema sanasto esim. näyttää määrittelevän pikselin näin "tyhjentävästi":
1. Kuvanlukijan lukema kuva-alkio
2. Näyttölaitteen kuvapinnan valopiste
jälkimmäinen koostuu monitoreissa kolmesta (r,g,b) pisteestä
Mulla tuo pikselin määrittely on vaan et "bittikarttakuvan pienin osa".
-
Ei voi muuta kuin suositella opusta todella lämpimästi kaikille joita kiinnostavat rasterit.
Kerrankin opin jotain kirjasta, mitä en ole ennen tehnytkään.
Hassua tässä on tosin se, että kun luin kirjan kerralla kannesta kanteen, en oikeastaan tajunnut mitään, mutta sitten kun pääsin tietokoneen ääreen, tajuntani avartui ja photari aukesi minulle ensimmäistä kertaa elämässäni. Se oli ihme, hallelujah! :o
Ennenkun luin Mangan harmaasävyt, töideni yleinen taso oli tämä:
http://irc-galleria.net/view.php?nick=Welche&image_id=58231100
Mutta sen jälkeen, kun luin oppaan läpi, pystyin tekemään tällaista:
http://fc01.deviantart.com/fs18/i/2007/126/1/c/Kohtaus_sarjiksesta_muokattuna_by_Absolutehe.jpg
Ihme todella tapahtui.
(Siinä on muuten pähkinänkuoressa se, mitä opin oppaasta, + patternien teko luonnistuu nykyisin)
Olisipa tämä ilmestynyt puoli-vuotta sitten, olisi tullut tosi-tarpeeseen.
Ihme-opus, et vain voi olla ilman :D
-
Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Arvostelu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=955) on nyt etusivulla.