-
Lueskelin tuossa piiiiiiitkästä aikaa Tinttejä ja silmään sattui aika poikkeuksellinen jutska Särkynyt korva -albumin tokavimpalta sivulta. Siinä koko tarinan ajan Tinttiä piinannut roistoparivaljakko käy Tintin kimppuun ja koko porukka tippuu taistelun tiimellyksessä veteen. Tintti nousee lopulta pintaan ja annetaan ymmärtää konnien hukkuneen. Sivun viimeisessä kuvassa sitten näytetään miten mustat pikkupirut korjaavat hukkuneet roistot parempaan talteen. Suorastaan järisyttävä poikkeus streitissä Tintti-meiningissä, jossa ei useinkaan ole tapana tappaa lähemmin esiteltyjä henkilöitä eikä Tinteissä muistaakseni juurikaan sivuta taivas / helvetti -juttuja. Mitä nyt Haddock tai Milou joskus saattavat nähdä viinapiruja jne. Huh, nyt helpotti kun sain purkaa sydäntäni.
-
Itse olen ihmetellyt joskus ihan samaa kohtaa... vaikka kyllähän "vanhoissa" Tinteissä oli tavallaan vielä kornimpaa materiaalia...
Esim. Tintti Afrikassa -sarjakuvassa Tintti poraa sarvikuonoon reijän ja tunkee sinne dynamiitin, jolla räjäyttää luontokappaleen ns. tuusannuuskaksi. Näin ainakin muistaisin...
-
Joo, suomenkielisestä juhlakirjasta löytyy. Se oli tosiaan surkean ohut ja lyhennetty painos ruotsalaisesta ja alkukielisestä laitoksesta. Ymmärtääkseni jonkun sortin lastenpainos.
Sitten onpahan Tintissä kuollut muitakin. Tintti Kuun kamaralla albumissa kuolevat sekä Wolff ja tämä Ottokarin valtikasta peräisin oleva roisto, jonka nimeä en nyt muista.
Timo
-
...Ja Yksisarvisen salaisuudessa Lintusen veljekset ampuivat sen tyypin, joka aikoi paljastaa heidät Tintille. Sekä historia-takautumajaksossa kuolee porukkaa purjelaivan kannella.
Ja Faaraon sikareissa (muistaakseni?) joku putoaa lopussa rotkoon, taisi olla sen salaseuran johtaja.
-
Alkupään Tintit olivat alisteisia sille samalle rymistelykomiikalle, joka hallitsi sarjakuvissa 30-luvun lopulle asti. Tintti Neuvostojen maassa on karkeassa alkuperäismuodossaan hulvaton rymyalbumi ja vahvan propagandistinen - jos lukee Hergen käyttämän lähdeteoksen "Hunnuton Moskova", huomaa että nuori katolilainen partiopoika Georges Remi napsi rankimmat ideansa sieltä suoraan ("tehtaassa" rämistellään peltiä ja poltetaan olkia, ulkopuolella brittiläinen vasemmistolehtimiesten ryhmä ihastelee). Vain sukupuolimoraalin rappiota kuvaavat kohdat Herge on kas kas jättänyt sarjakuvittamatta.
Katolilaisuus on ilmiselvästi antanut innoituksen tuohon Särkyneen Korvan konnien lopullisen kohtalon esittämiseen.
Ensijulkaisuinaan alkupään Tintit olivat n. 120-sivuisia, mustavalkoisia "puhelinluetteloita", jotka sittemmin tiivistettiin puoleen, piirrettiin uudelleen ja väritettiin.
Tintti Afrikassa -albumin dialogia muokattiin ainakin kohdasta, jossa Tintti opettaa kongolaislapsia: "Katsokaatte, tässä isänmaanne, Belgia!"
Ruotsalaistoimittajien pyynnöstä Herge itse muutti tuon sarvikuonon "naurettavan" räjäyttämisen pehmeämpään muotoon.
Toivottavasti mahdollisimman moni Tintti Afrikassa-albumin lukija on lukenut myös Ruokosenmäki&Kaitalan Hipporox-albumin. Sen viimeinen sivu viimeistään räjäyttää järjen kaakkoon.
-
Entäpäs Lucky Luke kun tappoi(?) kaksintaistelussa aikoinaan Phil Deferin. Rankkaa.
-
Paitsi ettei Luke tappanut vaan ampui Deferiä olkapäähän. Selviää tarinan viimeisestä ruudusta. Voittamaton LL-albumissa on näyte ko. kohtauksesta ja kuvatekstissä väitetään, että Defer todella kuolisi mutta ei. Voittamaton on vain Lucky Luke, toimittajat ovat erehtyväisiä.
-
Niinpä. Enhän minä enää muista. Siksi suluissa kysymysmerkki.
-
Mutta Phil Deferin jälkeisessä "Pilleri"-tarinassa kuolee väkeä muistaakseni kohtalaisen paljon...
-
Niin, ja Daltonin veljekset-albumissakin loppuratkaisuksi Daltonit ammutaan kuten "oikeassakin" elämässä tapahtui.
-
Albumissa Sininen lootus poltellaan ihan avoimesti oopiumia ja kapteeni Haddockhan oli täysi rapajuoppo ennenkuin tapasi Tintin. Loch Lomond -skottiwhisky tosin maistui jatkossakin. Kapteeni myös polttaa piippua. Itselläni on ensimmäinen Tintti tuo Afrikassa ja siinä Tintti kyllä ampuu ja nylkee apinoita ja riistaa ihan surutta ja myös räjäyttää sen sarvikuonon. Samoin se on aika rasistinen, mustaihoiset on piirretty aika lailla samanlaisiksi kuin oli Laku-pekka lakritsapötkössä.
Hergé on kuollut, mutta hänen viimeinen tarinansa on piirretty ja käännettykin suomeksi ja julkaistu netissä, sen voi lukea täältä:
http://www.aakkosweb.cjb.net/ (http://www.aakkosweb.cjb.net/)
Sivujen navigointi on todella syvältä ja ovat vielä framessa kuten nuo Tripodin / cjb.net -sivut yleensä ovat. Kannattaa ottaa frame omaksi sivukseen ja vaihtaa sivun numero käsin, mutta siinäkin tulee välillä hankaluuksia.
Mutta tuolla on koko albumi, Tintti ja aakkostaide. Se ei ole Hergen piirtämä, vaan Yves Rodierin (http://www.geocities.com/yves_rodier/) ja tuon tekemiseen on mennyt 4 vuotta kuulemma. Hergé on sen osin käsikirjoittanut. En ole lukenut sitä kokonaan. Jännää ja poikkeavaa siinä on se, että siinä on myös nuorella naisella aika iso osa. Naisihan ei Tintissä juuri ole, paitsi Castafiore, vähän naiivi oopperalaulaja joka on vähän ihastunut kapteeni Capstokkiin (eikä muista Haddockin nimeä oikein).
-
Joo, Herge ehti tehdä aakkostaide-nimistä alpparia tuonne jonnekin sivun 42 paikkeille. Siitä eteen päin on Rodier keksinyt loput.
Hergén alkuperäisinä luonnos/käsikirjoituksina on Alph-art julkaistu paitsi ranskaksi, myös ruotsiksi ja jopa englanniksi, mutta eipä suomeksi. Otava!!
Timo
-
Hergén alkuperäisinä luonnos/käsikirjoituksina on Alph-art julkaistu paitsi ranskaksi, myös ruotsiksi ja jopa englanniksi, mutta eipä suomeksi. Otava!!
Ranskankielinen versio pisti joskus silmääni. Oli varsinaista luksusta silloin aikoinaan. Mukana C-kasetti, jolla Hergén haastattelu. Nykypäivänä varmaan sen paikalla on CD-levy. Jos sitä versiota enää on kaupan.
-
Ensijulkaisuinaan alkupään Tintit olivat n. 120-sivuisia, mustavalkoisia "puhelinluetteloita", jotka sittemmin tiivistettiin puoleen, piirrettiin uudelleen ja väritettiin.
Melko jännää ja erikoislaatuista kenenkään uraputkessa olevan piirtäjän kohdalla se miten totaalisesti Hergen ihan alkuaikojen piirrostyyli muuttui kökkötyylistä (ne alkup Tintti Afrikassa, Amerikassa, Neuvostojen maassa) lennokkaaksi, huolelliseksi ja tarkaksi. Epäilen vahvasti, että oikea Herge kuoli jossakin vaiheessa ja hänet korvattiin sitten kaksoisolennolla joka oikeasti osasi piirtää. Sittemminhän kaksoisolennoilla korvattiin mm Paul McCartney, joka kuoli 1968 tienoilla ("Paul is dead") sekä Presidentti Kekkonen niinikään joskus 60-luvulla, eikö totta.
Mitenkähän muuten tuo Hergen kuuluisa studio toimi? Sieltähän nousi sittemmin itselliselle uralle Roger Lelouppia ja vaikka ketä, mutta olisi kiinnostavaa tietää miten homma toimi siellä, piirsikö Herge vain kuvien luonnokset sekä sitten henkilöhahmot puhtaiksi ja studion väki loput, vai miten se meni. Pitänee hinata takapuolensa taas kirjastoon...
-
Leloup piirsi kaikki tekniset laitteet, tankit Tuhatkaunon tapaukseen ja Lento 714n lentokoneen. Bob de Moor piirsi sivuhahmoja ja taustoja. Hergé käsikirjoitti ja piirsi päähenkilöt.
Sama juttu Hugo Prattilla: studionsa piirtäjä piirsi kaikki autot, junat yms. niitintarkasti.
-
Hergé luonnosteli ensin kaiken, eli oli vastuussa kaikesta mitä ruudun sisällä oli. Kaikki taustat, autot yms. olivat ylimalkaisesti luonnosteltuina mukana. Sitten apulaiset mm. juuri Leloup tekivät nuo yksityiskohdat siten kuin niiden "pitää" olla. Eli valokuvien jne pohjalta yksityiskohtaisemmat luonnostelut. Ja lopulta tussaus. Koko touhu oli kuin elokuvastudioiden työtä. Apulaiset hankkivat taustamateriaalia ja referenssikuvia jne.
Timo
-
Tommonen edelläkuvatun kaltainen työnjako, jollainen Hergen studiolla oli, kuulostaa valtavan pätevältä usean piirtäjän ollessa mukana proggiksessa. Taikka sitten just niin, että yksi luonnostelee koko höskän ja toinen pelkästään tussaa valmiiksi. Ja mielellään jommalla kummalla piirtäjällä executive power, jotta homma pysyy kasassa. Omallakin kohdalla voisi kuvitella jotakin vastaavaa yhteistyötä joskus jonkun kanssa, koska monasti taustojen tekeminen on suorastaan myrkkyä kiireen, malttamattoman luonteen, mielikuvituksen puutteen taikka kädettömyyden takia. Samaa vikaa on kyllä monella muullakin, kun eri sarjakuvia katselee, monasti taustat tulee hutaistua kun keskitytään tarinankuljettamiseen. Mutta tyylejä on monia tietenkin jne jne jne...
-
Minäkin luin viikonloppuna kouin kohtalon oikusta Tintti Afrikassa seikkailun. Siinä ainakin yksi roistoista syöksyy jokeen ja krokotiilit repivät hänet kappaleiksi ja syövät.
-
Harakirejä, nyljettyjä apinoita, dynamiitillä räjäytettyjä sarvikuonoja ja porukkaa kylmätään vasemmalla ja oikella!
Johtopäätös: pitänee lukea lisää Tinttejä.
-
Olen aina pitänyt Tinttiä kilttinä sarjakuvana, mutta sehän onkin melkoista Frank Milleriä... ihme, että vanhemmat antoivat minun lukea Tinttiä pienenä.
-
Harakirejä, nyljettyjä apinoita, dynamiitillä räjäytettyjä sarvikuonoja ja porukkaa kylmätään vasemmalla ja oikella!
Johtopäätös: pitänee lukea lisää Tinttejä.
Kävin jo äsken ruokatunnilla Suomalaisessa kirjakaupassa nostelemassa kaikki Tintit ylähyllylle pikkulasten viattomien kätösten ulottumattomiin. Myyjättäret katselivat touhujani hyllyjen välistä hyväksyvästi hymyillen. Vai olikohan se pelokas irvistys...?
-
Uusimmassa Zack-lehdessä oli lyhyt juttu Tintin, Haddockin, Tuhatkaunon, Dupondin ja Dupontin vierailusta Aku-tarinassa Bum Bum e l'artista liberato, joka on julkaistu Topolinossa numero 2501. Jutussa on liitteenä vain neljä kuvaa tarinasta, mutta olisihan tuo koko tarinakin hauska lukea.
Tuota Zack-lehteä voi suositella saksankielentaitoisille ja varsinkin jos aikanaan piti Zoomissa julkaistuista tarinoista. Tällä hetkellä esimerkiksi Blueberry - OK Corral on yksi jatkotarinoista. Sarjakuvien lisäksi uutisia ja artikkeleita - tällä kertaa vuorossa Buck Danny (http://www.zack-magazin.com/).
-
Hitto! Tuohan tosiaan on meikäläisten vanha Zoom-lehti tuo!
Sakuille kelpasi, meille ei. :'(
Kuvaesimerkkiä tuosta Tintti/Topolinosta:
http://www.fumetti.org/afnews/2003/10/mast/mst01.jpg (http://www.fumetti.org/afnews/2003/10/mast/mst01.jpg)
-
Hitto! Tuohan tosiaan on meikäläisten vanha Zoom-lehti tuo!
Sakuille kelpasi, meille ei. :'(
Kuvaesimerkkiä tuosta Tintti/Topolinosta:
http://www.fumetti.org/afnews/2003/10/mast/mst01.jpg (http://www.fumetti.org/afnews/2003/10/mast/mst01.jpg)
Toivottavasti tuo sarjakuva julkaistaisiin Taskarissa tai Roope-sedässä. Oisi ihan mielenkiintoinen lukea. Sanokaapas onko Ankkamaailmassa ollut muita vierailevia tähtiä muista sarjakuvaista?
-
Oli tuo kieltämättä aika... Karmaisevaa!
Jos liitetään tuollatavoin Ankat ja Tintit yhteen niin olisi voinut yrittää tehdä Tintistä enemmän itsensä näköinen.
Yleensä pidän tämänlaisesta hahmon lainaamisesta, mutta tuossa potkittiin tinttiä päähän ja kovaa.
Voi Tintti ja Hergé raukkaa...
Silti minäkin toivon tuon ilmestymistä Suomessa, koska niin paljon näytti normaalista Akkarin sisällöstä poikkevan!
Toivottavasti kyseinen piirtäjä ei ota tätä tavakseen. Nyt varmasti joku naureskelee tälle, mutta ei enää siinä vaiheessa kun teidän kaikkien suojattinne Luupäät häpäistään Akkarissa :)
Aika paljon tyhjän jauhamista...
-
Olikos tuo näyte Giorgio Cavazzanon piirtämä? Siitä sitten vaan kaikki loukkaantuneet Tintti-fanit purkamaan turhautumistaan Cavazzanolle, kun hän lokakuussa vierailee Helsingin kirjamessuilla!
-
Olikos tuo näyte Giorgio Cavazzanon piirtämä?
Taitaa olla Corrado Mastantuonon. En tunne taskaripiirtäjiä kyllin hyvin. Korjatkaa jos meni väärin.
Timo
-
Taitaa olla Corrado Mastantuonon. En tunne taskaripiirtäjiä kyllin hyvin. Korjatkaa jos meni väärin.
Joo, Mastantuonohan tuo Inducksinkin mukaan on.
Olikos tuo näyte Giorgio Cavazzanon piirtämä? Siitä sitten vaan kaikki loukkaantuneet Tintti-fanit purkamaan turhautumistaan Cavazzanolle, kun hän lokakuussa vierailee Helsingin kirjamessuilla!
Vierailee? Oikeasti? Jipii!
-
Belgiassa on julkaistu 10 euron nimellisarvoinen hopeakolikko, jossa ovat Tintti ja Milou (kääntöpuolella kartta eu-maista). Kolikkohan juhlistaa tietysti Tintin 75-vuotissyntymäpäivää.
-
Jep, tästä kyllä on kvaakissa uutisoitukin:
http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=230
Mahtaako noita olla yhtään kappaletta Suomessa? Tuskin, keräilijöiden kassaholveihin lipsahti suurin osa ja parin vuoden päästä tulee jokunen sikahintaan "vapaille markkinoille".
Lisäys: Lähtöhinta oli 31 e. Nykyhintaan voinee lisätä nollan perään. 50.000 kipaletta Tinttilanttia on jossain, jossain...
-
Tästä oli todellakin hesarissakin juttua ;D Isä kyllä kerää rahoja, mutta en tiedä saammeko TUOTA mistään...
-
Belgiassa on julkaistu 10 euron nimellisarvoinen hopeakolikko, jossa ovat Tintti ja Milou
Aamulehden perjantailiite Valossa oli 7.5. juttu suomalaisesta Eetu Hyppösestä. Nuorimies on tehnyt bisneksen eurokolikoiden myynnistä ja välitämisestä keräilijöille. Hän on myös tehnyt Moulinsart-yhtiön kanssa rahasarjan, jossa on hopeinen Tintti-mitali, sekä kaikkien EU-maiden 1 ja 2 sentin kolikot. Onkohan tämä sama kolikko? Hyppönen poseeraa lehtikuvassa Tintin avaruusraketin kanssa.
Edit: Juttu näyttää löytyvän ainakin vielä Aamulehden nettisivultakin, tosin vähemmällä kuvituksella:
http://www.aamulehti.fi/teema/valo/1303847.shtml
-
Onkohan tämä sama kolikko?
Eri projektista on tässä kyse, kolikkosarja on vasta tulossa. Tammikuussa liikkeelle lasketusta kolikosta esim.
http://www.eubusiness.com/afp/031231120822.tbr247q2
-
http://members.surfeu.fi/valta/pdf/lehtimies.pdf
Kuivuneiden dodon sulkien hoito-opas ja muita outouksia löytyy sivuilta
http://www.geocities.com/jyvasainola/kah.htm
-
Nyt on tulossa markkinoille Aamulehdessä mainittu mitali & kolikkosarja: teemana Tintti kuun kamaralla.
http://www.francetv.fr/jeunesse/momes/tintin/en/kiosque/news/0406_lune.html
Jos joku on kiinnostunut, niin tulee kaupan
http://www.store.tintin.com/
Sieltä löytyy kaikenmoista muutakin (hintavaa).
-
Ilmeisesti tämä juhlavuotisuus olisi pitänyt tietää jo aikaisemmin, mutta minkäs teet: kun ei teksti-tv:ssä ole, niin uutispimentoon jää. Lieneehän tuo silti Kvaakin uutisissa mainittu...?
Mitä muuten juhlitaan? 30 vuotta viimeisestä albumista? Enemmän vuosia ensimmäisestä albumista?
Nojoo. Tämä aihe tuli mieleen, kun astuin Suomalaiseen Kirjakauppaan. Meni sitten koko viikko tonnikalaksi ja nuudeleiksi, kun olivat paitsi Tintit 5,90 euroa/kpl, myös Juhlakirja 17 eurolla. Ilmeisesti tämä juhlakirja on uusi painos jostain vanhasta? Joka tapauksessa sisälsi sen verran mielenkiintoista analyysia kaikista albumeista, että pakko se oli napata mukaan.
Ja sitten vielä mukaan ne albumit, jotka hyllystä puuttuivat. Nyt ovat kaikki Tintit hallusa, olen astetta onnellisempi ihminen.
Kymmenen vuotta oli taas vierähtänyt edellisistä lukukerroista. En muistanut lainkaan, että Tintti olisi välillä niin pimeää satsia kuin "Lento 714":ssä. "Faaraon sikarit" taas oli todella heittelehtivä kokonaisuus, jolla ei kuulemma ollut edes käsikirjoitusta: sitä tehtiin sivu kerrallaan. Hyvä sarjis-impro-oppitunti on tuo, Jerry Corneliuksen ilmatiiviin autotallin oheen.
Oma suosikki on edelleen Tuhatkaunon tapaus, jostain kummallisesta syystä. Ehkä sisälläin' asuu edelleen pieni sotilaillaleikkijä? Mutta mielipide saattaa hyvinkin muuttua seuraavan lukukertakierroksen myötä...
On se Herge nero. Ja ennen kaikkea ansainnut gloriansa työllään: on piirtänyt "muutaman" ruudun nimittäin, ja uusiksi enemmän ruutuja ja albumeita kuin mitä moni saa koko urallaan aikaan.
Mikä on Sinun suosikkiTinttisi? Ja miksi? Miten? Milloin?
-
http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=230
Niih, Herge arvosti tasan kahta ruutua kaikissa Tinttti-albareissa; Kultasaksisessa ravussa sitä, jossa Haddock ajaa autiomaan sala-ampujat tiehensä, ja Rakham Punaisen aarteessa kuvaa jossa Haddock, Tintti ja Dupond&Dupont astuvat saaaren rantaan.
Benoit Peetersin Tintti-juhlakirjan suomalainen laitos on kastroitu versio, esmes ruottalaiset saivat kokopitkän teoksen åidinkielellään, ja paljon muutakin tinttikivaa on tullut på svenska.
Seitsemän kristallipalloa oli lapsena melkoisen pelottava, aikuisemmalla iällä ssitä arvostaa kovasti Castafioren korujen erinomaisen hienoa juonirakennetta.
Mutta pahus senttän, jaksavat nuo "Mustan dullan maa" sekä "Seitsemän kristallipulloa" -parodiat myös naurattaa kaikessa epäkorrrektiudessaan.
Katso myös:
http://members.surfeu.fi/valta/tintti/
-
Vain yksi suosikki-Tintti? Ei taida onnistua... minä tykkään niistä kaikista. No, jos saan muutaman lempparin luetella niin: Sininen lootus, Kuningas Ottokarin valtikka, Kultasaksinen rapu ja Tintti Tiibetissä nyt ainakin.
Albumit 5,90 kappale? Hmm, täytyypä poiketa Suomalaisessa...
-
Benoit Peetersin Tintti-juhlakirjan suomalainen laitos on kastroitu versio
Voitko heittää hieman detaljia aiheesta, koska tuntui, että juhlakirja oli ihan pirskatin hyvä tällaisenaankin. Mitä suomalaiset missaavat?
Albumit 5,90 kappale? Hmm, täytyypä poiketa Suomalaisessa...
Sinänsähän tuo hinta ei ole ns. "halpa", mutta uusista ihan näpsäkkä. Tuntuu, että tällä hetkellä Tinttejä saa todella helposti monesta paikasta niin sanotusti pilkkahintaan, muistaakseni esim. viimeksi käydessäni Kulku-Katin Pojassa Helsingissä Tintit olivat neljä euroa kappale, ja SE on nykymittapuussa vähän. Uuden näköisiä ainakin olivat.
Onko kahden euron ero sitten merkittävä, on jokaisen harkinnassa. Minusta on: neljän albumin kohdalla tuo OLISI tehnyt jo 8e. Mutta joskus joitakin juttuja on saatava Just Ny'!
-
Ilmeisesti tämä juhlakirja on uusi painos jostain vanhasta?
Joo, uusintapainos vuoden 1989 kirjasta. Uudet kannet. Ja parempi sidos. Ajattelin jo joku aika sitten että pääsisin helpolla jos laittaisin Kvaakiin vanhan Tintin Juhlakirja-arvosteluni Kouvolan Sanomista. Laitanko? ;D 8)
Timo
-
Timo: laita ihmeessä!
-
Eiköhän tuo juhlavuosi liene 75 vuotta ensimmäisestä Tintistä. Tai sitten ei. Täällä Seinäjoella muuten Tintit maksavat kolme euroopanunioninyhteisvaluuttaa. Ostin muuten Tinttipenaalin ja Tinttikouluvehkeet. Ovat hienoja!
Omat lempitinttini ovat ainakin Tintti ja Picarot, Castafioren korut ja Tintti ja aakkostaide. Minä lupaan hankkia tämän vuoden aikana kaikki minulta puuttuvat kuusi tinttiä. Paitsi Tintti haijärvellä :P. Tai kaipa sekin pitää hankkia. Juhlakirjan ostan, tai sitten tilaan joulupukilta ;D
Niin ja pakko tähän on tämä laittaa
www.aakkosweb.cjb.net (http://www.aakkosweb.cjb.net)
-
On se Herge nero
On totta tosiaan osannut luoda hahmon johon lukija saattaa samaistua. Viimeaikaisina havaintoina on Suomen Sisu -miesten Tinttiä ja Hergéä arvostava kirjoitelma ja melkolailla vastakkaisesta suunnasta oleva Heikki Juutilaisen juttu Ultra -lehdessä nimeltään "Mystiikka ei hätkäytä 75-vuotiasta Tinttiä".
Otavalta ei tosiaan mitään uutta erikoisempaa juhlavuodeksi, uusintapainoksia sentään. Painopaikka on siirtynyt Espanjaan saakka.
t. Reijo
-
http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=230
Mutta pahus senttän, jaksavat nuo "Mustan dullan maa" sekä "Seitsemän kristallipulloa" -parodiat myös naurattaa kaikessa epäkorrrektiudessaan.
Kukas sen "Mustan dullan maan" muuten on piirrellyt? Minulle jäi mielikuva, että Ruisrockissa vuonna kivi ja tulus ostamani tekeleen piirtäjä oli lounaisrannikon poikia hänkin...?
-
Ajattelin ostaa Tintti-hiirimaton, mutta näyttivät olleen loppuunmyytyjä. Tai sitten ne oli jossain muualla kaupassa kuin muu Tintti -krääsä, joka ei ole loogista, joten kai ne sit oli loppu. :-(
Okei... Arvostelu löytää tiensä tänne tai siis tuonne etusivulle piakkoin, kunhan ensin itse löydän sen. Ja muokatahan sitä pitää nykytilanteeseen.
Timo
-
Juhlavuoden kunniaksi olisi voinut julkaista aiemmin julkaisemattomia versioita tutuista Tinteistä. Muissa maissa on julkaistua eri versioita Tinteistä, esimerkiksi Mustan saaren salaisuudesta (vuoden 1943 versio) ja Mustan kullan maasta (vuoden ? versio). Tuossa juhlakirjassa taisi olla tarkempaa juttua näistä eri versioista.
-
Paras Tintti?
Tällä hetkellä se voisi olla vaikkapa Tuhatkaunon tapaus:
Kompakti tarina, ei turhia rönsyiliyjä, stoori pysyy hyvin kasassa. Dekkarisarjakuvat on mun syäntä lähellä. Hyviä tapaa niin harvoin!
Muita ikisuosikkeja: Sininen lootus, Castafioren korut, seitsemän kristallipalloa.
-
Juhlavuoden kunniaksi olisi voinut julkaista aiemmin julkaisemattomia versioita tutuista Tinteistä.
Puhut vähän mutta järkeä! Mikä lienee Otavaa jarruttanut? Voi voi. Jopa ruotsiksikin noita mm. mustavalkoisia näköispainoksia muutamasta ensimmäisestä Tintti -kirjasta on julkaistu. Ja voin sanoa, että ne ovat tunnelmaltaan hienompaa jälkeä kuin uudelleen piirretyt Kongo, Amerikka ja Faaraon sikarit. Eivät ehkä teknisesti, mutta muuten... se fiilinki... se fiilinki.
Timo
-
Mikä on Sinun suosikkiTinttisi? Ja miksi? Miten? Milloin?
Joku tämmöinen Tuhatkaunon Tapaus -niminen tapaus tapaa tulla mainituksi tässä yhteydessä. Onpas yllättävää.
-
Mikä on Sinun suosikkiTinttisi? Ja miksi? Miten? Milloin?
Tulikohan tämmöseen kysymykseen jo joskus vastattua? ei kai.
Castafioren korut. Siinä ei tapahdu mitään, mutta silti niin paljon. Moliéren farssia ja jännitystarinan deprimointia, suorastaan oman albumimuotonsa hylkäämistä!
Tai sitten Sininen lootus, se on ensimmäinen vakava Tintti.
Tai sitten Lento 714, seikkailun dekonstruktio tai jotain...
Tai sitten valkoisen symbolinen ja silti lämminhenkinen Tiibet-seikkailu...
Tai tiukka kylmän sodan trilleri Tuhatkaunon tapaus... Tai... huoh...
Timo
-
Mun suosikki on Tintti kuun kamaralla (oliko se oikea nimi?). Syy on se, että en ole montaakaan Tinttiä lukenut, mutta tuon olen ja siitä jokseenkin tykkäsin. Tosin siitäkin on jo vuosia.
Olen kyllä harkinnut, että voisi Tintteihin ruveta tutustumaan kirjaston avustuksella, mutta vielä en ole rohjennut.
-
Timo: laita ihmeessä!
Siä se ny killuu.
Timo
-
Niin ja pakko tähän on tämä laittaa
www.aakkosweb.cjb.net (http://www.aakkosweb.cjb.net)
???Onko ihan varmaa, että tuo linkki on turvallinen? Ainakin mulla tuli kaiken maailman poppareita ja virusvaroituksia. Välttäkää!
Ja paras Tintti on mielestäni Tintti kuun kamaralla... tai olisko se Mustan kullan tai... öö.. Näitähän riittää!
Janne
-
Se on varmaan toi cjb.net, joka tekee niitä pop-uppeja yms.
-
Ostin hulluudenpuuskassa sen juhlakirjan sitten. Tintit olin jo ostanut aiemmin.
Niin uskomatonta kun se ehkä onkin, sain ne kaikki makedoniasta halvalla.
Ihan totta.
Paras tarina? Ähy.
No niistä pitkistä kahteen albumiin jaetuista ainakin joskus tykkäsin eniten.
Sanonpa vaikka "Rakham Punaisen Aarre". Tuhatkaunon ensiesiintyminen.
-
Juhlavuoden kunniaksi olisi voinut julkaista aiemmin julkaisemattomia versioita tutuista Tinteistä. Muissa maissa on julkaistua eri versioita Tinteistä, esimerkiksi Mustan saaren salaisuudesta (vuoden 1943 versio) ja Mustan kullan maasta (vuoden ? versio). Tuossa juhlakirjassa taisi olla tarkempaa juttua näistä eri versioista.
Heitin tästä muuten juttua Otavalle vuoden alussa ja pyysin vastaamaan edes, että "Ei tule." jos ei tule, mutta eipä ole minkäänlaista vastausta kuulunut. Ehdottelin siis Asterix-kirjaston tapaisia kirjoja, joihin olisi kerätty kaikki tarinat eri versioineen. Listatkin väsäsin tylsyydessäni.
-
Ehdottelin siis Asterix-kirjaston tapaisia kirjoja, joihin olisi kerätty kaikki tarinat eri versioineen. Listatkin väsäsin tylsyydessäni.
Ruotsiksi tuommoinen on, 19 osaa ja koko Hergén tuotanto. Kaikki versiot Tinteistä.
Timo
-
Heitin tästä muuten juttua Otavalle ... Listatkin väsäsin tylsyydessäni.
Otava on Tinttien suhteen Castermannin lieassa... Taannoin kun Turskattia heille tarjosin, kertoivat että Castermannilta pitäisi aineiston tulla. Ja olivat jo ehtineet kustannusmoguleille ilmoittaa, että Albert Algoudin Le Haddock Illustré on suomennoskelvoton.
t.Reijo
-
Ruotsiksi tuommoinen on
Jos vanhoja aletaan kierrättämään niin syntylistalla on
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/243.html (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/243.html)
Ja kuten tuossa edellisessä jutussa, mainostan tässäkin H:n muotoista taideteosta:
http://www.netn.fi/397/netn_397_siuk.html (http://www.netn.fi/397/netn_397_siuk.html)
Reijo
-
Viisi parasta Tintti - tarinaa (ja tarinoilla tarkoitan kokonaisuuksia):
1. Seitsemän kristallipalloa/Auringon temppeli
2. Tuhatkaunon tapaus
3. Seikkailu Punaisella merellä
4. Yksisarvisen salaisuus/Rakham Punaisen aarre
5. Castafioren korut
-
Tintti Afrikassa on minun suosikkini. Sain sen aikas lapsena (70-luvun lopussa), se on ensimmäinen painos. Se oli tietysti eka Tintti jonka luin ja joka on ollut minulla kaiuimmin. Se on ensimmäinen varsinainen Tintti, Tintti Neuvostojen Maassa -albumi on aika lailla erilainen.
Sain vasta nyt luettua viimeisen, Seitsemän kristallipalloa. Ensin ruotsiksi ja nyt vielä "varmuudeksi" suomeksi kun sattui osumaan kirjastossa käteen. Harmi kun en ole sitä aikaisemmin lukenut. Nyt, Hergéä tuntevana olen liian analyyttinen eikä ko. albumi ole niin vaikuttava kuin se voisi olla.
Minusta omituisin Tintti on Mustan saaren salaisuus, se on aika Quick & Flupke -tyylinen Tintti.
-
Minusta omituisin Tintti on Mustan saaren salaisuus, se on aika Quick & Flupke -tyylinen Tintti.
musta toi on aika hyvä, gorilla on yllättävä, rahanväärennös jännää ja tappelu takkahuoneessa mielenkiintoista.
Kylmin Tintti mulle on salaperäinen tähti, jota en edes omista.
-
Ruotsiksi tuommoinen on, 19 osaa ja koko Hergén tuotanto. Kaikki versiot Tinteistä.
Ruotsissa on aina kaikki paremmin...
[Paitsi leffojen ensi-illat. Me kun esim. saatiin LotR:t samaan aikaan kuin muuallakin, mutta ruottalaiset parin päivän viiveellä.]
-
Nythän se Tintti nyt tuli uusimmassa taskarissa. Kyllä oli hauska! Putosin tuolilta kun luin: "Päivää, olen Pentti, lehtimies". Kuka muu on lukenut? Liittyneekö tämä Tintin juhlavuoteen? Huomasiko kukaan kapteeni "Hardbopin" Laivan nimeä?
Huonoa oli se, että huonokuuloinen professori Satakerta oli joku ihme kana eikä ihminen. Vaan hauska sekin.
Tuo tarina on taidettu tehdä ihan vain sen takia, että piti saada tintti Topolinoon. Muuten turhanpäiväinen tarina.
-
Hergéhän se on.
-
Joku viittasi Asterix-kirjastoihin. Niistä puheenoleen, onko viimeinen osa jo ilmestynyt?
Minäkin olen haikaillut Tinteistä samanlaisia kokoelmia...
Ja se taskarin Tinttijuttu oli mainio kunnianosoitus
-
Minusta omituisin Tintti on Mustan saaren salaisuus, se on aika Quick & Flupke -tyylinen Tintti.
Ennemminkin Veikko, Tette ja Jykke -tyylinen. Niin ja VT&J:stäkin saisi tulla uusinnat.
Ja miksei Quickeista ja Flupkeistakin.
Viimeksimainitut vilahtivat eräässä Tintissä. Kuka muistaa missä? ;D
-
Sininen Lotus ja Castafioren korut on hyviä, myös Salaperäinen tähti kuuluu kärkikastiin.
Voisiko joku vähän selkeyttää, että mitä eriversioita Tinteistä on ilmestynyt? Alkuperäinen mustavalkonen ja värillinen? Eikö joistakin ole ilmestynyt myös pitempi versio, joista jälkikäteen on tehty 62-sivuinen? ???
-
Voisiko joku vähän selkeyttää, että mitä eriversioita Tinteistä on ilmestynyt? Alkuperäinen mustavalkonen ja värillinen? Eikö joistakin ole ilmestynyt myös pitempi versio, joista jälkikäteen on tehty 62-sivuinen? ???
Lue Tintin juhlakirja. Joistakin albumeista on kolmekin eri versiota. Mustan saaren salaisuus esim.
Mustavalkoisista tehtiin väriversiot siten että kolmirivisinä julkaistut sivut taitettiin uusiksi niin että ruutuja tuli neljälle riville ja sivumäärä putosi näin 62:een aiemmasta n. 128-160 sivusta. Harvemmin mitään järisyttäviä paloja jäi pois.
Sitten parista värillisestä tehtiin vielä uudet väriversiot uusin piirroksin.
Timo
-
Tulipas mieleen, vaikka ei oo yhtään Ankkalinnan kanssa tekemisissä tää vierailu ..
Mulla on pari lyhkästä pätkää sarjasta nimeltä Alan Flash ( http://www.lambiek.net/gelli_dominique.htm (http://www.lambiek.net/gelli_dominique.htm) ) ´Raoul Fulgurex´ näköjään.
Ihan hämärää juttua josta en ikinä päässyt kärryille!!
Alan /´Raoul´ on jossain ´Unelmavirastossa´ töissä ja firma lavastaa, valvoo ja toteuttaa kaikenlaisia seikkailuja päähenkilölle .. joka on Tintti :o :o.
Yhren jutun nimi on ´Sininen Lootus´ ja sisältää kaikenlaisia viittauksia Tintti-kirjoihin ja itse ´päähenkilö´ on mukana, siis hiukan retkuna ..
Onks kellään enempää havaintoo tämmösestä ´rinnakais´kerronnasta?!
-- j --
-
Lähinkin siitä sitte samalta istumalta hommaamaan tuon kirjan ja nyt luettu ;D
Hyvä kirja ja toi mukanaan paljon uutta tietoa ainakin minulle. Suosittelen vähäänkään Tintti-nippelitiedosta kiinnostuneille. 8)
-
Voisiko joku vähän selkeyttää, että mitä eriversioita Tinteistä on ilmestynyt?
Tuolla on aiheesta jotain
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintti)
-
http://bdoubliees.com/couvertures/28.htm
Tuolla Tintin-lehden kansi vuodelta 1965.
Tintti ja Mustan Saaren salaisuus uudelleen piirrettynä.
Harva on tämän nähnyt Suomenmaassa.
-
Teki mieli ostaa joku vanhoista WSOY:n Tinteistä joskus aikoinaa divarissa käydessä, mutten ostanut rahanpuutteessa... Nyt en taas ole löytänyt niitä mistään. Paljonko vanhat tintit nyt maksavat?
Itselläni on jo koko sarja uusina otavan painoksina, mutta tohon rinnalle olisi kivaa saaha yksi vanha laitos Tintistä. :)
-
Oi, Tintti :-*
Kaikki Tintit löytyy hyllystä, samoin tuo "Tintin juhlakirja" (se aiempi versio), jonka sidonta on pahemman kerran pettänyt. Tintti on ollut alulle paneva voima omassa sarjisharrastuksessani; niistä on kaikki lähtenyt ja niihin tulee edelleen säännöllisesti palattua. Suosikkialbumini on vaihdellut säännöllisesti vuosien varrella, mutta kärkikolmikkoon asemansa ovat vakiinnuttaneet Seitsemän kristallipalloa / Auringon temppeli (inkat ovat aina kiinnostaneet, samoin kirous-teema, ja se uskomaton auringonpimennys!), Tuhatkaunon tapaus (yllätys yllätys... tässä on muuten mielestäni Hergen piirrosjälki parhaimmillaan) ja Mustan kullan maa (mielenkiintoista nähdä Tintti yksinään ilman Haddockia melkein koko tarinan ajan). Yhtäkään Tinttiä en haukkuisi huonoksi, varhaisimpia tarinoita pitää vain katsella oman aikansa silmälasien läpi. Siltikin Afrikka-seikkailu on mielestäni lähes luvattoman naiivi ja yksiulotteinen, mutta heijastelee kyllä hyvin omaa aikaansa.
Kysytäänpä vielä tällaista: kuka on suosikkihahmosi Tintin tarinoissa?
Itse olen aina lämmennyt erityisesti elegantille (ja Tinteissä niin harvinaiselle vahvalle naishahmolle) Bianca Castafiorelle, yllätykselliselle kenraali Alcatzarille sekä jotensakin lammasmaiselle mutta uskolliselle Haddockin palvelijalle Nestorille.
-
Kysytäänpä vielä tällaista: kuka on suosikkihahmosi Tintin tarinoissa?
Suosikkihahmoni itse Tintin (!!) lisäksi on tietenkin professori Tuhatkauno.
Tuhatkaunon huumori on ehkä parhaimmillaan hänen kuulohäiriöstään johtuvissa väärinkäsitystilanteissa.
"Mitä! Minakö haihattelija!!" ;D
Tuhatkaunohan tuli aika myöhään mukaan sarjaan, mutta monissa albumeissa professori on ollut melkeinpä suurimmassa sivuosassa.
( http://www.kolumbus.fi/sarjisnet/tintti.htm )
-
Tuolla Tintin-lehden kansi vuodelta 1965.
Tintti ja Mustan Saaren salaisuus uudelleen piirrettynä.
Harva on tämän nähnyt Suomenmaassa.
Öh? Suomen laitoshan on just tuo vuoden 1965 versio.
Timo
-
Tuota...
Tarkoitin vaan nimenomaan tuota Tintin-LEHDEN kantta.
Siis nostinpa vain tätä Tintti -teemaa ylöspäin.
Olen jäänyt koukkuun näihin vanhoihin Spirou- ja Tintin-lehden kansiin, joita tuolla bdoubliees.comissa vaihtuu joka päivä.
Ne on vaan jotenkin niin makeita!!!!! :'(
-
Ne on vaan jotenkin niin makeita!!!!! :'(
Sitä ne on! Saisivat väsätä niistä jonkun kirjan tahi postikortteja.
Vaan tsekkaas tuolta:
http://www.bellier.org/indexsuite.htm
ja klikkaa "Tintin Belges"
Lähes kaikki Tintin -lehden kansikuvat 1946-59.
Ja muista linkeistä Petit Vingtiemen kansia ja sarjakuviakin.
Jee!
Timo
-
Mersii vaan bokuu!
Pitääpä imuroida noi itelle.
Macherotin kannet jäi mieleen erikoisesti!
-
Ah, osatapa ranskan kieltä vähän paremmin niin saisi kansitaiteesta enemmän irti.
No kuvat on sentää upeita.
8)
-
Tintin vastaan Spirou -kisassa olen kyllä enämpi Spiroun miehiä. Joteski siellä oli rennommat sarjat. Tintinin tiimi oli aikalailla ryppyotsaisen tosissaan.
Ja voittihan Spirou kisan ihan oikeastikin. Tintin-lehti on jo kuopattu, ja Spirou senkun porskuttaa (vai nilkuttaako?) Ainakin ulkoasu ja sarjatkin(?) uudistuivat äskettäin.
-
Tulokset hälyttäviä! (http://www.cmaj.ca/cgi/content/full/171/12/1433)
-
Laitetaan nyt samaan lääketieteelliseen syssyyn piirroshahmojen luurankoja. (http://michaelpaulus.com/gallery/character-Skeletons)
-
Juha oli käsittänyt Lassin ja Leevin tosi oudolla tavalla. Aluksi luulin että mies vitsaili mutta luettuani koko jutun uskoin että hän oli tosissaan.
-
En ole ainakaan huomannut että täällä olisi asiasta keskusteltu:
http://www.kaleva.fi/html/JTpage450243.html
-
En ole ainakaan huomannut että täällä olisi asiasta keskusteltu:
http://www.kaleva.fi/html/JTpage450243.html
Ei täällä mutta tuolla:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=26;action=display;threadid=1915
-
Ääh,
Mutta muuten olen sitä mieltä että tämä uudelleennimetty ja -järjestetty keskusteluosio on huonompi kuin vanha.
Nimim. Muutosvastarintaako?
-
Ääh,
Mutta muuten olen sitä mieltä että tämä uudelleennimetty ja -järjestetty keskusteluosio on huonompi kuin vanha.
Parannusehdotuksia otetaan vastaan. Ja helpottaisi, jos osaisit kertoa, mikä mättää. Tämä pieni siirtymävaihe on aina inhottava, koska vanhat keskustelut saattavat olla omituisissa paikoissa. Mutta kyllä se siitä suttaantuu...
-P.
-
Jep,
Muutosvastarintaa ilmenee aina, mutta kiistämätön totuus on se, että vanhassa, vähemmän kategorioidussa jaossa muutamiin suosituimpiin kategorioihin oli tullut ja tuli jatkuvasti niin paljon viestejä, että niiden seuraaminen oli vaikeaa tai mahdotonta.
Tämän vuoksi, tiedostaen toki laajemman jaon haittapuolet, päätimme kuitenkin säätää kategorioituja osioita enemmän, jotta viestien seuraaminen olisi helpompaa ja monet voisivat keskittyä seuraamaan ainoastaan niitä aihealueita, joista ovat kiinnostuneita.
Pyrin korjaamaan tuon keskustelufoorumin hakumoottorin jatkossa, jolloin uutta aihetta aloitettaessa haulla voi varmistaa, ettei siitä ole jo keskustelua.
Ja tinttikeskustelua voi jatkaa VesaK:n linkissä.
-
Aluksi luulin että mies vitsaili mutta luettuani koko jutun uskoin että hän oli tosissaan.
Eikö tästä juuri tunnisteta camp.
Vai oliko se niin että campin tunnistaa siitä että sitä ei tunnista mistään?
-
Jos joku sarjakuvahahmo on häiriintynyt, niin emiirin poika Abdullah Tintissä:
-Hän näyttää saavan hupinsa pelkästään muiden ihmisten kärsimyksistä.
-Hän uhkailee Tinttiä seipääseen laitolla ja hänen päällään keilaamisella, lapsen puhetta?
-Jopa kun hän hymyilee/nauraa uhreilleen, hänen silmänsä pysyvät täysin tunteettomina/sama vihantäyteinen ilme.
-
Noo, eivät ne Kissalan pojat tai Quick & Flutka nyt niin kilttejä olleet...
-
http://bdoubliees.com/couvertures/26.htm
Tässä numerossa vissiin alkoi seikkailu Lento 714.
Jos näin on, niin aika matalaa profiilia on pidetty!
huom. Tertsin linkit eivät ole ajan tasalla. Nyt noista löytyy ihan muita kansia. *joe*
-
...Lento 714.
Tämä tarina on aina jollakin lailla askarruttanut minua, lähinnä se loppupään ufo-kohtaus. En nyt väitä että Tintit aina muutenkaan niin järjettömän realistisia olisivat, mutta en ole oikein koskaan pitänyt tuosta ufo-lopetuksesta vaan olisin kaivannut jotakin "perinteisempää". Tietääkö kukaan kvaakkilaisista, oliko Herge itse hurahtanut ufo-uskoon vai mistä moinen hieman yllättävä käänne? Miten mahtoi lukijakunta suhtautua tähän?
-
EI tuohon aikaan vielä ollut ufo-uskovaisia. Ufot sarjakuvissa olivat vain yllättävä käänne. Eihän nyt Hergé paikalleenkaan voinut jämähtää. Kaikkea uutta voi kokeilla. Tuskin ainakaan senaikaiset lukijat kovin järkyttyneitä olivat.
Lue Erich von Däniken, Me tulimme tähtien takaa. Herge on ottanut koko jutun suoraan ko. "tieteellisestä" opuksesta tai tämän "tutkijan" muusta, suht' laajasta tuotannosta.
-
tämä vaikuttaisi otsikkonsa puolesta sopivalle palstalle tälle ;D
Sain tänään painosta uutukaisen Brestin jyräys. WSOY:n tintit, jossa nimensä mukaisesti käsitellään neljää wsoy:n julkaisemaa Tintti -albumia. Mukana myös luettelot kapteeni Capun haukkumista ja professori Kierron keksinnöistä.
http://www.geocities.com/jyvasainola/valta/
-
Pitää varmaan käydä kirjastossa hakemassa. Joskus hyvin nuorena rupesin jotain noita lukemaan mutta en tainnut olla vielä kypsä.
Muista käydä lobotomiassa ensin.
-
Pitää varmaan käydä kirjastossa hakemassa. Joskus hyvin nuorena rupesin jotain noita lukemaan mutta en tainnut olla vielä kypsä.
Seuraavaksi kaikki voivatkin tulla meille katsomaan Tulevaisuuden ihme (Mysteries of the Gods) -nimistä, Eric von Dänikenin kirjaan perustuvaa vuonna 1976 tehtyä puolitoistatuntista elokuvaa, jossa William Shatner (!) kiertää tarkastelemassa "muinaisten astronauttien" jälkeensäjättämiä paikkoja ja esineitä (mm. kristallinen pääkallo). Kaikilla Shatnerin haastattelemilla "asiantuntijoilla" on ns. lampaanlapapulisongit. Taustamusiikkina avaruusääniä ja muuta kokeellista. Todella hämmentävä elokuva, jonka avopuoliskoni Ruzaccho on joskus pienenä poikana saanut lahjaksi vanhemmiltaan.
-
Hergé käytti ufo-tiedemies Mik Esdanitovin esikuvana ranskalaista Planète-lehden kirjoittajaa Jacques Bergieria. Bergier oli kirjoittanut jo vuonna 1960 Louis Pauwelsin kanssa kirjan teorioista varhaisista kontakteista maan ulkopuolisten alieeneitten kanssa. Teorioihin kuuluivat mm. "maininnat planeettainvälisistä kulkuvälineistä uskonnollisissa teksteissä", lentävät vaunut jms. Samoin Hergén lukemisina oli Robert Charrouxin kirja Le livré des maîtres du monde 1960-luvun puolivälistä, jossa käsiteltiin myös ufojen vaikutusta muinaisiin kulttuureihin. Charrouxin toisesta kirjasta Hergé otti mallia isolle "astronautin" kivipäälle. Däniken taisi kirjoittaa kirjansa vasta myöhemmin?
Tämä ja paljon muuta tietoa Michael Farrin kirjasta Tintin - The Complete Companion.
Timo
-
Däniken taisi kirjoittaa kirjansa vasta myöhemmin?
Melko lailla samoihin aikoihin, Dänikenin eka "Erinnerungen an die Zukunft" ilmestyi vuonna 1968 ja Lento 714 v. 1969. 1960-luvulla Hergén työskentelyvauhti oli jo niin hidastunut, että en usko Dänikenin vaikuttaneen Tintin seikkailuihin.
Tieten mahdollista se on, saihan Däniken valtavasti huomiota mediassa ja suomeksikin tuo kirja käännettiin heti 1968.
-
Mutta eikös Lento 714:sta julkaiseminen alkanut Tintinissä jo 1966? Käsikirjoitus oli epäilemättä jo loppuun asti tehtynä? Eli ennen Dänikeniä?
Timo
-
Mutta eikös Lento 714:sta julkaiseminen alkanut Tintinissä jo 1966?
Joo, näihän se oli. Ilmestyi Tintinissä 27.9.1966-28.11.1967. Ja albumikin oli jo 1968 -- väärin on Otava painanut Lento 714:n ilmestymisvuoden julkaisuihinsa.
Ainoastaan Tintti ja Picarot ilmestyi ensin albumina, vasta sen jälkeen jatkosarjana.
-
Ainoastaan Tintti ja Picarot ilmestyi ensin albumina, vasta sen jälkeen jatkosarjana.
Lisätään tarpeettoman tiedon akanoihin että Tintti ja Picarot taisi olla (oliko?) ainoa Tintti-sarja jolle Suomessa kävi täsmälleen päinvastoin: ensin Non Stopissa jatkosarjana ja sitten vasta albumina.
-
Perimätiedon mukaan Tintit nähtiin ensimmäistä kertaa suomessa diasarjoina jossain nuorisotaloilla. Tällasta huhua levittävät vanhukset täällä päin.
-
Perimätiedon mukaan Tintit nähtiin ensimmäistä kertaa suomessa diasarjoina jossain nuorisotaloilla. Tällasta huhua levittävät vanhukset täällä päin.
Minullakin on hämärä mielikuva moisten olemassaolosta.
Kirkkaampi visio tulee 50-luvun puolivälin Uusi Kuvalehti/Radiolehti -numeroista, joita löytyi 60-luvulla Pohjanmaan mumman vinniltä ja joissa seikkaili Tim setvimässä "Sarvipään" salaisuutta.
Kävin myös katsomassa live action -leffan "Tintti ja merirosvon aarre," (1961, Suomessa kait vuotta paria myöhemmin) joka oli pettymys ensimmäisen sarjakuva-albumini jälkeen, joka kantoi samaa nimeä. Muutama vuosi sitten järjestetyt Tintti-leffanäytökset eivät siis olleet ensimmäiset "lihallisen" Tintin valkokangasvierailut Suomessa. Leffalippukin on vielä tallella.
Näiden jälkeen Tintti-jorina ei ole koskaan ollut joutavaa! Hienointa oli aikoinaan (1967 tai 1968) täydentää WSOY-sarja pyöräretkellä Sammatista Karjalohjalle. Paikallisesta kirjapuodista löytyyi kaivattu "Sarviaisen salaisuus" kokoelman täydennykseksi.
Isä piti Tinteistä siinä missä lapsetkin (oli varmaan lukenut niitä Kuvalehtiä joskus), joten ulkomaanmatkoilta tuli aina paikallisia Tinttejä pitkin 60-lukua: mm. Mustan saaren salaisuus Englannista, Tuhatkaunon tapaus Saksasta, Mustan kullan maa Espanjasta, useampikin Ruotsista – myös Veikkoa ja Tetteä – sekä ensimmäinen Asterixini, Normadian maihinnousu, Ranskasta ennen suomennoksia.
Olisipa etevää päästä tsekkaamaan niitä diajuttuja tai -rainoja.
Liveleffasta oli saatavilla myös View Master -kiekkoja (niihin "stereokuvakiikareihin")?
-
...Ja Yksisarvisen salaisuudessa Lintusen veljekset ampuivat sen tyypin, joka aikoi paljastaa heidät Tintille. Sekä historia-takautumajaksossa kuolee porukkaa purjelaivan kannella.
Yritys on kyllä kova, mutta äijä päätyy sairaalaan. Lintusille tosin uskotellaan äijän kuolleen, jotteivat yrittäisi uudestaan.
Sinällään on ihan ymmärrettävää ja luonnollista, että Tinteissä porukkaa kuolee. Ei väkivallalla välttämättä lapsillekin suunnatussa sarjassa kannata mässäillä, mutta olisihan se nyt ihan naurettavaa, mikäli kahden purjelaivamiehistön taistelu tapahtuisi niin, ettei kukaan edes kuole. Sinällään tuo koko taistelukohtaus näyttää päänkatkomissarjoihin tottuneesta lukijasta liioitellunkin siistiltä, vertakaan ei näy missään. Pienehkö kontrasti siis havaittavissa verrattuna vaikkapa Master and Commanderiin.
-
Äh. Kyllä sitä voidaan tehdä kunnon toimintasarjaa ilman, että kukaan kuolee. Rambon animaatiosarja on tästä oiva esimerkki.
-
Däniken lukemassa muinaisia sarjakuvia...
(http://www.daniken.com/pics/dendera.gif)
http://www.daniken.com/
-
*GASP* Däniken on kauhuissaan huomattuaan seinässä Hergen signeerauksen!
-
Äh. Kyllä sitä voidaan tehdä kunnon toimintasarjaa ilman, että kukaan kuolee. Rambon animaatiosarja on tästä oiva esimerkki.
Siis tämä kuullostaa vitsille..? Ihan tosi?
-
No okei. En nyt ihan tosissani ollut, mutta muksuna tykkäsin kyllä oikein kovasti Rambon animaatiosarjasta. Mulla oli jopa pussilakanasetti. Pussilakanassa oli Rambon kuva (=huonolaatuinen kuva Stallonesta konekiväärin kanssa) ja tyynyliinassa oli sen animaatiossa olleen Rambon järjestön logo (joku Freedom...). Täydentämässä tätä oli sitten Masters of the Universe -lakana.
-
Däniken lukemassa muinaisia sarjakuvia ..
(http://www.daniken.com/pics/dendera.gif)
http://www.daniken.com/
Indiana Jones .. tai ehkäpä Lara Croft Light (?) ..
Ammattitaitoista .. miäs ryämii tiäs missä onkaloissa, ainoana aseistuksenaan .. kameramies .. ja sytkä ..
Niin, tuli kyllä noita (von? niin mikä von?) Däniken´ii luettua kivikaudella. Tuntuivat teoriat jänniltä .. silloin, mutta sitten alkoikin lopulta X-Files ja kaikki onkin nyt tusinakamaa ..
-- j --
-
Jotta ei eksyttäisi otsikosta. Laitetaan Tintti-triviaa:
Missä kahdessa alpparissa Tintti ihan oikeasti toimii ammatissaan ja nähdään siis reportterin tointa suorittamassa?
Timo
-
Jotta ei eksyttäisi otsikosta. Laitetaan Tintti-triviaa:
Missä kahdessa alpparissa Tintti ihan oikeasti toimii ammatissaan ja nähdään siis reportterin tointa suorittamassa?
Ja jottei menisi niin nopeasti tämä keskustelu ohi, vastataan puolittain ja muistin varassa (eli todennäköisesti väärin ;)): Tintti Afrikassa.
-P.
-
No juu, väärin. :)
Siis missä kahdessa?
Timo
-
Missä kahdessa alpparissa Tintti ihan oikeasti toimii ammatissaan ja nähdään siis reportterin tointa suorittamassa?
Jaa-a. Olisivatko olleet Tintti Neuvostojen maassa ja Tintti Amerikassa? Niissähän otettiin kantaa kummankin roistovaltion oloihin...
-
Lurker: Toinen oikein. en kerro vielä kumpi- ;D hahaa!
Timo
-
Kaksi ensimmäistä albumia Eli Tintti Neuvostojen Maassa ja Tintti Afrikassa alkavat ihan samalla tavalla eli Tintti lähtee junalla ihmisten saattelemana tekemään reportterina juttua. Toisessa tekemään reportaasia Afrikasta ja ilmeisesti sitten toisessa Neuvostoliitosta.
Muissa varmasti mainitaan Tintin ammatti mutta juttuja ei kai tehdä...
Lurker: Toinen oikein. en kerro vielä kumpi- ;D hahaa!
Menikö oikein?
-
No.. ei. Tarkoitin että Tintti näytetään tekemässä sitä työtään. Ihan siis oikeesti.
Timo
-
Olikos se Amerikassa.Muistelisin, että kävi jossain tehtaassa ottamassa selvää tuotantometodeista.
Voi tää arvaus mennä ihan metsäänkin.
-
Turun sanomat tänään 10.02.05:
Tintti-sarjakuvan tutkimusmatkailija
ehkä suomalaisen esikuvan innoittama
Rafael Karsten eli vuosia Amazonasin pääkallonmetsästäjien parissa
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:5:0:0,4:5:1:1:2005-02-10;4:61:1:0:0;4:85:1:0:0;4:100:1:0:0;4:99:1:0:0;4:87:1:0:0;4:62:1:0:0;4:78:1:0:0;4:82:
1:0:0;4:107:1:0:0,4:282671,1:0:0:0:0:
"Sarjakuvan ystävät kokivat melkoisia déja-vu-elämyksiä, kun sarjassa esiteltiin Etelä-Amerikan intiaaneihin perehtynyt antropologi Rafael Karsten (1879-1956). Siinähän oli selvästikin Tintti-albumi Särkyneen korvan tutkimusmatkailija Ridgewell!
Jibarot ja bibarot
Sarjakuvapiirtäjä Hergén muka brittiläiseksi kuvaama tiedemies asusteli kuvitteellisten San Theodorosin ja Nuevo Ricon valtioiden rajaseudulla arumbaja- ja bibaro-nimisten intiaaniheimojen parissa. Karsten puolestaan vietti useita vuosia Ecuadorissa jibaro-nimisen heimon vieraana."
Ja samalla tässä tulee vastaus triviaan. Särkyneessä korvassa ja Tintti Neuvostojen maassa. Molemmissa näytetään Tintti kirjoittamassa. Särkyneen korvan alussa hän tekee ryöstöpaikalla museossa muistiinpanoja lehtimiehenä ja Neuvosto-seikkailussa hän kirjoittaa todella pitkän artikkelin, joka tosin jää sinne mökin pöydälle.
Timo
Edit: boldattuna.
-
Turun Sanomiin kirjoittaneen Hannu Miettisen mukaan "Särkyneen korvan intiaanijaksoista Peeters ei hieman yllättäen anna minkäänlaista taustatietoa. Ehkä sitä ei ole jäänyt".
Michael Farr (2001, 64-65) osaa kertoa jotain Särkyneen korvan taustoituksesta. Intiaanien esikuvat on otettu jostakin ranskan kielisestä aikakauslehdestä. Saattaa tieten olla, että Karstenia on niissä käsitelty. Nimeä ei kuitenkaan kuvituksena olevassa artikkelin osassa vilahda.
Väriversion teossa Hergéllä oli kiire. Siksipä viidakkotaustoitus jäi lähinnä vihreäksi väriksi, ja sattuipa mokakin: banaanit eivät kasva puissa, itse asiassa banaani on ruohokasvi.
Ridgewellin esikuvaksi Farr(kaan) ei Robison Crusoeta tarkempaa osaa antaa.
Arumbajoista: http://members.surfeu.fi/valta/arumbaja/ie/index1.htm
-
Tuolta Tintin belges-linkin takaa näytti löytyvän kaksi kokonaista Tintti-albumiakin. Molemmat tuttuja tarinoita, mutta kuitenkin erilaisia kuin suomeksi ilmestyneet.
Mustan kullan maassa brittipoliisit suomenkielisen albumin arabipoliisien tilalla ja meneillään suomenkielisestä poistettu juutalaisten ja arabien välinen konflikti.
Auringon temppelissä taas on tavallisesta poikkeava sivumalli ja tarinakin alkaa Seitsemän kristallipallon sivulta 50. Erilaisesta sivumallista johtuen osaa kuvista on albumissa julkaistu pienempänä ja jokunen kuva näyttää jostain syystä tulleen kokonaan uudelleen piirretyksi, vaikka syytä on hioukan vaikea ymmärtää. Verratkaapa vaikka nettiversion sivun 24 alarivin keskimmäistä kuvaa ja Seitsemän kristallipallon sivun 61 oikeassa alakulmassa olevaa kuvaa.
-
Albumit 5,90 kappale? Hmm, täytyypä poiketa Suomalaisessa...
Divarista ja kirpputorilta saa parilla eurolla ihan hyväkuntoisia Tinttejä.
-
Tinttiparatiisi Brysselissä - NYT:
The First Tintin Festival in the World
The Hergé Foundation and Brussels City Council have decided to host a Tintin Festival in 2005. This very first Tintin Festival both precedes and prolongs the festivities of the Belgian national holiday on July 21st and of the 175th anniversary of the kingdom. In a convivial atmosphere, the Festival will cater for families as well as for smaller groups of well-informed Tintin lovers. Staged in various locations throughout Brussels, the events and activities will also allow the visitors to discover the native city of Tintin and Hergé, to experience Hergé’s work from its foundations and to read in the streets the mark left by the young reporter and his friends.
Opening Ceremony
The official opening session of the Tintin Festival will take place in the central court of the Brussels City Hall, in the presence of the councillors and the guests of honour.
Wednesday 20 July, at 3 pm.
The Tintin Fresco
After the Quick and Flupke fresco in the Marolles, here at last is a gable enlivened by Tintin, Haddock and Snowy ! The Tintin fresco will be situated in the Rue de l'Etuve, a stone’s throw from Mannequin Pis, the most famous Brussels man after the reporter with the quiff.
Wednesday 20 July, Rue de l'Etuve, at 5 pm.
Hergé Tours
A walk in Brussels visiting a number of places and buildings that played a role in Hergé’s life or that he used in his work. A tourist bus will provide a second, more detailed tour.
From Wednesday 20 July. The bus tour is free of charge for every person bearing the official Badge of the Festival.
Tintin and mobility
The entire Place Poelaert will be taken up by an impressive collection of motorized vehicles used by Tintin, his friends and foes: veteran cars, old trams, a motorbike from the 30-ies, a speedboat, a helicopter, a moon rocket… Police officers will don their uniforms from before the unification of the different forces, just as Hergé used to draw them.
Thursday 21 July, Place Poelaert, from 11 am.
One-day Exhibition
A mini-exhibition about an unknown aspect of the Hergé Foundation, the restoration of Hergé's original artwork. This is a once in a lifetime opportunity to have a close look at, among other things, original plates from Tintin in the Land of the Soviets.
Thursday 21 July, from 10 am till midnight, in a location which is still kept a secret.
Soap Box Race
The speed demon in all its beauty, freewheeling the streets of the city centre ! A beauty prize will be awarded to the most beautiful Quick & Flupke soap box.
Thursday 21 July, in the morning, from 11 am till midnight, from the Place Royale to the Mont des Arts.
Movie Marathon
A feast of cartoons, fiction films and documentaries, taking into account the different age categories and centres of interest of the audience. An evening session and at least two open-air screenings, at the Place des Martyrs, are also planned.
Friday 22 July, during the whole day, in the M- and S-rooms of Bozar, 23 Rue Ravenstein. Only the bearers of the official Badge of the Festival are admitted. The open-air screenings are totally free.
Fancy Dress Ball
A fancy dress ball with the theme of Hergé’s world. Impossible to enter without a costume or make-up ! At the stroke of midnight, a surprise guest of honour, assisted by a jury, will present a prize for the best costume.
Friday 22 July, from 8 pm to 5 am in the stately rooms of Hôtel Métrople, Place De Brouckère. On line reservation is required.
Quick & Flupke Postcard
Quick and Flupke, who are the most typical characters from Brussels created by Hergé, join the postcard collection published by La Poste. The Quick & Flupke card will be officially launched during a special stamping session.
Saturday 23 July, from 10 am, at the Belgian Centre for Comic Strip Art, 20 Rue des Sables.
Convention
The serious part of the Festival! To distract you from just sunbathing, a whole day of conferences, debates and round tables on several important themes: Caution! Work in progress! ; Tintin, a character generating passion and Tradutorri, traditori ?!
Saturday 23 July, during the whole day, at Bozar, 23 Rue Ravenstein, and at the International House of Literature Passa Porta, 46 Rue A. Dansaert. The convention is only open for the bearers of the official Badge.
Flea Market
Hergé himself paced up and down the Place du Jeu de Balle, in search of a "bargain”, just like Tintin. In a unique and exceptional way, the whole Vieux Marché will host stalls exclusively dedicated to Hergé’s work and world.
Saturday 23 July, from 4 pm to 9 pm. The professionals and the amateurs can reserve a stall on line.
All information on Tintin.com (http://www.tintin.com). Please, do consult the site regularly for any possible modification. Official Festival Badge giving access to all activities: 10 €. Free for children under 12. The Badge can be reserved on line and at all the Fnac-shops.
-
Ennen Juhannusta kun käytiin, mainoksia oli silloin jo jokapaikassa eli taitaa olla ihan ison profiilin festarit...
-P.
-
Brysselissä on Made in Belgium -näyttely, johon Hergen perikunta ei antanut Tinttiä mukaan. Kuulemma muita sarjakuvia on kivasti esillä.
-
.
Nyt kun Asterix-kirjasto on liki kokonaisuudessaan omassa hyllyssä, viereen tekisi mieli vastaavaa kovakantista Tintti-kokoelmaa. Parhaiten Otavan vakuuttanee kysynnästä suorat yhteydenotot. Laitan tältä istumalta sähköpostia kustantamoon. Tehkää muutkin tinttifiilit sama perässä, ties vaikka joukkovoimalla saataisiin toive toteen.
Hopihopi!
.
-
.
Nyt kun Asterix-kirjasto on liki kokonaisuudessaan omassa hyllyssä, viereen tekisi mieli vastaavaa kovakantista Tintti-kokoelmaa.
Just tommonen tuli Ruotsissa. Herges samlade verker. Kaikki Tintit ja lisäksi kaikki muut Totorista alkaen. Huoh. Mihinkähän osoitteeseen Otavalla kannattas alkaa pommittaa?
Timo
-
.
Minä rykäisin suoraan markkinointijohtajalle, sähköpostiosoite löytyy tietenkin Otavan sivuilta.
.
-
Juu, Pasi Vainio on suuri Tintin ystävä. Hän nyt ainakin osaa ohjata eteenpäin.
Tinttiä myydään kuin leipää edelleen, tällä hetkellä kahdesta Tintistä on painokset loppu: Neuvostojen maassa ja Haijärvi.
-
Just tommonen tuli Ruotsissa. Herges samlade verker. Kaikki Tintit ja lisäksi kaikki muut Totorista alkaen. Huoh. Mihinkähän osoitteeseen Otavalla kannattas alkaa pommittaa?
Timo
Onko vieläpä kaikki versiot? Semmoinen paketti olisi aika unelma, vaikka hintaa olisi aika rutkasti.
-
Ainakin osoitteesta http://www.adlibris.se/ voi tsekkailla mitä ruotsalaisopusten kansiin on koottu.
Itse olisin onnesta soikeana jo pelkistä Tinteistä. Laittakaahan Otavalle postia ;D
-
Ainakin osoitteesta http://www.adlibris.se/ voi tsekkailla mitä ruotsalaisopusten kansiin on koottu.
Itse olisin onnesta soikeana jo pelkistä Tinteistä. Laittakaahan Otavalle postia ;D
Tuota kautta sai huomata että virallinen uudempi Alph'Art on julkaistu ihan englannin kielellä:
http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/ASIN/1405214481/qid%3D1123788832/202-4349900-6854215
Ja tässä suora linkki Samlade verkiin:
http://www.adlibris.se/shop/search_result.asp?mscssid=0WATURWTDP0L8J52VJK6J9TC247SD2CD
Pitää pommittaa Otavaa.
Timo
-
Eikös tinttejä ole myyty niin jumalattomia määriä pehmeäkantisina albumeina että ne alkaa jo kaikilta löytyä. Itse ainakin ostan mielummin sellaisen alle kuudella eurolla (ainakin anttilassa nyt*) kuin kovakantisen yli tuplahintaan.
ja vielä mielummin keräisin koko sarjan wanhoina WSOY:n painoksina kun uudet Otavat jo hyllystä löytyy. Jos olis rahaa...
*Maksettu mainos
-
Itse ainakin ostan mielummin sellaisen alle kuudella eurolla (ainakin anttilassa nyt*) kuin kovakantisen yli tuplahintaan.
Toki löytyy, mutta mieluusti ottaisin kirjastosarjana asiaankuuluvine artikkeleineen ja jos päälle tulee vielä vanhat m/v originaaliversiot, Totorit, Veikot, Tete ja Jyket ynnä muut kaikenlaiset kuvitukset jne.... plus haastattelut.
ja vielä mielummin keräisin koko sarjan wanhoina WSOY:n painoksina kun uudet Otavat jo hyllystä löytyy. Jos olis rahaa...
Koko sarjaa ei daa WSOYn painoksina, vain neljä.
Timo
-
Eipä tuo toimi .. Timon linkki ( hö ? )
Mutta tästä vaikka Bonnier/Carlsenin siivuille >> (http://www.bonniercarlsen.se/)
.. ja sitten nää mitä mää tosiaan vihaan, kun ohjelmat ei salli suoria linkkejä :
>> Författare .. >> [ F - J ] >> [ 61 - 105 ] >> Hergé ..
Ensimmäisessä on osa julkaistuista uusintakäännöksistä, osat 15-20. Nämä kaikki uudet on tehnyt Björn Wahlberg.
Toisessa linkissä on kaikenlaista ihan sekasotkuna!! Sekä vanhaa ja uusintakäännöksiä.
Tintin, osat 1 - 14 on uutta. Sekä vastaavat osat 21 - 24. Niin ja nämä uudet taidettiin julkaista samassa järjestyksessä kuin alkuperäisetkin. (Tosin nyt vain kuukauden välein.)
Hergé - Samlade verk (onkos niitä sitten 19 osaa) .. julkaistiin vuosituhansien vaihteessa. Koko vanha sarja painettiin jostakin syystä uusiksi ja soviteltiin uusiin kuosiin tuplajaksoiksi. Siis hiukan typerää julkaisumenettelyä. Julkaista kaksi eri sarjaa peräjälkeen!? Mutta onhan siihenkin hyvä syy -- jolla kalastetaan lukijoilta lisää rahaa ..
Noissa ekoissa uusintapainoksissa osa 1. on 190 sivua, muut 160. Osissa onkin Tinttiä, kaksi eri seikkailua. (jolloin myös ne kaksi-osaiset, Kuu-juttu jms. on yksissä kansissa) Osassa on taas Tintin täytteenä "Totor" ja "Johan, Lotta ja Jocko" (Veikko, Tete ja Jyke?) tai muuta Hergé-kamaa .. Näitä ei tältä tietämältäni julkaista muussa muodossa.
Björn Wahlberg-in haastattelu aiheesta viime keväältä Sv. Dagbladet >> (http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_7332596.asp) (på svenska)
Ja toinen, Dagens Nyheter. >> (http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=1058&a=255229&previousRenderType=2)
Kääntäjän, B. Wahlberg-in omalta sivulta löytyy (http://www.asterion.se/tintin.html) kaikenlaista mukavaa tietoa. Laajasti taustainfoa sarjan eri osista, niiden alkuperät ja eri julkaisumuodot vuosien varrella.
edit lisää : linkki + sekavuuksien selvennystä. B.Carsen myös muutti sivuaan, hö.
-- j --
-
Koko sarjaa ei daa WSOYn painoksina, vain neljä.
Eipä tietenkään koko sarjaa koska se ei ilmestymisvuosienkaan perusteella ole aivan mahdollista. Mutta WSOY:n sarja kokonaan vaikka luulin sitäkin isommaksi.
-
Höh, ettei toimi... Kannattaa laittaa hakuun Herge Samlade verk. Pelkällä Hergellä ei löydy. Hassua.
Mutta tämä kirjasto olis epäilemättä loistava saada suomeksi Hergen 100-vuotis -juhliin vuonna 2007!
Timo
-
Olisiko jonkinlainen idea pistää koko läppä ihan etusivulle? Tintti-fanit on raivoissaan:ruotsalaiset saa kaiken, me ei mitään. Mulla on se Totor sellaisena ruotsalaisena painoksena mikä levisi käsiin heti kun sen aukaisi (från Herges arkiv, sama jossa oli Tintti neuvostojen maassa, hävyttömän kallis ja huonosti sidottu kirja).
Se kovakantinen Tintti - "tietokirja" levisi käsiin mutta ruotsalaisessa versiossa oli yli 100 sivua enemmän pelkkää asiaa ja se oli hienosti sidottu. Onko meidän isot kustantajat jo liian ahneita? Vain DaVinci koodi kannattaa vain?
-
Juhlavuoden jutussani oli vähän tuota motkotustakin mukana:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=230
Ja olihan mulla toi arviokin tuosta juhlakirjasta:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=348
Timo
-
Otavalta tuli vastaus, siitä lämmin julkinen kiitos. Kovakantinen Tintti-kokoelma on jo pitkään ollut harkinnassa mutta valitettavasti julkaisupäätöstä ei vieläkään ole.
Vastaus osoitti, että kuluttajaa kuitenkin kuunnellaan joten mielenilmaus ei varmasti ainakaan jarruta Otavan rattaita.
Sen verran voin tietoisesti kantaa kortta viraalimarkkinoinnin kekoon, että Otavalta viitattiin Aakkostaiteen julkaisuun ennen kokoelmaa.
.
-
Olen jo pariinkin kertaan laittanut Otavalla ehdotusta tällaisesta kirjasarjasta. Toisella kerralla lisäsin mukaan omat listaukseni/ehdotukseni kirjojen sisällyksistä. Siinä oli esimerkiksi niin, että jos albumista on kaksi eri versioita niin kummatkin julkaistaan jne. Eli Tintti-kirjasto olisi erittäin tervetullut meikäläisen kirjahyllyyn.
(Asterixin kirjaston voisi myös hommata. Kunhan vaan löytäs rahaa. Lucky Luketki ehkä kans.)
-
No nyt ovat tanskalaisetkin päättäneet julkaista kaikki Tintit uusissa kuosissa.
Tämän päivän Politiken kertoo näin >> (http://politiken.dk/VisArtikel.iasp?PageID=395630)
Tuosta ilmenee että Carlsen teettää käännökset kokonaan uusiksi. Kahdeksan nimekettä muuttaa muotoaan ja eräiden henkilöidet nimet muuttuvat sekä kapteeni saa uutta potkua ärräpäihinsä.
Myös väritys tehdään uusiksi seuraten enemmän alkuperäisteoksia.
Julkaisijan Carlsen-in sivuilta (http://www.carlsen.dk/) en vielä tuosta ole löytänyt mitään uutisointia tai mainintaa.
Muut menee jo edellä, lähteeköskään Otava koskaan perässä?
edit : Niin, löytypä tääkin vielä. Norjassa ei tuo töyhtöpää näemmä ole ollut kovassa suosiossa mutta silti norjalainen Egmont >> (http://www.tegneserier.no/rute.asp?nyhetid=118) julkaisi sarjan uusiksi. Kahdeksan nidettä ja kaikki 23 Tintti-seikkailua tuhdissa luksus-paketissa. (Tässä puutuvat Aakkostaide ja Haijärvi) Mitähän tuo oli, 1500 nKr eguina puolitoista vuotta sitten ..
edit : Löytyi tuon paketin arvostelukin >> (http://www.tegneserier.no/default.asp?omtale=11&ID=41121)
-- j --
-
No nyt ovat tanskalaisetkin päättäneet julkaista kaikki Tintit uusissa kuosissa.
Tiedä sitten mikä uusien käännösten tarve on, tanskalaisillehan ei koskaan viskiä malspiikiksi sievistelty tai rommia jamaikan malspiikiksi :-) No, muuttuhan kieli 40 vuodessa niin, että sanonta alkaa olla vanhahtavaa uusille sukupolville.
Politiken on muuten ensimmäinen lehti pohjoismaissa, jossa Tinttiä alettiin jatkosarjana julkaista. Muistaakseni 1948.
t. Reijo
-
Ruotsissa käännettiin myös Tintit uusiksi, mutta juuteilla ja svenssoneilla ei ollutkaan heti ensipainosten aikaan käytettävissään Kaukorantojen ja Jukka Kemppisen kaltaisia kielineroja.
-
Joo, vaikea nähdä mitä lisäarvoa Tintteihin saataisiin tuolla kun ne viimeiset käännökset ei ole millään tavalla väljähtäneitä.
-
Joo, vaikea nähdä mitä lisäarvoa Tintteihin saataisiin tuolla kun ne viimeiset käännökset ei ole millään tavalla väljähtäneitä.
Lisäarvoa saataisiin tekstaamalla Tintit uusiksi alkuperäistä enemmän muistuttavalla tyylillä ja julkaisemalla jokainen albumi kovakantisena. Ai, se vasta olisi herkkua.
-
Herää pieni epäily että olisikohan tää nyt pyörivä “lehtimylly” laitettu käymään julkaisijan taholta. Vaikka ei kai Carlsen ja niinkin vanha ja vahva brandi kuin “Tintti” sellaista kaipaa?
Eilispäiväinen Politiken jatkaa (http://politiken.dk/VisArtikel.iasp?PageID=396003) tätä juttua joka alkaa käydä hieman surkuhupaisaksi ..
-- "Tankalaiset, jääräpäiset ja desperaadot Tintinoloogit (http://politiken.dk/VisArtikel.iasp?PageID=395876) suunittelevat julmaa ja veristä terroristi-iskua tanskan suurinta julkaisijaa vastaan!"
-- "Meitä ei sorreta ja syrjitä kuinka vain! Meilläkin on ihmisoikeuksia vaikka luemmekin vain sarjakuvia!".
-- "Uhkaamme ostaa KAIKKI, joka ainoan uusintapainoksen ja poltamme ne KAIKKI roviolla. Uusintakäännökset on suoraan saatanasta! Carlsen tulee tuntemaan kuinka suuri on sarjakuvalukijoiden viha!"
Oiskos siinä iskeviä otsikoita esim. Hesarin kuukausiliitteeseen? Tai Iltikseen? (Ja huom. Tintti ei sisällä (tietääkseni) edes pornoa.)
Albumisarjan tuleva uusintakäännös (tanskaksi) on siis jo, paljon ennen julkaisua herättänyt yllämainittujen juttujen mukaan sekä kohua että närkästystä. Se että eräiden henkilöiden nimiä aiotaan julkaisijan vaatimuksesta rukata on aiheuttanut villin protestiviestitulvan! Se että vakuutusasiamies Séraphin Lampion (mikäs hän oli Kaukorantojen käänöksessä?) saa ehkä enempi alkuperää kalskahtavan nimen ei havahduta konservatiivisia sarjakuvanystäviä. Ei-hei, tanskan makkara on aina ollut ällönpunaista ja sen pitää ollakin ällönpunaista, antaakoon se sitten vaika syöpää ..
Ja noista käy mm. ilmi että alkuperäinen kääntäjä katsoo “omistavansa” julkaisuoikeudet tekstiin, nimeihin j.n.e. ja haluaa täten korvausta uusintapainoista.
Vaatimuksien pätevyys tai kohtuullisuus saatetaan päättää vasta oikeudenkäynissä.
Jotenkin tää alkaa kuulostaan samanlaatuiselta “hevoskaupalta” josta tästä asiasta kirjoittava lehti on joskus ottanut nimensä ..
-- j --
-
Ja noista käy mm. ilmi että alkuperäinen kääntäjä katsoo “omistavansa” julkaisuoikeudet tekstiin, nimeihin j.n.e. ja haluaa täten korvausta uusintapainoista.
Käännöksen oikeudet yleisen tekijinoikeuden mukaan tosiaan kuuluvat kääntäjälleen, ellei toisin ole sovitttu - eli myyty kaikkia oikeuksia pois, jolloin © on kustantajalla.
Hahmojen nimistä en tiedä...
Näinhän esim. monet jo muuten vapaata riistaa olevat kirjailijat (Dickens, Stevenson ym. tällaiset) ovat suomennoksina usein kuitenkin vielä tekijäinoikeuksien piirissä. Eli suomalaista käännöstä ei välttämättä useinkaan voi vapaasti julkaista, vaikka itse kirjailijan teos olisikin vapaa.
Timo
-
Tintti matkaa Intiaan:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/south_asia/4284356.stm
-
Ja kauppa käy käännöksilläkin vaikka englanninkielisinä ovat olleet saatavilla Intiassakin vuosikaudet.
Viittaan vaan tuohon ketjuun toisaalla missä aloittaja ihmettelee miksi sarjakuvia pitää kääntää.
Ehkä hindin kielisessä versiossa belgialaisuudet on jätetty paikoilleen, eikä Dupondeille keksitä intialaisia nimiä. En ole itse lukenut, mutta eräs henkilö kertoi, että englanniksi käännetyissä Tinteissä kaikki on brittiläistetty aina Tintin asuinpaikkaa myöten.
-
Niin, ja onhan sarjan päähenkilön nimi käännetty myös suomalaiseen suuhun paremmin sopivaksi ja Tournesol on käännetty suomeksi Tuhatkaunoksi eikä Auringonkukaksi. Kun noudattaa alkperäisversiota pilkuntarkasti hankkii itselleen ongelmia ja kun yrittää ottaa vapauksia ja soveltaa, hankkii itselleen todennäköisesti lisää ongelmia.
Dupontit on muuten käännetty aika onnistuneesti eri kielille: Jansen &Jansens (hollanti), Hernandez & Fernandez (espanja), Thomson & Thompson (englanti), Schulze & Schultze (saksa), Ntupon & Ntupont (kreikka). Tik & Tak (arabia) sen sijaan ei minun korvissani kuullosta kovin onnistuneelta, mutta esteettinen korvani voi tietysti olla väärässä.
-
Kyllä hyvässä käännöksessä voi joitakin nimiäkin muuttaa mutta muistaakseni se, että Tintti ja Haddock asuvat englanninnoksessa Britanniassa tuntuu vähän tyhmältä ajatukselta vaikkei Tintin asuinpaikka aivan dramaattisen merkittävä ole. Kaiken lokalisoiminen tuntuu vain tyhmältä, etenkin kun Tintti on kaiken ikäisten eikä pelkästään pienten lasten sarjakuva.
Leiji Matsumoton Captain Harlock on muuten ranskan kielisissä maissa Albator, koska Harlock on liian samanlainen nimi kuin Haddock(käytin sanaa "captain" kapteenin sijasta, koska Harlock-sarjioissa sitä käytetään melkeinpä erisnimen omaisesti, koska kapteeni-sanalle on japanissa monta oman kielistä sanaa ja silti Harlock aina esittäytyy Kyaputen Haarokukkuna).
-
Hitsi, juolahti just ennen viikonloppua mieleen, että jokuhan on tutkinut tätä sarjakuvakäännösten suomettamista Tampereen juliopistolla oikein gradussa -- minä! En kyllä enää muista mihin tulokseen päädyin*, mutta arvosana oli aikas hyvä, joten kai se ainakin professoreihin puri.
Rmäki
* No muistan tietysti kun kerta päkersin sitä kohtuullisen pitkään, mutta en vaan jaksa tähän päätelmiäni kirjoittaa. Jos jotakuta kiinnostaa, hakekaa netistä, jossakin siellä se teokseni luuraa.
-
Olisi kyllä aika huvittavaa, jos Tintti-suomennoksissa supisuomalainen lehtimies-seikkailija Tintti (tai miksi ei Timppa) asuisi kaverinsa kapteeni Hatokin kanssa kartanossa jossain Helsingin ulkopuolella... :D
Ei purisi minuun.
-
onhan sarjan päähenkilön nimi käännetty myös suomalaiseen suuhun paremmin sopivaksi
Japanissa Tintti on käännetty/väännetty Tantaniksi. Väittävät syyksi, että tintin ko. kielellä tarkoittaisi pippeliä.
-
Trivian pätkänä voisi mainita, että Tintti -albumeista löytyy ainakin kaksi puhekuplaa joita ei tarvitse hindiksi kääntää, koska ne ovat valmiiksi jo tällä kielellä.
Tiibet -seikkailussa Katmandun kaduilla Haddock kahteen otteeseen törmää kantomieheen (s. 11 ja 14), jonka avattua sanaisen arkkunsa Tintti kysyy kapteenilta: "No kapteeni, miksi et sano mitään?"
Suomennettuina nämä hindin kieliset lauseet ovat:
- s.11 -- Mitä herra? Ettekö näe mitä edessänne on?
- s. 14 -- Mitä? Taas sama juttu?
-
Japanissa Tintti on käännetty/väännetty Tantaniksi. Väittävät syyksi, että tintin ko. kielellä tarkoittaisi pippeliä.
Tin Tin lausutaan alunperin suunnilleen "täntän" ja japanissa ei ole ä:tä eikä ö:tä ja molemmat vaihdetaan lainasanoissa aina a:ksi. Tantan on näin ollen uskollisempi nimen väännös kuin Tintti tai ainakin siihen on pyritty.
-
Venäjäksikin Tintti on ranskalaisittain Tantan (TAHTAH).
-
Aakkostaiteen saaminen täydentämään kotimasita valikoimaa on oikein hieno uutinen! Olen ollut sen verran laiska etten ole ehtinyt hankkia englanninkielisenä. Nyt ei sitten ole tarvetta (vaikka halvemmallahan sen saisi) kun kaikki muut on kuitenkin kotimaisia painoksia.
Muuten olen melkeinpä sitä mieltä että olisi miellyttävämpää saada jotain muuta tavaraa ulos kuin Tinttejä uudessa formaatissa. Voisi olla kokonaan ennen julkaisematonta stuffia tai sitten sellaista kauraa jota ei olla pitkään aikaan nähty kuten Veikko, Tette ja Jykke. Tosin oikeudet voivat noissa vanhoissajo julkaistuissa tietenkin olla toisella kustantajalla tms ja myyntien ollessa kaikesta huolimatta aivan eri luokkaa kuin Tinteilä niin saattaapi olla aika laihasti kannattavaa toimintaa. Mene ja tiedä.
Tosin jos kaiken pitäisi myydä yhtä hyvin kuin vaikkapa Tintin tai Viivin ja Wagnerin aika laihanlaistahan tuo kustanuspuoli olisi...
Tintti lähdeteoksia 2004 kesällä lukiessani huomasin että Belgiassa (vai oliko Ranskassa) oli julkaistu aiemmista alppariversioista fasimiilejä nykyversioiden lisäksi. Mikäli tuollainen kovakantinen sarja julkaistaisiin Suomessa olisi minusta mielenkiintoista mikäli samoista kansista löytyisi alkuperäinen ja nykyinen versio alpparista. Jostain alkupään osista taisi peräti olla kolmekin eri versiota jos en ihan väärin muista...
-
Näin se on tosi ja asia, että Tintit tulevat Suomessakin viimein kovissa kansissa ensi keväästä alkain, ja ensimmäisenä Aakkostaide. Jesh!
Olihan se jo aikakin, kun Tinttejä on pelkästään meilläkin myyty yli 1,5 milj. kappaletta, eikä kysyntä ole missään vaiheessa laimennut. Oikeudet käännöstekstiin + textaukseen ovat kustantajalla, mutta viime kädessä Castermanilla ja edelleen Moulinsart Co:lla. Kääntäjille maksettiin silloin aikanaan (70-l. alussa) nykyrahassa laskien noin 5 euroa per sivu, kertakorvauksena.
Sama ilmiö muuten kuin Asterix- ja Lucky Luke -kirjastojen kohdalla... nostalgiannälkäisillä on nyt rahaa...
-
Tinttiä aikakauslehdessä Uusi Kuvalehti 33/1962.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1451.0;id=1632)
Rauhoittukaa, herra... siis kuka?
-
Näin se on tosi ja asia, että Tintit tulevat Suomessakin viimein kovissa kansissa ensi keväästä alkain, ja ensimmäisenä Aakkostaide. Jesh!
\o/
Onko tämä satavarmaa tietoa tai tietoa siitä montako noita ilmestyy vuodessa? Tätä on odoteltu ja pitkään, toivottavasti nyt tulee onnistunu sarja.
-
Toivottavasti niissä sitten on jotakin boonusjuttuja niin kuin Asterix- ja Lucky Luke-kirjastoissa eikä pelkästään samat vanhat alpparit heitettynä koviin kansiin.
-
Toivottavasti niissä sitten on jotakin boonusjuttuja niin kuin Asterix- ja Lucky Luke-kirjastoissa eikä pelkästään samat vanhat alpparit heitettynä koviin kansiin.
Jotenkin pelkään että näin käy. Samat kirjat julkaistaan vaan taas kerran. Ei Hergen koottuja.... ???
Samlade verk: http://www.barnboken.nu/cgi/kort/9163816342.shtml
19 osaa. Kaikki....
Timo
-
Otava ei tajuu. :P
-
Rauhoittukaa, herra... siis kuka?
En osaa ranskaa (valitettavasti, muuten voisin tilata netistä kaikki Suomessa julkaisemattomat Alixit...), mutta muistelisin että Balduin Bienlein on Tuhatkaunon ranskankielinen nimi. Kielitaitoiset oikaiskoon jos olen väärässä.
-
Ei vaan saksankielinen.
No niinpä tietenkin!
-
Vuonna 1955 Uudessa Kuvalehdessä seikkaili Tim. Mitä ilmeisimmin se oli eka kerta Tintti painopaperilla Suomessa, joten tämä vuosihan on ollut 50 v. juhlavuosi!
Saksasta on Uuden Kuvalehden (ja sen seuraajan Uuden Maailman) Tintin seikkailut käännetty, ruutuihin on jäänyt sinne tänne saksan sanoja.
Tänään multa kyseltiin, että olisiko Tintti seikkaillut Apu -lehdessä? Itsellä ei ole havaintoa, muistaako kukaan?
-
Tintti aloitti Apu-lehteen perustetussa sarjakuvaliitteessä Seikkailulla Punaisella merellä.
Tällä tiedolla saankin varmaan vapaakappalekokoelmasta tarkemmat ajankohdat kaivettua esiin. Pelottaa vaan tuo "sarjakuvaliite". Oulun yliopiston kirjaston luettelo tuntee vain seuraavat supplementit:
- Luonto-apu
- Apu-trendit
- Apupata
- Plussa
- Apu vuosikirja
- Apuklinikka
Mutta onneksi lehtien välistä löytyy aina kaikenlaista luetteloimatontakin.
Kiitos,
Reijo
-
Tällä tiedolla saankin varmaan vapaakappalekokoelmasta tarkemmat ajankohdat kaivettua esiin. Pelottaa vaan tuo "sarjakuvaliite".
Mulla on nää Apu-sarjis liitteet aika hyvin tallella, mutta valitettavasti näissä ei ole minkään valtakunnan päiväyksiä. Sarjakuvissa vilahtavista vuosiluvuista tuorein on 1980. Liitteessä n:o 1 mukana: Lätsä, Flash Gordon, Walt Disneyn tarinoita, Vili & Bill, Jules Verne (matka maan keskipisteeseen), Woody Allen, Taika-Jim, Tintti, Rasmus Nalle, Jonesin tytöt, Björn Borgin tenniskoulu, Justus.
Kerro tännekin, jos saat selville tarkempiä päiväyksiä.
Timo
-
Toivottavasti niissä sitten on jotakin boonusjuttuja niin kuin Asterix- ja Lucky Luke-kirjastoissa eikä pelkästään samat vanhat alpparit heitettynä koviin kansiin.
Oma ehdoton ykköstoiveeni on mainittujen esimerkkien tapaan useamman albumin niputtaminen yhteen opukseen. Jos tarinoita vielä ryydittää jokin "lisämateriaali" niin hymyilen vuoden. Malttamattomana odotan lisätietoja toivoen parasta, peläten pahinta.
Pelkkiä kovakantisia perusalbumeja tuskin ostan.
.
-
Oma ehdoton ykköstoiveeni on mainittujen esimerkkien tapaan useamman albumin niputtaminen yhteen opukseen. Jos tarinoita vielä ryydittää jokin "lisämateriaali" niin hymyilen vuoden.
Niin, tuollaisiahan ainakin Asterix-kirjaston osat olivat, Lucky Lukeen en oo tutustunut. Samaa toivon minäkin ja kaikki muutkin luulisin. Hergé-kirjasto olis vielä rennompi, sisältäen ainakin Quickin ja Flupken ja Veikon, Teten ja Jyken seikkailut. Tietenkin myös Tintit.
Hähä, ainahan sitä saa toivoa.
-
Tahtoo ne alkuperäiset!
Tahtoo kaikki versiot samassa paketissa.
Oliko se niin, että Salaperäiseen tähteen saakka tuli ensin n. 100-sivunen musta-valkonen Tintti ja ne piirrettiin uusiks kaikki? Salaperäinen tähti oli siis eka värillinen? Salaperäinen tähtikin taidettiin tosin uusia joskus.
-
Tahtoo kaikki versiot samassa paketissa.
Oliko se niin, että Salaperäiseen tähteen saakka tuli ensin n. 100-sivunen musta-valkonen Tintti ja ne piirrettiin uusiks kaikki? Salaperäinen tähti oli siis eka värillinen? Salaperäinen tähtikin taidettiin tosin uusia joskus.
Ööö... ei ihan. Heti II maailmansodan jälkeen siirryttiin väreihin ja ekat neljä albbua värkättiin uusiksi. Ei niitä aivan kokonaan uudelleen piirretty. Tarinoita kyllä tiivisteltiin ja modernisoitiin, viimeinen uudistus taisi olla sarvikuonon räjäyttäminen eli uusversiossa räjäyttämättä jättäminen Tintti Afrikassa -albbarissa. Eikä Tinttikään enää saman albun väriversiossa selitä kongolaislapsille, että tässä on isänmaanne: Belgia, vaan opettaa laskentoa.
Perusteellisimmin pistettiin uusiksi Mustan saaren salaisuus, koska britit jaksoivat kitistä alkuperäisalbun virheistä, vanhentuneista junista, palomiesten univormuista jne.
Sarjat ilmestyivät ensin jatkosarjoina Tintin-lehdessä. Viimeistelyä tapahtui myös albumia koottaessa, esmes. Tinttiä kuun kamaralla "leikattiin" parin sivun verran.
Vain Tintti Neuvostojen maassa jäi koskemattomaksi, ymmärrettävistä syistä. Koko sen tarina on muuten otettu aivan suoraan kirjasta "Moskova ilman verhoja", jonka kirjoitti Belgian entinen Venäjän-konsuli. Diplomaatti ei yhtään tykännyt kun bolshevikit pistivät hänet tyrmään useammaksi vuodeksi ja sen kyllä huomaa kirjan tyylistä. Vain neuvostolaisten löyhän sukupuolimoraalin kuvaukset Hergé jätti sarjakuvittamatta, taaskin ymmärrettävistä syistä...
Tuo Tintti Afrikassa on ainoa albbu, jossa suomalaisen laitoksen 1. painos ja myöhemmät eroavat toisistaan, siis juuri tuo sarvikuonokohtaus.
-
Ööö... ei ihan...
Jeep, kiitokset selvennyksistä. Tarkistin tuota juhlakirjan tekstiä ja olin aikoinaan ymmärtänyt toisella tavalla, mutta noinhan se meneekin.
-
Kyllä britit löysi Mustan saaren salaisuudesta muitakin virheitä, pakkohan se oli kun fransmanni piirtää kaunista Englantii... kaikkiaan niitä oli teenryystäjien mielestä noin 100 kpl, tai ylikin, en nyt muista tarkalleen.
Herzeetä vähän hävetti naiiviutensa Neuvostola-albbarin aikana, hokkasin juuri että onkohan Sininen lootus -albussa esitetty Poldavian konsuli -hahmo vinoilua Moskova ilman verhoja -teoksen kirjoittajaa* kohtaan?
*ei nyt millään löydy kyseisen kirjoittajan nimeä, eikä teostakaan ees googlella...
-
hokkasin juuri että onkohan Sininen lootus -albussa esitetty Poldavian konsuli -hahmo vinoilua Moskova ilman verhoja -teoksen kirjoittajaa kohtaan?
Tämä on paljon mahdollista ja oikeastaan erittäin luultavaakin. Sinisessä Lootuksessa Herge alkoi korjailla aikaisempia mokiaan asenteellisuuden suhteen. Turhaan ei Heikki Kaukoranta Sarjainfossa kehu Sinistä Lootusta suvaitsevaisuudestaan ja muukalaiskäsitysten ravistelusta.
(http://www.tintin.free.fr/aventures/soviets/douillet.jpg)
Neuvostojen maassa perustuu (tai Peetersin mukaan on melkein sarjakuvasovitus) Belgian Rostovin konsulin Joseph Douilletin kirjaan (suomeksi Hunnuton Moskova tai Moskova verhotta). Rostovista käsinhän hyvin Moskovan asiat selkenee :-)
Sinisestä Lootuksesta puheen ollen olisiko kellään teoksen kolmatta ja/tai neljättä painosta? Sen kanteenhan liittyy yksi Hergen moka: lohikäärmeelle tuli yhteen tassuun varvas liikaa eli viisi. Moka korjattiin myöhemmin, mutta painoksia on otettu molemmista, myös Suomessa.
Ensimmäisessä ja toisessa suomalaisessa painoksessa on viisi varpainen louhikärmes, samoin viidennessä ja kuudennessa. Neljä varvasta on Tuplatinttissä ja seitsemännessä ja kahdeksannessa painoksessa.
t. Reijo
-
Apun sarjiksista kaipailen itse kovasti Jack Kirbyn tekemää sovitusta Disneyn Musta aukko elokuvasta!
-
Teekkariopiskelijoiden T-lehdestä (sanomalehtimuotoinen) löytyy juttu - oikein hienoin värikuvin - Tintistä jonka lähteinä niin alpparit, dokkari kuin juhlakirjakin. Tsek it aut.
-
Tuo suomeksi tulevan Aakkostaiteen alkuteos on tämä 2004 tehty (http://bd.casterman.com/isbn/2-203-00132-1) laitos.
Aikaisempi suomentamaton (http://bd.casterman.com/isbn/2-203-01701-5) oli malliltaan ja kanneltaan erilainen, ja pidempikin (96 s., tämä uusi on klassinen 64 s.)
t. Reijo
edit: kirotus
-
STT kertoo tänään:
Sarjakuvasankari Tintin viimeiseksi jäänyt seikkailu ilmestyy suomennoksena. Tammikuussa julkaistava albumi on nimeltään Tintti ja aakkostaide (Otava).
Albumin käännöksestä vastaa Heikki Kaukoranta. Tarinan lisäksi lukija pääsee perehtymään kertomuksen luonnoksiin, jotka löydettiin vasta äskettäin Tintin isän Hergén (1907–1983) arkistoista.
Viimeisessä albumissaan Tintti selvittää onnettomuudeksi naamioitua taideasiantuntijan murhaa.
Pehmeäkantisten Tinttien painokset ovat loppusuoralla, Tintti Afrikassa, Rakham Punaisen aarre ja Tintti Neuvostojen maassa ovat jo kustantajalta loppuneet. Jatkossa siis kaikki tulevat kovakantisina. Kerrataan vielä sekin, että tähän mennessä pelkästään Suomessa on myyty yli 1,6 miljoonaa Tinttiä...
-
Hå håå .. kustantajana oleminen on jännää, ei ikänä tie mitä painijat saa aikaan ..
Jos kurkkaa tanskien Carlsenin sivuille >>> (http://www.carlsen.dk/) ja klikkaa vas. alalidassa olevaa "Tintin i Amerika" käy ilmi suurinpiirtein seuraavaa : Carlsen pahoittelevat "Tintti Amerkoissa"-albumiin (sarjan toinen) tapahtunutta painovirhettä. Eräillä mainituilla albumisivuilla on repeemiä, virhe ilmenee noin kolmanneksessa koko painoksesta. Albumin saa maksutta vaihtaa uuteen, priima tavaraan kirjakaupassa tai lähettämällä kustantajalle, jos on sen sieltä alkuaan tilannut.
Huh, tais olla kallis kepponen .. Ja kysymys kuuluu, jos näin kävisi jonku kirjan/albumin kanssa, lähettäisitkö takaisin? Oiskokaan noilla keräilyarvoo koska makkeliksi muuton menevät?
Muuten, "Tintti Kongossa" kannesta käy ilmi tuleva julkaisujärjestys ..
-- j --
-
Onkos kukaan kuullu tätä:
(http://www.artmakers.biz/sito/mats.jpg)
http://www.artmakers.biz/sito/Ny_mapp/aktuellt_mats.htm
Timo
-
Hyllyssä on vuosikausia ollut tällainen romaani kuin Tintin in the New World, kirjoittanut joku Frederic Tuten. Ostin kirpparilta kun kansikuvakin oli vielä Liechtensteinin Tintti-maalaus. Pitäisiköhän tämä lopultakin lukea?
-
Saksassa parivaljakko tunnetaan nimellä Tim und Struppi. Mistä lie Milou liiankin saksalaisen nimensä saanut...? Tuhatkauno tottelee nimeä Balduin Bienlein ja Dupontit edellä mainitut Schulze & Schultze. Kapteeni on ihan vain Haddock.
-
Japanissa Tintti on käännetty/väännetty Tantaniksi. Väittävät syyksi, että tintin ko. kielellä tarkoittaisi pippeliä.
Itse asiassa se lausutaan "chinchin", ja länsimaalaisittain voidaan kirjoittaa kuten edellä tai myös "tintin". Japanilaiset kuitenkin pyrkivät lausumaan kuten alkuperäiskielellä, sovittaen kuitenkin omiin tavuihinsa, mistä johtuen monet sanat voivat hämätä ja joissain tapauksissa lopputulos voi myös olla tahattomasti suunnattoman hauska.
-
<snip>Tuhatkauno tottelee nimeä Balduin Bienlein <...snip>
Ja suomeksikin on julkaistu saksan kielisillä nimellä... kuten Kvaakissa on jo aiemmin huomattu. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1451.msg78742#msg78742)
-
http://www.store.tintin.com/
Sieltä löytyy kaikenmoista muutakin (hintavaa).
Lontoossa vieraileville tiedoksi että Covent Gardenilla sijaitsee pieni ja mukava Tintti-puoti. Harmi vain että Suomalainen alkoi tuomaan samantyyppistä tavraa Suomeen ja nyt liikkeen tavarat näytää ihan krääsältä...
http://www.thetintinshop.uk.com/
Brysselissä on kait myös vastaava liike.
-
Keskustelu Hergen vakaumuksista jaettiin omaksi keskustelukseen (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5943.0), jossa voi keskustella sitten Hergestä yleisemminkin.
-
Nykyään tästä Tintti juhlarahasta maksetaan parhaimmillaan 80-100€, joten arvo on noussut.
-
Nykyään tästä Tintti juhlarahasta maksetaan parhaimmillaan 80-100€, joten arvo on noussut.
Ja minä onnellinen sain sen 50 € ;D
MIKÄ KAUPPA MIKÄ KAUPPA
-
Mutta mikä on taustatarina tuolla "Mustan dullan maa"
On joo ihan eri kamaa kuin Tiltit. Suomalaista laatua. Tekijä(t) ei ole pitänyt ääntä itsestään, sattuneista syistä...
Mustan dullan maa ja Seitsemän kristallipulloa kuuluvat sarjaan, jälkimmäistä myytiin "Herpen" nimmarilla varustettuna Like-kirjakaupassa aikoja sitten, nyttemmin lienevät molemmat loppuunmyytyjä. Seitsemän kristallipulloa on ihan oikea albbari, Mustan dullan maa "omakustanteisempi" ulkoasultaan. Täysin poliittisesti epäkorrektia kamaa molemmat. Hyvän huonon maun ystäville.
"Oma pyllistäjäni, anna kaikki!°
"Nöyryys on nuorella miehellä hyve."
"Emme ole olleet täällä päinkään. Olimme takavarikoimassa siveettömiä julkaisuja."
"Täysin siveettömiä!"
-
Mitenkäs nämä suomi-parodiat on käytännössä toteutettu? Muokkaamalla hiukan alkuperäistä kuvitusta? Vai onko uusi kuvittaja rehkinyt paljonkin ihan uusia ruutuja?
Suurella "vaivalla" ja "huolella" "taitavasti" on piirtäjä loihtinut hergemäisen maailman silmäimme eteen. Värikäs mustavalkopiirrostyö salpaa hengen.
Timo
-
No juu, ei ihan kökköpiirräntää ollenkaan. Varsinkin Kristallipulloissa on autot yms. kulkuvälineet piirretty melkein Herzeläisen tarkasti.
-
Ja minä onnellinen sain sen 50 € ;D
...
Sama juttu, vaan ne kaupat tekee perikunta
aikanaan. Minä en siitä luovu!
-
Löytyi ruotsinkielinen Tintin och de fyrtio tecknarna, alkukielellä (A Suivre ) Special Hergé. Jopa painettu Suomessa 1989.
tekijöinä mm. F´Murr Boucq
-
Luin tässä vähän aikaa sitten Ilkka Remeksen Ikiyö-dekkarin ja siinä kerrotaan, itsellenikin yllättävästi, Kongon ja Belgian yhteisestä historiasta. 1800-luvun lopulla Belgian kuningas Leopold II perusti Kongon, 80-kertaa isomman alueen keskelle Afrikkaa. Siinä oli n. 20 miljoonaa asukasta joista kuoli kolonisaation aikana puolet eli 10 miljoonaa. Natsit tappoivat "vain" 6 miljoonaa.
Belgian lehdistö piti huolen siitä, ettei todellisuus tullut ilmi Euroopassa. Kongolaisia pidettiin orjina, oli lapsityövoimaa, raiskauksia ja ruoskintaa tuskallisella krotiilinnahkaruoskalla. Käsiä piti tuoda todisteeksi surmaamisesta (koska luodit olivat kortilla) ja niitä savustettiin että ne säilyivät. Usein valvojat katkoivat käden mutta käyttivät luodin salametsästykseen. Kongosta virtasi paljon puuvillaa ja timantteja. Kongo (ent. dikraattori Mobutu Sese Sekon Zaire) on tällä hetkellä Afrikan pahinta aluetta juuri tuon kohtelun ansiosta. Sinne ei kannata mennä matkalle. Tämän päivän belgien koulukirjoissa ei kerrota totuutta tuosta kolonisaation ajasta. Brysselin museoissa ei ole muuta kuin toteemeja. Ei ruoskia, ei kuivattuja käsiä tai muuta vastaavaa.
Tintin au Kongo oli aika naiivi, Hergé ei tietenkään tiennyt todellisesta Kongosta mitään. Vasta Sinisen lootuksen myötä hän muuttui, tavattuaan Zangin, asioista selvää ottavaksi. Kannattaa tosiaan lukea se Tintin juhlakirja. Benoit Peeters analysoi hienosti Georges Remiä ja hänen tuotantoaan. Remeksen Ikiyökin kannattaa lukea. Pirun hyvä kirja muutenkin.
-
Unohdit kertoa että Leopold roudasi kongolaisia Brysselin eläintarhaan näytteille. Ja kuulemma natsit lupasivat Kongon Suomelle palkkioksi liittolaisuudesta II maailmansodassa.
Tämä ei tietenkään varsinaisesti Tinttiin liity mutta MITÄ SUOMI VASTASI? Ottiko Suomi Kongon vastaan? Jos otti niin mulla on jäänyt joku mantsan tunti väliin...
-
Sulta on varmaan jäänyt joku hissan tuntikin väliin. Natsit kun hävisivät sodan. Risto Ryti olisi voinut jotain asiasta tietää kertoa.
http://www.taivaansusi.net/historia/kongo.html
Juu, taisi jäädä hissasta pari vuosikurssia väliin, luulin että Suomi saisi jokatapauksessa Kongon kun kerran kavereerasivat saksalaisten kanssa. Luulin että Suomi hävisi sodan. No, ei aina voi tietää ja voittaa.
-
Juu, taisi jäädä hissasta pari vuosikurssia väliin, luulin että Suomi saisi jokatapauksessa Kongon kun kerran kavereerasivat saksalaisten kanssa. Luulin että Suomi hävisi sodan.
Siis mitähän tämä todella lopulta sanoi? :P
-
Siis mitähän tämä todella lopulta sanoi? :P
Tämä sanoi ettei tiennytkään, ettei saanutkaan Kongoa, koska sitä ei voitu lahjottaakaan, koska sotaa ei voitettukaan.
-
Hergén aikaan tilanne Kongossa oli jo muuttunut. Leopoldin aikanahan maa oli kuninkaan yksityisomaisuutta, eikä Belgian siirtomaa. Kolonalisaatio jatkui vielä yli 50 vuotta Leopoldin jälkeenkin.
Leopold II kuoli 1909 ja kansanmurha ajoittui vuosille 1877-1908. Kolonisaatio oli Leopold II:n harrastus, mutta ei belgeissä vieläkään asiasta puhuta suureen ääneen. Enemmän vaiettu kuin natsien touhut, mutta siinä oli mukana tietysti koko maailma sotimassa. Tosin terrori loppui kun Belgia otti Kongon haltuunsa 1908. Belgia itsenäistyi 1960 ja viisi vuotta myöhemmin vallan kaappasi Mobutu Sese Seko joka muutti nimen Zaireksi. Maassa on ollut näennäinen rauha vasta muutaman vuoden.
Unohdit kertoa että Leopold roudasi kongolaisia Brysselin eläintarhaan näytteille. Ja kuulemma natsit lupasivat Kongon Suomelle palkkioksi liittolaisuudesta II maailmansodassa.
Niinpä taisi olla. Natsit kun miehittivät Belgian toisessa maailmansodassa niin kai Kongo tuli mukana? Jos haluaa lukea lisää noista julmuuksista niin kirjallisuutta kyllä löytyy. Yllättävää oli kyllä että tuollainen asia ei ole ollut "yleisessä tiedossa" kuten natsien tai Stalinin teot.
-
Yllättävää oli kyllä että tuollainen asia ei ole ollut "yleisessä tiedossa" kuten natsien tai Stalinin teot.
Jaa. Minä luulin että on ollut.* Tulihan siitä parikin dokumenttia viime vuonna. Muistiin jäi ainakin kapinoivien mustien joukkoteurastukset ja tapoista merkiksi talteen kerättiin irtokädet (ranteesta poikki) jotka kuivattiin nuotiolla, käsien määrän mukaan sai tapporahaa. Irvokasta ovat Belgian konditoriapuodeissa myytävät tummanruskeat suklaakädet, nuo rauhan ja ystävällisyyden symbolit.
* Ei tosin toki yhtä kauan kuin em. julmuudet. Vasta paljon myhemminhän ne paljastuivat. (edit)...
Timo
-
Jaa. Minä luulin että on ollut.* Tulihan siitä parikin dokumenttia viime vuonna.
No juu, nyt alkaa tulemaan ilmi mutta kyllä minulle tuli aika yllätyksenä tuo vaikka harrastankin vähän historiaa, varsinkin sotia. Hyvin sitä on peitelty. Saksa kertoi muuten viime viikolla antavansa natsien keskitysleiritiedot yleiseen jakeluun. Tietysti Kongon kansanmurhasta on suht. pitkä aika, tai sanotaanko että ihmisten muisti on lyhyt. Ihmisen on vaikea hahmottaa aikaansa ennen syntymäänsä. Tapahtumat 60 tai 100 vuotta sitten ovat aika samantapaisia, yhtä etäisiä asioita kolmekymppiselle tai nuoremmalle.
Natsienkin teot alkavat kyllä menettää merkitystään kun maailmassa sattuu muutakin. Ns. Natsikortti argumentoinnin virheenä voisi olla nykyisin Mohammed-pilakuvakortti tai äärimuslimikortti.
Mutta antaa nyt olla, tämä on Tintti-ketju eikä historiaketju. Tintti Afrikassa sivusi vähän tätä. Olihan Hergé natsien hallinnoimassa lehdessä töissä toisen maailmansodan aikana ja joutui kuulusteluihin sodan jälkeen. Ja aika uskovainenkin kuten monet tuohon aikaan.
-
Mustan kullan maan uusinta versiota on fiksattu enemmän - alkujaanhan Tintti päätyi brittivalvonnassa olleen Israelin/Palestiinan alueelle "laivaratsian" jälkeen, ja hänet kaappasivat kadulta juutalaiset, eivät Arabit.
-
Mustan kullan maan uusinta versiota on fiksattu enemmän - alkujaanhan Tintti päätyi brittivalvonnassa olleen Israelin/Palestiinan alueelle "laivaratsian" jälkeen, ja hänet kaappasivat kadulta juutalaiset, eivät Arabit.
Sitä on Juhlakirjan mukaan muokattu eniten, kolme eri versiota. Itselläni taitaa olla uusin versio, siinä on "hauskasti" useampi yhden sivun kokoisia ruutuja. Aika selkeästi näkee että se on piirretty uudestaan, taitto on mennyt ketuilleen.
Olisi kyllä hauska nähdä niitä orginaaliversiota, mustavalkoisia pitkiä (120-sivuisia) tarinoita. Niissä näkisi kunnolla miten Hergén tekniikka on kehittynyt. Nyt on vain vanhana Tintti Neuvostojen maassa. Totoriakin olisi kiva lukea. Quick & Flupket olen lukenut aika tarkkaan ja vähän Veikko, Tette ja Jykkeäkin. Uudistetut versiot ovat tietysti ihan hyviä, mutta olisi hauska vertailla.
-
Sitä on Juhlakirjan mukaan muokattu eniten, kolme eri versiota. Itselläni taitaa olla uusin versio, siinä on "hauskasti" useampi yhden sivun kokoisia ruutuja. Aika selkeästi näkee että se on piirretty uudestaan, taitto on mennyt ketuilleen.
Eikös nuo sivun kuvat olleet vaan täyttösivuja kaikkiin alppareihin (ihan ekasta painoksesta asti) eikä myöhempien painosten muokkausten aiheuttamia lisäyksiä?
-
Eikös nuo sivun kuvat olleet vaan täyttösivuja kaikkiin alppareihin (ihan ekasta painoksesta asti) eikä myöhempien painosten muokkausten aiheuttamia lisäyksiä?
Ei niitä muissa ole (minulla on kaikki Tintit) ja puhuin väärästä albumista. Tarkoitin puhua Kultasaksisesta Ravusta, albumi jossa Kapteeni Haddock tulee kuvioihin.
Mustan kullan maa aloitettiin piirtämään ennen sotaa ja siksi siinä Haddock "mobilisoidaan" alussa koska häntä ei vielä ollut Mustan kullan maan aloittamisen aikoina. Hänet ujutetaan mukaan. Mutta se on tosiaan piirretty useasti, kuten Kultasaksinen rapukin.
-
Eikös nuo sivun kuvat olleet vaan täyttösivuja kaikkiin alppareihin (ihan ekasta painoksesta asti) eikä myöhempien painosten muokkausten aiheuttamia lisäyksiä?
Taisivat olla värikuvaliitteitä mustavalkoisiin albumeihin.
-
Ranskaksi löytyy:
(http://www.loustal.nl/images/Fetiches_couv.jpg)
Fétiches / illustré par Arto et François Avril et Philippe Bayle et Ted (Thierry, Dit) Benoît et Biard et Enki Bilal et Boulinier et Bournazel et Yves Chaland et Cleet Boris et Serge Clerc et Luc Cornillon et Benoît Dartigues et Bob De Moor et Johan De Moor et Delius et Michel Deynis et Dortigue et Régis Franc et André Juillard et Kelek et Albert Lingot et Jacques De Loustal et Marc Joël et Frank Margerin et Ever Meulen et Jean-Claude Mézières et Walter Minus et Moebius et Patrice Narès et Nicollet et Otto et René Pétillon et Petit-Roulet et Jean Pleyers et Rivière et Pascal Somon et Jacques Terpant et Valls et Martin Veyron. - Groupe graphique, 1991. - n. p. : ill. en coul. ; 32 cm.
Hieman mallia sisällöstä sivulta http://www.loustal.nl/museum72.htm
edit: kuva
-
Ei niitä muissa ole (minulla on kaikki Tintit) ja puhuin väärästä albumista. Tarkoitin puhua Kultasaksisesta Ravusta, albumi jossa Kapteeni Haddock tulee kuvioihin.
Mustan kullan maa aloitettiin piirtämään ennen sotaa ja siksi siinä Haddock "mobilisoidaan" alussa koska häntä ei vielä ollut Mustan kullan maan aloittamisen aikoina. Hänet ujutetaan mukaan. Mutta se on tosiaan piirretty useasti, kuten Kultasaksinen rapukin.
Tarkoitin että eikö nuo sivun kuvat ole olleet sen alpparin (mikä se nyt onkaan -varmaankin tuo Kultasaksinen Rapu) kaikissa albumipainoksissa?
Yllättäen minäkin omaan kaikki suomennetut Tintit ja kotona olisi kolme eri lähdeteostakin niistä.
-
Tarkoitin että eikö nuo sivun kuvat ole olleet sen alpparin (mikä se nyt onkaan -varmaankin tuo Kultasaksinen Rapu) kaikissa albumipainoksissa?
Yllättäen minäkin omaan kaikki suomennetut Tintit ja kotona olisi kolme eri lähdeteostakin niistä.
Sitä en tiedä, kun, kuten sanoin, olisi hauska omistaa ne "oikeat" Tintit eikä noita jälkeenpäin korjattuja. Tai no, jos olisi myös nekin eli kaikki versiot. Onkohan niitä luvassa? Suomeksi? On tuo ranska vähän kehnoa. Omistan kyllä yhden ranskankielisen albumin, Salaperäinen Tähti.
-
Seuraavaksi sitten luvassa Tintit kovissa kansissa suomex, ensimmäisenä tulee "Neuvostojen maassa".
-
Sitä en tiedä, kun, kuten sanoin, olisi hauska omistaa ne "oikeat" Tintit eikä noita jälkeenpäin korjattuja. Tai no, jos olisi myös nekin eli kaikki versiot. Onkohan niitä luvassa? Suomeksi? On tuo ranska vähän kehnoa.
Ihmetyttää tosiaan että Suomessa ei ole tajuttu koettaa julkaista meidän kielipuolisten iloksi noita näköispainoksiakin. Etenkin nuo vanhemmat enempi muokatut toistasataa sivua pitkät mv-versiot olisivat mukavia. Uudemmissahan ei useimmiten niin paljon eroja ole etteikö kotimaista alpparia vieressä pitämällä voisi kuvitella selviävän...
Juhlakirjaa huimasti informatiivisempana lähdeteoksena pidän Michael Farrin Tintin: The Complete Companionia (John Murray Ltd, ISBN: 0719555221). Sivuja on 205 ja tekstiä on monin verroin enemmän kuin juhlakirjassa. Kaikin puolin suositeltavampi teos!
Farrin mukaan (s.95) Kultasaksinen rapu oli viimeinen mustavalkoinen Tintti. Castermanilla oltiin jo 1936 pohdiskeltu mahdollisuutta julkaista Tinttiä, ainakin Ranskassa, värialppareina. Kalliimpi väripainatus varmaankin vaikutti, sota-ajan puutteen aiheuttaman paperin hinnannousun lisäksi, sivujen vähenemisen aiemmasta 100-130:stä 62:n. casterman oli hankkinut helmikuussa 1942 offset painon ja vuonna 1943 kolme ensimmäistä värialpparia (Särkynyt korva,Mustan saaren salaisuus ja Kultasaksinen rapu) olivat valmiita painettavaksi.
Ravun muunnostyö alppariksi oli tavallistakin työläämpi. Olihan sitä julkaistu ensin 8 ja sitten 4 sivuisina paloina, ja lopulta paperipulan kasvettua edelleen, strippeinä. Kun muita alppareita jouduttiin lyhentämään niin Rapua jouduttiin pidentämään 10 sivulla. Neljä näistä hoidettiin noilla sivun kuvilla ja loput isontelemalla paneleita ja lisäilemällä joko täysin tekstittömiä tai tarpeettomalla tekstillä varustettuja paneleita.
tai siis noin minä asian ymmärsin...
-
Seuraavaksi sitten luvassa Tintit kovissa kansissa suomex, ensimmäisenä tulee "Neuvostojen maassa".
Mutta vain kovissa kansissa? Ei mitään ekstraa, ei complete-kokoelmaa? Samat sarjat vielä kerran ilman mitään ylimääräistä, mutta vain kovissa kansissa. Ei tolkkua, ei.
Jospa Carl Barksin kootut innostaisi julkimoimaan suomen kielellä tämän 19-osaisen Herges Samlade Verk -kirjasarjan:
http://www.barnboken.nu/cgi/kort/9163816342.shtml
Farrin kirjaakin paksumpi on ruotsiksi julkaistu Le monde d´Hergé - Benôit Peeters, eli Hergé. Boken om Tintin och hans skapare
Se on suomeksi saadun Juhlakirjan laajempi laitos.
PEETERS, Benoît:
NIMEKE Hergé : boken om Tintin och hans skapare / Benoît Peeters ; redaktion: Jens Peder Agger ; svensk text: Göran Ribe, Karin och Allan B Janzon
JULKAISUKIELI ruotsi
JULKAISUTIEDOT [Stockholm] : Carlsen/if, 1983
ULKOASU 318 s. : ill.
ISBN/HINTA 91-510-4113-8 (inb.) : 316,00 FIM
ALKUTEOS Le monde d'Hergé
Timo
-
Tintti Neuvostojen maassa, Afrikassa ja Amerikassa ilmestyvät koviin kansiin sidottuina kuukauden välein heinäkuusta alkaen.
Mistään ekstroista ei ole tietoa.
-
Miksei Tintti Neuvostojen maassa-albumia tehty uudestaan? Onko siitä sellaista? Tintti Kongossa kuitenkin on väritetty uudestaan. Hyvä tietysti ettei, mutta onko kenelläkään tietoa siitä, miksei.
-
Ei sitä tehty, koska Hergéä itseään alkoi hävettää albumin asenteellisuus ja propagandameininki. Vasta 1970-luvulla hän antoi ottaa siitä uuden, 500 kappaleeseen rajatun laitoksen, jollaista voi käydä kurkkaamassa Sarjakuvaseuran kokoelmissa:
http://sarjakuva.kapsi.fi/joomla/
Toki olisi varsin huikeaa, mikäli "Neuvostojen maassa" päivitettäisiin nyky-Venäjän mallin mukaiseksi, niin kuin brittipuitteille tehtiin Mustan saaren salaisuuden tapauksessa... Koska sellaista versiota ei ikinä tule, suosittelen lukemaan vertailuksi Heikki Paakkasen albumin "Marssiopas Venäjälle" (Tammi, 2003).
-
Toki olisi varsin huikeaa, mikäli "Neuvostojen maassa" päivitettäisiin nyky-Venäjän mallin mukaiseksi, niin kuin brittipuitteille tehtiin Mustan saaren salaisuuden tapauksessa...
Kerrassaan LOISTAVA ja hauska idea!
Vesa saa Wappuna korkata toisenkin pullon sihijuomaa tämän kunniaksi!
-
Olen muuten huomannut, että Seitsemässä kristallipallossa esiintyvät Quick & Flupke. He tekevät kepposen, laittavat tiilen Tuhatkaunon hatun alle ja Kapteeni potkaisee sitä vimmastuksissaan. Milou ei anna Tintin heittää hattua pois vaan tuo sen jopa merestä takaisin. Sitten he huomaavat lopulta että se on Teophiluksen hattu. He menevät takaisin poikien luo kysymään mistä hattu löytyi. Pojat ovat ihan selvästi Quick ja Flupke, ehkä vähän kasvaneina. Pojathan ovat Tintti-albumeiden takakannessa, ampuvat ritsalla Haddockin Loch Lomond-pulloa. Maassa lojuu Muskar XIII:n valtikka.
Olinko viimeinen kun tämän huomasi?
-
Kukaan ei kerro ainakaan. Tältä näyttää 80-luvun brittipainoksessa:[image]
Verratkaa suomalaisen version viimeiseen ruutuun s.47
Suomipainoksessa 1978 kuvassa on musta "mammy"...
Timo
-
onko muutettu valkoiseksi?
On muutettu. Näkyy olevan neljännessä (1996) ja viidennessä (2000) painoksessa ainakin.
Samalla kahdesta muustakin kohdasta (sivuilta 1 ja 29) on stereotyyppiset leveähuuliset mustat vaihtuneet toisen näköisiksi ihmisiksi.
Hergé teki nämä muutokset vuonna 1973 amerikkalaisen kustantajan pyynnöstä. Kehitys on kehittynyt edelleen: nykyisin Tintti Amerikassa on monessa kirjastossa "vain tutkijoiden saatavilla" amerikan alkuperäisasukkaden stereotyyppisen kuvaamisen vuoksi.
-
Preacher Tintti-ketjussa ja aiheesta.
Molempien sarjojen fanina en jaksa olla hämmästelemättä ihmisten tarvetta tuntea olevansa jotenkin moraalisesti ylivertaisia ja empaattisia, kun käytäntö aina on jotain ihan toista.
Ylisuojelevaisuus ja liiallinen poliittinen korrektius kun eivät edesauta rasismin tai ennakkoluulojen poistamisessa.
Tintti oli aikansa tuotteeksi yllättävän edistyksellinen, jo ennen sinistä lootusta.
Hergeltä löytyi myös itsekritiikkiä, vaikka herran saama kasvatus ja maailmankuva leimasivat myös myöhempää tuotantoa.
Tietty antisemitistisyys, rasistisuus ja muukalaisviha on valitettava osa eurooppalaista historiaa.
Se että se suljetaan vain akateemisesti koulutettujen ilmeisesti erikoistaitoja omaavien tutkijoiden nähtäväksi pyrkii vain sumentamaan Preacherin joukkoraiskauksen herkkyydellä ajamaa pointtia: se historia ei ole vain historiaa.
Antisemitistisyys, rasismi, imperialismi, muukalaisviha ja fasismi sen oikeisto- ja vasemmistolaisessa muodossaan eivät ole kadonneet.
Ihminen ei ole kehittynyt. Eikä se vieläkään luota siihen että myös nuorilla ja lapsilla on aivot.
Kyynisyydestäni huolimatta uskon vahvasti etten ole ainoa kvaaklainen joka jo alle kymmenvuotiaana hoksasi mikä tinteissä on seikkailua, mikä huumoria ja mikä osuus stereotypiaa.
-
Priitseri taitaa olla Vatikaanin arkistossa vain tutkijoiden saatavilla. Mudda mudda, Hergé ja Ennis käsittelivät kyllä intiaanien asemaa varsin samalta kantilta, jos hommaa tarkemmin ajattelee. Energiapolitiikka rasismin välineenä: Tintissä otettiin alkuperäisasukkailta öljylähteet pois ja Saarnaajassa annettiin atomivoimaa tilalle (viitattiin myös Nevadassa suruttomasti 40-50-luvulla tehtyihin pommikokeisiin).
-
Sata vuotta Hergén syntymästä. Paljon juhlallisuuksia ympäri Eurooppaa:
http://www.tintin.com/007/index_uk.html
Mitähän meillä? Jotain Kemiin?
Timo
-
Ostin divarista ruotsinkielisen kovakantisen Tintin, den kompletta guiden, kirjoittanut joku Michael Farr. Olen vain vähän silmäillyt kun haluan säästellä mutta tämä ja se toinen kovakantinen Tintti-opas jossa on paljon hienoja kansikuvia ja muita todistavat että svedut ovat (tässäkin) aika monta askelta meitä edellä
mainiota kamaa, "professor Auguste Piccard, som slog nya rekord i ballonguppstigningar och djupshavsdykningar", ilmetty Tuhatkauno
-
professor Auguste Piccard - ilmetty Tuhatkauno
Brysselin Freie Universiteetissä oli töissä tämä sveitsiläissyntyinen Piccard (1883-1962) ja Hergé varmaan silloin tällöin elävänäkin katukuvassa ilmapallojen ja sukelluslaitteiden kehittelijän näki.
Wikipediassa väitetään, että tämä samainen mies olisi Star Trekin Jean-Luc Picardin esikuva. Mutta luulempa kuitenkin, että Enterprisen kapteenin esikuva olisi ollut Augusten kaksoisveli Jean Piccard (1883-1963), joka Yhdysvalloissa teki huomattavan uran ilmailun saralla, vaikka ei korkeuslennon tai syvyyssukelluksen ennätyksiä nimiinsä saanut.
Ehkä tällä veljesparilla on ollut vaikutusta myös Hergén Halambiquen veljeksiin?
-
Sata vuotta Hergén syntymästä. Paljon juhlallisuuksia ympäri Eurooppaa:
http://www.tintin.com/007/index_uk.html
Mitähän meillä? Jotain Kemiin?
näin olisi turvallista olettaa. Kohtuullista olisi että asia näkyisi myös muissa sarjakuvatapahtumissa.
vaikka joku ei tintistä pitäisikään niin sarjakuvien puolella tuon huomiotta jättäminen olisi noloa.
-
Jos Otava suo, nyt kun kovakantiset Tintinitkin meille suodaan, niin XXI sarjisfestivaaleille voisi Tintti-keskustelun bygata.
-
Ainakin Kirjasto 10 on yksi luento Tintistä festivaaliviikolla.
Enemmän infoa lähempänä.
-
Äkkiseltään en usko, että mikään olisi nuorta mieltäni niin kohauttanut kuin Tintti.
Sininen lootus, Seikkailu punaisella merellä, Kultasaksinen rapu. Tolkutonta kamaa.
Television LOST-sarjaa salaa seuraavana olen muuten pannut merkille vääjäämättömät assosiaatiot Lento 714ään...
-
Dalai Lama (http://www.timesonline.co.uk/article/0,,25689-2205394,00.html) on kunnioittanut Tinttiä myöntämällä töyhtöpäälle "Truth of light" -palkinnon Tintti Tiibetissä (1959) -albumin johdosta.
Palkinto myönnettiin, koska miljoonille lukijoille Tintti Tiibetissä on ollut ensimmäinen tutustumismahdollisuus Tiibetin oloihin - tosin ihan poliittisesti korrektisti ei ole albbaria käsitelty. Kiinassa se julkaistiin 2001 nimellä Tintti kiinalaisessa Tiibetissä. Moulinsart -yhtiö ei tykännyt moisesta.
-
Dalai Lama (http://www.timesonline.co.uk/article/0,,25689-2205394,00.html) on kunnioittanut Tinttiä myöntämällä töyhtöpäälle "Truth of light" -palkinnon Tintti Tiibetissä (1959) -albumin johdosta.
Palkinto myönnettiin, koska miljoonille lukijoille Tintti Tiibetissä on ollut ensimmäinen tutustumismahdollisuus Tiibetin oloihin - tosin ihan poliittisesti korrektisti ei ole albbaria käsitelty. Kiinassa se julkaistiin 2001 nimellä Tintti kiinalaisessa Tiibetissä. Moulinsart -yhtiö ei tykännyt moisesta.
Samassa tilaisuudessa arkkipiispa Desmond Tutu totesi Dalai Lamasta: "Hänessä on lapsenomaista, poikamaista ilkikurisuutta. Minun täytyy yrittää saada hänet käyttäytymään kunnollisen pyhän miehen tavoin."
Dalaissahan on Tintin tyyliä siis.
Onko muuten muita sarjakuvan tekijöitä jotka olisivat saaneet oman nimensä johonkin taivaankappaleeseen? Schlutz?
-
Schlutz?
Onhan toki sarjishahmoja astraalisesti kunnioitettu, Plutollakin on oma planeetta!
Ei vaan, mutta oikeesti, en tiedä kun en tähtitiedettä tunne. Esko Valtaoja luultavasti osaisi kertoa enemmän. Sen tok tiedän, että Jaska ja Ressu olivat ensimmäiset sarjakuvahahmot, jotka oikeasti kävivät kuussa.
Apollo 10 Lunar Module ("Snoopy") and Command Module ("Charlie Brown") are in the Air & Space Museum. In real life, the modules were given those names because of the popularity of the Peanuts newspaper strip. Also, in real life the Apollo 10 Command Module is in the London Science Museum, and the Lunar Module is in solar orbit... although both a Command Module from a different mission and an unused Lunar Module are at the Smithsonian.
Onneks ei ollut Apollo 13...
Ja pitihän tok Tintinkin päästä vähän kuittailemaan:
(http://www.tintin.free.fr/aventures/lune/message.jpg)
-
Schlutz?
Lukihäirä. Tarkoitin Charles Schulzia (tenavat). muistelin liittyvän avaruuteen jotenkin, kiitos VesaK.
-
Toki olisi varsin huikeaa, mikäli "Neuvostojen maassa" päivitettäisiin nyky-Venäjän mallin mukaiseksi, niin kuin brittipuitteille tehtiin Mustan saaren salaisuuden tapauksessa... Koska sellaista versiota ei ikinä tule, suosittelen lukemaan vertailuksi Heikki Paakkasen albumin "Marssiopas Venäjälle" (Tammi, 2003).
Toinen hulppea esimerkki oli Helsingin sanomien sunnuntaisivujen 09.07.2006 Bryssel-Baabel-artikkeli, jonka lähtökohta oli Tintin seikkailut.
Jos tintti ei olisi eläkeellää ei nyt todellakaantulisi tintti komissiossa teosta vaan Irakin sodan maastossa liikkuva Tintti ja sieppaus Bagdadissa.
-
Netistäkin ehkä löytynee "Tintin en Iraqique", jossa töyhtöpää kohtaa mm. Osama Bin Ladenin - juttu on koottu aika näppärästi oikeiden Tinttien ruuduista, vain tekstit vaihtaen. Esmes kuuraketin laitteistoja tutkittaessa onkin Tuhatkaunosta & co tullut "joukkotuhoaseiden etsijäryhmä".
-
Netistäkin ehkä löytynee "Tintin en Iraqique", jossa töyhtöpää kohtaa mm. Osama Bin Ladenin - juttu on koottu aika näppärästi oikeiden Tinttien ruuduista, vain tekstit vaihtaen. Esmes kuuraketin laitteistoja tutkittaessa onkin Tuhatkaunosta & co tullut "joukkotuhoaseiden etsijäryhmä".
http://www.parodie.org/en/pages/l71p01.html
-
Yllättävää oli kyllä että tuollainen asia ei ole ollut "yleisessä tiedossa" kuten natsien tai Stalinin teot.
Tämähän johtuu lähinnä siitä, että kongolaiset eivät pyöritä Hollywoodin elokuvatuotantoa. :)
Historiankirjoitus on aina voittajien historiankirjoitusta - siksi Hitler on yleisen käsityksen mukaan "maailman pahin ihminen", vaikka esimerkiksi Stalin tapatti ihmisiä paljon enemmän. NL kun kuului voittajavaltioihin niin ei päästy tekemään hänestä syntipukkia samalla lailla, päin vastoin, Suomessakin haikailtiin 70-luvulla kovasti Neukkulan onnenmaahan...
Joku Mao taas on lahdannut vielä enemmän porukkaa kuin em. herrat yhteensä, mutta kukas niistä piittaa, nehän on jotain kiinalaisia. Sama ilmiö on nähtävissä nytkin, Saddam Hussein on nostettu tapetille mutta jossain Afrikan maissa diktaattorit saavat huseerata ihan rauhassa, niillä kun ei ole öljyä joka länsimaita kiinnostaisi, niin ei niistä kannata uutisoidakaan.
-
Tämähän johtuu lähinnä siitä, että kongolaiset eivät pyöritä Hollywoodin elokuvatuotantoa. :)
Historiankirjoitus on aina voittajien historiankirjoitusta - siksi Hitler on yleisen käsityksen mukaan "maailman pahin ihminen", vaikka esimerkiksi Stalin tapatti ihmisiä paljon enemmän. NL kun kuului voittajavaltioihin niin ei päästy tekemään hänestä syntipukkia samalla lailla, päin vastoin, Suomessakin haikailtiin 70-luvulla kovasti Neukkulan onnenmaahan...
Joku Mao taas on lahdannut vielä enemmän porukkaa kuin em. herrat yhteensä, mutta kukas niistä piittaa, nehän on jotain kiinalaisia. Sama ilmiö on nähtävissä nytkin, Saddam Hussein on nostettu tapetille mutta jossain Afrikan maissa diktaattorit saavat huseerata ihan rauhassa, niillä kun ei ole öljyä joka länsimaita kiinnostaisi, niin ei niistä kannata uutisoidakaan.
Tämä on erittäin totta, mutta esimerkiksi japanilaiset saivat synninpäästön koska USA tiputti niskaan pari atomiasetta (taloudellisesta puolesta puhumattakaan). Ne kiinalaiset jotka kokivat japanilaisten miehitysjoukkojen hellyyden alkaen vuodesta 1937 eivät ole niin kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista tai säälittele Hiroshimalaisia.
Haluaisin uskoa että Hergen eläessä vanha ja vapiseva käsi olisi lähettänyt Tintin Ruandaan ja Sierra Leoneen. Näyttämään ettei voittajia aina edes ole.
-
Liite ilmestyi siis 1980-81
Löysin lehdet ja sivulleni http://www.cc.jyu.fi/~rpvalta/tintti/19.htm lisäsin tiedon.
Sellainen vaikutelma noista Avuista jäi, että jotakin ihan muuta liitettä ovat lehteensä suunnitelleet. Mutta suunnitelmat ovat kusseet ja jotakin piti äkkiä tilalle saada, koska lukijoille "yllätysliitettä" oli jo mainostettu.
-
Tällainen kiinnostavalta vaikuttava on ilmestynyt vastakkoin:
MCCARTHY, TOM
TINTIN AND THE SECRET OF LITERATURE
ISBN: 1862078319
GRANTA BOOKS, 2006
En ole vielä kirjaa nähnyt, mutta parin arvostelun (linkit lopussa) mukaan on Tintin lähi-lähilukua. McCarthy hakee piilotettuja merkityksiä ja sellaisia metodillaan löytää. Esimerkkeinä arvosteluissa mainitaan, että kokonainen luku teoksesta on omistettu Castafioren klitorikselle. Teoksessa käsitellään myös kapteeni Haddockin erektio-ongelmia.
Tietoja:
http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=1862078319
The Economicsissa ja The Timesissa on jo arviotuna:
http://www.economist.com/books/displaystory.cfm?story_id=7081152
http://www.timesonline.co.uk/article/0,,923-2258995,00.html
edit: tietojen tarkennusta ja lisäystä
-
Suomalainen mainostaa nyt kovakantisia Tinttejä (Neuvostojen maassa ja Afrikassa) hintaan 12.90e.
-
Tuolla:
http://www.pbs.org/pov/pov2006/tintinandi/special_artists.html
Six contemporary comic artists, Jessica Abel, Daniel Clowes, Phoebe Gloeckner, Jason Lutes, Seth and Chris Ware, talk about Hergé's influence, visual narratives and the art of cartooning.
Timo
-
En pääse vähään aikaan mistää tarkistamaan, niin sattuiko joku tuollaisen kaupassa nähnyt katsomaan, että siinä ei siis tosiaan ole mitään ekstraa?
Kyllä nuo hyllyyn pääsevät jokatapauksessa, koska ei noita alkuperäisiä enää kehtaa lukea ja näistä kovakantisista ei tule ainakaan liimaus pettämään niin kuin ostamilleni uusintapainosalppareille on lähes jokaiselle käynyt.
-
En pääse vähään aikaan mistää tarkistamaan, niin sattuiko joku tuollaisen kaupassa nähnyt katsomaan, että siinä ei siis tosiaan ole mitään ekstraa?
Ei niissä ole, sisäkansissa sentään on perinteinen kuvagalleria. Afrikassa-albbarissa on jotenkin hailut värit, muuten ei pahaa sanottavaa. Sarvikuonokin pääsee pakoon, eikä räjähdä kappaleiksi.
-
Niissä on tosin outo haju. Ei normaali uuden sarjakuvan tuoksu.
-
Niissä on tosin outo haju. Ei normaali uuden sarjakuvan tuoksu.
"Printed in EU."
-
Tietääkö joku, mikä tää on (http://www.play.com/Books/Books/4-/448459/Tintin/Product.html) ja onko se verrattavissa siihen Suomessakin julkaistuun juhlakirjaan?
-
Tietääkö joku, mikä tää on (http://www.play.com/Books/Books/4-/448459/Tintin/Product.html) ja onko se verrattavissa siihen Suomessakin julkaistuun juhlakirjaan?
Voihan sitä verrata, mutta suomeksi käännetty Peetersin tynkäopus kalpenee tämän Farrin kirjan rinnalla. Tämän hyvä puoli on että se on englanniksi. Käy läpi kaikki Tintti-albumit melko yksityiskohtaisesti. Ihan suositeltava, vaikka vaikka se Peetersin kirjoittama alkuperäinen onkin parempi käsitellessään koko Hergen tuotantoa.
Timo
-
Jos toinen kotimainen sujuu niin tuon saa myös ruotsiksi kuten sen raiskaamattoman ison oppaan. Yhdessä nuo on jämerä paketti
http://www.netbokhandeln.se/index.asp?isbn=9163842742
-
Voihan sitä verrata, mutta suomeksi käännetty Peetersin tynkäopus kalpenee tämän Farrin kirjan rinnalla.
Lainasin tuon kerran kirjastosta, itsellä taas on se Peetersin sinikantinen Tintin juhlakirja (se vanhempi painos, josta irtoilee koko ajan lisää sivuja...). Kyllä tämä englanninkielinen tosiaan laajempi on, tuli vietyttä monta mukavaa hetkeä sen äärellä. Tintin seikkailuista oli yksityiskohtaisempaa tietoa ja minua ilahdutti erityisesti laajempi kuvamateriaali kuin Peetersin kirjassa.
-
Piirros oli mukavan letkeätä.
Autojen ja koneiden tarkkaan piirtämiseen on panostettu jo tässä ekassa, kaikki ovat tunnistettavissa.
Reijo
-
Niin ja tänään on joutavaa Tintti jorinaa Kirjasto 10 klo 18 eteenpäin. Esko Varho esitelmöimässä.
-
Voihan sitä verrata, mutta suomeksi käännetty Peetersin tynkäopus kalpenee tämän Farrin kirjan rinnalla.
Allekirjoitan täysin. Farr on Tintti-fanille pakko-ostos.
-
Mustan dullan maa ja Seitsemän kristallipulloa kuuluvat sarjaan, jälkimmäistä myytiin "Herpen" nimmarilla varustettuna Like-kirjakaupassa aikoja sitten, nyttemmin lienevät molemmat loppuunmyytyjä.
Joku kauppaa huuto.netissä Mustan dullan maata, mutta hinta on melko kirpeä. http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=38152341
-
Joku kauppaa huuto.netissä Mustan dullan maata, mutta hinta on melko kirpeä.
No onpas joo. 150 euroa... uhuh. Semminkin, kun samainen albbu (sinänsä ihan kiitettävän härski) aika ajoin on tullut vastaan 5 eurolla divareissa ja kirpputoreilla.
-
Onko muuten muita sarjakuvan tekijöitä jotka olisivat saaneet oman nimensä johonkin taivaankappaleeseen? Schlutz?
Carl Barksin mukaan on nimetty asteroidi.
http://en.wikipedia.org/wiki/2730_Barks
-
Onhan toki sarjishahmoja astraalisesti kunnioitettu, Plutollakin on oma planeetta!
Haihtuvaa on taivainenkin maine: ei ole enää Pluto planeetta, on nykyisin pienoisplaneetta, planetoidi tai plutoni, nimityksiä uudelle luokalle tuntuu useita löytyvän.
Miten lienee Brysselin observatiorion johtaja Kustaa Kalisteinen äänestänyt Pluton asemaa koskevassa kiistassa?
t. Reijo
-
Kiva salkku:
(http://www.cedimho.be/eurobd/centenaire-750.jpg)
-
Onpa käheä boksi.
Tuli muuten mieleen, luin jostakin (muistaakseni Tintin Juhlakirjasta) niistä Hergen näkemistä valkoisista painajaisista. Jotenkin aika kaameaa, mutta todella mielenkiintoista... :-\
-
En minä halua noitakaan/tuotakaan. Sehän on vain laatikko johon nuo alpparit on laitettu. Tahdon sen kootut teokset -sarjan, eli missä on on kovissa kansissa kaikki Hergét. Ei siis pelkät Tintit.
Timo
-
Olishan Tintistä riittänyt tarinoita Hergén kuoleman jälkeenkin:
;)
http://perso.orange.fr/prad/a-noustintin.htm
Bilalin kansi on mun suosikkini.
Ja sitten uusi näkökulma Siniseen Lootukseen:
(http://perso.orange.fr/prad/articles/mirande/mirande-lotus.jpg)
-
Bilalin kansi on mun suosikkini.
http://perso.orange.fr/prad/articles/noustintin/nt_1couv.htm
Olen minä ennenkin kuullut product placementista, mutta miksi kummassa Tintillä on Osuuspankin salkku...
-
Tintin isän Hergén juhlavuosi on kohta alkamassa:
http://www.tintin.com/007/index_uk.html
Juhlanäyttelyt ovat maailmalla jo alkaneet, tuolta löytyvästä ohjelmasta näkyy. Ja näkyy myös, että Tintti merillä -näyttely tulee Tukholmaan.
Meille suomalaisille on tarjolla kovakantisia uusintapainoksia (http://www.otava.fi/kirjat/sarjakuvat/?book_id=3560&subcategory_id=1).
t. Reijo
edit: linkki
-
Tintillä ja Haddockilla on aika lailla samanlainen suhde kuin Batmanilla ja Robinilla.
Heteroita kaikki...
-
Tintillä ja Haddockilla on aika lailla samanlainen suhde kuin Batmanilla ja Robinilla.
Heteroita kaikki...
Lukekaa Lansdalen Hap & Leonard kirjat.
Tintin ja Haddockin suhdetta ja Tintin suhdetta naisiin käytiin läpi Frederic Tuten TINTIN in the new world -a romance- kirjassa, jota en kyllä varauksetta kenellekään suosittele.
Tintti harrastaa seksiä, potee eksistentialistisen kriisin, Milou kuolee ja Haddock juoppohuulluntuu ja ...
Lukekaa enemmin Lansdalea. Tai ne vanhat tintit.
-
Tämä oli meikäläiselle ihan uusi juttu tämä "Tintin in the New World". Täytyy kai tilata kuriositeetin vuoksi Amazonilta, josta näyttää löytyvän.
Onko tarkempia tietoja kirjan taustoista ja tästä Frederic Tutenista. Yllättävää nimittäin, että tällainen ei-alkuperäistuote näyttää olevan markkinoilla ilman, että oikeuksien haltija siihen puuttuisi.
Ja vielä tyhmä kysymys: Tämä taitaa olla romaanimuotoinen eikä sarjakuva??
-
On romaani, mutta psykologiasta ja sosiologiasta kiinnostuneen kirjallisuustieteilijän kirjoittama.
Ei sinällään haukku, mutta välillä tehokkaampi kuin hammaslääkärin puudutusaine ja välillä kuin epäpätevän hammaslääkärin suorittama viisauden hampaanpoisto.
Tosin vain oma mielipide. Paremmankin olisi materiaalista saanut.
ISBN 0-7145-2978-8
-
http://www.centrepompidou.fr/Pompidou/Manifs.nsf/AllExpositions/D60DD17FF85EB256C12571C7004616E8?OpenDocument&sessionM=2.2.2&L=1
Hergé Centre Pompidoussa Pariisissa.
No, nyt voi todellakin sanoa, että sarjakuva on taidetta!
-
No onpas joo. 150 euroa... uhuh. Semminkin, kun samainen albbu (sinänsä ihan kiitettävän härski) aika ajoin on tullut vastaan 5 eurolla divareissa ja kirpputoreilla.
Tänään poikkesin kotimatkalla antikvariaatissa (nimi tarkoituksella jätetty pois) ja siellä oli laarissa tavallisten Tintti-albumien seassa kaikkiaan 3 piraattia.
Mustan dullan maa ja Seitsemän kristallipulloa maksoivat 100 euroa kipale! Tiltti Pariisissa sentään "vain" 20 euroa.
Onko muuten kyseisten "albumien" jälleenmyyntikään laillista? Kävisikö virkavalta vihjeen saatuaan takavarikoimassa kyseiset tuotteet?
-
Tänään poikkesin kotimatkalla antikvariaatissa (nimi tarkoituksella jätetty pois) ja siellä oli laarissa tavallisten Tintti-albumien seassa kaikkiaan 3 piraattia.
Eihän ne ole piraatteja. Pastisseja, sanoisin. Piraatti on laiton kopio. Eli jos vaikka skannaisin ja itse painaisin esim Castafioren korut, ja laittaisin myytäväksi. Se on piraatti.
Outoa jos joku noita "Tinttejä" erehtyisi pitämään oikeina Tintteinä.
Timo
-
Tiltti Pariisissa taitaa olla ihan virallinen parodia. Samaa sarjaa kuin nää Niilo Pöljäset sun muut.
-
Tiltti Pariisissa taitaa olla ihan virallinen parodia. Samaa sarjaa kuin nää Niilo Pöljäset sun muut.
Joo, Tiltti Pariisissa on ollut ihan laillisesti lehtipisteissä.
Timo
-
Joo, Tiltti Pariisissa on ollut ihan laillisesti lehtipisteissä.
Timo
Ilmankos se onkin noista huonoin, kehnosti tekstattukin ja kaikkea. Sen sijaan nuo suomalaisvalmisteiset "Dullat" ja "Pullot" on kyllä pastissien eliittiä. Perimätiedon mukaan tamperelainen musiikkimoguli Lex Luthor innostui niistä aikanaan siinä määrin, että yritti lahjoa taiteilijan tekemään kolmannen albumin, muistaakseni useamman tonnin euronippu olisi ollut tarjolla, mutta ei suostunut.
-
Juu, ei ole esmes "Päämääränä puu" tai "Hintti maan kamaralla" -obuxia ilmestynyt. Valitettavaa. Varsinkin Seitsemässä kristallipullossa alkoi olla ihan ammattimaista otetta, tiettävästi siinä aitoon studiohenkeen oli autot piirtänyt eroottishenkisistä sarjoistaan "tunnettu" John Wäinö. Muun sitten Herpé itte. Minullapa on XXXX-kaupasta ostettuna Seitsemän kristallipulloa ihan Herpén ittensä nimmaroimana. 40 markkaa maksoi. Voin myydä edelleen kohtuuhinnalla, sanotaan vaikka 500 euroa...tai vaihtarina Barks-kirjastoon.
Mustan dullan maa puolestaan on hallussani vain Turun yliopiston kirjaston kokoelmista kopioituna kappaleena. Siitä voin ehkä pyytää vain 70 egeä... siis muuten voisin, mutta en voi myydä kun se olisi piraattikaubaa...
-
Kaikki tai lähes kaikki Lansdalen Hap & Leonard(itkin) luettu.
Pari ekaa toimii hyvin mutta sitten alkaa jauhaa aika pitkälle samaa shaibaa.
-
Täällä on nyt sekaisin "Joutavaa Tintti-jorinaa" ja "Tintti juhlavuosi", enkä tiedä kumpaanko tämänkin nyt laittaisin, eli nyt Hergén 100-vuotisjuhlavuonna kirjallisuuslehti Lire julkaisi 100 -sivuisen spesiaalinumeron:
http://www.lire.fr/images/tintin.pdf
Linkissä lehden kansi ja sis.luettelo pdf-muodossa.
Timo
-
Kertokaa, oi te tietäjät, mikä on tämän tarina (Hergé-Rodier: Tintti ja aakkostaide - viimeistelty versio):
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=44333287
Huom: Nämä huutonet-linkit eivät enää toimi. -joe-
-
Rodier vaan halusi tehdä viimeisen Tintin valmiiksi. Ja tekikin sitten lupia kyselemäti. Joku tuon on vielä suomentanutkin.
Piraattialbumi, mutta ei suoranainen parodia. Vähän tahattomasti huvitttava teos, joka löytyy kyllä netistäkin - aika ajoin - milloin eivät vain ole Moulinsartin nettivainukoirat olleet ahkerina.
-
Ettei peräti olisi niin että tuon huudon myyjä noita itse painaa digipainossa tms. Aika hyvät katteet tuosta saa kun katsoo hintaa.
Kenties jonkun kandeisi vinkata tästä vaikkapa Otavalle tai suoraan poliisille. Piratti mikä piraatti...
-
Kenties jonkun kandeisi vinkata tästä vaikkapa Otavalle tai suoraan poliisille. Piratti mikä piraatti...
Jåå-ä. Ainakin se on varmaa, että jos Tintin.com:iin ilmoittaa, ei tuo ilmo kauaa huuto.netissä vanhene.
http://www.tintin.com/
-
Odottakaa pojat hetki, ostan ihan vain muutaman kappaleen itselleni ennen sitä :P :-* ;D
-
Sitähän se, itseään. Voisin ostaa myyjältä kaksi albumia yhteishintaan 50, mutta... Ihan hyvin tuolla näyttää tienaavan, sama myyjä on myynyt jo aikaisemmin ainakin yhden kappaleen hintaan noin 150 €. Kyllä sillä jo maksaa "digipainatuksen" ;D
-
Who cares? Pääasia, että kiertää, eikä homehdu nurkissa... Joku voi vielä vaikka vahingossa lukeakin tuon. Se on tietenkin huono juttu, että noin törkeä rahasumma kiertää
Ei, vaan pointti on siinä, että joku törkeästi rahastaa kauppaamalla pseudoTinttejä. Olkoon vaikka miten staili painatus ja digiloopaperi. Kun tuo menee kaupaksi, kohta on taas uusi "harvinainen" laitos esillä, sitten seuraava... pian varmaan huutonetissä myydään "Barksin koottuja" halvalla.
-
Tuo Rodierin "aakkostaiteen" suomennoshan oli
ainakin jossain vaiheessa nähtävillä netissä. Sieltä
pystyi poimimaan koko kirjan (sivu sivulta)
kovalevylle ja sitten tulostamaan itselleen a.o.
"kirjan".
Toi huutokauppakohde pitäis kyllä kieltää. Melkoista
k*setusta.
-
No sitä en kiellä, että tuo on kusetusta... Oli hiukka turha huomio tuohon edelliseen mutta olin tajunnut edelliset kommentit väärin.
Ei, kyllä uskoisin sinun tajuneen alunperin kommenttini aivan oikein.
-
onko siinä aakkos taiteessa mitään ideaa? en ole nähnyt sitä.
-
Hergén synttäripäivänä
7. toukokuuta 2007 ilmestyy Michael Farrilta kuusiosainen Tintin hahmoja käsittelevä kirjasarja. Opukset ovat 48-sivuisia ja ne julkaisee brittien Egmont.
Omat kirjansa saavat Tintti, Milou (Snowy), Dupond ja Dupont (Thomson and Thompson), Haddock, Castafiore ja Tuhatkauno (Calculus). Saapipa nähdä onko Farr löytänyt Hergén arkistoista jotain uutta ja mielenkiintoista.
Kustantajan sivuilla ei ole vielä tarkempia tietoja, mutta amazon.co.uk löytää kirjat. Tosin hieman hankalasti, kun on muitakin michaelfarreja.
t. Reijo
-
Laajasta Pariisin Pompidou Keskuksessa olevasta Hergé 007 näyttelystä joitakin kuvia löytyy The Daily Telegraphin (http://www.telegraph.co.uk/core/Slideshow/slideshowContentFrameFragXL.jhtml?xml=/arts/slideshows/tintin/pixtintin.xml&site=) taidekuvista.
Lehden kriitikko Alastair Sooke toteaa näyttelyn olevan tosiaan juhlaa, siitä on jätetty sota-aikaa ja afrikkaa koskevat viittaukset pois.
Taitaa Tintti Afrikka -albumi nykyään enempi eurooppalaista poliittista korrektiutta enemmän kaivella kuin afrikkalaisia ikinä. Tekihän Zairen (ent. Belgian Kongo) johtaja Mobutu Sese Seko Tintistä käytännössä maansa kunniakansalaisen kirjoittaessaan amerikkoihin virkaveljelleen, että mitä te siitä kuun valloituksesta vöyhkäätte: Tinttihän on siellä jo käynyt ;)
t. Reijo
-
Kävin viikko sitten tuossa Pompidoun Herge-juhlanäyttelyssä. Tapahtumaa mainostettiin ympäri kaupunkia. Myös keskuksen julkisivua komisti iso kuva Tintin kuuraketista.
Kuuraketti on liittessä 1.
Esillä oli paljon luonnoksia, alkuperäispiirroksia ja Hergen kirjeenvaihtoa. Lisäksi pyöri Hergen elämästä kertova elokuva. Näyttely levittäytyi kahteen kerrokseen. Suurin osa materiaalista oli kellarikerroksessa (aulasta portaat alas).
Tintti kuussa albumien eri työvaiheita esiteltiin havainnollisesti. Lisäksi neliön muotoisen huoneen sisäseinille oli ripustettu Sinisen Lootuksen kaikki 124 originaalisivua (alkuperäinen kolmen kuvarivin sivutaitto).
Keskuksen aulasta oli pääsy myös BD reporters nimiseen näyttelyyn. Esillä oli sarjakuvapiirtäjien (Jano, Loustal, Dupuy/Berberian, Sacco ja paljon muita) tekemiä sarjakuvamuotoisia matkapäiväkirjoja.
Kirsikkana kakussa kumpaankin sarjakuvanäyttelyyn oli ilmainen sisäänpääsy. Kahdeksan euron lipulla pääsi sitten rullaportaita 4. ja 6. kerrokseen. Siellä oli esillä Yves Kleinia ja mediataidetta (pari teosta Arsista tuttuja). Peruskokoelma 5. kerroksessa oli kiinni.
Pompidoun lahjatavarakaupassa oli tarjolla paljon Tintti-kamaa, minikokoisista albumeista raskaisiin kuvateoksiin. Ihme kyllä näyttelyn julistetta ei ollut myynnissä. Mukaan pääsi isokokoinen "Sinisen Lootuksen arvoitukset" hienon kuvituksensa vuoksi. Lisäksi valitsin Bang!-lehden teemanumeron, jossa oli juttua kummastakin näyttelystä.
Lootus ja Bang! ovat liittessä 2.
Kaupasta löytyi myös lukuisia matkapäiväkirjoja. Vaimo ihastui BD reporters näyttelyssä Johanna:n kauniisiin vesiväritettyihin originaaleihin, joten albumi "Syntynyt jossain" oli pakko-ostos (käännöshommia tiedossa).
Johannan albumi on liitteessä 3.
EDIT: poistin img tagit, kuvat vain liitteinä.
-
Laitanpa muistaessani Tintti-aiheisen kirjalllisuusviitteen. Jossain vuoden 2005 Bibliophilos-lehden numerossa (ehkä n:o 4) on Lasse Lehtisen kirjoitus Tintistä. Lehteä ei ole itselläni, joskus kirjastossa tuota lueskelin.
-
Oikein!
Keppiä kelmille. Ja linnaa kans. :P
-
ihan kivasti, kiitoksia vaan tukijoukoille siellä kotona ja muuallakin Suomessa
and the possible best taste!!
Timo
-
Voihan Belgia! Nimittäin toukokuun 22.pvästä alkaen belgialaiset saavat nauttia suomenkielisen Tintti-albumin komeasta kannesta.
Belgian Posti julkaisee Hergen juhlallisuuksien vuoksi postimerkkisarjan eri Tintti-albumien kansista ja Päämääränä Kuu on joukossa ihan oikeasti suomeksi.
Tuolla:
http://www.post.be/site/en/postgroup/aboutus/structure/subsidiaries/philately/stamps/program.html
Julkaisulistaa alas kunnes tärppää.
Muutenkin Belgiasta on tullut vuosien mittaan runsaasti upeita sarjismerkkejä. Niilo Pielistäkin muistettiin kivasti.
-
Belgian posti oon teettänyt näemmä kai jotain jollain lailla postimerkkeihin liittyviä sarjakuvia:
Stam & Pilou (http://www.post.be/site/en/postgroup/aboutus/structure/subsidiaries/philately/stampilou/comics/index.html)
(http://www.post.be/site/en/postgroup/aboutus/structure/subsidiaries/philately/stampilou/comics/15_fr.gif)
Timo
-
Belgian posteljooneilta minulta löytyy ainakin tuommoinen Niilo:
(http://img96.imageshack.us/img96/7201/p3160142yv9.th.jpg) (http://img96.imageshack.us/my.php?image=p3160142yv9.jpg)
-
Belgian posteljooneilta minulta löytyy ainakin tuommoinen Niilo:
Oh, sehän on ihan oikiaa Franquinia. Nyt Itella hoi!!
Timo
-
Juhlapäivä lähestyy (22.5.), mutta mikä on Suomen Lire? Suomen Kuvalehti? Parnasso? Tuleeko Herzee-spesiaalia? Eikä Kemissäkään ole mitään Herge100 -hommia. Tietty elävää Uderzoa (80) muistetaan, hyvä niin.
Hergés 100-årsdag firas i Sverige
Hergé (Georges Remi), “Tintins” skapare, föddes för 100 år sedan iHergé (Georges Remi), “Tintins” skapare, föddes för 100 år sedan i år. Han var inte bara skapare av en klassisk äventyrsserie (liksom av en del andra, mindre kända, som “Smecken och Sulan” och “Johan, Lotta och Jocko”), utan han är också en av de stora stilbildarna inom de fransk-belgiska serierna.
Hergé skapade Tintin för dagstidningen Le XXe siècles ungdomsbilaga 1929. Fram till sin bortgång 1983 producerade han 23 äventyr med den unge reportern. Efter hans död har rättigheterna förvaltats av stiftelsen Fondation Hergé, under ledning av änkan Fanny Rodwell.
Jubileumet firas givetvis på olika håll. Här i Sverige ordnar Serieteket i Stockholms kulturhus en festkväll på själva födelsedagen, tisdag 22 maj, under medverkan av bl.a. Tintinöversättaren Björn wahlberg. På lördagen därefter, den 26 maj, sker den högtidliga invigningen av utställningen Tintin till sjöss på Sjöhistoriska museet i Stockholm. Utställningen visas till och med februari 2008. I samband med jubileumet har dessutom en ny svensk Tintinförening, Generation Tintin grundats, med bland annat översättaren Björn Wahlberg i styrelsen.
Timo
-
Tuleeko Herzee-spesiaalia?
Minua teemasta Kalevaan haastattelivat :D
Syksyllä on Otavalta ilmeisesti Farr-suomennos tulossa, mutta muunlaisesta juhlistuksesta en ole kuullut. Taas kerran saa ruotsalaisille olla kateellinen.
t. Reijo
-
Lähetin Anssille yksityisviestin. Olisipa jotain aiemmin näkemätöntä.
Timo
-
...Olisipa jotain aiemmin näkemätöntä.
Ilmeisesti toiveenne toteutuu: kävin katsastamassa Lakoman listan, ja tämä Pas de Quartier ei ollut niissä Södikan 80-luvulla julkaistuissa albumeissa.
Toivottavasti en puhunut liian aikaisin, ettei Egmontin likaisten temppujen osasto tule mukiloimaan. Lupasin kuitenkin suomennoksen kesäkuuhun mennessä, että kaipa niillä on vakaa suunnitelma julkaista tuo.
-
Olisikohan mukana myös jakso, jossa Q & F leikkivät Hitleriä ja Mussolinia?
-
Juhlavuoden kunniaksi on tämän viikkoisessa Kirkko ja Kaupunki-lehdessä Anne Lagerstedtin kirjoittama artikkeli Tintin perhesalaisuus. Hergen tuotantoa ruoditaan psykoanalyytikko Serge Tisseronin kirjoittamien kirjojen innoittamana. Oliko Herge Belgian kuninkaan pojanpoika? Oliko kapteeni Haddockin esi-isä aurinkokuninkaan poika? Onko Tuhatkauno perheen kiltti lapsi? Ja paljon muuta...
-
Löytyy netistäkin luottavaksi tuo mainittu Kirkko ja kaupunki -juttu (http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=5244&deptid=134&languageid=3&NEWS=1).
Nipotettakoon sen verran, että yleensä Hergén sanotaan kuolleen leukemiaan.
t. Reijo
-
Sijoittuvat samoihin vuosiin kuin itse albumitkin
Mä en onnistunut tosta artikkelista löytämään mainintaa, että mitkä albumit tän trilogian pohjana on. Jos vois omia toiveita heittää kehiin niin Seitsemän kristallipalloa - Auringon temppeli on ollut aina oma suosikki, mutta eihän siitä vielä trilogiaa tule :P Vai voisiko olla sittenkin niin, että tarina ei olekaan albumien pohjalta tehty vaan täysin uusi? Itse kyllä toivoisin albumeihin pohjautuvaa.
-
Juhlavuoden kunniaksi on tämän viikkoisessa Kirkko ja Kaupunki-lehdessä Anne Lagerstedtin kirjoittama artikkeli Tintin perhesalaisuus.
Ei kyllä oikein vakuuttanut ainakaan minua tuo juttu. Ja yllätys yllätys: taustalla on joku kaikenkarvainen psykoanalyytikko joka löytää tukahdutettuja perhesalaisuuksia kaikkialta mistä vain haluaa. Mistäpä sitä toki tietää miten paljon Herge on ammentanut omaa sukuhistoriaansa tarinoihinsa, mutta tuosta jutusta tuli lähinnä mieleen Seiska-tyylinen skandaalien tonkiminen sieltäkin missä niitä ei ole.
"Herge tilittää avoimena: 'Kuninkaallinen syntyperäni pimitettiin tahallisesti!'"
-
Täällä on nyt sekaisin "Joutavaa Tintti-jorinaa" ja "Tintti juhlavuosi",
Eikös näitä voisi yhdistää?
Lienisi kutakuinkin normaalikäytäntö?
-
Muistutetaan, että lähin juhlatapahtuma löytyy siis Ruotsista, Tukholmasta ja avautuu 26.5.:
Sjöhistoriska museet (http://www.sjohistoriska.se/Sjohistoriska%20museet/Om/Aktuellt/tintin.aspx?lg=sjohistoriska%20museet)
(http://www.sjohistoriska.se/upload/tintin_stor.jpg)
Timo
-
Psykoanalyytikko Tisseron kirjoitti de Hadoquen olevan Ludwig XIV:n poika jo 1983. Tuolloin hän suuresti ihmetteli miksi albumiparissa on tällainen alarakenne, jota ei käytetä tarinankulussa lainkaan.
Kun ensimmäinen Hergé -elämäkerta 1986 ilmestyi, niin syy paljastui. Hergén isän ja tämän kaksoisveljen isästä ei ollut tietoa. Ehdokkaita olivat Moulinsartin kaltaisen linnan herra, joka samalla oli toinen Montenegron kuningashuoneen kruununperimyksessä sekä Belgian oma aurinkokuningas Leopold II.
Kyllä Tisseron asettaa kirjoituksensa oikeaan lokeroon, hän on kartoittanut mitä 5-6-vuotias Georges on fantasioinut. Oleellista tämän kartoituksessa on se, mistä taiteilijan luovuus nousee. Kuten monesti on todettu, ilman lapsuuden traumoja ei synny Taidetta :)
Itse näitä olen näitä analyysejä lukenut mielenkiinnolla, saaden uusia näkökulmia Tintti-universumiin. Mistä tulee Moulinsart, Syldavia, sen nämä pohdinnat ainakin paljastavat.
t. Reijo
-
Se on nyt tänään, Hergé syntyi tasan 100 vuotta sitten!!
Timo
-
Turskatti! Malspiikkiä, Nestor!
-
Herge!
Teen ainakin yhden sivun sarjakuvaa vielä tänään kunniaksesi.
Lepää rauhassa mestari.
-
Psykoanalyytikko Tisseron kirjoitti de Hadoquen olevan Ludwig XIV:n poika jo 1983. Tuolloin hän suuresti ihmetteli miksi albumiparissa on tällainen alarakenne, jota ei käytetä tarinankulussa lainkaan.
Selailin juuri kirjoittamaasi Pablo, Tuhatkauno, ... kirjaa ja hakusanan Ludvig XIV kohdalla toden totta tuo Tisseronkin mainittiin. Tiivistelmän mukaan hän päätteli isä-poika kuvion Moulinsartin linnan lahjakirjan sanamuotojen perusteella. Voitko valaista mihin alkuperäistekstin sanamuotoihin tuossa viitataan? Ei ole albumia suomeksi lukiessa ikinä käväissyt moinen mahdollisuus mielessä.
Oikein mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu kirja. Hienoa, että Suomessakin osataan.
-
Oli mielenkiintoista lukea päivän Metro-lehdestä ensin sivun 10 pikku-uutinen Hergén 100vuotispäivästä ja Le Soir-lehden Aids-virus huhusta ja sitten viihdesivun 29 Maailma Tintin silmin nähtynä artikkeli saattoi kärsiä käännöksestäkin, muta javier Sánchezin huomiot ja niiden painotus on huvittavia.
Toki Tintti neuvostojen maassa olisi nykyisin Putinin nykyvenäjä, Khemed Kuwait ja Afrikassa Kongon demokraattinen tasavalta jopa Tuhatkaunon tapaus puretaan Unkariin ja Sloveniaan.
Mutta Amerikassa on ainoa jossa nostetaan "ei vastaa todellisuutta" pointti selkeästi esiin.
USAssahan ei ole cowboyta tai inkkareita....
-
mihin alkuperäistekstin sanamuotoihin tuossa viitataan?
Ei ole mulla nyt Tisseronin kirjoja käsillä, mutta lienevät perusteena "cher et aimé" , joka Kaukorantojen suomennoksessa on "kalliina pidetty ystävä" (Rakham Punaisen aarre 58:1).
Mutta tuo kallis ja rakastettu on vain osatodistelu, muut osat ovat kruunattu delfiini linnan oven yläpuolella ja aarteen piilottaminen. Kuninkaalle uskollinen kapteeni ei varmaankaan olisi pimittänyt hallitsijalleen kuuluvaa omaisuutta ja saisi vielä päälle palkkioksi linnan ja läänityksen?
Esimerkiksi tuolla (http://www.objectiftintin.com/whatsnew_Tintin_1019.lasso) pohdiskeluja tarkemmin.
t. Reijo
-
Nipotettakoon sen verran, että yleensä Hergén sanotaan kuolleen leukemiaan.
Juuri nyt maailmalla leviää huhu, että Herge olisikin kuollut AIDS:iin. Hergen elämänkertaa väsäävä Philippe Goddin väittää, että Herge olisi saanut tartunnan verensiirron yhteydessä. Hergelle kun jouduttiin kahden viimeisen elinvuoden aikana antamaan jatkuvasti uutta verta.
Mutta kaksi vuotta tartunnasta kuolemaan vaikuttaa varsin lyhyeltä ajalta...
http://www.lefigaro.fr/culture/20070522.WWW000000352_herge_pourrait_etre_mort_du_sida.html
-
Silloin AIDS oli uutta, eikä hoitoa oltu keksitty.
Mutta suhtaudun tuohon epäillen.
Kuin myös.
Mahdotonta se ei ole, ottaen huomioon ranskalais-keskieurooppalaisen hienon veripalvelusysteemin. Mutta ei unohdeta että Hergé oli jo ikämies tuossa vaiheessa.
-
Hergen elämänkertaan voi tutustua myös sarjakuvana.
Juhlavuoden kunniaksi vuonna 1999 alun perin julkaistu "Hergen seikkailut" (Stanislas/Fromental) on nyt ilmestynyt laajennettuna laitoksena.
Albumin arvostelu ja kuvanäyte löytyy tuolta:
http://www.bdgest.com/critique_2198.html
Näytteessä Herge ja Tintti ovat palaamassa Neuvostojen maasta. Ote on humoristinen ja kevyt. Piirrostyylikin miellyttää silmää. Uusi kansi tosin tuo ennemmin mieleen Blake ja Mortimeriin kuin Tintin.
-
Hergen elämänkertaan voi tutustua myös sarjakuvana.
Juhlavuoden kunniaksi vuonna 1999 alun perin julkaistu "Hergen seikkailut" (Stanislas/Fromental) on nyt ilmestynyt laajennettuna laitoksena.
Opus löytyy englanniksi Drawn & Quarterly 4:stä. Mitä uutta laajennetussa lie?
Timo
-
Lainaus linkin takaa:
A noter, la version 2007 du livre est enrichie de deux nouveaux chapitres (1928 et 1953)
Eli 2 uutta tarinaa joiden tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1928 ja 1953.
-
http://www.tintin.com/007/index_uk.html
Jostain kumman syystä en saa tuota Programme-kohtaa auki Mozillalla enkä Exploderilla. Muistan kuitenkin lukeneeni, että Lontoossa olis jotakin Tintti-aiheista luvassa juhlavuoden kunniaksi. Koska elokuussa on tiedossa reissu ko. kaupunkiin, voisikos joku onnekkaampi netin käyttäjä kertoa, onko tuolla tietoa mahdollisesta näyttelystä tai mikä sitten kyseessä lieneekään?
-
Tintin eikun Hergén muistopäivän kunniaksi piti jo aiemmin mainita/valittaa:
Rouva Hergé ja hänen nykyinen miehensä harrastavat aika kovaa toimintaa, mitä Tintti-oikeuksiin tulee. Sveitsiläinen (iso) sanomalehti julkaisi (ison) artikkelin, mukana kuvanäyte Tintti-albumista. Rouvalta eikun hänen asianajajaltaan tuli lasku kuvan käytöstä. Siis lasku! Kuvan käytöstä!!! Se on sama kuin lehtien pitäisi maksaa oikeudesta mainostaa kustantajan tuotteita.
Ei ihme, että menee Tintti-trademarkilla huonosti ja kukaan ei enää osta albumeita kun eihän niitä ole edes varaa median mainostaa ;)
-
sanomalehti julkaisi (ison) artikkelin, mukana kuvanäyte Tintti-albumista. Rouvalta eikun hänen asianajajaltaan tuli lasku kuvan käytöstä. Siis lasku!
Eikös kansainväliseen tekijänoikeuteen liity sitaattioikeus? Lasku on täysin laiton.
Timo
-
Aids-paljastus liittyy Philippe Goddinin Hergé : Chronologie d'une oeuvre seitsenosaiseen elämäkertaan, sen viimeinen osa kun tulee myyntiin vasta lokakuussa.
Viimeisessä niteessä pohditaan mahdollisuutta, olisiko Herge saanut 1980-luvun alussa tehdyissä monissa verensiirroissa HI-viruksen saastuttamaa verta. Tästä kehkeytynyt tauti olisi sitten viimeisen elämänsäikeen syöpäsairaalta vanhukselta katkaissut. Tai ainakin noin Le Figaron tänäisen uutisoinnin perusteella kuvittelisin.
Mutta tämä aids-kysymys ei liene sellainen, joka jää ikuisesti ilmaan leijumaan, kuten monet muut Herge/Tintti -kehitelmät, kuten de Hadoquen ja Ludwig XIV:n suhde. On luotu mielenkiintoa kohdakkoin valmistuvaa kirjasarjaa kohtaan.
Tintin oikeudet on nykyisin jaettu kahtaalle: sarjakuvista huolehtii Castermann ja hahmoista Moulinsart. Journalisteille opiksi: julkaiskaa kokonaisia sarjakuvaruutuja, niin sen voi tehdä sitaattioikeudella. Ruuduista irrotetut hahmot taas kuuluvat Moulinsartille ja tavaramerkkioikeuksien piiriin.
Kyllähän Hergé 007 lehdistökeskuksesta netistä oli ilmaisiakin kuvia saatavilla 100-vuotisjuhlistamiseen, mutta Moulinsart vaati etukäteen nähtäväksi juttujen layoutin....
En tiedä minkä sveitsiläisen lehden jutusta on lasku lähetetty, itse olen törmäsin alkuvuodesta sveitsiläiseen juttuun jossa pohdittiin ketkä olisi kivoja näyttelijöitä Tintti-elokuviin. Siinä oli ilman ruutuja hahmot ja naista Tintin rooliin esitettiin.
t. Reijo
-
Tintin oikeudet on nykyisin jaettu kahtaalle: sarjakuvista huolehtii Castermann ja hahmoista Moulinsart. Journalisteille opiksi: julkaiskaa kokonaisia sarjakuvaruutuja, niin sen voi tehdä sitaattioikeudella. Ruuduista irrotetut hahmot taas kuuluvat Moulinsartille ja tavaramerkkioikeuksien piiriin.
En tiedä minkä sveitsiläisen lehden jutusta on lasku lähetetty, itse olen törmäsin alkuvuodesta sveitsiläiseen juttuun jossa pohdittiin ketkä olisi kivoja näyttelijöitä Tintti-elokuviin. Siinä oli ilman ruutuja hahmot ja naista Tintin rooliin esitettiin.
Kiitos kuvaoikeusselvennyksestä, aika jännä jako. Tämä oli kyllä ihan asiallinen lehti & artikkeli (Der Bund) ja kokonaiset ruutukuvanäytteet joten sitaattioikeuden olisi pitänyt päteä. En tiedä kummasta suunnasta lasku tuli ja maksettiinko se vai ei. Lehtien kannattaa tosiaan olla varovaisia mitä kaikkeen Tinttiin liittyvään tulee.
-
kannattaa tosiaan olla varovaisia mitä kaikkeen Tinttiin liittyvään tulee.
Siltä näyttää. Moulinsart kiristää otteitaan jälleen:
Moulinsart legal action against the editorial cartoonist Bill Leak is a violation of the cartoonists satire rights? "Bill Leak, The Australian's artist and daily editorial cartoonist, has been threatened with legal action unless he stops depicting federal Opposition Leader Kevin Rudd as Tintin, the tufted comic book character created by Belgian cartoonist Herge in 1929.[...snip...]
Leak said he had been a fan of the intrepid boy reporter since he was a kid. "When I discovered Tintin, I gave up reading novels," Leak said.
"They are exquisitely drawn."
When Mr Rudd took over as Opposition Leader late last year, the uncanny likeness struck Leak at once. Both possessed "unusually circular" heads, Leak said. " Koko juttu: newscomau (http://www.news.com.au/story/0,23599,21822492-421,00.html).
Timo
-
Kireäksi totta tosiaan näyttää menevän.
Tintti -hahmonkin omaperäisyydestä on keskusteltu. Esikuvaksi tai vaikutteen antajaksi on nimetty Benjamin Rabierin 1890-luvulla luoma Tintin Lutin (http://www.benjaminrabier.com/DesktopDefault.aspx?tabid=109) (katkottu on kuva, joten en saa sitä tänne suoraan kopioitua).
Vaaleita töyhtöpäitä ainakin molemmat ovat.
t. Reijo
-
Ruotsin kanavalla (SVT) keskusteltiin tänä aamuna Tintistä ja Tukholman näyttelystä. Samalla sivuttiin myös Spielbergin Tintti-projektia. Ruotsin TV4sen ohjelmajohtaja tunnustautui suureksi Tinttifaniksi ja kammoksui mahdollista roolitusta, Tom Hanksia Haddockina (edes hahmon äänenä).
"Lee Marvin siihen olisi pitänyt saada", hän totesi.
-
"Lee Marvin siihen olisi pitänyt saada", hän totesi.
Taitaa Lee olla vähän estynyt.
-
Osataan sitä muuallakin, jaappanilaiset nyt suomalaisviranomaisten tuella:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=8368.from1180655825;topicseen#new
Timo
-
Kireäksi totta tosiaan näyttää menevän.
Niin näyttää. Nyt on Moulinsart lähettänyt laskun Australialaiselle pilapiirtäjälle Bill Leakille. Tämä on, yhdennäköisyyden innoittamana, antanut maansa oppositiojohtajalle Kevin Ruudille Tintin piirteet.
"Australialaiset ovat tapahtuneesta ihmeissään" uutisoi ranskankielinen ActuaBD.
http://www.actuabd.com/spip.php?article5270
EDIT: Ranskassa on Plantu ehtinyt esittää presidentti Sarkozyn jo Ahmed Ahneena ja Suurstrumffina.
-
Niin näyttää. Nyt on Moulinsart lähettänyt laskun Australialaiselle pilapiirtäjälle Bill Leakille.
Kirjoitin aiheesta viisi viestiä takaperin. Siellä oli linkki alkup. aussi-uutiseen:
http://www.news.com.au/story/0,23599,21822492-421,00.html
Timo
-
Odottelin tänään lööpiä tai otsikkoa "Tintti löi Belgian", mutta eivät olleet urheilutoimittajat hereillä!
-
Onkos kukaan täällä innostunut hankkimaan näin Belgialaisia Tintti-juhlarahoja? 2004 tuli muistaakseni 10€:n kolikko ja nyt on näköjään tullut 20 euron juhlaraha Hergén kunniaksi...
Tuon parempaa linkkiä en pikaisella etsimisellä löytänyt tästä uudesta...
http://cgi.cafr.ebay.ca/NEW-TINTIN-20-EURO-BELGIUM-SILVERCOIN-100-YRS-HERGE-07_W0QQitemZ280119728665QQihZ018QQcategoryZ3173QQcmdZViewItem
-
Hergen juhlavuoden postariarkki tuli kotiin muutama päivä sitten. Ihan ovat komeita ja suomalainen albumi kivasti muiden joukossa. Tuossa muutama kuva:
(http://img522.imageshack.us/img522/5430/tinttipostariarkkijg3.th.jpg) (http://img522.imageshack.us/my.php?image=tinttipostariarkkijg3.jpg)
(http://img508.imageshack.us/img508/1459/tinttipostarizu2.th.jpg) (http://img508.imageshack.us/my.php?image=tinttipostarizu2.jpg)
(http://img522.imageshack.us/img522/4940/hergepostariwi1.th.jpg) (http://img522.imageshack.us/my.php?image=hergepostariwi1.jpg)
Offtopic/ Lisäksi samaan tilaukseen tuli muutama muukin sarjisaiheinen merkki. Alixia, Michel Vaillantia ja Asterixia.
http://img508.imageshack.us/img508/7554/alixmw7.jpg
http://img522.imageshack.us/img522/311/michelvaillantmi8.jpg
http://img522.imageshack.us/img522/2295/asterixchezlesbelgesua5.jpg
-
Hei
Mistä noita postimerkkejä voi tilata?
-
Ehkä Belgian Postin E-shopista vois kokeilla:
http://www.post.be/eShop/fr/assets/s2dmain.html?http://www.post.be/eShop/fr/index.html
Saattaa jopa Suomen postikin auttaa, minen tiä....
Timo
-
Itseasiassa tuolta:
http://www.post.be/site/en/postgroup/aboutus/structure/subsidiaries/philately/home.html
sieltä kun kirjoittaa tilauskoodin ylös ja printtaa jostakin kohtaa lomakkeen, missä kysytään kengännumerosta alkaen, ja etanapostissa laittaa luottokorttitietoineen Belgiaan, niin joskus ne postaritkin tulee. Tai sitten maksaa IBAN tilisiirtona tai jotain.
11,50e yksi Tintti-arkki ja siihen 5e postituskulut Suomeen.
-
Tuolta (http://www.gorianet.it/fumetti/francobolli/) voi vilkuilla hillittömän määrän sarjakuva-aiheisia postimerkkejä.
Timo
-
Oikein mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu kirja. Hienoa, että Suomessakin osataan.
Allekirjoitan! Juuri selaillaan täällä. Harmillista että Hergen perikunnan eli Moulinsartin toimet estävät kaiken kuvituksen käytön. Olisi hauska jos noissa olis kaikista hahmoista naamakuva mukana. Vaan niiden puutehan saa toisaalta selailemaan alppareita ja se jos mikä on mukavaa.
Timo
-
Michael Farrilta tulee piakkoin tämmöinen opus:
(http://ec1.images-amazon.com/images/I/514TnoXo-lL._SS500_.jpg)
Noin 128 sivua. Hergén elämäkerta.
Ja suomennos aiemmasta Farrin kirjasta Tintin the Complete Companion tullee sekin piakkoin.
Timo
-
Michael Farr
The Adventures of Herge
Herge is best known in Britain and throughout the world as the creator of Tintin, the dauntless young reporter-hero of the strip cartoon that first appeared in 1929 to instant acclaim. "The Adventures of Tintin" remain a constant point of reference throughout this new book which draws on fresh material found in the extensive archives of the Herge Foundationas well as interviews with those who knew Herge intimately, including his friends and colleagues. This lavishly illustrated book examines the life and passions of a man who, despite his fame, preferred to avoid the limelight, finding inspiration in modern art, the latest scientific developments and world affairs, and seeking enlightenment in Zen Buddhism and philosophy. It establishes the pivotal role played by cinema in his development of the strip cartoon, from the slapstick of the 1920s through the suspense of the pre-war Hitchock thrillers to the early works of Steven Spielberg - the one filmmaker he believed could bring Tintin successfully to the screen. Apart from the strip cartoons that made his name, Herge was an accomplished graphic designer and typographer and hishighly advanced work for advertising is reviewed as well as his later attempts at becoming an abstract painter. Not only was Herge fascinated by modern art, but he also became an avid collector. He greatly admired the Pop Artists Andy Warhol and Roy Lichtenstein, buying major works of theirs, and they in turn paid tribute to him.
Jos kirja joskus tulee kadulla vastaan, ehkä sen lukaisenkin.
-
Tämmösiä uutisia on puolestaan tullut vastaan:
Tintin's Congo book moved out of children's section in race row
Lee Glendinning
Thursday July 12, 2007
The Guardian
The adventures of Tintin in the Congo will be moved from the children's shelves in Borders bookstores [....]The Commission for Racial Equality said yesterday it was unacceptable for any shop to stock or sell the 1930s cartoon adventure of the Belgian boy journalist because of its crude racial stereotypes.
http://www.guardian.co.uk/race/story/0,,2124395,00.html
Onhan tuo tietty toki totta, kirja kun on vanha. Hassua että Hergé oli hyvin varovainen Neuvosto-albuminsa kanssa, mutta antoi tehdä uusia painoksia tästa rasistisesta alpparista. Mitenkään vihamielisestihän se Kongo -albumi ei afrikkalaisiin suhtaudu, mutta alentuvan ylimielinen sen ote vanhanaikaisessa "ystavällismielisessä" kolonialismissaan on.
Timo
-
Kongo-alppari meni britti-Amazonin myydyimpien kärkeen heti uutisen jälkeen, niin se käy kun kielletään jotain :P :
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;id=5001)
Ei ole aiemmin näkynyt siellä. Harmi, että lukevat nyt tuota ja ne paremmat jää huomiotta.
-
Mutta ehkä porttieteoria toimii Tintin kohdalla, noviisit aloittaa miedolla Kongoannoksella ja siirtyy siitä tanakampaan Seitsemään kristallipalloon päätyen lopulta käyttämään Kastafioren koruja ja ehkä jopa muita vahvoja beedeitä
-
Mutta ehkä porttieteoria toimii Tintin kohdalla,
3% verran vissiin näemmä... :P
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;id=5004)
Timo
-
Afrikka on ruma sana Briteissä. (http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-07-17,104:5:472799,1:0:0:0:0:0:) Hassua, kuinka kaikki mikä on väärin tämän päivän näkökulmasta, on siivottava pois. Laittaisivat siihen vaikka jonkinlaisen selonteon sen aikakauden ajattelutavasta mieluummin kuin poistaisivat kirjakauppojen hyllyistä. Valistusta, ei sensuuria.
-
Afrikka on ruma sana Briteissä. (http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-07-17,104:5:472799,1:0:0:0:0:0:) Hassua, kuinka kaikki mikä on väärin tämän päivän näkökulmasta, on siivottava pois. Laittaisivat siihen vaikka jonkinlaisen selonteon sen aikakauden ajattelutavasta mieluummin kuin poistaisivat kirjakauppojen hyllyistä. Valistusta, ei sensuuria.
Toki laittoivatkin brittiläiseen uusintapainokseen, mutta se ei näemmä riittänyt...
-
Hassua, kuinka kaikki mikä on väärin tämän päivän näkökulmasta, on siivottava pois.
Vuonna 1948 George Orwell kirjoitti siitäkin. Ihmisten historiantajua lyhentämällä ne saa helpommin käsiteltäviksi. Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa.
Mutta katsoi asiaa miltä kantilta vain, Tintti on sarjakuvan klassikko siinä kuin Tappajahai tai Star Wars on elokuvan klassikoita. Ei niidenkään sarjojen kaikki leffat olleet parasta a-ryhmää.
Eikä niitä kaikkia viitsisi näyttää viisivuotiaalle.
Mutta tosiaan: Hergé jo itse laittoi Kongon uusiksi, kun tuli albumipainatuksen aika, koska kuulemma ne alkuperäiset mustavalkoiset (Le Petit Vingtième -julkaistut?) sivut sisälsivät vielä enemmänkin alentuvan ylimielistä kolonialismia. Niitä en olekaan ikinä nähnyt.
-
Mutta tosiaan: Hergé jo itse laittoi Kongon uusiksi, kun tuli albumipainatuksen aika, koska kuulemma ne alkuperäiset mustavalkoiset (Le Petit Vingtième -julkaistut?) sivut sisälsivät vielä enemmänkin alentuvan ylimielistä kolonialismia. Niitä en olekaan ikinä nähnyt.
Benoit Peetersin Tintin juhlakirjassa on esimerkki tästä, kuinka vanhassa painoksessa Tintti opettaa koululaisille: "Rakkaat ystävät, puhun tänään teidän isänmaastanne: Belgiasta!..." ja uudistetussa versiossa Tintti opettaa yhteenlaskuja: "...Kaksi plus kaksi on yhtä kuin?...".
Uuteen versioon myös kuvia muokattiin paljon.
Joonas
-
Viimevuoden festareilla 2006
http://www.kupla.net/fest2006/news/2006/08/sarjakuvan-historiankuvat-seminaari.php
Esko Varholla oli paljon kuvamateriaalia juuri uudelleen piirretyista kohdista. Oliko se Seikkailu Punasellamerella seikkailussa, jossa oltiin useammankin kerran piirretty ruutuja uusiksi. Lahi-Idan muuttuvien suhtanteiden mukaan.
PS. Jos jotakuta kiinnstaa enemman niin Sarjakuvaseuran kokoelmassa on paljon Tintteja erilaitoksina yms.
-
Ja nehän ovat juutalaisia jotka alkujaan Tintin kaappaavat, myöhemmissä Mustan kullan maan laitoksissa arabeja.
-
Alkukielisessä Tintin "Seikkailu Punaisella merellä" orjiksi kaapattujen muslimien puhetta on muutettu uudemmissa painoksissa normaalimmaksi puhekieleksi. Koomisen siitä tekee, että Haddockin puhekupliin ei ole koskettu, kun tämä yrittää selittää "te ei halua Mekkaan".
Miksiköhän tuokin nyt piti sensuroida? Äidinkielenään jotain muuta kuin ranskaa puhuneet ihmiset, jotka tuskin olivat kieltä koulussakaan oppineet, puhuvat ymmärrettävistä syistä ranskaa kankeasti.
-
Näyttäisi olevan tämä Tintti Afrikassa kohu yhden (laki)miehen aloittama, ainakin jos Forbesin juttua (http://www.forbes.com/2007/07/23/tintin-congo-herge-cx_ll_0713autofacescan01.html) on uskominen.
Briteillä on omalaatuinen suhde Tinttiin muuhun maailmaan verrattuna. Briteille Tintti on britti, ei belgi kuten muulle maailmalle. Tintti Afrikassa -albumia ei julkaistu koskaan englanniksi Hergén eläessä. Mustavalkoinen, vuoden 1931 versio julkaistiin vuonna 1991 ja vuoden 1975, skandinavian markkinoita varten siistitty värillinen versio vasta muutamia vuosia sitten (2005).
Yhdistynyt kuningaskunta oli pitkään imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut. Toisen maailmansodan jälkeen maalla oli vaikeuksia tunnustaa vaikutusvaltansa vähentyminen, The Beatles ja muut rokkarit 1960-luvulla loivat perustaa uudelle kansalliselle identiteetille. Tintti Afrikassa brittiläisen Tintin kera olisi tuonut liikaa kolonialistisia mielleyhtymiä, ja siksi kustantaja onkin lykännyt albumin julkaisua pitkään. Mutta aika ei tuntunut olevan vielä 2000-luvullakaan kypsä.
Tintti Afrikassa -albumin kolonialismi näyttäytyy kaksisuuntaisena. Se muistuttaa yhtä lailla afrikkalaisten sorrosta kuin eurooppalaisten ylimielisyydestä ja hyväksikäytöstä. Olemmeko valmiita näkemään itsemme noina ylimielisinä ja hyväksikäyttävinä eurooppalaisina?
Kysymys on yhtä aiheellinen suomalaisille, vaikka meillä ei omia siirtomaita ollutkaan. Olihan meillä Ambomaa. Ja saamelaiset.
Forbesin jutun mukaan brittiläinen Egmont oli varustanut Tintti Afrikassa -albumit "essential volume for collectors" varoitusteksteillä. Siksikin kohu tuntuu aiheettoman suurelta.
t. Reijo
-
Tänään oli Ylen uutisissa pätkä Tintistä ja markkinoista Brysselissä. Omituista oli se, että kuka ikinä olikaan kääntänyt tekstejä ranskasta, ei ollut taatusti lukenut yhtään Tinttiä. Yksisarvisen salaisuus oli kääntynyt Sarviaisen salaisuudeksi ja Haddock joksikin Caputiksi (tms. en muista tarkkaan) vaikka kuuli kyllä, että Ranskankielisessä puheessa sanottiin Haddock (vaikkakin ranskalaisittain).
-
Uutispätkän käännöksessä oli käytetty vuoden 1962 Aimo Sakarin suomennosta. Syytä moiseen voi silti arvailla...
Tuo Tintti-kirppari olis ollu Brysselissä heti päivä sen jälkeen kun piti jo sieltä poistua, kun ei tuosta tiennyt ennenkuin oli kaikki varattu ja maksettu. Kallistahan tuolla kyllä näytti olevan.
Timo
-
Uutispätkän käännöksessä oli käytetty vuoden 1962 Aimo Sakarin suomennosta. Syytä moiseen voi silti arvailla...
...ja se oli aivan ilmeinen. Loistojuttu, että kääntäjä oli hokannut valita vanhan Tintti-suomennoksen! Sopi täydellisesti kirpputorifiiliksiin.
-
Postitin lyhyen koosteen Tukholman Tintti-näyttelystä tähän (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=8034.msg172962#msg172962) ketjuun.
-
Postitin lyhyen koosteen Tukholman Tintti-näyttelystä tähän (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=8034.msg172962#msg172962) ketjuun.
Jeee, tuonne lähdenkin kohta elokuussa. Kiitos koosteesta! Oliko näyttelykatalogi englanniksi vai ruotsiksi? Molemmat menee, mutta ranska tökkii.
Timo
-
Oliko näyttelykatalogi englanniksi vai ruotsiksi? Molemmat menee, mutta ranska tökkii.
Ei hätää, se oli ruotsiksi. Itse näyttely ruotsiksi ja englanniksi.
-
Samoin mä olen miettinyt Tukholman matkaa.
17.8. ??
-
Samoin mä olen miettinyt Tukholman matkaa.
17.8. ??
Meitillä onpi päivä Tukholmassa 21 pvä.
Timo
-
Kuinka monta näitä kovakantisia Tinttejä on tullut? Joko kaikki?
-
Brestin jyräys kuinka kalliita ovat halvimmatkin lentoliput pikavisiitille Tukholmaan Turusta! Eikä laivayhtiötkään aivan ilmaiseksi kuljeta lahden toiselle puolelle. Olisi saanut tämä näyttely tulla Suomeenkin. :(
-
Brestin jyräys kuinka kalliita ovat halvimmatkin lentoliput pikavisiitille Tukholmaan Turusta! Eikä laivayhtiötkään aivan ilmaiseksi kuljeta lahden toiselle puolelle. Olisi saanut tämä näyttely tulla Suomeenkin. :(
Kuukautta etukäteen varattuna Silja kuljettaa lahden yli edestakaisin muutamalla kympillä hytistä riippuen. Yöhän on laivalla toki kiikuttava ja aamulla varhain pois noustava...
Timo
-
Jep, jos on ajoissa liikkeellä, niin pääsee kohtuuhintaan, mutta kun herää tämänkin (!) asian kanssa liian myöhään ja lomat on kohta lusittu.
Toivottavasti joku viitsii kuvasaalista Kvaakin väelle ottaa kyseisestä näyttelystä.
-
kun herää tämänkin (!) asian kanssa liian myöhään
Näyttely on paikalla 2.3.2008 saakka. Kyllä siinä vielä ehtii.
Toivottavasti joku viitsii kuvasaalista Kvaakin väelle ottaa kyseisestä näyttelystä.
Minä voin näpsiä, kun muutenkin sen teen varmasti.
Timo
-
Näyttely on paikalla 2.3.2008 saakka. Kyllä siinä vielä ehtii.
Wohoo!!! :D Tuossa ehtii muutenkin käymään Tukkiholmassa, joten hyvä juttu!
-
Rasismisyytökset nostavat taas kerran päätään:
Tintti-sarjakuvaa syytetään taas rasismista. Brysselissä opiskeleva kongolainen Mbutu Mondondo Bienvenu vaatii, että sarjakuva "Tintti Afrikassa" alkuperäiseltä nimeltään "Tintin au Congo" vedetään pois myynnistä.
http://www.promenadi.net/uutinen.php?lngID=98185
-
Tuon Tintti-näyttelyn kautta eksyin ruåttalaisten asianharrastajien sivustolla ja siellä oli mainintaa Ruotsissa ilmestyvästä "Hergén Seikkailut" albumista.
http://komika.se/katalogen/151
Onkohan tämä tuotos mahdollisesti jo jollekin tuttu alkuperäiskielellä? Minä en muista edes kuulleeni moisesta. ???
-
"Hergén Seikkailut" albumista.
Onkohan tämä tuotos mahdollisesti jo jollekin tuttu alkuperäiskielellä? Minä en muista edes kuulleeni moisesta. ???
No tietty hurrendaalit saa tuonkin ennen meitä :( . Kyse on Bocquet & Fromental (teksti) & Stanislasin (kuvat) tekemästä sarjakuvamuotoisesta elämäkerrasta. Löytyy englanniksi Drawn & Quarterly 4 -antologiasta. Se on vain vanha versio, uudessa vastikään ilmestyneessä versiossa on pikkuisen uutta matskua.
On tästä puhuttu Kvaakissakin.
Timo
-
Onkohan tämä tuotos mahdollisesti jo jollekin tuttu alkuperäiskielellä? Minä en muista edes kuulleeni moisesta. ???
Tästä oli juttua jokin aika sitten BoDoissa.
Kesäkuussa Ranskassa käydessäni näin myös tuon albumin. En selaillut.
-
Pentele, on se se uusi versio, 72 sivua. D&Q:n versiossa oli jotain 60. Äh, pitääkö se nyt tuokin hankkia, vai tulleeko suomeksi vielä ennen vuotta 2020?
Timo
-
Meitillä onpi päivä Tukholmassa 21 pvä.
Vaan eipä olekaan, damndamndamn. Sain jonkun flunssapöpön Taiteiden Yössä ja jo neljättä päivää kuumeessa. Ajattelin sen menevän ohi. Ei mennyt. Taitaa tää nyt tästä kuitenkin kohta taittua. Eilen hyppäsi jo 38,9o saakka mittari. Plääyyhyy. Matka siirtyy siis kuukaudella tai jotain. :(
Timo
-
Ruotsissakin on nostettu juttu. Mutta eihän tuo ole 30-luvulla ruotsiksi julkaistu.
Ellen vallan väärin muista, niin Ruotsissa pitää juttu nostaa vuoden kuluessa julkaisusta. 1970-luvullahan se ruåttiksikin ilmesty.
-
Minusta ko. albumin jatkuvat kieltämisyritykset ovat typerää ja vähintäänkin omituista yritystä kuopata kyseenalainen historia. Kaikki materiaali, mikä muistuttaa siitä tosiseikasta, että Belgia on kongolaisten verellä rakennettu pedofiilien kansakunta, ansaitsee olemassaolonsa.
-
Kongolaistaustainen ruotsalaismies ei onnistunut saamaan Tintti Afrikassa -sarjakuva-albumille myyntikieltoa Ruotsissa.
Juttu on vielä kesken joten viimeinen sana on sanomatta:
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_16816107.asp
Omasta mielestäni tosin kyseinen Tintti-albumi on kiusallinen lähinnä meille syntyperäisille eurooppalaisille eikä suinkaan afrikkalaisille, koska se on todiste todella suppeasta maailmankuvastamme joka oli vallalla vain muutama vuosikymmen sitten...
-
Samaa mieltä ja siksi tuon kieltäminen olisi vain voitto rasisteille, saataisiin pieni osa ikävää historiaa lakaistua maton alle. Nämä mugangat jotka näitä kieltoja masinoivat minä olla sitä mieltä he tyhmä hottentotti
edit. Sattumalta olen juuri tämän Tintin lukenut pojalle ääneen tällä viikolla. Se on viimeinen jota ei ollut luettu (paitsi Castafieren korut ja Aakkostaide ei sitä kiinnosta). Juniorin rankinglista on mielenkiintoinen, parhjaat Tintit ovat ne joissa on parhaat pahikset eli kaikki joissa on Rastapopoulos ovat kärjessä. Seuraavaksi tulee Muller (itse pidän eversti Sponszia parempana mutta nämä ovat makuasioita). Tämän vuoksi omat suosikkini Tiibet ja Seitsemän kristallipalloa/Auringon temppeli ovat kaukana kärjestä
-
Vielä tuosta Tintti-sähläyksestä Ruotsin puolella. Nyt näkyy JK hylänneen myös afroruotsalaisen yhdistyksen kanteen, ja juuri tuon Surfin Joen mainitseman asianhaaran vuoksi: mahdollinen rikos on jo vanhentunut, sillä viimeisin uusintapainos ilmestyi jo vuonna 2005.
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_16845126.asp
Oma edit: lisäsin uutislinkin.
-
Kohu laajenee jo muualle. Tämähän on kuin Muhammed-skandaali. Kun aallot lyövät heiluu kaikki. Rasismia löytyy kohta joka paikasta. Rasismin vastaisistakin sarjakuvista. Kohta on kai rasismia olla mustaihoinen.
"The European Commission is to remove the comic What me a racist
from its Europa website following a complaint from civil liberties
group Liberty and Law […] The glossy A4 comic [pdf] produced in 1998
to combat racism was published in all the official European Union
languages. It was "designed for teachers to use when addressing the
subject of racism with young people" and has been on its website
since 2001. Liberty and Law complained about the offensive racial
caricatures of the black characters portrayed, reminiscent of the
treatment given to Africans in Hergé's 1931 book Tintin in the
Congo..." Full Article: BrusselsJournal (http://www.brusselsjournal.com/node/2345).
Timo
-
Vaikka porttiteoriaa vastustetaankin niin näemmä mitä idioottimaisempi idea sitä varmemmin se menee läpi.
Kaiken saa kontekstista irrottamalla näyttämään aivan erilaiselta.
Taidettu mainita tässäkin ketjussa mutta eihän Tintti amerikassa sarjakuvasta ole noussut intiaa.. eeh, amerikan alkuperäisväestön toimesta kieltävää oikeusjuttua.
Sen sijaan amerikanitalialaisten yhdistys varmasti takertuisi Caponesta & kumppaneista annettuun leimaavaan kuvaan.
Tintin kohdalla kyse on juuri Muhammedjupakan ja Millerin 300elokuvan aiheuttamista ylireagoinneista jossa metsää ei nähdä puilta ja puutkin nähdään otsonikadon aiheuttajina.
herää kysymys kuinka moni noista on edes tutustunut torppaamiinsa teoksiin?
Tintti kehittyi:Neuvostojen maan jälkeen osansa sai myös se toinen puoli Ottakarin valtikassa, kiinasta ja muista puhumattakaan. Ennemmin pitäisi promoitoida (ja järjestää) "Tintti ja maailmanhistoria" kursseja
-
Radiossa kapteeni Haddockin kirosanoista:
http://areena.yle.fi/toista?id=760668
Miksei Reijo ole kertonut?
No, en esityspäivää itsekään ennakkoon tiennyt. Ohjelman aikana iski häveliäisyys, passaako tuota toitottaa, minä olen radiossa!
Mutta tosiaan areenan kautta voi jututuksen jälkilähetyksenä kuulla.
-
Tuohan oli aivan mainio radiojuttu! Vieläpä oikein pitkä ja sisälsi kaikkea kivaa uutta minullekin. Pitänee lukea Tintit tarkemmin. ;)
-
Onko Suomessa myöhemmissä painoksissa muutettu tuo sivu kesymmäksi?
On. Räjäytys on vain NonStopissa ja v. 1978 ensipainoksessa.
Tintti-bibliografiassa asianomaisella sivulla Tintti Afrikassa (http://www.cc.jyu.fi/~rpvalta/tintti/2.htm) voi vertailla sivun 56 muuttumista.
-
Onko kellään Tintin äänikirjoista havaintoa?
Tänään Avusta 1/1988 (tuoreeltaan tulee aikakauslehdet luettua :)) luin esittelyn, että Matti Ranin olisi 1987? ohjannut kolmen Tintin äänisatua (Tuhatkaunon tapaus, Päämääränä kuu ja Kultasaksinen rapu). Tinttinä Matti Olavi, Haddockina Ranin itse ja mm. Nestorina ja Dupondteina Pekka Autiovuori.
C-kasetteina näitä olisi ollut kaupan.
Lyhyen kirjoituksen (http://www.cc.jyu.fi/~rpvalta/tintti/aani.htm) bibliografiaan laitoin.
t. Reijo
-
Turun kirjastossa olen nähnyt ruotsinkielisiä vastaavia. En ole suomalaisia nähnyt, mutta semmosia vissiin on kun kerran Joella on näköhavainto.
Timo
-
Matti Olavi on siis ilmeisesti Ranin jr?
Poika joo.
imdb: Matti Olavi Ranin (http://www.imdb.com/name/nm0710196/bio)
-
...Ja Yksisarvisen salaisuudessa Lintusen veljekset ampuivat sen tyypin, joka aikoi paljastaa heidät Tintille. Sekä historia-takautumajaksossa kuolee porukkaa purjelaivan kannella.
Ja Faaraon sikareissa (muistaakseni?) joku putoaa lopussa rotkoon, taisi olla sen salaseuran johtaja.
Kyllä putosi vaan ei kuollut.
-
Joko huomasitte että erittäin mielenkiintoiselta kuulostava Michael Farrin tutkielma 'Tintti, tarinoiden taustat' on ilmestynyt nyt suomennettuna myyntiin ainakin joissakin nettikaupoissa? Itse laitoin tilaukseen välittömästi.
-
Joko huomasitte että erittäin mielenkiintoiselta kuulostava Michael Farrin tutkielma 'Tintti, tarinoiden taustat' on ilmestynyt nyt suomennettuna myyntiin ainakin joissakin nettikaupoissa?
Farri on ollut suomilaitoksena ainakin Turun Akateemisen hyllyssä. Hieman reippaat 30e myyntihintana on vain vielä jarruttanut ostopäätöstä. Jos ensviikolla taipuis ja hakisi kotiin, kun onneksi puuttuu se enkkuversiokin. Tämä lienee ihan suora kopio siitä.
-
Osta halvemmalla. Ad libriksessä oli muistaakseni alle 24 euroa.
-
Onko tuossa Farrin Tintti-kirjan suomenkielisessä versiossa mitään Suomi-erikoisuuksia lisänä vai onko se "vain" suomennos? Ainakin selaillessa kirja näytti täsmälleen samanlaiselta kuin englanninkielinenkin, mutta mainosteksti nettikaupoissa viittaisi jonkinlaiseen suomalaiseen näkökulmaan.
-
Minäkin huomasin sen mainostekstin. Tänään saan kirjan käsiini, joten viikonloppuna tiedotan. Enkkuversiota minulla ei ole, mutta enköhän kirjassa ole mainittu mahdolliset suomirönsyt.
-
Kunhan saan, arvostelukappaleen rasvaisiin näppeihini, enkkuversio löytyy. Vertailua terkoitus tehdä jne.
Timo
-
Suomalaista näkökulmaa löytyy kääntäjän tekemissä alaviitteissä. Kommentteja käännöksiin, tekstiin etc.
Timo
-
Onko joku lukenut Farrin kirjan? Mietiskelen tässä, kannattaisiko hommata se vai käydä hakemassa Hulluilta Päiviltä Tintin Juhlakirja. On meinaan viimeksi mainittu opus tarjouksessa 12,90.
-
Molemmat kannattaa omata. Tintin juhlakirja (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=348) on vaan eräänlainen lyhennetty painos Peetersin laajemmasta opuksesta. Farrin kirja käsittelee Tintit tarkemmin ja laajemmin, kuin tämä lyhennetty editio,mutta jättää Hergén muun tuotannon vähemmälle huomiolle.
Timo
-
Kiitoksia vastauksesta, täytyy kai sitten hommata molemmat. Jos Peeters olisi normaalihintainen, niin tietysti valitsisin Farrin. Mutku halvalla saa...
-
Urheilutoimittaja Harri Pirinen kirjoitti Belgia-Suomi -maaottelua ennakoivan kolumnin "Tintin tango Brysselissä" uusimpaan Veikkaajaan.
Pirinen pyrkii tekemään nokkelia vertauksia futismaajoukkueen ja Tintin henkilöhahmojen välillä, mutta suutarin pitäisi pysyä lestissään, vaikka yritys olisikin kova. Esimerkki:
"Hoegaarden Witbierin ja muiden Belgian panimoteollisuuden helmien voimalla otteluun valmistautuvat suomalaiset [kannattajat] antavat varmasti Tintin piirtäjille ja käsikirjoittajille aiheen uuteen, todellisuuspohjaiseen, teokseen. Eikä siinä tarvitse palata kauas alkuperäisestä ideasta. Esimerkiksi Wikipediassa kun kuvaillaan sankarin varhaisia vaiheita näin: Tintti lähinnä törmäilee paikasta toiseen vieraalla maaperällä.
Harri Pirisen idea on hauska, mutta toteutus kehnohko, sillä toimittajan sarjakuvasivistys on ilmeisesti tyystin lähtöisin Wikipediasta. No, oli miten oli, tämän mielestä Jonathan Johansson on Tintti, päävalmentaja Roy Hodgson on professori Tuhatkauno ("kyvyttömyys ymmärtää muiden sanomisia"), Alexei Eremenko Jr. on Kapteeni Haddock ("taipumus äkkipikaisuuteen ja värikkääseen kielenkäyttöön") ja Teemu Tainio on puolestaan Milou ("terrieri, joika kommentoi seikkailuja omalla maanläheisellä tavallaan ja jolla on taipumusta törmäillä kulkiessaan esteisiin").
Kirjoittaisin Veikkaajaan pienen vastineen, mutta en taida viitsiä.
-
Eikä siinä tarvitse palata kauas alkuperäisestä ideasta. Esimerkiksi Wikipediassa kun kuvaillaan sankarin varhaisia vaiheita näin: Tintti lähinnä törmäilee paikasta toiseen vieraalla maaperällä.
No sehän pitää paikkansa.
Ensimmäisissä Tinteissä seikkailun juoni on hyvin yksinkertainen, ja Tintti lähinnä törmäilee paikasta toiseen vieraalla maaperällä.
Korostuksen pitäisi olla tietty lauseen alkupuolella. Ensimmäisissä Tinteissä.
Timo
-
No sehän pitää paikkansa. Korostuksen pitäisi olla tietty lauseen alkupuolella. Ensimmäisissä Tinteissä.
Joo, totta. Enemmänkin viittasin tähän lauseeseen...
"Hoegaarden Witbierin ja muiden Belgian panimoteollisuuden helmien voimalla otteluun valmistautuvat suomalaiset [kannattajat] antavat varmasti Tintin piirtäjille ja käsikirjoittajille aiheen uuteen, todellisuuspohjaiseen, teokseen..."
... ja jutun yleiseen tasoon. Tintti ja jalkapallo on pitänyt tunkea väkisin samaan kolumniin, vaikka kirjoittajan kyky rinnastaa ontuu aika lailla.
-
Niinojuu... eh, belgialaiset oluet ja belgialainen sankari jne... loogista (ironisella äänellä). Tintti oli kai ainoa sarjakuva, minkä kirjoittaja belgiasta tiesi. Ehkä kapakan pöydässä viime minuuteilla keksitty kolumni-idea on pitänyt tehdä sitten väkisin kun ei muutakaan ole.
Timo
-
Kolumnistin lähtökohta lienee kuitenkin ollut pelaajan lempinimi. "Tintti" Johanssonin ja "Tornion terrieri" Tainion tunnistavat useimmat lehden lukijat, ja kyllä nuo kaksi muutakin luonnehdintaa kohtalaisesti osuvat.
Mutta kyllähän tuohon aikamoinen määrä lapsuksiakin sisältyi.
-
Mikähän juttu tämä (http://www.afnews.info/public/afnews/viewnews.pl?newsid1192085494,91429,.htm) nyt on?
Una sequenza, filmata a "camera nascosta" o in "fuori onda" (a seconda del punto di vista), ha registrato senza pietà Rodwell che parla della famosa "lista nera" di super esperti di Tintin a cui la società Moulinsart (titolare dei diritti di cui sopra) voleva vietare la presenza nel reportage della RTBF.
Sen mitä sain tolkkua, niin ilm. Belgian TV:ssä esitetyssä dokumentissa on Nick Rodwellia haastateltu piilokameralla salaa ja hän on siinä myöntänyt, että Moulinsart-yhtiöllä on Tintti -tutkijoiden "musta lista". Heidän ei anneta tutkia esim. Hergén arkistoa yms. Osaako joku italiaa tai ranskaa taitava antaa lisävalaistusta?
Timo
-
Mikähän juttu tämä nyt on?
Pari korjausta:
Oikeus päätti, että dokumentista olisi pitänyt poistaa mm mainittu piilokamerakohtaus. TV-yhtiö päätti jättää dokumentin esittämättä kunnes sen voi näyttää kokonaisuudessaan.
Mustalla listalla oli niiden Moulinsartia arvostelleiden Tintti-spesialistien nimet, joiden Moulinsart ei halunnut esiintyvän kyseisessä dokumentissa.
Dokumentin nimi olisi ollut raflaavasti: Onko Tintti myynyt sielunsa paholaiselle? Yhtenä lähtökohtana Tintti-albumeiden heikentynyt menekki.
EDIT: Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että liian hintavat oheistuotteet on selvästi suunnattu aikuisille eli Tintistä on tulossa "lapsilta kielletty".
Juttu ja paljon taustatietoa löytyy myös tuolta: http://www.actuabd.com/spip.php?article5765 (http://www.actuabd.com/spip.php?article5765)
-
Futurefilm on ainvan näinä päivinä tuomassa Suomen markkinoille kunnon kasan Tintti dvd-levyjä. On ihmisillä näyteltyä ja piirrettyä. Onneksi halpisluokassa!
Tintti ja Merirosvojen Aarre
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1001121
Tintti ja Siniset Appelsiinit
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1001122
Tintti ja Auringontemppeli
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1001120
Tintti ja Tuhatkaunon tapaus
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1001123
-
Futurefilm on ainvan näinä päivinä tuomassa Suomen markkinoille kunnon kasan Tintti dvd-levyjä. On ihmisillä näyteltyä ja piirrettyä. Onneksi halpisluokassa!
Auringontemppeli Kieli: Ruotsi/Englanti. Ei siis alkukielisiä. Rääh.
Timo
-
Tintti ja Auringontemppeli
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1001120
Tintti ja Tuhatkaunon tapaus
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1001123
Tietääkös kukaan onko nuo samoja mitkä tuli silloin tv-sarjassa?
-
Tietääkös kukaan onko nuo samoja mitkä tuli silloin tv-sarjassa?
Auringontemppeli on ihan oikea elokuva ja melko kelvokas. Tuhatkaunon tapaus on kooste Belvisionin 1960-luvulla tekemän TV-sarjan jaksoista. Se on kehno.
Timo
-
Auringontemppeli on ihan oikea elokuva ja melko kelvokas. Tuhatkaunon tapaus on kooste Belvisionin 1960-luvulla tekemän TV-sarjan jaksoista. Se on kehno.
Timo
Elikkäs Auringontemppeli meni ainakin ostoon...
-
Netanttila ilmoittaa esimerkiksi tuon Auringontemppelin hinnaksi 5,99 euroa, joten ei paha hinta. ;D
-
Kongo -seikkailun rasismisählinki johti USA:ssa kustantajan lipeämiseen, lastenkirjojen kustantaja Little, Brown Books for Young Readers pelästyi:
Little, Brown Books for Young Readers is no longer proceeding with plans to publish Tintin in the Congo as a separate edition in the U.S. this fall. We will still offer the boxed set that includes Tintin in the Congo in one of the three-in-one volumes.This gift set is positioned as an "adult collector's edition" priced at $150.00 and will be shelved in the graphic novel section of most bookstores. It will also be shrinkwrapped and include a sell sheet that alerts consumers to the controversial content.
Yes "Tintin in the Land of the Soviets" and "Tintin and Alph-Art" are full color.
Mutta että Tintti Neuvostolassa nelivärisenä? Uskon kun näen.
http://browse.barnesandnoble.com/booksearch/results.asp?z=y&ath=Herg%E9 (http://browse.barnesandnoble.com/booksearch/results.asp?z=y&ath=Herg%E9)
Timo
-
Enemmän ällistyttää "Aakkostaide" nelivärisenä? Siis häh+täh?
Ei pure jenkki jos ei ole neliväri...
-
Enemmän ällistyttää "Aakkostaide" nelivärisenä? Siis häh+täh?
Ei pure jenkki jos ei ole neliväri...
Suomalainenkin painos on neliväri. Siellähän on siellä täällä Hergén tekemiä punakynälisäyksiä, -korostuksia ja -suttauksia. Muutakin väriä taitaa olla. 4-väripainettu.
Timo
-
Suomalainenkin painos on neliväri. Siellähän on siellä täällä Hergén tekemiä punakynälisäyksiä, -korostuksia ja -suttauksia. Muutakin väriä taitaa olla. 4-väripainettu.
Niin no sitten kyllä juu. Ihmettelin että josko ovat lähteneet värittämään luonnospiirroksia... (esim. alkusivuja).
-
Tintti-videopätkä Iltasanomien nettisivuilla:
http://www.iltasanomat.fi/videot/?cat=3&id=1453874&ap=1 (http://www.iltasanomat.fi/videot/?cat=3&id=1453874&ap=1)
Tintti hurmaa edelleen
12.11.2007 8:10:00 kuvaaja:Moonman
Tintin luojan, Georges Remin eli Hergén, syntymästä on kulunut tasan sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Belgian sarjakuvakeskuksen museon vuosittain vaihtuvan päänäyttelyn teemana on Tintti.
Timo
-
Kiva kohtuu pitkä video. Tosin lukija liian tosikkomaisen otteen kanssa.
Pitäisikin muistaa laittaa tänne muutamia kuvia Tukholman Tintti-näyttelyssä. Käyty ja nähty parisen viikkoa sitten. ;)
-
Pitäisikin muistaa laittaa tänne muutamia kuvia Tukholman Tintti-näyttelyssä.
Jumpe, joo... Otin itteeni niskasta kiinni ja muokkasin muutamat valitut kuvat joita tulee tässä.
-
Ja eikun lisää. Tintin ja kapteenin matkat näkyivät maapallolla valopisteinä.
Joka albumille oli omat kopit, joissa oli vaikka mitä albumin aiheeseen liittyvää esineistöä museon omista kokoelmista. Sekstanteista tykkiin ja sapelista vanhoihin merenpohjalta pelastettuihin malsp... rommipulloihin, ja mitä kaikkea.
-
Originaalit olivat kaiketi sarjakuvaa tekevälle mielenkiintoisimpia. Yritin saada tuosta laivakuvasta näkymään tuon apuviivaruudukon.
-
Hergén Studioiden lavastaminen oli kiva oivallus. Pöydillä oli yhden albumin työvaiheet suttuluonnoksista, muistiinpanoista ja käsikirjoituksista väritysvaiheeseen. Kokonaisuus aika lailla samanlainen kuin takana näkyvässä valokuvassa.
RG:n piirrin, tällä se teki.... :o
-
Tintti ja meri .... hienoja kuvia.
Lieneekö jossakin täällä kvaakissa jo ollutkin (en haulla löytänyt), mutta pari päivää sitten Roope Ankan elämä ja teot kakkosta lukiessa malspiikkiin törmäsin. Kapteeni Moore sellaista kaipaili.
Piti sitten netistä tarkistaa mikä vekotin se oikein on, ja oheinen kuva löytyi. Piikki, jolla köysiä korjaillaan.
-
Pistetäänpäs vielä kynästä erikoislähikuva hifisteille. Terän malli ei kyllä näy.
-
erikoislähikuva hifisteille.
Ihan ohkainen tasaterä näyttäisi olevan.
Jäykkä terä, tukevampi kuin moni lepsu hiusterä.
Itse en ole uskaltanut tuollaista käyttää, olen pelännyt jäljen olevan liian mekaanista = tietynsuuntaiset viivat aina ohuita tai paksuja.
Mutta hyvältähän tuo Tintti-albumien piirrosjälki näyttää!!! Tyrskyntärsky!!
:laugh:
-
Originaalit olivat kaiketi sarjakuvaa tekevälle mielenkiintoisimpia. Yritin saada tuosta laivakuvasta näkymään tuon apuviivaruudukon.
Oliko nää A3-kokoisia?
-
Oliko nää A3-kokoisia?
Isompia. Sivun puolikas oli ainakin sen A3 eli yhteensä yksi sivu on A2.
Timo
-
Oli myös varsin lohduttavaa nähdä, että osassa originaaleja oli enemmän korjauksia kuin alkuperäistä piirrosjälkeä. Kukaan ei ole täydellinen, ei edes Hergé ;D
-
Oli myös varsin lohduttavaa nähdä, että osassa originaaleja oli enemmän korjauksia kuin alkuperäistä piirrosjälkeä. Kukaan ei ole täydellinen, ei edes Hergé ;D
Ne vain näyttää korjauksilta. Ne on tommosia koska ne muokattiin mustavalkoisista kolmirivisistä sivuista värillisiksi nelirivisiksi.
Timo
-
Farrin Tintti -kirjan arvio etusivulla (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=973)
Timo
-
BBC Radio 4:n Choice of the Weekin (http://www.bbc.co.uk/radio4/factual/radio4choice.shtml) aiheena tälla kertaa Tintti ja journalismi (podcast).
-
Harvinainen TV-mainos: Tuhatkauno mainostaa auringonkukkaöljyä (Tournesol = auringonkukka). Näemme myös hra Sanzot'n, liha- ja leikkelemiehen.
http://www.dailymotion.com/video/xw5g3_1979-fruit-dor-professeur-tournesol (http://www.dailymotion.com/video/xw5g3_1979-fruit-dor-professeur-tournesol)
Timo
-
Metron pikku-uutinen kertoo että Lontoossa Tintti on näyttämön lavalla.
http://www.web-boxoffice.com/dl/theatre/tickets/Herges%20Adventures%20of%20Tintin/page:details/id:L01836265436
kuten linkistä käy ilmi pohjautuu Tintti tiibetissä-seikkailuun.
-
Tuolta löytyy muutama kuva itse produktiosta:
http://www.theambassadors.com/playhouse/
Ihan niillä näyttää olevan oikea Milou lavalla mukana. Juuri katsellut tässä dvd:ltä niitä näyteltyjä Tintti-leffoja. Ainakiin niissä Milou on todella aktiivinen ja kivaa katseltavaa. Muutenkin pitänyt Sinisistä Appelsiineista että Merirosvojen Aarteesta elokuvina.
Off: Huudossa näyttää taas olevan tehtailtuna Aakkostaiteen Rodin-versiota Salon suunnasta. Eivät varmaan ikinä lopu tuolta tehtailijalta. >:(
-
Voisiko joku kertoa mikä on Tintin kuuraketin nimi? ;)
-
Joo tosiaan, haluisin tietää, että mikä sen tintin kuuraketin nimi oli, oon miettiny ja ettiny kauan, mutta en löydä sitä mistään. Kiitos valmiiksi avusta.
-
kuuraketin nimi? se prototyyppihän oli X-FLR6 joten X-FLR7 kai sitten?
Pitäisi kaivaa tuo taas esiin ja lukea, edelliskerrasta on mennyt liiaksi aikaa.
-
... se prototyyppihän oli X-FLR6 joten X-FLR7 kai sitten? ...
Luultavimmatusti. "EXperimentale Fusee Lunaire Rocket", ranskalais-englantilaista sanahirviötä tarjoaa J-C Carbonelin aihetta käsittelevä Modelstories -pienoismalliharrastussivu.
-
Hauskaa avaruuslaiva-ajattelua vielä 50-luvulla, koko hökötys päätyy Kuuhun ja takaisin ja mitä ilmeisimmin sillä voitaisiin heti miten tehdä uusi reissu. Vieläpä kun noita pienenä luki, niin ei ollenkaan hahmottanut sitä eroa mikä vuoden -50 (Määränpäänä Kuu alkaa ilmestyä) ja -61 (Gagarin ammutaan avaruuteen) välillä oikein oli, vaan sitä jotenkin piti ihan kuranttina ja järkevänä kuvauksena avaruusmatkasta.
Varsinkin kun Tinteissä kaikki muut vekottimet tuntuvat olevan niitin tarkkuudella oikein. Joskus Herge muka saatiin kiinni tämän unohdettua piirtää helikopteriin peräroottorin (taitaa löytyä samaisesta kuualbumista), mutta eikös vain joku onnistunut arkistoistaan löytämään valokuvia sellaisestakin vispilästä.
-
Tinttiä käsitellään usemman sivun voimalla myös Historia 11/07 lehdessä.
Hergen syntymän 100-vuotispäivän johdosta
4-5 sivun esitys on melko hyvin näkyvyyttä sarjakuvalta, vaikka tinttinsä tunteville ei ehkä kovin paljoa uutta tarjoakaan.
-
Hieman oli hämäävää etsiä tuota lehteä lehtipisteestä. Samalla kun selvisi minulle että onkin kaksi samannimistä Historia lehteä. Toinen Bonnierin ja toinen suomalaisen kustantamon. Onneksi oli Tintin kuvaa kannessa niin oikea ostettiin kotiin.
Olihan tuo kuuden sivun artikkeli isoine kuvineen ihan hyvä. Kohtuu pieneen tilaan oli saatu typistettyä Hergén tarinaa. Olipa vielä Reijo Valta päässyt saitteineen linkkilistaan. Yksi asiavirhe kuitenkin pisti heti silmään; Dupontin ja Dupondin niputtaminen samanimisiksi.
-
Farrin Hergé -kirjaa näytti olevan englanninkielisenä Akateemisessa. Samaa kokoa ja näköä kuin "Tintti-tarinoiden todelliset taustat". Hintaa 37,50 e, muistaakseni.
Selvityksessä siis Georges Rémin oma elämä ja muut(kin) sarjat kuin Tintti.
-
Olipa vielä Reijo Valta päässyt saitteineen linkkilistaan.
Katsoppas. Pitääkin lehti jostakin käsiinsä etsiä.
Tintti -sivut olivat muutaman päivän alhaalla, kun en selkeistä ohjeista huolimatta osannut siirtää sivujani uuteen tilaan. Mutta ylhäällä ovat taas, löytyy
http://users.jyu.fi/~rpvalta/tintti/
vanhallakin osoitteella perille pääsee ainakin ensi kesään saakka.
t. Reijo
ps. onko Turun Sanomia lukevilla havaintoa joulukuussa ilmestyneestä Hergeä ja Tinttiä käsittelevästä jutusta?
-
Hauskaa avaruuslaiva-ajattelua vielä 50-luvulla, koko hökötys päätyy Kuuhun ja takaisin ja mitä ilmeisimmin sillä voitaisiin heti miten tehdä uusi reissu. Vieläpä kun noita pienenä luki, niin ei ollenkaan hahmottanut sitä eroa mikä vuoden -50 (Määränpäänä Kuu alkaa ilmestyä) ja -61 (Gagarin ammutaan avaruuteen) välillä oikein oli, vaan sitä jotenkin piti ihan kuranttina ja järkevänä kuvauksena avaruusmatkasta.
Tintin kuurakettihan kävi ydinvoimalla, mikä taitaa olla tekninen ratkaisu, jota nykyisen lainsäädännön mukaan taitaa olla turha ympäristöriskien vuoksi edes turha suunnitella. En edes tiedä että olisiko koskaan suunniteltu prototyyppejä ydinvoimalla käyvistä avaruusaluksista.
Asteroidi jonka vangiksi Haddock on joutumassa pyyhkäisee niin läheltä maata, että nykyään siitä oltaisiin varmasti kovastikin huolissaan.
Kuun geologia terävine vuorenhuippuineen vaikuttaa melko nuorelta, mikä taitaa olla pahasti ristiriidassa nykykäsityksen kanssa.
Niin tai näin, hienoja seikkailuja olivat. Kaikkein eniten minua on ehkä mietityttänyt Miloun avaruuspuvun rakenne.. mitä jos Milou haluaa kesken kuukävelyn nostaa jalkaansa ja merkata reviiriään?
-
Tintin kuurakettihan kävi ydinvoimalla, mikä taitaa olla tekninen ratkaisu, jota nykyisen lainsäädännön mukaan taitaa olla turha ympäristöriskien vuoksi edes turha suunnitella. En edes tiedä että olisiko koskaan suunniteltu prototyyppejä ydinvoimalla käyvistä avaruusaluksista.
Eivätkös satelliitit käytä jonkinlaista ydinenergiaa toimintoihinsa?
-
Eivätkös satelliitit käytä jonkinlaista ydinenergiaa toimintoihinsa?
Satelliitit harvemmin, jos niiden tarttee vain kiertää maapalloa: aurinkopanelit antavat tarpeeksi tehoa. Apollo -kuuohjelmassa oli kokeiltavana semmoiset radioisotooppi-lämpösähkögeneraattorit: ne vietiin piuhan päässä jonkin matkan päähän laskeutumisaluksesta.
Ja pitkänmatkanluotaimissa on ymmärtääkseni myös ollut mukana semmoinen RTG, kun vempele lentää pois kirkkaasta valosta johonkin isojen planeettojen taa. Niiden pitäisi, jos olen oikein ymmärtänyt, jatkaa sähkönkehitystä vaikka vuosikymmentenkin ajan. Liikkeellepanevaa voimaa siis ei atoomeista irtoa noissakaan vempeleissä, tavallista käyttösähköä vain.
... tekninen ratkaisu, jota nykyisen lainsäädännön mukaan taitaa olla turha ympäristöriskien vuoksi edes turha suunnitella. En edes tiedä että olisiko koskaan suunniteltu prototyyppejä ydinvoimalla käyvistä avaruusaluksista.
On niitä suunnitteilla aina vain, idean elinkelpoisuus todettanee ajan kanssa: http://www.nuclearspace.com/
-
Metron pikku-uutinen kertoo että Lontoossa Tintti on näyttämön lavalla.
http://www.web-boxoffice.com/dl/theatre/tickets/Herges%20Adventures%20of%20Tintin/page:details/id:L01836265436
kuten linkistä käy ilmi pohjautuu Tintti tiibetissä-seikkailuun.
Ostin muutama vuosi sitten Pariisista levykaupan alekorista Tintti-musikaalin soundtrackin kolmella eurolla. Ei oo kyllä ihan hirveesti tullut kuunneltua. Laulaa mm. Milou, Castafiore ym. tähdet.. Paras biisi on Haddockin "Adieu de Whiskey".
-
ps. onko Turun Sanomia lukevilla havaintoa joulukuussa ilmestyneestä Hergeä ja Tinttiä käsittelevästä jutusta?
Lehdessä ollut joulukuussa 2007 useampikin Tintti artikkeli. Lehden verkkosivuilta arkistohausta löytyi ainakin nämä:
-Klonkusta Kapteeni Haddockiksi
-Tintti hurmaa teatterilavalla ja pian elokuvissa
-Tintti hurmaa teatterilavalla
Ja tältä vuodelta:
-Kaikki Tintit taas saatavilla
-
Eivätkös satelliitit käytä jonkinlaista ydinenergiaa toimintoihinsa?
Eksytään jo kauemmas Tintistä, mutta ns. atomikelloja satelliiteissa kyllä on, mikäli tarkka aika on tarpeen (ja esimerkiksi paikannussatelliiteissa on), mutta ei niissä merkittäviä määriä säteilevää materiaalia ole.
Nykyisellä luotettavuusasteella ei ole järin fiksu idea laittaa avaruusalukseen ydinmateriaalia ihan ajoaineeksi asti. Avaruussukkula esimerkiksi on hengenvaarallinen laite, joka tuhoutuu lennollaan täydellisesti noin 2% varmuudella. Hauskaa matkaa.
-
Lehdessä ollut joulukuussa 2007 useampikin Tintti artikkeli. Lehden verkkosivuilta arkistohausta löytyi ainakin
Kiitos etsinnästä, paljon on lehti Tintistä kirjoittanut. Etsimäni julkaisu ei netistä löytynyt, on lehden Extra-viikkoliitteessä 5.1.2008 ("Tintti on tarua ja totta"). Sen kainaloon toimittaja minua jututti.
On kuvituksena siinä kuva kuun kamaralta raketteineen.
-
Nettikamera: seuraa reaaliajassa kuinka Hergen museota rakennetaan (http://www.inca-ing.lu/upload/285.html)
Tältä se museo (http://www.inca-ing.lu/projets_en_cours/superstructure/musee_herge_a_louvain_la_neuve_b) sitten näyttää valmiina:
(http://www.inca-ing.lu/admin/ajax/image.php?src=320&maxwidth=410&maxheight=294&force=true)
Timo
-
Olen jonkin verran lukenut Tinttejä ja pidin niistä mitä olen tähän mennessä lukenut. Aluksi mietin että ovatko Tintit tarkoitettu lähinnä lapsille mutta erehdyin paljon, sillä minusta Tintit sopivat kaikille.
-
Olen jonkin verran lukenut Tinttejä ja pidin niistä mitä olen tähän mennessä lukenut. Aluksi mietin että ovatko Tintit tarkoitettu lähinnä lapsille mutta erehdyin paljon, sillä minusta Tintit sopivat kaikille.
Voi olla, että olen väärässä, mutta käsittääkseni aikuiset keskimäärin (niin paljon kuin he pitävätkin kuvista ja muuten arvostavat Tinttiä) eivät lue niitä niin innostuneesti. Niiden pelkkä jatkuva seikkailu ei miellytä pintaa syvemmälle janoavaa aikuista lukijaa. Korjatkaa toki, koska puhun aina, mitä sattuu.
Pointti oli, että selkeästi enemmän lapsille tarkoitettuja ne ovat.
-
Tintin-lehden kannessa oli alaotsikkona vuosikaudet "7-77-vuotiaille nuorille". Vaikka lehti ei ollutkaan sama asia, on tuon ikärajan oletettu koskevan myös Tintti-sarjakuvaa.
Hergé-tribuuttialbumissa oli sarja, jossa sekä 7-vuotias poika että 77-vuotias isoisä diggasivat Seitsemää kristallipalloa.
...
Onko Monopolia (suositellaan 8-99-vuotiaille) testattu niin vanhoilla ihmisillä? Eivätkös sen ikäiset ala pitää jo vähän kaikesta? ;D
Juu, en haasta riitaa. Tämä asia siis selvisi. Kiitos.
-
Vakiintunut tapahan on sanoa "ei pelkästään lapsille", sitä ainakin Farr sitä toistelee. Voi ehkä olla kyse myös niin, että tekemisen maailmanaikaan "jolloin ei taskurahoja tunnettu" juttujen piti olla sekä isiin että poikiin tehoavia ostopäätöksen syntymiseksi.
Aikaisemmin käsiteltyyn rakettihommeliin liittyen kirjailin Fiktiivisistä raketeista (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/01/fiktiiviset-raketit.html).
t. Reijo
-
Kyllähän tinttiä ovat kaikenikäiset lukeneet ja kaikille siitä jotain löytyy, vaikka pääkohderyhmä ovatkin ehkä varhaisnuoret tjsp.
Kannattaa lukea tämä opus (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=973).
Tintti -faneja ovat tai ovat olleet tietääkseni ainakin Charles de Gaulle, Andy Warhol - kertoi jossain ihailleensa Hergen "political and satirical dimensions" teki potretin Hergestä, Roy Lichtenstein, Wim Wenders, Francoise Sagan, Stephen Fry, Steven Spielberg - arvatenkin, kun leffaakin pykää.
Tietty auttaa jos on jo lapsesta saakka lukenut. ;D
Timo
-
Oho, kylläpäs nyt kannatti olla Suomen Kuvalehden tilaaja!
Uusimman numeron mukana tuli kuponki, jolla saa Tintti Tiibetissä -kirjasta jäljennetyn New Delhin taksi -pienoismallin, jossa istuvat kuski, Tintti, Haddock ja Milou. Metallista ja muovista valmistettu pienoismalli, 83 milliä pitkä.
HIntaa tulee kokonaiset 3,90€ ja nopeat vastaajat saavat vielä kaupan päälle kuuraketti-riipuksen! Toivottavasti ehdin vielä. Muuton vuoksi sain tietty just tämän numeron pari päivää myöhässä.
-
Uusimman numeron mukana tuli kuponki, jolla saa Tintti Tiibetissä -kirjasta jäljennetyn New Delhin taksi -pienoismallin, jossa istuvat kuski, Tintti, Haddock ja Milou. Metallista ja muovista valmistettu pienoismalli, 83 milliä pitkä. HIntaa tulee kokonaiset 3,90€ ja nopeat vastaajat saavat vielä kaupan päälle kuuraketti-riipuksen! Toivottavasti ehdin vielä. Muuton vuoksi sain tietty just tämän numeron pari päivää myöhässä.
Hieman OT:nä mutta saman lipukkeen sain itsekin ja jäin vain miettimään Tuomaksena että mikä idea tuossa autossa oikein bisneksenä on. Meinaan hinta postikuluineen ja ilman ostovelvoitetta muiden tuotteiden ostoon tuo on halpa "lelu". Tuskin tuokaan yritys on hyväntekeväisyysjärjestö vaikka sarjakuva-alalle sellaista kaivattaisiinkin :). Ostoehdot : ei lähetetä rahaa etukäteen, ei velvoita muiden tuotteiden ostoon, ei tarvitse liittyä kerhoon, 14pv aikaa tutustua pitääkö auton vai maksaako laskun, ei edes postimerkkiä tarvitse tilauskirjeeseen laittaa. Käytännössä autolle ja avaimenperälle ei jää isommin hintaa.
-
Oho, kylläpäs nyt kannatti olla Suomen Kuvalehden tilaaja!
Mulle tuo tuli Ankan välissä. Kuuraketti-avaimenperä ratkaisi asian. ;D
Minäkin jäin miettimään, mikä huijaus tahi ketkukytky tähän liittyy. Kyllä ne varmasti alkaa tyrkyttämään tavaraa sitten aikanaan, vaikkei ostopakkoa olekaan - kirjakerhojen tyyliin.. Auto on vain n. 8 cm pitkä, joten tuskin se kovin kallis on ollut tehdä. Kapt. haddock ainakin oli melko kamalan näköinen.
Timo
-
Olen jonkin verran lukenut Tinttejä ja pidin niistä mitä olen tähän mennessä lukenut. Aluksi mietin että ovatko Tintit tarkoitettu lähinnä lapsille mutta erehdyin paljon, sillä minusta Tintit sopivat kaikille.
Minä luin lapsena kaikki Tintit läpi niin monta kertaa, että osaan ne vieläkin melkein ulkoa. Se harmittaa hiukan, sillä olen monta kertaa Tintti-albumeja lukiessani ajatellut, miten loistavilta ne tuntuisivat, jos ei aina tietäisi etukäteen mitä seuraavalla sivulla tapahtuu.
Minusta Tintti on yksi parhaita sarjakuvia kautta aikojen, ja ilman muuta se on myös aikuisten sarjakuva.
-
... tuli kuponki, jolla saa Tintti Tiibetissä -kirjasta jäljennetyn New Delhin taksi -pienoismallin, jossa istuvat kuski, Tintti, Haddock ja Milou. Metallista ja muovista valmistettu pienoismalli, 83 milliä pitkä.
HIntaa tulee kokonaiset 3,90€ ja nopeat vastaajat saavat vielä kaupan päälle kuuraketti-riipuksen! ...
Hieman OT:nä mutta saman lipukkeen sain itsekin ja jäin vain miettimään Tuomaksena että mikä idea tuossa autossa oikein bisneksenä on. Meinaan hinta postikuluineen ja ilman ostovelvoitetta muiden tuotteiden ostoon tuo on halpa "lelu". Tuskin tuokaan yritys on hyväntekeväisyysjärjestö vaikka sarjakuva-alalle sellaista kaivattaisiinkin :). Ostoehdot : ei lähetetä rahaa etukäteen, ei velvoita muiden tuotteiden ostoon, ei tarvitse liittyä kerhoon, 14pv aikaa tutustua pitääkö auton vai maksaako laskun, ei edes postimerkkiä tarvitse tilauskirjeeseen laittaa. Käytännössä autolle ja avaimenperälle ei jää isommin hintaa.
Sama kampanja oli puolisen vuotta sitten
joissakin muissa lehdissä. Tarjouksena
Tintin Kongo-albumissa käyttämä Ford T.
Avaimenperäkin oli kylkiäisenä. Muita
alkuvaiheen kylkiäisiä oli Tintti pelikortit
(normaali korttipakka Tintti-kuvin) ja
Tintti-aiheinen T-paita.
Jippo on siinä, että seuraava auto (jos
suostuu keräämään enemmän) maksaa
muistaakseni hiukan yli 10 euroa. Siitä
seuraavat á 21.80 €.
Koko sarja löytyy seuraavan linkin takaa:
http://www.aquitaine33.com/atlas/index.htm
sivulla kolme on se New Delhin taksi.
---
Allekirjoittaneella on jo kahdeksan autoa ja
työkaverilla yhdeksän. Ainoa yhteinen auto
on se ensimmäinen (Ford T). Meitä ihmetyttää
kuinka se pulju pitää kirjaa mitä kullekin
asiakkaalle on lähetetty ja tuleeko joskus
eteen tilanne, että saat jo aiemminkin
toimitetun auton.
-
Ranskalainen Le Figaro-lehti ja Beaux Arts Magazine-lehti julkaisevat yhdessä erikoisläpyskän nimeltään Tintti ja suuret sivilisaatiot.
Kun katselin erääseen blogiin koottua ennakkoesittelyä, niin kiinnitin huomioni kuvan Tintin 3 oikeaan alareunaan. Siinä on mielestäni Olavinlinnan kuva. Teksti on kovin pientä, mutta otsikosta saa juuri ja juuri selvää: Syldavialaisen linnan esikuva on skandinaavinen.
Tintti ja suuret sivilisaatiot (http://thanagra.vox.com/library/post/tintin-%C3%A0-la-d%C3%A9couverte-des-grandes-civilisations.html)
-
No jopas. Olisihan tuo pitänyt albumia lukiessa hoksata. Melkein kuin Herge vaivihkaa vihjaisisi, ottaessaan Syldaviaansa vaikutteita sieltä täältä Euroopasta, että Syldavia on vähän kuin koko Eurooppa, jota Borduria (natsi-Saksa) uhkaa sotilaallisella ekspansiollaan.
Mistähän tuommoisen erikoisläpyskän saisi helpoiten?
Timo
-
Silmät alkaa karsastaa, ja franskani on tunnetusti maailman toiseksi huonointa. Ehkä joku saa selvääkin?
-
Mistähän tuommoisen erikoisläpyskän saisi helpoiten?
Tulee kioskimyyntiin 29.2. Sivuja on 172 ja hinta 7,90 euroa.
Ehkä joku saa selvääkin?
Löysin kuvat isompina. Näistä saa jo selvääkin.
http://medias.jeanmarcmorandini.com/fichiers/videos/tintinenchine/tintin1.JPG (http://medias.jeanmarcmorandini.com/fichiers/videos/tintinenchine/tintin1.JPG)
http://medias.jeanmarcmorandini.com/fichiers/videos/tintinenchine/tintin2.JPG (http://medias.jeanmarcmorandini.com/fichiers/videos/tintinenchine/tintin2.JPG)
http://medias.jeanmarcmorandini.com/fichiers/videos/tintinenchine/tintin3.JPG (http://medias.jeanmarcmorandini.com/fichiers/videos/tintinenchine/tintin3.JPG)
Kuvateksti: Tämä keskiaikainen linna voisi olla ruotsalainen, kuten Kalmarin linna (alla). Tai ehkä suomalainen kuten Olavinlinna Savonlinnassa (vasemmalla). Herge omisti oheisen kuvan ja porttia ympäröivät tornit ovat selvästi siitä peräisin.
-
Tintit ovat nyt kaikki kovakantisina Suomeksi. Sisäkansien sivut on jälleen kuvitettu, mutta muuten ärsyttää pari seikkaa:
1. Nämä ovat viimeisimmät versiot, eli ns. "sensuroidut". Se ei nyt niin jurpi että Afrikassa-albumista on muutettu sarvikuonon räjäyttäminen, mutta myös "Amerikasta" on siistitty kaikki mustat hahmot pois. Kultasaksisessa ravussa taas ei näytetä kuinka Haddock juo rommia pullon suusta.
2. Vaikka kaiketi koko painomateriaali on nyt mitä ilmeisimmin saatavana digitaalisessa muodossa, vanhoja kirjoitusvirheitä ei ole korjattu. Niitä on toki vain muutama, mutta samalla vaivalla ne olisi oikaistu kun olisi fiksattu puuttuvat ääniefektit kohdalleen.
-
Oisko tuohon ykköseen syynä joku sellainen että perikunta haluaa että ainoastaan viimeisimpiä eli "oikeimpia" ja siten korrekteimpia versioita käytetään kun tehdään uusia painoksia?
-
Tintit ovat nyt kaikki kovakantisina Suomeksi. Sisäkansien sivut on jälleen kuvitettu, mutta muuten ärsyttää pari seikkaa:
1. Nämä ovat viimeisimmät versiot, eli ns. "sensuroidut". Se ei nyt niin jurpi että Afrikassa-albumista on muutettu sarvikuonon räjäyttäminen, mutta myös "Amerikasta" on siistitty kaikki mustat hahmot pois. Kultasaksisessa ravussa taas ei näytetä kuinka Haddock juo rommia pullon suusta.
No, hyvä. Eipä tartte alkaa kerätä tätä sarjaa.
-
1. Nämä ovat viimeisimmät versiot, eli ns. "sensuroidut". Se ei nyt niin jurpi että Afrikassa-albumista on muutettu sarvikuonon räjäyttäminen, mutta myös "Amerikasta" on siistitty kaikki mustat hahmot pois. Kultasaksisessa ravussa taas ei näytetä kuinka Haddock juo rommia pullon suusta.
2. Vaikka kaiketi koko painomateriaali on nyt mitä ilmeisimmin saatavana digitaalisessa muodossa, vanhoja kirjoitusvirheitä ei ole korjattu. Niitä on toki vain muutama, mutta samalla vaivalla ne olisi oikaistu kun olisi fiksattu puuttuvat ääniefektit kohdalleen.
1. Totta, se sarvikuonon poraaminen ja räjäyttäminen kuitenkin taisi olla vaan ihan siinä ensimmäisessä painoksessa -78 vuodelta? Farrin kirjan mukaan mustien sensurointi taas oli amerikkalaisen kustantajan aloite, ei saanut rotuja tuolla tavalla sekoitella pilttien kirjassa joka kertoi heidän maastaan! Uskomatonta! Ja tuo tapahtui 70-luvulla. Miksiköhän sitä versiota enää käytetään?
2. Olisi luullut että saadaan tosiaan tarkistetut versiot kun kansien fontitkin on hienosti yhtenäistetty monissa kirjoissa. Ja Lento 714 jatkaa Sydneyyn!
Kyllä nämä tulee hankittua kun omat 70-lukuiset on osittain kehnossa kunnossa. Mutta! Nyt on loistava aika jatkaa profiilinnostoa ja julkaista ne aidot sensuroimattomat mustavalkoiset Tintit facsimile-laitoksina suomeksi! Tapahtuuhan niin, jookosta? :o
-
No jopas. Olisihan tuo pitänyt albumia lukiessa hoksata. Melkein kuin Herge vaivihkaa vihjaisisi, ottaessaan Syldaviaansa vaikutteita sieltä täältä Euroopasta, että Syldavia on vähän kuin koko Eurooppa, jota Borduria (natsi-Saksa) uhkaa sotilaallisella ekspansiollaan.
Mutta Suomihan oli silloin natsien liittolainen.
-
Mutta Suomihan oli silloin natsien liittolainen.
Eipä ollut vielä tuohon aikaan. Eihän sotakaan ollut vielä kuin kytemäisillään. Puolaan ei vielä oltu menty.
Timo
-
Tintti Amerikassa -albumin sensurointi johtui siitä, että mustat oli kuvattu tekoaikansa tavalla. Eli ne näyttivät samalta kuin Tintti Kongossa -albumissakin. Ei johtunut mistään "rotujen sekoittamisesta".
Mutta ei tuota Afrikka-tarinaa muutettu mustien ulkonäön osalta, muutokset olivat vain Tintti Amerikassa -albumissa. Suora lainaus tuosta Farrin kirjasta s.36. "Mutta ennen muuta hän poisti mustat henkilöt kolmesta kohdasta. Se oli huomattava myönnytys amerikkalaisille julkaisijoille, jotka olivat vastustaneet sitä, että mustia ja valkoisia esiintyy rinnan nuorille tarkoitetussa kirjassa." Jostain syystä asia häiritsi amerikkalaisia vain tuossa jenkkiseikkailussa, miksiköhän?
-
Ei kai missään Kultasaksisen ravun suomalaisessa painoksessa ole ollut Haddockin pullon suusta juomista?
Mulla on toinen painos. Ei ole pullon suusta juomista. Hassua.
Timo
-
Tintti Kongossa -albumia ei ole julkaistu siellä ollenkaan (http://pwbeat.publishersweekly.com/blog/2007/10/02/little-brown-scraps-tintin-congo-outing/). Joten kai se vähän häiritsi. Ja olisipa ollut outoa jos afrikkalaiset olisi muutettu valkoisiksi.
Heh, yhtä outoahan se on että USA:sta kertovasta sarjakuvasta poistetaan kaikki mustat. Mutta kyllä tuo Farrin kuvaus ja mitä olen muualta lukenut kai kertoo lähinnä siitä että pinnan alla on kytenyt rasistisia asenteita vielä -70 luvun Amerikoissa, onhan niitä edelleenkin. Sitähän tuo Schulzin tarinakin vahvistaa. Mutta tuota versiota näyttävät edelleen käyttävän.
-
Britit nipottivat vielä enemmän omien kotikontujensa tarinasta (Mustan saaren salaisuus),
Mutta nyt Englannin Egmont julkaisee ensimmäisen väriversion (http://www.egmont.co.uk/bookDetails.asp?bookID=13330&title=The%20Black%20Island&ISBN=9781405240697) "näköis"painoksena.
(http://www.egmont.co.uk/uploads/books/cover/9781405240697.jpg)
Timo
-
Toisesta sarjakuvasta: Charles M. Schulz oli ottanut Tenaviin mukaan mustan lapsihahmon (Franklin/suom. Sami). Schulzille tuttu sanomalehden päätoimittaja jostain etelän valtiosta oli soittanut, että ihan okei, mutta älä vaan pane sitä samaan kouluun valkoisten kanssa. Schulz ei viitsinyt kertoa että oli sellaisen sarjan jo tehnyt. Itse sarjakuvassa ei koskaan tehty mitään numeroa siitä että Franklin oli musta.
Niin, ja Franklinin esittäytymisen aikoihin myös Masiin marssi luutnantti Molli. Joka pläjäytti heti alkurepliikkinään: "Miksi tässä varuskunnassa ei ole mustia miehiä!"
Mollin naamaa ei ole mustattu, "tunnukseksi" riittää afrokampaus.
Olisiko Schulzilla ja Walkerilla ollut jotakin palaveria aiheesta keskenään?
-
Eivätkös Molli ja Sami/Franklin tulleet kuvioihin just 1970-luvun alussa, kuumimpaan blacksploitaatio-aikaan? Mustia tupsahteli viihteeseen sieltä täältä ihan uudella asenteella ja näkyvyydellä. Homma oli "muotia"?
Timo
-
Haddock ei tosiaan suomalaisissa albumeissa pullon suusta juo. Tuo korjaus tehtiin jo 1950-luvulla, koska asian suoran näyttämisen tuolloin uskottiin viekoittelevan alkoholismiin. Tintin juhlakirjassa kohtaus on.
Tintti Afrikassa piti viime vuonna julkaista Yhdysvalloissakin, mutta kesäiset kohut Euroopassa ja Etelä-Afrikassa saivat kustantajan perääntymään suunnitelmissaan. Itse albumi kyllä julkaistiin, mutta sitä myytiin/myydään ainoastaan kuuden alpparin "collectors only" yhteisboksin osana. Hintaa boksille lätkäisiin $ 150...
t. Reijo
-
Oon kerännyt tuon kovakantisen sarjan, eikä harmita. Siinä rinnalla pidän ekaa painosta Tintistä Afrikassa. Amerikka-albumin sensurointia en tiennytkään, pitää sit vissiin sekin hankkia vanhempana versiona.
-
Minäkin olen harkinnut pitäisikö päivittää kovakantisiin, mutta toistaiseksi olen vielä malttanut ja jättänyt ostamatta.
-
Lueskellessani TInttiä tuli mieleeni, että Herge ei ole tainut käyttää Tinteissään ollenkaan ajatuskuplia. Onko asia näin?
-
Lueskellessani TInttiä tuli mieleeni, että Herge ei ole tainut käyttää Tinteissään ollenkaan ajatuskuplia. Onko asia näin?
Ainakin Lento 714:ssä oli muutama ajatuskupla.
-
Ajattelin ostaa loput minulta puuttuvat kovakantiset Tintit poislukien numerot 1-3 ja 24. Kolme ensimmäistä Tinttiä olivat aika surkeita harjoitelmia, ja minusta "oikea" Tintti alkaa vasta neljännestä kirjasta (Faraon sikarit). Se viimeinen (Aakkostaide) taas ei ole varsinaisesti sarjakuva ollenkaan. Tintti Haijärvellä ei ilmeisesti tule kovakantisten sarjassa (eikä siitäkään niin hirveästi ole väliksi).
Seuraavaksi varmaan julkaistaan Veikko,Tette ja Jykke -albumit.
-
Seuraavaksi varmaan julkaistaan Veikko,Tette ja Jykke -albumit.
Tiedätkö vai toivotko?
Itse epäilen -pessimisti ei pety!
-
euraavaksi varmaan julkaistaan Veikko,Tette ja Jykke -albumit
Mitenkähän sensuuri suhtautuu/on suhtautunut varsin kliseisten ihmissyöjien toimintaan Veikon ja Teten lihottamiseksi (olisikohan se ollut Matkalla New Yorkiin albumissa, tai sitten muisti heittää). Mietin vaan, kun asenteellista suhtautumista afrikkalaisiin ym. on sensuroitu Tinteissäkin.
-
Hergéhän ei kai kieltänyt tekemästä uusia VT&J-alppareita?
Timo
-
Tiedätkö vai toivotko?
Itse epäilen -pessimisti ei pety!
Ilmestyväthän Quick & Flupke -albumitkin.
-
Uudet versiot Tinteistä jälleen, nyt "kommenttiraidalla":
Around Tintin
Casterman released in March next year a new series. The Tintin albums annotated by an author, critic comics or art historian.
Casterman propose as early as next March a new way to read "The Blue Lotus" and "Tintin in America." These two albums of the Adventures of Tintin titles are the first in a new series entitled "Around Tintin."
The principle: the story remains intact but in a footnote, the album is annotated by an author, critic or art historian who makes historical references and geopolitical, or biographical brings the reader behind the scenes of manufacture. These albums will be sold 14.95 euros. (Googlen käännöskone tekee aika hyvää jälkeä, toisin kuin Altavista).
orig. lähde:http://www.toutenbd.com/article.php3?id_article=2384 (http://www.toutenbd.com/article.php3?id_article=2384)
-
Kysymys:
Saako Tinttiä vielä pehmeäkantisina painoksina jostain? Oon kierrelly kirjakaupoissa, lähinnä parissa Suomalaisessa ja niissä on vain sitä uutta kovakantista. Helsingissä olen siis.
Ainoastaan puuttuu Seikkailu punaisella merellä, muut löytyy pehmeäkantisina, joten ei viitsisi yhtä ostaa kovakantisena.
-
Divareista todennäköisesti löytyy, jos ei painosta muuten ole enää myynnissä.
-
Saattaa olla myös kirjatoreilla ym. vastaavissa. Otava dumppasi ( = myi "alle torihintojen") varastoistaan kaikki pehmeäkantiset Tintit viime vuonna ennen kuin kovakantinen sarja alkoi.
Uudemmista pehmeäkantisista painoksista puuttuvat sisäkansien kuvat, muuta eroa ei ole.
-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintin_et_le_Thermoz%C3%A9ro (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintin_et_le_Thermoz%C3%A9ro)
Toivottavasti tuo nyt toimii.
Koitin suomentaa wikipediaan tuon thermozéro-projektin.
-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintin_et_le_Thermoz%C3%A9ro (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintin_et_le_Thermoz%C3%A9ro)
Toivottavasti tuo nyt toimii.
Koitin suomentaa wikipediaan tuon thermozéro-projektin.
Ihan hyvä! Tuossa on vaan nyt yksi ongelma, Wikissä ei kai voi viitata lähteenä toiseen Wiki-artikkeliin. Täällä oli pitkä Wiki-aiheinen ketju, jossa kummasteltiin monia Wiki-käytäntöjä. Pitäisi olla painettuja lähteitä. Oikaiskaa jos olen väärässä, semmoinen kuva jäi tuosta (lukekaa läpi jos jaksatte):
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5392.0.html (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5392.0.html)
Timo
-
Tuossa on vaan nyt yksi ongelma, Wikissä ei kai voi viitata lähteenä toiseen Wiki-artikkeliin. Pitäisi olla painettuja lähteitä.
Timo
Semmoisen kuvan minäkin sain. Mutta onhan se täältä Suomesta vaikea viitata mihinkään painettuun materiaaliin kun ei ole oikein Hergéstä sellaista ilmestynyt, jos ymmärrätte.
-
Semmoisen kuvan minäkin sain. Mutta onhan se täältä Suomesta vaikea viitata mihinkään painettuun materiaaliin kun ei ole oikein Hergéstä sellaista ilmestynyt, jos ymmärrätte.
Niin, joo, artikkelin voi kääntää suoraan, mutta ne faktat pitää viitata sitten samoihin lähteisiin. Sieltähän ne on.
Kyllähän Hergestä ja Tintistä on parikin kirjaa suomeksi.
Asiasta sivumpaan: Hassua että Rodierin versioon viitataan parodiana , vaikkei se ole sitä. En tiedä mikä se olisi, mutta ivamukaelma ei ainakaan. Olisiko pastissi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pastissi)? Pitäisi sitten opastaa alkup. artikkelin tekijää.
-
Tänään klo: 21:00 Yle Teemalta
Historia: Kuningas Leopoldin haamu 1/2
Belgialaisen Hergén 1931 julkaisemassa sarjakuvassa Tintti Kongossa reipas lehtimies painuu takapajuiseen Afrikan maahan kurittamaan tyhmiä alkuasukkaita, jotka lopulta päätyvät kunnioittamaan Tinttiä valkoisena jumaluutena. Todellinen Tintti taitaakin olla Belgian kuningas Leopold II, josta saksalaisdokumentti kertoo tuomitsevalla paatoksella. Saksalaisilla on historiallisista syistään johtuen vähän erikoinen tapa tehdä dokumentteja. Leopold II uskoi siirtomaiden olevan avain pienen maan suuruuteen. Hän palkkasi tieteen ja ihmisystävyyden peitetarinaa käyttäneen yhtiön kautta avukseen kuulun tutkimusmatkailijan Henry Morton Stanleyn, joka perusti Belgialle siirtomaan Kongon alueelle. Leopold julisti 76 kertaa Belgian kokoisen Kongon vapaavaltion (sittemmin Belgian Kongo, Zaire ja Kongon demo-kraattinen tasavalta) yksityis-omaisuudekseen. Kuinka ollakaan, viimemainitun suojaa aina kovin tärkeänä pitävä Yhdysvallat tunnusti heti Leopoldin oikeuden maahan. Kongon historia on rasistinen kauhutarina ja ihmisoikeushelvetti. Joseph Conradin Pimeyden Sydän kirjoitettiin sen pohjalta. Dokumentti näyttää, kuinka iso maa muuttui siirtomaavallan aarrekammioksi ja kuinka asukkaista tehtiin orjia. Saksalaisdokumentti on oikealla asialla oikein tiedoin, mutta tuomitseva kerronta vie aineistolta vaikuttavuuden. Katsoja osaa kyllä itsekin päättää, milloin irtileikattujen käsien hinnalla karttuvat yksityiset kassaholvit haiskahtavat törkeimmältä vääryydeltä.
Aiotteko kattoa? Minä ainakin katon. Tästä asiastahan on tällä palstalla ollut aiemminkin puhetta.
-
Jos tuosta Kongosta kiinnostutte, niin tutustumisen arvoisia ovat myös Adam Hochschildin kirja Kuningas Leopoldin haamu (http://www.kiiltomato.net/?rcat=Tietokirjallisuus&rid=856) ja Juha Vakkurin runoeepos Leokongo (http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous&rid=1259). Leokongo ainakin on nopealukuinen!
-
Stephane Rosse (Naisen kanssa piirtäjä) on myös tehnyt kubistisia muunnelmia Tintti-albumeiden kansista. Nämä on julkaistu Rigolo-lehdessä 1984, ei siis 1974 kuten artikkelissa virheellisesti väitetään. Rosse on vasta 46 v, joten olisi ollut melkoinen lapsinero.
http://www.naufrageur.com/a-rosse.html (http://www.naufrageur.com/a-rosse.html)
Lisäksi Rosse osallistui 1987 Nous Tintin-albumin tekemiseen. Yksiin kansiin oli koottu eri tekijöiltä (Bilal jne) 40 kuvitteellista Tintti-albumin kantta. Veikkaan, että Rossen kansi voisi olla 3. rivin kakkonen.
http://www.naufrageur.com/a-noustintin.htm (http://www.naufrageur.com/a-noustintin.htm)
-
Muutenkin on minusta erikoista, että Herge kuvaa ihmisistä juuri mustaihoiset alentavaan sävyyn, kun tintit muuten huokuvat niin paljon humanismia ja erilaisten ihmisten kunnioitusta. Miksihän näin?
Toisaalta eikö esimerkiksi kapteeni Haddock ole alentavaan sävyyn kuvattu eurooppalainen (vanha juoppo, jolla ei ole muuta mielessä kuin viina).
Tai Dupond ja Dupont poliiseja halventava kaksikko.
Sattumalta luen albumia juuri itsekin ja ajattelin, että arabit tai muslimit voisivat älähtää esimerkiksi tottelemattomasta Abdullah-pojasta tai arabien kuvaamisesta kovasti sotaisina ihmisinä.
-
Tinttien uusissa käännöksissä on yksi kauneusvirhe: miksi Lento 714 on nyt muodossa Lento 714 Sydneyyn? Onko tuo edes suomen kieliopin mukaisesti muodostettu genetiivi?
Joku varmaan aikoo vastata, että nyt se vastaa paremmin alkuperäistä ranskankielistä nimeä. Mutta silloin Seikkailu Punaisella merellä pitäisi olla uudelleen nimettynä Koksia lastina.
Entä mikä olisi sanatarkka käännös nimelle On a marché sur la Lune?
-
Entä mikä olisi sanatarkka käännös nimelle On a marché sur la Lune?
Meniskö jotenkin että kuun pinnalla on kävelty? He kulkivat kuun pinnalla. Liekö tuossa passiivi?
Timo
-
Ei siinä ole genetiiviä.
Sydneyn lento 714 olisi sellainen jossa on genetiivi.
Siis ilmeisesti akkusatiivi.
-
Meniskö jotenkin että kuun pinnalla on kävelty?
Timo
On a marché = eikös se ole imperfekti (siis passe compose, mutta kääntyy suomeksi kuin imperfekti, osoittaa vaan päättynyttä tekemistä, erotuksena "on marchait", joka meinaisi kai että kuussa käveleskeltiin tai että siellä oli tapana kävellä). Aargh, en tiedä enää mitään, vaikeaa tämä ranska!!! :P
Olisko siis aika tarkka käännös, "Kuussa käveltiin". Mutta tuo ei kuulosta hyvältä sarjakuva-albumin otsikkona.
Perfektiä en edes osaa muodostaa ranskaksi. :'(
-
Illatiivi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Illatiivi)
Talo, taloon
Sydney, Sydneyyn
Kaupungin nimi lausutaan:
Sidni, Sidniin
Joten muistaakseni illatiivimuoto pitäisi kirjoittaa:
Sydney'in
(Tosin näyttää vähän hölmöltä.)
-
On a marché = eikös se ole imperfekti (siis passe compose, mutta kääntyy suomeksi kuin imperfekti, osoittaa vaan päättynyttä tekemistä, erotuksena "on marchait", joka meinaisi kai että kuussa käveleskeltiin tai että siellä oli tapana kävellä). Aargh, en tiedä enää mitään, vaikeaa tämä ranska!!! :P
Olisko siis aika tarkka käännös, "Kuussa käveltiin". Mutta tuo ei kuulosta hyvältä sarjakuva-albumin otsikkona.
Perfektiä en edes osaa muodostaa ranskaksi. :'(
Minusta muoto "kuun pinnalla on kävelty" tuntuu tarkimmalta käännökseltä. Mutta minulla oli lyhyt ranska koulussa.
-
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vier-taiv
Tuon perusteella Barclay, Barclayyn, eikös sitten myös Sidney, Sidneyyn?
Niin, ja Timon "kuun pinnalla on kävelty" onpi ihan sanatarkka käännös alkuperäisestä "on a marché"sta. Itse tulkitsisin tuon sellaisena ilonhuudahduksena, että "jipii, mepäs kävelimmekin kuun päällä!"
"On"-passiivi toimii ranskassa aika samalla lailla kun suomen puhekieleen vakiintunut "me tehdään"- rakenne. Ja Tertsi on ihan oikeilla jäljillä imperfekti-passé composé-pohdiskeluissaan... passé composé voidaan suomentaa tilanteesta riippuen joko imperfektiksi tai perfektiksi. Jos siis osaat muodostaa passé composén, osaat muodostaa perfektinkin! ... jne jne kielenopiskelijan mussutusta.. ^-^
-
Englanniksi tyhmempikin kuulostaa komealta: They Walked on the Moon!
Timo
Edit: hölömö typo--
-
Olin huvittunut ja samalla yllättynyt siitä kuinka rasistiseen sävyyn albumissa afrikkalaiset orjaksi kaavaillut (jotka tintti ja haddock vapauttavat) esitetään. Heidät kuvataan silmät ymmyrkäisinä "lakupekkoina" jotka eivät tajua mitään siitä mitä haddock heille selittää.
Toisaalta ne kaverit oli saatu houkuteltua harvinaisen epäilyttävälle seuramatkalle Mekkaan ja vaikka pitää muistaa, että saattoivat olla peräisin vähän kehittymättömämmistä oloista, voidaan epäillä, että ihan paikallisten penaalien terävimmistä kynistä ei ollut kyse. Sitten kun parrakas, vihainen ja kiroileva merikarhui ilmestyy tyhjästä kailottamaan, että teitä on nyt viety kuin litran mittaa, saattaahan siinä hetki mennä ennen kuin totuuden pystyy hyväksymään. Samaa kehitystä saa seurata suomalaisilla keskustelufoorumeilla kun ihmiset sinisinä kiiltäen selittävät miten asuntolainarahojen sijoittaminen 1000% tuotot lupaavaan pyramidirahastoon oli kuitenkin ihan hyvä idea, oli oli.
Abdullah? Eikö rikkaan arabin poika oikeasti muka voi olla kuriton kakara?
-
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vier-taiv
Tuon perusteella Barclay, Barclayyn, eikös sitten myös Sidney, Sidneyyn?
Ilmeisesti näin. Mutta kyllä Lento 714 olisi ollut parempi albumin nimi.
-
Abdullah? Eikö rikkaan arabin poika oikeasti muka voi olla kuriton kakara?
Tietysti voi, mutta jos ollaan viimeisen päälle etnisesti korrekteja, ei kenelläkään ei-valkoisella saa olla mitään negatiivisia piirteitä. Sehän on rasismia. :police:
-
Kaikki viisi albumia samassa kirjassa? Erilliset albumit (kovissa kansissa) olisivat olleet tyylikkäämpiä.
Tosin eivät taida V,T & J -tarinat olla Tinttien tasoa. Niistähän ei ole otettu uusintapainoksia 1970-luvulla ilmestyneiden ensipainosten jälkeen. En ole lukenut niitä yli 20 vuoteen.
-
Tietysti voi, mutta jos ollaan viimeisen päälle etnisesti korrekteja, ei kenelläkään ei-valkoisella saa olla mitään negatiivisia piirteitä. Sehän on rasismia. :police:
Ei kyllä silloin ollaan ihan liian poliittisesti korrekteja. Rasismi on sitä että Abdullah on kuriton kakara vain koska on ei-valkoinen.
Tinteissä tämän ajatuksellisen kaaren kasvu näkyy mikäli lukee teokset jota kuinkin julkaisujärjestyksessä.
-
Kaikki viisi albumia samassa kirjassa? Erilliset albumit (kovissa kansissa) olisivat olleet tyylikkäämpiä.
Kokoelman hintahan on n. 20 euroa (bookplus.fi), erillisinä kovakantisina albumeina (5 kpl) hintaa olisi varmaan tullut yhteensä yli 60 euroa. Olisi kyllä vähän liikaa tyylistä.
-
Philippe Goddin on tehnyt mittavaa kirjasarjaa "Hergé, chronologie d'une oeuvre" josta viides opus on jo markkinoilla (ensimmäisen osan ISBN-13: 978-2930284378).
Nuo 400+ sivuiset opukset ovat tietty ranskan kielisiä mikä nostaa, kalliin hinnan lisäksi, kynnystä niiden hankkimiseksi.
Mutta nyt tähän näyttäisi tulevan muutos.
Tintinshop antaa ymmärtää että Michael Farr olisi tekemässä englanninkielistä versiota jota myytäisiin vieläpä 25 punnan kohtuu hintaan.
Tarkemmat tiedot:
http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Miscellaneous_Books.html (http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Miscellaneous_Books.html)
Ajattelin että tämä olisi tänne rekisteröitymisen arvoinen uutinen. :)
-
Tintinshop antaa ymmärtää että Michael Farr olisi tekemässä englanninkielistä versiota jota myytäisiin vieläpä 25 punnan kohtuu hintaan.
Jippii! Hyvä Farr. :D
Se on noin 31.3 euroa. Heh.
Timo
-
Niille jotka säikkyivät Spirit -leffan traileria:
Tintti-elokuvan traileri (http://www.youtube.com/watch?v=Am5aivdDS48) :D
Älkää säikkykö. Tämä traileri on pilaa toisin kuin se Spirit...
-
Maanantaina tuli se atlaksen Tintti-auto. Made in China, kuten melkein tuolla hinnalla arvata saattoi. Haksahdin sitten tilaamaan toisenkin auton ja samalla pikku Tintti-patsaan, pelikortit sekä... öööh.. olikos se nyt T-paita. Onko kukaan muu haksahtanut noihin lisätarjouksiin? Kolmas erä onkin sitten hintavampi, muta minäpä yritän muistaa pistää tilauksen poikki toisen paketin saavuttua.
Keräilijät, kertokaa, kuinka tuota roinaa pitää säilyttää. Varmastikaan ei olisi saanut repiä edes muoveja pältä pois, mutta tein sen silti. Auton ympärillä on muovinen kotelo, pitäisikö se säilyttää? Vähän se kotelo haittaa esineen esillepanoa, mutta on siinä kuitenkin jotain Tintti-taidettakin mukana. Lisäksi mukana tuli aitoustodistus. Kaipa sekin on hyvä säilyttää, vaikka se ei sinne koteloon mahdukaan.
-
En löytänyt nopealla vilkaisulla tästä aikaisempaa postausta, joten laitan nyt tämän tänne:
Luin eilen Bodoista, että Lewis Trondheim on viimeistelemässä uutta Tintti albumia. Ilmestymisajankohta on kuulema vuonna 2053 kun Hergen perikunnan oikeudet raukeavat. Sanoi tekevänsä sen nyt, koska vuonna 2053 yli 80-vuotiaana ei välttämättä enää ole parhaassa terässä.
Toivottavasti tuo ei ole pilaa.
-
Luin eilen Bodoista, että Lewis Trondheim on viimeistelemässä uutta Tintti albumia. I
Toivottavasti tuo ei ole pilaa.
Tromppahan on äärettömän vakava mies, että tuskin on pilaa. Johan hän teki oman Jussi Jänis -versionsa Piko & Fantasiostakin...
Spielberg on pistänyt vauhtia Tintti-versioonsa, tekee (tuottaa/ohjaa) ekan Tintti-elokuvan ja Lincoln -filmin ensi vuonna. Jos ei näyttelijälakko sotke suunnitelmia.
-
Spielberg on pistänyt vauhtia Tintti-versioonsa, tekee (tuottaa/ohjaa) ekan Tintti-elokuvan ja Lincoln -filmin ensi vuonna. Jos ei näyttelijälakko sotke suunnitelmia.
Spielbergin Tintin teko on määrä aloittaa jo kuluvan vuoden syksyllä ja ilmestymisajankohdaksi on veikkailtu ensi vuoden loppupuoliskoa.
-
Spielbergin Tintin teko on määrä aloittaa jo kuluvan vuoden syksyllä ja ilmestymisajankohdaksi on veikkailtu ensi vuoden loppupuoliskoa.
Niin - JOS ei näyttelijälakko vaikuta asiaan...
REUTERS - Filmmakers are reluctant to launch any production that cannot be completed before the expiration of the Screen Actors Guild's major film and TV contract on June 30 (2008) -- a date being treated as the union's de facto strike deadline.
-
Lewis Trondheim on viimeistelemässä uutta Tintti albumia. Ilmestymisajankohta on kuulema vuonna 2053 kun Hergen perikunnan oikeudet raukeavat.
Toivottavasti tuo ei ole pilaa.
Toivottavasti tuo ON pilaa.
Herge toivoi ennen kuolemaansa, ettei Tintin seikkailuja jatkettaisi, koska Tintti oli yhtä kuin hän. Ihan selkeä mestarin toive jota pitäisi kunnioittaa, eikä lähteä haaskailemaan.
Trondheimilla on selvästi noussut kusi päähän suorastaan frankmillermaisissa mittasuhteissa. Miten kukaan voi ottaa tuon projektin tosissaan. Merrotkin on vaikuttanut jämptiltä Tintti-fanilta, mutta taisin olla väärässä.
-
Toivottavasti tuo ON pilaa.
Kertaus on munausten äiti, muistutetaan vielä ilmoitetusta ilmestymisajankohdasta: Vuonna siis 2053, 2053... mitähän muita sarjakuvia mahtaa silloin ilmestyä? Ja paljonko pullo hengityskelpoista ilmaa mahtaa maksaa v. 2053, kun juomakelpoinen vesikin maksaa silloin 5 kopeekkaa lasi!
Jussi Jänis -versio Tintistä ehkä tulisi aiemmin, mutta se taas on kiinni siitä, jatkaako Trondheim tehdä uusia Jussi Jäniksiä...
-
Ei sillä ole merkitystä tuleeko tuo äpäräversio tänä vuonna, sadan vuoden kuluttua vai tuleeko ollenkaan. Trondheimin projektin lähtökohdat ovat jo rikolliset. Se, että se on ylipäätään päätetty tehdä on väärin.
-
Trondheimin Jussi Jänis/Piko ja Fantasio oli "ihan kivaa" -sarjakuvaa.
Eläinhahmot ovat niin erilaisia verrattuna oikeaan Pikoon ja Fantasioon, että ei näyttänyt mitenkään rikolliselta tuo "plagiaatti".
Paras Jussi Jänis, jonka olen lukenut.
-
Spielbergin Tintin teko on määrä aloittaa jo kuluvan vuoden syksyllä ja ilmestymisajankohdaksi on veikkailtu ensi vuoden loppupuoliskoa.
Saa nähdä miten Spielberg raiskaa Tintin.
Tinttiähän on esim. selvästi vaaletukkainen, mitenköhän se mahtaa sopia Hollywoodin koodeihin? Tunkeeko Spielberg taas jotain ydinperhefilosofiaa tähänkin filmiin? Tuleeko natsiörinää á la Spielberg? Tulee leffasta poliittisesti korrekti eli mikä hahmo tai hahmot muutetaan mustaihoisiksi, tai "juutalaistetaanko" joku hahmo, entäs homovähemmistön huomioiminen? Entäs naisnäkökulma? jne.... >:D
-
Tulee leffasta poliittisesti korrekti eli mikä hahmo tai hahmot muutetaan mustaihoisiksi, tai "juutalaistetaanko" joku hahmo, entäs homovähemmistön huomioiminen? Entäs naisnäkökulma? jne.... >:D
Katsokaa nyt tuota hahmokaartia; Tintti, Haddock, Dupondtit, Tuhatkauno. Seraphin Lampionin roolia tullaan kasvattamaan, jotta heteroenemmistö tuntisi itsensä huomioiduksi.
-
Ei sillä ole merkitystä tuleeko tuo äpäräversio tänä vuonna, sadan vuoden kuluttua vai tuleeko ollenkaan. Trondheimin projektin lähtökohdat ovat jo rikolliset. Se, että se on ylipäätään päätetty tehdä on väärin.
Jos Tintin oikeudet oikeasti jonakin päivänä pääsisivät vapaille markkinoille, Tintti-albbuja ilmestyisi parissa vuodessa kymmeniä. Tuskin näin ikinä tapahtuu. Parodioita ja mukaelmia kyllä ilmestyy jatkuvasti nytkin.
-
Saa nähdä miten Spielberg raiskaa Tintin.
Tinttiähän on esim. selvästi vaaletukkainen, mitenköhän se mahtaa sopia Hollywoodin koodeihin, blaa blaa...
Se, että Hollywoodin suurin juutalainen elokuvaohjaaja tekee tunnetun natsin sarjakuvaan perustuvaa leffaa on jo itsessään mielenkiintoisen ristiriitaista.
No fuck it. Todennäköisintä on, että esim. Salaperäisen tähden leffaversio alkaa jotenkin näin: http://www.youtube.com/watch?v=IMLMEttgyEk
-
Vai tunnettu natsi! Pässi, näitä juttuja voi joku lukea ihan tosissaan...
-
Philippe Goddin on tehnyt mittavaa kirjasarjaa "Hergé, chronologie d'une oeuvre" josta viides opus on jo markkinoilla (ensimmäisen osan ISBN-13: 978-2930284378).
Nuo 400+ sivuiset opukset ovat tietty ranskan kielisiä mikä nostaa, kalliin hinnan lisäksi, kynnystä niiden hankkimiseksi.
Mutta nyt tähän näyttäisi tulevan muutos.
Tintinshop antaa ymmärtää että Michael Farr olisi tekemässä englanninkielistä versiota jota myytäisiin vieläpä 25 punnan kohtuu hintaan.
Tarkemmat tiedot:
http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Miscellaneous_Books.html (http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Miscellaneous_Books.html)
Ajattelin että tämä olisi tänne rekisteröitymisen arvoinen uutinen. :)
Niille joita tälläinen kiinnostaa...:
Nyt Farrin kääntämää Goddin opusta olisi jo Tintin shopissa tarjolla molempien nimikirjoituksilla varustettuna. Lehdistötiedote (http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Promo.html) kertoo että Farr on 31.5. signeeraamassa omia teoksiaan ja Goddin oli omansa signannut jo aiemmin.
...
Tietääkö (kertoisiko) joku hyvän biografian Nick Rodwellista?
-
Tietääkö (kertoisiko) joku hyvän biografian Nick Rodwellista?
Nick Rodwell, tuo Moulinsartin rautakansleri, käänsi vaatimattoman tavaramerkkijuristin uransa huikeaan nousuun pokaamalla rikkaan naisen (Hergén leski Fanny, o.s. Vlamynck).
Tarinan yksityiskohdat on peitelty, tuhottu ja hukattu, eikä niitä varmaan kuitenkaan olisi saanut kertoa ennen vuotta 2193.
Oikaiskaa, jos puhun läpiä päähäni.
EDIT: Hitsin piperot! Puhuin ilmeisesti läpiä päähäni: ainakin Pierre Assoulinen mukaan Rodwell oli vain Lontoon Tintti-putiikin kaupanpitäjä. Ei siis ammattimainen lakihaukka.
http://passouline.blog.lemonde.fr/2007/05/23/avis-aux-futurs-biographes-dherge/
-
Philippe Goddin on tehnyt mittavaa kirjasarjaa "Hergé, chronologie d'une oeuvre" josta viides opus on jo markkinoilla (ensimmäisen osan ISBN-13: 978-2930284378).
Nuo 400+ sivuiset opukset ovat tietty ranskan kielisiä mikä nostaa, kalliin hinnan lisäksi, kynnystä niiden hankkimiseksi.
Mutta nyt tähän näyttäisi tulevan muutos.
Tintinshop antaa ymmärtää että Michael Farr olisi tekemässä englanninkielistä versiota jota myytäisiin vieläpä 25 punnan kohtuu hintaan.
Tarkemmat tiedot:
http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Miscellaneous_Books.html (http://www.thetintinshop.uk.com/acatalog/Miscellaneous_Books.html)
Ajattelin että tämä olisi tänne rekisteröitymisen arvoinen uutinen. :)
Amazon.fr myy englanninkielista kaannosta (1. osa) n. 23 eurolla. Mutta huomasin pettymyksekseni etta kirjassa on vain 207 sivua, kun alkuperaisessa ranskankielisessa 420. Englanninkielinen painaa vahan yli kilon, ranskankieliset taas n. 3,5 kg. Ja kansi on sama kuin ranskankielisessa 2. osassa (sinisesta lootuksesta), ei sama kuin ranskankielisessa 1. osassa (tintti afrikassa), hammentavaa. Olisikin ollut liian hyvaa ollakseen totta, etta saisi tuohon hintaan, maksavayhan ranskankieliset lahemmas 100 euroa.
Mitahan teoksesta on typistetty pois? On varmaan siltikin tilaamisen arvoinen. Harmittavaa yha enemman ettei tullut aikoinaan peruskoulussa valittua ranskaa...
Anteeksi aakkosten puuttuminen, kirjoitan ulkomailta.
-
Corto Maltese -kellot eivät ole mittään tällaiseen aikarautaan verrattuna:
http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=80103952
-
Mutta nyt Englannin Egmont julkaisee ensimmäisen väriversion (http://www.egmont.co.uk/bookDetails.asp?bookID=13330&title=The%20Black%20Island&ISBN=9781405240697) "näköis"painoksena.
(http://www.egmont.co.uk/uploads/books/cover/9781405240697.jpg)
Timo
Tuli nyt hankittua ja luettua tuo vuoden 1943 versio ja kyllähän tarina toimii kuvituksen kanssa paremmin kuin vuoden 1966 versiossa. Ei sekään huono ole, mutta runsas "slapstick"- komedia vaan sopii paremmin vanhaan kuvitukseen. Vaikka tarina on ihan sama ja tuttu niin oli se vaan hienoa lukea albumia. Melkein kuin olis saanut uuden Tintin käsiinsä...
-
Kylläpäs rupesi Black Island kiinnostamaan. Amazonin ko. albumin "asiakasarvostelussa" sanotaan mm. näin:
"Released with this book are 5 other exact copies of first colour editions: "Cigars of The Pharaoh", "Broken Ear", "King Ottokar's Sceptre", "Tintin in America", and "Blue Lotus". Those five are slighty to significantly different than the common ones you already have. Real hardcore Tintin fans should get the whole set of 6, but if you were going the get just one, it definitely should be The Black Island. 100% different, historically important, charming, and simply beautiful."
Onko kukaan tutustunut noihin muihin "alkuperäis-värijulkaisuihin"? Kannattaako tilata kaikki vai vain Black Island?
-
Heitänpä tännekin vinkin muistutuksena tästä:
10 kirjaa lapsuudesta 21.45 TV1 Ma 7.7.
Belgialaisen Hergén Tintti-sarjakuvat ovat kirjailija Sirpa Kähkösen ja rap-artisti Palefacen suosikkeja. Erityistarkastelussa teos Castafioren korut.
Sen jälkeen leffa Tintti Haijärvellä.
Timo
-
Ei ole kyllä havaintoa. Siitä oli muutama näyte ruotsinkielisessä Herge -kirjastossa, viimeisessä osassa.
-
Jonkinlaisia piraattiversioita on Haijärvestä kyhätty näköjään joskus albumeiksi asti, ranskankielentaitoisemmat tulkatkoon tarvittaessa:
http://www.naufrageur.com/a-requins.htm
-
Pitää jakaa teidänkin kanssa tämä: helmikuussa nappasin tästä säikeestä uutisaiheen ja kirjoitin Savonlinnan paikallislehteen pikkujutun Tintin ja Olavinlinnan yhteydestä. Laitoin nyt blogiin tuon kirjoituksen Tintti seikkaili Olavinlinnassa (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/07/tintti-seikkaili-olavinlinnassa.html).
Pari viikkoa sitten Savon- ja Olavinlinnassa kävin, vertailukuvaa linnasta otin.
-
Pitää jakaa teidänkin kanssa tämä: helmikuussa nappasin tästä säikeestä uutisaiheen ja kirjoitin Savonlinnan paikallislehteen pikkujutun Tintin ja Olavinlinnan yhteydestä. Laitoin nyt blogiin tuon kirjoituksen Tintti seikkaili Olavinlinnassa (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/07/tintti-seikkaili-olavinlinnassa.html).
Pari viikkoa sitten Savon- ja Olavinlinnassa kävin, vertailukuvaa linnasta otin.
Tuo olikin hauska detalji. Taas sain oppia jotain uutta. Herge oli onnistunut kopioimaan tornit uskollisesti. Olisi vain piirtänyt samanlaiset tornit koko linnaan, niin olisi ollut paremman näköinen. Nyt linna oli sekavan näköinen sillisalaatti ja jopa hieman epäuskottava. En usko, että noin montaa eri rakennustyyliä on oikeasti missään linnassa näkyvissä.
-
Seikkailu punaisella merellä ja Yksisarvisen salaisuus löytyy minun hyllystä, oikeastaan isoveljen ovat. Hieno mies.
-
Hieno mies.
Tintti vai isoveli?
-
Tintti vai isoveli?
Erittäin kummatkin.
-
Lauantain Helsingin Sanomien (30.8.) kulttuurisivuilta löytyi ihan jännä pikkuuutinen.
Tintti pääsi seksin makuun
Nyt tiedetään sekin, että aikuistunut kolmikymppiseksi ehtinyt sarjakuvasankari ja tähtireportteri päätyi elämään surullista ja yksinäistä elämää sen jälkeen, kun professori Tuhatkauno oli tullut hulluksi ja kapteeni Haddock kuollut alkoholismiin ja Milou-koira vanhuuteen.
Silkkaa yksinäisyyttään Tintti perehtyi myös seksin iloihin ja alkoi tapailla naisia, jotka olivat siihen asti puuttuneet kokonaan änen elämästään. Ammatillisesti kolmikymppisellä Tintillä meni huonosti: hän sai töitä vain paskalehdistä, joille kirjoitti julkkisjuttuja.
Tintin myöhemmistä vaiheista kertoo Zaragosan yliopiston ranskalaisen kirjallisuuden professorin Antonia Altarriban teos Tin Tin y El loto rosa (Tintti ja punainen lotto).
Teoksellaan Altarriba halusi kunnioittaa Tintin luojaa Hergéä mutta yritys kuivui kokoon. Brittilehti Guardian väitti, että Altarriban kirja sisältää pornokohtauksia eikä sitä voi antaa lasten käsiin, ja barcelonalainen kustantaja joutui vetämään kirjan pois myynnistä. Myös Tintin julkaisuoikeuksian haltija Moulinsart alkoi uhkailla syytteillä.
Punainen lotto hävisi keräilijöiden käsiin eikä sitä löydy enää mistään. Zaragosalainen Heraldo-lehti kertoo kuitenkin saaneensa viimeisen kappaleen kirjakaupasta ja väittää pyhästi, että kirjassa ei ole pornoa vaan pikemminkin kolmekymppisille sopivaa erotiikkaa.
-
En ole lukenut mutta eikös saman tapainen perusasetelma ollut jo Frederic Tutenin kirjassa Tintin in the New World (http://www.amazon.com/Tintin-New-World-Frederic-Tuten/dp/1580730337)?
Timo
-
Olihan siinä. Minä valitettavasti luin.
Eli ei uutta auringon alla. Siinä oli myös homoseksuaalisuutta.
Oli tosi rankka ja kypsän analyyttinen teos.
Oli oli.
Miloun ja Haddockin kohtalot on ripattu sieltä tuon pätkän perusteella suoraan.
Tutenin kirjaa ei voi ainakaan suositella. Ei ainakaan kenellekään täysipäiselle.
-
Ranskisversion sivulla 36 sanotaan: je serai muet comme un tombe. Suomeksi sanatarkasti: olen mykkä kuin hauta. Vaikenen kuin muuri on sanonnan suomenkielinen vastine. Kyseessä ei siis ole humoristinen viittaus.
Ok. Olihan se ollut hauskaa, jos kyseessä olisi ollut viittaus Tintteihin mutta kelpaa se noinkin.
-
Puhuvatkos Dupondtit sitten alkukielellä muurista vai haudasta?
Timo
-
Voin tarkistaa kun kerrotte missä albumissa se oli. En itse muista.
"Kultasaksinen rapu", sivu 48. "Voitte luottaa meihin ystävä kallis. Me toimimme aina huomaamattomasti. Me vaikenemme kuin muuri, se onkin tunnuslauseemme."
"Aivan niin, me muikenemme kuin vaari, se on tunnuslauseemme..."
Erinomainen arvostelu muuten Alixista.
-
Muita yksittäisiä sanoja ei minun sanakirjani tunne. Olisivatko latinaa.
No niin, no niin, tuskin myöskään "muieta" löytyy mistään suomenkielen sanakirjasta ja netissäkin se esiintyy vain vaarien yhteydessä.
-
Niin, botus esiintyy vain kärpästen yhteydessä ranskassakin, mutta myös motus ja cousue vain tämän fraasin yhteydessä.
Verbi coudre tarkoittaa ompelua, siis kun bouche on cousue, suu on kiinniommeltu.
Motus taas on vain semmoinen suukiinni -sana, kuten minulle selvitti Littrén ensyklopedian osa 3 (J-P):
"Expression familiaire par laquelle on avertit quelqu'un de ne rien dire".
-
Jeh, ei ollut muuria, hautaa, eikä edes vaaria vaan ompelua. Kiitokset asiaa selvitelleille. Botusta ei löydä edes latinan kielen sanakirja.
Timo
-
Spielberg on pistänyt vauhtia Tintti-versioonsa, tekee (tuottaa/ohjaa) ekan Tintti-elokuvan ja Lincoln -filmin ensi vuonna. Jos ei näyttelijälakko sotke suunnitelmia.
Tai rahapula (http://www.deadlinehollywooddaily.com/tin-tin/)
kommenttiraita artikkelin lopussa ei ilahduttane BDnsa tuntevia.
-
kommenttiraita artikkelin lopussa ei ilahduttane BDnsa tuntevia.
Oh... phooey... Kaikkea. Olin jo itse kirjoittaa tämän, mutta tekihän sen joku sentään ennen mua:
It’s NOT Tin-Tin it’s Tintin!! There is no hyphen; there are not two words!! Why do people always spell it like that? It’s one word, one capital letter at the beginning!
Nyt voisin kuitenkin kirjoittaa sinne esim. vaikka "what is HALO? Sounds like crap."
Timo
-
Komikassa oli lisätietoa (http://komikamagasin.se/artikel/441/problem-foer-spielbergs-tintin-projekt), että Tintti on pienessä vastatuulessa. 10 minsan "sizzle reel" on tosin jo tehty...
-
Komikassa oli lisätietoa, että Tintti on pienessä vastatuulessa.
Universal vetäytyi leikistä. Mutta Paramount Pictures on jo ilmoittanut rahoittavansa Tintin. Budjetti on edelleen 130 miljoonaa dollaria. Linkki ranskalaiselle sivulle:
http://www.actuabd.com/spip.php?article7464 (http://www.actuabd.com/spip.php?article7464)
-
Terve,
Helsingin Sanomien lokakuun 4. 2008 kuukausiliitteessä oli juttu otsikoituna:
Tintti Suomessa.
Tässä keskustelun pohjaksi muutama lisäkuva jotka eivät juttuun mahtuneet.
edit: päivämäärä
-
Kiitos vinkistä, viihdyttävää nippelitietoa.
Ja toden totta, Castafiorella näyttäisi olevan Aino Acktén leuka!
-
Oikeastaan myös tämän värillisen Kropowin kuvan olisi pitänyt olla jutussa.
Vaikka suurimmalle osalle se onkin jo tuttu.
-
Kiitos vinkistä, viihdyttävää nippelitietoa.
Ja toden totta, Castafiorella näyttäisi olevan Aino Acktén leuka!
Jep. Yksityiskohdista voi rakentaa ehkä jopa uskottavan kokonaisuuden.
Kiitos muuten kaikille Kvaakkilaisille ja tietysti Goddinille jotka pohjustivat juttua.
-
Hulluja nuo belgit! Piti oikein hieraista silmiä, mutta totta se on: Casterman julkaisee marraskuussa kaikki 24 Tinttiä yksissä kansissa! Linkki actuabd:n uutiseen:
http://www.actuabd.com/spip.php?breve2864 (http://www.actuabd.com/spip.php?breve2864)
Tout Tintin -integraalissa on 1408 sivua ja sen tekeminen on ollut tekninen haaste. Opus muistuttaa puhelinluetteloa ja pysyy kasassa uuden ihmeliiman ansiosta.
Albumista povataan keräilykohdetta, koska siitä otetaan vain yksi 35000 kpl painos. Mainittakoon vielä, että ovh on vain 77 euroa.
Integraalia voi jo ennakkotilata Ranskan Amazonilta (amazon.fr).
-
Hulluja nuo belgit! Piti oikein hieraista silmiä, mutta totta se on: Casterman julkaisee marraskuussa kaikki 24 Tinttiä yksissä kansissa! Linkki actuabd:n uutiseen:
No tuotahan olisi kiva selailla iltasella sängyssä - jos hallitsisi kielen. Lihaksetkin kasvaisivat. Mutta miten se voi olla noin halpa?
-
Eikös Tinteistä vasta tullut semmoinen ihme boksi? Arkkun tapaisessa kaikki albumit. Ja nyt tämä. Mitä vielä. Sama moneen kertaan ihan samanlaisena, vähän eri formaatissa. Hö. Onneksi en ole keräilijä.
Timo
-
MTV jonkun plussakanavan mainoksessa on tutunnäköinen tupsupää supermallin kanssa sohvalla...
Onkohan hahmon näinkin rentoon käyttöön tosiaankin saatu lupa?
-
Vai että ihmeliimattu laitos? Tekisivät nyt ihan oikean sidoksen, jos kerran keräilykappaleesta on kyse - tai ehkä juju onkin juuri siinä, että keräilijät eivät avaa pakettia lainkaan.
-
MTV jonkun plussakanavan mainoksessa on tutunnäköinen tupsupää supermallin kanssa sohvalla...
Näin tuon saman jättimäisenä tienvarsimainoksena. Kukahan lie toteuttanut, ja miksi Tintin käsi on justiinsa naaman edessä? Yrittävätkö välttää tekijäinoikeuskiistoja noin alkeellisesti? Moulinsart, haloo!? :P
Timo
-
Aivan mainio blogi...
http://tintin3d.over-blog.com/
Tintti tavaraa on siirretty oikeaan maailmaan!
-
No olipas! :D
Tämä lähentelee tarkkuudessaan jo... hmm.. jotain:
-
...
Tämä lähentelee tarkkuudessaan jo... hmm.. jotain:
Sano "taidetta"! Sano "taidetta"! Jotkut näistä tuovat mieleen Joseph Cornellin assemblage-teokset. Toiset taas H. Paakkasen mielikuvitusmekaaniset laitteet ja kojeet, puhumattakaan "Cocteaun ulostekokoelmasta".
Vähänkö hienoja!
-
Näin tuon saman jättimäisenä tienvarsimainoksena. Kukahan lie toteuttanut, ja miksi Tintin käsi on justiinsa naaman edessä? Yrittävätkö välttää tekijäinoikeuskiistoja noin alkeellisesti? Moulinsart, haloo!? :P
Eiköhän sitä ole tullut mainostoimistolta käsky, ettei saa olla liian tunnistettava hahmo, ettei tule tekijänoikeusongelmia. Sama on myös siinä kuvassa, missä Dupond & Dupont on kuvattu takaapäin. Ei siinä varmasti mitään muuta syytä ole. Onkohan Kimiltä, Don Johnsonilta ja Woody Allenilta tullut lupa? Vai voiko oikean ihmisen karikatyyriä käyttää ongelmitta mainoksissa? Pitääkö kysyä lupa?
-
En tietysti mitään tiedä TV-kanavien sopimuksista, mutta voisi kuvitella, että kanava voi jossain määrin käyttää kuvia markkinoinnissaan, jos kerran esittää kyseistä ohjelmaa tai sarjaa. Tintin kuvahan viittaa animaatiosarjaan joka pyörii jollain kyseisistä kanavista.
-
Aivan mainio blogi...
http://tintin3d.over-blog.com/
Tintti tavaraa on siirretty oikeaan maailmaan!
Aivan mahtava saitti!
Suosikkini tuolla oli Haddockin kirosanojen visualisointi.
Kenties joku (Reijo?) voisi toteuttaa saman suomeksi.
Esimerkiksi lokalisointi solvaukselle:
Logaritmin hännänhuippu!
(Päämääränä kuu, 5C3, suom. Heikki ja Soile Kaukoranta).
("Espéce de logarithme" suora käännös olisi kaiketi logaritmilaji/-tyyppi)
Kirja Ranta, Ekbom: Matematiikan taulukot, WSOY sisältää 18 sivua (!) taulukkoa kymmenkantaiselle "lg x" logaritmille.
Sivulta 53 oikeasta alakulmasta löytyy taulukon hännänhuippu: 0000
Loistava solvaus! M.O.T
:D
-
Marraskuun puolivaiheilla ilmestynee Seriefrämjandetin Bild & Bubbla numero 176.
Ymmärtääkseni se sisältää Jimmy Wallinin Tintti-tyylisen sarjakuvan jossa seurataan historian professori Dick Harrisonin matkaa ympäri maailmaa Tintin jäljillä.
-
Kenties joku (Reijo?) voisi toteuttaa saman suomeksi.
Joskus kävi mielessä kuvittattaminen, mutta enpä hoksannut yhdistelmää näin ajatella. Olisihan tässä pöllimisen arvoinen idea, mutta äkkiseltään tuntuu vaikealta kaikille keksiä jotain huumorillista.
Ehkä kuitenkin pysyn tekstin tuottamisen puolella.
t. Reijo
-
Tintin näyttelijää vaihdettiin, kertoo Variety. Mutta leffaa tehdään.
The U.S. magazine Variety announced the replacement of Thomas Sangster, originally chosen for the role of Tintin in the trilogy planned by Steven Spielberg and Peter Jackson.
The delay in the start of filming seemed the major reason for this replacement: Thomas Sangster had a commitment for another production.
According to the same magazine, Steven Spielberg expects an agreement with studios to begin filming. After Tintin, Spielberg toured a biography of Abraham Lincoln, the president assassinated shortly after the Civil War.
-
Aivan mainio blogi...
http://tintin3d.over-blog.com/
Tintti tavaraa on siirretty oikeaan maailmaan!
Jotenkin kummasti bloginpitäjä Jean-Pierre Gougeau osasi lähettää mulle viestin että Rascar Capac on valmis.
Cher(e) ami(e),
Rascar est enfin terminé.
Je vous convie à venir le saluer
le Samedi 8 Novembre à partir de 14heures
au 5 Square sans souci
1050 Bruxelles Belgique
Merci de renvoyer ce message si vous pensez accepter cette invitation.
Et en attendant, je serai ravi que vous alliez lui chatouiller les plumes sur http://tintin3d.over-blog.com/
Cordialement. Jean-Pierre.
-
Jotenkin kummasti bloginpitäjä Jean-Pierre Gougeau osasi lähettää mulle viestin että Rascar Capac on valmis.
Kiva, nyt sitten odotetaan että Rascar Capac lähtee kostomatkalle kuten Tintti ja Seitsemän Kristallipalloa-alpparissa.
-
Korjatkaa jos olen väärässä mutta käsittääkseni haulla ei voi löytää yhdestä ketjusta yhdellä hakusanalla kuin yhden osuman. En siis tiedä onko tästä jo puhuttu, mutta lueskelin tuossa ekaa kertaa Tinttejä alkuperäisjärjestyksessä läpi.
Faaraon sikareissa pisti silmään yksityiskohta, jossa mahtava seikki kertoo lukeneensa Tintin seikkailuja jo pitkään, ja kuvassa on Päämääränä Kuu -albumin kansi. Tuo albumihan ilmestyi vasta kauan Faaraon sikareiden jälkeen. Johtuuko tämä jotenkin siitä, että kun kerran näitä vanhempia tarinoita on julkaistu ja piirretty uusiksi myöhemmin, olisi Faaraon sikaritkin tässä muodossa julkaistu ekan kerran vasta Kuu-alpparin jälkeen?
-
olisi Faaraon sikaritkin tässä muodossa julkaistu ekan kerran vasta Kuu-alpparin jälkeen?
Juu näin on - mut ei ihan. Tuostakin kohtauksesta on eri versioita. Ens. mustavalkoversio (olikohan siinä Afrikka-seikkailu), sitten ensimmäinen väriversio ja vielä 50-luvulla tuolta kohtaa muutettu versio jossa on tuo kuu-seikkailu. Eri versiot taitaa olla näkyvillä Farrin kirjassa.
Timo
-
Netistä löytyy niin hauskoja linkkejä!! Tässä Tintti vastaan Batman!
CBR kertoo, (http://goodcomics.comicbookresources.com/2008/12/25/comic-book-legends-revealed-187/) onko tämä totta vai ei?!?!
-
Netistä löytyy niin hauskoja linkkejä!! Tässä Tintti vastaan Batman!
CBR kertoo, (http://goodcomics.comicbookresources.com/2008/12/25/comic-book-legends-revealed-187/) onko tämä totta vai ei?!?!
Ei kun Battis ei tuliaseita käyttä.
-
Olisiko tuo Tom Tiaisen Tintti-kokoelma (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10851.0.html) peräti ensimmäinen Tintti-näyttely Suomessa?
Olisihan eri hienoa saada tänne virallinen originaali- ja oheismateriaali-näyttely Moulinsartin organisoimana. Esimerkkinä kuvia osasta joissa on tullut kierrettyä.
Järjestyksessä:
- Welkenraedt 1991
- Pariisi 2007
- Tukholma 2007
- Bryssel 2008 (ei oikeastaan Tintti-näyttely vaan Strumffi-näyttely CBBD-sarjakuvamuseossa)
Paljon onnea 80 -vuotiaille Tintille ja Miloulle! :)
-
Kemissä oli Tintin perilliset -näyttely, liekö ollu itse Tinttiäkin jonkun verran paikalla, muisti ei anna enää myöten.
Eikös Brysselin sarjakuvamuseossa ole pysyvä osasto Tintille? Siltä se ainakin vaikutti.
Tänä vuonna sitten avautuukin Hergén oma Museo.
Timo
-
Oliko tanskalainen Palle Huld yksi Tintin esikuvista ja innoittajista? Nyt 96-vuotias Huld lähti maailmalle golffarit ja lippis päässään 15-vuotiaana vuonna 1928 ja oli aikansa julkkis.
COPENHAGUE (AFP) — A 96 ans, le Danois Palle Huld, se souvient comment, en 1928, en culotte de golf et casquette sur la tête, il effectuait seul, à 15 ans, un tour du monde qui allait inspirer au dessinateur Hergé les aventures du plus célèbre héros de la bande dessinée, Tintin.
Moins d'un an après le périple de Palle, il y a exactement 80 ans, le 10 janvier 1929, le reporter à la houppe faisait sa première apparition -en route pour l'URSS via Berlin- dans Le petit Vingtième, le supplément hebdomadaire d'un quotidien bruxellois.
Le site officiel de Tintin rend hommage à Palle comme "l'ancêtre" du personnage d'Hergé, faisant référence entre autres à une photo de l'adolescent danois sur la Place Rouge en 1928, "portant une large casquette, un ample manteau et des pantalons de golf": le portrait craché de Tintin.
Lue koko juttu (ransk). Palle Huld, le globe-trotter danois qui a inspiré Tintin
(http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5h6V2_vOFgV07yvxCJaPGaKGIG9Tg)
Timo
-
Kemissä oli Tintin perilliset -näyttely, liekö ollu itse Tinttiäkin jonkun verran paikalla, muisti ei anna enää myöten.
On tuo joltain muultakin päässyt unohtumaan. ::)
Eikös Brysselin sarjakuvamuseossa ole pysyvä osasto Tintille? Siltä se ainakin vaikutti.
Osasto on, pienehkö ja osana muuta kokonaisuutta. Mieleen jäi ainakin Tuhatkaunon televisio, Ottokarin valtikka, kuuraketti ja lähes luonnollista kokoa olevat kuuseikkailijat, samat jotka olivat jo Welkenraedtissa.
Nojoo... olihan siellä myös Haddockin esi-isän taulu, Hergén kirjoja, Dupondtien knalleja yms., eli oikeastaan ihan kivasti tavaraa. Mutta muistaakseni siellä ei ollut Tintti-orginaaleja kun taas Strumffeista oli. Strumffi-näyttely oli ainakin väliaikaisesti laajempi.
-
Oliko tanskalainen Palle Huld yksi Tintin esikuvista ja innoittajista?
Olipahan se Tintin Lutin (Benjamin Rabier (http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Rabier), 1897/8) olemassa jo aikaisemmin. (eipä ole enää aikaisemmin ketjussa mainitsemiani Rabierin sivuja olemassa, joten en kuvaa malliksi)
Rabier kuoli 1939, joten eiköhän tekijänoikeuksien vapauduttua hahmo tulla näkemäänkin. ?
Blogiin kokosin linkkejä (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2009/01/tintti-80-vuotta.html) kotimaiseen kirjoitteluun ja tulevan museon kuviin.
-
Minulla on tuo Palle Huldin kirja, siis suomennettuna laitoksena. Hyvin partiopoikamaista menoa - ehkä enemmän Totor-fiilistä kuin Tinttiä.
-
Bear Alleyssa hyvä Tintti-juttu (http://bearalley.blogspot.com/2009/01/happy-birthday-tintin.html)... ja kuva (http://1.bp.blogspot.com/_XsVALQtGIZM/SWnA_EdtLyI/AAAAAAAAKWU/zB4URdK6ha8/s1600-h/TintinEaglev2no17.jpg) (jännä taitto).
-
Tintin uuden ruotsin käännöksen tekijä ja mm. Generation Tintin yhdistyksen ja saitin perustaja Björn Wahlbergin haastattelu julkaistiin parissakin suomenruotsalaisessa lehdessä.
DN:stä (http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=3462&a=871883) se löytyy myös. Siellä hän sanoo mm.:
Erik Helmerson/TT Spektra :
Vad är hemligheten med Tintins popularitet efter 80 år?
Björn Wahlberg:
- Det är ett mysterium, men helt klart är Tintins äventyr fortfarande mycket lockande. Det vilar något tidlöst över honom, Tintin blir helt enkelt aldrig omodern.
- Geografiskt är han stor inte minst i Nordeuropa, gigantisk i Spanien - men nästan helt okänd i Italien. Inte särskilt bekant i Storbritannien och totalt okänd i USA. Det var en artikel i tidskriften Economist nyligen som lyfte fram honom som en typisk europeisk hjälte. Han har små ambitioner, räddar sina vänner men inte hela världen. Det är lite mer realistiskt än de amerikanska hjältarna och kanske passar oss bättre.
Tässä onkin mainio tilaisuus esitellä kehittämäni National Tintin Interest Level (NTIL) -kaava, mikä kuvastaa kansallista Tintti-kiinnostuksen tasoa.
Ruotsi: myytyjä Tintti-albumeja 5,5 M / asukasmäärä 9,2 M = 0,597826 National Tintin Interest Level = 60 %
Suomi: myytyjä Tintti-albumeja 2 M / asukasmäärä 5,3 M = 0,377358 National Tintin Interest Level = 38 %
USA: myytyjä Tintti-albumeja 0,1 M / asukasmäärä 303 M = 0,000330 National Tintin Interest Level = 0,03 %
Koetin tiedustella sekä Otavalta että Castermanilta josko heillä olisi antaa enemmän NTIL -lukuja listaani. Ei ollut. Mutta jos joku tietää ulkomaiden myyntilukuja niin toki päivitän listaa (vastaavaa toki voi soveltaa muuallekin).
Ruotsin ja Suomen luvut ovat jokseenkin tuoreita ja varmoja mutta USA:sta olen jonkin nettitiedon varassa (en muista enää missä se oli).
Lisäksi nämä luvuthan muuttuvat vuosittain kun lukijamäärät kasvavat.
Joten tällä hetkellä näyttäisi siltä että Ruotsi johtaa Suomea kiinnostuksen määrässä ja Wahlbergin tietojen mukaan Espanjassa olisi vielä hurjemmat NTIL -luvut.
-
Tintti on vissiin (en tiedä) USA:ssa ollut lyhyemmän aikaa tunnettu kuin Suomessa, joten meillä on ollut myyntiaikaakin tuon 2 milj. saavuttamiseksi enemmän. Suomen noin 40 v. versus USAn mitä, jotain 20 v?
Tosin esim. Disney-sarjisten suhdeluvut menevät Suomi/USA aika samassa suhteessa ja ankat on kuitenkin keksitty Amerikassa. Ne ei vaan lue mitään siellä... :P
Timo
-
Tintti-kiinnostus eriytyy kahtaalle?
Kuten Timo totesi niin ilmeisesti USA:ssa ei lueta albumeja vaan katsotaan piirrettyjä?
Tuolloin heidän Tintti-kokemuksensa on aivan erilainen kuin eurooppalaisilla.
Itseasiassa tämä tieto on jopa järkyttävämpi kuin se että USA olisi vain Tintti-kehitysmaa. :o
Olisiko niin että Tintti hiljalleen muuttuu muotoon jollaiseksi Hergé ei ainakaan sankariaan tarkoittanut?
Tuntien anglosaksisen kulttuurin voiman herää kysymys onko meillä(kin) muutaman vuosikymmenen kuluttua jokin poliittisesti korrekti Tintti ...jatko-osineen?
100 -vuotias Disney-Tintti? Miten käy alkuperäisen Tintin?
Toisaalta tässä valossa ymmärtää paremmin tulevien Spielberg / Jackson -tiimin elokuvien taloudelliset edellytykset.
-
Tintti-kiinnostus eriytyy kahtaalle?
Kuten Timo totesi niin ilmeisesti USA:ssa ei lueta albumeja vaan katsotaan piirrettyjä?
Juu, ne ei lue mitään siellä. Sarjakuvatkin ostetaan suoraan muoveihin sijoitettaviksi. Öhö...
Timo
-
Tintti on vissiin (en tiedä) USA:ssa ollut lyhyemmän aikaa tunnettu
Suurinpiirtein samoissa on myynnissä oloajat, Usan "wsoy" Golden Press julkaisi 1959-60 kuusi albumia. "Otava" Little, Brownin astuessa mukaan kuvioihin 1970-luvulla menekki oli kohtalainen.
Siitä en tiedä miten Yhdysvalloissa albumeita on 1979-99 ollut tarjolla, tällä vuosituhannella uusintajulkaisut on otettu. Tosin afrikka ja aakkostaide on kaupattu ainoastaan keräilijäboksiin pakattuna -- siten niitä ei varmaan kukaan ole lukenutkaan :P
***
Maittaisista luvuista ei mullakaan ole havaintoa, kaikkiaan myyty lienee 220 + miljoonaa, joista 70 + viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja 100 + viimeisten 20 vuoden ajalta.
-
Marraskuun puolivaiheilla ilmestynee Seriefrämjandetin Bild & Bubbla numero 176.
Ymmärtääkseni se sisältää Jimmy Wallinin Tintti-tyylisen sarjakuvan jossa seurataan historian professori Dick Harrisonin matkaa ympäri maailmaa Tintin jäljillä.
Tämä oikeasti ihan kiva B & B numero saapui paikalliseen Akateemiseen jotain reilut viikko sitten. Dick Harrisonista olisi voinut tosin tehdä kattavampaakin artikkelia. Nyt herkuttelin lähinnä tinttimäisellä kuvituksella.
-
Taas se orava äänessä...
Postiluukusta kolahti tänään mainosta uudesta Editions Atlas Tintti-autokampanjasta. Tälläkertaa koittavat Suomessa myydä Tintin Päämääränä Kuu albumin jeeppiä. Vaikka metallipienoismalliksi mainostavat, ei kyseessä taida kuitenkaan olla näin yksityiskohtainen mitä tuon linkin malli on:
http://www.film.queensu.ca/cj3b/Photos/Toys/Jeeptoons/TinTinObjectifLuneJeep.JPG
Aikaisemmin en ole tuolta Editions Atlakselta mitään ostellut. Tätä pitänee harkita. On näitä samoja ollut myynnissä messuillakin kohtuuhinnalla.
-
Mä olen antanut autojen tulla luokseni, oiskohan niitä jo kuusi. Tuo Jeeppikin tuli. En kyllä oikein tiedä miksi olen pysytellyt mukana, yleensä en tämmöisiin sorru. Ehkä siksi, että hankin just viime vuonna kaikki Tintit hyllyyn ja olen niitä nyt lueskellut läpi.
-
Etelä-afrikkalaisissa Bitterkomixeissa oli tositapahtumiin pohjaava tarina, jossa USAsta Apartheidin jälkeen maahan muuttanut musta perhe tutustuu naapureihinsa. Perheen poika lainaa (valkoisen) e-afrikkalaisperheen pojalta Tinttejä - mutta tuo ne kohta itku silmässä takaisin, koska "isä sanoi että nämä ovat rasistisia".
Eli kyllä Tintin "maine" on ainakin 1990-luvulla Amerikassa tunnettu, ja ketään taas ei yllätä että Tintit julkaistiin myös afrikaansiksi.
-
Mä olen antanut autojen tulla luokseni, oiskohan niitä jo kuusi. Tuo Jeeppikin tuli. En kyllä oikein tiedä miksi olen pysytellyt mukana, yleensä en tämmöisiin sorru. Ehkä siksi, että hankin just viime vuonna kaikki Tintit hyllyyn ja olen niitä nyt lueskellut läpi.
Myös minä hairahduin noihin Tintti-autoihin. Mukana on tullut kaikenlaista muutakin kivaa krääsää, joista t-paita ehkä se mieluisin. Mustavalkoinen Tintti Neuvostojen maassa -kaara soikeine renkaineen oli... noh... hassu. Autojen tasaisen virran tyrehdyttäminen ei käynyt aivan niin helposti kuin kuvittelin, vaan autokokoelmani kasvoi muistaakseni vielä kahdella yksilöllä, ennen kuin uskoivat ettei tallissani ole enempää tilaa. Ne "ekstra-autot" olivat kuitenkin niin hienoja, että menin lankaan ja maksoin nekin kiltisti nurisematta.
-
Tintti -hahmonkin omaperäisyydestä on keskusteltu. Esikuvaksi tai vaikutteen antajaksi on nimetty Benjamin Rabierin 1890-luvulla luoma Tintin Lutin (http://www.benjaminrabier.com/DesktopDefault.aspx?tabid=109) (katkottu on kuva, joten en saa sitä tänne suoraan kopioitua).
Vaaleita töyhtöpäitä ainakin molemmat ovat.
ja
Olipahan se Tintin Lutin (Benjamin Rabier (http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Rabier), 1897/8) olemassa jo aikaisemmin. (eipä ole enää aikaisemmin ketjussa mainitsemiani Rabierin sivuja olemassa, joten en kuvaa malliksi)
Rabier kuoli 1939, joten eiköhän tekijänoikeuksien vapauduttua hahmo tulla näkemäänkin. ?
Kas tässä...
Lukuunottamatta hahmon ikää, kokoa, housuja, töyhtöä, tukanväriä ja nimeä niin eihän tuo Rabierin Tintin Lutin muistuta lainkaan Hergén alkuaikojen Tinttiä.
-
Kemppinen muistelee:
http://kemppinen.blogspot.com/2009/03/muisto.html (http://kemppinen.blogspot.com/2009/03/muisto.html)
-
Tämä on nyt sitä
cosplayta crossplayta.
-
Tämä on nyt sitä cosplayta.
Tintillä on tissit ja käsilaukku.
-
Tintillä on tissit ja käsilaukku.
Ehkä ollaan siirrytty seuraavan sukupolveen ja tuossa on Tintin tytär ja Haddockin poika.
Mitäs vastaan ko. henkilöt ovat muuten protestoimassa?
-
Nick Rodwell, tuo Moulinsartin rautakansleri, käänsi vaatimattoman tavaramerkkijuristin uransa huikeaan nousuun pokaamalla rikkaan naisen (Hergén leski Fanny, o.s. Vlamynck).
Tarinan yksityiskohdat on peitelty, tuhottu ja hukattu, eikä niitä varmaan kuitenkaan olisi saanut kertoa ennen vuotta 2193.
Oikaiskaa, jos puhun läpiä päähäni.
EDIT: Hitsin piperot! Puhuin ilmeisesti läpiä päähäni: ainakin Pierre Assoulinen mukaan Rodwell oli vain Lontoon Tintti-putiikin kaupanpitäjä. Ei siis ammattimainen lakihaukka.
http://passouline.blog.lemonde.fr/2007/05/23/avis-aux-futurs-biographes-dherge/
Tämmöstä löyty (ei ihan tuore uutinen):
Independentin Castle kertoili viime vuosituhannella että Nick Rodwell olisi alkujaan juutalainen, os. Rosenthal. Nimi esiintyy mm. pariskunta Fannyn ja Nickin Sveitsin asuinpaikan nimessä "Chalet Rosenthal".
Jutussa Nick puolestaan vaikuttaa kypsältä vanhan kehnon rooliinsa ja odottaa vain koska antisemitismi nostaa päätään.
http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/hergs-misadventures-of-tintin-1129981.html
Tiedä teistä mutta minusta vaikuttaa hieman erikoiselta että herrat Spielberg ja Rodwell/Rosenthal tekevät elokuvaa hengentuotteesta jota on syytetty antisemitismistä (mm. Salaperäisen tähden Salomon, Isaac ja Blumenstein...). Toisaalta eipä tuo Rodwell ole erityisemmin juutalaistaustaansa korostanut (tai siis hän ei ole kertonut ylipäänsä mitään taustoistaan), niin ehkäpä juutalaisuus ei enää merkitse hänelle mitään. Vai olisiko niin että Spielbergille ei ole aivan kaikkea kerrottu? Tälle kun juutalaisuus on herkempi aihe.
Tai sitten syytökset ovat myös Spielbergin tiedossa mutta siitä huolimatta Tintti-elokuva(t) tehdään. Tällöin herrat olisivat laittaneet Hergén taiteen politiikan ja uskonnon edelle. (En millään haluaisi uskoa että voiton tavoittelu menee noiden kaikkien kolmen edelle.)
Olisiko Hergé nyt sitten lopullisesti puhdistettu ja hyväksytty?
???
(edit: juutalaisnimet)
-
Muutama viikko sen jälkeen kun Steeman erosi Amis de Hergé:n johdosta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5943.60.html), Moulinsartin johtaja Nick Rodwell on antanut haastattelun (Trends) jonka mukaan Tintti-albumeja julkaisevan Castermanin lisenssi peruttaisiin.
"Nykyään on mahdotonta tehdä töitä Castermanin kanssa" sanoi Rodwell, Hergén lesken Fannyn nykyinen puoliso.
"Castermanin ja Moulinsartin suhde on kuin toimimaton avioliitto josta kuitenkaan kumpikaan ei luovu." Rodwell ei näe vaihtoehtoa erolle jonka syy on Castermanin tapa hoitaa Tintti-albumien jakeluoikeuksia Tintti-elokuvien aattona.
Simon Casterman ihmettelee suuresti Rodwellin lausuntoja. "...Casterman on hoitanut Tintti-albumien oikeuksia Hergén työtä kunnioittaen jo 75 vuoden ajan." [...]
"Ehkäpä Rodwell haluaisi [hallintaansa] myös Tintti-albumit, en tiedä. Joka tapauksessa Casterman ei ole aikeissa myydä."
http://www.trends.be/fr/economie/entreprises/12-1634-47855/tintin-casterman--bientot-le-divorce--.html
Tintti-albumien toistaiseksi paras myyntijakso ajoittuu 1990 luvun alkuun kun Nelvanan Tintti-sarja pyöri televisioissa. Samankaltainen myyntipiikki onkin odotettavissa elokuvien saapuessa teattereihin.
Olisikohan tämän kaltaisella erolla vaikutuksia Otavan toimintaan?
-
Severin viestiin vastausta!
Kyllä noi hahmot ja "antisemitismi" siivotaan pois, kyseessähän on Hollwood-tuotanton ja siellä ei mene läpi se, että juutalaisia kuvataan epämieluisassa valossa. Spielberg itse on kovan luokan siionisti ja hän kyllä sivoaa kaikien tuon pois leffoisaan.
Itse enemmän olen huolissani mitä nuo veikkoset tekevät Tintin hahmolle eloluvissa, tyyppihän on selkeästi vaaleahiuksinen ja vaalea eurooppalainen, itse veikkaan että hahmosta tehdä tummahiuksinen ja tummempi-ihoinen elokuvissa.
Hergén aikana oli varsin yleistä se, että "antisemitismi" oli yleistä, kuten oli tapa ajatella "mustista" siten että he olivat "villejä", se oli sen ajan kuva. Nykyään onkin sitten toisten päin!
-
Itse enemmän olen huolissani mitä nuo veikkoset tekevät Tintin hahmolle eloluvissa, tyyppihän on selkeästi vaaleahiuksinen ja vaalea eurooppalainen, itse veikkaan että hahmosta tehdä tummahiuksinen ja tummempi-ihoinen elokuvissa.
Samuel L. Jackson?
-
Samuel L. Jackson?
Mikä ettei, DailyStabin (http://www.dailystab.com/jamie-foxx-as-frank-sinatra/) mukaan Jamie Foxx tulee esittämään Frank Sinatraa.
-
Tiedä teistä mutta minusta vaikuttaa hieman erikoiselta että herrat Spielberg ja Rodwell/Rosenthal tekevät elokuvaa hengentuotteesta jota on syytetty antisemitismistä (mm. Salaperäisen tähden Salomon, Isaac ja Blumenstein...).
Spielberg teki myös pari elokuvaa siitä yhdestä arkeologista, jonka yhdeksi tosielämän esikuvaksi on epäilty arkeologi Otto Rahnia. Rahn oli muiden toimiensa ohella myös SS-Obersturmführer.
Kyllä noi hahmot ja "antisemitismi" siivotaan pois... Itse enemmän olen huolissani mitä nuo veikkoset tekevät Tintin hahmolle eloluvissa, tyyppihän on selkeästi vaaleahiuksinen ja vaalea eurooppalainen, itse veikkaan että hahmosta tehdä tummahiuksinen ja tummempi-ihoinen elokuvissa.
Se, että oletetut antisemitistiset piirteet siivotaan pois elokuvasta, ei ole kyllä lainkaan haitallista.
-
Se, että oletetut antisemitistiset piirteet siivotaan pois elokuvasta, ei ole kyllä lainkaan haitallista.
Saattaa olla silloin, kun kyse on oletetuista.
-
Luultavasti elokuvasta siivotaan pois myös kapteenin juopottelu että piiputtelu. Sitten Tuhatkauno ei saa olla hömelö (puoli)kuuroja ei saa pilkata, eikä poliisivoimiakaan saa Dupondteilla halveerata. Kaikista tehdään järkeviä ja mukavia :P Ensimmäinen lause tosin toteutuu kyllä aika varmasti.
Timo
-
Luultavasti elokuvasta siivotaan pois myös kapteenin juopottelu että piiputtelu. Sitten Tuhatkauno ei saa olla hömelö (puoli)kuuroja ei saa pilkata, eikä poliisivoimiakaan saa Dupondteilla halveerata. Kaikista tehdään järkeviä ja mukavia :P Ensimmäinen lause tosin toteutuu kyllä aika varmasti.
Tuohan se tosiaan on uhkakuvana. Ei paljon naurata, kun Tintistä on jäljellä pelkkä töyhtö, Kapteenista lakki ja sininen villapaita ja Dupondeista knallit. Pelkät kuoret siis. Poliisikaksikon viiksien malli aiheuttaa varmasti myös päänvaivaa studiopomoille, vaikka eivät olekaan aivan yks yhteen sen kahjon itävaltalaisen korpraalin jouhien kanssa. Tarpeeksi lähellä kuitenkin.
-
Poliisikaksikon viiksien malli aiheuttaa varmasti myös päänvaivaa studiopomoille, vaikka eivät olekaan aivan yks yhteen sen kahjon itävaltalaisen korpraalin jouhien kanssa. Tarpeeksi lähellä kuitenkin.
Eiväthän ne ole sinne päinkään. Sitäpaitsi Hitler-viiksiäkin saa käyttää täysin vapaasti knallin kanssa. Tulee täysin eri assosiaatio.
-
Saattaa olla silloin, kun kyse on oletetuista.
Muotoilin huonosti, mutta ymmärtänet mitä ajoin takaa. Ja mikäli Herge oli valmis muokkaamaan sarjakuviaan poliittisesti korrektimpaan suuntaan, niin emmeköhän mekin siedä pienet muutokset tulevassa elokuvassa (mikäli sellaisiin nyt on tarvista).
-
Mitä ihmettä täällä jauhetaan, ikäänkuin Tintti olisi antisemitismin ja rasismin ABC ja ne olisivat sarjakuvalle niin keskeinen sisältö että on hankalaa tehdä Tintistä elokuvaa noiden seikkojen takia? Onhan siellä julkaisuajankohdilleen ominaisia näkemyksiä, mutta että Dupont/Dupond viikset olisivat ongelma, tai Tintin hiusten väri? Huhuu?
Siinä eräässä arkeologielokuvasarjassakin ensimmäisessä osassa vihjaillaan että päähahmolla olisi ollut historiassaan seksisuhde silloin alaikäisen naispäähahmon kanssa, joten luulen että viiksien muotoilu tai töyhdön väri ei ole ensimmäisenä muutoskohteena elokuvassa.
-
Muotoilin huonosti, mutta ymmärtänet mitä ajoin takaa. Ja mikäli Herge oli valmis muokkaamaan sarjakuviaan poliittisesti korrektimpaan suuntaan, niin emmeköhän mekin siedä pienet muutokset tulevassa elokuvassa (mikäli sellaisiin nyt on tarvista).
Ymmärtänet puolestaan että poliitista epäkorrektiutta on vähän kaikessa, kun oikein katsomaan ruvetaan.
-
Se olisi hauskaa, jos Spielberg alkaisi kehitellä käsikirjoitusta Aakkostaiteen viimeisistä luonnoksista. Otavan julkaisemankin viime sivuilla ovat ne (siteeraan itseäni (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/01/stopalkoholin-vaarat.html)): Hergén mielikuvissa pakkoabsolutismi teki Haddockista neurasteenikon. Heikkohermoinen kapteeni etsi uutta sisältöä elämäänsä maalaamisesta ja taidepiireistä. Moulinsartin sisustus muuttui täydellisesti, linnassa istuttiin puhallettavilla tuoleilla! Mutta ei se vielä mitään: kapteenin ystäväpiiri laajeni selvännäkijällä, papittarella ja mustalaistoreadorilla. Puutarhassa alettiin viljellä hamppua ja linnan kellariin varastoitiin hasista. Lento 714:stä tutun Sondonesian lähetystön kautta ystäväpiirille hankittiin heroiinia ja Tuhatkaunon tutkimustilojen lisäksi Moulinsartiin rakennettiin "ruskeaa sokeria tutkiva laboratorio" aikaisemmalle viholliselle, New Delhin psykiatrisen instituutin johtaja, tohtori Krollspellille.
Entiselleen palannut professori Tuhatkauno havaitsi aiemmin tekemänsä virheen. Hän alkoi kehittää vastalääkettä stopalkoholille ja useiden kokeiden jälkeen sellainen viimeinen löytyi. Haddock oli tällä kertaa innokas koekaniini. Vaikka hän kokeiden kuluessa menetti sekä hiuksensa että partansa ja muuttui pilkulliseksi, lopussa kiitos seisoi. Viski maistui kapteenille jälleen.
-
Tintti-elokuvista Tinttiin elokuvissa...
Katsoin äskettäin dvd:lta vuoden 1979 kassamagneetin ja itkukanavien avaajan "Kramer vs. Kramerin". Oli mielenkiintoista panna merkille, että eräässä pitkähkössä kohtauksessa Dustin Hoffmanin esittämä isäpappa lukee pojalleen iltasaduksi nimen omaan "Rakham Punaisen aarretta" eikä suinkaan mitään jenkkisarjakuvaa.
-
http://neillcameron.blogspot.com/2009/07/t-is-for-tintin-and-timelord-taking-tea.html
Ihastuttavia aakkosittain eteneviä töitä tällä herralla. Jokin aikaa sitten Tintti oli teehetkellä Dr Who sarjoista tutun hahmon kanssa Tiibetissä.
-
http://www.spiegel.de/fotostrecke/fotostrecke-44537-3.html (http://www.spiegel.de/fotostrecke/fotostrecke-44537-3.html)
Fritz Langin näkemys kuuraketista, lienikö Herge nähnyt tämän?
-
http://www.spiegel.de/fotostrecke/fotostrecke-44537-3.html (http://www.spiegel.de/fotostrecke/fotostrecke-44537-3.html)
Fritz Langin näkemys kuuraketista, lienikö Herge nähnyt tämän?
Viittaan tässä aikaisempaan viestiini (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7423.msg233326.html#msg233326).
George Palin ja Irving PichelinDestination Moon (http://monstermoviemusic.blogspot.com/2009/02/destination-moon-george-pal-1950-music.html).
Timo
-
Tintti-värittäjä kuollut.
Auch. Josette Baujot, la coloriste de "Tintin", est morte à 88 ans (http://www.ladepeche.fr/article/2009/08/16/655361-Auch-Josette-Baujot-la-coloriste-de-Tintin-est-morte-a-88-ans.html)
-
Tintin au Congo on suljettu holviin. Kielletty kirja.
A Library’s Approach to Books That Offend (http://cityroom.blogs.nytimes.com/2009/08/19/a-librarys-approach-to-books-that-offend/?hp)
"The book, published 79 years ago, was moved in 2007 from the public area of the library to a back room where it is held under lock and key."
-
Hakeekohan ne munkin kappaleen sinne?
-
Hienoa, että joillakin ihmisillä on missio.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tintti+Afrikassa+-albumi+joutuu+oikeuteen+nyt+Ranskassa/1135249168452
"Tintti Afrikassa -sarjakuva-albumi yritetään kieltää Ranskassa. Kongolainen kirjanpitäjä Bienvenu Mbutu Mondondo aikoo nostaa syytteen "kolonialistisen propagandan" sekä "rasismin ja muukalaisvihan" takia. Mbutu Mondondo yritti aiemmin saada teoksen oikeusteitse kiellettyä Belgiassa, joka oli Tintin piirtäjän Hergén synnyinmaa ja Kongon siirtomaahallitsija albumin julkaisuaikaan 1931. Vaatimus ei onnistunut Belgiassa. Kaksi vuotta sitten kongolaistaustainen ruotsalaismies ryhtyi oikeustoimiin albumia vastaan, mutta ei saanut sille myyntikieltoa Ruotsissa."
-
Nuo sympaattiset kongolaiset
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/08/congo-norwegians-sentenced
-
Joo, kongolaiset on nyt tapetilla. Hyvä että heitit Vainio ton norjalaisepisodinkin tänne vaikka tietty eihän siinä mitään, yrittänyttä ei laiteta sano kongolainen.
Mielestäni saavat jokaisessa maassa omien viskaaliensa välityksellä kiellellä mitä huvittaa mutta tuollainen "Tämä on kiellettävä Ruotsissa" ja "Tämä on kiellettävä Ranskassa" toiminta nyt on vähän avutonta puuhastelua. Sen nyt ymmärtää sinänsä että voi hiukan ottaa aivoon se ihmiskuva joka afrikkalaisista (tai kongolaisista nimenomaan) esitetään Tinteissä mutta maailman sivu on tehty ja tehdään ainiaan jotakuta kansanryhmää tavalla tai toisella (myös tietty tahattomasti) loukkaavaa materiaalia. Taiteilijan vapaus on kuitenkin taiteilijan vapaus. Toki aikakin vaikuttaa. Divarit on muuten varmaan täynnä kirjojakin jotka esittävät kyseenalaisia tai suorastaan järjettömiä teorioita ja panetteluja monestakin asiasta. Ei kun kaikki vaan etsimään niitä ja laittamaan pannahakemukset vireille...
-
Tuohon tinttiin on helppo tarttua, kun se on niin suosittu ja koko ajan esillä. Saman ajan tuotoksista on 100 samanlaista ja pahempaakin jo haihtunut historian hämäriin. Jos Tintit olisivat loppuneet 1934, niin alaviitteenäpä koko sarja muistettaisiin. Mutta sitten tuli Chang Chong-jen Hergén avustajaksi ja neuvojaksi neljänteen seikkailuun ja loppu on historiaa. Eri sfääreihin mentiin lopullisesti, mutta tehtyä ei saa pyyhittyä ja onhan tuo Kongo juttu kuitenkin ajan ajatustapojen kuvaajana oikeastaan aika tarpeellinen. Kirjoihin vain valaiseva esipuhe. Vai voiko joku kuvitella muka että mokoma olisi tehty vuonna 2009? Tai edes 1945?
Timo
-
Käsiini sattui jokin aika sitten suomalainen maatiedon oppikirja 50-/60-lukujen taitteesta ja muistelen, että siinä kerrottiin neekerien olevan iloisia ja huolettomia ja pitävän tanssimisesta. Heille ei kuitenkaan voi uskoa kovin vaativia tehtäviä, koska työtä vieroksuvina ja lapsenmielisinä eivät sellaisissa onnistuisi. Että silleen...
Toisaalta poliittinen korrektius menee välillä liian pitkälle, täällä lintukodossakin, kuten Fazerin lakupätkien sensurointi osoitti. Muualla ollaan jo niin pitkällä, ettei tiedä, miten jotakin etnistä ryhmää tulisi kutsua (vrt. Amerikassa black <--> afro-american <--> african-american), etenkin, kun mikään nimitys ei tunnu kelpaavan. Tässä Tintin sensuroinnissa ollaan vähän samalla tiellä ja jos sille tielle lähdetään, niin loppua ei näy.
Taidanpa mennä ostamaan Neekerinsuukkoja, anteeksi Brunbergin pusuja...
-
Mutta sitten tuli Chang Chong-jen Hergén avustajaksi ja neuvojaksi neljänteen seikkailuun ja loppu on historiaa.
Periaatteessa jotkut japanilaiset nationalistit voisivat ryhtyä vaatimaan Sinisen Lootuksen kieltämistä.
Miten hyvin menee kaupaksi Tintti Tiibetissä Kiinassa.
Aivan varmasti jokaisesta Tintistä löytyy nokan koputtamista, mukaanlukien Castafioren korut (edistää stereotypiota romaneista tjsp.)
-
Käsiini sattui jokin aika sitten suomalainen maatiedon oppikirja 50-/60-lukujen taitteesta ja muistelen, että siinä kerrottiin neekerien olevan iloisia ja huolettomia ja pitävän tanssimisesta. Heille ei kuitenkaan voi uskoa kovin vaativia tehtäviä, koska työtä vieroksuvina ja lapsenmielisinä eivät sellaisissa onnistuisi. Että silleen...
Parempi vastaava oli kyllä erään tuttuni muutamia vuosikymmeniä vanhempi kirja jossa oli afrikkalaisia uimassa ja kuvateksti "Neekeriparvi rypee joessa"!
Toisaalta poliittinen korrektius menee välillä liian pitkälle,
Ei se historia muutu vaikka sitä kuvailevia teoksia sensuroitaisiinkin...
-
Tässä Tintin sensuroinnissa ollaan vähän samalla tiellä ja jos sille tielle lähdetään, niin loppua ei näy.
Ei Tinttiä kukaan ole sensuroimassa. Uusia painoksia otetaan koko ajan. Fantasiapeleistäkin löytyy näköispainoksena, joka tosin taitaa olla alkuperäistä vielä hienompi, upea Tintin in the Congo englanniksi (siis se mustavalkoinen). Amazonissa tarkempaa tietoa... (http://www.amazon.com/Adventures-Tintin-Congo-Reporter-Vingtieme/dp/0867199024/ref=ntt_at_ep_dpi_2)
Neekerinsuukon nimi on vaihdettu muuallakin, jopa alkuperämaassa Saksassa. Kyseessä ei ole siis suomalainen makeinen vaan vanha juutalainen herkku.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suklaasuukko
Fazerin lakritsin hahmon historia on pitkä ja sekin meille ulkoa tullut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fazerin_lakritsi
-
Tintin itsesensuurista ja räjähtävien sarvikuonojen ja rasististen karikatyyrien siloittelusta ja ziljoonista uudelleenpiirtämisistä on toki täällä Kvaakissa puhuttu paljonkin.
Mutta nämä näköispainokset ovat siis täyttä tavaraa, ja sarvikuonokin räjähtää taas!
This edition reprints on black-and-white newsprint the original 1931 version. In one scene, Tintin tells a group of African children "Today, I'm going to talk to you about your country: Belgium!" [...] the Africans are portrayed as primitive, simple-minded folk ("He doesn't look very bright," Snowy opines about their guide), and Tintin reveals a brutal side by slaughtering half the wildlife on the continent (including blowing up a rhinoceros with dynamite!) and declaring while pursuing an enemy, "Sure as my name's Tintin, I'll get rid of him once and for all."
-
Tinteistä on julkaistu semmoiset parin raamatunkokoiset (vähintään) kirjat kustakin. Siellä on luonnosta ja ties mitä triviaalia juttua. Hypistelin sellaista joskus Grand Placen päässä olevassa Tintti-putiikissa. Liian painava ja liian kallis.
-
"Tintti Afrikassa -sarjakuva-albumi yritetään kieltää Ranskassa. Kongolainen kirjanpitäjä Bienvenu Mbutu Mondondo aikoo nostaa syytteen "kolonialistisen propagandan" sekä "rasismin ja muukalaisvihan" takia. Mbutu Mondondo yritti aiemmin saada teoksen oikeusteitse kiellettyä Belgiassa, joka oli Tintin piirtäjän Hergén synnyinmaa ja Kongon siirtomaahallitsija albumin julkaisuaikaan 1931. Vaatimus ei onnistunut Belgiassa. Kaksi vuotta sitten kongolaistaustainen ruotsalaismies ryhtyi oikeustoimiin albumia vastaan, mutta ei saanut sille myyntikieltoa Ruotsissa."
Ei Tinttiä kukaan ole sensuroimassa.
Sensuuri on valtion viranomaisten suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sensuuri)
Kyllähän tuo minusta sensuurilta vaikuttaa, jos yritetään saada oikeus- eli viranomaisteitse albumi kielletyksi. Mutta voi olla, että olen väärässä, joten pahoitteluni Lurkerille, etten ole paremmin selvillä termin semantiikasta.
-
Mitenkäs on sen sisälukutaidon kanssa? Onko Ranska tosiaankin sensuroimassa Tinttiä?
Kyse on siis siitä, että eräs kongolainen aikoo nostaa syytteen. Kuka tahansa voi sellaista aikoa ja ehkä saada jopa tuomioistuimeen, mutta siitä on vielä mahdottoman pitkä matka sarjakuvateoksen kieltämiseen. Belgiassa juttu meni nurin. Ruotsissa juttu meni nurin.
Kyse on siis siitä, että Mondondo haluaa julkisuutta, jota hän saa ja jota hän käyttää ko. sarjakuvateosta vastaan. Tuskin hän itsekään odottaa, että vaatimus menisi ikinä läpi.
http://www.rfi.fr/actuen/articles/117/article_4992.asp
-
Tässä Tintin sensuroinnissa ollaan vähän samalla tiellä ja jos sille tielle lähdetään, niin loppua ei näy.
Mitenkäs on sen sisälukutaidon kanssa? Onko Ranska tosiaankin sensuroimassa Tinttiä?
Taisi sinulta jäädä myös huomaamatta tuo virkkeessä ollut jos. Saanko kysyä, mikä tuossa kirjoituksessani sinua hiersi? Vai oletko tyytyväinen vasta, kun olet saanut viimeisen sanan?
-
Tämä menee ehkä jo vähän ohi. Oliko meillä ketjua rasismista ja vastaavasta kuvastosta sarjakuvissa yleensä?
Kumppani-lehden juttu:
Rasistista lastenkulttuuria? (http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/3314)
snippettejä tekstistä:
Sirkka-lehden sivuilla seikkaili 1920-luvulla sarjakuvasankari Olli Pirteä. Hän matkusti ympäri maailmaa ilmalaivallaan, jonka nimi oli "Suomi". Olli Pirteä oli rohkea, reipas ja isänmaallinenkin, sillä hän palasi aina onnellisena takaisin kotimaahansa, jossa suuret ihmisjoukot juhlivat hänen onnistuneita retkiään.
Monet Olli Pirteän matkoista suuntautuivat Euroopan ulkopuolelle. Näiden alueiden väestöt esiintyivät sarjakuvassa sotaisina ja ihmissyöntiä harrastavina. Nokkeluutensa ansiosta suomalainen sankari pääsi aina pakoon ja selviytyi voittajana.
Suomalaiseen ja eurooppalaiseen lastenkulttuuriin on kuulunut myös joukko vitsejä ja loruja, joiden kohteena ovat olleet "neekerit" ja heidän ihonvärinsä. Sirkassa 4/1927 julkaistiin tämä vitsi: "Pikku Poju: Minäpä tiedän, miksi pikku neekeripojat ovat niin onnellisia. Äiti: No minkä tähden? Pikku Poju: Niiden äidithän eivät voi koskaan nähdä, ovatko kädet puhtaat vai likaiset."
Lastenkulttuuri kolonialismia tukemaan
Pietersen mukaan kolonialismia pyrittiin Euroopassa oikeuttamaan kuvaamalla siirtomaiden oma väestö kielteisessä valossa. Hyväksynnän saaminen siirtomaavallalle ei ollut itsestään selvää, olihan se esimerkiksi kristillisen etiikan vastaista. Kolonialismia tukevia asenteita on nähtävissä myös länsimaisessa populaarikulttuurissa ja tieteessä. Lastenkulttuuriinkin ovat lasten ohella törmänneet aina myös aikuiset.
Timo
-
Oliko meillä ketjua rasismista ja vastaavasta kuvastosta sarjakuvissa yleensä?
Muistelisin että jotain vastaavan tyyppistä ketjua löytyi Sekalaisista. Tai sitten aihe on muuten vain ollut kohtuu usein esillä. Haulla ja pikaisella selauksella ei moista löytynyt.
Minusta tuo "Iik! Patukassani on neekeri!" ilmiö on ollut aina vähän kaksmoralistista.
Rasismia poistetaan kyllä, ettei vaan ketään loukata, ja maailmanrauha säilyisi.
Ei tässä mitään, en ole rasisti, ja eipä tuossa minunkaan elämä muutu, vaikka läjä tuommoisia "neekerin suukko" kaltaisia termejä/nimikkeitä karsittaisiinkin yleiskielestä ja lasten silmistä.
Mutta missä on sitten huume, alkoholi ja seksi viittaus karsinta?
Ei se mitään, jos Milo vetää päänsä täyteen tai huumaantuu, kunhan ei vain tummaihoisia hauku siinä örveltäessään!
Toisaalta, veikkaanpa silti että kun pääsemme vuoteen 2020, ei Tinteistä saa enää mitään tolkkua, kun joka pirun asia on pitänyt sensuroida, ja osa on jo kielletty kokonaan.
-
Toisaalta, veikkaanpa silti että kun pääsemme vuoteen 2020, ei Tinteistä saa enää mitään tolkkua, kun joka pirun asia on pitänyt sensuroida, ja osa on jo kielletty kokonaan.
CCA tekee paluun entistä tiukempana.
-
Mistä ihmeestä te puhutte? Onko maailmassa konservatiivisempaa ja vähemmän "vaarallista" sarjakuvaa kuin Tintti?
http://tintti.com/
-
Mistä ihmeestä te puhutte? Onko maailmassa konservatiivisempaa ja vähemmän "vaarallista" sarjakuvaa kuin Tintti?
On varmaan mutta juuri nyt ei tule yhtään mieleen.
-
Kun tässä ketjussa on keskustelu kääntynyt päivittelevään suuntaan, niin lainattakoon Jukka Hankamäen päivittelyä blogimerkinnästä Ennen oli kaikki paremmin (http://jukkahankamaki.blogspot.com/2009/09/ennen-kaikki-oli-paremmin.html):
16. Tilanne: Neljäsluokkalainen Jaakko lukee Tintin sarjakuvaa ja löytää sieltä kapteeni Haddockin kirouksia, joita hän soveltaa kouluaineeseensa.
1970 – Opettaja Rauno kiittää Jaakkoa luovuudesta ja pitää häntä rempseänä luokan ilopillerinä.
2009 – Opettaja Eeva takavarikoi Jaakon aineen eikä palauta sitä vaan pitää puhuttelun Jaakolle ja hänen vanhemmilleen. Eeva ottaa yhteyttä kirjastolaitokseen, kustantamoon, Suomen Kustannusyhdistykseen ja elokuvatarkastamoon sekä lähettää valokopion Jaakon kouluaineesta tasa-arvovaltuutetulle ja vähemmistövaltuutetulle. Tintin sarjakuvat ja piirretyt elokuvat kielletään rasistisina ja lapsille haitallisina yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen kanssa. Televisiokanavat velvoitetaan varustamaan Aku Ankka -piirrosfilmit K-18-merkinnällä.
-
Otavan uutta Farrin teosta Tintti & Co on tullut selailtua jo tovi. Jotenkin se ei vakuuta. Paljon isoja kuvia ja jokseenkin harvaa tekstiä. Suurikokoinen henkilögalleria tämähän on. Heikki Kaukorannalle kuitenkin pisteet kotiin käännöksestä ja etenkin strumffien oikein nimeämisestä. Se lämmitti vanhan mieltä!
-
Hienoa, että joillakin ihmisillä on missio.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tintti+Afrikassa+-albumi+joutuu+oikeuteen+nyt+Ranskassa/1135249168452
"Tintti Afrikassa -sarjakuva-albumi yritetään kieltää Ranskassa. Kongolainen kirjanpitäjä Bienvenu Mbutu Mondondo aikoo nostaa syytteen "kolonialistisen propagandan" sekä "rasismin ja muukalaisvihan" takia. Mbutu Mondondo yritti aiemmin saada teoksen oikeusteitse kiellettyä Belgiassa, joka oli Tintin piirtäjän Hergén synnyinmaa ja Kongon siirtomaahallitsija albumin julkaisuaikaan 1931. Vaatimus ei onnistunut Belgiassa. Kaksi vuotta sitten kongolaistaustainen ruotsalaismies ryhtyi oikeustoimiin albumia vastaan, mutta ei saanut sille myyntikieltoa Ruotsissa."
Taitaapi tämä olla Bienvenu Mbutu Mondondon ihan yksityinen missio koska en muista kuulleeni että Kongon viranomaiset olisivat mitenkään erityisen kiusaantuneita Hergén hengentuotteista. Tiettävästi Tinttiä ei ole koskaan sensuroitu Zairessa/Kongossa maan itsenäistymisen jälkeen. Tietysti suhtautuminen on vaihdellut ajan saatossa ja poliittisten valtasuhteiden mukaan mutta ainakin 2001 Belgia ja Kongo juhlistivat yhteisesti Tintin au Congo -albumia parillakin aiheeseen liittyvällä postimerkillä ja erikoisleimalla.
Ja löytyypä maasta mm. anniskelupaikka nimeltä Chez Tintin (http://www.geckogo.com/Dining/Democratic-Republic-of-the-Congo/Kinshasa-Region/Kinshasa-1/Chez-Tintin/).
Ettei vain olisi niin että (hiljainen?) enemmistö kongolaisista onkin jopa hieman ylpeä siitä että maailmankuulun reportterin seikkailut sijoittuvat myös heidän kotimaahansa. Harry Thompsonin mukaan Tintin au Congo myi Belgian Kongo/Zaire/Kongossa paremmin kuin missään muualla.
Vähintäinkin suhtautuminen lienee ristiriitaista:
http://www.nytimes.com/1999/01/08/world/kinshasa-journal-tintin-at-70-colonialism-s-comic-book-puppet.html?pagewanted=1
Kun aikakauslehti Zaïre teki tutkimuksen 1969 mitä 7 - 77 vuotiaat tuumivat Tintistä niin toimituksen mukaan tätä pidettiin jopa kansallisena sankarina ja niin lehti päätti viihdyttää lukijoitaan ko. jatkosarjalla.
Vaikka sarjan kaikki hahmot ovat karikatyyrejä niin toki Tintti Afrikassa kuvaa kongolaiset liioitellun stereotyyppisesti. Lisäksi samanlaista (ja kärjistetympääkin) mustien kuvausta löytyy Veikko, Tette ja Jykke -albumeista. Joten Hergén varhaista käsitystä mustista afrikkalaisista voi pitää ainakin naiivin lapsellisena ja erityisesti Kongon verisen historian muistaen ehkä jopa tuomittavanakin.
Mutta kuten Nancy Rose Hunt (http://www.lsa.umich.edu/history/facstaff/facultydetail.asp?ID=78) toteaa Kongossa albumista on tullut postkolonialistinen vitsi. Vanhemmat ostavat albumia lapsilleen näyttäkseen miten heidän lapsuudessaan eurooppalaiset siirtomaaisännät näkivät kongolaiset. Heille albumi symboloi enemmän Belgialaisten käsitysten typeryyttä kuin mitään muuta. Tintti Afrikassa -albumin ja vaikka Tarzan -elokuvien postkolonialistinen tulkintatapa on ilmeisen vieras länsimaalaisille, mutta ilmeisesti se ei poista lukijoiden mahdollisuutta samaistua tarinoiden henkilöhahmoihin mikä selittänee muidenkin Tintti -albumien suosion niin Kongossa kuin muissakin entisissä siirtomaissa, kuten esim. Intiassa. *
Näiden lapsellisuuksien takia tuskin kukaan Tintti-fani pitää vakavissaan Tintti Afrikassa -albumia sarjan parhaana - mutta sen kieltämisen yrittäminen on mahdollisesti jopa vieläkin lapsellisempaa ja aikomus toimii jopa itseään vastaan sillä joka kohun jälkeen albumin myynti on vain kasvanut.
Kongolaisena Mondondo tietysti tietää kaiken edellämainitun mutta siitä huolimatta hän toteuttaa missiotaan. Noh, on tietysti ihan hyvä että sarjakuviin suhtaudutaan vakavasti ja että niistä keskustellaan.
Joten: Tervetuloa, Bienvenu, Suomen Sekametsiin testaamaan josko kielto onnistuisi täällä.
* (Lähde: Images and empires: visuality in colonial and postcolonial Africa
By Paul Stuart Landau, Deborah D. Kaspin, University of California Press. 2002)
-
Vähintäinkin suhtautuminen lienee ristiriitaista:
http://www.nytimes.com/1999/01/08/world/kinshasa-journal-tintin-at-70-colonialism-s-comic-book-puppet.html?pagewanted=1
Mutta kuten Nancy Rose Hunt (http://www.lsa.umich.edu/history/facstaff/facultydetail.asp?ID=78) toteaa Kongossa albumista on tullut postkolonialistinen vitsi. Vanhemmat ostavat albumia lapsilleen näyttäkseen miten heidän lapsuudessaan eurooppalaiset siirtomaaisännät näkivät kongolaiset. Heille albumi symboloi enemmän Belgialaisten käsitysten typeryyttä kuin mitään muuta.
Tällaisen näkemyksen ja tulkinnan soisi yleistyvän myös Suomessa. Laajennettuna tietysti siten, että Belgialaisten typärät näkemykset ymmärretään tarkoittavan eurooppalaisten typeriä käsityksiä afrikkalaisista. Suomen koululaitos on vielä toisen maailmansodan jälkeenkin esittänyt totena kolonialistisia ennakkoluuloja. Tämän historian kieltäminen rasistisena olisi hölmöä. Ne jotka eivät opi mitään historiasta, ovat tuomittuja toistamaan menneisyyden virheet.
-
Tintti-museo ei ole pöllömpi paikka. Kävin siellä toissapäivänä.
Sisällä ei saanut kuvata. :(
Afrikka-museoon en mennyt sisälle. Pihalla vain pällistelin hienoja elefanttipatsaita.
-
Yle Teema esittää (uusintana ?) rankan kaksiosaisen dokumenttisarjan Kuningas Leopoldin haamu, jossa tutustutaan Belgian Kongon veriseen kolonialistiseen historiaan. Tintti-fanien kannattaa katsoa myös, vaikka ensimmäinen osa esitettiin jo. Tulee torstana ja perjantaina.
http://yle.fi/teema/dokumentit/historiadokumentti/id15591.html
-
Kuningas Leopoldin haamu löytyy myös kirjana (http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513128500).
-
Jos joskus käyn Belgiassa, pitääpä kipaista tuliaisiksi satsi pieniä suklaakäsiä.
-
Suosittelen tutustumista Gare du midin ympäristöön.
Siellä on mukavan etninen meininki, melkein kuin olisi Kongossa. ;)
-
"Asiantuntevaa" uutisointia eräästä sanomalehtisarjakuvasta:
The movie is based on the French newspaper comic strip created by Belgain artist Hergé (who's real name was George Remi). The comic strip first appeared in the Belgian newspaper Le Vingtieme Siecle in 1929, and ran until the artists death in 1983.
(...)
It's hard to say if an obscure property such as Tintin will do well in the United States, even with Speilberg and Jackson behind the project
Examiner.com (http://www.examiner.com/x-20565-NY-Science-Fiction-Examiner~y2009m9d30-Speilberg-Takes-On-Tintin)
Toimittaja ei todellakaan tiedä Tintistä yhtään mittään, sen verran obscure property Tintti Yhdysvalloissa on.
-
Oli pakko vähän näpäyttää kirjoittajaa... hihi. Eli pistin kommentin.
Timo
-
Toimittaja ei todellakaan tiedä Tintistä yhtään mittään, sen verran obscure property Tintti Yhdysvalloissa on.
Hm.. Onko Tintti Amerikassa - albumia ikinä nähty Yhdysvalloissa?
-
Hm.. Onko Tintti Amerikassa - albumia ikinä nähty Yhdysvalloissa?
http://www.tintinologist.org/guides/books/03america.html mukaan ei.
-
Päivän Hesarissa on Sirpa Pääkkösen hyvä useamman palstan artikkeli (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11726.msg275735.html#msg275735) "Tintti seikkailee uudessa museossa" Louvain-La-Neuve:n Hergé -museosta. Jos on aikeita museossa vierailla niin juttu kannattanee lukea.
-
Näinpä nyt kirjakaupassa uuden Tintti & Co -teoksen. Näkyy perustuvan Farrin 12-osaiseen kirjasarjaan, jonka brittein Egmont pari vuotta sitten julkaisi. Kussakin 44-sivuisessa osassa käsiteltiin yhtä seikkailujen hahmoa runsaan kuvituksen kera. "Uutta" kirjasarjassa olivat käsittääkseni sekalaiset hahmoista tehdyt luonnokset.
Ihan mukavia pieniä lukuhetkiä, nostivat joitakin yksityiskohtia mietittäviksi. Mm. sellaisen, että Hergé olisi katunut jälkeenpäin Tintin vaatettamista farkkuihin Picaroissa. Golffarilinja olisi pitänyt pitää loppuun asti.
Severille kiitos Nancy Rose Huntin esille nostamisesta ja keskustelun raiteilleen palauttamisesta.
t. Reijo
-
Hergé olisi katunut jälkeenpäin Tintin vaatettamista farkkuihin Picaroissa. Golffarilinja olisi pitänyt pitää loppuun asti.
Ja Picaroissa heti kättelyssä mopoilemassa Moulinsartin maisemissa rauhanmerkin kanssa. Vähän niinku eläkepäivien meininkiä, kato.
-
Eikös last gasp ole amerikkalainen kustantamo:
http://www.lastgasp.com/d/24437/ (http://www.lastgasp.com/d/24437/)
-
On Amerikka-seikkailu Yhdysvalloissa julkaistu, toi Tintinologist enempi Brittiläiseen kansainyhteisöön nojautuu. Vuoden 1973 versio (katso ketjua taaksepäin) seikkailusta on nimenomaan yhdysvaltaisen kustantajan (Little, Brown Co.) pyytämä. Peeters Tintin juhlakirjassa kertoo, että "ulkomaiset kustantajat" olisivat toivoneet albumista pois myös alkuperäisasukkaiden pistimillä poisajamisen, mutta siihen H. ei suostunut.
On Amerikka-seikkailusta ihan hiljankin Amerikoissa painoksia otettu, ainakin osana hinnakkaita keräilijäbokseja.
-
Tämä kuva on jo pidemmän aikaa pitänyt tänne laittaa, oululaisen Cafe Miloun kyltti. Tuttu koira siinä tekijänoikeustahra selässään.
Kapakilla ei enää vuosiin ole sarjakuvien kanssa tekemistä.
-
Tämä kuva on jo pidemmän aikaa pitänyt tänne laittaa, oululaisen Cafe Miloun kyltti.
Cafe Milou oli aikanaan hyvinkin mukava paikka aika laajoine sarjakuvakokoelmineen ja Tintti-aiheisine tauluineen päivineen. Opiskeluaikaan tuolla tuli istuttua niin eksän kera (päästiin muistaakseni kanta-asiakasiltamiin) kuin pelattua shakkia ja juotua olutta kavereiden kanssa. Mietittiin jo silloin, että mahtaakohan Moulinsart olla tietoinen tästä ja että miten paljon ns. tekijänoikeustahralla olisi ollut merkitystä siinä tapauksessa jos perikunta olisi lähtenyt asiasta kinaamaan.
En ole vuosiin käynyt Miloussa, mutta huhut kertovat että nykyisellään se on kai taantunut aika lailla lähiöräkälän tasolle.
-
En ole vuosiin käynyt Miloussa, mutta huhut kertovat että nykyisellään se on kai taantunut aika lailla lähiöräkälän tasolle.
Toissa keväänä oli asiaa Ouluun ja suuntasin innoissani Milouhin, josta olin kuullut juttua joskus vuosia aiemmin. Pettymys oli melkoinen. Lähiöräkälähän se nimenomaisesti oli, eikä sarjakuvista tietoakaan.
-
Radiota mainostan:
Lokakuun Lukupiirissä René Goscinnyn ja Albert Uderzon Asterix sekä Hergén Tintti
: Lukupiiri
Lauantaina 17.10.2009 klo 19.03 - 22.00
Kuuntelijoiden kanssa ovat keskustelemassa teatterimies Juha Hurme ja toimittaja Tarleena Sammalkorpi. Vieraana sarjakuvapiirtäjä Anssi Rauhala. Puheluita otetaan vastaan klo 19.03 alkaen numerossa (09) 144 800.
Lukupiirin sivu (http://www.yleradio1.fi/kulttuuri/lukupiiri/id22080.shtml)
-
Tämä soi nyt par'aikaa radiossa!
-
Joku jaksaa vielä kysyä "onko se taidetta" -kysymyksen. Hohhoijaa. Nojaa.
Timo
-
Ensimmäinen tunti oli semmoista lämmittelyä. Viimeisen tunnin aikana äyty keskustelu miellytti minua kovastikin.
Paitsi se Yle toimittaja-nainen! Hän puhui koko ajan soittajien puheiden päälle.
Olisi antanut soittajien esittää asiansa. Onneksi yksi soittaja ei antanut ämmän kukkoilla, vaan jatkoi sanottavansa loppuun asti.
Kukaan Kvaakista ei tainnut päästä läpi ohjelmaan?
-
Taustatyö oli myös ilmeisesti ollut aika vähäistä sekä tuomittajilta että "asiantuntijoilta", kun edes Tintin julkaisuhistoriaa Suomessa ei oltu jaksettu googlettaa. Suosikkisoittajani oli mummo, joka muisti joskus lukeneensa jotain sarjakuvia.
-
Paitsi se Yle toimittaja-nainen! Hän puhui koko ajan soittajien puheiden päälle.
Yleensäkin toimittajien taustatyön tekeminen oli lepsua. "Lehti lähetti Hergen Amerikkaan"... BS.
Ja onhan Tintin esiintyminen Uuden Kuvalehden radioliitteessä mainittu jo Sarjainfossa.
Timo
-
franquin.orgissa pohditaan nyt rasismia ja Franquinia.
http://franquin.org/forum/viewtopic.php?t=3547
-
Taustatyö oli myös ilmeisesti ollut aika vähäistä sekä tuomittajilta että "asiantuntijoilta"
Ei siellä ollut asiantuntijoita, pelkkä vieras. Olisitpa soittanut lähetykseen, niin olisi saatu selvyys Tintin suomenkieliseen julkaisuhistoriaankin.
-
Hello !
I'am really interested to buy Mustan dullan maa ans Seitsemän kristallipulloa or good copies.
If it's OK for you, thanks you to write your answer to p.genton@bluewin.ch
best regards
philippe
Tänään poikkesin kotimatkalla antikvariaatissa (nimi tarkoituksella jätetty pois) ja siellä oli laarissa tavallisten Tintti-albumien seassa kaikkiaan 3 piraattia.
Mustan dullan maa ja Seitsemän kristallipulloa maksoivat 100 euroa kipale! Tiltti Pariisissa sentään "vain" 20 euroa.
Onko muuten kyseisten "albumien" jälleenmyyntikään laillista? Kävisikö virkavalta vihjeen saatuaan takavarikoimassa kyseiset tuotteet?
-
Tukholman Serieteketissä sitä on aina kaikkea kivaa (http://kulturhuset.stockholm.se/default.asp?id=3191&domain=http%3A%2F%2Fwww.kulturhuset.stockholm.se%2F&url=default.asp%3Fid%3D30837)
-
Tukholman Serieteketissä sitä on aina kaikkea kivaa (http://kulturhuset.stockholm.se/default.asp?id=3191&domain=http%3A%2F%2Fwww.kulturhuset.stockholm.se%2F&url=default.asp%3Fid%3D30837)
Tuo pitäisi tehdä täälläkin.
-
Suomessa tieteen laatu heikkenee, mutta maailmalla siitä pidetään huolta. Stanford University Press julkaisee klassista Tintti-tutkimusta englannin kielellä:
Jean-Marie Apostolidès:
The Metamorphoses of Tintin
or Tintin for Adults (http://www.sup.org/book.cgi?id=16709)
Alkujaan teos on vuodelta 1984, saattaa osin olla jo aika tuosta ohi ajanut. Mutta luetaan ensin, poljetaan vasta sitten.
-
Salaperäisessä tähdessä kapteeni Haddock törmää (kirjaimellisesti) vanhaan tuttavaansa kapteeni Chesteriin. Ennen kuin ystävykset paiskaavat kättä, käydään läpi omituinen uhkaava rituaali, jossa mm. toistellaan sanoja Fidzi Fidzi Fidzi, Buldu Buldu Buldu ja Ajja Ajja Ajjajjaa (nämä ulkomuistista, en nyt alkanut nysvätä albumia esille).
Onko kellään tietoa, mitä tuolla tarkoitetaan, ja onko sillä joku tosielämän esikuva, kuten Asterixin Korsika-albumin vieni vieni vienillä? Nettihaulla löysin hokeman lähinnä jonkun tyypin foorumisignaturesta, eikä Michael Farrin Tintti Tarinoiden todelliset taustat -kirjakaan (sen jaksoin kaivaa esille) maininnut kapteenien kukkoilusta mitään.
-
NY Timesissa arvostellaan Hergén elämäkertaa The Man Who Created Tintin. Schulziin verrataan, hauska töittensä kautta, epistä muuten elämässään.
http://www.nytimes.com/2009/12/23/books/23book.html
- In this, too — the depressions, the religious questioning, the relatively happy second marriage — he resembles Charles Schulz, and like Schulz he enjoyed a late mellowing. In the 1960s, with most of his best work behind him, he openly admired, among other cartoonists, Johnny Hart and even R. Crumb, whose sexual frankness didn’t put him off at all.
-
Eihän Schulzikaan Crumbia väheksynyt, päin vastoin oli harmissaan kun Ropert-seta ei tullut juttelemaan hänen kanssaan jossain konventissa vaan vilisti karkuun. "He thinks I'm some goody-two-shoes..."
Andy Warhol puolestaan teki Hergén muotokuvan... todella harmi, ettei 'Aakkostaide' koskaan saanut lopullista muotoaan, siitä olisi voinut tulla aika hurjakin opus.
-
Tintti-aiheisessa Jyskebank-tv:n videossa (http://en.jyskebank.tv/012611464201412/tintin_connoisseurs_and_milliondollar_art) käydään Belgian sarjakuvakeskuksessa ja Herge-museossa ihan sisällä.
Timo
-
Hesari kertoi tänään (30.12): "Brysselin kauppaoikeus joutuu päättämään, pitääkö Tintin au Congo -kirjan myynti kieltää. Brysselin keskustassa lähellä Grande Placea sijaitsee Tintti-kauppa, jossa Kongo-kirjaa ei joulun aikaan näkynyt."
Jutusta ei oikein saanut selkoa siitä, koskisiko myyntikielto vain sitä vanhaa mustavalkoista versiota vaiko myös sitä siloteltua väriversiota. Kuvitus oli siitä mv-versiosta.
-
Millainen taho on tämä Brysselin kauppaoikeus ja onko sillä oikeasti juridinen oikeus kieltää mitä tahansa kirjoja ja julkaisuja, ts. puuttua sanan- ja ilmaisunvapauteen?
-
Tintistä ei kannata tehdä kirjaa, tutkimusta eikä mitään semmosta, ei ainakaan kuvia käyttäen, voipi tulla kalliiksi ja joudut vararikkoon:
Thanks to Boing Boing picking up a two month old article in the Daily Telegraph, Moulinsart’s persecution of Tintin fan Bob Garcia has become a hot topic.
Bob Garcia published two short books about Tintin that included copyrighted images that Mr Garcia used under the concept of Fair Dealing / Use. Moulinsart sued and initially lost, the judge upheld Garcia’s claim that the use of these copyrighted works was acceptable academic practice. However, Moulinsart appealed, Garcia lost and was presented with a £35,000 bill.
Unable to pay the bill and facing bankruptcy, Bob Garcia hoped to make some accommodation with Moulinsart and at first it look promising with Moulinsart making a statement on the situation. “We had the intention to find a solution. It is now discussed between lawyers”. According to Garcia, Moulinsart’s lawyers have never made any attempt at contact.
Since then the bills have continued to pile up for Mr Garcia. Just before Christmas he received a bill for €8000 from his lawyers.
To get a taste of Bob’s work, watch this short video of him being interviewed about the book. It is worth watching even if you don’t speak French, just to see the sort of images that Moulinsart think are a breach of copyright.
Lähde (http://tintinology.poosk.com/2010/01/12/bob-garcia-victim-of-moulinsart/) Siellä on myös tuo mainittu video.
Timo
-
Hergé on kuollut, mutta hänen viimeinen tarinansa on piirretty ja käännettykin suomeksi ja julkaistu netissä, sen voi lukea täältä:
http://www.aakkosweb.cjb.net/ (http://www.aakkosweb.cjb.net/)
Mahtaakohan olla tietoa, vieläkö tätä Aakkostaiteen versiota jostain löytyy?
Latasin nuo sivut joskus jonkinlaisena pakettina koneelleni, mutta ovat näköjään päässeet aikojen saatossa hukkumaan.
-
Mahtaakohan olla tietoa, vieläkö tätä Aakkostaiteen versiota jostain löytyy?
Latasin nuo sivut joskus jonkinlaisena pakettina koneelleni, mutta ovat näköjään päässeet aikojen saatossa hukkumaan.
Suomalaisesta löytyy ainakin kaksi eri laitosta.
http://www.suomalainen.com/sk/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=4235526&ISBN=951120744X&backURL=http%3A%2F%2Fwww.suomalainen.com%2Fsk%2Fservlets%2FProductServlet%3Faction%3Dquicksearch%26x%3D0%26y%3D0%26info%3Dtintti
http://www.suomalainen.com/sk/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=4414298&ISBN=9789511227861&backURL=http%3A%2F%2Fwww.suomalainen.com%2Fsk%2Fservlets%2FProductServlet%3Faction%3Dquicksearch%26x%3D0%26y%3D0%26info%3Dtintti
-
Teukka kaipasi varmaankin tätä Rodierin loppuun asti piirtämää piraattiversiota. Kyllä se jostain netistä löytyy.
Timo
-
Muulinsarvi (http://www.tintin.com/en/#/journal/journal.swf?newsid=418) on vastannut saamaansa kritiikkiin Garcian tapauksessa:
We have total respect for authors! If the author of a book about Tintin wants to illustrate it with pictures or photos taken from the work or life of Hergé, then it is only normal that we ask to read the manuscript first. This is also simply a basic freedom. If a book is lacking quality or is intentionally negative, it is quite normal for us to feel that we shouldn't allow the reproduction of frames taken from Hergé's books, or drawings the author realised: if we were to allow the use of such images, we would give the impression of supporting the work in question. On most occasions, things don't go so far. It is worth noting that it is always possible to write books and papers about Tintin without using illustrations: although we may not share the views of the author, Moulinsart is never opposed to this type of work.
Kursivoinnit minun. Siis varmemmaksi vakuudeksi: tuollaiset eivät ole normaaleja käytäntöjä.
Pistinpä merkille tuon lukemisen jälkeen kaksi erilaista tarinaa "Haddock" nimen synnystä. Vuonna 2004 Tintin at Sea -näyttelyluettelossa (Yves Horeau, englanniksi 2004, käännös Michael Farr) nimen juontuvan suositusta ranskalaiselokuvasta Le capitaine Craddock vuodelta 1931 - Haddock Kultasaksisessa ravussa laulaa Horeaun mukaan tunnistettavasti musikaalikomedia Craddockin lauluja (Youtubessa on pätkiä).
Farr myöhemmässä Captain Haddock -kirjassaan (Egmont 2007, suomeksi osana Tintti & co -teosta, Otava 2009), että nimen innoittajana olisi ollut Germaine-vaimon valmistama kala-ateria ("se on koljaa, englanniksi haddockia").
(...)
Tinteistä ja Kapteeni Haddockista blogiin olen useamman kirjoituksen viime viikkoina tehnyt:
* Kapteeni Archibald Haddockin nimien synty (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/02/kapteeni-archibald-haddockin-nimien.html)
* Ladottu Ottokarin valtikka (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/02/ladottu-ottokarin-valtikka.html)
* Kapteeni Haddockin piippu (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/02/kapteeni-haddockin-piippu.html)
-
Pistinpä merkille tuon lukemisen jälkeen kaksi erilaista tarinaa "Haddock" nimen synnystä. Vuonna 2004 Tintin at Sea -näyttelyluettelossa (Yves Horeau, englanniksi 2004, käännös Michael Farr) nimen juontuvan suositusta ranskalaiselokuvasta Le capitaine Craddock vuodelta 1931 - Haddock Kultasaksisessa ravussa laulaa Horeaun mukaan tunnistettavasti musikaalikomedia Craddockin lauluja (Youtubessa on pätkiä).
Kiitokset mielenkiintoisista blogiartikkeleista.
Tuo Craddoc sai kellot soimaan komentosillalla, kun siinä oli jotain tuttua....
Englantilainen Amiraali Sir Cristopher Cradock (siis yhdellä d:llä), tuhoutui lippulaivoineen (Good Hope) ensimmäisessä maailmansodassa, melkoisen tunnetussa Coronelin meritaistelussa Chilen rannikolla.
Tuolla "Craddoc teorialla" on siis ainakin useampi merellinen esikuva......
-
Aakkostaide löytyy netistä englanniksi ja ranskaksi sellaisesta paikasta kuin *********. Samoin Farrin Complete Companion to Tintin. Sekä 'Tintti-pastisseja'. (Ylläpidolle terveisiä: ******** *** ei ole laiton latauspaikka, vaan noudattaa vallitsevaa lainsäädäntöä isäntämaassaan. Sillä on miljoonia käyttäjiä. Ladatut kohteet joiden ilmoitetaan rikkovan tekijänoikeuksia tullaan saitin sääntöjen mukaisesti poistamaan.)
Voi kyllä se on laiton latauspaikka, yrittipä sitä perustella minkä tahansa sumean piraattilogiikan mukaan, eikä täällä noita linkkejä katsella nyt eikä jatkossa. / Ylläpito
-
Tuolla "Craddoc teorialla" on siis ainakin useampi merellinen esikuva......
Hyvä havainto. Hergé on taistelun aikoihin ollut seitsenvuotias naskali, joten siitäkin on varmaan jotain mieleen jäänyt.
-
Pistinpä merkille tuon lukemisen jälkeen kaksi erilaista tarinaa "Haddock" nimen synnystä. Vuonna 2004 Tintin at Sea -näyttelyluettelossa (Yves Horeau, englanniksi 2004, käännös Michael Farr) nimen juontuvan suositusta ranskalaiselokuvasta Le capitaine Craddock vuodelta 1931 - Haddock Kultasaksisessa ravussa laulaa Horeaun mukaan tunnistettavasti musikaalikomedia Craddockin lauluja (Youtubessa on pätkiä).
Farr myöhemmässä Captain Haddock -kirjassaan (Egmont 2007, suomeksi osana
Voisiko olla niin että tässä on taustaa hieman manipuloitu. Eihän Moulinsartin intressisä ole varmaankaan antaa sellaista kuvaa että Herge olisi "varastanut" ideoita muilta? (Koska siellä ollaan niin tarkkoja Hergen töiden ja ideoidan lainaamisesta.) Itse olen ainakin ollut havaitsevinani muutamankin tälläisen elokuvakohtauksista varastetun idean.
-
Voisiko olla niin että tässä on taustaa hieman manipuloitu.
Sellainen kävi mielessä.
Eihän vaikutteiden ottamisessa mitään pahaa ole, ja luulisi Moulinsartin intressissä olevan tarjota lukijoille uusia näkökulmia että kauppa kävisi.
-
Motus et bouche cousue: Tintti sylttytehtaassa, eli mistä Hergé muikeni kuin vaari
"Jules Verne - néant."
Näin ykskantaan vastasi Hergé kerran kun häneltä kyseltiin lapsuudessaan lukemistaan kirjoista. Vaikka hän kiistikin että olisi lukenut Verneä lainkaan, teoksen 'Tintin chez Jules Verne' (1998, kustantajana Lefrancq) tekijät Jean-Paul Tomasi ja Michel Deligne osoittavat lukuisia yhtäläisyyksiä Hergén ja Vernen tuotannon välillä, niin paljon että niitä ei voida enää pitää pelkkinä yhteensattumina. Kyseessä ilmeisestikin olisi huomattava lähde, eikä pelkästään monille aiheille ja tapahtumille, vaan jopa Tintin seikkailujen perushahmoille: itse poikamaisen reportterin lemmikkikoirineen ja kapteeneineen päivineen väitetään olevan peräisin L'Ile Mysterieuse/ Salaperäinen saari - kirjasta, ja Dupont et Dupond olisi puolestaan poimittu eräästä Vernen vähemmän tunnetusta teoksesta. Monien piirrosten lähteenäkin kerrotaan käytetyn vuonna 1906 Voyages Extraordinaires -nimisenä ilmestyneitä Vernen koottuja teoksia.
(Independentin artikkeli, josta itse lainasin tiedot:http://www.independent.co.uk/news/tintin-70th-birthday-shock-herge-stole-him-from-jules-verne-1075858.html (http://www.independent.co.uk/news/tintin-70th-birthday-shock-herge-stole-him-from-jules-verne-1075858.html))
En ota asiaa esille tuomitsevaan sävyyn. Hergé on aiemminkin myöntänyt lainanneensa paljon. Hänen kerrotaan olleen huono keksimään alkuideoita, mutta hyvä niiden edelleen kehittelyssä. Tintin seikkailujen luominen on mainio saavutus, joka seisoo omilla jaloillaan, kaikilla taiteilijoilla on omat vaikutteensa joltakin taholta. Muistamme tältä saralta hyvin vaikkapa Barksin ja National Geographic -julkaisun.
Olisikohan kukaan sattumoisin tullut lukeneeksi kyseistä teosta? Lukisin sen itse mielelläni, jos saisin käsiini. (Ehkä pitää Amazonin Ranskan kaupasta hankkia, kun tulee muutakin asiaa sinne. Laitan tätä koskevan ilmoituksen kuitenkin divari-osioon, jos jollakulla olisi myydä, mikä taitaa tosin olla epätodennäköistä, harvat tässä maassa tuntuvat ranskaksi lukevan).
Itse huomasin yhtäläisyyksiä vajaa kymmenen vuotta sitten, kun lueskelin/selailin uudelleen Vernen 'Kapteeni Grantia etsimässä', joka oli lapsuuden peruina hyllyssäni. Nyt sitten googlasin 'Tintin...Verne', kun asia juolahti uudelleen mieleeni. Seuraavat seikat panin merkille tuolloin aiemmin pelkästään tuosta kirjasta (sen tyhjille sivuille tekemieni
muistiinpanojen perusteella):
* Kirjan alussa pulloposti löytyy hain vatsasta: 'Rakham Punaisen aarteessa' (s.46) hai hyökkää merenpohjassa sukeltavan Tintin kimppuun, ja nielaisee pullon jolla tämä puolustautui; 'Seikkailussa Punaisella merellä' hai nielaisee sukeltajalta putoavan räjähteen, joka laukeaa sen vatsassa vähän matkan päässä (kummallinen viehtymys muuten räjähtäviin eläimiin, eikö Afrikan seikkailussa norsukin saanut kyytiä tähän malliin...)
* Pullopostin kolmella eri kielellä kirjoitettua viestiä ovat osin tuhoutuneet, niitä joudutaan tulkitsemaan yhdistelemällä papereita keskenään: 'Yksisarvisen salaisuudessa' pienoislaivojen mastoihin piilotetut kolme pergamenttia täydentävät toisiaan, kun niitä tarkastellaan valoa vasten.
* Lainaus kirjan kolmannesta luvusta: "Malcolmin linna oli Skotlannin Ylämaiden uljaimpia.(...) sen graniittimuureja huuhtelivat LOCH LOMOND -järven kirkkaat vedet.": ei kaivanne selityksiä...
* Erittäin hajamielinen maantieteen professori Paganel, joka eksyy väärään laivaan ja joutuu toiselle mantereella kuin aikoi : paitsi tietenkin Tuhatkauno-tyyppinen hahmo, tulee myös mieleen Dupont et Dupond jotka joutuvat erehdyksessä mukaan kuumatkalle (pitkä matka loppusatamaan asti jolta ei kesken pääse pois)
* Andeilla kondorikotka sieppaa pojan, ja epäröidään uskalletaanko ampua ettei osuta poikaan: samoin 'Auringontemppelissä' kondori nappaa Miloun
* Haaksirikkoisia erehdytään etsimään väärästä paikasta: 'Rakham Punaisen aarteessa' aarre löytyy muualta kuin sitä aluksi etsittiin
* kadonneen etsintä: 'Tintti Tiibetissä' (mutta varmaan monen kirjan aihe...)
Olisi kiinnostavaa saada tietää Vernen tuotantoa paremmin tuntevilta, jos löytyisi lisää vastaavia tapauksia (siis sikäli kuin kukaan ei ole 'Tintin chez Jules Verne'-teosta sattunut lukemaan.)
Salaperäisestä saaresta on julkaistu suomeksi kaksi selvästi toisistaan eroavaa käännöstä. Otavan lyhennetty laitos on yksinkertaisesti nimeltään Salaperäinen saari, kun taas Kariston täydellisempi käännös on julkaistu neljän niteen sarjana
nimillä Haaksirikkoiset ilmapurjehtijat, Saareen heitetty, Kaksi vuotta saarella ja Saaren salaisuus. (Lähde: Wikipedia)
'Salaperäinen saari' löytyy englanniksi ja ranskaksi netistä Gutenberg-projektin versiona, jos sattuisi jotakuta kiinnostamaan. (Itse en ole tuota vielä ehtinyt lukea.)
-
Kiinnostavia huomioita. Vernen "Kapteeni Grantin lapset" oli suosikkikirjojani joskus kakarana, ja onhan tuossa kieltämättä yhtäläisyyksiä Tintteihin. Lienevätkö sitten sattumaa vai eivät, mutta pitäisin aika ihmeellisenä etteikö Hergé olisi ollut edes jollakin tapaa tietoinen Vernen tuotannosta.
Vernen "Salaperäisestä saaresta" on muuten olemassa myös suomennettu sarjakuva-albumi, joka ilmestyi 1970-luvulla Maailman parhaita nuorisokirjoja sarjakuvina -sarjassa. Claudio Nizzi ja Franco Caprioli olivat tekijät sen takana.
kummallinen viehtymys muuten räjähtäviin eläimiin, eikö Afrikan seikkailussa norsukin saanut kyytiä tähän malliin...)
Sarvikuono taisi olla kyseessä.
-
Osa huomioista on kyllä varsin muikeita, mutta Loch Lomond on ihan oikea paikka Skotlannissa ja voi olla eksynyt sinne ihan niinkin. :P
-
Motus et bouche cousue: Tintti sylttytehtaassa, eli mistä Hergé muikeni kuin vaari
"Jules Verne - néant."
Näin ykskantaan vastasi Hergé kerran kun häneltä kyseltiin lapsuudessaan lukemistaan kirjoista. Vaikka hän kiistikin että olisi lukenut Verneä lainkaan, teoksen 'Tintin chez Jules Verne' (1998, kustantajana Lefrancq) tekijät Jean-Paul Tomasi ja Michel Deligne osoittavat lukuisia yhtäläisyyksiä Hergén ja Vernen tuotannon välillä,
Kyseistä teosta käsiteltiin Ville Hännisen Sarjainfon numeroon 123 (1/1999) laatimassa artikkelissa. Kyseisen jutun (kuten niin monta muutakin Sarjianfon juttua) löytää Sarjainfon arkistosta Nordicomicsista (http://nordicomics.info/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.product_details&flypage=shop.flypage_info&category_id=9&product_id=1033&Itemid=65).
"Jean-Paul Tomasin ja Michel Delignen tutkimus Tintin Chez Jules Verne löytää häkellyttäviä yhtäläisyyksiä Jules Vernen kirjojen ja Hergén Tintti-sarjakuvien välillä. "
Timo
-
Päivittäisen Hergé -ikuiskalenterin tapahtumat voi käydä tarkistamassa tästä blogista:
http://hergeperpet.blogspot.com/
Toivottavasti sivusto on täyden vuoden pystyssä...
-
Södra Teatern/ Kägelbanan esittää musikaali-näytelmän "Tintin och Piratkopiorna" (Tintti ja tuoteväärennökset). Aiheina ovat varsin ajankohtaisesti itseilmaisu, sananvapaus ja copyright.
http://www.sodrateatern.com/sv/Program-och-biljetter/Evenemang/Tintin--Piratkopiorna/ (http://www.sodrateatern.com/sv/Program-och-biljetter/Evenemang/Tintin--Piratkopiorna/)
Tintin lisäksi näytelmässä on mukana ainakin Dupondtit jotka nyt työskentelevät Ruotsin turvallisuuspoliisille, SÄPO:lle. ???
Mikäli ymmärsin oikein niin ilmeisesti Kalkyl (Tuhatkauno) esittelee laitteitaan ja Castafiore taidettaan.
Myös mediamoguli Rastapopoulos noussee esiin ja Haddockin sekä Tintin välinen ystävyys joutuu koetukselle.
Ja lisäksi Milou on kadonnut.
Musiikki lienee yhdistelmä sellomusiikkia ja Rock 'n' Rollia.
Ensi-ilta su 28.3.2010 klo 16 paikallista aikaa.
Ilmeisesti viimeinen esitys on to 29.4. klo 19 paikallista aikaa.
Pääsyliput 140 kr (noin 14 eur) ja lapset/opiskelijat 90 kr (n. 9 eur).
Käsikirjoitus: Agneta Wallin
Ohjaus: Judith Hollander.
Musiikki: Pelle Halvarsson
Tuottaja: Calle Wallin
Päärakennuksen osoite (http://www.sodrateatern.com/sv/Kontakt/): Södra Teatern, Mosebacke Torg 1-3, Södermalm:in kaupunginosa, Tukholma.
Ja Kägelbanan teatteri (näyttämö?) sijaitsee päärakennuksen takana.
-
Mahtaakohan tuohon näytelmään olla ihan Moulinsartin lupa? :o
Timo
-
Mahtaakohan tuohon näytelmään olla ihan Moulinsartin lupa? :o
Timo
Onko kysymys tarkoitettu tulkittavaksi muodossa:
A) Hämmästyttävää että Moulinsart on tullut myöntäneeksi luvan esittämiseen
B) On paheksuttavaa että kukaan rohkenee kajota pyhimysmäiseen sarjakuvaikoniin lupaa kysymättä
C) Aiempien esimerkkien valossa ihmisten pitäisi oman etunsa nimissä tajuta hakea lupaa Moulinsartilta
D) Vai jokin muu
Vai onko kysymys retorinen? Tekijät varmaankin haluavat kyseenalaistaa tiettyjä vääristyneitä piirteitä vallitsevissa tekijänoikeuskäytännöissä. Jos näin on, heillä on ainakin minun vähäpätöisyyteni täysi tuki.
Harmi vain että joku on jo ehtinyt varastaa ideani Tintti-piraatista piraatti-Tintti -koplan jäljillä...
-
Dagens Nyheter kirjoittaa tänään näytelmästä kulttuurisivuillaan otsikolla "Tintti taistelee omistusoikeudesta (http://www.dn.se/kultur-noje/scen/tintin-tar-sig-an-upphovsratten-1.1061580)".
Lehden mukaan näytelmässä Tinttiä ahdistelevat laittomat kopioijat ja juridiset rajoitteet.
Tämähän lähestyy jonkinlaista metanäytelmää:
"Näytelmässä Tintti, joka edustaa taideteosta, käy vapauskamppailua sekä luojaansa että niitä vastaan, jotka laittomasti kopioivat häntä. Tintti yrittää säilyttää itsekunnioituksensa. Hänen luojansa, taiteilija Hergé, on tehnyt hänestä reippaan, uteliaan lehtimiehen ja sellaisena hän haluaa pysyäkin."
"Näytelmäkirjailija [Agneta Wallin] toivoo että sekä piratismin hellijät että omistusoikeusfanaatikot saisivat vilauksen vastustajan näkökulmasta."
Toimittajan kysyessä onko mahdollista että tämä joutuu oikeuksien haltijoiden kynsiin käsitellessään Tinttiä tällä tavoin, Agneta Wallin vastaa (suunnilleen):
"Tälläinen riski on olemassa. Kaikki mitä Tintistä kirjoitetaan kuuluu yhtiön [Moulinsart] oikeuksiin, mutta hän on myös meidän yhteistä kulttuurihistoriaa (referensrum). Minä tutkin mitä saan tehdä Tintillä, joka on ollut osa minua lapsuudesta asti."
Agneta Wallin myös näyttelee Tinttiä näytelmässään.
Pahoittelen jos suomennokset eivät osu ihan nappiin. Jos joku huomaa pahan virheen niin korjatkoon.
-
Onko kysymys tarkoitettu tulkittavaksi muodossa:
A) Hämmästyttävää että Moulinsart on tullut myöntäneeksi luvan esittämiseen
A.
Koska on yleisesti tiedossa kuinka Moulinsart on kohdellut jokaista, joka on vähänkin "rikkonut" tekijänoikeutta. Laillisiakin kirjoja, nettisivuja etc Hergéstä ja Tintistä on painettu maanrakoon painostuksin ja rahan voimalla.
Timo
-
Toimittajan kysyessä onko mahdollista että tämä joutuu oikeuksien haltijoiden kynsiin käsitellessään Tinttiä tällä tavoin, Agneta Wallin vastaa (suunnilleen):
"Tälläinen riski on olemassa. Kaikki mitä Tintistä kirjoitetaan kuuluu yhtiön [Moulinsart] oikeuksiin, mutta hän on myös meidän yhteistä kulttuurihistoriaa (referensrum). Minä tutkin mitä saan tehdä Tintillä, joka on ollut osa minua lapsuudesta asti."
Aika erikoinen näkökulma. Mun tekisi mieli kirjoittaa näytelmä Pippi och piraterna? Perikunnalta lupia kyselemättä. Se kun on "meidän yhteistä kulttuurihistoriaa". Näyttelisin tietenkin itse pääosaa sillä olen aina fanittanut Peppiä. :)
On ihan hyvä idea käsitellä tuota aihetta juuri Tintin kautta, mutta olisihan sen voinut tehdä oikeuksia rikkomattakin. Se että Moulinsartissa ollaan tiukkapipoja, ei mitenkään oikeuta rikkomaan niiden oikeuksia! Mustanaamio on pahoille paha -logiikka sopii fiktioon, mutta ei toimi IRL!
Mieleen tulee väistämättä että kohun kautta haetaan mainosta. :(
Agneta Wallin myös näyttelee Tinttiä näytelmässään.
Haddockin sekä Tintin välinen ystävyys joutuu koetukselle.
Kapun ja Tinitin suhdetta käsiteltäessä ei ilmeisesti sentään ujuttauduta ihan fanfictionin syvimpiin onkaloihin? Vaikka roolituksen sukupuolijakauma siihen suuntaan hieman viittaakin.
-
Aika erikoinen näkökulma. Mun tekisi mieli kirjoittaa näytelmä Pippi och piraterna? Perikunnalta lupia kyselemättä. Se kun on "meidän yhteistä kulttuurihistoriaa". Näyttelisin tietenkin itse pääosaa sillä olen aina fanittanut Peppiä. :)
Varaan heti kymmenen lippua enskariin!
No joo, mutta Ruotsissa Tintistä on kasvanut paljon ikonisempi hahmo kuin meillä, se on niin yleissvenskan jo että ihan hirvittää... Siinä missä meillä on Aku Ankka kansallisena tunnushahmonamme.
-
Aika erikoinen näkökulma. Mun tekisi mieli kirjoittaa näytelmä Pippi och piraterna? Perikunnalta lupia kyselemättä. Se kun on "meidän yhteistä kulttuurihistoriaa". Näyttelisin tietenkin itse pääosaa sillä olen aina fanittanut Peppiä.
Muistelisin että joku vuosi sitten ilmassa leijui oikeusjutun lemua kun joku ruotsalainen valokuvaaja otti näyttelyynsä sarjan kuvia, joissa Peppi kuvattiin hieman epämääräisissä sukkanauhakuvissa. Ei pornoa, mutta sen verran arvelluttavaa kuitenkin, ettei se millään tapaa istunut Lindgrenin perinteiseen kaanoniin. Ei tietoa miten tuossa jutussa sitten kävi.
-
Muistelisin että joku vuosi sitten ilmassa leijui oikeusjutun lemua kun joku ruotsalainen valokuvaaja otti näyttelyynsä sarjan kuvia, joissa Peppi kuvattiin hieman epämääräisissä sukkanauhakuvissa. Ei pornoa, mutta sen verran arvelluttavaa kuitenkin, ettei se millään tapaa istunut Lindgrenin perinteiseen kaanoniin. Ei tietoa miten tuossa jutussa sitten kävi.
Niin siis oliko tämä se juttu kun joku julkisuudenhamuaja oli napsinut ja suurentanut muinaisesta Inger Nilsson -Peppisarjasta pysäytyskuvia joissa Pepin pikkupöksyt vilahtavat tjsp? Sitten kyseinen artesaani retosteli miten "Peppi on pedofiliaa" ja vielä ehtivät uuraat iltapäivälehdet pahoittaa tuolloin-melkein-jo-vainaa Astrid Lindgrenin mielen utelemalla tältä kommentteja näinkin relevantista havainnosta.
Jaha. Tuoltahan se jälkilöyly löytyi. Piraattipuolueen kannattaja tämä Pallefantti, enpä ihmettele. http://www.artliberated.org/?p=cases&id=14
-
Sitten taas asiaan. Hollantilaiset haastattelivat Hergéä 1976, kun Tintti ja Picarot -albumi oli valmistumassa. Tuttuja teemoja haastattelu täynnään.
http://www.youtube.com/watch?v=jDIHcrv3XCw
-
Tintin oikeudenkäynti venyy (http://uutiset.msn.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tintin+oikeudenk%C3%A4ynti+venyy+Belgiassa/1135256469460).
Syyllinen vai syytön? Hergén sarjakuvasankari Tintti joutuu odottamaan oikeudenkäyntinsä lopputulosta ensi viikolle Belgiassa.
Timo
-
Päätöksen piti tulla tänään. Kuitenkin. Tinttioikeudenkäynti venyy Belgiassa vielä ensi viikolle. (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tintin+oikeudenk%C3%A4ynti+venyy+Belgiassa/1135256469460)
Bienvenu Mbutu Mondondo sanoo:
"It makes people think that blacks have not evolved,"
Mielenkiintoinen argumentti, joka ei kerro kovin vahvasta uskosta yksilöiden/lukijoiden omaan arviointikykyyn.
Mutta selkeä kipupistehän tämä on. Sen verran pahaa jälkeä euroopalaiset saivat Afrikassa aikaan. Hitlerkin on Leopold II:n verrattuna pahainen puuhastelija (http://walkingbutterfly.com/diary/2009/04/14/leopold/). Että jos juutalaisilla on oikeus "mielipahakortin" vilautteluun, niin miksei kongolaisilla olisi. Ja mielettömän hienoa asiassa on ainakin se, että TINTIN ansiosta Leopoldin ajan meningit nousevat vihdoin julkisuuteen ja tuokin hallitsija saa ansaitsemansa paikan historiassa.
Muutenkin Kongossa kuohuu kun museoihmiset ovat pystyttämässä ja entistämässä vanhaa Livingstonin patsasta.
Edit: Timo rkl ehti ensin. :)
-
Mielenkiintoista olisi tietää miten Moulinsart reagoi Infernoon eli Watson Portellon sarjakuvaan vuonna 1990.
ja miten liittyy Tinttiin? parin partaniekan kautta.
näytesivut:
(http://i364.photobucket.com/albums/oo86/curtvile1/tantan-0.jpg)
(http://img203.imageshack.us/img203/1728/tantan1.jpg)
-
Eilen oli ruottinkielisissä uutisissa jotain juttua tästä Tintti Afrikassa. En oikein ymmärtänyt, mitä sanottiin, kun puhuttiin ranskaa ja tekstityskin oli ruåtsiksi. Olisiko päätös tehty. Tinttimuseosta joku heppu joka tapauksessa vakuutteli, että ei Herge rasisti ollut.
-
Eilen oli ruottinkielisissä uutisissa jotain juttua tästä Tintti Afrikassa. En oikein ymmärtänyt, mitä sanottiin, kun puhuttiin ranskaa ja tekstityskin oli ruåtsiksi. Olisiko päätös tehty. Tinttimuseosta joku heppu joka tapauksessa vakuutteli, että ei Herge rasisti ollut.
Tuorein uutinen mikä löytyy on huhtikuun lopulta http://www.guardian.co.uk/world/2010/apr/28/tintin-congo-racist-ban-belgium ja oikeudenkäynnin tuloksen piti tulla tällä viikolla mutta Hesarin (1.5) mukaan ei ole tullut tulosta vielä (Hesarin uutinen edellyttää lukuoikeutta tällä hetkellä) ja venynee vielä viikolla.
-
Taannoin Seinen vasemmalla rannalla flaneeratessani panin merkille, että eräässä kirjakojussa oli myynnissä mustavalkoisia Tintti-sivuja; jostain vanhasta lehdestä leikattuja. Olivat ulkoasultaan aivan samanlaisia kuin ne Tim-nimellä meillä julkaistut sivut, tässä tapauksessa siis toki ranskaksi. Kyseistä formaattia on siis levitetty ympäri Eurooppaa, eri maiden lehtiin.
-
Nyt pääsee virallisille, Moulinsartin hyväksymille Tintti-matkoille: http://www.onthegotours.com/Destination-Tintin (http://www.onthegotours.com/Destination-Tintin)! Matkakohteina Bryssel, Jordania, Egypti ja Intia. Matkoja mainostetaan kulttuuriantropologisina, kysymys kuuluukin kenen kulttuuriin, Hergen ja Tintinkö? Onko rasismi mukana >:D
-
Mitä ei matkoja Kongoon? :P
Timo
-
Maailmalta tuli matkaan tämmöinen:
http://www.amazon.com/Herg%C3%A9-Man-Who-Created-Tintin/dp/0195397592
Ko. kirjassa setvitään mitkä Belgijulkaisut olivat mitenkin paljon nazismuksien määräysvallassa. Selitetään myös miten Hergé ei halunnut sitoutua poliittisesti mutta kuitenkin tehdä töitä, ja natsitkin tajusivat Tintin vetovoiman ts. massojen suosion. Siinä sitten kynää terottamaan kaksiteräiseen miekkaan.
Assoulinen kirja on varsin mielenkiintoinen, englanniksi kun ei Herzen elämäkertoja liiaksi ole, mutta kääntäjäkö on töppäillyt? Mm. Kultasaksinen rapu ja Mustan kullan maa menevät tekstissä sekaisin.
-
Tintti on malliesimerkki tekijän ja hahmon kasvusta ja itse koetan tämän voimavaraksi, en taakaksi.
Poliittisen korrektiuden lisääminen jälkijättöisesti on minusta raukkamaisempaa ja tekee enemmän hallaa kuin hyödyttää.
Tällä reportterilla kun on yhä tärkeä sija omassa sarjakuvaharrastuksessani.
Lisätään vielä lyhyt "kuinka piirtää Tintti":
(http://farm3.static.flickr.com/2211/2162962764_ab6a78df26.jpg)
-
Tintti on malliesimerkki tekijän ja hahmon kasvusta ja itse koetan tämän voimavaraksi, en taakaksi.
Poliittisen korrektiuden lisääminen jälkijättöisesti on minusta raukkamaisempaa ja tekee enemmän hallaa kuin hyödyttää.
Juuri näin !
Jälkikäteissensuurista tulee ikävästi mieleen Neuvostoliiton aikaiset tietosanakirjojen sivujen vaihdot ja päälleliimaukset.
Pitäisikö historiakin kirjoittaa uudestaan aina sen mukaan, mikä milloinkin on poliittisesti korrektia ? (siis muuallakin kuin "edistyksellisissä" maissa)
Menneet asiat ovat jo tapahtuneet, eikä niihin voi enään vaikuttaa.
Mikäli niistä annetaan muuta kuin totuudenmukaista kuvaa, on kyseessä valehtelu.
Tietysti sarjakuvan ja kirjojen tekijöillä, on oikeus päivittää halutessaan sankarinsa seikkailut nykypäivään, mutta se on eri asia, kuin vanhojen painosten kieltäminen tai sensurointi.
Itse asiassa hardcore Tintti harrastajalle olisikin mielenkiintoinen keräilykohde, eri aikakausien ja eri markkina-alueiden erilaiset versiot samasta seikkailusta.
-
Ko. kirjassa setvitään mitkä Belgijulkaisut olivat mitenkin paljon nazismuksien määräysvallassa. Selitetään myös miten Hergé ei halunnut sitoutua poliittisesti mutta kuitenkin tehdä töitä, ja natsitkin tajusivat Tintin vetovoiman ts. massojen suosion. Siinä sitten kynää terottamaan kaksiteräiseen miekkaan.
Tuohon liittyen kannattaa lukea mitä Charles Dierik sanoo aiheesta BBc:n sivulla (http://). Ja kuten samasta uutisesta selviää, myös Ranskan kansalliskokous on yrittänyt päästä selvyyteen siitä oliko Tintti keskustavasemmistolainen vai kenties oikean siiven gaullisti?
Itse asiassa hardcore Tintti harrastajalle olisikin mielenkiintoinen keräilykohde, eri aikakausien ja eri markkina-alueiden erilaiset versiot samasta seikkailusta.
Markkina-alueista sen verran että Afrikassa on myyty varmaankin englanninkielisiä ja ranskankielisiä painoksia. Tinttiä Kongossa ei taideta enää myydä, mutta muita poliittisesti hieman epäkorrekteja ekoja albumeita kyllä.
Casterman väittää että Tintti Kongossa alppari "is distributed in Europe and Africa without problem..." (http://www.thejakartaglobe.com/artsandentertainment/tintin-on-trial-over-charges-of-racism-in-belgium/373257). Näin ei kyllä ole ainakaan joka paikassa Afirkassa. Tuossa uutisessa on muuten mielenkiintoista taustaa tälle Bienvenu Mbutu Mondondon ristiretkelle Tinttiä vastaan. Oikeuteen on siis haastettu nyt kustantaja ja tavoitteena on saada joko kirja pois myynnistä tai varoitustarra kanteen.
Näyttäisi että asiaa on käsitelty oikeudessa eilen. Google-kääntäjäni ei oikein tee tästä tolkkua (http://www.actualitte.com/actualite/18981-racisme-tintin-belge-tribunal-casterman.htm).
Lisäksi tämänpäiväisessä kokouksessaan, Sandrine Carneroli asianajaja Moulinsart SA pelasi korttia väärin tuomioistuimessa. Hän sanoi kauppa olisi parempi mahdollisuus päättää asian puitteissa kaupan. On selvää, kantajan asianajajat väittävät, että tavoite kysyntä subjektiivisia oikeuksia. Ei tarvitse mennä vaivautua mukava herrat ...
Lopuksi on vielä ratkaista asiakirjojen asianajajien Mbutu Mondondo esille: mukaan Moulinsart asianajaja sanoi elementtejä, ei yksinkertaisesti tarvita. "Hergé oli antanut editointi työstä, sen koko ajan, Casterman. "Niin, mahdotonta yhtiö toimittaa todistus, että päätös liittyvissä asioissa painos ja julkaiseminen näistä teoksista.
Loput pian ...
Mutta ilmeisesti keissi on edelleen kesken.
-
Casterman väittää että Tintti Kongossa alppari "is distributed in Europe and Africa without problem..." (http://www.thejakartaglobe.com/artsandentertainment/tintin-on-trial-over-charges-of-racism-in-belgium/373257). Näin ei kyllä ole ainakaan joka paikassa Afirkassa. Tuossa uutisessa on muuten mielenkiintoista taustaa tälle Bienvenu Mbutu Mondondon ristiretkelle Tinttiä vastaan. Oikeuteen on siis haastettu nyt kustantaja ja tavoitteena on saada joko kirja pois myynnistä tai varoitustarra kanteen.
Minusta olisi järkevintä, että albumista tehtäisiin kunnolla toimitettu ja taustoitettu laitos. Albumi on kuitenkin osa belgialaisen ja eurooppalaisen kolonialismin ja rasismin historiaa, ja sen kieltäminen vaan auttaisi ikävän ja vakavan asian unohtamista.
-
Minusta olisi järkevintä, että albumista tehtäisiin kunnolla toimitettu ja taustoitettu laitos. Albumi on kuitenkin osa belgialaisen ja eurooppalaisen kolonialismin ja rasismin historiaa, ja sen kieltäminen vaan auttaisi ikävän ja vakavan asian unohtamista.
Kongo ei ollut Belgian siirtomaa vaan kuningas Leopoldin yksityisomaisuutta. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.
Kivi
-
Kongo oli leopoldin omaisuutta vuoteen 1908, sen jälkeen Belgian siirtomaa 1908–1960.
Timo
-
ja miten liittyy Tinttiin? parin partaniekan kautta.
näytesivut:
Olipa hassu déjà vu tunne kun eilen illalla lukaisin sitten lehden josta nuo näytesivut olivat.
Eli Aircelin Inferno -sarjakuvan kakkos tai kolmosnumeron.
Kelpo kamaa kaikkiaan; piirtäjä saanut varmaan isosti inspiksiä Moebiuksesta.
-
Markkina-alueista sen verran että Afrikassa on myyty varmaankin englanninkielisiä ja ranskankielisiä painoksia. Tinttiä Kongossa ei taideta enää myydä, mutta muita poliittisesti hieman epäkorrekteja ekoja albumeita kyllä.
Taidetaan myydä, olihan tästä jo puhe (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg275047.html#msg275047).
-
Ettei vain olisi niin että (hiljainen?) enemmistö kongolaisista onkin jopa hieman ylpeä siitä että maailmankuulun reportterin seikkailut sijoittuvat myös heidän kotimaahansa. Harry Thompsonin mukaan Tintin au Congo myi Belgian Kongo/Zaire/Kongossa paremmin kuin missään muualla.
Kuulostaa aika poskettomalta väitteeltä. Varsinkin kun tietää paljonko albumia myydään "jokapaikassa muualla".
Kun aikakauslehti Zaïre teki tutkimuksen 1969 mitä 7 - 77 vuotiaat tuumivat Tintistä niin toimituksen mukaan tätä pidettiin jopa kansallisena sankarina ja niin lehti päätti viihdyttää lukijoitaan ko. jatkosarjalla.
Mutta kuten Nancy Rose Hunt (http://www.lsa.umich.edu/history/facstaff/facultydetail.asp?ID=78) toteaa Kongossa albumista on tullut postkolonialistinen vitsi. Vanhemmat ostavat albumia lapsilleen näyttäkseen miten heidän lapsuudessaan eurooppalaiset siirtomaaisännät näkivät kongolaiset.
Minäkin veikkaisin että kyse on tästä "postkolonialistinen vitsi" -lukutavasta.
Taidetaan myydä, olihan tästä jo puhe (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg275047.html#msg275047).
Kukahan kävisi omin silmin toteamassa? Itse yleistin ihan sillä perusteellä että Nairobissa en Kongo-albumia nähnyt myytävän. Muita Tinttejä kyllä. Mutta Nairobi onkin toista maata. Ja yleistäminen on tietenkin väärin.
-
Kaipa tän tänne voi laittaa. Ei tuolla mitään Tintteilyä kyllä ole, yhteys vain oopperan kautta nimessä. Hupsua.
-
No nyt lähtis halvalla vaikka mitä Tintti-rariteettiä. Pikavippiä anomaan ja 29.05 Pariisiin huutamaan.
http://www.reuters.com/article/idUSTRE64J2AY20100520
-
Kertakaikkisen sekopäisiä hintoja. Ei taida suomalaisilla keräilijöillä olla mitään jakoja noilla markkinoilla...
PS: Jos joku sitten onnistuu huutamaan sieltä jonkun tajuttoman arvokkaan originaalin niin minä voin tarjota kellariani "säilytyspaikaksi".
-
Nyt plöttö vetämään ja kourallinen ässäarpoja kipsalta.
Timo
-
Tutun näköinen hahmo. Flying Dutch -ravintelilaiva Pitkänsillan kupeessa, Helsingissä. Irrallisen näköiset rastat ja shortsit ei pelasta tässä. Halluu, Moulinsart?
-
Tutun näköinen hahmo. Flying Dutch -ravintelilaiva Pitkänsillan kupeessa, Helsingissä. Irrallisen näköiset rastat ja shortsit ei pelasta tässä. Halluu, Moulinsart?
Eikös joku tuorehko merirosvo-sarjiksen päähenkilö ala Goscinny (kaiketi) ja joku muu ollut aikalailla tuota muistuttava?
Ihan turhaan tuossa kuvassa koira on sillä ei merirosvot koiria pitäneet paljoakaan.
-
Moulinsart on tekemässä Arte-kanavan kanssa viisiosaista dokumenttisarjaa 'Sur les traces de Tintin' - Tintin jalanjäljissä. Kussakin jaksossa keskitytään yhteen Tintti-albumiin, matkustetaan albumien tapahtumapaikkoihin, tavataan asiantuntijoita, jotka taustoittavat seikkailuja ja sukelletaan Hergen arkistoihin. Albumit ovat: Faaraon sikarit, Sininen Lootus, Kultasaksinen rapu, Tintti Tiibetissä ja Auringon temppeli. Sarja näytetään Artella syyskuusta alkaen.
-
Moulinsart on tekemässä Arte-kanavan kanssa viisiosaista dokumenttisarjaa 'Sur les traces de Tintin' - Tintin jalanjäljissä.
Kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Vielä kun näkisi nuo... ehkäpä netistä löytyy sitten syksymmällä, toivottavasti englanniksi tekstitettynä, ranskan kieli kun ei taivu alkuunkaan. Auringon temppeli on oikeastaan aina ollut suosikkini, joten tämä tv-sarja houkuttaa vielä enemmän.
-
Vaikuttaa mielenkiintoiselta sarjalta. Jos toteutus on hyvä, tuota voisi ajatella ihan Suomenkin televisioon, vaikka Teemalle. Siellähän on aika paljon noita historia-dokumentteja.
-
Hanna, Mara ja kaikki muut:
http://teema.yle.fi/palaute
Minä lähetin jo toiveen. Kaikki mukaan!
-
Hanna, Mara ja kaikki muut:
http://teema.yle.fi/palaute
Minä lähetin jo toiveen. Kaikki mukaan!
Pistetty palautetta.
No nyt lähtis halvalla vaikka mitä Tintti-rariteettiä. Pikavippiä anomaan ja 29.05 Pariisiin huutamaan.
Ei ollut tyhjätaskuille tarkoitettu ja tuotto oli reilut miljoona euroa ja kallein oli Kuningas Ottokarin valtikka-originaali 250000 euroa.
-
Moulinsart on tekemässä Arte-kanavan kanssa viisiosaista dokumenttisarjaa 'Sur les traces de Tintin' - Tintin jalanjäljissä. [...] Sarja näytetään Artella syyskuusta alkaen.
Tämähän on ollut valmis jo vuonna 2009, ainakin tämän (http://teleobs.nouvelobs.com/rubriques/on-tourne/articles/arte-sur-les-traces-de-tintin) mukaan.
Gédéon Programmes et la société Moulinsart SA tournent une série documentaire pour Arte : “Sur les traces de Tintin”. Initiée par Stéphane Millière, il s’agit d’un road movie en cinq épisodes de 52 minutes à travers les pays qu’a parcourus le reporter d’Hergé.
Florence Tram a déjà réalisé l’étape au Tibet, Henri de Gerlache, le Pérou, et Marc Tennermann, l’Inde et l’Egypte… Les îles écossaises et le désert marocain sont également au programme.
Tintin emmènera les téléspectateurs en voyage sur Arte fin 2009.
Eli "Tintin takes viewers on a journey on Arte late 2009."
Timo
-
höh. Mitään mainintaa tästä TV-sarjasta en löytänyt Gedeon Programmes -yhtiön sivuilta (http://www.gedeonprogrammes.com). Eikä Artekaan tuottanut tulosta.
Timo
-
Tämä tieto on Moulinsartilta itseltään: Elle sera diffusée sur Arte au mois de septembre 2010.
Ehkä sarjan teko on vienyt luultua pidempään tai ehkä Artelta ei ole löytynyt sopivaa ohjelmapaikkaa ennen kuin nyt.
-
Tällainen kysymys nousi mieleeni Tinttejä taas kerran lukiessani:
Joissakin Tinteissä on arabiankielisiä puhekuplia, joista en tiedä, sanotaanko niissä oikeasti jotain vai ovatko ne vain koristetta. Arabiaa tai jotain sen näköistä kirjoitusta on ainakin Mustan kullan maassa sivuilla 18 ja 22 sekä Seikkailussa Punaisella merellä sivuilla 17 ja 25.
Osaako kukaan täällä arabiaa sen vertaa, että osaisi kertoa, ovatko nuo puhekuplat oikeaa arabiaa? Ja jos ovat, mitä niissä sanotaan?
Jotain tuntematonta kieltä on myös Tintti Tiibetissä -albumin sivuilla 11 ja 14. Ja ovatkohan Sinisen lootuksen lukuisat kiinankieliset katukyltit oikeasti kiinaa? Hergé oli ymmärtääkseni pikkutarkka, mutta ylsikö hänen perfektionisminsa näin pitkälle?
-
Kyllä kaikki nuo ovat ymmärtääkseni ihan oikeaa tekstiä. Siniseen Lootukseen Hergé sai tunnetusti apuja kiinalaiselta taideopiskelija Tsang Tsong-jeniltä. Tintti Tiibetissä -kirjan kiroileva kantajakin puhuu ihan oikeaa sikäläistä kieltä. Sain mahdollisuuden kysyä vuosia vuosia sitten eräältä intialaiselta asiaa, mutta surukseni en enää muista mitä se kantaja sanoi, muistaakseni ei kuitenkaan mitään ihmeellistä; "miksette katso eteenne?" tjms.
Timo
-
Palaan vielä siihen Kongo-jupakkaan. Asia näyttäisi ehkä etenevän parin viikon päästä (http://news.yahoo.com/s/afp/20100531/lf_afp/belgiumcourtentertainmentbooksracism_20100531163925).
Kantajan mukaan Tintti on hyökkäys ihmisyyttä vastaan tms. ja varsinkin lapset saattavat loukkaantua. Kaada minut höyhenellä!
This book contains images and dialogue of a manifestly racist and offensive nature not only to blacks but to the whole of humanity," said Mondondo's lawyer Ahmed L'Hedim.
"It is simply unbearable to my client that his children could come across this book and feel insulted," he added.
The court of first instance will announce on June 21 whether it, or a trade tribunal, should consider the case.]"This book contains images and dialogue of a manifestly racist and offensive nature not only to blacks but to the whole of humanity," said Mondondo's lawyer Ahmed L'Hedim.
"It is simply unbearable to my client that his children could come across this book and feel insulted," he added.
The court of first instance will announce on June 21 whether it, or a trade tribunal, should consider the case.
Sillävälin piraatit hyödyntävät Tinttiä matkamuistoteollisuudessa pitkin Afrikkaa ... Tässä tansanialaista osaamista.
-
Herostratoksia riittää.
Ja "lastensuojelun nimissä" voi julistaa ihan mitä vaan, kuten Leena Rauhala (kd) tässä pari päivää sitten viimeksi osoitti.
-
Eikö tuo nyt ole ihan normaalia oikeusriitelyretoriikkaa, eli vedetään oma kanta niin pitkälle äärilaitaan, että siitä on sitten varaa lähteä kohti kompromissia.
-
Economist (http://www.economist.com/node/16003661?story_id=16003661) esittelee "loogisemman ja ystävällisemmän" Euroopan kohennetut kasvot. Maat, joilla on sisäisiä ongelmia ja konflikteja naapurimaiden etnisen vähemmistön kanssa, on niputettu yhteen. Ja kuinka ollakaan, näin saadaan Belgiasta Syldavian naapuri.
-
Kyllä kaikki nuo ovat ymmärtääkseni ihan oikeaa tekstiä. Siniseen Lootukseen Hergé sai tunnetusti apuja kiinalaiselta taideopiskelija Tsang Tsong-jeniltä. Tintti Tiibetissä -kirjan kiroileva kantajakin puhuu ihan oikeaa sikäläistä kieltä. Sain mahdollisuuden kysyä vuosia vuosia sitten eräältä intialaiselta asiaa, mutta surukseni en enää muista mitä se kantaja sanoi, muistaakseni ei kuitenkaan mitään ihmeellistä; "miksette katso eteenne?" tjms.
Timo
Uusimmissa ruotsinkielisissä painoksissa on käännökset kaikille noille jutuille. Myös Lento714:n kalastaja puhuu aitoa indonesiaa.
-
Kuuntelin juuri Yle Areenasta Juban jutustelua Tintti ja auringon temppeli -albumista. Ohjelma eteni oikein rattoisasti. :)
Aarresaaresta Hömpstadiin.
-
Joka Tintin, afrikkalaisten ja stereotypioiden suhteista on kiinnostunut niin suunnatkoon Tennispalatsiin Peekaboo - Uusi Etelä-Afrikka näyttelyä katsomaan.
En näyttelyä ole nähnyt, mutta sytykkeitä blogiin kirjoittelin Anton Kannemeyeristä, jonka teoksen mukaan näyttely on nimetty:
Anton Kannemeyer Tintin stereotypiossa (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/08/anton-kannemeyer-tintin-stereotypiossa.html)
-
Ei noita Kannemeyerin kuvia hirveän montaa ole esillä, mutta ne mitkä ovat, ovat ISOJA. Lisää Tintistä jne. voi keskustella Kannemeyerin itsensä kanssa Sarjakuvafestivaaleilla:
http://sarjakuvafestivaalit.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=179&limit=3&limitstart=3
-
Löysin tietoja, joiden mukaan Tintti olisi esiintynyt Simpsoneissa peräti kahteen kertaan; 19. kauden 7. jaksossa Menestystä ja miehisyyttä (Husbands and Knives) ja 21. kauden 10. jaksossa Once Upon a Time in Springfield. Viimeksi mainittua ei olla vielä nähty Suomessa.
Lisätietoa löytyy Simpsonit.orgista:
http://simpsonit.org/ (http://simpsonit.org/)
Löysin myös toisen sivuston, josta löytyi mukavasti tietoa ja kuvia, mutta en halua laittaa sen linkkiä tänne, sillä sivusto on täynnä linkkejä, joita napsauttamalla päätyy sivuille, jotka virusohjelmani luokittelee epäilyttäviksi.
-
Sattumalta osui silmiin brittiläisen The Guardian-lehden matkajuttu Jordaniasta, Tintin jalanjäljillä:
http://www.guardian.co.uk/travel/2010/oct/19/tintin-adventure-jordan-petra
-
Tajunta laajenee...
-
niinhän se tekee...Iä...
-
Vähäks päheitä... 8]
-
Tämä oli jäänyt postaamatta. Veikeitä tekeleitä.
-
Onko noiden kansien takana ihan sarjakuvaakin..?
-
Tulevien Tintti-elokuvien kunniaksi Casterman ja Moulinsart company ovat pläjäyttäneet julki englanninkieliset laitokset alkuperäisistä mustavalko-Tinteistä (vertaa "Tintti Neuvostojen maassa"). Käännökset ovat alkuperäistekstille uskollisia, eli Afrikka-albumissakin Tintti opettaa pikku kongolaisille että heidän isänmaansa on Belgia... mutta kauhu iskee kun katselee miten tökerösti opukset on ladottu, ei suinkaan tekstattu. Faaraon sikarien tapauksessa vieläpä Comic sansilla!!!
Voihan mullisaukon rykäys! Se nyt tiedettiin, että mr. Moulinsart eli Nick Rodwell (Hergén ex-lakimies joka nai tämän lesken ja samalla Tintin) ei ole mikään pieteettinen esteetikko, mutta edes JOTAIN rajaa.
-
Eikös näitä tullut englanniksi jo Last Gaspilta?
Timo
-
Eikös näitä tullut englanniksi jo Last Gaspilta?
Ehkä, mutta tämän laitoksen kansissa lukee kyllä Casterman. Hmm... Paitsi että Last Gaspin laitoksissakin lukee kannessa Casterman... silti, Comic sansssssaaarr....
-
Ehkä, mutta tämän laitoksen kansissa lukee kyllä Casterman. Hmm... Paitsi että Last Gaspin laitoksissakin lukee kannessa Casterman... silti, Comic sansssssaaarr....
Lukee lukee.
Taitaa tuo Last Gasp olla jenkkilevittäjä.
Mutta noita on ollut jo vuosia saatavilla, tosin ei kaikkia kuten tuota Neukkualppua.
Last Gaspilta on saanut Amerikkaa, Afrikkaa, Sikareita ja Lootusta.
-
Last Gaspilta on saanut Amerikkaa, Afrikkaa, Sikareita ja Lootusta.
Ovathan nämä "näkkärit" tulleet ruotsiksikin jo vuosia sitten, ja ne versiot oli kyllä tekstattu käsin.
Kai ne on pakko hankkia ihan franskaksi, näytti engelskasovitus niin järkyttävän rujolta... Vaikka miten ohjelmat kehittyvät, silti kyllä tekstin mallilla l. sopimisella piirrostyyliin ON väliä.
-
Brestin jyräys! (http://lightning.prohosting.com/~kontekst/konteksti9802/haddock.html) Hyvät hiilivety-yhdisteiden kuvatukset,
Valmistautukaa (ensi)vuoden suurimpaan juhlaan te jauhokuonot ja kaakunpohjat!
Sillä 2011 Kapteeni Archibald Haddock (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/02/kapteeni-archibald-haddockin-nimien.html) täyttää tammikuun 2. päivä 70 vuotta!
Haddock näet esiintyi 1941 ensikerran Le Soir Jeunesse:n sivuilla kun maakrapu Tintti (http://blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/haddockismit)suorastaan rojahti hänen päälleen seikkailussa Kultasaksinen rapu.
Ja kaikkien hominidien ja muiden puoliapinoiden varjokuvien on syytä juhlia sitä asianmukaisin tavoin (http://mummila.net/varasto/vekottimet/combogen/haddock.cgi), vaikka juhla-aterialla.
Ruoaksi suosittelen ensin ylitsevuotisia klippisopan sattumia ja saksiravun ektoplasmaa, pääruoaksi kummeliturskaa, takkuista merinorsua sekä putkisierain lepakkoa ja jälkiruoaksi sillinihrassa kieritettyjä kermaleivoksia.
Ruokajuomana on tietysti malspiikkiä (http://poistyopoydalta.blogspot.com/search?q=malspiikki)ja koska se on tunnetusti teille absolutisti sirkus-mussolineille vaikeasti nieltävää niin kyytipoikana olkoon pullo Loch Lomondia (http://www.lochlomonddistillery.com/), jollette te maidonjuojat vietä stopalkoholi (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/01/stopalkoholin-vaarat.html)-kuukautta.
Lopuksi kaikki karnevaalimerirosvot tietysti polttavat piippua (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/02/kapteeni-haddockin-piippu.html) tutkiessaan Reijo Vallan blogia sekä "Turskatti (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2009/01/turskatti-kapteeni-haddockin-haukkumat.html)" ja "Pablo, Tuhatkauno, Ludwig XIV ja muita Tintin sivuhahmoja (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/08/abdulista-autuaaseen-salamaan.html)" -kirjoja. Haddockin tupakaksi veikkaisin Navy Flakea (http://www.youtube.com/watch?v=64SQKNQibhU).
Analfabeetit! ;D
-
Tuhannen turskattia !
Mitään "virallista" tiedossa ?
Täytyypä korkata Malspiikki, vai ottaisiko Loch Lomondia....
-
Täytyypä korkata Malspiikki, vai ottaisiko Loch Lomondia....
Onko kukaan sattumalta maistanut Loch Lomondia? Tinttiyhteyksien ulkopuolelta olen ymmärtänyt, ettei se kyllä arvostettuimpiin tai parhaina pidettyihin skottilaisviskeihin missään nimessä kuulu.
(edit: näemmä Loch Lomondin tislaamo perustettiin vasta 1965, järvellä ei ihan oikeaa tislaamoa toiminut kun Haddock suosikkijuomineen esiteltiin)
-
Onko kukaan sattumalta maistanut Loch Lomondia? Tinttiyhteyksien ulkopuolelta olen ymmärtänyt, ettei se kyllä arvostettuimpiin tai parhaina pidettyihin skottilaisviskeihin missään nimessä kuulu.
Samaa olen kuullut minäkin. Ajelimme pari kesää sitten Loch Lomondin (siis sen järven) rantaa etelään, ja olin etukäteen tarkistanut, ettei tislaamolla järjestetä ulkopuolisille kierroksia. Jos asianlaita olisi ollut toisin, sinne olisi varmasti tullut mentyä ja Haddock-pullo ostettua viskientusiatistien varoitteluista huolimatta. Olisi sinne tislaamon pihallekin varmaan valokuvaa ottamaan ajanut, jos joku tienviitta sinne olisi opastanut, muttei sattunut silmään. Onneksi sentään Taliskerin tislaamo tuli sillä reissulla tuliaispulloineen tutuksi.
-
Eikös Loch Lomond esiintynyt Tintissä vasta Tintti ja Picarot -albumissa.
Tarkistamatta vielä mistään: On kai sitä ollut vaikka missä. Eikös Mustan saaren salaisuudenkin junakohtauksessa istuta tislaamon keltaisten säiliövaunujen kupeessa? Taas pääsen leveilemään Talisker-visiitilläni - Hebrideillähän se Tinttikin siellä seikkaili.
-
Onko kukaan sattumalta maistanut Loch Lomondia? Tinttiyhteyksien ulkopuolelta olen ymmärtänyt, ettei se kyllä arvostettuimpiin tai parhaina pidettyihin skottilaisviskeihin missään nimessä kuulu.
Muistelisin maistaneeni. Huomattavan pehmeää, eli näin ei-viskinystävälle se maistui paremmin kuin moni muu.
-
Sitä ihmettelin miksi Alcazarin vaimo teititteli Alcazaria, kun kenraali taas sinutteli vaimoaan, vaikka hän oli tossun alla.
Teitittely voi myös olla kylmäkiskoista etäisyyden ylläpitämistä sekä tuttavallisuuden ja läheisyyden torjumista.
-
Tarkistamatta vielä mistään: On kai sitä ollut vaikka missä.
No nyt tarkistelin selailemalla paria mieleentullutta albumia. Muistelin, että Rakham Punaisen aarteessa olisi Loch Lomond mainittu nimeltä, mutta helvetinkonelaatikoissa lukikin vain OLD SCOTCH WHISKY. Myös Salaperäisen tähden Chester-kohtauksessa ja Haddockin oman varaston viskipullojen etiketeissä lukee vain WHISKY. Tintin ja Haddockin ensitapaamisessakaan pullon etiketissä ei ainakaan suomenkielisessä laitoksessa lue mitään. Eli ei sitä nimeä sittenkään ole niin paljon albumeissa viljelty. Hyvin on mainostus minuunkin uponnut, kun näen tuotemerkkejä siellä missä niitä ei ole. :)
Apropos, Chesteristä tuli mieleen kysymys (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg280370.html#msg280370), jonka esitin joskus vuosi sitten täällä. Ei kukaan tietäisi tuon kumman rituaalin taustoja?
-
Minusta ei, koska juuri mainitsemani Tintti ja Haddock teitittelevät myös toisiaan. Silti he ovat parhaat ystävykset.
No, kaikkihan riippuukin aina tilanteesta ja asiayhteydestä. Alcatraz-parka lepertelee vaimolleen ja puhuttelee tätä intiimisti sinä-muodossa. Mutta vaimo teitittelee takaisin, ei suinkaan kunnioituksen ja hyvien käytöstapojen ilmaisuna vaan alleviivatakseen sitä, että hän torjuu läheisyyden miehensä kanssa.
Noin minä tulkitsen, ja melkeinpä uskoisin olevani oikeassa.
-
Tosiaan, Mustan saaren salaisuudessa oli säiliövaunussa Loch Lomondin nimi. Tosin alkuperäisessä versiossa se oli joku muu, olisiko ollut Johnnie Walker?
Johnnie Walker oli aikaisemmin, kun Mustan saaren salaisuus uudistettiin 1965-66, niin monia asioita ajankohtaistettiin. Myös viskin nimi.
Kiitos Severille synttärimuistutuksesta, blogiin juhlakirjoituksen tapaista tein:
Kapteeni Haddock 70 vuotta (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/01/kapteeni-haddock-70-vuotta.html)
-
Haddock näet esiintyi 1941 ensikerran Le Soir Jeunesse:n sivuilla kun maakrapu Tintti (http://blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/haddockismit)suorastaan rojahti hänen päälleen seikkailussa Kultasaksinen rapu.
Täytyypä täsmentää tätä edellistä viestiäni. Tintti kohtasi kapteenin ensikerran vasta viikkoa myöhemmin, mutta tänään on siis Haddockin syntymäpäivä, eli:
Paljon onnea Haddock!
Ohessa kuva tuhatkasvoisesta kapteenista. Kooste on kuvattu Brysselin sarjakuvakeskuksessa.
Tuhannen turskattia !
Mitään "virallista" tiedossa ?
Täytyypä korkata Malspiikki, vai ottaisiko Loch Lomondia....
Suomessa ei tietääkseni ole virallista saati epävirallista Tintti / Hergé -seuraa, vaikka monen ystävän kanssa sellaisesta on puhuttu. Tai jos on niin kertokaa minullekin. Lähin seura löytynee Ruotsista (http://www.generationt.se/) jossa he juhlistavat Haddockin synttäreitä ensi viikonloppuna. Itse juhlin tätä syntymäpäivää lähtemällä koko päiväksi ulkoilemaan.
-
Täytyypä täsmentää tätä edellistä viestiäni. Tintti kohtasi kapteenin ensikerran vasta viikkoa myöhemmin, mutta tänään on siis Haddockin syntymäpäivä, eli:
Paljon onnea Haddock!
Onnea Haddockille, Tintin parhaalle hahmolle!!!
-
Itse juhlin tätä syntymäpäivää lähtemällä koko päiväksi ulkoilemaan.
Näin tuli itsekin tehtyä. Nuotiomakkaraa Pyynikinsaaressa. Ja illemmalla tarjosin kaverille 18-vuotiasta Glenfiddichiä Haddockin kunniaksi, turskatti.
-
Tämä sivu (http://www.guardian.co.uk/uk/2003/nov/19/education.highereducation) kertoo Tinttiä myydyn maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa kappaletta. Mutta onko albumikohtaisempaa tietoa tarjolla missään? En googlailulla löytänyt, tosin ranska ei tuollaiseen taivu. Myös eri valtioiden myynnit kiinnostaisivat, jos jollakulla on tietoa. Mikäli sellaista ylipäänsäkään on.
-
Sarjaa teki silloin vielä sen luoja Fernand Dineur, jonka töitä ei ole julkaistu albumeina.
Huomaan miksi.
-
Ennen kovakantisten Tinttien ilmestymistä albumeita oli myyty Suomessa 1,5 miljoonaa kappaletta.
Suomentajille maksettiin alkujaan 5 markkaa per sivu (nykyrahassa noin 6 euroa). Kertakorvauksena.
-
Nimenomaan Ruotsin esimerkki innoitti Otavan kokeilemaan Tinttiä 1970.
Hieman ennen sitä Heikki Kaukoranta oli esitellyt Asterixia WSOY:lle, Tintti-albumien alkuperäiselle suomalaiselle kustantajalle. Tulos oli täystyrmäys, "mene kaheli hiiteen"!
Sitten Sanoma Oy ryhtyi Asterixiin (1969) ja...
-
Mielenkiintoinen tuo wikipediatieto. Se viittasi tuohon samaan Guardianin juttuun vuodelle 2003 kuin minkä linkitin tänne kysellessäni. Mutta siellä tieto on tuo 200 miljoonaa, ei 350. Täytyy kaivella lisää päivemmällä, ehkä lukaista artikkelit uusiksikin hieman vireämmin silmin.
Tuota Severin NTIL-kaavaa en huomannutkaan jostain syystä. Tulee olemaan mahdollisesti ihan hyödyllinen tieto ainakin Suomen osalta.
-
Löytyhän sitä tietoa kun pengoin arkistoja.
Oheisesta Castermanin / Le Monde lehden tilastosta saamme Tintti albumien myyntimäärät eri kielillä:
ranska 123 (josta Ranskan osuus 80% = 98,4 M) -> Ranskassa asukkaita 64 M
hollanti 25,5 -> asukkaita 16,6 M
englanti 18,5 -> ? (liian monia vaihtoehtoja: GB, IRL, CAN, AUS...)
Pohjoismaat 10,9 – miinus Ruotsi 5,5 = 5,4 – miinus Suomi 2 = 3,4 M albumia lopuille.
Näistä voisi arvioida Tanskan osuuden olevan suurin, ainakin Suomen luokkaa, sanotaan 2,1 M albumia. Tällöin Norjan osuus olisi 1,2 M albumia ja Islannin osuus lienee korkeintaan satatuhatta albumia.
saksa 8,3 -> asukkaita joko Saksan 82 M tai kaikki saksankieliset 100 M (GER, AUT, CH...)
kastilia (eli espanjan kieli) 6,5 -> ? (liian monia vaihtoehtoja jollei tämä tarkoita vain Espanjaa, mihin en oikein usko)
kiina 2,5 -> asukkaita 1330 M
Murrealbumien myyntimäärät (tuhatta):
katalaani 1300
picard 145
elsas 56
marolliini 30
papiamentu (Alankomaiden Antillien kreoli) 10
ostendais 10
tiibet 8
Yhteensä 200 miljoonaa.
Yhdistettynä aikaisempaan tilastoon (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg246391.html#msg246391) saamme NTIL arvoja seuraavasti:
Ranska: myytyjä Tintti-albumeja 98,4 M / asukasmäärä 64 M = 1,5375 National Tintin Interest Level = 153,8 %
Alankomaat: myytyjä Tintti-albumeja 25,5 M / asukasmäärä 16,6 M = 1,53614 National Tintin Interest Level = 153,6 %
Ruotsi: myytyjä Tintti-albumeja 5,5 M / asukasmäärä 9,2 M = 0,597826 National Tintin Interest Level = 60 %
Tanska: myytyjä Tintti-albumeja 2,1 M / asukasmäärä 5,4 M = 0,388888 National Tintin Interest Level = 39 %
Suomi: myytyjä Tintti-albumeja 2 M / asukasmäärä 5,3 M = 0,377358 National Tintin Interest Level = 38 %
Islanti: myytyjä Tintti-albumeja 0,1 M / asukasmäärä 0,3 M = 0,333333 National Tintin Interest Level = 33 %
Norja: myytyjä Tintti-albumeja 1,2 M / asukasmäärä 4,9 M = 0,24489 National Tintin Interest Level = 24 %
Saksa: myytyjä Tintti-albumeja 8,3 M / asukasmäärä 82 M = 0,10121 National Tintin Interest Level = 10 %
TAI
Saksankieliset alueet: myytyjä Tintti-albumeja 8,3 M / asukasmäärä 100 M = 0,083 ÜberNational Tintin Interest Level = 8,3 %
Kiina: myytyjä Tintti-albumeja 2,5 M / asukasmäärä 1330 M = 0,001879 National Tintin Interest Level = 0,19 %
USA: myytyjä Tintti-albumeja 0,1 M / asukasmäärä 303 M = 0,000330 National Tintin Interest Level = 0,03 %
(Ja USAhan oli jonkinlaisella Stetson menetelmällä...)
Lähde: Casterman / Le Monde: Tintin Le Retour. Hors-Série 4. Décembre 2009 - Janvier 2010
-
Kiitos Severille! Sen lisäksi että nuo viitsit näpytellä, on vielä lähde ja alkuperäinen tilastokin mukana. Tästä on mitä luultavimmin suurikin apu, jos ei muuten niin siksi ettei tarvitse surkutella tiedon puuttumista.
Opinnäytetyötä tässä väsäilen. Nyt ensimmäistä kertaa tuli vastaan tilanne, jossa en itse etsimääni löytänyt. Nyt on hyvä aika alkaa kirjoitella käsittelylukuja. Mutta tuosta lisää jos kunnialla selviän.
-
Kuinkahan paljon Ruotsin tilastossa näkyy se, että Otavan viivytellessä Tintti-julkaisujen kanssa Suomessakin ostettiin ruotsinkielisiä Tinttejä, niitä kun oli monissa kirjakaupoissa saatavana.
Samasta syystä mulla on Tinttien lisäksi mm. Macherot'n albumit ja Blake&Mortimerit ruotsiksi - helppo saatavuus ja toinen kotimainen kieli jota kumminkin pitää opetella, miksipä ei?
-
Mitenköhän noita svedualbumeita on ollut Suomessa saatavana muualta kuin Helsingin Akateemisesta ja Suomalaisesta. Noissa minä kävin ostoksilla 80-luvun alussa. Niin varmaan sinäkin.
Kyllä. Mutta muistaakseni oli muidenkin kaupunkien ko. liikkeissä noita, eli ovat olleet kai ihan yleistä kirjakauppatavaraa silloin.
-
Mitenköhän noita svedualbumeita on ollut Suomessa saatavana muualta kuin Helsingin Akateemisesta ja Suomalaisesta. Noissa minä kävin ostoksilla 80-luvun alussa. Niin varmaan sinäkin.
Kyllä. Mutta muistaakseni oli muidenkin kaupunkien ko. liikkeissä noita, eli ovat olleet kai ihan yleistä kirjakauppatavaraa silloin.
riippuu paikasta. Salosta ei oikein löytynyt tuolloin, Turusta kylläkin tosin Halikon oma kirjakauppa tilasi mitä ihmeellisempiä asioita jos osasi kysyä.
Ruotsinkieliset julkaisuja joutui hakemaan evän kanssa pikkupaikkakunnilla.
Severin postaus on aivan loistava ja selittää monta asiaa. Kunpa siihen saisi arvioitua, edes varoen, juuri erikielisten Tinttien ja kirjastojen vaikutuksen...
-
Ei meillä Hiirimäellä myyty ruotsalaisia albumeja missään. Eikä myydä vieläkään.
Myydäänkö Hiirimäellä kannattavasti ylipäätään muuta kuin autonrassaus- ja koiranjalostuskirjallisuutta? Entä Salossa? Vaikeita on vaatimukset, mutta toisaalta Salossa saa hyvät kebabit aamuviideltä ja Hiirimäellä vanhan Golfinsa maalattua halvalla, mikä taas ei Helsingissä onnistu.
:-D
Edit: Hiirimäeltä pääsee Lahteen ja Helsinkiin, Salosta Turkuun ja Helsinkiin, eli kyllä niihin kirjakauppoihin pääsee ilman kohtuutonta vaivaa. Ei Punavuoressakaan ollut yhtään kirjakauppaa, piti mennä Kampinmalmin puolelle jos ei Sex42:n sarjakuvatarjonta (Jymyt, Huulet, Crepaxin Mieletön talo, Wolinskin Paulette ja tietenkin Italian ihmeet fumetti neri Karzanit ja Kanki Kukkoset) riittänyt.
;-)
Kivi
-
Ei meillä kyllä 80-luvulla ollut Suomalaista Kirjakauppaakaan. Nyt on, muttei ole svedualppareita.
ei ollut tosiaan Suomalainen Kirjakauppa-ketjun kauppaa. Mutta Kirjakauppoja oli. Ihan siis yksityisiä kirjakaupppoja, joista löytyi vähän kaikkea. Myös ruotsiksi kun tuo saaristo on lähellä.
-
Eikös ole niin että ensimmäiset Tintit olivat alkujaan n. 100-sivuisia? Myöhemmin sivumäärää kutistettiin ja piirrettiin uudelleen.
Onko noissa alkuperäisjulkaisujen ruutumäärissä eroja nykyisiin versioihin? Vai jätettiinköhän matskua kokonaan pois?
-
Värisivuihin siirryttäessä sivumäärä laski sieltä sadan hujakoilta tuohon noin kuuteenkymmeneen. Hyvä esimerkki pidemmästä suomeksi on Tintti Neuvostojen maassa, jota Herge ei antanut muokata.
Useimpia tarinoita piti tosiaan tiivistää, jotta uusi sivumäärä saataisiin järkevästi aikaan. Kultasaksista rapua sen sijaan täytyi Michael Farrin mukaan pidentää kymmenellä uudella sivulla koska se oli alkujaan liian lyhyt uuteen formaattiin. Mitään tarinan kannalta merkityksellisiä juonenkäänteitä Tinteistä ei ole taidettu jättää pois, mutta joitain asioita on toki jäänyt. Sinisestä lootuksesta puuttuu esimerkiksi kohtaus, jossa Tintin pieksämät kolme skottia saavat mitalit urheudestaan. Samoin skotit on korvattu toisilla hahmoilla. Eli pieniä viilauksia lähinnä, muistaakseni. Farr noista kertoo jonkin verran ja ainahan voi ostaa mustavalkoversioita jos itse haluaa löytää eroja.
-
Värisivuihin siirryttäessä sivumäärä laski sieltä sadan hujakoilta tuohon noin kuuteenkymmeneen.
Eikö noissa satasivuisissa ollut vain n. 6 ruutua per sivu?
Muistanko (taas) väärin?
-
Muistat oikein, suunnilleen kuusi ruutua oli per sivu.
Selailin vähän noita Farrin ja Benoit Peetersin Tintti-kirjoja. Rivimäärä nousi sivua kohden kolmesta neljään. Näin yhdessä riviä kohden olevien ruutujen määrää lisäämällä saatiin esimerkiksi värilliseen Siniseen lootukseen mustavalkoalbumin sivut 91 ja 92 samalle sivulle (s.46). Aiemmin kuuteentoista ruutuun oli mennyt kaksi sivua yhden sijaan. Tosin Farrin mukaan Sininen lootus oli muutenkin niin hyvin rakennettu kokonaisuus, ettei muutoksia juuri tarvittu formaattien välille.
Ruutumäärä ei ole tainnut siis suuremmin vaihdella eri versioiden välillä. Muutokset ovat koskeneet enemmänkin ruutujakoa. Silti muutoksia on tehty, joten kyse lienee ajantasaistuksista ja muusta viilailusta jota on ollut hyvä tehdä siinä samalla kun tarinoita on muutenkin muokattu.
Vastaukset Memmilin kysymyksiin lienevät siis ei ja kyllä. Ruutumäärä ei keskiarvoisesti liene muuttunut, mutta jonkin verran aiheita on korvattu uusilla muutosten yhteydessä, jolloin jotakin on poiskin jäänyt.
Mustan kullan maa lienee omassa kategoriassaan muutosten suhteen, sillä sitä muokattiin vielä 1971 brittikustantajan toiveesta.
-
Mitä muutoksia Mustan kullan maahan tehtiin vuonna 1971?
Olivatko ne nyt sitten ne Peetersin Tintin juhlakirjassa mainitut muutokset, jossa tapahtumat siirretään Palestiinasta mielikuvitusmaa Khemediin. Naulakon takaista salakätköä etsivät brittisotilaat vaihdettiin khemediläisviranomaisiin ja tarinasta jätettiin pois kohtaus, jossa juutalaiset kaupunkisissit kidnappaavat pidätetyn Tintin ennen kuin arabit ryöstävät hänet matkaansa.
-
Albumia ajantasaistettiin. Alunperin Mustan kullan maan ilmestyessä tapahtumat sijoittuivat brittien alaiseen Palestiinaan, mutta kun tarina ajateltiin julkaista englanniksi, ei alue enää ollut Iso-Britannian alueita. Koko tapahtumaympäristö muokattiin uusiksi, nyt tarina sijoittuu valtioon jota ei todellisuudessa olekaan. Tätä myötä myös viittaukset juutalaisterroristeihin poistettiin. Tuo jos mikä harmittaa, sillä mielestäni Tinteissä osa viehätyksestä tulee juuri viittauksista todellisiin tapahtumiin jne. Myös jotakin kohtausta taidettiin lyhentää, samoin muitakin viilauksia taisi olla, mutta niitä en tiedä.
Mielenkiintoista, kuinka Tinttiä on tulkittu aivan päinvastaisillakin tavoilla. Farr ja Peeters näkevät Hergen tuoneen Tintin kautta esiin pyyteettömän kantansa länsimaiden imperialismia vastaan. Toisaalla muistaakseni taas on esitetty väitteitä, joiden mukaan Hergeen vaikutti kolonialistinen ajattelu vielä muissakin albumeissa kuin ilmiselvässä Afrikka- eli Kongo-tarinassa.
-
Tänään oli Ilta=Sanomissa hauska pilapiirros Tintin ystäville. Gounod'n Faust kun juuri pyörii Oopperassa ja siinä on se tietty Koruaaria...
-
Peetersin Juhlakirja muuten antaa Mustan kullan maan uudistamiselle vuoden 1969 eikä 1971. Ja ruotsinkielinen, pidempi, versio puhuu vain 60-luvun lopusta. Ilmeisesti nuo on käännetty eri painoksista, mistä tuo selittyisi.
-
Muistaakseni tuo isompi tapahtumapaikan muutos Palestiinasta Khemediin tapahtui 1969 ja sitten vielä 1971 tehtiin joitain pikkumuutoksia. Jotain muistelisin Farrin kirjasta lukeneeni. Kun ei se ole nyt käsillä en voi katsoa, mutta muistaakseni Wadesdahista tehtiin Khemedin pääkaupunki ja joitain dialogimuutoksia oli.
Timo
-
Tämmönen DVD (https://www.amazon.fr/dp/B004FK2N6U?tag=afnews-21&camp=1414&creative=6410&linkCode=as1&creativeASIN=B004FK2N6U&adid=1T56N4Q7A4HYTMHJ5YPB&) on tulossa. Tuosta ei nyt näe, onko siinä mitään tekstityksiä.
Timo
-
Sitten on tämmöinen albumisarja (?) kuin Saint-Tin, jonka Moulinsart companykin joutui tunnustamaan legitiimiksi parodiaksi. En ole tosin nähnyt muuta kuin kansia.
Kustantaja:
http://www.leopardmasque.com/
-
Noista oli täällä aiemminkin jotain puhetta. Ymmärtääkseni nuo ovat kirjakirjoja.
Mutta komiat kannet. Ottaisin kortteina, julisteina.
Timo
-
Lueskelin aamusella Helsingin Sanomien kuukausiliitettä ja sen loppuosan sarjakuva yllätti. Tarmo Koivisto on lainannut hienosti Tinttiä. Tsekatkaapa huviksenne tunnistatteko intertekstuaalisuuden? Harmillista, että minulla ei ole asiaan liittyvää Tinttiä itselläni. Olisi ollut hienoa katsoa kuinka tarkkaa työtä on tehty.
-
Parissa ekassa ruudussa, juu.
7 kristallipalloa. Hyvin onnistunut! Melko tarkkaan sama, hiukan eri kuvakulma.
Timo
-
Eilen saimme kuulla Fransmannien maihinnousu (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13508.msg332414.html#msg332414) -panelikeskustelussa Heikki Kaukorannan jutustelua myös Tintin osalta. Kaukorannat Soile ja Heikki käänsivät yli puolet Tintti -albumeista ja Jukka Kemppinen loput.
Esimerkiksi kuulimme mainion tarinan siitä kuinka Soile ja Heikki "näyttelivät" kesäpaikassaan maalla Lento 714 (http://users.jyu.fi/~rpvalta/tintti/22.htm):n dialogin kohdilleen, ennenkuin se kirjoitettiin koneella puhtaaksi. Ja vuoropuhelun välillä otettiin neuvoa antavia. Juttuhan vertautuu Goscinnyn ja Uderzon Kleopatran (http://fi.wikipedia.org/wiki/Asterix_ja_Kleopatra) luontiin.
Kääntäjät eivät kuulemma olleet yhteyksissä sarjakuvien tekijöihin, mutta lopputulos on silti ollut varsin onnistunut. [Ruotsissa Tintti -albumien ensimmäisten käännösten kieli on ollut varsin lapsellista, tai lapsille suunnattua, mistä syystä Björn Wahlberg sai luvan kääntää ne uudelleen, jolloin käännös noudatti alkukieltä tarkemmin. Nyt ruotsalaisilla on sitten viha-rakkaus -suhde uusiin käännöksiin sillä he ovat kasvaneet Tintin maailmaan vanhojen käännösten mukana ja siten myös niistä pitävät, mutta toisaalta on aina plussaa saada käännös joka heijastaa sarjakuvataiteilijan maailmaa eikä kääntäjän.]
Kaukoranta kertoi myös kuinka ainakaan hänellä ei ollut mitään tekemistä Tintti -kuunnelmien (http://users.jyu.fi/~rpvalta/tintti/aani.htm) kanssa ja hän ei tiennyt kenen käännöksiä niissä on käytetty.
-
Jukka Kemppinen ei valitettavasti ollut paikalla, mutta lukekaapas nyt ihmeessä hänen blogiaan ellette jo aiemmin ole:
http://kemppinen.blogspot.com/2008/07/tintti-tintin.html
http://kemppinen.blogspot.com/2009/03/muisto.html
http://kemppinen.blogspot.com/2007/09/suomennoksista.html
-
Sinistä lootusta ja Hergeä tutkiessa tuli selväksi että tarinalla on pyritty vahvan tietoisesti vaikuttamaan ihmisten ajatteluun. Niinhän Michael Farrkin painottaa tarinoita taustoittavassa kirjassaan, mutta Farrin mielipide tuntui irralliselta. On kuin hän ei näkisi tarinan vaikutusta osana suurempaa kokonaisuutta vaan lähes yksin mullistavana tekijänä. Myös jotkin historialliset seikat on oikaistu kummallisesti. Kuitenkin Sininen lootus osoittaa sen, mitä sarjakuva voi parhaimmillaan antaa historiantutkimukselle. Esimerkiksi mielikuvatutkimukseen tarina sopi kuin nakutettu.
Parhaiten tietoinen vaikuttamisen halu näkyi siinä, mitä Herge ja ystävänsä Tsang Tsong-jen olivat valinneet tarinaan kerrottavaksi kiinalaisista, japanilaisista sekä länsimaalaisista. Tarina on, kuten tiedossa oli, imperialismin vastainen. Terävin kritiikki osuu japanilaisiin, joista ei löydy mitään hyvää ja sama kritiikki osuu hieman sievisteltynä myös länsimaalaisiin Shanghain asukkaisiin. Kiinalaisten osaa sorrettuna mutta oikeamielisenä kansana puolestaan korostetaan toiseen suuntaan. Esimerkiksi 1930-luvun, minne tarina sijoittuu, Kiinan sisäinen epävakaisuus on jätetty taustalle. Kommunistien ja nationalistien välistä kamppailua ei ole otettu tarinaan mukaan ja tyhmäähän se olisi ollut kun tarkoitus on ollut antaa kiinalaisista hyvä kuva. Ei siinä ristiriitaisuuksia kaivata. Japanilaisistakin annetaan totuutta yhtenäisempi kuva, mutta tässä tapauksessa on mahdollista ettei maan sisäiset erimielisyydet ole olleet tiedossa Hergellä. Länsimaalaiskritiikin pehmennyksestä en ole sen sijaan aivan varma, mutta vaikuttaisi siltä ettei Herge ole tarinassa maininnut missään vaiheessa Shanghain ranskalaisaluetta vaan keskittyy kansainväliselle alueelle. Onko kellään parempaa tietoa tästä? Jos näin on, imperialismin kritiikkiä ei ole taidettu uskaltaa ulottaa aivan oman kielen puhujiin saakka...
Oma lukunsa ja pohdinnan paikkansa on sitten siinä, miksi Herge otti kantaa Kiinan tapahtumiin ja tilanteeseen myös kiinankielisten kirjoitusten kautta. (Niihin englanninkieliset käännökset täällä (http://www.tintinologist.org/guides/books/05bluelotus.html) kohdassa 'Trivia'.) Tsangin avulla ne tietenkin tehty on, mutta oliko tarkoitus saavuttaa kiinalaisten huomio näillä? Mahdollisesti jotain kautta, sillä Nankingin nationalistihallitus hiljensi seikkaperäisesti 30-luvun alkupuolella niitä henkilöitä, jotka kritisoivat Kiinan liian lepsua asennetta ulkoisiin uhkiin kuten japanilaisiin. Ehkä näistä asioista oli siis helpompi puhua ulkomailla jopa sarjakuvaan piilotettujen tekstien kautta kuin kotimaassa? Tietenkään kaikki teksteistä eivät ota kantaa vaan ovat mukana vain autenttisuuden vuoksi.
Muun muassa tällaisia sitä on tullut mietittyä viime ajat.
-
Eilen saimme kuulla Fransmannien maihinnousu (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13508.msg332414.html#msg332414) -panelikeskustelussa Heikki Kaukorannan jutustelua myös Tintin osalta.
Varsin harmi, etten tuonne päässyt. Harmi ei ollut ihan suuri, koska olin juurikin Hergén museossa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1543).
Valitettavasti itse näyttelystä ei ole kuvan kuvaa, koska siellä ei saa missään nimessä kuvata. Ei edes lehdistö. Väittävät salamavalojen vahingoittavan originaaleja. Ammattilainen osaisi kyllä kuvata ilman salamaa.
Timo
-
Sinistä lootusta ja Hergeä tutkiessa tuli selväksi että tarinalla on pyritty vahvan tietoisesti vaikuttamaan ihmisten ajatteluun.
Oma lukunsa ja pohdinnan paikkansa on sitten siinä, miksi Herge otti kantaa Kiinan tapahtumiin ja tilanteeseen myös kiinankielisten kirjoitusten kautta. (Niihin englanninkieliset käännökset täällä (http://www.tintinologist.org/guides/books/05bluelotus.html) kohdassa 'Trivia'.) Tsangin avulla ne tietenkin tehty on, mutta oliko tarkoitus saavuttaa kiinalaisten huomio näillä?
No kyllä, Herzee ei mahdollisesti edes ihan tarkkaan tiennyt mitä Tsang hänen albumiinsa kirjaili. "Isän kalligrafiaa ne ovat ainakin ensimmäisessä mustavalkopainoksessa", totesi Tshangin tytär Tchang Yifei. "Osittain ne ovat eksotiikan vuoksi luotua fantasiaa, mutta myös propagandaa: "Älä osta japanilaiselta."
-
Tsangin tyttären johtopäätöksen jaan minäkin. Paljon joidenkin kirjoitusten ja Hergen suhteen tulkinnasta riippuu siitä, missä vaiheessa ne on lisätty. Muutama kohtaus sopii niin hyvin yhteen, muun muassa se jossa paha länkkäri kiusaa kiinalaista riksakuskia ja Tintti puuttuu peliin. Luultavasti Tsang lisäsi tekstinsä 'Alas imperialismi' kohtaukseen jälkeenpäin, mutta onhan tuossa mahdollisuus Hergen ja Tsangin yhteistyöhönkin. Se vaan kummastuttaa, mitä teksteillä on haettu aikanaan. Käsittääkseni viralliset kiinan käännökset Tintistä alkoivat viime vuonna, joten Tsangin on täytynyt yrittää vain propagoida Belgiassa olevia kiinalaisia. Olihan heitä tietenkin. Ja onnistuihan se, kun Herge kerran sai kutsunkin tulla käymään itseltään Tsiang Kai-sekin vaimolta jo 30-luvulla. Onnistumisprosentti on vaikuttava.
-
Sinisen Lootuksen sisältämästä kätketystä propagandasta on ollut juttua Herge-ketjussa.
Todettakoon tasapuolisuuden vuoksi, että Hergé levitti myös kommunistista propagandaa. Näin väittää eri maiden salaisia palveluja tutkinut Roger Falinot kirjassaan "Les services secrets chinois. De Mao aux JO" (Nouveau Monde éditions):
-
Minusta olisi järkevintä, että albumista tehtäisiin kunnolla toimitettu ja taustoitettu laitos.
Kogosta puhuttiin ainakin ketjun sivuilla 48 ja 49. Mutta... Nyt sitä sitten saa! ...Nairobistakin. Kampalan tilanne täytyy vielä joskus tarkistaa.
Takakannessa ei nyt ihan varoiteta, mutta sisällön arkaluontoisuudesta kuitenkin huomautetaan. Ja mitä ihmettä Egmont puhuu että ekan kerran englanniksi, vastahan tässä just kerrottiin ranskalaisten omasta enkunkielisestä laitoksesta?
Albumin keräilijäulottuvuuttakin voi miettiä. Ehkä jos käsiin sattuisi eka painos... Enemmän kyse lienee siitä että koska sisältö on "offensivea", niin asia ei ole niin paha kun tuote pakataan koviin kansiin ja muoveihin. Eivät pääse piltit ja kukkahatut vahingossa zuumailemaan sisältöä.
Mulla on vielä mietinnässä että jaksaako tähän noin 8 euroa sijoittaa? Kun ei sitä tiedä että onko se sarvikuonon räjäytyskään mukana... :)
-
Mulla on vielä mietinnässä että jaksaako tähän noin 8 euroa sijoittaa? Kun ei sitä tiedä että onko se sarvikuonon räjäytyskään mukana... :)
Jos jotain tältä saralta (Tintti - Kongo) ostat, osta se mustavalkoinen originaaliversio.
Timo
-
Paisti EI sitä comic sans enkkuversiota.....
-
Paisti EI sitä comic sans enkkuversiota.....
Onhan se kyllä aika kamala. Vaikeuttaa lukemista melkein yhtä paljon kuin kieli jota ei ymmärrä. Brr..
Timo
-
Mikäs on tuo syssyllä ilmestyvä Tintti yhteisnide, kovakantinen.
http://www.bookplus.fi/kirjat/herge/tintti_(yhteisnide)-14306363 (http://www.bookplus.fi/kirjat/herge/tintti_(yhteisnide)-14306363)
Onko siinä kaikki?
-
Mikäs on tuo syssyllä ilmestyvä Tintti yhteisnide, kovakantinen.
http://www.bookplus.fi/kirjat/herge/tintti_(yhteisnide)-14306363 (http://www.bookplus.fi/kirjat/herge/tintti_(yhteisnide)-14306363)
Onko siinä kaikki?
Halpa hinta viittaa kahden alpparin yhteisniteeseen. Veikkaan että Yksisarvinen ja Rakham on laitettu yhteen tulevan elokuvan kunniaksi.
Timo
-
Niin halpa, että voisi vaikka ostaakin
En ole viiteen vuoteen Tinttejä lukenut, mutta tällä kirjalla voisi taas aloittaa.
-
Tuon Tintti Kongossa voisi hyvin julkaista suomenkielellä alkuperäisenä versiona, mutta taitaa ollla liikaa suvaitseville >:D
-
Tintti painelee ympäriinsä kelteisillään. (http://tintinaucongoapoil.tumblr.com/) Älkää kysykö.
-
Kekkonen hiihti, Kekkonen kalasti. Nyt se on Kekkonen riisuttu alasti.
- Juice Leskinen: Siniristiloppumme
-
Toin itselleni jokin aikaa sitten Loch Lomond viskiä. Otin vielä 18 vuotiasta versiota. Ainakin minun makuuni tuo oli yllättävänkin hyvää! En pidä savuisen makuisista viskeistä sitten lainkaan. Nyt on sitten siemailtu samaa tavaraa kuin Milou tai Haddock.
(http://i78.photobucket.com/albums/j103/NordicTS842/th_LochLomond18Y.jpg) (http://s78.photobucket.com/albums/j103/NordicTS842/?action=view¤t=LochLomond18Y.jpg)
-
Halpa hinta viittaa kahden alpparin yhteisniteeseen. Veikkaan että Yksisarvinen ja Rakham on laitettu yhteen tulevan elokuvan kunniaksi.
Timo
Jos ne on yhteen laitettu niin minä ostan tuon.
Kaikki Suomessa ilmestyneet Tintit on tullut luettua pienempänä ja hyvässä muistissa ovat edelleen. Yksisarvinen ja Rakham ovat suosikkejani, siksi tuo kuulostaa hyvältä jos ovat tuossa yhteisniteessä.
Elokuvaakin odotan innolla, vaikka trailerin perusteella inostus hieman lopahtikin. Mutta innostuin Tintistä uudelleen elokuvan myötä, jippii!
EDIT: Kyllä siinä nuo kaksi ovat, ainakin mitä katselin oman paikkakuntani kirjaston sivuilta. Oli jo hankissa sinne ja katselin tietoja.
-
haku ei auttanut (tai saattoi olla väärät hakusanat), mutta kertokaa jos tiedätte:
lapsena luulin pitkään Tintin olevan ranskalainen. Aikuisena olen havainnut viitteitä ranskalaisuuteen olevan enemmänkin kuin pelkän kielen: esimerkiksi Tintti kuun kamaralla -albumissa (s. 18) Dupon(d)tit puhuvat Pariisin talvisirkuksesta. Muita esimerkkejä ei nyt tule mieleen, mutta osaako joku selittää edes tuon "ranskalaisuuden"? Omia hypoteeseja on muutama, vaan tietoa ei laisinkaan...
-
Dupon(d)tit puhuvat Pariisin talvisirkuksesta. Muita esimerkkejä ei nyt tule mieleen, mutta osaako joku selittää edes tuon "ranskalaisuuden"? Omia hypoteeseja on muutama, vaan tietoa ei laisinkaan...
En nyt ymmärrä kysymystä. Onko kummallista siis se, että belgialaiset poliisit olisivat joskus vierailleet Pariisin talvisirkuksessa (http://en.wikipedia.org/wiki/Cirque_d'hiver)?
-
Ääh, selitin huonosti. Selitän siis lisää:
Suomennoksissa on muutamia viitteitä Ranskaan. Tuo yllämainitsemani ja samassa albumissa Dupon(d)tit kuukävellessään viittaavat Pariisin bulevardeihin. Sen sijaan Brysseliin tai Belgiaan en muista viitteitä olevan (paitsi alkuperäisen Kongon sittemmin sensuroitu maantiedon oppitunti, jota ei ole suomennettu). Voin toki muistaa väärinkin, löytyykö alppareista enemmän viittauksia (mahdolliseen) kotimaahan, joko Belgiaan tai Ranskaan?
Kuinkahan on? Viittaako alkuteksti Pariisiin vai Brysseliin? Tai edes spesifiin paikkaan? Miksi ihmeessä suomennos viittaa Ranskaan? Meidän kirjastossa ei tuota albumia ranskaksi ole, joten ei selvinnyt...
Erityisen tärkeähän tämä kysymys ei ole, kunhan pohdin. Hergé ei ainakaan tarinoissa ylettömästi korostanut Tintin belgialaisuutta, vaan pikemminkin maailmankansalaisuutta: kielet taittuvat ja tuntee kulttuureja.
-
Vastaatkin oikeastaan omaan kysymykseesi myöhemmin viestissäsi:
löytyykö alppareista enemmän viittauksia (mahdolliseen) kotimaahan, joko Belgiaan tai Ranskaan?
Hergé ei ainakaan tarinoissa ylettömästi korostanut Tintin belgialaisuutta, vaan pikemminkin maailmankansalaisuutta: kielet taittuvat ja tuntee kulttuureja.
Aluksi Tintin belgialaisuus tuli esille, mutta sitä häivytettiin myöhemmin. Kyllä Tintti silti belgialainen on, ei se sitä poista. Syystä tai toisesta Hergé ei kuitenkaan halunnut sen myöhemmin enää näkyvän samalla tavalla. Syytä en muista, jos olen kuullutkaan. Kai sen ajateltiin myyvän paremmin kun Tinttiä ei oltu sidottu tiettyyn valtioon.
-
Sarjainfossa oli aikoinaan WSOY:n Tintit kääntäneen Aimo Sakarin haastattelu, jossa hän sanoi Tintin olevan selkeästi belgialainen. En ole aivan varma mistä sen näkee, ilmeisesti belgialaista ja ranskalaista kulttuuria ja tapoja ymmärtävät huomaavat sen paremmin.
Ehkäpä nimenomaan noista mainitsemistasi pienistä kulttuuri/tapaeroista. Jossain albumissa (Kultasaksinen rapu?) seurue juo kahvilassa olutta, ei viiniä. Tämänkaltaisia luulisi olevan enemmänkin jos osaisi katsoa? Ja laajemmassa katsannossa Tintti on pieni ja oikeamielinen, vastustajat suuria ja pahoja. Mikä nähdäkseni on yleinen mentaliteetti pienissä maissa?
Vastaatkin oikeastaan omaan kysymykseesi myöhemmin viestissäsi:
Aluksi Tintin belgialaisuus tuli esille, mutta sitä häivytettiin myöhemmin. Kyllä Tintti silti belgialainen on, ei se sitä poista. Syystä tai toisesta Hergé ei kuitenkaan halunnut sen myöhemmin enää näkyvän samalla tavalla. Syytä en muista, jos olen kuullutkaan. Kai sen ajateltiin myyvän paremmin kun Tinttiä ei oltu sidottu tiettyyn valtioon.
Näinhän se tietysti on. Vaan hain takaa sitä, että syystä tai toisesta selviä tekstiviitteitä on ranskalaisuuteen. Onko näin vain suomennoksissa vai myös alkutekstissä?
Suomennoksethan ovat loistavia (siis ne Kaukorantojen/Kemppisen, Sakarin suomennokset eivät ehkä niin loistavia). Mutta tällainen pieni yksityiskohta hyppäsi silmille tuota kuuseikkailua lukiessa ja jäi vaivaamaan. Ainakaan minulle tuo belgialaisuus ei selvinnyt ennen kuin jostain luin Hergén olevan belgialainen.
Tarkemmin miettiessä onhan niissä albumeissa muitakin kansalaisuusviittauksia. Haddockin esi-isä purjehtii Ludvig XIV:n laivastossa (tosin sattuneesta syystä Belgian lipun alla purjehtiminen olisi ollut hankalaa 1600-luvulla), toisaalta Tintti Afrikassa -albumin alkukielinen nimi on Tintti Kongossa. Väärinymmärryksen vaara on suuri, joskaan väärinymmärrys ei ehkä ole vaarallista. Vaan ehkäpä nimenomaan tarkoituksellista, kuten toteat.
Karkaa jo lähes ohi aiheen, mutta käsittääkseni englantilaisissa painoksissa Tintti on englantilainen ja tämä on melko selvästi käännöksiin kirjoitettu. Muistaakseni Hergé jopa piirsi (=delegoi alaisensa piirtämään?) yksityiskohtia uusiksi: esimerkiksi Yksisarvinen on osa Britannian laivastoa. Kertonee jotakin Hergén suhtautumisesta asiaan.
-
Näinhän se tietysti on. Vaan hain takaa sitä, että syystä tai toisesta selviä tekstiviitteitä on ranskalaisuuteen. Onko näin vain suomennoksissa vai myös alkutekstissä?
Suomennoksethan ovat loistavia (siis ne Kaukorantojen/Kemppisen, Sakarin suomennokset eivät ehkä niin loistavia). Mutta tällainen pieni yksityiskohta hyppäsi silmille tuota kuuseikkailua lukiessa ja jäi vaivaamaan.
Mulla ei nyt ole Tinttejä käsillä, mutta noiden esimerkkien perusteella en huomaa mitään Tintin ranskalaisuuteen viittaavaa. Tuntuvat sellaisille maininnoille, jotka olisivat luonnollisia ranskalaisen kielialueen sisällä ilman kansallisuusviittauksia.
-
Karkaa jo lähes ohi aiheen, mutta käsittääkseni englantilaisissa painoksissa Tintti on englantilainen ja tämä on melko selvästi käännöksiin kirjoitettu. Muistaakseni Hergé jopa piirsi (=delegoi alaisensa piirtämään?) yksityiskohtia uusiksi: esimerkiksi Yksisarvinen on osa Britannian laivastoa.
Mielenkiintoista, tuosta kuulisi mielellään lisää, jos joku tietää.
Yksisarvisen tapauksessa on aina ihmetyttänyt rannikon veljien käyminen isomman sotalaivan kimppuun.
Merirosvot jahtasivat kauppa-aluksia, joilla toki saattoi olla tykkejäkin, mutta sotalaivat olivat ahdettuna täyteen miehistöä, joten valtausyrityksessä Rakham Punaisen alukseen ei edes olisi mahtunut vastaavaa määrää miehiä.
No juu sarjakuvaahan tämä "vain" on....
-
"Ihmeellisessä tähdessä" yksi meteorisaarelle kisaavista osapuolista oli röyhkeäotteinen jenkkiporukka, joka myöhemmissä laitoksissa neutralisoitiin "suurvallaksi" (mm. Tähtilippu retusoitiin keksityksi viiriksi).
Sakari veti suomennoksessaan sen verran kotiinpäin, että muutti Tintin seurueessa olleen ruotsalaistutkijan suomalaiseksi "Matti Pohtijaksi". Haddockin viskin hän käänsi - lastensarjakuvaan sopivammaksi - "malspiikiksi".
Belgialaisuus tosiaan väheni koko ajan, Castafioren koruissakin Moulinsartiin saapuu viikkolehti "Paris-Flashin" toimittaja kuvaajan kera.
-
Matti Pohtijan mallina oli muuten oikea tiedemies Auguste Piccard, joka oli pari albumia myöhemmin Tuhatkaunon mallina.
Joo !
Ja malli oli todellakin näköinen.
Ohessa kuva kirjasta, josta oli jo täällä puhetta.
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3547.msg288442.html#msg288442
-
Sakari veti suomennoksessaan sen verran kotiinpäin, että muutti Tintin seurueessa olleen ruotsalaistutkijan suomalaiseksi "Matti Pohtijaksi".
Kai tuokin toimii teeman mukaisesti. Alunperin tähän eurooppalaiseen tutkimusretkikuntaan kuului vain liittoutumattomia ja akselivaltojen edustajia, ja neutraalin ruotsalaisen vaihtaminen akselivaltoihin kuuluneeseen suomalaiseen pitää paketin kasassa.
-
Hyvin pieni Belgia-viite: olisko Tuhatkaunon tapauksessa vilahtanut 1950-luvun belgialainen poliisiunivormu (näin ainakin muistelisin).
(Mulla oli pikkupoikana harrastuksena poliisiunivormut. Luojan kiitos siitä ei jäänyt mitään aikuisiän univormufetissiä...)
-
löytyykö alppareista enemmän viittauksia (mahdolliseen) kotimaahan, joko Belgiaan tai Ranskaan?
Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/26,_rue_du_Labrador) hienoisia Belgia-viitteitä ovat mm. postimerkit, uniformut (kuten CBR:kin sellaisen bongasi) ja rekisterikilvet. Marolles'n kirpparin (http://www.marcheauxpuces.org/) (Brysselin keskustassa) näköinen paikka löytyy Yksisarvisen salaisuuden alusta.
-
Kiitoksia, löytyihän niitä kansalaisuusviittauksia. Belgiaan viittaavat ovat vain vaikeammin tunnistettavia (ilmeisesti esim. Mustan kullan maan katumaisema on Brysselistä, vaan eipä sitä suomalaispoika voinut tietää). Juolahti lapsuuden väärinymmärrys mieleen kun kuu-seikkailua lukiessa törmäsin tuohon "Pariisi" -sanaan pariinkin kertaan.
K.I.P:lle: Olen joskus jostain lukenut (tätä saa käyttää esimerkkinä mallikelpoisesta lähdeviitteestä!) että Tinttiä on todellakin kääntäessä englantilaistettu ihan urakalla: Moulinsart on Marlinspike Manor tms, Thom(p)sonit työskentelevät Scotland Yardille ja niin edelleen. Ja tämä on siis ollut johdonmukainen linjaus, aina on korjattu kun on ollut mahdollista.
Piirroksien englantilaistamisesta kuuluisin esimerkki on toki uusiksi piirretty Mustan saaren salaisuus, se ensimmäinen väriversio ei brittikustantajan mielestä näyttänyt tarpeeksi brittiläiseltä. Ilmeisesti tämä aiheuttaa silti jonkinasteista sekoilua käännöksessä kun Tintin on kuitenkin otettava laivakyyti päästäkseen saarille...
Mutta tarpeen vaatiessa muihinkin albumeihin tehtiin muutoksia piirrosten yksityiskohtiin, muistan nähneeni kuvan brittiversion Yksisarvisesta jonka mastossa todellakin heiluu Britannian laivaston lippu.
Useimmat näistä muista myöhemmistä muutoksista johtuvat erilaisista sovinnaisuussyista. Ja niitähän on paljon, esimerkit on hienosti dokumentoitu suomeksikin ilmestyneissä Peetersin & Farrin kirjoissa.
-
Triviaa: En ole nähnyt vuosiin Arnon piirtämää Anton Six -vakoiluseikkailua. Muistan kuitenkin, että siinä esiintyi belgialainen Waffen-SS-vapaaehtoinen, jonka olemus muistutti häiritsevän paljon Tinttiä - realistiseksi ihmishahmoksi muunnettuna. Tintin natsiserkku Mäntti?
Itse Tintti on kyllä vähän liian pyöreäpäinen ja lyhyenläntä ollakseen rotuvalio arjalainen...toisaalta Salaperäisessä tähdessä päävastustaja on ilmiselvästi juutalainen pankkiiri. Edit. No joo, juuri tuostahan oli asiaa pari viestiä ylempänä...
Onko Tintti-cameoita muissa sarjakuvissa?
-
Onko Tintti-cameoita muissa sarjakuvissa?
Rabbin katti 2:
(http://kvaak.fi/images/articles/16112007151631-2.jpg)
-
Olin joskus kova Tinttifani. Vain muutama osa jäi lukematta: Tintti neuvostojen maassa oli liian hooposti piirretty ja se Aakkostaide-hommeli ei ollut tainnut ilmestyäkään silloin.
Kesän kunniaksi päätin lainata Tintit kirjastosta ja verestää taas kunnolla muistoja. Aloitin albumilla Sininen lootus: se on jäänyt kaikkein parhaiten mieleeni myrkkynuolineen ja huumeluolineen.
Toinen ikimuistoinen tarina on Tintti kuun kamaralla, Tintin seikkailuista ehkä se jännittävin. Löytyy omastakin hyllystä.
Kultasaksisen ravun tapahtumat ovat sinänsä päässeet unohtumaan, mutta örveltävä rappio-Haddock on jäänyt elävästi mieleen.
-
Miksiköhän Kirjatoreilla ja alennusmyynneissä on myyty kovakantiset Tintit pois alehinnoilla ysi ysi ysi?!? Eikö tällaisia steadysellereitä kannattaisi pitää aina hyllyssä samaan, kiinteään hintaan. Kirjapisnestä on aina vain vaikeampi ymmärtää...
-
Miksiköhän Kirjatoreilla ja alennusmyynneissä on myyty kovakantiset Tintit pois alehinnoilla ysi ysi ysi?!? Eikö tällaisia steadysellereitä kannattaisi pitää aina hyllyssä samaan, kiinteään hintaan. Kirjapisnestä on aina vain vaikeampi ymmärtää...
Tampereen Akateemisessa näyttävät nuo kovakantiset olevan tasaisesti 15,90 tai jotain siihen suuntaan. Se on suoraan sanottuna liikaa minulle, vaikka rahaa tasaisesti sarjakuviin sijoitankin ja pidän Tinttejä suuressa arvossa. Mietityttävät myös lapset, jotka sarjisharrastusta aloittelevat - kenellä kymppivuotiaalla on oikeasti noin paljon rahaa sijoitettavaksi sarjakuva-albumiin?
Juttelin tänään erään jyväskyläläisen divarinpitäjän kanssa. Hänen mukaansa Tinttejä on nykyisellään todella vähän liikenteessä, mutta onnistuinpa silti hommaamaan pari ensipainosta kymmenellä eurolla / albumi. Naapuridivarissa Faaraon sikareiden ensimmäisestä painoksesta piti sitten maksaa 40 euroa.
-
... ei mulla 70-luvullakaan ollut rahaa albumien ostoon. Suurin osa sarjiksistani oli erilaisia lehtiä. Tintit ja Asterixit oli harvinaista herkkua. Onneksi oli kirjasto.
-
Divaristahan minä 70-luvulla aika monet albumit ostin. Uuden Tintti-albumin hinta näytti olevan esim vuonna 1975 8,80 mk. Sillä rahalla sai 1,20 mk hintaisia Aku Ankkoja 7 kipaletta ja jäi vielä pikkuisen ylikin. 7 kertaa nykyankan hinta (2,60) tekis tällä akuankkaindeksillä albumille vertailuhinnan 18,20.
Timo
-
Tampereen Akateemisessa näyttävät nuo kovakantiset olevan tasaisesti 15,90 tai jotain siihen suuntaan.
Anttilassa oli noita ysi ysi ysi -hintaisia albumeja, kun viimeksi hyllyjään tutkailin.
Joskus Tinttien ensipainokset olivat jotain 15 euroa.
Seikkailu punaisella merellä (1. painos, 1970) meni taannoin huuto.netissä hyvään hintaan 612.00 €. Jos sellainen löytyy hyllystä, niin se on pieni aarre.
-
Seikkailu punaisella merellä (1. painos, 1970) meni taannoin huuto.netissä hyvään hintaan 612.00 €. Jos sellainen löytyy hyllystä, niin se on pieni aarre.
Mites tuo liimauksen kesto ?
-
Onko englanniksi (2000-luvulla) tehty Tintin alkuperäisiä mustavalkoisia albumeja, jossa on tuplasti sivuja näihin väritettyihin versioihin verrattuna. Ranskaksi nuo on kai tehty joskus, mutta onko niistä painettu uusintapainoksia.
Olisi kiva lukasta nuo alkuperäiset Tintit, siinä asussa kuin ne oli Le Petit-lehdessä.
-
On tehty - fonttina comic sans. "Puhelinluettelotinttejä" on englanniksi saanut mm. Turun sarjakuvakaupasta.
-
Juu on tosiaan. Oliskohan ollu kolmea neljää ekaa. Itellä on Faaraon sikarit. Kyllä toi tosiaan haittaa tuo comic sans aika pahasti. Nyppii...
Timo
-
Kattelin Turun sarjakuvakaupan sivuilta noita tiiliskivi Tinttejä, mutta olivat kaikki loppu....yhyyyyyyyy!!!
Voihan olla, että alkuperäisessä Le Petit-lehdessä käytettiin Comic Sans-fonttia ja siksi halusivat käyttää sitä, mutta eipä toi nyt niin hirveen hyvä idea ole.
Kai noita englanninkielisiä tiiliskivi-Tinttejä tehdään lisää. Muistaakseni "Särkynyt korva, Mustan saaren salaisuus, Kuningas Ottokarin valtikka ja Kultasaksinen rapu tehtiin vielä mustavalkoisina ja paksuiksi Tinteiksi.
Täytyy alkaa etsimään, jos jostain sais ostettua noi neljä tiiliskivikirjaa.
-
Hahaaaaa!
Kävin Stockmannilla utelemassa noita tiiliskivi-tinttejä. Olivat huuli pyöreänä siellä, vaikka hyllyt oli väärällään Tinttejä ja vielä eri kielillä.
Niiden järjestelmä ei löytänyt yhtään mitään.
Menin Suomalaiseen kirjakauppaan ja sieltähän löyty Tintti Amerikassa, Faaraon sikarit ja Sininen Lootus...pitää kylläkin tilata. Tintti Afrikassa (Kongossa) ne eivät löytäneet omasta järjestelmästä, mutta sit taas niiden nettisivu löysi sen. Olisin kyllä halunnut tilata sen kaupasta ja niin, että se toimitetaan sinne kauppaan...nyt joudun tilaamaan sen Tintti Afrikassa kirjan kotiin ja saan taas hermorauniona odottaa kuinka Itella taas potkii mun pakettiani lajittelussa. Onneksi noi muut kirjat saa toimitettua tonne kaupaan ja hakee sieltä.
Huom!
Suomalaisen kirjakaupan nettisivulta en löytänyt Tintti Amerkassa-kirjaa, mut se on kaupan järjestelmässä kylläkin, joten sen saa tilattua sitä kautta.
Katselin myös tonne Castermanin sivuille ja luultavasti sieltä olis lähiaikoina tulossa myös Kultasaksinen rapu tässä originaali-muodossa. Niin siinä ei ollut vielä albumia englanninkielisenä, mutta kyllä aki sekin tulee.
Jenkit saadaan kyllä innostumaan Tinteistä, kunhan Spielbergin ja Jacksonin uusi Tintti Animaatio tulee joulukuussa leffateattereihin. Katsoin sen Traileri 2:n ja näytti kyllä tosi hienolta. Se tulee 3D ja 2D:nä, mutta älkää hyvät ihmiset menkö pilaamaan hyvää leffaa ja kärsikö niiden Finnkinon aivan käsittämättömän karmeiden 3D-lasien kanssa. Menkää katsomaan se leffa 2D:nä...saatte nauttia hyvästä leffasta ilman häiriötekijöitä.
-
Muuten noi originaali-Tinttien kustantaja USA:ssa on "Last Gasp". Ei tietoa kyseisestä kustantajasta, mutta sen sivulla ei ollut kuin nuo 4 originaalimuodossa olevaa Tinttiä...toivottavasti noi loput 4 tulee myös sinne.
Tintti Neuvostojen massa kirja taitaakin olla samassa kondiksessa kuin alkuperäinen vai onko siinä sensuroitu jotain kohtia tai puhekuplia siistitty. Toivottavasti ei!!!
-
Voihan olla, että alkuperäisessä Le Petit-lehdessä käytettiin Comic Sans-fonttia ja siksi halusivat käyttää sitä,
Salli mun epäillä. :)
Eiköhän Tintin puhekuplissa ollut ihan vaan Hergé Sans -fontti.
-
Fantasiapeleissä on ollut noita wanhoja Tinttejä hyllyssä, löytyy näköjään nettikaupankin kautta jokunen. (http://www.fantasiapelit.com/index.php?kuvariveja=20&submit.x=39&submit.y=8&submit=submit&main=ai&yhteen=eri&etsittava=tintin&offset=0&kat=kaikki&mista=*&jarj=tuotteen_nimi&jamista=&jamika=&kuvahaku=1&luok=)
-
Juu on tosiaan. Oliskohan ollu kolmea neljää ekaa. Itellä on Faaraon sikarit. Kyllä toi tosiaan haittaa tuo comic sans aika pahasti. Nyppii...
Timo, mnkäs takia et ostanut noita ranskaksi? Silloin ei olisi mitään comic sans -saastetta mukana. Sulta kuitenkin ranskakin taipuu ihan riittävän hyvin ulkoaopittujen Tinttien lukemiseen. ???
-
Timo, mnkäs takia et ostanut noita ranskaksi?
no sanopa muuta. Tosin ostin vain tuon yhden englanniksi ja kauhistuin. Ehkä loput lähtee ranskaksi.
Timo
-
Nämä Chronologie d'une oeuvre -järkäleet ovat myös hyviä sijoituskohteita.
Ihan kuin näitä olisi alettu julkaista englanniksikin. En oo kylläkään mitenkään varma asjasta.
http://www.amazon.fr/s/ref=nb_sb_noss?__mk_fr_FR=%C5M%C5Z%D5%D1&url=search-alias%3Daps&field-keywords=Herg%E9%2C+chronologie+d%27une+oeuvre&x=0&y=0
Mulla on toi numero vitonen.
-
Salli mun epäillä. :)
Eiköhän Tintin puhekuplissa ollut ihan vaan Hergé Sans -fontti.
Ai niin! Sitä on niin tottunut tohon tietokoneella kirjoitettuihin fontteihin, ettei enää muista, että ennen puhekuplat tehtiin hiellä ja verellä käsin.
Ranskalaiset versiot noista originaaleista onkin varmaan 100% näköispainoksia, mut kun en osaa yhtään ranskaa. Kerran kyllä yritin suomentaa yhtä Valerian-kirjaa, kun sen suomennettu versio olis tullut kuukauden päästä...en jaksanut odottaa...sain 10 sivua käännettyä, kunnes meni hermot.
-
Valerianit on ihan sikavaikeita!
Olin aivan täpinöissäni, kun mulle tuli Pilote, jossa alkoi ilmestymään Valerian-seikkailu Chatelet-Kassiopeija mustavalkoisena (huomattavasti ennen värialbumin julkaisua).
Harmikseni en pystynyt lukemaan tuota seikkailua alkuunkaan, vaikka kuinka yritin. Sen verran vaikeaa oli ranskan kieli. No, onhan siinä hienot kuvat, onneksi.
-
Wikipedia kertoo Tintti Tiibetissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintti_Tiibetiss%C3%A4) albumista:
Tintti Tiibetissä (ransk. Tintin au Tibet) on vuonna 1960 julkaistu Hergén piirtämä sarjakuva-albumi. Albumi myi heti platinaa.
Platinaa? Milloinkas sarjakuva-albumit ovat myyneet kultaa, timanttia tai platinaa? Mistähän tieto on?
Timo
EDIT: typo
-
Wikipedia kertoo Tintti Tiibetissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintti_Tiibetiss%C3%A4) albumista:
Platinaa? Milloinkas sarjakuva-albumit ovat myyneet kultaa, timanttia tia platinaa? Mistähän tieto on?
Timo
Hergéllä on varmaan sitten seinällä ollut kulta- ja platina-Tinttejä!!
-
Platinaa? Milloinkas sarjakuva-albumit ovat myyneet kultaa, timanttia tia platinaa?
-
Hergéllä on varmaan sitten seinällä ollut kulta- ja platina-Tinttejä!!
Joku oli joskus raaputellut noita kultalevyjä ja huomannut että ei ne olleetkaan omia levyjä jotka oli päällystetty, eli Hergellä olisi luultavammin kulta- ja platina-Attiloita tms :)
-
Fantasiapeleissä on ollut noita wanhoja Tinttejä hyllyssä, löytyy näköjään nettikaupankin kautta jokunen. (http://www.fantasiapelit.com/index.php?kuvariveja=20&submit.x=39&submit.y=8&submit=submit&main=ai&yhteen=eri&etsittava=tintin&offset=0&kat=kaikki&mista=*&jarj=tuotteen_nimi&jamista=&jamika=&kuvahaku=1&luok=)
Tarkennetaan ettei kellekään jää epäselväksi:
KAIKKI tuotteet joita Fanzussa myydään on myös meidän nettisivuilla.
-
Belgian posti julkaisi äskettäin Tintistä muutaman postarinkin. Ihan kivoja näyttävät olevan.
-
Noita postareita kun kattoo, niin onko tietoa mitä kaikkia filmejä tai animaatiosarjoja on Tintistä tullut. Täydellinen lista olis ihan kiva!
Onko noi mustavalkoisia animaatioita tossa postimerkeissä?
-
Noita postareita kun kattoo, niin onko tietoa mitä kaikkia filmejä tai animaatiosarjoja on Tintistä tullut. Täydellinen lista olis ihan kiva!
Onko noi mustavalkoisia animaatioita tossa postimerkeissä?
Ensimmäinen on Claude Misonnen nukke-animaatio vuodelta 1947. Kakkosena Belvisionin TV-sarjaa 1950-luvun puolivälistä (merkin mukaan 1961). Merirosvon aarre, näytelty filmi vuodelta 1961. Auringon temppeli -leffa vuodelta 1969 on kokoillan filkka. Uusi TV-sarja 1990-luvulta. alarivissä Kultasaksisen ravun albumikuva liittyy ylärivin nukkefilmiin. Mustansaaren salaisuudesta albumikuva on vuoden 1968 versiosta, vaikka merkissä on vuosiluku 1938 (alkuperäisversion ilmestymisvuosi). Siniset appelsiinit filmi vuodelta 1964. loput on kanssa ihan albumeista.
Täydellinen lista filmeistä löytynee jostain päin nettiä.
Timo
edit: korjattu typo: 1946 ---> 1964
-
Kiitoksia listasta!
Toi 1961 tv-sarjaa täytyy kyllä etsiä jostain.
Pikkuskidinä kävin ainakin Tintti Haijärvellä kattomassa ja jonkun muun.
TV:stä ole katsonut varmaan tota 90-luvun animaatiota.
-
IMDB:ssa kerrotaan, että 2013 tulis Spielberg & Jacksonilta uusi Tintti animaatio
"The Adventures of Tintin: Prisoners of the Sun" ja 2015 joku nimeämätön Tintti animaatio.
-
Toi 1961 tv-sarjaa täytyy kyllä etsiä jostain.
Taitaa olla ettei ole saanut dvd-julkaisua, 60-luvun julkaisuista löytyy vain ne leffat dvdllä.
-
Katselin äsken vähän aikaa aika erikoista Tinttiä.
"Tintin et le Crabe aux Pinces d'or (1947)"
Oli tehty samalla lailla kuin ne Pikku kakkosen "Nukkumatit"
Ikävä kyllä puhuivat ranskaa.
Saahan tota 60-luvun Tintti TV-sarjaa, kunhan osaa hakea oikeasta paikasta...tiedät varmaan mitä tarkoitan!!!
-
Täydellinen versio Auringon temppelistä on ilmestynyt ranskaksi kuulemma vuonna 2003, mutta enpä ole nähnyt.
Hypistelin tuota Tintti-museon kaupassa, mutta enpä ostanut. Vaakatasoinen muodoltaan, eli silleen aukeamamuodossa tuli alkuaan Tintin-lehdessä.
Timo
-
Saahan tota 60-luvun Tintti TV-sarjaa, kunhan osaa hakea oikeasta paikasta...tiedät varmaan mitä tarkoitan!!!
Ei ollut mm. Amazonissa.
-
Vihje: Täällä ei saa sanoa mistä ton saattaa löytää!
-
Vihje: Täällä ei saa sanoa mistä ton saattaa löytää!
No ei-niin-laillisista-paikoista löytyy sarjoja ja elokuvia joita ei ole viitsitty julkaista sitten vhs-ajan.
-
No ei-niin-laillisista-paikoista löytyy sarjoja ja elokuvia joita ei ole viitsitty julkaista sitten vhs-ajan.
Kuten?
-
Piraateista puheenollen löysin tässä joskus UFFin parin euron poistopäiviltä tällaisen kauluspaidan, liekö se sitten lisensoitu tuote vaiko täysin luvaton?
-
Palaan vielä siihen Kongo-jupakkaan. Asia näyttäisi ehkä etenevän parin viikon päästä (http://news.yahoo.com/s/afp/20100531/lf_afp/belgiumcourtentertainmentbooksracism_20100531163925).
Brysselissä on jo päästy raastupaan.
Ruotsin TV:n uutisissa oli eilen reportaasi Brysselistä: Tintti Kongossa -albumi halutaan kieltää rasisminvastaisen lainsäädännön nojalla, ja oikeudenkäynti on alkanut.
Linkki videoon (http://playrapport.se/#/video/2533148)
Linkki uutiseen (http://svt.se/2.27170/1.2533113/ar_tintin_i_kongo_rasistisk)
Oma kantani on se, että täydellisen kieltämisen asemesta voidaan käyttää jonkintyyppistä saatetekstiä, niin kuin Disney on tehnyt julkaistessaan II maailmansodan aikaisia propagandapiirrettyjä: Leonard Maltin selittää, että nämä elokuvat heijastavat aikaansa ja on hyvä nähdä kuinka pitkälle olemme päässeet.
-
Oma kantani on se, että täydellisen kieltämisen asemesta voidaan käyttää jonkintyyppistä saatetekstiä, niin kuin Disney on tehnyt julkaistessaan II maailmansodan aikaisia propagandapiirrettyjä: Leonard Maltin selittää, että nämä elokuvat heijastavat aikaansa ja on hyvä nähdä kuinka pitkälle olemme päässeet.
Samaa mieltä. Vastenmielistäkään historiaa on turha yrittää kiistää tai lakaista maton alle. Sensuroinnin sijasta voisivat laittaa Kongo-albumiin vaikka tekstiliitteen aiheesta "Hergé, Belgia ja Kongo".
Ymmärrän kyllä oikeusjutun aloittaneen kongolaismiehen tunteet ja mielipiteet, mutta eivät klassikkosarjakuvien totaalikiellot ole millään tavoin hyödyllisiä tai tarkoituksenmukaisia. Jos kieltolinjalle lähdetään, edessä on loputon suo.
-
Kovasti tulee mieleen Neuvostoliitossa tapahtuneet tietosanakirjojen jälkisensuroinnit.
Mites kaikki muu kirjallisuus ?
Jokaisessa painetusssa läpyskässä on yleensä jotain, mikä ärsyttää jotakuta.
Joko poliisi tulee pidättämään jos on vanhoja aapisia tai satukirjoja hyllyssä ?
Ylenpalttinen korrektius on p*rseestä.
Jälkisensurointi vieläkin enemmän.
-
En sanoisi asiaa aivan niin jyrkästi kuin KIP. Onhan se totta, että Tintti Kongossa on hyvin rasistinen ja saattaa loukata pahastikin nykyihmisiä. Mustia kohtaan ei osoiteta minkäänlaista vihaa, päinvastoin, mutta heidät kuvataan lapsenomaisina typeryksinä ja laiskureina. Nykyään noin rasistista painotuotetta ei pitäisi enää julkaista. Mutta kun kyseessä on 1930-luvulla ilmestynyt klassinen sarjakuva, niin...ei kulttuurihistoriaa pidä hävittää.
Korrektius ei ole p*rseestä, mutta jälkisensuurista on tällaisissa tapauksissa enemmä'n haittaa kuin hyötyä.
-
Oi voi. Missä kaikkialla tuo Tintti nyt sitten kiellettäisiin? Meilläkin?
Viihteellinen, jopa vähän karkeakin sarjakuva voi joskus olla tarkempi aikansa peili kuin sievistelevä virallinen historia, tai yhteiskunnan yläpilvissä liitelevä korkeakulttuurin luomus. Hyvässä ja pahassa. Tintti Kongossa kuvastaa Belgian menneisyyttä, ajan asenneilmastoa. Kiellettäisiinkö tämä varhainen Tintti vain hyvityksenä belgialaisten historiasta? Siksi että tämä hivenen naivi ja katoliseen lähetystyöhön uskova Tintti-albumi toimii ikävänä muistutuksena Kuningas Leopoldin ajan julmuuksista ja siirtomaakauden epäkohdista?
Jos peiliin katsominen ei miellytä, ei sen rikkominen poista arpia kasvoilta. Vanha sarjakuva kantaa aikansa asenteita ja historiaa mukanaan. Ne eivät katoa tai muutu sarjakuvia kieltämällä, sensuroimalla tai poistamalla. Historian kieltäminen ei muuta mitään.
Timo
-
Ei neekerisarjakuvat meitä valkoihoisia loukkaa.
-
Ei mutta jos historia hävettää, sen voi yrittää lakaista maton alle kieltämällä kaiken vanhan, jossa se näkyy.
Timo
-
Tintti Kongossa pitäisi julkaista sensuroimattomassa muodossaan, mielellään vielä se sarvikuonon posautus mukana. Mutta...
...esipuhe pitäisi ehdottomasti olla mukana. Vaikka sellainen, jossa olisi muutama valokuva Kongon ajan hirmuteoista.
-
Onneksi mulla on toi vuoden 1978 Tintti. Siinä sarvikuono saa dynyä.
Pitää kyllä ostaa toi alkuperäinen Tintti-albumi.
The Adventure of Tintin - Tintin in the Congo. Siinä on 120 sivua ja mustavalkoinen eikä yhtään sensuuria.
Sitä on niin paljon sensuroitavaa maailmassa...jos kaikki sensuroidaan niin mitä jää jäljelle. Mua vit...taa tää nykyinen poliisivaltio tyyli.
En usko, että Tinttiä lukemalla tulee rasistiksi. Tätäkään juttua ei olisi otettu käsittelyyn, mutta kun Spielberg ja Jackson tekee Tintti animaatiota, niin johan kaikki turhantärkeet sievisteliät saa alkaa paasata kaikkea olematonta pa...kaa!!!
En ymmärrä tämmöistä sensuuria...no luultavasti nykyiset "ei sensuroimattomat" Tintit on ton jälkeen todella harvinaisia keräilykappaleita. Nyt vaan kaikki ostamaan näitä rasistisia Tinttejä, kun vielä pystytään.
Sensuroidaan raamatustakin kaikki halventavat ja rasistiset kohdat pois. Mitähän siitäkin kirjasta jäis jäljelle.
Ihan naurettavaa...tuntuu ihan ruotsalaisten ja jenkkien touhulta. Eiköhän Euroopalla ole tällä hetkellä paljon tärkeämpiä asioita selvitettävänä kuin yksittäisen sarjakuvalehden sensurointia. Ei ole ihme, että EU on kohta lamassa, jos kaikki aika EU:ssa menee tämmöisten sekopäiden, hienohelmojen ja maailmanparantajien asioiden käsittelyyn.
-
Nyt vaan kaikki ostamaan näitä rasistisia Tinttejä, kun vielä pystytään.
Näin vetoavaan tekstiin ei voi suhtautua kuin yhdellä tavalla.
Tintti Kongossa (sensuroimaton versio) pääsi juuri ostoslistalleni!
-
Jokaisessa painetusssa läpyskässä on yleensä jotain, mikä ärsyttää jotakuta.
Me kuitenkin elämme oikeusvaltiossa, eikä painotuotteita voida kieltää, ellei siihen ole eduskuntalaissa säädetty perustetta. Näitä teonkuvauksia voi löytää rikoslaista (esim. törkeä kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen). Tuomioistuin ei voi puuttua painotuotteeseen vain sillä perusteella, että se "ärsyttää jotakuta".
Ylenpalttinen korrektius on p*rseestä.
On kuitenkin osattava erottaa tosiasiallinen oikeudenhoito siitä, mitä joku villeimmillään kuvittelee oikeudenhoidon olevan.
Jälkisensurointi vieläkin enemmän.
Ennakkosensuuri ei ainakaan kuulu sivistysvaltioihin. Niin on säädetty myös Suomen perustuslain 12 §:ssä: "Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."
Koska sananvapauteen sisältyy myös väärinkäytön mahdollisuus, siihen on voitava laillisin, yhteisesti hyväksytyin perustein jälkikäteen puuttua: asettaa vapauden väärinkäyttäjä vastuuseen ja korjata aiheutettuja vahinkoja siten kuin ennalta on sovittu.
-
Kannattaa lukea Belgian siirtomaavallan historia tai ainakin kuningas Leopoldin osuus ja sitten miettiä miten Brysselin herkkupuodeissa myydään pieniä suklaakäsiä.
Yhtä hyvin tuo Fogelbergin matkateos "Harhateillä" pitäisi kieltää. Ei sekään ole liian "korrektia" tekstiä 1920-luvun maailmasta.
Kaikki Tintatut: Jos haluatte lääkitä sieluanne niin lukekaa nykyajan siirtomaahallinmosta Ville Tietäväisen kirjasta "Näkymättömät kädet".
-
Suomeessa on myyty myös neekerin suukkoja ja lakupekkaa.
-
...ja lakupekkaa.
Lakupekka-nimistä tuotetta ei ymmärtääkseni ole koskaan ollut myynnissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fazerin_lakritsi
Sen sijaan se on näistä lakritsituotteista syntynyt pejoratiivisen merkityssisällön saanut nimitys. Sitä käytetään nykyään yleensä vain jopa korostetun rasistisessa tarkoituksessa.
Hellaksella on 50-luvulla ollut myynnissä Musta Pekka -nimistä lakritsia.
http://populaari.blogspot.com/2006/11/musta-pekka-lakritsi-1953.html
Jos joku on kiinnostunut neekerinsuukon historiasta, Wikipediasta löytyy hyvä artikkeli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suklaasuukko
Suomalaisissa lastenlehdissä, -kirjoissa ja jopa aapisissa eli sitkeästi lähes koko viime vuosisadan "meemi", jossa tumma ihonväri liitettiin likaisuuteen ja kuinka hassua on, kun iho ei edes pesemisellä vaalene.
Tintti Kongossa on mielenkiintoinen teos, joka toimitettuna laitoksena avaa sellaisia näkymiä historiaan, että hirvittää.
-
Pitää kyllä ostaa toi alkuperäinen Tintti-albumi.
Tarkoittanet varmaan alkuperäistä alppariversota?
Eikös nuo alkuperäiset alpparitkin eronneet alkuperäisistäjatkiksista?
[pilkunviilaus off]
-
Näin vetoavaan tekstiin ei voi suhtautua kuin yhdellä tavalla.
Tintti Kongossa (sensuroimaton versio) pääsi juuri ostoslistalleni!
Eikös sulla ole Nonareita? Siinä se on julkaistu oikein tällä nimelläkin:
Tintti Kongossa, Non Stop 3-14/1977
Nimikin laimennettiin muotoon Tintti Afrikassa, joka tavallaan oli vielä rasistisempi nimi (sillä onhan koko Afrikka sitä samaa savannia, jossa alkuasukkaat mutamajoissaan majailee ja syövät bananeeja).
-
Eikös sulla ole Nonareita? Siinä se on julkaistu oikein tällä nimelläkin:
Tintti Kongossa, Non Stop 3-14/1977
Nimikin laimennettiin muotoon Tintti Afrikassa, joka tavallaan oli vielä rasistisempi nimi (sillä onhan koko Afrikka sitä samaa savannia, jossa alkuasukkaat mutamajoissaan majailee ja syövät bananeeja).
Ei löydy Nonostoppeja multa! Pitäis varmaan hankkia...onko niissä mitään uutta sisällöllisesti kuin tossa 1978 versiossa.
Joo kyllä tarkoitan myös alkuperäistä albumiversiota!
Noita oli vähän aikaa sit Suomalaisessa kirjakaupassa mutta nyt näköjään loppu
Se kirja on tommonen:
http://www.turunsarjakuvakauppa.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2751 (http://www.turunsarjakuvakauppa.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2751)
Suomalaisesta löytyy kyllä Faaraon sikarit:
http://www.suomalainen.com/fi/Cigars-of-the-Pharaoh-sku-P0867199059 (http://www.suomalainen.com/fi/Cigars-of-the-Pharaoh-sku-P0867199059)
ja Sininen Lootus
http://www.suomalainen.com/fi/Blue-Lotus%2C-The-sku-P9780867199062 (http://www.suomalainen.com/fi/Blue-Lotus%2C-The-sku-P9780867199062)
Missähän Suomessa tota "Tintin in the Congo" albumia myytäis 120 sivuisena. En halua ostaa ulkomailta.
-
Missähän Suomessa tota "Tintin in the Congo" albumia myytäis 120 sivuisena. En halua ostaa ulkomailta.
Eikös sitä sitten Fantasiapeleissä ollut?
TImo
-
Eikös sitä sitten Fantasiapeleissä ollut?
Eipä ollut Fantasiapeleissä, muuta kuin Tintti Amerikassa ja Sininen Lootus.
Ja Helsingin kaupassa ei ainakaan myymälässä löytynyt noita paksuja Tinttejä ollenkaan...kävin meinaa kysymässä.
Suomalaisessa kirjakaupassa olisi voinut tilata ton Tintin in the Congo albumin mut tyhmyyksissäni en sitä silloin tilannut ja nyt näkyy, ettei sitäkään enää saa....GGGGRRRRRRRRRRRR!!!!
-
Eikös sitä sitten Fantasiapeleissä ollut?
Ei ole enää; hankkiuduttiin vastikään eroon alessa kun eivät muuten käyneet kaupaksi.
Toki välittömästi tuon jälkeen näkyy kiinnostusta olevan.
Tyypillistä... ;)
-
Kun Belgia kieltää "Tintin in the Congo" albumin, niin tapahtuu ketjureaktio...kohta Ranska kieltää sen, sitten Saksa ja lopulta Ruotsi.
Arvaa mitä suomalaiset päättäjät tekee kun Ruotsi kieltää ton...aina matkimassa ruotsalaisia. Tietenkin se kielletään myös täällä.
Tää Ruotsin matkiminen on peruja ajalta, jolloin oltiin Ruotsin kanssa yhdessä. Jotkut suomalaiset eivät vaan osaa olla matkimatta ruotsalaisia, vaikka ollaan sitä maata paljon parempia.
Sanoisin, että silloin nää alkuperäiset menee kuin kuumille kiville. Belgiassa varmaan Tinttien hinnat on nousseet. Varsinkin kaikki sensuroimattomat versiot.
Kyllä toi on pakko ostaa ja kaikki muutkin mustavalkoiset pidennetyt, sensuroimattomat Tintit. Niistä tulee keräilykamaa vielä.
-
No viimeistään 300 vuoden kuluttua!
Ei kun nyt tekemään kunnon tiliä :P
-
Se on kyllä oikeastaan onnetonta, että albumissa on Tintti, eikä joku proto-hahmo (vaikka se oikeasti onkin aika protoversio). Nyt se on osa kanonisoitua Tintti-sarjaa eikä vain jokin Hergen nuoruudentyö, jota voisi myydä vähäisemmällä profiililla. Kolme ensimmäistä Tinttiä nyt ei ole muutenkaan kestänyt aikaa, sitä seuraavat kyllä (tai no, en muista Särkyneestä korvasta käytännössä mitään).
-
en muista Särkyneestä korvasta käytännössä mitään).
"Vähän enemmän vasemmalle"
-
Tintti Afrikassa -albumin suomennetussa nimessä ei ole Kongoa siksi, että albumin tarkoittamaa Kongoa ei tuohon aikaan ollut olemassa. Maan nimi oli Zaire.
Mutta olihan se Kongo siihen aikaan, kun Tintti siellä kuvitteellisesti seikkaili?!?
Suomennos juurikin siloitti nimen ja nimenomaan rasistisempaan suuntaan, kun historiallinen merkitys hävitettiin. Ikään kuin Afrikka suomennoshetkellä olisi sellainen paikka kuin Tintissä kuvataan...
-
...mutta nyt jos koskaan on paikallaan sanoa sananlaskun sanoin: Loppu hyvin, kaikki hyvin!
-
Kävin tänään sarjakuvafestivaaleilla ja sieltä löyty tuo "The adventures of Tintin: Tintin in the Congo" Se oli kai ainoa kappale, mutta siellä oli muita alkuperäisiä mustavalko Tintti-kirjoja: Tintin in America, Tintin in the Land of Soviets, Cigaros of the Pharaoh ja The Blue Lotus.
Hinta oli 24 euroo.
Kirjan takakannessa lukee, että näitä on tehty myös: The Broken Ear, The Black Island, King Ottokar's Spectre ja The Grap with the Golden Claws.
Joku sanoi, että toi fontti on ihan kamlaa näissä kirjoissa. Mun mielestä tää on ihan hyvä fontti. Tossa esimerkkikuva kirjasta ja fontista.
Siinä on myös se alkuperäinen versio Tintin pitämästä oppitunnista.
No olen nyt onnellinen alkuperäisen Tintin omistaja...aion kyllä ostaa noi muutkin Tintti-kirjat. :laugh:
-
Tossa esimerkkikuva kirjasta ja fontista.
Heh heh.....
Taisi Hérge olla näkijä.
Eiköhän tilanne Belgialaisessakin koulussa ole jo noin ?
Enkä nyt tarkoita entisiä siirtomaita......
-
Mistä mieleeni tulee... Eikös joskus joku tehnyt sellaisenkin pastissin kuin "Tintti Belgiassa". Ja joutui oikeuteen? Sarjainfossa joskus 70-luvun lopulla jotain tästä.
-
Joku sanoi, että toi fontti on ihan kamlaa näissä kirjoissa. Mun mielestä tää on ihan hyvä fontti. Tossa esimerkkikuva kirjasta ja fontista.
no what the f.. tuohan kun EI ole comic sans. Onpa outoa. Tämän kustantaja oli...?
Timo
-
no what the f.. tuohan kun EI ole comic sans. Onpa outoa. Tämän kustantaja oli...?
Ai eikös tää olutkaan sama kirja...onko näitä 120 sivun originaali-Tinttejä enemmänkin.
No tossa liitetiedostossa on tietoja tosta kirjasta.
Se on periaatteessa samannäköinen kirja kuin aikanaan Turun sarjakuvakaupassa myytävä, mutta ISBN on eri.
http://www.sarjakuvakauppa.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2751 (http://www.sarjakuvakauppa.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2751)
-
Faaraon sikareissa on Comic Sans. Capslockit päällä.
(http://www.identifont.com/samples/microsoft/ComicSans.gif)
-
Se on periaatteessa samannäköinen kirja kuin aikanaan Turun sarjakuvakaupassa myytävä, mutta ISBN on eri.
Mystillistä. Onko siinä täsmälleen samanlainen kansikin kuin Turun Sarjakuvakaupan Tintissä? Netin kirjakaupat tunnistavat molemmat ISBN:t mutta en googlettelulla osannut tehdä sen kummempaa eroa kirjojen välille.
-
Mystillistä. Onko siinä täsmälleen samanlainen kansikin kuin Turun Sarjakuvakaupan Tintissä? Netin kirjakaupat tunnistavat molemmat ISBN:t mutta en googlettelulla osannut tehdä sen kummempaa eroa kirjojen välille.
Kyllä kansi on aivan samannäköinen. Tässä ei kylläkään missään lue milloin tuo on painettu. Espanjassa kylläkin. Kaikki tieto on siinä aikasemmassa viestissäni näkyvillä. Muuta en kirjasta löydä.
Tosi outo homma!
-
Kannattaa lukea Belgian siirtomaavallan historia tai ainakin kuningas Leopoldin osuus ja sitten miettiä miten Brysselin herkkupuodeissa myydään pieniä suklaakäsiä.
"Antwerpenin kädet", joita voi löytää suklaapuodeista, eivät luonnollisesti viittaa Kongossa Leopold toisen aikana tehtyihin hirmutekoihin, vaan Antwerpenin kaupungin legendaan jättiläisestä nimeltä Druoon Antigoon (http://en.wikipedia.org/wiki/Druon_Antigoon). Antigoon keräsi tullia kaupungin läpi virtaavan Schelde -joen sillalla ja niiltä jotka kieltäytyivät maksamasta, Antigoon katkaisi käden ja heitti sen jokeen.
Lopulta roomalainen sotilas Silvio Brabo katkaisi jätin oman käden ja viskasi sen jokeen. Täten suklaakäsillä näyttäisi olevan vanhempi "historia" kuin Kongon savustetuilla ihmiskäsillä, vaikka en tiedäkään milloin ensinmäiset suklaakädet tulivat markkinoille. Ja onpa markkinoilla myös Antigoon olutta.
Ilmeisesti Antwerpenin kaupunki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Antwerpen) sai nimensä edellä mainitusta legendasta. Kaupungista löytyy ensimmäiset maininnat jo 300 -luvulta jKr. Antwerpenin nimi on oikeastaan kaksiosainen: ant tarkoittaa kättä ja werpen tarkoittaa heittämistä. Jälkimmäinen on jo ammoin muuttunut englannin kielessä sanaksi warp ja kaikkihan tietävät mistä tuo sana on sittemmin saanut lisämainetta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Poimuajo).
Lakupekka-nimistä tuotetta ei ymmärtääkseni ole koskaan ollut myynnissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fazerin_lakritsi
Sen sijaan se on näistä lakritsituotteista syntynyt pejoratiivisen merkityssisällön saanut nimitys. Sitä käytetään nykyään yleensä vain jopa korostetun rasistisessa tarkoituksessa.
Hellaksella on 50-luvulla ollut myynnissä Musta Pekka -nimistä lakritsia.
http://populaari.blogspot.com/2006/11/musta-pekka-lakritsi-1953.html
Fetsi-päinen Laku Pekka oli Chymoksen tuote. Chymos oikein julkaisi 1980 -luvulla samannimistä "sarjakuvalehteä (http://www.ensipainos.fi/fi/sarjakuvalehdet/t_6017)", joka tasollaan hyvinkin kilpaili Toni Ponin kanssa. Näin yhden tuollaisen lehden sarjakuvafestivaaleilla. Tätäkään painotuotetta ei sensuroitu, vaikka sarjakuvan ystävänä olisin kenties tällä kertaa tehnyt poikkeuksen.
-
80-luvun puolivälin Laku Pekka -mainoksissa animoitu Laku Pekka esitettiin sankarina, joka ottaa lakurosvot kiinni. Vilaus tästä kampanjasta voidaan nähdä tästä klipistä (http://www.youtube.com/watch?v=ksFmyZ_dQtU). Bonuksena Seppo Taalasmaa mainostamassa kahvia.
-
80-luvun puolivälin Laku Pekka -mainoksissa animoitu Laku Pekka esitettiin sankarina, joka ottaa lakurosvot kiinni. Vilaus tästä kampanjasta voidaan nähdä tästä klipistä (http://www.youtube.com/watch?v=ksFmyZ_dQtU). Bonuksena Seppo Taalasmaa mainostamassa kahvia.
Kiitti näistä kultt. hist. arvokkaista tiedoista! Laku Pekka lakritsia on siis todellakin ollut.
-
Fetsi-päinen Laku Pekka oli Chymoksen tuote. Chymos oikein julkaisi 1980 -luvulla samannimistä "sarjakuvalehteä (http://www.ensipainos.fi/fi/sarjakuvalehdet/t_6017)", joka tasollaan hyvinkin kilpaili Toni Ponin kanssa. Näin yhden tuollaisen lehden sarjakuvafestivaaleilla. Tätäkään painotuotetta ei sensuroitu, vaikka sarjakuvan ystävänä olisin kenties tällä kertaa tehnyt poikkeuksen.
Hei, mä muistan lukeneeni tuon, se tuli jonkun muun lehden oheisliitteenä (Koululainen? Kultapossu? Mitä näitä oli?)
-
80-luvun puolivälin Laku Pekka -mainoksissa animoitu Laku Pekka esitettiin sankarina, joka ottaa lakurosvot kiinni. Vilaus tästä kampanjasta voidaan nähdä tästä klipistä (http://www.youtube.com/watch?v=ksFmyZ_dQtU). Bonuksena Seppo Taalasmaa mainostamassa kahvia.
Nyt pelottaa. Minähän muistan nähneeni lähes nuo kaikki mainokset. Laku-Pekka ei ollut jäänyt mieleen, mutta Samarat, Camelit ja Light Beer sitäkin paremmin.
-
Hankinpas sitten minäkin äsken Tintti Au Congo -albumin. Kysyin vielä lelukaupan myyjältä, että onkos sitten varmasti sensuroimaton originaaliversio. Kuulemma on.
edit:
Tintti. Pitäisi olla: Tintin
-
Hankinpas sitten minäkin äsken Tintti Au Congo -albumin. Kysyin vielä lelukaupan myyjältä, että onkos sitten varmasti sensuroimaton originaaliversio. Kuulemma on.
Siis ostitkos ranskankielisenä ton Tintti-kirjan? Tietysti jos ymmärtää ranskaa niin saa varmasti hyvän kirjan ja alkuperäisen. Jos ite osaisin ranskaa niin yrittäisin ostaa Le Petit Vingtieme-lehtiä. Saakohan niitä enää mistään...meinaa niitä 30-luvun lehtiä.
Olisi varmasti alkuperäisiä Tintti-seikkailuja.
No joo itse olen tyytyväinen tähän englanninkieliseen sensuroimattomaan. Ja noi loput 8 muuta kirjaan ostan myöskin, joita on tehty mustavalkoisina.
Pistähän sit kannesta ja stripeistä tänne kuvia, niin näkee minkälainen on aito ranskis-versio.
-
Jos ite osaisin ranskaa niin yrittäisin ostaa Le Petit Vingtieme-lehtiä. Saakohan niitä enää mistään...meinaa niitä 30-luvun lehtiä.
Olisi varmasti alkuperäisiä Tintti-seikkailuja.
Ebaystä ja ilmeisesti Amazonista yksiin kansiin koottuina.
-
Siis ostitkos ranskankielisenä ton Tintti-kirjan?
Ranskankielisen ostin (näköispainoksen). En mä mitään ranskaa osaa, mutta sanakirjaa apuna käyttäen pystyn lukemaan aika monia sarjiksia riittävän sujuvasti.
Hypistelin muuten yhdessä keräilykaupassa ihan alkuperäistä* originaalia Tintin au Congo -kirjaa, siis ei mitään näköispainosta. Se oli kylläkin niin huonossa kunnossa, että en viitsinyt kysyä hintaa. Vaikka olisi ollut halpa, jota tuossa kaupassa ei juuri mikään ole, en olisi ostanut noin repaleista albumia missään tapauksessa.
* ainakin luulen että se oli originaali, sen verran oli paperi ruskistunut.
-
Jos ite osaisin ranskaa niin yrittäisin ostaa Le Petit Vingtieme-lehtiä.
Mulla on melko paljon ranskankielisiä Pilote-, A Suivre- ja Spirou-lehtiä. Ne saa riittää.
Toki Petit Vingtiemejä olisi joskus kiva nähdä.
-
Ranskankielisen ostin (näköispainoksen). En mä mitään ranskaa osaa, mutta sanakirjaa apuna käyttäen pystyn lukemaan aika monia sarjiksia riittävän sujuvasti.
Hypistelin muuten yhdessä keräilykaupassa ihan alkuperäistä* originaalia Tintin au Congo -kirjaa, siis ei mitään näköispainosta. Se oli kylläkin niin huonossa kunnossa, että en viitsinyt kysyä hintaa. Vaikka olisi ollut halpa, jota tuossa kaupassa ei juuri mikään ole, en olisi ostanut noin repaleista albumia missään tapauksessa.
* ainakin luulen että se oli originaali, sen verran oli paperi ruskistunut.
Mä olen aikanani yrittänyt suomentaa Avaruusagentti Valerianin "L'ordre des Pierres" eli "Kivien järjestys" albumia. Oli ihan hirveetä hommaa..en suosittele. Mutta sä voitkin olla joku kielinero ja opit helposti jonkun kielen.
Hitto pääsit koskettelee aitoa originaali Tinttiä. Sellainen olis kyllä kiva saada...hinta varmaan on aika suolainen, joten voinen unohtaa. Ihan hirveessä kunnossa olevaa kirjaa ei kannata ostaa.
Löysin yhden kuvan alkuperäisestä Tintin au Congo...olikohan se tommoisen näköinen?
-
:(
Eipä ollut tuo kansi!
Siinä repaleisessa oli samanlainen kansikuva kuin tuossa näköispainoksessa.
En todellakaan ole kielinero! ;D
-
Aloitin ranskan "lukemisen" lukiossa. Mä tilasin Pilote-lehden samaan aikaan. Pääsyy ranskan valitsemiseenhan oli nimenomaan halu lukea ranskalaisia sarjakuvia.
Pilotessa alkoi tuolloin Pariisista Kosmokseen -tarina. Olin innoissani. Mutta voi, eihän siitä tekstipaljoudesta ja kummallisista sanoista ymmärtänyt silloin mitään!!!
Taitaa Valerian olla vieläkin mulle liian vaikeaa ranskaa.
Sama juttu oli Bilalin Metsästysretken kanssa. Liian vaikeaa oli. Tosin Piloten paperilla Bilalin taide on komeampaa kuin missään muualla.
-
:(
Eipä ollut tuo kansi!
Siinä repaleisessa oli samanlainen kansikuva kuin tuossa näköispainoksessa.
En todellakaan ole kielinero! ;D
Hmmmmm!!! Olikohan se sitten originaali...mun mielstä toi on se originaali albumi, joka tehtiin 1931. No näistä on varmaan monta versiota.
-
Hypistelin muuten yhdessä keräilykaupassa ihan alkuperäistä* originaalia Tintin au Congo -kirjaa, siis ei mitään näköispainosta. Se oli kylläkin niin huonossa kunnossa, että en viitsinyt kysyä hintaa. Vaikka olisi ollut halpa, jota tuossa kaupassa ei juuri mikään ole, en olisi ostanut noin repaleista albumia missään tapauksessa.
* ainakin luulen että se oli originaali, sen verran oli paperi ruskistunut.
Inter Tintin (http://www.intertintin.com/)instä löytyy koko joukko Tintti -julkaisuja eri maissa. Belgian kohdalta voi sitten tarkastella haluamiaan tietoja.
Yksityiskohtaisempaa tietoa tarjoaa Marcel Wilmetin mainio pikkukirja Tintin noir sur blanc (http://www.amazon.fr/Tintin-Noir-Sur-Blanc-Laventure/dp/2203017155/ref=sr_1_2?s=books&ie=UTF8&qid=1316672471&sr=1-2), mikä käy läpi kaikki ennen toisen maailmansodan loppua julkaistut mustavalkoiset painokset. Kirjasta löytyvät yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta painoksesta kuvineen. Infoa on esim. julkaisuajankohdista, seuraavista painoksista, painosmääristä, virheistä painoksissa ja miten erottaa painokset toisistaan (kuten erot etu- ja takakansissa sekä nimiölehdissä).
Hitto pääsit koskettelee aitoa originaali Tinttiä. Sellainen olis kyllä kiva saada...hinta varmaan on aika suolainen, joten voinen unohtaa. Ihan hirveessä kunnossa olevaa kirjaa ei kannata ostaa.
Alkuperäisiä albumeja voi koettaa hankkia Belgian tai Ranskan eBayn kautta tai sitten voi osallistua maaliskuiseen Les Amis De Hergé (http://www.lesamisdeherge.be/site/index.php) -yhdistyksen vuosikokoukseen/-tapahtumaan Nivellesissä, jonka yhteydessä järjestetään suuri Hergé aiheinen kirpputori. Siellä pääsee hypistelemään vaikka mitä ihmeellistä.
-
Inter Tintin (http://www.intertintin.com/)instä löytyy koko joukko Tintti -julkaisuja eri maissa.
Erittäin mielenkiintoinen sivu, joskin helkutin ruma. Tinttiä julkaistiin siis USA:ssa (http://www.intertintin.com/usagoldenpressen.htm) jo 1959 ja silloin tulivat mm. nyt filmattavat Yksisarvinen ja Racham. Spielberg taisi lukea nämä tuoreeltaan, noin 13-vuotiaana? Ilmankos noista aloitetaan.
Timo
-
Petit Vingtieme oli tosiaan lastenliite Vingtieme Siecle -sanomalehteen. Artikkeleita, novelleja, jokunen sarjakuva. Ennen Tinttiä Hergé teki siihne jotain, jonka nimi oli niin pitkä, etten sitä muista, joku les Aventoures de Nenette, Poupouf et Flipetiflapette.
Petit Vingtieme ehti tosin julkaista eka version tuosta Kongosta albumina 1931. ks kuva.
Timo
-
Inter Tintin (http://www.intertintin.com/)instä löytyy koko joukko Tintti -julkaisuja eri maissa. Belgian kohdalta voi sitten tarkastella haluamiaan tietoja.
Aivan mahtava sivu tää Inter Tintin. Kiitokset oikein paljon.
Mielenkiintoista....Tinttiä on julkaistu Uusi Kuvalehti, Apu, IS-Sarjis ja Seura-lehdessä.
Noi täytyy kyllä käydä katsastamassa joskus.
Tertsi on varmaankin siellä keräilykaupassa hypistellyt tuota Castermanin 1937 vuoden albumia eli ei se ole ollut se ihan ensimmäinen Tintti-albumi.
-
Spielberg taisi lukea nämä tuoreeltaan, noin 13-vuotiaana? Ilmankos noista aloitetaan.
Muistan Spielbergin todenneen, että hän tutustui Tinttiin ensi kerran Kadonneen aarteen metsästäjien ennakkosuunnittelun parissa.
-
Tertsi on varmaankin siellä keräilykaupassa hypistellyt tuota Castermanin 1937 vuoden albumia eli ei se ole ollut se ihan ensimmäinen Tintti-albumi.
Tarkoitinkin tuon näköispainoksen esikuvana toiminutta originaalijulkaisua. ;)
-
Muistan Spielbergin todenneen, että hän tutustui Tinttiin ensi kerran Kadonneen aarteen metsästäjien ennakkosuunnittelun parissa.
Jaa, voi ollakin. Eli joskus 1970-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Timo
-
Nyt on pakko linkittää, Tinttejä Lovecraft-hengessä (http://muzski.darkfolio.com/gallery/508305)!
-
Erittäin mielenkiintoinen sivu, joskin helkutin ruma.
Entäs tämä:
Bellier.org (http://www.bellier.org/) :in sivut pitävät sisällään suurimman osan Hergén ensijulkaisuista eri lehdissä, kuten Le Petit Vingtième -lehtien kansia, ja osan sisällöstäkin. (vasemmalta entréen kautta pääsee herkkuihin käsiksi)
Sieltä löytyy myös mainittu Flup, Nenesse, Poussette et Cochonnet (http://www.bellier.org/flup%201928/vue1.htm). Sekä Paris Flash (http://www.bellier.org/Paris-Flash/vue1.htm), tuo Castafioren korut -albumin toimittajien "julkaisu".
-
Entäs tämä:
Bellier.org (http://www.bellier.org/) :in sivut pitävät sisällään suurimman osan Hergén ensijulkaisuista eri lehdissä, kuten Le Petit Vingtième -lehtien kansia, ja osan sisällöstäkin. (vasemmalta entréen kautta pääsee herkkuihin käsiksi)
Sieltä löytyy myös mainittu Flup, Nenesse, Poussette et Cochonnet (http://www.bellier.org/flup%201928/vue1.htm). Sekä Paris Flash (http://www.bellier.org/Paris-Flash/vue1.htm), tuo Castafioren korut -albumin toimittajien "julkaisu".
Ai pe...kele!!! Ihan älyttömän hienoja linkkejä! Kiitoksia oikein paljon!!!
Tossa on näköjään muitakin Hergen piirtämiä sarjakuvia, kuin Tintti!
Nyt on täksi viikoksi katseltavaa ja luettavaa...aaahhhhhh!!!!!
-
Herge oli kuitenkin vielä hengissä kun Spielberg asioista kyseli ensi kertaa. Mutta sitten tuli kaikenlaista säätämistä ja välillä väitettiin ettei Spielbergiä kiinnostakaan kun huhuja Tintin natsiyhteyksistä alkoi liikkua.
Totuus on silti se että tämän kokoluokan projektit nyt vain vaativat sen miljoona ratasta jotta homma alkaa pyöriä. Se taas vie aikaa.
Jotain minussa lienee vialla kun tuo jälkimminen traileri ei enää näytäkään niin pahalta...
-
Kävin tänään tuolla Herge-museossa louvain la neuvessä ja olihan se mahtava. Kovin oli Moulinsart kaikkea kirjaa tuottanut. Löytyi jotain jo tuosta tulevasta elokuvastakin.
-
Kävin tänään tuolla Herge-museossa louvain la neuvessä ja olihan se mahtava. Kovin oli Moulinsart kaikkea kirjaa tuottanut. Löytyi jotain jo tuosta tulevasta elokuvastakin.
Mites sinne Louvain Le Neuveen pääsee Brysselistä? Junalla? Onko pääteasema?
-
Mites sinne Louvain Le Neuveen pääsee Brysselistä? Junalla? Onko pääteasema?
Oli pääteasema. Kesti kyllä gate centralista tunti IC-junalla ja maksoi edestakas vaivaiset 9.60 euroa. Tiketti museoon enemmän!
-
Mä pääsin Tintti-museoon kaverin auton kyydissä. Kenties menensinne vielä uudestaankin.
-
Mä pääsin Tintti-museoon kaverin auton kyydissä. Kenties menensinne vielä uudestaankin.
Käsittämätön paikka tinttifanille. Ei kyllä uskaltanut kuvata siellä ettei olisi tullut kannetuksi ulos. Kahvitkin vielä tarjosivat. Ja ostoksille komean kangaskassin.
-
Ja ostoksille komean kangaskassin.
No, jopas! Mä en ostanut mitään, niin enpä saanut kylkiäiskassiakaan.
-
Mites sinne Louvain Le Neuveen pääsee Brysselistä? Junalla? Onko pääteasema?
Laitoin "Junalla Hergé -museoon (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,221.msg348882.html#msg348882)" matkustamisen ohjeet Sarjakuvaturismi -sivulle.
-
Mainiota. looginen paikka.Tuolta tiedon sitten löytää tarvittaessa.
-
Oli pääteasema. Kesti kyllä gate centralista tunti IC-junalla ja maksoi edestakas vaivaiset 9.60 euroa. Tiketti museoon enemmän!
Orava on valehdellut Teille, hyvät lukijat. Tsekkasin hinnat ja huomasin että Musee Hergeen pääsi sisään ja vielä uloskin hintaan 9,50 euroa ja se junamatka siis olikin 10 centtiä kalliimpi juttu kuin museon piletti. Orava pahoittelee sekaannusta.
Kyseisestä museosta ostin myös Le Crabe Aux Pinces D'or elikkä Kultasaksinen Rapu tarinasta tehdyn elokuvan vuodelta 1947. Tämä mustavalkoinen nukkeanimaation on julkaistu Moulinsartin toimesta dvd:llä muutamia vuosia sitten. Aika friikkikamaa eikä kovin erikoinen elokuvana. Sai sen katsottua puoliväkisin. Jotenkin outo yhdistelmä nukkeanimaatiota ja välillä oikeata filmikuvaa laivoista, merestä ja satamista. Sekä ne Haddockin humalapäissään vetämät viisut vaatii kyllä voimia.
-
Hesarin sivuilla tämmöinen uutinen!
http://www.hs.fi/kulttuuri/Oikeudenk%C3%A4ynti+Tintti-kirjaa+vastaan+alkoi+Belgiassa+/a1305546271610 (http://www.hs.fi/kulttuuri/Oikeudenk%C3%A4ynti+Tintti-kirjaa+vastaan+alkoi+Belgiassa+/a1305546271610)
Kuinkahan tossa käy! Toivottavasti tuomari nauraa ja heittää äijän pihalle!
Luulis nyt olevan tärkeimpiäkin oikeusjuttuja!
-
Hesarin sivuilla tämmöinen uutinen!
http://www.hs.fi/kulttuuri/Oikeudenk%C3%A4ynti+Tintti-kirjaa+vastaan+alkoi+Belgiassa+/a1305546271610 (http://www.hs.fi/kulttuuri/Oikeudenk%C3%A4ynti+Tintti-kirjaa+vastaan+alkoi+Belgiassa+/a1305546271610)
Kuinkahan tossa käy! Toivottavasti tuomari nauraa ja heittää äijän pihalle!
Luulis nyt olevan tärkeimpiäkin oikeusjuttuja!
Wishful thinking ehkä, kaikki vähänkin rasistiseen viittaava on kielletty tai muutettu (vapaaehtoisesti tai pakolla) kuten neekeripusut jne vaikkei ne olisi rasistisia..
-
... kuten neekeripusut jne vaikkei ne olisi rasistisia..
Paitsi, että ne asenteeltaan rasistisia olivat ja ovat olleet sitä varsinkin alkujaan. Kuten Tinttikin.
-
Paitsi, että ne asenteeltaan rasistisia olivat ja ovat olleet sitä varsinkin alkujaan. Kuten Tinttikin.
Mikä ihme neekeripusuissa on rasistista? ???
-
Eipä tuossa mitään. Paitsi en ole nähnyt niitä enää missään. Porvoossako niitä valmistetaan? Ostaisin jos täällä myytäisiin.
Nykyään ne on pelkkiä Pusuja tai Brunbergin pusuja.
-
Mikä ihme neekeripusuissa on rasistista? ???
!!!
-
Aivan totta. Kyseinen makeinen antaa ymmärtää, että musta väestönosa pussaisi ja sillä kukaties olisi tunteetkin. Se on hyvin toisinajattelevaa vihjailua perus-Suomessa, jossa on tapana väittää, että musta väestönosa tulee ja raiskaa kaiken, mikä liikkuu.
Ergo: jos korrekti monikulttuuriväki olisi tosissaan, se tekisi neekerinsuukoista vaikkapa kiinteän osan kouluruokailua.
-
Kyseinen makeinen antaa mielestäni myös ymmärtää, että kyseinen väestönosa pussaa erityisen hyvin.
-
Kyseinen makeinen antaa mielestäni myös ymmärtää, että kyseinen väestönosa pussaa erityisen hyvin.
Semmoisiahan ne ovat. Rytmitajuisia myös. Luonnonlapsia.
Juutalaisten talviherkku tämä krembo oikeasti on ja nimi on saksalaista perua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suukko_(makeinen)
Aiheeseen, jos taas.
Jos katsoitte eilen Teemalta erinomaista Hitlerin kätyrit -sarjaa, siinä esiteltiin belgialainen Leon Degrelle, joka oli vankkumaton katolilainen (kustantaja ja toimittaja) ja vihasi kommunismia. Saksan vallattua Degrelle lähti sotaan ja sai lopulta johdettavakseen valloonien SS-legioonan. Katolilaisuus ja natsismi näyttävät olleen kiinteästi sidottu toisiinsa Belgiassa. Kaduilla hurrattiin käsi ojossa.
Jo 30-luvulla Degrelle perusti rexismi-aatteen, jolla oli upean sotaisat punamustat natsityyliset tunnuskilvet. Kuka ne suunnitteli. Muuan Hergé.
Googlella englanniksi ranskalaisesta Wikipediasta.
"on the cover of which appear suggestive drawing of a crucifix crossed out violently red and the names of the author and illustrator, Degrelle top, bottom Hergé. [...] This cooperation with the designer entail "no regret, no remorse". "
Degrellellä ja Georges Remillä olivat hyvin läheiset välit. Suuruudenhulluutta potenut Degrelle väitti Tintti-hahmon jopa perustuneen osaksi häneen (kirjassa Tintin mon copain). Myöhemmin Hergé kiisti tämän tiukasti.
http://fr.wikipedia.org/wiki/L%C3%A9on_Degrelle
-
Joku on kenties saattanut ihmetellä mitä tarkoittaa Tintin au Congo -albumin (1931) viimeisellä sivulla oleva teksti "Boula matari". Suomenkielisessä Tintti Afrikassa -albumissa "arvonimi" on käännetty noitamieheksi.
Boula matari viittaa Henry Morton Stanley (http://en.wikipedia.org/wiki/Henry_Morton_Stanley)yn (1841 - 1904). Tutkimusmatkailija-lehtimies Stanley oli hän, joka löysi kahden vuoden etsinnän jälkeen "kadonneen" tutkimusmatkailijan tohtori David Livingstonen Tansaniasta vuonna 1871. Vaikka Stanleyn tiedossa oli ettei seudulla ollut hänen ja Livingstonen lisäksi ainuttakaan valkoihoista kenties tuhansien kilometrien säteellä, oli hän tämän tavatessaan loihe lausumaan: "Tohtori Livingstone, otaksun?".
Myöhemmillä matkoillaan Stanley mm. tutki Kongo -jokea ja sen varjolla, että sivistys ja kristinusko voitaisiin viedä Afrikkaan, Stanley oli perustamassa Leopold toiselle Kongon vapaavaltiota 1880. Myöhemmin Stanley saikin puolustautua niitä syytöksiä vastaan, että hän oli ollut auttamassa sortohallintoa.
Stanley kuitenkin aateloitiin palveluksistaan britti-imperiumille Afrikassa. Hänen hautakivessään Pirbrightissa, Surreyssa, St. Michaelin kirkkohautuumaalla lukee seuraavasti: "Henry Morton Stanley, Bula Matari, 1841–1904, Africa".
Bula Matari on kikongon kielinen ilmaisu kivenmurskaajalle. "Kivenmurskaaja" oli nimi jonka Stanley oli saanut paikallisilta Kongossa kun hän oli osallistunut työläisten kanssa kivien murskaamiseen uutta Kongo -joen vartta menevää tietä varten. Siitä onko nimityksen merkitys positiivinen vai negatiivinen, on olemassa vastakkaisia mielipiteitä. Bula Matari -nimitys kuitenkin päätyi Stanleyn hautakiveen ja myös Tintin tunteneet Rom'ibabat muistelevat että Tintti oli oikea "Boula Matari".
-
Nythän mä sen vasta hokasin, Miloukin on valkoinen, valkoinen koira.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;attach=20904)
Kumpi väri on parempi, musta vai valkoinen? Tintti tosin on puujumalana punainen!
-
Brysselissä myyntinäyttely Tintin tiimoilta.
Galerie Champaka - 27, rue Ernest Allard - 1000 Bruxelles
Du 14 octobre 2011 au 30 octobre 2011
www.galeriechampaka.com
-
Kuinkahan tossa käy! Toivottavasti tuomari nauraa ja heittää äijän pihalle!
Luulis nyt olevan tärkeimpiäkin oikeusjuttuja!
Toivottavasti ei naura eikä heitä pihalle, vaan juttu käsitellään perusteellisesti ja kaikenkattavasti. Ja toivottavasti Tintti saa vapauttavan päätöksen.
Jos tuomarikin suhtautuisi parikymmentä miljoonaa uhria vaatineeseen ja lukemattoman määrän inhimillistä kauhua levittäneeseen Kongon kansanmurhaan darthmikamaisen lapsellisella kiukutteluasenteella, nykyinen tulehtunut tilanne tulee vain pahentumaan entisestään. Kyse ei nimittäin ole enää ainoastaan siitä, ovatko Tintin varhaiset afrikkaseikkailut rasistisia, vaan myös siitä, miten nykyiset kongolaiset kokevat nykyisten belgialaisten - ja laajemmin kaikkien länsimaalaisten tai ainakin eurooppalaisten - suhtautuvan kansansa murhenäytelmään, joka jättää numeroilla mitattuna juutalaisten vastaavan holocaustin varjoonsa (natsikortti on nyt sitten pöydässä). Ja tästä näkökulmasta ei todellakaan ole fiksua mököttää, kun kaikki on nykyään niin herkkänahkaisia, vaan ymmärtää ihan aidosti ja empaattisesti, mikä tätä kongolaismiestä oikein kaivertaa.
Ja sitten hakea yhteistä sopua, joka tässä tapauksessa voisi olla tuo mitä tässä keskustelussa on aikaisemminkin esitetty, eli ei sensuuri vaan moderni julkaisu, jossa esipuheiden, ym. kautta Tintti Kongossa esitetään oman aikansa kontekstissa ja omaa ääntään hakevan mestaritaiteilijan varhaisena luomuksena.
-
Ahaa, multa menikin ohi, että mies on nimenomaan Kongosta!!
Sittenhän hänen projektinsa on aivan ymmärrettävä. Jos joku ei tiedä, niin Belgialaiset aikoinaan TODELLA sikaili Kongossa.
Mutta teoksen kieltäminen ei ole minustakaan mikään oikea ratkaisu. Asialliset informaatiot oheen ja se on siinä. Ei historialta ole syytä ummistaa silmiä.
-
Toivottavasti ei naura eikä heitä pihalle, vaan juttu käsitellään perusteellisesti ja kaikenkattavasti. Ja toivottavasti Tintti saa vapauttavan päätöksen....ei todellakaan ole fiksua mököttää, kun kaikki on nykyään niin herkkänahkaisia, vaan ymmärtää ihan aidosti ja empaattisesti, mikä tätä kongolaismiestä oikein kaivertaa.
Allekirjoitan tämän mielipiteen täysin.
-
Nythän mä sen vasta hokasin, Miloukin on valkoinen, valkoinen koira.
Englanniksi Snowy.
Vieläkin mä ihmettelen että miksi Tintti Amerikassa ei lähde poikimaan oikeusjuttuja.
-
Ahaa, multa menikin ohi, että mies on nimenomaan Kongosta!!
Sittenhän hänen projektinsa on aivan ymmärrettävä. Jos joku ei tiedä, niin Belgialaiset aikoinaan TODELLA sikaili Kongossa.
Mutta teoksen kieltäminen ei ole minustakaan mikään oikea ratkaisu. Asialliset informaatiot oheen ja se on siinä. Ei historialta ole syytä ummistaa silmiä.
Niin tätä minäkin tarkoitin, ehkä vähän kärjistetysti. Se, että kielletään jokin sarjakuva kokonaan niin on minusta huvittavaa ja valitettavaa.
Pistetään sarjakuvaan vain erillinen informaatio-sivu, jossa kerrotaan miten Kongossa elettiin oikeesti siihen aikaan ja kuinka Belgia sorti aikanaan Kongoa.
Eli tuo informaatio-sivu olisi erillinen, ei nidottu kirjaan. Silloin ne ihmiset, jotka TIETÄVÄT KONGON RASISTISET VIITTAUKSET TINTISSÄ JA JOTKA EIVÄT PIDÄ MYÖSKÄÄN TUOSTA TRAGEDIASTA, mutta haluavat lukea Tinttinsä niinkuin ne ennen olivat.
Mielipiteeni kohdistuu vain sarjakuvaan...en puhu mitään itse kansanmurhasta. Haluan vain, että sarjakuvat on sitä mitä ennenkin, eikä ruveta sensuroimaan mitään, vaikka itse sarjakuva olisikin rasistinen eikä huomioisi esim. Kongon kansan hätää.
En ole rasisti...vihaan vain sensuuria. Vaikka Herge olisikin aikanaan piirtänyt rasistisesti, niin ei se ole syy nykyään kieltää albumeja. Tolla nojalla myös Raamattu pitäisi sensuroida tai kieltää kokonaan. Sielläkin on paljon rasismia, vainoa ja kokonaisia kansakuntia yritetään tappaa. Kukaan ei kumminkaan halua kieltää sitä kirjaa.
En ole myöskään ateisti, jos joku kuvittelee mun kommenteista.
-
Vieläkin mä ihmettelen että miksi Tintti Amerikassa ei lähde poikimaan oikeusjuttuja.
Sitähän on sensuroitu, mitä tulee mustaan väestönosaan, mutta varmaan kyse on siitä, että amerikkalaisten kannalta kyse on jostain hämärästä vanhasta eurooppalaisesta sarjakuvasta, josta kukaan ei ole kuullutkaan.
-
Samaa mieltä olen kuten suurin osa muistakin täällä näemmä: nimenomaan asiallinen info joka tekee kaikille selväksi että tämäkin taideteos on (valitettavasti) aikansa lapsi ja mitä Belgian Kongossa todella tapahtui (eikä esimerkiksi jotain typerehtivää "KauhiaVaaraSisältääHirmuistaRasististaM ateriaalia" -varoituslätkää kanteen mikä ei palvelisi sitten niin ketään tai mitään).
Itse asiassa epäilen ettei tämä kongolaisherra edes usko sensuurivaatimuksen menevän läpi, ja tavoitteena onkin saada mahdollisimman paljon julkisuutta asialleen, vaikkapa sitten sille mahdollisille tosiseikalle että Tintti-albumeihin tulee jonkinlainen esipuhe tai alkusana.
Niin tätä minäkin tarkoitin, ehkä vähän kärjistetysti. Se, että kielletään jokin sarjakuva kokonaan niin on minusta huvittavaa ja valitettavaa.
Pistetään sarjakuvaan vain erillinen informaatio-sivu, jossa kerrotaan miten Kongossa elettiin oikeesti siihen aikaan ja kuinka Belgia sorti aikanaan Kongoa.
Eli tuo informaatio-sivu olisi erillinen, ei nidottu kirjaan. Silloin ne ihmiset, jotka TIETÄVÄT KONGON RASISTISET VIITTAUKSET TINTISSÄ JA JOTKA EIVÄT PIDÄ MYÖSKÄÄN TUOSTA TRAGEDIASTA, mutta haluavat lukea Tinttinsä niinkuin ne ennen olivat.
Kyllä se minun puolestani saisi olla ihan nidottu albumiin. Ainahan sen voi jättää lukematta. Jos haluaa nostalgoida niitä muinoisia aikoja kun niitäkään asioita ei tarvinnut ajatella, voi etsiä autenttisia nostalgia-aikakauden painoksia divareista.
-
Herra Bienvenu Mbutu Mondondo tekee politiikkaa, mikä on jo sinänsä täysin riittävä syy inhoutua ja irtisanoutua kaikesta mitä hän sanoo, tekee ja edustaa.
Ja näinpä teenkin, kun kerran nykyään kuuluu hyviin tapohin irtisanoutua kaikesta.
-
Toivon että miehen ehdottamaan vaihtoehto ratkaisuun, eli selventävään esipuheeseen, päädyttäisiin. Ja toivon että asia käsitellään nyt niin perusteellisesti että tätä aihetta ei tarvittaisi enää käsitellä. Sillä ainakin minua alkaa pikkuhiljaa jo vituttaa asiasta keskustelun lukeminen ja keskustelu. Ei siksi etteikö aihe olisi tärkeä, mutta se on silti epämiellyttävä. Ja aihetta on käsitelty aika pitkään.
-
Vieläkin mä ihmettelen että miksi Tintti Amerikassa ei lähde poikimaan oikeusjuttuja.
Tai Piko ja Fantasio Neuvostoliitossa jne.
-
Oikeudenkäynnissä on puolustuksen puheenvuoro 14. lokakuuta Brysselin käräjäoikeudessa.
Sitä ei kai kukaan pysty kiertämään, etteikö Tintti Kongossa olisi äärimmäisen rasistinen opus. Aikansa naiivien käsitysten heijastuma, sanoi Hergé itsekin. Kyse onkin kaiketi siitä, pitäisikö albumi poistaa myynnistä. Ehkä perimmäinen tarkoitus Bienvenu Mbutu Mondondolla on kuitenkin kiinnittää huomio Belgian kaameaan siirtomaamenneisyyteen...
Tintin äärioikeistokatolisnatsivalloonimaisuus on kyllä kaikkein selvimmin esillä Ihmeellinen tähti -albumissa.
Mahtoiko tekijää vaivata jonkinlainen huono omatunto, joka melkein pakkomielteenomaisesti pakotti hänet korjailemaan tuotantoaan jälkeenpäin.
-
, etteikö Tintti Kongossa olisi äärimmäisen rasistinen opus. Aikansa naiivien käsitysten heijastuma, sanoi Hergé itsekin. .
Ei minusta äärimmäisen rasistinen. *
Rasistinen kylläkin. Ja aikansa naiivien käsitysten heijastuma, totta.
edit:
* Tintti Kongossa on kuitenkin kaukana siitä, mitä Leopold joukkioineen puuhasi todellisessa elämässä.
-
Tintti Kongossa on kuitenkin kaukana siitä, mitä Leopold joukkioineen puuhasi todellisessa elämässä.
Heh, siinäpä meillä vasta olisikin kaikkien aikojen lastensarjakuva. Mutta...
...eikö sekin ole sinänsä hirvittävä rikos ihmisyyttä vastaan, että käyttää sarjakuvaa propagandavälineenä, jolla nuo menneet kaameudet siloitellaan vekkuliksi seikkailuksi. Hergé saattoi tehdä sen jopa tietoisesti, tiedä häntä. Hän ei ollut rexistien jäsen, mutta oli mukana luomassa heidän regaliaansa ja ideologista välineistöään lehdistössä. Ja kuten edell. viestissäni sanoin, Ihmeellisessä tähdessä haisee natsismi.
-
Näinä netin aikoina sisällyttäisin tuohon mahd. esipuheeseen lyhyen selostuksen Kongon silloisesta tilanteesta, mutta kuitenkin ilman Passion of Christ-tyyppistä väkivaltapornoa, ja ohjaisin kiinnostuneemmat jollekin asiaa seikkaperäisemmin käsittelevälle webbisivulle. Mielestäni tämä esipuhe voisi olla irroitettavissa. Eihän raamattuihinkaan tarvitse lisätä historiallisia faktoja ristiretkeläisten tekemistä verilöylyistä tai katolisen kirkon noitien kiduttamisista/polttamisista.
-
...eikö sekin ole sinänsä hirvittävä rikos ihmisyyttä vastaan, että käyttää sarjakuvaa propagandavälineenä, jolla nuo menneet kaameudet siloitellaan vekkuliksi seikkailuksi.
Ei ole.
Tai on, jos haluaa käyttää muita kuin taiteellisen arvottamisen mittareita.
Kysymys kuuluu, miksi haluaisi, paitsi perinteisistä syistä: Saadakseen asialleen huomiota, tehdäkseen itsensä tarpeelliseksi, pönkittääkseen virkaansa, pyörittääkseen bisnestä, laukoakseen hybrismittarinsa yli 9000 pykälän, tuottaakseen mahdollisimman paljon pahaa mieltä, kärsimystä ja tuhoa jumalana jumalan paikalla tuomitakseen eläviä ja kuolleita, eikä kukaan kerro, millä oikeudella. Millä oikeudella ylipäätään joku toinen aina ottaa itselleen oikeuden määrätä, mitä saamme lukea ja kirjoittaa, katsoa ja kuunnella, olen kysynyt 30 vuotta. Vastausta ei ole ikinä kuulunut.
David Novitz on edelleenkin oikeassa: yhteiskunnallisessa taidekeskustelussa ei käsitellä sanallakaan taidetta. Kritiikin ja käsittelyn kohteena on yhteiskunta, jossa julkaistaan tietynlaista taidetta. Ja tässä, arvoisat naiset ja herrat, tässä haisee natsismi.
Harmittomimmillaan ja surkuhupaisimmillaan tämä näkyy meidän kaikkien syvästi kunnioittamassamme ja rakastamassamme lastensuojelussa, neekerinsuukoissa ja lakupiipuissa. Yhteistä on periaate, joka on tolkuton ja mieltä vailla. Se olettaa, että kun sanat muuttuisivat, maailma muuttuisi, kas simsalabim. Että todellisuus olisi olemassa käyttämiemme sanojen varassa ja maailmaa hallittaisiin sanojen ja käsitteiden avulla. Että puhuntaa muuttamalla todellisuus muuttuisi, ehkä jopa vihdoinkin vastaamaan teoriaa, abrakadabra.
Jos lapsipsykologit olisivat vakavissaan ja oikeasti huolissaan, he julkaisisivat netissä ajantasaisen listan kaikista (tarkoittaa: kaikista) saatavilla olevista mielestään vahingollisista taideluomuksista, ja päivittäisivät luetteloa ajantasaisesti kulloistakin heikunkeikunmuotia vastaavaksi, sen sijaan että tulevat ulos kaapista raivoamaan viiden vuoden välein suupieli veristä vaahtoa pursuten ja heilutellen adresseja, joiden allekirjoittajista kukaan ei ole vaivautunut tutustumaan teokseen, josta on olevinaan kysymys.
En tue taideluomusten käyttämistä poliittisena käsikassarana ja hengeltään rajoittuneiden virkamiesmäisen mekaanisesti ajattelevien käkikellojen show-numerona. Ne ansaitsevat parempaa.
Oletteko ikinä nähnyt sensoria, joka on valittanut siitä että sensuroitava on loppunut?
Amerikassa melkein-presidentinpuoliso Tipper Gore sai tahtonsa läpi, ja rap-levyihin lisättiin varoitustarra "Parental advisory: explicit content."
Ratkaisu oli kauaskantoinen ja tehokas. Siitä alkaen yksikään rap-levy ei ole ollut vakavastiotettava, ellei siinä ole komeillut tätä tarraa.
Toivottavasti rva Gore on tyytyväinen.
-
Belgialaiset tekivät pahaa Kongossa ja monet muut eurooppalaiset sitten monessa muussa maassa. Ja tekevät edelleen. Melkein yhtä paljon kuin ennenkin, uskaltaisin väittää. Nyt ne hyväksikäytön ja alistamisen muodot vaan ovat toiset kuin 100 tai 200 vuotta sitten.
Jos taas aletaan hakea kirjaa joka on eniten aiheuttanut murhetta mustalle kansanosalle niin Raamattu on selkeä voittaja. Sen verran paljon populaa on sodissa ja muuten teurastettu Afrikan mantereella kristinuskoon ja sen levittämiseen vedoten. Tintin aiheuttama mielipaha on sen rinnalla hyttysen paska.
Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia vaikka nyt eletäänkin Perussuomessa. Piplia on tietenkin tuonut Afrikkaan ja afrikkalaisille myös hyvää. Ja niin on Tinttikin. Erilaisten piraattituotteiden muodossa Tintti on elättänyt varmasti kymmeniä afrikkalaisia perheitä. Elleivät eurooppalaiset tuntsi Tintin harharetkeä kyseiseen maanosaan, eivät he myöskään hankkisi sieltä Tintti-matkamuistoja, väitän.
Mondondon hanke on hänen oma ristiretkensä (ja politiikkaa jos niin halutaan). Se että hänellä on mahdollisuus nostaa moinen kanne, on rohonjuuritason Afrikasta katsottuna aikamoista luksusta. Ihan hienoa toimintaa tavallaan, mutta mieleen tulee tosiaan kysymys: mikä vanha teos on seuraavana listalla?
Tämäntyyppisten aiheiden (siis mahdollisesti rasismia sisältävien kuriositeettien) parissa askartelun sijaan minusta pitäisi keskittää voimia (talouden) rakenteiden muuttamiseen. Afrikkalaisten polkeminen (johon nykyaikana syyllistyvät muuten myös jenkit, intialaiset ja varsinkin kiinalaiset) pitäisi saada vihdoinkin vähenemään, enkä ole ollenkaan vakuuttunut auttaako tämä oikeusjuttu siinä piiruakaan.
Yhteistä on periaate, joka on tolkuton ja mieltä vailla. Se olettaa, että kun sanat muuttuisivat, maailma muuttuisi, kas simsalabim. Että todellisuus olisi olemassa käyttämiemme sanojen varassa ja maailmaa hallittaisiin sanojen ja käsitteiden avulla. Että puhuntaa muuttamalla todellisuus muuttuisi, ehkä jopa vihdoinkin vastaamaan teoriaa, abrakadabra.
Mutta tuohan on hieno teoria! Kyllä sanat ja käsitteet nimen omaan ohjaavat ajatteluamme ja käytöstämmekin. Ja todellisuus on/käsitetään niiden varassa. En tosin väitä että käsitteet aina helpottaisivat todellisuuden hahmottamista, mutta se taas on helppo antaa anteeks sillä sanoilla on paljon muitakin tehtäviä.
Nähdäkseni esittämäsi teoria menee mönkään nimen omaan siinä että sanoja ei voi kontrolloida. Pahaa ei saa pussiin. Käsitteitä ei voi padota eikä puhelimia tukkia (paitsi Pohjois-Koreassa). Mikään ei nimittäin ole helpompaa kuin keksiä kielletyn sanan tilalle toinen samaa tarkoittava sana. Sensuuri ei pysy perässä, sillä sanojen taustalla olevat ideat ja ajatukset ovat kuitenkin vapaita vellomaan.
-
Reilu parikymppinen Hergé oli varmasti aivan vilpitön ja albumin syntyaikana vielä katolisen oppi-isänsä abbe Norbert Wallez'n vaikutuksen alainen. Herge varmasti uskoi lähetystyön hyvyyteen (jossa oli toki hyviäkin puolia) ja siirtomaa-ajatuksiin (jossa ei ollut paljonkaan hyviä puolia). Näköalojen laajeneminen myöhemmin muutti ajatuksia. Melko pian sen jälkeen sarjoissa oli toisenlainen henki.
Picarot-albumin sävy on suorastaan kyyninen, ihan sama kuka vallassa on, slummit ovat ja pysyvät, vaikka partiosotilaiden univormut vaihtuvat. Albumin syntyajan (1971-76) latinalaista amerikkaa kannattaa tutkia, jolloin saa siihen perspektiiviä.
Jonkun sarjakuvan kieltäminen, sensuroiminen tms. ei saa historiaa muuttumaan, eikä asioita paremmaksi. USA:n armeijassa ei seksuaalinen häirintä varmaankaan loppunut vaikka Masin kenraali Kaluuna laitettiin ojennusleirille ja pyytämään anteeksi neiti Söpöltä.
Tämäntyyppisten aiheiden (siis mahdollisesti rasismia sisältävien kuriositeettien) parissa askartelun sijaan minusta pitäisi keskittää voimia (talouden) rakenteiden muuttamiseen. Afrikkalaisten polkeminen (johon nykyaikana syyllistyvät muuten myös jenkit, intialaiset ja varsinkin kiinalaiset) pitäisi saada vihdoinkin vähenemään,
Juurikin näin.
Timo
-
Vaikka sen jo aikaisemmissa viesteissäni sanoin, en tosiaankaan kannata Tinttien sensurointia millään tasolla.
Mutta kyllä sanat ja niiden merkityssisältö luovat todellisuutta; sitä käsiteympäristöä, jossa me elämme. Kuinkas muutenkaan? Jos neekerinsuukko on rasistissävytteinen sana kaikissa muissa maissa, niin kuinka se ei sitä juuri Suomessa olisi? Sanahan on tuontitavaraa Euroopasta.
Tietty jos oma iho on valkoinen, voi suhtautua aika rennosti siihen, että joitakin nimitellään Laku-Pekaksi. Hei, sehän on vain sana! Ota huumorilla!
Tintin tekijä oli monella tapaa ahdistunut ja omaa paikkaansa hakenut henkilö, joka tunsi syyllisyyttä niin monesta asiasta.
Hergé: Pakko sanoa, että itse uskoin länsimaailman tulevaisuuden voivan riippua Uudesta järjestyksestä [kansallissosialistisesta Eurooppa-suunnitelmasta]. Monille demokratia oli osoittautunut pettymykseksi ja Uusi järjestys loi uutta toivoa. Sen kaiken valossa, mitä on tapahtunut, on tietenkin ollut valtaisa virhe hetkeäkään uskoa sellaiseen."
http://en.wikipedia.org/wiki/Ideology_of_Tintin
Uusi Hergé oli eri kuin se ultrakonservatiivinen vanha. Kuten Timo kirjoitti, synti, sovitus ja anteeksianto (itselle) päättyi Picarot-albumiin.
-
Tintti Amerikassa -albumissa on se hieno paraati. Ne pitkät nauhat, joita ikkunasta heitellään, ovat reikänauhoja. Sille on ihan oma nimikin: ticker tape parade.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=761.0;attach=20908)
Tuli vain mieleen, kun Disney-ketjussa keskusteltiin niistä reikänauhakoneista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8608.msg349681.html#msg349681).
-
Tuo Kongo-albumin viimeisen ruudun Tintti-patsas oli mennyt multa ohi. (Hämmentävää miten vähän sitä näkee, vaikka kuinka yrittää katsoa)
Ihmettelin matkoillani Afrikassa montaakin puista Tinttiä, mutta ne onnettomat tunarit eivät ole tajunneet tehdä kopiota tuosta Kongo-albumin patsaasta (tai särkyneen korvan), vaan väsäävät rumia (ks. netistä rippaamani kuva alla) isoja, kohloja ja hävyttömän kalliita "näköistinttejä" ja snowyja.
Kuvassa etualalla näkyy myös hellekypäräpäinen "herrahahmo". (Lisää näet Googlaamalla "colonial figure" ja kuvahaku.) Tällaisia kypäräpäisiä sotilaita, vartioita, district officereita yms plantaasiherroja, valkkuja ja niiden mustia kätyreitä on veistetty "toteemeiksi" ympäri Afrikkaa abaut 150 vuotta.
Niitä on myynnissä toreilla ja Curio-kauppiailla (Tintit on sentään toistaiseksi hieman harvinaisempia...) "Hilpein" näkemäni siirtomaasetti oli asetelma, jossa kaksi isäntää kuritti eli kidutti mustaa alamaistaan. Hieman vaivautuneena myyjä sitä esitteli. Päädyin lopulta hankkimaan vain yhden vartijan (koristeeksi) ja yhden hellekypäräpäisen ukon (koska se nimen omaan toi jollain oudolla tavalla mieleeni Tintin).
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;attach=20904)
Saisinkohan vielä suhteilla hankittua eli teetettyä tuollaisen aidon puisen afrikkalaisen Tintti-patsaan (ja olisko se sitten päheä)? Entä olisiko moisilla kysyntää ihan "kehitysavuksi" asti?
-
Kuvassa etualalla näkyy myös hellekypäräpäinen "herrahahmo". (Lisää näet Googlaamalla "colonial figure" ja kuvahaku.) Tällaisia kypäräpäisiä sotilaita, vartioita, district officereita yms plantaasiherroja, valkkuja ja niiden mustia kätyreitä on veistetty "toteemeiksi" ympäri Afrikkaa abaut 150 vuotta.
Tai jopa kultiksi asti... Jostain syystä YLE Teeman dokumentit synkronoituvat nyt mielessäni koko ajan Tinttiin ja/tai Hergéen. Kuten tämäkin: Hullut mestarit (http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/307-hullut-mestarit-k15-ja-mina-musta-mies).
Jean Rouchin hurja, monesti kielletty elokuva kuvaa Ghanan lähiöissä harjoitettuja Hauka-riittejä, joissa kolonialismi vääntyy siirtomaaherrojen irvokkaiksi karikatyyreiksi.
Meno oli hullua, siis tosi hullua!
-
Hyppään vähän muihin aiheisiin. Olen viime aikoina lueskellut paljon tyypistä nimeltä Albert Londres (http://en.wikipedia.org/wiki/Albert_Londres) (1884-1932). Londres oli ranskalainen lehtimies, tutkivan journalismin edelläkävijöitä, todellinen vanhan ajan seikkailija, joka matkusti ympäri maailmaa ja tunki itsensä mielikuvituksellisiin tilanteisiin. Londresin seikkailuita mm. Balkanilla, Lähi-Idässä, Neuvostoliitossa ja Kiinassa seurasi aikanaan koko Ranska henkeään pidättäen... Londresilla oli tapana koota reportaaseistaan reissun loputtua kirjoja, ja mm. Ranskan siirtomaapolitiikkaa voimakkaasti kritisoinut Länsi-Afrikan matkakirja Terre d'ébène ilmestyi muutama vuosi ennen Tintin Kongo-seikkailua.
Londres-lähteissä miehen väitetään olleen Tintin esikuva. En ole lukenut Tintti-tutkimusta, joten en tiedä, mikä oli Hergén kanta, mutta ihan uskottavalta tuo minusta kuulostaa. Londresia ei ole valitettavasti suomennettu. Ranskassa jaetaan edelleen vuosittain hänen nimeään kantavaa journalismi-palkintoa (http://www.scam.fr/AlbertLondres/londres.html).
Niin, tuosta siis tuli tämä mieleen.. Tintillä on kyllä varmaan ollut useampikin esikuva.
Degrellellä ja Georges Remillä olivat hyvin läheiset välit. Suuruudenhulluutta potenut Degrelle väitti Tintti-hahmon jopa perustuneen osaksi häneen (kirjassa Tintin mon copain). Myöhemmin Hergé kiisti tämän tiukasti.
-
Muutamassakin tintonologisessa opuksessa muistaakseni mainitaan Londres kyllä.
Timo
-
Jo aiemmin ilmoitettu yhteisnide Yksisarvisen salaisuudesta ja Rakham Punaisen aarteesta on ilmestynyt. Kyseessä on normaaleja albumeja pienempi koko (samaa kokoa kuin Incal -kokoelmat), mutta muuten entisellään, eli Kaukorantojen suomennoksilla. Ei mitään ekstroja ole myöskään lisätty.
-
Hööh, tuosta on vanhastaan olemassa englanninkielinen laitos, jossa mukava making-of -artikkeli ja muuta kuvamateriaalia.
Timo
-
Belgit ovat saaneet esimakua leffasta...
http://bit.ly/q6uBzd
-
Minulla on tuo Palle Huldin kirja, siis suomennettuna laitoksena. Hyvin partiopoikamaista menoa - ehkä enemmän Totor-fiilistä kuin Tinttiä.
Palle Huld eli melkein satavuotiaaksi. Tintin esikuvia taisi silti olla monta, siksi hän on vähän niin kuin kaikki mutta ei ketään.
Was this the man who inspired Tintin? (http://www.guardian.co.uk/culture/2010/dec/07/man-who-inspired-tintin?INTCMP=ILCNETTXT3487)
-
Jo aiemmin ilmoitettu yhteisnide Yksisarvisen salaisuudesta ja Rakham Punaisen aarteesta on ilmestynyt. Kyseessä on normaaleja albumeja pienempi koko (samaa kokoa kuin Incal -kokoelmat), mutta muuten entisellään, eli Kaukorantojen suomennoksilla. Ei mitään ekstroja ole myöskään lisätty.
Tuo yhteisnide tuli ostettua. Jopa kahteen kertaan. Olivat kelvottomat lakaneet albumin kannen jollain maailman huonoimmalla lakalla. Ekasta löytyi ylettömästi syviä naarmuja jotka vasta löysin kotona. Toinen Prisman hyllyltä taas on hieman paremmassa kunnossa, silti klähmityn näköinen. Pirskatti! Tuo lakka lähtee tosiaan ihan pienemmästä kosketuksesta pois ja vain pienet uv-lakatut yksityiskohdat etukannessa säilyvät käytössä.
Se oli kyllä mukavaa että Kaukorantojen käännöspanos on säilytetty, mutta miksi ihmeessä Raimo Aaltosen tekstauksesta ei ole sanaakaan krediiteissä?
-
Siitä puute, mistä puhe.
Tintti afrikassa on ilmeisesti ollut jonkin aikaa loppuunmyyty. Nyt kuitenkin kovakantista Tintti afrikassa -albumia saa jälleen. Erona tämän vuoden painoksen ja aikaisempien kovakantisten painosten välillä on se, että uusintapainos on EU:n sijasta tehty Kiinassa. En havainnut Akateemisesssa vieraillessani, että muista kovakantisista Tintti -albumeista olisi ollut uusintapainoksia tarjolla.
Jos oletetaan että kaikkien kovakantisten Tintti -albumien ensipainosmäärät olivat yhtenevät, niin en oikein jaksa uskoa että ilman Mondondon nostamia oikeudenkäyntejä Tintti afrikassa olisi muutoin ollut niin suosittu, että se olisi loppunut ensimmäisenä kesken.
Tintti -albumien myyntikäyrässä on odotettavissa muutoinkin huomattava piikki tulevien elokuvien johdosta, sillä kun Nelvanan animaatiosarja Tintin seikkailuista oli aikoinaan esityskierroksellaan näkyi sen vaikutus myös albumimyynnissä. Veikkaanpa että kaikista muistakin Tintti -albumeista on kiinalaispainokset valmiina.
-
Selailin tota Helsingin Sanomien Nyt-liitettä ja siellä sitä TV-ohjelma opasta. Näköjään Tintistä on tulossa 5-osainen dokumenttisarja "Tintin jäljillä". Se alkaa tiistaina FST:llä klo 20.00, nimellä Faaraon sikarit.
Pistäkäähän digiboksit nauhoittamaan tota ettei unohdu!!!
-
Selailin tota Helsingin Sanomien Nyt-liitettä ja siellä sitä TV-ohjelma opasta. Näköjään Tintistä on tulossa 5-osainen dokumenttisarja "Tintin jäljillä". Se alkaa tiistaina FST:llä klo 20.00, nimellä Faaraon sikarit.
Pistäkäähän digiboksit nauhpoittamaan tota ettei unohdu!!!
Jukka-poika vinkkasi jo.
-
Jukka-poika vinkkasi jo.
No kertaus on opintojen äiti!
-
No perkele, vahingossa sotkin oman viestini, jossa ihmeteltiin Bordurian järjestelmää ja Pjotr Pahkin kansallisuutta. Viestiä siteerataan muutamassa vastauksessa tuonnempana...
-
Samaan aihepiiriin liittyen: onko Punaisen meren virolainen emigranttilentäjä Pahk suomentajan keksintöä, vai onko hahmolla sama kansallisuus jo alkuperäistekstissä?
on sama kansallisuus mutta taisi olla alun perin Pjotr tai jotain sinnepäin.
-
on sama kansallisuus mutta taisi olla alun perin Pjotr tai jotain sinnepäin.
No mutta eikös hänen nimensä ole suomennoksessakin Pjotr Pahk?
-
on sama kansallisuus mutta taisi olla alun perin Pjotr tai jotain sinnepäin.
Sitten voinee olettaa, että Pahk on lähtenyt Virosta Puna-armeijan edellä. Lieneekö tyyppi palvellut Saksan tai Suomen armeijassa...
-
taitaa olla mulla on pari vuotta kun viimeksi luin noita saikulla. Omat Tintit kun asuu enimmäkseen maalla(ne joita armas sisar ei pöllinyt) ja ne harvat ranskis ja englantiversiot on siellä kanssa.
Olen muistavinani että hahmon sukunimi oli jotain muuta kuin Pahk, siis jokin sanaleikki sekin, jonka pääni liittää ammuntaan(?), mutten muista sen tarkemmin.
-
Kysymys nousi mieleeni siitä, että Tuhatkaunon tapauksen Borduria muistuttaa pikemminkin oikeistoautoritaarista kuin sosialistista diktatuuria. Tosimaailmassa sellaiset tietenkin hävisivät itäisestä Keski-Euroopasta Puna-armeijan rymistellessä paikan päälle. Onko Borduria poikkeus, jossa fasistinen komento tavalla tai toisella säilytti asemansa, vai eikö koko sotaa koskaan edes käyty Tintin maailmassa?
Borduria esitellään ensi kerran Ottokarin valtikassa, joka ilmestyi 1938. Annetaan mikki mr. wikipedialle.
Tarinan juoni sai vaikutteita 1930-luvun loppupuolen Euroopan tapahtumista ja sillä on poliittista sanomaa. Esimerkiksi Teräskaartin johtajan Musstlerin nimi on yhdistelmä Mussolinista ja Hitleristä. Kertomus on sisällöltään natsivastainen ja kritisoi kansallissosialistisen Saksan laajentumispyrkimyksiä, kuten Itävallan liittämistä Saksaan vuonna 1938. Tarinassa Tintti yrittää estää fasistisen Bordurian tukeman Teräskaarti-puolueen johtajan Musstlerin suunnitelmat liittää rauhanomainen Syldavia osaksi Borduriaa.
Joo ja olisihan se Herge voinut sodan jälkeen esitellä puna-armeijan vapauttaman demokraattisen Bordurian, mutta eipä vanha kehno viitsinyt.
-
Lisätään vielä, että Bordurian Teräskaartin nimi on varmaankin lainattu Romanian fasistipuolueelta Rautakaartilta.
Tuhatkaunon tapauksessa Teräskaartista ei muistaakseni enää puhuta. Lieneekö sitten niin, että Musstlerin fasistidiktatuuri lopulta kaatui, ja sen tilalle tuli lähinnä äärikonservatiiviseksi luonnehdittava sotilasjuntta? Perustan tulkintani eversti Sponszin monokkeliin, joka viittaa selvästi siihen, että 1950-luvun Bordurian sotilasjohdossa vanhan yläluokan edustajilla on vahva asema... :P
-
Perustan tulkintani eversti Sponszin monokkeliin, joka viittaa selvästi siihen, että 1950-luvun Bordurian sotilasjohdossa vanhan yläluokan edustajilla on vahva asema... :P
ei kun siihen että monokkeli liitetään Pahaan tyyppiin™© populaarikulttuurissa. Ihan poliittisesta kannasta ja luokasta riippumatta. Vrt. silmälappu.
-
ei kun siihen että monokkeli liitetään Pahaan tyyppiin™© populaarikulttuurissa. Ihan poliittisesta kannasta ja luokasta riippumatta. Vrt. silmälappu.
Asia on varmasti noinkin, tämmöisiä juttuja voi yleensä tulkita monelta eri kantilta. Hergéltä itseltään ei pääse enää kysymään, miksi Bordurian visuaalinen ilme on sellainen kuin on. Tintti-fanit voivat kuitenkin tulkita asioita kuten itse haluavat ja sitä kautta rakentaa henkilökohtaista Tintti-universumiaan.
-
Olen muistavinani että hahmon sukunimi oli jotain muuta kuin Pahk, siis jokin sanaleikki sekin,
Ensikohtaamiseen liittyvästä sanaleikistä tulee sukunimi, tyyppi vastaa nimeä kysyttäessä "Pahk" ja kapteeni kuulee "Pah!" ja siitäkös riemu nousee. Ranskaksi vastaavasti on "Szut" ja "Zut!" -- nämä vaihtelevat kielestä toiseen tarpeen mukaan. Virolainen lentäjä on alunpitäenkin.
Taustalla lienee Peeter Sütt -niminen tyyppi, jonka Hergé on tavannut/josta hän on kuullut. Googlauksen perusteella on Peeter Sütt on joltisenkin yleinen virolaismiehen nimi, enkä yksittäistä esikuvaihmistä osaa noista nimetä.
Blogiin kanssa olen tästä kirjoittanut: Pjotr Pahk (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/10/ptjotr-pahk-virolainen-lentaja.html)
-
Suomenkielisessä Wikipediassa väitetään, että 1950-luvun Borduria on "stereotyyppinen itäblokin diktatuuri", mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa. Lienee kirjoittajan omaa tulkintaa eikä mikään virallinen tintologinen totuus.
Mutta asioita voi tosiaan tulkita monelta kantilta ja monella tavoin...
-
Suomenkielisessä Wikipediassa väitetään, että 1950-luvun Borduria on "stereotyyppinen itäblokin diktatuuri", mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa.
Kyllä se tuo mieleeni Itä-Saksan, tai jonkun Romanian, Jugoslavian etc. Ja asiasta kyllä puhutaan ihan Michael Farrin kirjassakin, ks. s. 146. Pitäisin miehen kirjaa melko "virallisena tintologiana".
Timo
-
Kyllä se tuo mieleeni Itä-Saksan, tai jonkun Romanian, Jugoslavian etc. Ja asiasta kyllä puhutaan ihan Michael Farrin kirjassakin, ks. s. 146. Pitäisin miehen kirjaa melko "virallisena tintologiana".
Oman kokemuksen mukaan tähänkin kirjaan kannattaa suhtautua varauksella. Tietämykseni rajoittuu Siniseen lootukseen ja Itä-Aasian historiaan, mutta ainakin Sinistä lootusta tulkitessaan Farrin historialliset epätarkkuudet tuottavat hieman erilaisia tulkintoja kuin omat ovat. En osaa sanoa tästä Borduria-asiasta, mutta onhan saman ilmiön toistuminen toisaalla mahdollista, vaikka kirjaa lukiessa noilta osilta Farrin tulkinnat minuun täydestä menivätkin.
Tältä sivulta (http://g.courtial.free.fr/country9.htm) löytyvässä karttakuvassa (http://g.courtial.free.fr/carte8et9.jpg) Borduria ja Syldavia on tulkittu kuuluviksi Balkanin reuna-alueisiin Jugoslavian pohjoispuolelle. Kieltämättä Borduria silti tuo Itä-Saksan mieleen, lieneekö mailla ollut diplomaattisia suhteita kuinka laajasti?
-
Kyllä se tuo mieleeni Itä-Saksan, tai jonkun Romanian, Jugoslavian etc.
Romania, Albania tai Unkari. Borduria on eteläeurooppalainen ja ei-slaavilainen ( tai ei-syldaavinen) .
Tuhatkaunon tapauksessa Bordurialla on omia suuruudenhulluja asekehitysprojekteja ja hyvin päällekäyvä johtajan henkilökultti. Itä-Saksa oli lännestä katsoen 50-luvulla pelkkä Neuvostoliiton miehitysvyöhyke ja DDR:n johtajat jäivät vähän värittömiksi. Kaikki muistaa Titon , Hoxhan ja Ceausescun, mutta Honecker ja se toinen häiskä sitä ennen oli aika tylsiä tyyppejä.
Borduriasta puuttuu ystävällismielisen suuremman liittolaisen läpitunkevan painostava läsnäolo. Selkeästi Romanian tai Albanian tapainen itsenäinen myöhäisstalinistinen valtio.
-
Kyllä Borduria on selvä stalinistinen diktatuuri, viiksimallia myöten.
-
Hergé käytti Syldavia/Borduriaa sarjakuvansa tekoajan euroopan historiallisten tapahtumien allegoriana, kuten San Theodorosia etelä-amerikan banaanivaltioiden prototyyppinä ja Khemediä arabimaailman peilikuvana 1900-luvun tapahtumien mukaan.
Joskus on ihan kiva ajatusleikkiä, millaisia tarinoita Hergé olisi tehnyt esim. 90-luvulla Syldaviasta ja Borduriasta balkanin sotien aikana. Tai Khemedistä Aavikkomyrskyn, terrrorismin vastaisen sodan sekä arabikevään aikaan. Onko San Theodoros tänä päivänä huikean talouskasvun mallimaa ja tulevien olympialaisten ja potkupallon MM-kisojen näyttämö?
Jos Hergé siis olisi saanut elää.
-
Olen mieltänyt, että Ottokarin valtikassa Borduria on fasistinen ja Tuhatkaunon tapauksessa sitten stalinistinen diktatuuri. Ajan mukaan on menty.
Komppaan siis pässiä.
-
Verratkaa tätä Yves Chalandin sarjakuvan kuvaa Budapestista vastaavaan kohtaukseen Tuhatkaunon tapauksessa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1414.0;id=3410)
Lainaan vielä itseäni Hergé-ketjusta:
Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.
Timo
Timo
-
Kyllä Borduria on selvä stalinistinen diktatuuri, viiksimallia myöten.
Minun silmäni ovat vieläkin eri mieltä - Bordurian estetiikassa on myös ruskean eikä vain punaisen diktatuurin piirteitä (tässä vaiheessa täytyy tosin jo myöntää, että jälkimmäisiäkin on).
Eli Borduria on kiistatta vain epämiellyttävä, kansalliskiihkoinen ja aggressiivinen diktatuuri. Lukija saa siten päätellä loput ja täydentää asiaa mielessään kuten parhaaksi katsoo. Jos Hergé olisi halunnut määritellä asian yksiselitteisesti, Borduriassa kaiketi vilahtaisi myös punaisia tähtiä eikä vain tuo viiksitunnus, joka tuo myös hakaristin mieleen?
Aristokraattinen eversti Sponsz monokkeleineen ei varsinaisesti ole mikään kommunistisen tiedustelu-upseerin stereotyyppi, varsinkaan kun mies myöhemmin nähdään latinalaisamerikkalaisen sotilasjuntan palveluksessa. Borduria lienee siis synteesi erilaisesta totalitarismin kuvastosta, sekä fasismista että stalinismista, sekä tietysti myös tapahtumat itäiseen Keski-Eurooppaan lokalisoivista viittauksista. Ajanjakso ja maantiede huomioon ottaen Borduria on toki helppo nähdä kevyesti naamioituna stalinistisena valtiona.
(Muistettakoon silti, että 1950-luvulla Euroopassa oli vielä kaksi läntistäkin diktatuuria - Espanja ja Portugali).
-
Meritoitunut brittiläinen kulttuuri- ja ruokatoimittaja Rachel Cooke on listannut Guardian-lehdelle oman versionsa "kymmenestä parhaasta graafisesta romaanista". Vahvasti anglosaksiselta listalta löytyy myös Tintti-albumi Castafioren korut.
This is Tintin’s 21st adventure, and one of only two in which he doesn’t travel abroad (Hergé, his creator, was by now tiring of his boy reporter and wished to experiment with a narrative low on villains and guns but high on misunderstandings and red herrings). Not a great deal happens: a soprano’s jewels are stolen and then recovered. No rocket to the moon, no spooky sarcophagi, no choppy seas. It’s my favourite Tintin story. I love the claustrophobia, our cast carefully gathered at Marlinspike Hall, as if in some Hercule Poirot mystery; and I love Bianca Castafiore herself – a diva to end all divas.
-
Asiasta kolmanteen...Belgian valtionsyyttäjä on sitten tehnyt päätöksen Tintti Afrikassa sarjakuvan rasistisuusdesta.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/10/syyttaja_tintti-sarjakuva_ei_ole_rasistinen_2992088.html?origin=rss (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/10/syyttaja_tintti-sarjakuva_ei_ole_rasistinen_2992088.html?origin=rss)
En ala ruotimaan tota päätöstä mitenkään, kun joku ottaa kumminkin herneen nenäänsä. Itse vihaan kaikkea sensuuria ja siitä jokainen saa arvailla oman kantani, että oliko päätös hyvä vai huono.
Toihan ei ole vielä lopullinen eli se voi muuttua vielä korkeimissa elimissä.
-
?!?
Se, että todetaan Tintin olevan rasistinen, ei ole millään tavoin sensuuria.
Sehän on adjektiivi. Ja Tintti Kongossa on niin ilmeisen rasistinen, ettei mitään rajaa.
Se vasta olisi sensuuria, jos ko. albumi kiellettäisiin.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;attach=21131)
-
?!?
Se, että todetaan Tintin olevan rasistinen, ei ole millään tavoin sensuuria.
Sehän on adjektiivi. Ja Tintti Kongossa on niin ilmeisen rasistinen, ettei mitään rajaa.
Se vasta olisi sensuuria, jos ko. albumi kiellettäisiin.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;attach=21131)
Joo tarkoitin sitä, että ei kielletty sit sitä albumia tai sensuroitu jotenkin....mutta en jaksa tapella samasta aiheesta. Tiedän rasistiset kuvat tosta Tintistä.
Varasin muuten just äsken Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus elokuvan liput Tennarista. Oli pakko ottaa 3D, kun ei saanut Tennispalatsin 1. salista 2D:tä. Olivat pistäneet 2D-versiot Kinopalatsiin. Täytyy sit taas tapella niiden 3D-lasien kanssa....perkele! Kumma kyllä....ei ollut kukaan varannut ennen mua lippuja tuolta.
Väki ei kai ole vielä herännyt!!!
-
Rasistinen juu, mutta pitääkö siitä syyttää? Ennen ja jälkeen 2. maailmansodan ilmestyneet Tintit ovat aivan eri ulottuvuuksista, vaikka vanhimpia jälkikäteen paikkailtiin. Kieltämistä en kannata, se vain pahentaisi asioita.
Hergé ei oikein koskaan hallinnut etnisyyden kuvaaamista mikä ei ole ihme jos hänen lähdemateriaalinsa oli luokkaa lähetyssaarnaajien muistelmat ja postikortit.
Picaroihin tultaessa oli sentään studioväkeä selvittämässä Tintin seikkailuympäristön yksityiskohtia, vaikka ei Arymbaya-heimollakaan niin vahvasti mennyt. "Vihreämmälle oksalle" päätyneet intiaanit asuvat slummeissa. Viidakkoheimossa on säilynyt karikatyyrimaisuutta:
http://www.tintinologist.org/articles/arumbaya.html
-
Rasistinen juu, mutta pitääkö siitä syyttää?
Tintti Kongossa oli propagandistinen tilaustyö Wallezilta, kuten toisessa säikeessä keskustelimme (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5943.msg351762.html#msg351762). Syyttää saa, ja aiheesta. Ei kieltää, ei toki.
Hergén pahuus oli aikansa pahuutta. Ei Hergéä voi siitä valkoiseksi pestä. Saa sitä ymmärtääkin. Ken tietää, mistä meitä syytetään tulevaisuudessa... Meidän jälkeemme vedenpaisumus, kuten Madame de Pompadour niin osuvasti lausahti miehelleen.
-
Hergén pahuus oli aikansa pahuutta. Ei Hergéä voi siitä valkoiseksi pestä. Saa sitä ymmärtääkin.
Harvassapa luultavasti olisivat ne meistä, jotka eivät 1930-luvun Euroopassa olisi saman suuntaisesti ajatelleet Hergén kanssa. Asiat kontekstiinsa niin hyvä tulee. Parempi ymmärtäminen kuin olla ymmärtämättä.
-
Juuri niin. Ymmärtää pitää, eikä ymmärtäminen välttämättä ole varauksetonta hyväksymistä eikä varsinkaan samaa mieltä olemista.
Belgialainen syyttäjä teki täysin oikean päätöksen. Tosin uutisessa esitetyt perustelut hieman ärsyttävät: rasismi on rasismia silloinkin kun se rakentaa alamais- eikä viholliskuvaa.
-
En taas löytänyt, että missä ketjussa oikein pitäisi keskustella eilen FST:llä alkaneesta Tintin jäljillä -sarjasta. ???
Idea on vähintään mielenkiintoinen ja lopputulos taas aika erikoinen keitos sarjakuva-albumin juonta ja kuvia sekä tuoreita maisemakuvia.
Siinä oli justiinsa sen verran sitä dokumentarisuutta että sitä jaksoin katsoa. Svedupetterin kertoman juonen kuvittaminen sen sijaan oli täyttä tuskaa. Rohkeammalla tiivistämisellä homma toimisi huomattavasti paremmin. Siinähän oli kuitenkin mukana ihan mielenkiintoisiakin juttuja.
-
Idea on vähintään mielenkiintoinen ja lopputulos taas aika erikoinen keitos sarjakuva-albumin juonta ja kuvia sekä tuoreita maisemakuvia.
Siinä oli justiinsa sen verran sitä dokumentarisuutta että sitä jaksoin katsoa.
Satuin kanavalle vahingossa. Aluksi tuntui varsin hyvälle idealle, mutta ennen kuin olin katsonut kymmentä minuuttia, tuskastuin. Tylsä kuin mikä eikä tarjonnut mitään uutta tai muuten hienoa koukkua. Ajattelin ensin olevani liian väsynyt dokkarille, mutta hyvin sitä Teemalta tullutta toista dokumenttia jaksoi.
-
En taas löytänyt, että missä ketjussa oikein pitäisi keskustella eilen FST:llä alkaneesta Tintin jäljillä -sarjasta. ???
Idea on vähintään mielenkiintoinen ja lopputulos taas aika erikoinen keitos sarjakuva-albumin juonta ja kuvia sekä tuoreita maisemakuvia.
Siinä oli justiinsa sen verran sitä dokumentarisuutta että sitä jaksoin katsoa. Svedupetterin kertoman juonen kuvittaminen sen sijaan oli täyttä tuskaa. Rohkeammalla tiivistämisellä homma toimisi huomattavasti paremmin. Siinähän oli kuitenkin mukana ihan mielenkiintoisiakin juttuja.
Itsekin katsoin sen jälkikäteen ja se ruotsalainen duppaus ei sopinut siihen mitenkään. Olisivat antaneet alkuperäisen äänen olla ja tekstittäneet.
Vähän oli kyllä hämmentävä dokkari muutenkin. Pätkittiin vähän sieltä ja täältä. Odotin ehkä liian paljon tuolta dokkarilta. Kyllähän tota kattoi ennekuin selkäänsä otti.
Sentään jotain uutta tietoakin löytyi, joten en nyt ihan paskaksi voi tota moittia.
Saisivat lähettää ton Ylellä, mutta ilman tekstitettynä ja ilman duppauksia. Sit olisin tyytyväinen.
Muuten valmistaako kukaan Flor Fina-sikareita eli noita Tintti sikareita "Faaraon sikarit" etiketillä. Vaikka en tupakoikaan, niin semmoista voisin kokeilla.
-
Jäin kaipaamaan enempi taustatietoja sekä haastatteluja yms. ja vähempi sarjakuvan tapahtumien läpikäyntejä.
Kohokohta oli lopun hienosti maalattu efeloneetti!
-
Ohjelman kautta tuli - ehkä tahattomasti - taas uusi näkökulma vanhojen Tinttien rasistisuuteen. Kun Faaraon sikareiden epäilyttävimmät kohtaukset oli lavastettu ja kuvattu oikeilla ihmisillä, arabien hölmöys ja intialaisten taikauskoisuus konkretisoitui tavalla joka osoitti näiden stereotyyppien valheellisuuden.
-
Muuten valmistaako kukaan Flor Fina-sikareita eli noita Tintti sikareita "Faaraon sikarit" etiketillä. Vaikka en tupakoikaan, niin semmoista voisin kokeilla.
Eiköhän tuo logo ole helppo itsekin piirtää ja monistaa kaupan sikaarien vatsan ympärille. Replikoita niistä on näkynyt parissakin eri näyttelyssä.
FST:n Tintin Jäljillä tuli nyt Areenasta katseltua; tempo oli todellakin pitkästyttävyyden malliesimerkki. Pidin kovastikin että vaivaa oli nähty käymällä oikeissa maissa ja paikoissa kuvaamassa. Syväluotaus jäi ainakin tässä osassa taka-alalle. Samalla kävi väkisinkin mielessä idea että mitäs jos Alixin tapaisesta sarjakuvasta tehtäisiin samanmoinen tarinakulkua seuraava dokkari? Voisi olla vaikea pala.
-
Eiköhän tuo logo ole helppo itsekin piirtää ja monistaa kaupan sikaarien vatsan ympärille. Replikoita niistä on näkynyt parissakin eri näyttelyssä.
Sikarivöitä taitaa olla netissäkin. Mutta lisäksi olis laatikko...
Timo
-
Ihmettelin matkoillani Afrikassa montaakin puista Tinttiä, mutta ne onnettomat tunarit eivät ole tajunneet tehdä kopiota tuosta Kongo-albumin patsaasta (tai särkyneen korvan), vaan väsäävät rumia (ks. netistä rippaamani kuva alla) isoja, kohloja ja hävyttömän kalliita "näköistinttejä" ja snowyja.
---
Saisinkohan vielä suhteilla hankittua eli teetettyä tuollaisen aidon puisen afrikkalaisen Tintti-patsaan (ja olisko se sitten päheä)? Entä olisiko moisilla kysyntää ihan "kehitysavuksi" asti?
En ole Afrikassa asti käynyt, mutta ihan Euroopasta olen ostanut muutaman puisen Tintti-pienoispatsaan. Kuvaa ei ole tähän hätään näyttää, mutta minusta ne ovat hienoja. Sata kertaa hienompia kuin virallinen krääsä ja hintakin vain kymmenesosa. Eräänlaista tyyliteltyä ite-käyttötaidetta (vähän samaa sarjaa kuin colatölkeistä askarrellut polkupyörät ja sen sellaiset koriste-esineet), ei mitenkään kaukana Reiman postaamasta kuvasta, tosin koko on eri. Makuasia mistä tykkää.
-
FTS:llä tuli ainakin 2 eri dokumenttia Tintistä. Toinen oli Tintin jalanjäljjillä ja toinen paneutuio lähinnä Hergen elämään ja taiteeseen. Pidin kovasti Hergen elämästä luotaavasta dokumentista.
-
Luinpa vihdoin Tintti ja aakkostaide -tarinan. Ihan mukavasti Herge (ja Bob de Moor?) punovat juonikudelmaa. Tarinassa ei kuitenkaan vielä tässä kehitysvaiheessa ole mitään kovin järisyttävää tai hykerryttävää. Komiikka loistaa poissaolollaan. Alp-Art on tuiki tavallinen sarjakertomus. Toki kahdenkymmenensivun verran tarinaa jää arvailujen varaan.
Viihdyttävä paketti kaiken kaikkiaan.
-
Ruotsissa Bonnier-Carlsen kustantamo on näköjään putkauttanut ulos jonkimoisen Tintti elokuvan teosta kertovan tuhdin opuksen. Selailin Akateemisessa sitä hetken. Ihan mielenkiintoiselta näytti. Voisi tuollainen tulla suomeksikin. Jos ei tule, pistänen tilauksen enkkuversiosta.
No, löytyipä Wetalta saman kirjan alkuperäisversiosta videotakin. Spoilaa sitten elokuvaa. Varoitettu on!
http://www.youtube.com/watch?v=0L1IQqfW0To
(moddet; siirtäkää toki Tintti - Elokuva triidiin jos tämä sopii sinne paremmin)
-
Aijai olipa minulle liian hieno esitys, menin sekasin,päässä heitti volttia, huumaannuin, tilasin heti paikalla Amazonilta,28 ekkuu.(joululahjaksi) :laugh:
Tuo työprosessi mitä taustalla tapahtuu on aina kiinnostanut minua,ja vaikka sen sanonkin, olin työelämässä rautainen organisaattori.Nyt on sukat väärissä jaloissa,ja muutenkin miten sattuu,ihan kaikki...huoh.
-
Tuo työprosessi mitä taustalla tapahtuu on aina kiinnostanut minua,
Tässä (http://www.amazon.com/Industrial-Light-Magic-Special-Effects/dp/0345322630/ref=sr_1_2?ie=UTF8&qid=1320690251&sr=8-2) sulle siis oiva toinen joululahja!!!
Et pety.
-
En avaa vielä, en,kiusallakaan en,pelkään. :-\
-
Turhaan ei Heikki Kaukoranta Sarjainfossa kehu Sinistä Lootusta suvaitsevaisuudestaan ja muukalaiskäsitysten ravistelusta.
(...)
Ensimmäisessä ja toisessa suomalaisessa painoksessa on viisi varpainen louhikärmes, samoin viidennessä ja kuudennessa. Neljä varvasta on Tuplatinttissä ja seitsemännessä ja kahdeksannessa painoksessa.
Juu, suvaitsevaisuutta oli kiinalaisia kohtaan, mutta japanilaiset olivatkin sitten melkoisen sterotyypiteltyjä.
Tuosta lohikäärmeiden varpaiden eri määristä eri kansissa en tiennytkään!
-
Mutta tämä kirjasto olis epäilemättä loistava saada suomeksi Hergen 100-vuotis -juhliin vuonna 2007!
Timo
Huoh. Ei tullut. Eikä tullut nytkään Tintti-sarjakuvan juhlavuonna, elokuvakaan ei siinä avittanut. Asterix-kirjasto on, Lucky Luke on, Pieliskooste on, Barksin kootut on, Rosan tulee... Hergén koottuja ei tule.
Timo
-
Huoh. Ei tullut. Eikä tullut nytkään Tintti-sarjakuvan juhlavuonna, elokuvakaan ei siinä avittanut. Asterix-kirjasto on, Lucky Luke on, Pieliskooste on, Barksin kootut on, Rosan tulee... Hergén koottuja ei tule.
Timo
No, oikeestaanhan Lucky Luke koottuja ei ole, eikä tule. Ihan vaan kommentiksi :(
-
Niin no LL taisikin joo jäädä kesken.
Timo
-
Pielis-kooste on Niilo "Pienennetty" Pikselinen.
-
Eikä ole tullut niitä vanhoja versioita mm. Mustan saaren salaisuudesta tai Ottokarin valtikasta. Ruotsiksi esim. kyllä on tullut jo ajat sitten. Mutta ei Otavalta, ei. Enkä odottanutkaan.
-
Eikä ole tullut niitä vanhoja versioita mm. Mustan saaren salaisuudesta tai Ottokarin valtikasta. Ruotsiksi esim. kyllä on tullut jo ajat sitten. Mutta ei Otavalta, ei. Enkä odottanutkaan.
Näitä on nykyään saatavilla jopa englanniksi... tosin kyllä uskomattoman halpahintaisesti ladotuilla teksteillä jotka näyttävät karmealta.
-
Nyt ruotsalaiset uutisoivat Castafioresta (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2462&artikel=4768700) elokuvan vanavedessä.
Sivuun liittyvän radio-keskustelun ja Acktén laulun voi kuunnella painamalla "Önska i P2" -nappia ylhäällä.
Edit: lievensin kommenttia kun Björn tuli vastaan...
-
Tintti on katolisten sankari eikä mikään rasisti, julistaa Pyhä Istuin.
Daily Mail: Vatican calls Tintin a 'Catholic hero' and ridicules suggestions he may be racist (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2059145/Vatican-calls-Tintin-Catholic-hero-ridicules-suggestions-racist.html)
Pakko se on sitten uskoa, sillä tämän lehden teksti on jumalan sanaa, vaikka tiedotusvälineistä yleensä muuta väitetään.
-
Ja Tintin jäljillä -sarja menee näköjään alamäkeen. Ihan kuin kuvausryhmä olisi käynyt Shanghaissa purkittamassa satunnaisia otoksia ja niistä sitten yritetään kursia leikkausvaiheessa jotain kokoon. Aikakauteen (30-40 -luku) liittyvää matskua oli 50 minuuttiin mahtunut tosi nihkeästi.
Mulla on jo ennestään ranskisten dokumenteistä sun muista asiaohjelmista aika huono mielikuva, eikä tämä sarja ainakaan paranna sitä...
-
Benoit Mouchart, Angoulêmen sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja, on kirjoittanut yhdessä Francois Rivieren kanssa "Hergen intiimin muotokuvan". Ranskassa pukkaa muutakin kuin stillisalaattikirjoja. No, Mouchart ainakin piti elokuvasta sen "vauhdikkuuden" vuoksi. Tässä ranskantaitoisille hänen kommenttinsa Tintti-sarjan hahmoista:
http://www.leparisien.fr/espace-premium/culture-loisirs/comment-herge-a-cree-ses-personnages-26-10-2011-1686339.php
-
Iikka Hackman kirjoittaa hyvin Tintistä kolumnissaan Maaginen viides ruutu (http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/maaginen-viides-ruutu/975995) (Keskisuomalainen).
SE ON VUONNA 1958 ilmestyneen ja 1970 suomennetun Seikkailu Punaisella merellä -Tintti-albumin viides ruutu.
Kapteeni Haddock ja Tintti kävelevät siinä rinnakkain iltavilkkaan kaupungin kadulla. Liikkeiden ikkunat hohtavat keltaisina, ihmisiä liikkuu jalan ja autoin.
Sankarit ovat tulossa elokuvista, edessä on ilta, mutta kulman takana ennen kaikkea seikkailu.
Se, ihan tavallinen sarjakuva-albumin ruutu, on täynnä taikaa.
Muistatteko, keneen Tinttin törmää kulman takana?
-
Muistatteko, keneen Tinttin törmää kulman takana?
Olikos se kenraali Alcatzar, joka oli ollut Mosquito kaupoilla ?
Tuloksethan näkyivät lehtileikkeissä tarinan lopussa....
-
Olikos se kenraali Alcatzar, joka oli ollut Mosquito kaupoilla ?
Tuloksethan näkyivät lehtileikkeissä tarinan lopussa....
No, niinhän se oli.
Kolumnisti osasi kyllä hienosti kiteyttää Tintti-sarjakuvan olemusta; se oli melkeinpä sarjakuvaesseistiikkaa.
-
Eräässä dokumentissa Herge kertoi että koko hänen tuotannossaan oli vain kaksi ruutua, joita hän piti onnistuneina.
Toinen oli muistaakseni Mustan kullan maasta, ruutu, jossa arabisoturit hyökkäsivät. Toista en muista, mutta siksipä kirjoitankin, kun uskon että varmasti joku täällä sen muistaa.
-
Toinen oli muistaakseni Mustan kullan maasta, ruutu, jossa arabisoturit hyökkäsivät. Toista en muista, mutta siksipä kirjoitankin, kun uskon että varmasti joku täällä sen muistaa.
Rakham Punaisen aarre, se maihinnousuruutu haddock aseen kanssa dupontit ja Tintti veneen kera.
-
Eräässä dokumentissa Herge kertoi että koko hänen tuotannossaan oli vain kaksi ruutua, joita hän piti onnistuneina.
(http://i1097.photobucket.com/albums/g358/abobo1/herge_twopanels.jpg)
Täältä (http://madinkbeard.com/archives/two-panels-by-herge) löytyi ne perustelutkin. Mielenkiintoista.
-
Katsokaapa ensi lauantaina Orson Wellesin muikea dokkari V niin kuin väärennös ja lukekaa sitten Alph-Art.
Orson Wellesin dokumentti väärennöksistä, aitoudesta ja taiteesta. Keskushahmot ovat taideväärentäjä Elmyr de Hory, tämän väärentäjäksi paljastunut elämäkerturi Clifford Irving ja Welles itse.
Timo
-
Ilkka Hackmanin viides ruutu -teoria ei ihan tuulesta temmattu ole.
Katsoin boksilta FST:n Tintin jäljillä -jakson Kultasaksinen rapu, ja siinä viides ruutu on se, jossa Milou tunkee kuononsa roskikseen. Jos ihan tarkkoja ollaan, kuudennessa ruudussa (tarkistettuani albumista) se Kultasaksinen säilykepurkki vasta tarttuu Miloun kuonoon.
Mutta siitä seikkailu alkaa! Ja hienosti taas aivan arkisesta tilanteesta.
-
Turskatin turskatti. Vaimo soitti Brysselistä yllätten jostain Tintti-putiikista kysyäkseen, puuttuuko minulta jokin albumi. Ei puutu, mutta kiinnostuin heti muista mahdollisista ostoksista, mitä tuolta olisi voinut tehdä ja utelin mitä kaikkea, esim. figuureja kaupassa on. Puhelu katkesi kuitenkin melkein alkuunsa ja sain kuulla automaattiflaaminkielistä (tjsp) herjaa, ja perään soittaessani puhelu menee suoraan vastaajaan. Kuvainraastajat! Tiskin alle kätkijät!
-
...Kuvainraastajat! Tiskin alle kätkijät!
"Makeanveden poliitikot! Brontosauruksen sivupersoonat!"
-
Veikkaanpa että kaikista muistakin Tintti -albumeista on kiinalaispainokset valmiina.
Täydensin juuri Sarjakuvakaupan Tintti-varastoa. Usemmastakin albumista tuli jo Kiina-painoksia.
-
Turskatin turskatti. Vaimo soitti Brysselistä yllätten jostain Tintti-putiikista kysyäkseen, puuttuuko minulta jokin albumi. Ei puutu, mutta kiinnostuin heti muista mahdollisista ostoksista, mitä tuolta olisi voinut tehdä ja utelin mitä kaikkea, esim. figuureja kaupassa on.
Brysselin lelukaupoissa on usein omat osastot Tintti-krääsälle, ja sarjiskrääsää on muutenkin saatavana sen verran, ettei sitä pysty puhelimessa selittämään. Parempi ottaa vain halpa lento Brysseliin, niin voi samalla käydä tsekkaamassa kirpputorin (Lähellä Midi-asemaa) josta Tintti osti laivansa Yksisarvisen salaisuudessa - se on edelleen auki joka päivä, viikonloppuisin on kalliimpaa. Sekä tietenkin nauttia lasillisen aitoa, Brysselin ilmahiivalla käytettyä helmeilevää olutta Hergén kantabaarissa "Het Goudblommeke in Papier" http://www.brusselspictures.com/2009/01/29/la-fleur-en-papier-dore/
:D
En yleensä osta sarjiskrääsää, mutta eri reissujen mittaan mukaan tarttui silti Sininen Lootus -muistikirja, Särkynyt korva -avaimenperä ja Marsupilami joka odottelee työpöytäni lampussa josko päätyisi auton peruutuspeiliin. Bryssel on kiva.
:)
-
Minun silmäni ovat vieläkin eri mieltä - Bordurian estetiikassa on myös ruskean eikä vain punaisen diktatuurin piirteitä (tässä vaiheessa täytyy tosin jo myöntää, että jälkimmäisiäkin on).
Bordurian estetiikka manifestoituu nyt myös suomalaisessa runoudessa (Esa Hirvonen: Uralin nälkä). Se on suuri allegoria.
Esa Hirvonen on kirjoittanut rosoisen osuvia runoja muun muassa laitapuolen kulkijoista. Nyt hänen runonsa kiertävät maailmaa Namibiasta Tintti-sarjakuvan Borduriaan. (HS) (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Matkaajan+havainnot++mietteet+ja+sekoilu/HS20111120SI1KU02lqh)
-
Brysselin lelukaupoissa on usein omat osastot Tintti-krääsälle, ja sarjiskrääsää on muutenkin saatavana sen verran, ettei sitä pysty puhelimessa selittämään.
Hih, sain sitten kuitenkin sellaisen Salaperäinen tähti -dioraamantyyppisen, jossa on muovinen installatio Tintistä ja Milousta ihmettelemässä punavalkoista sientä pahvisen tähdenkappaletaustan edustalla. Vaimo ymmärtää!
Katoppas, löysin kuvankin netistä:
(http://www.bloomsburystore.com/assets/product/330/330/1/tintin%20plastic%20scene%20figure%20-%20aviateur%2019.959b155b6ca9b242a22dad6fc870a94ecc.jpg)
Sitten kun saan itse aikaiseksi mennä Brysseliin, niin tuo kirppis on kyllä visiittiprioriteettilistalla aika korkealla. Kiitti Kivi myös pubivinkistä, pidetään mielessä.
Ja sorry moderaattoreille - tämä minun hätäpäissäni puhelun jälkeen aloittama sivujuonne keskustelussa olisi varmaan paremmin sopinut sarjakuvaturismisäikeeseen.
-
Divine, mulla on tuo sama Tintti-setti. Veikkaan että se on resiinistä. Eli on aika haurasta tavaraa. Rysselistä ostin kanssa "Tintin & Milou Cosmonautes" eli kuuseikkailun kosmonauteiksi :) pukeutuneet hahmot. Samasta sarjasta. Joku joka omistaa alkuperäisen kielisen albumin, voisi vahvistaa että kosmonautti nimikettä tosiaankin näistä käytettiin. Laatikon kylkeen näin oli ainakin rustattu.
Uusimmassa Tintti leffassakin hyvin kuvattu tori Place du Jeu de Balle on ihan hyväkokoinen kirppis. Minusta olisi kutkuttavan kivaa jos siellä joku ihan ihmisten iloksi pitäisi Yksisarvisen mallia lasivitriinissä! ;) Torin laidalta löytyy muuten komea Vili & Bill seinämaalaus. Oikeastaan kaksi sellaista.
-
Uusimmassa Tintti leffassakin hyvin kuvattu tori Place du Jeu de Balle
'
Tuon aukion laidalla on hotelli, joka on omistanut interiöörinsä Franquinin taiteelle!
edit:
Hotel Galia tai jotain.
-
Voi rähmä.....kaksi upeaa sarjakuvan mekkaa Brysseli ja Pariisi. Voi kun pääsisi kerran elämässään käymään...saisi kokea kerrankin jotain suurta ja innoittavaa.
-
Hotel Galia tai jotain.
Näyttää olevan Galia. Sitikka mainoksen ja ekan Vili & Bill kyltin vieressä. Hotelli mainostaa että Franquinin ja Hergén kuvituksilla on terästetty paikkoja. Niitä näkyy hyvin heidän sivuilta.
http://www.hotelgalia.com/photos/index.html
Aika hiljaisesti mainostavat sarjisyhteyttään. Tulis varmaan Moulinsart ja kuristaisi jos Tintillä markkinoitaisiin ilman lupaa. Toisaalta Brusseliin mahtuisi ihan varmaan oikea sarjishotellikin.
Samasta kaupungista. Tolkuttoman pitkään katolla pyörinyt Tintti ja Milou. Kustantamon katolla. Muistan nähneeni kuvan jossa Hergé seisoo katolla saman kyltin vieressä. Tietääkö kukaan oliko missä aikoinaan nämä piirrosstudiot, vielä kun ukko eli ja hengitti?
Kiersin koko korttelin väärään suuntaan ennenkuin löysin tuon kyltin. Sisään Lombard-Dargaudin kauppaan en päässyt kun oli lauantai muistaakseni. Plääh.
-
Animaatiokuvaamo oli rakennuksen ylimmässä kerroksessa, olen käynyt siellä. Jäljellä oli vielä Belvisionsin trikkikamera jolla animaatiokalvot kuvattiin.
Tiloissa toimii Fondation Raymond Leblanc. Ennen se oli auki yleisölle, siellä oli sarjakuvaoriginaaleille varattu näyttelytila. Nykyääntuonne pääsee ilmeisesti vain varaamalla vierailuajan ennakkoon. Menin ylös hissillä, en ole aivan satavarma onko se ihan ylin kerros, mutta näin luulen kuitenkin.
http://www.fondationrleblanc.be/
edit
ah, Galia on laajentanut myös Hergen suuntaan. ennen siellä oli käsittääkseni vain Franquinia.
-
Näyttää olevan Galia.
Simpura, viime keväänä tuli tuolla kirpparilla käytyä, mutta en tajunnu tota hotellia, kai siinä olis voinu pikasesti vilahtaa siinäkin kuvia katsomassa. Kirppari oli osin kyllä pelkkä romuläjä, osa myyjista oli kipannu kamansa ihan satunnaiseen kasaan aivan kuin olis peräkärrystä kaadettu. Suske en Viske eli Anu ja Antti -alppareita oli mahottomasti, mutta ei juuri muita albumeita, eli ei tuo kirppari sarjakuvaa paljon tarjoa. Krääsää sitäkin enemmän. Jossain aukion viereisessä brasseriessa tuli yksi olut kirpparikierroksen jälkeen otettua, mutta mikä se niistä kaikista oli, en muista.
Timo
-
Spip: Tajusin vasta nyt että tarkoitat Hergen sarjakuvastudioita.
Samassa rakennuksessa ilmeisesti sijaitsivat, kerrosta en tiedä.
Muistaakseni jossain vanhassa Sarjainfossa on valokuva rakennuksesta, Hergen huoneen ikkunan ulkopuolella senässä roikkuu iso tinttimäinen puhekuplakyltti: "Minä työskentelen täällä".
-
Näyttää olevan Galia. Sitikka mainoksen ja ekan Vili & Bill kyltin vieressä.
En kyllä huomaa noissa kahdessa valokuvassa mitään toista Vili ja Billiä enkä sitikkamanostakaan. Oon kai sokea.
edit:
Galia olikin uudistanut nettisivujaan sitten viime näkemän. Silloin Franquin-maininta oli oikein hyvin esillä.
edi2
Kas, Galian kuvissa näytti olevan jopa Vancen Blueberryäkin raameissa seinällä.
-
Spip: Tajusin vasta nyt että tarkoitat Hergen sarjakuvastudioita.
Samassa rakennuksessa ilmeisesti sijaitsivat, kerrosta en tiedä.
Niitä, niitä!! Näin jälkeenpäin tuntuu aika vavisuttavalta että on ollut Tintti-albumien syntypaikan edessä. Paikanpäällä tunnelmaa häiritsi kaikenlaiset pummit ja kerjääjät. Kerran aikaisemminkin sanonut ettei nuo kulmat ole Brysselin romanttisimpia.
Timo on oikeassa tuon kirppiksen suhteen. Kuvasin sieltä hd-videotakin. Joku myy autokuormallista lusikoita, toinen laukkuja, kolmas kirveitä. Sarjikset oli puolittain maatuneita tapauksia. Tosin saattaahan joku niistäkin pitää. Paljon paremmat valikoimat löyty kaupungin antikoista!
Parit ottamani fotot vielä ennenkuin niiden liittäminen kielletään minulta. 8]
-Herge jossain kirppiksellä (ehkä place du grand-sablon) pitämässä taukoa muotokuvanmaalaus töistään.
-Sitikka mainos bede-tyylillä. Galian edessä.
-Toka Vili & Bill hotelli Galian vieressä. Aika ylhäälle piiloitettu.
-
Elokuvaan pohjaavat kuvakirjat ja tarra-albumi (suositusikä 3+) ovat saapuneet kauppoihin.
-
Darra-albumi mulle...
Timo
-
Darra-albumi mulle...
En voi sille mitään, että minulle tulee mieleen kuva sinusta hikisenä krapulassa vääntämässä epätoivoisesti tarroja paikoilleen albumiin...
-
Laitoin tietoja Tintti-kirpputoreista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,221.msg356142.html#msg356142) Sarjakuvaturismi -ketjuun.
-
Ruotsissa Bonnier-Carlsen kustantamo on näköjään putkauttanut ulos jonkimoisen Tintti elokuvan teosta kertovan tuhdin opuksen. Selailin Akateemisessa sitä hetken. Ihan mielenkiintoiselta näytti. Voisi tuollainen tulla suomeksikin. Jos ei tule, pistänen tilauksen enkkuversiosta.
No, löytyipä Wetalta saman kirjan alkuperäisversiosta videotakin. Spoilaa sitten elokuvaa. Varoitettu on!
http://www.youtube.com/watch?v=0L1IQqfW0To
(moddet; siirtäkää toki Tintti - Elokuva triidiin jos tämä sopii sinne paremmin)
Tilasin Amazonilta enkkukielisenä,ja nyt jo tuli, joku oli läväyttänyt kirjalootan rappusille johon pimeessä kompastuin oitis.Auts!Hieno, hieno kirja,sivelen vasta ja hiukan kurkin, kattelen sitten illalla.
On Amazonilla näköjään eri hinnoittelu eri toimituksille, luultavasti tavallisen otin, en hitainta, mutta en nopeintakaan, yllättävän ripakasti silti USA:sta tuli.
Tonttukohan se toi... ;D
-
Onko ne näitä samoja figuureita joita on Akateemisen verkkokaupassa hintaan 7,50 kipale.Kuvia ei löydy.taidanpa ostaa...
Good Fellows näyttää verkkokaupan tiedoissa olevan Akateemisen diilerinä (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/CatalogSearchResultView?storeId=10052&catalogId=10001&langId=-11&contractId=&pageSize=20&beginIndex=0&searchType=advanced&AS_Author=Figuuri+Tintti&AS_Ean=&AS_Role=÷Words=false&sortKey=)!
EDIT: Siirsin tänne Tintin puolelle, kun ei nää mitään hergee ole...
-
Joo näköjään akateemisen verkkokaupassa on noi samat.
Jaahas se mun figuuri onkin sit tarinasta Tintti Tiibetissä.
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10001&storeId=10052&productId=9482138&langId=-11&contractId= (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10001&storeId=10052&productId=9482138&langId=-11&contractId=)
-
Hyvä valinta Darth Mika! Jos nämä on niitä pvc-figuureja, niin ihan saman ostin Tinttimuseosta aikoinaan.
Juuri äsken tuli viides ja viimeinen osa FST:ltä tästä Dok: Tintin Jäljillä -sarjasta. (Löytyy myös YLE Areenasta) Nyt oltiin Tiibetissä. Minusta tuo oli aivan loistava jakso. Osittain kuvat tuntuivat olevan uudelleen piirrettyjä tai jostain on saatu hirmu tarkkoja originaaleja käyttöön. Myös värit olivat raikkaammat kuin ainakin minun suomi-albumeissa. Olikin kulunut aikaa kun viimeksi tuota albumia olen lueskellut.
-
Muuten kattelin just noita The Good Fellowsin sivuja ja siellä noi pikkufiguurit on euron halvemmat ja ne isommat vähän alle 5 euroo.
Toi raketti on 7 euroo halvempi.
Siellä näyttäis olevan myös toi 72 cm korkea raketti...hinta 435 euroo.
Nyt ei kyllä ole tohon isoon rakettiin massii!
-
Joo näköjään akateemisen verkkokaupassa on noi samat.
Jaahas se mun figuuri onkin sit tarinasta Tintti Tiibetissä.
Yksikään kuva ei kyllä näy tuolla... ???
Timo
-
Yksikään kuva ei kyllä näy tuolla... ???
Timo
Niin mä googletin sen ja sitten katsoin noi Akateemisen sivut.
Joo siellä ei näy kuvia...huomasin.
Ei tässä Tintissä nyt mitään ihmeellistä ole!
http://www.laboutiquedemikai.com/en/product/figurine-tintin--sitting-in-tibet-hergemoulinsart-619.html?manufacturers_id=53&nshop=4c6d4a036e61041297be54dd4b226284 (http://www.laboutiquedemikai.com/en/product/figurine-tintin--sitting-in-tibet-hergemoulinsart-619.html?manufacturers_id=53&nshop=4c6d4a036e61041297be54dd4b226284)
Tommonen se on! ÄÄäääähhhh!!! Tää menee naurettavaksi!
Kannattaa kyllä mennä sinne Good Fellowsille ensin kattoo...Akateemisessa on hinnoissa Stokkalisäys.
-
Siellä näyttäis olevan myös toi 72 cm korkea raketti...hinta 435 euroo.
Nyt ei kyllä ole tohon isoon rakettiin massii!
Ison raketin pitäisi olla avattavissa ja varustettuna esikuvansa sisustuksella.
Pelkästä ulkokuoresta ei kokolisää kannata maksaa.
-
Höm, höm...
Iso raketti ei ole lelu, vaan sisustuselementti, laatumuotoilua.
-
Höm, höm...
Iso raketti ei ole lelu, vaan sisustuselementti, laatumuotoilua.
No juu juu, mutta eikö olisikin hienoa avata tämä sisustuselementti kateellisen vieraan ällisteltäväksi ?
Hyvässä taiteessa on useita tasoja.....
-
Olis aika hienoo, jos joku oikea avaruusraketti maalattais Tintin raketin mukaan. Tietysti samannäköistä siitä ei saa...eihän se raketti ole mahdollista lentää tollaisella mallilla kuuhun, mutta pelkkästään samanlailla maalattuna olisi aika hieno.
Kiinahan on halukas astua kuun kamaralle...voisi maalauttaa rakettinsa tinttimäisesti. Ottais myös jonkun koiran mukaansa...siinä vaan on se vaara että raketin väki saattaa syödä koiran jo menomatkalla.
-
No juu juu, mutta eikö olisikin hienoa avata tämä sisustuselementti kateellisen vieraan ällisteltäväksi ?
Hyvässä taiteessa on useita tasoja.....
Totta turiset.
-
(http://www.comicsreporter.com/images/uploads/rocketmodel_thumb.jpg)
(http://2.bp.blogspot.com/-saWwDJYICV8/TdaRVDkOmoI/AAAAAAAAAU4/uS7TcR0Lb3c/s1600/TintinAC.jpg)
Kiina voisikin maalata rakettinsa Chang Chong Jenin ja Hergén muistoksi punavalkoruudulliseksi.
Timo
-
Nyt oltiin Tiibetissä. Minusta tuo oli aivan loistava jakso. Osittain kuvat tuntuivat olevan uudelleen piirrettyjä tai jostain on saatu hirmu tarkkoja originaaleja käyttöön. Myös värit olivat raikkaammat kuin ainakin minun suomi-albumeissa. Olikin kulunut aikaa kun viimeksi tuota albumia olen lueskellut.
Oli kyllä hyvä jakso. Kiitos YLElle, taas tästäkin "vähemmistöohjelmasta". Lupamaksulle katetta.
Kuvia on varmasti käsitelty televisiota varten. Resoluutiota ja saturaatiota ja ties mitä nostettu, jotta ne näkyvät hyvin ruudulta. Ja koko ideahan oli, että niitä miksattiin oikeisiin maisemiin.
-
Hämmentävää.
Eka jakso oli niin huono että loput tuli skipattua.
Pitääpä kuikuilla Areenasta ainakin tämä vika jos vain ehtii...
-
Kyllä kansi on aivan samannäköinen. Tässä ei kylläkään missään lue milloin tuo on painettu. Espanjassa kylläkin. Kaikki tieto on siinä aikasemmassa viestissäni näkyvillä. Muuta en kirjasta löydä.
Tosi outo homma!
Nytpä sain vanhoja Tinttejä lisää Sarjakuvakauppaan:
http://www.sarjakuvakauppa.fi/catalogsearch/result/?q=adventures+of+tintin
Tai siis kolmea kirjaa, Tintin in Congo on ilmeisesti tyystin loppu.
Kirjoja tutkailemalla ISBN-arvoitus selkeni hieman: niillä on kaksi tunnusta. Toinen on printattu sisäsivuille, ja siinä maatunnus on 2 (Ranska?). Kansissa ei ole tunnusta lainkaan mutta kirjat ovat muoveissa ja muovien päälle on printattu tarra, jossa on 0-alkuinen ISBN-tunnus (Amerikka). Eli veikkaisin että kirjoja on myyty Ranskassa omalla tunnuksella ja Amerikassa niihin on lätkäisty muovit päälle ja uusi tunnus. Sitä en tiedä kuinka laillista tuollainen on.
Koska tuota In Congoa ei tullut, en päässyt tarkistamaan oliko siinä Comic Sansit, mut ainakin näissä kolmessa muussa kirjassa on.
-
Nytpä sain vanhoja Tinttejä lisää Sarjakuvakauppaan:
http://www.sarjakuvakauppa.fi/catalogsearch/result/?q=adventures+of+tintin
Tai siis kolmea kirjaa, Tintin in Congo on ilmeisesti tyystin loppu.
Ei kyllä mikään ihme ettet ole saanut Tintin in Congo kirjaa. Toi Tintti oikeudenkäynti varmaan pelästytti monet sarjakuvakeräilijät ja ostivat niitä urakalla, koska pelkäsivät tietysti, että se kirja kielletään. No onneksi toi on mulla nyt...täytyy joulun jälkeen ihmetellä, jos ostais noi kolme muutakin kirjaa. Eikös myös "Särkynyt korva", "Mustan saaren salaisuus", "Kultasaksinen Rapu" ja "Kuningas Ottokarin Valtikka" ole tehty tollalailla originaalisti.
-
Mulla on "originaali" Ottokarin valtikka. Särkynyt korva olis kans hieno, kieltämättä.
Mustan saaren salaisuus on kuulemma uskottavampi vanhemmassa asussaan, mm. se kadonnut palokunnan avain -kohtaus.
-
Kongo-alppari lie nyt sitten ainoa, jossa on kelvollinen fontti. Muissa sitten Comic Sans. Mrr.
Timo
-
Se palokärryhän se brittejä oli erityisesti kismittänyt ettei vanhan asun albumia voitu 60-luvulla siellä julkaista.
Kärsivät alemmuuskompleksista, raukkaparat.
-
Melko erilaisia ovat alku-Tintit verrattuna värillisiin. Liikuttavaa kömpelyyttä. Mutta comic sans ei todellakaan niitä paranna.
-
Haaaaaa!!!
Sain kivan pikkujoululahjan. Tintti Kongossa figuurin...niitä samoja kalliimpia kuin Akateemisessa. Kaveri oli käynyt Belgiassa ja oli jossain lentoasemalla nähnyt noita ja heti ajatellut minua.
En ollut sanonut sille mitään, että tommossia kaipaisin. Vielä parempi oli, kun se toi juuri tuon tintti Kongossa-figuurin. Nyt on sit kaikki mahdollinen tosta kertomuksesta. Alkuperäinen sarjakuva ja Tintti-figuuri. Täydellinen pikkujoululahja. Näitä lisää!
Voi kun joku tois sen avaruusaluksen.
-
Tällaista Anssi, kapteeni Haddock (http://www.leka-looks.fi/fi/look/show/_3DU0XLS8S) asustekokonaisuutta suositeltiin.
-
Tällaista Anssi, kapteeni Haddock (http://www.leka-looks.fi/fi/look/show/_3DU0XLS8S) asustekokonaisuutta suositeltiin.
Hieno! Mulla olis tuo parta suurinpiirtein koossa, mutta ei samanlailla lihaa luiden päällä.
-
Hieno! Mulla olis tuo parta suurinpiirtein koossa, mutta ei samanlailla lihaa luiden päällä.
Hitto mulle sopis vaatteet ja löytyy kaljamahaakin. Muutenkin olen aika isoluinen kaveri. Parta puuttuu, eikä ole aikomus kasvattaa...sen verran vanha ukko jo, että partakin harmaantunut. No pilailukaupastahan sais kapteeni Haddocckin partoja.
Suustani voisin kyllä päästä Haddockin tasolle...olen paha kiroilemaan...varsinkin kun suutun. Esim mun kummitytön vanhemmat yrittää aina huomautella asiasta, kun multa pääsee välillä ruma sana lasten lähellä.
On kyllä nappiin osunut vaatevalikoima varustelekalla.
-
Suustani voisin kyllä päästä Haddockin tasolle...olen paha kiroilemaan...varsinkin kun suutun.
Tänään päästin suustani ihan lonkalta lauseen "Ei piru vie, eihän tuota hernekeittoa söisi Kreetan synnitön härkäkään". Kuulosti hiukan Haddockmaiselta verbaaliselta lausahdukselta.
-
Otava näkyy uusimmissa kovakantisissa Tinteissä luopuneen perinteisestä takakannen kuvasta, eikä sitä löydy muualtakaan albumista. :o >:(
-
Jenkeissä markkinoidaan nyt Tinttiä. Komeat sivut.
http://us.tintin.com/ (http://us.tintin.com/)
-
Aluksi olin laittamassa tämän "pienet kysymykset"-ketjuun, mutta Tintti tässähän on aiheena. Haku ei antanut probleemiin vastausta.
Mustan kullan maa -albumia luen uudestaan taas jälleen kerran, ja pähkäilytti eräs omituinen ruutu. Dupont ja Dupond ovat peitetehtävissä öljytankkerilla, mutta (etsivien nerokkaista valeasuista huolimatta) laivalla palveleva rosmo tunnistaa heidät salapoliiseksi ... heidän kengistään?! Olen aina ihmetellyt mitkä ovat nuo paljastavat Sûreté Special -kengät, ja pohdin josko kenties kvaakilaiset tietäisivät.
Edit. Selitys oli ehkä sekavanpuoleinen, joten tässä vielä kuva mistä ruudusta on kyse.
-
Luulen että kyse on vain kengistä joita oikea merimies ei käyttäisi, tästä johtopäätös että ovat soluttautujia, eli mahd. salapoliiseja, agentteja tms.
-
Vanhalle laivakokille ihan selvä asii,öljytankkerilla ei saa käyttää kuin raakakumisia kengänpohjia.Se turvallisuus,kipinät ja wladammm!! :o
-
Se turvallisuus,kipinät ja wladammm!! :o
Sanoisin suorastaan KA-BOOOM!
-
Vanhalle laivakokille ihan selvä asii,öljytankkerilla ei saa käyttää kuin raakakumisia kengänpohjia.Se turvallisuus,kipinät ja wladammm!! :o
Ahaa, herroilla etsivillä on siis tavanomaiset siviilikengät vaikkei saisi... Selvisihän se tämäkin.
-
Ahaa, herroilla etsivillä on siis tavanomaiset siviilikengät vaikkei saisi... Selvisihän se tämäkin.
Voitte kalpeasti kuvitella millaisia huuruja kannella luikertelee kun lastina on lentokonebensiiniä.Tulenarkaa tavaraa kuin mikä.Poikakaverini teki minulle hienot sandaalit vanhoista autonrenkaista.Rauha hänelle,Albatrossina hän nyt liitelee.... :-[
-
Voitte kalpeasti kuvitella millaisia huuruja kannella luikertelee kun lastina on lentokonebensiiniä.Tulenarkaa tavaraa kuin mikä.Poikakaverini teki minulle hienot sandaalit vanhoista autonrenkaista.Rauha hänelle,Albatrossina hän nyt liitelee.... :-[
Juu, minua on noissa kengissä hämännyt aina ne täplikkäät pohjat (naulankantoja? laittamani kuva huonolaatuinen, albumin sivulla näkyy selkeämmin), kun ne näyttävät niin omituisilta. Olen kuvitellut että niissä poliisietsivien kengissä olisi jotain erityistä, mutta tulipahan opittua uutta: öljytankkereilla pitäisi olla erityiskengät... 50 - 60 -luvulla juttu on kai ollut ilmiselvä, mutta minähän olenkin kulkenut aina lenkkareissa ja tennareissa...
-
Muistelen että herrojen etsivien kengät olisivat joskus lyöneet kipinää niissä olevien naulojen takia.
-
Muistelen että herrojen etsivien kengät olisivat joskus lyöneet kipinää niissä olevien naulojen takia.
Ei ne ainakaan pitoa sen kummemmin parantaneet kun Dt tuppaavat olemaan vähän väliä selällään kadulla.
-
Naantalin pääkirjastossa on vielä muutaman päivän ajan (lue: tammikuun loppuun) vitriineissä esillä tintti-autoja. Ihan tämän näyttelyn vuoksi ei kannata tervata suksia. Kävin siellä ja nappasin muutamat kuvat.
http://s78.photobucket.com/albums/j103/NordicTS842/Naantalin%20tintit%202012/
Itselläkin on näitä autoja jo hyvät pinot kotosalla. Monta sellaista oli tuolla esillä mitä ei ole minulle tullut. Hauskaa että tällaisia näyttelyitä pidetään vaikka pienimuotoisinakin.
-
Dupont ja Dupond ovat peitetehtävissä öljytankkerilla, mutta (etsivien nerokkaista valeasuista huolimatta) laivalla palveleva rosmo tunnistaa heidät salapoliiseksi ... heidän kengistään?!
Tuskin tässä on kyse öljytankkeri/kipinä-asiasta, vaan poliisiksi tunnistaminen johtuu nimenomaan nauloista, tai nastoista kengän pohjissa. Poliisit ja varsinkin sotilaat ovat käyttäneet ns. raudoitettuja kenkiä ja saappaita kautta historian. Jo rooman legioonalaisten marssikengissä (caligoissa) oli nastat pohjissa puhumattakaan saksalaisten sotilaiden saappaiden kaiusta eri kaupunkeiden kivisillä kaduilla 40-luvulla. Raudoituksen tarkoituksena oli vahvistaa kengän pohjaa ja estää liukumista maastossa. Viiksekkäiden poliisimiesten kengät oli siis tarkoitettu kovaan poliisityöhön (=kävelyyn) ja heidät oli tarinan ilmestyessä 1950 helppo tunnistaa poliiseiksi kengistään.
-
Jep.
Ja rosvohan tunnistaa dupondtit HETI poliiseiksi. Jos kysymyksessä olisi vain se, että heillä on erilaiset kengät kuin miehistöllä, rosmo ei tietäisi, keitä Dupondtit ovat. Mutta nastakengistä näkee heti, että virkvaltahan se siinä.
-
Vielä lisäys edelliseen.
Michael Farrin kirjassa Tintti & Co. (Otava 2009) sanotaan Dupondteja käsittelevässä osuudessa s. 64 seuraavasti: "Raudoitettujen poliisijalkineidensa vuoksi he kellahtavat takuuvarmasti kumoon kiillotetuilla pinnoilla."
-
Asia olikin siis sittenkin niin päin että 50-luvulla rautanaulakengät olivat juurikin poliisien spesiaalikengät? Aina sitä oppii uutta. :D
-
Hyvä kun sait aikaiseksi kysyä asiasta, Mambrinon kypäri, kengät ovat vaivanneet minuakin. Taisi olla ihan pari viikkoa ennen omaa kysymystäsi, kun mietin että pitäisi Kvaakissa tiedustella tätäkin asiaa.
-
Kolmaskin ihmettelijä esittäytyy. Luin jokunen aika sitten tuon tarinan ruotsiksi ja mietin logiikkaa jolla Dupondtit paljastuivat. Unohtui kuitenkin nopeasti, enemmän jäin pohtimaan tarinan suomennoksen ja ruotsinnoksen eroja.
Farrin kirjan olen kyllä lukenut, mutta selitystä en muistanut.
-
Näin.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Belgialaisoikeus+p%C3%A4%C3%A4tti+Tintti+Afrikassa+ei+ole+rasistinen/a1305555586869
"Päätös ei ole kongonbelgialaisen Bienvenu Mbutu Mondondon mieleen, vaan hän aikoo jatkaa kampanjaa sarjakuvakirjan kieltämiseksi. "Herra Mbutu vie jutun niin pitkälle kuin voi", asianajaja Ahmed L'Hedim sanoi viikonvaihteessa."
-
Näin.
"Päätös ei ole kongonbelgialaisen Bienvenu Mbutu Mondondon mieleen, vaan hän aikoo jatkaa kampanjaa sarjakuvakirjan kieltämiseksi. "Herra Mbutu vie jutun niin pitkälle kuin voi", asianajaja Ahmed L'Hedim sanoi viikonvaihteessa."
Hölmö mikä hölmö, taitaa rahat lopppua ennenkuin kaikki mahdolliset oikeusasteet on käyty läpi.
-
Vai olisiko herra Mondondolla jokin asiaa ajava taxfree-järjestö tukena? Sinänsä olisi kiinnostavaa tietää.
-
Mä olen ainakin tyytyväinen tohon oikeuden päätökseen...tietysti jokaiseen "Tintti Kongossa" kirjaan voisi liittää semmoisen erillisen liitesivun, jossa kerrotaan kirjan rasistisesta sisällöstä. Mutta se pitää olla sit irrallinen sivu. Esimerkiksi jos on ostanut kirjan, joka yrittää näyttää mahdollisemman paljon siltä alkuperäiseltä kirjalta, niin ei ole kivaa jos sen alkuperäisen tuntuman pilaa tommonen kirjaan sidottu tiedotesivu.
Kyllä Mbutulla on edessä kivinen ja rahaa vievä tie. Ei taida onnistua!
Onneksi ostin sarjakuvamessuilta ton Tintin alkuperäisessä asussa mustavalkoisena versiona. Vaikka Mbutu voittaisikin, niin ei se voi meikäläisen kirjaa ruveta sensuroimaan.
-
Juu ei. On pelkästään hyvä, että Tintin rasismista ja Kongon historian kipupisteistä keskustellaan mediassa, mutta ehkä tuo oikeustaistelu kannattaisi jo lopettaa. Julkisuuttahan tässä on jo saatu, ja lopulta tuo juttu voi kääntyä itseään vastaan.
-
lopulta tuo juttu voi kääntyä itseään vastaan.
"voi"?
No, häpäisin jo itseäni osallistumalla HS:n keskusteluun. En aio jatkaa siellä enempää.
-
Silloin kun jupakka alkoi, kirjoitin Kosmopolis-lehteen (3/2008) katsauksen taustoista. Tässä siis vertaisarvioitua asiatietoa:
Tintti Kongossa
Karikatyyrien muuttuvat merkitykset
Tintin luojan Hergén toukokuussa 2007 vietettyjen 100-vuotisjuhlien jälkeen sarjakuvan mestari nousi otsikoihin aivan muissa merkeissä. Ympäri maailman keskusteltiin onko Tintti Afrikassa -albumi enää kelvollinen kauppatavara. Rasismisyytökset aloitti lakimies David Enright ja sai niille tukea brittiläiseltä Rodullisen tasa-arvon neuvottelukunnalta (CRE). Sen jälkeen albumi jätettiin julkaisematta afrikaansiksi Etelä-Afrikassa ja viranomaiset ovat tutkineet teoksen loukkaavuutta Belgiassa ja Ruotsissa. Yhdysvalloissa albumi julkaistiin vain keräilijöille suunnatun boksin osana, ei yksittäisenä julkaisuna.
Tintti Afrikassa (tai kuten alkuteos tarkentaa, Kongossa) oli Tintin toinen seikkailu, joka alkujaan ilmestyi katolilaisen lehden Le Petit Vingtiéme -nuorisoliitteessä 1930–1931. Päätoimittaja isä Wallez vastasi vielä tuossa vaiheessa myös lehtensä sarjakuvien sisällöstä. Tehtävänannon mukaan Hergén tuli esitellä Kongoa belgialaisille potentiaalisena uutena asuinpaikkana. Suuren alusmaan luonnonvarat kun jäivät suurelta osalta hyödyntämättä vähäisen siirtolaisuuden vuoksi.
Hergé itse olisi lähettänyt Tintin mieluiten Pohjois-Amerikkaan. Salakavalasti hän rakentaakin Afrikka-seikkailun juonta niin, ettei isä Wallezille jäisi päätäntävaltaa seuraavan seikkailun määränpäästä. Afrikan seikkailun ”pahikset” ovat Al Caponen palkkalaisia, seuraavaksi oli siis käytävä pääpomon kimppuun.
Sarjakuvassa saa suuren osan Kongon luonnonvarojen esittely: Tintti ja Milou vuoronperään joutuvat kommelluksiin paikallisten eläinten: puhvelien, antilooppien, norsujen, kirahvien, mutta myös käärmeiden, sarvikuonojen, moskiittojen, krokotiilien ja leopardien kanssa. Maassa oli paljon saaliseläimiä ja petojen kanssa selvisi nokkeluudella. Laidunkelpoista savannia oli paljon, vapaita koskia ja kumipuita ei ollut vaikea löytää. Paikalliset asukkaat kuvataan ajalle tyypillisellä Florence Kate Uptonin 1890-luvulla luomalla golliwogg-karikatyyrillä . Suomessa hahmo tunnetaan pelikorttien Mustana Pekkana tai lakritsikääreen lakupekkana.
Sarjakuvassa esitettiin, miten lähetysasemat kouluttivat paikallisia nuoria. Muutoinkin paikalliset olivat innokkaita omaksumaan eurooppalaista teknologiaa, joskin sen paikallisille suunnattu tarjonta oli ollut perin kehnoa, suoranaista huijausta. Esimerkiksi Hokasixojen ”raskas tykistö” oli alustaan ruuvattu vanha musketti. Hergé toi esille myös siirtomaavaltaa vastustavan liikkeen. Tavallinen kansa jäi liikkeen harjoittaman väkivallan ja eurooppalaisen ylivallan puristuksiin. Pääasiassa maata kuvattiin rehelliselle valkoiselle oivalliseksi paikaksi investoida ja menestyä.
Hergé piirsi Afrikan seikkailun kokonaan uusiksi vuonna 1946. Tanskalaiset tutkijat ovat vertailleet näitä kahta eri versiota oletuksenaan, että muutostyössä albumista olisi poistettu isälliskolonialistiset piirteet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Ainoastaan Tintin opetustuokio lähetysasemalla muuttui ”isänmaanne Belgian” maantiedosta matematiikaksi. Itse tarina säilyi samanlaisena.
Vielä vuonna 1975 Hergé uusi yhden sivun albumista ruotsalaisen kustantajan pyynnöstä. Sarvikuonon räjäyttämistä dynamiitilla pidettiin lapsille sopimattomana. Uudistetussa sivussa Tintti tyytyykin ajamaan otuksen tiehensä. Tuossa yhteydessä Hergé varmaan pohti stereotyyppisten karikatyyrien asemaa, olihan hän pari vuotta aiemmin poistanut ne Tintti Amerikassa -albumista yhdysvaltalaisen kustantajan pyynnöstä. Korvaaminen olisi kuitenkin edellyttänyt uuden karikatyyrin luomista, sillä afrikkalaisia ei Kongoon sijoittavasta tarinasta olisi voinut pelkästään poistaa.
Miksi sitten Tintti Afrikassa -albumista on noussut kohu juuri nyt? Seikkailua ei julkaistu koskaan englanniksi Hergén eläessä. Mustavalkoinen, vuoden 1931 versio julkaistiin Isossa-Britanniassa vuonna 1991 ja vuoden 1975 värillinen versio vasta 2005. Sen sijaan tapahtumamaassa Kongossa ja itsenäistyneessä Zairessa, sittemmin Kongon demokraattisessa tasavallassa sarjakuva on ollut jatkuva myyntimenestys. Asiaa on ihmetelty muun muassa rasisminvastaisessa kirjallisuudessa.
Yhdistynyt kuningaskunta oli pitkään imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut. Toisen maailmansodan jälkeen maalla oli vaikeuksia tunnustaa vaikutusvaltansa vähentyminen. Tintti Afrikassa jätettiin aikanaan julkaisematta englanniksi, koska se olisi tuonut liikaa esille kolonialistisia mielleyhtymiä. Aika ei ollut vielä 2000-luvullakaan kypsä, vaikka tarina julkaistiin selventävällä esipuheella varustettuna, kuten Tintti Neuvostojen maassa -albumin suomalaisessa versiossa 1980-luvulla.
Tintti, kuten sarjakuvat yleensäkin, perustuvat stereotypioihin ja ikonimaisiin hahmoihin. Myös valkoiset hahmot ovat stereotypioita. Tintti Afrikassa -albumin kolonialismi näyttäytyy kaksisuuntaisena. Se muistuttaa yhtä lailla afrikkalaisten sorrosta kuin eurooppalaisten ylimielisyydestä. Olemmeko valmiita näkemään itsemme noina alistavina eurooppalaisina? Kysymys on yhtä aiheellinen suomalaisille, vaikka meillä ei omia siirtomaita ole ollutkaan.
Tintti Afrikassa -albumin rasismi tiivistyy käytettyyn golliwogg-karikatyyriin. Se on vuosien saatossa latautunut samoin tavoin kuin n-sana. Erityisesti brittiläinen eurokansanedustaja Claude Moraes on kritisoinut hahmon käyttöä ja Suomessakin muutamat makeisvalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa karikatyyrin käytöstä.
Rasismisyytökset eivät koske muita Tintin seikkailuja. Albumipari Seitsemän kristallipalloa/Auringon temppeli (1948/1949) on tutkitusti antikolonialistinen ja Sinistä Lootusta (1936) pidetään suvaitsevaisuutta lisäävän kirjallisuuden klassikkona.
Lähteet
Degn, Inge, Lisbeth Verstraete, Anne Magnussen & Jens R. Magnussen (2004): “The Construction and Deconstruction of Nation and Identity in Modern Belgium”. Teoksessa: H. L. Hansen (toim.) Discipline And Interdisciplinarity In Foreign Language Studies. Museum Tusculanum Press, 131–150.
Frey, Hugo (2004): “Contagious Colonial diseases in Hergé’s the Adventures of Tintin”. Modern and Contemporary France (Iso-Britannia), 12(2), 177–188.
Hunt, Nancy Rose (2002): “Tintin and the Interruptions of Congolese Comics”. Teoksessa: P. S. Landau & D. D. Kaspin (toim.) Images and Empires – Visuality in Colonial and Postcolonial Africa. University of California Press, 90–123.
Pieterse, Jan Nederveen (1992). White on Black: Images of Africa and Blacks in Western Popular Culture. Yale University Press.
-
Tuhatkaunon heilurista kirjoitin blogiini: Pendulum eli heilurin voima (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2012/02/pendulum-eli-heilurin-voima.html). 1930-luvulla englantilainen (harrastelija-)arkeologi Thomas Lethbridge alkoi tutkia heilurin mahdollisuuksia. Hän päätyi mm. siihen, että maaperä "nauhoittaa" ihmisten tunteita.
Tuhatkaunon heilurilla on keskeinen rooli oikeastaan vain Rakham Punaisen aarteessa. Auringon temppelissä heiluri on jo vähemmän mairittelevassa roolissa Dupondtien etsintävälineenä.
-
Lisätään vielä, että Bordurian Teräskaartin nimi on varmaankin lainattu Romanian fasistipuolueelta Rautakaartilta.
Tuhatkaunon tapauksessa Teräskaartista ei muistaakseni enää puhuta. Lieneekö sitten niin, että Musstlerin fasistidiktatuuri lopulta kaatui, ja sen tilalle tuli lähinnä äärikonservatiiviseksi luonnehdittava sotilasjuntta? Perustan tulkintani eversti Sponszin monokkeliin, joka viittaa selvästi siihen, että 1950-luvun Bordurian sotilasjohdossa vanhan yläluokan edustajilla on vahva asema... :P
Lainataan tähän Bordurian liput eri ajoilta. Ylempi Ottokarin valtikan vanhasta versiosta. Selkeä natsilippu. Vuoden 1956 viiksisti-lippu viittaa selkeästi taas stalinistiseen kommunistidiktatuuriin viiksineen.
Timo
-
Tämä vois olla myös ketjussa oudot tuotteet, mutta laitanpa tänne. Faraon sikarit vai Sukkeli-suklaa? (http://www.la-compagnie-gourmande.com/chocolats/8-les-cigares-du-pharaon.html) :P Kih-Oskin merkkiä ei ole uskallettu käyttää.
(http://www.la-compagnie-gourmande.com/8-10-thickbox/les-cigares-du-pharaon.jpg)
Timo
-
Mutta mikä ihmeen kioski tämä on (http://kihoskh.dk/)?
En löydä sivuilta tietoa onko KIHOSKH-nimi tosiaan Tintin inspiroima, mutta yhteyksiä sarjakuvaan ei tunnu muuten olevan. Vaikuttaa kyllä mukavalta ostospaikalta, jos hakee jotain erikoisempaa janonsammuttajaa.
EDIT: Näkyyhän tässä tuttu merkki (http://kihoskh.dk/?page_id=11).
-
... Mutta mikä ihmeen kioski tämä on (http://kihoskh.dk/)?
Hitsi! Kävin just helmikuun puolella Kööpenhaminassa.
Jos olisin tiennyt tästä, olisihan siellä ollut pakko poiketa.
-
10 kuukautta ehdotonta Tintti-albumin Kultasaksinen rapu ensipainoksen varastamisesta. (https://www.facebook.com/ylefan/posts/385366438149793) Belgiassa. Missäs muualla. Suomessa yhtä paha majesteettirikos voisi olla... mikä?
-
Jos joku pöllisi multa sarjakuvia, niin mun mielestä oiva rangaistus olisi joka päivä 2 tuntia 10 kk ajan pakko katsottaa "Napakymppiä" ja "Tuttu juttua" varkaalle.
-
Koivusalo-Hallikaisen viihdettä koko pers... Heelle. Ahtisaari leipoi karjalanpiirakoita. Hallikainen lauloi ja Koivusalo steppaili.
-
Suomessa yhtä paha majesteettirikos voisi olla... mikä?
Jokin Mannerheimiin liittyvä. Eilespäivänä arkistoluetteloja selatessa havaitsin, että isohkon valokuvakokoelman kuvailutiedoissa erikseen mainittiin, että mukana on myös kuva M:stä.
Jos voro vaikka Kuningas Zvonomirin Kruunuritarikunnan Suurristiin
miekkojen kera (http://www.mannerheim.fi/13_erity/kunniamerkit/86.htm) kävisi, niin kymmenen kuukautta helposti rapsahtaisi.
-
Koivusalo-Hallikaisen viihdettä koko pers... Heelle. Ahtisaari leipoi karjalanpiirakoita. Hallikainen lauloi ja Koivusalo steppaili.
Juurikin tämä mukamas TV-viihdeohjelma. Hirveetä potaskaa...mun äitini katto tätä. Multa meinas aina lentää laatat, kun edes vilkasin tota ohjelmaa.
Napakymppi oli taas mun mummoni lemppariohjelma...pahus maalla oli vain yksi televisio alkuun ja samaan napakympin aikaan toiselta kanavalta tuli Hill Street Blues. Oli pakko ostaa pikku-televisio maalle, että me miehet saatiin katsoa poliisisarjaa samaan aikaan, kun mutsi ja mummo syövyttivät aivojaan napakymppiä katsomalla.
Muuten tämä napakympin vetäjältä Kari Suomalaiselta ja missi Viivi Pumpaselta pitäisi tulla taas joku älytön deittiohjelma TV:stä. Kannattaa silloin pistää televisio kiinni ja lukea vaikka Tintti-sarjakuvia, ettei saa aivohalvausta.
-
Juurikin tämä mukamas TV-viihdeohjelma. Hirveetä potaskaa...
Mä oli Napakympissä monta vuotta töissä. Iisi mani.
Kirjoittelin niille tg-tekstejä.
-
Mä oli Napakympissä monta vuotta töissä. Iisi mani.
Kirjoittelin niille tg-tekstejä.
KÄÄÄKKK!!!
Onko sieltä mitään vakavia vaurioita tullut aivokoppaan.
Tota en kyllä olis tunnustanut...ihan kamalaa!!!
-
Mä oli Napakympissä monta vuotta töissä. Iisi mani.
Kirjoittelin niille tg-tekstejä.
Mitä ne sellaiset ovat?
-
Ruudun alareunassa olevia tekstejä: "Kari Salmelainen" "Esko Aho". Tegulitekstejä tai lyhyemmin teguleita tai vieläkin lyhyemmin teguja.
Ja lopputekstejä tein kanssa.
-
Jokin Mannerheimiin liittyvä.
Taannoin joku "tutkija" oli Iltiksen verkkouutisissa koska "tutkimuksien" perusteella Mannerheim ei ollutkaan puhtoinen ja taannoin myös Paleface esitti mielipiteensä Mannerheimistä.
-
Kiva kun kerroit mutta miten tämä liittyy mihinkään? Onko häkki heilahtanut?
-
Palatkaa pikkuhiljaa siihen Tinttiin.
Timo
-
Palatkaa pikkuhiljaa siihen Tinttiin.
Niin, uudessa Tähtivaeltajassa kehuttiin kovasti tätä:
The Adventures of Herge
Jose-Louis Bocquet (Author), Jean-Luc Fromental (Author), Helge Dascher (Author), Stanislas Barthélémy (Illustrator)
http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2012/the-adventures-of-herge-a-life-in-moments-but-not-in-depth/
http://www.drawnandquarterly.com/shopCatalogLong.php?item=a4dee7e683f6b7
-
Olipas kauniin näköistä ruutua. Ei liian täyteen piirrettyä. Asia erikseen jaksaako herra Hergen omia seikkailuja lukea...
-
Albarista on saatu oikein hyvä, jännä ja luettava kyllä ja tämä ko. versio lienee vielä se laajennettu?
Timo
-
Hieno kansi tuossa Hergen seikkailuissa mutta ainakaan nuo näytekuvat eivät yllä samalle tasolle, voi olla hyvää luettavaa kumminkin.
-
Olipas kauniin näköistä ruutua...
Paikoin joo, ehkä kuitenkin makuuni turhan kulmikasta jälkeä.
-
Paljonkos ne pienet Tintti figuurit maksoivat Akateemisessa ?
Ostin Pariisista kentältä (CDG) purkin jossa oli 9 erilaista.
Maksoi 13,90 eikä ollut missään "tarjouksessa".
Tuliko pahasti takkiin ?
-
Paljonkos ne pienet Tintti figuurit maksoivat Akateemisessa ?
Ostin Pariisista kentältä (CDG) purkin jossa oli 9 erilaista.
Maksoi 13,90 eikä ollut missään "tarjouksessa".
Tuliko pahasti takkiin ?
Eh heh, ei tosiaankaan, jos ovat samaa kokoa kuin Akateemisen, jotka maksavat 7,50 e / kpl.
-
Jukka Kemppinen muistelee Tintin vaiheita Suomessa (http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/tintti-i.html).
-
Tinttiin sitä törmää oudoissakin paikoissa.
Oheisen kuvan kaupasta mukaan tarttui mm. julisteita, figuja, mv-alppareita, Goddinin The Art of Herge -kirjoja sekä palapeli.
Mutta kuka tietää/arvaa, missä kyseinen kauppa sijaitsi?
-
Mutta kuka tietää/arvaa, missä kyseinen kauppa sijaitsi?
Hong Kongin lentokentällä?
-
Mutta kuka tietää/arvaa, missä kyseinen kauppa sijaitsi?
Singaporen Kiinakaupungissa?
-
Brasiliassa? Siperiassa? Borduriassa?
Timo
-
Singaporen Kiinakaupungissa?
Aivan oikein!
Oli se kyllä outoa törmätä laadukkaaseen Tintti-liikkeeseen Singaporen Chinatownin pääkadulla, jossa kaikki muut kaupat möivät äärimmäisen edullista kiinakrääsää.
Singaporen Postimuseossa oli myös Tintti-näyttely menossa.
Sen lisäksi Lelumuseossa oli aivan mielettömän hienoja leluja, kuten oheisia Batman-vimpaimia.
-
Nepalin maa on Tintti-tavaralla hyvin kyllästetty. Piraattina painattavat Tinttiä ja Tiibettiä kuva-aiheina vaikka mihin. Egmontin Tintti-albareita enkuksi vähän joka kirjamyyjällä. Jätin nuo kaikki ostamatta, mutta tässä muutama foto TinTin mainonnasta. Kathmandun Tintti-matkatoimisto ja syvemmältä Himalajan juurella olevan Pokharan kaupungin Tintti-kirjakauppa.
-
Arvostelu Reijo Vallan teoksesta Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat on julkaistu täällä (http://kvaak.fi/index.php?articleID=1761).
-
Päh, miksei meillä julkaista Tinttejä tämmöisinä taustoitettuina "Young readers editioina!!!
http://shop.tintin.com/b/3400354011
-
Miksi pitäisi?
Ovat taustoittaneet väärät albumit. Vai eikö muka neuvostoseikkailu sovi nuorille lukijoille?
-
Kyllä nykykakarat on valovuosien päässä siitä mitä me oltiin niiden ikäisenä. Tää informaatio-nykyyhteiskunta tekee vaan fiksuksi.
Ei kannata Tinttejä lapsellistaa...jäävät lukematta pian.
Hämärästi muistan jotain ensimmisiä sarjakuvia mitä mulla oli. Olisko ollut Aku Ankan taskukirjojen "Roopen joulutervehdys" ja sit oli joku satasivuinen Aku. Ainakin semmoiset löysin jokunen vuosi sitten maalta vintiltä laatikosta "lelujen hautausmaa". Taskukirjassa ei ollut kansia ja sivuja oli väriltelty tussilla ja puuväreillä. Aika moni alle 5 vuotiaana olevat sarjikset on ollut piirroksia täynnä. Oliko silloin tyhjä paperi kortilla vai yritinkö paranella sarjakuvia.
Mun pikkubroidi, joka on 12 vuotta nuorempi piti sarjakuvansa ihan palosammuttimen kokoisesta asti kunnossa. Nalle Puhit, Maija Poppaset ja Turtlesit on ihan priimaa. Ehkä asiaan vaikuttaa se, että mun aikanani sarjakuvia ei ostettu yhtä paljon kuin mun pikkubroidille. Eli luin samoja sarjakuvia aina uudestaa ja uudestaan, kun taas broidi vain muutaman kerran.
-
Facebookkiin olivat laittaneet pari esimerkkiä siitä, millaisia Young Readersin lisäsivut ovat.
Uuden sarjan jo julkaistujen osien kannet kokosin blogiini: Tinttiä nuorille lukijoille (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2012/04/tinttia-nuorille-lukijoille.html).
-
Niin, uudessa Tähtivaeltajassa kehuttiin kovasti tätä:
The Adventures of Herge
Jose-Louis Bocquet (Author), Jean-Luc Fromental (Author), Helge Dascher (Author), Stanislas Barthélémy (Illustrator)
http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2012/the-adventures-of-herge-a-life-in-moments-but-not-in-depth/
http://www.drawnandquarterly.com/shopCatalogLong.php?item=a4dee7e683f6b7
Tuo albumi tuli ostettua jokinaikaa sitten. Lukemiseen meni aikaa normaalia enemmän. Piti ajatuksella ja aina välillä palaillen taaksepäin kammeta koko Hergén elämänjuoni läpi. Onhan tämä hyvä albumi. Piirrostavasta tykkäsin kovastikin. Yksinkertaista mutta puhuttelevaa. Tarinaa vietiin eteenpäin muutaman sivun sykleissä ja taas hypättiin aikajanassa. Tietysti tuollainen tökkii ja pitää hieman kerrata mitä olikaan tapahtunut. Toisaalta vähänkin enemmän jos Hergén elämän yksityiskohtiin olisi jumiuduttu, olisi albumi ollut raskasta soudettavaa.
Bob de Moorin, Castermanin & kumppanien epätoivo oli hyvin esitetty, kun herra Remi vaan innostui nykytaiteesta ja Tintti-hahmo jäi väliin 60-luvun lopulla. Tahti alkoi tosiaan hiipua ja omat taidekuviot ei nekään olleet imartelevia.
Kiva albumi, jota lukaisee uudemmankin kerran. Sitten kun ehtii taas!
-
Tintti-sarjakuvan tutkimusmatkailija ehkä suomalaisen esikuvan innoittama
Rafael Karsten eli vuosia Amazonasin pääkallonmetsästäjien parissa
"Sarjakuvan ystävät kokivat melkoisia déja-vu-elämyksiä, kun sarjassa esiteltiin Etelä-Amerikan intiaaneihin perehtynyt antropologi Rafael Karsten (1879-1956). Siinähän oli selvästikin Tintti-albumi Särkyneen korvan tutkimusmatkailija Ridgewell!
Jibarot ja bibarot
Sarjakuvapiirtäjä Hergén muka brittiläiseksi kuvaama tiedemies asusteli kuvitteellisten San Theodorosin ja Nuevo Ricon valtioiden rajaseudulla arumbaja- ja bibaro-nimisten intiaaniheimojen parissa. Karsten puolestaan vietti useita vuosia Ecuadorissa jibaro-nimisen heimon vieraana."
Tuli tämä Ridgewellin mahdollinen esikuva Rafael Karsten mieleen, kun elämäkerta on miehestä ilmestynyt. Ilona Salomaa on väitellyt (http://www.doria.fi/handle/10024/58948) miehestä 2002 ja viime vuonna ilmestyi suomenkielinen elämäkerta Valkoinen intiaani (http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2493).
(http://kirjat.finlit.fi/kuvat/978-952-222-288-6.jpg)
-
Vielä ehtii osallistua kesäkuun 2. päivä pidettävään Artcurialin Tintti -huutokauppaan (http://www.artcurial.com/pdf/2012/2173.pdf) (jos on varaa). Tarjolla on kyllä melko hienoja originaaleja ja esineitä.
EDIT:
Ilta-Sanomien uutinen ja uutistoimiston video (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/kaikkien-aikojen-tintti-huutokauppa-lauantaina/art-1288473667418.html).
-
Kävin Oxfordissa ja katsastin sarjakuvatarjontaa kirjakaupoista. Briteissä sekä Tintin in the Congon albumiversion että kokoomakirjan (josta samainen seikkailu löytyy) ympäri on laitettu punainen varoitusnauha.
Huomiota herätti se että Waterstone's oli laittanut Tintin in the Congo -albumin ainoana Tintti -albumina aikuisten sarjakuvien joukkoon, ylähyllylle, ja loput Tintit löytyivat paria kerrosta alempaa lasten osastolta.
Sen sijaan Blackwell oli laittanut kaikki Tintti -albumit niille suunniteltuun telineeseen.
-
Ah.. olis hieno laittaa omat Tinttinsä tommoseen olohuoneen keskellä nököttävään rakettihyllyyn. :P
Timo
-
Ah.. olis hieno laittaa omat Tinttinsä tommoseen olohuoneen keskellä nököttävään rakettihyllyyn. :P
Timo
Vaimoke ei kyllä tykkäisi.
-
Vaimoke ei kyllä tykkäisi.
Pitää laittaa emäntä tykkäämään :P Vähän mielistellä ja keikistellä.
-
No hööh. Tilanjakaja ja sisustuselementti. Käytännöllinenkin.
Timo
-
Saksan eBayssa on myyty tuollainen alta 250 euron, jos ymmärsin googlaamaani oikein. Ranskaksi lienee enemmän infoa tuollaisista oleman. Kyllähän tuo joka kyldyyrikodin kaunistus/kauhistus olisi.
-
Tintti Amerikassa -kansikuva on mennyt kaupaksi ihan hyvällä hinnalla (http://www.hs.fi/kulttuuri/Tintin+kansi+myytiin+enn%C3%A4tyshintaan/a1305572468686).
-
Tintti Amerikassa -kansikuva on mennyt kaupaksi ihan hyvällä hinnalla.
Myös Kvaak uutisoi aiheesta (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1775).
-
Iisalmessa, Kääriälän talon seinällä, on isännän Kongon ulkoministerivierailulla saama lahja.
(ss (http://www.savonsanomat.fi/video-ja-kuva/kuvasarjat/kansanedustaja-isannoi-sukutilaansa-vuosisatojen-takaa/1200026#1200017))
-
Tintti & minä (http://areena.yle.fi/tv/1253999) näkyi eilen Yle Femillä. Areenasta vielä 29 päivän ajan.
-
Tintti & minä (http://areena.yle.fi/tv/1253999) näkyi eilen Yle Femillä. Areenasta vielä 29 päivän ajan.
Jostain syystä tasaisin väliajoin juuri tuo dokkari tulee uusintana. Onhan siinä tunnelmaa kun herra Remi kuvataan viivagrafiikalla Numan tentattavana.
-
Itse asiassa Tintin jäljillä-sarjan ensimmäinen osakin tuli eilen. Ylellä on varmaankin joku Tintti-uusintabuumi menossa.
-
He he. Tintti oli ensimmäinen idolini. Olin noin kahdeksanvuotias ja olin Tinttiin aivan hirmuisen ihastunut :-[
Silloin ne kaikki albumit kyllä tuli kahlattua läpi moneen kertaan. Nyt aikuisenakin niitä on tullut joskus luettua, mutta ei kovin paljon enää kun muistaa ne niin hyvin.
-
Kaikenlaista saivat tuossa "Tintin jäljillä" dokkarissa nuo asiantuntijat kaivettua Hergén symboliikasta ja tarkoitusperistä. Välillä tuntui että Hergéäkin paremmin ;D. Vaikka ei sillä, ihan nerokkaita juttujahan mies tuotti.
-
Oliko tanskalainen Palle Huld yksi Tintin esikuvista ja innoittajista? Nyt 96-vuotias Huld lähti maailmalle golffarit ja lippis päässään 15-vuotiaana vuonna 1928 ja oli aikansa julkkis.
Lue koko juttu (ransk). Palle Huld, le globe-trotter danois qui a inspiré Tintin
(http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5h6V2_vOFgV07yvxCJaPGaKGIG9Tg)
Timo
Huldin kirja on äsken ilmestynyt uutena painoksena Tanskanmaalla.
Olihan Palle-pojun matka maailman ympäri melkomoinen mediatapahtuma, mutta Dagens Nyheterin mukaan hänen kirjansa vallitseva ominaisuus on kaikkien dramaattisten ainesten täydellinen puuttuminen.
Palle Huld: ”Jorden rundt i 44 dage”
http://www.dn.se/dnbok/bokrecensioner/palle-huld-jorden-rundt-i-44-dage
Danmarks egen Tintin skrev en fantastisk rejseberetning
http://politiken.dk/kultur/boger/ECE1706979/danmarks-egen-tintin-skrev-en-fantastisk-rejseberetning/
‘Jorden rundt i 44 dage ‘ af Palle Huld
http://kulturforunge.dk/2012/08/24/jorden-rundt-i-44-dage-af-palle-huld/
-
Miksiköhän suomeksi ei ole tullut alkuperäistä väriversiota Mustan saaren salaisuudesta?
Ei ole tullut suomeksi Hergén koottuja teoksia, tai monia muitakaan millä ruotsalaisia on hemmoteltu. Johtunee Otavan ja Castermannin välisistä sopimuksista.
Mielellään tuon suomeksi näkisi. Enempi hitchcockmaista tunnelmaa vanhassa värillisessä kuulema on, uusiksi se piti piirtää brittien vuoksi. Sikäläinen kustantaja löysi vanhasta värillisestä yli sata virhettä, jotka piti korjata ennen julkaisua. Hergé päätyi sitten piirtämään kokonaan uusiksi.
-
Tuo vanha väriversio Mustasta saaresta löytyy englanniksikin. Ihan ok:han se on - omalla tavallaan parempi kuin se "korjattu" 60-luvun versio.
Timo
-
Valmistautukaa tajuntanne räjähtämiseen:
BBC esittelee Tintti-faneja...Kongossa (http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-19663751).
-
Onkos kukaan investoinut Les Archives Tintin sarjaan? Alkoi tulla jo vuonna 2010 Editions Atlakselta. Lähinnä se kiinnostaa onko sivujen extramateriaali sisällöltään kovinkaan kummoista vai ainoastaan triviaalitietoa jota kaivaa muistakin Tintti tietoteoksista.
http://archives-tintin.editionsatlas.fr/
-
Onkos kukaan investoinut Les Archives Tintin sarjaan?
Vaikuttaa hyvin samantapaiselta kuin ruotsalaisten 19-osainen Hergé Samlade Verk -sarja, joka näyttää alkuteokseltaan olevan Le Monde d'Hergé (1990, ruots. 2001), jossa on siis osapuilleen koko Hergén sarjakuvatuotanto ja ekstroja. Ei pidä sotkea Peetersin samannimiseen tietokirjaan. Tämä on samantyyppinen kuin Barksin kootut.
Timo
-
Tintti, vanha rasisti, on siivottu Ruotsissa piiloon (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012092516117896_ul.shtml).
-
Tintti, vanha rasisti, on siivottu Ruotsissa piiloon (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012092516117896_ul.shtml).
Niin olihan täällä Suomessakin Kemissä kirjasto, joka pelkäsi Aku Ankan housuttomuutta ja lopetti Aku Ankka-lehden tilauksen kirjastoonsa.
Mihin tää maailma oikein menee! Kaikki kielletään tai liimataan varoitustarroja. Ton mukaan Raamttukin pitäisi kieltää...onhan sielläkin paljon ihmistä alentavia juttuja ja vielä pahempaakin. Kyllä noi hurrit on sitten omituinen kansa...sääliksi käy jos tuo Tintti-panna ulottuu jokapuolelle siellä. Eivät lapset pääse nauttimaan hienoista sarjakuvista.
Mikä tätä nykymaailmaa oikein vaivaa, kun kaikesta pitää pahoittaa mielensä...onko kasvatuksessa vika vai mistä tää johtuu. Ite olen pullamössö-sukupolvea ja ihan kunnolliseksi kansalaiseksi kasvanut ja ilman tyhmiä kieltoja ja sensuuria.
-
Juu, täyttä roskaa tuo uutisen otsikko, mutta ainakin sillä saa tökittyä näitä vähemmän ajattevia "mihin on maailma menossa" -tyyppejä (M.O.T.) mihin sillä on varmaan pyrittykin.
-
"- Afrikkalaiset ovat hieman tyhmiä, arabit istuvat lentävien mattojen päällä ja turkkilaiset polttavat vesipiippua, hän sanoo."
Voi herranduudelis sentään.
Valkoihoiset on Tintissä kuvattu juopoiksi, puolikuuroiksi, itsekkäiksi, nenäapinaa muistuttaviksi ja ties miksi.
En muuten muista nähneeni Tintissä yhtään lentävää mattoa.
-
Toivottavasti naapurin Kulturhusetin taiteellinen johtaja Behrang "Jag var själv en ”Emil”" (http://www.dn.se/kultur-noje/kulturhusets-nya-chef-kastar-ut-tintin) Miri viisastuu, kun vähän aikaa tekosiaan miettii. Sinänsä sarjakuvia vastaan Mirillä ei näytä mitään olevan, Habibia kehuu.
Mitenkähän ruotsalaiset ovat käsitelleet Selma Lagerlöfin tuotantoa? Lagerlöfillä on ihan avoimen rasistisia juttuja.
-
Sinänsä sarjakuvia vastaan Mirillä ei näytä mitään olevan, Habibia kehuu.
Ei Craig Thompsonin Habibia kuitenkaan, ainakaan tuossa uutisessa. Tarkoittanee nuortenkirjasarjaa nimeltä Habib.
-
Rasismi on näissä otsikoissa suomalaisten toimittajien keksintö. Itse jutussahan kerrotaan Tintin esittävän vieraat kansallisuudet alentavan karrikoidusti. Ja ihan tottahan se on.
Minä voisin vetäistä esille puolen tusinaa (varmasti niitä on enemmänkin) vanhoja suomalaisia nuortenkirjoja 1940-50 luvuilta, joissa asia on noin ja pahemminkin, suoranaista rasismia esiintyy. Eikä niitä kirjoja ole kielletty (ei tosin ole uusintapainoksiakaan - mitä nyt sarjakuvissa on tämä Matin Matka maailmalle (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4250.msg340673.html#msg340673)). Ei ihme että vanhempi polvi ihan vilpittömästi (suuret ikäluokat suurin piirtein ja sitä vanhemmat) on vähän h-moilasena n-sanan kanssa.
Timo
-
Tarkoittanee nuortenkirjasarjaa nimeltä Habib.
Ah, joo. Puhui siis Douglas Foleyn (http://sv.wikipedia.org/wiki/Douglas_Foley) kirjoista.
-
Ruotsi on monikulttuurisempi maa kuin Suomi. Lapset totta kai ottavat Tintin asenteet ja ennakkoluulot suoraan vastaan kirjaston lastenosastolla. Tämä saattaa tehdä olon epämukavaksi niille tenaville, jotka edustavat näitä kuvattuja kansallisuuksia. Kysehän on siis lasten- ja nuortentoiminnasta vastaavan kirjaston hyllystä. Ei Tinttiä tosiaankaan ole Ruotsissa kielletty...
Ja sitä toivoisi jo, että tuota housuttomuus-myyttiä ei täällä Kvaakissa, sarjakuvien asiantuntijoiden foorumilla, enää vahvistettaisi.
"Ulkomailla uutisoitiin, että Aku Ankka olisi ollut kielletty Suomessa, koska sen päähenkilö ei käyttänyt housuja. Kyse oli Helsingin ja Kemin kaupungin säästötoimista, jotka väärin ymmärrettynä saivat aikaan kyseisen urbaanin legendan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka_(lehti) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka_(lehti))
-
Lurker nosti jo esille villakoiran ytimen, eli sen, että kyse on lasten- ja nuortenkirjastosta. Muualla Tintti pysynee valikoimissa normaalisti. Tarkoitus on hyvä, mutta keinot ylimitoitetut; kirjasto voisi sensuroinnin sijaan panostaa vaikka mediakasvatustuokioihin.
-
Tavallisesti luotettavat lähteet kertovat naamakirjassa seuraavaa:
"Han har bevisligen inte läst Tintin, det framgår av DN:s artikel. Dessutom vet jag från säker källa att TioTretton inte ens köpt in "Tintin i Kongo"! De censurerar alltså ett album de inte ens haft i samlingarna!"
Eli Behrang Miri ei ilmeisesti ole lukenut Tintti -albumeja, eikä Tintti Afrikassa albumia ole koskaan ollutkaan ostettuna kyseiseen TioTretton kirjastoon. "He siis sensuroivat albumin mitä heillä ei edes ollut kokoelmissaan!"
Hmmm. ???
Edit: typot
-
Tukholman Kulttuuritalon kirjasto on poistanut Tintti-sarjakuvakirjat hyllyistään,
"He siis sensuroivat albumin mitä heillä ei edes ollut kokoelmissaan!"
Edit: typot
Ha haa. Tuolla tekniikalla on helppo laatia klikkauksia vetäviä otsikoita ja uutisia. Jos jotakin (vaikkapa omakustannetta) ei löydy jonkun instanssin hyllystä, voidaan väittää että se on sensuroitu ja sitten pyytää hieman johdatellen lausunto joltain joka ei mistään mitään tiedä, mutta varmuuden vuoksi on "lasten puolella" tai muuten hyvällä asialla. Kaiken kukkuraksi uutisessa pysytään kutakuinkin asiassa, totuudessa, ainoastaan alkuperäinen väite sensuroinnista on hieman yliampuva, mutta Mirin lausuntokin on UUTINEN ja silloinhan kokonaisuus on enimmäkseen totta. :)
-
Behrang Miri, vapaan Iranin perillisiä, hiphoppaava falafel-aivo siis EI ole mikään Kulttuurihuusin johtaja vaan lasten- ja nuortenosaston "taiteellinen johtaja", vaikka esiintyykin kuin olisi ajatollahin asemassa päättämässä myös aikuisten osaston valikoimasta.
-
Behrang Miri, vapaan Iranin perillisiä, hiphoppaava falafel-aivo siis EI ole mikään Kulttuurihuusin johtaja vaan lasten- ja nuortenosaston "taiteellinen johtaja", vaikka esiintyykin kuin olisi ajatollahin asemassa päättämässä myös aikuisten osaston valikoimasta.
Ja kuinka ollakaan, se kulturchefen palauttaa Tintit hyllyihin.
http://www.dn.se/dnbok/dnbok-hem/kulturhuset-i-stockholm-backar-om-tintin (http://www.dn.se/dnbok/dnbok-hem/kulturhuset-i-stockholm-backar-om-tintin)
-
Ja kuinka ollakaan, se kulturchefen palauttaa Tintit hyllyihin.
Nå huhh, Ruotsi on sentään vielä ja aina Ruotsi:
"Frågorna om diskriminering, jämställdhet och normer fortsatt debatteras och diskuteras. "
Anteeksi että kutsuin Miriä "falafel-aivoksi", tarkoitin sanoa "tomppeli".
-
Nyt kyllä lapset ahdistuu...
-
Kirjasto -asiaa on nyttemmin käsitelty Sveriges radiossa, myös englanniksi.
Sivulta Tintin books ban overturned (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2054&artikel=5283466) löytyvät linkit tallenteisiin joissa ovat äänessä Behrang Miri ja ruotsalaisen Tintti -yhdistyksen (http://www.generationt.se/) pj sekä Tintti albumien ruotsintaja Björn Wahlberg.
Ilmeisesti mitään kirjallisuutta ei poisteta, sen sijaan aiheesta tulisi käydä "syvällisempi" keskustelu.
Mikäli ymmärsin oikein niin Miri on tainnut jotenkin sotkea Ahmed Ahne -albumit Tintin seikkailuihin.
-
Mikäli ymmärsin oikein niin Miri on tainnut jotenkin sotkea Ahmed Ahne -albumit Tintin seikkailuihin.
Miten niin sotkea?
Molemmissa on jotain hassusti piirrettyjä kuvia ja tekstiä sikin sokin -samma sak, eller hur?
-
Eh heh he he... Tämä sopisi kyllä ihan kaksi marjaa -ketjuunkin, mutta istunee silti paremmin tänne. Eivätkös brititkin valittaneet Tintin rasismista. Hah.
Timo
-
Eivätkös brititkin valittaneet Tintin rasismista.
Sieltähän se tämä koko nykyinen Kongo-kiista alkoi toukokuussa 2007. Mutta hyviäkin ( :P)uutisia: Tintit saavat jäädä kirjastoihin Helsingissä (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/09/1623153/tintit-saavat-jaada-kirjastoihin-helsingissa---ruotsissa-ylireagoitu).
-
Juu, senpä vuoksi ei lauseeni lpussa ollut kysymysmerkkiä, vaan "hah". :D
Timo
-
Eh heh he he... Tämä sopisi kyllä ihan kaksi marjaa -ketjuunkin, mutta istunee silti paremmin tänne. Eivätkös brititkin valittaneet Tintin rasismista. Hah.
Timo
Maailma on hassu paikka, turkkilaiset polttaa vesipiippua myös oikeassa maailmassa ja kantotuolejakin on käytössä...
Toisaalta on myös huomioitava se seikka että lapset eivät tosiaankaan välttämättä lue niitä esittelyesipuheita ja se historiallinen konteksti johon juttuja pitäisi sijoittaa ei myöskään ole kovin selkeä.
Ja se miten vaikkapa Tinttiin Kongossa suhtaudutaan tapahtumamaassa on eri asia kuin miten siihen suhtautuvat afrikkalaisperäiset eurooppalaiset, jälkimmäinen ryhmä kohtaa sitä rasismia aika eri tavalla kuin ensimmäinen joten ovat myös herkempiä sille...
-
Toisaalta on myös huomioitava se seikka että lapset eivät tosiaankaan välttämättä lue niitä esittelyesipuheita ja se historiallinen konteksti johon juttuja pitäisi sijoittaa ei myöskään ole kovin selkeä.
Sepä se. Tämä asia jäi kuitenkin monelta ottamatta huomioon, kun Tinttigatea puitiin mediassa. Vaikea minunkaan on uskoa, että lastenkirjaston Tintti-sensuuri olisi välttämätön tai hyödyllinen toimenpide. Mutta kyllä minä sen uskon, että tämä kohun aiheuttanut falafel-aivo saattaa olla kvaakkaajia pätevämpi arvioimaan, mikä ahdistaa maahanmuuttajalapsia ja mikä ei.
-
Huomautan vain, että 10-vuotiaiden lukijoiden käsitteleminen falafel-aivoina on suuri ruotsalainen perinne. Terv. Astrid Lindgren.
-
Syvä huokaus....
Nämä vaan tuntuvat aina tasaisin välein ponnahtavan yleiseksi puheenaiheeksi.
Ja niin kuin lasten todellisessa maailmassa ei olisi riittävästi korjattavaa.
Ala-asteikäisiä aikanaan valvoessani ja omaa lapsuuttani muistellessa on kuitenkin aina ollut selvää, että muksuilla on pääasiassa aikast selkeä käsitys huumorin/fiktion ja arkimaailman eroista.
Kun kymmenvuotiaana läpiluin satoja korkeajännityksiä, niin ei niistä mitään saksalaisfobioita pieneen päähän piintynyt. Tinteissäkin huumori kukkii vähän kaikkiin suuntiin.
Maahanmuuttajalasten lukukokemuksia en osaa arvioida, mutta maailmankuvaansa he kuitenkin rakentavat uuden kotimaansa lähtökohdista ja uuden kotimaansa kielellä.
Ei sitä fiktiota lukemalla rasistiksi kasveta tai hankita rodullista alemmuuskompleksia. Kyllä nuo harmit ovat ihan vaan kasvuympäristön ja kasvattajien/kaverien aikaansaannosta.
Tintin suhteen olisikin hauskaa, jos johonkin painokseen väritettäisiin afro-tintti. Muuttaisiko mustaihoinen Tintti lukukokemusta millään lailla?
-
Tintti Kongossa -albusta on olemassa parodiaversio, jossa Tintti esiintyy alasti koko ajan. Unohtamatta Joann Sfarin Rabbin Katti 2 -opuksen näkemystä.
http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2011/tintin-in-the-congo-in-the-raw/
Svedulandiassa on medialla faktojen tarkistaminen ihan samalla tolalla kuin meillä. Kiva, raflaava aihe, liittyy lapsiin, herättää mielipiteitä - anti mennä sitten vaan ja damn the torpedoes!
http://forsmark-stralandetider.blogspot.fi/
-
Minkäslainen tämä Kannemayerin parodia on?
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/e/e5/Pappa_in_Afrika.jpg)
Timo
-
Ei Kannemayerin opus ole varsinainen Tintti-parodia, kannestaan huolimatta. Se kokooma, jossa on piirroksia, maalauksia, litografioita ja "pilakuvia" (suuri osa on samaan aikaan molempia). Muutamia sarjakuviakin. Google Booksissa voi käydä osan sivuista tsekkaamassa. Sisältää myös selittävät jälkisanat.
PAPPA IN AFRIKA
Bringing together recent drawings, paintings and prints by Anton Kannemeyer, Pappa in Afrika offers a confrontational and witty critique of European colonialism and its ongoing legacy in Africa. Kannemeyer juxtaposes factual and realistic images with outrageous comic imagery and provocative text. Parodying Hergé's Tintin in the Congo (1931), he delves into the underlying racism of the colonial project and the corruption that persists in Africa today. Kannemeyer also takes on the vigorous debates around race that enliven and shadow daily life in South Africa. In an accompanying essay, poet and journalist Danie Marais offers a compelling argument for art like Kannemeyer's that simultaneously provokes and entertains.
-
Tintti ja sensuroinnin arvoitus (http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/tintti-ja-sensuroinnin-arvoitus-1.1265467)
Tintti-kirjoja suomentaneen emeritusprofessori Jukka Kemppisen mielestä sensurointi on loputon tie.
Hänen mukaansa kirjastoissa on pohdittu, voiko valikoimissa pitää esimerkiksi Grimmin veljesten satuja tai Jörö-Jukkaa.
- Tämä on vaikea kysymys, sillä nämä tarinat ovat joidenkin ihmisten mielestä julmia. Tässä nousee esiin myös sananvapaus. Jos lähdetään rajoittamaan, sille tielle ei ole loppua.
Ratkaisuksi on tarjottu klassikkosatujen nykyaikaistettuja versioita.
- Jyväskylässä nuoret tohtorit muuttivat Lumikkia siten, että lopussa Lumikki keskusteli äitipuolensa kanssa asiat halki. Edes prinssiä ei tarvittu, kun ongelmat ratkesivat, Kemppinen sanoo.
-
Tintillä on sama ongelma kuin monella muullakin kirjallisella teoksella: monesti uupuu kyky nähdä kokonaiskuva täysin vrt ALAn lista kielletyistä ja kiistetyistä kirjoista (http://www.ala.org/Template.cfm?Section=bbwlinks&Template=/ContentManagement/ContentDisplay.cfm&ContentID=136590)
Omaan silmään otti eritoten Kuin surmaisi satakielen kritisointi rasismista 2000-luvulla. Eli teos joka kritisoi rasismia esittäen sen julmana ja epäinhimillisenä ja osaltaan edes auttoi rotusorron murtamista on rasistinen?
Eli toisin sanoen osoita epäkohta osoittamatta epäkohtaa.
Tintissä on helppoa nähdä vain vanhentuneet arvot ja virheet, mutta luettuaan kaikki Tintit on täysipäisen ihmisen vaikea nähdä Hergéa rasistina vaan nähdä tämän kasvavan paitsi kertojana myös ihmisenä.
Se ei toki välity yhdestä albumista mitenkään, mutta kun Tintti ei ole yhden albumin ihme. Yhtä hyvin voidaan ottaa yksittäinen ruutu tai sivu liki mistä tahansa sarjakuvasta ja todistaa sen "vahingollisuus" ja "aatteellisuus".
Tämä tosin vaatii irrottamista kontekstista mutta se nyt ennenkään ole ketään hidastanut.
mikäli vastauksena tähän tarjotaan tätä:
Ratkaisuksi on tarjottu klassikkosatujen nykyaikaistettuja versioita.
- Jyväskylässä nuoret tohtorit muuttivat Lumikkia siten, että lopussa Lumikki keskusteli äitipuolensa kanssa asiat halki. Edes prinssiä ei tarvittu, kun ongelmat ratkesivat, Kemppinen sanoo.
eh....no hitto ainahan voin ampua itseäni päähän.
Jos kuolen en menetä maailmaa, jos mokaan ja jäänkin eloon olen samalla viivalla halutun normin kanssa eikä enää haittaa itseä.
-
1980-luvulla Grimmin Tittelintuuresta tehtiin televisioon lapsille sopiwainen siewistetty wersio nimeltä (älkää naurako) Pimpeli Peikkonen.
Nauroitte kumminkin.
No, Pippeli Pimppanen (kuten kaikki sitä koulussa kutsuivat) ei tietenkään lopussa tarttunut itseään jalasta kiinni ja repäissyt itsensä kahtia, vaan kiukuspäissään (jota kiukkuakin oli laimennettu) katosi sen sileän tien ilmaan, hupsis tupsis.
Kun tällaista pidettiin ihanteena, on helppo käsittää, miksi ruotsalaiset psykologit vihasivat Astrid Lindgreniä. Hän teki sen anteeksiantamattoman virheen, että meni kirjoittamaan kirjansa ihmisille, ei lapsille.
”Kaikkien aikojen suurimpia syntejä mitä voi tehdä, on ”kirjoittaa lapsille”. Tyhmintä mitä voi tehdä, on kuvitella yleisönsä tyhmäksi. Yhdenkään luovalla alalla toimivan henkilön ei milloinkaan pidä puhutella yleisöään alaspäin. Ja se on tänä päivänä vialla”
- Chuck Jones, 1996.
-
”Kaikkien aikojen suurimpia syntejä mitä voi tehdä, on ”kirjoittaa lapsille”. Tyhmintä mitä voi tehdä, on kuvitella yleisönsä tyhmäksi. Yhdenkään luovalla alalla toimivan henkilön ei milloinkaan pidä puhutella yleisöään alaspäin. Ja se on tänä päivänä vialla”
- Chuck Jones, 1996.
Puhutaanko nyt animaattori/ohjaajasta vai tästä tyypistä? (http://www.fastcompany.com/mba/video/mba1897/chuck-jones-can-anyone-be-creative)
Timo
-
There is only one.
(http://www.traditionalanimation.com/wp-content/uploads/2012/09/chuckjones6.jpg)
-
1980-luvulla Grimmin Tittelintuuresta tehtiin televisioon lapsille sopiwainen siewistetty wersio nimeltä (älkää naurako) Pimpeli Peikkonen.
Nauroitte kumminkin.
No, Pippeli Pimppanen (kuten kaikki sitä koulussa kutsuivat) ei tietenkään lopussa tarttunut itseään jalasta kiinni ja repäissyt itsensä kahtia, vaan kiukuspäissään (jota kiukkuakin oli laimennettu) katosi sen sileän tien ilmaan, hupsis tupsis.
Repäissyt itseään kahtia? Eli sellaista, mitä tehdään Saw-elokuvissa. Mutta eivät sitten menneet tekemään sitä lapsille suunnatussa tv-ohjelmassa. Mihin on maailma menossa! jne.
Vanhoja Grimmin satuja on versioitu ja työstetty satuohjelmiksi ja -elokuviksi kymmeniä kertoja ennen ja jälkeen 80-luvun, kuten myös monia muita alunperin hyvin väkivaltaisia satuja. Ne ovat versioita ja tulkintoja, mutta eivät virallisia sensurointeja. Lukijan tai kuuntelijan mielikuvitus suodattaa kirjallisesti esitetyn väkivallan pahimmat julmuudet, muutta kidutukset, silpomiset, polttamiset sekä muunlainen perinteisten satujen vakiokuvasto saattaa kuvallisesti kerrottuna pelästyttää 5-vuotiasta aika pahasti, vaikka olisi miten piirretty.
En näe pahana, että näistä stooreista on olemassa myös lapsille sopivia versioita, sillä tarinat ovat hyviä ja ne muodostavat länsimaisen satuperinteen ja folkloren selkärangan joten pilttienkin on hyvä kuulla niistä ajoissa. Ei se väkivalta ole kuitenkaan niissä pääasia, tuskin Jarinkaan mielestä.
-
Muistelen, että tarhassa meille luettiin Grimmin satuja, kun nukuimme "päikkäreitä".
Olivat aika pelottavia silloin, vaikka eivät ihan pahempia tainneet meille lukea ja sensuroivat joitakin kohtia pois.
Eikös nuo ole tarkoitettu aikuisille ja tehty vanhoista kansantaruista. Voi olla myös, että niillä oli jokin piilomerkitys. Varoitettiin lapsia pahoista asioista.
Muistan, kun itse olin palosammuttimen kokoinen niin, en saanut maalla käydä kurkkimassa kaivoon. Siellä kuulemma asui jokin paha mörkö, joka kaappasi pikkulapsia ja hukutti ne kaivoon. Näin mun mummoni varoitteli mua pienenä.
-
Repäissyt itseään kahtia? Eli sellaista, mitä tehdään Saw-elokuvissa. Mutta eivät sitten menneet tekemään sitä lapsille suunnatussa tv-ohjelmassa. Mihin on maailma menossa! jne. kidutukset, silpomiset, polttamiset sekä muunlainen perinteisten satujen vakiokuvasto saattaa kuvallisesti kerrottuna pelästyttää 5-vuotiasta aika pahasti, vaikka olisi miten piirretty.
Piirretyillä still-kuvilla ja kertojan äänellä toteutetussa ohjelmassa koipeensa tarttuvan peikon kuvaaminen ei ole yhtään sen ongelmallisempaa kuin kuvata pieru haihtumassa Saharaan.
Jos tuntee pohjatonta sydämenpaloa laatia ohjelmia, joista kaikki vähimmätkin inhimilliset tunteet ja elämän konfliktit on huolella mitätöity ja desinfioitu, niin olisi parempi ajatus tehdä uutta tuotantoa, eikä vesittää klassikkoja. Näin syntyivätkin 1970-luvun realistiset lastenkirjat mallia "Tädin kanssa sosiaalitoimistossa".
-
Meillä oli vielä ihan sama meininki pienenä kuin DM:llä, eli en sinänsä ymmärrä miksi tämmöistä sensuuria. Nuoret ja lapset ovat paljon fiksumpia kuin mitä luulisi. Mutta ymmärrän hyvin Pässin pointin. Joku raja täytyy tietysti olla.
-
Jos tuntee pohjatonta sydämenpaloa laatia ohjelmia, joista kaikki vähimmätkin inhimilliset tunteet ja elämän konfliktit on huolella mitätöity ja desinfioitu, niin olisi parempi ajatus tehdä uutta tuotantoa, eikä vesittää klassikkoja. Näin syntyivätkin 1970-luvun realistiset lastenkirjat mallia "Tädin kanssa sosiaalitoimistossa".
Minä puhuinkin graafisesta väkivallasta enkä inhimillisistä tunteista tai konflikteista, mutta sinulle ne ovat ilmeisesti sama asia.
Pelottavaa...
-
Minä puhuinkin graafisesta väkivallasta
Oletkin ainoa.
Edellisessä vastauksessa kerroin, kuinka asia olisi voitu esittää ongelmitta alkuperäisteokselle uskollisesti. Saa sanoa yksinkertaisesti "ei kelpaa", jos ei kelpaa.
Puheena olevalla ajanjaksolla, 1970-1980-luvulla, turvallisen mitäänsanomattomuuden syöttäminen nuorison turmelukseksi oli yhteiskunnassa mitä toivotuinta ja poliittisesti sopivaa. Vauhdikkuus, seikkailunomaisuus, kärjekkäät karaktäärit, toisin sanoen koko raadollinen elämänmakuinen todellisuus, joka kukoisti klassisissa saduissa, katsottiin yleisesti ottaen vahingolliseksi. Kumma kyllä, vuosikymmenellä tehtaillun hajuttoman, mauttoman ja harmittoman uustuotannon tarjoamista lapsille ei katsottu minkäänlaiseksi ongelmaksi.
Mutta kun taideteoksessa määritelmällisesti on usein jokin viiltävän todellinen leikkaava särmä, joka tekee siitä painavan. Tarinoissa, joita on koeteltu satoja vuosia, yleensä sellainen on siellä sisällä. Lumikki: Äitipuoli inhoaa miehensä entisen naisen tytärtä. Kääpiöt rakastuvat pitkään tyttöön. Punahilkka: Pedowolf saa pikkutytön kysymään, miksi sinulla setä on niin suuri. Hannu ja Kerttu: piparkakkutalon yltäkylläisyydessä piilee ansa. Hamelnin pillipiipari: murheellinen lasten ristiretki. Tragedioita kaikki, jotka ansaitsisivat tulla otetuksi vakavasti. Pimpeli Peikkoset eivät ota yhtään mitään vakavasti, kaikkein vähiten lapsiyleisöä.
Yritän sanoa tällä sitä, että noiden aikojen sievistävä ja lapsettava lastenkulttuuri pyrki täydellä tarmolla leikkaamaan lastenkulttuurista taiteen pois. Sellainen ei nauttinut kannatustani silloin, kohderyhmän jäsenenä, eikä tänä päivänä. Mutta senhän me kaikki tiedämme, keiltä näistä asioista ei ikimaailmassa suin surminkaan kysytä.
Ja tämähän ei ole Tinttiä enää ollenkaan, vaan katsaus sosiaalidemokratian vastenmielisimpiin piirteisiin; ylhäältä ohjattuun, puhdasoppiseen teorian sanelemaan maailmankatsomukseen, sensuuriin, ideologiseen uudelleenkirjoitukseen, ja yksilöiden vastaanotto- ja ymmärryskyvyn aliarvioimiseen. Mutta ei huolta, sama mätä on havaittavissa myös lukuisissa muissa aatteissa.
Kun itse en harrasta joutavanpäiväistä pseudopsykologisointia, niin taidan tyytyä toteamaan, että en ymmärrä miksi Pässi pitää avatarissaan anarkistilippua, ellei se ole mahtavaa trollausta.
-
Ruotsin kirjastoissa näköjään yleistä toi Tintti Kongossa-boikotointi.
http://yle.fi/uutiset/tintteja_saa_ruotsissa_parstakertoimella/6321668 (http://yle.fi/uutiset/tintteja_saa_ruotsissa_parstakertoimella/6321668)
-
Viimeisimmästä Tintti-leffasta on tehty fotoromaani, eli valokuvia käyttävä albumi. (http://bd.casterman.com/prepub_detail.cfm?ID=43249)
Valokuvakertomukselta näyttävä sarjakuva-albumi, joka perustuu elokuvaan, joka perustuu sarjakuva-albumiin. Outoa kiertoa.... weird.
(http://www.afnews.info/wordpress/wp-content/uploads/2012/10/Liocorne1.jpg)
-
Hurjannäköinen viritelmä. Periaatteessa kai aika onnistunut, mutta minä pidän enemmän Hergen kynänjäljestä.
Hergellä oli loistavia tarinoita, jotka usein osoittivat maailmassa vallitsevia epäkohtia hyvin suoraan. Sinisestä Lootuksestahan nousi suurikin pahennus, siinä kun esitettiin Kaukoidän kriisi täysin alastomana. Osansa saivat niin öykkäröivät länsimaalaiset kuin lännessä niin suositut japanilaisetkin. Jos kaikki tämä sensuroidaan pois, mitä jää jäljelle? Grimmin sadutkin edustavat uudempia, siistittyjä versioita, esim. Punahilkassa metsästäjä on varsin myöhäinen lisäys. Vanhemmissa versioissa Punahilkka (jolla ei vielä silloin ollut punaista hilkkaa) ja mummo jäivät suden vatsaan.
Hannu ja Kerttu on muuten mielenkiintoinen tarina: se perustuu tositapahtumiin. Noidan nimi oli Katariina, ja hän oli erinomainen sokerileipuri. Kateellinen kilpailija Hannu kävi paistamassa hänet omassa uunissaan yhdessä Kertun kanssa. Tai ainakin näin olen antanut itselleni kertoa.
-
Hergellä oli loistavia tarinoita, jotka usein osoittivat maailmassa vallitsevia epäkohtia hyvin suoraan. Sinisestä Lootuksestahan nousi suurikin pahennus, siinä kun esitettiin Kaukoidän kriisi täysin alastomana. Osansa saivat niin öykkäröivät länsimaalaiset kuin lännessä niin suositut japanilaisetkin.
Mutta Kiinan sisällissota ohitetaan täysin vaikka siitä olisikin saanut taitavissa käsissä tarinaan hyvän mausteen. Ei siinä, kahden parhaan Tintin joukossa Sininen lootus on vaikkei minusta annakaan alueen silloisesta tilasta koko kuvaa.
-
Kattelin Kukunorin sivuja!
Tämä pomppasi silmille...
http://www.kukunor.com/tuote/5744752-Tintin-Seikkailut--Yksisarvinen-laivan-pienoismalli-60-cm (http://www.kukunor.com/tuote/5744752-Tintin-Seikkailut--Yksisarvinen-laivan-pienoismalli-60-cm)
On hieno, mutta on myös kalliskin...no ehkä joskus sitten!
-
Kattelin Kukunorin sivuja!
Tämä pomppasi silmille...
http://www.kukunor.com/tuote/5744752-Tintin-Seikkailut--Yksisarvinen-laivan-pienoismalli-60-cm (http://www.kukunor.com/tuote/5744752-Tintin-Seikkailut--Yksisarvinen-laivan-pienoismalli-60-cm)
On hieno, mutta on myös kalliskin...no ehkä joskus sitten!
Halvemmalla löytynee samanlainen laiva itsekoottavana ja ei tarvitse kuin hankkia oikeat maalit "palapelin" lisäksi.
-
Aika jännää, että netistäkään ei tahdo löytyä kuin yhtä kuvaa tuosta.
Tuohon hintaan pitäisi olla kyllä enemmän kuvia ja infoa.
Yksisarvinen kyllä kiinnostaa.....
-
Aika jännää, että netistäkään ei tahdo löytyä kuin yhtä kuvaa tuosta.
Tuohon hintaan pitäisi olla kyllä enemmän kuvia ja infoa.
Yksisarvinen kyllä kiinnostaa.....
Saakohan tosta pienoismallista sen keskimaston irti ja jossa on se paperinlappu piilossa?
Kyl toi olis aika hieno tossa ikkunalaudalla...voisi sanoa naapurille, että ite väsäsin tommosen.
Saakohan noita ostaa "ei koottuina"...olisi kiva itekin väsätä tommonen...tiedä sit osaisko.
-
Tämä hieman isompi malli muistuttaa enemmän albumissa esiintyvää Yksisarvista.
Kyllähän maston sisällä täytyy olla kartta......
http://www.captainhook.be/the-adventures-of-tintin-unicorn-eenhoorn-model-replica-74-cm
-
Taitaa jäädä Sarviainen saamatta. :(
Pari ranskalaista nettiputkaa, joiden valikoimaan tuo isompi ja aidompi 74cm malli kuului, vastasivat ystävällisesti, etteivät lähetä särkymisvaaran takia.
Heitin vielä täkyn saksaan, mutta taitaa olla sama tilanne sielläkin. :'(
Jetin lennättäminen tuon hakua varten Limpoposta tänne maksaa liikaa, kun on nämä ylilento-, kenttä yms -maksut..... >:D
-
Taitaa jäädä Sarviainen saamatta. :(
Pari ranskalaista nettiputkaa, joiden valikoimaan tuo isompi ja aidompi 74cm malli kuului, vastasivat ystävällisesti, etteivät lähetä särkymisvaaran takia.
Heitin vielä täkyn saksaan, mutta taitaa olla sama tilanne sielläkin. :'(
Jetin lennättäminen tuon hakua varten Limpoposta tänne maksaa liikaa, kun on nämä ylilento-, kenttä yms -maksut..... >:D
No joo kyllä sen ymmärtää. Ovat tietenkin kuulleet huhut Suomen Itellasta. Eivät ota sitä riskiä, että pakettia potkitaan, istutaan päälle tai heitellään. Sun pitää lähteä Ranskaan hakee toi ite autolla, sitten saat sen varmaankin ehjänä perille.
Mutta kyllä olis sitten hieno takan päällä tommonen. Siinä silmä lepäis.
-
Tulee tosi arvokas joululahja jos tuon lähtee hakemaan Ranskanmaalta saakka ja riippuu vähän paketoinnista että kestääkö lentsikan ruumassa olon ja käsittelyn vai saako sen matkustamoon mukaan (tuskin).
-
vai saako sen matkustamoon mukaan (tuskin).
Tokihan matkustamoon saa, jos ostaa sille paikan....
Viimeksi katselin lennolla, kun joku kuskasi soitinta sillä tavalla.
Tulee vaan mieleen, että millä tavalla nuo ovat myyjille kulkeneet ?
Tuskin niitä on kaupassa rakennettu.
Toki ymmärrän pakkausongelmat ja pitkät kuljetusmatkat.
Kaikkihan on järjestettävissä mutta sellainen syö rajusti rahaa...
-
Jos vaikka jonkun Citroen-harrastajan kanssa lähtee rättärinhakuun, ja tuo samalla pienoismallin. Rätti-citikalle suunniteltaessa annettuihin vaatimuksiinhan kuului, että istuimella olevan munakorin oli säilyttävä ehjänä kynnöspellolla ajettaessa, niin että eiköhän kyyti olisi Yksisarvisellekin tarpeeksi lempeätä.
-
Tokihan matkustamoon saa, jos ostaa sille paikan....
Viimeksi katselin lennolla, kun joku kuskasi soitinta sillä tavalla.
Teräviä esineitä jne.
-
Taitaa jäädä Sarviainen saamatta. :(
Näin kävi ! >:(
Saksasta en saanut vastausta.
Suomesta ei näytä saavan.
Kanadalaiset eivät toimita meren tälle puolelle .
Portugalista olisivat ehkä FedEx:illä lähettäneet, mutta niillä oli vain 1, jo varattu kappale, jonka sitten tänään varaaja haki.....
-
Näin kävi ! >:(
Saksasta en saanut vastausta.
Suomesta ei näytä saavan.
Kanadalaiset eivät toimita meren tälle puolelle .
Portugalista olisivat ehkä FedEx:illä lähettäneet, mutta niillä oli vain 1, jo varattu kappale, jonka sitten tänään varaaja haki.....
Osta kasa legoja ja tee köyhän-miehen-sarvinen!
Tai sit vaan rupeet veistää puusta koko laivaa!
Mutta oikeesti aika törkeetä nykyaikana, että yhtä venettä ei pystytä tai uskalleta lähettää mihin päin maailmaa tahansa. Elämme 2000-lukua...joopa joo.
-
Osta kasa legoja ja tee köyhän-miehen-sarvinen!
Tämmöisiähän värkättiin jo edellisen vuosituhannen hämärissä !
Myöhemmin Hellerin luetteloista katsottiin Sarviaista lähemmin muistuttavia malleja...
Mutta oikeesti aika törkeetä nykyaikana, että yhtä venettä ei pystytä tai uskalleta lähettää mihin päin maailmaa tahansa. Elämme 2000-lukua...joopa joo.
Sas se !
-
Mekanolelu-vaihtoehtokin näemmä löytyy. (http://www.amazon.co.uk/Meccano-Tin-Unicorn-Ship-Model/dp/B004U8YIZQ/ref=sr_1_1?s=kids&ie=UTF8&qid=1352312208&sr=1-1) Aku Ankan vanhan, iki-ihanan Jouluparaatin lukeneille varmaan kelpaa.
-
Osaako joku Tintti spesialisti kertoa mitä tarkoitusta varten tämä on tehty?
Olen nähnyt tätä myynnissä A2:n kokoon tehtyinä jullareina, mutta niissä on varoiteltu mahdollisesta heikosta laadusta. Onko piirros edes alunperin tarkoitettu julisteeksi?
(http://i229.photobucket.com/albums/ee138/puffe_spr/gp_tintin.jpg)
Ja löytyykö jotakin englanninkielistä sivustoa/foorumia (viimeisessä hädässä välttää myös ranskankielinen) missä vanhempi Tintti-kama vaihtaa omistajaa? Siis joku muu kuin ebay...
-
Osaako joku Tintti spesialisti kertoa mitä tarkoitusta varten tämä on tehty?
Olen nähnyt tätä myynnissä A2:n kokoon tehtyinä jullareina, mutta niissä on varoiteltu mahdollisesta heikosta laadusta. Onko piirros edes alunperin tarkoitettu julisteeksi?
Taitaa olla puhtaasti Grand Prix Legends -simulaattoriyhteisön hupsuttelua. Joku on tehnyt radan (http://gpltd.bcsims.com/?rate=yes&tr=moulin65) ja tuollaisen kilpailun käsiohjelman lehtisen.
-
Täällä http://tintinology.poosk.com/2009/05/08/grand-prix-de-moulinsart/ jotain huttua ja linkeissä lisää, pooskissa veikkaavat että on tehty ilman perikunnan lupaa ja silti mm. ebay myy sitä (A3 kokoisena). Moulinsartin rata oli (on yhä?) olemassa 60-luvulla mutta onko sillä mitään tekoa Tintin ja Hergen kanssa on asia erikseen.
-
Kiitos vastauksista Echramathille & X-menille.
t. s-p.
-
http://mobil.svd.se/c.jsp?cid=16198031&item=http%3A%2F%2Fwww.svd.se%2F%3Fservice%3Dmobile%26articleId%3D7721860&mredirectsrc=www.svd.se
Tintinraastaja sanoi itsensä irti Kulturhusetista.
-
Ainakin Kampin Suomalaisessa on alennuksessa pari kovakantista Tintti-juttua, eli: T. & Co ja Tarinoiden taustat. Maksaapi peräti 4, 95/kpl!
-
Ainakin Kampin Suomalaisessa on alennuksessa pari kovakantista Tintti-juttua, eli: T. & Co ja Tarinoiden taustat. Maksaapi peräti 4, 95/kpl!
Ei helv...!!!
Ei voi olla noin halpoja!!!
On ne perkele, menin katto netistä!
Ovat varmaan jo loppuunmyynneet noi huomiseen mennessä!
-
Kai ton TT et Co:n vois tolla hintaa ostaa. Complete Comapanion (alias Tarinoiden taustat) on kyllä semmonen et siitä maksas sen parikymppiä mennen tullen.
Timo
-
En ole raaskinut ostaa noita kumpaakaan, kun ovat aina olleet niin kalliita. Mut en koskaan kuvitellut, että hinta vois laskea noin paljon. Kyllä nyt Suomalainen myy tappiolla.
Pakko noi on ostaa...ei varmaan enää alemmalla hinnalla myy kukaan.
-
Toisaalta tulee sitä kyllä toimeen ilmankin tota TT&Co:ta. Toisin on tuon Tarinoiden taustojen kanssa jos on kunnon Tintti-fani, ja haluaa tietää missä mennään ja mentiin, kun Tinttejä tehtiin.
Timo
-
Toisaalta tulee sitä kyllä toimeen ilmankin tota TT&Co:ta. Toisin on tuon Tarinoiden taustojen kanssa jos on kunnon Tintti-fani, ja haluaa tietää missä mennään ja mentiin, kun Tinttejä tehtiin.
Aikanaan tuli tuo "Tintti - Tarinoiden todelliset taustat" lainattua ja luettu kirjastosta, mutta kyllä tuo on hyvä omistaakin. Mulla on kyllä "Tintin juhlakirja", mutta se on aika pelkistetty opus. Tintti&Co en kyllä ole lukenut koskaan. Onkohan siitä mihinkään vai onko sekin samaa sarjaa kuin "Tintin Juhlakirja"?
-
Ruotsin versio Tintin juhlakirjasta on melko paljon laajempi. Mutta toki näiden suomiversiot kannattaa hankkia tuhon hintaan.
-
Mutta toki näiden suomiversiot kannattaa hankkia tuhon hintaan.
Kuulostaa hiukan liian kalliilta...
-
Jaa, eikö muka ole aika tuhohinta kun noin halvalla lähtee? Parempi niin kuin että pistäisivät makkeliksi eli jätteeksi...
-
Nimenomaan tuhon hinta. Sen vastakohta olisi luonnollisesti tuhoton hinta.
-
Laitoin Tintti & Co:n kun halvalla kohdalle sattui. Kirjassa on kaksitoista "henkilökuvaa" seikkailujen hahmoista, Tintistä Rastapopoulokseen. Briteissä tämä sama on ilmestynyt kahdentoista pikkukirjan sarjana.
Tintin hahmoissa tunnun uppoavan yhä syvemmälle ja syvemmälle. Tänään blogiin kirjoitin Ch. J. Walkerista (http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2013/01/ch-j-walker.html).
-
Taitaa jäädä Sarviainen saamatta. :(
Tai sitten ei....... ;D
-
Tai sitten ei....... ;D
Siis...ostitko ton ultrakalliin laivan ihan oikeesti ??
-
Tai sitten ei....... ;D
Oih!
Sä taisit mennä hakee ton ite!
Ota sit tarkkoja kuvia tosta, kun saat sen kotiis!
Kyllä määkin haluisin, jos tila vain riittäis kämpässä ja lompakossa ylimääräistä.
Voi kun tosta tehtäis semmoinen tuote, jonka sais ite rakentaa ja tehdä eli ei mikään mecano tai muu paskan näköinen viritelmä vaan aito pienoismalli-laiva.
Sen voisin ostaa ja ruveta tekemään...ei se varmaan hirveen vaikeeta olis koota.
Onko kukaan ostanut tota Kukunorin laivaa (ovh: 1900 €). näyttäis kanssa ihan hienolta!
http://www.kukunor.com/tuote/5744752-Tintin-Seikkailut--Yksisarvinen-laivan-pienoismalli-60-cm (http://www.kukunor.com/tuote/5744752-Tintin-Seikkailut--Yksisarvinen-laivan-pienoismalli-60-cm)
Äääh! Ton voi tilatakin vasta toukokuussa!
-
Tai sitten ei....... ;D
Onnittelut!
Jos sinulla on joskus aikaa, niin ottaisitko muutaman kuvan (tai vaikka enemmänkin) ja lättäisit tähän ketjuun näytille?
ps. Olen kateellinen!
-
Pakko on kiittää että olet junaillut tuollaisen keräilyharvinaisuuden tänne raukoille rajoille, poloisehen pohjolahan. Vaikken koskaan näkisi sitä luonnossa, lämmittää jo pelkkä tietoisuus sen olemassaolossa.
-
Pidetäänkö tuo Yksisarvinen vitriinissä? Tuosta ei meinaan ole mikään ilo pyyhkiä pölyjä...
Mutta järjettömän hienohan tuo on. Ja minustakin on kiva, että Suomessa on edes yksi kappale tuota kulttiesinettä.
-
Tuossa on sivukaupalla juttua rakennussarjasta jota on ilmeisesti julkaistu pala kerrallaan.
http://www.cyber-mecha.com/index.php?topic=191.0
Ei tuo kyllä kovin helpolta näytä....
Näyttää tosi hienolta.
Kyllä mää haluisin ton rakentaa. Eikä se musta vaikuta kovin vaikeelta.
Onko tää valmiina ihan samanlainen kuin toi sun ostamas laiva. Ainakin 72 cm pitkä näytti olevan toi koottava juttu.
Suomessahan on ollut kaikenlaisia koottavia: aurinkokuntaa, Ferraria ja muuta turhaa. Viimeksi nyt on se Star Wars shakki. Tää olis kyllä todella hieno keräilysarja...ostaisin heti, jos sitä tuotais Suomen markkinoille. Mutta pahoin pelkään, etteivät uskalla tota Sarvista täällä Suomen kamaralla myydä, kun pelkäävät, että on liian vaikea rakentaa.
Mulla on semmoinen metodi, että mikään ei ole liian vaikeeta...harjoittelemalla kaiken oppii. Ajattele sitä tunnetta, kun tommmosen sais valmiiksi. Tietäis, että olis itse tehnyt. Varsinkin, kun se olis täydellisesti koottu. Hitto olis parempi kuin valmiina ostettu. Sit vois vähän rakennella extraa sinne mm. lyhtyihin led-valot ja ääniefektejä esim. tykin laukakset. Tietysti siihen keski-mastoon se kolo paperinpalalle.
AAAAHHHHHHH!
-
Sit vois vähän rakennella extraa sinne mm. lyhtyihin led-valot ja ääniefektejä esim. tykin laukakset. Tietysti siihen keski-mastoon se kolo paperinpalalle.
AAAAHHHHHHH!
Suuruudenhulluus iski.
-
Sorry K.I.P!
Yritän seuraavalla kerralla linkittää vähän halvempien tavaroiden kuvia.
Mutta jos saat tietoon, että tuo rakennussarjan Sarvisesta sais jotenkin ostettua Suomesta, niin vihjaise mulle. Olisin aika kiinnostunut.
Kerropas ton Tukholmassa olevan kaupan nimi ja osoite. Jos joskus lähtisin täältä kehä-3 sisäpuoleta vähän kattoo maailmoo.
-
Viereisellä kadulla oli tosiaankin iso alan putiikki, jossa oli tavaraa oikein useammassa kerroksessa.
Siellä oli myös jättikokoisia Tinttejä, mutta jäi ostamatta kun olivat ruotsinkielisiä.
Englanniksi tai alkukielellä voisi oikeastaan tuon Yksisarvisen salaisuuden ostaakin....
Oliko toi iso liike tämä:
http://www.sfbok.se/bok/bokstart.asp (http://www.sfbok.se/bok/bokstart.asp)
Sieltä on ostettu aika paljon sarjakuvia ja muuta sälää!
-
...rakennussarjan Sarvisesta sais jotenkin ostettua Suomesta, niin vihjaise mulle. Olisin aika kiinnostunut.
Rungon luuranko näyttäisi olevan myynnissä...
http://cgi.ebay.fr/Maquette-tintin-la-Licorne-a-continuer-/281049788258?pt=FR_YO_JeuxJouets_MaquettesModelisme&hash=item416fdf6f62#ht_500wt_1267
-
Katselin tämmöstä sivua, josta ton Yksisarvisen rakennussarjan vois ostaa.
www.discountpresse.com/construire-la-licorne-,458009,1.html (http://www.discountpresse.com/construire-la-licorne-,458009,1.html)
Sieltä ton voisi ostaa, mut sitten aloin laskee paljon toi maksais ja ei enää tuntunutkaan niin kivalta jutulta.
1. osa on 1,99 €, mutta Suomeen se maksais 24,39 € ja 2. osa 27,39 € ja siitä eteenpäin kaikki osat n. 16,69 €. Näitähän on yhteensä 125 osaa, joten loppuhinnaksi tulisi n. 2100 € tai enemmänkin, jos lähetyksen paino olisi liikaa.
Niin ja eiköhän näistä pidä maksaa vielä verotkin...huoh!
Sit on myös epävarmaa ton Itellan potku-heitto-linko koneen läpimeno...tulisiko mikään paketti ehjänä perille.
Pikkasen on liikaa meikäläiselle...taidan jättää väliin, vaikka olisin niin hirveesti halunnut rakentaa ton.
Olis voinut pitää kvaakissa semmosta rakentelu-osiota ja kertoa kuinka homma edistyy...no jäi nyt kyllä haaveeksi toi.
Toivon kyllä, et tää tulis Suomeen ja sen sais ruokakaupasta ostaa huokeampaan hintaan.
Huom! Laskin vähän väärin. Toi edellinen on katottu niin, jos tilaa aina vain yhden numeron, niin silloin toi maksaa paljon. Mutta jos ottaa koko roskan eli 125 numeroa kerralla, niin silloin tosta tulis jotain 1190 €. On se silti liian kallis...eikä mulla olis tilaakaan tommoselle, mut pistetään se siihen isoon "tulevaisuudessa ostettaviin" listaan.
-
Editions Atlas on ilmeisesti uusinut Tintti-autosarjaa Suomessa. Itselleni on tullut niitä sinisillä laatikoilla, mutta nyt eri lehtien väliin ympätyissä mainoksissa on laatikon väri ja tyyli muuttunut sekä ne autojen infolehtiset erilaisia tai sitten photoshopattu kuluttajien kiusaksi. Itse autot tuntuvat samoilta mitä omassa hyllyssäni.
http://www.editionsatlas.fi/collection/VTN/Tintin-jeeppi.html
Tässä uudessa kampanjassa on Mustan Kullan Maan jeeppi tarjouksessa ja jotain karttasälää saa kaupanpäälle. Itse asiassa tuolla samalla kartalla kuvitteisen postikortin lähetin aikoinaan Herge-museosta Turun Sarjakuvakauppaan, mutta ei tainnut postiljooni jaksaa kantaa koskaan perille saakka... Näiden autojen hintakin tuntuu nousseen reilulla kolmella eurolla. Aikalailla mun mielestä.
-
Tuli tänään Aku Ankan välissä toi tarjouskuponki. Täytin sen ja kohta vien postiin.
Tiedä nyt sitten jaksanko alkaa näitä autoja ostelee. Ei toi 5 € nyt niin hirvee hinta ole. Ongelmana on, että minne noi kymmenet autot sitten pistäis, kun kotona on vähänlaisesti tuota tilaa.
Tulis se lotto-voitto, niin ostaisin omakotitalon ja kaivattaisin aivan älyttömän kokoisen kellarikerroksen siihen, jonne vois kaikki sarjakuvat ja leffatavarat laittaa.
Toiveessa on hyvä elää! Viime lotossa oli 2 oikein...ARRGGHHHHHHH!
-
No niin.
Nyt tuli Portugalista kysely, että vieläkö etsin Yksisarvista......
Tää menee aina just näin !
Olisko ollut halvempi tai parempi. Mitä muuten maksoit tosta Hurrilasta ostetusta sarvisestas!
-
No niin.
Nyt tuli Portugalista kysely, että vieläkö etsin Yksisarvista......
Tää menee aina just näin !
Helpommalla pääsit kun toit laivan Suomeen itse.
Jos se olisi vahingoittunut postin kyydissä matkallaan Portugalista Suomeen, niin palautus- sekä valitusprosessi olisi ollut tuskallista, uskon ma.
-
Olikos tämä jo täällä? Tintti saksalaisessa univormussa, ilmeisesti SS-tunnuksilla varustetussa ja Hergén signeeraamana. (http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=fr&tl=en&u=http%3A%2F%2F1caseenmoins.canalblog.com%2Farchives%2F2011%2F08%2F17%2F21811760.html&anno=2) (Linkki Googlen translaattorin kautta, toivottavasti toimii: ranskasta englanniksi).
-
Olen myös nähnyt kuvan, jossa Tintti oli Luftwaffen upseerin univormussa (Milou kantoi Rautaristiä kaulapannassa). Ja semmoisenkin kuvan, jossa Tintti oli ilmeisesti kamikaze-lentoon valmistautuva japanilaishahmo. Nämä liittyivät joihinkin toisen maailmansodan sotilaslentokoneita käsitteleviin kuvituksiin, samaa sarjaa kuin tuo Lurkerin linkkaama.
-
Nämä liittyivät joihinkin toisen maailmansodan sotilaslentokoneita käsitteleviin kuvituksiin, samaa sarjaa kuin tuo Lurkerin linkkaama.
Tintin-lehdessä julkaistuun keräilykuvasarjaan lentämisen historiasta. Koko satsissa on varmaan (?) satoja kuvia. Tietääkseni ne on julkaistu kolmena albumina.
Timo
-
On tuo ollut aika uhittelevan hurttia huumoria Hergéltä, hänen taustansa huomioiden.
Jacques Martin piirsi näissäkin kuvissa nuo lentsikat mutta Hergé Tintin.
-
No SS-merkki on juuri ja juuri näkyvissä joten sarjakuvaa lukiessa tuo menisi ohitse.
-
No SS-merkki on juuri ja juuri näkyvissä joten sarjakuvaa lukiessa tuo menisi ohitse.
Kyseessä ei ole siis sarjakuva.
-
Kyseessä ei ole siis sarjakuva.
Ei olekkaan mutta jos sama kuva olisi sarjakuvassa niin ei sitä huomaisi ilman tarkempaa tutkistelua.
-
Jacques Martin piirsi näissäkin kuvissa nuo lentsikat mutta Hergé Tintin.
Olikos Roger Leloupkin mukana tuossa korttiprojektissa?
-
(http://p0.storage.canalblog.com/09/46/527581/67454573_p.jpg)
Järki lähtee, miten tyylikäs tämäkin kuva on.
Tinttiä kun lukee, tulee tunne että sen piirrostaide (Sekä Hergén että apuvoimien) on kaikesta arvonannosta huolimatta melkein aliarvostettua. Albumien graafinen tyylittely on aivan suvereenia, ja hahmojen liikekieli on niin luontevaa että se suorastaan lipsahtaa huomaamatta ohi. Minulle kyllä Tintti on ykkönen ja tulee varmaan aina olemaan.
Harmi että albumien tulo aikoinaan tyrehtyi, koska omasta mielestäni viimeiset albumit (Tintti tiibetissä, Lento 714, Castafioren korut, Tintti ja Picarot) ovat todella hyviä. Ei voi sanoa että taso olisi laskenut loppua kohti.
-
Harmi että albumien tulo aikoinaan tyrehtyi, koska omasta mielestäni viimeiset albumit (Tintti tiibetissä, Lento 714, Castafioren korut, Tintti ja Picarot) ovat todella hyviä. Ei voi sanoa että taso olisi laskenut loppua kohti.
Etenkin Lento 714 jaehkä hieman myös Picarotkin oli kyllä tarinallisesti oleellisesti heikompaa matskua kuin aiemmat.
Tiibetissä ja Castafioren korut taasen ovat loistavia!
-
Olikos tämä jo täällä? Tintti saksalaisessa univormussa, ilmeisesti SS-tunnuksilla varustetussa ja Hergén signeeraamana. (http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=fr&tl=en&u=http%3A%2F%2F1caseenmoins.canalblog.com%2Farchives%2F2011%2F08%2F17%2F21811760.html&anno=2) (Linkki Googlen translaattorin kautta, toivottavasti toimii: ranskasta englanniksi).
En nyt ihan päässyt perille, löytyykö ton linkin alta enemmänkin noita kortteja.
Tästä nyt ainaskin löytyy muutama sata:
http://users.skynet.be/tintinpassion/VOIRSAVOIR/Chromos.html
-
Tänään on kulunut 30 vuotta Hergén kuolemasta. Muistopäivän uutuus on Stanfordin ranskan proffan Jean-Marie Apostolidèsin kirjoittama Lettre à Hergé, joka kokoaa yhteen viimeaikaista Hergéstä selville saatua. Näytepätkä (http://www.lesimpressionsnouvelles.com/catalogue/lettre-a-herge/) on kustantajan sivuilla.
-
Komppaan K.I.P.tä, tosiaan uskomattoman hieno linkki Puffelta, kiitos sinulle. Upeita kuvia, tutkittavaa riittää päiviksi.
Edit: Esim. tuo koko kuumailmapalloja käsittelevä osasto. Aivan tolkuttoman hienoja kuvia, huhhuh. Visuaalista heroiinia.
(http://users.skynet.be/tintinpassion/VOIRSAVOIR/Ballon/images_ballon/000_Ballon.jpg)
Näköjään autot ja lentokoneet ovat Jacques Martinilta, laivat Bob de Moorelta ja kuumailmapallot E.P. Jacobsilta. Aikamoinen sakki.
-
The Secret of the Unicorn
Red Rackham's Treasure
Suurennetut näköispainokset vuosien 43 ja 45 laitoksista. Taitavat kyllä jäädä ainoiksi sarjassa mutta miellyttävää lukea joskus Tinttiäkin isossa koossa.
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Franquin/DSC_0358_zpsa8bce822.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Franquin/DSC_0357_zps041611ff.jpg)
-
Vaikkapa amazonista esim
http://www.amazon.com/Red-Rackhams-Treasure-Collectors-Adventures/dp/0316230545/ref=sr_1_4?s=books&ie=UTF8&qid=1362816984&sr=1-4&keywords=red+rackham%27s+treasure
http://www.amazon.com/The-Secret-Unicorn-Collectors-Adventures/dp/0316230553/ref=sr_1_fkmr0_2?s=books&ie=UTF8&qid=1362817081&sr=1-2-fkmr0&keywords=secret+of+the+unicorn+tintin+fac
-
Ei paha hinta tuon kokoisesta opuksesta.
-
Näyttäis olevan myös tuolla Adlibriksessäkin noi kirjat!
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0316230545 (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0316230545)
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0316230553 (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0316230553)
Tekeeköän ne kaikista kirjoista tällaiset jätti-painokset vai tehtiinkö nää vain sen takia, kun tuli toi Tintti-leffa?
-
Tekeeköän ne kaikista kirjoista tällaiset jätti-painokset vai tehtiinkö nää vain sen takia, kun tuli toi Tintti-leffa?
Leffan takia veikkaisin ja tuskin fanipohja on niin riittävä että kaikista Tinteistä kannattaisi tehdä jättikirjat.
-
Sieltähän tulee elokuviin 2015 The Adventure of Tintin: Prisoner of the Sun.
Tarkoittaa kai sitä, että "Seitsemän kristallipalloa" ja "Auringon Temppeli" tehdään tommonen jättikirja.
Sit IMDB:n mukaan on tulossa ainakin yksi uusi Tintti-leffa, mutta sen julkaisuvuotta ei ole vielä määritelty.
Epäilen, että toi leffa käsittelee kirjoja "Päämääränä kuu" ja Tintti kuun kamaralla".
Niin ja, jos nää leffat saa hyvän vastaanoton, niin varmaankin tehdään lisää, kunhan ei tehdä tommoisia toiminta-kohelluksi kuin tää ensimmäinen leffa oli.
-
Riippuu myös aikalailla että kuinka hyvin nuo 2 ekaa myyvät sillä tuskin noiden jättikirjojen teko on yhtä "halpaa" kuin normialpparin teko.
-
Riippuu myös aikalailla että kuinka hyvin nuo 2 ekaa myyvät sillä tuskin noiden jättikirjojen teko on yhtä "halpaa" kuin normialpparin teko.
Kuka nyt ei jätti-kirjoja rakastaisi. Esimerkiksi Disneyn jättikirjat ovat ainakin minun ja monen muun tuntemani kaverin makuun. Uskoisin, että noille Tintti-kirjoillekin on halukkaita ostajia. Kunhan noi kirjahyllyt tehtäis vielä jättikirjoille sopiviksi.
-
...kunhan ei tehdä tommoisia toiminta-kohelluksi kuin tää ensimmäinen leffa oli.
Tulet siis pettymään.
15-24 vuotiaat on suurin ryhmä joka käy elokuvissa. Silloin tietty pitää olla toimintaa megaturbonastalaudassa tyyliin - valitettavasti >:(.
-
Kuka nyt ei jätti-kirjoja rakastaisi. Esimerkiksi Disneyn jättikirjat ovat ainakin minun ja monen muun tuntemani kaverin makuun. Uskoisin, että noille Tintti-kirjoillekin on halukkaita ostajia. Kunhan noi kirjahyllyt tehtäis vielä jättikirjoille sopiviksi.
Onhan jättikirjoilla hyvät puolensa mutta on myös haittapuolensa eli hinta ja koko ja sopivien kirjahyllyjen löytäminen (jos aikoo pystyyn laittaa ne kirjat) ellei itse tee niitä.
-
Onhan jättikirjoilla hyvät puolensa mutta on myös haittapuolensa eli hinta ja koko ja sopivien kirjahyllyjen löytäminen (jos aikoo pystyyn laittaa ne kirjat) ellei itse tee niitä.
Ei noi jättikirjat vielä ihan mahdottomia ole, mutta yritäpäs laittaa laserdiscejä kirjahyllyyn, varsinkin jos niitä löytyy melkein 130 kpl. Ihmettelen aina niitä ihmisiä jotka omistavat yli 3000 laserdisciä. Eihän niitä saa kuin alahyllylle laittaa, kun painavat ihan järjettömästi. Mullakin alkaa kohta tulemaan seinä vastaan. Täytyy tosiaan alkaa harkita tehdä oma kirjahylly.
-
Tulet siis pettymään.
15-24 vuotiaat on suurin ryhmä joka käy elokuvissa. Silloin tietty pitää olla toimintaa megaturbonastalaudassa tyyliin - valitettavasti >:(.
Toisaalta jos kaikki mukanaolijat ohjaavat yhden leffan niin kaikilla kolmella leffalla on varmaankin oma tyylinsä, hyvässä ja pahassa.
-
Toisaalta jos kaikki mukanaolijat ohjaavat yhden leffan niin kaikilla kolmella leffalla on varmaankin oma tyylinsä, hyvässä ja pahassa.
Niin Peter Jackson tekee ton seuraavan tai no onhan siinä Spielberg mukana myös jollakin tavalla. Mutta kun kattelee minkä kohellus-toiminta-pläjäyksen Peter-setä teki Hobittiin, niin on todellakin syytä pelätä, että Tintissäkin nähdään semmoista skeidaa.
Onneksi on ne vanhemmat animaatiot. Ne on ihan hyviä, vaikka ei olekaan tuhlailtu rahoja kaikemaailman erikoistehosteisiin.
-
Tervehdys sarjakuvien ystävät. Päätin rekisteröityä foorumille, koska täällä lymyilevät kaikki asiantuntijat.
Minulla on Tintti-juliste, jonka tekijä on Tibet. Juliste on myös Tibetin käsin signeeraama ja numeroitu. Yritin googlailla vähän kyseisestä artistista, mutta en onnistunut kaikkien Tiibet-sivujen keskeltä löytämään osumia.
Osaako joku tietävä kertoa henkilöstä "Tibet" ? Onko ko. henkilöllä oikeasti jotain tekemistä Tinttien parissa? Vai onko kyseessä vain joku turisteille kiskurihintaan teoksiaan myyvä katutaiteilija?
-
Tibet (1931-2010) oli belgialaisen Tintin-sarjakuvalehden kivijalkoja.
Piirtänyt sarjoja Chick Bill ja Ric Hochet (Riku Oksa).
Ei ehkä ihan terävintä a-ryhmää, mutta heti siinä takana.
Tibet ei ole käsittääkseni piirtänyt koskaan mitään Tintti-sarjakuviin. Voin olla väärässäkin.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Tibet_(auteur)
Teki mm. kollegoistaan osuvia karikatyyrejä.
-
Tibet (1931-2010) oli belgialaisen Tintin-sarjakuvalehden kivijalkoja.
Piirtänyt sarjoja Chick Bill ja Ric Hochet (Riku Oksa).
Ei ehkä ihan terävintä a-ryhmää, mutta heti siinä takana.
Tibet ei ole käsittääkseni piirtänyt koskaan mitään Tintti-sarjakuviin. Voin olla väärässäkin.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Tibet_(auteur)
Teki mm. kollegoistaan osuvia karikatyyrejä.
Arvasin, että täältä löytyyy tietoa. Tibet on siis Gilbert Gascard ja piirtänyt pariakin sarjakuvaa. Tämä Tintti-piirros saattaa olla vaikka kunnianosoitus omalle esikuvalleen. Ihan kiva tieto, että tekijä on "ihan oikea" taiteilija. Tuonhan voisi vaikka kehystää.
-
Minkäsnäköinen tämä juliste on? Alkoi kiinnostaa. :)
Timo
-
Minkäsnäköinen tämä juliste on? Alkoi kiinnostaa. :)
Timo
Näin vapaasti kuvaillen siinä on naisen pään muotoinen kallio, jonka laella Tintti pitää kiinni köydestä jonka toisessa päässä roikkuu vihaisen näköinen kapteeni Haddock.
Taustalla luminen vuori.
-
Jyväskylässä oli ainakin 80-luvun puolivälissä liike joka myi ligne claire-tyylisiä julisteita ja kortteja. Itsekin ostin sieltä Ever Meulenin signeeratun julisteprintin, johon on piirretty kaiken muun oheen Tinttikin.
Eikös silloin vaikuttanut Turussa Atomium-kustantamo (P. Vainio ja P. Kemppinen vai ketä siinä nyt oli...)? Oliskohan ne tuoneet näitä maahan? Samoja tai ainakin saman tyylisiä kuvia taisi olla Kulturhusetin Sarjakuvanäyttelyssäkin silloin 80-luvun lopulla. Vaikka kaipa noita taideprinttejä on Euroopassa tehty pitkin vuosikymmeniä...
-
Näin vapaasti kuvaillen siinä on naisen pään muotoinen kallio, jonka laella Tintti pitää kiinni köydestä jonka toisessa päässä roikkuu vihaisen näköinen kapteeni Haddock.
Taustalla luminen vuori.
Oletko varma että kallio on naisen pää? Ettei se olisi itse Hergén pää? Tällainen (http://bdzoom.com/56959/patrimoine/%C2%AB-les-aventures-de-tintin-%C2%BB-t20-%C2%AB-tintin-au-tibet-%C2%BB-par-herge/attachment/hommage-de-tibet/) aika tunnettu kuvailemasi Tibetin piirros on olemassa.
Niin ja kapu siis veistää tuota kalliokuvaa köyden varassa. Eikä hän ole vihainen, työ vain on haastavaa.
-
Oletko varma että kallio on naisen pää? Ettei se olisi itse Hergén pää? Tällainen (http://bdzoom.com/56959/patrimoine/%C2%AB-les-aventures-de-tintin-%C2%BB-t20-%C2%AB-tintin-au-tibet-%C2%BB-par-herge/attachment/hommage-de-tibet/) aika tunnettu kuvailemasi Tibetin piirros on olemassa.
Niin ja kapu siis veistää tuota kalliokuvaa köyden varassa. Eikä hän ole vihainen, työ vain on haastavaa.
Samalla sivulla aivan ihastuttava selkeää viivaa juhlistava juliste. (http://bdzoom.com/56959/patrimoine/%C2%AB-les-aventures-de-tintin-%C2%BB-t20-%C2%AB-tintin-au-tibet-%C2%BB-par-herge/attachment/affiche-festival-de-bd-de-lausanne-sept-2012/)
-
Oletko varma että kallio on naisen pää? Ettei se olisi itse Hergén pää? Tällainen (http://bdzoom.com/56959/patrimoine/%C2%AB-les-aventures-de-tintin-%C2%BB-t20-%C2%AB-tintin-au-tibet-%C2%BB-par-herge/attachment/hommage-de-tibet/) aika tunnettu kuvailemasi Tibetin piirros on olemassa.
Niin ja kapu siis veistää tuota kalliokuvaa köyden varassa. Eikä hän ole vihainen, työ vain on haastavaa.
No perhana, naiselta se minusta näytti. Eli juuri tuo kuva on kyseessä. Tämä antaa tälle hommagelle aivan uuden ulottuvuuden.
Toivottavasti kukaan Tintti/Hergé-ystävä ei loukkaantunut, kun naiseksi luulin.
-
No hyvä kun piirros selvisi. Se on siis Tibetin kunnianosoitus Hergélle vuodelta 1991.
Yhden sivuston, tämän (http://www.catawiki.fr/catalog/ex-libris-bd-et-tirages/sortes/tire-a-part/2741027-hommage-a-herge?area=e68cd6ed1febea94dde655bf515db23f402e7f2b), mukaan tuosta kunnianosoituksesta on otettu 800 kappaleen painos Tibetin allekirjoituksin. Ei se siis kovin harvinainen ole, mutta komea on. Jos linkissä kerrotut mitat täsmäävät, sinulla lienee tuo.
-
No hyvä kun piirros selvisi. Se on siis Tibetin kunnianosoitus Hergélle vuodelta 1991.
Yhden sivuston, tämän (http://www.catawiki.fr/catalog/ex-libris-bd-et-tirages/sortes/tire-a-part/2741027-hommage-a-herge?area=e68cd6ed1febea94dde655bf515db23f402e7f2b), mukaan tuosta kunnianosoituksesta on otettu 800 kappaleen painos Tibetin allekirjoituksin. Ei se siis kovin harvinainen ole, mutta komea on. Jos linkissä kerrotut mitat täsmäävät, sinulla lienee tuo.
Kyllä, juuri tuo on kyseessä. Painos on 750, kuten kuvastakin ilmenee. On tuo sen verran hieno,että kyllä kehystää ajattelin.
Kiitos kaikille vastaajille. Arvasin, että tältä palstalta asiantuntemusta löytyy, enkä joutunut pettymään.
Edit. Ei kun joo, 800 olikin tuo painos, kun tarkemmin luki.
-
Oletko varma että kallio on naisen pää? Ettei se olisi itse Hergén pää? Tällainen (http://bdzoom.com/56959/patrimoine/%C2%AB-les-aventures-de-tintin-%C2%BB-t20-%C2%AB-tintin-au-tibet-%C2%BB-par-herge/attachment/hommage-de-tibet/) aika tunnettu kuvailemasi Tibetin piirros on olemassa.
Kyllä tuo naisesta kävisi (esim. edesmenneen M. Thatcherista).
-
Hieno on kuva! Omistaisinpa myös moisen. Loistokas myös se Ligne Claire -genreä juhlistava teos.
Timo
-
Edit. Ei kun joo, 800 olikin tuo painos, kun tarkemmin luki.
Yhteensä joo 800 kappaletta, mutta 50 + 750, eli 50 noista on jotenkin erilaisempia kuin 750.
En ole aiheen asiantuntija, mutta googletus onnistuu.
Tuo voi näyttää naiselta, jos ei ole muista miltä ”R.G.” näytti.
Julisteen piirrostyyli on aivan Hergén studion näköistä.
Taiteilija leikkii tuossa nimellään. Tintin seikkailut Tiibet-maassa eli Tibet-taiteilijan mielessä ikuistavat Hergén piirteet kallioon eli synnyttävät Tibetiin ainaisen kunnioituksen Hergéä kohtaan.
-
Aku Ankka lehdessä oli 24.4.2013 Kari Korhosen tarina "Kalakukkokalabaliikki" ja siinä ilmeinen viittaus Aino Acktéen/Castafioreen/Kropowin linnaan.
:)
-
Mikäs Neljä Ässää-albumi se olikaan, jossa Tintti teki cameon?
Lisäys: No ääh joo, googlasin sitten. Pyhä lehmähän se oli. Mutta pointti olikin se että se taisi olla sillä tavoin "virallinen" vierailu että Hergee itse oli kynää pitelemässä!
(http://img46.xooimage.com/files/9/c/d/4as-1f984b9.jpg)
-
On se hieno!
Mutta ootkos kattonut mitä sen keskimastoon on piilotettu.
Ei taida uskaltaa yrittää ottaa sitä irti. Voi koko vene hajota!
-
Aivan mahtava esine! Sitä kelpaa ihaillen tujotella.
Onnittelut mainiosta hankinnasta!
-
Arvasin, että kysyt tuota.
Luotan sen olevan siellä.
Upea :)
Ja totta kai se on siellä :)
-
Heh... olisin kysyny ite ihan samaa mitä Darth Mika.
Onnea! Hieno on kun mikä. :D
Onneks en oo ite tällaisen oheistavaran perään - kovinkaan pahasti. Loppus rahat ja tilat.
Timo
-
KIP vois tuoda ton yksisarvisen näytille kaikkien ihasteltavaksi tonne Helsingin sarjakuvamessuille. Aidattais laiva tai pistettäisiin vitriiniin. Luulisin, että moni haluis ihastella tuota laivaa...minä mukaan lukien.
Ei varmaan kovin monta laivaa Suomesta löydy...ainakaan tuota isompaa versiota.
-
Heh... olisin kysyny ite ihan samaa mitä Darth Mika.
Onnea! Hieno on kun mikä. :D
Onneks en oo ite tällaisen oheistavaran perään - kovinkaan pahasti.
Mä en ole ollenkaan oheiskrääsän perään, mutta tuo Yksisarvinen kyllä kelpaisi.
Ainoa ostamani oheiskrääsä, muovisen pikkiriikkisen Tuhatkaunon lisäksi, on ikkunalaudallani kököttävä Maltan haukka (maltalaista turistikrääsää, ei siis mikään "hieno"). Pikkuisen on siivestä jo maali rapisemassa kipsin päältä.
-
Kyllä ton sortin Sarviaisen muille esittelystä pitäisi jo maksu periä. Erittäin komea!
-
Kuvitelkaa Rakham punaisen aarteen lopun merisali, jossa on toi ja muutamia muita Tintti-kamoja samassa.
Timo
-
Onko muuten kukaan ostanut sen 1:1 kokoisen särkynyt korva patsaan. Eikös semmoisenkin sais jostain. Tais olla kans aika hintava.
-
Tuo Särkynyt korva -patsas ei ole minusta kovin hyvännäköinen. Yksisarvinen on sitä mitä suurimmassa määrin.
-
Tuo Särkynyt korva -patsas ei ole minusta kovin hyvännäköinen. Yksisarvinen on sitä mitä suurimmassa määrin.
Tietysti laiva on 1000 kertaa parempi. Mutta noita isoja Tintti-keräily esineitä ei taida olla muita, jotka on 1:1 kokoa.
-
Hieno botski.
Onko se puuta vai muovia?
-
Ottokarin valtikka on varmaan olemassa ainakin noin about 1:1. Tässähän vois miettiä mitä muuta vois olla. Kuuraketti on mahdoton 1:1... ;D
edit:
Näyttelyihinän noita on enemmänki tehtynä. Tuhatkaunon hai-sukellusvene oli esillä Tukholman merimuseossa ja mitähän muuta...
Timo
-
Matiere: bois+resine+fil
Peinture: polychrome / peint a la main.
Eli puuta, hartsia (josta kovettamalla tehdään muovia) ja lankaa. Monivärinen, käsin maalattu.
En ole minäkään oheistavaroiden keräilijä, sarjikset riittävät. Eihän minulla olisi tilaakaan tarpeeksi kaikenmoisille... No, Akateemisesta kyllä meinasin ostaa Tintti-figuureja, mutta eivät olleet minusta kyllin kauniita.
Vaan silti... Tuo laiva melkein himottaa minuakin. Sitä olisi hieno päästä tutkimaan lähempää.
-
Itse asiassa oli tarkoitus rakentaa luonnollisen kokoinen Tintin kuuraketti Angoulemeen v. 2001, mutta sitten rahat loppuivat ja järkeä tuli lisää. Raketti näkyy mm. Frank Margerinin piirtämässä A-leemin mainoskortissa.
http://en.tintin.com/news/index/rub/9/id/695/0/the-rocket-in-angouleme
Tintti-esineistön tunnetuimpia suomalaiskeräilijöitä on Ristomatti Ratia. Hänellä on ainakin noita kuuraketteja (baarikaappimalli).
-
No KIPpi, nyt alat tienata sijoitustasi takaisin esittelemällä Sarviaista maksusta Tinttihörhöille! Katsominen - 5 e, valokuva laivan kanssa - 10e.
"Kas, hinnasto onkin jo valmis!"
-
Jos jollakin on fetissi-himoja tällaiseen niin melkein puolimetrisen Arumbaya-puujumalan (http://www.kukunor.com/tuote/5744489-Tintti--Arumbaya-Fetissi--46-cm)saisi nyt Kukunorin loppuunmyynnistä puoleen hintaan...
-
Murrrskatkoon väkipyörrrä kalloni! Mä olen ihanhetinytvalmis lähtemään tilausbussiin mukaan, jos retkikunta Tsadin suunnasta KIPin Yksisarvisen laivavitriinille järjestetään! Toki bussimatkan oheisohjelmat aiheen mukaan. :)
-
Perfektionisti ja helppoheikki juttusilla.
http://www.sonuma.be/archive/herg%C3%A9-rencontre-andy-warhol
-
Perfektionisti ja helppoheikki juttusilla.
http://www.sonuma.be/archive/herg%C3%A9-rencontre-andy-warhol
Hyvin kategorisoitu. ;) Hergé museossa on esillä tämän quadryypin (vai kuinka neliosainen taideteos sanotaan) ilmeinen jäljennös. Aitoa ei pare ehkä laittaa kakaroiden tuhrimaksi ilman alligaattoriallasta taulujen edessä. Jos Andy olisikin tehnyt tuon työn vaikkapa Haddockista, olisi aihe ollut huomattavasti hilpeämpi.
-
Bretagnen rannikolla purjehtimassa. Nähtiin Tintin "Musta saari". Ei siellä mitään linnaa ollut mutta muutoin hyvin saman näköinen kuin ko. albbarin kansikuvassa.
-
Viikonloppuna sain luettua loppuun Farrin TINTTI: Tarinoiden todelliset taustat -opuksen. Todella mielenkiintoinen kirja, jopa tällaiselle vähän Tintistä pitävälle. Kaikkia tarinoita ei ylistetty klassikoina vaan reilusti sanottiin, että osa jutuista oli köykäisiä. Voisin jopa väittää, että kirja oli kiinnostavampi kuin suurin osa varsinaisista sarjakuvista. Heräsi kuitenkin halu lukea joitakin juttuja taas uudestaan. Kuvanäytteiden perusteella tulin siihen tulokseen, että Hergen taide on parhaimmillaan luonnoksissa (kuten Aakkostaiteen esimerkkisivussa), sillä lopulliset versiot ovat minusta aina näyttäneet jäykiltä.
-
Tintinologist-kasvokirjassa paljon uutta matskua, paitsi Tintistä niin myös Asterixista. Blake & Mortimerista jne.
https://www.facebook.com/tintinologist.org (https://www.facebook.com/tintinologist.org)
-
Tintinologist-kasvokirjassa paljon uutta matskua, paitsi Tintistä niin myös Asterixista. Blake & Mortimerista jne.
https://www.facebook.com/tintinologist.org (https://www.facebook.com/tintinologist.org)
ja noilta sivuilta kiintoisa uutinen:
“Tintin: Inside Hergé’s Cartoon Archives”
Available on DVD September 24th
New York, NY (July 30, 2013) – Kultur is proud to announce the DVD release of Tintin: Inside Hergé’s Cartoon Archives available September 24, 2013.
SRP: US$ 14.99
Run Time: 25 Minutes
UPC: 032031 488991
ISBN: 0-978-7697-5046-0
Territory: U.S. and Canada - Region 1
The company is already taking pre-orders on their website, which also has a clip from the programme if you need something to whet your appetite in the meantime!
http://www.kultur.com/Tintin-p/d4889.htm
(https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/1237048_10151814840418879_1900946791_n.jpg)
Timo
-
Tiedä sitten arvostaako Tintti piparia yhtään. Tintin in Thailand -albumissa Tintti oli selkeästi gay. Muut hahmot eivät olleet.
Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta nyt kun vahingossa tuo tarina pdf:nä löytyi (http://www.therabbitrun.com/wp-content/uploads/2010/12/26_Tintin_in_thailand.pdf), niin Tinttihän teki siinä selväksi olevansa 100% aseksuaalinen sankari, ei kiinnostusta kumpaankaan sukupuoleen Blaken ja Mortimerin kanssa vietettyjä teehetkiä enempää. Ja sekös häntä jurppi, kun muut hurjastelivat.
-
Vielä on muutama tunti aikaa osallistua hollantilaisten Tintti-huutokauppaan (http://veiling.catawiki.nl/stripveiling/donderdag?utm_source=sendgrid&utm_medium=email&utm_campaign=Herg%C3%A9%2019/9/13%20%28nl%20en%20fr%20du%29)!
Vaikka hollanti ei sujuisi, niin tarjolla on silkkipainotöitä ja pienoismalleja, joista voi olla iloa Tintti-fanille.
(http://assets.catawiki.nl/assets/2013/8/3/0/0/9/thumb3_0091e744-fc5c-11e2-98c2-ca7910074cc7.jpg)
(http://assets.catawiki.nl/assets/2013/8/17/f/7/8/thumb3_f78df89c-076c-11e3-937e-2e5ac063061d.jpg)
(http://assets.catawiki.nl/assets/2013/9/2/0/9/4/thumb3_094998f4-13be-11e3-92ef-412369ca32d5.jpg)
-
Voi kun olis rahnoo nyt, niin kyl määkin huutaisin jotain tuolta! Masennus!
-
Tintin matkat Google Earthissä (http://www.tintin.com/googleearth/WebFR.php).
Timo
-
Seinäjoeltakin saa kaikenlaista Tinttikamaa:
http://www.pekripe.suomalainenverkkokauppa.fi/kategoria/78/tintti-tuotteiden-verkkokauppa
-
Minä ajattelin, että tämä uusi Tintti-kirja ei tarjoaisi kauheasti mitään uutta kivaa, mutta... Kaikkea kivaa irrotettavaa fac-simile -tavaraa ja julistetta on mukana. Oijoi. Karkkikirja. ;)
http://www.amazon.co.uk/Herg%C3%A9-Treasures-Tintin-Dominique-Maricq/dp/1847960707 (http://www.amazon.co.uk/Herg%C3%A9-Treasures-Tintin-Dominique-Maricq/dp/1847960707)
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/954900_10151877260668879_2032048805_n.jpg)
(https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc3/1273532_10151877263623879_1831400111_o.jpg)
-
Minä ajattelin, että tämä uusi Tintti-kirja ei tarjoaisi kauheasti mitään uutta kivaa, mutta... Kaikkea kivaa irrotettavaa fac-simile -tavaraa ja julistetta on mukana. Oijoi. Karkkikirja. ;)
http://www.amazon.co.uk/Herg%C3%A9-Treasures-Tintin-Dominique-Maricq/dp/1847960707 (http://www.amazon.co.uk/Herg%C3%A9-Treasures-Tintin-Dominique-Maricq/dp/1847960707)
Kuinka paljon tossa kirjassa on tuota irrallista tavaraa. Näyttäis ihan mielenkiintoiselta kirjalta.
-
Kuinka paljon tossa kirjassa on tuota irrallista tavaraa. Näyttäis ihan mielenkiintoiselta kirjalta.
En osaa tarkkaan sanoa, kirja ei ole vielä virallisesti ilmestynyt. Mutta luulisin että melkein joka aukeamalla on jotain lärpäkettä yms. Saman tapaisia olivat kaksi Disney-treasures -kirjaa jotka tulivat Helmi-kustannukselta muutamat vuodet sitten.
Edit: virallinen ilm. päivä: 10/10/2013
Timo
-
Kuinka paljon tossa kirjassa on tuota irrallista tavaraa. Näyttäis ihan mielenkiintoiselta kirjalta.
Irtotavaraa löytyy enemmän kuin 20 kpl lukee kirjan kannessa. Ja totta tosiaan, on mielenkiintoinen paketti ja kielellä jota meikäläinenkin tajuaa. Harkinta-/hankintakäsittelyyn tämä.
-
Liekö tämä ollut aikaisemmin esillä? Tintti, Milou ja kapteeni Haddock Greenpeacen riveissä.
Hergén "oikea käsi" Bob De Moor piirsi Greenpeacelle julisteen jossa päähenkilöt tervehtivät yhdistyksen kumiveneestä Antarktiksella. Taustalla on Greenpeacen tuolloinnen lippulaiva Sirius.
Hergé oli hyväksynyt projektin hieman ennen kuolemaansa.
Jutun taustat täällä:
http://chezremi.blogspot.fi/2007/05/when-tintin-joined-greenpeace.html
Suomeksi samasta aiheesta:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/kun-tintti-liittyi-greenpeaceen/blog/37642/
sekä ranskaksi:
http://tintinophile.xooit.fr/t1128-Campagne-Greenpeace-Antarticque-1989.htm
-
Saman tapaisia olivat kaksi Disney-treasures -kirjaa jotka tulivat Helmi-kustannukselta muutamat vuodet sitten.
Kävi jo silloin mielessä, että millähän orjatyövoimalla nekin on kasattu... Sori, offtopic.
-
Kävi jo silloin mielessä, että millähän orjatyövoimalla nekin on kasattu... Sori, offtopic.
no joo: Disney-aarteet: "Painettu Kiinassa". Mutta tästä tosiaan jossain toisessa ketjussa. Vaikka täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7063.0.html).
Timo
-
;) ;D
Muuten hyvä sommitelma, mutta mitä ihmettä Aku Ankan naama tekee tossa kuvassa. Mikki Hiiri merihädässä vielä olis juuri ja juuri mennyt läpi.
Ota nyt hyvä mies pois tuo Aku-tarra tosta.
Mut on kyllä ihan mukavan näköinen toi sun lastuvene. Toi kyllä tarttis vähän ajan platinaa ja muutaman pölykerroksen, että se näyttäis vieläkin paremmalta. Nyt näyttää vähän muoviselta...mistäs toi oli taas tehty...ei meinaa näytä puiselta.
Olis kyllä hieno projekti itse väsätä tommonen eli puusta viilata ja höylätä. Tiedän, että Ranskassa on tehty joku pienoismalli-sarja, jossa voi rakentaa ton venhosen ite, mutta se tehdään jostain ihme-materiaalista. Kyllä se puusta pitäis tehdä.
-
K.I.P:n seuraava projekti...
http://www.modelbouwforum.nl/forums/bouwverslagen-schepen/49678-poolschip-aurora-12.html (http://www.modelbouwforum.nl/forums/bouwverslagen-schepen/49678-poolschip-aurora-12.html)
-
Kiinnitti huomiota Yksisarvisen taustalla tuo Punaparta-integraali. Siinähän käydään kovin tutunoloinen taistelu... Rackham Punainenko se siinä on Eric Punaparran kimpussa?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8301.0;attach=26620)
-
Ei helv....
Onneksi mä en nähnyt Mikan viestiä ollenkaan .
Mitä alkoiko kutittamaan jo lompakosta!
Ajattele, jos tohon laittaa oikean höyrykoneen...aika sika makee. Eikä varmaan monella ole tomosta rantalelua.
Sit siihen kyhäät omaan mökkirantaan mini-kivenmöhkäle-saaren ja teet muovailuvahasta muutaman omituisen näköisen mini-sienen.
-
Valokuvat vähän latistaa, luonnossa näyttää paremmalta.
Onhan tuo nyt ihan helvetin hieno, ei siitä pääse mihinkään. Seuraava projekti on sitten prameissa raameissa oleva öljyvärimaalaus kavaljeeri De Hadoquesta, jossa on keskellä reikä josta voi pistää naamansa läpi.
-
Ei helv....
Onneksi mä en nähnyt Mikan viestiä ollenkaan .
Tässä lisää kuollattavaa...
http://www.alpmn.byethost32.com/sirius.htm (http://www.alpmn.byethost32.com/sirius.htm)
-
K.I.P:n seuraava projekti...
Tässä lisää kuollattavaa...
Vähemmästäkin luulisi lompakon huutavan armoa.
-
Onpas kivaa. Uusi Tintti-albumi on luvassa ...vuonna 2052. Kenties useampiakin. Koska raha ja suoja-ajan päättyminen.
www.lesoir.be/344210/article/culture/livres/2013-10-21/un-sponsor-pour-musee-herge-et-un-nouvel-album-pour-tintin
-
Onpas kivaa. Uusi Tintti-albumi on luvassa ...vuonna 2052. Kenties useampiakin. Koska raha ja suoja-ajan päättyminen.
www.lesoir.be/344210/article/culture/livres/2013-10-21/un-sponsor-pour-musee-herge-et-un-nouvel-album-pour-tintin
Ai kun kiva. Mähän oon silloin vasta 80-vuotias. Pikkasen on kyllä odottamista tohon vielä.
Mutta odottakaas vaan, kun alkaa toi deadline lähenee, niin keksitään joku uusi laki, että tota suoja-aikaa saadaan pidennettyä. Eikös musiikkiteollisuudessa jo tehtykin näin.
Mutt kyllä mä tykkäisin, jos tulisi uusia Tintti-seikkailuja. Eikö Hergen sukulaisilla ole mitään taiteellisia kykyjä periytynyt ja joka vois ajatella alkaa piirtää Tinttiä uudestaan.
Tintin hahmohan on niin suosittu, että lukijoita ainakin löytyis.
Toivoisi kuitenkin, että tohon hommaan löytyisi Hergen-hengen ja tyylin omaava käsikirjoittaja ja piirtäjä. 39 vuotta on niin pitkä aika, että minkähänlaisia sarjakuvia silloin väki lukee...kiinnostaako silloin Tintti enää, vaikka aika ajattomia ja puhuttelivia noi Tintin tarinat ovat vielä tänäkin päivänä.
-
Toivoisi kuitenkin, että tohon hommaan löytyisi Hergen-hengen ja tyylin omaava käsikirjoittaja ja piirtäjä.
Hergén studiohan olisi voinut jatkaa ilman "isää", ja jatkoikin, Studios Hergé suljettiin 1987. Piirrostyyli oli suvereenisti hallussa. Ehkä parempi niin etteivät jatkaneet (á la Asterix ja Lucky Luke), sillä ei se näköjään kuitenkaan koskaan enää ole sama kun tekijä, auteur, on poissa.
Sen kesken jääneen Aakkostaiteen olisivat kyllä saaneet minun puolestani julkaista ihan virallisestikin, vaikka sitten ne loppusivut keksimällä. Bob De Moor olisi tahtonsa mukaan voinut viimeistellä tarinan kunnianosoitukseksi edesmenneen mestarin elämäntyölle.
-
Pitäisivät vain Tintin haudassaan. Kaikki Tintit luettuna ensimmäisestä viimeiseen, Aakkostaiteeseen ja sen valkoiseen hiipuva, keskeneräiseksi jäävä tarina, ovat voimakkaampia sarjakuvakokemuksia mitä tämä lukija on kokenut. Tai ei se mihinkään sarjakuviin rajoitu, vaan koskee kaikkea viihdettä.
Uusi tuleminen minä vuonna tahansa rikkoisi jotain todella kaunista, enkä sitä toivoisi vaikka tietäisinkin viivan ja tarinan olevan just oikein.
-
Pitäisivät vain Tintin haudassaan. Kaikki Tintit luettuna ensimmäisestä viimeiseen, Aakkostaiteeseen ja sen valkoiseen hiipuva, keskeneräiseksi jäävä tarina, ovat voimakkaampia sarjakuvakokemuksia mitä tämä lukija on kokenut. Tai ei se mihinkään sarjakuviin rajoitu, vaan koskee kaikkea viihdettä.
Uusi tuleminen minä vuonna tahansa rikkoisi jotain todella kaunista, enkä sitä toivoisi vaikka tietäisinkin viivan ja tarinan olevan just oikein.
Ei uusien Tinttien tekeminen vähennä Hergen Tinttien arvoa. Ennemminkin se lisäisi sitä. Silloinhan tietäisimme, ettei kukaan pysty samaan kuin Herge ja hänen studionsa.
Otetaan esimerkiksi Star Wars original trilogia. Ne on minulle ja monelle muullekin Star Wars fanille yhtä fantastisia, kuin silloin ennen, kun kävimme nuo katsomassa leffassa.
Special Editionit ja uusi trilogia sekä tulevat Star Warsit eivät mitenkään ole vähentäneet vanhojen leffojen tunnelmaa. Nyt tiedämme, ettei samaan enää pystytä ja niitä katsoo paljon paremmalla mielenkiinnolla.
Toivoisin todellakin uusia Tinttejä...olen toivonut ja aika kauan tuota. Jos edes pystyvät puoleen siitä kuin Herge, niin ne on ihan luettavia sarjakuvia. Tietysti pienen hajuraon tekisin hyllyssäni Hergen tuotantoon.
Jos ovat ihan paskoja, niin ei niitä ole pakko ostaa. En ole ostanut uusinta Spielbergin Tintti-leffaakaan, koska se ei yllä tarpeeksi Hergen tasolla. Kumminkin ihan hyvä, että joku on yrittänyt tehdä sen. Odotan mitä Peter Jackson saa aikaseksi...toivotaan ettei kompastu samoihin virheisiin kuin Spielberg.
-
Mutta odottakaas vaan, kun alkaa toi deadline lähenee, niin keksitään joku uusi laki, että tota suoja-aikaa saadaan pidennettyä. Eikös musiikkiteollisuudessa jo tehtykin näin.
Ja Disneyn jne takia kun oikeudet olisi rauenneet.
-
Olen samaa mieltä kuin haplo: minusta rahastus on huono piirre, joka pilaa kokonaisuuden mainetta. Tintti oli sarjana niin riippuvainen Hergéstä, että oli oikein lopettaa se. Samoin olisi pyhäinhäväistys, jos joku jatkaisi nykyään Corto Maltesea tai Tenavia.
Mainittu Star Warsin alkuperäinen trilogia on fantastinen, mutta myöhempi muovinen trilogia pilaa sitä viitatessaan siihen. Tai ainakaan itse en pysty teeskentelemään, että en ole nähnyt noita huonoja esiosia, ja siksi kokemus alkuperäisistä filmeistä ei ole enää lainkaan yhtä vaikuttava. Lucashan myös on muuttanut alkuperäistä trilogiaa sopimaan paremmin yhteen myöhemmän muovisen trilogian kanssa. Alkuperäisiä leffoja ei ole enää edes saatavilla alkuperäisessä asussa - karmeaa.
-
Olen samaa mieltä kuin haplo: minusta rahastus on huono piirre, joka pilaa kokonaisuuden mainetta. Tintti oli sarjana niin riippuvainen Hergéstä, että oli oikein lopettaa se. Samoin olisi pyhäinhäväistys, jos joku jatkaisi nykyään Corto Maltesea tai Tenavia.
Mainittu Star Warsin alkuperäinen trilogia on fantastinen, mutta myöhempi muovinen trilogia pilaa sitä viitatessaan siihen. Tai ainakaan itse en pysty teeskentelemään, että en ole nähnyt noita huonoja esiosia, ja siksi kokemus alkuperäisistä filmeistä ei ole enää lainkaan yhtä vaikuttava. Lucashan myös on muuttanut alkuperäistä trilogiaa sopimaan paremmin yhteen myöhemmän muovisen trilogian kanssa. Alkuperäisiä leffoja ei ole enää edes saatavilla alkuperäisessä asussa - karmeaa.
No meitä on niin moneksi. Mun mielipiteen tiedätte.
Onneksi ostin aikanaan Star Warseista VHS:ät, laserdiscit ja DVD originaaleina versioina. On nyt mitä katsoa. Joo mä inhoon varsinkin Lucasin speciaaleja. Vanhoihin ei pidä sotkea mitään uutta.
Speciaalit löytyy hyllystä, mutta eipä tule niitä katsottua. Noita originaaleja katselen aina välillä ja nautin niistä.
No jos uusia Tinttejä tulee sitten vuonna 2052, niin onneksi ollaan sen verran seniilejä, ettei haittaa mitään siinä vaiheessa...no ainakin minä olen jo silloin aika vanha.
-
Hmm. Mainittakoon nyt aluksi että en suinkaan toivo kenenkään toistaitoisen väsäämiä Tinttejä. Mutta. Monet sarjakuvat ovat hyvinkin parantuneet muiden kuin alkuperäisen luojansa käsissä.
Esimerkiksi minä pidän Franquinin Piko ja Fantasiosta hyvin paljon, sarjan kuitenkin loi Robert Velter (Rob-Vel) 1938 ja ennen Frankkua sitä piirsi myös Joseph Gillain (Jijé).
Carl Barksia pidetään parhaana Aku Ankka -taiteilijana ja ylipäätään parhaana sarjakuvataiteilijana. AA oli kuitenkin alunperin animaatiohahmo, jota sarjakuvaksi alkoi piirtää Al Taliaferro. Barksin aikalaisia Disney -piirtäjiä oli mm. Pogo -sarjastaan arvostettu Walt Kelly. Ja Suomessa arvostetaan kovasti, ihan ansiosta, sellaistakin nimeä kuin Don Rosa...
Super- ja lännensankareita tunnen hieman kehnommin, mutta eiköhän niistäkin löydy vastaavia esimerkkejä, samoin kuin muistakin genreistä.
Bob de Moor olisi tuskin tehnyt kovin suurta vääryyttä Hergén maailmalle, mutta kun ei. Muiden rahkeista en ole niin varma.
Joten, erinomaiset sarjat tuskin paranevat uudelleen lämmitettyinä, mutta ei tuo aivan mahdotontakaan ole. Vaatinee jonkinmoista neroutta jotta temppu onnistuisi.
-
On eri asia kun puhutaan korkeintaan keskinkertaisista sarjoista, joista tuli erinomaisia kyvyllisen piirtäjän käsissä.
No jaa, teoriassa joku voisi tehdä Don Rosat Tintille. Mutta olisiko se sitten hyvä asia.
-
Mainittu Star Warsin alkuperäinen trilogia on fantastinen, mutta myöhempi muovinen trilogia pilaa sitä viitatessaan siihen. [...] Lucashan myös on muuttanut alkuperäistä trilogiaa sopimaan paremmin yhteen [....]karmeaa.
Ottia tuota, Lucas on sarjan luoja ja saa tehdä sillä ihan mitä itse haluaa. Muistakaamme, että ihan samaa teki Hergé omille albumeilleen. Muokkasi uusia versioita, väritti niitä ja muutti sivutaittoja. Olisinko kerettilläinen, jos sanoisin, että alkuperäiset yli satasivuiset mustavalkoversiot Faraon sikareista jne, ovat fiilikseltään parempia kuin uudemmat väriversiot, jotka sopivat paremmin yhteen myöhemmin tehtyjen albumien kanssa? Hmm. ;D
Timo
-
No meitä on niin moneksi. Mun mielipiteen tiedätte.
Vähään tyytyvät, arvostelukyvyttömät ja helposti huijattavat ns. fanit ovat se suurin ja ainoa syy, miksi tämänkaltaista kuoliaaksituotteistamista ja haudanryöstöä harjoitetaan.
-
Bob de Moor olisi tuskin tehnyt kovin suurta vääryyttä Hergén maailmalle, mutta kun ei. Muiden rahkeista en ole niin varma.
Ulkoasultaan Bob de Moorin Tintti olisi varmaan uponnut useimmille, mutta tarinaniskijänä mies ei kyllä ole ihan parhaimmillaan. Barelli-albumeita lukiessaan voi kuvitella, millainen Tintistä ehkä olisi hänen käsissään tullut.
-
Ottia tuota, Lucas on sarjan luoja ja saa tehdä sillä ihan mitä itse haluaa. Muistakaamme, että ihan samaa teki Hergé omille albumeilleen. Muokkasi uusia versioita, väritti niitä ja muutti sivutaittoja. Olisinko kerettilläinen, jos sanoisin, että alkuperäiset yli satasivuiset mustavalkoversiot Faraon sikareista jne, ovat fiilikseltään parempia kuin uudemmat väriversiot, jotka sopivat paremmin yhteen myöhemmin tehtyjen albumien kanssa? Hmm. ;D
Tintti on hyvä vasta-argumentti ja erikoinen poikkeus. Minustakin Tintti meni päivityksissä paremmaksi niin piirroksiltaan kuin tapahtumiltaan. Muutoksille oli yhteiskunnalliset ja taiteelliset perustelut, ja yleisö hyväksyi uudet versiot. Joka tapauksessa meidän lukijoiden on saatava tietää mikä versio on kyseessä, jotta historiaa ei vääristetä. Myönnän, että itse en jaksa lukea Tinttien vanhimpia versioita.
Star Warsissa muutokset ovat huonontavia. Lucas tuntuu tehneen niitä vain siksi koska voi tehdä niin auteurinä teknologian kehityttyä ja jotta voisi myydä uuden version. Filmit ja muut toki ovat hänen lelujaan, mutta hänen pitäisi myös ottaa huomioon yleisönsä. Vanhat warssifanit ovat raivoissaan huononnuksen lisäksi myös siksi, koska heiltä ryövätään lapsuuden muistot. Lucas muutti tässä asiassa kantaansa: aiemmin (http://savestarwars.com/lucasspeechagainstspecialedition.html) hän puhui elokuvien ennalleen jättämisen puolesta kulttuuriperintönä.
On eri asia kun puhutaan korkeintaan keskinkertaisista sarjoista, joista tuli erinomaisia kyvyllisen piirtäjän käsissä.
Juuri näin. Monet sarjakuvat ovat massaviihdettä, jossa hahmot ovat tärkeämpiä kuin sarjakuvan tekijät. Silloin ei ole väliä, vaikka tekijä vaihtuu.
-
Myönnän, että itse en jaksa lukea Tinttien vanhimpia versioita.
Minusta taas Picarot on jotenkin valjumpi kuin muut Tintit, hieman Barellimainen, nyt kun de Moor tuli puheeksi. Ehkä mielikuva johtuu värityksestä tai onko viiva sitten hieman ohuempaa kuin aiemmissa. Enpä ole koskaan tutkinut mistä tämä fiilis voisi johtua. Kässäri siinäkin tietenkin on taattua Hergétä.
-
Minä ajattelin, että tämä uusi Tintti-kirja ei tarjoaisi kauheasti mitään uutta kivaa, mutta... Kaikkea kivaa irrotettavaa fac-simile -tavaraa ja julistetta on mukana. Oijoi. Karkkikirja. ;)
http://www.amazon.co.uk/Herg%C3%A9-Treasures-Tintin-Dominique-Maricq/dp/1847960707 (http://www.amazon.co.uk/Herg%C3%A9-Treasures-Tintin-Dominique-Maricq/dp/1847960707)
Tuon kirjan tilasin viimekuussa. Vielä ei ole amatsooni ehtinyt sitä toimittamaan. Hintakin ehti tuossa välissä putoamaan 19,20 puntaan, minkä erotuksen amatsoonilaiset sentään korvasivat minulle. Onkos kukaan saanut jo tätä teosta? Kiinnostaisi vain... Kiitos ja anteeksi.
-
Jos haluaa suurinpiirtein tietää, miltä Bob de Moorin Tintti olis näyttäny, ei tarvi muuta kuin lukea 1960-luvun loppupuolella tehtyä versiota Mustan saaren salaisuudesta - siis tätä virallista viimeisintä, joka on ainoa suomennettu versio. Sehän on ymmärtääkseni pääosin de Moorin ja studion tekemä. Hergé katsoi päältä.
Luultavasti Picaroissakin on paljon de Moorin kädenjälkeä. Isossa karnevaalikuvassa vilahtaakin Trio Coconuts. :D
Timo
-
Minusta taas Picarot on jotenkin valjumpi kuin muut Tintit, hieman Barellimainen, nyt kun de Moor tuli puheeksi. Ehkä mielikuva johtuu värityksestä tai onko viiva sitten hieman ohuempaa kuin aiemmissa. Enpä ole koskaan tutkinut mistä tämä fiilis voisi johtua. Kässäri siinäkin tietenkin on taattua Hergétä.
Olen samaa mieltä. Picarot on pirroksiltaan hieman jäykkä. Minusta se on myös tarinaltaan tylsä ja liian synkkä ja poliittinen, enkä oikein pidä siitä.
-
Minustakin Picarot on kelpo albumi. Ehkä se majailu siinä villassa on hiukan tapahtumaköyhää, mutta en paljon muuta vikaa löydä ko. teoksesta. Harlekiinien asu ei ollut makuuni, mutta jos niiden kuuluu näyttää tuolta niin mikäs siinä sitten.
-
Picarot on tosiaan Tintiltä kelpo nousu siitä suosta, mihin kaksi edellistä - sarjan surkeinta tarinaa - sen upottivat.
-
Picarot on tosiaan Tintiltä kelpo nousu siitä suosta, mihin kaksi edellistä - sarjan surkeinta tarinaa - sen upottivat.
???
Castafioren koruthan on aivan nerokas tarina ja hienolla taalla erilainen.
Sekä Lento 714 ja etenkin Picarot ovat jollain lailla väsyneitä.
Mielipidekysymyksiähän nämä...
-
Valittujen Palojen jutussa noin vuonna 1975 Hergé muuten kertoi että Tintti loppuu hänen mukanaan. Syynä on se, että toisten tekemänä Tintti voi olla huonompi, tai - herra paratkoon - parempi.
Sanoiko Hergé todellakin tuon "parempi" kohdan myös haastattelussa? Kuullostaa hauskalta itsekritiikiltä. :)
-
Lukematta valittujen palojen juttua uskon tuon kyllä- Muistetaan että Hergé oli tyytyväinen vain muutamaan ruutuun(muistaakseni 3) koko tuotannostaan.
-
Castafioren korut on tosiaan nerokas. Picaroissa keskivaihe toisaan laahaa, mutta sen lopetusruutu on yhä helmi. Lento 714 oli nätti mutta...
-
Sanoi ihan oikeasti. Mutta kysehän oli siitä että oli se parempi tai huonompi, ei se olisi enää Hergéä.
Muistaakseni hän sanoi tämän siinä yhteydessä ettei halunnut kenenkään muun tekevän Tinttiä hänen kuolemansa jälkeen "Ehkä he tekisivät sen huonommin, ehkä he tekisivät sen paremmin. Mutta he tekisivät sen eri tavalla, eikä se enää olisi Tintti."
Mielestäni tuo on viimeinen sana keskustelussa, pitäisikö Tinttiä jatkaa sitten joskus.
-
Castafioren korut ja Lento 714 sopivat hyvin Hergén myöhempään ideaan että sarjan on uudistuttava koko ajan. Ufot ja dänikenismi olivat tietysti vähän väkinäistä, mutta muuten Lento 714 on tosi jännittävä ja toimiva koko ajan.
Ufot ja Erich v. D. olivat ajan kuumimpia aiheita, kuten lentomatkustelun arkipäiväistyminen. Eli Lento 714 puolustaa paikkaansa, mutta lopetus on kyllä liian heppoinen...
Castafioren koruista en kersana olikein tykännyt, kun siinä vaan kyhjättiin Moulinsartissa, häirittiin vähemmistökansallisuuksia ja viriteltiin jotain juoruromanssia. Vasta aikuisena tarinan hienoudet ovat avautuneet. Sen sijaan Picarot-tarina on aina kelvannut.
-
Lento 714 tuntuu vaikuttaneen suuresti ainakin Steven Spielbergiin. Puolet ohjaajan urasta voi löytää tästä albumista...
-
Kaikenlaista pientä vielä puuttuu.... :(
Sit kun saat noi kaikki ostettua, niin kutsu mut museokäynnille.
-
Sit kun saat noi kaikki ostettua, niin kutsu mut museokäynnille.
Kaikki kvaakkilaiset tulee joukolla käymään kotimaisessa Tintti-museossa.
:P
-
Solsidanin uusimmassa jaksossa on hauskaa ja kiistanalaista Tintti-läppää, joka on kirjoitettu vain Curtvilen ärsyttämiseksi.
http://areena.yle.fi/tv/2038169
-
Solsidanin uusimmassa jaksossa on hauskaa ja kiistanalaista Tintti-läppää, joka on kirjoitettu vain Curtvilen ärsyttämiseksi.
http://areena.yle.fi/tv/2038169
Tarkempaa aikaleimaa ?
se lienee tuo 3:22 eteenpäin rasismi tintissä keskustelu.
Itselle tuli yllätyksenä olevani maineikas Ruåtsia myöten, mutta egoni kiittää.
Sinällään hienoa miten sarjan käsikirjoittajat ovat olleet vielä huomaavaisia ja sijoittaneet nuo kommentit niiden akateemisesti kouluttautuneiden rahakkaan yläluokan suuhun joiden faktinen älykkyys sosiaalissa muissakin tilanteissa alittaa heidän kengännumeronsa numeraalisena arvona mitattuna.
Eivät tunteeni ihan niin mimosamaisen hennot ole että noin pitäisi paapoa.
-
Lento 714:n sivun lyikkäriluonnoksesta maksettu 135 000 euroa (http://www.afnews.info/wordpress/2013/10/28/135-000-euro-per-una-tavola-di-tintin/?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed%3A+Afnews-info+%28afnews-info%29&utm_content=Yahoo%21+Mail).
Timo
-
Olen lukenut Tinttiä kymmeniä vuosia mutta vasta nyt huomasin YouTubessa tuon Bianca Castafioren bravuurinumeron ja kuulin ensimmäisen kerran miltä se oikeasti kuullostaa ja miltä näyttää oopperalavalla. Ei ihan sellaiselta kuin olin aina kuvitellut (valssirytmi).
Tässä versiossa, Hollywood- elokuva "San Francisco" (1936), filmitähti Jeanette MacDonald laulaa Margaretan koruaarian Charles Gounod´n Faust- oopperasta: "Ah! Ma nauran kun kuvani näin kauniina peilissäin nään. Sinäkö, Margareta?"
Tuota katsellessa tuli mieleen, että jossakin, jollakin tasolla tässä universumissa, piirroshahmo kapteeni Haddock näkee painajaista.
http://www.youtube.com/watch?v=FWT_r9JRNXE
-
Oikein hyvä linkki, Garwin! Eihän tuon Jeanetten ääni kuullostanut yhtään huonolta. Hyvin puhdas oli. Castafioren esitys tietysti on vielä kuulematta...
-
Castafioren esitys tietysti on vielä kuulematta...
Mitäs se Milanon satakieli lauleli Tintti-elokuvassa?
-
No jopas, IMDB sanoo että:
Ah, je veux vivre
from the opera "Roméo et Juliette"
Music by Charles Gounod
Libretto by Jules Barbier & Michel Carré
Performed by Renée Fleming
Renée Fleming performs courtesy of Decca Music Group
siis EI koruaariaa?
Timo
-
siis EI koruaariaa?
Tismalleen. Miksiköhän Spielbergin piti tuokin muuttaa??
-
Vielä oudompaa on, että orkesterisoitto kohtauksen alussa on aariaa Rossinin oopperasta Sevillan parturi... Jotkut skribentit ovat spekuloineet Romeon ja Julian käyttämistä sillä, että sen lopussa on (juonen kannalta tärkeä) korkeampi nuotti kuin Faustin Koruaariassa.
Edit: Kuuntelin molemmat Gounod'n aariat Spotifysta. Kummankin lopussa on klimaattinen korkea nuotti. Renée Flemingin versiossa (Ah, je veux vivre, Roméo et Juliette) se on mielestäni aavistuksen korkeampi ja pidempikestoinen kuin Anna Moffon laulamassa Koruaariassa. Mutta kyllä sen nuotin puolesta olisi voinut käyttää Tintti-fanien tuntemaa kappaletta, tiedä sitten miksi Romeo ja Julia valittiin. Ah, je veux vivre on lyhyempi kuin Koruaaria, mutta ei sekään oikein selitä asiaa. Ja miksi mukaan piti sämplätä Rossinia?
-
Skandaalia toisensa perään...
Voe voe.
Spielberg ei ole varsinainen fani, eikä ymmärrä mitkä yksityiskohdat ovat kanonisia. (jossain haastattelussahan hän mainitsi lukeneensa Tinttiä vasta kadonneen aarteen metsästäjien jälkeen, kun tuli mainintoja tarinoiden samankaltaisuuksista).
Timo
-
Skandaalia toisensa perään...
Voe voe.
Spielberg ei ole varsinainen fani, eikä ymmärrä mitkä yksityiskohdat ovat kanonisia. (jossain haastattelussahan hän mainitsi lukeneensa Tinttiä vasta kadonneen aarteen metsästäjien jälkeen, kun tuli mainintoja tarinoiden samankaltaisuuksista).
No tämänhän näki Tintti-elokuvan päättömästä sekoilusta ja kohelluksesta. Toivottavasti Peter Jackson tajuaa Tinteistä edes jotain. Pitäis saada eurooppalainen ohjaaja noille, joka olis elänyt ja kasvanut Tinttien kanssa. Tietää mikä on Tintissä se syvin olemus ja kuinka saada sarjakuvat toimimaan elokuvassa.
En sano, että Tintti-elokuva olisi ollut ihan pohjanoteeraus, mutta ei se kyllä hyväkään ollut. Odotin paljon enemmän siltä.
Jos Luc Besson olisi tehnyt Tintin 90-luvulla, kun vielä osasi tehdä hyviä elokuvia ja sillä olisi ollut nykyelokuvatekniikka (mutta ei 3D-tekniikka) apuna. Ranskalaisena hänellä varmaan on jo äidinmaidossa saatuna parempi kosketus Tinttiin. Silloin olisi voinut olla hyvinkin mahdollista, että olisi saavuttanut jonkin verran Hergen luomaa henkeä Tintti-elokuviin.
-
Kyllähän Piilpäri tykästyi heti Tinttiin niitä käsiinsä saatuaan ja otti heti yhteyttä Hergeen ja toivoi saavansa tehdä leffan. No pari vuotta sen jälkeen Hergé kerkesi kuolemaan ja se jäi silloin siihen.
Timo
-
Luc Besson olisi todellakin saattanut silloin aikoinaan olla hyväkin vaihtoehto Tintin ohjaajaksi. Jean Reno varmaan Haddockin roolissa... Miyazakin jengi kun vielä olisi animoinut homman. :)
Tuossa viimeviikolla tuli viimeinkin postista odotettu Hergé and the treasures of Tintin opus. Jösses mitä extralipuketta lapuketta mukana. Oikein kivoja joukossa. Kuten T & Picaroiten julkaisematon sivu eriteltynä tekstauksen, tussauksen ja värityksen kera. On tässä paljon tavaraa tutkittavaksi, vaikka kieltämättä itse kirjan tekstiosat eivät hirveän laajat ole. Paljon isoja kuvia senkin edestä! Amatsoonin hinta jäi oikeastaan ihan marginaalisesti halvemmaksi mitä sama maksaa Akateemisen hyllyssä.
-
Sveitsiläiset ovat kohtuu innokkaita Tintin fanittajia. Alppimaalaiset vikertävät aiheeseen liittyvää oheismateriaalia niin hyvässä kuin pahassa ja järjestävät jopa pastissi/parodia -näyttelyitä jollaisia ei kaiketi EU:ssa olisi mahdollista järjestää. Matkakertomus täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,221.msg413413.html#msg413413).
-
Juuri tuon ylimmän kuvan Kuifje in Zwitserland -alpparin ostin Angoulemesta tammikuussa. Haaskaa meininkiä.
-
Akateemisessa näin tämmöisen kirjan!
https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlRequestType=Base&catalogId=10051&categoryId=&productId=25287309&errorViewName=ProductDisplayErrorView&urlLangId=&langId=-11&top_category=&parent_category_rn=&storeId=10201 (https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlRequestType=Base&catalogId=10051&categoryId=&productId=25287309&errorViewName=ProductDisplayErrorView&urlLangId=&langId=-11&top_category=&parent_category_rn=&storeId=10201)
Siinä on joitakin kirjan väliin pistettyjä härpäkeitä.
Näytti ihan mielenkiintoiselta opukselta...laitetaan joululahjatoivelistaan.
-
Akateemisessa näin tämmöisen kirjan!
Siinä on joitakin kirjan väliin pistettyjä härpäkeitä.
Näytti ihan mielenkiintoiselta opukselta...laitetaan joululahjatoivelistaan.
Katsoppas minun edellinen postaus tässä triidissä. ;)
-
Katsoppas minun edellinen postaus tässä triidissä. ;)
Sorry...tohkeissani kirjoitin tänne, kun näin tommosen kirjan livenä. Mulla on selvästi vaarilta periytyvää alzhaimeria...pitäisköhän mennä lääkärille!
No onneksi kertaus on opintojen äiti!
-
Tinttikirjan extra-lärpäkeistä vielä; ne on mielestäni hyvin painettuja, taustapuoli kanssa. Tulee hyvinkin autenttinen olo niiden kanssa. Enemmänkin niitä olisi aina saanut olla. :) Jokin Hergén toimiston vuoden 1934 kirje ei oikein avautunut minulle ja kirjassa on sekin ongelma että kun kerran ottaa nämä lipukkeet pois taskuistaan saa niitä uhkailujen voimin yrittää mahduttaa takaisin. Ei helppoa muutaman kanssa.
-
Jokin Hergén toimiston vuoden 1934 kirje ei oikein avautunut minulle ja kirjassa on sekin ongelma että kun kerran ottaa nämä lipukkeet pois taskuistaan saa niitä uhkailujen voimin yrittää mahduttaa takaisin. Ei helppoa muutaman kanssa.
Yleinen ongelma muunmuassa lehtipusseissa, pussista poistaminen saati takaisin laitto ei ole helppoa.
-
Akateemisessa näin tämmöisen kirjan!
https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlRequestType=Base&catalogId=10051&categoryId=&productId=25287309&errorViewName=ProductDisplayErrorView&urlLangId=&langId=-11&top_category=&parent_category_rn=&storeId=10201 (https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlRequestType=Base&catalogId=10051&categoryId=&productId=25287309&errorViewName=ProductDisplayErrorView&urlLangId=&langId=-11&top_category=&parent_category_rn=&storeId=10201)
Siinä on joitakin kirjan väliin pistettyjä härpäkeitä.
Näytti ihan mielenkiintoiselta opukselta...laitetaan joululahjatoivelistaan.
Ja minä kirjoitin tästä mainitusta kirjasta jo syyskuussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg409793.html#msg409793), ja sinä vieläpä vastasit viestiini. ;D
Timo
-
Ja minä kirjoitin tästä mainitusta kirjasta jo syyskuussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg409793.html#msg409793), ja sinä vieläpä vastasit viestiini. ;D
Pyydän anteeksi kaikilta kvaakkilaisilta tätä mielenhäiriötä, joka osakseni on tullut...taitaa olla parasta mennä lataamoon!
Katselin tossa Uuno Turhapuroa eilen illalla! Nyt kyllä sais meikäläisestä seuraavat filmit:
"Darth Mika menettää muistinsa"
ja sitten
"Darth Mikan muisti palailee pätkittäin"
Mut älkää pelätkö, en aio pukeutua naiseksi tai saada valeraskauden.
-
No ei se mitään, minä itse kävin perjantaina Akateemisessa, mutta en muistanut katsoa, oliko siellä tämä kirja. Olisin näet ostanut, nyt muistin ostaa vain Portti-lehden.
Timo
-
From Tintin to Michel Vaillant: Comic fever at Artcurial (http://www.classicdriver.com/en/article/collectibles/tintin-michel-vaillant-comic-fever-artcurial)
--at Artcurial’s 16 November 2013 comic auction, with one Tintin book expected to fetch €15,000 – 20,000.
Kuvanauhaa voi klikata eteenpäin!
-
Tintti täyttää 85 v. 10.1.
Suomessa ei vissiin tapahdu sen ohelta mitn.
Timo
-
Tintti täyttää 85 v. 10.1.
Suomessa ei vissiin tapahdu sen ohelta mitn.
Kappas. Veikko Joonas Savolainen on päivää vanhempi kuin Tintti.
-
Puhetta Tintti-sarjakuvasta radiossa YLE Puheessa... juuri NYT!
Edit. Vieraana Suomen sarjakuvaseuran arkistovastaava Kari Juhola.
-
Uusi Suomi uutisoi: Tintti 85 vuotta - “Rohkea ja ikinuori lehtimies” (http://www.uusisuomi.fi/elama-ja-tyyli/65773-tintti-85-vuotta-rohkea-ja-ikinuori-lehtimies)
-- Tintin ensimmäiset seikkailut ovat lähinnä vieraaseen kulttuuriin tutustumista ilman suurta draaman kaarta, mutta myöhemmissä tarinoissa Tintti muun muassa lähtee aarteenetsintään ja paljastaa rikollisliigoja. -- Lisää lifestyle-juttuja Vitonen.fi-sivustolla.
Hyvä lopetus artikkelilla ja linkki lisätietoon...
-
Joku aika sitten hankin atlakselta Tintti-pelin nimeltä Mille bornes express. Tänään meinattiin ruveta pelaamaan, mutta ohjeet olivatkin vaan ranskaksi, hollanniksi, saksaksi, tanskaksi ja ruotsiksi. Tuo viimeinenkin tihkaisee sen verran, että on pakko täällä huudella, että osaisiko joku neuvoa pelisäännöt?
-
Joku aika sitten hankin atlakselta Tintti-pelin nimeltä Mille bornes express. Tänään meinattiin ruveta pelaamaan, mutta ohjeet olivatkin vaan ranskaksi, hollanniksi, saksaksi, tanskaksi ja ruotsiksi. Tuo viimeinenkin tihkaisee sen verran, että on pakko täällä huudella, että osaisiko joku neuvoa pelisäännöt?
Tässä on jonkinlainen videotutoriaali http://www.youtube.com/watch?v=O6npVd_bFfE
Täällä http://boardgames.lovetoknow.com/Mille_Bornes_Instructions on sitten kolmannella kotimaisella jotain ohjeita.
Kysy myyjältä että löytyykö ohjeita muilla kielillä.
-
Ridgewellin ja Rafael Karstenin yhteneväisyyksiä ja erilaisuuksia on pohdiskeltu Kvaakin sarjakuvaesseessä Ridgewell, Rafael Karsten ja viidakon salaisuudet (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2058).
-
Onpa hieno ja mielenkiintoinen artikkeli. Kiitos!
-
Todella erinomainen juttu. Rafael Karsten oli puolituttu hahmo, mutta enpä kyllä ollut osannut yhdistää häntä Tinttiin millään lailla.
-
Kiinnostava juttu, joka sai etsimään lisätietoja Zaharoffista ja Radziwillista ( jonka kautta löytyi hieno sivusto, jossa on ikivanhoja sanomalehtiä - meni kirjanmerkkeihin, kiitoksia )
Yksi juttu kyllä täytyy mainita: kutistetuissa päissä ei ole kalloa sisällä, vain nahka kutistetaan ja täytetään hiekalla.
-
Yksi juttu kyllä täytyy mainita: kutistetuissa päissä ei ole kalloa sisällä, vain nahka kutistetaan ja täytetään hiekalla.
Tämä on aivan totta. Jos kallo olisi sisällä, eipä kutistumisen varaa juurikaan olisi. "Kutistettu pääkallo" on kirjoituksessa kompromissi ilmaisun tarkkuuden ja ymmärrettävyyden välillä. Mietin synonyymiksi ihmispäätä, mutta shuarit tekivät tsantsoja myös laiskiaisista. Päänuppi on tekstilajiin liian kepeä. Pelkkä "pää" olisi taas liian yleinen ilmaisu. Kielen kanssa on tällaista.
Hergén lisäksi tsantsoja on sarjakuvaruutuhinsa silloin tällöin sirotellut Franquin. Esim. Mustissa sivuissa eräässä ruudussa on tsantsa oikeaoppisesti narussa roikkumassa.
-
Hergén lisäksi tsantsoja on sarjakuvaruutuhinsa silloin tällöin sirotellut Franquin. Esim. Mustissa sivuissa eräässä ruudussa on tsantsa oikeaoppisesti narussa roikkumassa.
Ja yhdessä Niilo-sarjassa Niilo on valmistanut paperimassasta kopioita tsantsoista, toimituksen väkeä esittävät. Kiitos Reijolle hienosta artikkelista!
-
Angoulêmessa käyty keskusteluja (http://www.lesoir.be/416811/article/culture/livres/2014-02-01/retour-tintin) Tintin mahdollisesta paluusta! Hmm. Vaikuttaa onneksi ainakin puoliksi hypoteettiselta. Mutta... lihavoidut osat minun tekemiä.
Googlen käännös ranskasta.
Saturday afternoon, the International Festival of Angoulême comics organized a major debate on the possibility of the return of the little reporter after the Asterix or Blake and Mortimer. Nick Rodwell, head of Moulinsart, was met by a packed audience of over two hundred Tintinophiles, eager to know what would look like the return of Tintin, thirty years after the death of its creator.
Before the new editorial director of Casterman Benedict Mouchart, Nick Rodwell mentioned the track of an album of Tintin in the Land of the Soviets color "interesting coloring tests were made. Hergé would he accept that? We do not know. But we're a bit in the same situation as the Disney Studios after the death of their founder. For ten years, they wondered what Walt would have thought of their projects. And then they decided to do what they want to do. Thirty years have passed since the death of Hergé. Put the Soviets in color may be considered a natural evolution and it will please the editor of Tintin Casterman ... "
Benoît Peeters, the author of the World of Hergé, also present at the debate, spoke another track, the complete Tintin and Thermozéro, an imagined by Hergé in the late 1950s and eventually abandoned adventure but there is a complete storyboard and eight boards completed. "This is a track that may be explored. Hergé had abandoned the project because he found the script too close to L'Affaire Tournesol. In the very Hitchcockian synopsis, Tintin put his overcoat on a crashed car. The injured slipped an object in his pocket without him noticing, and Tintin and unknowingly became the target of deadly spies. There are several versions of the script, one edited by Greg. There are some very funny texts. Hergé Tintin expected to pass by Berlin during the Cold War. This is a great project. "
Benedict Mouchart specify that the discussion was "purely virtual" for Casterman, while citing two authors can enroll in Hergé's clear line with talent, if such a project should be accepted by the rights holders ... This is André Juillard and Ted Benoit, two French artists whose pen has confirmed already risen masterfully other Belgian heroes, those of Jacobs, Blake and Mortimer.
A few hours later, the rumor already rustled a probable date of release: 2017. But Nick Rodwell aptly recalled his wife, Fanny, universal legatee of Hergé will only decide. In this regard, everyone knows that its position has not changed for twenty years. Fanny does not envisage new Tintin adventure under the signature of someone else Hergé
Vaan kunhan aika Fannysta jättää.... ? :(
Timo
-
Eipä tuo tarpeelliselta hankkeelta kuulosta, mutta jostain syystä en osaa ajatella Tintin ylösnousemusta aivan yhtä irvokkaana touhuna kuin vaikka Corto Maltsen ilmeisesti jo haudattuja eloonherättämisideoita.
Tintti oli kuitenkin melko yksioikoinen hahmo, joten ei tunnu aivan mahdottomalta, että joku muukin kuin Hergé voisi saada hänet liikkeelle ilman että lopputulos on piinallinen. Varsinkin jos pohjana käytetään Hergén itsensä luomaa tarinanaihiota. Tässä tapauksessa ei myöskään tarvitse surra sitä, että goscinnymäisen huumorin taitajia oli vain se yksi kappale.
Mutta kuten sanoin, ilmankin pärjätään ja Hergén muistoa kyllä kunnioitettaisiin paremmin jättämällä tämmöiset hankkeet. Eikös Hergé vieläpä itse ilmaissut tahtovansa, ettei kukaan jatka Tinttiä hänen jälkeensä?
-
Mieleen tulee vaikka Haijärvi-seikkailu. Kuvitus on ihan hyvin kuosissa, juonikin toimii ihan kivasti, mutta siitä puuttuu Se Jokin...
-
Voishan sitä parin alpparin verran yrittää. Eihän se Tinttejä huononna, jos joku tekis uusia Tintti seikkailuja. Jos ei toimi, niin lopetettaisiin se sitten.
On turha väittää, että Herge vaan osaa tehdä Tinttejä. Että ei voi syntyä maailmaan toista samanlaista mestaria. Varmasti voi! Meikä ainakin odottaa uusia Tintti seikkailuja.
-
...On turha väittää, että Herge vaan osaa tehdä Tinttejä. Että ei voi syntyä maailmaan toista samanlaista mestaria. Varmasti voi! Meikä ainakin odottaa uusia Tintti seikkailuja.
Mulla nousee karvat pystyyn aina näistä
jutuista. (Tullut varmaan esille ennenkin.)
Kyllä se on nimenomaan Hergé joka osasi
tehdä Tinttejä. Muut tekisivät klooneja
joko huonosti tai hyvin huonosti.
En pysty/halua katsoa mitään uutta Sherlockia
tai uutta Tinttiä. Sherlock ja Tintti ovat oman
aikansa ja tekijänsä huippusuorituksia, joita on
turha yrittääkään uusin voimin. Tehköön kukin
artisti omat juttunsa ja paljastakoon kyntensä
niissä. Köyhää, jos ei omaa karsinaansa osaa
rakentaa.
-
Tintistä on jo tehty, ja tehdään, lukuisia eri elokuva- ja animaatioversioita.
Hahmo on niin elinvoimainen, että varmasti tekijänoikeuksien umpeutuessa Tintille käy kuten Sherlockille, jatkoa tulee ja uusia tulkintoja syntyy.
-
Vaan kun Tintin tekijänoikeudet eivät umpeudu sen nopeammin kuin Mikki Hiirellä. Rodwell pyrkii samaan mitä Disney teki. Niin kauan kun rahaa tursuaa... jos ei muuta keinoa löydy, tehdään sitten uusi albumi viimeistään vuotta ennen Hergen kuoleman 70-vuotispäivää.
-
Vaan kun Tintin tekijänoikeudet eivät umpeudu sen nopeammin kuin Mikki Hiirellä. Rodwell pyrkii samaan mitä Disney teki. Niin kauan kun rahaa tursuaa... jos ei muuta keinoa löydy, tehdään sitten uusi albumi viimeistään vuotta ennen Hergen kuoleman 70-vuotispäivää.
Ainahan sitä voi pyristellä vastaan, mutta tosiasia on, että tulee päivä jolloin nuo oikeudet menee ja silloin Tinttikin on vapaata riistaa.
Toivon vain, että löytyy se aivan täydellinen ja ehkä parempikin kuin Herge, joka tekis aivan käsittämättömän hienoja uusia Tintti-seikkailuja.
Toivon, että olen näkemässä tuon ajan.
-
Saattaa olla että pystyvät tekemään jonkinlaisen version tuosta Neuvostotarinasta (jota vähän uhkailtiin tuolla, "mielenkiintoisia värikokeiluja"). Tiedä sitten että ihan uudelleen piirrettynä? Vois olla aika erikoinen elämys vuoden 1967 Herge-tyylillä tehtynä.
Timo
-
Ja mistäs sen tietää, vaikka Totor tekisi myös paluun? Sattuisi vain olemaan aivan Tintin näköinen...
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Totor (http://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Totor)
-
Ainahan sitä voi pyristellä vastaan, mutta tosiasia on, että tulee päivä jolloin nuo oikeudet menee ja silloin Tinttikin on vapaata riistaa...Toivon, että olen näkemässä tuon ajan.
Jos eivät lait muutu, Hergén tekijänoikeudet kai raukeavat vuoden 2054 alussa?
Meikäläinen on silloin 83-vuotias. Eli tiukille vetää, jos haluan tuon päivän nähdä.
-
Jos eivät lait muutu, Hergén tekijänoikeudet kai raukeavat vuoden 2054 alussa?
Meikäläinen on silloin 83-vuotias. Eli tiukille vetää, jos haluan tuon päivän nähdä.
Lääketiede menee eteenpäin ja eletään jonnekin 100-vuotiaaksi ja sukulaisten kiusaksi vähän ylikin. Hyvin ehdit nähdä ton.
-
Mahdotonta on nyt sanoa mikä on viihdetuotteiden meininki ja esittämismuoto 40 vuoden päästä.
Eilen katselin pariisilaisessa divarissa Tintti Kongossa -kirjan alkuperäispainoksen näköislaitosta. Kovin karua jälkeähän se oli, ei mikään jättiharppaus Neuvostojen maan jälkeen.
Parasta olisi, jos Muulinsarvi-yhtiö repäisisi kunnolla ja tekisi opuksesta kokonaisvaltaisen uudistuslaitoksen: "Tintti Putinin maassa" !
(Ranskassa Putin tunnetaan sattuneesta syystä nimellä "Poutine")
-
Tintti-foorumillakin on pöhinää mahdollisista uusista Tinteistä: Angoulême International Festival of Comics 2014: A new "Tintin" album in 2017? (http://www.tintinologist.org/forums/index.php?action=vthread&forum=7&topic=5303)
Le ThermoZéro olisi kiva yllätys! Sitä on sentään jo kymmenkunta sivua olemassakin Hergén itsensä tekemänä, ja valmis kässäri.
-
Thermozerossa on tosiaan kässäri, ainakin melkein kokonaan. Michel "Greg" Regnierin käsialaa.
Timo
-
Thermozerossa on tosiaan kässäri, ainakin melkein kokonaan. Michel "Greg" Regnierin käsialaa.
Timo
Jep. En nyt muista, kuinka tarkkaan tätä joskus läpikäytiin, mutta täällä näytteitä (http://www.naufrageur.com/a-thermozero.html).
-
Huvitti aamulla lukea Saimaan ammattikorkeakoulun HERGE-projektista. Siinä puuhataan hermeettisten generaattorien parissa. Vaikea uskoa, että nimi olisi valittu sattumalta, mikä kertoo siitä, että insinöörit eivät ole ihan niin umpimielisiä ja sivistymättömiä kuin humanistit haluavat kuvitella.
-
Lisää Thermozerosta:
The new tintin.com journal (http://fr.tintin.com/news/index/rub/0/id/4132/0/apres-le-debat-a-angouleme-pourquoi-ne-pas-se-replonger-dans-cette-aventure-meconnue)(in French) – “Tintin and the Thermozero” – is now online!
Le Thermozéro is the working title for a story that was considered for Hergé's The Adventures of Tintin and then later, for his Jo, Zette and Jocko series.
In the late 1950s, at a time when he was experiencing writer's block, Hergé asked comic book author Greg if he had any ideas for a new Tintin story. Greg met Hergé a few days later with a synopsis. Reactions were mixed at the Studios Hergé: half the team like the action story, the other half saw it as a simple rehash of the The Calculus Affair. After making eight pages of sketches, Hergé decided to abandon the project.
Unwilling to abandon a good idea, Hergé planned to make Le Thermozéro the plot of the third 1960s Tintin live-action film, but in the end this project was also left by the wayside.
Hergé then asked his right-hand man, Bob de Moor, to change the synopsis and work it into the sixth Jo, Zette and Jocko adventure. After a few sketches were made this project also fell through when Bob de Moor took on the important task of modernizing the scenery in The Black Island.
Synposis
On a rainy day, Tintin, Haddock and Calculus are involved in a car accident with a German man they had previously just been speaking with. Tintin leaps to the man's resuce, pulling him out of his car and covering him with his coat. Bizarrely, some people try to put the man into their own car before the ambulance arrives! He slips something into Tintin's coat without anyone seeing. Thus Tintin and his friends become embroiled in a story revolving around a high-tech weapon.
Read more about the Thermozéro in the new French-language journal on tintin.com. The theme naturally leads to the present-day debate on whether or not a new Tintin story will be published one day. Let us know what you think?
-
Tämä Tintinin viralliselta Facebook-sivulta:
Here is an extract from a recent interview (recorded by Philippe Tomblaine on 19 February 2014) with the artist currently producing “Asterix”, Didier Conrad. Didier answers a question regarding the idea of a future “Tintin” adventure.
QUESTION: “On the subject of relaunching famous series, what are your thoughts on the idea of a new Tintin, or a “Tintin in the style of...”, sometime before the year 2053?”
D.C. "I think we will see a new Tintin within the next ten years. I do not think that it would make sense to try the “in the style of” approach. Dupuis tried this idea out as a way to relaunch Spirou. But Spirou was always a series that did not rake in huge sums despite permanently being in print (within the weekly magazine), despite its fame and despite public support. Spirou is a series that was always promoted and supported by its publisher despite quite modest commercial success, apart from the Petit Spirou spin-off. But even Le Petit Spirou, like Titeuf, is still a fairly lightweight player, considering that the majority of readers are French-speakers.
But like Asterix, Tintin cannot be compared to these series. Asterix and Tintin have brought a huge international fan base to the Franco-Belgian comic scene and these titles practically launched the comic-book market by themselves. They have also both become social phenomena. My prediction is that even if Fanny Rodwell decides to proceed with a new Tintin album, it will still take a few years to come up with a new Tintin that will be accepted by the public. It took about four years to make Asterix – volume 35, with Uderzo guiding everyone. But although fans and experts have their own ideas about what would make a good “Tintin”, Hergé is not here to steer the project.
But there is another big problem to be solved: one of the strengths of Tintin used to be that he was both contemporary and intemporal. That said, looking at the stories today Tintin really is a twentieth-century character. Will a twenty-first century Tintin work? Trying to compare Tintin with Blake and Mortimer is risky, because Tintin has a readership twenty times that of Blake and Mortimer. In this respect Asterix is lucky to be completely intemporal: you can read Asterix and Cleopatra today for the first time and be charmed by it, without any nostalgia for a bygone era!"
-
Tämä nekrofilia on niin oksettavaa, että kirosanat loppuu kesken.
-
Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.
-
Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.
No jos ovat huonoja niin ei sit tarvii ostaa niitä. Kyl mää ootan näitä ja jos tulevat 10 vuoden sisällä, eikä 1953 jälkeen niin olen erittäin tyytyväinen.
-
Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.
Oi, minulle kelpaa sellainenkin tarina joka on aiheeltaan ja teemoiltaan sellainen joka olisi voinut lähteä Hergen kynästä. Tuossa Conradin haastelussa nostettu pointti on oikeastaan paljon huomionarvoisempi: Tintti oli suorastaan 20. vuosisadan henkilöitymä: Lehtimies.
2010-luvulle päivitetty Tintti ei välttämättä toimisi. Ensinnäkin on tietenkin kysymys ikuisesti ikääntymättömistä hahmoista, kun Tintti-sarjakuvia ei enää tullut lisää, hahmot ikään tulivat (ainakin omassa mielikuvituksessani) leimaantuneeksi tiettyyn ajanjaksoon, siitä huolimatta että eiväthän hahmot varsinaisesti ikääntyneet 40-luvulta 60-luvulle mentäessä, vaikka ympäröivä maailma vanheni. Mutta mielikuvien tasolla kuitenkin.
Toiseksi, aikamme on oikeasti hyvin erilainen, ja oli muuttumassa kovin erilaiseksi jo viimeisten albumien aikana. Kapteeni Haddock (ja oikeastaan koko Tintti-seikkailu) joutui Aakkostaiteen käsikirjoituksessa identiteettikriisiin - ja hippihuumekulttuuri on tänään kaukaista historiaa.
Montako sähkösanomaa albumeiden kuluessa lähetettiin? Puheluja soitettiin? Sanomalehti tekee kuolemaa. Tintti, videoblogisti? Tintti lentokentän lippuautomaatilla? Tintti turvatarkastuksessa? Onko merikapteeneja? Haddock, Costa Concordian tai Panama-saarille rekisteröidyn kontteja rahtaavan ruostepurkin kapteeni? Tuhatkauno ja iPäd? Tintti Twitterissä? Kaikki tällainen tuntuisi päälleliimatulta, toimimattomalta. Aku Ankassa se ehkä toimii, mutta toimiiko sittenkään? (Minä lopetin tilauksen.) Moderni ei ole enää entisensä.
Vaikka toisaalta onhan se samanlainenkin. Mainitsemattoman länsieurooppalaisen maan paikallisviranomaiset kehottavat romanikiertolaisia pystyttämään leirinsä kaatopaikalle, 'koksia' rahdataan orjiksi, Balkanin ja Etelä-Amerikan 'banaanitasavaltojen' valtiollinen tilanne on ailahtevainen. Lähi-itä on edelleen Lähi-itä, paitsi että terrorismi on saanut entistäkin synkeämmän kaiun.
Ja toisaalta uusio-Tintti -seikkailun aikakauden sitominen jollekin 'kultaiselle' vuosikymmenelle olisi parhaimmillaankin kuin Don Rosa ja 50-luvun barksiaaninen Ankkalinna. Pastissi, jonkinasteinen nostalgiatrippi, ajankohtaisen ja tämänpäiväisen sijasta eräänlainen toisen maailmansodan jälkeisen maailman oman itsensä Corto Maltese, poikkeuksella että elävästä tullut aave. Menneen modernin muisteloa. Jokin epämääräinen vanhan ja tämänpäiväisen sekoittava keinotekoinen 'määrittelemätön' aikakausi taas tuntuisi loukkaukselta.
Onko tällä jorinalla päämäärää? Ei kai, ajattelen vain ääneen.
-
Minä toivoisin rohkeaa ratkaisua, jota Moulinsartien tuntien ei varmasti saada. Keski-ikäinen Tintti.
-
Kyl mää ootan näitä ja jos tulevat 10 vuoden sisällä, eikä 1953 jälkeen niin olen erittäin tyytyväinen.
Hei Darth Mika, mitäpä jos sitä piirtäisit ja kirjoittaisit itse omat mieleisesi Tintti-sarjikset. Ne olisivat nimittäin aivan yhtä aitoja ja arvokkaita kuin nämä Hergén muistoa ja toiveita häpäisevät euronkuvat silmissä kehitellyt kannibalisointiviritykset.
Fanifiktiota saa kyllä piirtää kuka hyvänsä, ja sitähän tämä Conradkin haluaa tehdä. Mutta hän haluaa myös myydä sitä, mikä on äpärätoiminnan kylmintä ydintä. Ja kaupaksi se epäilemättä myös menisi, koska maailma on täynnä arvostelukyvyttömiä uuvatteja näitä ostamassa.
-
Ja kaupaksi se epäilemättä myös menisi, koska maailma on täynnä arvostelukyvyttömiä uuvatteja näitä ostamassa.
Onneksi kuitenkin on olemassa henkilöitä, joilla on niin paljon arvostelukykyä, että he pystyvät arvostelemaan jopa teoksen, jota ei ole vielä tehtykään.
Meidän muiden poloisten tarvitsee aina edes selata, ennen kuin tiedämme :(
-
No eihän sillä nyt ole mitään merkitystä onko teos hyvä vai huono, vaan sillä että sitä ollaan ylipäätään tekemässä. Koko projektin lähtökohdat ovat rikolliset.
-
No eihän sillä nyt ole mitään merkitystä onko teos hyvä vai huono, vaan sillä että sitä ollaan ylipäätään tekemässä. Koko projektin lähtökohdat ovat rikolliset.
(Mainittakoon että olen pihalla Tintti-kohtaisista tekijänoikeuskysymyksistä kuin satunnaisen lentävän lauseen kansanviisausvertaus.)
Näin periaatteellisella tasolla minusta siinä ei olisi yhtään mitään nokan koputtamista (päin vastoin) että Conrad (tai joku) tekee rahaa hergettömillä Tinteillä ...jos sama pätee keneen tahansa muuhun taiteilijaan.
Jos yritetään tehdä puolivillaisesti Disneyt ja alppari tehdään vain jotta Tintin tekijänoikeudet ei raukea, kannatan ajatusta vähemmän. (Saatan sietää jos Moulinsart(?) jatkaa monopoliaan Tinttiin tehtailemalla hyviä albumeita.)
Tietyn ajan jälkeen kaikesta fiktiosta pitäisi tulla ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä j.n.e. j.n.e. yleviä periaatteita. Se mitä nykyään kutsutaan fanifiktioksi (sanalla on turhan väheksyvä sävyjä), tulkinnoiksi, jne. voi olla aivan erinomaista omilla ansioltaan, ja kasvaa osaksi sitä legendaa mikä tekee alkuperäisestä teoksesta suuren. Esimerkiksi nyt vaikka koko halvatun Sherlock Holmes.
Ei sillä etteikö vanhan teoksen pohjalta inspiroitunut 'henkinen perillinen' mutta kuitenkin uusi, erillinen tuotos olisi tekijältään luovempi ratkaisu ja näin ollen usein myös siten arvostettavampi itsenäisenä teoksena. Edelleen esimerkkinä Sherlock Holmes ja mitä Reichenbachin kohtaamisen jälkeen dekkarigenreen (ja moneen muuhunkin) on versonnut.
-
Hei Darth Mika, mitäpä jos sitä piirtäisit ja kirjoittaisit itse omat mieleisesi Tintti-sarjikset. Ne olisivat nimittäin aivan yhtä aitoja ja arvokkaita kuin nämä Hergén muistoa ja toiveita häpäisevät euronkuvat silmissä kehitellyt kannibalisointiviritykset.
Fanifiktiota saa kyllä piirtää kuka hyvänsä, ja sitähän tämä Conradkin haluaa tehdä. Mutta hän haluaa myös myydä sitä, mikä on äpärätoiminnan kylmintä ydintä. Ja kaupaksi se epäilemättä myös menisi, koska maailma on täynnä arvostelukyvyttömiä uuvatteja näitä ostamassa.
Hoohoijjaaa!
En tiedä mitä sanoisin näihin Pässi raivokkaisiin viesteihin.
Ajattelin kirjoittaa tähän jotain painokelvotonta, mutta onneksi olen sen verran fiksumpi, etten jaksa vaivautua.
Sanon vain, että tätä maailmaa pyörittää raha ja se raha ratkaisee. Noi uudet Tintit tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa...pidit siitä taikka et. Pieni ihminen ei voi vaikuttaa mihinkään.
Älä ajatteli maailmaa niin musta-valkoisesti. Uskaltaudu kokeilemaan kaikkea uutta...jos uudet Tintit ei toimi, niin älä lue niitä...mikään pakko ei ole.
Ketään ei pakoteta pitämään semmoisesta, josta ei pidä.
En minäkään pidä lentämisestä, Facebookista, TV-kameroista kaupoissa, kun olen siellä ostoksilla, ruottalaisista, ahtaista paikoista jne.
Olen kumminkin joutunut kestämään niitä ja tiedän, että joudun joskus näiden asioiden kanssa tekemisiin.
Ja kun Pässin kirjoituksia lukee, niin aika paljon tulee hyvin agressiivista palautetta, vit..lua jne. Yritä nyt hyvä ihminen vähän relata. Saat tolla meiningillä pian vatsahaavan, turhaa stressiä ja ohimolta puhkee suoni.
Ajattele positiivisesti, ole optimisti, chillaa, vedä vaikka muutama henkonen erästä kasvia, rakastu uusiin tuleviin Tintteihin jne.
Ei tule maailmanloppu, jos kaikki ei pyörikään sun navan ympärillä...opettele antamaan periksi.
Olin nuorempana samanlainen kuin sinä...kiukuttelin kaikesta mahdollisesta. Kun tulee ikää, rauhoittuu ja alkaa katsoa elämää toisesta näkövinkkelistä.
Kyllä säkin opit jos vain haluat.
No en viitsi enempää kiusata sun aikaasi. Mee kattoo Putous-ohjelmaa ja anna hymyn tulla esiin...puhkea ns. kukkaan.
-
Jotain muuta Tinteistä...
Turun pääkirjaston Saaga-osastolla on nyt vielä muutaman päivää jokin lentokonemallien näyttely, jossa näytti olevan mukana 4 kpl Tintti-sarjakuvissa esiintyneitä koneita. Hauskoja mielestäni, koska nuohan olisi itsekin mahdollista toteuttaa kun löytää oikean konemallin ja jaksaa maalata Messerschmittin Bordurian ilmavoimien väreihin!
-
Jotain muuta Tinteistä...
Turun pääkirjaston Saaga-osastolla on nyt vielä muutaman päivää jokin lentokonemallien näyttely, jossa näytti olevan mukana 4 kpl Tintti-sarjakuvissa esiintyneitä koneita. Hauskoja mielestäni, koska nuohan olisi itsekin mahdollista toteuttaa kun löytää oikean konemallin ja jaksaa maalata Messerschmittin Bordurian ilmavoimien väreihin!
Onko muuten jossain nettisivulla koskaan tullut vastaan jonkinmoista luetteloa, jossa kerrottaisiin kaikki Tintti-albumeissa esiintyvät veneet, autot, lentokoneet ja muut härvelit.
Kyllä noita koottavia lentokoneitakin voisi tosiaan rakennella. Voi kun tulisi Suomeen myös Yksisarvisen koottava laiva...sitä kyllä rupeisisin tekee. En kyllä rupee ostelee valmiina...liian kallis.
Ja se Sirius-laivakin olisi ihan mukava. Jos tekisi siitä vedenkestävän ja työntäis höyrykoneen sisään. Sillä vois sitten ajella Töölönlahdella.
Kyllä Star Warseista, Star Trekeistä on Model kit-juttuja, mutta ei Tinteistä.
Tiedän, että Ranskassa on tullut se yksi Yksisarvisen koottava, mutta Suomessa semmoisesta saa vaan haaveilla...tänne ei tuu mitään.
-
Editions Atlas on vääntänyt ne albumien Tintti-autot ainakin sarjaksi. Joukossa taisi olla yksi helikopterikin. Mielenkiintoinen video niiden tekemisestä löytyi kanssa:
http://www.youtube.com/watch?v=phLP9te1mwI
Itselläni alkaa nuo kaikki 70 erilaista olla kasassa. Mutta tosiaan Sirius alus vaikkapa hai-sukellusvene kannella olisi kiva. Jos vain olisi tilaa sellaiselle.
-
Atlas on aloittanut myös lentokoneiden sarjan.
http://www.afnews.info/wordpress/2014/02/12/tintin-e-gli-aerei/#.Uwo5DNzktct (http://www.afnews.info/wordpress/2014/02/12/tintin-e-gli-aerei/#.Uwo5DNzktct)
Koottaviahan nää ei tietenkään oo.
Timo
-
Atlas on aloittanut myös lentokoneiden sarjan.
http://www.afnews.info/wordpress/2014/02/12/tintin-e-gli-aerei/#.Uwo5DNzktct (http://www.afnews.info/wordpress/2014/02/12/tintin-e-gli-aerei/#.Uwo5DNzktct)
Koottaviahan nää ei tietenkään oo.
Onkohan näitä tulossa Suomeen!
Itse tykkäisin Model Kittinä näistä...semmoisia isoja. No ehkä noi on vähän kestävämpiä, mutta myös kalliimpia.
Ääääh! Katoin videon...kauheen pieniä...pitäisi olla isompia!
-
Mussunmussunmussun...
Hergé sanoi Nuna Sadoulin haastattelussa näin:
Vain minä voin saattaa elämään Tintin, Haddockin, Tuhatkaunon, Dupondtit: Tintti olen minä, aivan niinkuin Flaubert sanoi: Rouva Bovary olen minä. Tämä on yhden henkilön tuotanto, samalla tavoin kuin maalarilla tai kirjailijalla on tuotanto. Jos toiset jatkaisivat Tinttiä, he tekisivät sen ehkä paremmin, ehkä huonommin. Yksi on varmaa: he tekisivät sen toisin, eikä se enää olisi Tintti.
Edesmenneiden mestareiden ja yleensäkin vainajien muistoja en enää pahemmin kunnioiteta, mikä on ikävää. Mutta se, että niitä pyritään tietoisesti häpäisemään on jotakin, mitä ei pysty edes sanoin kuvailemaan. Se on selvää, etteivät rahan perässä juoksevat korporaatiot välitä tippaakaan mistään inhimillisesti tärkeistä arvoista, mutta onneksi on sentään asialle omistautuneita faneja, jotka esim. tällaisella sarjakuvataidetta ja sen historiaa rakastavalla foorumilla ymmärtävät, millainen on se immateriaalinen arvo, joka jää sarjakuvien historiaan suojelemaan tulevia sukupolvia ja jota ei pidä tuhota menneisyyttä kannibalisoimalla.
Hups.
Se tapa miten täällä lukijoiden keskuudessa pyyhitään persettä kuolleen mestarin toiveella häpeämättömän kylmäverisesti, on kuvottavaa. Mutta omalla karulla tavallaan se kertoo paljon tästä määrättömän egoistisesta ja hedonistisesta ajastamme, jossa regressiiviset tahtotunteet nousevat koko elämää määrittäväksi tekijäksi ja keski-ikäiset ihmiset taantuvat 5-vuotiaan tasolle: Minä haluan lukea uusia Tinttejä. Minä halua katsella uusia Tähtien sotia. Minä haluan istua Bätmän-motskarissa. Minä haluan minä. Pois alta elävät ja kuolleet, kun minä tulen täältä haluamaan.
Tämä aikuisten vauvojen sukupolvi on synnyttänyt kokonaan uuden teollisuudenhaaran joka tarjoaa tissiä henkisille taaperoille. Maksua vastaan tietenkin. Tätä teollisuutta ruokitaan tietenkin menneisyydellä ja nostalgialla, lapsuuden kauneimmilla asioilla. Rahojen ottaminen pois tyhmiltä ihmisiltä on oikein sinänsä, sillä sen he ovat ansainneet. Mutta jos se tehdään menneisyyden muistoja ja historiaa pilaamalla, kulttuuristamme ja kollektiivisista muistoistamme katoaa peruuttamattomasti jotakin tärkeää ja puhdasta. Ja tämä tuho on peruuttamaton.
-
Otin hatun pois päästä. Hieno manifesti, Pässi. Tuosta viestistä haluan sinut muistettavan. Se nimittäin oli täyttä asiaa.
Tuohon viestiin tiivistyy komeasti se mikä minustakin on mennyt pieleen taiteen kaupallistamisessa. Alkuperäisellä tuotteella, jos sitä on koskaan ollutkaan, ei ole enää nykyisessä valtavirrassa pätkääkään merkitystä.
On aivan sama liittyykö se moottoripyörä Batmaniin oikeastaan edes mitenkään.
Nimellä myydään tuotteita nykyään ja sitä mielikuvaa, eikä alkuperäisteos ole juurikaan nimeä tärkeämpi.
Kyse ei ole nyt siitä, olisiko Tintistä tehdyt elokuvat tai uudet sarjakuvat tyydyttäviä missään mielessä. Kyse on siitä, että jo lähtökohtaisesti taiteesta tehdään muuta kuin se on rahan vuoksi, ja pahimmassa tapauksessa siitä tehdään joku hemmetin liukuhihnalta poimittu roska jonka ainoa tarkoitus on pitää varsinaiset tuotteet, eli oheistuotteet myynnissä.
Tämä on häiritsevää jo lähtökohtaisesti sen takia, että kun minä saakeli soikoon menen ja keskustelen ihmisten kanssa Tintistä, niin silloin minä hitto soikoon haluan keskustella Tintistä enkä Indiana Jonesista. Rasittavaa hommasta tekee tietenkin se että Indiana Jones on jo itsessään rip-off.
Nykyinen linja kaupallisuudessa tekee kuitenkin moisen keskustelun jo lähtökohtaisesti mahdottomaksi. Sarjakuvaelokuvissa ja kaikessa siinä muussa kaupallisessa sotkussa ei useimmiten ole edes mitään uniikkia mihin tarttua.
Olkoon että Tintti elokuva oli minusta ihan hienosti hoidettu tuotos.
Mutta kun ongelma onkin, että se oli vain "ihan hieno".
Mistä helvetissä siinä nyt olisi jo ihan lähtökohtaisesti tarkoitus keskustella?
Pitäisikö keskustella siitä, että mitä yhteistä sillä on Indiana Jonesin kanssa?
"Spielberg käytti Tintissä vaikutteena myös Indy leffojen tapaan Carl Barksin tuotantoa, ja se oli kieltämättä ihan mielenkiintoinen veto. "
"Joo, Carl Barksin tuotanto on hienoa tavaraa. Mietin nyt sitäkin kun se koira sanoi sillain ja ne munat oli tollein."
...ja tästä eteenpäin keskustelu jatkuu joko Barksista tai sitten päätän antaa olla ja hypätä aiheeseen mukaan kun keskustelu menee suuntaan jossa siinä voisi havaita jostakin elokuvasta tai muusta jotain uutta ja kiinnostavaa, jonka vuoksi voisi tarkastella sitä uudestaan.
En minä vaadi, että sarjakuvaelokuvien tai sarjakuville tehdyn "jatkon" pitäisi olla täsmälleen niin kuin alkuperäinen. Mutta kai nyt Tintin tarinalle tehdyllä "jatkolla" pitäisi olla jotain tekoa Tintin kanssa, ja jos vielä saisi nähdä jotain hieman uutta ja erilaista, jotta ei tuntisi vain tuhlanneensa aikaansa, ja huomaavansa pian kuulevan valitusta siitä kuinka "en osaa puhua kuin vain fiktiosta".
No saakeli soikoon! Jos vituttaa niin kauheasti se että on olemassa ihmisiä joita fiktio ja populaarikulttuuri kiinnostaa enemmän kuin saakelin tylsä arkielämä, niin **** täytyy kyllä suoraan sanoen ihmetellä, että mistä ihmisten kanssa voi keskustella ja mitä helvetin kiinnostavaa he itse puuhaavat että siitä jaksaa pauhata päivästä toiseen? Ja voisiko joku kertoa mistä minä saan sitä samaa että en olisi niin jumalattoman tylsä ihminen! Olen avoin ehdotuksille!
Kiitos Pässi. Nyt maailma tuntuu hieman paremmalta paikalta.
-
"Ehkä he tekisivät sen huonommin, ehkä he tekisivät sen paremmin. Mutta he tekisivät sen eri tavalla, eikä se enää olisi Tintti."
Mielestäni tuo on viimeinen sana keskustelussa, pitäisikö Tinttiä jatkaa sitten joskus.
Duck Woman kiteytti asian aika osuvasti jo viime syksynä.
Voihan uus-Tinttejä tietysti perustella jollain kehityksen edistymisellä, mutta aika heikolta kuulostaa tämä idea vaikka sitä katsoisi miltä kantilta.
-
Käsitin että tämä puheenaihe lähti liikkeelle kun jossain keskustelussa spekuloitiin Tintin et Thermozero - albumin viemisestä loppuun.
Itse en näkisi sellaisessa suurempaa moraalista ongelmaa. Tarinasta on sentään olemassa synopsis ja muutamia Hergén piirtämä sivuja. Suht autenttisesta tuotoksesta olisi siis kyse.
Tietty sellainen riski siihen liittyisi, että toteutessaan hanke voisi olla päänavaaja kaiken maailmaan uusiokammotuksille...
-
Henkilökohtaisesti en jaksanut innostua Aakkostaiteestakaan joten Thermozeroonkin suhtaudun varautuneesti, oli Hergen synopsis tai ei.
On aina vähän epäilyttävää kun kaivellaan esiin tekijän kaikki jälkeenjääneet paperit ja väännetään kaikki marginaaleihin raapustetut juoniaihiot valmiiksi tarinoiksi "niinkuin tekijä olisi halunnut".
Myös elokuvien, kirjojen yms. puolella törmää aika ajoin sellaiseen merkilliseen käsitykseen että keskenjäänyt ja julkaisematon leffa tai kirja olisi automaattisesti jokin huikea Graalin malja jonka olemassaolo olisi muuttanut maailman kertaheitolla paremmaksi, mutta siihen on usein ihan hyvä syy miksi tekijä on päättänyt dumpata projektin...
-
Henkilökohtaisesti en jaksanut innostua Aakkostaiteestakaan joten Thermozeroonkin suhtaudun varautuneesti, oli Hergen synopsis tai ei.
Joo, kyllähän sitä jokin raja ylitettiin jo Aakkostaiteen julkaisemisessa. Tokkopa Hergé itse olisi antanut keskeneräistä työtä julkisuuteen.
Thermozerossa on kuulemma on lähes kokonainen käsikirjoitus, ei vain pelkkä synopsis. Hergé kai hyllytti sen, koska totesi kokonaisuuden muistuttavan liikaa Tuhatkaunon tapausta,
-
Joo, ja sitten ne meinasivat tehdä Thermozerosta Veikko & Tette & Jykke -tarinan.
Hmm.. V & T & J:n uusioiminen ei jostain syystä tunnukaan niin pyhäinhäväistykseltä...
Oliskohan Alan Moorella aikaa... ;D
-
Joo, ja sitten ne meinasivat tehdä Thermozerosta Veikko & Tette & Jykke -tarinan.
Hmm.. V & T & J:n uusioiminen ei jostain syystä tunnukaan niin pyhäinhäväistykseltä...
Oliskohan Alan Moorella aikaa... ;D
Kuikka & Vili voisivat hekin seikkailla pitkissä jutuissa, nyt jo aikuistuneina.
-
Hergé sanoi Nuna Sadoulin haastattelussa näin:
Vain minä voin saattaa elämään Tintin, Haddockin, Tuhatkaunon, Dupondtit: Tintti olen minä, aivan niinkuin Flaubert sanoi: Rouva Bovary olen minä. Tämä on yhden henkilön tuotanto, samalla tavoin kuin maalarilla tai kirjailijalla on tuotanto. Jos toiset jatkaisivat Tinttiä, he tekisivät sen ehkä paremmin, ehkä huonommin. Yksi on varmaa: he tekisivät sen toisin, eikä se enää olisi Tintti.
Edesmenneiden mestareiden ja yleensäkin vainajien muistoja en enää pahemmin kunnioiteta, mikä on ikävää. Mutta se, että niitä pyritään tietoisesti häpäisemään on jotakin, mitä ei pysty edes sanoin kuvailemaan. Se on selvää, etteivät rahan perässä juoksevat korporaatiot välitä tippaakaan mistään inhimillisesti tärkeistä arvoista, mutta onneksi on sentään asialle omistautuneita faneja, jotka esim. tällaisella sarjakuvataidetta ja sen historiaa rakastavalla foorumilla ymmärtävät, millainen on se immateriaalinen arvo, joka jää sarjakuvien historiaan suojelemaan tulevia sukupolvia ja jota ei pidä tuhota menneisyyttä kannibalisoimalla.
Hups.
Se tapa miten täällä lukijoiden keskuudessa pyyhitään persettä kuolleen mestarin toiveella häpeämättömän kylmäverisesti, on kuvottavaa. Mutta omalla karulla tavallaan se kertoo paljon tästä määrättömän egoistisesta ja hedonistisesta ajastamme, jossa regressiiviset tahtotunteet nousevat koko elämää määrittäväksi tekijäksi ja keski-ikäiset ihmiset taantuvat 5-vuotiaan tasolle: Minä haluan lukea uusia Tinttejä. Minä halua katsella uusia Tähtien sotia. Minä haluan istua Bätmän-motskarissa. Minä haluan minä. Pois alta elävät ja kuolleet, kun minä tulen täältä haluamaan.
Tämä aikuisten vauvojen sukupolvi on synnyttänyt kokonaan uuden teollisuudenhaaran joka tarjoaa tissiä henkisille taaperoille. Maksua vastaan tietenkin. Tätä teollisuutta ruokitaan tietenkin menneisyydellä ja nostalgialla, lapsuuden kauneimmilla asioilla. Rahojen ottaminen pois tyhmiltä ihmisiltä on oikein sinänsä, sillä sen he ovat ansainneet. Mutta jos se tehdään menneisyyden muistoja ja historiaa pilaamalla, kulttuuristamme ja kollektiivisista muistoistamme katoaa peruuttamattomasti jotakin tärkeää ja puhdasta. Ja tämä tuho on peruuttamaton.
Jos meidän olisi aina kunnioitettava jonkin asian keksijää tai suunnittelijaa, niin eihän maailma voisi koskaan edistyä mihinkään.
Me oltaisiin vieläkin puussa ja raavittaisiin muniamme...tuherettaisiin luolamaaluksia kallioon. Ihmisen kehitys on pääasiallisesti ollut sitä, että olemme pystyneet kopioimaan jonkun toisen tekemää ja pyrkineet tekemään sen aina vaan paremmin tai kehittämään sitä eteenpäin.
Ymmärrän kyllä, että kunnioitat Hergeä niin paljon, että et haluaisi nähdä kenenkään toisen tekevän hänen töitään. Mutta jos katsoo viimeisiä Tinttejä, niin kuinkahan paljon Herge todellisuudessa tekikään niitä albumeja. Eikös hänellä ollut piirtäjiä, jotka piirsivät noita tarinoita. Tietysti Herge antoi suuntaviivat ja käsikirjoituksen...vai antoiko. Olikohan niin, että siellä Hergen studiolla yhdessä kehiteltiin noita seikkailuja viimeisissä tarinoissa. Herge vaan päätti mitkä olivat ne lopulliset jutut.
En varmasti voi tietää kylläkään näitä, kun en ollut paikalla katsomassa...voin olla väärässäkin.
Itselleni nuo ensimmäiset Tintit on niitä Hergen oikeasti omakätisesti tehtyjä tarinoita ja muut on tehty yhteistyössä muiden kanssa.
En ole siis niin ehdoton näissä asioissa, jos joku haluaa tehdä uusia Tinttejä. Se on oma katsomukseni ja sitäkin voisi kunnioittaa, eikä heti haukkua ja tulla silmille. Jokaisella on oma käsitys asioista.
Kunnioitan sinun pyrkimystäsi varjella ettei kukaan saisi tehdä mitään uutta Tintin nimessä. Mutta miksi haluat muutkin pakottaa tähän samaan ajatusmalliin. Eikö tämmöisestä pakottamisesta ole ihan tarpeeksi karmaisevia malleja tuossa naapurissa...jos muistat aikaa kommunismin. Sitä samaa mitä tapahtuu tällä hetkellä Pohjois-Koreassa.
En halua asua maailmassa, jossa ei vapaasti saa ajatella.
Onhan Hergen tuotanto jo aika kauan ollut bannassa. Et kyllä olis huudellut yhtään perään, jos joku olis jatkanut heti Hergen kuoleman jälkeen noita tarinoita ja ollut hyvä siinä...voit tietysti valehdella itsellesi tuossa asiassa.
Vaikka Herge onkin joskus ilmaissut, että ei halua, että kukaan jatkaisi Tinttejä hänen kuolemansa jälkeen. Mutta kuinka se on toteutunut. Tintti-elokuva on mielestäni jo vesittänyt koko asian. Siinähän tarinoita on aika raakamaisesti yhdistelty ja muuteltu. Tuo on vain alkusoittoa.
Jos Herge olisi ollut fiksu, hän olisi ennen kuolemaansa etsinyt ne piirtäjät ja käsikirjoittajat, jotka osaavat kaikista parhaiten jatkaa hänen työtänsä. Vähän niinkuin jedimestari neuvoo jedikokelasta. Näin olisi turvattu Tinttien jatkuminen ja voitu varmistaa, ettei Tinttejä joskus tulevaisuudessa ruveta tekemään aivan väärällä lailla ja ala-arvoisesti.
Nyt saamme sitten katsella näitä Spielbergin hirveitä tulkintoja Tintistä ja jatkoa seuraa.
2053 kun nuo oikeudetkin menee, niin silloin Tintti on vapaata riistaa ja kaikki kynnelle kykenevät yrittävät tehdä Tinttejä. Ei sekään ole kivaa. Mieluiten näkisin, että joku joka oikeasti löytäisi Hergen alkuperäisen hengen ja pystyisi piirtämään tinttiä sillä samalla tyylillä kuin Herge teki.
Kaikki tietäisivät, että ne eivät olisi Hergen tekemiä tai siunaamia, mutta että ne olisivat kuitenkin tarkkaan mietittyjä ja suunniteltuja. Näin ei voi tapahtua, jos Tinteistä tulee vapaata riistaa. Sitä pelkään eniten.
Koska tiedän, että nuo oikeudet joskus tulevat vapautumaan, niin tehdään se muutos kunnolla ja harkiten...näin voisi saada ne oikeudetkin pysymään kauemmin hyvissä käsissä, eikä kaikki surkeet piirtäjät pääsisi noita Tinttejä kopeloimaan.
Voihan olla, ettei Tintti enää nykyaikana toimi edes, eikä noita uusia Tinttejä tulisi kuin muutama kokeiluasteinen yritys, mutta ainakin oltaisiin kokeiltu.
Oletko ajatellut tämmöistä skenaariota, että jos uudet tintit olisivatkin aivan käsittämättömän hyviä ja kaikki oikeasti pitäisivät niistä, jopa Pässi. Olisiko sinussa sen verran munaa tunnustamaan silloin tuo vai vieläkö purnaisit vastaan.
On helppo aina kieltää kaikki uusi, mutta vaikeata tunnustaa olevansa väärässä. On myös vaikeata muuttua tai hyväksyä väistämätön.
Tintissä olisi niin paljon potentiaalia (enkä nyt ajattele rahallista hyötyä), että siitä voisi saada aivan mahtavia tarinoita aikaiseksi. Pitää vaan löytää se suunnattoman hieno piirtäjä ja käsikirjoittaja, jotka pystyy tekemään tuon ja jos ei onnistu, niin sitten pitäydytään näissä alkuperäisissä.
Nämä alkuperäiset Herget eivät katoa minnekään, ei niitä kukaan unohda. Älä siis pelkää sitä.
Ei Herge ole jumala...kyllä hänen jälkeensäkin voi syntyä joku, joka on vieläkin parempi ja joka osaa tehdä yhtä hyviä Tinttejä tai parempiakin.
Kaikki maailman asiat on oikeasti jonkun toisen keksimää. Kellään ei ole ikuisia oikeuksia mihinkään. Aina tulee ihmisiä, jotka yrittävät tehdä jonkun toisen keksimää. Pääasia on, että tekee sen paremmin ja osaa kehittää sitä. Näin uskon!
Itse nautin suunnattomasti Star Warseista...niistä alkuperäisitä teatteriversioista. Kunnioitan niitä suuresti...ei yksikään uusi Star Wars-leffa ole koskaan voinut huonontaa niiden elokuvien tehoa, vaikka nämä Episodit 1-3 ovatkin olleet aika huonoja. Toivon kuitenkin, että uusia tehdään ja ne olisivatkin aivan järjettömän hienoja.
Sama pätee Hergeen. Ei minusta uudet Tintit voi mitenkään pilata Hergen Tinttejä. Jos en pidä niistä, niin en vain huomio niitä mitenkään. Minulla itselläni on vapaus valita mistä pidän ja mistä en ja voin sen ihan vapaasti täällä ilmoittaa, vaikka joillekin sekin on ihan kamalaa ja pitäisi lailla kieltää.
Ja voihan olla, että 10-50 vuoden kuluttua ei kukaan enää haluakaan tehdä uusia Tinttejä...näkeehän sen jo nykypäivänä miten tämä maailma muuttuu. Osaako ihmiset enää 50 vuoden kuluttua edes lukea sarjakuvia...jos silloin sarjakuvat on animaatioita ja paperiset versiot ovat out. Tintit eivät enää kiinnosta kuin meitä vanhainkodissa homehtuvia raatoja, jotka ei enää edes muisteta omaa nimeämmekään saati sitten pystytä lukemaan Tinttejämme.
Odotetaan ja katsotaan kumpi rintama voittaa. Pässin (ei ikinä mitään uusia Tinttejä minnekään, missään muodossa ja lynkataan kaikki, jotka edes uskaltavat ehdottaa moista kamaluutta) tai sitten minun (voihan sitä kokeilla ja katsoa, jos jostain löytyis mestari, joka saisi Tintin nousemaan kuin Feeniksen lintu tuhkasta ja se olisi aivan mahtavaa luettavaa ja Hergen tasoista ja jos se on hirveetä paskaa, niin unohdetaan koko juttu ja palataan alkuperäiseen). Parempi siis voittakoon.
Epäilen kyllä, että jotain yritystä kyllä tulee olemaan...sanon minun sanoneen.
-
Itse en kaipaa uusia Tinttejä. Muutaman hyvän uuden Asterixin haluaisin lukea. Sen verran paha maku jäi Uderzon kyhäilemistä albumeista.
Ainakin yksi onnistunut uudelleenlämmitys on mielestäni olemassa: Disney-sarjakuvat.
Varhaiset ankka-mestarit on olleet jo ajat sitten haudassa ja kuitenkin yhä uudet (ja vanhat) lukijat ostavat iloiten uusien tekijöiden tuotteita.
Onko Disney-sarjakuvat oleellisesti erilainen tuote kuin vaikkapa Tintti?
-
Ainakin yksi onnistunut uudelleenlämmitys on mielestäni olemassa: Disney-sarjakuvat.
No onhan niissä todella isoa vaihtelua tasossa. Osuvasti voisi verrata Pikoon ja Fantasioon. Senkin sarjan nosti huimaan nousuun ja kovalle tasolle tekijä joka ei ollut itse hahmoja keksinyt. Jälkeen tulleet ovat vaihdelleet taosltaan surkeista keskinkertaisiin ja nyt viime aikoina jopa erinomaisiin.
Onko Disney-sarjakuvat oleellisesti erilainen tuote kuin vaikkapa Tintti?
Disneyn tuotanto on jo peruslähtökohdiltaan kollektiivista studiotyötä. Toki sinne se yksi auteur joukkoon mahtui, kuten monet Hollywood-ohjaajatkin saivat aikaan jotain persoonalllista.
Tintti on yhden miehen luomus, vaikka myöhemmin olikin studioväkeä auttamassa. Kyllä Hergé silti oli enemmän auteur kuin Walt (ainakin sarjakuvien puolella).
Timo
-
Kaataakseni omaakin soppaa tähän lusikkarysään, toteaisin jonkun todenneen, että sama se mitä tulevat sukupolvet keksivät tehdä, kun alkuperäiset eivät lähde mihinkään. Tämäkään tosin ei päde Lucas-nimiseen matoon.
Eli tehköön vaan tinttejä, asterixeja ja muita uusiokäyttöön. Aina sitä voi pitäytyä alkuperäisissä tai mihin nyt haluaakin sen rajan vetää.
-
Onko Disney-sarjakuvat oleellisesti erilainen tuote kuin vaikkapa Tintti?
Olikohan tämä alkaneen vuoden tyhmin kysymys?
-
Itse en kaipaa uusia Tinttejä. Muutaman hyvän uuden Asterixin haluaisin lukea. Sen verran paha maku jäi Uderzon kyhäilemistä albumeista.
Ainakin yksi onnistunut uudelleenlämmitys on mielestäni olemassa: Disney-sarjakuvat.
Varhaiset ankka-mestarit on olleet jo ajat sitten haudassa ja kuitenkin yhä uudet (ja vanhat) lukijat ostavat iloiten uusien tekijöiden tuotteita.
Onko Disney-sarjakuvat oleellisesti erilainen tuote kuin vaikkapa Tintti?
Hergessä on vain niin kova henkilöpalvonta kyseessä, että jotkut fanit saavat hermoromahduksen, kun edes kuulee, että joku ajatteleekin uusia Tinttejä.
Disney-sarjakuvissa on ollut aika paljon noita tekijöitä. Siinä tuo määrättyyn henkilöön nojautuva ihannointi on jakautunut eri puolille.
Kyllä minä ainakin olen lukenut ihan hyviä Disney-tarinoita nykyisinkin, mutta on siellä aika huonojakin ja sit ihan kamalia. Se vähän vaihtelee.
Mutta en yhtään ihmettele tätä henkilöpalvontaa. Se on vähän ihmiseen rakennettu ominaisuus. Ymmärrän Pässiä aivan hyvin ja itsekään en tykkäisi, jos Herge vielä eläisi, että Tinttejä joku toinen yrittäisi väsätä.
Mutta kun Hergekin on ollut haudassa jo yli 30 vuotta, niin suruajallakin on aikansa.
Olisi kiva katsoa mitä kirjoittelemme asiasta, jos 10-50 vuoden päästä noita uusia Tinttejä tehtäisiin jo. Olisiko napit yhtä lailla vastakkain vai olisinko minä tai Pässi vaihtanut silloin puolta ja meikäkin viilaisin viikatetta kaikille uusisita Tinteistä puhuville.
No joo eihän sille mitään voi...ihmisiä me vaan ollaan. Minä en ainakaan viitsi tämän asian takia murehtia...kaikki tulee aikanaan.
Jos jotain toivoisin Tinteistä, niin niitä ihka alkuperäisiä Tinttejä suomiteksteillä. Mulla on vain tuo englanninkielinen Tintin in the Congo näköispainos.
Mielenkiinnolla odotan, että mitä haukkumia Pässi keksii taas mulle. Haukkuva koira ei onneksi pure. Olisi vaan joskus kiva lukea Pässiltä, jotain vähemmän agressiivista palautetta meikäläisen suuntaan. Puhua asioista normaalisti...toiveajattelua varmaan.
-
Kaataakseni omaakin soppaa tähän lusikkarysään, toteaisin jonkun todenneen, että sama se mitä tulevat sukupolvet keksivät tehdä, kun alkuperäiset eivät lähde mihinkään. Tämäkään tosin ei päde Lucas-nimiseen matoon.
Eli tehköön vaan tinttejä, asterixeja ja muita uusiokäyttöön. Aina sitä voi pitäytyä alkuperäisissä tai mihin nyt haluaakin sen rajan vetää.
Tuossa Lucas-sedän kommentissasi olen 100 % samaa mieltä. Äijä syö omaa jalkaansa. Onneksi myi oikeudet Disneylle.
Karseaa katsottavaa ne ainaiset muutokset alkuperäisessä trilogiassa ja 3D oli ihan hirveätä. Joku noitakin rakastaa...esim. mua nuoremmat, jotka ei ole nähneet alkuperäistä materiaalia. Senkus tekevät mitä versioita tahansa...onneksi löytyy alkuperäiset hyllystä, monessa eri formaatissa.
-
Itse en kaipaa uusia Tinttejä. Muutaman hyvän uuden Asterixin haluaisin lukea. Sen verran paha maku jäi Uderzon kyhäilemistä albumeista.
Ainakin yksi onnistunut uudelleenlämmitys on mielestäni olemassa: Disney-sarjakuvat.
Varhaiset ankka-mestarit on olleet jo ajat sitten haudassa ja kuitenkin yhä uudet (ja vanhat) lukijat ostavat iloiten uusien tekijöiden tuotteita.
Onko Disney-sarjakuvat oleellisesti erilainen tuote kuin vaikkapa Tintti?
Marvelin ja DC:n sarjakuvat ovat myös pätevä esimerkki, ja tasovaihteluista huolimatta myöhemmät tekijät ovat tehneet omia juttujaan.
Jotenkin minäkin suhtaudun positiivisemmin Asterixiin ilman Goscinnya tai Uderzoa. Pitääkin miettiä tätä aihetta.
Marvelia, DC:tä ja Disneytä yhdistää tietty se että kaikissa tekijöiden yhteys teoksiinsa on ollut varsin löyhä, yksittäiset tarinat perustuvat jaettuun maailmaan jossa useat tekijät tekevät omaa juttuaan.
Monet BD:t eivät tätä mallia noudata vaan ovat selvemmin tekijöihinsä leimautuneita. Tintissä ja Asterixissa saattaa kuitenkin vielä vaikuttaa ero josta on keskusteltu aiemmin: Asterix kierrättää ja varioi samaa perusideaa uudestaan ja uudestaan kun taas Tintissä oli koko ajan taustalla kehitys ja muutos, Hergén käsissä sarja kasvoi luonnollisesti, sama tekijä mutta jatkuva yritys tehdä uutta.
Ehkä tuosta syystä pystyn kuvittelemaan että Asterix voi toimia muiden tekijöiden käsissä mutta Tintti ei olisi Tintti.
Ja kyse ei ole hyvästä tai huonosta, tottakai voidaan tuottaa jokin erinomainen seikkailutarina ja piirtää se ligne clairella ja laittaa päähenkilöksi pirteä nuorekas lehtimies mutta tuo olisi silti mielekkäämpää toteuttaa vaikka keksimällä ihan uusi henkilö, ainoa syy käyttää Tinttiä on se että lypsetään tunnettua brändiä ja tuota en voi pitää kannatettavana ideana (Tintti-pastissit ja kloonit voisivat olla kannatettavia, samantyylisiä juttuja voisin lukea ilokseni).
Ai niin, siltä varalta että Moulinsartin väki lukee tätä, tarjoan idean: tehkää Quick&Flupket uusiksi mutta muuttakaan hahmot Le petit Tintiniksi ja Le petit Haddockiksi. Pääsette kaapimaan brändillä rahaa ja kässärithän ovat aitoa Hergéä >:D
-
Ja kyse ei ole hyvästä tai huonosta, tottakai voidaan tuottaa jokin erinomainen seikkailutarina ja piirtää se ligne clairella ja laittaa päähenkilöksi pirteä nuorekas lehtimies mutta tuo olisi silti mielekkäämpää toteuttaa vaikka keksimällä ihan uusi henkilö, ainoa syy käyttää Tinttiä on se että lypsetään tunnettua brändiä ja tuota en voi pitää kannatettavana ideana (Tintti-pastissit ja kloonit voisivat olla kannatettavia, samantyylisiä juttuja voisin lukea ilokseni).
Tintti ja Haddock olisi saanut jälkeläisiä ja ne seikkailisivat omia tarinoitaan vähän nykyaikaisemmassa maailmassa. Haddockilta se voisi onnistuakin tuo lapsien teko, mutta Tintti. Olen aina kuvitellut, että Tintti on ikuinen vanhapoika, jolla ei ole mitään suhdetta naisiin. Tuhatkauno ei kyllä voisi saada lapsia...aivan liian vanha.
En tiedä toimisiko tuo...voisihan sitä kokeilla, mutta silloin ainakin faanaattiset fanit sais hepulin...ei viitsi niitä nyt ihan noin paljon järkyttää.
Mutta aivan törkeen hauskan pilailu-sarjakuvan tosta saisi.
-
Ai niin, siltä varalta että Moulinsartin väki lukee tätä, tarjoan idean: tehkää Quick&Flupket uusiksi mutta muuttakaan hahmot Le petit Tintiniksi ja Le petit Haddockiksi. Pääsette kaapimaan brändillä rahaa ja kässärithän ovat aitoa Hergéä >:D
Ehdotettu jo (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8301.msg422531.html#msg422531). Tämä idea leijuu selvästi ilmassa.
-
Onko Disney-sarjakuvat oleellisesti erilainen tuote kuin vaikkapa Tintti?
Riippuu keltä kysyy. Sanoisin että eroa voi verrata ranskalaisen ja amerikkalaisen sarjakuvan eroon. Periaatteessa samaa, mutta kansallisia erityispiirteitä löytyy.
Olen seurannut tätä keskustelua mutta aihe ei herätä intohimoja. Kenties siksi että Tintti loppui minulle jo Hergén kuolemaan. Haijärvi-albumi oli minusta suoraan sanottuna paskaa. Näin muistaakseni elokuvankin skidinä mutta en silloin(kaan) tykännyt siitä. Aakkostaide ei ole koskaan tullut vastaan niin halvalla että olisin sen hankkinut/lukenut. Lukematta sen voi kuitenkin tuomita, ei se mikään tintti-albumi ole. Näin väitän, koska Hergéllä oli taipumus hioa tekeleitään pitkään ja hartaasti enne kuin päästi ne julki. Lopullinen Aakkostaide olisi ollut varmaan ihan erilainen.
Spielbergin leffojen (ja miljuunien aiempienkin oheistuotteiden) myötä Tintti on yhtä kannibalisoitu kuin mikä tahansa muu suosittu lasten/nuortensarja.
Yhtä lailla voin sanoa että joku sarjakuvaversiointi Siniset appelsiinit elokuvasta ei sen kummemmin kiinnostaisi kuin nämä Sub zerot ja tässä mainitut muut roskakorista suodatetut ideat. Sinänsä on kyllä aika idioottimaista edes ehdottaa jonkun sellaisen jutun tekemistä, minkä Hergé on kertaalleen hylännyt.
Kaikin mokomin, minun puolestani niitä saa kuitenkin tehdä. Nostalgialla on aina helppo rahastaa ja mikäs siinä. Yleinen puolustushan on se että toivottavasti nämä uudet härpäkkeet, mitä sitten milloinkin ovat, houkuttavat ihmisiä alkuperäisen pariin. En tiedä meneekö se sitten noin.
hdc jo tuossa artikuloi aika hyvin. Hergén jutut ja ideat oli vahvasti sidottu aikaansa, jopa niin että sarjakuvan sisäinen jatkumo ikinuorten päähenkilöden kanssa alkoi muuttua epäuskottavaksi.
Minua miellyttävin vaihtoehto olisi siis tehdä jotain Tintti-skenaarioita 1900-luvun tärkeistä tapahtumista ikään kuin Hergen näkökulmaa matkien. Semmoinen ei kuitenkaan olisi välttämättä se myyvin ratkaisu, koska aina näitä uudelleenlämmityksiä halutaan myydä muillekin kuin nostalgikoille.
-
Tintti ja Haddock olisi saanut jälkeläisiä
Yäähhh, kiitos vaan tästäkin mielikuvasta. :o
-
Jos meidän olisi aina kunnioitettava jonkin asian keksijää tai suunnittelijaa, niin eihän maailma voisi koskaan edistyä mihinkään.
Argumentti olisi minusta varmasti muuten toimiva, mutta enpä nyt erityisemmin muista tapausta, jossa oltaisiin ihan erityisesti korporaatioilta julistettu että "Emme halunneet pilata tätä hommaa fanien kannalta millään jatko-osilla tms. joihin he kuitenkin laittavat rahansa vaikka eivät haluaisi." ja lisäksi pitäneet tämän lupauksen. Ei kyse ole siitä että alkuteoksen arvo laskisi, sehän päinvastoin nousee. Mutta kyse on nyt myös siitä että mitään uutta ei ikinä luoda, jos vanhalla rahastetaan. Eli se siitä kehityksestä.
Se että kopioimme jonkin, ja myymme sen samana on muutenkin eriasia kuin se että luomme kokonaan uuden jutun jossa on paljon samoja piirteitä, koska siinä on silloin samat mahdollisuudet, mutta sen lisäksi enemmän. Sitä on kehitys.
Esimerkkinä kelpaa hyvin mp3. soittimista Zenin soittimet jotka eivät ole kehittyneet alkuajoistaan mihinkään, koska kehityksessä keskitytään bittien määrään, ei uusiin toimintoihin, joiden tapauksessa muuten ne vanhat hyväksi havaitut toiminnotkin on poistettu.
Tämä puolestaan tukee piratismia siten että ihmiset lataavat enemmän musiikkia netistä kun eivät voi nauhoittaa sitä ostetuilta cd:eiltä c-kasettinauhoittamista muistuttavalla decoodauksella, mikä oli yksi vanhojen zenien nykyään kadonneista toiminnoista.
Kopiointi siis lisää kopiointia ja mahdollisuudet mahdollisuuksia. Niiden puute taas lisää keskitystä toisiin mahdollisuuksiin. Joka populaarikulttuurissa tarkoittaa suurimmaksi osaksi kopiointia.
Itselleni nuo ensimmäiset Tintit on niitä Hergen oikeasti omakätisesti tehtyjä tarinoita ja muut on tehty yhteistyössä muiden kanssa.
En ole siis niin ehdoton näissä asioissa, jos joku haluaa tehdä uusia Tinttejä. Se on oma katsomukseni ja sitäkin voisi kunnioittaa, eikä heti haukkua ja tulla silmille. Jokaisella on oma käsitys asioista.
Jälleen kerran: Mihin me tarvitsemme Tinttiä, kun maailma on täynnä helposti lisensoitavia hahmoja, osa jopa public domainia, joiden arvostus on ajan mittaa laskenut juurikin siksi, että niitä on kohdeltu huonosti? Miksi ei tehdä toisella tämmöisellä hahmolla kerrankin hyvä tarina?
Tintin patit on jo käytetty, ja hahmo on kaikesta huolimatta saanut arvoisensa lopun juuri sillä että hahmolla on rikas albumihistoria täynnä moniulotteisia tarinoita joissa käytetään kaikki hahmoihin ja ympäristöön liittyvät mahdollisuudet hyödyksi.
Tintti-elokuva on mielestäni jo vesittänyt koko asian. Siinähän tarinoita on aika raakamaisesti yhdistelty ja muuteltu. Tuo on vain alkusoittoa.
Ei se kyllä ole mitenkään muuteltu.
Yhdistelty on, mutta ei raakamaisesti.
Elokuvissa tarkoitus ei ole kertoa kaikkia tarinoita samassa, vaan yksi iso tarina.
Viittaukset muihin albumeihin ovat viittauksia. Elokuvallisesti mainitut albumit eivät olisi tarjonneet mitään uniikkia, mutta niiden ollessa mukana isommassa kokonaisuudessa, isommassa maailmassa, niilläkin on elokuvissa jokin melko kaunis ja jännittävä merkitys.
Ajatus siitä, että Tintistä on tullut kokenut salapoliisimaisissa hommissahan selitetään heti alussa lehtiartikkeleilla, joissa viitataan albumien tarinoihin pelkkänä pieninä rikostapauksina, jotka Tintti on onnistunut ratkaisemaan.
Eli nyt elokuvissa Tintillä on ns. "syntytarina" johon on otettu mukaan pientä mystisyyttä. Sitä kun ei ole kuitenkaan rautalangasta väännetty.
Tintin ja Haddockin tutustumiseen liittyvät hölmöilyt esitetään Kultasaksisessa ravussa. Elokuvallisesti sekin on hyvin pieni tarina. Siihen menisi noin puoli tuntia, ja siitä elokuva vasta oikeasti alkaisi. Minusta tässä asiassa ollaan sovellettu paljon järkeä.
Seuraava vastaavantyyppinen juttu on viittaus Castafioren tarinaan.
Castafiorehan esiintyi Tintti albumeissa myös myöhemminkin korujen tapauksen jälkeen. Elokuvassa näytettiin ihan riittävän hyvin, missä yhteydessä Tintti ja Haddock naisen kohtasivat, ja se kaiken muun ohella, on loistava avain hahmon käyttöön jatkossa humoristisena ja Haddockin ja Tintin elämää vaikeuttavana elementtinä.
Elokuvan lopussahan Haddock sai itselleen kartanon, jota hän ei tietääkseni saanut omistukseensa ennen laivan löytymistä. Jokin mutta siinä nyt kuitenkin oli, jota en muista. Oli miten oli, mutta se avaa loistavan set upin tuleville elokuville.
Castafiorehan esimerkiksi tuli Haddockin luokse käymään lähes välittömästi kun Haddock oli saanut kartanon, ja sen tiluksien koko ja ympäristö ja ketä siellä liikkuu oli isommassa merkityksessä tarinassa, aivan kuten Haddockin luonne ei-rasistisena, mutta hieman karkeana ihmisenä joka ei osaa toimia oikein ulkomaalaisten kanssa vaikka tarkoittaa hyvää on ollut myös keskeisessä roolissa Haddockin esiintymisissä, ja Catafioren koruissa nähtiin loistava esimerkki siitä miten se toimii.
Samoja elementtejähän voidaan käyttää seuraavan elokuvan alussa elokuvan syventämiseksi.
Tintti albumien ja elokuvien ero on juuri se, että siinä missä jokainen Tintti albumi päättyy jokseenkin samoihin asetelmiin mistä alkoi, on elokuvissa otettava huomioon myös jatko-osan tarpeet, ja sille on rakennettava toimiva pohja.
Ajatus siitä, että Tintti ja Haddock lähtevät Castafiorea karkuun seikkailulle elokuvan alussa kuulostaa enemmän Tintiltä, kuin ajatus siitä, että joku muu tekisi Tintille jatkoa vain sillä perusteella että sille halutaan jatkoa.
Kyse ei ole siitä, että se loukkaisi Hergeä. Herge itse on ilmaissut, kuten lausunnosta näkyi, että hän ei siis käytännössä välitä paskaakaan tehdäänkö Tintille jatkoa. Se jatko nyt vain ei silloin ole oikeata Tinttiä, vaan jotain muuta, koska Herge on yhtä keskeinen osa Tintin maailmaa kuin Tintti itse. Fanit haluavat Tintin, ja se ei olisi Tintti.
Mieti nyt sitä soopaakin mitä Diney nykyään julkaisee sen saman Mikki Hiiren nimissä joka aikoinaan potkaisi lehmää persuksille ja mitä kaikkea tekikään.
Tintti on nimittäin lisäksi oman aikansa tuote, ja sitä ei voi jäljitellä.
-
Me voidaan väitellä tästä aiheesta vanhainkotiin asti ja mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi on. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo ja murehditaan tai iloitaan sitten.
Kyllä ne jotain keksii joko hyvässä tai pahassa.
Jään odottelemaan siis, enkä jaksa tapella tästä aiheesta enempää. Eikä tämä nyt oikeasti maailmaa kaada. Turha siis raivota etukäteen mistään. Sekoillaan sitten, kun asiasta saadaan lisäinfoa. Meillä on näkemykset niin erilaiset, ettei niiden selvittelyyn kannata tuhlata aikaa.
Keskitytään olennaiseen eli sarjakuvien lukemiseen...siinä on meille tarpeeksi itse kullekin tekemistä.
-
Hergéllä oli selvästikin ilmeisiä vaikeuksia (vai oliko se tietoista) tehdä näkyviä tai vahvoja naishahmoja tarinoihinsa, saati femme fataleja. Tintit ja V & T & J:t ovat kauttaaltaan vahvasti miehisiä maailmoja vaikkakin aika pitkälti sukupuolettomia. Isona poikkeuksena on La Bianca, mutta hän onkin vedetty hahmona ihan ääripäähän: nainen, jonka ympärillä koko maailman on pyörittävä (vrt. myös Peggy Alcazar). Muut naishahmot ovat lähinnä sivuosakoristuksia, kuten Tintin vuokraemäntä, romanityttö Miarka, Biancan kamarineiti Irma tai Veikon ja Teten äiti ”rouva Legrand”. Olisiko joku Mata Hari -hahmo jossain tarinassa vienyt liikaa tilaa ja vakavoittanut kerrontaa? Vastapainoisesti mieshahmot saattoivat esiintyä aika feminiinisesti, kuten Chang, insinööri Wolff tai joskus jopa Tuhatkauno, mutta en halua vetää liikaa linjoja homoseksuaalisuuden suuntaan.
Siis näin naistenpäivänä tuli mieleen…
-
(http://1.bp.blogspot.com/-hYlP6eLW2Rg/TtlL3fKorqI/AAAAAAAAJbo/6lH4BQiWIbs/s1600/Tintin_Martine.jpg)
Noissa valmiiksi saaduissa albumeissa "isoäitisukupolven" naiset ovat tosiaan ainoita, joilla on aktiivinen rooli. Mutta poikkeus vahvistaa säännön: Aakkostaiteeseen Herge suunnitteli galleristin sihteeri Martine Vandezande (myös neiti Hippiäinen) -hahmoa, joka oli Tintin ikäluokkaa ja aktiivisempi toimija.
Tintti oli mieltynyt tähän hyväksikäytettyyn sihteeriin, ja sai vastakaikuakin, mutta keskeneräiseksi jäi tämän orastavan ystävyyden luonne.
-
Ainoa Iranin islamilaisen vallankumouksen tuhoilta säästynyt kappale farsinkielisestä Tintti kuun kamaralla-albumista myytiin tiistaina Catawikin huutokaupassa. Hinta 4200 euroa.
http://www.prnewswire.com/news-releases/un-album-tintin-en-farsi-vendu-aux-encheres-pour-4200-euros-249704951.html
http://www.lefigaro.fr/culture/encheres/2014/03/11/03016-20140311ARTFIG00234-tintin-une-edition-iranienne-unique-aux-encheres.php#
http://www.deredactie.be/cm/vrtnieuws/cultuur%2Ben%2Bmedia/kunsten/belga_20140312_kuifje_veiling
-
Kas kun tuli jännä kuva vastaan inter neetissä. Tekijä Edmund Dulac (1882 - 1953).
http://en.wikipedia.org/wiki/Edmund_Dulac
-
Kas kun tuli jännä kuva vastaan inter neetissä. Tekijä Edmund Dulac (1882 - 1953).
http://en.wikipedia.org/wiki/Edmund_Dulac
Capac ja Dulac. Hergé jätti vihjeen nimeen inspiraation lähteestä! Tämä taisi olla uusi löytö.
-
Hergé jätti vihjeen, mutta kyseessä ei ole Dulac.. vaan Tupac!
(http://cn1.kaboodle.com/hi/img/2/0/0/e2/1/AAAAAkQPzk0AAAAAAOIdgw.jpg?v=1206163951000)
-
Hergé jätti vihjeen, mutta kyseessä ei ole Dulac.. vaan Tupac!
(http://cn1.kaboodle.com/hi/img/2/0/0/e2/1/AAAAAkQPzk0AAAAAAOIdgw.jpg?v=1206163951000)
Kiitos antamastasi arvokkaasta lisäarvosta Kvaak-keskusteluun.
-
De nada.
-
(http://media-cache-ak0.pinimg.com/236x/cb/38/ff/cb38ff886b34ce806107464523e8648f.jpg)
Hieman olen odottanut etteikö kukaan muu yhdistä kadonnutta malesialaiskonetta ja Lento 714:ää. On maailmalla ainakin.
Malaysian plane mystery copies comic story of hijacked jet which landed on remote island (http://www.dailystar.co.uk/news/latest-news/370076/Malaysian-plane-mystery-copies-comic-story-of-hijacked-jet-which-landed-on-remote-island)
-
Hieman olen odottanut etteikö kukaan muu yhdistä kadonnutta malesialaiskonetta ja Lento 714:ää. On maailmalla ainakin.
Tuli kyllä minullekin mieleen.
-
(http://media-cache-ak0.pinimg.com/236x/cb/38/ff/cb38ff886b34ce806107464523e8648f.jpg)
Hieman olen odottanut etteikö kukaan muu yhdistä kadonnutta malesialaiskonetta ja Lento 714:ää. On maailmalla ainakin.
Malaysian plane mystery copies comic story of hijacked jet which landed on remote island (http://www.dailystar.co.uk/news/latest-news/370076/Malaysian-plane-mystery-copies-comic-story-of-hijacked-jet-which-landed-on-remote-island)
Herge oli nykyajan Nostradamus....ennusti tämänkin Malesialais-lentokatoamistempun 47 vuotta etukäteen.
-
Hieman olen odottanut etteikö kukaan muu yhdistä kadonnutta malesialaiskonetta ja Lento 714:ää.
Tuli itselleinkin tämä albbu mieleen, kun kaappauksesta ruvettiin puhumaan ja pilottia epäilemään.
-
(http://media-cache-ak0.pinimg.com/236x/cb/38/ff/cb38ff886b34ce806107464523e8648f.jpg)
Hieman olen odottanut etteikö kukaan muu yhdistä kadonnutta malesialaiskonetta ja Lento 714:ää. On maailmalla ainakin.
Malaysian plane mystery copies comic story of hijacked jet which landed on remote island (http://www.dailystar.co.uk/news/latest-news/370076/Malaysian-plane-mystery-copies-comic-story-of-hijacked-jet-which-landed-on-remote-island)
Mediassakin ois kai 70-luvulla otettu herkästi ufo-kortti esiin? Mulla tuli ensimmäiseksi mieleen 007 & Spectre.
-
Mulla tuli ensimmäiseksi mieleen 007 & Spectre.
Heh, sama täällä. Jossain paratiisisaarella on selvästi huippuvarusteltu ontto tulivuori tms. Jotta ei menisi aivan Tintti-aiheen ohitse, niin mainittakoon, että Blofeld; tuo makean veden poliitikko ja brontosauruksen sivupersoona.
-
Lento 714 on kommentti sekin Bondeihin (tehty 1966-67). Rastapopoulos on selvä Bond-konna tuolla saaritukikohdassaan ja lopussahan kaikki räjähtää tuttuu malliin tulivuoren purkautuessa. Konnat on vaan helkutin paljon typerämpää sakkia tässä kuin Bondeissa. Jatkaa Castafioren korujen seikkailullisen perinteen dekonstruktiota ja höm eräänlaista annulaatiota.
Timo
-
Kandeepa lukea tämä tintinologisti Simon Doylen (tintinologist.org -sivun yksi ylläpitäjistä) pitkähkö haastattelu (http://www.comicsandcola.com/2014/03/tintin-thermozero-everything-you-need.html) koskien "uutta" Tintti-albumia, Thermozeroa ja sen eri vaiheita. Kässäri on nimittäin olemassa kahtenakin eri versiona.
"Casterman have affirmed their interest, said that they are developing a Thermozéro book with Moulinsart, and that they are looking at it being a collection of work in progress, akin to Alph-Art, rather than a finished book by new artists."
Timo
EDIT: se on tintinologist.org, ei com.
-
Joten Thermozéro on olemassa "storyboardina" sekä luonnosasteelle saakka piirrettynä V & T & J -alpparina. Jos ne ryhtyvät tähän, niiden pitää varmaan käyttää VTJ-tarinaa lähtökohtana ja tehdä "reverse engineering" sen pohjalta, storyboardia apunaan käyttäen.
Mielenkiintoista.
-
Mediassakin ois kai 70-luvulla otettu herkästi ufo-kortti esiin? Mulla tuli ensimmäiseksi mieleen 007 & Spectre.
Tänään Yle Radio 1:ssä klo 15:03 Jari Lehtinen kertoo mistä Malesian mysteerikoneessa on kyse.
(areenassa (http://areena.yle.fi/radio/2165220))
-
Myös Danyn ja Van Hammen kuoleman varjossa -albumissa (Lehtimiehet) katoaa lentsikka.
-
Minä en ainakaan tiedä kadonneista koneista mitään...... ;D
Hiano. Onko uffo-miehet myös mukana paketissa?
-
Mulla on varmaan 20 vuotta ollut pieni sisäinen syyllisyys siitä, että en ole lukenut Tinttejä. Paitsi kuukirjat aiheensa vuoksi. Monesti olen yrittänyt niitä lukea, mutta en ole vain innostunut.
Viimein päättäväisesti tuohon tehtävään tartuin talvella, koska jotenkin se minusta vain kuuluu yleissivistykseen. Alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä.
Äsken juuri sain urakan päätökseen, pl. Aakkostaide. Keskeneräisiksi jääneet teokset ei ole koskaan oikein sytyttäneet.
Täytyy myöntää, että hieman koukutuin. Varmaan jossain Salaperäisen tähden - Yksisarvisen salaisuuden paikkeilla.
Siitä huolimatta, että onnistuin jäämään sarjan vangiksi, ymmärrän nyt huomattavasti paremmin myös sen, miksi en ole siitä aivan kamalasti aiemmin innostunut. Syy on Tintin itsensä.
Tintti on koko teossarjan tylsin hahmo ja kuitenkin protagonisti. Tintti on täydellinen kuin Teräsmies, mutta hänellä ei ole edes supervoimia, jotka tekisivät hänestä kiinnostavan. Paitsi jos supervoimaksi lasketaan ilmiömäinen tuuri, jolla Tintti selviää tukalimmastakin tilanteesta ja voittaa lähitaistelussa vahvimmatkin vastustajat. Tintti on toiminnan keskipiste jatkuvasti, ja niin pitkästyttävä kuin olla voi. Tintin tekemät virhearvioinnit ja mokat on aika vähässä koko teossarjan aikana. Tintti on kuin mahtavin ja täydellisimmällä moraalilla varustettu supersankari, mutta kuitenkin kuin tavallinen nuori mies.
Minusta tämä on liian paksua. Edes yksi kunnon pahe, niin Tintti olisi heti mielenkiintoisempi. Kaikki muut hahmot sarjassa ovat kiinnostavampia. Haddock, Tuhatkauno, Castafiore ja Dupont & Dupond, tarpeettomasta slapstickista huolimatta, Lampion, Jetikin. Jopa Nestor on kiinnostavampi henkilönä kuin Tintti.
Tintin tylsyys on suuri sääli. Sillä muuten sarja on muutamia albumeita lukuun ottamatta loistava. Tarinat on erittäin hyviä, kuten piirroksetkin. Päähenkilö vain mättää ja pahasti. Jeti ja ufot sekä muutamat alkupään seikkailut olivat minusta latteita.
Vahvimmat tarinat oli minusta ne kahteen albumiin jaetut, mutta kaikkein eniten pidin Tintti Neuvostojen maassa -albumista. Syynä teoksen karkeampi piirros ja absurdimpi ote (josko sitä ei varmastikaan oltu absurdiksi tarkoitettu). Ikuisena Tilsa-fanina tämä sykähdytti.
Olen iloinen, että olen nyt Tinttini kertaalleen lukenut, mutta ei minulla liene tule tarvetta näihin palata. Vaikka eihän sitä tiedä, jos jonkun tarinan vielä uudelleen luenkin.
-
Miksi Tintin pitäisi olla muuta kuin on - tarinaa eteenpäin vievä akseli, jonka hajuton ja vedenvärinen olemus tuo muiden hahmojen värikylläisyyden esille?
Päähenkilön persoonattomuus on viety vielä pitemmälle Asterixin kohdalla. Kundi on hädin tuskin edes läsnä omissa seikkailuissaan.
-
Päähenkilön persoonattomuus on viety vielä pitemmälle Asterixin kohdalla. Kundi on hädin tuskin edes läsnä omissa seikkailuissaan.
No eipä nyt ihan noin jyrkästi voi sanoa. Esimerkiksi Asterix ja Rahapata on albumi, jossa Asterix on vahvasti tarinan keskiössä jouduttuaan häädetyksi kylästään ja nousee lopussa suureksi sankariksi miekkataistelussa.
-
Ei minulla ollut minkäänlaista tarkoitusta sanoa, että Tintin pitäisi olla jotain muuta. Nuo ovat syitä, miksi en itse välitä Tintistä.
Asterixin värittömyys kävi kyllä itsellänikin mielessä tuota illalla kirjoittaessani. Se ei ole ollut niinkään häiritsevää, koska Asterix ei ole niin vahvasti tarinan keskipiste kuin Tintti on. Asterix on monissa tarinoissa ennemminkin sivuhahmo Obelixin koheltaessa eteenpäin. Eikä Asterix ole niin täydellisen moraalinen kuin Tintti on. Asterix vetää legioonalaisia ja merirosvoja surutta turpaan ihan vain huvin vuoksi kohdatessaan. Tintti ei ikinä tekisi semmoista. Tintillä ei ole fyysisiä eikä moraalisia heikkouksia, Tintti on joka suhteessa täydellinen, ja se on minusta ärsyttävää ja typerää. Teräsmiehelläkin on heikkous, Tintillä ei ole.
Tintin värittömyys ei olisi niin suuri ongelma, jos sivuhahmot saisivat enemmän vastuuta tarinoissa, mutta heidän osansa on olla lähinnä koomisia koheltajia, jotka aiheuttavat enemmänkin ongelmia kuin ovat hyödyksi.
-
Tintti on joka suhteessa täydellinen, ja se on minusta ärsyttävää ja typerää. Teräsmiehelläkin on heikkous, Tintillä ei ole.
Ottokarin valtikassa Tintti yrittää mennä talliin lepäilemään, mutta hevonen viskaa töyhtöpään saman tien pihalle.
-
Vaikka Tintti onkin varsin neutraali niin en täysin allekirjoita hahmon täydellistä värittömyyttä ja persoonattomuutta, joskin se tulee esiin paremmin koko sarjassa ja millaisia tarinoita kerrotaan kuin Tintin käytöksessä yksittäisissä tarinoissa: kuten aiemmin on todettu, Hergen pyrkimyksenä oli jatkuvasti kehittyä ja tehdä joka albumista vähän erilainen, ja tämä heijastuu toki myös päähenkilössä. (Tarkoituksena on ollut laatia aiheesta joitain sanoja paperille tai siis blogiin mutta toistaiseksi olen ollut laiska.)
-
Lukija ei voi samaistua Haddockiin tai Tuhatkaunoon. Tinttiin voi, koska Tintti antaa siihen tilaa.
Tintti ei myöskään olisi ollut näiden vuosikymmenien ajan niin suosittu, ellei se olisi juuri sellainen kuin se on.
-
Lukija ei voi samaistua Haddockiin tai Tuhatkaunoon. Tinttiin voi, koska Tintti antaa siihen tilaa.
Pitää paikkansa. Tintti on nimenomaan lapselle oiva samaistumiskohde, sillä vaikka hän ratkoo jänniä mysteerioita, on hän kuitenkin viaton ja vähän kömpelö koomikko.
Asterix sen sijaan, vaikka hänen luonteessaan onkin tappuraa, on pitkälle yksiulotteinen geometrinen piste, jonka pääfunktio on viedä eteenpäin tarinaa. Goscinny kyllä tiesi tämän: Riidankylväjässähän on erikoinen jakso jossa kylän naiset pitävät raateja ja toteavat että Asterixista ei tiedetä juuri mitään.
Näitä blankkoja keskushahmojahan riittää. Itsensä häivyttämisessä pokaalin taitaa napata Macherot'n Klorofylli. Hänestä ei paljoakaan jää mieleen, kun taas tarinan pahis säkenöi.
-
The New Yorker:
Sen malesialaisen koneen katoaminen ei ole enää Lento 714 vaan Tintti Tiibetissä.
http://m.newyorker.com/online/blogs/books/2014/04/what-were-reading-tintin-and-lost-planes-orwells-essays.html
-
Dupont ja Dupond seikkailivat Hergén piirtämässä omassa salapoliisitarinassaan (http://www.itsdeadlicious.com/2010/04/dupont-et-dupond-detectives-paul-kinnet.html). Enpä ollut mokomasta ennen kuullutkaan. Tintinologistit ovat siitä keskustelleet (http://www.tintinologist.org/forums/index.php?action=vthread&forum=8&topic=1256).
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1112.0;attach=28144)
-
Dupont ja Dupond seikkailivat Hergén piirtämässä omassa salapoliisitarinassaan (http://www.itsdeadlicious.com/2010/04/dupont-et-dupond-detectives-paul-kinnet.html). Enpä ollut mokomasta ennen kuullutkaan. Tintinologistit ovat siitä keskustelleet (http://www.tintinologist.org/forums/index.php?action=vthread&forum=8&topic=1256).
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1112.0;attach=28144)
Mikäli tarina kiinnostaa ja ruotsi sujuu, niin ensi hätään voi harkita ruotsalaisen Tintti / Hergé -yhdistyksen Generation T:n julkaisemaa vuosikirjaa Volym 6: Tintinism 2013, jossa tuo tarina on (ruotsiksi) varsin hyvälaatuisten kuvien kera:
Hergé & Paul Kinnet: Dupond och Dupont, detektiver
http://archive.today/HYAeT
Kirjasta voi tilata liittymällä yhdistyksen jäseneksi.
-
Dupont ja Dupond seikkailivat Hergén piirtämässä omassa salapoliisitarinassaan (http://www.itsdeadlicious.com/2010/04/dupont-et-dupond-detectives-paul-kinnet.html). Enpä ollut mokomasta ennen kuullutkaan. Tintinologistit ovat siitä
Hitto! Tuota kirjaa en olekaan lukenut. Täytyykin ruveta etsimään tuosta englanninkielistä painosta.
Tekisivät suomeksi ton!!!
-
Hitto! Tuota kirjaa en olekaan lukenut. Täytyykin ruveta etsimään tuosta englanninkielistä painosta.
Tekisivät suomeksi ton!!!
Tuo Lurkerin linkkaama "kirja" on mitä ilmeisimmin piraattijulkaisu. Tiettävästi siitä ei ole erillistä virallista julkaisua olemassakaan. Mutta tarinan voi lukea ainakin ranskaksi tai ruotsiksi osana muita julkaisuja. Luullakseni sitä ei ole käännetty englanniksi, mutta jos sellainen löytyy niin infotkaahan.
-
Tuo Lurkerin linkkaama "kirja" on mitä ilmeisimmin piraattijulkaisu. Tiettävästi siitä ei ole erillistä virallista julkaisua olemassakaan. Mutta tarinan voi lukea ainakin ranskaksi tai ruotsiksi osana muita julkaisuja. Luullakseni sitä ei ole käännetty englanniksi, mutta jos sellainen löytyy niin infotkaahan.
Oho, ei ollut tarkoitus piraattipainoksia linkkailla.
Tarkemmin kun Tintti-foorumia lukee, sieltä löytyikin tieto:
Dupont et Dupond, detectives is available in the Rombaldi collection, volume 6, but this is the only "official" edition of this story.
EDIT: Siis kaiketi tämä integraalisarja (http://www.bedetheque.com/serie-7099-BD-Tintin-L-oeuvre-integrale-d-Herge-Rombaldi.html).
-
Oho, ei ollut tarkoitus piraattipainoksia linkkailla.
Tarkemmin kun Tintti-foorumia lukee, sieltä löytyikin tieto:
Dupont et Dupond, detectives is available in the Rombaldi collection, volume 6, but this is the only "official" edition of this story.
EDIT: Siis kaiketi tämä integraalisarja (http://www.bedetheque.com/serie-7099-BD-Tintin-L-oeuvre-integrale-d-Herge-Rombaldi.html).
Enpä löytänyt englannin kielisenä tota. En haluu ostaa ruostalaista versioo, kun en osaa enää ruottia.
Voi kun tekisivät Tintistäkin integraalit suomeksi ja siihen toi Dupont ja Dupond juttu kanssa.
-
Tänään radiossa: Legendaarisen Hintti-sarjakuvan tekijä ensikertaa haastattelussa. Niistä tietävät vain harvat, eikä niitä löydä helposti. Kyseessä on suomalaisen sarjakuvan suurta hilpeyttä herättänyt erikoisuus, Hintin seikkailut. Nimimerkki Herpé on tehnyt Tintti-sarjakuvan pohjalta parodiaversioita jo useamman kappaleen verran. Uusin on nimeltään Hintti ja lumimiehet. Nimi saattaa viedä ajatukset lähinnä alapäähuumoriin, mutta näissä sarjakuvissa yhteiskuntasatiiri on tiukasti läsnä. Nimimerkki Herpé kertoo, miksi juuri Tintti on hyvä parodian aihe.
Kultakuume klo 15.05, Yle Radio 1 (http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2201995)
-
Kultakuume klo 15.05, Yle Radio 1 (http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2201995)
Kiitoksia vinkistä. Pitää odotella että tulee Areenaan kuunneltavaksi.
Olen itse tässä lukenut Tintti Kuun Kamaralla albumia ja siinä on se kohtuullisen kookas "kuuvaunu" sullottuna kuualuksen ruumaan palasina. Jo kansikuvasta näkee että tämä panssarivaunumainen jötkäle olisi kooltaan todellisuudessa himpun vaikeaa kuljettaa kuuhun saakka. Sen liikuttaminen vaikkapa sähkövoimalla vieläkin haasteellisempaa. Kuuvaunulla oli kuitenkin varmasti kivaa vetää rallia, kun ei tarvinnut olla kuupuvussa sen sisällä! Lopussahan kuuvaunu jätettiin kuuhun, koska sen purkaminen olisi ollut työlästä.
Itsellänikin on tuon kuuvaunun metallimalli. Veikeä masiina ja hauskan värinenkin vielä!
-
Minä en ole Hinttejä lukenut. Mistä niitä löytää ja kannattaako se? Siis löytäminen?
-
Herpé on tehnyt ymmärtääkseni kolme Hintin seikkailut -albumia. Kahdesta ekasta maksetaan mansikoita, en tiedä onko kolmatta uusinta enää saatavilla mm. Oranssista Planeetasta.
Niin että kannattaako etsiä? Riippuu mistä tykkää. Minusta ne ovat oikein raikkaita ja hauskoja tarinoita.
Timo
-
Herpé on tehnyt ymmärtääkseni kolme Hintin seikkailut -albumia. Kahdesta ekasta maksetaan mansikoita, en tiedä onko kolmatta uusinta enää saatavilla mm. Oranssista Planeetasta.
Ensipainos ainakin katosi parempiin suihin hetkessä. Mustan dullan maan 2. painosta liikkuu, mutta jostain syystä siitä on jäänyt neljä sivua pois!
Viehättäviä pastisseja joita ei liialla älyllisyydellä ja harkintakyvyllä ole pilattu.
-
Minä en ole Hinttejä lukenut. Mistä niitä löytää ja kannattaako se?
Riippuu siitä, miten suhtautuu undergroundiin. Kyllä ne lukee, kerran kymmenessä vuodessa tms. Kuten VesaK viittasi, sankareiden repiminen jalustalta käy välillä niin kouristuksenomaiseksi, että kaikki muut parodian mahdollisuudet jäävät aika tarkkaan käyttämättä.
-
Olen itse tässä lukenut Tintti Kuun Kamaralla albumia ja siinä on se kohtuullisen kookas "kuuvaunu" sullottuna kuualuksen ruumaan palasina. - - Sen liikuttaminen vaikkapa sähkövoimalla vieläkin haasteellisempaa. - -
Kun nuorena olin ydinvoimafriikki, kuvittelin kuuvaunun kulkevan joko suoraan ydinvoimalla (kuten Tuhatkaunon avaruusaluksenkin) tai jollain nerokkaalla akkuzydeemillä.
Kuuvaunun materiaalin kuvittelin joksiskin kestäväksi ja ultrakevyeksi metalliseokseksi, vähän kuten Tuhatkaunon tekemässä minisukellusveneessä Yksisarvisen salaisuudessa. Jostain syystä tuo militanttinen kuuvaunu tuo eniten mieleen sen rallin ja ajopelin, jolla kumppanukset poistuvat Borduriasta Tuhatkaunon tapauksessa.
Apropos ja off-topic, 007 ja Kultainen silmä -rainassa Bond ajelee samantyylistä panssarirallia, tällä kertaa kaupunkikeskustassa.
-
Kuuvaunun materiaalin kuvittelin joksiskin kestäväksi ja ultrakevyeksi metalliseokseksi, vähän kuten Tuhatkaunon tekemässä minisukellusveneessä Yksisarvisen salaisuudessa.
Alumiini riittää pitkälle. Kuuvaunun ei kai ole tarkoitus kestää singon osumaa vaan pitää ilmat sisällä. Kovin paksua kerrosta ei tarvita (amerikkalaisten kuualuksessa kai oli puolivakava vaara potkaista seinää reikä). Hergellähän ei ollut tietoa kuun pinnan koostumuksesta joten sikäli telaketjut olivat varmaan ihan kohtalainen arvaus.
-
Alumiini riittää pitkälle. Kuuvaunun ei kai ole tarkoitus kestää singon osumaa vaan pitää ilmat sisällä. Kovin paksua kerrosta ei tarvita (amerikkalaisten kuualuksessa kai oli puolivakava vaara potkaista seinää reikä). Hergellähän ei ollut tietoa kuun pinnan koostumuksesta joten sikäli telaketjut olivat varmaan ihan kohtalainen arvaus.
Mutta jos kuuvaunun sisällä on ns. normaali-ilma eli siellä voi olla ilman avaruuspukua ja kuun pinnalla on melkein tyhjiö, niin eikös silloin tuommoinen alumiini ole vähän turhan keveä ja hauras metalli avaruusauton materiaaliksi.
Ainakin myytinmurtajien tyhjiötankit on aika järeitä kapistuksia TV:ssä.
Enhän mä näistä avaruus jutuista mitään tiedä, mutta vähän epäilyttäisi mennä alumiiniseen kotteroon ajelemaan kuun pinnalle. No en kyllä menisi avaruuteen ollenkaan, kun en saa itseäni edes tavalliseen lentokoneeseen.
-
Mutta jos kuuvaunun sisällä on ns. normaali-ilma eli siellä voi olla ilman avaruuspukua ja kuun pinnalla on melkein tyhjiö, niin eikös silloin tuommoinen alumiini ole vähän turhan keveä ja hauras metalli avaruusauton materiaaliksi.
Ainakin myytinmurtajien tyhjiötankit on aika järeitä kapistuksia TV:ssä.
Ei yhden ilmakehän paine nyt ole kovin paljoa ole kumminkaan. ISS:ssä on alumiinisiä pönttöjä, tuollainen viitisen metriä suuntaansa oleva pönttö on alumiinirunkoinen ja painaa kymmenisen tonnia (T-72-tankki reilun 40 tonnia)
Avaruuslaivamallista kuurakettia tuskin tullaan valitettavasti näkemään. Voisi kai sellaisella tyylipisteiden takia rässiä avaruudessa ympäriinsä jos ei erehdy laskeutumaan ainakaan planeetoille.
-
Mutta jos kuuvaunun sisällä on ns. normaali-ilma eli siellä voi olla ilman avaruuspukua ja kuun pinnalla on melkein tyhjiö, niin eikös silloin tuommoinen alumiini ole vähän turhan keveä ja hauras metalli avaruusauton materiaaliksi.
Ainakin myytinmurtajien tyhjiötankit on aika järeitä kapistuksia TV:ssä.
Enhän mä näistä avaruus jutuista mitään tiedä, mutta vähän epäilyttäisi mennä alumiiniseen kotteroon ajelemaan kuun pinnalle. No en kyllä menisi avaruuteen ollenkaan, kun en saa itseäni edes tavalliseen lentokoneeseen.
Netistä olen lukenut, että kuulaskeutujan seinät olivat ohuimmillaan 0.3 mm, joten siihen verrattuna luulisi tuollaisen tankin suojaavan ihan hyvin, oli se sitten mistä metallista tahansa. Paine-ero tankin ja tyhjiön välillä on vain samansuuruinen kuin mentäessä veden pinnalta 10 metrin syvyyteen.
Myytinmurtajien tankit on jykeviä, koska niihin pakataan ilmaa useamman barin verran (1 bar vastaa yhtä ilmakehää). Esim. polkupyörien renkaissa on painetta joku 4-5 baria, eli kumi kestää 4-5 kertaa isomman paine-eron kuin mitä tuon kuutankin tarvitsee kestää.
-
Olut- / limsatölkissä on sisällä helposti 3-4 bar painetta.
Isot pinnat ja kuuauton heiluminen liikkeessä tuovat omat ongelmansa. Todennäköisin vaihtoehto olisi tukeva runko ja ohuehkot seinät.
-
Tapaus Tuhatkaunossa ollaan peitetehtävässä Punaisen Ristin henkilöinä. Penskana ihmettelin, miten tuollainen vankivierailukuvio oli mahdollista, aikuisena tiedän paremmin. Hieman irtopisteitä borduurihallinnollekin, joka totalitaarisesta näkemyksestään huolimatta salli tällaiset vierailut.
Sen verran voi myös sanoa, että Punainen Risti tuskin ilahtui Tintin ja kapteenin tempusta, sillä se syö uskottavuutta järjestöltä puolueettomana toimijana. Lukijahan pitää temppua rohkeana ja ovelana vetona, mutta voisi kuvitella, että borduurit kiristivät tämän jälkeen muiden vankiensa tapaamisoikeuksia. ;)
-
Löytyykö Tintti-kaanonista muuten mitään virallista vastausta kysymykseen siitä, oliko Borduriasta toisen maailmansodan jälkeen tullut stalinistinen "kansandemokratia"? Ennen sotaa maa taisi olla fasistinen diktatuuri.
Tuhatkaunon tapauksessa toki on yllin kyllin kylmän sodan tunnelmaa, mutta Hergé ei ainakaan kovin näkyvästi tuo tarinassa esille mitään kommunistisen ideologian tunnuksia. Eversti Sponzkin monokkeleineen tuntuu kovin aristokraattiselta ollakseen sosialistinen tiedustelu-upseeri...
edit
Oho, asiasta oli ketjussa keskuteltu aiemminkin ja itsekin olin ottanut osaa...
-
Spekulaatioihin uudesta Tintti-albumista Fanny-leski sanoo yksiselitteisesti "ei". Se on pois suljettu vaihtoehto.
Miehensä Nick tuntuu kuitekin olevan sitä mieltä, että jotakin pitäisi tehdä ennen tekijänoikeuksien raukeamista...
Fanny Rodwell contre un nouveau Tintin (http://www.actuabd.com/Fanny-Rodwell-contre-un-nouveau)
-
Nick on niin paljon nuorempi kuin Fanny, että jaksaa kyllä odottaa. JOS elokuvaversioista alkaisi tulla tosissaan pätäkkää, niin suunnitelmat uudesta albumista lentäisivät ikkunasta saman tien. Rahat otetaan mistä nopeimmin saadaan.
Ostinpa juuri 'Hergen seikkailut'-teoksen joka vaikuttaa aika perinnetietoisesti toteutetulta sarjakuvaelämäkerralta.
-
Nick on niin paljon nuorempi kuin Fanny, että jaksaa kyllä odottaa. JOS elokuvaversioista alkaisi tulla tosissaan pätäkkää, niin suunnitelmat uudesta albumista lentäisivät ikkunasta saman tien. Rahat otetaan mistä nopeimmin saadaan.
Tulee varmaan kunhan leffat eivät ole samanlaisia sekasikiöitä kuin ed. leffa (hyvä Tintti-visaan kylläkin jossa pitää nimetä kaikki albumit joista on lainattu osia leffaan).
-
Olen koittanut lukea nimimerkki Herpén uusinta Lumimiehet tuotosta. Tuntuu ettei siinä ole päätä eikä häntää. Haddock lähinnä äänessä, reportteripoika vähemmän. Jos jotain positiivista koko albumista, niin autot on hyvin piirrettyjä. Niinhän ne oli aina Hergélläkin.
-
Lähteepi vähän junnaavasti liikkeelle, mutta piristyy loppua kohden. On varsin OK tuotos.
Mutta hei, pitäisikö näitä Tintti-parodioista ja -pastisseista puhua jossain ihan omassa ketjussa?
Timo
-
Vaikka Tintti onkin varsin neutraali niin en täysin allekirjoita hahmon täydellistä värittömyyttä ja persoonattomuutta, joskin se tulee esiin paremmin koko sarjassa ja millaisia tarinoita kerrotaan kuin Tintin käytöksessä yksittäisissä tarinoissa: kuten aiemmin on todettu, Hergen pyrkimyksenä oli jatkuvasti kehittyä ja tehdä joka albumista vähän erilainen, ja tämä heijastuu toki myös päähenkilössä. (Tarkoituksena on ollut laatia aiheesta joitain sanoja paperille tai siis blogiin mutta toistaiseksi olen ollut laiska.)
Olin vähemmän laiska, laitoin joitain sanoja (http://otajalue.blogspot.fi/2014/05/herge-tintin-seikkailut.html) peräkkäin.
-
Tuohon Syldavia-Borduria -juttuun liittyen tuli tämmöinen kirjanen vastaan (http://pionierpress.se/sv/product/tintin-in-romania-tintin-i-rumanien/):
Tintin in Romania Tintin i Rumänien
Dodo Niță’s first meeting with Tintin was in 1983, at the French library in Craiova, where he read King Ottokar’s Sceptre. It was the beginning of Niță’s journey into the world of Tintin, a journey that eventually brought him back to Romania. In this new, revised bilingual edition (English-Swedish) of his publication Tintin in Romania he demonstrates that Hergé’s Syldavia was partially inspired by Romanian history and geography. Dodo Niță is a writer and expert on cartoons and comic books. He has, among other titles, written the reference work Istoria benzii desenate românești (2010) about the history of Romanian comics. Since 1990, he has been the organizer of the Salonul Internaţional al Benzii Desenate, an annual international comics festival in Romania.
-
Oh hoh...!!
Tintin drawings sell at auction for $3.1 million, setting comic strip record (http://vnnforum.com/showthread.php?s=1cf696b02917fa685290282588ee8eca&p=1693345#post1693345)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1112.0;attach=28283)
EDIT: Myös Hesari uutisoi: (http://www.hs.fi/kulttuuri/Alkuper%C3%A4inen+Tintti-sarjakuvan+sivu+myytiin+yli+kahdella+miljoonalla+eurolla/a1400904895447) "Lauantaina myyty Tintti on mustepiirros, joka on tehty aikanaan Tintti-sarjakuvakirjan sisäkanteen. Siinä sankarireportteri Tintti esiintyy eri tilanteissa koiransa Miloun kanssa. Tinttejä julkaistiin 1937–1958."
-
EDIT: Myös Hesari uutisoi: (http://www.hs.fi/kulttuuri/Alkuper%C3%A4inen+Tintti-sarjakuvan+sivu+myytiin+yli+kahdella+miljoonalla+eurolla/a1400904895447) . Tinttejä julkaistiin 1937–1958."
Täh? Mistä tuommoset vuosiluvut on vetästy?
Timo
-
Täh? Mistä tuommoset vuosiluvut on vetästy?
Timo
Tuo kuva on ollut ilmeisesti Tintin seikkailujen sisäkannen kuvitus ko. vuosina. Hesarin toimittaja käsitti väärin.
-
Täh? Mistä tuommoset vuosiluvut on vetästy?
Timo
Niin itse kyllä sain Tinttien julkaisuista tämmöiset päivämäärät
10.1.1929 - 13.4.1976 tai jos lasketaan mukaan "Tintti ja Aakkostaide" 1986 (päivämäärää en tiedä)
Aaahh! Toi Hesari tarkoittikin vuosiluvuilla sisäkannen kuvitusta...no mä jo vähän ihmettelin!!! Kiitos Lurker korjauksesta...
Tosiaan mulla on "Tintin in the Gongo" näköispainos tästä mustavalkoisesta ehkä vuoden 1962 englanninkielisestä painoksesta ja tässä on juurikin tuommoiset sisäkannen kuvitukset...en olekaan huomioinut näitä. Aika hienot!
-
Oh, että noin vanha kuva on ollu sisäkansissa noinkin pitkään. Eli se tauluseinä-kuvitus on varmaan tehty sitten 1958...
Timo
-
Yksi kuva on ilmeisesti tarinasta, jota ei ole koskaan julkaistu tai jota ei tehty - se, jossa ollaan lumierämaassa turkikset päällä (sen kuvan alla, jossa Milou on tuoliin sidottu).
-
Yksi kuva on ilmeisesti tarinasta, jota ei ole koskaan julkaistu tai jota ei tehty - se, jossa ollaan lumierämaassa turkikset päällä (sen kuvan alla, jossa Milou on tuoliin sidottu).
Jospa Herge olis piirtänyt tarinan nimeltä "Tintti Suomessa"
-
Yhtään en muista oliko tämä Peugeotin mainos jossain vaikkapa Tintti-leffan ketjussa, mutta laitamma tähän. Monta mukavaa Tintti-viittausta filminpätkässä.
http://vimeo.com/41142296
Timo
-
Tässä olisi uusi projekti K.I.P:lle. Nyt vain haalimaan punaisia ja valkoisia legoja läjäpäin ja rakentamaan.
Kävin tänään Taiteiden yössä Observatoriossa ja siellä näin tämän!
Oli muuten hieno, vaikka rakennusprojekti olikin vähän kesken...se kai valmistunee jonnekin messuille.
-
Tämä video on aika hauska kokeilu, vaikkakin kovin lyhyt pätkä (http://vimeo.com/19802513).
Timo
-
Tämä video on aika hauska kokeilu, vaikkakin kovin lyhyt pätkä (http://vimeo.com/19802513).
Timo
Ei huonosti tehty, tekijässä on ainesta.
-
Siis tämä on kotimainen projekti ?
Wau !
Toivottavasti tulee myös sisustus.
Tuohon mittakaavaan jo sopii.
Vähän kyselin, niin sisään ei taida tulla mitään. Meinaa kurkkasin sinne...tyhjää täynnä.
Tuohon olisi hyvin mahtunut kyllä sisustankin laittamaan ja itse olisin laittanut vielä saranat eri kerroksille, niin että sisään pääsisi kurkkimaan kuin nukkekotiin.
Kyllähän tommoisen itsekin voisi tehdä...ostaisi vain kirppareilta punaisia ja valkoisia legoja halvalla ja paljon.
Voi kun Lego tekisi Tintti-lego sarjan. Avaruusalus olis kyllä aika kiva ja tietysti Yksisarvinen ja Sirius-alus ja Moulisartin linna.
-
Voi kun Lego tekisi Tintti-lego sarjan. Avaruusalus olis kyllä aika kiva ja tietysti Yksisarvinen ja Sirius-alus ja Moulisartin linna.
Varmaan mielellään tekisikin mutta oikeuksien omistaja ei välttämättä lämpene ajatukselle.
-
Legot tietty taipuvat vaikka mihin osaajan käsissä... (https://www.flickr.com/groups/lego_tintin/)
-
Omaan käyttöönhän saa Legoista rakennella mitä vaan.
Saa ja Lego voisi ihan hyvin tehdä yksittäisosat joista saa kuuraketin tehtyä kunhan ei markkinoisi stä Tintin kuurakettina.
-
Mitenköhän Tintin oikeuksien vaalijoilta on mennyt Tintti vs Batman silmien ohi?
http://www.coolfrenchcomics.com/tintinbatman.htm
http://crossover.bureau42.com/zbatintin.html
-
Aihe nousee aina välillä esille, siis Hergé ja natsit...
Natseja nuoleskeleva Tintti ja 5 muuta historiallista emämokaa (http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014100118707702_fd.shtml)
-
Aihe nousee aina välillä esille, siis Hergé ja natsit...
Natseja nuoleskeleva Tintti ja 5 muuta historiallista emämokaa (http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014100118707702_fd.shtml)
"miehityksen aikana työskennelleet toimittajat ammuttiin."
Ei nyt sentään kaikkia. Pitkiä vankilatuomioita jaettiin paljon, toki niitä teloituksiakin oli.
Timo
-
Mitenköhän oli noiden toimittajien laita natsimiehityksen aikana. Olikohan heillä edes todellista mahdollisuutta kieltäytyä toimittajan hommista. Luulenpa, että natsit eivät suhtautuneet kovinkaan myönteisesti irtisanoutuviin toimittajiin, vaan pikemminkin päinvastoin.
Olivatko kaikki Le Soirin toimittajat natsimielisiä vai oliko osa heistä pakon edessä kyseisiä hommia tekeviä poloja?
Jutussa tosin mainittiin, että Hergellä olisi ollut mahdollisuus paeta Pariisiin, mutta hän ei tuota mahdollisuutta halunnut käyttää. Tosin olisivat ne natsit olleet Pariisissakin.
-
Kun Natsit oli potkaistu liittoutuneiden sotavoimien toimesta ulos Ranskasta, astuivat esiin "rohkeat vastarintamiehet" ja alkoivat pelkäämättä leikkaamaan naisia kaljuiksi ja käymään collaboraattoreiksi epäilemiensä kimppuun.
Koko Ranskan vastarintaliike on pelkkä sodan jälkeen luotu myytti.
Vähäinen toiminta oli melko munatonta, jos sitä vertaa idän tapahtumiin.
Toki jälkikäteen ranskiksilla on ollut kiire kiillottaa jo kadonnutta kilpeään.
Sakemannit valtasivat Ranskan todella pikaisesti ja elelivät ihan mukavasti siellä, kunnes muiden ponnistelut ajoivat heidät pois.
Joo, noin minäkin sen näkisin. Tanskan ja Italian luokkaa sotaurhoina. Tosin muistaakseni täälläkin, ainakin pohjoisemmassa Suomessa, saivat sakujen kanssa heilastelleet tietää huutia sodan jälkeen...
Löysin juttua aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9570745
-
Löysin juttua aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9570745
Viitattu teksti on natsististen tahojen tuottamaa "revisionistisena" esiintyvää propagandaa. Vastaavia juttuja on julkaissut Magneettimedia (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/magneettimedian-uusin-juutalaiskirjoitus-kiistaa-holokaustin-uhrimaaran/622970/)-lehti, jolle Skepsis antoi Huuhaa-palkinnon.
-
- -
Koko Ranskan vastarintaliike on pelkkä sodan jälkeen luotu myytti.
Vähäinen toiminta oli melko munatonta, jos sitä vertaa idän tapahtumiin.
Toki jälkikäteen ranskiksilla on ollut kiire kiillottaa jo kadonnutta kilpeään.
- -
Ranskan vastarintaliikkeen toiminta oli pääasiassa hajanaista, poliittisesti usein äärivasemmistolaista ja jopa keskenään kilpailevaa. Länsiliittoutuneet suhtautuivat siihen koko sodan ajan enemmän tai vähemmän epäluuloisesti ja tukivat mieluummin De Gaullen Vapaan Ranskan joukkoja. Ranskassa De Gaulleen suhtauduttiin miehityksen aikana kapinoitsijana, sillä virallisesti Ranska oli antautunut Saksalle ja lopettanut sotatoimet. Eli arkielämässä ranskalaisen (tai belgialaisen) tilanne oli hankala: normaalielämän täytyi miehityksen aikana jatkua (elanto oli tienattava säännöstelyn keskellä), mutta ystävät, tekemiset ja sanomiset piti valita tarkasti.
Hergén natsisympatioista ei ehkä kannata puhua isoon ääneen, joskin Hergé oli ajatuksiltaan antikommunistinen. Ajan tarinat olivat Hergéllä pikemminkin eskapistisia (jollain tavalla kiistanalainen on Salaperäinen tähti), silti pelkkä epäily johti duunien loppumiseen heti miehityksen päätyttyä.
edit: typo
-
Huomasin että Tintti alkoi Britanniassa jo vuonna 1943. Mustan saaren salaisuus oli silloin jo ilmestynyt alkukielellä, mutta eivät suostuneet julkaisemaan sitä silloinkaan. Jo 40-luvun lopulta alkaen kaikki Tintit ilmestyivät englanniksi tuoreeltaan.
Olen ollut siinä luulossa että ensimmäinen englanninkielinen Tintti julkaistiin Eagle -lehdessä 1951:
http://www.intertintin.com/homepage.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Tintin
Ja ensimmäiset englanninkieliset albumit julkaistiin kait 1952.
-
Mitenköhän oli noiden toimittajien laita natsimiehityksen aikana. Olikohan heillä edes todellista mahdollisuutta kieltäytyä toimittajan hommista. Luulenpa, että natsit eivät suhtautuneet kovinkaan myönteisesti irtisanoutuviin toimittajiin, vaan pikemminkin päinvastoin.
Olivatko kaikki Le Soirin toimittajat natsimielisiä vai oliko osa heistä pakon edessä kyseisiä hommia tekeviä poloja?
Jutussa tosin mainittiin, että Hergellä olisi ollut mahdollisuus paeta Pariisiin, mutta hän ei tuota mahdollisuutta halunnut käyttää. Tosin olisivat ne natsit olleet Pariisissakin.
Jutussa on melko paljon puutteita, jollei suoranaisia virheitä.
Le Soir (volee) toimittajia ei tietääkseni ammuttu. Voin toki olla väärässäkin mutta selvisihän hengissä paitsi Hergé, niin myös Jacques van Melkebeke ja Raymond de Becker, joka sentään oli päätoimittaja. Becker tosin oli 1946 tuomittu kuolemaan, mutta tuomio muutettiin ensin elinkautiseksi ja sittemmin, 1951, hänet armahdettiin. Suunnilleen samakaltainen kohtalo oli Hergén kollegalla Paul Jaminilla.
Le Soir ei ymmärtääkseni ollut natsien johtama vaan Propaganda Abteilungin kontrollin ja sensuurin alainen, mutta belgien johtama "collabo" -lehti. Becker oli ennenkaikkea Rexisti, mutta kun Leon Degrelle liitti puolueen lähemmin natseihin, niin Becker erosi puolueen johtotehtävistä. Myöhemmin suhteet natseihin heikkenivät ja hän jätti myös Le Soirin 1943.
http://en.wikipedia.org/wiki/Raymond_de_Becker
http://fr.wikipedia.org/wiki/Raymond_De_Becker
Hergé itseasiassa oli 1940 Ranskassa sotaa paossa muutaman kuukauden. Natsit lopettivat hänen vanhan lehtensä Le Petit Vingtièmen ja muistaakseni jo ennen miehitystä häntä oli houkuteltu Le Soiriin jossa hänellä oli entuudestaan tuttuja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Herg%C3%A9
Edit: Tintti alkoi tammikuussa 1929, toinen maailmansota syyskuussa 1939, eli Hergé oli piirtänyt Tinttiä reilut 10 vuotta kun sota alkoi, ei 12 niinkuin Iltalehden jutussa kerrotaan... ::)
-
Viitattu teksti on natsististen tahojen tuottamaa "revisionistisena" esiintyvää propagandaa. Vastaavia juttuja on julkaissut Magneettimedia (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/magneettimedian-uusin-juutalaiskirjoitus-kiistaa-holokaustin-uhrimaaran/622970/)-lehti, jolle Skepsis antoi Huuhaa-palkinnon.
Saattaa olla, mutta Ranskan vastarintaliikkeen "sankaruus" ja epäiltyjen ja kiinniotettujen kollaboraattoreiden kohtalot ovat kyllä ihan faktaa ja olleet tiedossa vuosikymmeniä. Eivätkä ne, tai mikään, paranna natsien mainetta.
-
Ei Hergéllä ollut natsisympatioita. Hergé oli vain poliittisesti korrekti. Median sisällöntuottajan urakehitys on aina sujuvampaa, kun pikemmin myötäilee kuin kyseenalaistaa vallitsevaa virallista totuutta.
-
Tästä taisi olla juttua ennenkin, mutta kertaus on opintojen äiti.
Vuonna -53 (!) Hergen studio piirsi Tintin saksalaisunivormuihin (http://1caseenmoins.canalblog.com/archives/2011/08/17/21811760.html), samalla esiteltiin II maailmansodan lentokoneita. Yhdessä kuvassa Tintillä on yllään SS-joukkojen (Totenkopf) maastopuku. SS erottuu himmeästi kauluslaatoista.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1112.0;attach=28978)
-
Vuonna 1950 lanseerattiin Tintti -merkit (Timbre Tintin, toisinaan Tintimbre, hollaniksi Kuifje's Bon), joita keräämällä kersat saivat lunastaa erilaisia Tinttiin liittyviä (yleensä) paperituotteita. Merkeillä oli eri pistearvoja ja niitä saattoi löytää paitsi Tintin lehdestä, niin melkein mistä tahansa muualtakin, enimmäkseen eri elintarvikkeiden käärepapereista.
http://swapmeetdave.com/Herge/Philately/fig-01.jpg
Eräs tälläinen keräilykohde oli Voir et Savoir (Katso ja Tiedä) kortit (chromos). Tässä sarjassa julkaistiin kuva jostain liikennevälineestä, auto, laiva, lentokone, kuumailmapallo tai juna, sekä siihen liittyvä infoteksti. Kuvissa oli myös Tintti asiayhteyden mukaisesti puettuna. Esimerkiksi japanilaisen itsemurhalentokoneen yhteydessä Tinttti oli saanut huomattavia japanilaisvaikutteita (Chromo Avion 2 # 59. Yokosuka MXY 7 Jinraï " Baka "). Joukossa oli toki myös saksalaisia asuja, mm. eräässä kuvassa Tintti on Hitlerjugendin asussa. Tosin enemmistö toisen maailmansodan asuista taitaa olla amerikkalaisia (en ole laskenut). Eri liikennevälinekortteja ilmestyi jotain 300 kappaletta, mutta sitten homma jatkui mm. eri maiden esittelyllä valokuvin ja muulla krääsällä.
http://users.skynet.be/tintinpassion/VOIRSAVOIR/Chromos.html
Tintti -merkkien lisensoinnin myötä Tintin lehti sai näkyvyyttä ja levikki kasvoi räjähdysmäisesti, myös Ranskassa, jossa levikki oli aluksi takkuillut.
---
Edit: Pitäisi kait aina selata koko ketju läpi ennenkuin postaa mitään. Tämäkin aihe oli näemmä jo käsitelty:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1112.1410.html
Edit: typo
-
Tuo aloitussivu löytyy myös Tintin juhlakirjasta.
Saisivathan nuo erikoisversiot (mv. yms) tulla myös suomeksi.
Timo
-
Tintin tutut matkakumppanit, viiksimies ja rouva, näkyvät tällä kertaa matkaavan bussissa tuossa Jukka Laineen liitteessä.
-
Oli siinä pari muutakin sivua kokonaan jätetty pois albumista. Vaarallisia tilanteita viidakon eläinten kanssa oli aika monta ja vielä putkeen, joten siitä kohtaa tippui yksi sivu pois. Kuuluisa kokapensaan sivu ja kohta missä kapteeni löytää putouksen alta luolasta kultaa.
Auringon tempparin alkupuolella on jätetty pois pari koomista kohtausta. Ensin Dupont ja Dupond törmäilevät toistensa päihin ja kun kapteeni törmää Tinttiin jolla on huppu päässään. Tintti ei ole ensin tuntevinaan ja kapteeni piirtää kuvan Tintistä seinään. Ja salaperäistä intiaania kaupungissa nähtiin enemmän.
Muuten albumia varten on poistettu yksi ruutu melkein joka sivulta.
Ihmettelin sitten loppupuolella kun ruutuja oli sekoitettu. Dupondtithan nähdään etsimässä sankareitamme joka puolella maailmaa. Nämä olivat alkuperäisessä versiossa järjestään aivan eri kohdissa kuin albumissa.
Mikä toi Tintti-sarjakuva on ja mistä olet ostanut sen.
Se on siis ranskankielinen versio vai? Voi kun tekisivät edes englanniksi tuommoisen...suomeksi on turha edes toivoa!
Ei kai tää ole semmoinen koteloon pistetty kirja...olen nähnyt sellaisen Akateemisessa.
-
Tintin tutut matkakumppanit, viiksimies ja rouva, näkyvät tällä kertaa matkaavan bussissa tuossa Jukka Laineen liitteessä.
Hienot foorumit tämä Kvaak, vasta nyt vuosien jälkeen huomasin hetkinen, nämä samat statistit tosiaan taitavat toistua albumista toiseen. Ainakin viiksimies.
Uusi pääkanuunani: CIA:n ja KGB:n agentteja jotka varjostavat Tinttiä?
-
" Monikielinen Tintti umpikujassa" :-\
Eli mikä albumi?
-
Risingshadow näkyy lisänneen Tintit kirjatietokantaansa. (http://www.risingshadow.fi/library/series/868-tintin-seikkailut)
-
Hyvää syntymäpäivää Tintti!
8]
-
Mistä saa tommoisia Tintti kokis-tölkkejä. Aivan mahtavaa ja luki vielä Suomeksi "pantti". Onko näitä tarjolla siis jopa täällä Suomessa...pakko heti mennä ostaa! :laugh:
-
Täällä ei kannata Je suis Charlieta paljon viljellä.....
Täällä s e n s u r o i d a a n pilakuvia.
Luepas tämä. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5526.msg439609.html#msg439609)
-
Hyvää syntymäpäivää Tintti!
8]
Oho. Coke on Stock!
Kaikkea ne coca cola -companylla tekevät että saisivat minutkin ostamaan sitä litkuaan. :/
Timo
-
Mistä saa tommoisia Tintti kokis-tölkkejä. Aivan mahtavaa ja luki vielä Suomeksi "pantti". Onko näitä tarjolla siis jopa täällä Suomessa...pakko heti mennä ostaa! :laugh:
ja
Oho. Coke on Stock!
Kaikkea ne coca cola -companylla tekevät että saisivat minutkin ostamaan sitä litkuaan. :/
Timo
Kesällä oli Helsingin Kansalaistorilla "Share a Coke" kampanja, jossa pientä maksua vastaan saattoi nimetä ja ostaa pikkutölkin. Nimet ovat tarroja jotka promomyyjät liimasivat paikan päällä ja kuvat on otettu elokuisella parvekkeellani. Ajattelin ensin sivuuttaa koko homman koska noita tuttujen nimiä nyt on hyvinkin paljon ja siten tölkin nimeämiseen ei olisi oikeastan tarvetta, kun hyö voisivat ostaa niitä nimi-pulloja suoraan kaupasta. Minäkin sain lahjaksi Severi -etikettisen pullon. Sitten hokasin että nimihän voisi olla jokin sarjissankarin nimi. En kuitenkaan päätynyt Akuun tahi Roopeen edellämainituista syistä.
Tarkoituksena ei siis ollut mitenkään promotoida virvoitusjuomaa, en vaan saa itsestäni sarjismoodia pois päältä, tai ainakin kohtaukset tulevat hyvinkin taajaan.
Taitavat olla uniikkikappaleita.
-
ja
Kesällä oli Helsingin Kansalaistorilla "Share a Coke" kampanja, jossa pientä maksua vastaan saattoi nimetä ja ostaa pikkutölkin. Nimet ovat tarroja jotka promomyyjät liimasivat paikan päällä ja kuvat on otettu elokuisella parvekkeellani. Ajattelin ensin sivuuttaa koko homman koska noita tuttujen nimiä nyt on hyvinkin paljon ja siten tölkin nimeämiseen ei olisi oikeastan tarvetta, kun hyö voisivat ostaa niitä nimi-pulloja suoraan kaupasta. Minäkin sain lahjaksi Severi -etikettisen pullon. Sitten hokasin että nimihän voisi olla jokin sarjissankarin nimi. En kuitenkaan päätynyt Akuun tahi Roopeen edellämainituista syistä.
Tarkoituksena ei siis ollut mitenkään promotoida virvoitusjuomaa, en vaan saa itsestäni sarjismoodia pois päältä, tai ainakin kohtaukset tulevat hyvinkin taajaan.
Taitavat olla uniikkikappaleita.
Ai se oli tämmöinen juttu. Olisi vaan ihan kiva ollut saada virallinen Tintti-kokis.
Joo mäkin pistin talteen Mika-kokiksen, kun löysin sellaisen kaupan hyllyltä. Olen kai turhamainen sit.
-
Nimet ovat tarroja jotka promomyyjät liimasivat paikan päällä ..
Aivan, tarkemmin kun katsoo, huomaa tarran reunan. OK. Ei, hauskahan tää oli, hyvä idea.
Timo
-
Olisi hienoa päästä lukemaan niitä Tinttejä, joista tuntuu olevan versiot vain alkuperäiskielellä. Unknown Tintin sivustolla mainostettiin vuosia sitten, että sinne olisi tulossa Mustan Kullan maan vuoden 1939 versio, joka jäi kesken. Tintin juhlakirjassa oli pätkä tuosta versiosta, jossa arabit pysäyttävät Tintin kaapanneen joukon. Tällaisten pienien erojen vuoksi olisi mielenkiintoista lukea nuo versiot kielellä jota ymmärrän. Harmi, että tuosta projektista luovuttiin. Onneksi samalta sivulta voi yhä lukea Yves Rodierin mainion version Tintti ja Aakkostaiteesta.
-
Voihan kökkö. Kyllä nuokin sivut pitäisi olla albumissa ja kaikkien luettavissa.
-
Voihan kökkö. Kyllä nuokin sivut pitäisi olla albumissa ja kaikkien luettavissa.
Tuohon aikaan oltiin niin kiinni formaateissa. 48, 52, 64 sivua. Sikäli ihmetyttää, ettei noita käsikirjoitettu niin tarkkaan, ettei hukkasivuja synny.
Timo
-
Tuohon aikaan oltiin niin kiinni formaateissa. 48, 52, 64 sivua.
No nyt eletään 2010-lukua. Julkaisijat voisivat pistää pihalle sensuroimattomat leikkaamattomat versiot myös tänne härmään. Kenelle pistetään viestiä.
Tuohon aikaan oltiin niin kiinni formaateissa. 48, 52, 64 sivua.
Sikäli ihmetyttää, ettei noita käsikirjoitettu niin tarkkaan, ettei hukkasivuja synny.[/quote]
Onko tietoa muista bedeistä ja niiden lyhennyksistä ennen albumijulkaisua? Lähinnä Asterix-Lucky Luke -akselilta.
-
Ainakin Blueberry ja Natacha ovat saaneet nauttia uudelleenpiirrännästä lehti-ja albumijulkaisun väliajalla.
edit:
Franquinin Sarvikuonojahti -albumi on kokonaan tai ainakin suurelta osin jonkun muun kuin Franquinin tussaama. Spiroussa julkaisun jälkeen originaalit hävisivät jonnekin. Olikohan tuo uusi tussaaja Jidehem vai joku muu? Leonardo? Albumi ei näytä niin hyvältä kuin Franquinin piirtämät sivut, jotka siis julkaistiin jatkiksena Spiroussa. Tosin joitakin kuvakulmia ja vastaavia juttuja on paranneltu albumiin päätyneeseen versioon.
-
Tintti Tiibetissä -albumista on poistettu Tintinissä ilmestynyt "karannut teltta" -kohtaus (1 sivu).
-
Muutetaan tämän ketjun nimeksi "Tieto lisää tuskaa!".
-
Kuumatkan albumista oli jätetty pois sivu, jossa näytetään mitä Dupondtien parroille tehtiin. Ja Miloullekin oli käydä köpelösti.
Osaan ranskaa varsin heikosti, mutta minusta kumpikin kuumatkan 'leikkaus' oli oikeastaan parannus. Erityisesti kapteeni avaruuslentely toimii minusta paremmin ilman Wolffin piipahdusta, jos muutos on vain nuo pari sivua ja seuraavat sivut menevät kuten albumissa.
-
Just puhuttiin eilen, että ainakin nuo kuuseikkailun leikkaukset paransivat tarinaa.
-
Just puhuttiin eilen, että ainakin nuo kuuseikkailun leikkaukset paransivat tarinaa.
Jossakin toisessa albumissa Milou putosi samalla lailla, mutta laivan laidan yli, ja hännästä napattiin kiinni. Ihmeellinen tähtikös se oli?
-
Tekijällähän on oikeus tehdä omille töilleen mitä haluaa ja tosiaan useimmat korjaukset ja poisjättämiset ovat vain jäntevöittäneet tarinaa.
Eikös useimmat tänne postatuista poistetuista sivuista ole julkaistu Tintin juhlakirjassa ja/tai Farrin kirjassa?
Mustan kullan maasta olis kuitenkin hauska lukea kokonaisena vuoden 1949 versio.
Ja kaikista vanhoista ne mustavalkoiset. Saahan niitä ranskaksi juu.
Timo
-
Osaan ranskaa varsin heikosti, mutta minusta kumpikin kuumatkan 'leikkaus' oli oikeastaan parannus. Erityisesti kapteeni avaruuslentely toimii minusta paremmin ilman Wolffin piipahdusta, jos muutos on vain nuo pari sivua ja seuraavat sivut menevät kuten albumissa.
Wolffin poistaminen tuosta kohtauksesta toisaalta tiivistää kerrontaa, mutta toisalta se olisi syventänyt henkilöiden välisiä suhteita. Tällöin Wolffin petos olisi tullut entistä suurempana järkytyksenä - ja myöhempi uhrautuminen vieläkin suurempana järkytyksenä.
-
Ja kaikista vanhoista ne mustavalkoiset. Saahan niitä ranskaksi juu.
Timo
Saa niitä vanhoja mustavalkoisia englanniksikin.
Esim:
http://www.bookdepository.com/Blue-Lotus-Herge/9780867199062
http://www.bookdepository.com/Adventures-Tintin-Congo-Herge/9780867199024
http://www.bookdepository.com/Cigars-Pharaoh-Herge/9780867199055
-
Saa niitä vanhoja mustavalkoisia englanniksikin.
Saa, tiedän. Olikohan nänä juuri ne joissa on fonttina Comic Sans - Yäk! (jossain ketjussa tästä jo marisinkin).
Sitäpaitsi:
Unavailable - AbeBooks may have this title.
AbeBooks: Price: US$ 124.85
Timo
-
Ranskaksi on halvempi (http://www.amazon.fr/Tintin-fac-similé-lédition-originale-Hergé/dp/B00GNJFL9C/ref=sr_1_5?ie=UTF8&qid=1423393205&sr=8-5&keywords=tintin+au+pays+de+l%27or+noir).
Kyllä tätä pystyy lukemaan huonommallakin ranskalla, koska kaikkihan me muistamme repliikit ulkoa.
-
Nuo kaksi sivua jäärailossa ovat kuin animaatioelokuvaa... upeaa sarjakuvaa.
-
Katselin netistä noita Tintin alkuperäisiä musta-valkoisia 120 sivun albumeita...löysin vain nämä.
The Adventures of Tintin in the Land of the Soviets
ISBN: 9780867199031
Tintin in the Congo
ISBN: 9780867199024
Tintin in America
ISBN: 9780867199048
Cigars of the Pharaoh
ISBN: 9780867199055
The Blue Lotus
ISBN: 9780867199062
Mutta näitä musta-valkoisia pitäisi olla vielä
The Broken Ear
The Black Island
King Ottokar's Sceptre
The Crab with the Golden Claws
Onko näitä koskaan tehty englannin kielisenä albumeina ja onko niitä enää missään myynnissä?
-
Tuolla kyllä lukisi, että ovat tommoisia yli 100 sivun albumeita!
http://sarjakuvat.eurocomics.info/tintti.html (http://sarjakuvat.eurocomics.info/tintti.html)
Salaperäinen tähti olisi siis ensimmäinen albumi, jota ei olisi julkaistu musta-valkoisena ja sivumäärä olisi tuo perinteinen 62 sivua.
-
Itseltäni löytyy nuo mustavalkoiset n 120-sivuiset versiot Faaraon Sikareista ja Sinisestä Lootuksesta englanninkielisinä.
Täytyy sanoa, että petyin aika tavalla niihin. Sivuja on kyllä tuplasti, mutta kuvia on sivua kohti puolet ( siis noin 6-8 kolmessa rivissä ). Käytännössä sisältö on siis sama, mutta kömpelömmin piirroksin ja melko vähäisin taustoin. En vaivatutunut hankkimaan muita osia...
-
Itseltäni löytyy nuo mustavalkoiset n 120-sivuiset versiot Faaraon Sikareista ja Sinisestä Lootuksesta englanninkielisinä.
Täytyy sanoa, että petyin aika tavalla niihin. Sivuja on kyllä tuplasti, mutta kuvia on sivua kohti puolet ( siis noin 6-8 kolmessa rivissä ). Käytännössä sisältö on siis sama, mutta kömpelömmin piirroksin ja melko vähäisin taustoin. En vaivatutunut hankkimaan muita osia...
Itse hankin sarjakuvafestivaaleilta Tintin in the Congo. Se oli sitä aikaa, kun oikeudessa oli tapaus, jossa koko Tintti Afrikassa meinattiin kieltää.
Ei yhtään harmittanut musta-valkoisten "kömpelöt" piirrokset...olin nähnyt noita netissä jo jonkin verran.
Itse haluisin nuo kaikki 9 kpl musta-valkoisia Tinttejä ja sitten myös alkuperäisillä värillisillä piirroksilla olevat Tintit eli noita juuri mitä Jukka on esitellyt tässä viime aikoina.
Varsinkin kiinnostaisi saada "Mustan saaren salaisuus" alkuperäisenä värillisenä versiona ilman brittien nykyaikaisia piirroksia.
Tietenkin englannin kielisinä!!!
-
Tietenkin englannin kielisinä!!!
Mitä vikaa on suomen kielessä?
-
Mitä vikaa on suomen kielessä?
En usko että tulee noita suomen kielisinä...jos tulee niin aina parempi. Mut tulis edes enkuksi.
-
Varsinkin kiinnostaisi saada "Mustan saaren salaisuus" alkuperäisenä värillisenä versiona ilman brittien nykyaikaisia piirroksia.
Kyllä semmoinen on ilmestynyt englanniksi. The Black Island, julkaisijana Egmont UK, ISBN 978 1 4052 4069 7. Se on tehty hyvällä maulla ja käytetty alkuperäistä mukailevaa fonttia. Sen sijaan Last Gaspin Cigars of the Pharaoh on pilattu Comic Sansilla. Taidan hommata jossain vaiheessa nämä ranskaksi.
Itseltäni löytyy nuo mustavalkoiset n 120-sivuiset [..]
Täytyy sanoa, että petyin aika tavalla niihin. [...] Käytännössä sisältö on siis sama, mutta kömpelömmin piirroksin ja melko vähäisin taustoin.
Ei pitäisi tulla Tintti-harrastajalle yllätyksenä. Historiallinen kuriositeettiarvo niillä on ja oma fiiliksensä.
Jos mustavalkoisia tulee joskus suomeksi, tarjoudun vaikka puoli-ilmaiseksi tekstaajaksi, jotta saadaan hyvä! >:(
Timo
-
Piirrosjälki ei sinänsä ollut yllätys ja olihan se parempaa kuin Neuvostoalbumissa. Varsinainen vika oli siinä, että kun joka puolella ja nyt tässäkin ketjussa on kovasti kerrottu poistetuista kohtauksista, niin odotin sellaisia hiukan enemmän. Mutta olinkin nähnyt varmaan kaikki poistot jo muualla. Joten, jos joku odottaa näkevänsä niissä jotain ennennäkemätöntä, niin pettynee ihan niin kuin minäkin. Nämä kaksi ainakin olivat periaatteessa ihan samat tarinat usein kuvakulmia myöten.
-
Auringon temppelistäkin on leikattu pois tämä kissaepisodi kokonaan.
Minä ja Hergé -dokumentissa taiteilija kertoi pitävänsä vain parista ruudusta, niistä, joissa hahmo tai hahmot ikään kuin liikkuvat sujuvasti etenevänä sarjana. Tässäkin on kuin filminauhan pätkä - näitä Hergé on ripotellut sinne tänne. Oli se etevä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1112.0;attach=29734)
-
Uusimmassa MIT Technology Review lehdessä nettitrollaajia jahdataan hyvinkin tinttimäisellä kannella.
-
Onko kukaan Kvaak-jengistä pureutunut syvällisemmin Tintti aiheisiin postimerkkeihin?
Jos on, niin voisi hieman avautua kuinka loputon suo se keräilyn kannalta on.
Tämän sepusteen löysin verkosta pohjaksi:
http://swapmeetdave.com/Herge/Philately/index.htm
-
Onko kukaan Kvaak-jengistä pureutunut syvällisemmin Tintti aiheisiin postimerkkeihin?
Jos on, niin voisi hieman avautua kuinka loputon suo se keräilyn kannalta on.
Minulla on noista Ranskan, Belgian ja Hollannin julkaisut. Ihan olen ostanut mielestäni sillä hinnalla mikä on postimerkkeihin päälle painettu. En mistään diilerin hinnoitelemia pyyntöjä. Belgian posti niitä on eniten tuottanut. Ensipäiväkuoria ei varmastikaan kaikista vanhemmista saa enää sieltä. Ainahan voi kysyä niiltä!
http://www.bpost.be/site/fr/residential/stamps/philately/
-
Delcampe (http://www.delcampe.net/items?language=E&searchString=tintin)
Urli on kamala, täytyy testata toimiiko linkki ollenkaan.
Edit. Osoitetta joutui siivoamaan rankasti. Saatte heitellä omat parametrinne siellä sivulla.
Delcampen diilerit ovat enimmäkseen (puoli-)ammattimaisia eurooppalaisia postimerkki- ym. memorabiliakauppiaita. Pankkisiirtokin toimii joillekin.
-
^
ja
^^
Tänks molemmille, hyvät linkit.
-
Mielummin 50- kuin 30-luku...
-
Tulee tästä mieleen (http://images.search.yahoo.com/images/view?.origin=&back=http%3A%2F%2Fimages.search.yahoo.com%2Fyhs%2Fsearch%3Fp%3Dtintin%2Bstyle%26type%3Dspd_ir_14_22_ff%26hsimp%3Dyhs-fullyhosted_003%26hspart%3Diry%26param1%3D1%26param2%3Dcd%253D2XzuyEtN2Y1L1QzutDtDtD0F0F0E0C0EyD0FtAtB0B0Azy0FtN0D0Tzu0SzzzztDtN1L2XzutBtFtBtDtFtCzytFtDtN1L1CzutCyEtBzytDyD1V1StN1L1G1B1V1N2Y1L1Qzu2SyDtC0AyDzyyBtA0DtGyDtDyDzztGzyyE0FyEtGzytDtCyEtGyByCyDyD0BtA0EtAzzyBtByE2QtN1M1F1B2Z1V1N2Y1L1Qzu2StC0Fzzzz0AtC0CzytG0D0E0C0DtGtC0C0A0BtGzyyC0D0AtGyC0F0B0FyE0AyByB0Czy0CtA2Q%2526cr%253D3083158%2526ir%253D142905_b%2526elng%253Den%2526elcl%253Dfi%2526a%253Dspd_ir_14_22_ff%2526uref%253D1%2526f%253D4%2526cat%253Dimages%2526ulng%253Dfi-FI%25252Cfi%25253Bq%25253D0.8%25252Cen-US%25253Bq%25253D0.5%25252Cen%25253B%2526sid%253D043c2853888fbf57310affc40aa42087%2526stype%253Dspd_ir_14_22_ff%2526sesid%253Dedfb61e3639e4c1851badca4b7277079%2526csr%253D0%2526ipblock%253D0%2526b%253DFirefox%2526bv%253D36.0%2526os%253DWindows%252B7%2526cc%253Dfi%2526ip%253D87.100.144.197%2526pa%253Dspeedial%26tab%3Dorganic%26ri%3D30&w=600&h=784&imgurl=www.laboiteverte.fr%2Fwp-content%2Fuploads%2F2011%2F05%2FTintin-bande-dessine-science-fiction-01.jpg&rurl=http%3A%2F%2Fwww.laboiteverte.fr%2Ftintin-science-fiction%2F&size=489.6KB&name=%3Cb%3ETintin%3C%2Fb%3E+%2B+Science+Fiction&p=tintin+style&oid=04adf2ce49d49888d451696d3111fbb5&fr2=&fr=&tt=%3Cb%3ETintin%3C%2Fb%3E+%2B+Science+Fiction&b=0&ni=192&no=30&ts=&tab=organic&sigr=11i4ioo1b&sigb=1r84qhh8m&sigi=12qvg9bjp&sigt=10vsvij14&sign=10vsvij14&.crumb=2iAWyaUlCe1&hsimp=yhs-fullyhosted_003&hspart=iry&type=spd_ir_14_22_ff¶m1=1¶m2=cd%3D2XzuyEtN2Y1L1QzutDtDtD0F0F0E0C0EyD0FtAtB0B0Azy0FtN0D0Tzu0SzzzztDtN1L2XzutBtFtBtDtFtCzytFtDtN1L1CzutCyEtBzytDyD1V1StN1L1G1B1V1N2Y1L1Qzu2SyDtC0AyDzyyBtA0DtGyDtDyDzztGzyyE0FyEtGzytDtCyEtGyByCyDyD0BtA0EtAzzyBtByE2QtN1M1F1B2Z1V1N2Y1L1Qzu2StC0Fzzzz0AtC0CzytG0D0E0C0DtGtC0C0A0BtGzyyC0D0AtGyC0F0B0FyE0AyByB0Czy0CtA2Q%26cr%3D3083158%26ir%3D142905_b%26elng%3Den%26elcl%3Dfi%26a%3Dspd_ir_14_22_ff%26uref%3D1%26f%3D4%26cat%3Dimages%26ulng%3Dfi-FI%252Cfi%253Bq%253D0.8%252Cen-US%253Bq%253D0.5%252Cen%253B%26sid%3D043c2853888fbf57310affc40aa42087%26stype%3Dspd_ir_14_22_ff%26sesid%3Dedfb61e3639e4c1851badca4b7277079%26csr%3D0%26ipblock%3D0%26b%3DFirefox%26bv%3D36.0%26os%3DWindows%2B7%26cc%3Dfi%26ip%3D87.100.144.197%26pa%3Dspeedial) se Hagelbergin opiskelijaprojekti jota jossain täällä esiteltiin.
Löytyi kuvahaulla enkä ole jaksanut kaivaa enepää esiin.
-
JYMYUUTINEN! Toivottavasti se fontti on suomalaisessa editiossa jotain muuta kuin englantilaisessa...
-
Enfin! Tätä olen toivonut vuosikausia! Mielettömän hyvä uutinen ja pelasti meikäläisen kevään. Eikun vuoden!
Nyt jännäämään ettei vain tekstata comic sansilla.
-
JYMYUUTINEN! Toivottavasti se fontti on suomalaisessa editiossa jotain muuta kuin englantilaisessa...
Perkules!
Jos mustavalkoisia tulee joskus suomeksi, tarjoudun vaikka puoli-ilmaiseksi tekstaajaksi, jotta saadaan hyvä! >:(
Timo
-
OOOOHHHHHH!!!
Menin ihan sanattomaksi!
Pitää nipistää itseäni...kyllä olen hereillä...ei voi olla totta...aivan käsittämätöntä.
Tätä olen toivonut jo pitkän aikaa...vihdoinkin!
Tulisi jo se syksy sieltä...mä en kestä oottaa.
Otavalle järjettömän iso hatun nosto ja mammutin kokoinen papukaija merkki päälle.
Masennuin kun katsoin ulos ja huomasin, että siellä on satanut lunta...nyt se lumi on sulanut mielessäni ja ulkona näyttää shortsi-keliltä.
AAAAAHHHHHHHH!!! Täydellistä.
KIITOS OTAVA...OLETTE PARHAITA!!!
-
"ajan patinaa henkivät laitokset" -tirsk!- Mut joo, periaatteessa kiinnostavaa.
-
Tätä onkin odoteltu! Särkyneen korvan olen noista vain lukenut, joten ilman muuta hankintaan.
-
Tätä onkin odoteltu! Särkyneen korvan olen noista vain lukenut, joten ilman muuta hankintaan.
Ennakkotiedoissa nimi näytti nyt olevan Lohjennut korva. Miksiköhän on muutettu? No, ehkä se on oikeampi suomennos.
-
Niin ja Mustan saaren salaisuus on nyt Musta saari mikä on ihan oikein (https://translate.google.fi/#fr/fi/L'%C3%8Ele%20noire).
Kun taas Särkynyt korva pitäisi olla Särkynyt korva (https://translate.google.fi/#fr/fi/L'Oreille%20cass%C3%A9e).
-
Niin ja Mustan saaren salaisuus on nyt Musta saari mikä on ihan oikein (https://translate.google.fi/#fr/fi/L'%C3%8Ele%20noire).
Kun taas Särkynyt korva pitäisi olla Särkynyt korva (https://translate.google.fi/#fr/fi/L'Oreille%20cass%C3%A9e).
Hmm, tulee sitten varmaankin jokaiselle albumille uusi nimi - ettei mene sekaisin väriversioiden kanssa.
-
Hmm, tulee sitten varmaankin jokaiselle albumille uusi nimi - ettei mene sekaisin väriversioiden kanssa.
Mikäköhän mahtaisi olla Tintti kuun kamaralla (ja ed. alpparin) uussuomennos? Muutama muukin alppari tuottanee hiukan hankaluuksia (Rakham, Sikarit, jne).
-
Ymmärsinkö nyt oikein ,että mustavalkoversioihin tulee niitä aikaisemmin poisjätettyjä kohtauksia etc?
Ekku
-
Mikäköhän mahtaisi olla Tintti kuun kamaralla (ja ed. alpparin) uussuomennos? Muutama muukin alppari tuottanee hiukan hankaluuksia (Rakham, Sikarit, jne).
Mulla olis uudet nimet näille uusille originaali Tintti-kirjoille:
Tintti Neuvostojen maassa -> Tintti vetää Stalinia nenästä
Tintti Afrikassa - Tintti ja sarvikuonon mällit
Tintti Amerikassa -> Tintti ja rapakon trokarit
Faaraon sikarit -> Faaraon Nicorettet
Sininen Lootus -> Sininen kannabiskauppa
Mustan saaren salaisuus -> Pimeän linnan törkypaljastukset
Kuningas Ottokarin valtikka -> Kunkku Oton sauvanjatke
Kultasaksinen Rapu -> Kapteeni Haddockin rapujuhlat
-
Oho!
Herää vain kysymys, että miksi tätä ei ole tehty jo vuosikymmeniä sitten.
Ja tuskin tähän sarjaan tulee Tintti Neuvostojen maassa, koska eikös siitä ole olemassa vain yksi versio.
Ja seuraavaksi saisivat julkaista uudelleen myös väriversiot kokonaisina.
-
Ja seuraavaksi saisivat julkaista uudelleen myös väriversiot kokonaisina.
Varsinkin noita ensimmäisiä versioita, joita Jukka Laine on esitellyt täällä meille.
Alkuperäiset väriversiot ja nämä alkuperäiset mustavalkoversiot, kun julkaistaan niin elämä on taas mallillaan.
Mutta nyt jonkun pitäisi kyllä mennä neuvomaan Otavaa siitä tekstityksestä. Etteivät vaan rupea käyttämään vääriä fontteja näissä tulevissa B&W Tinteissä.
Comic Sans fontti on kieltämättä hieman ruma...tai siis aika paljonkin.
-
Nyt jännäämään ettei vain tekstata comic sansilla.
Jos on Comic Sansia, niin ostamatta jää.
-
Castafioren koruista tulee ooppera syksymmällä (http://www.afnews.info/wordpress/2015/03/27/i-gioielli-della-castafiore-diventano-opera-rizzoli_lizard/?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed%3A+Afnews-info+%28afnews-info%29).
"The association OPERA POUR TOUS this summer will celebrate its 20 years of production of opera performances in front of castles.
For the occasion, in agreement with the company Moulinsart, will present, during a press conference to be held on 7 April to Hergé Museum , their next production: the comedy opera Les Bijoux de la Castafiore "
Timo
-
Näitä mustavalko tinttejä en vielä omistakaan. Todella tervetullut juttu Suomeen! Tietysti minäkin toivon ja pidän sormet ristissä että typografiaan panostetaan. Siinä suurin syy ettei enkkuversioitakaan näistä ole voinut ostaa.
-
Mitä tuossa nyt viikonloppuna kuuntelin toimittajan kommentteja aiheesta, niin typografiaan panostetaan sikäli kuin se on mahdollista. Sepä onkin aika mielenkiintoista miten vaikeita jotkut yksinkertaisilta vaikuttavat hommat voi olla. Monta "kokkia" hämmentämässä, aikataulut, kansainvälinen yhteistyö, työelämän realiteetit jnpp. :)
Luottavaisin mielin itse odottelen ja pianhan tämä jo sitten nähdäänkin, että mikä on lopputulos.
-
Jos on Comic Sansia, niin ostamatta jää.
Minä ostan kaikki mitä ylhäältä annetaan. Kiitos Otava!
-
Mä kun en oikein tiedä noista fonteista...että mikä olisi paras fontti sarjakuvissa.
Tietysti paras olis, kun joku tosi hyvä tekstaaja tekisi nämä käsin, mutta jos ne tehdään koneellisesti, niin mikä olisi paras fontti-tyyppi nimeltä, jolla noi Originaali-Tintit näyttäisi kunnolliselta.
Tästähän voisi tehdä vaikka gallupin tänne kvaakiin.
Jonka tuloksen voisi sitten lähettää Otavalle ja pyytää ainakin, etteivät tekstitä näitä Tinttejä millään paskalla. Jos vaikka osaisivat vähän kuunnella sarjakuvaharrastajien mielipiteitä...toivoahan voi aina.
-
Elleivät sitten ole jo painossa...
-
Elleivät sitten ole jo painossa...
Ei kai ne vielä ole painossa...syksyyn on pitkä aika...katso vaikka ulos ja hämmästy!
-
Minä ostan kaikki mitä ylhäältä annetaan. Kiitos Otava!
Tämä on niin paska asenne, että pää hajoaa.
Kun nämä alkuperäiset mustavalko-Tintit on nimenomaan suunnattu vaativille harrastajille ja faneille eikä karvalakkitaviksille, niin silloinhan pitäisi olla kaikkien intresseissä tuottaa parasta mahdollista laatua. Hinta ei ole kynnyskysymys.
-
Pässi:
Täällä ei toivoteta ketään ulos.
Voisitko poistaa viestisi yläosan, kiitos?
-
Aina kyllä joskus kun joku ostaa jonkin teoksen oikeudet ja istuu niiden päällä tai julkaisee juosten kustun version, tulee äkkinäinen halu äänestää piraatteja.
-
Ei kai ne vielä ole painossa...syksyyn on pitkä aika...katso vaikka ulos ja hämmästy!
Tällä hetkellä näyttää aika syksyiseltä kun sataa vettä ja on pikkasen viileää.
Sellaista fonttia ei lienee ole joka jokaista miellyttäisi.
-
katso vaikka ulos ja hämmästy!
Katsoin ja hämmästyin :).
-
Alun ilosta seuraa usein suuri mielensäpahoitus - vaikkei mitään ole vielä nähty omin silmin. Ootellaan nyt ne albumit ensin...
-
Tähän leppoisan kinastelun väliin Tintti-kalenteri vuodelle 1955. Tintin-lehden joulunumerosta 1954. Samassa numerossa alkoi Tuhatkaunon tapaus.
Wau! Saiskos tuon paremmalla resolla, niin laitan seinälle? Onpa upeasti kivoja detskuja pullollaan!
-
Mielenkiintoinen tuo mustavalkoalbumien julkistus. Niissä on joitain kohtauksia joita olisin kaivannut väriversioihin, kuten Faaraon sikareissa ansat, jotka Tintti välttää ennen huppupääkokousta (kohtaus on kyllä mainio ilman niitä ansojakin, mutta ne kuitenkin lisäsivät jännitystä tarinaan). Toivoisin kyllä vielä, että bonuksena saataisiin kesken jäänyt ensimmäinen versio Mustan Kullan Maasta.
-
Ei enää hätää, hajaantukaa!
Vaikka isältään evättiin kunnia jatkaa sarjaa, on Johan de Moor saanut armon tehdä 25. Tintti-albumin, "Tintti Fukushimassa"!
http://www.rtbf.be/video/detail_johan-de-moor-dessinera-le-25e-album-de-tintin?id=2005189
Tekstin (ranskaksi) kera:
http://www.rtbf.be/info/medias/detail_exclusif-alerte-a-fukushima-un-nouvel-album-de-tintin-pour-l-automne-2015?id=8945620
-
Ei enää hätää, hajaantukaa!
Vaikka isältään evättiin kunnia jatkaa sarjaa, on Johan de Moor saanut armon tehdä 25. Tintti-albumin, "Tintti Fukushimassa"!
http://www.rtbf.be/video/detail_johan-de-moor-dessinera-le-25e-album-de-tintin?id=2005189
Siis täh!
Mistäs moinen suunnanmuutos...eikös seuraava Tintti pitänyt tulla vasta joskus, kun olen vanhainkodissa, jos silloinkaan.
Onko tämä virallista...en saanut tuosta videosta mitään irti, kun oli ranskaa.
Onko jossain englanninkielistä juttua aiheesta.
-
Ja kuravettä päälle.
-
Ja kuravettä päälle.
Ai oliks tää aprillipila!
Eipä ole vähään aikaan saatukaan mua petkutettua.
Vähän ihmettelinkin, et mistä tämmöinen suunnanmuutos.
No täytyy odotella sitä uutta Tinttiä sinne vanhainkotiin.
-
Ai oliks tää aprillipila!
Eipä ole vähään aikaan saatukaan mua petkutettua.
Vähän ihmettelinkin, et mistä tämmöinen suunnanmuutos.
No täytyy odotella sitä uutta Tinttiä sinne vanhainkotiin.
Ei taida tulla uutta Tinttiä sinne vanhainkotiinkaan :( Ainakin jos on Hergen leskeä uskominen: http://www.bobdemoor.info/2014/05/14/fanny-rodwell-says-no-to-new-tintin-album/
-
Never say never.
EDIT. Rupes epäilyttämään, että oliskohan vanhat papat tehneet Aakkostaiteen ja Thermozeron valmiiksi jo ajat sitten...
-
Aivan, mutta virallisia albumeja ei siis taida tulla. Jokunen vuosi sittenhän spekuloitiin sillä että perikunta julkaisisi uuden Tintin, jotta tekijänoikeuksia ei menetettäisikään. Piraattejahan on toki jo nytkin pilvin pimein...
-
Ahaa, niinhän se tosiaan on. Olisikohan siinä sitten ollut kyse siitä että perikunta olisi alkanut tekemään "virallisia" Tinttejä kilpaillakseen "epävirallisten" kanssa sitten kun oikeudet on menetetty...
-
Kyllä ne tekijänoikeudet jäävät kun tulee täyteen 70 vuotta sarjakuvan luojan kuolemasta.
Vuoteen 2053 on sen verta aikaa että tekijänoikeuslaki voi muuttua kattamaan pidemmän ajan kuin 70 vuotta kuolemasta.
-
Ei taida tulla uutta Tinttiä sinne vanhainkotiinkaan :( Ainakin jos on Hergen leskeä uskominen: http://www.bobdemoor.info/2014/05/14/fanny-rodwell-says-no-to-new-tintin-album/
Viestiisi on päässyt lipsahtamaan väärä pallonaama. Korjattuna:
Ei taida tulla uutta Tinttiä sinne vanhainkotiinkaan ;D Ainakin jos on Hergen leskeä uskominen: http://www.bobdemoor.info/2014/05/14/fanny-rodwell-says-no-to-new-tintin-album/
;D ;D ;D ;D ;D
-
Hah :D Taidat olla oikeassa! Vaikka äkkiseltään uusi Tintti voisikin houkuttaa, niin aika hankala uskoa että se vetäisi vertoja alkuperäisille.
-
Ainakin uusia käännöksiä on tyrkyllä: kirjapuoti Ruslania mainostaa uusia venäjänkielisiä Tinttejään. Tarinat ovat T. Kongossa, T. Amerikassa, Salaperäinen tähti ja Särkynyt korva. :-\
-
Ainakin uusia käännöksiä on tyrkyllä: kirjapuoti Ruslania mainostaa uusia venäjänkielisiä Tinttejään. Tarinat ovat T. Kongossa, T. Amerikassa, Salaperäinen tähti ja Särkynyt korva. :-\
Hm. Pitäisikö miettiä miksi juuri nuo Tintit on julkaistu nyt Venäjällä?
Naivin rasistinen Tintti Kongossa, Pohjois-Amerikan stereotypioilla huvitteleva Tintti Amerikassa, juutalaiseen rahasalaliittoon nojaava Salaperäinen tähti, ja Etelä-Amerikan postkolonialistista imperialismia varsin vaikeasti käsittelevä Särkynyt korva...
Meillä voidaan toki muistaa aina, että kirjojen arvoa ei vähennä se että ne ovat aikansa lapsia, mutta Venäjällä historianopetus on ollut vähän niin ja näin (eipä se Suomessakaan ole mitenkään puolueettoman objektiivista, ei ennen eikä nyt) - miten nää nähdään siellä?
-
Taitaa sarjakuvat ylipäätänsä olla Venäjällä aika marginaalissa. Ainakin ne kerrat kun olen Moskovassa tai Pietarissa kirjakauppaan eksynyt niin ei niitä ole kyllä hyllystä montaa löytynyt.
-
Albumi ei ollenkaan kärsi noiden ruutujen pois
jättämisestä. On paljon tunnelmallisempi aloitus
kun Tintti ja Haddock poistuvat elokuvateatterista
kaupungin iltaan.
Kuriositeettiarvoa tuolla ensimmäisellä ruudulla
kuitenkin on. Eiköhän tuolla seinällä näy juurikin
Lampionin Anatole-sedän potretti.. Ja Nestor lukee
Pascalin "Mietteitä" aivan kuten Jeeves harrasti
Spinozan lukemista.
-
Totta, en muistanutkaan. Vaan Lampion
ei puhelinkeskustelun aikana anna viitettä
tulevasta visiitistään, joten ehkä tämän rakenteellisen
hienouden puuttuminen ei niin paljoa merkitse
hänen yleisesti kaoottisen roolinsa kannalta.
-
Näissä "kypsemmän aikakauden" tarinoissa on rakenteeseen kiinnitetty enempi huomiota. Vastaavasti Lento 714 alkaa ja päättyy ikään kuin samaan hetkeen (tällä kertaa ilman Lampionia).
-
Belgialainen taidekriitikko ja Tintti-spesialisti Pierre Sterckx on kuollut.
http://www.actuabd.com/Deces-de-Pierre-Sterckx-historien (http://www.actuabd.com/Deces-de-Pierre-Sterckx-historien)
http://fr.wikipedia.org/wiki/Pierre_Sterckx (http://fr.wikipedia.org/wiki/Pierre_Sterckx)
-
Albumi ei ollenkaan kärsi noiden ruutujen pois
jättämisestä. On paljon tunnelmallisempi aloitus
kun Tintti ja Haddock poistuvat elokuvateatterista
kaupungin iltaan.
Kuriositeettiarvoa tuolla ensimmäisellä ruudulla
kuitenkin on. Eiköhän tuolla seinällä näy juurikin
Lampionin Anatole-sedän potretti.. Ja Nestor lukee
Pascalin "Mietteitä" aivan kuten Jeeves harrasti
Spinozan lukemista.
Juur' näin.
Tai jos ryhdytään pyhäinhäväistykseen, miten te aloittaisitte ekan sivun? Coke en Stock, the Ultimate Final (Fan) Directors' Cut?
Yksi ruutu Lampiota, toinen Nestor ja puhelin, kolmas (leveä) elokuvan loppukohtaus [rivinvaihto] FIN. [jatkuu kuten jatkuu] Tai jos Haddock ja Tintti vain mainitsevat Lampionin?
Edit. Kaivoin sen ekan albumi-sivun ja yritin katella tuota Lampion-riviä siihen alkuun. Huomasin yhden mikä rikkoo ehkä sitä tunnelmaa myös: väritys. Muuten eka sivu on teatterista ulos tultaessa paljolti tunnelmallista iltahämyä, mutta tuo Lampion-rivi on vaalea (sisätilojen sähkövalo). [Toki väritasopainot on varmaan skannissa eri joten tarkkaa vertailua ei voi tehdä, mutta kaiketi tällaisen huomion voi tehdä]. Rikkoisiko tunnelmaa yhtä pahasti jos Lampion-rivillä olisi esim. iltainen ulkokuva Moulinsartista ja pelkkä Lampionin puhekupla?
-
Coke en stock...
Tintti ja Kokista varastossa.
Ei aavistustakaan mitä Lampion tuossa alkuperäisellä aloitusrivillä sanoo, mutta väritystä muuttamalla se sopisi hyvin albumiversioon. Ja nähdäänpä ainoan kerran Anatole-eno, kuka muukaan tuossa taulussa nyt olisi.
-
En voi mitään sille että nimenä Lohjennut korva
...särkee korviani!
-
Kuinkahan suuri painos näistä vintage-Tinteistä mahdetaan ottaa per albumi? Tai myöhemmin julkaistavien määrä riippunee ensimmäisen menekistä? Olisiko muita albumikohtaisia eroja määrissä, syystä ja toisesta? Toisin kysyen, miten suuren kriittisen massan varaan on laskettu että yleensä lähtivät julkaisemaan? Ilma kihisee spekulaatioista?
Toivotan menestystä hankkeelle, ostanen ainakin muutaman.
-
Viimekuussa Palikkatakomon osastolla Model Expossa oli legorakennelmana kuurakettia. Mittakaavaa antamassa normi albumi siinä vieressä pystyssä.
-
Voinen kai nyt tässä vaiheessa paljastaa, että tarjouduin tekstaamaan nuo albumit, mutta tulin asialle aivan liian myöhään. Sopimus toisen tekstaaja-latojan kanssa oli jo tehty.
Pahasti keskeneräisellä fontillani tehdystä mallista kyllä pidettiin. Näillä näkymin tekisin sitten noita seuraavat albumit, mikäli nuo käyvät kaupaksi. Eli ostakaapa.
Tuohon näytteeseen rukkasin vielä nyt nuo originaaliruudut malliksi.
Timo
-
Pieniä eroja alkuperäiseen: kirjaimet ovat välillä eri korkeudella sanassa ja menevät enemmän toistensa alle. Ei tämä saisi minua olemaan ostamatta, mutta toteanpa vaan.
-
Pieniä eroja alkuperäiseen: kirjaimet ovat välillä eri korkeudella sanassa ja menevät enemmän toistensa alle. Ei tämä saisi minua olemaan ostamatta, mutta toteanpa vaan.
Kuten Timo sanoi: "Pahasti keskeneräisellä fontillani--"
-
Kirjainparivälistyksissä ja riviväleissä on vielä siinä paljon säädettävää.
Timo
-
Kuten Timo sanoi: "Pahasti keskeneräisellä fontillani--"
Joo, jätin vauhdissa huomiotta tuon osan Timon postista. Mutta mulla onkin nuo tekstaukset jonkin oloinen päähänpinttymä. Muutama sinänsä hieno sarjis on pilattu kelvottomalla kuplan täytteellä. Odotan innolla ko. teoksia.
-
Casterman-kustantamo, Hergen leski ja tämän uusi mies, Moulinsart-yhtiön johtaja ovat käyneet kaksi ja puoli vuotta neuvotteluja, josko ehkä kenties Tintin et le Thermozero pitäisi muokata albumiksi. Hergen itsensä pyynnöstä Greg kirjoitti tarinan radioaktiivisista pillereistä ja niistä johdetusta tuomiopäivän pommista. Vuonna 1960 kirjoitettu synopsis pääsi alkutuotantoon, mutta Herge koki tarinan olevan "Tintti-pastissi" ja sen toteuttamisen liian vangitsevaksi omalle luovuudelleen. Greg kuittasi 50000 frangia ja Thermozero lukittiin pöytälaatikkoon. Neuvottelut jatkuvat...
-
Bob de Moor olisi halunnut muokata Thermozerosta Veikko, Tette ja Jykke -seikkailun.
http://www.bobdemoor.info/2015/07/20/bob-de-moor-and-thermozero-heres-what-you-can-expect/
-
Mietin että mistä olen lueskellut tuosta Thermozérosta, mutta sehän olikin Reijon blogi (http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2008/11/veikko-tette-ja-jykke-kaikki-seikkailut.html).
-
Ilmeisesti Veikko ja Tette -version käsikirjoitus ehti kokonaan valmiiksi, siinä missä Tintin seikkailuna tarina oli vasta hahmottumassa. Greg oli uskollinen Hergen kehittelemille ideoille, mutta kuten sanottu, H ei halunnut ryhtyä tekemään jotain mitä hän ei voinut pitää kokonaan omanaan.
Sinänsä hassua, koska aiemmissakin Tinteissä on paljon muiden ideoimia kohtauksia ja piirrospuoli, väritys, jne. ryhmätyötä. Herge oli orkesterin johtaja, joka tahtoi yksinoikeuden Tinttiin. Kansiin ei mahtunut muiden nimiä, mikä johti studiolla riitoihin ja uloskävelyihin. Palkkiot avusta olivat kyllä ilmeisen hyvät, mutta kertakorvauksia, ei rojalteja.
Kaikki mahdollisuudet Thermozeron julkaisemiseksi ovat avoinna, myös Alph-Artin kaltainen luonnos- ja tekstikirja. Päätös on Fanny-lesken käsissä.
-
Hergehän kielsi ainoastaan Tintin jatkamisen, Veikon, Teten ja ärsyttävän apinan seikkailuja saanee jatkaa. Tästähän uutisoitiin jo aiemminkin. Minä tykkään lukea hergeläisen tyylikkäästi piirrettyjä sarjakuvia, vaikka ne olisivatkin juoniltaan vähän hepposia . miten paljon lie Kobralaaksonkin piirroksista alkuaan Hergén kynästä? Muistaakseni aika vähän.
Timo
-
Tämmöinen kirja on jo, sisältäen selvityksiä kaikesta keskeneräisestä Tintti-materiaalista, ja Tette ja Jykke Thermozeroilemassa -näyte löytyy kuulemma Bob de Moorin elämänkerrasta.
-
Le Monden artikkeli:
http://mobile.lemonde.fr/bande-dessinee/article/2015/07/17/tintin-et-le-thermozero-l-uvre-inachevee-d-herge_4687087_4420272.html?xtref=acc_dir
-
Kobralaakso on taas kerran Bob de Moorin tekemä.
Eipäs kun Jacques Martinin.
-
Olen kesälomalla lueskellut mökillä tinttejä. Kiinnitin huomiota Faaraon sikareissa olevaan viittaukseen "Päämääränä kuu"-tarinaan. Otavan kovakantisessa versiossa sivun 15 viimeisessä kuvassa šeikki Patras Pašša kertoo ihailevansa tinttiä ja apuri pitelee käsissään päämääränä kuu -albumia. Onko viittaus lisätty jälkikäteen vai onko Herge jo tuolloin hahmotellut 19 vuotta myöhemmin julkaistavan seikkailun kantta? Pahoittelut jos asiaa on kysytty jo aiemmin, en löytäny haulla keskustelua aiheesta.
-
Olen kesälomalla lueskellut mökillä tinttejä. Kiinnitin huomiota Faaraon sikareissa olevaan viittaukseen "Päämääränä kuu"-tarinaan. Otavan kovakantisessa versiossa sivun 15 viimeisessä kuvassa šeikki Patras Pašša kertoo ihailevansa tinttiä ja apuri pitelee käsissään päämääränä kuu -albumia. Onko viittaus lisätty jälkikäteen vai onko Herge jo tuolloin hahmotellut 19 vuotta myöhemmin julkaistavan seikkailun kantta? Pahoittelut jos asiaa on kysytty jo aiemmin, en löytäny haulla keskustelua aiheesta.
On lisätty jälkikäteen. Tintissähän on vähän muutenkin moista, oliko tuo nyt Amerikan ensimmäisellä sivulla, jossa Dupondtit seuraavat Tintin laivaannousua, vaikka hahmot muuten tulivatkin kuvioihin vasta myöhemmin.
-
On lisätty jälkikäteen. Tintissähän on vähän muutenkin moista, oliko tuo nyt Amerikan ensimmäisellä sivulla, jossa Dupondtit seuraavat Tintin laivaannousua, vaikka hahmot muuten tulivatkin kuvioihin vasta myöhemmin.
Dupont ja Dupond tulivat kuvioihin Faaraon sikareissa (1934). Se oli neljäs Tintti-tarina.
Tintti Afrikassa (Otava 1978 albumissa...ihan ekassa ruudussa Dupont ja Dupond kylläkin katselee kun Tintti astuu junaan ja on lähdössä siis Afrikkaan. Jommalle kummalle knallipäistä on pistetty myös puhekupla: "Joku nuori lehtimies, kuuluu olevan lähdössä Afrikkaan..."
En tiedä myöhemmissä painoksissa, että onko siinä noita, mutta siinä alkuperäisessä mustavalkoisessa laitoksessa kaksi tunnistamatonta miestä puhuu: Mies 1: Who is he? Mies 2: It's Mr Tintin, the reporter from "Le Petit Vingtieme".He's leaving for the Gongo.
Nämä miehet eivät näytä Dupontilta tai Dupondilta.
-
Mustavalkoisessa Faaraon sikareissa Dupont ja Dupond esiintyivät koodinimillä X33 ja X33 bis. Nimet tulivat vasta myöhemmin. Jossakin mainittiin, että he ovat esiintyneet useammassa Tintti-kirjassa kuin kukaan muu "Tintti-perheen" jäsen, Tinttiä ja Milouta lukuun ottamatta (20 kirjassa 24:stä).
Löysin muuten tuon kuuluisan Le Miroir-lehden kansikuvan 2.3.1919, joka oli Hergen arkistossa. Kuvassa kävelee kaksi viiksekästä, knallipäistä poliisia pidätetyn miehen kanssa. Toinen taluttaa miestä ja toinen kantaa käsivarrellaan herrojen sateenvarjoja. Kuin ilmetyt Dupondtit.
http://3.bp.blogspot.com/_aU6YCOem21A/TJDfozwpb1I/AAAAAAAAHTE/Qw25jDEFJlA/s1600/Le+Miroir+02031919.JPG
-
Löysin muuten tuon kuuluisan Le Miroir-lehden kansikuvan 2.3.1919, joka oli Hergen arkistossa. Kuvassa kävelee kaksi viiksekästä, knallipäistä poliisia pidätetyn miehen kanssa. Toinen taluttaa miestä ja toinen kantaa käsivarrellaan herrojen sateenvarjoja. Kuin ilmetyt Dupondtit.
http://3.bp.blogspot.com/_aU6YCOem21A/TJDfozwpb1I/AAAAAAAAHTE/Qw25jDEFJlA/s1600/Le+Miroir+02031919.JPG
Tossa linkin kuvassa molempien viikset kiemurtelevat ylöspäin. Dupondilla pitäisi olla suorat viikset.
-
No, tuossa musta valkoisessa Faaraon sikareissa Dupondtien viikset muistuttivat enemmän Le Miroirin kuvan poliisien viiksiä, kuin uudemmissa, mutta kieltämättä jo siinä oli nähtävissä ero viiksien kärjissä.
Muistan kuinka jo pikku poikana opettelin erottamaan poliisit ns. D-säännön avulla. Poliisin, jonka nimi päättyy d-kirjaimeen, eli Dupond, viikset myös näyttivät vasemmalle kaatuneelta D-kirjaimelta. Dupontin viikset sen sijaan eivät muistuta kyljellään olevaa D:tä.
-
Sarjakuvapiirtäjä ottaa vaikutteita, ei toisinna todellisuutta (ainakaan tässä tapauksessa). Sarjakuvahahmoja luodessa kannattaa tehdä juuri tällainen pieni eroavaisuus, oikeastihan kasvonpiirteet kyllä eroavaisivat. Eiväthän Dupondtit ole edes sukua toisilleen.
-
Dupondtien menoa katsellessa tulee mieleen, että minkälainen surrealisti siellä poliisipäällikön toimistossa istuu, kun lähettää tällaisia etsiviä vastuullisiin tehtäviin ympäri maailmaa. Tai mistä sitä tietää, millaisilla suhteilla Dupondtit junailevat omia asioitaan? Ainakin saamme hyvät naurut poliisin kustannuksella. :P
Edit: Kuvassa päällikkö toimistossaan Auringontemppeli-tarinassa.
-
Dupondtien menoa katsellessa tulee mieleen, että minkälainen surrealisti siellä poliisipäällikön toimistossa istuu, kun lähettää tällaisia etsiviä vastuullisiin tehtäviin ympäri maailmaa. Tai mistä sitä tietää, millaisilla suhteilla Dupondtit junailevat omia asioitaan? Ainakin saamme hyvät naurut poliisin kustannuksella. :P
Yhtä pölhö kuin Ällin ja Tällin pomo.
-
Dupondtien menoa katsellessa tulee mieleen, että minkälainen surrealisti siellä poliisipäällikön toimistossa istuu, kun lähettää tällaisia etsiviä vastuullisiin tehtäviin ympäri maailmaa. Tai mistä sitä tietää, millaisilla suhteilla Dupondtit junailevat omia asioitaan? Ainakin saamme hyvät naurut poliisin kustannuksella. :P
Edit: Kuvassa päällikkö toimistossaan Auringontemppeli-tarinassa.
Parissa ensimmäisessä seikkailussa jossa poliisikaksoset (sanavalinta muistaakseni Haddockin) esiintyivät he olivat varsin päteviä.
-
Parissa ensimmäisessä seikkailussa jossa poliisikaksoset (sanavalinta muistaakseni Haddockin) esiintyivät he olivat varsin päteviä.
No ei kyllä pidä paikkaansa, tulivat mukaan Faaraon sikareissa ja jatkoivat Sinisessä Lootuksessa ja ihan yhtä pöhköjä olivat jo niissä.
-
No ei kyllä pidä paikkaansa, tulivat mukaan Faaraon sikareissa ja jatkoivat Sinisessä Lootuksessa ja ihan yhtä pöhköjä olivat jo niissä.
En valitettavasti voi tarkistaa albumeista itse (n. 150 km etäisyyttä) mutta muistelisin että he verraten (erityisesti myöhempään) tehokkaasti jäljittivät Tinttiä, toimivat ainakin kerran onnistuneesti undercover-hommissa, ja muutenkin olivat poliiseja pelkkien "muikenemme kuin vaari" -vitsien sijasta.
-
En valitettavasti voi tarkistaa albumeista itse (n. 150 km etäisyyttä) mutta muistelisin että he verraten (erityisesti myöhempään) tehokkaasti jäljittivät Tinttiä, toimivat ainakin kerran onnistuneesti undercover-hommissa, ja muutenkin olivat poliiseja pelkkien "muikenemme kuin vaari" -vitsien sijasta.
No ok, joo pysyivät joten kuten perässä ja jopa pelastivat Tintin voidakseen pidättää hänet, mutta kyllä heille jo Faaraon sikareissa sattui ja tapahtui. Sinisessä lootuksessa heidät kutsuttiin aivan lopussa hätiin ja sairaalakeikkahan siitä tuli. Luin kirjat juuri hiljattain.
-
Tintti ja Picarot -albumissa Dupond ja Dupondt viedään teloitettaviksi, ja he käyttäytyvät varsin kovapintaisesti. Pohjimmiltaan siis sankarillisia hahmoja, vaikka tolloja.
-
Dupondtit aina terävinä kuin partaveitsi.
Tintti: "Majesteetti, saanen esitellä herrat diplomietsivät Dupont ja Dupond..."
Kuningas: "Olkaa tervetulleet Syldaviaan, herrat..."
Dupond: "Ystävällisyytenne on liian korkea... torkeutenne, karkoitan."
Dupont: "Sanastaan suoroisin... saisin tonoen, ylhäisyys..."
-
Tätä artikkelia ei taida olla vielä referoitu: Tintti-sarjakuvat ovat vaarallisia! (http://www.tiedetuubi.fi/taide/tintti-sarjakuvat-ovat-vaarallisia) Tosin lähinnä Tintille itselleen.
Viisihenkinen tutkijatiimi on nimittäin paneutunut ympäri maailmaa seikkailevaa sarjakuvahahmoa vaaniviin terveydellisiin riskeihin. Homma se on sekin.
-
Onko kenelläkään parempaa tietoa ( sisäpiiri ) noista mustavalko julkaisujen aikataulusta ?
Mielenkiinnolla jään odottelemaan ainakin Musta saari ja Ottokarin valtikka kirjoja.
-
Onko kenelläkään parempaa tietoa ( sisäpiiri ) noista mustavalko julkaisujen aikataulusta ?
Mielenkiinnolla jään odottelemaan ainakin Musta saari ja Ottokarin valtikka kirjoja.
Aika monessa paikkaa on ilmoitettu 22. syyskuuta. On myös joskus ollut 31. syyskuuta ilmestymispäivä, mutta kai tuo 22. päivä on sit se virallinen.
Olisi kyllä ollut hienoa, jos nämä olisivat esitelty tuolla sarjakuvafestivaaleilla...no aina ei voi saada kaikkea.
Kaikki Tintti-fanit sit ostamaan noi, etteivät jätä kesken.
-
Mari Jalava on kesän museokeirtueellaan käynyt myös Hergé-museossa (http://sikseskiva.blogspot.fi/2015/08/tintin-seikkailuja-herge-museossa.html). Blogissa on museon aulasta on näyttäviä kuvia, muualla sitten kameraa ei saanut käyttääkään.
-
Opin juuri, että Tintti/Haddock -shippaus- l. paritusnimi on haddotin. Innokkaiden fanien tekemää materiaalia on mm. Tumblrissa eri formaateissa ihan kiitettävän paljon. Osa on luonteeltaan "graafista".
-
Onko kenelläkään parempaa tietoa ( sisäpiiri ) noista mustavalko julkaisujen aikataulusta ?
Mielenkiinnolla jään odottelemaan ainakin Musta saari ja Ottokarin valtikka kirjoja.
Hesan Kirjamessuilla on näitten julkistukset. Voi niitä silti sitä ennen jossain näkyä.
Timo
-
Sillä aikaa Belgia-Ranska -akselilla:
Here you see the first volume of a new collection of 12 books that will contain all the comics of Hergé in their first version, just like many years ago it appeared in the magazine " Le Petit Vingtième "," Coeurs Vaillants "," Le Soir "and" Tintin ". This will be released on Nov. 5, 2015, bringing together the comics came out between 1950 and 1958 and many unpublished documents. The prefaces are written by Benoît Peeters , Mellot Philippe and Jean-Marie EMBs. The various numbers come out with a number corresponding to history, not to periods of output. A series truly remarkable!
(google-käännös tästä (http://www.afnews.info/wordpress/2015/09/15/12-libri-su-herge-tutte-le-prime-versioni-e-altro-ancora/))
Timo
-
Mielenkiinnolla odotan näitä mustavalkoalbumien suomi julkaisuja. Kirjastosta niitä löytyy vain alkuperäiskielellä.
-
Onko kukaan saanut käsiinsä näitä uusia Lehtimies Tintti seikkailee-albumeja tänään? Tänäänhän piti olla näiden musta-valko Tinttien eka myynti-päivä.
Onko mitään havaintoa kirjakaupoista tai muualta?
Vai julkaistaanko ne siellä Kirjamessuilla vasta eli 22.-25.10.
-
Pistin nuo äsken tilaukseen adlibris.com:sta eli ovat tulleet tosiaan myyntiin tänään.
-
Turun kirjamessuilta lähti tänään libriconin osastolta mukaan, kyllä ovat kerrassaan hienoja. Mukavia kokosivun värikuvia aina välillä vähän niinku noissa blake&mortimereissa ;D
Tai no jaa, jos nyt jotain niin Korvasta uupuu sivunumerointi. Eniten mua ehkä häiritsee kun selkäpuoli on aivan puhdas eli etsiminen hyllystä hankaloituu sitten kun näitä tulee lisää...pitää muistaa numerojärjestys ulkoa, anyway pieniä murheita ja huippujuttu kun nää saadaan 8]
-
Minäkin löysin Kauppakeskus Kaaren Suomalaisesta kirjakaupasta molemmat Tintti-kirjat.
Ostin nyt ensi tuon Mustan saaren.
Plarasin jo tätä ja täytyy sanoa, että nyt on tosi hieno kirja. Kannet on upeat, sisäpaperit tuommoiset hienosti karkeat ja painojälkikin näin ensi vaikutelmana priimaa. Ainoa pieni miinus on sivulla 57 oleva iso värillinen kuva. Siinä yläpuolella keskellä oleva puun lehdistössä pienoinen värivirhe. Semmoinen vaalea laikku kohta...näkyy helposti, kun katsoo vinottain. Onko kellään muulla tuommosta?
Muuten kyllä voin sanoa, että kirja on aivan uskomattoman hieno, Menkää nyt ostamaan oma kappale itsellenne, ettei mene Otavalla tappion puolelle ja saadaan kaikki 9 kappaletta alkuperäis-Tinttejä julkaistua.
-
Jeps, kävin juuri hakemassa molemmat mustavalkoalbumit. Pikaisella lukaisulla ei haitannut muu kuin se, että sivu 107 Mustassa saaressa on mennyt vähän tukkoon. Darth Mikan mainitsemasta värivirheestä en oikein tiedä... sivulla 57 oikeassa reunassa väri kyllä vähän sinertää puun lehvistössä yhdessä kohdassa, mutta eipä mokoma mitään.
Eikun seuraavia kirjoja odottelemaan. "Ihrrramooses!"
-
Gamla Stan Tukholmassa yllätti jälleen. Muistiin ei ollut aikaisemmilta käynneiltä rekisteröitynyt Tintti-kauppaa, mutta siellä sellainen Tintti-kirjoja, krääsää ja paitoja myyvä liike oli Stora Nygatanin varressa. Linkki tätä Officemakers -yritystä koskevaan youtube-videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=OeMher6gAPQ
Lähes naapurissa oli erityisesti jenkkisarjakuvia, mutta myös Assaria, Busteria ja niin edelleen myyvä, myös asiallinen liike.
-
Kun Tinttiä alettiin julkaista Portugalissa, paikalliset päättivät julkaista sen ihan itse väritettynä. Hergé ei ihan tykännyt.
Mutta tällainen oli Tintti ensi kertaa värillisenä.
(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xtp1/v/t1.0-9/12109005_1185888928094782_1413763600222052761_n.jpg?oh=5348a85dc36611ae7044d803f80773e9&oe=568A635C)
(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xpt1/v/t1.0-9/12115952_896696157074428_7385097855787498150_n.jpg?oh=e6205aa496104b9394eb9887b9da073f&oe=56D35AC6)
-
Ovathan nuo värit aika... railakkaat.
-
Mutta tällainen oli Tintti ensi kertaa värillisenä.
Miltä vuodelta tämä on?
-
(http://1.bp.blogspot.com/_XchbqwzbW6o/SpL2EMDQCuI/AAAAAAAAD_w/qzSFcw4BYt0/s1600/Tintti_Angolassa.jpg)
Vuonna 1936 TIM-TIM on aloittanut seikkailunsa O Papagaiossa (http://tintinofilo.weebly.com/o-papagaio.html). Tintti lokalisoitiin portugalilaiseksi, kuten ruutu yllä vuodelta 1939 osoittaa.
-
Vuonna 1936 TIM-TIM on aloittanut seikkailunsa O Papagaiossa (http://tintinofilo.weebly.com/o-papagaio.html). Tintti lokalisoitiin portugalilaiseksi, kuten ruutu yllä vuodelta 1939 osoittaa.
Ajatella, jos Hergé'ä olisi alettu suomentamaan
jo siihen aikaan.. "Tintti Itä-Karjalassa"
-
Jeps, kävin juuri hakemassa molemmat mustavalkoalbumit. Pikaisella lukaisulla ei haitannut muu kuin se, että sivu 107 Mustassa saaressa on mennyt vähän tukkoon. Darth Mikan mainitsemasta värivirheestä en oikein tiedä... sivulla 57 oikeassa reunassa väri kyllä vähän sinertää puun lehvistössä yhdessä kohdassa, mutta eipä mokoma mitään.
Eikun seuraavia kirjoja odottelemaan. "Ihrrramooses!"
Ostin kirjat akateemisesta (19.90e kpl) ja pääsin tänään vähän jo niitä selailemaan. On hienoja kirjoja. Sivun 57 värivirheestä ei kyllä ole tietoakaan mun kappaleessani. Ja toi värin tukkoisuus sivulla 107 on kyllä vähän mielipidekysymys. Itse en tunnistaisi tuollaista vaikka jonkin aikaa sivua katselin.
Mutta lisää tätä sarjaa. On se Tintti edelleen ihan superhyvä sarjakuva.
-
Hesan Kirjamessuilla on näitten julkistukset. Voi niitä silti sitä ennen jossain näkyä.
Juupa juu ja hohhoh! Ei ollut koko kirjoja kirjamessuilla Otavan osastolla. Ei myöskään Akateemisen tai Suomalaisen hyllyillä. Tai sitten eivät vaan osuneet silmään. Noh, sataprosenttinen varmuus on ainakin tuosta Otavan osastosta, sillä turhaan pyöriskeltyäni kysyin myyjiltä asiasta. Divaripuolella sentään Makedonian ja SS Libriconin laareista löytyivät, mutta kohtuullisen kalliilla hinnalla, joten en ostanut (rikastutin heitä kyllä muilla sarjakuvaostoksilla, joten älkää närkästykö hyvät kivijalkakauppojen ystävät). Akateemisessa olin nähnyt noita jo aiemmin muistaakseni alle kahdella kympillä, ja nyt toivoin löytäväni ne hyvästä messutarjouksesta. Turhaa oli siis se toivo. Mutta erittäin yllättynyt, ja suorastaan pettynyt olen, että noita ei ollut lainkaan muualla kuin varsinaisilla sarjakuvakauppiailta. Onneksi sentäs messuilta sain Adlibriksen lahjakortin, joten ei muuta kuin tilausta vetämään.
-
Omani saan Turun sarjakuvakaupan osastolta. Ei mitään ongelmaa.
-
Yllättäen (tai vähemmän... mene ja tiedä) nämä mustavalkoiset tuntuivat pelittävän paremmin kuin värilliset versiot. Otava-Liken Sarjakuva-Ruutu -blogissa Suomentaja H. Kaukoranta valottaa Lohjenneen korvan yhden kohtauksen historiallisia taustoja (http://sarjakuvaruutu.fi/2015/10/tintti-palaa-juurilleen/). Nuevo Ricon presidentin puheessa olikin jotain tuttua. Kandee lukea sekä blogi että itse kirja. Hubaa!
Ja kas, fonttiani on ilmeisesti (ehkä) käytetty takakannen kuplassa.
EDIT: Wikipedia-artikkelin (https://en.wikipedia.org/wiki/San_Theodoros) kartan mukaan San Theodoros olisi sisämaassa, mikä on mahdotonta, koska Tintti näkee vankisellistään Los Dopicosin merisatamaan, miten Ville-de-Lyon lähtee ja jättää hänet pulaan.
"Mapa San Teodoro" by Bloguer - Own work. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Commons
Timo
-
Ja kas, fonttiani on ilmeisesti (ehkä) käytetty takakannen kuplassa.
Mitäs tekstityyppiä sisäsivuilla on käytetty? "Virallista" Hergé-fonttia? Ei ole kirjat vielä hyppysissäni.
-
Mitäs tekstityyppiä sisäsivuilla on käytetty? "Virallista" Hergé-fonttia? Ei ole kirjat vielä hyppysissäni.
Siistiä, kliinistä mutta ihan ok jotain perusfonttia, versaalityyppistä. Ei siis sitä "Tintti"-fonttia, jossa on isot ja pienet kirjaimet.
Timo
-
Akateemisesta tuli haettua molemmat, oikein hyvin toteutetut suomennokset eikä painojäljessäkään ole valittamista. Vaikkei tarinat paljoa väriversioista poikkeakaan, niin on näissä alkuperäisversioissa kuitenkin se ihan oma tunnelmansa. Ilman muuta ostan jatkossakin, jos näitä orkkiksia vielä enemmän julkaistaan!
-
Tänään oli Hesarissa iso 1,5 sivun juttu Tintistä. Lähinnä kerrottiin näistä uusista originaali näköispainoksista. Myös Lucky Lukea ja Asterixia sivuttiin. Ei kylläkään mitään uutta saatu kerrottua, mutta ihan hyvä kun edes tämmöinen huomio Hesarissa.
Siinä oli semmoinen vuosiluku taulukkokin ja maininta, että ensimmäinen suomenkielinen Tintti ilmestyi 1961...juu kyllä albumipuolella WSOY teki neljä kappaletta näitä Tinttejä.
Ensimmäinen Tintti seikkailu Suomessa oli kuitenkin "Uusi kuvalehti" nimisessä lehdessä. Siinä jatkosarjana vuodesta 1955-1956 seurattiin Yksisarvisen salaisuutta.
No nämä ei kylläkään olleet albumeja, joten toimittaja ei varmaankaan ollut tehnyt tutkimustyötään turhan tarkasti.
-
Tänään oli Hesarissa iso 1,5 sivun juttu Tintistä.
Ja tässä linkki juttuun: http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1447566385405
--
Värien ohella suurin ero alkuperäisten ja myöhempien versioiden välillä on kerronnan rytmi.
--
Vaikka Hergén viiva on vielä paikoin epävarmempaa kuin väriversioiden tiukasti hallittu piperrys, kerronta hengittää vapautuneesti. Tšang oli esitellyt Hergélle kiinalaista piirrostaidetta, jonka vaikutus näkyy näissä mustavalkoalbumeissa ehkä jopa selvemmin kuin värillisissä.
-
Ovatko nuo kokonaan uudestaan suomennettuja?
On. Vaikka kääntäjä on sama.
Yllättävän paljon erilainen sivutaitto vaikuttaa tarinan rytmiin.
-
Heikki Kaukoranta sivusi tätä puhuessaan Käpylän kirjastossa viime viikolla.
Mustavalko-Tinttien kieli on vanhahtavampaa, tekstiä on välillä enemmän ja tietysti mukana on kohtauksia joita ei väriversioissa enää nähty. Plus "kulttuuriset" tarkastukset.
Loch Lomondin sijaan Milou päihtyi alunperin Johnny Walkerista jne.
Sama pätee myös uusiin Corto Maltese -laitoksiin, koska alkuperäiset suomennokset tehtiin ranskasta. Plus niistäkin on maailmalla julkaistu hiukan erilaisia versioita.
Enemmän tuntuu harmittavan tuo fontin käyttö, kun tekstauttaakin olisi voinut. Mutta onneksi ei sentään ole käytettty Comic sansia, kuten joissakin jenkkilaitoksissa.
-
EDIT: Wikipedia-artikkelin (https://en.wikipedia.org/wiki/San_Theodoros) kartan mukaan San Theodoros olisi sisämaassa, mikä on mahdotonta, koska Tintti näkee vankisellistään Los Dopicosin merisatamaan, miten Ville-de-Lyon lähtee ja jättää hänet pulaan.
Ja Picarojen viimeisellä sivulla Alcazar toteaa, että laivastokin on siirtynyt hänen puolelleen onnistuneen vallankaappauksen myötä.
Toisaalta Bolivialla ja Paraguaylla on molemmilla laivastot, vaikka merelle on matkaa!
https://en.wikipedia.org/wiki/Bolivian_Navy
https://es.wikipedia.org/wiki/Armada_Paraguaya
-
Toisaalta Bolivialla ja Paraguaylla on molemmilla laivastot, vaikka merelle on matkaa!
https://en.wikipedia.org/wiki/Bolivian_Navy
https://es.wikipedia.org/wiki/Armada_Paraguaya
Toimittaja Markku Saksa sivuaa sisämaavaltio Bolivian laivaston tarinaa kirjassaan "Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan". Kuten tuossa Wikipedia-artikkelissakin todetaan, Bolivia menetti rannikkonsa hävittyään ns. Tyynenmeren sodan Chileä vastaan. Vaikka sodasta on jo 130 vuotta, niin asia hiertää yhä.
Mitä San Theodorosiin tulee, niin ehkä rajat ehtivät muuttua "Särkyneen korvan" ja Picaro-seikkailun välillä? Kun poliittinen elämä on noinkin epävakaata, se lienee mahdollinen vaihtoehto.
-
Huomenna:
Lauantaina 21.11.
Sarjakuvapäivä: Miten sarjakuvia käännetään?
kello 12-14 paneelikeskustelu sarjakuvakääntämisestä
kello 14-16 sarjakuvakääntämisen työpaja
Kulttuurikeskus Caisa, 2. kerroksen aula
Paneelikeskustelussa pohditaan sarjakuvakääntämisen erityispiirteitä ja vaihdetaan kokemuksia kuplaviidakon syövereistä. Miten kuva vaikuttaa kääntämiseen? Mistä kääntäjä ammentaa kekseliäisyyttä sanaleikkeihin? Miten esimerkiksi kuvien äänitehosteet voi ilmaista suomeksi? Kuinka vapaat kädet sarjakuvakääntäjä saa kustantamolta? Paneeliin osallistuvat sarjakuvakääntäjät Sirpa Alkunen, sarjakuvaneuvos Heikki Kaukoranta, Saara Pääkkönen ja Jouko Ruokosenmäki.
Paneelikeskustelun jälkeen halukkaat pääsevät kokeilemaan sarjakuvien kääntämistä työpajassa, jota vetää Asko Alanen.
Työpajoihin on ennakkoilmoittautuminen ja 20 ensiksi ilmoittautunutta mahtuvat mukaan! Ilmoittautuminen tiistaihin 17.11. mennessä.
Yhteistyössä Sarjakuvantekijät ja Arthouse
Kulttuurikeskus Caisan 2. kerroksen aula, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, Kaisaniemi, Helsinki
-
Ainiin, näköispainosten arvio etusivulla. (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2274)
Timo
-
Caisassa Heikki Kaukoranta muisteli "Lohjenneen korvan" kääntämistä. Kun "Särkynyttä korvaa" aikanaan suomennettiin, intiaanien puhekieli vaikutti "ugala bugala" -solkotukselta. Myöhemmin on eräs Tintti-tutkija selvittänyt, että kyse onkin eräästä brysseliläismurteesta/slangista.
Miten sellaista sitten suomentaisi? Kaukoranta turvautui Rauman kielen sanakirjaan.
-
Miten sellaista sitten suomentaisi? Kaukoranta turvautui Rauman kielen sanakirjaan.
Varsin hyvä ratkaisu, oikein sopivaa mongerrusta se onkin. Tämä bryssliläisslangin käyttö mainitaan oivallisessa Michael Farrin kirjassa (Jonka Kaukoranta tietty käänsi). Vaihtoehtona olis kai toiminu stadin slangikin.
Farrin kirjaa kannattaakin lukea näitten uusvanhojen Tinttien kera rinnakkain.
Timo
-
Eikös monikin Tintti-kirjojen henkilönimi ole
jotain slangia tai lasten höpökieltä? Sponz on
pesusieni ja sitä rataa.
-
Eikös monikin Tintti-kirjojen henkilönimi ole
jotain slangia tai lasten höpökieltä? Sponz on
pesusieni ja sitä rataa.
Ja Veikko, Tette & Jykke -suomennoksessakin (Karamakon purkaus) afrokannibaalit puhuvat puhdasta pseudoslangia.
-
Kappas brittejä!
Lancaster University Appoints Tintin Scholar Benoit Peeters As UK’s First Professor Of Graphic Fiction And Comic Art.
Lancaster University has appointed renowned French graphic novelist and critic Benoit Peeters as its Visiting Professor in Graphic Fiction and Comic Art, the first ever such appointment in the UK.
The new post represents a significant investment in the academic significance of comic art by the University and has been created in close working partnership with the Lakes International Comic Art Festival.
http://downthetubes.net/?p=27220
-
Eikös monikin Tintti-kirjojen henkilönimi ole
jotain slangia tai lasten höpökieltä?
Näinhän se ilmeisesti on, kuten moni onkin jo ehtinyt kommentoida. Hauskaa oli huomata "Lohjennutta korvaa" silmäillessä, että Kaukoranta on kääntänyt myös erisnimiä, joissa kaiketi on ranskankieliselle lukijalle tunnistettavia aineksia. Esimerkiksi haamunkarkotusta öisessä kerrostalossa johtava eversti on nyt Nurinainen.
Muutenhan hahmojen nimiä ei suomeksi ole käännetty yhtä paljon kuin vaikka englanniksi. Esimerkiksi Milou ja Dupondtit ovat saaneet pysyä samoina kuin alkukielellä.
-
Myös etusivulla nyt uutinen Tintti-tutkija Benoit Peetersin (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2278)nimittämisestä sarjakuvaprofessoriksi.
Peeters itse on opiskellut Sorbonnessa pääaineena filosofia.
-
Kappas brittejä!
http://downthetubes.net/?p=27220
Mielenkiintoista! Opetusohjelmasta jotain ennakkokaavailuja:
"...The three-year appointment will see Mr Peeters deliver a series of lectures, run creative writing workshops, and supervise post-graduate students. ...
By making this significant appointment, the University say it is not only acknowledging the [Lakes International Comic Art] Festival’s success but also its full academic commitment to placing comic book art not just in its creative writing and literature department, but also across its wider disciplines including philosophy. ..."
-
Päivän Fingerpori (http://www.hs.fi/fingerpori/?ref=hs-art-sarjakuva) kirjoittaa Tintti-historiaa uusiksi: Tintti ja Haddock tapasivat jo "Faaraon sikareissa".
-
(http://4.bp.blogspot.com/-K84_dwWznSM/Vnhug2mnYJI/AAAAAAAAccQ/SRZDqJHedy0/s400/faaraonsikarit_kartta1997.jpg)
Oletteko koskaan ihmetelleet Faaraon sikareiden Välimeren karttaa? Tintti kertasi Miloulle laivan reittiä Sanghaihin, mutta kartta näyttää aivan jotakin muuta. Mutta miksi?
M/S Epomeon reitti (http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2015/12/ms-epomeon-reitti.html)
-
Ateneumin Henri Cartier-Bresson -näyttelyssä hätkähdytti tämä kuva:
(https://pbs.twimg.com/media/CXvdMr7UMAA_f14.jpg)
Henri Cartier-Bresson: Bryssel, Belgia, 1932. © Henri Cartier-Bresson / Magnum Photos
Siinähän on Dupond, tai Dupont! Ja totta vie, kuva on otettu Belgiassa 30-luvun alussa.
-
Näillä näkymin tekisin sitten noita seuraavat albumit, mikäli nuo käyvät kaupaksi. Eli ostakaapa.
Onko kellään tietoa, tuliko hitti vai floppi?
Eli tuleeko lisää mv-versioita?
-
Sen verran tiän että mv-versiot myivät hyvin ja että kaksi tulee lisää tänä vuonna. En tiä mitkä.
Timo
-
Syksyllä ilmeisesti seuraavat tulevat. Ei Otavan kevään ohjelmassa vielä mainittu ja eikä ilmestymisestä ole vielä ilmoitettu. Tavallisesti nykyisin jo noin puolta vuotta aikaisemmin kirjakauppajärjestelmiin ilmoitetaan varmasti tulevista teoksista.
Tulevia kirjoja katsellessa silmiin pisti Mississippin yliopistopainolta tuleva Joe Sutliff Sandersin The Comics of Herge: When the Lines Are Not So Clear. Tuo yliopisto on aikaisemmin paljon hyviä sarjakuva-aiheisia kirjoja julkaissut.
-
Jes, sain vähän lisätietoa. Faaraon sikaarit ilmestyy kesällä ja Sininen Lootus loppuvuodesta.
Timo
-
Jes, sain vähän lisätietoa. Faaraon sikaarit ilmestyy kesällä ja Sininen Lootus loppuvuodesta.
Timo
Oooh hienoa!
Saa vähän kesälukemistakin.
Sininen Lootus on mun lemppari!
-
Hienoa! Varsinkin Faaraon sikarit on paljon oudompi ja "hurjempi" originaaliversiona.
http://bdzoom.com/84825/patrimoine/«-les-aventures-de-tintin-t4-les-cigares-du-pharaon-»-par-herge/ (http://bdzoom.com/84825/patrimoine/«-les-aventures-de-tintin-t4-les-cigares-du-pharaon-»-par-herge/)
EDIT: korjattu linkki, katkesi « -merkkiin
-
On tuo graafisuus vaan ihan ylivertaista noissa. Joka kerralla sitä aina vaikuttuu.
-
Missä albumissa ja koska kapteeni Haddockin mielijuoma Loch Lomond tuli kuvioihin mukaan? Hommasin itselleni putelin Loch Lomondia (ei kovin kaksista viskiä, täytyy todeta..), ja aloin miettiä, että kumpi oli ensin - tarina vai viski. Loch Lomond tislaamo aloitti 1965 tiloissa, jossa oli aiemmin toiminut värjäämö. Näppituntumalta sanoisin, että Herge keksi viskin sekä nimen, ja vähän myööhemmin joku liikeidean.
-
Missä albumissa ja koska kapteeni Haddockin mielijuoma Loch Lomond tuli kuvioihin mukaan? Hommasin itselleni putelin Loch Lomondia (ei kovin kaksista viskiä, täytyy todeta..), ja aloin miettiä, että kumpi oli ensin - tarina vai viski. Loch Lomond tislaamo aloitti 1965 tiloissa, jossa oli aiemmin toiminut värjäämö. Näppituntumalta sanoisin, että Herge keksi viskin sekä nimen, ja vähän myööhemmin joku liikeidean.
Hergé käytti sarjakuvissaan aluksi ihan oikeaa viskimerkkiä, Johnnie Walkeria. Mustan saaren uuteen versioon -66 Hergé keksi käyttää fiktiivistä viskimerkkiä, Loch Lomond, tunnetun skotlantilaisen laulun ja maamerkin mukaan, mutta kuinka ollakaan, saman niminen viski olikin olemassa! Se ei vielä kuitenkaan ollut tunnettu ja yleisesti markkinoilla, joten vahinko pääsi tapahtumaan. Näin se vissiin meni.
-
Oukkei, mielenkiintoista..!
-
Joo, noin se meni. Täällä (http://tintin.wikia.com/wiki/Loch_Lomond) on kuvanäytteet eri viskimainoksista vuonna 43 ja 66. Herge piirsi seikkailuja uusiksi.
-
Tuossa jutussahan sanotaan, että viskimerkki kehiteltiin vasta sen esiinnyttyä Tintti-seikkailussa. Mutta eihän se niin mene, jos kerran viski lanseerattiin 1965 ja Tintissä se esiintyi 1966. Olisikohan Herge sittenkin piruuttansa pistänyt sarjaan oikean viskimerkin vain katsoakseen, että onko sillä vaikutusta viskin tunnetuksi tulemiseen. Non, ehkä vähän kaukaa haettua, eikä Loch Lomond -viski erityisen suosittua, kuuluisaa saatikka hyvää ole.
-
Ahaa, vähän aiemmin sanottiin, että 1966. Mutta näköjään Lakomankin sivuilla on 1965. Mutta silti ei ole mahdotonta, että kyseinen viski olisi 'keksitty' ensin. Mutta kuukauttta ei löydy mistään päin nettiä... Mutta mitä enemmän ajattelee, niin sitä omituisemmalta tuntuu, että viskimerkin ilmestyminen sarjakuvaan tapahtui liki samaan aikaan kuin kyseinen viski lanseerattiin oikeasti.
-
Ahaa, vähän aiemmin sanottiin, että 1966. Mutta näköjään Lakomankin sivuilla on 1965. Mutta silti ei ole mahdotonta, että kyseinen viski olisi 'keksitty' ensin. Mutta kuukauttta ei löydy mistään päin nettiä... Mutta mitä enemmän ajattelee, niin sitä omituisemmalta tuntuu, että viskimerkin ilmestyminen sarjakuvaan tapahtui liki samaan aikaan kuin kyseinen viski lanseerattiin oikeasti.
Loch Lomond is one of the more recently constructed distilleries in Scotland. It was built in 1965 and production started in 1966.
Ja toisesta lähteestä taas näin:
1966 Loch Lomond distillery is founded by Duncan Thomas and American company, Barton Brands.
-
Ok, nyt alkaa tarkentua. Minä luin yhdestä kirjasta perustamisesta ja siinä puhuttiin vaan vuodesta 1965, mutta asia alkaa olla selvä. Silti, onhan Herge voinut vuonna 1965 jostain sattumalta lukea, että tuon niminen tislaamo perustetaan...
-
Ilmestyikö Le Journal de Tintin lehti ja siinä "Musta saari" ennen albumia?
Ei ole meinaa mitään hajua tuosta albumista. Mutta oletan, että Tintin Magazinessa se ensimmäisen kerran painettiin. Tästä pääsenkin seuraavaan laskelmaan.
Le Journal de Tintin (ranskalainen painos) No: 862, joka ilmestyi 29.4.1965. Siitä alkoi "Musta saari" sarjakuva. En löytänyt netistä, mihinkä numeroon sarjakuva olisi loppunut, joten en pysty päättelemään missä numerossa ja milloin "Lock Lomond" sivu olisi tullut.
Tuossa vuoden 1965 versiossa on yhteensä 62 sivua ja tuo Loch Lomond on siinä sivulla 33.
Le Journal de Tintin (belgialainen painos) No:22 1.6.1965 alkoi myös "Musta saari". Se jatkui oletettavasti numeroon 52 (28.12.1965). Näin ollen jokaisessa lehdessä olisi 2 sivua tuota Tintti-sarjakuvaa. Tästä laskemalla saan tuon "Lock Lomond" sivun numeroon 38 (21.9.1965).
Mitään hajua ei ole milloin Lock Lomond-viski kehitettiin...siis tarkkaa päivämäärää. Mutta tosiaan...aika outo yhteensattuma tuolla viskin ja Tintin välillä on.
-
Nyt pitäisi päästä tutkimaan Hergen tilitapahtumat :-)
-
Loch Lomond -sivu julkaistiin Le Journal Tintin lehdessä numero 879 vuonna 1965 (Ranskalainen painos). Ohessa kuva sivun alaosasta.
-
Loch Lomond -sivu julkaistiin Le Journal Tintin lehdessä numero 879 vuonna 1965 (Ranskalainen painos). Ohessa kuva sivun alaosasta.
Eli toi numero #879 on ilmestynyt Ranskassa 26.8.1965. Sanoo, että tuo olisi se eka ilmestyminen (jos albumi tuli vasta ton jälkeen) tuolle Loch Lomond sivulle.
Nyt sitten joku etsii milloin Loch Lomond-viski on kehitetty 1965 eli tarkka päivämäärä...voi olla vähän vaikeaa. Tietysti jos joku soittaisi tuonne yhtiöön, joka tekee tuota viskiä.
Tää on niitä perimmäisiä kysymyksiä:
Kumpi tuli ennen...muna vai kana?
-
Nyt pitäisi päästä tutkimaan Hergen tilitapahtumat :-)
Tai kysymään Moulinsart-säätiöltä.
-
Michael Farr puhuu nimenomaan kuvitteellisesta Loch Lomondista:
[...] Methuen ei arvostanut ylen todenperäistä Johnnie Walker -säiliövaunua vaan vaati jotain muuta tilalle. Tuloksena oli tankillinen vähemmän autenttista juomaa, kapteeni Haddockin tulevaa suosikkia Loch Lomondia.
Methuen oli siis Tintin lontoolainen kustantaja, joka vaati vuoden 1966 albumiin 131 detaljikorjausta, jotka liittyivät Britannia-kuvan ajantasaistamiseen.
Edit: typo
-
Mikä ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että miettiessään kiivaasti tilalle jotain muuta viskimerkkiä, Herge ei olisi selannut jotain tislaamojen hakuteosta. Ehkä Hergeä jopa ärsytti moinen sanelu, ja hän päätti valita jonkin toisen, kuitenkin mahdollisimman tuntemattoman, oikean merkin.
-
Mikä ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että miettiessään kiivaasti tilalle jotain muuta viskimerkkiä, Herge ei olisi selannut jotain tislaamojen hakuteosta. Ehkä Hergeä jopa ärsytti moinen sanelu, ja hän päätti valita jonkin toisen, kuitenkin mahdollisimman tuntemattoman, oikean merkin.
Tintinologistit kertovat näin (http://www.tintinologist.org/forums/index.php?action=vthread&forum=8&topic=5442#msg40138):
--
t turned out that there was a brand with the name - it just wasn't in production at that time, so the fact must have slipped past the Studios.
Then the whisky went back into production, and things came full circle.
So the answer is, Hergé didn't base his whisky on anything other than imagination - but accidentally came up with someone else's idea!
-
Tintti ja Picarot, s. 16.
-
Onko kellään tietoa, tuliko hitti vai floppi?
Eli tuleeko lisää mv-versioita?
Sen verran tiän että mv-versiot myivät hyvin ja että kaksi tulee lisää tänä vuonna. En tiä mitkä.
Timo
Ilmeisesti myi sen verran hyvin, että painokset on jo loppu. Ei tunnu ainakaan nyt saavan mistään kun yritän tilata.
EDIT: Jaa, Rose Budin keskusvarastossa olisi vielä. 25e/kpl. Uusintapainoksen saa kesällä halvemmalla.
-
Ilmeisesti myi sen verran hyvin, että painokset on jo loppu. Ei tunnu ainakaan nyt saavan mistään kun yritän tilata.
EDIT: Jaa, Rose Budin keskusvarastossa olisi vielä. 25e/kpl. Uusintapainoksen saa kesällä halvemmalla.
Mullakin vielä ostamatta "Lohjennut Korva". Mä taas en halua mitään uusintapainoksia...ensimmäinen painos sen on oltava.
On ollut aika pieni painosmäärä, jos on nyt jo loppuunmyyty...eikö Otava uskonut, että kirja menis näin hyvin kaupaksi.
Jostain toi kirja on kuiteskin hankittava....aargghhhh...miksi en ollut ajoissa liikkeellä. Nyt se kostautuu.
-
eikö Otava uskonut, että kirja menis näin hyvin kaupaksi.
Eivät kai. Vieläkin ihmettelen, että eivät vaivautuneet sitä ottamaan kirjamessuille omalle osastolleen, vaikka se oli silloin upouusi julkaisu.
-
Vieläkin ihmettelen, että eivät vaivautuneet sitä ottamaan kirjamessuille omalle osastolleen, vaikka se oli silloin upouusi julkaisu.
Ei taida olla Tintti tarpeeksi trendikäs Otavan "älyköille". Olisihan se nyt ollut ihan noloa pitää pinoa mv-Tinttejä messuilla näytillä - mitä viereisten ständien porukatkin olisivat ajatelleet ;).
Oliko Otavan osastolla ylipäätään mitään sarjakuvaa (villi veikkaukseni on, että Viiviä & Wagneria, mutta eipä juuri muuta).
-
Ei taida olla Tintti tarpeeksi trendikäs Otavan "älyköille". --
?!?
Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio oli 90-luvun "vaikuttajia" Turun sarjakuvakerhossa.
-
Ei taida olla Tintti tarpeeksi trendikäs Otavan "älyköille".
Oliko Otavan osastolla ylipäätään mitään sarjakuvaa (villi veikkaukseni on, että Viiviä & Wagneria, mutta eipä juuri muuta).
No olihan siellä Jäätävä Spede. Sekä Likellä sitten Liken sarjakuvat.
Mutta mistään "nuivista älyköistä" ei todellakaan ole kyse. Epäilen inhimillistä erehdystä. Jos se yksin Pasista olisi kiinni, Otava olisi julkaissut näköistintit jo aikaa sitten. Sekä Joost Swartea ja Evert Meulenia. Vainio on selkeän linjan miehiä.
-
^
OK, hyvä niin :D .
-
Turskan perkeet! Olen levittänyt väärää tietoa. Sain juuri tietää, että kyllähän niitä Tinttejä oli Otavan messuosastolla kirjamessuilla. Mutta vain lauantaina ja sunnuntaina. Itse olin paikalla perjantaina, eikä silloin paikalla ollut henkilökunta tiennyt Tinteistä mitään.
Vieläkin ihmettelen, että eivät vaivautuneet sitä ottamaan kirjamessuille omalle osastolleen, vaikka se oli silloin upouusi julkaisu.
-
Ei ollut Otavan omassa kirjakaupassakaan BW Tinttejä.
Rosebudissa ei ole...ei edes varastossa...se näytti meinaa väärin tässä vielä eilen...nyt sielläkin lukee "Ei hyllyssä".
Huonolta näyttää!
-
Ei ollut Otavan omassa kirjakaupassakaan BW Tinttejä.
Rosebudissa ei ole...ei edes varastossa...se näytti meinaa väärin tässä vielä eilen...nyt sielläkin lukee "Ei hyllyssä".
Huonolta näyttää!
Uusi painos tulossa, lupailee Otava. Eli se on nyt antikvariaatteja ja huuto.nettiä ahisteltava jos meinaa saada ykköspainokset. Otava otti ilmeisesti "varovaisen kokoiset" ensipainokset.
-
Ei ollut Otavan omassa kirjakaupassakaan BW Tinttejä.
Rosebudissa ei ole...ei edes varastossa...se näytti meinaa väärin tässä vielä eilen...nyt sielläkin lukee "Ei hyllyssä".
Huonolta näyttää!
Divariosiossa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17279.0.html) joku myi näitä.
-
Jos joku myis täällä Stadissa "Lohjennutta korvaa" (tosi hyväkuntoista), niin voisin ostaa ja tulla henkilökohtaisesti hakemaan. Postiin en luota!
Täytyy kai tehdä divarikierros.
-
Jos joku myis täällä Stadissa "Lohjennutta korvaa" (tosi hyväkuntoista), niin voisin ostaa ja tulla henkilökohtaisesti hakemaan. Postiin en luota!
Täytyy kai tehdä divarikierros.
Kannattaa kysyä SS Libriconista ja Kulku-Katin pojasta. Jos en väärin muista niin myös Kampintorin Antikvan ikkunassa oli noita.
-
Jos joku myis täällä Stadissa "Lohjennutta korvaa" (tosi hyväkuntoista), niin voisin ostaa ja tulla henkilökohtaisesti hakemaan.
Kannattaa kysäistä Kulkukatin Pojasta, sieltä ainakin omani hain. Muutenkin Stadin paras sarjiskauppa.
-
Eipä ole mustavalko Tinttejä missään!
Kulkukatin poika
SS Libricon (ehkä Musta Saari löytyy 1 kpl)
Kampintorin antikvariaatti
Good Fellows
Fantasiapelit
Pääkaupunkiseudun Suomalaiset kirjakaupat
Akateeminen kirjakauppa (keskusta)
Otavan oma kirjakauppa
Kauppakeskuksen Kaaren Prisma
Kaikki Rosebud kirjakaupat (myös keskusvarasto)
Oranssi Planeetta
Nämä olen käynyt läpi...tyhjää on!
-
Oranssi Planeetta?
-
Oranssi Planeetta?
Ei ollut!
-
Eipä ole mustavalko Tinttejä missään!
Kulkukatin poika
SS Libricon (ehkä Musta Saari löytyy 1 kpl)
Kampintorin antikvariaatti
Good Fellows
Fantasiapelit
Kaikki Suomen suomalaiset kirjakaupat
Akateeminen kirjakauppa (keskusta)
Otavan oma kirjakauppa
Kauppakeskuksen Kaaren Prisma
Kaikki Rosebud kirjakaupat (myös keskusvarasto)
Oranssi Planeetta
Nämä olen käynyt läpi...tyhjää on!
Suomalaisen nettisivulla parikymmentä myymälää näyttää vihreää Lohjennut Korva kirjalle. Lähes yhtä monesta löytyy Musta Saari.
-
Suomalaisen nettisivulla parikymmentä myymälää näyttää vihreää Lohjennut Korva kirjalle. Lähes yhtä monesta löytyy Musta Saari.
Tänään kävin Kauppakeskus Kaaren Suomalaisessa kirjakaupassa ja siellä myyjä katseli koneeltaan, ettei koko Suomessa ole enää myytävänä yhtäkään mustavalko Tinttiä.
Jospa se näyttää vihreää niille heinäkuussa tuleville uusintapainoksille. Mä en tahdo niitä vaan 1. painosta.
-
Tänään kävin Kauppakeskus Kaaren Suomalaisessa kirjakaupassa ja siellä myyjä katseli koneeltaan, ettei koko Suomessa ole enää myytävänä yhtäkään mustavalko Tinttiä.
Jospa se näyttää vihreää niille heinäkuussa tuleville uusintapainoksille. Mä en tahdo niitä vaan 1. painosta.
Voihan se olla noinkin. Ehkä kannattaisi kuitenkin soittaa suoraan niihin myymälöihin jotka näyttävät vihreää. Esim Heinola, Kuopio, Turku jne. Itselläni ollut kanssa hankaluuksia löytää kirjoja Suomalaisesta kun olen jättänyt etsimisen myyjän harteille. Uskaltaisin edelleen väittää että vihreä merkki kertoo saatavuuden myymälässä. Toivottavasti löydät 1. painoksen. Upeita kirjoja.
-
Voihan se olla noinkin. Ehkä kannattaisi kuitenkin soittaa suoraan niihin myymälöihin jotka näyttävät vihreää. Esim Heinola, Kuopio, Turku jne. Itselläni ollut kanssa hankaluuksia löytää kirjoja Suomalaisesta kun olen jättänyt etsimisen myyjän harteille. Uskaltaisin edelleen väittää että vihreä merkki kertoo saatavuuden myymälässä. Toivottavasti löydät 1. painoksen. Upeita kirjoja.
No jos huomenna yrittäis vielä tätäkin oljenkortta. Epäilen kylläkin.
-
Kävin tänään iltapäivällä Kokkolan Suomalaisessa kirjakaupassa ja siellä ainakin oli molemmat mustavalkoversiot hyllyssä.
-
Pitkin hampain oli tilattava Imatran suomalaisesta toi Lohjennut korva.
Tulee postiennakolla ja myyjä lupasi pehmustaa sen kirjan tosi hyvin, ettei postin ninjat pääse sitä rikkomaan.
Nyt pelottaa kauhiasti, että missä kunnossa se tulee Postin läpi.
Pakko oli postin kautta toi tilata, kun ei sitä täällä pääkaupunkiseudulla ole missään. Suomalaisella ei ole enää kappojen välistä tavaran toimitusta...siinnäkin näköjään on ruvettu säästämään. Olisin mielellään tilannut sen muuten tonne Kannemäen Kaareen ja tarkastanut sen kaupassa, että onko kirja kunnossa.
Kun seuraavat numerot tulee, niin meen kyllä heti ostamaan, etteivät lopu kesken.
-
Öh, mikä vika postissa on? Kyllä itse ainakin siihen vielä luotan eikä ole pelottanut missä kunnossa kirja tulee perille.
-
Harvoin on posti mulla tuhonnu mitään, mutta toki joskus joku kolhu tai repsu on ollut. Vain kerran todella lähes täystuho. Ei se tietysti sillon huvita. Täällä on ketju Kokemuksia Suomen postista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7042.0.html). Kauhujuttuja joukossa.
Timo
-
Öh, mikä vika postissa on? Kyllä itse ainakin siihen vielä luotan eikä ole pelottanut missä kunnossa kirja tulee perille.
Komppaan, ei ole juuri kunnon puolesta ongelmia ollut, joskus johonkin maailmalla ulkomailta tilattu kadonnut. Siis jos pakattu asiallisesti.
-
En tiiä onko mulla huonoa tuuria vai mitä, mutta aika monesti on tullut hittiä mun paketteihin. Sit joitakin kirjeitä on hukkunut ja yksi kirje meni veljen sijasta sen siskolle, joka asui ihan toisessa osoitteessa, kylläkin samassa kaupungiosassa.
Yksi paketti, jonka lähetin ulkomaille...hävisi kokonaan matkalla.
Kyllä multa on luotto mennyt postiin tyystin. Siksi yritänkin ostaa kaiken kirjakaupoista, kivijalkakaupoista. Siellä saa juurikin sitä mitä haluaa, eikä postin ninjat pääse niihin käsiksi.
-
Postihan se on kyllä ne kirjat kirjakauppoihinkin toimittanut...
Timo
-
Postihan se on kyllä ne kirjat kirjakauppoihinkin toimittanut...
Timo
Joo mut kaupan hyllyyn ei laiteta postin rikkomia.
Mut ei jatketa tätä enempää...ainakaan tässä osiossa!
Pääasia, että saan ton harvinaiseksikin osoittautuneen mustavalko Tintin.
-
No niin tänään toivat mulle kotiovelle tuon "Lohjennut korva" kirjan ja oli ihan kunnossa...hyvin pakattu.
Paljonhan tässä on uusia ruutuja, mitä ei tuossa Otavan vuoden 1974 Särkyneessä Korvassa ole.
Yksi kohta pani merkille näin heti alussa. Siinä Tintti ottaa kirjahyllystä kirjan Matkoja Amerikoista (Ch J. Walkerss) 1853.
Tässä värillisessä versiossa kirjan nimi on Tutkimusmatkoja Amerikkaan ja vuosiluku olikin 1875. Tekijä Ch J. Walker
Googlasin tuon ja kirjahan on kaiken käsityksen mukaan Voyages Aux Ameriques. Tuon nimisiä kirjoja kai on oikeastikin julkaistu.
Minua vaan kiinnostaa, että miksi vuosiluku on eri näissä kahdessa versiossa...onko siihen joku syy. Kirjan kirjailijankin nimi on hieman eri, mutta en löytänyt sille mitään oikeaa henkilöä. Netissä oli kylläkin arveluja mistä tuo nimi olisi johdettu.
Kyllä nää mustavalko-Tintit on ihan parhautta. Iso kiitos Otavalle, että vihdoinkin saatiin nämä myös Suomeen. Olisi vaan pitänyt julkaista jo 40 vuotta sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
-
Yksi kohta pani merkille näin heti alussa.
Minua vaan kiinnostaa, että miksi vuosiluku on eri näissä kahdessa versiossa...onko siihen joku syy.
Piti ihan katsoa Farrin kirjasta, mutta ei siellä vuosilukuasiasta sen kummempaa sanottu, saman kirjan eri painoksena Farr sitä piti.
Olisi vaan pitänyt julkaista jo 40 vuotta sitten,
Niin, tai miksi ei ihan tuoreeltaan 1930-luvun lopulla.
Timo
-
Onko mustavalkoisten ja värillisten Tinttien tarinoissa eroa? Vai ovatko erot lähinnä juuri yksityiskohdissa (ja tietysti väreissä)?
-
Onko mustavalkoisten ja värillisten Tinttien tarinoissa eroa? Vai ovatko erot lähinnä juuri yksityiskohdissa (ja tietysti väreissä)?
Siis perustaltaan samanlaiset, mutta mustavalko Tinteissä on siellä täällä lisäruutuja. On myös niinkin, että värillisessä versiossa on muutama hassu ruutu lisää piirrettynä. Sit on noita kosmeettisia muutoksia.
Lohjenneen korvan ihan alussa on kylläkin iso kohtaus, jota ei värillisessä ole. Siinä Tintti nukkuu ja yhtäkkiä ovi avautuu ja oven takaa tulee Arumbaya, joka ampuu Tinttiä sinko-putki aseella myrkkynuolen niskaan...se olikin unta, johon Tintti herää. Siinä on siis 8 ruutua sarjakuvaa.
Myös jotkut tekstit ovat hieman erilaisia puhekuplissa ja kaikenlaisissa kirjeissä ja plakaateissa. On myös Hergen omia kommentteja sivun alalaidassa.
Löytyy myös 4 isoa väritettyä kuvaa, jotka taitavat olla Le Petit Vingtieme-lehden kansikuvia. Kannattaa ehdottomasti tutustua näihin mustavalko-Tintteihin...aivan mahtavia.
-
Niin, tai miksi ei ihan tuoreeltaan 1930-luvun lopulla.
Timo
Tintti 30-luvun lopulla Suomessa olisi ollut ehkä vähän ennenaikaista. Suomihan vasta totutteli tähän uuteen sarjakuva ilmaisumuotoon.
Olihan meillä painettu jo silloin Ankka Lampinen, joitakin Mikki Hiiri sarjakuvia, Vihtori ja Klaaraa, Kalle Viskaria, Matti Mainio ja Jussi Juonio, Rymy Eetua jne.
Suomalaiset taisivat lukea silloin vasta sarjakuvansa sanomalehdistä ja aikakausilehdistä.
Vasta 50-luvulla sarjakuvat rynnistivät laajalla alalla myös tänne Suomeen.
Tinttihän oli meillä piipahtanut Uuden kuvalehden sivuilla jo 1955 (Yksisarvisen salaisuus), myöhemmin Uusi Radiolehti 1955-1956.
Silloin Tintti olisi voinut ehkä tulla albumi-muodossa myös tänne Suomeen.
-
Olisi todennäköisesti arvokkain keräilyharvinaisuus täällä, jos joku olisi 1930-luvun alussa julkaissut Neuvostojen maassa -albumin suomeksi. Tuon ajan henkeenhän alppari olisi sopinut paremmin kuin hienosti. :laugh:
-
Olisi todennäköisesti arvokkain keräilyharvinaisuus täällä, jos joku olisi 1930-luvun alussa julkaissut Neuvostojen maassa -albumin suomeksi. Tuon ajan henkeenhän alppari olisi sopinut paremmin kuin hienosti. :laugh:
Suomen itsesensuuri olisi takavarikoinut semmoisen albumin heti kättelyssä. Eihän nyt Neuvostoliittoa saa kritisoida, vaikka ei vielä sodassa oltukaan.
-
On myös Hergen omia kommentteja sivun alalaidassa.
Katsos vaan, noi olikin mennyt ihan ohi minun silmien.
Onkohan tämä pätkä ollut täällä aiemmin, kun se on jo vuodelta 2009?
No, minä näin sen vasta eilen - olen vaikuttunut :o .
https://www.youtube.com/watch?v=EPStVXQH3fc
-
Suomen itsesensuuri olisi takavarikoinut semmoisen albumin heti kättelyssä. Eihän nyt Neuvostoliittoa saa kritisoida, vaikka ei vielä sodassa oltukaan.
Nyt sulta meni 1970- ja 1930-luvut sekaisin.
-
Nyt sulta meni 1970- ja 1930-luvut sekaisin.
Eiköhän täällä pelätty Neuvostoliittoa jo silloin 30-luvullakin ja ei haluttu ärsyttää sitä.
-
No, minä näin sen vasta eilen - olen vaikuttunut :o .
https://www.youtube.com/watch?v=EPStVXQH3fc
Siinä on omistautunut mies. Hieno kokoelma!
Mutta mistä tuo kirjoitusmuoto "Tin Tin" oikein kumpuaa?!
Timo
-
Eiköhän täällä pelätty Neuvostoliittoa jo silloin 30-luvullakin ja ei haluttu ärsyttää sitä.
Nyt on historian tunnilla nukuttu.
30-luvun Suomi oli fasismin lumoissa. Lapuan liike. IKL. AKS. Suur-Suomi käsite syntyi ja ryssävihaa lietsottiin. Tintti Neuvostojen maassa olisi sopinut yhtä hyvin Suomeen kuin Belgiaan.
Toki oli myös siirtolaisuutta Neuvostoliittoon. Huonosti siinä kävi. Niskalaukaus tai Siperiaan.
-
Eiköhän täällä pelätty Neuvostoliittoa jo silloin 30-luvullakin ja ei haluttu ärsyttää sitä.
1930-luvun Suomessa ärsytettiin Neuvostoliittoa hyvin estottomasti ilman minkäänlaista itsesensuuria.
Anteeksi off-topic.
-
1930-luvulla Suomessa oli aika paljon äärioikeistolaista meininkiä. Iskumiehet, IKL, SKJ ja Lapuan liike, joka onnistui talonpoikaismarssillaan painostamaan valtiovallan hyväksymään kommunistivastaiset lait. Tosin Lapualaiset laitettiin Svinhufvudin jyrähdyksellä kuriin. Mutta olihan sitten vähän myöhemmin Suur-Suomi-ideologiaa. Aika lailla puhtaasti neuvostovastaista ja Neuvostoliittoa kritisoivaa kirjallisuutta julkaistiin. Samaan syssyyn olis menny Tintti Neuvostolassakin. Olihan se Joseph Douilletin kirjakin Hunnuton Moskova (http://kotikirjasto.net/kauppa/?p=productsMore&iProduct=1106&sName=douillet-joseph-hunnuton-moskova) suomennettu ihan tuoreeltaan 1928 (siis Hergén käyttämä lähdeteos).
EDIT: Ja AKS yms.
Edit 2: lisäsin linkin.
Timo
-
Jaa no kai sit. Taisin nukkua sen kohdan historian tunnilla tai pelattiin korttia tai nauratettiin tyttöjä.
-
Siinä on omistautunut mies. Hieno kokoelma!
Äijä oli ulkonäköään myöten omistautunut. :D
-
Siinä on omistautunut mies. Hieno kokoelma!
Mutta mistä tuo kirjoitusmuoto "Tin Tin" oikein kumpuaa?!
Timo
Mikä viskipullo oli hyllyssä?
-
Mikä viskipullo oli hyllyssä?
No mitä arvelet?
(http://www.viinikauppa.com/catalog/images/500008130.jpg)
-
1930-luvulla Suomessa oli aika paljon äärioikeistolaista meininkiä. - -
Eli ehkä ihan hyvä, ettei Tinttiä julkaistu meillä jo 30-luvulla, sillä se olisi helposti jämähtänyt sodanjälkeiseen sensuuriin. Olisimme siis päässeet nauttimaan Tinteistä ehkä vasta 90-luvulla... ::)
-
Eli ehkä ihan hyvä, ettei Tinttiä julkaistu meillä jo 30-luvulla, sillä se olisi helposti jämähtänyt sodanjälkeiseen sensuuriin. Olisimme siis päässeet nauttimaan Tinteistä ehkä vasta 90-luvulla... ::)
Käytännössä itsesensuuriin olisi päätynyt ainoastaan
neukkuseikkailu, josta olisi otettu uusi painos 1990-luvulla.
Mielestäni kirjallisuuden osalta tätä "sensuuria" kyllä on
liioiteltu. Tammi jätti Vankileirin saariston kustantamatta,
mutta kyllä sekin suomeksi saatiin jo 70-luvulla.
Toisaalta olen joskus epäillyt että Bretzelburgin radioamatöörillä
saattoi olla osuutta Non Stopin lopettamiseen...
-
No mitä arvelet?
Voi kun tota Loch Lomondia sais Alkosta.
Ostaisin sen baarikaappiini. Ei kyllä taida olla kovinkaan laadullista juotavaa.
-
Voi kun tota Loch Lomondia sais Alkosta.
Ostaisin sen baarikaappiini. Ei kyllä taida olla kovinkaan laadullista juotavaa.
Tässä kaikille muillekin tenukepeille ;)
http://www.viinikauppa.com/catalog/loch-lomond-liter-p-5164.html
-
Tislaamon omat sivut (http://www.lochlomondwhiskies.com/). Tietoa Wikissä. (https://en.wikipedia.org/wiki/Loch_Lomond_distillery). Useampia laatuja näyttää olevan ja jokunen ihan palkittukin.
Timo
-
Tässä kaikille muillekin tenukepeille ;)
http://www.viinikauppa.com/catalog/loch-lomond-liter-p-5164.html
Onko toi laillista ostaa tuolta toi pullo, kun ei ole Alko. Eikös Suomessa vain Alko saa myydä noita kirkkaita pulloja.
Ei kai poliisit ole heti ovella pistämässä käsirautoja ranteisiin, kun tilaa tuommoisen pullon.
Tietämätön harvoin viinaa imeskelevä tenunenä täällä vain ihmettelee.
-
Systembolagetin valikoimiin Loch Lomond kuuluu, neljä eri laatua. Haaparannalla poiketessa on tullut maistiaisiksi hommattua.
Jos on Ruotsin reissua tiedossa niin sieltä olisi saatavissa.
-
Lista Tintissä esiintyvistä tuotenimistä ja brändeistä (http://www.tintinologist.org/guides/lists/brands.html).
Faraon sikareilla hintaa (http://bdaddik.com/en/mythical-objects/46-tintin-pixi-mythical-objects-the-cigar-box-flor-fina-reverse-5603a-1994.html).
Timo
-
Onko toi laillista ostaa tuolta toi pullo, kun ei ole Alko. Eikös Suomessa vain Alko saa myydä noita kirkkaita pulloja.
Ei kai poliisit ole heti ovella pistämässä käsirautoja ranteisiin, kun tilaa tuommoisen pullon.
Tietämätön harvoin viinaa imeskelevä tenunenä täällä vain ihmettelee.
Viinikaupan omilla sivuilla oli tämä sepuste:
http://www.viinikauppa.com/catalog/cms.php?page_id=42
Hieman selailin nettiä ja itse en kyllä löytänyt faktaa onko kirkkaiden tilaus laillista vai ei. Pitänee kysyä ihan tullista asiaa.
Jos tilaat, niin pidä ihmeessä ovenpielessä reppu johon on pakattu pari Tintti-albumia, hammasharja ja köntti, jos meinaan tulee noutaja. Tossa sinun käyttäjänimen alla on toimittaja/inssi, niin siinähän sinulla voi olla oiva mahdollisuus kirjoittaa tosielämän reportaasi kovista vankilavuosista ja insinöörin taitoja pystyt hyödyntämään vaikka pakotunnelin kaivuussa ;) .
-
Lista Tintissä esiintyvistä tuotenimistä ja brändeistä (http://www.tintinologist.org/guides/lists/brands.html).
Faraon sikareilla hintaa (http://bdaddik.com/en/mythical-objects/46-tintin-pixi-mythical-objects-the-cigar-box-flor-fina-reverse-5603a-1994.html).
Timo
Onkohan noi sikarit edes Kuubalaisia...järjetön hinta!
Onneksi en polta mitään syöpäkäärylettä!
-
Viinikaupan omilla sivuilla oli tämä sepuste:
http://www.viinikauppa.com/catalog/cms.php?page_id=42
Hieman selailin nettiä ja itse en kyllä löytänyt faktaa on kirkkaiden tilaus laillista vai ei. Pitänee kysyä ihan tullista asiaa.
Jos tilaat, niin pidä ihmeessä ovenpielessä reppu johon on pakattu pari Tintti-albumia, hammasharja ja köntti, jos meinaan tulee noutaja. Tossa sinun käyttäjänimen alla on toimittaja/inssi, niin siinähän sinulla voi olla oiva mahdollisuus kirjoittaa tosielämän reportaasi kovista vankilavuosista ja insinöörin taitoja pystyt hyödyntämään vaikka pakotunnelin kaivuussa ;) .
Ehkä jätän kokeilematta tuota viinikauppaa.
Vanhemmat käyvät yhtenään Ruottissa...saavat sieltä tuoda mulle Loch Lomond pullon mukanaan.
-
Onkohan noi sikarit edes Kuubalaisia...järjetön hinta!
Onneksi en polta mitään syöpäkäärylettä!
Ei ne oo edes oikeita sikareita. Jonkinlainen "patsas". Saman sivun alaosasta löytyy saman valmistajan muita Tintti-aiheisia juttuja. Eipä ne kai alkuaan noin kalliita ole olleet. En tiä. En jaksanu tutkia.
Timo
-
Ei ne oo edes oikeita sikareita.
Eivät olleet sarjakuvassakaan.
Onkohan noi sikarit edes Kuubalaisia...järjetön hinta!
Onneksi en polta mitään syöpäkäärylettä!
Jos tilaat, niin pidä ihmeessä ovenpielessä reppu johon on pakattu pari Tintti-albumia, hammasharja ja köntti, jos meinaan tulee noutaja. Tossa sinun käyttäjänimen alla on toimittaja/inssi, niin siinähän sinulla voi olla oiva mahdollisuus kirjoittaa tosielämän reportaasi kovista vankilavuosista ja insinöörin taitoja pystyt hyödyntämään vaikka pakotunnelin kaivuussa ;) .
-
Tilasin Tintit Kokkolasta. Tulivatkin jo pe. Hyvä meno.
-
Voi kun tota Loch Lomondia sais Alkosta.
Ostaisin sen baarikaappiini. Ei kyllä taida olla kovinkaan laadullista juotavaa.
Luulisi tuosta jonkinlaista laatuakin löytyvän, sillä kyseessä näyttää kuitenkin olevan Single Malt -viski, eikä mikään huonompilaatuisista "blendattu" sekoitus (blended-viski). Mieltymyksiä on tietysti monia kuten viskilaatujakin.
-
Siitä vaan Systembolagetiin. LL on melko miedon makuista viskiksi, ei kuitenkaan pahaa.
http://www.systembolaget.se/dryck/sprit/loch-lomond-59701
-
On tosiaan aika mieto maku, en ole suuri viskien ystävä niin minulle sopivaa :)
-
Luulisi tuosta jonkinlaista laatuakin löytyvän, sillä kyseessä näyttää kuitenkin olevan Single Malt -viski, eikä mikään huonompilaatuisista "blendattu" sekoitus (blended-viski). Mieltymyksiä on tietysti monia kuten viskilaatujakin.
Ajatus, että single malt olisi jotenkin kategorisesti parempaa kuin blended on täysin väärä. Syy tähän on se, että huonoimmat viskit on järjestään blendejä.
Voidaan sanoa, että keskimäärin single maltit on parempia kuin blendit, mutta parhaat blendit on aivan huikeasti parempia kuin huonoimmat singlet.
-
Ajatus, että single malt olisi jotenkin kategorisesti parempaa kuin blended on täysin väärä. Syy tähän on se, että huonoimmat viskit on järjestään blendejä.
Voidaan sanoa, että keskimäärin single maltit on parempia kuin blendit, mutta parhaat blendit on aivan huikeasti parempia kuin huonoimmat singlet.
Kyllä, asia on juuri äynin mainitsemalla tavalla. Sitten ovat vielä bourbonit ja Tennessee-viskit, joista voisi olla sopivampaa keskustella vaikka Lucky Luke tai Tex Willer -ketjuissa.
-
(https://2.bp.blogspot.com/-SNXNaY-ps_g/VvO-bWZu3xI/AAAAAAAAdSk/Onwwqng7ma80ZS7bh_KHH8YwqBMvyD5Lw/s400/haddock_bruxelles.jpg)
Pahat kielet ovat väittäneet, että belgeillä ei ole muuta yhteistä kuin Tintti ja jalkapallojoukkue. Ei siis ihme, että edelliseen on surun hetkellä tartuttu paljon. Castermanilta on todettu (http://www.ledevoir.com/culture/livres/466361/tintin-et-les-attentats-detournements-therapeutiques-acceptes), että tällainen Tintin käyttö on sallittua, ainakin siltä osin kuin Casterman voi asiaan vaikuttaa.
Blogiin kokosin joitakin Brysselin iskujen jälkeen tehtyjä kuvia (http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2016/03/je-suis-bruxelles.html).
-
Siitä vaan Systembolagetiin. LL on melko miedon makuista viskiksi, ei kuitenkaan pahaa.
http://www.systembolaget.se/dryck/sprit/loch-lomond-59701
Härregydd! Hyvä etten nähnyt tätä kaksikymmentä vuotta sitten, en varmaan olisi enää elossa :D
-
Hitler vastaan Hergé. Oi noita mainioita diskuteeraavia ruotsalaisia...
http://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/bibliotek-provocerar-med-utstallning?cmpid=del:pd:ny:20160421:bibliotek-provocerar-med-utstallning:nyh
-
Hitler vastaan Hergé. Oi noita mainioita diskuteeraavia ruotsalaisia...
http://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/bibliotek-provocerar-med-utstallning?cmpid=del:pd:ny:20160421:bibliotek-provocerar-med-utstallning:nyh
Mein kampf eller Tintin – vilken är mest kontroversiell?
Näin kysyy kirjastontäti. Harvinaisen ärsyttävä kysymyksenasettelu ja näkökulma sananvapauteen.
Toisaalta piristävää, yleensähän tällaisissä tilaisuuksissa tuodaan esille kirjoja, joita on kielletty mutta esillepanija on sitä mieltä kirja on (muualla pahojen ihmisten toimesta) kielletty siksi että se on hyvä, tai kielto on muuten naurettava. Toivottavasti saisivat siitä aatun hajatelmista kriittisen laitoksen lopultakin julkaistua.
-
Nyt on läsähtänyt kansikuvatkin Otavan sivuille (kuten myös "paikallisen" kirjakaupan sivustolle) Faaraon sikaareista ja Sinisestä lootuksesta.
http://www.otava.fi/kirjat/9789511303770/#.VyiwiiGE0m4
&
http://www.otava.fi/kirjat/9789511303763/#.VyixYiGE0m4
Mikäköhän mahtaa olla ideana, että tekeleitä ei julkaista alkuperäisessä järjestyksessä?
ps. Jos tai kun ilmestyy uusi Tintti-leffa (Prisoners of the Sun), niin siihen on palkattu kässärin tekijäksi Anthony Horowitz . Ei mielestäni maailman surkein valinta, ukkeli on ollut väsäämässä mm. Foylen sotaa.
-
Mikäköhän mahtaa olla ideana, että tekeleitä ei julkaista alkuperäisessä järjestyksessä?
Veikkaan kaupallisia syitä. On parempi lanseerata sarja ensin kunnon hiteillä sen sijaan, että flopataan jo lähdössä kaikista huonoimmilla tarinoilla.
-
Nyt on läsähtänyt kansikuvatkin Otavan sivuille (kuten myös "paikallisen" kirjakaupan sivustolle) Faaraon sikaareista ja Sinisestä lootuksesta.
http://www.otava.fi/kirjat/9789511303770/#.VyiwiiGE0m4
&
http://www.otava.fi/kirjat/9789511303763/#.VyixYiGE0m4
Mikäköhän mahtaa olla ideana, että tekeleitä ei julkaista alkuperäisessä järjestyksessä?
ps. Jos tai kun ilmestyy uusi Tintti-leffa (Prisoners of the Sun), niin siihen on palkattu kässärin tekijäksi Anthony Horowitz . Ei mielestäni maailman surkein valinta, ukkeli on ollut väsäämässä mm. Foylen sotaa.
Tintti Neuvostojen maassahan on jo valmiiksi julkaistu Suomessa alkuperäisenä mustavalkoisen. No oliskohan niin, että ne ekat Tintit on vähän semmoisia liikaa sanomalehtistrippi-tyylisiä (kaikki ei diggaa niistä niin paljon) ja vanhemmat enemmän albumi-tyylisiä. Halusivat ottaa varman päälle, että ihmiset ostaisivat noita.
Sama juttu Fantagraphicsin Carl Barksin kootuissa...aloittivat parhailla tarinoilla.
Itse kyllä tykkään kovasti Sinisestä Lootuksesta...kiva nähdä tuokin nyt alkuperäisinä.
Pahus vaan olen tuolloin 1. heinäkuuta böndellä, kun tuo Faaraon sikarit tulee myyntiin. Sieltä ei noita saa ostettua kuin ehkä Hämeenlinnasta.
Toivottavasti ovat lisänneet painosten määrää, etteivät lopu taas kesken, niin kuin viimeksi.
-
Onhan nuo "Faaraon sikarit" ja Sininen lootus" kaikkein parhaimmat Tintti-albumit "Seitsemän kristallipalloa" ohella. Enää ei vaan itseä niinkään kiinnosta nuo alkuperäiset kirjat, jälki on miellyttävämpää noissa parannelluissa kumminkin.
-
Onhan nuo "Faaraon sikarit" ja Sininen lootus" kaikkein parhaimmat Tintti-albumit "Seitsemän kristallipalloa" ohella. Enää ei vaan itseä niinkään kiinnosta nuo alkuperäiset kirjat, jälki on miellyttävämpää noissa parannelluissa kumminkin.
Mut kun ei koskaan ole saanut käsiinsä näitä alkuperäisiä, niin on kiva nähdä minkälaisia nämä oli alun perin ja mitä niistä on otettu pois. Kyllä kunnon Tintti-fanin hyllystä nämäkin pitää löytyä.
Olen tosi iloinen Otavalle, että julkaisevat nämä viimeinkin...olisi pitänyt vain julkaista aikoja sitten.
-
^Totta kyllä. 90-luvun alussa sain likaisiin hyppysiini jonkun näistä ranskankielisenä, sittemmin väsyin odottamaan suomennoksia. No, hyvä että edes nyt.
-
Mikäköhän mahtaa olla ideana, että tekeleitä ei julkaista alkuperäisessä järjestyksessä?
Silloin muinoin oli kyse yhteispainatuksista, albut tehtiin suomeksi siinä järjestyksessä kuin muut(kin) maat painattivat - Kiinasta tuli textatut sinikopiot tarkastettaviksi ja vauhdilla korjatut versiot takaisin. Väripainatus oli pirullisen kallista tuolloin.
Mutta nämä uudet vanhat mustavalko-"puhelinluettelo"-Tintit, onkos ne painettu Suomessa? Sitten julkaisujärjestyksessä ei liene yhteispainatuksista kyse vaan jostain muusta.
-
Ja mä sanoin sen syyn jo aikoja sitten.
Kaupallisista syitä. On parempi lanseerata sarja ensin kunnon hiteillä sen sijaan, että flopataan jo lähdössä kaikista huonoimmilla tarinoilla.
-
En usko, että "kaupalliset syyt" olisivat päättäneet julkaisujärjestyksen. Tinttejä on Suomessa myyty jotain kaksi miljoonaa kappaletta, ja nämä mustavalko-näköispainokset on tehty keräilijöille, jotka pari-kolmekymmentä vuotta odotettuaan ostavat ne taatusti pois. Yhtä hyvin olisi voitu aloittaa Sinisellä lootuksella.
Seuraavaksi julkaisua meillä odottavat Tintin ensimmäisten värilaitosten näköispainokset.
-
Vaikka Tinttejä on myyty Suomessa yhteensä miljoonia, ei se suinkaan tarkoita sitä, että jokainen yksittäinen alkupään kökköily olisi varma nakki.* Ns. keräilijät ovat arvatenkin näiden mv-julkaisujen pääasiallinen kohderyhmä, mutta miksi kustantaja ei voisi tavoitella suurempaa ostajakuntaa paremmalla tuotteella? Fanit ja keräilijät ostavat nämä kaikki kuitenkin riipumatta siitä missä järjestyksessä niitä tulee ulos, mutta liikkuva kuluttaja on vieteltävä hienovaraisemmin.
*Miksiköhän Tintin Afrikan ja Amerikan seikkaillut julkaistiin aikoinaan Suomessa viimeisenä...
-
Mutta nämä uudet vanhat mustavalko-"puhelinluettelo"-Tintit, onkos ne painettu Suomessa? Sitten julkaisujärjestyksessä ei liene yhteispainatuksista kyse vaan jostain muusta.
Tittelisivulle laitetusta wanhasta Otavan "amppari-logosta" huolimatta nämä on painettu Kiinassa.
Timo
-
Menin tänään Kauppakeskus Kaareen ja siellä Suomalaiseen kirjakauppaa. Tietenkin ensimmäiseksi sarjakuvahyllylle kattelemaan mitä uutta on tullut. Ilokseni huomasin, että sinnehän on tullut "Faaraon sikaarit" eli alkuperäisen Tintin mustavalko-painos. Hinta 19,90 € ja heti lähti mukaani.
Oli kuulemma perjantaina tullut.
Ostakaa nyt noi jo varhaisessa vaiheessa, ettei käy niin kuin meikäläiselle, että saa etsiä tammikuussa kissojen ja koirien kanssa noita kirjoja.
Hyvää kesälukemista lomalle!
-
Tässä kun lueskelin tätä uutta mustavalko-Tinttia Faaraon Sikaarit, niin sattui silmääni yksi mielenkiintoinen juttu.
Sivulla 19 on palsamoituja tiedemiehiä ja yhden egyptologin nimi on Hra Dupont. Kyltissä lukee myös 12.6.1872.
Kirjassa esiintyy myös Dupond ja Dupont, mutta heidän nimiään ei sanota...ainoastaan koodinimet X33 ja X33 B.
"Tintti tarinoiden todelliset taustat" kirjassa on huomioitu sama juttu ja siinä puhutaan ranskalaisesta M. Dupontista.
Onkohan Dupont ja Dupond saanut alkunsa tästä.
-
Tintin-lehden alkamisesta 70 vuotta. (http://www.afnews.info/wordpress/2016/07/17/tintin-su-paris-match/?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed%3A+Afnews-info+%28afnews-info%29) Paris-Matchin erikoisnumero tulee 29.7.
(http://www.afnews.info/wordpress/wp-content/uploads/2016/07/Tintin-su-Paris-Match-afnews.jpg)
-
Tänään ostin Faaraon sikaarit mv-albumin. Pintapuolisesti hypisteltyäni sitä, niin ihan hyvältä näytti.
ps. Otavan omistamassa kirjakauppaketjussa oli vielä hintakin ihan kohdillaan (19.95).
-
Ja syksyllä ilmestyy paksu kirja Tintin-lehden taipaleesta. 777 sivua, tietysti.
Ranskaksi.
-
Kävin Pasilan kirjastossa vähän skannailemassa Tinttejä.
Meinaa Uusi Kuvalehti vuodelta 1955 (numerot 1-42). Silloin ekan kerran Tintti tuli Suomeen.
Sain koko vuosikerran skannattua.
Siinä oli hauskoja suomennoksia
Tintti=Tim
Milou=Nappi
Dupont ja Dupond= Tirkkanen ja Tarkkanen
Kavaljeeri De Haddgue=Ritari Karvanaama
Ykisarvinen=Sarvipää
Rahkam Punainen=Punainen kostaja
Kapteeni Haddock oli kapteeni Haddock...sitä eivät sentään olleet muutelleet.
Vuosiluvuissa oli myös eroavaisuuksia. Vuosi 1698 oli muuttunut vuodeksi 1688.
Vaikka tämä alkuperäisenä julkaistiin värillisenä...Uudessa kuvalehdessä Tintti oli ilman värejä.
-
Jos oikein haluaa knoppailla, niin ihan alunperinhän tämä julkaistiin mustavalkoisena Le Soir -lehdessä 1942 - 1943. Toki tämä esillä oleva versio on albumimuotoon muokattu ja se oli tietty kyllä värillinen.
Timo
-
Jos oikein haluaa knoppailla, niin ihan alunperinhän tämä julkaistiin mustavalkoisena Le Soir -lehdessä 1942 - 1943. Toki tämä esillä oleva versio on albumimuotoon muokattu ja se oli tietty kyllä värillinen.
Timo
Eipä taida löytyä kirjastosta noita lehtiä. Ja maksavat Ebayssakin ihan mukavasti. Mä tyydyn näihin kotimaisiin.
-
Täältä voipi selata (http://www.bellier.org/secret%20de%20la%20licorne%201942/vue1.htm) strippi per strippi originaalimuodossa.
Timo
-
Ja sitten on tulossa tämmönen DVD (http://www.rdm-video.fr/film-dvd/V75628/herge-a-l-ombre-de-tintin-le-film-officiel-de-l-exposition.html). Syssymmällä. Kannattaneeko hankkia...
Timo
-
Ja sitten on tulossa tämmönen DVD (http://www.rdm-video.fr/film-dvd/V75628/herge-a-l-ombre-de-tintin-le-film-officiel-de-l-exposition.html). Syssymmällä. Kannattaneeko hankkia...
Timo
Riippunee hinnasta ja kielitaidosta, tunnin ja 20 minsan kesto on aika lyhyt.
-
Dossier Tintin, L'Ile noire (https://www.amazon.com/Dossier-Tintin-Noire-Etienne-Pollet/dp/2203017201). Aika mielenkiintoinen teos, jossa on samalle aukeamalle koottu aina yksi sivu kustakin seikkailun erilaisesta painoksesta/versiosta.
Aika hyvin tuota pystyy lukemaan, vaikka kirja pitääkin lukiessa kääntää vaakasuuntaan. Mutta eri versioiden vertailu on tehty todella helpoksi, ja nimenomaan tuo vertailuhan on tämän koko kirjan idea.
Kas, tuo linkin takana oleva teos väittää olevansa englanninkielinen. Vuonna 2005 tuosta on ilmestynyt ranskalainen painos (alkuperäinen), joka vaikuttaisi olevan tätä englanninkielistä edullisempi.
-
Olen tässä lueskellut Faaraon sikaareja. On erinomaisen mielenkiintoista nähdä seikkailu alkuperäisessä asussaan tai ainakin lähes alkuperäisessä. Samalla kuitenkin tajuan hyvin miksi Herge halusi esim. tämän seikkailun uudelleenpiirrettäväksi. Onhan tää todella kökköä grafiikkaa! Mutta silti yllättävän toimivaa tarinankerrontaa.
Onkohan se suomessakin ilmestynyt värillinen Sininen lootus alkuperäisessä piirrosasussaan vaiko onko siitäkin olemassa useampi versio?
Muistan pitäneeni sen grafiikasta kovastikin. Jos vain on rahaa niin ostan sen (jos vaihtavat puhekuplien fontin).
Faaraon sikaarien vauhdikkaaseen ja gagipitoiseen tarinaan tämä vanhempi piirrostyyli istuu paremmin kuin uudelleenpiirretty sliipatumpi tyyli.
-
Onkohan se suomessakin ilmestynyt värillinen Sininen lootus alkuperäisessä piirrosasussaan vaiko onko siitäkin olemassa useampi versio?
Sen neljä ekaa sivua on piirretty uudelleen samaan aikaan kuin Faaraon sikarit, mutta syystä tai toisesta muut sivut ovat muuten viivoiltaan alkuperäisiä, paitsi että niissä on sivutaitto muokattu uuteen neliriviseen formaattiin ja joitakin yksityiskohtia on lisätty.
Timo
-
Thänx!!!
-
Arvostelu mustavalkoisista Tinteistä:
http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1447566385405
Minua vähän ihmetyttää, että kirjoittaja on melkein sitä mieltä, että mustavalkoinen versio on parempi. En tosin ole näitä suomenkielisiä nähnyt, mutta ranskan- ja englanninkielisiä olen katsellut kirjastossa.
-
Snobbailua.
-
Snobbailua.
Tjaa. Alla olevan Römpötin huomion kyllä allekirjoitan itsekin.
"VAIKKA Hergén viiva on vielä paikoin epävarmempaa kuin väriversioiden tiukasti hallittu piperrys, kerronta hengittää vapautuneesti."
Hyvin todettu. Faaraon sikaareja luen juuri itse, ja tuntuu tosiaan siltä, kuin aikaisemmin olisi lukenut Valittujen Palojen versiota.
-
Mäkin luin Faaraon sikaareja ja kesken jäi. Liian hapokasta.
-
Jos ei Faaraon sikarien sijaan ois julkaistu Faaraon sikaarit, niin sä et nyt lukis Faaraon sikaareja. Veikkaan.
Voipi olla. Vaan nyt luen ja nautin. Floyd Gottfredson paistaa näistä mv-Tinteistä läpi niin selvästi. Suurenmoista sarjakuvaa.
Herge toki kypsyi parhaimpaansa myöhemmin, myönnetään.
-
Snobbailua.
Just.
-
Onhan näistä arvostelu täälläkin.
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2274
Tosiaan, kirjat on painettu Kiinassa. Nyt kaikkien sarjakuvaharrastajien pitää alkaa painostaa kustantamoja, etteivät painattaisi kirjojaan kommunistisessa diktatuurimaassa vaan Suomessa.
-
Tänään ostin Kouvolan Suomalaisesta Sikaarit ja Mustan saaren....oli ihan reilusti hyllyssä.
(ja piti muuten ihan rekisteröityä foorumille tämän threadin luettuani) :)
-
Tänään ostin Kouvolan Suomalaisesta Sikaarit ja Mustan saaren....oli ihan reilusti hyllyssä.
(ja piti muuten ihan rekisteröityä foorumille tämän threadin luettuani) :)
Tervetuloa Kvaakiin! Mitäs tykkäsit näistä mustavalko-Tinteistä?
-
Faaraon sikaarit -arvostelu nyt Tähtivaeltajan blogissa:
http://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2016/09/23/sarjakuvat-tintti-faaraon-sikaarit/ (http://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2016/09/23/sarjakuvat-tintti-faaraon-sikaarit/)
Hubaa!
-
Tintti Neuvostoliitossa julkaistaan väreissä.
http://www.livreshebdo.fr/article/tintin-au-pays-des-soviets-en-couleur
(https://pbs.twimg.com/media/CtCKiRNWcAACLt0.jpg)
-
Tintti Neuvostoliitossa julkaistaan väreissä.
http://www.livreshebdo.fr/article/tintin-au-pays-des-soviets-en-couleur
(https://pbs.twimg.com/media/CtCKiRNWcAACLt0.jpg)
Otava...meille kanssa tommoiset värilliset Sovjetit.
-
No niin, kuriositeetti-arvoa omaa esi-Tintti, joka ei aikanaan tullut väreissä eikä myöhemminkään, kun muut vanhat albumit uudistettiin. Luulen, että tämän kääntämiseksi pitäisi keksiä aika hyviä perusteita.
-
Piraattina ollut jo jonkun aikaa, juurikin noilla väreillä (ebayssa n. 100€). Onko tuo oikea uutinen?
-
http://www.lefigaro.fr/bd/2016/09/23/03014-20160923ARTFIG00088-et-la-couleur-vint-aux-joues-de-tintin-au-pays-des-soviets.php
Uskottava se on, kun Le Figarokin todistaa.
-
No niin, kuriositeetti-arvoa omaa esi-Tintti, joka ei aikanaan tullut väreissä eikä myöhemminkään, kun muut vanhat albumit uudistettiin. Luulen, että tämän kääntämiseksi pitäisi keksiä aika hyviä perusteita.
Ostan heti, jos saadaan suomeksi. Jos muutama sata muukin ostaa, eiköhän siinä ole hyviä perusteita.
-
Tämä mustavalko-Tintti-snöbismi alkaa jo vähän ärsyttää. Onneksi sentään Tintin seikkailut Neuvostojen maassa saadaan väreissä.
Onko noita muita alkuperäisversioita julkaistu värillisinä ulkomailla? Muuten, katselin "oikeita" Tintti-albumeja, siis niitä värillisiä ja uudelleenpiirrettyjä. Yhdellä sivulla näyttäisi olevan yleensä noin 14 kuvaa eli yhdessä albumissa 868 ruutua. Jos mustavalkoalbumissa on 124 sivua ja 7 kuvaa per sivu, se tekee saman verran ruutuja.
Nehän saattavat olla yksi yhteen ruutumäärän suhteen? Helsingin sanomien arvostelussa kerrotaan: "Hergé ei kuitenkaan juuri lyhentänyt tarinoita, vaan pakkasi ne tiiviimmin."
Onko niissä ylipäätään sellaisia ruutuja, jotka myöhemmistä versioista puuttuvat vai onko uudelleenpiirretyissä vain ahdettu ruudut tiuhempaan? Entä onko dialogissa eroja?
(EDIT: vähän korjasin ja laajensin kommenttia)
-
Onko niissä ylipäätään sellaisia ruutuja, jotka myöhemmistä versioista puuttuvat vai onko uudelleenpiirretyissä vain ahdettu ruudut tiuhempaan? Entä onko dialogissa eroja?
Toi riippuu pitkälti siitä, mistä albumista puhutaan, sillä kaikissa kolmessa nyt suomennetussa on eroja siinä, miten paljon muutoksia on. Uudelleenpiirroksen ohella perustyö on tuo, että uusissa versioissa on ahdettu ruudut tiiviimmin sivuille, mikä on sotkenut paikoin sivujen rakennetta, mutta on myös ihan eri ruutuja ja jopa juonijaksoja. Ja dialogistakin löytyy paikoin eroja.
Kahdesta ekasta uudesta suomennoksesta kirjoittelin Tähtivaeltajassa mm. noin:
"Heti kärkeen käy ilmi, että päälle 120-sivuisten opusten kerronta on moderneja väriversioita ilmavampi. Ruudut ovat huomattavasti suurempia, joten materiaalia on sivulla vain puolet siitä, mihin nykyisissä laitoksissa on totuttu. Tämä antaa kuville tilaa hengittää ja saa tarinan soljumaan vaivattomasti eteenpäin. Lisäksi alkuperäiset sivukokonaisuudet ovat luontevampia kuin leikkaa ja liimaa -tekniikalla toteutetut uusiotaitot.
Se, että nämä kolmiriviset sivut on sittemmin ahdettu neliriviseen muottiin, on pakottanut myös kaventamaan ja leventämään joitain ruutuja – tai poistamaan muutaman ihan kokonaan. Eron huomaa helposti, kun vertaa Lohjennutta korvaa ja tuoreempaa Särkynyt korva -versiota, jotka ovat taiteeltaan muuten yhtenäisiä. Ongelma ei koske yhtä selkeästi Mustan saaren modernia inkarnaatiota, sillä Mustan saaren salaisuus -teos on piirretty kokonaan uudelleen 1960-luvun alussa.
Saariseikkailun faksimile tarjoilee kiehtovan tilaisuuden tutkia, kuinka laajasti sarjakuvaa on aikoinaan modernisoitu. Ruudut ja kuvakulmat ovat pysyneet pitkälti muuttumattomina, mutta samaa ei voi sanoa autoista, junista, lentokoneista tai edes hahmojen ulkonäöstä ja heidän vaatteistaan. Myös taustat ovat vanhassa versiossa huomattavasti viitteellisempiä kuin pikkutarkasti taiteillussa nykyteoksessa."
Faaraon sikaareissa on sitten enemmänkin eroja versioiden välillä. Ton ylemmän linkin kautta löytyy aiheesta lisää tekstiä, vaikka jutun paino ei näissä eroissa olekaan. Ja pari esimerkkiruutua samoista kohtauksista uudessa & vanhassa.
-
No niin, kuriositeetti-arvoa omaa esi-Tintti, joka ei aikanaan tullut väreissä eikä myöhemminkään, kun muut vanhat albumit uudistettiin. Luulen, että tämän kääntämiseksi pitäisi keksiä aika hyviä perusteita.
Höö... Onhan "Tintti neuvostojen maassa" suomennettu jo aikoja sitten. Käännöstä varmaan tarkistettaisiin ja tekstauksen tilalle ladonta, mutta sitten ei muuta kuin tekstit värilliseen versioon. Eiköhän se jossain vaiheessa ilmenny.
-
Voi mennä melko kauan ennen kuin suomeksi väri-Neuvostojen maa tulee. Ei kannata vielä ryhtyä odottamaan. Epäilemättä kyllä joskus.
Taustoitin blogiin Neuvostojen maan julkaisuhistoriaa (http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2016/09/neuvostojen-maa-vareissa.html).
-
"Albumissa olleet "pääskyjenpesiä syövät pitkälettiset kiinalaiset" saivat erään lähetyssaarnaajan tutustuttamaan Hergén oikeaan kiinalaiseen. Se oli Hergélle merkittävä tapaaminen. Asioihin oli perehdyttävä tarkasti, eikä elettävä omien ennakkoluulojen varassa."
Eikö tuo tapahtunut vasta Sinistä lootusta tehtäessä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen_lootus
-
Eikö tuo tapahtunut vasta Sinistä lootusta tehtäessä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen_lootus
Minusta se tapahtui ennen kuin Herge alkoi tehdä Sinistä lootusta.
-
Kyllä, mutta vasta Tintti Afrikassa ja Tintti Amerikassa -tarinoiden jälkeen, ei heti ensimmäisen jälkeen.
-
Tintti Afrikassa eli Kongossa perustuu selvästi lähetyssaarnaajien kertomuksiin. Epäilemättä lähetyssaarnaajien välityksellä Herge sai Tsangin kirjeen, jossa tämä taideopintoja harjoottanut nuori kiinalainen kehotti Georgesia tsemppaamaan taustatietojensa suhteen.
-
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=761.0;attach=33969;image)
Tsangiin (https://en.wikipedia.org/wiki/Chang_Chong-Chen) tutustumisen lopputulos näkyy Sinisessä lootuksessa.
Kiinassa lähetyssaarnaajana ollut isä Gosset kiinnitti huomion Neuvostojen maassa olleisiin kiinalaisiin ja toivoi katolista kirkkoa lähellä olevan lehden levittävän asiallista tietoa. Ja tutustutti Hergén Zhang Chongreniin.
-
Tervetuloa Kvaakiin! Mitäs tykkäsit näistä mustavalko-Tinteistä?
Kyllähän sen huomaa että ovat oman aikansa tuotteita mutta ihan ok :)
-
"Albumissa olleet "pääskyjenpesiä syövät pitkälettiset kiinalaiset" saivat erään lähetyssaarnaajan tutustuttamaan Hergén oikeaan kiinalaiseen. Se oli Hergélle merkittävä tapaaminen. Asioihin oli perehdyttävä tarkasti, eikä elettävä omien ennakkoluulojen varassa."
Eikö tuo tapahtunut vasta Sinistä lootusta tehtäessä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen_lootus
On kai se mahdollista, että Kiinan oloihin perehtyneet (tai siellä olleet) lähetyssaarnaajat olisivat sattuneet lukemaan albumia muutaman vuoden viiveellä.
-
Herge teki neuvostoseikkailun jälkeen Tintti Kongossa/Afrikassa -tarinan. Siinäkin olivat kliseiset ennakkoluulot mukana, ja vähän vielä Amerikan-seikkailussakin.
Kai ne olivat nämä kolme ensimmäistä tarinaa, jotka saivat jotkut huolestumaan siitä, että Kiinan-seikkailustakin tulee rotuennakkoluuloja sisältävä. Ja sitten Sininen lootus olikin kiinalaisten puolella eurooppalaisia rasisteja ja japanilaisia miehittäjiä vastaan. Näin minä muistelen.
Tuossa välissä oli tietysti vielä Faraon sikarit, jossa Tintti seikkalee Lähi-idässä ja Intiassa, mutta en nyt muista oliko siinä mitään rotuennakkoluuloja arabeja tai intialaisia kohtaan.
-
On kai se mahdollista, että Kiinan oloihin perehtyneet (tai siellä olleet) lähetyssaarnaajat olisivat sattuneet lukemaan albumia muutaman vuoden viiveellä.
"Neuvostojen maa", kuten muutkin varhaiset Tintin
seikkailut ilmestyivät Le Vingtième Siècle - sanomalehden
nuortenliitteessä, joten Kaukoidässä oleilevat ranskaa
puhuvat lähetystyöntekijät saivat sen luettavakseen
ehkä viikkojen viiveellä
-
Se meni niin, että kun Faraon sikareiden loputtua lehdessä ilmoitettiin Tintin jatkavan matkojaan Kiinaan, päätti siitä heränneenä tämä yksi Kiinassa toimiva lähetyssaarnaaja lähestyä Hergeä ja järjesti tapaamisen Changin kanssa. Kyllä nämä kaikki tiedot löytyvät Tintin todelliset taustat -kirjasta.
Timo
-
Sininen lootus on kyllä vihatekstiä japanilaisia kohtaan, jotka puolestaan on sitten kuvattu rasistisen karikatyyrimaisesti.
-
Kiinalaisista esitetyt stereotypiat tulivat ajankohtaisiksi Faaraon sikareiden jälkeen. Le Petit Vingtiemessä tuli noin puolen vuoden tauko Tintin julkaisemisessa ja selvästihän sankari oli matkalla kauas itään, aina Shanghaihin asti.
Isä Gosset - joka opetti ulkomaalaisia opiskelijoita Louvainin yliopistossa - kirjeessään maaliskuussa 1934 painotti, että Belgiassa asuvat kiinalaiset loukkaantuisivat, jos heistä käytettäisiin tavanomaisia stereotypioita. Hän painotti sanomaansa sillä, että opiskelijat lukevat Le Petit Vingtiemeä.
Varsinaisesti Kiinan oloihin Hergén tutustutti isä Neut ja toukokuussa 1934 ensimmäisen kerran tavattu Zhang Chongren.
Eipä 1930-luvun alun Belgiassa ollut pappeja, jotka olisivat kirjelmöineet kongolaisten tai amerikkalaisten julkikuvan puolesta. Onneksi oli ainakin pari kiinalaisten puolesta puhuvaa.
-
Ja japsithan käyttäytyivät sangen törkeästi Kiinaa miehittäessään. Sikailujen anteeksipyynnöt ja pyytämättä jättämiset ovat jäytäneet mieliä vielä vuosikymmenten kuluttuakin.
-
Ja japsithan käyttäytyivät sangen törkeästi Kiinaa miehittäessään. Sikailujen anteeksipyynnöt ja pyytämättä jättämiset ovat jäytäneet mieliä vielä vuosikymmenten kuluttuakin.
Tiedetään.
Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.
-
Luin Faaraon sikaarit tänään loppuun ja pidin kovasti tästäkin versiosta. Väljyys ja ytimekkyys olivat selvästi eduksi tarinankerronnalle ja näin vanhemmiten piirrostyylikin oli miellyttävän vilpitöntä ja taloudellista. Myöhempi Faaraon sikarit on järjestyksessä toinen Tintti minkä joskus lapsena olen ostanut ja omistan yhä. Se on ollut mieleenpainuva kokemus, lapsena jopa sietämättömän jännittävä. Tärkeä teos, vaikkakaan en näe näiden versioiden välillä muuta kilpailua kuin että molemmissa on vahvuutensa. Olen mustavalkoisen version onnellinen omistaja vaikka en olekaan Tintti-keräilijä.
Tuossa välissä oli tietysti vielä Faraon sikarit, jossa Tintti seikkalee Lähi-idässä ja Intiassa, mutta en nyt muista oliko siinä mitään rotuennakkoluuloja arabeja tai intialaisia kohtaan.
Kuten kuvitella saattaa tiettyjä kliseitä on käytetty, mutta niihin lisäten että hyviäkin arabeja ja intialaisia on. Tarinassa on myös pahoja länsimaisia, asekauppaa ym.
-
Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.
Ei kenestäkään ilmeisesti saa tehdä enää minkäänlaisia karikatyyrejä, koska joku loukkaantuu aina, jos ei omasta puolestaan niin jonkun muun puolesta. Elämme vakavia aikoja. (Huoh)
-
Ei kenestäkään ilmeisesti saa tehdä enää minkäänlaisia karikatyyrejä, koska joku loukkaantuu aina, jos ei omasta puolestaan niin jonkun muun puolesta. Elämme vakavia aikoja. (Huoh)
Karikatyyreja saa tehdä puolestani vaikka kenestä.
Mutta jos karikatyyrien tekemisen syy on se, että sellaisia ne kaikki oikeasti ovat, kyse on rasistisesta tai stereotyyppisesta karikatyyrista, jolla on piilovaikuttava (ja joskus vähemmän piilovaikuttava) sanoma. Se ei ole kiva. Ei kiva ollenkaan. Hergé sentään karsi myöhemmin juutalaiskarikatyyreja pois ruuduistaan, tai lievensi niitä.
-
Japsien kuvaus Sinisessä lootuksessa ei haittaa mua pätkääkään.
Se hiukan haittaa, että albumissä väitetään, että Kiinassa ei muka harrastettu naisten jalkojen kutistamista. Se on suoranainen vale.
edit:
Tarkemmin ajateltuna tuo valehtelu naisten jalkojen typistämisistä ei haittaa sekään minua. Sehän on vain tarinassa esiintyvän nuoren kiinalaispojan mielipide ja käsitys asiasta, ei mikään "totuus".
Samoin näen tarinan japsit yksilöinä, en kokonaisen kansakunnan kuvajaisina. Jossain toisessa tarinassa voidaan sitten kuvata niitä muunlaisia japanilaisia.
-
Vai että "japsien". No joo, peli poikki.
Väritetystä Neuvostojen maasta vielä...
“Mettre en couleur Tintin au pays des Soviets, il n'y a pas de quoi rougir” (Benoît Peeters) (https://www.actualitte.com/article/bd-manga-comics/mettre-en-couleur-tintin-au-pays-des-soviets-il-n-y-a-pas-de-quoi-rougir-benoit-peeters/67144)
Hergé ilmeisesti itse halusi aikoinaan julkaista Neuvostojen maan väreissä. Mutta originaalit olivat hukassa ja II maailmansodan jälkeen ilmapiiri ei ollut sopiva.
Mestaria haastatellut Numa Sadoul sitten löysi puolivahingossa originaalirullan siivouskomerosta, miestenvessan vierestä.
-
Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.
Tiedä saako, mutta onhan se taas puolestaan ymmärrettävää, jos on saanut tietonsa japanilaisista kiinalaisilta.
-
Tiedä saako, mutta onhan se taas puolestaan ymmärrettävää, jos on saanut tietonsa japanilaisista kiinalaisilta.
Onhan se ymmärrettävää. Hergéllä oli taipumusta miellyttää milloin ketäkin osapuolta ja kuulua joukkoon.
Ja on turhankin helppoa tuomita oman (krhöm, omahyväisen) modernin näkökulman kautta taiteentekijöitä, jotka ovat eläneet aivan toisessa historian ajassa, jolloin asenteet ja aatteet ovat olleet toiset. Mutta ei noita asenteita ja raa'an häijyjä yleistyksiä (kuten possunenäisiä isohampaisia japanilaisia) silti hyväksyä tarvitse, eikä pidä, mutta voihan ne tosiaankin ymmärtää.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=761.0;attach=33975) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=761.0;attach=33975)
-
Ja on turhankin helppoa tuomita oman (krhöm, omahyväisen) modernin näkökulman kautta taiteentekijöitä, jotka ovat eläneet aivan toisessa historian ajassa, jolloin asenteet ja aatteet ovat olleet toiset. Mutta ei noita asenteita ja raa'an häijyjä yleistyksiä (kuten possunenäisiä isohampaisia japanilaisia) silti hyväksyä tarvitse, eikä pidä, mutta voihan ne tosiaankin ymmärtää.
Tämähän se. Montaa ärsyttää annoitoidut laitokset joissa taustaa tekohetkeä ja vallinneita arvoja asetetaan perspektiiviinsä, mutta ne asettaisivat teoksen kontekstiinsa.
Se että osaa erottaa ymmärtämisen ja hyväksymisen väilsen eron on toinen tekijä.
Kunnioitan että Herge kasvoi ihmisenä ja se näkyy myöhemmistä töistään. Valitettavn harva kun oppii mitään sinä aikana kun elää planeetalla.
-
Hergé ilmeisesti itse halusi aikoinaan julkaista Neuvostojen maan väreissä. Mutta originaalit olivat hukassa ja II maailmansodan jälkeen ilmapiiri ei ollut sopiva.
Eikö kylmän sodan aikana Nato-maa Belgiassa olisi hyväksytty neuvostovastaista propagandaa? Hergehän vähän mielisteli natseja Belgian miehitysvuosina, siirtyminen Amerikan mielistelyyn olisi ollut luontevaa.
-
Eikö kylmän sodan aikana Nato-maa Belgiassa olisi hyväksytty neuvostovastaista propagandaa? Hergehän vähän mielisteli natseja Belgian miehitysvuosina, siirtyminen Amerikan mielistelyyn olisi ollut luontevaa.
On se vähän liian ylilyövä poliittisesti ollut silloinkin, tuon linkittämäni artikkelin mukaan. Mutta kaksi sivua Neuvostojen maata ilmestyi väreissä jo 1929 Le Petit Vingtièmen joulunumerossa.
-
On se vähän liian ylilyövä poliittisesti ollut silloinkin, tuon linkittämäni artikkelin mukaan. Mutta kaksi sivua Neuvostojen maata ilmestyi väreissä jo 1929 Le Petit Vingtièmen joulunumerossa.
Lisäksi aika typerää propagandaa vielä, kansalaisten vainon ohella siinä kuvataan, miten tehtaat eivät toimi oikeasti vaan niissä poltetaan olkia savun tuottamiseksi, olisiko joku uskonut sellaista maasta, joka kokosi muutamassa vuodessa toistasataatuhatta panssariajoneuvoa ja ajoi niillä Berliiniin? Muut esi-Tintit sentään puljaavat tutummilla stereotypioilla (amerikkalainen teollisuushan kuvataan lähinnä erittäin edistyneeksi ja Suomesta löytyy edelleen ihmisiä, joiden käsityksen mukaan Tintti Afrikassa on ihan realistinen teos)
-
Pariisissa avataan huomenna suuri Hergé-aiheinen näyttely, missä piirtäjän "pimeät puolet" tuodaan esille. Mutta samalla tehdään selväksi miten monipuolinen taiteilija hän oli. Esillä on tietenkin sarjakuvaoriginaaleja, mutta myös monsieur Remin abstrakteja maalauksia ja julisteita.
http://www.grandpalais.fr/en/event/herge
http://www.20minutes.fr/culture/1931695-20160927-herge-grand-palais-pere-tintin-enfin-reconnu-tant-artiste
http://www.lefigaro.fr/arts-expositions/2016/09/27/03015-20160927ARTFIG00233-tintin-l-exposition-herge-du-grand-palais-en-5-etapes-clefs.php
https://www.yahoo.com/news/blistering-barnacles-exhibition-shows-tintin-creators-dark-side-185141998.html
Paris (AFP) - A huge new exhibition about Tintin creator Herge does not shy away from showing how the cartoonist pined to be taken seriously as an artist nor his shame at his passivity during the Nazi occupation of Belgium.
"Herge", which opens Wednesday at the Grand Palais in Paris, aims to lift some of the mystery that surrounds the enigmatic Belgian cartoonist Georges Remi, who lived in the shadow of his boy hero.
It shows how the runaway success of the adventures of the young reporter became both a blessing and a curse for Herge, frustrating his hopes of being seen as an abstract painter.
Nor does the exhibition, which claims to be the biggest retrospective of the artist ever assembled, try to gloss over his wartime work for a collaborationist Belgian newspaper.
Curator Jerome Neutres told AFP that although a section of the show was dedicated to his work during the war, "an art exhibition is not a court of history".
"The period was a great source of pain for Herge," he said. "He himself greatly regretted his cowardice."
Like very many others, Neutres argued, the cartoonist slipped into a kind of "passivity and neutrality" after the German army occupied Belgium in 1940.
"He felt very guilty although he did not collaborate actively," Neutres added. "There is an interview in the show where he is clearly marked by this and it remains a stain on his career."
----
Neutres said the main aim of the show, which runs till January 15, was to show the breadth of Herge's talent, not just as a great storyteller and artist but a brilliant graphic designer.
"We believe that from the beginning Herge positioned himself as an artist with a capital 'A'," who sought inspiration from painters as diverse as Holbein, Miro and Rembrandt.
----
Tintin first appeared in the conservative Catholic newspaper Le Vingtieme Siecle (The 20th Century) in 1929, and the first book "Tintin in the Land of the Soviets" a year later.
A new edition of the book will published for the first time in colour in January in time for the centenary of the Russian revolution.
-
Tänään ostin Kouvolan Suomalaisesta Sikaarit ja Mustan saaren....oli ihan reilusti hyllyssä.
No, tuon luettuani päätin minäkin sitten lopulta mennä Kouvolan Suomalaiseen ja ostin kaikki 3 kirjaa, vajaat 60 euroa (syödään vähän aikaa kaurapuuroa!). Myyjä sanoi että niitä on kyselty kun ovat loppu monesta paikasta. Vielä oli hyllyssä joitakin kappaleita.
-
Lisäksi aika typerää propagandaa vielä, kansalaisten vainon ohella siinä kuvataan, miten tehtaat eivät toimi oikeasti vaan niissä poltetaan olkia savun tuottamiseksi
Niin, kertauksen vuoksi vielä, Hergé oli saanut "Isältään" ohjeet kopsata kaikki neuvostomaan rappion kuvaukset suoraan Joseph Douillet'n kirjasta Moscou sans voiles (Hunnuton Moskova, suom. 1928). Douillet oli toiminut Rostovissa Belgian konsulina, ja hänen sanoja säästelemätön opuksensa oli ainoa lähdemateriaali mitä Hergéllä oli.
Nuori partiopoika Georges siirsi Tintin seikkailuun uskollisesti aivan kaiken mitä Douillet kertoi. Jaa aivan kaikenko? Ei, tarinat bolsevikkien valtakunnassa vallitsevasta seksuaalisesta turmiosta ja rivoudesta "tipahtivat" Tintin tarinasta pois.
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Douillet
-
VesaK:lta lainattuna olen tuon Hunnuttoman Moskovan lukenut ja siinä todellakin on moni asia ihan suoraan repästy Tinttiin melkeinpä semmoisenaan, etteikö tulleet esille peräti samassa järjestyksessä!
Timo
-
Aika tavalla juu. Douillet ei suinkaan ollut puolueeton, vaikka asettuikin kirjassaan kansalaisten puolelle bolsevikkeja vastaan. Konsulina toimiessaan hän oli tottunut diplomaattikohteluun, shamppanjakekkereihin jne., tsaarilliseen menoon jota bolsevikit eivät jatkaneet.
Kun Douilletin valitus heikkenevistä oloista alkoi käydä liian kiivaaksi, hänet nakattiin tyrmään ja karkoitettiin Neuvosto-Venäjältä. Sen jälkeen "Hunnuton Moskova" syntyi pikapikaa.
Hergéä sinisilmäisyys kadutti jo varhain. Tintti Neuvostojen maassa -sarjasta tuli äkkiä kovan propagandan väline, ja sitä muokkailtiin Remiltä lupaa kysymättä eri tarkoituksiin. Niinpä hän ilmoitti vuonna 1936, että "painolevyt ovat vaurioituneet" eikä halunnut myöhemminkään uusintapainosta Neuvostojen maasta.
Hergé ei taipunut eikä nöyrtynyt edes silloin, kun saksalainen kustantaja asiaa kysyi Belgian valloituksen aikana.
Pistää miettimään, onko Sinisessä lootuksessa vilahtava "Poldavian konsuli" -hahmo kenties piikki Hergéltä "innoittajansa" suuntaan.
-
Pistää miettimään, onko Sinisessä lootuksessa vilahtava "Poldavian konsuli" -hahmo kenties piikki Hergéltä "innoittajansa" suuntaan.
Olen miettinyt samaa. Naamioitumisen ja parrasta vetämisen teemat toistuvat Sinisen lootuksen jälkeenkin Särkyneessä korvassa.
Olen näköjään kirjaankin kirjoittanut:
Poldavian konsuli - Sinisen lootuksen asiakkaita. Mitsuhirato luulee häntä naamioituneeksi Tintiksi. Hahmon esikuvana on luultavasti Belgian Rostovin konsuli Joseph Douillet, jonka "Hunnuton Moskova" teoksen pohjalta Hergé käsikirjoitti Tintin Neuvostojen maassa. Opittuaan Sinisen lootuksen myötä lähdekritiikin merkityksen Hergé tahtoi varmaan ottaa alter egonsa Tintin kautta etäisyyttä Douilletiin: kaikki jotka muistuttavat Tinttiä eivät ole Tinttejä. Saman yhdennäköisyyden ja parrasta vetämisen idean Hergé toistaa Särkyneessä korvassa (s. 21-23), mutta tuolloin epäilijät ovat Ramon Bada ja Alonzo Perez. Ensiesiintyminen: Sininen lootus, sivu 54, ruutu 5.
Lieneekö ranskassa "vetää parrasta" sanonnalla sama merkitys kuin suomessa?
-
(https://ubikcan.files.wordpress.com/2008/01/tintin.jpg?w=630&h=423)
Janne Pyykkö on luennoinut auringonpimennyksistä (https://avisuora.wordpress.com/2016/10/06/auringonpimennysesitelmia-ja-tintti-matematiikkaa/) ja alkukevennyksenä on käsitellyt Auringon temppelin pimennystä ja ruotii Hergén lähdetyöskentelyn tarkkuutta ja loogisuutta.
-
(http://s2.lemde.fr/image/2016/10/17/534x0/5014887_6_ec9c_couverture-detail-de-la-version-colorisee_f235457b42461887da550f473aaf3921.jpg)
Neuvostojen maan värillisen kannen ovat Le Mondessa (http://www.lemonde.fr/bande-dessinee/article/2016/10/17/le-premier-tintin-gagne-des-couleurs_5014888_4420272.html) paljastaneet.
-
Neuvostojen maan värillisen kannen ovat Le Mondessa (http://www.lemonde.fr/bande-dessinee/article/2016/10/17/le-premier-tintin-gagne-des-couleurs_5014888_4420272.html) paljastaneet.
Tuleekohan koskaan suomeksi? Tai ehkä otan värikynät esiin ja teen tästä oman värityskirjani. :P
-
Tuleekohan koskaan suomeksi? Tai ehkä otan värikynät esiin ja teen tästä oman värityskirjani. :P
Tai sitten tässä olisi ainesta kvaak kilpailuksi ?
Varataan jokaiselle sivulle peräkkäinen paikka uudessa keskustelussa. Sitten kisaan saa ilmoittautua kuka haluaa (ja mahtuu mukaan). Valmis sivu esitetään sille kuuluvassa ja varatussa slotissa.
Sitten me muut voidaan lukea ja arvioida valmiit sivut.
:)
-
Oletan että tuota tarinaa ei ole väritystä lukuun ottamatta muutettu millään tavalla.
-
Ottokarin valtikka ei ole kaikkein parhaimpia Tintin seikkailuja, mutta historiallisen kontekstin vuoksi se on yksi kiinnostavimmista teoksista koko sarjassa. Tarina ei kerro oikeasti mistään valtikan metsästämisestä, vaan natsi-Saksan laajenemisesta 30-luvun Euroopassa. On mielenkiintoista nähdä miten tämä välittyy alkuperäisessä versiossa.
-
Minä pidän kyllä Ottokarin valtikasta, olen joskus maininnut sen albumiksi jossa sarja kehittyy oikeasti hyväksi (Sininen lootus, Musta saari ja Särkynyt korva ovat parempia kuin ihan ensimmäiset mutta...) eli kiinnostaa kyllä millainen se on alunperin ollut.
-
Minä pidän kyllä Ottokarin valtikasta, olen joskus maininnut sen albumiksi jossa sarja kehittyy oikeasti hyväksi
Samaa mieltä, semmonen kokonaisuutta
koskeva laadullinen harppaus siinä tapahtuu
-
Samaa mieltä, semmonen kokonaisuutta
koskeva laadullinen harppaus siinä tapahtuu
Samaa mieltä. Se Mikki Hiiri -sarjakuvista kopsattu kohellus kohelluksen jälkeen jää vähemmälle ja siirrytään tarinakaareltaan ehyempiin teoksiin.
-
Ottokarin valtikka on mielenkiintoinen albumi myös siinä mielessä, koska se taitaa olla ainoa Tintti-sarjakuva jolla on edes pieni yhteys suomeenkin.
Tämän linnan torneissa on melko kotoisia piirteitä näin Etelä-Savolaisen silmin. :P
http://vignette3.wikia.nocookie.net/tintin/images/8/8b/Kropow_Castle.jpg/revision/latest?cb=20110630013335
-
Ottokarin valtikka on mielenkiintoinen albumi myös siinä mielessä, koska se taitaa olla ainoa Tintti-sarjakuva jolla on edes pieni yhteys suomeenkin.
Tämän linnan torneissa on melko kotoisia piirteitä näin Etelä-Savolaisen silmin. :P
http://vignette3.wikia.nocookie.net/tintin/images/8/8b/Kropow_Castle.jpg/revision/latest?cb=20110630013335
No helevata sentään.näin sitä ei nää metsää puilta. Sarjis ollut kaapissa pikkuklopista saakka ja linnan kupeessa pyöriny koko pienen ikäni ja silti en tajunnu. Siinähän nököttää Olavinlinnan säilyneet tornit. Salaliittoko?
Ekku
-
No helevata sentään.näin sitä ei nää metsää puilta. Sarjis ollut kaapissa pikkuklopista saakka ja linnan kupeessa pyöriny koko pienen ikäni ja silti en tajunnu. Siinähän nököttää Olavinlinnan säilyneet tornit. Salaliittoko?
Ekku
Sama täällä...ei ole sattunut silmään. Nyt kun katsoo kuvaa niin löydän siitä viitteitä Olavinlinnan lisäksi Vaasan linnaan, Viipurin linnaan ja hieman Hämeenlinnaankin. Aikamoinen arkkitehtuurinen sillisalaatti koko linnan siis kuvassa.
-
(https://nl.banquedessinee.be/photos/photos47/big/621.jpg)
Nyt olisi huutokaupan (https://nl.banquedessinee.be/ventes.php?p_ventes=149&page=4&cat=2606) hieman halvempia Hergén originaaleja.
Tuo yllä oleva kuudellasadalla saattaisi lähteä.
-
Samaa mieltä. Se Mikki Hiiri -sarjakuvista kopsattu kohellus kohelluksen jälkeen jää vähemmälle ja siirrytään tarinakaareltaan ehyempiin teoksiin.
Myös samaa mieltä, tarinat alkavat tämän jälkeen olla kiinnostavampia. Lisäksi esitellään myös La Bianca.
-
Aloitin tänään mukavaa lukusessiosta Faaraon sikareihin liittyen: ensin kirjasta tarinan taustat, sitten mustavalkoversio ja viimeiseksi väriversio. Näin tulee tarina makusteltua tasaisesti joka kulmasta. :)
-
Jari Järvelä: Tinttinä Andeilla (Suomen Kuvalehti) (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/amerikka/kirjailija-vaelsi-kaksi-viikkoa-andeilla-10-asteen-yopakkasia-vuoristotautia-vaarallista-kilpajuoksua-nahtavyyksille/?shared=943814-a0219042-999)
-
Jari Järvelä: Tinttinä Andeilla (Suomen Kuvalehti) (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/amerikka/kirjailija-vaelsi-kaksi-viikkoa-andeilla-10-asteen-yopakkasia-vuoristotautia-vaarallista-kilpajuoksua-nahtavyyksille/?shared=943814-a0219042-999)
Aivan mahtavaa...voi kun joskus mäkin pääsisin tuommoiselle retkelle. Pitäisi vain hankkia kova kunto ja laihduttaa huomattavasti...sit ehkä jaksais mennä tuonne ja tehdä sama perässä.
Tämmöisiä matkakertomuksia enemmän...kyllä näitä lukee!
-
Sininen Lootus eli nk. Mustavalko-Tintti on saapunut kirjakauppoihin. Omani ostin Kannelmäen Suomalaisesta kirjakaupasta...varmaan muihinkin kirjakauppoihin saapunut. Täytyy syventyä tuohon myöhemmin...tänään ei ehdi, kun pitää mennä rikkomaan selkänsä ja auttaa kaveria muutossa.
-
Näitähän nyt tursuaa. Varmaan täällä on kerrottukin, mutta kysääsen silti, että tuleekohan näitä vielä monta?
-
Näitähän nyt tursuaa. Varmaan täällä on kerrottukin, mutta kysääsen silti, että tuleekohan näitä vielä monta?
Kaikki jotka on aikanaan julkaistu mustavalkoisena, eli vielä tulisi Ottokarin valtikka, Kultasaksinen rapu, ja ne ensimmäiset eli Neuvosto-, Kongo-, ja Amerikkaseikkailut.
-
Onko joku foorumin jäsenistä ottanut patjan alta hieman tuohta ja ostanut tämän:
http://yle.fi/uutiset/3-9304386
http://s-www.estrepublicain.fr/images/C7B6E43A-DBEA-477C-ADBC-D277A456F274/LER_22/la-planche-est-issue-de-l-album-quot-on-a-marche-sur-la-lune-quot-photo-d-r-1479557782.jpg
;)
-
Onko joku foorumin jäsenistä ottanut patjan alta hieman tuohta ja ostanut tämän:
http://yle.fi/uutiset/3-9304386
http://s-www.estrepublicain.fr/images/C7B6E43A-DBEA-477C-ADBC-D277A456F274/LER_22/la-planche-est-issue-de-l-album-quot-on-a-marche-sur-la-lune-quot-photo-d-r-1479557782.jpg
Mulle tulee veronpalautusta vain 1800 euroo, joten minä se en ainakaan ollut, mut en maksaisi tuommoista summaa, vaikka olisin Rockefeller.
Ihmiset menee ihan järjettömyyksiin keräilyhulluutensa kanssa.
Ostaisi ennemmin vaikka Lamborghinin.
-
Onko joku foorumin jäsenistä ottanut patjan alta hieman tuohta ja ostanut tämän:
;)
Tuskin.
Ihmiset menee ihan järjettömyyksiin keräilyhulluutensa kanssa.
Aina, joskus tykästää mutta useimmiten ei.
Ostaisi ennemmin vaikka Lamborghinin.
1,5 milj. eurolla saisi parikin Lamboa ihan Suomi-veroilla (nykyisillä).
-
Etusivulla pikku-uutinen hurjasta huudosta.
Kuun kamaralla -originaalista huudettiin 1,55 miljoonaa euroa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2372)
-
Mustavalkoisesta Sinisestä (höm) lootuksesta Otava/Liken Sarjakuvaruudussa (http://sarjakuvaruutu.fi/2016/11/mustavalkoinen-sininen-lootus/)
Timo
-
(http://sarjakuvaruutu.fi/wp-content/uploads/2016/11/Sininen_lootus_kuvanayte01-610x291.jpg)
Tämäpä Sarjakuvaruudun paljastama tieto oli jännä! (siis morsetus on suomennettu)
-
(http://sarjakuvaruutu.fi/wp-content/uploads/2016/11/Sininen_lootus_kuvanayte01-610x291.jpg)
Tämäpä Sarjakuvaruudun paljastama tieto oli jännä! (siis morsetus on suomennettu)
Joo mutta kun poikien kanssa koitettiin tuota taas kirjaimiksi kääntää, niin ei saatu oikein järkevää sanomaa irti. "RRC Q1 53 0 KLO V api seera nnalla tuoh hunnessa..." tai jotain sinne päin...
-
Värillisessä versiossa Tinttikin ihmettelee. "Mitä kummaa tämä voi merkitä?"
Tintin koodaamana viesti on
rrcq 15.30
talo vapaana
ravuille
tuhat lokkia
ss ajaa
at komatsuun
a ennen
sitä viisi
ik olentoa
laulaa
Salaviesti selviää kyllä myöhemmin.
-
(http://sarjakuvaruutu.fi/wp-content/uploads/2016/11/Sininen_lootus_kuvanayte01-610x291.jpg)
Ihan kun Joost Swarten piirtämä :D
-
Ilmeisesti mustavalko-Tintit ovat suosittuja, kun kahdesta on jo otettu toinen painos.
-
Ilmeisesti mustavalko-Tintit ovat suosittuja, kun kahdesta on jo otettu toinen painos.
Tämä vallan hyvä! Josko seuraavaksi tulisi väriversio Tintistä Neuvostojen maassa?
-
Ilmestyy ensi vuonna.
-
Miksi kukaan ylipäätänsä haluaa väritettyä versiota alunperinkin mustavalkoisesta sarjakuvasta? Tekeekö värit siitä jotenkin "oikeamman"?
-
Noissa mustavalkoisissa on välillä sivun kokoisia värillisiä kuvia.
-
Miksi kukaan ylipäätänsä haluaa väritettyä versiota alunperinkin mustavalkoisesta sarjakuvasta? Tekeekö värit siitä jotenkin "oikeamman"?
Kun värityskirjat ovat in niin eikös voisi vaan ostaa kaksi kappaletta Neuvostojen maita ja värittää itse toisen?
-
Olen nähnyt yhden väritetyn version. Näytti karsealta. Tutut vanhat viivat ja väritetty räikeästi. Ei ainakaan noilla väreillä, kiitos. Hillitymmillä väreillä voisi vaikka toimiakin. Ei tainnut olla mikään virallinen versio.
No se, että joku epävirallinen väriversio on huono, ei tietenkään kerro mitään siitä, miltä tuleva virallinen väriversio näyttää. Tammikuussa olemme viisaampia, kun alpparin ranskankielinen väriversio ilmestyy.
Itse en sinänsä näe tuolle mitään tarvetta, mutta mitäpä sitä haukkumaankaan, jos jotkut tahtovat lukea tarinan mieluummin väreissä kuin alkuperäisessä kuosissaan. Aivan toinen kysymys sitten on, onko koko albumilla muuta kuin historiallista kuriositeettiarvoa.
Tulevatkohan seuraavaksi väreissä nämä nyt suomeksi saadut mustavalko-Tintit...
-
Epävirallinen versio lienee tämä.
-
Ranskankieliset fac-simelé coleurs -Tintit eivät ilmeisesti olekaan väritettyjä mustavalko-Tinttejä, kuten ensin luulin, vaan ensimmäisten värillisten painosten näköispainoksia.
http://www.casterman.com/Bande-dessinee/Collections-series/les-aventures-de-tintin/fac-similes-couleurs##
http://www.bedetheque.com/serie-5543-BD-Tintin-Fac-simile-couleurs.html
Ovat ilmeisesti ilmestyneet myös englanniksi.
-
Ranskankieliset fac-simelé coleurs -Tintit eivät ilmeisesti olekaan väritettyjä mustavalko-Tinttejä, kuten ensin luulin, vaan ensimmäisten värillisten painosten näköispainoksia.
http://www.casterman.com/Bande-dessinee/Collections-series/les-aventures-de-tintin/fac-similes-couleurs##
http://www.bedetheque.com/serie-5543-BD-Tintin-Fac-simile-couleurs.html
Ovat ilmeisesti ilmestyneet myös englanniksi.
Onko noissa myös Mustan saaren salaisuus alkuperäisessä värillisessä kunnossa eli ei modenisoituja tai muutettuja kohtia, mitä tekivät ihan brittejä varten.
Semmoinen olisi kiva saada suomeksi.
-
Se on tämä. Alkuperäinen mustavalkoalbumi ilmestyi 1938. Vuonna 1943 ilmestyi väriversio, joka oli lyhennetty 64-sivuiseksi pienentämällä ruutuja. Sitten 1965 ilmestyi modernisoitu versio.
-
Tuon vuoden 1943 version kun saisi suomeksi. Ja tietenkin kaikki alkuperäiset väritetyt versiot, jos niissä on muuteltu tai modernisoitu mitään.
Vesa Höijerin antaman linkin mukaan viivoja ei ole muutettu mihinkään toisessa versiossa. Puhekuplia on pantu uusiksi modernisoitaessa.
Sotkin vahingossa Mikan viestin kun piti vastata. Sori. Jukka.
-
Tuliko Nonarissa Afrikka-seikkailun se väriversio, jossa Tintti räjäyttää sarvikuonon? Vai se, jossa se vain ajetaan tiehensä? Suomenkielisessä albumissa on ensin mainittu vaihtoehto, ruotsinkielisessä (ainakin ainoassa näkemässäni) taas jälkimmäinen.
-
Non Stopissa oli vuoden 1946 versio, se oli nimellä Tintti Kongossa. Albumin ensimmäinen painos (1978) oli kanssa sarvikuonon räjäyttävä.
Vuoden 1975 versio julkaistiin suomeksi alpparin toisena painoksena vuonna 2000.
Non Stopiin ja ekaksi alppariksi oli ilmeisesti tarjottu myöhempää versiota, mutta suomentaja Heikki Kaukoranta oli halunnut ehdottomasti vanhemman.
-
Non Stopissa oli vuoden 1946 versio, se oli nimellä Tintti Kongossa. Albumin ensimmäinen painos (1978) oli kanssa sarvikuonon räjäyttävä.
Vuoden 1975 versio julkaistiin suomeksi alpparin toisena painoksena vuonna 2000.
Non Stopiin ja ekaksi alppariksi oli ilmeisesti tarjottu myöhempää versiota, mutta suomentaja Heikki Kaukoranta oli halunnut ehdottomasti vanhemman.
Hyvä, Heikki, ja kiitos tinkimättömästä asenteesta. On kyllä jäänyt nuoruudesta (ja Non Stopin silloisena tilaajana) lähtemättömästi mieleen tuo sarvikuono säpäleiksi -sivu.
Sarjakuvakeräilijät varmaan maksavat tuosta Nonarin numerosta kolminumeroisia summia!
-
Tässä näitä muutoksia. Pääasiassa autoja muutettu nykyaikaisemmiksi ja mustaihoisia muutettu valkoihoisiksi. Tintin hirttäjäiset olivat vain lehdessä julkaistussa jatkokertomuksessa, albumeissa enää ei.
http://dardel.info/tintin/variantesE.html
-
Hyvä, Heikki, ja kiitos tinkimättömästä asenteesta. On kyllä jäänyt nuoruudesta (ja Non Stopin silloisena tilaajana) lähtemättömästi mieleen tuo sarvikuono säpäleiksi -sivu.
Sarjakuvakeräilijät varmaan maksavat tuosta Nonarin numerosta kolminumeroisia summia!
No en nyt tiedä, että onko tämä Non Stop 14/77 yhtään sen arvokkaampi kuin muutkaan Nonarit. Itse olen maksanut näistä 3-5 €/kpl. Ja ihan hyvässä kunnossa on. Enää yksi lehti puuttuu sitten on Non Stop kerätty.
Tosiaankin Non Stopissa on tuo vuoden 1946 Tintti-versio.
Itse ostin myös tuon englannin kielisen alkuperäisen mustavalko version "Tintti in the Congo", kun silloin oli meneillään se oikeusjuttu ja pelkäsin, että Tintti Afrikassa sarjakuvaa aletaan vetää pois markkinoilta. Samalla ostin myös tuon vanhan 1. painoksen alpparin, vaikka mulla oli jo ennestään 2. painoksen albumi hyllyssä.
Joo näiden eri Tintti-versioiden etsiminen on ihan toinen taiteenlaji...itsekään en vielä ole ihan kärryillä kaikista muutoksista vuosien varrella.
-
No en nyt tiedä, että onko tämä Non Stop 14/77 yhtään sen arvokkaampi kuin muutkaan Nonarit. --
Vitsihän se oli. Non Stop ei ole keräilyhinnoissa, kuten ei Tapiiri eikä Jysäys!kään.
-
Onhan näistä arvostelu täälläkin.
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2274
Tosiaan, kirjat on painettu Kiinassa. Nyt kaikkien sarjakuvaharrastajien pitää alkaa painostaa kustantamoja, etteivät painattaisi kirjojaan kommunistisessa diktatuurimaassa vaan Suomessa.
Varsinkin kun Otava ylpeilee kotimaisuudella:
http://otavastuu.otava.fi/kotimainen-kirja-tyollistaa/
-
Minä hankin uudet 2006-2008 kun julkaisivat kaikki kovakantisina. Myin vanhat pehmeäkantiset pois. Ainoana jäi tuo erikoisuus Tintti Haijärvellä (1979).
-
Kovakantisten Tinttien markkinointikin oli hieno ponnistus! Oliko se Suomalaisessa kirjakaupassa missä oli kuuraketin muotoinen hylly albumeille, aivan mahdottoman upea!
-
Ensimmäiset painokset värillisistä kovakantisista Tinteistä oli painettu Suomessa, toiset painokset Kiinassa. Ei tainnut vähittäismyyntihinta kuitenkaan laskea.
-
Ensimmäiset painokset värillisistä kovakantisista Tinteistä oli painettu Suomessa, toiset painokset Kiinassa. Ei tainnut vähittäismyyntihinta kuitenkaan laskea.
Oho. Tuon takia oma arvostukseni ekoihin painoksiin nousi huomattavasti.
Onkos eroa painolaadussa ? Onko tietoa.
-
Tai nyt kun tarkistin, 1. painoksissa lukee "printed in the EU". Muistin väärin.
-
Mustavalko-Tinttien suomennos on erikoista, vähän puhekielimäistä. Ja Tšang on nyt Chang.
-
Mustavalko-Tinttien suomennos on erikoista, vähän puhekielimäistä. Ja Tsang on nyt Chang.
Tsang/Chang -muutos on kiinan kielen latinisointimenetelmiin pohjautuva ajanmukaistaminen.
Vanhempi muoto on perua 1800-luvun lopulla käyttöönotetusta Wade-Giles -sanakirjasta. Nykyään käytetään 1979/1982 standardisoitua Pinyin-järjestelmää.
-
Asia ei ole välttämättä noin .
Esim tässä taulukossa (http://www.lib.cam.ac.uk/mulu/wgpy.html)Chang (Wade-Giles) => Zhang (pinyin)
Itse arvelen että Tsang on yksinkertaisesti
aiemman kääntäjän transliteraatio Chang-nimestä, jota
ei nyt tahdottu käyttää
-
Nimi onkin Tšang (ensimmäisissä suomennoksissa). Ranskankielinen kirjoitusasu on Tchang. Chang näyttää englanninkieliseltä translitteroinnilta kuten:
Tšetšenia ---> Chechnya
Tšehov ---> Chehov
-
Niin no. Pitäisi vain tietää, että mikä kiinalainen kirjoitusmerkki on käytössä.
Silti "ts" ei ole käytössä Pinyinissä.
Enkä usko, että kääntäjä tuossa kohtaa olisi alkanut mitään oikeita nimiä kirjoitusmerkkeineen pohtimaan. Kirjoitusasu vaan nykyaikaisemmaksi.
-
Silti "ts" ei ole käytössä Pinyinissä.
ei taida 'ch' olla myöskään.
Ihan luontevaa "kääntää" Tchang Tsangiksi
-
ei taida 'ch' olla myöskään.
Nyt menee jo ihan älyttömäksi. ???
-
Kirjoitusasu vaan nykyaikaisemmaksi.
Eihän tuossa ole mitään järkeä kun kyse on vanhan version näköispainoksesta.
-
Nyt menee jo ihan älyttömäksi. ???
Niin sinähän väitit että uuden painoksen
Chang on pinyinin mukainen romanisaatio.
Minä väitän ettei siitä ole kyse, sillä pinyinissä
Kyseinen nimi olisi Zang tai Zhang.
Koska 'ch' ei ole pinyinin mukainen. Selkiskö?
-
Miljoona kiinalaista Changia voisi olla eri mieltä.
Mutta tämä on aika hölmö keskustelu.
Näköispainoksen suhteen en osaa sanoa. Pitäisikö kirjoittaa nyt Peking vai Beijing?
Kiinalaiset itse tykkäävät kyttyrää jo ammoisilta ajoilta käytössä olleesta Peking-muodosta.
-
Okei ch on pinyinissä. Hölmö olin minä.
-
Ehkä tarkoitus on, että retropainoksessa käytetään menneiden vuosikymmenten kirjoitustapaa. Ikään kuin leikittäisiin, että kyse on aidosta 30-luvun suomennoksesta.
-
Niin no. Pitäisi vain tietää, että mikä kiinalainen kirjoitusmerkki on käytössä.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zhang_Chongren
-
Ehkä tarkoitus on, että retropainoksessa käytetään menneiden vuosikymmenten kirjoitustapaa. Ikään kuin leikittäisiin, että kyse on aidosta 30-luvun suomennoksesta.
Ei pelkästään Changin kohdalla, vaan muutenkin: sikari on sikaari ja Tintti Amerikassa on Tintti Amerikoissa. Kas kun ei Ameriikassa.
-
Ja tässä sitä ollaan, kun viimeisimmän tintin julkaisusta on 40 vuotta. Ihailen, että aiheesta löytyy vielä vääntöä. Eskapismia parhaimmillaan. Kielikello-lehden tilaajia?
Luin juuri Tintti-albumin ensimmäisen kerran sitten 80-luvun alun. Jäin uudelleen koukkuun ja noudin kaupasta kymmenkunta tarinaa. Nyt joutuu jo tinkimään kauno- ja tiedekirjallisuudesta. Mihin tämä johtaa... 😳
-
Ja tässä sitä ollaan, kun viimeisimmän tintin julkaisusta on 40 vuotta. Ihailen, että aiheesta löytyy vielä vääntöä. Eskapismia parhaimmillaan. Kielikello-lehden tilaajia?
Luin juuri Tintti-albumin ensimmäisen kerran sitten 80-luvun alun. Jäin uudelleen koukkuun ja noudin kaupasta kymmenkunta tarinaa. Nyt joutuu jo tinkimään kauno- ja tiedekirjallisuudesta. Mihin tämä johtaa... 😳
Seuraavaksi ostat Tintti-figuureja. Aika tyyriit Tintti-avaruusaluksen ja Yksisarvisen pienoismallin. Sen jälkeen matkustelet kaikissa niissä paikoissa missä Tintti on käynyt ja otat itestäsi selfie-kuvia. Lopulta pukeudut arkipäiväisesti Tintin vaateisiin tai, jos partaa löytyy niin kapteeni Haddockin asuun ja juot vain Loch Lomond-viskiä ja murjaiset välillä kapteenille ominaisia kirosanoja.
-
Onhan siinä Tintin lehden mainoslauseessakin vapaasti suomentaen että "hupia 7-77 vuotiaille nuorille". Skidinä Tintissä kiinnosti vain huumori, tarina ja miten se kulkee -- nyt niin moni muukin asia.
-
Ilmeisesti mustavalko-Tintit ovat suosittuja, kun kahdesta on jo otettu toinen painos.
Eikä ensimmäistä painosta ole saatavilla missään.
-
Eikä ensimmäistä painosta ole saatavilla missään.
Kun puhutaan yli 80 vuotta vanhojen julkaisujen "näköispainoksista", niin tällä tuskin on enää suurtakaan merkitystä. Liekkö edes painosta mainittu?
Oikeat versiot ovat kuitenkin mielestäni ne uudemmat värilliset.
-
1. painos on aina tärkeä, vaikka mustavalko-Tinteissä ei sitä olekaan erikseen merkittynä. Toisessa painoksessa kyllä lukee "2. painos". Mutta ilmeisesti nämä ovat suositumpia kuin ensin arveltiin.
-
Lueskelin tuossa piiiiiiitkästä aikaa Tinttejä ja silmään sattui aika poikkeuksellinen jutska Särkynyt korva -albumin tokavimpalta sivulta. Siinä koko tarinan ajan Tinttiä piinannut roistoparivaljakko käy Tintin kimppuun ja koko porukka tippuu taistelun tiimellyksessä veteen. Tintti nousee lopulta pintaan ja annetaan ymmärtää konnien hukkuneen. Sivun viimeisessä kuvassa sitten näytetään miten mustat pikkupirut korjaavat hukkuneet roistot parempaan talteen. Suorastaan järisyttävä poikkeus streitissä Tintti-meiningissä, jossa ei useinkaan ole tapana tappaa lähemmin esiteltyjä henkilöitä eikä Tinteissä muistaakseni juurikaan sivuta taivas / helvetti -juttuja. Mitä nyt Haddock tai Milou joskus saattavat nähdä viinapiruja jne. Huh, nyt helpotti kun sain purkaa sydäntäni.
Mustavalko-Tinteissä Tintillä on usein ampuma-ase kädessä. Se taidettiin myöhemmistä versioista sensuroida pois?
-
1. painos on aina tärkeä, vaikka mustavalko-Tinteissä ei sitä olekaan erikseen merkittynä.
Mikä siinä on tärkeää?
-
Mustavalko-Tinteissä Tintillä on usein ampuma-ase kädessä. Se taidettiin myöhemmistä versioista sensuroida pois?
Onko tässä taas kyseessä joku katolilainenkustantaja-juttu tms?
Ekku
-
Mikä siinä on tärkeää?
Ainahan keräilijät ovat panostaneet ykköspainoksiin kirjoissa, sarjakuvissa ja muissa painotuotteissa. Eihän tuossa ole mitään ihmettelemisen aihetta.
-
Ainahan keräilijät ovat panostaneet ykköspainoksiin kirjoissa, sarjakuvissa ja muissa painotuotteissa. Eihän tuossa ole mitään ihmettelemisen aihetta.
Tintin ensipainoskeräilijällä tässä riittääkin varmasti haastetta, sillä niin monta erilaista versiota vuosien varrella näistä on julkaistu ja tullaan varmasti vielä julkaisemaan jatkossakin.
-
Mustavalko-Tinteissä Tintillä on usein ampuma-ase kädessä. Se taidettiin myöhemmistä versioista sensuroida pois?
No ei ainakaan Sinisen lootuksen väriversiossa ole pyssyjä mihinkään sensuroitu. Ihan yhtä kipakasti Tinttia heiluttaa siinä pyssyä kuin vanhassa mv-versiossakin.
-
No ei ainakaan Sinisen lootuksen väriversiossa ole pyssyjä mihinkään sensuroitu. Ihan yhtä kipakasti Tinttia heiluttaa siinä pyssyä kuin vanhassa mv-versiossakin.
Asiantuntemukseni ei taida ihan riittää tämän selittämiseen tinttilogien vaatimustasolla, mutta olen taipuvainen selittämään "Sinisen lootuksen" pyssynheilutukset siten, että tarinasta on käsitykseni mukaan laadittu vain yksi väriversio silloin 1940-luvulla. Ehkä tuolloisessa ilmapiirissä pyssyjä ei niin kavahdettu, kun toinen maailmansota oli vasta päättynyt (tai sitten niitä voi luulla vieroksutun erityisen pontevasti juuri tästä samasta syystä).
-
Tintin hirttäjäiset olivat vain lehdessä julkaistussa jatkokertomuksessa, albumeissa enää ei.
http://dardel.info/tintin/variantesE.html
Kyllä Tintin hirttäjäisetkin on esitetty kaikissa Tintti Amerikassa-albumeissa. Pariinkin kertaan Tintti ja Milou sätkyttelevät köyden päässä (köysi katkesi ensiyrittämällä).
Mitä tulee Tintin aseiden käyttöön, niin taisi viimeeksi käyttää konepistoolia albumissa Lento 714 Sydneyyn (1969). Jaa... oli kivääri kädessä vielä Tintti ja Picarot-albumissakin (1974), mutta ei ampunut.
-
Varsinkin kun Otava ylpeilee kotimaisuudella:
http://otavastuu.otava.fi/kotimainen-kirja-tyollistaa/
Otavalta kerrottiin, että Tintit ovat monikansallisia yhteispainatuksia, eivätkä he voi painaa suomenkielisiä versioita Suomessa, vaikka haluaisivat.
-
Suomalainen kirjapaino olis varmaan mielellään jyskyttänyt kymmenituhansia Tintti-albumeita. Noh...
Timo
-
Suomalainen kirjapaino olis varmaan mielellään jyskyttänyt kymmenituhansia Tintti-albumeita. Noh...
Tinttejä on painettu suomeksi noin kaksi miljoonaa kappaletta, ehkä jo ylikin. Oliko mitään näistä painettu Suomessa?
-
Tarkoitin, että olis varmaan ollut tervetullut iso kansainvälinen yhteispainatusjutska suomalaiselle painolle, ehkä.
Timo
-
Oliko mitään näistä painettu Suomessa?
Vanhemmat painettiin Otavan laitoksilla Keuruulla. Vuoden 1999 70-vuotisjuhlista lähtien käsittääkseni kaikki on painettu jossakin ulkomailla.
-
Keuruun kirjapaino on sentään vielä olemassa.
Timo
-
Youtubessa puhetta Sinisestä lootuksesta. Sarjakuvapoliisien blogissa taustoitetaan hieman lisää, sillä eihän puoleentoista tuntiin mahdu vielä paljon mitään. Linkit kaikkiin kolmeen, (n. 30 min) videoon blogin lopussa (https://sarjakuvapoliisit.wordpress.com/2017/02/03/sininen-lootus-ja-hergeologia/). Uusin, kolmas jakso käsittelee mm. aasialaisten streotyyppistä kuvaamista sarjakuvissa sekä sisältää noin 10 minuutin insertin, jossa Heikki Kaukoranta kertoo tintti-albumien käännösten tekemisestä.
-
Eikös tuo Kultasaksinen rapu ole viimeisin mustavalko-Tintti, mitä tehtiin 1941.
Vuonna 1943 se sit tehtiin värillisenä ja 62 sivuisena. Särkynyt korva ja Mustan saaren salaisuus ovat myös uudelleen piirretty 1943, mutta mikä näistä tehtiin ensin eli mikä oli ensimmäinen uudelleen piirretty Tintti vanhoista mustavalko-Tinteistä?
-
Nyt eurot hyötykäyttöön. Artcurial järjestää huutokaupan "L’UNIVERS DU CRÉATEUR
DE TINTIN", joukossa on myös Hergén originaaleja...
Linkki katalogiin:
http://www.artcurial.com/pdf/2017/3251.pdf (http://www.artcurial.com/pdf/2017/3251.pdf)
:-*
-
Ois kiva saada myös neuvostojen maassa samassa formaatissa. Ja tietenkin sitten myös Tintti Kongossa ja Amerikassa mv versioina. Kai nuo tulee sarjassa myös?
-
^
Otavan sivuilta lainaus:
"9 ensimmäistä Tintti-tarinaa ilmestyivät alun perin mustavalkoisina jatkotarinoina, jotka Hergé sitten muokkasi albumimuotoon. Nyt nämä versiot julkaistaan viimein suomeksi hienoina kovakantisina näköispainoksina."
Voisi kuvitella, että Tintti Neuvostojen maassa kuuluisi myös tähän pläjäykseen.
-
Räpelsin tuolla Adlibriksen sivuilla ja siellä on Faaraon sikaarit & Sininen lootus mv-versiot alle kympillä myynnissä.
4väri-versiot kovalla kannella näyttää lähtevän alle kuuden euron.
ps.
Jos tämän sortin vinkin antaminen on kiellettyä, niin joku mode voi poistaa tämän kiireen vilkkaan. En siis ole Adlibriksen palkkalistoilla tai edes tunne ketään kuka olisi.
-
^
Otavan sivuilta lainaus:
"9 ensimmäistä Tintti-tarinaa ilmestyivät alun perin mustavalkoisina jatkotarinoina, jotka Hergé sitten muokkasi albumimuotoon. Nyt nämä versiot julkaistaan viimein suomeksi hienoina kovakantisina näköispainoksina."
Voisi kuvitella, että Tintti Neuvostojen maassa kuuluisi myös tähän pläjäykseen.
Viimeinen alkuperäinen mustavalkoinen Tintti oli "Kultasaksinen rapu"...albumina 1941. Salaperäinen tähti oli taas ensimmäinen värillinen Tintti, albumina vuonna 1941.
Mustavalkoisiin Tintteihin siis kuuluu:
Tintti Neuvostojen maassa
Tintti Kongossa (Suomessa paremmin tunnettu Tintti Afrikassa)
Tintti Amerikassa
Faaraon sikarit
Sininen lootus
Särkynyt korva
Mustan saaren salaisuus
Ottokarin valtikka (Myös nimellä Kuningas Ottokarin valtikka)
Kultasaksinen rapu
Tässä siis 9 kirjaa...
Näitä alkuperäisiä mustavalko-Tinttejä on jo ilmestynyt nimikkeellä "Lehtimies Tintti seikkailee":
Lohjennut korva
Musta saari
Faaraon Siikarit
Sininen Lootus
Tulossa:
Ottokarin valtikka (n. 25.5.2017)
Kultasaksinen Rapu (syksyllä 2017)
Jukka Laine on näitä aikasemminkin tänne luetelloinut, mutta kertaus on opintojen äiti (näin äitienpäivänä)
Tuo "Tintti Neuvostojen maassa" tulee siis myös mustavalko-Tinttinä...varmaankin vikaksi.
-
Mielenkiintoista nähdä julkaistaanko mustavalkoinen Tintti Kongossa täysversiona Suomessa vai kipataanko se kokonaan?
-
Mielenkiintoista nähdä julkaistaanko mustavalkoinen Tintti Kongossa täysversiona Suomessa vai kipataanko se kokonaan?
Eikähän se saa varoitustarran ja julkaistaan uncuttina!
-
Neuvostojen maassa -kirjasta tulee se uusi väritetty versio. Mustavalkoinenhan on julkaistu jo useampana painoksena. Vaikka voihan se sekin tulla kovakantisena.
Timo
-
Neuvostojen maassa -kirjasta tulee se uusi väritetty versio. Mustavalkoinenhan on julkaistu jo useampana painoksena. Vaikka voihan se sekin tulla kovakantisena.
Timo
Olisi kiva jos tekisivät molemmat versiot. Eihän se väritetty olisi alkuperäinen, jos se tulisi väritettynä ja sen takia ei kuuluisi tähän 9 mustavalko-Tinttiin. Voi kyllä olla, ettei se sit kuitenkaan kannata Suomessa...tehdä kahta versioo...toivossa on hyvä elää.
-
Kun ne kovakantiset versiot julkaistiin noin 10 vuotta sitten mukana oli myös Neuvostojen maassa.
-
Tänään vähän hämmennyin. Olin stadin keskustan akateemisessa,kun huomasin mustavalko-Tintti Ottokarin valtikka kirjan hyllyllä. Hinta oli 24.90 euroo. Tiesin, että suomalainen myy tota halvemmalla, joten suunnistin suomalaiseen. Kolmen sepän torin suomalaisessa ei ollut, joten seuraavaksi Kamppiin. Siellä löytyi kirja mut löytyi myös Kultasaksinen Krapu, jonka piti tulla vasta syksyllä. Ostin molemmat...hinta 19.90 euroo kappale. Miksihän molemmat tuli nyt keväällä. Tuleeko syksyllä sit Tintti Amerikassa ja Tintti Kongossa.Ota nyt näistä selvää.
-
^
Kiitos vinkistä, huomenna suuntana Suomalainen :)
-
Tänään vähän hämmennyin. Olin stadin keskustan akateemisessa,kun huomasin mustavalko-Tintti Ottokarin valtikka kirjan hyllyllä. Hinta oli 24.90 euroo. Tiesin, että suomalainen myy tota halvemmalla, joten suunnistin suomalaiseen. Kolmen sepän torin suomalaisessa ei ollut, joten seuraavaksi Kamppiin. Siellä löytyi kirja mut löytyi myös Kultasaksinen Krapu, jonka piti tulla vasta syksyllä. Ostin molemmat...hinta 19.90 euroo kappale. Miksihän molemmat tuli nyt keväällä. Tuleeko syksyllä sit Tintti Amerikassa ja Tintti Kongossa.Ota nyt näistä selvää.
Nykyisten yhteispainatusten kanssa on useinkin käynyt niin, että albumit saattavat ilmestyä puolikin vuotta ennen ilmoitettua aikaa. Esim. Saga-sarjan kanssa näin on käynyt jo useaan otteeseen. Se ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että sarjojen seuraavatkin osat tulisivat aina edellä julkaisuaikatauluista.
-
Nykyisten yhteispainatusten kanssa on useinkin käynyt niin, että albumit saattavat ilmestyä puolikin vuotta ennen ilmoitettua aikaa. Esim. Saga-sarjan kanssa näin on käynyt jo useaan otteeseen. Se ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että sarjojen seuraavatkin osat tulisivat aina edellä julkaisuaikatauluista.
Mutta tämä oli kyllä iloinen ylläri. Toivottavasti syksyllä tulisi kanssa jotain vielä.
-
Nämä kaksi viimeisintä eivät ole enää muovikuoressa. Mutta Suomalaisen kirjakaupan hintalaput on irroitettavissa ilman että kanteen jää liimatahra.
-
Mietinpä tässä, kun kaikki mv-Tintit saadaan suomeksi, onko sen jälkeen enää mitään kirstun pohjalla? Vai onko kaikki julkaisemisen arvoinen julkaistu?
-
Mustan saaren vanha väriversio nyt ainakin. Joitakin erikoisempia versioita on myös muutamista seikkailuista.
Timo
-
"Krapu". Nyt on jälleen kiva vanhanaikainen ja eri nimi kuin väriversioilla. Olisipa kustantaja pitänyt saman linjan jatkuvasti.
-
Kuten jo aiemmin mainitsin, uusien suomennosten kieli on vähän puhekielimäistä. Ihmisistä sanotaan "se" eikä "hän", sanan "kyllä" tilalla on usein "joo". Oikeastaan vanhoillisessa tyylissä pitäisi olla mieluummin kirjakieltä. Kultasaksisessa kravussa kapteeni Haddock sanoo tuhman sanan. Saakohan sitä tänne kirjoittaa? Hän käyttää mustaihoisesta nimitystä "neekeri". Toivottavasti kustantaja ei päädy käräjille.
:police:
Ja edellähän on keskusteltu albumista Sininen lootus, jossa japanilaiset olivat ilkeitä miehittäjiä ja kiinalaisia sortavia stereotypioita. Tässä albumissa on "kiltti" japanilainen, huumepoliisi.
Nyt albumien painatuspaikka muuten ei ole enää Kiina vaan Slovenia.
-
Nyt siis puuttuu enää mustavalkoiset Tintti Kongossa tai Tintti Congossa sekä Tintti Amerikoissa tai Tintti Ameriikassa.
-
Nyt siis puuttuu enää mustavalkoiset Tintti Kongossa tai Tintti Congossa sekä Tintti Amerikoissa tai Tintti Ameriikassa.
Heh! Tai vaikka Tintti Ameriikan raitilla!
Tässä vielä väreissä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=761.0;attach=20908)
-
"Krapu". Nyt on jälleen kiva vanhanaikainen ja eri nimi kuin väriversioilla.
Omassa kalenterissa oli muistutus, että tällä viikolla ilmestyy Ottokarin Valtikka. Helatorstaina sitten verkkokauppaa selatessa löytyi myös tuo Krapu. Ja Kvaakin vihjeiden perusteella poimin albumit itsellekin ohi kulkiessa Suomalaisesta. Pieni pettymys kaupassa oli, kun Kravusta puuttuikin "piste i:n päältä"...
Tosin vain pienessä Adlibriksen mainoskuvassa piste näyttää hienolta. Netistä löytyneessä suuremmassa ennakkomainoksessa ympyrä ei enää näyttänytkään yhtä hienolta, koska rinkula ei ollutkaan pelkkä suorareunainen kupla, vaan krapu pallossa. Suurempi harmi omaan silmään näissä mv-albumeissa on edelleen tämä vastenmielinen teollinen fontti. Ikävää että käsin kirjoitetuista puhekuplista on pitänyt nipistää, vaikka alkuperäiseen ulkoasuun on muuten panostettu täysillä. Mutta näillä mennään - pääasia että mennään.
-
Mietinpä tässä, kun kaikki mv-Tintit saadaan suomeksi, onko sen jälkeen enää mitään kirstun pohjalla? Vai onko kaikki julkaisemisen arvoinen julkaistu?
Mustavalkoversiot kaikista Tinteistä. Onhan alkuperäispiirrokset tallella, niistä saa albumin kasaan. Samalla tavalla kuin Carl Barks Library aikoinaan.
-
Kylmien kesäilmojen kunniaksi nillitän hieman turhasta :-)
Hiukka harmittaa (siis aivan vähän), kun MV-Tinttien painatus on siirtynyt kesken sarjan Kiinasta Sloveniaan. Kannen selkämykset ovat selkeästi tummempaa punaista ja itse kansipahvi taasen selkeästi vaaleampaa keltaista. Toivotaan, että Otava on saanut edes reilusti halvemmalla painatuksen Sloveniasta. Osakkaat kiittävät.
Kaikissa tähän mennessä ilmestyneissä kirjoissa lukee, että "Alkuperäislaitoksen kaikki esilehdet olivat täysin valkoisia." Kuitenkin Sininen Lootus ja Ottokarin valtikka kirjoihin on runtattu siniset esilehdet alkuun ja loppuun. Miksi?
-
Värillisissä Tintti-albumeissa esiintyy toisinaan kokonaisen sivun kokoisia ruutuja. Onko ne tehty vain jotta saataisiin alppareihin tietty sivumäärä täyteen, vai onko viime tingassa kohtauksiin haluttu lisätä tunnelmaa, vai ovatko sivut olleet aiemmin jotakin muuta kuvitusta? Mitään olennaista lisää niissä ei mielestäni ole. Sama ilmiö näkyy myös joissakin Blake ja Mortimer -albumeissa.
Nämä seikkailuthan on julkaistu alun perin jatkokertomuksina, ja silloin noita sivun ruutuja ei ollut. Pahoittelen, jos asiaa on käsitelty ketjussa aiemmin.
-
Kylmien kesäilmojen kunniaksi nillitän hieman turhasta :-)
Hiukka harmittaa (siis aivan vähän), kun MV-Tinttien painatus on siirtynyt kesken sarjan Kiinasta Sloveniaan. Kannen selkämykset ovat selkeästi tummempaa punaista ja itse kansipahvi taasen selkeästi vaaleampaa keltaista. Toivotaan, että Otava on saanut edes reilusti halvemmalla painatuksen Sloveniasta. Osakkaat kiittävät.
Kaikissa tähän mennessä ilmestyneissä kirjoissa lukee, että "Alkuperäislaitoksen kaikki esilehdet olivat täysin valkoisia." Kuitenkin Sininen Lootus ja Ottokarin valtikka kirjoihin on runtattu siniset esilehdet alkuun ja loppuun. Miksi?
Varmaan ensimmäisten albumien uusintapainokset tehdään Sloveniassa, ehkä ulkonäky silloin yhdenmukaistuu.
-
Mustavalkoversiot kaikista Tinteistä. Onhan alkuperäispiirrokset tallella, niistä saa albumin kasaan. Samalla tavalla kuin Carl Barks Library aikoinaan.
IDW:n Artist's Editionien ja Franquinin vo. intégralien kaltaisten suoraan mustavalkoisista plansseista nelivärisiksi kuvattujen kirjojen luulis uppoavan fanikuntaan. Ja jopa kovalla hinnalla.
(https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/a4/f6/e0/a4f6e002f798cbfd00fb720c57ebed3d.jpg)
(https://i.ytimg.com/vi/g7mNPnlP7RY/maxresdefault.jpg)
-
Varmaan ensimmäisten albumien uusintapainokset tehdään Sloveniassa, ehkä ulkonäky silloin yhdenmukaistuu.
Ja painatushan siirtyi Kiinasta Sloveniaan, koska minä valitin Otavalle, etten halua lukea kommunistimaassa painettuja kirjoja.
-
Kaikissa tähän mennessä ilmestyneissä kirjoissa lukee, että "Alkuperäislaitoksen kaikki esilehdet olivat täysin valkoisia." Kuitenkin Sininen Lootus ja Ottokarin valtikka kirjoihin on runtattu siniset esilehdet alkuun ja loppuun. Miksi?
Minulla on noita mv- Tinttejä englanninkielisinä vuosien takaa, ja niissä on ihan sama ilmiö. Joissakin on sinipohjaiset, joissakin valkoiset esilehdet. Kustantaja on muuten Casterman itse! Mikä lienee ollut syynä sitten tuohon ratkaisuun.
Ja vielä lisää epäloogisuuksia, Tintin in the Congo -alpparissa selkämyskangas on vihreä vaikka muissa se on punainen. Eli tässä jää jännitettävää missä värissä se sitten mahtaa suomenkielisessä versiossa olla.
-
Katsoin Tintti ja kultasaksinen rapu -tarinan 1950-luvun piirrossarjasovituksen harvinaiselta 80-luvun Suomi-vuokrakasetilta ja kirjoitin siitä blogiin arvion (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/blogi19.html#tintti_ja_kultasaksinen_rapu):
(http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/pics/esselte/tintti_kultasaksinen_rapu.jpg) (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/blogi19.html#tintti_ja_kultasaksinen_rapu)
-
Animaation taso noissa 50-60-luvun piirretyissä on kieltämättä karu. Vuokrasin joskus 90-luvun alussa ton Tuhatkaunon tapauksen. Hirveetä. Kaikki autot animoitu suoraan sivusta ja piirretty tosi kökösti, kun Tintti-alppareissa nimenomaan autot on tehty hienosti.
Yksikään Tintti-animaatio tai -elokuva ei ole tavoittanut alkuperäisteoksen tehoa ja fiilistä.
Timo
-
Joo nimenomaan noihin hupaisiin kökkötraktoriautoihin tuli kiinnitettyä huomiota :). Olin tosiaan yllättynyt animaation kehnoudesta, vaikka ei ollut myöskään ensimmäinen kerta keräilykasetin kohdalla. Tosin ei ollut edes karuin kokemus, kyllä näitä nostalgiaansa katselee.
Mutta esimerkiksi myös erittäin harvinaiset Rasmus Nalle rakentaa laivan (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/pics/selectvideo/rasmusnalle.jpg) (Select Video) ja Bamse 1 (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/pics/animaatio/bamse.jpg) (Europa Vision) olivat myös vanhempia "animoituja" versioita kuin vaikkapa YLE:llä esitetyt kasarin paremmat versiot. Eli vanhemmat varsin karmivia. Piirrostyyli vähän sinnepäin ja näissä animaatiota on tyyliin pari framea sekunnissa. Kansissa harhaan johtavasti alkuperäispiirtäjien piirrosjälkeä :). Josta syystä Tintitkin tuli ostettua, kun kannet ovat Hergén kynästä.
Autoista tuli mieleen myös nuo (kalliit) Tintti-figuurit, joissa on esim. pienoisauto mukana ja taustalla aiheeseen liittyvän Tintti-sarjakuvan maisema. Esim. Stokkalla ainakin joitakin vuosia sitten vielä myytiin.
-
Yksikään Tintti-animaatio tai -elokuva ei ole tavoittanut alkuperäisteoksen tehoa ja fiilistä.
Timo
Tämä on elokuva-/animaatiosovitusten perimmäinen ongelma: se on kovin vaikeaa (epäonnistumisia on helpompi nimetä kuin onnistumisia). Ehkäpä paremmat mahdollisuudet olisi Tintti-henkisellä seikkailulla muuten vain tai suoranaisella pastissilla.
Tosin minusta ne 1990-luvun piirretyt joita Suomen televisiostakin tuli olivat suhteellisen onnistuneita (tunnarin Tintti ja Milou juoksemassa valokeilassa on ainakin ikoninen ratkaisu jos ei muuten) ... sitten taas toisaalta toisaalta omat muistikuvat on ainakin vuosikymmenen vanhoja, ehkä aika kullannut muistoja.
-
Lewis Trondheim on sitä mieltä (MOME # 6, 2007) että Picarot-albumin olisi voinut jättää tekemättä, eikä anna juuri arvoa Lento 714:llekään.
Sen sijaan Trondheim on sitä mieltä että kaksi näitä edeltänyttä ovat kaksi sarjan parasta. Eli Tintti Tiibetissä ja Castafioren korut. Näissähän lähdettiin kokeilemaan jotain aivan uutta.
Munkin mielestä Lento 714 on aika huono ja varsin outo. Ei oikein noi UFO-jutut toimi Tintissä...menee pikkasen yli. Tintti Tiibetissä oli muuten ihan hyvä sarjakuva, mutta se levitoiva munkki oli liikaa.
-
Ja itse väitän että myös Lento 714 ja Picarot tekevät jotain uutta, vievät eteenpäin sitä kehitystä mitä edelliset osat jo harrastivat...aiemmin en minäkään pitänyt Lento 714:sta mutta olen oppinut arvostamaan sitä enemmän ja Picarot on nykyään ehkä suosikkini sarjasta (tosin ei yksittäisenä teoksena vaan juuri kommenttina koko edeltävään sarjaan...)
-
Munkin mielestä Lento 714 on aika huono ja varsin outo. Ei oikein noi UFO-jutut toimi Tintissä...menee pikkasen yli. Tintti Tiibetissä oli muuten ihan hyvä sarjakuva, mutta se levitoiva munkki oli liikaa.
Jaa entäs sitten Kristallipallot ja tuon jatko?
-
Jaa entäs sitten Kristallipallot ja tuon jatko?
No joo on ehkä hieman omituisuutta, mutta kaikki on kuitenkin jollakin tavalla selitettävissä.
Paitsi ehkä se Auringon Temppelin lopussa olevat Voodoo-jutut.
Muuten kyllä hyvä sarjakuva!
-
Ulkoisissa piirteissä Picarot viittailee Särkyneeseen korvaan, mutta siinä ratkotaan ongelmaa joka tuli esiin jo Tiibetissä ja Castafioressa (ja viitteitä siihen on jo Punaisessa meressä ja Tuhatkaunon tapauksessa). Tiibetissä tuhon kohteeksi päätyy kokonainen lentokone mutta huomio ja toiminta keskittyy yhden henkilön pelastumiseen, Castafioressa ei mitään varsinaista seikkailua edes ole; verrattuna sarjan alkuvaiheisiin joissa Tintti kylpee gloriassa, nämä ovat lopulta varsin triviaaleja juttuja.
Lento 714:ssa tuo viedään vielä pitemmälle, niin lukijan kuin päähenkilön näkökulmasta albumin tapahtumia voidaan pitää lähinnä turhauttavina, päähenkilö on lopulta aika merkityksetön kun UFOt ufoilee ja tapahtumat pyyhkiytyvät henkilöiden muistista.
Picaroiden alussa nähdään siis erilainen Tintti, jota ei enää kiinnosta, alkuasetelman haaste näyttää selvältä ansalta johon Tintti ei halua osallistua.
Mutta päätös toimia hyvän puolesta kuitenkin tehdään, siitä huolimatta että kuten odotettiinkin se oli ansa ja loppukuvastakin nähdään että vaikutukset ovat lopulta kovin rajoittuneet, gloriaa ei tule mutta epätoivokin on selätetty.
Eikä Tintti ole ainoa moraalinen toimija tässä, kontrastina esiintyvät myös Haddock, Tuhatkauno, Castafiore kukin omalla tavallaan.
Picaroiden ansio on etiikan ja moraalin tutkiskelussa, joka on toteutettu sekä syvällisesti että hienovaraisesti. Tästä syystä sillä on erittäin suuri syy olla tullut tehdyksi (paitsi jos Trondheim jostain syystä rakastaa epätoivoa).
-
Nuo viimeiset Tintit takuulla toimisivat paremmin jos niitä jotenkin annosteltaisiin "iän mukaan". Kun Faaraon sikareista Seikkailuun punaisella merellä on sellaista seikkailusarjakuvan kulta-aikaa, joka uppoaa lapseen kuin veitsi
lapseen voihin. Tämän jälkeen voisi olla muutaman vuoden tauko ja lukijalle voitaisiin tarjoilla neljä aikuseimpaa Tinttiä, joissa nähdään tutut hahmot aikuisemmassa kontekstissa.
Ja jos nyt kiinnostaa sarjakuva noin erityisesti, jossain vaiheessa voi katsastaa nuo alkupään prototintint. Nythän TIntin Afrikassa pahin ominaisuus ei ole, että Herge meni sellaisen piirtämään, vaan se, että se on Tintti. Jos päähahmona olisi vähän erinäköinen ja eri niminen urhea reportteri, se olisi paljon helpompi jättää kuriositeetiksi.
Mutta jos noita lapsena lukee satunnaisessa järjestyksessä (tai suomalaisen kustantajan numeroimassa järjestyksessä), joku Lento 714 tulee liian varhain sekä kronologiassa että lukijan iän kannalta, ja silkalta vittuilulta lukijalle se tietysti tuntuu. Ja sitten toki meneekin paljon aikaa, ennen kuin sille pystyy antamaan uuden mahdollisuuden.
-
Joo, noita paria viimeistä aloin arvostaa vasta kun joku vuosi sitten luin koko sarjan kronologisesti putkeen, ja samalla ne ensimmäiset sai lisää ansiota siitä että tarjosivat lähdön josta koko sarja Sinisestä lootuksesta lähtien pyrki ottamaan kasvavaa etäisyyttä.
Ei kehitys varmaan ollut tietoista, mutta toisaalta tuo on parhaimmillaan laajojen sarjojen hyvä puoli, niissä näkyy myös tekijän muuttuminen, varsinkin Hergén tapaisessa jatkuvan kehityksen tavoittelijassa.
Itse sijoittaisin kuumatkan seikkailu-Tintin kulminaatioksi, sen jälkeisissä aletaan tuoda esiin tilanteita jotka ratkaistaan paikallistasolla mutta tuoden esiin että Tuhatkaunon tapauksen kylmä sota tai Punaisen meren orjakauppa ja merirosvous ovat liian laajoja ongelmia että Tintti voisi tehdä muuta kuin ratkoa yksittäisiä paikallistapauksia, eli aletaan jo kehitellä sitä kriisiä joka pääsee valloilleen neljässä viimeisessä albumissa.
(mutta tietysti jos ei ole ikinä lukenut Tinttejä niin on hyvä lukea ne ensin epäjärjestyksessä, jostain keskivaiheilta aloittaen...)
-
Katsellen kuinka kuluneilta omat albumit näyttävät, Picarot on selkeästi ollut mulle suuri suosikki Kuu-matka albumikaksikon ja Castafioren korujen lisäksi.
"Lento 714":n luin vasta teininä ja olen pitänyt siitäkin, mun tulkinnassa ufot menee oikeastaan samaan kategoriaan kuin Tiibet-albumin lumimies: myöhäiskauden Tinteille tavanomaista puoli-paranormaalia omituisuutta.
Kaikki edellä mainitut ovat muuten mulle olleet aina paljon helpompia tarttua kuin esimerkiksi Salaperäinen tähti, mikä oli yksinkertaisesti aivan liian outo ja klaustrofobinen. (Kun tarkemmin miettii, 714:n alienit ovat paljon helpompia ja loogisempia kuin Salaperäisen tähden kannessa komeilevat ihmeherkkutatit, tunnelmaltaan sehän [siis Tähti] vertautuu lähestulkoon Lovecraftiin, hulluksi tullut professori, maailmanlopun tunnelma ja ne tatit on jo Color Out of Space -kamaa.)
-
Mielestäni ei ole yhtään huonoa Tinttiä, varsinkaan Faaraon sikareista lähtien, josta se suuri "kaari" alkoi.
Jokainen albumi kuvaa jollakin tavoin tekijänsä sen hetkistä mielentilaa, haaveita ja ahdistuksia, ja tietty zeitgeistia. Televisiosta nähty albumikohtainen dokumenttisarja valotti hyvin tätä puolta.
Lento 714 on kyllä niin dänikeniä, niin dänikeniä, joka oli tavattoman suosittu aikoinaan. Myös ne lumimiesjutut olivat lehdissä hyvin esillä.
-- Salaperäinen tähti, mikä oli yksinkertaisesti aivan liian outo ja klaustrofobinen. (Kun tarkemmin miettii, 714:n alienit ovat paljon helpompia ja loogisempia kuin Salaperäisen tähden kannessa komeilevat ihmeherkkutatit, tunnelmaltaan sehän [siis Tähti] vertautuu lähestulkoon Lovecraftiin, hulluksi tullut professori, maailmanlopun tunnelma ja ne tatit on jo Color Out of Space -kamaa.)
Hei, tämä avasi ihan uuden lovecraftilaisen näkökulman Salaperäiseen tähteen!
-
Tuosta Trondheimin jutusta multa jäi sanomatta, että kanta perustui hänen sarjakuvaansa ja yhteen tekstisivuun, jossa Hergé oli vain yksi esimerkki sarjakuvantekijöistä jotka taantuivat uransa viimeisinä vuosina ja alkavat kierrättää vanhoja teemoja.
Macherot-ketjussa on toinen esimerkki.
Carl Barkskin teki useita uusia versiota vanhoista sarjoistaan uransa loppuaikoina.
Picarot ovat omasta mielestäni pikemminkin loppunousu. Sankaruuden viitan riisuminen Tintiltä oli myös selvästi ihmiseen pettyneen tekijän tarkoituskin, ei maailmaa voi muuttaa.
Hergé oli myös hyvin innostunut abstraktista taiteesta. Aakkostaide olisi ollut taas jotain ihan erilaista. Juonikuvio, jossa Tintti olisi valettu patsaan sisään, olisi ollut aivan loistava symbolinen veto!
-
Tintin seksuaalisuus on herättänyt keskustelua jo melkein 80 vuoden ajan. Nyt se on sitten lopullisesti selvitetty: hän on aseksuaali tyttö.
https://www.thetimes.co.uk/article/great-snakes-is-tintin-actuallyan-asexual-girl-v56jxxd25?shareToken=546c5c389f32fc614aaed84eb68a554e#
-
80-vuotias tyttö juu ei tyhjä poissa.
Niinkuin ei siinä olisi tarpeeksi että Hergén mukaan Tintti on ikuisesti 14 vee ja asuu alkoholisoituneen merikapteenin kanssa.
-
Kannattaa muistaa tärkeä mediakriittisyyden sääntö: jos otsikossa on kysymys, niin vastaus on ei.
Toisaalta
Milou Gender: F. Combination of Marie and Lou or Louise
Ja alkuperäinen käännöskin oli Milla... mutta pojaksi Tintti kutsui... ota tästä nyt sitten selvää...
Alla Hergé v 1912(http://)
-
Niinkuin ei siinä olisi tarpeeksi että Hergén mukaan Tintti on ikuisesti 14 vee ja asuu alkoholisoituneen merikapteenin kanssa.
No sitten on saanut ajokortin nuorena.
Kait Tintti on uimahousuissa nähty eli sekin puhuu urospuolisuudesta.
-
Tintti... nykypäivän silmien luettuna voisi olla aseksuaali aromanttinen, mahdollisesti ei-binääri. Seksuaalisuus ja romantiikka ovat hänelle käsittämättömiä ilmiöitä eikä hän oikein ymmärrä sukupuoli-identiteettiäkään. Hän on vain Tintti.
Herge semmoista tietenkään ajatellut, mutta sellaisia ihmisiä on oikeasti, toisin kuin ikuisesti 15-vuotiaita. Tietysti jos hyväksytään ajatus, että sarjakuvassa ikäännytään, mutta hitaammin kuin oikeasti, ja ns. babyface-geenit, miksei loppupään aikuistunut (ja kyynistynyt?) Tintti voisi olla lähempänä kolmeakymmentä.
Itselleni toki Kapteeni Hikka on jo kaanonia.
(http://68.media.tumblr.com/0ba56b82cca912119ef752fbac119ae6/tumblr_nn7smt0l9e1qi88wgo4_540.png)
-
Elon Muskin tänään paljastama kuulentovisio vaikuttaa jokseenkin tutunnäköiseltä.
-
Sellaista avaruuslaiva (yksi alus lähtee, laskeutuu ja palaa kokonaisuutena) mietittiin kyllä oikeastikin, mutta ainakaan silloin siinä ei havaittu mitään järkeä.
-
Sellaista avaruuslaiva (yksi alus lähtee, laskeutuu ja palaa kokonaisuutena) mietittiin kyllä oikeastikin, mutta ainakaan silloin siinä ei havaittu mitään järkeä.
Tuntematta sen paremmin Muskin puljun suunnitelmia... Lähtö kuusta poikkeaa "hieman" painovoiman puolesta verrattuna lähtöön maasta. Paluu kuuhun, eli laskeutuminen se vasta eri asia onkin, kun ei ole ilmakehää. Mutta tämänhän jo tiesitkin. :)
-
Holappaa!
Juttua Lehtimies Tintti seikkailee: Ottokarin valtikka -albumista nyt Tähtivaeltajablogissa.
http://tahtivaeltajablogi.com/2017/11/02/sarjakuvat-tintti-ottokarin-valtikka/ (http://tahtivaeltajablogi.com/2017/11/02/sarjakuvat-tintti-ottokarin-valtikka/)
Kyllä ovat monessakin suhteessa mielenkiintoisia nämä faksimilepainokset!
Yhdestä aiemmasta löytyy juttua blogista (ks. linkki tän uuden postauksen alussa), ja muutkin on arvioitu itse lehdessä.
-
Nyt siis puuttuu enää mustavalkoiset Tintti Kongossa tai Tintti Congossa sekä Tintti Amerikoissa tai Tintti Ameriikassa.
No, missäs nämä viipyy?
-
No, missäs nämä viipyy?
Niitä on tullut 2 vuodessa, vaikka Ottokari ja Kultasaksinen rapu tulikin keväällä yhtä aikaa ja olisi voinut olettaa, et nyt syksyllä olisi tullut vielä yksi Tintti...eipä tullut.
Ehkä ensi vuonna ja siellä on vielä se Tintti neuvostojen maassa...en tiiä mitä Otava tekee sen kanssa.
Olisi kiva jos julkasis ton mustavalkoisena ja sit sen jälkeen se väritetty versio.
Ja nyt jos joku alkaa heti kiukuttelee värillisestä Neuvostojen maasta, niin se on jo tehty Ranskassa ja ihan Hergen perijöiden luvalla. Sitä ei tartte ostaa, jos ei haluu.
-
Otava ei ole vielä julkaissut kevään 2018 tietoja, katotaan nyt miten käy, Tintti Kongossahan on SE ristiriitaisin Tintti-sarjis, joka on aiheuttanut parran pärinöitä.
-
Otava ei ole vielä julkaissut kevään 2018 tietoja, katotaan nyt miten käy, Tintti Kongossahan on SE ristiriitaisin Tintti-sarjis, joka on aiheuttanut parran pärinöitä.
Siitäkin on oikeuden tuoma päätös, joten ei pitäisi Otavankaan rupee kiukuttelee.
Toivottavasti ei rupee muuttelee niitä puhekuplia tai sensuroimaan...sit se ei ole näköispainos.
No onneksi hyllyssä on englanninkielinen painos Kongosta näissä mustavalko-Tinteissä.
-
...katotaan nyt miten käy, Tintti Kongossahan on SE ristiriitaisin Tintti-sarjis
Piti oikein tarkistaa mitä Kaukoranta sanoi aiheesta SarjakuvaTV:n Sininen lootus -ohjelmassa (https://www.youtube.com/watch?v=ngTC6UjSL1M). Ja taisipa olla melkein noilla samoilla sanoilla. "Katsotaan miten siitä selvitään."
Kääntäjä Kaukorantahan ainakin arvostaa alkuperäisiä tinttejä yli uudempien versioiden, eli varmaankin sitten kustantaja on se joka jotain viilauksia tekee, JOS tekee.
-
Ja nyt se Otavan kevään 2018 kirjaluettelo on julkaistu, eikä siinä ole Tinttiä! >:(
https://issuu.com/otavankirjat/docs/otavan_uutisia_2018_kev__t
Ehkä sitten kesällä tai syksyllä?
-
Oisko retrojen myynti sitten ollut Otavalle pettymys?
-
^^ Niin olisiko ollut niin, että nämä mv-Tintit eivät iskeneet niihin jotka ovat tottuneet väri-Tintteihin?
Myynti on voinut olla vaimeaa.
-
Hitto enää kaksi Tinttiä uupuu. Tekisivät nyt noi! Voisin maksaa omasta kirjasta vähän enemmänkin.
-
Eikös niistä parista ekasta kuitenkin mennyt painos loppuun aika nopeasti?
-
Nonni, nyt on esittää tietoakin, eikä pelkkää irtonaista spekulointia. :)
Seuraava mv-Tintti tulee touko- tai kesäkuussa 2018, eli se löytyy sitten kuulemma vasta Otavan kesälistalta! Syy siihen, miksei kirja ei ole kevään listalla on se, että Otavalla on nykyään 3 listausta: kevät, kesä ja talvi.
Varsinainen syy tämmöiseen aikataulutuksen on tiemmä kansainvälinen painatus.
-
Nonni, nyt on esittää tietoakin, eikä pelkkää irtonaista spekulointia. :)
Seuraava mv-Tintti tulee touko- tai kesäkuussa 2018, eli se löytyy sitten kuulemma vasta Otavan kesälistalta! Syy siihen, miksei kirja ei ole kevään listalla on se, että Södikalla on nykyään 3 listausta: kevät, kesä ja talvi.
Varsinainen syy tämmöiseen aikataulutuksen on tiemmä kansainvälinen painatus.
HUOH!
Onneksi...pelkäsin jo pahinta! Hyvä juttu ja kiitos Reima...voin nukkua yöni nyt rauhallisesti!
-
Yes! Onneksi näin.
-
Kiva kuulla, mainitsivatko huhut myös että mennäänkö Amerikkaan vai Afrikkaan?
-
Jos ei oo pikkurahasta puutetta niin sitten vaan huutamaan tätä https://is.mediadelivery.fi/img/658/1664b2bfb84b4d8f9e505839b2ccbf7b.jpg
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005448110.html
-
Myyty (http://www.bbc.com/news/world-europe-42038801)
-
Myyty (http://www.bbc.com/news/world-europe-42038801)
Meni sitten "halvalla", oletin että hinta olisi ollut korkeampi.
-
Tossahan on hyvä sijoituskohde...varmaan hinta tulee nousemaan puolesta millistä. Hitto kun en voittanut EuroJackissä...tonhan olis voinut hyvinkin ostaa itelleen ja myydä sit triplana. Ainoa ongelma olisi kyllä ollut kamppailla itseni kanssa, että haluanko luopua siitä. No onneksi en voittanut EuroJackissä...ei tartte tapella.
-
Eikö Faaraon sikareista tehty jo 40-luvulla väriversiota? Uudelleenpiirretty versio ilmestyi 1955.
Sikäli kun ymmärsin, niin tuolla sanotaan että ensimmäinen täysvärillinen versio Kih-oskhin tupakkatuotetarinasta on vuoden 1955 uudelleenpiirretty laitos.
http://fr.tintin.com/albums/show/id/4/page/0/0/les-cigares-du-pharaon
-
Kyllä, Faaraon sikarit oli viimeinen sotaa edeltäneistä albumeista, joka sai värillisen muodon, yli 20 vuotta mv-version jälkeen.
-
Tintintuntevaa blogitekstiä Kultasaksisen ravun mv-versiosta.
Ahvenaario (https://ahvenaario.wordpress.com/2018/02/10/lehtimies-tintin-seikkailuita-kultasaksinen-krapu-ja-ottokarin-valtikka/): "On melko yllättävää että Haddockin karuimmat piirteet ovat säilyneet Kultasaksisen versiosta toiseen. Viinan varjolla hän käy läpi kaikki ihmiselon voimakkaimmat tunteet albumin aikana. Juoppohulluus aiheuttaa monet albumin ikimuistoisimmat hetket. Kauhistunut Haddock hokemassa ”janon maata” ennen pitkää autiomaavaellusta ilman juotavaa, ja toisaalta beduiinien ampuessa hänen pullonsa sirpaleiksi tämän raivohullu hyökkäys dyynien takaa ladellen niitä upeita haukkumasanoja kuten vain hän osaa. Jotain hän taitaa kuitenkin oppia albuminkin mittaan. Hän ehdottaa alkupuolella Tintille roistojen murhaamista autiomaahan, lopussa vain kehottamaan poliisia tulemaan pidättämään heitä."
-
Haddockin piirteistä sen verran, että tarvittaessa hän osoittaa olevansa mies paikallaan, kuten albuissa Rakham Punaisen aarre, Mustan kulla maa ja Lento 714 lopuissa.
Kultasaksisessa ravussa hän on alkuun konnien (Allanin) johdateltavissa oleva hahmo, joka tarvitsee vain päivittäisen viina-annoksensa. Ehkä Tintin "hyveellisen jalostava" seura tekee ihmeitä? Tosin joissain tiukoissa paikoissa Haddock saattaa silti vielä repsahtaa, kuten albuissa Tintti Kuun kamaralla ja Tintti Tiibetissä.
Sinänsä mielenkiintoinen antabus-tyylinen aiheen käsittely käydään, hienon komiikan säestyksellä, albussa Tintti ja picarot.
-
BTW, onkohan "tintologeilla" jossain seikkaperäisesti käsitelty mm. seuraavat aiheet (ovat hajanaisesti täällä Kvaakin feedeissä Tintti ja Hergé):
- Alkoholi Tinteissä
- Politiikka Tinteissä
- Uskonnot/uskonnollisuus Tinteissä
- Ystävyys/ihmissuhteet Tinteissä
- Rikollisuus Tinteissä
- Teknologia Tinteissä
- Eläimet/eläinten käsittely Tinteissä
jne jne
-
Ja täällä lisää http://fr.tintin.com/news/index/rub/100/id/3810/0/joyeuses-paques
-
BTW, onkohan "tintologeilla" jossain seikkaperäisesti käsitelty
- Alkoholi Tinteissä
Kiitos Severin, sain nähtäväkseni tämän Moulinsart companyn ja Hergen säätiön kieltämän teelmyksen. Siihen on varsin kepoisessa hengessä ja tintinologien mukaan virheitä viljellen koottu yksiin kansiin Tintti-albumien viinanjuontikohtaukset - todellakin, niitä on paljon.
Ei yksin Haddock, vaan myös Tintti ja Milou ovat reippaasti kännissä useammassa albumissa. Kirjaa "Tintin et l'alcool" saa jos saa nykyään vain "tiskin alta" ja se on suhteettoman kallis toteutukseensa nähden - paristasadasta eurosta ylöspäin.
-
Mustavalkoiset Tintti Kongossa ja Tintti Amerikoissa ovat nyt ilmestyneet myyntiin.
-
Mustavalkoiset Tintti Kongossa ja Tintti Amerikoissa ovat nyt ilmestyneet myyntiin.
OOOHHHHH!!!
Perjantaina meen taas kaupungille, jos en sit saa niitä ostettua jo Kaaren Suomalaisesta.
Tuleekohan Tintti Neuvostojen maassa vielä! Sit olis kaikki mustavalkotintit hienoissa kansissa kirjahyllyssäni.
-
^
Hiukka nololta tuntuisi, jos ei tulisi.
Pari viikkoa sitten Amsterdamin lentokentällä näin lehtipuljussa Tintti Neuvostojen maassa teoksesta väritetyn version. Aika oli sen verran tiukilla, että en ehtinyt kuin supernopeaa pläräystä ja hypistelyä harrastaa, mutta värit olivat kivan vanhanaikaiset.
Taitaa olla joku ihan uusi juttu, kun en ole aiemmin moisesta edes kuullut mitään.
-
Tintit on ostettu ja vertailtu värillisiin...nyt olen nähnyt kaikki Tintit alkuperäisinä...noh Mustan saaren salaisuus värillisenä ennen britti-versiota nyt on vielä lukaisematta...ehkä se joskus tulee vielä.
Luulin, että tuohon Tintti Kongossa kirjassa olisi ollut jokin varoitustarra, mutta eipäs ollutkaan. No eipä ollut alkuperäisessäkään.
Mutta kyllä nää on hienoja Tinttejä...ei siitä pääse mihinkään ja kaikki ne lisäruudut, jotka on värillisistä jäänyt pois...aivan mahtavaa.
Iso kiitos Otavalle...annoitte meille jotain mahtavaa.
-
Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi nyt uutisvideo aiheesta (https://www.shutterstock.com/video/clip-18971857-stock-footage-footage-of-japan-s-takeover-of-a-chinese-controlled-manchurian-railroad-and-a-narrative-about.html?src=rel/32455921:0), jota mekin käsittelimme pitkään Sarjakuvateeveen tinttilähetyksessä. (https://sarjakuvapoliisit.wordpress.com/2017/02/03/sininen-lootus-ja-hergeologia/) (En muista enää missä niistä) Elikäs siitä Nanjingin pommiattentaatista. Ja kappas, kyllähän tuo uutisvilmin kuva muistuttaa aika paljon Hergén tulkintaa aiheesta mv. Sinisen lootuksen sivuilla 44 ja 46.
-
Tintti Kongossa on nyt hankittu. Heikki Kaukoranta on taas kerran tehnyt hienoa käännöstyötä.
Aihepiiri on ollut Hergélle vieraampi kuin Neuvostojen maa, johon Joseph Douilletin kirja antoi selvät nuotit. Onneksi ystävälliset lähetyssaarnaajat ovat selventävästi kertoneet nuorelle Georgesille millaista on käännyttää luonnonlapsia katoliseen uskoon ja valistaa kongolaisia heidän kaukaisesta isänmaastaan, Belgiasta.
Tintti, mahtava noitamies eli "Boula matari", opettaa paikallisia ihmisten (= valkoisten) tavoille minkä ehtii, ja siinä sivussa tappaa sekä kiduttaa surutta läjäpäin Afrikan eläimiä. Kieli on simppelimpää kuin Neuvostojen maassa, ja piirroskin välillä hyvin karkeaa - Hergélle on tullut paikoin selvästi kiire saada uusin jakso lehteen.
Kyllä tämmöistä hulabaloota nyt melko ihmeissään katselee. Onneksi Hergé lähti viemään sarjakuviaan hieman todellisemmalle pohjalle ja ennen muuta ryhtyi kriittiseksi lähteitään kohtaan.
-
Tintti Kongossa päähenkilö on kuin Tintin paha kaksoisolento.
-
Kongo-seikkailun vanhan ja uuden version kansikuvissa ei ensinäkemältä ole suurta eroa, mutta tarkemmin katsoen on enemmänkin. Erityisesti kiinnittyy huomio näihin Tintin ja Miloun muutettuihin ilmeisiin. Vanhassa versiossa heidän ilmeensä ilmentävät päättäväisyyttä, rohkeutta ja määrätietoisuutta eivät välttämättä vihaisuutta tai ilkeyttä. Mutta ehkä joku on niin tulkinnut, koska hahmojen ilmeet on pitänyt muuttaa. Tintti vain hymyilee iloisesti ja Milou näyttää hivenen hämmentyneeltä.
Timo
-
Jos Mustan kullan maa olis saanut jatkua, siinä olis vielä yksi mustavalko-Tintti. Mutta sota katkoi. Yksi kahden sivun jakso jäi julkaisematta Le Petit Vingtiemessä. (https://tintinomania.com/tintin-planches-or-noir-inedites)
Timo
-
Whoa!
Mitä jos kaikkien sarjakuvien kaikki eri versiot eläisivät omissa rinnakkaisuniversumeissaan? Silloin Mustavalko-kullan maan Tintti-parka hautautui elävältä hiekkaan, eikä pelastunut koskaan...
-
Tuleekohan Tintti Neuvostojen maassa vielä! Sit olis kaikki mustavalkotintit hienoissa kansissa kirjahyllyssäni.
Mitenhän lie, kun Kongo ja Amerikka -kirjojen takakannesta puuttuu "...JA SARJA JATKUU"-maininta mikä muissa kirjoissa on...
Muutenkin pisti silmään että näissä kahdessa kirjassa on albumit listattu kronologisessa järjestyksessä ja muissa sen hetkisessä ilmestymisjärjestyksessä eli Korva ensimmäisenä.
-
Onkos tämä mv-Kongo nyt "se" pahennusta herättänyt versio eli sensuroimaton versio?
-
Onkos tämä mv-Kongo nyt "se" pahennusta herättänyt versio eli sensuroimaton versio?
Kyllä ja pahin mahdollinen. Varoitustekstiäkään ei ole laitettu.
-
Siniseen lootukseen liittyen vielä tämmöinenkin Shanghain kartta, jonka alaosassa näkyy vanha, muurien ympäröimä kaupunki. Muistan vain jossain Tintti-selityskirjassa väitetyn että Shanghaissa ei olisi tämmöistä ollut. Hergehän käytti paremman puutteessa mallina kuvia Pekingistä, mutta kyllä Shanghaissakin siis oli muuri (ja tästäkin muistaakseni puhuttiin jotain SarjakuvaTV:n tintti-ohjelmassa).
-
Jos olis oikein nörtti, niin haluasi Amerikan vielä alkuperäisellä, vanhemmalla kannella. ::)
Timo
-
Tänään televisiossa:
Hergé, taiteilija Tintin varjossa
Yle Teema & Fem Ti 12.06.2018 klo 20.45
Belgialainen Hergé nosti sarjakuvan taiteeksi, mutta koki itse olevansa kuuluisimman luomuksensa Tintin vanki
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005715369.html
-
Se, mikä tämän dokumentin kautta aukeni aikaisempaa enemmän itselle, oli Hergén tausta mainosmaakarina. Selkeys ja jopa painotekniikan erinomainen tuntemus, aivan olennaista väri-Tinttien osalta, tulivat pitkälti sieltä.
Kuin kesken tuo dokumentti katkesi, siitä syntyi käsitys, että Castafioren korut olivat viimeinen albumi.
---
Yle ilmeisesti painottaa sarjakuvaa aihevalinnoissaan tulevaisuudessa paljon aikaisempaa enemmän. Hyvä!
-
Aikalailla fani-dokkari, ei juurikaan mitään huonoa sanaa Hergéstä, mutta kyllä tämä toimi.
-
Ihanaa, täällä olikin Tintti -ketju (tietty). Heti alkuun kristisoin uusinta Tintti -elokuvaa. Siinä Tintti sanoo etttei koskaan juo, mutta tätä on ristiriidassa Hergen sarjakuva albumien kanssa, joissa Tintti nähdään jopa juopuneena Kultasaksisessa ravussa sekä Lohjenneessa korvassa. Toki Spielperg taisi ottaa muutenkin taiteellisia vapauksia elokuvassaan. Mikä kaikki Hergen Tintit lukeneena ja pienenä Tintin seikkailuja fanittaneena hieman harmitti.
-
Mitenhän lie, kun Kongo ja Amerikka -kirjojen takakannesta puuttuu "...JA SARJA JATKUU"-maininta mikä muissa kirjoissa on...
Muutenkin pisti silmään että näissä kahdessa kirjassa on albumit listattu kronologisessa järjestyksessä ja muissa sen hetkisessä ilmestymisjärjestyksessä eli Korva ensimmäisenä.
Kronologisestihan Tintti Gongossa -albumia seuraa Tintti Amerikassa -albumi joka jatkaa afrikan seikkailussa alkanutta timanttiskandaalin juonta. Tintti Kongossa -albumin alussa taas Tintistä on jo tullut kuuluisa, enkä näe tälle muuta syytä kuin Tintti Neuvostojen maassa -albumin seikkailut. Eli kaiketi salrjan alkupää muodostaa jonkinlaisen kolmiosaisen juonen, kuten myöhempi kaksiosainen ooppium jupakka, joka alkaa Kultasaksisessa ravussa ja päättyy Siniseen lootukseen.
-
Se, mikä tämän dokumentin kautta aukeni aikaisempaa enemmän itselle, oli Hergén tausta mainosmaakarina. Selkeys ja jopa painotekniikan erinomainen tuntemus, aivan olennaista väri-Tinttien osalta, tulivat pitkälti sieltä.
Kuin kesken tuo dokumentti katkesi, siitä syntyi käsitys, että Castafioren korut olivat viimeinen albumi.
---
Yle ilmeisesti painottaa sarjakuvaa aihevalinnoissaan tulevaisuudessa paljon aikaisempaa enemmän. Hyvä!
Olen ainakin itse ymmärtänyt että Yle viettää jonkinlaosta sarjakuvien teemavuotta. En tiedä mistä ovat aiheen repäisseet, mutta Yle on aiempinakin vuosina esittänyt tuon dokkarin Jergesta ja Tintistä, ainakin kolmeen kertaan joista itse olen nähnyt puolitoista.
-
Tintin et moi (https://www.imdb.com/title/tt0378879/?ref_=nv_sr_1) on se dokkari, mitä YLE on näyttänyt jo kolmesti. Tämä äskettäin tullut Hergé, taiteilija Tintin varjossa (https://www.imdb.com/title/tt6275372/?ref_=nv_sr_1)on tuoreempi, eikä ole ollut vielä Suomen televisiossa.
Sitten on vielä Moi, Tintin (https://www.imdb.com/title/tt0257927/?ref_=fn_tt_tt_28), joka on tullut kai kerran telsusta.
Timo
-
Otava ei ole vielä julkaissut kevään 2018 tietoja, katotaan nyt miten käy, Tintti Kongossahan on SE ristiriitaisin Tintti-sarjis, joka on aiheuttanut parran pärinöitä.
Parranpärinää aiheutti afrikkalaisten esittäminen karikatyyleinä ja kolonalismin tuominen sarjakuviin. Sarjan julkaisuhan yritettiin kieltää rasistisena mm. Briteissä että Ruotsissa 2007 ja samana vuonna Kongossa sitä vastaan nostettiin kanne. 2012 Belgian tuomioistuin kuitenkin antoi lausunnon, jonka mukaan Tintti -rasistinen vaan kuvaa oman aikansa käsityksiä. Eli aikamoista sekoilua on ollut.
-
Tintin et moi (https://www.imdb.com/title/tt0378879/?ref_=nv_sr_1) on se dokkari, mitä YLE on näyttänyt jo kolmesti. Tämä äskettäin tullut Hergé, taiteilija Tintin varjossa (https://www.imdb.com/title/tt6275372/?ref_=nv_sr_1)on tuoreempi, eikä ole ollut vielä Suomen televisiossa.
Sitten on vielä Moi, Tintin (https://www.imdb.com/title/tt0257927/?ref_=fn_tt_tt_28), joka on tullut kai kerran telsusta.
Timo
No tämä selventi, ajattelin että kyseessä olisi ollut sama dokkari. Mutta siis ilmeisesti ei olekkaan. Täytyy siis katsoa se Areenasta.
-
Tiedetään.
Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.
Vaikka kysymys onkin retorinen, niin selvennettäköön että 80-60 vuotta sitten ihmisten moraalikäsitys ja etiikka oli toinen kuin nykyään. Hergen työt siis edustavat oman aikansa asenteita ja arvoja ollen näin oman aikansa tutoksia ja lapsia.
-
(http://4.bp.blogspot.com/-K84_dwWznSM/Vnhug2mnYJI/AAAAAAAAccQ/SRZDqJHedy0/s400/faaraonsikarit_kartta1997.jpg)
Oletteko koskaan ihmetelleet Faaraon sikareiden Välimeren karttaa? Tintti kertasi Miloulle laivan reittiä Sanghaihin, mutta kartta näyttää aivan jotakin muuta. Mutta miksi?
M/S Epomeon reitti (http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2015/12/ms-epomeon-reitti.html)
Herge vaihtoi kartan Suezin -kriisin takia. Väriversion ilmestyessä, kanava oli suljettuna konfliktitilanteen vuoksi. Näin olen lukenut.
-
Lopupuolella Herge, vai kertojako se oli, toteaa, että sarjakuvien sijaaan Herge olisi voinut tehdä vaikka elokuvia. Onneksi ei tehnyt. Tuskinpa olisi pystynyt tekemään lähellekään niin mahtavia elokuvia kuin mitä sarjakuvansa ovat.
Tulee ihan mieleen Coscinnyn haikailu telkkarin puolelle. En osaa päättää onko se surullista vaiko vain kummallista jos loistava sarjakuvantekijä haikailee muihin medioihin. No, tässähän se tosin oli toimittajan haikailua ja muutenkin tietenkin se paine tulee ulkopuolelta ja rahan voimasta. Telkkarissa ja elokuvassa on mahdollisuus pikavoittoihin, verrattuna sarjakuvaan. Toki riskitkin lienevät kovemmat, mutta vaadittava työmäärä taas ei ole niin infernaalinen, kun ei tarvitse kaikke itse tehdä vaan ympärillä on joukko muita av-alan ammattilaisia.
Tosiaan, tuli sellainen fiilis, että Castafioren korut olisi ollut viimeinen albumi.
Oisko se puuttuva puolituntinen sit Lento 747, Picarot ja Aakkostaide?
Juu, näin se on varmaan leikattu. Helpoimman kautta. Tosin, olihan se jo nyt melkoista pikajuoksua taas alpparista toiseen. Mua taas kiinnosti tässä oikeastaan eniten tuo Hergén suhde maalaustaiteeseen. Sitä päästiin avaamaan alustavasti, mutta harmittavasti juuri se Alph Art osuus oli jäänyt pois. Pelkästään tästä Hergén kaupallisesta- ja kaunotaiteesta saisi varmasti mielenkiintoisen ohjelman.
-
Tintti Neuvosto-Venäjällä? Se ei ole historiallisesti kovin tarkka nimi, mutta sopivan vanhanaikainen.
-
Tintti Neuvosto-Venäjällä? Se ei ole historiallisesti kovin tarkka nimi, mutta sopivan vanhanaikainen.
Minä arvelisin että se voisi olla Tintti Neukkujen maassa tai Tintti Neukkulassa ellei sanaa pidettäisiin nykyään loukkaavana ja halveksivana terminä. Todennäköisesti siis pitävät nimen entisellään mutta albumin kuplat tulee todennäköisesti olemaan vanhahtavaa kieltä.
-
Tintti Neuvosto-Venäjällä? Se ei ole historiallisesti kovin tarkka nimi, mutta sopivan vanhanaikainen.
Kuulostaa kyllä sopivalta, mutta kuten toteat, ei historiallisesti tarkka: Neuvosto-Venäjä oli olemassa 1917-22, ja Tintti Neuvostojen maassa ilmestyi 1929.
Minä arvelisin että se voisi olla Tintti Neukkujen maassa tai Tintti Neukkulassa ellei sanaa pidettäisiin nykyään loukkaavana ja halveksivana terminä. Todennäköisesti siis pitävät nimen entisellään mutta albumin kuplat tulee todennäköisesti olemaan vanhahtavaa kieltä.
Neukkulassa? Eihän tuo sovi tyylillisesti laisinkaan. Alkuperäinen nimi on Tintin au pays des Soviets.
Jossain oli epävirallinen albumin nimen käännös nimellä Tintti neuvostomaassa, kun sitä ei ollut vielä tullut suomeksi.
Tintti Neuvostomaassa, hmm, ei huono...
-
Luultavasti "Tintti käy neukkulassa" tulee väriversiona, kun sitä ei vielä siinä muodossa ole meillä nähty? Väritetty versio meni ainakin Ranskassa kaupaksi kuin leipä gulagissa.
Vielä kun joku pläjäyttäisi uusintapainoksen Hergén lähdeteoksesta eli Joseph Douilletin mustelmista "Hunnuton Moskova".
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Douillet
-
Luultavasti "Tintti käy neukkulassa" tulee väriversiona, kun sitä ei vielä siinä muodossa ole meillä nähty? Väritetty versio meni ainakin Ranskassa kaupaksi kuin leipä gulagissa.
Vielä kun joku pläjäyttäisi uusintapainoksen Hergén lähdeteoksesta eli Joseph Douilletin mustelmista "Hunnuton Moskova".
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Douillet
Väriversion voi käydä ostamassa otselleen puhelimeen Google Play kirjastossa, vaikka ei se täysin samaa asiaa aja kuin paperinen versio. Tuli mieleen nimittäin, että tuli itse ostettua Moulinsartin digiversio heti kun se tuli kaupan. 7,99 näyttää nykyään maksavan ja löytyy tekijänimikkeellä Hergé
-
Vielä kun joku pläjäyttäisi uusintapainoksen Hergén lähdeteoksesta eli Joseph Douilletin mustelmista "Hunnuton Moskova".
Heh, joo. Harmi ettei löydy digitoituna tätä (ilm. 1928). Alaotsikkona on "yhdeksän työvuotta neuvostolassa". Hintahaitari näyttäis nettiantikoissa olevan 10-25 e.
Aika monta kohtausta oli vetässy Hergé suoraan tuolta.
Timo
-
Heh, joo. Harmi ettei löydy digitoituna tätä (ilm. 1928). Alaotsikkona on "yhdeksän työvuotta neuvostolassa". Hintahaitari näyttäis nettiantikoissa olevan 10-25 e.
Aika monta kohtausta oli vetässy Hergé suoraan tuolta.
Timo
Mutta, mutta... tuossahan se nimi on! TINTTI NEUVOSTOLASSA.
-
Mutta, mutta... tuossahan se nimi on! TINTTI NEUVOSTOLASSA.
Siinä on kyllä liian suuri lukivirheen paikka. Tintti Neuvolassa? Onhan se silti hyvä.
-
Neuvostojen maa on sanatarkasti käännetty. Neuvostomaa taas oikein.
Tintti Neuvostomaissa, monikkona.
-
Ruotsiksi se on Tintin i Sovjet eli Tintti Neuvostoliitossa.
-
Nimiehdotukset paremmuusjärjestyksessä:
1) Tintti neuvostomaassa
2) Tintti Neuvostoliitossa
3) Tintti Neuvosto-Venäjällä
-
Nimiehdotukset paremmuusjärjestyksessä:
1) Tintti neuvostomaassa
2) Tintti Neuvostoliitossa
3) Tintti Neuvosto-Venäjällä
Mulla olis hyvä nimi-ehdotus, mut se on rasistinen...tiedätte kyllä mitä tarkoitan.
No tässä muutama soft:
Tintti Sosialistien Neuvostotasavallassa
Tintti bolsevikkien maassa
Tintti Stalinlandiassa
Tintti ja viisivuotissuunnitelma
Tintti kommunistien maassa
Vodkaa! Lehtimies Tintti
Tintti saapuu Moskovaan
-
Nimiehdotukset paremmuusjärjestyksessä:
1) Tintti neuvostomaassa
2) Tintti Neuvostoliitossa
3) Tintti Neuvosto-Venäjällä
Paremmuutta ei voine kumminkaan arvioida nykyajan mukaan, vaan nimenomaan pitäis hakea 1920-luvun kirjallista asua. Samalla alleviivataan sitä, miten albumi oli siinä ajassa ja sen politiikassa kiinni, eikä sitä ole tarkoituskaan ottaa puolueettomana historiantutkimuksena. (Joskin yllättävää miten monet asiat joita silloin piti epäuskottavina paljastui myöhemmin uskottaviksi, Potemkinin kulissien tehtaista [Ruhtinas Potemkin halusi miellyttää Katariina Suurta tämän valtakunnanmatkalla, ja rakennutti kulissikyliä radanvarsille, palkkasi pulskia näyttelijöitä esittämään hyvinvointia] aina omaa oikeuttaan jakavin "troikkiin" joissa on poliittinen komissaari ja kyläneuvostolainen, ja jotka ovat oikeutettuja vaikka kuolamantuomioihin...)
Kannatan "Neuvostojen maata".
-
Vodkaa! Lehtimies Tintti
Muuten hyvä, mutta Tinttihän ei juo. Eikä kapteeni Haddock ollut matkalla mukana.
-
Muuten hyvä, mutta Tinttihän ei juo. Eikä kapteeni Haddock ollut matkalla mukana.
Tšai, lehtimies Tintti
eli
Teetä, lehtimies Tintti!
-
Muuten hyvä, mutta Tinttihän ei juo.
Onhan Tintti kännisäkin nähty...
-
Sekunninpuolikkaan ehdin miettiä, viitataanko edellä johonkin Tintti kännissä - nimiseen parodia-albumiin.
-
Muuten hyvä, mutta Tinttihän ei juo. Eikä kapteeni Haddock ollut matkalla mukana.
Tinttihän nimenomaan vetää kännit neuvostovirkailijoiden kanssa ja kärsii sitten krapulaa yhden ruudun verran.
-
Tinttihän nimenomaan vetää kännit neuvostovirkailijoiden kanssa ja kärsii sitten krapulaa yhden ruudun verran.
Ja Särkyneessä korvassa tyhjensi pullon teloituskomppanian päällikön kanssa. Laukaisi tehokkaasti asiakaspuolella olemisen aiheuttaman stressitilan.
-
Se oli se alkuaikojen Tintti. Kun kapteeni Haddock tuli mukaan seikkailuihin, Tintti raitistui.
Oletteko muuten huomanneet, että olemassa olemattomiin (?) Tintti-albumeihin on piirretty paljon kansia:
https://www.google.com/search?tbm=isch&q=tintin%20pastiches&oq=tintin%20pasti&aqs=mobile-gws-lite.0.0l5&ved=2ahUKEwioiOnPrf3bAhVMLlAKHRDdA68Q2-cCegQIABAB
-
Se oli se alkuaikojen Tintti. Kun kapteeni Haddock tuli mukaan seikkailuihin, Tintti raitistui.
Mitä nyt ovat yhdessä umpitunnelissa viinihuuruista albumissa Kultasaksinen rapu, ja kyllähän Tintti nostaa samppanjalasin siinä missä muutkin Päämääränä kuu:ssa. Viimeisen kerran töyhtöpää ottaa huikan Tintti ja Picarot-albumissa maistaessaan viskiä, jota Haddock väittää pilaantuneeksi.
Tässä säikeessä pari sivua aiemmin mainitsin epävirallisen teoksen "Tintti ja alkoholi", johon on koottu kaikki Tintti-tarinoiden viinakohtaukset. Niitä on paljon...
Mutta paljon hurjempaa jäi iäksi näkemättä, Hergé ehti suunnitella Aakkostaiteesta versiota, jossa Moulinsartista olisi tullut hippikeskittymä, ja Haddock polttelisi reippaasti ihan muuta kuin tupakkaa piipussaan.
Siitä puolesta kiinnostuneille on tarjolla kotimaista laatua, nimimerkki Herpén albumit, joista varsinkin Mustan dullan maa ja Seitsemän kristallipulloa loistavat kaiken maailman Tintti-parodioiden joukossa.
-
Eli tämä http://img4.hostingpics.net/pics/19662916721.jpg
-
Tintin rooli on muuttunut.Kirkasta vain otsassa.
Mutta Milou, kyl hänkin ottaa.
https://tintinetmoi.wordpress.com/milou-et-lalcool/
-
Onhan Tintti kännisäkin nähty...
Kultasaksisessa ravussa Tintti ja Haddoc joutuvat viini kylpyyn marokkolaisen kaupan kellarissa. Poliisien saapuessa paikalle, lehtipoika ja kapteeni ovat jo täysin päissään. Tämä on jäänyt parhaiten mieleen, siksi varsinaisesti häiritsi kun Spielbergin elokuvassa Tintti sanoo lähetysaseman komentajalle ettei koskaan juo. Olen kuitenkin ymmärtänyt että tämä olisi ollut Moulinsartin toive, vai olenko väärässä? Jokatapauksessa, Tintti kieltää juovansa tuossa elokuvassa.
-
siksi varsinaisesti häiritsi kun Spielbergin elokuvassa Tintti sanoo lähetysaseman komentajalle ettei koskaan juo. Olen kuitenkin ymmärtänyt että tämä olisi ollut Moulinsartin toive, vai olenko väärässä? Jokatapauksessa, Tintti kieltää juovansa tuossa elokuvassa.
Suora lainaus tästä:
(https://i.pinimg.com/736x/dd/fb/69/ddfb6915231339027e7960006746dbc9--calculus-tintin.jpg)
Timo
-
Suora lainaus tästä:
(https://i.pinimg.com/736x/dd/fb/69/ddfb6915231339027e7960006746dbc9--calculus-tintin.jpg)
Timo
Aa, no se selittää.
-
Toisin sanoen Tintti valehtelee tuossa ruudussa. Jotain inhimillisyyttä siis hänessäkin!
Jeps, varsinkin kun saman albumin alussa Tintti törmää Dupondiin ja Dupontiin urheilubaarissa ja juo siellä olutta. Tuo on albumin toisella ja kolmannella numeoidulla sivulla. Oli pakko käydä ostamassa puhelimeen. Mutta eikö tuo valehtelu -keskustelu ollu jotenkin lievemmin albumin suomennoksessa? Ainakaan omasta mielestä Tintti ei sanonut mitenkään suoraan että ei juo koskaan alkoholia vaan että ei ota tälläkertaa tai jotain sellaista?
-
Suomentaja on hokannut että alkukielisessä on ristiriita. Tintti sanoo "Kiitos mutta minä en juo alkoholia". Alkukielisen "jamais" on unohdettu.
Mutta onko se "en ole koskaan juonut" vai "en koskaan juo" (so. enää) ?
Timo
-
Haddockin järkyttynyt ilme kertoo paitsi samassa seurassa olevan absolutistin paljastumisen aiheuttamasta järkytyksestä, myös siitä että hän tajuaa Tintin valehtelevan. "Kaikkihan" tietävät lehtimiehen aiemmat kännäilyt.
Sinisessä lootuksessakin Tintti sovittelee oopiumipiippua suuhunsa, vaan ei tietenkään vedä henkeen... ei ei.
Mitä tulee oluen tilaamiseen D&D -seurassa, niin kyseessä on kulttuurinen asia - eli lasketaanko Belgiassa olutta alkoholiksi vai ei? Lisäksi Tintin lasissa voi hyvinkin ha ha olla alkoholitonta olutta tai sarsaparillaa.
-
Kaksi objektia? Miksi? Suora ja epäsuora. Onko varmasti noin?
(https://i.pinimg.com/736x/dd/fb/69/ddfb6915231339027e7960006746dbc9--calculus-tintin.jpg)
je ne prends jamais d'alcool.
Yksinkertaisesti ja vain ja ainoastaan "En koskaan juo alkoholia".
Verbinä on "prendre", eli ennemminkin "en käytä".
Timo
-
Tähän on tultu.
-
Belgian joukkueessahan on mukana itse Tintti, jotkut tuntevat hänet aliaksella Kevin De Bruyne:
(https://i.imgur.com/ik3GDPY.jpg)
- Jukka
-
Tintin hahmot sukupuolta vaihtaneena. Mutta miksi Milou on kissa?
Koiran vastakohta. nimim. ei-kissaihminen, koiraihminen senkin edestä
-
Curtvile varmaan tietää. Miten Milou nosti jalkaa Kuussa?
Miloun lirautuksiin ei muistaakseni ole tarinoissa juuri puututtu. Paitsi ainakin kerran: missäs tarinassa Milou sammutti palavan sytytyslangan?
-
Curtvile varmaan tietää. Miten Milou nosti jalkaa Kuussa?
Curtvile oli reissun päällä. Vastaushan on ilmeinen ihan samoin kuin Tintti
(https://vignette.wikia.nocookie.net/tintin/images/4/4c/Tintin_as_an_astronaut.jpg/revision/latest?cb=20140504012345)
avaruuspuvuissa on viitekuvassa alavasemmalla virtsankeräysyksikkö
(https://i.pinimg.com/originals/af/2d/46/af2d463311ba9b38f1ba050afe867a89.gif)
sama kuin Laikalla, Belkilla ja Strelkilla.
-
Curtvile oli reissun päällä. Vastaushan on ilmeinen ihan samoin kuin Tintti
(https://vignette.wikia.nocookie.net/tintin/images/4/4c/Tintin_as_an_astronaut.jpg/revision/latest?cb=20140504012345)
avaruuspuvuissa on viitekuvassa alavasemmalla virtsankeräysyksikkö
(https://i.pinimg.com/originals/af/2d/46/af2d463311ba9b38f1ba050afe867a89.gif)
sama kuin Laikalla, Belkilla ja Strelkilla.
Mutta mitäs sitten, jos on syönyt hernekeittoa ja maha menee ripulille. Onko myös olemassa kakankeräysyksikkö.
-
Mutta mitäs sitten, jos on syönyt hernekeittoa ja maha menee ripulille. Onko myös olemassa kakankeräysyksikkö.
hernekeitto nyt ole muutenkaan ihmisravintoa jos minulta kysyy, mutta ei varsinkaan avaruuden liki painottomassa tilassa.
Koska kyseessä on ihan aito ongelma astronauttien ruokavalio on syystä säännösteltyä koska painovoima vailuttaa myös ulosteen irtoamiseen pakara-alueelta planeetallamme, mutta avaruudessa ei.
Siksipä kuulennoilla oli paitsi erityisruokaa myös erillinen ulosteenkeräysyksikkö, eli vaippa.
Hergen töissä on se hieno piirre että kuuseikkailukin kestää aikaa, on on toki paljon vanhentunuttakin materiaalia mutta verrattuna moniin aikalais-scifeilyihin tämä on melko HCta scifiä ja silti viihdyttävää (joka monesta kovan scifin edustajasta jää sitten pois)
-
Tätä taustaa vasten (https://www.theguardian.com/world/2018/apr/16/belgium-comes-to-terms-with-human-zoos-of-its-colonial-past)Tintti Kongossa.
Timo
-
Tämä on lieneen mahdoton, jopa suoraan sanoen ikuinen pähkinä: Tintin on Hergen luoman hahmon sukunimi, mutta mikä on Tintin etunimi?
-
jos en väärin muista tuota sukunimeäkin on torpattu koska Tintti on orpo. Se luinko tuon Farrin teoksesta vai Peetersiltä tjs.
Tetteen Hergé yleensä vetosi siis alun perin että Totor ja Tintin ovat kivoja alliteratiivisia nimiä ja jossain haastattelussa muistaakseni väitti ettei ole siitä Tintin Luten hahmosta.
-
Tintin on itseasiassa tavallinen ranskalainen kutsumanimi, joka on tehty ottamalla nimen painollinen tavu ja kahdentamalla se ( esim Akun Ankan veljenpojilla on Ranskassa kaikilla sellainen: Fifi - Philippe, Riri - Henri, Loulou - Louis )
Tässä tapauksessa kyseinen nimi on Martin. Voi tietysti olla sukunimikin tai jopa molemmat...
-
Jo tai Jojo ovat lukuisat Jo-alkuiset nimet, miehennimenä yleensä Joseph.
(Joseph ja Josette voisi olla hyvä nimipari sisaruksille)
-
Nuori reportteri Masa seikkailee ystävänsä kapteeni Koljan kanssa.
Timo
-
YouTuben Sapristi-sarja, auf deutsch.
Sapristi! - Tintinologische Betrachtungen (zu Tim und Struppi) (https://www.youtube.com/playlist?list=PLgBro3UbAlXi1sxrbVk5GC05ETvjbUEPB)
(https://pbs.twimg.com/media/Dpt-w-cU4AAqpOT.jpg)
Mitä tintinologia on suomeksi? Tinttitiede?
-
Jos se käännetään niin sitten Tinttinologia.
-
Siksipä kuulennoilla oli paitsi erityisruokaa myös erillinen ulosteenkeräysyksikkö, eli vaippa.
Avaruusasemaolosuhteissa kakkia ei kuitenkaan pukerreta vaippaan, vaan toimitusta varten on olemassa omat fasiliteetit. Toimitus asemalla eroaa meille tutusta sessiosta siten, että painottomuudesta johtuen avaruusvessassa ei ole perinteistä pönttöä, vaan oloa keventää eräänlainen imuri. Houston, I have a problem... Sluuuuuurps...röyh... ja sinne meni. Houston, problem solved... for now.
-
Hulppeaa!
Lehtimies Tintti seikkailee jälleen Tähtivaeltajablogissa:
https://tahtivaeltajablogi.com/2018/11/01/sarjakuvat-tintti-kongossa-tintti-amerikoissa/ (https://tahtivaeltajablogi.com/2018/11/01/sarjakuvat-tintti-kongossa-tintti-amerikoissa/)
Vaikea on uskoa, että joskus on Tinteissä tällaistakin nähty ja tehty!
-
Reilut viikko sitten aloin ihmetellä mikä tämä Lehtimies Tintin seikkailuja -sarja oikeastaan on (http://users.skynet.be/tintinpassion/LIVRES/Livres-pages/index4.html). Noissa viimeisissä kun sanottiin niiden olevan faksimilejä kolmansista painoksista.
Kävi ilmi, että kyseessä on Castermanin ns. "vuoden 1938 sarja" (joskin osa ilmestyi jo vuoden 1937 puolella). Joistakin alppareista se tarkoittaa faksimileä "alkuperäislaitoksesta", mutta suurimmasta osasta ei.
Tässä vaiheessa Hergé oli jo hylännyt Neuvostojen maan nuoruuden työnä eikä sitä viralliseen Tintti-albumisarjaan enää otettu.
Ranskaksi tämä mustavalkosarja julkaistiin uudelleen vuonna 2010. Tintin Passion -sivuilla (http://users.skynet.be/tintinpassion/LIVRES/Livres-pages/index4.html) on tarkat tiedot eri painoksista
-
Akille ja Helille tarjottiin huutokauppaan Tintti-sivua Auringon temppeli -tarinasta. Ei tietenkään mikään originaali, mutta aika komea kookas painotuote näytti kuitenkin olevan kyseessä. Eivät ottaneet myyntiin. Dommage!
-
Reilut viikko sitten aloin ihmetellä mikä tämä Lehtimies Tintin seikkailuja -sarja oikeastaan on (http://users.skynet.be/tintinpassion/LIVRES/Livres-pages/index4.html). Noissa viimeisissä kun sanottiin niiden olevan faksimilejä kolmansista painoksista.
Kävi ilmi, että kyseessä on Castermanin ns. "vuoden 1938 sarja" (joskin osa ilmestyi jo vuoden 1937 puolella). Joistakin alppareista se tarkoittaa faksimileä "alkuperäislaitoksesta", mutta suurimmasta osasta ei.
Tässä vaiheessa Hergé oli jo hylännyt Neuvostojen maan nuoruuden työnä eikä sitä viralliseen Tintti-albumisarjaan enää otettu.
Ranskaksi tämä mustavalkosarja julkaistiin uudelleen vuonna 2010. Tintin Passion -sivuilla (http://users.skynet.be/tintinpassion/LIVRES/Livres-pages/index4.html) on tarkat tiedot eri painoksista
Hergen sanotaan joskus vältelleen Neuvostojen maan uusintapainosta, koska pelkäsi vasemmistoa toisen maailmansodan jälkeisinä aikoina. Mutta ei se sitten ollutkaan niin.
-
Tintti Kongossa ei sitten ollut kömpelö ja lapsellinen? En ole pitkään aikaan lukenut Tintti neuvostojen maassa -albumia, mutta muistaakseni se ei ole rasistinen venäläisiä kohtaan, vaan ainoastaan poliittista satiiria.
-
Neuvostojen maa on kömpelö aikansa lapsi, kopioitu Moskova ilman huntua -kirjasta, ja lapsellinen nuoruudentyö.
Ei Hergé halunnut sellaista ihmisten ilmoille enää myöhemmin.
Ralf König sanoi myös joskus että häntä hävettää nuoruudentyönsä koska ne ovat niin surkeita. Nyt ne on kuitenkin julkaistu saksaksi osana complete-laitosta.
Moskova ilman huntija -kirjaa käytettiin Hergen sarjakuvatyön pohjamateriaalina työnantajansa pyynnöstä, eikä minkään kirjan käyttäminen sarjakuvan pohjana ole sama asia kuin suora kopioiminen. Kirjaa ei voi edes kopioida sarjakuvaksi, vaan sitä on väkisin pakko muuttaa ja muokata. Herge on myös itse myöntänyt, joten asiaa ei ole salattu. Sen sijaan MIH:n käyttäminen sarjakuvan pohjamateriaalina on nykypäivästä katsottuna kyseenalaista, vaikka omassa kontekstissaan ymmärrettävää. Lisäksi Neuvostojen maassa oli vahvasti poliittinen kertomus, minkä takia Herge ei sitä ymmärtääkseni enää halunnut julkaostavan sillä maailmantilanne ja poliittinen olmapiiri oli muuttunut. Jää siis mietityttämään, että millainen olisi ollut uudelleen piirretty versio tästä. Olisiko Herge korjannut stereotypioita, paikannut virheitä, poistanut poliittisuutta, vaihtanut maan Borduriaan jne?
-
Tintti Kongossa ei sitten ollut kömpelö ja lapsellinen? En ole pitkään aikaan lukenut Tintti neuvostojen maassa -albumia, mutta muistaakseni se ei ole rasistinen venäläisiä kohtaan, vaan ainoastaan poliittista satiiria.
Joseph Douillet: Moscou Sans Voiles: Neuf Ans de Travail Aux Pays Des Soviets (1928) suomennettiin tuoreeltaan, Tintti-versio sai odottaa 60 vuotta. "Hunnuton Moskova" oli Hergén ainoa lähdeteos, ja hän otti siitä kaikki bolsevikkien tuoman turmion kuvaukset. Paitsi jostakin syystä ei sukupuolimoraalin rappiota kuvailevia kohtia.
Belgian konsuli Douillet oli tottunut tietynlaiseen diplomaattikohteluun tsaarinvallan aikana. Dolle järkyttyi, kun bolseviikit eivät ottaneet kuuleviin korviinsa hänen kyselyjään koska jokaviikkoiset hanhenmaksa-samppanjakekkerit jatkuvat vallankumouksen jälkeen? Uudet isännät heittivät Douilletin tyrmään ja sitten karkottivat Neuvostojen maasta. Tapahtuneen aiheuttamat tunnetilat ovat aistittavissa Hunnuttomassa Moskovassa.
Hergéä alkoi ilmeisesti viistottaa myöhemmin koko Douillet, kun partiopojan maailmankuva oli laajentunut ja Georges alkoi tuntea vetoa vasemmistolaisuuteen. Ks. Sininen lootus ja "Poldavian konsuli". Siksi hän jätti Neuvostojen maan hyllylle.
Tintti Kongossa on paljon heikompi opus sekä juonen että piirroksen kannalta. Siinä Hergén käsikirjoitus muodostui ystävällisten lähetyssaarnaajasetien kertomuksista. Nämä kuvailivat, kuinka ihanan aitoja mutta lapsellisia Kongon alkuperäisasukkaat ovat. Hergé ei tiennyt Afrikasta hevon kukkua, maisemat hän piirsi valokuvista ja eläimistön tutkimiseen riittivät luonnontieteen kirjat ja ehkä Brysselin eläintarha. "Kongossa" on selvästi rotaistu kiireessä muutama sivu kerrallaan, eikä lopputulosta kauheasti siloiteltu ennen kuin tarina koottiin albumiksi.
-
Hergé ei tiennyt Afrikasta hevon kukkua, maisemat hän piirsi valokuvista ja eläimistön tutkimiseen riittivät luonnontieteen kirjat ja ehkä Brysselin eläintarha.
Tuli mieleen, että luulisi Brysselissä jo tuohon aikaan pyörineen ainakin joitain kongolaisia. Museovierailut ja syvempi kiinnostus etnisiin juttuihin alkoi Hergéllä kuitenkin vasta kiinalaisen ystävän myötä ja Sinisen lootuksen jälkeen. Niinku tiedetään. Selkeästihän siinä vaiheessa hän myös alkoi miettiä juttujaan muunakin kuin pelkkänä lasten viihteenä, viattomana seikkailuna, koheltamisena eksoottisissa paikoissa. Eiköhän Neuvostoliitto-, Kongo- ja Amerikka -juttujen analyysiksi riitä kun toteaa että ympäristöllä ja sattumalla oli aika paljon vaikutusta siihen mitä paperille päätyi. Varmaan Hergeäkin kiinnosti siinä vaiheessa vielä esimerkiksi oman piirustustaidon hiominen sekä muut leipätyöt enemmän kuin syvällinen tarinoiden pohdiskelu.
-
Jos muutamaa keskisen Wuroopan maata ei lasketa, niin laajemmalti Herge matkusteli maailmalla vasta 1970-luvun alussa.
Timo
-
Jos muutamaa keskisen Wuroopan maata ei lasketa, niin laajemmalti Herge matkusteli maailmalla vasta 1970-luvun alussa.
eli Syldavia ja Borduria ovatkin Wuroopassa? tämä selittää paljon
-
eli Syldavia ja Borduria ovatkin Wuroopassa? tämä selittää paljon
No voihan nakki. Wurooppapa hyvinnii. ::)
Timo
-
Ranskassa näyttävät Tintin mysteerit -sarjaa, Les Mystères de Tintin (https://www.francetvpro.fr/france-5/communiques-de-presse/les-mysteres-de-tintin-22081655?fbclid=IwAR0Su1QfCUrqOmFiAu0zFN-o0n3OAKmV4Z9TFdNHM2Xx6REvi8qw0AlxT7c), jossa reissataan albumien tapahtumapaikoilla.
-
Ranskassa näyttävät Tintin mysteerit -sarjaa, Les Mystères de Tintin (https://www.francetvpro.fr/france-5/communiques-de-presse/les-mysteres-de-tintin-22081655?fbclid=IwAR0Su1QfCUrqOmFiAu0zFN-o0n3OAKmV4Z9TFdNHM2Xx6REvi8qw0AlxT7c), jossa reissataan albumien tapahtumapaikoilla.
(https://pbs.twimg.com/media/DuE-z-SXcAAloA5.jpg)
Yleisradio hohoii...nyt olis Teemalle hyvä sarja...heti ostoon!
-
Joku ton tyyppinen sarja on jo tullut. En vaan muista mikä. Mutta Tintti-alppareiden tapahtumapaikoilla kyllä käytiin. Ei kuitenkaan varmaankaan ollut toi jos on kerta ihan uusi.
Timo
-
Joku ton tyyppinen sarja on jo tullut. En vaan muista mikä.
Olikohan se nimeltään Tintin jäljillä? Sur les traces de Tintin alkuperäisesti. Kiva sarja, Yle femmalla tuli. Youtubessa on pätkä (https://youtu.be/uL34jbu03N4).
-
Tintin 90-vuotispäivää vietetään 10. tammikuuta.
https://www.ligneclaire.info/2019-tintin-a-90-ans-80840.html
http://www.forum-tintinophile.com/t6416-2019-Tintin-a-90-ans.htm
-
Tintin 90-vuotispäivää vietetään 10. tammikuuta.
https://www.ligneclaire.info/2019-tintin-a-90-ans-80840.html
http://www.forum-tintinophile.com/t6416-2019-Tintin-a-90-ans.htm
Julkaiseekohan Otava Tintti Neuvostojen maassa albumin värillisenä vai saadaanko se samanlaisena mustavalkonäköispainoksena kuin nuo edelliset.
-
Julkaiseekohan Otava Tintti Neuvostojen maassa albumin värillisenä vai saadaanko se samanlaisena mustavalkonäköispainoksena kuin nuo edelliset.
Viime kesäkuussa Sarjakuvaruutu- blogissa Ruokosenmäki kirjoitti että varmaankin jossain vaiheessa tulee, mutta tuolloin ei ollut laadittu mitään aikataulua vielä.
Itse tykkäisin jos tulisi vaikka se värillinen versio, kun mv -versioita sattuu jo olemaan pari kipaletta..
-
Tässä visassa voi testata sekä Tintti-tietouttaan että ranskan kielen taitojaan.
https://www.francetvinfo.fr/culture/bd/tintin-a-90-ans-si-vous-avez-25-30-a-ce-quiz-vous-etes-le-capitaine-haddock_3134909.html
-
Tintti sujuisi jotenkuten mutta ranska ei. Kumminkin 3sta ekasa 2 oikein.
-
Laitoin etusivulle uutisen 90-vuotiaan kunniaksi.
Tintti 90 vuotta (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2594)
Jos Vega Dagin juttua kuuntelette, niin Nygårdin haastattelu alkaa hieman ennen 39 minuutin kohtaa.
-
Minä joka en osaa ranskaa yritin ja sain tulokseksi 13/30. Onneksi oli avainsanoja...pysy vähän kärryillä!
-
Sama juttu. Joitakin suotaan arvaamalla ja joitakin avainsanoja joiden avulla pystyi arvailemaan kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja ilman ranskan taitoja. Esimerkiksi viimeisessä kysymyksessä "...de chansons chante Bianca Castafiore..." käsitin, että oli kyse BC:n laulusta ja satuin muistamaan säveltäjän nimen. Niin, tulos oli 21/30.
-
Kappas, Päivän mietelause (https://areena.yle.fi/1-4606017) oli Tintille omistettu. Pätkä Michael Farrin kirjasta. Sama aihe kun mulla uutisen alussa.
-
Visasta 21/30. Annoin selaimen kääntää.
-
Elon Muskin uusi Mars-raketti on kuin kopio Tintin kuuraketista
https://www.verkkouutiset.fi/elon-muskin-uusi-mars-raketti-on-kuin-kopio-tintin-kuuraketista/
-
Elon Muskin uusi Mars-raketti on kuin kopio Tintin kuuraketista
https://www.verkkouutiset.fi/elon-muskin-uusi-mars-raketti-on-kuin-kopio-tintin-kuuraketista/
Jännää. Tuo muotohan perustuu ilmeisesti siihen, millaisella laitteella ylipäätään pystyy Marsin ilmakehässä laskeutumaan. Tiedä sitten miten muut matkanaikaiset ongelmat kuten säteilyn blokkaaminen on ratkottu. Joku suomalainenhan on keksinyt aurinkopurjeen, jonka avulla pystyisi kulkua nopeuttamaan, semmoista ei tuossa näy, vai lieneekö sitten jonkin sortin transformeri, tai vain osa alusta eli laskeutuja. Tuohon ei näyttäisi paljon polttoainetta mahtuvan. ???
Eikös Hergén raketissa ollut joku aika eksoottinen "tulevaisuuden" moottori...
-
Eikös Hergén raketissa ollut joku aika eksoottinen "tulevaisuuden" moottori...
Taisi käyttää atomienergiaa.
-
Taisi käyttää atomienergiaa.
Joo plutoniumia oli polttoaineena!
-
Joo tuohon maailmanaikaan atomivoima oli pop.
-
Poliittinen korrektius, kulttuurimarxsismi, kukka hattutädit ja önnönnönnöö!!!
-
Alcazar puhuu vahvalla aksentilla Belgiassa ollessaan (Seitsemän kristallipalloa, Seikkailu Punaisella Merellä) kun taas korrektisti omassa maassaan (Särkynyt korva, Tintti ja Picarot). Mistäköhän moinen?
Jollakinhan on saatava näkyviin se ero, kun puhuu ranskaa murtaen ja sitten omassa maassaan tietysti omaa kieltään, jota osaa hyvin.
Timo
-
Mutta siis puhuuko Alcazar Tintin ja ystävien kanssa espanjaa San Theodorosissa? Puhekuplien tekstihän on ranskaksi, mutta osoitetaanko hakasulkein tai erilaisella tekstauksella/fontilla puhuttavan eri kieltä kuin yleensä. Sinänsähän paikalliset tuntuvat haastavan Tintin kanssa aina ongelmitta yhteistä kieltä maailmankolkasta riippumatta.
-
Tinteissä ei ole käytetty tekstauksella tehtyjä tehokeinoja juurikaan. Mahtaakohan Alcazar puhua eri tavalla maanmiestensä kanssa versus Tintin kanssa? En nyt jaksa tarkistaa. Huvikseni voisin jossain välissä kysäistä Kaukorannalta tuota, onko alkukielisessä tuommoista eroa.
Timo
-
Ehkä naimisiinmenolla oli sivistävä oheisvaikutus kelpo kenraaliin? Äkäisen rouvan kanssa oli syytä oppia kaunopuheiseksi.
-
Kysäisin eilen illan päätteeksi Kaukorannalta, hänellä ei ollut enää alkukielisiä siinä käsillä, mutta tämmöisiä tuumaili:
"Lonkalta vois heittää otaksuman, että kun Alcázar puhuu niin sanotusti muunkielisessä ympäristössä, sen intonaatio erottuu enempi taustasta. Ja kun sen puhuu omissa ympyröissään, otaksuma olis ettei sen puhe erotu niin taustasta. - Mutta oliko nyt sillai, se pitäis kyllä tarkistaa tosiaan alkukielisistä alppareista. (Ja vois vielä tarkistaa senkin, onko muutopksia mustavalkoisen ja värillisen version välillä...) "
Eli vähän samaa kuin itsekin mietin.
Timo
-
Sinänsähän paikalliset tuntuvat haastavan Tintin kanssa aina ongelmitta yhteistä kieltä maailmankolkasta riippumatta.
Tulee itse asiassa mieleen päinvastaisiakin esimerkkejä. Syldaavitalonpojat puhuvat ”Ottokarin valtikassa” Tintille omaa kieltään, jota tämä ei ymmärrä. Tiibet-seikkailussa Haddock haukkuu ensin ranskaksi intialaista, johon törmää kadulla. Tämä vastaa haukkuihin hindiksi(?).
Alcazarin kaltaista ”mine matkustele” -intonaatiota käyttää myös se italialainen, jonka kyydissä Tintti ja kapteeni hurjastelevat ”Tuhatkaunon tapauksessa”.
Muista useamman kerran nähdyistä ei-ranskankielisistä esimerkiksi Pahk puhuu murtaen (ainakin suomennoksessa, miten lie alkutekstissä?). Castafiore (italialainen), Ben Kalish Ezab (arabi), Oliveira da Figueira (portugalilainen) ja Rastapopoulos (ilmeisesti kreikkalainen) taas eivät.
-
Tulee itse asiassa mieleen päinvastaisiakin esimerkkejä. Syldaavitalonpojat puhuvat ”Ottokarin valtikassa” Tintille omaa kieltään, jota tämä ei ymmärrä. Tiibet-seikkailussa Haddock haukkuu ensin ranskaksi intialaista, johon törmää kadulla. Tämä vastaa haukkuihin hindiksi(?).
Alcazarin kaltaista ”mine matkustele” -intonaatiota käyttää myös se italialainen, jonka kyydissä Tintti ja kapteeni hurjastelevat ”Tuhatkaunon tapauksessa”.
Muista useamman kerran nähdyistä ei-ranskankielisistä esimerkiksi Pahk puhuu murtaen (ainakin suomennoksessa, miten lie alkutekstissä?). Castafiore (italialainen), Ben Kalish Ezab (arabi), Oliveira di Figueira (portugalilainen) ja Rastapopoulos (ilmeisesti kreikkalainen) taas eivät.
"Ranskaa puhuvien määrää on vaikea kovin tarkasti arvioida, mutta se kuuluu silti kymmenen puhutuimman kielen joukkoon. "
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ranskan_kieli
Näin siis tänä päivänä ja vuosina 1929-1976 ranskan merkitys kansainvälisenä kielenä on ollut epäilemättä vieläkin suurempi. Ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö Tintti pärjäisi omalla äidinkielellään seikkaillessaan ympäri maailman ja muutamat huonosti murtavat alkuasukkaat ovat tässä kontekstissa realistinen lisä.
-
Toisaalta Tintti on ammatiltaan toimittaja ja erikoistunut ulkomaankomennuksiin, hän on varmasti opetellut kieliä ja miksi hänet olisi Amerikkaankaan lähetetty, jos hän ei puhu sujuvasti ainakin englantia?
-
"Ranskaa puhuvien määrää on vaikea kovin tarkasti arvioida, mutta se kuuluu silti kymmenen puhutuimman kielen joukkoon. "
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ranskan_kieli
Näin siis tänä päivänä ja vuosina 1929-1976 ranskan merkitys kansainvälisenä kielenä on ollut epäilemättä vieläkin suurempi. Ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö Tintti pärjäisi omalla äidinkielellään seikkaillessaan ympäri maailman ja muutamat huonosti murtavat alkuasukkaat ovat tässä kontekstissa realistinen lisä.
Mjoo, noista mainitsemistani esimerkeistä kaikkien muiden voisi luontevahkosti arvella osaavan ranskaakin paitsi Pahkin, vaikka kaipa hänkin on lentäjänä tehnyt kansainvälisen uran ja kielitaitoa on tarttunut. Sitten taas esimerkiksi "Lento 714:ssä" tavattava ilmeisesti venäläinen ufologi puhuu korostuksella (ainakin suomennoksessa), vaikka sinänsä kieliopillisesti oikein.
Syldaaveista poiketen borduurit puhuvat vieraita kieliä sujuvasti, toisaalta melkein kaikki Tintin tapaamat bordurialaiset ovat jotain tiedusteluväkeä, jolta kielitaitoa pitää viran puolesta löytyäkin.
-
Yle Areena: Etelä-Amerikkaa etsimässä
Tintti Picarojen maassa (https://areena.yle.fi/1-50042777)
Voisiko Tintin ystävä kenraali Alcazar olla myös todellinen tyypillinen eteläamerikkalainen diktaattori? Miltä tuntuu, kun huomaa matkustaneensa Latinalaisessa Amerikassa vahingossa sissien valvomalle alueelle? Etelä-Amerikkaa etsimässä -sarjassa ihmetellään maanosan kulttuurin ja historian kiinnostavimpia tarinoita ja todellisuutta.
Tintti Picarojen maassa -osan vieraana on maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Ohjelmassa kuultavan Hergén Tintti ja Picarot -sarjakuvan (Otava 1978) dialogin suomennos on Soile ja Heikki Kaukorannan. Äänisuunnittelu Tuomas Vauhkonen. Toimittaja Jukka Kuosmanen.
-
Sehän oli varsin mainio ohjelma!
Timo
-
Sama kävi pikkuisen omaankin korvaan, mutta pistin sen siihen piikkiin, että Teivainen katsoi Tintin ikäänkuin symboloivan Belgiaa itsessään. Noh...
Olen pitkään hellinyt mielessäni Kongo-seikkailun versiota, jossa tutkiva journalisti menee Afrikkaan isänmaallisen hurmahenkisenä, mutta alkaa vähitellen huomata siirtomaavallan synkkiä puolia - pakkotyöt, murhat, kidutukset, irtokädet jne - Congo sans veils.
Timo
-
...
Olen pitkään hellinyt mielessäni Kongo-seikkailun versiota, jossa tutkiva journalisti menee Afrikkaan isänmaallisen hurmahenkisenä, mutta alkaa vähitellen huomata siirtomaavallan synkkiä puolia - pakkotyöt, murhat, kidutukset, irtokädet jne - Congo sans veils.
Timo
Joseph Conradin Pimeyden sydän/Heart of Darkness, kolonialismia, Belgian Kongoa.
-
Sama kävi pikkuisen omaankin korvaan, mutta pistin sen siihen piikkiin, että Teivainen katsoi Tintin ikäänkuin symboloivan Belgiaa itsessään. Noh...
Olen pitkään hellinyt mielessäni Kongo-seikkailun versiota, jossa tutkiva journalisti menee Afrikkaan isänmaallisen hurmahenkisenä, mutta alkaa vähitellen huomata siirtomaavallan synkkiä puolia - pakkotyöt, murhat, kidutukset, irtokädet jne - Congo sans veils.
Timo
Roger Casement oli Britannian ulkoministeriön virkamies, josta myöhemmin tuli Irlannin vapauden esitaistelija ja joutui siitä hyvästä hirteen. Hän kirjoitti raportin Kongon oloista, joka lopulta myötävaikutti olojen muutokseen - Kongosta tuli "oikea" siirtomaa oltuaan sitä ennen kuningas Leopoldin henkilökohtaista omaisuutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Roger_Casement
n 1903 the British government commissioned Casement, then its consul at Boma in the Congo Free State, to investigate the human rights situation in that colony of the Belgian king, Leopold II.
---
Casement travelled for weeks in the upper Congo Basin to interview people throughout the region, including workers, overseers, and mercenaries. He delivered a long, detailed eyewitness report to the Crown that exposed abuses: "the enslavement, mutilation, and torture of natives on the rubber plantations,"becoming known as the Casement Report of 1904.
Muista Kongon kauheuksien paljastajista voidaan mainita ruotsalainen baptisti ja lähetystyöntekijä Edvard Vilhelm Sjöblom.
https://fr.wikipedia.org/wiki/E.V_Sj%C3%B6blom
https://polopoly.prod.mm.cloud.atex.com/preview/dagenwww/2.649/2.660/1.957987
-
Kongon siirtomaakauheuksista on loistava kirja: Adam Hochschildin kirjoittama Kuningas Leopoldin haamu. Viime vuonna ostin ja luin , painos oli vuodelta 2015 joten löytyy kirjastoista tms.
Kannattaa lukea jos aihe yhtään kiinnostaa.
-
Otavalta tulossa tänä vuonna Tintti kuussa (Kaksoisnide). Siinä on yhdessä tarinat Päämääränä kuu ja Tintti kuun kamaralla.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/tintti-kuussa-kaksosinide-tyonimi-9789511345190 (https://www.adlibris.com/fi/kirja/tintti-kuussa-kaksosinide-tyonimi-9789511345190)
Mutta missä on se mustavalko-Tintin vika osa eli Tintti Neuvostojen massa ja sitten pitäisi saada albumimuodossa myös sama värillisenä.
-
Ruotsiksi tuo kaksoisalbumi tuli yhteisniteenä jo 1980-luvulla ja siinä oli vielä useiden sivujen taustoittavat artikkelit ja Hergen vuonna 1969 Armstrongin kunniaksi tekemä lyhyt kuu-sarjakuva. Miten mahtaa tässä suomalaisessa kirjassa olla?
Timo
-
Ruotsiksi tuo kaksoisalbumi tuli yhteisniteenä jo 1980-luvulla ja siinä oli vielä useiden sivujen taustoittavat artikkelit ja Hergen vuonna 1969 Armstrongin kunniaksi tekemä lyhyt kuu-sarjakuva. Miten mahtaa tässä suomalaisessa kirjassa olla?
Timo
Tässä on vain 128 sivua ja kun yksi albumi käsittää vain sen 64 sivua, niin ei tule extraa suomi-painokseen.
Ruottalaiset on aina kauheita Hannu Hanhia!
-
Äh. Kehno. Turha ja tarpeeton julkaisu.
On olemassa myös englanninkielinen tupla-albumi (1991) jonka muistan joskus kirjastosta lainanneeni ja siinä ymmärtääkseni oli myös artikkeleita ja tuo mainitsemani sarjakuva. Samanlainen tupla-alppari julkaistiin englanniksi(kin) myös Yksisarvisen salaisuus - Rakhamin aarre -kaksoisseikkailusta. Taustoittavin artikkelein.
Timo
-
Hiukan hassulta tuntuu julkaista moista opusta, jos siinä ei ole mitään ekstroja.
Sellaistahan tuo saattaa kiinnostaa, joka ei ole kuuseikkailua aiemmin lukenut, mutta heitä ei potentiaalisessa asiakaskunnassa montaa ole.
Tuleekohan nyt sit ne muutkin Tintit tuplana, jossa on se jatkumo.
Faaraon sikarit ja Sininen Lootus
Rahkam Punaisen aarre ja Yksisarvisen salaisuus
Seitsemän kristallipalloa ja Auringon temppeli
Onhan tää mustakin vähän outo juttu, mut kai näitä joku ostaa.
-
Mieluummin voisi tulla Mustasta Saaresta ensimmäinen väriversio vuodelta 1943. Ruotsiksi se on tullut.
Kyllä...puhut asiaa! Tätä olen toivonut jo monta vuotta!
-
Tuleekohan nyt sit ne muutkin Tintit tuplana, jossa on se jatkumo.
Faaraon sikarit ja Sininen Lootus
Rahkam Punaisen aarre ja Yksisarvisen salaisuus
Seitsemän kristallipalloa ja Auringon temppeli
Onhan tää mustakin vähän outo juttu, mut kai näitä joku ostaa.
Aika isohkolla todennäköisyydellä tulee.
Kait ne ostaa joilla ei ole noita alppareita ennestään tai sitten ne wanhat kappaleet on lukukelvottomat ja menee ehkä lahjaksi jollekulle.
-
Tintti Kuussa vai Tintti kuussa? Kumpi on oikein?
-
Tintti Kuussa vai Tintti kuussa? Kumpi on oikein?
Kuussa (täysin kuutamolla).
-
Meidän Maa-planeettamme kuun nimi on Kuu.
Timo
-
Se on vähän hölmöä.
-
Jos puhutaan Kuusta tähtitieteellisenä taivaankappaleena, kyseessä on erisnimi ja käytetään isoa kirjainta. Muuten pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/242 (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/242)
-
Se on vähän hölmöä.
Kun on ensimmäisenä liikkeellä, saa tällaisia hienoja ytimekkäitä nimiä. Meidän Kuumme kiinnosti sattuneesta syystä varhaisia astronomeja enemmän. Maailman vanhin jalkapalloliitto Football Association ei tarvitse nimensä eteen maantieteellistä määrettä kertomaan, että se on nimenomaan Englannin liitto.
Joo, ei tämä paljon enää Tinttiin liity. Itse tulevasta tupla-albumista totean, että onpa kökköä jättää valmiiksi toimitettu taustamateriaali julkaisematta. Miksiköhän tämä juuri nyt on päätetty julkaista? Eihän se seuraava elokuvakaan tule vielä Herran aikoihin, ja senhän piti ottaa vaikutteita "Seitsemästä kristallipallosta" ja "Auringon temppelistä". Tai sitten ei.
-
Tupla-Tintin sijaan voisivat kääntää ja julkaista tämän!
https://www.amazon.fr/La-mal%C3%A9diction-Rascar-Capac-myst%C3%A8re/dp/2203087773 (https://www.amazon.fr/La-mal%C3%A9diction-Rascar-Capac-myst%C3%A8re/dp/2203087773)
Toi olis kiva!
-
Näitä tuplakirjoja ei suomeksi järin paljon ole saatu verrattuna muuhun maailmaan. Listana ilmaisten neljä:
Seitsemän kristallipalloa ; Auringon temppeli. Suuri suomalainen kirjakerho. 1975
Faaraon sikarit ; Sininen Lootus. Tuplatintti 1. 1997
Särkynyt korva ; Seikkailu Punaisella merellä. Tuplatintti 2. 1997
Yksisarvisen salaisuus & Rakham Punaisen aarre. 27 cm. 2011
Ensimmäinen oli Suuren suomalaisen kirjakerhon kuukaudenkirja vuonna 1975. 1997 julkaistiin kaksi tuplatinttiä omana sarjanaan, mutta kakkososan alpparit eivät suoranaisesti ole sidoksissa toisiinsa. Tintin seikkailut - Yksisarvisen salaisuus -elokuvan ohessa julkaistiin kaikenlaista (http://users.jyu.fi/~rpvalta/tintti/f5.htm), silloin tuli myös pienempi kokoinen tupla tarinoista joihin elokuva perustui.
-
(https://1.bp.blogspot.com/-HzMU6ou57po/XJM_hWsyiII/AAAAAAAAl0E/hy5V9szl5EkU0DPLO-qLvX1_cvq4WULZwCLcBGAs/s400/tintin_seikkailuja_mainos_ess08101962.JPG)
Lueskelin vanhoja Etelä-Suomen Sanomia. Lehdestä sattui silmään, että WSOY on markkinoinut Tinttejä ihan mainoksin. Blogissa sama (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2019/03/tintin-seikkailujen-mainoksia.html).
Ostava yleisö on yritetty tavoittaa, mutta siinä ei ole onnistuttu.
-
450 silloista markkaa. Suomen Pankin rahanarvolaskurin mukaan olis nykyrahassa vaivaiset 10 euroa. Saako nykyään kympillä ison kovakantisen albumin? Viisitoista euroa ovat ainakin Sarjakuvakaupassa kovakantiset Tintit. Adlibris tarjoaa 13,70.
Noh, ei isoa eroa. Mutta tuntui varmaan kallillta, kun siihen mennessä oli ollut vain pelkkiä halpoja lehtiä.
Timo
-
70-luvun alussa kait kaikki albumit maksoivat 4,95 markkaa.
Rahanarvolaskuri sanoo että olis nykyrahassa 6,38 euroa.
Timo
-
Rahanarvonlaskuri ei aivan anna todellista kuvaa tuotteiden hinnasta, kun siitä puuttuu palkkatason muutokset siltä osin kuin ne eivät vaikuta inflaatioon. Rahanarvonlaskuri pohjaa elinkustannusindeksiin, mikä on lähinnä inflaatiomittari.
vv. 1964 - 2018 elinkustannusindeksi on noussut n. kymmenkertaiseksi ja ansiotasoindeksi n. 32-kertaiseksi. So. keskiverto kulutuskykyyn verrattuna tuo vitosen alppari olisi nykyisin n. parikymppiä.
-
Belgian Kongo oli helvetti Maan päällä.
Sanitoidussa väriversiossa Tintti opettaa mitä on kaksi plus kaksi...
(https://pbs.twimg.com/media/D3iruIDXsAAUr-n.jpg)
Tästä Hesarin artikkelista vähän taustaa: viisi vuotta suljettuna ollut Afrikka-museo, virallisemmin Kuninkaallinen Keski-Afrikan museo, avattiin uudelleen Leopoldin rakennuttamassa linnassa Tervurenissa, Brysselin laidalla.
Belgiassa moni olisi edelleen halunnut vaieta afrikkalaisten alistamisesta – uudelleen avattu museo paljastaa hirveän totuuden rasistisesta riistosta (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006085296.html?share=3def1460e29d3a02929a266c41d62b93)
Ja sitten jotain ihan muuta muumiosta, joka inspiroi Hergéä: Qui était la momie qui a inspiré Rascar Capac ? (https://www.franceculture.fr/amp/bd-bande-dessinee/qui-etait-la-momie-qui-a-inspire-rascar-capac)
-
Belgiassa moni olisi edelleen halunnut vaieta afrikkalaisten alistamisesta – uudelleen avattu museo paljastaa hirveän totuuden rasistisesta riistosta (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006085296.html?share=3def1460e29d3a02929a266c41d62b93)
Mainio artikkeli, vaikka ei sarjakuviin sinänsä liitykään. Jokaisen, myös jokaisen maahanmuuttokriitikon, kannattaisi tutustua. Pappa Afrikassa -albumin tiimoilta hieman näitä asioita on jo käsiteltykin.
-
Huomasin tänään Iltalehden nettisivulta artikkelin Kiehtovat linnat Suomessa ja muualla Euroopassa-kirjasta (Tammi 2019). Kirjoituksessa luki Olavinlinnan kohdalla: "Ulkomuodon kerrotaan tehneen vaikutuksen myös belgialaiseen sarjakuvapiirtäjä Hergéen. Hän käytti sitä Tintti-sarjakuvassa Kuningas Ottokarin valtikka esiintyvän Kropowin linnan esikuvana".
Tarkistin, ja joki linnan juurella luo samanlaista maisemaa, sekä pienessä kuvassa sivun 46. alareunassa näkyy kaukana taustalla pari samanlaista tornia kuin Olavinlinnassa. Onkohan tuosta todellista tietoa, vai onko se vain oletus?
-
Kaksi tornia näyttävät olevan Olavinlinnasta:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,761.540.html
http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/07/tintti-seikkaili-olavinlinnassa.html
-
Otavalta tulossa tänä vuonna Tintti kuussa (Kaksoisnide). Siinä on yhdessä tarinat Päämääränä kuu ja Tintti kuun kamaralla.
Meanwhile in Belgium:
Julkaisevat erikoispainoksen, missä tarinan eka osa on sellaisena kuin se Tintin-lehden sivuilla aikanaan julkaistiin, mukana taustoittavia artikkeleita yms. 160 s.
Timo
-
Meanwhile in Belgium:
Julkaisevat erikoispainoksen, missä tarinan eka osa on sellaisena kuin se Tintin-lehden sivuilla aikanaan julkaistiin, mukana taustoittavia artikkeleita yms. 160 s.
Timo
Ai kun olis kiva, jos Otava olis tämmöistä ihanuutta meille suonut. Nyyyh!
Lainasin kirjastosta tän Tintti kuussa-kirjan ja siinä ei tosiaan ole muuta kuin noi kaksi kuu-tarinaa...eikä yhtikäs mitään muuta. Muutamassa puhekuplassa kirjain alusta on painossa tai jossain pyyhkiytynyt pois. En ymmärrä miksi tämä on edes pitänyt tehdä...ihan turhake ainakin mulle.
Milloinhan se värillinen Tintti neuvostojen maassa oikein tulee! Vai onko se Putinin pelossa pistetty meillä naftaliiniin!
-
Hmm... Le Monde Diplomatiquen kansi on kovin tutunoloinen.
(https://pbs.twimg.com/media/D9MBoQFX4AE-jxX.jpg)
Lehti on ilmaisjakelussa.
-
Vähän enemmän ja Moulinsart ottaisi yhteyttä.
-
Milloinhan se värillinen Tintti neuvostojen maassa oikein tulee!
Itse en kaipaa väriversiota lainkaan, mutta jos jos seikkailusta tulee joskus uusi mustavalkoinen laitos, toivottavasti julkaisu olisi samaa formaattia kuin nämä kahdeksan ilmestynyttä ja seikkailu nimettäisiin uudelleen.
Itseäni harmittaa vieläkin, kun ”Sininen lootus” -seikkailu on suomeksi ainoana samanniminen sekä värillisenä että mustavalkoisena albumina. Eri nimet tuovat versioihin erottuvuutta ja identiteettiä. Olisipa Otava vaikka vain kirjoittanut mustavalkoversioon ”lotuksen” yhdellä o:lla; se olisi mennyt ainakin minulle ”vanhanaikaisena” läpi.
Reijon hieno Tintti-sivusto (http://users.jyu.fi/~rpvalta/tintti/index.htm) muuten ei valitettavasti vielä listaa viimeaikaisia mustavalkoisia Tinttejä. Ja Wikipediakaan ei listaa niitä.
Kysymys. Luin tanskalaiselta foorumilta (http://dansketegneserieskabere.dk/debat/viewtopic.php?p=196927#p196927), että Neuvostojen maa -albumin tavallisista ranskankielisistä painoksista puuttuu edelleen yksi sivu, koska se jäi vahingossa pois kun lehden jatkosarja koottiin ensimmäisen kerran albumiksi vuonna 1930. Tintin perikunnan nihkeyden takia sivua on ollut vaikea lisätä myöhempiin painoksiin. Tarkistin, että sivu löytyy suomalaisesta vuoden 1986 albumista (se on siinä sivu 102), mutta onko se myöhemmissä suomalaisissa painoksissa?
-
Montako painosta siitä on? Mulla on vain se eka 1986. Jos on uusia, niin ovat kyllä tod näk samalaisia. Tulihan se myös Iltiksessä aikoinaan. Olikohan se sivu siinä mukana? Mulla on iltiksen liitteet tallessa, mutta hankalasti esille kaivettavana.
Timo
-
Mulla itsellä on eka ja neljäs painos. Neljäs oli osa 70-vuotisjuhlien punaselkäistä sarjaa. Siinä on tosiaan yksi sivu vähemmän kuin ensimmäisessä, juuri tuo mainittu sivu 102.
On sivustollani jo Lehtimies Tintit listattu. Ne on upotettu osaksi perussarjan päänimekkeitä. Tintti Kuussa tupla-albumi vielä puuttuu, ja jos uusintapainoksia on viimeisen vuoden mittaan otettu.
-
Reijo: Ahaa, hyvä - otanpa moitteeni tai toiveeni takaisin. Odotin, että kyseiset kirjat näkyisivät sivuillasi joko oman otsikon alla taikka selkeästi erikseen lueteltuina noissa suomalaisissa painoksissa. Joo, sarjan osat on näköjään sinulla listattu perussarjan osiin alkuperäisen ilmestymisvuotensa perusteella.
Kaipaan jonnekin seuraavanlaista selkeää listausta:
Lohjennut korva (suomeksi 2015)
Musta saari (2015)
Faaraon sikaarit (2016)
Sininen lootus (2016)
Ottokarin valtikka (2017)
Kultasaksinen krapu (2017)
Tintti Kongossa (2018)
Tintti Amerikoissa (2018)
Tintin perikunnan nihkeyden takia sivua on ollut vaikea lisätä myöhempiin painoksiin.
Korjaan, että Tintti-albumien muuttumattomuutta vaalivana toimijana onkin Casterman-kustantamo eikä Hergen perikunta. Kaukorannat mainitsevat tästä usein puuttuvasta sivusta jälkikirjoituksessaan vuoden 86 Tintti Neuvostojen maassa -albumissa.
Tulkitsen, että sarjakuvasivu puuttuu aina silloin kun sivumääräksi lukee 141, mutta en tiedä.
Sivumennen sanoen olen Lehtimies Tintti -sarjan arvosteluista ymmärtänyt, että Tintin jaksot ilmestyivät alun perin sanomalehdessä mustavalkoisina siten kuin tuossa sarjassa, mutta tuolta tanskalaisesta keskustelusta näkee, että lehden jaksot olivat usein kaksivärisiä, ja tuolla arvellaan, että sivu tippui albumia kootessa pois todennäköisesti siksi että se oli mustavalkoinen. Joulun kunniaksi Le Petit Vingtième -lehden numerossa 60 joulukuussa 1929 oli yksi sivu, mustavalkoinen, enemmän Tinttiä kuin normaalisti.
-
Pikkubroidi toi Ruotsista tuliaisena...siitä yhdestä isosta sarjakuvakaupasta (en muista nimeä) mulle tommoisen Tintti Cosmonaute figuurin.
Aloin nyt kotona oikein tarkastella figuuria, niin huomasin yhden jutun, jota en ennen ollut sarjakuvissa huomannut.
Tintillähän on asekotelo tuossa avaruuspuvussa. Tintti Kuun kamaralla sarjakuvassa tuo asekotelo esiintyy vain siinä kohtaa, missä Tintti menee sinne luolaan. Myös kapteenilla on asekotelo.
Mutta nyt herääkin kysymys, että miksi ase kuuhun. Pelkäsikö ne, että vastaan tulee väkivaltainen kuu-ukko tai jokin muu kuun eläin, mörkö tai muu vastaava.
En ole koskaan kiinnittänyt huomiota tuohon asekoteloon.
Tää Tintti-figuuri on varmaan tehty tähän NASA:n ihminen kuussa 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Hinnankin broidi oli epähuomiossa jättänyt...se oli 299 kruunua eli vähän päälle 28 euroo. Ei ole paha hinta 12 cm Tintti-figuurista.
-
Eikö Tintillä ole kuuppaa ollenkaan päässään? Sehän tukehtuu ilmattomaan tilaan.
Eipä tainnut Neil Armstrongilla olla pyssyä Kuussa-
Timo
-
Eikö Tintillä ole kuuppaa ollenkaan päässään? Sehän tukehtuu ilmattomaan tilaan.
Eipä tainnut Neil Armstrongilla olla pyssyä Kuussa-
Timo
Tää on varmaan Tintti joka on pukemassa avaruuspukua päälle. Ehkä olisi tullut kalliimmaksi toi, jos olisi ollut läpinäkyvä kupu.
Saisivat tehdä semmoiset figuurit,, jossa Dupond ja Dupontilla on hiusten ja parrankasvu pisimmillään.
-
Jaaha, taas uusi yksityiskohta. Kymmeniä vuosia luettu tuotakin tarinaa yhä uudelleen ja enpä ollut minäkään koskaan huomannut noita pistoololikoteloita Tintillä ja Haddockilla vaikka ne näkyvät niin selvästi neljällä sivulla. Taitaa olla sama pistooli, jolla Tintti myöhemmin uhkaa Borisia ja Wolffia.
-
Olisi hivenen sarjan luonteeseen sopimatonta, jos Tintti ja Haddock epäilisivät oikeasti tapaavansa jotain vihamielistä tai vaarallista elämää Kuussa. Ehkä kotelossa onkin oikeasti jonkinlainen merkinantopistooli, jolla voi antaa hätäsignaalin, jo radioakaan ei toimi. Ilman ilmakehää ei voi käyttää mitään flarea, joka killuu laskuvarjon varassa, mutta toisaalta kuun matalassa painovoimassa voi ampua hyvinkin korkealle pienelläkin raketilla ja se putoaa hitaammin.
-
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006176123.html
HS kirjoittaa tästä "Kuu-tuplasta", ja ekassa kuvassa näkyy selvästi pistoolikotelo tai jotain sen tapaista.
-
Kuu-asiasta kolmanteen: kun aihe on nyt tapetilla muutenkin, tsekatkaa sarja Kuun valloittajat (https://areena.yle.fi/1-4664631) YLE Areenasta, jos ette vielä ole sitä tehneet. Mainiota kuvamatskua ja taustadetskuja.
-
Ja Uutishuoneen versio YLEn sen aikaisesta lähetyksestä.
-
Olisi hivenen sarjan luonteeseen sopimatonta, jos Tintti ja Haddock epäilisivät oikeasti tapaavansa jotain vihamielistä tai vaarallista elämää Kuussa. Ehkä kotelossa onkin oikeasti jonkinlainen merkinantopistooli, jolla voi antaa hätäsignaalin, jo radioakaan ei toimi. Ilman ilmakehää ei voi käyttää mitään flarea, joka killuu laskuvarjon varassa, mutta toisaalta kuun matalassa painovoimassa voi ampua hyvinkin korkealle pienelläkin raketilla ja se putoaa hitaammin.
Itse en ihan sarjan luonteeseen sopimattomuutakaan allekirjoita, mutta Herge oli tässä ihan kartalla ja aikaansa edellä.
Virallisestihan vain kosmonautit ovat olleet aseistettuja.
Eikä tietenkään niitä toisia vihreitä ukkeleita vastaan vaan aluksen palatessa maahan mm. siperiaan aseet ovat karhuja yms petoeläimiä varten.
T-82 flechetteaseen korvasi myöhemmin Makarov pistooli jollainen kuului pitkään myös kansainvälisen avaruusaseman varustukseen vaikka avaruus onkin virallisesti demilitarisoitu vyöhyke.
Mutta jos sen uskoo (varuuden demilitarisoinnin) uskoo oikeastaan melkein mitä vaan.
-
(https://i0.wp.com/tintinomania.com/wp-content/uploads/2018/11/strip-28-mai-53.jpg?resize=1025%2C331&ssl=1)
Kuun kamaraa on lyhennetty nelisen sivua lehtiversiosta albumiin sivujen 30-31 välistä. Siinä on episodi, jossa Dupond ja Dupont eksyvät ja Tintti ja Haddock lisähappipullojen kanssa etsivät rikosetsivät.
Toinen poliiseista saa happea liian paljon kerralla ja tulee happihumalaan, ja nappaa pistoolin Tintin kupeelta. Tilanteesta selvitään ampumatta.
Sivut täällä (https://tintinomania.com/tintin-dupontd-lune-revolver) ranskaksi.
-
(https://i0.wp.com/tintinomania.com/wp-content/uploads/2018/11/strip-28-mai-53.jpg?resize=1025%2C331&ssl=1)
Kuun kamaraa on lyhennetty nelisen sivua lehtiversiosta albumiin sivujen 30-31 välistä. Siinä on episodi, jossa Dupond ja Dupont eksyvät ja Tintti ja Haddock lisähappipullojen kanssa etsivät rikosetsivät.
Toinen poliiseista saa happea liian paljon kerralla ja tulee happihumalaan, ja nappaa pistoolin Tintin kupeelta. Tilanteesta selvitään ampumatta.
Sivut täällä (https://tintinomania.com/tintin-dupontd-lune-revolver) ranskaksi.
Ooohhh!
Toihan on ihan loistava vaikka en tuota ranskaa osakaan. Onko nämä 4 lisäsivua sitten tuossa 160-sivuisessa "Les premiers pas sur la Lune" kirjassa.
Onko nyt sitten ranskaksi tullut kaksi kirjaa näistä kuu-tarinoista. Eikös aikaisemmin tullut se sama kirja kuin meillä Tintti kuussa (josta meillä oli ne nippeli-sivut poistettu.
Muuten ebayssa oli tänään tämä "Les premiers pas sur la Lune" kirja 35 eurolla ostettavana. Oliskohan pitänyt ostaa...nyt sitä ei enää ole!
-
Joo, tuossa Editions Moulinsartin Kuu-kirjassa on lehtiversio, siinä on mukana pidempi kuukävely. Kirja on ilmestynyt tänään, mutta jo ennakkoon se on myyty loppuun. Désolé, ce produit n'est pas disponible pour l'instant ! 34 € oli hinta.
-
Joo, tuossa Editions Moulinsartin Kuu-kirjassa on lehtiversio, siinä on mukana pidempi kuukävely. Kirja on ilmestynyt tänään, mutta jo ennakkoon se on myyty loppuun. Désolé, ce produit n'est pas disponible pour l'instant ! 34 € oli hinta.
En voinut itselleni mitään...pakko oli hankkia tää, vaikka en ymmärrä rankasta mitään, mut silti...
Kävin just tilaamassa ton kirjan täältä...
https://www.bdaddik.com/en/comics-books/3295-herge-editions-moulinsart-les-premiers-pas-sur-la-lune-24433-fr-2019-9782874244339.html (https://www.bdaddik.com/en/comics-books/3295-herge-editions-moulinsart-les-premiers-pas-sur-la-lune-24433-fr-2019-9782874244339.html)
Kirja maksoi 34 euroo ja postikulut päälle 16,95 euroo...yhteensä siis 50,95 euroo.
En nyt tiedä kuinka loppuunmyyty on...vai onko mulla nyt väärä kirja sitten. Tuossa on kyllä se 160 sivua!
Siellä olisi ollut ilmainen kuljetus, jos on 50 euron tai yli tilaus. Olisin tilannut yhden kirjan lisää, jolloin olisin saanut sen postikuluhintaan...tietysti tarjous ei koskekaan Suomea. Tyydyin sitten tuohon yhteen kirjaan vain.
-
Sama kirja on kyseessä. Kummallista, tintin.comin oma kauppa myy ei oota.
Pitäisiköhän munkin tilata...
-
Sama kirja on kyseessä. Kummallista, tintin.comin oma kauppa myy ei oota.
Pitäisiköhän munkin tilata...
Kannattaa ostaa...kirjahan näyttää komealta ja nyt on Tintin 90-vuotis juhlat ja kuussakin on "ehkä" käyty 50 vuotta sitten.
Mä ostin ton noiden 4 extra-sivun takia, jota en ole ennen nähnyt. Vaikka tuosta tietokoneelta noi 4 sivua näkeekin ihan hyvin, niin se ei ole sama juttu, kun katselet niitä oikein paperiversiona.
Täytyy yrittää suomentaa noi jotenkin.
Mut nyt pelottaa missä kunnossa tulee postin mankelin läpi...eilen Aku Ankka Klassikko oli vähän kärsinyt.
-
Sama kirja on kyseessä. Kummallista, tintin.comin oma kauppa myy ei oota.
Pitäisiköhän munkin tilata...
Ole nopea...siellä on just nyt enää 2 kappaletta myynnissä!
-
avaruus onkin virallisesti demilitarisoitu vyöhyke.
Mutta jos sen uskoo (avaruuden demilitarisoinnin) uskoo oikeastaan melkein mitä vaan.
Juu eihän siellä ole yhtään sotilassatelliittia ja ei Trump yritä perustaa Space Marineja (ja Putin ties mitä).
Ole nopea...siellä on just nyt enää 2 kappaletta myynnissä!
(https://uploads.friendsresilience.org/wp-content/uploads/2017/01/23002444/Paula-Barrett-Thumbs-Up-Actions.jpg)
-
Ja Uutishuoneen versio YLEn sen aikaisesta lähetyksestä.
Areenasta löytyy myös pätkiä alkuperäisestä kuustudiosta:
https://areena.yle.fi/1-50224204
https://areena.yle.fi/1-50224205
-
Ole nopea...siellä on just nyt enää 2 kappaletta myynnissä!
Tilasin, enää ei ole varastoa. Tilaamisen jälkeen Google kyseli, että saako laittaa myöhemmin kyselyn miten tämä nettikauppa toimittaa tavarat. Herätti epäilyn, että onko Marbellan sarjakuvakauppa aiheuttanut valituksia? Ehkä tuo oli vain sattumaa.
-
Tilasin, enää ei ole varastoa. Tilaamisen jälkeen Google kyseli, että saako laittaa myöhemmin kyselyn miten tämä nettikauppa toimittaa tavarat. Herätti epäilyn, että onko Marbellan sarjakuvakauppa aiheuttanut valituksia? Ehkä tuo oli vain sattumaa.
Olin sen verran iloisella päällä, että annoin luvan Googlelle lähettää ton kysely. Mitään ei ole vielä tullut. Ehkä ne kyselee sitten, kun kirja tulee perille.
-
Monia Tintti-tarinoita on lyhennetty albumeissa:
http://www.tintinmilou.free.fr/vignettes/uk.htm
-
Nyt Kvaakin etusivulla:
Tintti Kuussa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2632)
-
"Tuhatkaunon huonokuuloisuus säilytettiin, jotta kaikki tekniset yksityiskohdat saataisiin luontevasti selitettyä sarjakuvassa."
Nyt en ymmärrä.
-
Nyt en ymmärrä.
Kerrontatekniikkaa. On jokin pelkkää esitelmöintiä luontevampi tapa tuoda tarpeellisia yksityiskohtia esille.
-
Neljä ja puoli vuotta sitten tutustuin Tintin-lehden 10 ensimmäiseen vuosikertaan. Kuuseikkailun muutoksia ja muuta keskustelua tästä alkaen:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,761.1755.html
Huomasin just, että musta on tullut vanhus tai sitten lievä Alzheimer on alkanut sumentaa aivoja. En muista noista vanhoista kirjoituksistani tai muiden kirjoituksista enää mitään. Arggghhhh!
-
Kerrontatekniikkaa. On jokin pelkkää esitelmöintiä luontevampi tapa tuoda tarpeellisia yksityiskohtia esille.
Noissa kuuseikkailuissahan Tuhatkauno poikkeuksellisesti ei ole huonokuuloinen.
-
Huomasin just, että musta on tullut vanhus tai sitten lievä Alzheimer
No worries. Näin myös täällä.
Mutta onpa kiinnostavaa luettavaa! Ihan uutta mulle! ;D
Timo
-
Noissa kuuseikkailuissahan Tuhatkauno poikkeuksellisesti ei ole huonokuuloinen.
Niin, mutta sitä ennen. Siinä tuli esitellyksi asia jos toinenkin.
Jos nyt oikein muistan. En ny muutenkaan juur mitn muista, mutta ehkäpä luen tämä seikkailun uudestaan.
Timo
-
Noissa kuuseikkailuissahan Tuhatkauno poikkeuksellisesti ei ole huonokuuloinen.
Vaikka ensi alkuun oli. Muistaakseni Wolff esitteli Tintille ja Haddockille (ja lukijalle) teknisimmät detskut. Jäljempänä meille humoristisesti esiteltiin kuuraketti ym., kun Tuhatkauno... hmm... tuota noin... uskaltaanko sitä sanoa ääneen... haihatteli. :laugh:
-
Eikös Tuhatkaunolla ollut kuulolaite tuossa?
-
Käytti bakeliittista torvea ensi alkuun, mutta kuuohjelman edettyä vaihtoi oikeaan kuulokojeeseen.
Timo
-
Tuhatkaunon kuulotorvi oli eboniittia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Eboniitti). *Tintti-tietovisa*
-
Tinttien julkaiseminen lyhentämättöminä albumeina olisi hyvä idea. Kumma ettei sitä ole tehty. Vai onko (siis muualla.kuin Suomessa)?
-
Le feuilleton intgraaleissa (https://www.amazon.co.uk/Herge-feuilleton-integral-1950-1958/dp/2203098244/ref=pd_sbs_14_1/261-1305223-9654864?_encoding=UTF8&pd_rd_i=2203098244&pd_rd_r=49e4ee14-4ce5-42dc-afac-e31e8f73b78a&pd_rd_w=diPWV&pd_rd_wg=4YVOl&pf_rd_p=18edf98b-139a-41ee-bb40-d725dd59d1d3&pf_rd_r=4SYJHV0QA56DQTTGBPS5&psc=1&refRID=4SYJHV0QA56DQTTGBPS5&fbclid=IwAR3eVN2Vp_a0mS11rsOX0V0nMJqQ3SMwbIsn-JoeQVcVG_QfA2Z3EF3UaeE) on sarjat semmoisinaan, kuin ensiksi tulivat.
Kuvaesimerkki Severi Nygårdilta nyysitty.
Timo
-
Oikeastaan tuo albumiversio on parempi.
-
Tuli luettua kuumatkaseikkailu uudelleen. Yllätyin tekstin määrästä, paljon on puhuvia päitä ja puoli ruutua puhekuplia. Editointityö on ollut kova urakka, että saadaan tekninen selvittely ja kommelluskomiikka tasapainoon. Silti dramaturgia toimii yskimättä. Varsinkin jatkosarjana tarina on ollut piinaavan koukuttavaa luettavaa. Dupondtien jatkuva hölmöily voi varttuneempia lukijoita vähän ärsyttää, mutta sitten taas paluumatkan ahdistunut tunnelma välittyy edelleen. Meidät imaistaan mukaan rakettiin, ja vaikka varmasti on tiedossa, että Tintti selviää aina, henkeä ahdistaa. Wolffin äärimmäinen teko koskettaa.
-
Tänään sain tämän sarjakuvan "Tintin - Les premiers pas sur la Lune".
Vähän sitä vilkuillut. Kuvittelin, että se olisi ollut meidän Tintti albumin kokoinen, mutta se on pienempi 27x 18,5 mm kokoluokkaa. Luulin myös, että se olisi ollut kovakantinen, mutta läpyskä-kannethan siinä on.
Tuntuu vähän, että tuo tieto-osuuden kuvat on lämästy tuonne kiireellä. Siellä on esim. yksityiskohtain kuva kuu-ajoneuvosta ja siinä numeroidut osat, mutta ei numeroille mitään selityksiä.
Sitten itse sarjakuva-osuuteen. Kun vertaa tätä sarjakuvaa ja suomalaista Tintti-albumia keskenään, niin eroavaisuuksia löytyy ja paljon. Ajoneuvot on samat, mutta monessa kohtaa värit on ihan eri. Myös joidenkin ihmisten vaatteet on erivärisiä. Strippijärjestystä on muuteltu ja uusia sivuja on lisätty tai poistettu.
Nämähän on kai skannattu Journal de Tintin lehdestä. Joissakin ruuduissa on selvästi skannaus ollut huonoa...ihmisten ääriviivat on tosi ohuet tai melkein kadonneet. Voi myös olla, että alkuperäinen materiaali on ollut juuri sellaisia. Väri on vähän haaleita osittain ja joskus teräviä...laatu vähän kärsii, kun terävyys vaihtelee.
Koska kirja on paljon pienempi kuin meidän albumit, niin strippien kokokin on vähän liian pieni. Tässä kirjassa nuo isommat ruudut (koko sivun ruutu) kärsii varsinkin pienuudesta.
En tiedä onko niille tullut kiire kyhätä jokin sarjakuva näistä näin kuumatkojen kunniaksi, koska vähän tuntuu kiireellä tehdyltä. Myös kirjan koko tuo omat ongelmansa. Itse olisin tehnyt tieto-osuudesta paremman suunnitellun, kovat kannet ja normaali-albumi kokoon. Myös strippien väreihin olisin panostanut enemmän...värit tasaisemmaksi koko sarjakuvan osalta...silloin tästä olisi tullut todella hyvä sarjakuvakirja.
-
Onpa pettymys, että kirja on albumi kokoa pienempi. Ilmeisesti Tintinissä sarjakuvat ovat kuitenkin samassa koossa kuin albumeissa.
Värityksen epätasaisuus johtunee siitä, että väritys oli vaihtelevaa sarjakuvalehti versiossa. Samoin painotyön laatu ei varmaankaan ollut Tintinissä niin laadukasta kuin sarjakuva-albumeissa.
Niin ja sitten se fontti...mitä ihmettä se Herge on oikein vetänyt, että käytti tommosta fonttia....ihan kauhee...päätä särkee kun katteleekin sitä.
Olisi niin kiva saada kaikki nämä ns. alun perin värilliset Tintit tuommoisina sanomalehtistrippi tyylisinä. Siellä oli aika paljon muuteltu, jos vertaa niitä suomi-albumeihin.
Voi kun olisi rahaa haalia kaikki Journal de Tintin-sarjakuvat itselleen.
-
Värityksen epätasaisuus johtunee siitä, että väritys oli vaihtelevaa sarjakuvalehti versiossa.
Vaiko siitä, että Hergé alkoi seurustella värittäjä Fanny Vlamynckin kanssa ja vaimo Germaine jäi taustalle. Avioero astui voimaan vasta 1977, mikä oli vapautus yhdestä henkisestä taakasta.
No joo, jo paperin laatu vaikuttaa paljon väritykseen, ja erilaisia korjauksia tehtiin Tintteihin jatkuvasti.
-
Värien painaminen sarjakuviin oli myös pitkään varsin primitiivisellä tasolla. Kolme värikalvoa, jotka yritettiin saada osumaan kohdilleen viivapiirroksen päälle.
Sitten kun on vielä sellainen onneton ihminen eli perfektionisti kuin Hergé, ei mikään tullut koskaan valmiiksi.
-
Greta Thunbergin toinen nimi on Tintin (https://www.geni.com/people/Greta-Thunberg/6000000003876621045?fbclid=IwAR2851Xx5vpGkOqN_Qd-vn-6yjl6kd_UIHX1kXWNE8XwZnLv91NM5cvQZ9s). Se ei voi olla sattumaa.
-
Tintti Neuvostojen maassa on viimein (virallisesti) ilmestynyt venäjäksi.
Muulinsarvi uutisoi (http://en.tintin.com/news/index/rub/0/id/5448/0/tintin-in-the-land-of-soviets-in-russian-a-world-premiere) ja kertoo lisätietoja englanniksikin.
-
Ai niin, että Capone olis jahdannu Tinttiä halki preerioiden? Tinttihän pidättää ja sitoo Caponen parin apurinsa kera siinä aika alussa, mutta se jää sitten siihen, kun poliisit eivät suostu uskomaan, että semmonen kakara on pidättänyt ison gangsteripomon.
Jäivät sitten sidottuina sinne huoneeseen. Asiaan ei palattu.
Timo
-
Oman elämänsä Tintti. Artikkelissa on henkeäsalpaavia fotoja!
SK: Tinttinä Andeilla: Unelma syntyi taskulampun valossa peiton alla. Kirjailija Jari Järvelä toteutti sen 40 vuotta myöhemmin. (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/amerikka/kirjailija-vaelsi-kaksi-viikkoa-andeilla-10-asteen-yopakkasia-vuoristotautia-vaarallista-kilpajuoksua-nahtavyyksille/?shared=943814-a0219042-999)
EDIT: Artikkeli on vuodelta 2016
-
Oman elämänsä Tintti. Artikkelissa on henkeäsalpaavia fotoja!
SK: Tinttinä Andeilla: Unelma syntyi taskulampun valossa peiton alla. Kirjailija Jari Järvelä toteutti sen 40 vuotta myöhemmin. (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/amerikka/kirjailija-vaelsi-kaksi-viikkoa-andeilla-10-asteen-yopakkasia-vuoristotautia-vaarallista-kilpajuoksua-nahtavyyksille/?shared=943814-a0219042-999)
Olen tainnut lukea tän joskus aikaisemminkin. Tämmöisellä keuhkoahtaumaa sairastavalle ei ole kyllä mahdollista mennä tuonne...mieli kyllä tekisi. Niin ja onhan siinä se ylitsepääsemätön lentomatkakin...ei onnistu.
-
TV1:llä tuli ohjelma sangen taitavasta ranskalaisesta taidesepästä (https://areena.yle.fi/1-2179691#autoplay=true), joka muun ohella teki ennustajakaverilleen heilureita.
Näytti heti tutulta - semmoinenhan oli myös Tuhatkaunolla!
Mikä ihmeen ennustustapa tämä on... The Aetherius Societyn sivulta löytyi jotain tietoa. (https://www.aetherius.org.nz/pendulum-dowsing-how-does-it-work/)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=761.0;attach=39946)
-
Mikä ihmeen ennustustapa tämä on... The Aetherius Societyn sivulta löytyi jotain tietoa. (https://www.aetherius.org.nz/pendulum-dowsing-how-does-it-work/)
Kakarana joskus leikittiin heilureilla (esim. lankaan kiinnitetty sormus). Se on sillee hauska, että sen saa ikään kuin tahdon voimalla liikkumaan. Siis lihakset jotenkin toteuttaa sen heilumissuunnan mitä ajattelee, siis ilman että varsinaisesti yrittää sitä heiluria liikuttaa.
Jotkut kai vertaa ns. taikavarpuun, mutta mun mielestä se toimii jotenkin vähän eri lailla. Höpöä kuitenkin molemmat.
-
Minkäs alan tutkinto/tutkintoja Tuhatkaunolla mahtoi olla? Kirjoissa ei tähän juuri tähän anneta vastausta. Laajalti tuntui olevan kiinnostunut eri alueista, jopa tällaisista epätieteellisistä heilureista. Professori Bergamotte oli hänen opiskelutovereitaan, ja hän oli kaiketi arkeologi kun Sanders-Hardmuthin retkikunnassa oli.
Timo
-
Minkäs alan tutkinto/tutkintoja Tuhatkaunolla mahtoi olla? Kirjoissa ei tähän juuri tähän anneta vastausta. Laajalti tuntui olevan kiinnostunut eri alueista, jopa tällaisista epätieteellisistä heilureista. Professori Bergamotte oli hänen opiskelutovereitaan, ja hän oli kaiketi arkeologi kun Sanders-Hardmuthin retkikunnassa oli.
Ehkä samasta yliopistosta ja olivat tavanneet savate-kerhossa, ehkä Tuhatkauno opiskeli vähän arkeologiaa ihan renessanssi-ihmisen hengessä, mutta selvästihän hänen täytyy olla fyysikko, kun päätyi pääasiantuntijaksi rakettiprojektiin. Tekninen tausta selittäisi myös sukellusveneen.
-
mutta selvästihän hänen täytyy olla fyysikko, kun päätyi pääasiantuntijaksi rakettiprojektiin. Tekninen tausta selittäisi myös sukellusveneen.
Aivan! Sitten on se ääniase, jonka oli kehitellyt Tuhatkaunon tapauksessa.
Timo
-
Voihan Tuhatkauno olla vaikka ihan tavallinen keksijä...on vain kiinnostunut kaikesta ja lukenut amatöörinä kaiken mahdollisen. Monilahjakkuus...tuhatlahjakkuus...Tuha tkauno!
-
Ehkä samasta yliopistosta ja olivat tavanneet savate-kerhossa, ehkä Tuhatkauno opiskeli vähän arkeologiaa ihan renessanssi-ihmisen hengessä, mutta selvästihän hänen täytyy olla fyysikko, kun päätyi pääasiantuntijaksi rakettiprojektiin. Tekninen tausta selittäisi myös sukellusveneen.
Fyysikkohan Tuhatkauno tietenkin oli, esikuvansa Auguste Piccardin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Auguste_Piccard) mukaisesti.
-
Buzz Aldrinin nimmaroima Tintti Kuun kamaralla -albumi on myyty huutokaupassa hyvään hintaan.
Buzz Aldrin-signed Tintin print triples sale estimate (https://www.france24.com/en/20191123-buzz-aldrin-signed-tintin-print-triples-sale-estimate)
Vasarahinta oli 33,800 euroa.
-
Fyysikkohan Tuhatkauno tietenkin oli, esikuvansa Auguste Piccardin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Auguste_Piccard) mukaisesti.
Tosin herää kysymys, onko professori Ranskassa arvonimi vai vain virka yliopistossa? Olisi ehkä ollut luontevampaa nimetä vakiotiedemies hahmo "tohtori Tuhatkaunoksi", koska nyt meillä on paitsi lehtimies, joka ei tee journalismia, myös "professori", jota ei koskaan nähdä luennoimassa opiskelijoille. (Toki olisi ihan kaanonia, että Tintti jää kokopäiväiseksi "seikkailijaksi", kun Rakham Punaisen aarteen jälkeen pariskunnalla ei ole enää pulaa pikkurahasta)
-
nyt meillä on paitsi lehtimies, joka ei tee journalismia, myös "professori", jota ei koskaan nähdä luennoimassa opiskelijoille.
...Laivaton merikapteeni... Jospa Auringonkukka/Tournesol olikin "vain" insinööri. Se selittäisi ne moottorikengät.
-
Minkäs alan tutkinto/tutkintoja Tuhatkaunolla mahtoi olla? Kirjoissa ei tähän juuri tähän anneta vastausta. Laajalti tuntui olevan kiinnostunut eri alueista, jopa tällaisista epätieteellisistä heilureista. Professori Bergamotte oli hänen opiskelutovereitaan, ja hän oli kaiketi arkeologi kun Sanders-Hardmuthin retkikunnassa oli.
Eikös Sanders-Hardtmutin retkikunta ollut monitieteinen? Siinähän on ainakin biologi (Hornet), valokuvaaja (Clairmont)...ja minkäs alan rohvessori se Cantonneau on?
Tosin herää kysymys, onko professori Ranskassa arvonimi vai vain virka yliopistossa? Olisi ehkä ollut luontevampaa nimetä vakiotiedemies hahmo "tohtori Tuhatkaunoksi", koska nyt meillä on paitsi lehtimies, joka ei tee journalismia, myös "professori", jota ei koskaan nähdä luennoimassa opiskelijoille.
"Professori" ei tosiaan ole mitenkään yksiselitteinen käsite, mutta ehkä Tuhatkauno luennoi albumien välissä? Joka tapauksessa urakehitys on huimaa; muutamassa vuodessa vaatteenharjauskoneita kehitelleestä pellepelottomasta kuumatkan projektinvetäjäksi.
-
Eikös Sanders-Hardtmutin retkikunta ollut monitieteinen? Siinähän on ainakin biologi (Hornet), valokuvaaja (Clairmont)...ja minkäs alan rohvessori se Cantonneau on?
No niinpäs muuten olikin. Kyllä Tinteistä löytää ammennettavaa.
Timo
-
Ei ole varmaa, minkä alan professori Paul Cantonneau oli, mutta Fribourghin yliopisto tämän vuoden toukokuussa pystytti patsaan hänen muistolleen.
Inauguration de la stèle du Professeur Paul Cantonneau (https://www.ville-fribourg.ch/actualites/inauguration-de-la-stele-du-professeur-paul-cantonneau)
Edit: kuvan linkitys ei onnistunut, mutta kuvia julkistuksesta ja teräsveistoksesta on linkin takana Galleriassa.
-
Ah, se oli tommonen teräslevystä (tai jostain) leikattu eräänlainen patsas. On ainakin faithfully. Koitanpa jakaa minäkin. (edit: Onnistui!)
(https://lh3.googleusercontent.com/NAmxWxpcIMGLlJmTrnLWZzT6ifFVEFisl-IT3V-JktgXLO4m2VkH0XWkgnEtp4dCVcIEAtSO1NYBG0Args1Yb7pDPySB0jwylmXE-BWtNpnrDtuVKzETq1-M0kXqRwNbPhtCdwt6VBLFOdgcyDaD9S4Y-r8QSA7zuzHfZHG0ar-Kb8kthgt99ZLkDKVUvxvtzRWe1uU2M3ZDKQ25RDREB7LbUXvZtqSNS-yzn3ibBry2ADRpfItJhyIUjT3mhLsgIv2WXBexHy93ylZUthPrJY0xKP2nHeNUnpkwjwMqR-flR9gbNkiFZfTVEFX3Z-OV6S0kY34lS_PeDTwSdiGsqdK_2cGMwfRMXpEHNkuAlrufWntdfv2YVl4DvvYC7Fw22FGsNc6yo9NF0JkPYKlFJC6pdp8s_HHYL50OcTt-ODM7_--0PNyhCnJFCWd7Ou4ySbVkHrHNsX6gOAyvDv9becRoOx4lE346-0y0NjrZQOnb10d8MfYRQ07cw5YRXUeDl-S2SkKhVq7L5ILz7pWnmZAtG82hh2RI-hFajBElDSCypLYjPFipWED9p126HqboRD_Y7o-8Pf1XCnOpuibQHduhXL3S1hcFQr78HFR_dfqBr3wvLE8GYhinMYdmtpt_M3kYqtJwY1qgzXL9BVhq35__b120cptiOR4yv_XyHOaek762BXjkGfc03o7yrv0qSGGXkdUSZVK01SXY9L2a40SDIYXzJWtCuBYTGlnjsAVUj8s=w632-h947-no)
Timo
-
Minkäs alan tutkinto/tutkintoja Tuhatkaunolla mahtoi olla?
Lueskelin, taas kerran, Benoît Peeters'in teosta "Tintin juhlakirja". Siinä on näytetty Auringon Temppelin ensimmäinen planssi Tintin-lehden ensimmäisestä numerosta.
Tintti lukee sanomalehteä linja-autossa matkalla Moulinsartiin ja lehden uutisessa puhutaan kristallipalloista ja Tuhatkaunon katoamisesta. Tuhatkauno esitellään lehden alaotsikossa ja artikkelissa: M. Tournesol, radiesthésiste. Muistaakseni tuo ammatti/titteli on esiintynyt muissakin Tintin seikkailuissa (ei välttämättä uusissa albumeissa) uutisten käsitellessä Tuhatkaunoa.
Radiesthésiste voidaan kai kääntää jonkinlaiseksi säteilytutkijaksi, vaikka netin käännöskoneet tuntuvat tarjoavan vain kaivonkatsojaa sekä suomeksi, että englanniksi.
-
--
Tintti lukee sanomalehteä linja-autossa matkalla Moulinsartiin ja lehden uutisessa puhutaan kristallipalloista ja Tuhatkaunon katoamisesta. Tuhatkauno esitellään lehden alaotsikossa ja artikkelissa: M. Tournesol, radiesthésiste. Muistaakseni tuo ammatti/titteli on esiintynyt muissakin Tintin seikkailuissa (ei välttämättä uusissa albumeissa) uutisten käsitellessä Tuhatkaunoa.
Radiesthésiste voidaan kai kääntää jonkinlaiseksi säteilytutkijaksi, vaikka netin käännöskoneet tuntuvat tarjoavan vain kaivonkatsojaa sekä suomeksi, että englanniksi.
Mutta sitähän Tuhatkauno juuri on, ks. aikaisempi viesti (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,761.msg508201.html#msg508201), käyttää heiluria varvun sijasta. Olisikohan Hergé tässä leikittelyt hienolta kuuluvalla sanalla?
-
Jep, radiesthésie on nimenomaan varvun, heilurin tms avulla tehtävää maasäteilyn yms havainnointia, siis pseudotiedettä (asiaa on ilmeisesti tutkittu runsaasti vielä 70-80-lukujen vaihteessa, huonoin tuloksin).
-
Ennenkin on vedetty yhtäläisyyksiä Hergen ja Disneyn välille. Olisiko Taavi Ankka kopioitu Tuhatkaunosta. Monipuolisia asiantuntijoita monelta alalta.
Kaiken tieteen taituri Ludwig Von Drake ei ole amerikkalainen vaan eurooppalainen, itävaltalainen, joten voipi olla. Vannoutuneita poikamiehiä ovat myös kumpainenkin.
-
Täällä Angoulemen festareilla on Para-teltassa eli retromyyjillä tarjolla mm. kaikenlaisia virallisesti ilmestymättömiä Tinttejä. Tintti Thaimaassa, Marsissa, Thermozero, Aakkostaide. Piraatteja ja fanifiktiota siis. Hiukan kiinnostaisi, mutta 50e on hiukan liikaa, vaikka ovatkin varsin hyvin tehtyjä, värillisiä ja kovat kannet jne.
-
Siis joku Thermozero tehty aivan kokopituiseksi albumiksi? Puolivalmiita sivuja Hergéltä tuli kai pari-kolme. Mutta kässäri... eikös se ollut kokonainen?
Timo
-
Siis joku Thermozero tehty aivan kokopituiseksi albumiksi? Puolivalmiita sivuja Hergéltä tuli kai pari-kolme. Mutta kässäri... eikös se ollut kokonainen?
Timo
~8 sivua ja ilmeisen valmis kässäri, https://en.wikipedia.org/wiki/Le_Thermoz%C3%A9ro
-
Mutta, mutta... tuossahan se nimi on! TINTTI NEUVOSTOLASSA.
Näin se vaan on.
-
Kaiken tieteen taituri Ludwig Von Drake ei ole amerikkalainen vaan eurooppalainen, itävaltalainen, joten voipi olla. Vannoutuneita poikamiehiä ovat myös kumpainenkin.
Kuten aiemminkin olen täällä tainnut mainita, niin Taavin yleisenä esikuvana näen sen suhteellisen monilukuisen yliopistomiesten (miehiä he vielä silloin lähinnä olivat) joukon, joka muutti saksankielisestä Euroopasta Yhdysvaltoihin ennen toista maailmansotaa kiristyvää ilmapiiriä pakoon.
-
Taavi saapui Ankkalinnaan vuonna 1961. Alkuperäisen tarinan nimestä Duckburg U.S.A voinee päätellä, että hän saapuu siinä myös Yhdysvaltoihin ensi kertaa(?). Hän ei siis olisi Euroopan sotaa ja natseja 1930-luvun lopulla Yhdysvaltoihin paennut tiedemies, eikä edes operaatio Paperclipin mukana Amerikkaan tuotuja tiedemiehiä. (äh tämähän on täällä off topic). Lisättäköön nyt vielä, ettei mainittu sarjakuva ollut silti Taavin ensiesiintyminen sarjakuvissa. Kimuranttia.
Timo
-
Ei ole varmaa, minkä alan professori Paul Cantonneau oli, mutta Fribourghin yliopisto tämän vuoden toukokuussa pystytti patsaan hänen muistolleen.
Inauguration de la stèle du Professeur Paul Cantonneau (https://www.ville-fribourg.ch/actualites/inauguration-de-la-stele-du-professeur-paul-cantonneau)
Sveitsissä "Tintin à Fribourg - Dits et interdis" näyttelyssä vuonna 2013 spekuloitiin että Fribourgin yliopiston professorin Paul Cantonneaun esikuvana olisi ollut tätä hieman ulkoisesti muistuttanut yliopiston perustajiin kuulunut Georges Python (1856-1927) ja että sarjakuvahahmon nimi olisi peräisin instituutin nimestä "la Cantonale". Tämä tosin on epätodennäköistä sillä vielä Salaperäisen tähden aikaan Hergé tiesi Fribourgin vain nimeltä ja hän tuskin tunsi ainuttakaan sen paikallista julkkista.
-
Cantonneaulle keksityn henkilöhistorian mukaan hänen alaansa olisi ollut maantiede ja hän olisi ollut sukujuuriltaan belgialainen, mutta tämäkin lienee enemmän fanifiktiota.
-
Aikakauslehtiviikko.fi:stä voi 26.4. asti lukea ilmaiseksi mm. tämän viikon Seuran. Siinä on Heikki Kaukorannan haastattelu Tintin ja Corton ym. suomentamisesta.
-
Aikakauslehtiviikko.fi:stä voi 26.4. asti lukea ilmaiseksi mm. tämän viikon Seuran. Siinä on Heikki Kaukorannan haastattelu Tintin ja Corton ym. suomentamisesta.
HEIKKI, 77, KÄÄNTÄÄ SARJAKUVIA
-
HEIKKI, 77, KÄÄNTÄÄ SARJAKUVIA
Eli siis "piirrosalbumeita".
-
Eiköhän se Tintti Neuvostojen maassa tule vielä uusituin käännöksin. I pressume.
Siinä on vaan jotain hässäkkätä vissiin ollu Castermanin ja Moulinsartin välillä, mitä käännöksiin tulee. Viivästyy viivästyy ja vielä vaan viivästyy.
Timo
-
Muuten olis tulossa jokin Tintti-peli!
https://muropaketti.com/pelit/turskauksien-turskaus-tama-sadoista-miljoonista-myydyista-albumeista-tuttu-sarjakuvatahti-seikkailee-pian-omassa-pelissaan/
Tuleekohan tulevalle PS5:lle?
-
Eikös Tintti ole ollut videopelinä jo useampaankin otteeseen? Viimeksi nyt sen tuoreehkon elokuvan pohjalta, Secret Of The Unicorn.
Timo
-
Eikös Tintti ole ollut videopelinä jo useampaankin otteeseen? Viimeksi nyt sen tuoreehkon elokuvan pohjalta, Secret Of The Unicorn.
Timo
Joo onhan niitä ollut! Tää on kai joku uusin viritys...tekisivät nyt kerrankin tosi hyvän!
-
Tuleekohan tulevalle PS5:lle?
Ellei ole yksinoikeuspeli (tuskin) niin tullee kaikille alustoille ml. kännykät ja tabletit.
-
Tänään 8.7. Hesarissa Jussi Karjalaisen mainio artikkeli Tintin kääntämisestä Heikki Kaukorannan ja Jukka Kemppisen haastattelujen pohjalta. Myös Asterixin tuloa Suomeen sivutaan.
Tänään 9.7. joku oikaisee artikkeliin liittyen Hesarin yleisönosastossa, että Tinttiä käänneettiin suomeksi jo 60-luvulla.
Ja sitähän voisi vielä oikaista huomisessa Hesarissa lisää, että Tinttiä käännettiin suomeksi jo 50-luvulla - nimellä Tim.
8.7. Hesarin kuvituksessa sanotaan kuvassa olevan Hispaniassa-albumin olevan vuoden 1970 satoa, mutta huonolaatuisesta kuvasta jo näkee, että kyseessä ei ole kyseisen vuoden painos, vaan ties kuinka mones jälkipainos. Alkuperäiset kiiltäväpinnoitetut albumit ei kuluneet noin niin kuin kuvan jälkipainos.
Mutta pääasia että kirjoitetaan ja noteerataan.
-
Tänään 9.7. joku oikaisee artikkeliin liittyen Hesarin yleisönosastossa, että Tinttiä käänneettiin suomeksi jo 60-luvulla.
Ja sitähän voisi vielä oikaista huomisessa Hesarissa lisää, että Tinttiä käännettiin suomeksi jo 50-luvulla - nimellä Tim.
8.7. Hesarin kuvituksessa sanotaan kuvassa olevan Hispaniassa-albumin olevan vuoden 1970 satoa, mutta huonolaatuisesta kuvasta jo näkee, että kyseessä ei ole kyseisen vuoden painos, vaan ties kuinka mones jälkipainos. Alkuperäiset kiiltäväpinnoitetut albumit ei kuluneet noin niin kuin kuvan jälkipainos.
Mutta pääasia että kirjoitetaan ja noteerataan.
Gell-Mannin amnesia -efekti on mielenkiintoinen. Kun luet lehdestä artikkelin aiheesta, jonka tunnet todella hyvin (kuten sarjakuvat kvaakilaisille), löydät valtavasti virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Mutta kun käännät sivua, unohdat tämän, ja luet jutun vaikka Lähi-Idän tilanteesta ja uskot, mitä siinä kerrotaan. Todennäköisesti Lähi-Idän asiantuntija tuhahtelee samalla tavalla, mutta uskoo sen, mitä sarjakuva-artikkelissa lukee.
https://www.epsilontheory.com/gell-mann-amnesia/
-
Gell-Mannin amnesia -efekti on mielenkiintoinen.
Kyllä, täsmälleen noin se menee! ;D
(Mietin jo kirjottaessa että onko turhaa nillittämistä ja tulin siihen tulokseen että ei ole. Aina kannattaa nillittää. Tälläkin kertaa kannatti, koska opin mikä on diagnoosin nimi ;) Täytyy tutustua linkin takana olevaan artikkeliin vielä paremminkin paremmalla ajalla.)
-
Kyllä se WSOYn Tintti-yritys mainitaan Karjalaisen jutussakin, mutta todellakin jotkut eivät suostu sitä huomaamaan tai ymmärtämään.
Se mainitaan myös toiseen kertaan Kaukorannan kommentissa Asterixin tarjoamisesta WSOYlle.
Kaikki ei mahdu päivälehden juttuun. Jos haluaa lukea perusteellisesti Tintin vaiheista meillä ja muualla, suosittelen googlaamaan Bibliophiloksesta Reijo Vallan erinomaisen ja pikkutarkan artikkelin. En linkitä, mutta eiköhän joku nillittäjä sen kohta tähän klinkkaa.
-
Niin...
-
Lukekaapa Jussi Karjalaisen erinomainen artikkeli, eli Kaukorantojen ja Kemppisen haastattelu Tintin lanseeraamisesta 50 vuotta sitten. Kyllä, siinä mainitaan WSOYn yritys julkaista Tinttiä 1960-luvun alussa. KYLLÄ, siinä mainitaan Tim-sarja Kansan kuvalehdessä ja Uudessa Kuvalehdessä. Kaksikin kertaa. Nipottajat nipottaa. Noloa, ettei Hesari tarkista juttujaan, vaan julkaisee jonkun nobodyn tulkintoja siitä miten Arvo Sakarin käännöksiä oli jo 1960-luvulla unohtaen, että Tinttiä oli myös oppikirjassa. Kylmänä kesänä on aikaa nillittää.
-
Rascar Capacin muumiosta on syntynyt kiista Belgiassa. Ylen juttu (https://yle.fi/uutiset/3-11447838) summaa ongelman hyvin.
Philippe Goddin on käsitellyt aihetta jo kuusi vuotta sitten tuoden kaikki kiistan perusteet esille. Hänestä "aidoin" on kuninkaallisessa museossa oleva.
-
Rascar Capacin muumiosta on syntynyt kiista Belgiassa. Ylen juttu (https://yle.fi/uutiset/3-11447838) summaa ongelman hyvin.
Philippe Goddin on käsitellyt aihetta jo kuusi vuotta sitten tuoden kaikki kiistan perusteet esille. Hänestä "aidoin" on kuninkaallisessa museossa oleva.
Ja taas on tehty kärpäsestä härkänen. Toki sillä on väliä kunkin museon pitäjälle että voi mainostaa Hergen nimellä mutta muuten yhtä tyhjän kanssa etenkään kun varmuutta ei saada suuntaan tai toiseen elleivät sitten onnistu herättämään Hergeä henkiin (joka sitten kiroaisi kyselijät syvimpään helvettiin kun tuollaisen takia häiritsevät häntä).
-
Rascar Capacin muumiosta on syntynyt kiista Belgiassa. Ylen juttu (https://yle.fi/uutiset/3-11447838) summaa ongelman hyvin.
Aika yllättävää. Olisi luullut että keskustelua nostattaisi kyseisen kropan palauttaminen emämaahansa ja multiin (tai mistä ikinä luolasta se on löydettykin?). Niin kuin vainajille tavataan tehdä... Suomestahan vasta palautettiin tänne ryöstettyjä hautamuistoja eli ihmisjäänteitä Amerikkaan. (https://www.kansallismuseo.fi/fi/ajankohtaista/mesa-verde-kokoelman-esineet-nahtavilla-kansallismuseossa) Mutta noilla Euroopan suurilla museoilla tämä palauttamiskysymys lienee kinkkisempi.
-
Sarjakuvakuplassa-blogissa ihmettelyn aiheena Tintti. (https://sarjakuvakuplassa.blogspot.com/2020/08/tintin-seikkailut.html)
Kaikesta hienoudestaan ja kulttiasemastaan huolimatta nykylukija saattaa törmätä Tintin kanssa matkustaessaan ikäviin yllätyksiin.
-
Sarjakuvakuplassa-blogissa ihmettelyn aiheena Tintti. (https://sarjakuvakuplassa.blogspot.com/2020/08/tintin-seikkailut.html)
Kaikesta hienoudestaan ja kulttiasemastaan huolimatta nykylukija saattaa törmätä Tintin kanssa matkustaessaan ikäviin yllätyksiin.
Tai sitten...
Sarjakuvakuplassa Tintti saa synninpäästön. (https://sarjakuvakuplassa.blogspot.com/2020/08/tintin-seikkailut.html)
Ongelmistaan huolimatta Tintin seikkailuja on erittäin miellyttävää seurata.
-
Heh,tuo mainio italialainen Arturo Benedetto Giovanni Giuseppe Pietro Archangelo Alfredo Cartoffoli viritetyllä Lanciallaan. - Michael Farr mainitsee kirjassaan ettei hänellä luultavasti ole ketään tiettyä esikuvaa. 1950-luvun puolivälin lehdissä oli kuitenkin paljon juttuja italialaisesta pianistista nimeltä Arturo Benedetti Michelangeli, joka oli kuuluisa omituisista tempauksistaan ja intohimostaan nopeisiin autoihin. Tuhatkaunon tapaus alkoi ilmestyä 1954 ja kilparadoilla kaasutteli 1950-luvulla monia kuuluisia italialaisia kilpa-ajajia joista maailman lehdet kirjoittivat. Arturo... Cartoffolista tuli selvästi omissa mielikuvissaan vähintään yhtä kova kuski sillä hetkellä kun veti ajohansikkaat käsiinsä, vaikka olisi ollut menossa vain maitokauppaan. Vahinko ettei tuo mainio hahmo esiintynyt enää koskaan uudestaan Tintin sivuilla.
-
Hergen sitikkamainoksista löytyi sämple Mobilisti -lehdestä 5/2018.
-
Outo valinta. Eikö tuo olisi toiminut paremmin, jos joku studiolta olisi piirtänyt tyyliin istuvan rättisitikan?
-
Ja eikös Dupontitkin ajelleet rättärillä Castafioren koruissa? Veikkaan että tuo valokuvan käyttö on ihan asiakkaan sanelema juttu. Pitäähän sitä tuotteen erottua kun kyseessä on mainosläpyskä eikä normisarjakuva. Ja erottuuhan se!
-
Uusimmassa Siivet lehden numerossa 1/2021 on Pentti Perttulan artikkeli "Tintti ja taistelukoneet." Koska kyseessä ei ole kanatalouslehti vaan ilmailua käsittelevä, on jutussa keskitytty Hergen kromolitografiasarjojen sotaisiin lentokoneisiin. Näitä Voir et Savoir kuvia oli eri sarjoissa yhteensä 300 kappaletta, joista sotalentokoneita 60. Asiantunteva artikkeli. Minusta Perttulaa kannattaisi kysyä tekemään laajempi artikkeli vaikkapa Sarjainfoon. Tuollaisesta ei-kanatalous julkaisusta sarjakuvaharrastajat eivät sitä löydä.
-
Pasi Heikuran toimittama ” Tyrskyn myrsky -Johdatus kapteeni Haddockin manauksiin” on muuten ilmestynyt jo nyt eikä vasta lokakuussa.
-
Tämäpä mieluisa tieto. Laitoinkin samaan tilaukseen Tex-kirjaston kanssa :D
-
Pasi Heikuran toimittama ” Tyrskyn myrsky -Johdatus kapteeni Haddockin manauksiin” on muuten ilmestynyt jo nyt eikä vasta lokakuussa.
Onko mitään tekoa Reijo Vallan vuoden 2011 kirjasta nimeltä Turskatti!: Kapteeni Haddockin haukkumat jne kanssa?
-
Onko mitään tekoa Reijo Vallan vuoden 2011 kirjasta nimeltä Turskatti!: Kapteeni Haddockin haukkumat jne kanssa?
Pidän mahdollisena että Reijo Valtaa on inspiroinut nyt suomennettu Algoudin kirja vuodelta 2001.
-
Hieno juttu. Mulla on jo se Turskatti, ja tämä menee kans tilaukseen.
-
Onko mitään tekoa Reijo Vallan vuoden 2011 kirjasta nimeltä Turskatti!: Kapteeni Haddockin haukkumat jne kanssa?
Sama aihe! Valta on tehnyt hakuteoksen jossa on kaikki manailut mukana, tässä Heikuran kirjassa on 200 ja vähän yli valikoitua manausta. Ja joka aukeamalla kuvitusta albumeista.
-
Sama aihe! Valta on tehnyt hakuteoksen jossa on kaikki manailut mukana, tässä Heikuran kirjassa on 200 ja vähän yli valikoitua manausta. Ja joka aukeamalla kuvitusta albumeista.
Alkuteoksen (Le Haddock illustré: L'intégrale des jurons du Capitaine Haddock) mukainen kuvitus varmaankin ja Otavan kustantama, joten oikeudet kuvituksiin tietty ok.
Suomentajalla on kyllä tekijänoikeus tekstiinsä, joten Heikki Kaukorannan nimi toivottavasti on ISOLLA jossain kohtaa kirjaa. Mielellään jo kannessa.
-
Heikki Kaukoranta on tosin korostanut, että hovioikeuden neuvos Jukka Kemppinen oli se todellinen mestari keksimään solvauksia Haddockin suuhun.
-
Esipuheessa kiitetään Reijo Valtaa kattavimman suomenkielisen Haddockin manailut - esityksen laatimisesta.
Vaan on sanojen ammattilaisella oma Aristoteleen kantapäänsäkin. Oletan, että Heikura on päästänyt muutaman omalakisen kirouksen tutkaillessaan valmista kirjaansa:
"Myös ihailuni manailut suomentaneita Jukka Kemppistä sekä Soile ja Heikki KaukoVALTAA kohtaan on työn aikana entisestään kasvanut."
-
Algoudin teoksesta sai mun Turskatti alkuperäisen innoituksensa, kuten aikaisemmin keskustelussa on epäilty. Yritin lopputuloksesta tehdä toisenlaisen.
Kirjoitin hadokismien ja Algoudin teoksen taustoista artikkelin (https://www.kvaak.fi/35971/2021/09/12/tyrskyn-myrsky-johdatus-kapteeni-haddockin-manauksiin/).
-
Seura on haastatellut Pasi Heikuraa uuden kirjan tiimoilta.
Kapteeni Haddock on manailun mestari – Pasi Heikura ihailee taitavaa tulkintaa: ”Kiroilusta voi tehdä kiinnostavaa ja älykästä” (https://seura.fi/viihde/julkkikset/kapteeni-haddock-on-manailun-mestari-nain-han-opettaa-ilmaisemaan-itseaan-luovasti-ilman-v-sanoja/)
-
Kiva juttu, kiitos linkistä!
-
Sattuipa silmiin Tintti-trivian kannalta kiinnostava juttu. Moni Kvaakissa varmaan tietääkin, että tunnettu belgialainen 1930-luvun laitaoikeistojohtaja, 2. maailmansodan aikana Waffen-SS:ssä palvellut Léon Degrelle oli 1920-luvun lopussa toimittajana "Le Vingtième Sièclessä" ja raportoi lehdessä Meksikon Cristero-kansannoususta, jossa katolilaiset konservatiivit nousivat vastustamaan Meksikon hallituksen kirkonvastaisena pidettyä politiikkaa. Degrelle kuuluu myöhemmin väittäneen olleensa Tintin tosielämän esikuva, koska hänen Meksikon-seikkailunsa sattui samoihin aikoihin kuin Tintin debyytti "Le Petit Vingtièmessä". Nuori saman lehden ulkomaankirjeenvaihtaja (Degrelle oli hiukan päälle parikymppinen Meksikossa käydessään), voiko ilmeisempää todellista innoitusta olla?
No, totuus lienee jotain muuta. Tinttiä edeltänyt ja sitä kovasti muistuttava Totor oli alkanut jo ennen Degrellen tuloa lehden palvelukseen, minkä lisäksi Degrelle ilmeisesti nautti huomiosta ja paheksunnasta, jota sai sotavuosien jälkeen Belgiassa esitellessään edelleen äärioikeistolaisia poliittisia mielipiteitään ja sodanaikaisia univormujaan Espanjan lehdistössä. Tähän huomionkaipuuseen sopi tietysti hyvin väite siitä, että belgialaisten laajasti inhoama yhteistoimintamies olisi supersuositun Tintin esikuva. Toisaalta Hergé tuskin olisi voinut myöntää missään määrin inspiroituneensa Degrellestä.
Degrelle pakeni sodan loppuvaiheessa Espanjaan, jonne jäi asumaan loppuelämäkseen. Hänet tuomittiin Belgiassa poissaolevana kuolemaan eikä hän päässyt palaamaan sinne edes vanhana miehenä - Degrelle kuoli vasta 1994.
-
Degrelle väitti myös, että hänen Meksikosta lähettämiensä sarjakuvalehtien vaikutuksesta Tinttiin tuli puhekuplat. Tosin ensimmäisen reportaasin D. laittoi uudelta mantereelta alkuvuodesta 1930, jolloin Tintti oli lehdessä jo yli vuoden ilmestynyt...
-
Degrelle pakeni sodan loppuvaiheessa Espanjaan, jonne jäi asumaan loppuelämäkseen. Hänet tuomittiin Belgiassa poissaolevana kuolemaan eikä hän päässyt palaamaan sinne edes vanhana miehenä - Degrelle kuoli vasta 1994.
Off-topic, mutta Belgian laista poistettiin kuolemantuomio 1996, vähän huvittuneena mietin, lähtikö prosessi liikkeelle siitä, että Degrelle oli jo kuollut muutenkin.
-
Off-topic, mutta Belgian laista poistettiin kuolemantuomio 1996, vähän huvittuneena mietin, lähtikö prosessi liikkeelle siitä, että Degrelle oli jo kuollut muutenkin.
Mjoo, Belgiassa pidennettiin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon vanhenemisaikaa juuri Degrellen takia, kun hän innostui esiintymään julkisuudessa Espanjassa ja piti auki vanhoja haavoja sotavuosilta.
Hergé ei koskaan lähettänyt Tinttiä oikeistodiktatuurien Iberian niemimaalle tai Kreikkaan, vaikka seikkailuissa muuten matkustellaan laajasti Euroopassa(kin) ja vallankaappauksia ja vakoilua piisaa.
-
Katselin Adlibriksestä, että mitähän kivaa tänä vuonna tulee ja tämmöinen sattui silmille.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/tintti-neuvostojen-maassa-9789511425397 (https://www.adlibris.com/fi/kirja/tintti-neuvostojen-maassa-9789511425397)
Tämähän kuuluu siihen Lehtimies Tintti seikkailee sarjaan, joka luultiin jo loppuvan.
Oliko niin, että ranskaksi tämä julkaistiin väritettynä. Missään ei lue, että onko tämä nyt sitten värillinen painos.
Olisi kyllä kiva saada juurikin tämä väritettynä...mustavalkoinen on jo hyllyssä.
Onko alkuperäisen ja sen aikasemmin Suomessa julkaisun sarjakuvan stripit jotenkin erilaiset...en tiedä.
-
Aiemmin suomessa julkaistun sivumäärä 139 ja adlibriksen mukaan tässä uudessa on 144 sivua. Tuokin aina vähän riippuu miten kannet ja tyhjät sivut jne lasketaan mutta tuota tietoa tuijottaen sivuja olisi enemmän
-
Hergé ei koskaan lähettänyt Tinttiä oikeistodiktatuurien Iberian niemimaalle tai Kreikkaan, vaikka seikkailuissa muuten matkustellaan laajasti Euroopassa(kin) ja vallankaappauksia ja vakoilua piisaa.
Borduria taitaa olla semmoinen - saksalaisnatsilaisfasistinen maa, joka valmistelee hyökkäystä viattomaan rojalistivaltioon (Belgia-Itävalta?). Mutta kumpi on oikeisto- ja kumpi vasemmistodiktaattori: Alcazar - Tapioca?
Timo
-
Aiemmin suomessa julkaistun sivumäärä 139 ja adlibriksen mukaan tässä uudessa on 144 sivua. Tuokin aina vähän riippuu miten kannet ja tyhjät sivut jne lasketaan mutta tuota tietoa tuijottaen sivuja olisi enemmän
En huomannut katsoakaan noita sivumääriä...tosiaan 5 sivua ylimääräistä.
Tietysti tuo voi tarkoittaa myös sitä, että rivinväliä olisi jotenkin muttettu ja olisiko siellä myös välissä jotain koko sivun hienoja kuvia jostain kohtauksesta. Näinhän oli myös noissa muissa saman sarjan kirjoissa.
Myös voi olla, että alussa olisi jotain Tintti-tieto sivuja. Näistä nyt ei tiedä. Eniten kyllä toivoisin, että tämä olisi väritetty versio tai sitten niin, että Otava julkaisis tämän mustavalkoisena ja myös erillisen albumin väritetyn version "Tintti Neuvostojen maassa".
PS: Joku voisi tehdä parodia Tintin mm. "Tintti Putinlandiassa" tai "Tintti ja tyrannin taistelu" tai "Tinttin seikkailut Venäjällä" tai "Tintti ja hullu venäläinen" Siihen sitten vähän totuuksia Putinista ja nyky Venäjästä. Oikeastaan ei taida olla mikään muuttunut tuon vanhan Tintin ja nykymenon välillä.
-
Tarkistin Bookyn sivulta ja siellä sanottiin että tämä kirja jatkaa mv-laitosten sarjaa. Siinä on varmaan tosiaan alku- ja loppusivuja enemmän.
-
Tarkistin Bookyn sivulta ja siellä sanottiin että tämä kirja jatkaa mv-laitosten sarjaa. Siinä on varmaan tosiaan alku- ja loppusivuja enemmän.
Jaahas....kiitos tiedosta.
Toivottavasti Otava tekee myös sen väritetyn version....sitä kaipaisin!
Täytyyhän tämä mustavalkoinenkin ostaa, kun kaikki muut on jo ostettu tätä Tintti lehtimies seikkailee-sarjaa.
-
Hergé ei koskaan lähettänyt Tinttiä oikeistodiktatuurien Iberian niemimaalle tai Kreikkaan, vaikka seikkailuissa muuten matkustellaan laajasti Euroopassa(kin) ja vallankaappauksia ja vakoilua piisaa.
Viimeinen "kantaa-ottava" Tintti, jossa nimeltä mainittiin pahislaisten asuinpaikkoja, oli Sininen lootus vuodelta 1934.
Metaxasin hallinto ja Espanjan sisällissota alkoivat vasta pari vuotta myöhemmin.
Myöhemmät tarinat oli sijoitettu markkinointimielessä turvallisempiin Puerto del Mikkihiiristaneihin.
-
Viimeinen "kantaa-ottava" Tintti, jossa nimeltä mainittiin pahislaisten asuinpaikkoja, oli Sininen lootus vuodelta 1934.
Metaxasin hallinto ja Espanjan sisällissota alkoivat vasta pari vuotta myöhemmin.
Myöhemmät tarinat oli sijoitettu markkinointimielessä turvallisempiin Puerto del Mikkihiiristaneihin.
Pitkälti näin, mutta vielä sodan jälkeen Tintti matkustaa suurvaltapolitiikkateemaisessa "Mustan kullan maassa" Palestiinan mandaattiin, jossa nähdään juutalaisia asemiehiä ja brittisotilaita. Myöhemmin sekin tokin muuttuu mielikuvitusmaa Khemediksi.
-
Moulinsart-säätiö muuttaa nimensä. Jatkossa se on Tintin imaginatio -säätiö. (uutinen ranskaksi täällä (https://www.actuabd.com/Voici-pourquoi-le-label-Moulinsart-devient-Tintinimaginatio))
Uudistusten taustalla on se, että leski Fanny on 2020 jäänyt pois säätiön johdosta. Uudet ihmiset jatkavat johdossa, ja vaikuttaisi siltä, että vihoittelu Castermanin suuntaan on menneisyyttä. Editions Moulinsart ja Casterman alkavat yhteistyössä julkaista esipuheilla (hovihistorioitsija Philippe Goddin tekee) varustettuja albumeita, Faaraon sikarit tulee ensimmäisenä lokakuussa.
Oheistuotteita tulee kanssa.
-
Jaahas....kiitos tiedosta.
Toivottavasti Otava tekee myös sen väritetyn version....sitä kaipaisin!
Täytyyhän tämä mustavalkoinenkin ostaa, kun kaikki muut on jo ostettu tätä Tintti lehtimies seikkailee-sarjaa.
Adlibris ilmoitteli että nyt olisi tilattavissa. Lienee pian muuallakin kaupan.
-
Aiemmin suomessa julkaistun sivumäärä 139 ja adlibriksen mukaan tässä uudessa on 144 sivua. Tuokin aina vähän riippuu miten kannet ja tyhjät sivut jne lasketaan mutta tuota tietoa tuijottaen sivuja olisi enemmän
Nopeasti vilkaisten ainakin sarjakuvasivujen osalta sivut, kuvat ja rivit ovat samat. Tekstaus on uudessa nätimpää.
Triplan Suomalaisessa 21,95.
-
Sain tänään käsiini uuden opuksen. Tämä Lehtimies-sarjan Neuvostojen maassa on sivunumeroitu erikoisesti, sivu 1 on oikeasti sivu 5, ja samalla sivu 1 on vasta toinen varsinainen sarjakuvasivu.
Pikaisesti selaten sisältö on aivan sama kuin aikaisemmissa painoksissa.
-
Kävin tällä viikolla Belgiassa ja tutustuin myös Hergé-museoon. Kiva ja kiinnostava paikka, mutta koko museossa ei itseni ja kaverini lisäksi näkynyt yhtään ainoaa vierailijaa. Lokakuu ei varmaan ole kiireisintä turistisesonkia, mutta olin yllättynyt. Oli toki luksusta, kun sai kiertää rauhassa ja pysähtyä katsomaan kaikkea juuri niin pitkään kuin halusi.
-
Huiman näköinen immersiivinen näyttely tuloillaan Pariisissa. (https://www.atelier-lumieres.com/en/node/1219) Kikkailuahan toi on, mutta kivan näköistä.
Timo
-
Kikkailua, mutta onpahan upean näköistä. Oman kokemuksen mukaan ranskalaiset osaavat tehdä hyviä taide- ja sarjakuvanäyttelyitä joissa on pinnan lisäksi sisältöäkin.
-
Hienon näköinen!
-
Huiman näköinen immersiivinen näyttely tuloillaan Pariisissa. (https://www.atelier-lumieres.com/en/node/1219) Kikkailuahan toi on, mutta kivan näköistä.
Timo
Onko tuolla yhtään alkuperäistä piirrosta tai jotain esineistöä, alkuperäisiä lehtiä tai muuta vastaavaa. En kyllä lämpene tommoselle. Lähinnä copy-pastea mutta videotykillä terästettynä.
-
Kyllä tuon elämyksen keskellä voisi istuskella pidemmänkin aikaa.
-
Kyllä tuon elämyksen keskellä voisi istuskella pidemmänkin aikaa.
Joo kyllähän siellä voi käydä, mutta olisi kiva, kun olisi jotain ihan oikeetakin kateltavaa!
-
Onko tuolla yhtään alkuperäistä piirrosta tai jotain esineistöä, alkuperäisiä lehtiä tai muuta vastaavaa.
Ei harmainta aavistusta.
Mutta tämä Amos-museoon!
Timo
-
Ei harmainta aavistusta.
Mutta tämä Amos-museoon!
Timo
:laugh: :laugh: :laugh:
-
Täkäläisessä kirjastossa (Raisio) on jonkun aikaa vielä Tinteissä olleiden autojen näyttely (pikkuautoja kaapillinen ja Les Autos-albumi) ja saa olla tosi Tintti-tietäjä jos tunnistaa kaikki autot ja missä albumissa ne ovat esiintyneet.
-
Tnttiä näytettiin 50-luvulla epävirallisen suomennoksena partiolaisille epidiaskoopilla!
Kapteeni Havukka, Tintin koira Melu...
Otetaanpas tämä tiedonjyvänen tänne talteen Kemppisen blogimerkinnän Särkynyt korva (http://kemppinen.blogspot.com/2018/07/sarkynyt-korva.html) kommentista:
Tiedonsirpale: isoisäni Yrjö Karilas, tietokirjailija, lingvisti ja kristillisen poikatyön uranuurtaja, hankki Hergén kirjoja 50-luvun alussa ja suomensi niitä. Hän luki niitä minulle, kymmenvuotiaalle, ja huomattuaan minun pitävän niitä sekä jännittävinä että hauskoina, otti ne poikatyön välineiksi. Kirjojen sivut revittiin erilleen, puhekupliin liisteröitiin suomenkieliset tekstit ja nämä sitten näytettiin epidiaskoopilla ohjelmana poikakerhojen kokouksissa, luultavasti Poikien keskuksen organisaatiossa, hänhän oli silloin sen johtaja. Olisiko Jukka Kemppinen saanut ensikosketuksensa Tintteihin sitä kautta?
Mainittakoon vielä, että hän(kin?) otti käyttöön nimen Tintti, ja muistan hänen olleen siihen hyvin tyytyväinen, samoin kuin Miloun nimen suomalaistettuun versioon Meluun. Se ei jäänyt elämään sen enempää kuin hänen kapteeni Haddockille antamansa nimi "Havukka".
Sitä en muista, miten hän syvästi uskonnollisena ja tinkimättömänä raittiusmiehenä hoiteli käännöksissään kapteenin mehukkaan manailun ja viskin tinttaamisen.
Heikki Tiilikainen
Kemppinen vastasi:
Mielenkiintoista. Isävainajani oli Y. Karilaan johtamassa Söräisten NMKY:ssä. Sitä perua hyllyssäni on tekijän isälleni omistama Pikku Jättiläisen ensimmäinen painos. (Itse luin vanhat Tintit äitini hoitamassa kirjakaupassa, kuten kouluvuodet kaiken muunkin.)
-
Tnttiä näytettiin 50-luvulla epävirallisen suomennoksena partiolaisille epidiaskoopilla!
Kapteeni Havukka, Tintin koira Melu...
Tiedonsirpale: isoisäni Yrjö Karilas, tietokirjailija, lingvisti ja kristillisen poikatyön uranuurtaja,.. epidiaskoopilla...
Heikki Tiilikainen
Mielenkiintoista. Siinä ei ole lingvistiikka aivan täysin alenevassa polvessa periytynyt. Episkooppi on nimeltään se mainio keksintö, jolla kuvia aikoinaan heijasteltiin. :)
-
Mielenkiintoista. Siinä ei ole lingvistiikka aivan täysin alenevassa polvessa periytynyt. Episkooppi on nimeltään se mainio keksintö, jolla kuvia aikoinaan heijasteltiin. :)
Epidiaskoopilla voi heijastaa pintojen lisäksi myös dioja.
https://www.finna.fi/Record/hkm.9078A337-1924-4FE3-8D70-3A69936B1820 (https://www.finna.fi/Record/hkm.9078A337-1924-4FE3-8D70-3A69936B1820)
-
Tinttejä julkaistiin Suomessa 50-luvulla jatkosarjana jossain jotenkin Suomen Kuvalehteen liittyvässä lehdessä (en muista nyt tämän paremmin, lehdet ovat nyt etsinnän alla).
Mutta mikä niissä oli Haddockin nimi, se ei ollut Haddock, Capu eikä myöskään edellä mainittu Havukka.
Onko tietoa?
-
Tinttejä julkaistiin Suomessa 50-luvulla jatkosarjana jossain jotenkin Suomen Kuvalehteen liittyvässä lehdessä (en muista nyt tämän paremmin, lehdet ovat nyt etsinnän alla).
Mutta mikä niissä oli Haddockin nimi, se ei ollut Haddock, Capu eikä myöskään edellä mainittu Havukka.
Onko tietoa?
1. No itse kävin skannamassa Pasilan kirjastosta Uusi Kuvalehti vuosi 1955 numerot 1-42. siinä oli Yksisarvisen salaisuus osa 1
2. Uusi Radiolehti (Uuden kuvalehden liite) 1955 numerot 1-9 ja 1956 numerot 1-10 ja 13 Yksisarvisen salaisuus osa 2
3. Uusi kuvalehti 1961 numerot 49-52 ja 1962 numerot 1-52 ja 1963 numerot 1-8 Päämääränä kuu
4. Uusi kuvalehti 1963 numerot 9-31 Kuun kamaralla osa 1
Tämän jälkeen Uusi kuvalehti ja Nuorten maailma yhdistyi ja syntyi Uusi maailma -lehti
5. Uusi maailma 1963 numerot 1-26 Kuun kamaralla osa 2
6. Uusi maailma 1964 numerot 1-26 Kuun kamaralla
7. Apu-lehti 1981 numerot 25-52 ja 1982 numerot 1-26 Seikkailu punaisella merellä
8. Sit on vielä Seura-lehti 2004 mut en tiedä numeroita Sininen lootus
9. On myös Aikamme lukemisto (WSOY) 1970-luku Sarvisen salaisuus (osat 1-6) en tiedä tästäkään muuta
Siinä olisi mun tietämäni Tintit, jotka on tuleet aikakausilehdissä...voi olla muitakin.
Tuo Uusi kuvalehti, jonka skannasin Pasilassa on kiintolevyllä joka on turmeltunut...kattoo jos joskus saisin se kuntoon. On tosi paskamainen skannata, kun on Vanhan Hesarin kokoa ja se on sidottu kirjaan...yritä nyt siinä sitten skannata sitä kopiokoneella. Osta mieluimmin semmoinen Kirjaskanneri niin pääset vähemmällä. Ja ainahan voi ostaa nää lehdet divareista, jos löytyy...homma on kyllä ihan järetön.
Tuossa 1955 UUsi Kuvalehti Tintti oli ainakin Tim...kapteeni Haddockin nimeä en muista enää.
-
Täältä löytyy nimiä, ja Haddock oli vissiin Haddock.
https://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/03/kirjoittamisen-salaisuus.html (https://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/03/kirjoittamisen-salaisuus.html)
-
Aikamme lukemisto oli jonkinlainen koulukirjakokeilu. Mulla on tosta hämärä muistikuva. Osassa niistä oli Tinttiä ja osassa Ahmed Ahnetta - ehkä joissakin jotain muuta. Muistaakseni tätä muisteltiin jossain täällä Kvaakissa kauan sitten. Muistaakseni minä tätä utelin - en siis silloin tiennyt ton kirjan/kirjasarjan nimeä) ja asia jotain kautta selvisi. Muistaakseni. :D
Edit: vuonna 2005 täällä. (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2317.msg40222.html#msg40222)
Timo
-
Tintin ampuma-asennossa on tainnut käydä vähän sama kuin Joe Barin kypärän ulkopuolelle ulottuvissa pottunokissa, eli hahmon mittasuhteet eivät ole samat kuin oikean ihmisen ja tämä aiheuttaa hämmennystä; tai sitten Herge oli nähnyt tällaisen muttei kokeillut itse, koska tuo on kyllä ihan oikeasti käytetty asento, mutta noin lähellä taitaa saada luistin naamaansa.
-
Tintin ampuma-asennossa on tainnut käydä vähän sama kuin Joe Barin kypärän ulkopuolelle ulottuvissa pottunokissa, eli hahmon mittasuhteet eivät ole samat kuin oikean ihmisen ja tämä aiheuttaa hämmennystä; tai sitten Herge oli nähnyt tällaisen muttei kokeillut itse, koska tuo on kyllä ihan oikeasti käytetty asento, mutta noin lähellä taitaa saada luistin naamaansa.
Luistimen saa silmäänsä ja tarkkuuskin on mitä sattuu. Pistoolissa on myös jonkun verran rekyyliä, joten se hieman tai paljon (Desert Eagel) potkaisee taaksepäin.
Parempi ampua käsi suorana, niin voi tähdätä paremmin...käsiaseella siis. Kiikaritähtäimellä tai punapistetähtäimellä asia onkin sitten eri juttu, mutta niitä harvemmin käytetään pistooleissa.
-
En tiedä, onko kvaakissa tästä vielä ollut keskustelua, mutta tässä
https://youtu.be/-61as_47QhE?si=wwgm04qLve2sBFKy
on videomatskua siitä uudesta Tintti-pelistä (ilmestymiseen ei edes montaa viikkoa)
Tintti jahtaa papyrusta, ja sitä kestää aika paljon pidempään kuin sarjakuvassa. Muuten vaikuttaa uskolliselta alkuperäiselle, mainiota! Hahmot vähän kämäsen näköisiä, mutta eipä Hergén viivan 3d:ksi taivuttaminen ole mikään helppo juttu.
-
Onpa kamalan näköistä. No, tossahan toki lukee että "footage not final".
Musta olis kiva, jos kuva renderöitäisiin piirretyn näköiseksi. Niinhän ne tekee mm Simpsoneissa nykysin.
Timo
-
Asterixin ja Lucky Luken lukemisen jälkeen jatkoin Tintillä. Näidenkin edellisestä lukemista oli ehtinyt kulua yli 30-vuotta.
Ensimmäistä kertaa tuli luettua nämä oikeassa järjestyksessä ja samalla lehtimies Tintti albumit jotka ovat hyllyssä odotelleet lukemista.
Tintti neuvostojen maassa lapsena luettuna ei jättänyt hyviä mielikuvia kuvituksen ja mustavalkoisuuden takia joten se olikin tullut luettua vain kerran aiemmin. Tuntuu että kolme ensimmäistä albumia on pitkälti rakennettu jatkuvan kohelluksen varaan ja vasta siitä eteenpäin on tarina saanut isomman roolin.
Värillinen tintti vs lehtimies Tintti pisti hieman miettimään miksi Herge on aikaansa kuluttanut uusiin versioihin. Afrikassa ja amerikassa kuvitus toki oli alunperin alkeellisempaa ja tarinaa ihan vähän muutettu. Siitä eteenpäin erot kuitenkin niin pieniä että Herge olisi aikansa voinut käyttää ihan uusien tarinoiden tekemiseen.
En muistanutkaan kuinka paljon näissä tulee edellisistä albumeista tuttuja hahmoja vastaan eri tilanteissa.
Tarinat olivat aika hyvin edelleen muistissa mutta useampi albumi oli parempi kuin muistinkaan. Aakkostaide tuli luettua ensimmäistä kertaa ja olisi ollut ihan mielenkiintoista nähdä millainen tarina olisi valmiina ollut.
Yllättävän paljon rasistisia ilmauksia käytetty joissakin albumeissa ja moni muu julkaisu nykyään on sensuroitu vähemmästäkin.
Jäi ihmetyttämään kenen kissa on moulinsartin linnassa? Milou jahtaa kissaa kahdessa albumissa ja kahdessa on kissan kanssa rauhassa istuskelemassa. Viidennen kerran kissan ollessa mukana tarinassa on se Tintin sylissä. Tuo on ainoa kerta kun kukaan ihmisistä kiinnittää siihen mitään huomiota.
Edit google tietää kertoa että kissa on kapteenin oma.
-
Tämän voisi hyvin panna johonkin tekijänoikeusketjuun, mutta menköön nyt tähän.
Alkuperäinen vuoden 1929 Tintti siirtyi Yhdysvalloissa public domainiin tämän vuoden alussa. Niinpä Kickstarterin joukkorahoituksessa on nyt sarjakuva-albumi (https://www.kickstarter.com/projects/fabricesapolsky/the-big-lie), jossa on Neuvostojen maan aikainen, näköinen ja luonteinen lehtimies. Hahmossa ei saa käyttää värejä, koska oranssi tukka tuli Tintille vasta myöhemmin. Kapteeni Haddock ja muut myöhemmät sivuhahmot eivät tietenkään myöskään saa olla seikkailuissa mukana.
Tulevassa sarjakuvassa nuori Tintti saapuu New Yorkiin ja keksii siellä ”ison valheen”. ”Iso valhe” on myös albumin nimi, mutta sen merkitystä ei paljasteta. Albumi sisältää myös tekstisivuja ja metasarjakuvaa.
EU-maissa kuitenkin tekijänoikeus ulottuu niin kauas kuin 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Tinttiä ei saa vapaasti julkaista täällä vielä pitkään aikaan. Siksi valitettavasti myöskään tätä varsin kiinnostavan tuntuista sarjakuvaa ei postiteta Yhdysvaltojen ulkopuolelle.
-
Mun silmään aikas ruman näköistä piirrosta. Huonompaa kuin Hergén vanha.
Timo
-
Tämmönenkin tuli vastaan. Onnea vaan kaikille Tintin-tekijöille. Voi tulla yllätyksiä.
Timo
-
EU-maissa kuitenkin tekijänoikeus ulottuu niin kauas kuin 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Tinttiä ei saa vapaasti julkaista täällä vielä pitkään aikaan. Siksi valitettavasti myöskään tätä varsin kiinnostavan tuntuista sarjakuvaa ei postiteta Yhdysvaltojen ulkopuolelle.
Ainahan sen voi yksityinen ihminen postittaa Eurooppaan!
Mutta oli kyllä kamalan näköinen Tintti. Jos uusia Tinttejä tulee niin sitten tehdään kunnolla!
Kyllä jenkit keksii jonkun porsaanreiän...mistä voi julkasta tuon Tintin, vaikka ihan oikeesti ei kai vielä ole oikeuksia Tintin julkaisuun!
-
Tämmönenkin tuli vastaan. Onnea vaan kaikille Tintin-tekijöille. Voi tulla yllätyksiä.
Tekijänoikeuslait ovat monimutkaisia enkä ole mitenkään niiden asiantuntija, mutta uskon, että tuo henkilö sekoittaa asioita.
Käsittääkseni Tintin amerikkalaisella julkaisemisella – Dell vuonna 1959 mainittiin – ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä. Mielestäni kustantaja voi omistaa ainoastaan julkaisuoikeudet omaan Tintti-versioonsa (tarina, käännös ym.) sen julkaisuvuodesta lähtien. Ei Dell mitenkään voi omistaa itse hahmon tekijänoikeuksia, joiden suoja-aika päättyi Yhdysvalloissa alkuperämaasta riippumatta 95 vuoden jälkeen, koska Tintti on luotu ennen vuotta 1978.
Tuo kickstarteri keskittyy alkuperäiseen hahmoon eikä edes nimeä sitä Tintiksi, vaan puhuu ”Belgialaisesta reportterista”. Se on kyllä totta, että jos aikoo käyttää näin tunnettua hahmoa ja välttää lakimiesten koputtamisen ovelle, pitää olla varma siitä mitä tekee.
Mun silmään aikas ruman näköistä piirrosta. Huonompaa kuin Hergén vanha.
Mutta oli kyllä kamalan näköinen Tintti. Jos uusia Tinttejä tulee niin sitten tehdään kunnolla!
Joo. Minustakin tuon sarjakuvan piirrosjälki näyttää huteralta, mutta formaatti tuntuu miellyttävän kokeilevalta ja tarinassa tuntuu olevan näkemystä. Tekijä mm. vihjaa, että toisin kuin Hergellä, naishahmoja saattaa esiintyä. Luulisin, että vanhojen Tinttien rasismiakin vähennetään. Olen kiinnostunut.
-
Tekijänoikeuslait ovat monimutkaisia enkä ole mitenkään niiden asiantuntija, mutta uskon, että tuo henkilö sekoittaa asioita.
Käsittääkseni Tintin amerikkalaisella julkaisemisella – Dell vuonna 1959 mainittiin – ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä. Mielestäni kustantaja voi omistaa ainoastaan julkaisuoikeudet omaan Tintti-versioonsa (tarina, käännös ym.) sen julkaisuvuodesta lähtien. Ei Dell mitenkään voi omistaa itse hahmon tekijänoikeuksia, joiden suoja-aika päättyi Yhdysvalloissa alkuperämaasta riippumatta 95 vuoden jälkeen, koska Tintti on luotu ennen vuotta 1978.
Paitsi että on. Silloin kun täällä Dracula oli vielä tekijänoikeuden alainen, Yhdysvalloissa ei. Se oli tekijänoikeusvapaa ensi julkaisustaan. Kyllä, kirjoittajansa Bram Stoker oli lakimies.
Yhdysvaltain tekijänoikeuslaki on niin selkeä.
Monet uutisoivat Tintin tulevan public domainiin mutta koska Moulinsart on haukkana vuoteen 2053 eli vasta kun Hergén kuolemasta tulee 70 vuotta en leikkisi.
Eli ei, eivät tiedä mitä tekevät.
Tintin näköinen hahmo on tehnyt cameoita mutta kickstartereissa on myös ansaintapuoli.
Kumpikaan meistä ei ole lukenut Dellin sopimusehtoja. Sillä se on toinen. Osa sarjakuvahahmoizsta jotka on luotu 1970-luvulla ja joiden tekijät elävät yhä mutta ovat tekijänoikeusvapaita johtuen USAn pykäläviidakosta. Timon esittämä ei ole välttämättä siis virheellinen tulkinta. Sitä en tiedä onko Dell päästänyt oikeudet vanhenemaan vai ei ja Moulinsart lakimiehineen voi asiassa avustaa... mutta tuskin kickstartereissa.
Amerikkalaiset suojelevat amerikkaisia ison rahan brändejä joten johtuen Disneystä ja mm DCn ja Marvelin tulevaisuudesta on heidän etunsa tukea tässä toista isoa. Viime kädessä laki on niin kuin se luetaan.
-
Enemmän kuin juristeria (joka ei voi päättyä hyvin) kiinnostaisi tietää, mitä tällaisella tekeleellä olisi tarjottavaa. Olisiko se protesti, parodia, Hintin seikkailut, vaihtoehtoinen historia, vaiko mitä.
Tätä tarina ei vielä kerro ollenkaan.
-
Mainio voisi olla Tintti Kongossa, jossa reportterimme paljastaa Belgian siirtomaahallinnon katolisen kirkon hiljaisella siunauksella tekemiä julmuuksia. Hallituksen agentit yrittävät vaientaa Tintin jne. Alkuun Tintti olis siis hyväuskoisena hölmönä ollut matkalla tekemään hymistelevää reportaasia siitä, miten mustia villejä sivistetään.
Timo
-
Mainio voisi olla Tintti Kongossa, jossa reportterimme paljastaa Belgian siirtomaahallinnon katolisen kirkon hiljaisella siunauksella tekemiä julmuuksia. Hallituksen agentit yrittävät vaientaa Tintin jne. Alkuun Tintti olis siis hyväuskoisena hölmönä ollut matkalla tekemään hymistelevää reportaasia siitä, miten mustia villejä sivistetään.
Tämä olisi hyvä! Lopulta Tintti tekisi totuudenmukaisen reportaasin!
Enemmän kuin juristeria (joka ei voi päättyä hyvin) kiinnostaisi tietää, mitä tällaisella tekeleellä olisi tarjottavaa. Olisiko se protesti, parodia, Hintin seikkailut, vaihtoehtoinen historia, vaiko mitä.
Tätä tarina ei vielä kerro ollenkaan.
Totta, tuolla annetaan teoksesta vain vähän tietoa. Pelkkää seikkailua se ei varmasti ole.
Luultavasti tarina ei myöskään ole vaihtoehtoista historiaa, sillä Tintin sanotaan olevan reportterina meidän ajassamme, tarkkailemassa nykyisiä ilmiöitä New Yorkissa (”What if he came to our world and saw it with his own eyes?”).
Parodia ei tunnu todennäköiseltä, sillä tekijä vaikuttaa olevan liikkeellä vakavalla mielellä.
Taiteellisesti tekijä on kokeileva ja koettaa tehdä ”luovan kannanoton” (creative statement). Näytteestä näkee, että vuoden 1929 näköinen Tintti muistaa aiemmat seikkailunsa ja myöhemmän ulkomuotonsa. Proosan avulla päästään päähenkilön ajatusten sisälle, ja hän selvästi kyseenalaistaa itseään. Teos hämärryttää fiktion ja tietokirjallisuuden rajat.
Sanoisin, että todennäköisesti teos kuvaa ja kommentoi Yhdysvaltain politiikkaa, sillä esittelyssä tekijä mainitsee, että hän ei halua jakaa ihmisiä (”It's not meant to be divisive”). Protesti tämä teos kyllä voi olla.
Termiä ”iso valhe” käytetään politiikan tutkimuksessa eräästä propagandamenetelmästä: ”a deliberate gross distortion of the truth used especially as a propaganda tactic”. (Wikipedia: big lie (https://en.wikipedia.org/wiki/Big_lie)) Tällaisen valheen levittämiseen yhdistetään perinteisesti valtion tukemat mediat ja puhe salaliitoista, nykyaikana myös some ja ”totuuden jälkeinen aikakausi”.
Tuolla Wikipediassa lukee myös, että spesifimmin monet amerikkalaiset demokraatit ja historioitsijat nimittävät Trumpin väitteitä vuoden 2020 väärennetyistä vaaleista ”isoksi valheeksi”.
-
Mainio voisi olla Tintti Kongossa, jossa reportterimme paljastaa Belgian siirtomaahallinnon katolisen kirkon hiljaisella siunauksella tekemiä julmuuksia. Hallituksen agentit yrittävät vaientaa Tintin jne. Alkuun Tintti olis siis hyväuskoisena hölmönä ollut matkalla tekemään hymistelevää reportaasia siitä, miten mustia villejä sivistetään.
Pitääpi mainita, että Kongossa kyseinen albumi on perinteisesti nauttinut varsin suurta arvostusta, eikä vain kännissä-ja-läpällä-mielessä. Sikäläisessä katsantokannassa se rasistinen kuvasto menee vain yli, siihen ei suhtauduta vakavasti ja se on myös helppo sivuuttaa (Euroopassa tilanne on ymmärrettävästi toinen) ja sen sijaan huomiota kiinnittää juonen keskeinen konflikti, kuinka kansainväliset toimijat (albumissa Caponen kätyreinä) ruokkii paikallisia konflikteja pystyäkseen paremmin riistämään luonnonvaroja. Tämän prosessin esittämisestä Hergé on saanut kiitosta ja on esitetty tekijänä josta kannattaa muidenkin ottaa oppia...
-
Mainio voisi olla Tintti Kongossa, jossa reportterimme paljastaa Belgian siirtomaahallinnon katolisen kirkon hiljaisella siunauksella tekemiä julmuuksia. Hallituksen agentit yrittävät vaientaa Tintin jne. Alkuun Tintti olis siis hyväuskoisena hölmönä ollut matkalla tekemään hymistelevää reportaasia siitä, miten mustia villejä sivistetään.
Tai sitten Tintti voisi olla semmoinen urpo, joka ensin huvikseen lahtaa gasellilauman ja räjäyttää sarvikuonon ja sitten pitää kongolaislapsille oppitunnin aiheenaan "isänmaanne Belgia". Vai olisiko älykäs satiiri nyky-yleisölle liian vaikeaa?
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9b/%28Untitled%29_-_DPLA_-_9ce93d5979f36a6872d874e3637d63ab.jpg)
https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Leopold_II_of_Belgium_in_cartoons
-
60-luvun käännöksessä kapteeni juo "malspiikkiä", joka ei ole tunnettu alkoholijuoma, vaan merenkäyntiin liittyvä työkalu. Englanniksi se on "marlinspike", ja "Marlinspike Hall" on Moulinsartin linna englannkielisessä käännöksessä. Miten tähänkin on päädytty, olisi hauska tietää.
-
Miten tähänkin on päädytty, olisi hauska tietää.
Jukka Heiskanen haastatteli suomentaja Aimo Sakaria Sarjainfoon 84 (2/1994) (https://sarjakuvaseura.fi/sarjainfo/sarjainfo-81-90/sarjainfo-83/si83-aimo-sakari-suomensi-ensimmaiset-tintit/). Haastattelussa Sakari kertoo, että WSOY oli kieltänyt kaikki alkoholiin viittaavat sanat suomennoksesta. Se tietenkin tuotti Haddockin viskinkulutuksen vuoksi hankaluuksia.
"Laitoin juoman nimeksi malspiikki. Kukaan ei tiennyt oliko se alkoholijuoma vai ei", Sakari kertoi valinnastaan.
Malspiikki on laivatermi, se on jättiläiskokoinen köyden tai vaijerin punontaan käytetty teräspiikki. Jos miettii runsaan alkoholinkäytön välittömiä seurauksia, niin joskus krapula-aamuna voi tuntua olevan piikki päässä.
-
Tutumpi "kuitujen erittelyyn" käytetty työkalu on kalaverkon koontiin ja laskemiseen käytettävä puikkari, joka joskus voi muodoltaan muistuttaa pientä malspiikkia. Näin esimerkiksi entisen Haapasaaren kunnan vaakunassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapasaaren_vaakuna#/media/Tiedosto:Haapasaari.vaakuna.svg).
Don Rosan Roope-sedän nuoruusseikkailusta "Cutty Sarkin cowboykapteeni" muistamme kivikasvoisen kapteeni Mooren sanat kivenjärkäleen murskattua hänen kameransa loisto-otoksen jälkeen: "Matruusi, tuokaa malspiikki! Sain äkillisen halun vahingoittaa itseäni vakavasti."
-
Jukka Heiskanen haastatteli suomentaja Aimo Sakaria Sarjainfoon 84 (2/1994) (https://sarjakuvaseura.fi/sarjainfo/sarjainfo-81-90/sarjainfo-83/si83-aimo-sakari-suomensi-ensimmaiset-tintit/). Haastattelussa Sakari kertoo, että WSOY oli kieltänyt kaikki alkoholiin viittaavat sanat suomennoksesta. Se tietenkin tuotti Haddockin viskinkulutuksen vuoksi hankaluuksia.
"Laitoin juoman nimeksi malspiikki. Kukaan ei tiennyt oliko se alkoholijuoma vai ei", Sakari kertoi valinnastaan.
Malspiikki on laivatermi, se on jättiläiskokoinen köyden tai vaijerin punontaan käytetty teräspiikki. Jos miettii runsaan alkoholinkäytön välittömiä seurauksia, niin joskus krapula-aamuna voi tuntua olevan piikki päässä.
Se onkin kieltämättä fiksua, opin juurikin, että ruotsalainen Haddock oli alkuvaiheessa juonut Kalasmustia, joka ilmeisesti on jonkin julmustin sukuinen kerrassaan alkoholiton juoma, josta sekä kapteeni että koira tulevat kuitenkin juovuksiin ihan sukkelisuklaana. Joka tapauksessa erikoinen sattuma, että kaksi eri kielistä kääntäjää on päätynyt samaan meile maakravuille tuntemattomaan työkaluun, vaikkei se kai esiinny alkutekstissä missään.
-
Kalas = juhla. Pääsiäisenä juodaan påskmustia.
Timo
-
"Laitoin juoman nimeksi malspiikki. Kukaan ei tiennyt oliko se alkoholijuoma vai ei", Sakari kertoi valinnastaan.
Äänneasultaan kyllä kuitenkin malspiikki on tosi lähellä mallasviskiä. Silloin kun jaksoin vielä asiaa ihmetellä, kuvittelin että malspiikki on vain jokin eksoottinen, minulle tuntematon nimitys alkoholijuomalle, tyyliin calvados tai vermutti.
-
Kuningas Ottokarin valtikassa Milou varastaa jumalattoman ison luun, joka paljastuu luonnontieteellisen museon Diplodocuksen koiveksi. Mutta eihän reilu sata miljoonaa vuotta vanha fossiili ole luuta vaan nimenomaan alkuperäisen rangon muotoista kiveä. Ei Milou, aisteiltaan tarkkana ja fiksuna koirana sellaista varastaisi. Joudumme päättelemään Occamin partahöylällä, että tinttiversumissa on eläviä dinosauruksia.
-
Kuningas Ottokarin valtikassa Milou varastaa jumalattoman ison luun, joka paljastuu luonnontieteellisen museon Diplodocuksen koiveksi. Mutta eihän reilu sata miljoonaa vuotta vanha fossiili ole luuta vaan nimenomaan alkuperäisen rangon muotoista kiveä. Ei Milou, aisteiltaan tarkkana ja fiksuna koirana sellaista varastaisi. Joudumme päättelemään Occamin partahöylällä, että tinttiversumissa on eläviä dinosauruksia.
Mut jos Miloulla olikin nuha ja syönyt just kaamean Chili-pippurin. Haju ja makuaisti oli tiessään.
-
Facebookin sarjakuvaryhmissä on aina kaikkea jännää.
"Loftur Guðmundsson's glorious Icelandic translations of the Tintin albums were published in the '70s. His translation of Kolbeinn kaftein's (Capt. Haddock's) rants were particularly creative. You won't find many of these words in a dictionary, but to a native speaker they are more or less intelligible. Here, Kolbeinn yells something along these lines: "Blue-striped, balloon-bellied sperm-whales and pot-bellied, coarse-fleshed halibuts from Breiðafjörður (one of the Icelandic fjords)". As a kid, I loved these rants and tried (mostly in vain) to emulate them."
- Oddur Þór Vilhelmsson
-
Olen lukenut Michael Farrin Tintin a-z -teosta (englanniksi 2024). Sanakirjamaiseen julkaisuun on valikoitunut sekalainen joukko erilaisia selitettyjä asioita arumbajoista Zorrinoon. Osa on selkeästi albumeista löytyviä, osa, kuten suudelma tai vankila, kokoavia juttuja.
Erityisesti silmään tarttui hakusana 'ohjauspyörä'. Kun Päämääränä kuu -alpparia valmisteltiin painoon, Hergé antoi studioille tarkat ohjeet ja lähti itse lomalle. Kun hän palasi töihin, niin alkoi melkoinen kalabaliikki. Kannen viimeistellyt Bob de Moor oli unohtanut avaruusraketille ajavasta jeepistä ratin! Castermanilla painotyöt olivat edenneet pitkälle ja makuloitavaksi olisi mennyt iso määrä albumeita, jos virhettä olisi ryhdytty korjaamaan. Niinpä raketille mennään ratittomalla jeepillä.
Farr hieman ihmettelee, että Hergé ei myöhempiin painoksiin korjannut virhettä. Edelleenkin ohjauspyörä puuttuu Tuhatkaunon ohjaamasta autosta.
-
Minä oon aina ajatellu, että se ratti jää tossa vähän niin kuin näkymättömiin, mutta kaipa tosta kulmasta oikeasti sitä vähän näkyisi.
Timo
-
Farr hieman ihmettelee, että Hergé ei myöhempiin painoksiin korjannut virhettä. Edelleenkin ohjauspyörä puuttuu Tuhatkaunon ohjaamasta autosta.
Ratittomuus tai "ralliratti" ei ole ainoa modaus mitä tuohon autoon on tehty. En nyt jaksa katsoa albumista, mutta lainatussa kuvassa auto näyttää todellista leveämmältä, etuistuimien selkänojat ovat liian matalat, Tintin alla oleva takapenkki on "väärin", eikä vararengaskaan taitaisi mahtua kovin fiksusti tuohon. Kuvassä tärkeintä on kuitenkin kuvata havainnollisesti ihan muita asioita kuin sitä Jeeppiä.
Toki oikeissa Jeepeissä ratti törröttää aika korkealla, eli sen pitäisi näkyä tosi selkeästi.