Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => : JV 06.01.2007 klo 19:16:26
-
Suomeksi julkaistut Alack Sinnerit ja Joen Baarin luin kymmenisen vuotta sitten, ja niistä jäi vahva muistijälki - ennen kaikkea Munozin rujonkomean piirrosjäljen takia. Vaikka ne ovatkin ihan klassikkomatskua, ei niitä kuluneina vuosina paljon luettua. Silmäiltyä sitäkin useammin. Luin juuri Alack Sinner - Kohtaamisia -albumin, joka ilmeisesti jäi viimeiseksi Sumessa julkaistuksi Sinner-albumiksi ja huomasin, että sekin oli jo 80-luvulla valmistunut!
Siinä Munozin tyyli on kehittynyt alkupään Sinnereistä paljon vapautneempaan ja maalailevampaan suuntaan - viivan kulkua on suuri ilo katsella, ja tarinakin menee jännän irtonaisella tempolla.
Kysyisinkin nyt foorumin väeltä, onko kukaan tullut lukeneeksi uudempia, suomentamattomia julkaisuja, joko Sampayo - Munoz -kaksikolta, tai muutoin Munozin piirtämiä... sekä mistä niitä voisi lähteä metsästelemään?
-
Suomentamattomista en tiedä, mutta kai olet Käärmeen hampaan lukenut? Käsis on Charynin. Albumi on huono vain jos sitä vertaa Sampayon kanssa tehtyihin juttuihin.
Kohtaamisia on tosiaan viimeinen neljästä suomennetusta Sinneristä. Loistokamaa kaikki, mutta kyllä kaikkein kovin isku tajuntaan oli Joen baari kun sen ekaa kertaa luki.
-
Suomentamattomista en tiedä, mutta kai olet Käärmeen hampaan lukenut? Käsis on Charynin. Albumi on huono vain jos sitä vertaa Sampayon kanssa tehtyihin juttuihin.
Kohtaamisia on tosiaan viimeinen neljästä suomennetusta Sinneristä. Loistokamaa kaikki, mutta kyllä kaikkein kovin isku tajuntaan oli Joen baari kun sen ekaa kertaa luki.
Käärmeenhampaan luin juuri toistamiseen, ja täytyy sanoa, että se oli tosi ulkokohtainen kokemus kaikilla tasoilla - tarina ei jaksa oikein kiinnostaa (eli ei saa pauloihinsa), Munozin piirrokset tuntuvat pikemmin hämäyttävän pois tarinasta, sen sijaan, että rakentaisivat sitä. Munozin tyyli tuntuu epäsopivalta aika perus-noir-viritelmään, ja sai minut epäilemään miehen tarinankerrontakykyjä. Yhteistyöparina Sampayo on ollut selkeästi tosi osuva.
Olet oikeassa, että Joen Baari on vahvinta Munoz &Sampayo'a. Jo Sarjakuva, Rakastettuni -kirjassa on lueteltuna toisenkin Joen Baari- albumin olemassaolo. Sen ainakin soisi jonain päivänä saavan suomijulkaisunsa...
-
Minä kyllä pidin enemmän "Käärmeen hampaasta" kuin "Joen baarista". Jälkimmäinen oli kyllä ihan laadukas tekele, muttei jotenkin alitajuisesti oikein "tuntunut" sarjakuvalta... Tiedäs itten, "Käärmeen hamams" on hiukan kliseinen, mutta mielestäni jotenkin raikas... "Little Chile".
Sinnereistä taas en perusta.
-
Juu, mutta ei pidä unohtaa loistavaa Billie Holiday -albumia. Allekirjoittanut löysi ko. artistin ja myöhemmin muunkin ajan jatsailun tuon alpparin innoittamana.
Käärmeen hampaan muuten olen kadottanut (lue:lainannut) jonnekin. No ei ole kyllä tullut ikävä.
-
Ei kolahtanut täälläkään suunnalla vaikka ko. herroja muuten suuresti arvostankin, paljon parempi jazz-tarina on Loustalin ja Paringaux'n Barneyn blues
-
"Barneyn Bluesin" luin hiukan nuorempana, mutten osannut sitä silloin arvostaa. Mietin muistaakseni että mitä tekemistä sillä on bluesin kanssa ;D
No, täytyy varmaan lukaista uudemman kerran, kun en muista siitä melkein mitään.
-
Sotkin muuten tuossa ylimpänä keskenään "Joen baarin" ja "Barneyn Bluesin" ;D
Eli hyvin jäivät mieleen molemmat...
-
Mun mielestäni herrojen Viet Blues on paras.
-
Heini Turpeinen arvosteli Billie Holidayn
http://www.sarjakuvanteko.fi/wiki/index.php?title=Sampayo_Carlos%2CMuñoz_José:_bille_Holiday (http://www.sarjakuvanteko.fi/wiki/index.php?title=Sampayo_Carlos%2CMuñoz_José:_bille_Holiday)
-
IDW:ltä tulee Alack Sinnerit englanniksi kahdessa volyymissä.
http://www.bleedingcool.com/2015/05/24/idw-to-publish-the-complete-alack-sinner/
-
IDW:ltä tulee Alack Sinnerit englanniksi kahdessa volyymissä.
http://www.bleedingcool.com/2015/05/24/idw-to-publish-the-complete-alack-sinner/
Tuo on hieno juttu! Noita ei taida paljon englanninkielellä aiemmin olla julkaistu? Muistan hämärästi, että Raw:ssa tai jossain antologiassa oli aikoinaan Joen baarista muutama tarina...
Osaako joku sanoa kuinka paljon noissa mahtaa olla suomeksi julkaisematonta materiaalia? Ilmeisesti kaksi n. 300-sivuista järkälettä tulossa - toivottavasti euroooppalaisessa albumi-koossa.
-
Toivottavasti euroooppalaisessa albumi-koossa.
Luulis. Ainakin saman EuroComics bannerin alla julkaistu eka Corto Maltese albumi oli eurokoossa.
-
Nyt kun Jose Munoz on tulossa vieraaksi Helsingin sarjakuvafestivaaleille syyskuussa, onko mahdollisesti tulossa jotain uutta julkaisua kotomaassa?
Hiljan on ilmeisesti lopultakin ilmestynyt ensimmäinen liki 400-sivuinen albumi Alack Sinneriä englanninkielisenä IDW:ltä (parin vuoden viiveellä, saa nähdä milloin jälkimmäinen osa ilmestyy). Ensimmäinen kokoaa tarinat "Talkin' with Joe," "The Webster Case," "The Fillmore Case," "Viet Blues," "Life Ain't a Comic Strip, Baby," "Twinkle, Twinkle," and "Dark City." Tarinat on laitettu "tapahtumajärjestykseen". Mahtaako noista iso osa olla Suomessa julkaisemattomia?
Espanjan kielellä näyttää olevan saatavana kovakantinen 700-sivuinen Alack Sinner -opus. Voisihan sen hankkia kieliopintojen merkeissä.
-
Hiljan on ilmeisesti lopultakin ilmestynyt ensimmäinen liki 400-sivuinen albumi Alack Sinneriä englanninkielisenä IDW:ltä (parin vuoden viiveellä, saa nähdä milloin jälkimmäinen osa ilmestyy). Ensimmäinen kokoaa tarinat "Talkin' with Joe," "The Webster Case," "The Fillmore Case," "Viet Blues," "Life Ain't a Comic Strip, Baby," "Twinkle, Twinkle," and "Dark City." Tarinat on laitettu "tapahtumajärjestykseen". Mahtaako noista iso osa olla Suomessa julkaisemattomia?
Mukana on myös tarinat “In His Infinite Wisdom,” “Constancio and Manolo,” “Memories,” and “Encounters.”
Kaikki on julkaistu suomeksi.
-
Mukana on myös tarinat “In His Infinite Wisdom,” “Constancio and Manolo,” “Memories,” and “Encounters.”
Kaikki on julkaistu suomeksi.
Kiitos tiedosta! No jälkimmäisessä albumissa sitten lienee suurelta osin suomentamatonta materiaalia.
-
José Muñoz kertoo avoimessa haastattelussa (https://www.fumettologica.it/2020/05/jose-munoz-fumetti-intervista/) (italiaksi), jonka antoi vuosi sitten, nähneensä nälkää ja olleen itsetuhon partaalla.
Hugo Prattin hän kiittää avanneen silmänsä oman tyylinsä tukahduttamiselle ja Francisco Solano López oli töiden suhteen tärkeä. Hän avusti Eternauttia vuodesta 1959 kertoen työnsä näkyneen argentiinalaisklassikon sivuilla viimeisten 60 sivun aikana. Olen sitä ihmetellytkin, että kuka tämä vieraileva, selkeästi sellaista elävämpää viivaa vetänyt kuvittaja oikein oli. Kasvinvarsia muistuttavia viivoja veti myöhemmin lisättyihin muutoksiin parikymppinen Leopoldo Duradoña. Koko opuksen aikana näkyvät Julio Schiaffinon tussit.