Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: Petteri Oja - 08.12.2006 klo 17:16:28
-
Nyt sinäkin voit vaikuttaa ja käydä allekirjoittamassa Turun Sarjakuvakerhon virallisen vetoomuksen:
Sarjakuvat R-kioskeihin! (http://www.adressit.com/sarjakuvat)
Kaikkia tuonne tehtyjä adresseja ei linkitetä normaalikäyttäjien nähtäville, mutta kuten etusivulta voi huomata katsoi sivuston ylläpito aiheelliseksi laittaa tämän näkösälle. Viksua porukkaa!
-
Allekirjoitin.
Tätä varten Internet on olemassa.
-
Sarjakuvat R-kioskeihin! (http://www.adressit.com/sarjakuvat)!
Kiitos, mutta jätän tällä kertaa väliin. Ei siksi että vastustaisin ideaa, R-kioskista olisi kiva ostaa muutakin kuin keskiolutta, vaan siksi että nettiadresseista on tullut jo yleinen vitsi.
Mutta niille jotka haluavat parantaa maailmaa kirjoittamalla nimensä Internettiin, tässä pari muutakin tuikitärkeää adressia:
- Logistiikkaa bussilinjoihin! (http://www.adressit.com/bussiyhdenmukaistus) Miksi Tampereen bussi no. 23 menee Hervantaan, mutta esimerkiksi Helsingin liikennelaitoksen linja 23 meneekin Ruskeasuolle? Missä järki, haloo!
- Turpa tukkoon Susan Kuronen! (http://www.adressit.com/olehiljaasusankuronen)
(Niille, ketkä harrastavat vanhojen ketjujen lukemista ja lukevat tätä joskus tulevaisuudessa, kerrottakoon että Susan Kuronen oli tuota ööö joku muija joka pokas tai jonka oli pokannu joku öö ihme kansanedustaja tai joku ihme ministeri tai joku. Nysse sit kertoo suhteestaan kaikissa ihme paskalehdissä ja kansa ihmettelee et kaikkee sitä tapahtuuki.)
- Masturbointi lailliseksi Suomessa! (http://www.adressit.com/masturbointi)
- Adressi turhien adressien poistamiseksi! (http://www.adressit.com/adstressi)
-
Taas se Kenguru lyö lekkeriksi vakavaa aihetta käsittelevän ketjun. Melkein tekee mieli antaa varoitus, ellei jopa kaksi peräkkäin.
-
Nettiadressi on yhtä arvokas kuin muste jolle se on kirjoitettu.
-
Taas se Kenguru lyö lekkeriksi vakavaa aihetta käsittelevän ketjun.
Chill, Jippo ei ole mielipiteineen yhtään sen enempää väärässä kuin eri mieltä olevatkaan. Käyn mielelläni pistämässä nimeni tuonne, mutta eräältä toiselta foorumilta lainatakseni: "Toimii vain kerran."
Mennyt kieltämättä vähän farssiksi tuo adressoiminen, kuten Jippo asian hilpeästi esille toi.
-
<robottiääni>Vaara, Laura Sivonen, vaara!</robottiääni>
-
<robottiääni>Vaara, Laura Sivonen, vaara!</robottiääni>
Myös Teräsmies kannattaa Ramin linjaa!
-
Myös Teräsmies kannattaa Ramin linjaa!
Mistä sinä sen tietäisit? Paitsi jos... silmälasit pois... peruukki päähän... OOH!
-
Mistä sinä sen tietäisit? Paitsi jos... silmälasit pois... peruukki päähän... OOH!
Aivan. Se ON Lex Luthor! Joka vain esittää olevansa vihreä sarjakuvaharrastaja.
nyrkkeilyn ystävänä jään seuraamaan tilanteen kehittymistä. Jutut joissa on nyrkkeilevä kenguru ovat mainioita.
(ei tullut hetkeäkään liian myöhään tuo adressi, vielä on aikaa pelastaa maa. Ja R-kioskitkin)
-
nyrkkeilyn ystävänä jään seuraamaan tilanteen kehittymistä. Jutut joissa on nyrkkeilevä kenguru ovat mainioita.
Ystävänä ja ymmärtäjänä, kokemuksen kautta. Sippo-sankari! :-*
-
No kävimpä minäkin allekirjoittamassa! Seuraavaksi adressi, että tuovat Pornaisiin etes R-kioskin!
Niin, kyllä aika paljon pk-seudulla liikun (asuinkin vielä vähän aikaa sitten), että ovat tulleet R-kioskit sarjisten kautta tutuiksi. Ostinpa sieltä silloin uusimman Maxi-Texin ja jopa Kubertin Tarzanin.
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat tämän viestin lukea
-Wade
-
Kyllä sitä kaikenlaisesta jaksetaankin vänkätä ja peistä taittaa, muistan hyvin kun vielä minun nuoruudessani sai ostaa Non Stoppeja ja muita kuvasarjavihkoja Valtakadun Ärrältä, mut sit kylään tuli toinenkin R-rä ja se vakiodiilerini kulma-Ärrä lopetettiin. Nyt siinä on mattoliike ja linjabiili-asemalla ainoo Ärrä, jossa on vaan irtokarkkei, vireoi, siveettömii kuvajulkaisuja kuten Nyyrikki. Ainoo vähän ku muistutti minuu sarjakuvalehrestä oli joku Anime, mut emmää semmosta kun pitäs vissiin jotain japaniiaa osata et siit mitää tajuis.
Mutta tasapuolisuuden nimissä, jos sarjakuvat R-kioskeihin, niin ehottomasti kans'n'roses R-kioskit sarjakuviin!
Piirtäkääpä nyt jokainen hauska R-kioski-sarjis, missä vaikka Mustanaamio tai Batman ja Robin käy Ärrällä ja Ärrän täti kysyy: "Tuleeko kaikki mausteet?"
Voit myös itse värittää sarjasi, vie se sitten lähimmän Ärrän tädille. Jos se on hyvä eikä nostata ärräpäitä, voit saada palkaksi vaikka kokonaisen markan tai amerikanlakritsia!
-
En muista että olisin IKINÄ ostanut R-kioskilta sarjakuvia. En pentuna, enkä nyt "vanhempana". En tiedä ketkä käy R-kioskilla ja ketkä sieltä sarjakuvaa ostaisivat.
Ehkä olisi aihellisempaan tehdä "Sarjakuvat Poptorin valikoimiin" -adressi ;) Lisenssillä klassikkoja huoltoasemille ja halpisketjuille alennushinnalla. Huoltoasemilla pitää kuitenkin käydä (jos autoilee). R-kioskille ei ole mitään asiaa.
yhdestä nettiadressista:
Masturboinnilla ei myöskään ole terveydelle haitallisia vaikutuksia vaikka näin on joskus luultu.
Kenguru tai kumppanit ei ilmeisesti ole masturboineet riittävän rankasti. Henk. koht. olen kokenut ihan tässä puolen vuoden sisään terveydelle haitallisia, joskin ohimeneviä, vaikutuksia. Tapahtumasta voisi melkein piirtää sarjakuvan!
-
Kenguru tai kumppanit ei ilmeisesti ole masturboineet riittävän rankasti. Henk. koht. olen kokenut ihan tässä puolen vuoden sisään terveydelle haitallisia, joskin ohimeneviä, vaikutuksia.
"Liiallinen masturbointi voi aiheuttaa kirvelyä virtsatessa"
-Joka toisen kodin suuri lääkärikirja.
"Jännetuppitulehdus on lisääntymään päin nuorilla miehilla"
-EM Urheiluliite 10/05
-
Masturbointi lailliseksi Suomessa! (http://www.adressit.com/masturbointi)
Errr, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P13
-
Errr, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P13
Kirjoita enemmän!
(Adresseja.)
-
Esimerkki mainiosta ideasta jota ei olisi pitänyt toteuttaa. Vitsi on kuollut. Mutta ainahan on mahdollista että Erkko lukee Kvaakia ja antaa mahtikäskysn jonka jälkeen R-Kiskalla on hyviä sarjakuvia. Kyseinen Suomen Rikkain Mies nyt kuitenkin antoi Kari Suomalaiselle työrauhan (silloin kun Kari oli briljantti ja Neuvostoliitto tosi paska esitys).
-
En muista että olisin IKINÄ ostanut R-kioskilta sarjakuvia. En pentuna, enkä nyt "vanhempana". En tiedä ketkä käy R-kioskilla ja ketkä sieltä sarjakuvaa ostaisivat. R-kioskille ei ole mitään asiaa.
Näin. Voisin allekirjoittaa adressin "sarjakuvat Akateemiseen ja nettikauppoihin". Ai joo, mut nehän on siellä jo.
-
Näin. Voisin allekirjoittaa adressin "sarjakuvat Akateemiseen ja nettikauppoihin". Ai joo, mut nehän on siellä jo.
Äh, te ette ole yhtään hauskoja. Minä ostin ensimmäisen Teräsmies-lehteni R-Kioskilta. Tai siis äiti osti sen minulle. Ajatelkaa nyt, jos se olisikin ollut Peräsmies-lehti!
Olisi jäänyt lehti ostamatta, ja nyt harrastaisin urheilua.
-
Nimenomaan R-kioskilta nuorempana tuli supersankarilehdet ja taskukirjat ostettua. Mistä muualta muka? Ei niitä Kemin tai Tornion kirjakaupoissa ainakaan ollut. Joissain isoimmissa marketeissa oli jotain, mut paras valikoima selvästikin Ärrällä.
-
En tiedä ketkä käy R-kioskilla ja ketkä sieltä sarjakuvaa ostaisivat. R-kioskille ei ole mitään asiaa.
Petteri ehti juuri ensin kommentoimaan...
Täällä tuntuikin kärmistelevän lähinnä näitä sakeiden taajamien edustajia, joilla on kiusaksi asti vaihtoehtoja hypistellä ja ostella sarjakuvia sekä taistella hengessä ja veressä R-monopolia vastaan.
"Sarjakuvat (takaisin) R-kioskeihin" -iskulauseen syvä ironia on minulle siinä, kuinka epäkunnioittavan kehnosti ja huolimattomasti sarjakuvajulkaisuja sullotaan kapeisiin sivuhyllyihin tai peränurkkiin. Jakelun provikkapolitiikka pudottaa pienemmät kustantajat ja julkaisut jo kynnyksellä pois. Ja isompienkin asema lehtipisteissä on nöyryyttävästi saneltua Aku Ankkaa lukuun ottamatta. Ei voi kuin kadehtia sitä tapaa, millä taskareita pidetään esillä ja myynnissä useamman peräkkäisen numeron voimin.
Mutta minkäs teet, kun levityspolitiikka ja tyrkytys keskittyy sumeilematta isoimpiin viikkolehtiin sekä R-konsernin omaan maahantuontiin: kymmeniin nakupelle-lehtiin, erikoisalojen kiiltopaperijulkaisuihin ja sen semmoisiin. Jopa Loisto-pokkarien hyllyköihin alettiin tupata Harlekiinia ja mitäsattuu pokkaria...
-
Meijän kylällä ei ees ollu R-kioskia ku olin piäni... *tukahdutettua tyrskähtelyä* ...mut Lehtipiste oli ja siellä Asterixeja. Ja kirjakaupassa Akuja. Kirjastossa Sirolan Apassit.
-
...mut Lehtipiste oli ja siellä Asterixeja. Ja kirjakaupassa Akuja. Kirjastossa Sirolan Apassit.
Lehtipisteet = R-jakelua.
Jossain päin inasen parempaa sarjakuvapainotusta (Treen Anttila ja Sokos), yleensä kioskejakin satunnaisempaa oletettujen menestystuotteiden haarukointia.
-
Meijän kylällä ei ees ollu R-kioskia ku olin piäni... *tukahdutettua tyrskähtelyä* ...mut Lehtipiste oli ja siellä Asterixeja. Ja kirjakaupassa Akuja. Kirjastossa Sirolan Apassit.
Hehe, ennen oli asiat paremmin. Oman sarjakuvasivistyksen hankin Järvenpäässä Einarin Osto ja Myynti - nimisestä yrityksestä, halvalla. Nyt siellä on monta Ärrää mutta huonosti sarjakuvia. Einari oli suunnattoman ylipainoinen ja kroonisesti pahantuulinen hikinen äijä joka vihasi lapsia mutta jolle ei kukaan uskaltanut vittuilla kun sillä tunnetusti oli kyynelkaasusumutin siinä tiskin alla. Mutta sieltä tuli ostettua Non Stopit, Alixit. Jätti-Kauhu-Kirjat, Shokit sun muu tarpeellinen. R-Kioski voisi pyrkiä samaan, palveluhan niillä on kurjimmillaan Einarin tyylistä misantropiaa joten vain valikoima on ongelma
-
Lehtipisteet = R-jakelua.
Nimpä kyllä. Olikse jo 70-luvullakin? -Meijän kylällä ei ollu divaria, lähin oli Ylivieskasa ja vähä isompana Raumal.
-
Nimpä kyllä. Olikse jo 70-luvullakin? -Meijän kylällä ei ollu divaria, lähin oli Ylivieskasa ja vähä isompana Raumal.
Tieto löytyi "Rautakirja-yhtymän tärkeät vuodet"-sivulta:
1969
Suuret kauppaketjut ottivat lehtien irtonumerot valikoimiinsa. Lehtien jälleenmyyjien lukumäärä oli nyt 7.500. Kaikkia lehdenmyyntipisteitä varten kehitettiin yhteinen nimi, Lehtipiste, ja yhteinen tunnus.
Nykyisten himomarkettien aikaan Lehtipiste-puoli rulettaa entistä vahvemmin, mikä näkyy myyntipistejyvityksessä. Vähänkään erikoisempien sarjakuvien, kuten esimerkiksi Jysäyksen levityksen valtakunnallinen kattavuus lienee tästä kärsinyt. R-Kioskeja oli enimmillään yli 800, mutta nyt on palattu 70-luvun lukuihin 700 kieppeille.
Divareista minäkin olen nuorena ja vähävaraisena sarjakuvani enimmäkseen ostanut/vaihtanut. Asuin 1966-1970 Helsingin Kallion kirkon katveessa ja kävin koulua Johanneksen kirkon vieressä Norssissa. Näin molempien "Kotikatujen" tv-maisemien tuntumassa olleet kymmenien antikvariaattien verkostot olivat erittäin tutut ja viikottaisten vaellusten etapit Kaivopuistosta Hietalahteen ja Vallilasta Sörnäisiin. Lähes koko Helsingin katukartta pysyy päässäni lähinnä näiden menneiden maamerkkien varassa.
Mutta 70-luvulla Tampereella toimivat niin Ärrät, kirjakaupat kuin divaritkin hyvin tyydyttävästi. "Jymy" takaisin R-kioskeihin!
-
Menin ostamaan Ärrältä ensimmäistä Non Stoppia. Myyjätäti loi paheksuvan katseen kaksitoistavuotiaaseen: "Ei tuollaisia lehtiä myydä noin pienille pojille", se sanoi.
Siispä oli pakko tilata Nonari kotiin ja ostaa ensimmäiset numerot myöhemmin divarista.
Oiskohan se kiskan täti vahingossa sekoittanut Non Stopin ja Men Onlyn? ::)
-
"Jymy" takaisin R-kioskeihin!
Nyt puhut vakavaa asiaa. Sekä Shokki, Hilse, Nyrkkiposti ja Pahkasika
-
Mjaa-a. Viimeksi kun tarkistin niin manga oli vienyt taskareilta ja Marveleilta jo aika mojovan siivun hylly- ja pyörötelinetilaa.
Siinä samalla tarjottavien genrejen kirjo on monipuolistunut parissa vuodessa roimasti; nykyään löytyy sarjoja niin 12-16-vuotiaille pojille kuin tytöillekin että jo vähän vanhemmillekin pojille. Seuraava looginen askel lienevät vähän vanhemmat tytöt.
Kumma vain, että tästä keskusteleminen ei tunnu kiinnostavan juuri ketään...
-
Kumma vain, että tästä keskusteleminen ei tunnu kiinnostavan juuri ketään...
Eläs nyt. Kiinnostaahan se muita kuin kivikunnan jäseniäkin.
Isoin syy mangan läpimurtoon kun on se että se löytyy lähikaupoista...ja R-kioskeista, jos on löytyäkseen.
Asko AAn luento pitää vettä. Rautakirja=lehtipiste. Jokainen mangafani on hyvä ja pistää nimen alle, jotta tilanne pysyy nykyisen kaltaisena.
Sillä jos ärrät ja muut lehtipisteet syystä tai toisesta taas päättävätkin tehdä paluun "vain lifestyle ja käsityölehtiä niin naisille kuin miehillekin" ei itku ole kaukana.
Ei, kirjakaupat eivät ole niin yleisiä ja valistuneita.
Kas kun sarjakuvaa ne mangatkin ovat.
-
Niin. Ja kuten Justenkin sanoi ne mangat ovat vieneet tilaa vain muilta sarjakuvilta, eivätkä esim. porno- tai sosiaalipornolehdiltä.
-
Menin ostamaan Ärrältä ensimmäistä Non Stoppia. Myyjätäti loi paheksuvan katseen kaksitoistavuotiaaseen: "Ei tuollaisia lehtiä myydä noin pienille pojille", se sanoi.
Sekin on niin jumalatonta, että nykyään voi kävellä suoraan sisään kioskiin eikä joudu luukulla anelemaan ja toivomaan tädin huomio- ym. arviokyvyn riittävyyttä. Skypeä ja digiboxia kyllä tyrkytetään, mutta jopa suomalaisten kansallisjulkaisun eli Aku Ankan irtonumeron hankkiminen on yllättävän hankalaa nyky-Ärrältä!
-
Pahoittelen ignoranttia mangan ylenkatsontaani.
Sarjakuvaa se toki on. Nimikemäärän lisäys ja ikäluokkain laajennus on tuntuva ihan R-tasollakin. Kaikki hyvään suuntaan.
Alleviivaa samalla pointtiani, että muiden sarjakuvajulkaisujen levitys ja esilläpito ehti kuihtua ennen mangabuumia.
Yhteisrintamaan vain mangasiskot ja marvelveikot!
-
Dylan Dog R-kioskeihin.
Meillä käy R-kioskilla pappa reppu selässä ja ostaa aina Tex Willerin. Häntä on autettava laittamaan Tex sinne reppuun. Jos tulee Dylan Dog kioskiin, ostan itse ja mainostan papalle. Ja laitan sen sinne reppuun.
Dylan Dog ja Diabolik Ärrille!
D-Day!
-
Dampyr jäi myös vaiheeseen...
🧛♂️😞
-
On kyllä mennyt R-kioskin sarjakuvavalikoima todella suppeaksi. Aloin viimeksi lottoa viedessäni oikein katsomaan missä ovat kaikki sarjakuvat. En löytänyt kuin muutaman uusimman Aku Ankan taskukirjan ja kaikkia niitä vain yksi kappale. Muutama ruotsiversio taskereista löytyi myös. Ei mitään muuta. Alle 15 sarjakuvaa yhteensä koko kioskilla. Kyllä ollaan kaukana niistä ajoista kun nuorena ostin suurimman osan sarjakuvista kuukausittain R-kioskeilta.
-
On kyllä mennyt R-kioskin sarjakuvavalikoima todella suppeaksi. Aloin viimeksi lottoa viedessäni oikein katsomaan missä ovat kaikki sarjakuvat. En löytänyt kuin muutaman uusimman Aku Ankan taskukirjan ja kaikkia niitä vain yksi kappale. Muutama ruotsiversio taskereista löytyi myös. Ei mitään muuta. Alle 15 sarjakuvaa yhteensä koko kioskilla. Kyllä ollaan kaukana niistä ajoista kun nuorena ostin suurimman osan sarjakuvista kuukausittain R-kioskeilta.
R-kioski on ajanut alas suurimman osan sekä sarjakuvista, että aikakausilehdistä. Tilalle on tullut mikäs muu kuin tosi iso kahviautomaatti.
Jotenkin outoa, että mikä on Suomessa muuttunut...noita kahviloita, kahviautomaatteja ja kahviin liittyviä juttuja tullut kuin sieniä sateella. Kuka noin paljon kahvia juo. En ainakaan minä...en juo ollenkaan kahvia...se on pahan makuista.
Kyllä me 70-80-luvulla syntyneet ja vähän sitä myöhemmät sukupolvet ollaan aika onnekkaita, kun saatiin nähdä se aika, kun lehtipisteet, kaupat, ja kioskit pursuivat täynnä olevista sarjakuvista. Nykynuoriso ei tajuakaan kuinka köyhää lehtipisteiden tarjonta on nykyajan Suomessa. Tuskin niitä kuitenkaan kiinnostakaan koko asia.
Jos facebook, instagram, youtube-kanavat, netflixit, whatsupit, kännyt vähennettäisiin samalla tavalla niin sitten nousis haloo varmaan nuorison keskuudessa.
-
Dampyr jäi myös vaiheeseen...
Ja Diabolik.
-
Mä kokeilin tuossa joku aika sitten, hetken päähänpistosta, niitä R-kioskin hodareita. Vähän epäillen olen aikaisemmin lottoreissuilla niitä lasin takana hypnoottisesti pyöriviä makkaroita vilkuillut, mutta hyvin toimivat pienenä krapulahiukopalana. En tullut niistä edes kipeäksi. Ainakaan enempää kuin mitä jo olin.
-
Kokeilisin mieluummin italialaista kioskisarjakuvaa kuin niitä hodareita.
Italialaista kioskisarjakuvaa ostaisin ilman luovaa krapulaakin. Kaikki täällä mainitut nimikkeet kelpaisivat.
-
Täällä (https://www.adlibris.com/fi/haku?q=Dylan+dog) vino pino Dylan D:tä på svenska.
Juu, Dylan Doggia på svenska oli Å-festissä tarjolla useampi albbu Reiman tiskillä. En ostanut nyt mutta myöhemmin...
-
En nyt ihan noilla hinnoilla ajatellut ostaa. Kevyt hinta suomenkielisille pokkareille, ja kaikille kioskeille, olisi tässä liikeidea. Eikä lopeteta heti kuukausittaista julkaisua vaikka ensimmäinen vuosi tuottaisikin persnettoa.
Hei mutta suomennettu Dylan Dog sähköisenä iPadille! Koko on ideaali. Tilaisin.
Erinomaisia ehdotuksia, kaiketi...
Kuka muistaa Nick Raiderin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,15345.msg392060.html#msg392060)?
-
Kuvakaappaus Vlogistani. On toi Dylan Dogien koko isompi ku B5. Mukana oli myös Seriemix antologialehtiä, Lättmetall -antologiaa ja Karl Kämpe -lehtiä. Seuraavan kerran ehkä Porissa. Kupliin pöytään ei taida mahtua...
-
Ennen oli R-kioskilla kamalasti lehtiä!
Tässä vähän vanhan ajan tyyliä!
Tuossa videolla näkyy myös niitä lehtimummoja kojuineen!
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133496 (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133496)
Nämä Elonetin ilmaiset elokuvat ja lyhytfilmit on sitten hienoa katsottavaa!
-
Ennen oli R-kioskilla kamalasti lehtiä!
Tässä vähän vanhan ajan tyyliä!
Tuossa videolla näkyy myös niitä lehtimummoja kojuineen!
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133496 (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133496)
Nämä Elonetin ilmaiset elokuvat ja lyhytfilmit on sitten hienoa katsottavaa!
Kuvattu ilmeisesti kevätkesällä 1962 tai sit edellisenä kesänä. Missä ihmeessä oli tuo iso Rautatiekirjakaupan talo (5 minuutin kohdalla). Oisko Kampissa? Mukaan on päässyt myös uuden karhea Munkan ostari (kohdassa 7:11). Aika hurjaa että siinäkin on ollut kirjakauppa pian 60 vuotta (tai jotain).
Sarjakuvalehtiä ei pahemmin näkynyt. Alussa Akkari ja keskivaiheilla Vicky... Mut muuten hienoa ajankuvaa. Olisipa hauska päästä aikakoneella vierailemaan tuonaikaisessa kirjakaupassa tai divarissa!
-
Kuvattu ilmeisesti kevätkesällä 1962 tai sit edellisenä kesänä. Missä ihmeessä oli tuo iso Rautatiekirjakaupan talo (5 minuutin kohdalla). Oisko Kampissa? Mukaan on päässyt myös uuden karhea Munkan ostari (kohdassa 7:11). Aika hurjaa että siinäkin on ollut kirjakauppa pian 60 vuotta (tai jotain).
Sarjakuvalehtiä ei pahemmin näkynyt. Alussa Akkari ja keskivaiheilla Vicky... Mut muuten hienoa ajankuvaa. Olisipa hauska päästä aikakoneella ierailemaan tuonaikaisessa kirjakaupassa tai divarissa!
Jaa missä oli Rautatiekirjakaupan talo, no se oli Annankadulla (Annakatu 32-36 tai jotain sinne päin).
https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ndml?lng=en-gb (https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ndml?lng=en-gb)
Joo Munkkiniemen ostari oli niitä ensimmäisiä ostareita Suomessa ja minun ensimmäinen ostari, jossa olin käynyt. Meikä asui Etelä-Haagassa silloin pikku-skidinä ja usein, jos ei menty keskustaan, niin käytiin tuolla ostamassa viikonloppu-ruuat.
Siellähän on semmoinen alahalli, jonne piti oikein Metrokin tulla...eipä tullut ei, mutta siitä on jäänteenä vähän samanlainen monttu kuin Asematunnelissa, mutta pienempi. Siinä oli myös siihen aikaan liukumäkikin sisällä. Sitä tuli kakruna laskettua.
Mä voisin kanssa mennä aikakoneella 60-luvulle ja jäädä sinne loppuelämäkseni. Ei oikein iske tämä nykyaika mua.
-
--
Mä voisin kanssa mennä aikakoneella 60-luvulle ja jäädä sinne loppuelämäkseni. Ei oikein iske tämä nykyaika mua.
Mutta siellä ei olisi Taru Sormusten herrasta ja Tähtien sota -leffoja! Ei integraaleja! Televisio olisi mustavalkoinen ja sieltä tulisi neuvostoliittolaisia elokuvia. Ei paikallisradioita. Palkat olisivat pieniä ja ruoka kallista. Radiosta tulisi päivässä vain tunti "nuorisomusiikkia".
-
Mutta siellä ei olisi Taru Sormusten herrasta ja Tähtien sota -leffoja! Ei integraaleja! Televisio olisi mustavalkoinen ja sieltä tulisi neuvostoliittolaisia elokuvia. Ei paikallisradioita. Palkat olisivat pieniä ja ruoka kallista. Radiosta tulisi päivässä vain tunti "nuorisomusiikkia".
Kylläpä se nykypäivän ero 60-lukuun on vähäinen. Palkat ovat nykyäänkin pieniä ja ruoka kallista...
-
Mutta siellä ei olisi Taru Sormusten herrasta ja Tähtien sota -leffoja! Ei integraaleja! Televisio olisi mustavalkoinen ja sieltä tulisi neuvostoliittolaisia elokuvia. Ei paikallisradioita. Palkat olisivat pieniä ja ruoka kallista. Radiosta tulisi päivässä vain tunti "nuorisomusiikkia".
No kyllä sen kestäisi (ehkä)...voisin ottaa Laserdisc Star Wars Definitive Collectionin ja Pioneer CLD-925 playerin mukaan. Taru Sormusten herrasta on kyllä kirjana parempi.
No telkkarista tuli kyllä aika paljon paskaa. Moni hyvä leffa on parempi mustavalkoisena. Kyllä tonkin kestäisi.
Musiikki ei ole mun juttu, mutta ajatelkaa ei räppiä tai muuta nykyajan naurettavia mölyymisiä.
No kouluttaisin itseni todella hyvin...hyväpalkkaiseen ammattiin. Niin ja tietysti ostelisin vähän osakkeita ja tekisin voittoa paljon.
Jos olisi tosi rikas, niin olisin osatnut enemmistön Disneystä ja ostanut Lucasilta Star Wars oikeudet, ennen Special Editoneja. Ei pääsisi Lucas raiskaamaan mun Original Trilogiaa.
Niin ja Trumpille, Putinille ja Kimille tekisin kyllä jotain, etteivät pääsisi nykyisille paikoille.
Mutta en sanonut, että aika ei kulkisi eteenpäin...kyllä se 70-lukukin sieltä lopulta tulisi. Jos nyt siirtyisi (47 vuotiaana) esim. vuoteen 1960, niin olisin nyt 107-vuotias...en kyllä eläisi varmaan enää. No yksi ongelma on...en olisi edelleenkään nähnyt The Mandolorian TV-sarjaa...Argghhhh!
-
Suomalaisten ostovoima on kasvanut kyllä huomattavasti (https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html) 1970-luvulta nykypäivään.
Ja vielä täältä lisää infoa (http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/?id=52):
"Palkansaaja joka tienasi esim. 500 markkaa kuukaudessa vuonna 1970 sai siis palkkaa jonka ostovoima vastasi vuonna 2011 n. 680 euron kuukausipalkkaa. Hän tienasi siis käytännössä sen mikä on tänään lähellä kansaneläkkeen perusosaa. Duunareiden aatelisto puolestaan tienasi vähemmän kuin kaupan alan kaikkein matalapalkkaisimmat työntekijät tänään. Myyjien palkat vuonna 2011 olivat reaalisesti selvästi paremmat kuin paperitehtaan duunarien palkat 40 vuotta sitten."
Mutta noi lehtihyllyt olivat kiinnostavia toki. Lukemistolehtiä oli näkyvillä paljon. El Coyote, Jerry Cotton, Kalle-Kustaa Korkki, Zorro, Seikkailujen maailma, ja mitä kaikkea. Sarjakuvista vilahti Ankan lisäksi Vicky, liuska-Tex, Intiaanipäällikkö, Masi, TV-sarja...
Timo
-
Timon statistiikka on vakuuttavaa, mutta pitää muistaa, että samalla kun tulot kasvavat, niiden käyttökohteet lisääntyvät. Nykyään pitää maksaa monesta asiasta joita ei 1970 ollut olemassakaan. Sen sijaan 30 000 markkaa saattoi riittää omakotitaloon Tampereen lähellä ja sarjakuvalehti maksoi markan tai kaksi. Noilla vertailukohdilla voitaneen sanoa, että tuo tulotaso pitäisi kertoa suurinpiirtein viidellä.
Toisaalta nykyään on paljon pakollisia maksuja, joita ei tuolloin ollut -- tuolloin ei taas ollut lainsuojaa monella asialla, joilla nyt on.
Uskaltaisin väittää, että tuolloin ahkera melkein millä alalla hyvänsä saattoi vaurastua helpommin kuin nykyään.
Mutta sarjakuvan asema oli senkin puolesta parempi, että viihteen lajeja oli vähemmän ja sarjakuvassa oli paljon uutuudenviehätystä (sekä taidelaji että aiheet!) -- kilpailu nykyajassa on vaikeampaa, mikä pienentää painosmääriä ja tällä tavoin nostaa hintaa. Eli vertailu on vaikeaa.
-
Karkki oli ainakin halpaa. Se oli halpaa vielä 70-luvulla. Merkkareita taisi saada 10 p/kpl ja oli myös 5 pennin karkit.
Mitähän leffalippu maksoi 60-luvulla? Leffateattereita oli kyllä paljon ja niitä oli kortteleissa...siis tääl stadissa.
Bussilippu oli kanssa todella edullinen, mut ei mitään muistikuvaa siitä 70-80-luvulta, kun koulu antoi sen ilmaiseksi.
Viina piti kyllä Alkosta kysyä tiskin takaa ja katsottiin vihaisesti, jos osti liikaa.
Keskiolut tuli kauppoihin vasta 1969...tää on kyllä paha.
Politiikassa...Eduskunnassa 60-luvulla ei ollut vielä Väyrysen Patea...eikä Persuista tiedetty vielä mitään.
Kotivideoita kateltiin 8-mm projektorilla...super 8 tuli vasta 1965. VHS saapui vasta 1976, joten kaukana oli vielä kotivideoiden aika.
No pistettään nyt yksi musiikki-juttukin. Jos nyt sit menisin katsoo 1967 kulttuuritalolle, kun Jimi Hendrix kävi Suomessa vähän soittamassa kitaraa ja hajoittikin yhden semmoisen siellä. Sen voisin sit kuvata vaikka super 8-filmikoneella, kun yleisradio nauhoitti oman nauhansa päälle jotain muuta.
No ehkä 60-luvulla voisin kokeilla pilven polttoo, kun en ole vielä huumeita tähänkään ikään kokeillut.
Voisin myös ostaa alkuperäisen Tintti-sarjakuvan Hergeltä...oli varmaan 60-luvulla vielä järjellisissä hinnoissa...niin ja Hergekin tulisi tavattua livenä. Myös Carl Barksilta voisi tilata joku kiva maalaus. Sehän tunnistettiin ankka-piirtäjäksi joskus 1957 tai jotain. Tietysti osteleisin kaikki ne sarjakuvat, jotka on nyt hirmu kalliita.
-
18.3. lähtien olisi taas mahdollisuus ostaa Kotimaista Sarjakuvaa vaikka lähikunnan Ärrältä.
-
Laitetaan 18.3. kalenteriin. :) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/Themes/default/images/post/thumbup.gif)
Timo
-
Ottaen huomioon että median kuten Kauppalehti ja YLE mukaan joka viides R-kioski lakkautetaan.... Olisitte vaan ottaneet reilusti sitä sarjakuvaa valikoimiin.
-
Ottaen huomioon että median kuten Kauppalehti ja YLE mukaan joka viides R-kioski lakkautetaan.... Olisitte vaan ottaneet reilusti sitä sarjakuvaa valikoimiin.
Eihän R-koiskilla ole enää mitään muuta kuin kahvia, elintarvikkeita, olutta, herkkuja, nakkeja ja peliautomaatteja. Lehdistä iltapäivälehdet, hesari ja jokun ristikkolehti.
Sarjakuvia ollut aikoihin!
Muistan kun R-kioskit oli vielä oikeita kioskeja ja ikkunassa oli paljon sarjakuvia näytillä. Siitä sitten kiska-tädille tai sedälle näytettiin, että tahtoo tuon sarjakuvan...voi niitä kultaisia aikoja.
-
Pitäiskö vaihtaa ketjun otsikkoon R:n tilalle Lehtipiste? On niitä jokunen iso marketti vielä, missä on laaja lehtivalikoima.
-
Pitäiskö vaihtaa ketjun otsikkoon R:n tilalle Lehtipiste? On niitä jokunen iso marketti vielä, missä on laaja lehtivalikoima.
Juu Kauppakeskus Kaaren Prisma väitti ainakin olevan muutama vuosi sitten koko Suomen suurin lehtipiste....onhan se suuri, mutta jakautunut ainakin kahteen osaan. En ole ihan varma, että onko Suomen suurin...sarjainfoa sieltä ei kyllä löydy, mutta Raspberry pi lehti kylläkin.
-
Pitäiskö vaihtaa ketjun otsikkoon R:n tilalle Lehtipiste? On niitä jokunen iso marketti vielä, missä on laaja lehtivalikoima.
Silloin tosin menetetään se alkuperäinen ketjun idea... Juurikin se että tilanne on mikä on ja isojen markettien valikoimalla ei tilannetta pelasteta.
-
Alkuperäinen otsikko viittaa muinaiseen "keskiolut R-kioskeihin" -kampanjaan. Kyllä te vanhat sen muistatte.
-
Silloin tosin menetetään se alkuperäinen ketjun idea... Juurikin se että tilanne on mikä on ja isojen markettien valikoimalla ei tilannetta pelasteta.
Mitäs jos muutetaan otsikko muotoon! Sarjakuvat R-kioskeihin ja lehtipisteisiin
R-kioskithan oli ennen lehtipisteitä...nyt siis kahvipisteitä.
-
Silloin tosin menetetään se alkuperäinen ketjun idea... Juurikin se että tilanne on mikä on ja isojen markettien valikoimalla ei tilannetta pelasteta.
Ketjun nimi ja idea on kieltämättä epämääräinen. Ja Lehtipisteiden kuihtumista on muistaakseni seurailtu Sarjakuvalehden kuolema -ketjussa (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=13800.msg556184;topicseen#msg556184)...
R-kioskin omalle ketjulle ei varsinaisesti taida edes olla enää tarvetta kun tilanne on mikä on. Toki ketjun nimi voisi olla vaikka "R-kioski muistoissamme", sekin nimi viittaisi johonkin, mutta en nyt muista mihin.
R-kioskithan oli ennen lehtipisteitä...
Kaksi eri firmaa kuitenkin. Ja erilaiset meiningit.
-
Lehtipisteen sivuilta ei löytänyt toimipistehakua silmällä, mutta hakukoneella sentään: https://lehtipiste.fi/etsi-lahin-lehtipiste/ (https://lehtipiste.fi/etsi-lahin-lehtipiste/). Sieltä selviää, että kyllä osa lähiseudun R-kioskeista edelleen on Lehtipisteitä, vaikkei tuo nimenomaan naapurissa olekaan enää (no ei siellä tosin ole lehtiäkään kuin muutama, lähinnä iltapäivälehdet ja pari muuta). Ärrän sivuilla voi etsiä kioskeja, mutta siellä taas ei voi valita Lehtipistettä palveluksi, vaikka erinäiset noutopisteet ja hot dogit kyllä.
R-Kioksi kieltämättä on luonut nahkansa pariinkin kertaan, aikanaan muistan paikallisen kioski olleen täynnä vuokrattavia videokasetteja sekä Nintendo-pelejä (saihan sieltä koko koneenkin vuokralle), elokuvien vuokraaminen fyysisenä mediana on tietysti loppunut aikaa sitten noin yleisestikin ja pelien vuokraus maassamme loppui jo aikaa sitten, ilmeisesti jostain lisenssisyistä, paljon aikaisemminkuin rapakon takana. Löytyi mm. oikein televisiossa ollut lelumainos (https://www.youtube.com/watch?v=fbF2DOvXeAU) (jossa huvittaa, että formulan kyljessä ollut tupakkamerkki on kirjoitettu väärin, joten ilmeisesti sallittu maassamme), samaten siellä on myyty kotimaisia ja erittäin huonoja tietokonepelejä (https://www.youtube.com/watch?v=HL5q_xcj_Yc) (noitakin löytyy Heinos-Mikon kanavalta lasten pelottelemiseksi useamman videon verran).
-
Muistan kun R-kioskit oli vielä oikeita kioskeja ja ikkunassa oli paljon sarjakuvia näytillä.
Vahinko vain että... (lainailen tässä itseäni tulevasta kirjastani, Rautakirjaa koskevaa osuutta):
"Sarjakuvalehdet eivät olleet myynnillisesti kovinkaan merkittäviä edes sarjakuvalehtien määrällisen kultakauden aikana 1970-luvulla. Tuolloin kymmenen myydyimmän lehden osuus lehtien kokonaismyynnistä oli miltei 50 %. Sarjakuvalehtiä esimerkiksi vuonna 1974 tässä kymmenen myydyimmän lehden joukossa oli tasan yksi: Aku Ankan taskukirja ja sekin sijalla 10. Tämä TOP-10 -lista Lehtipisteissä näytti tuolloin tältä: Hymy, Jallu, Nyrkkiposti, Monalisa, Panoraama, Kalle, Sammy, Ratto, Apu ja AA taskukirja."
Timo
-
Kaksi eri firmaa kuitenkin. Ja erilaiset meiningit.
Lehtipiste-nimi rekisteröitiin vuonna 1968, jolloin lehtijakelu eriytettiin omaksi toimialakseen Rautakirjan sisällä.
Timo
-
Piti oikein alkaa tutkia tuota R-kioskin omistusta. Wikipedia puhuu vain perustamisesta ja sitten viimeisestä myynnistä norjalaisille, mutta ei kerro mistä ja milloin Sanoma sen sai. Ysärillä Rautakirja Oy näyttää olleen WSOY:n osakkuusyhtiö (https://web.lib.aalto.fi/fi/old/yrityspalvelin/pdf/1994/fwsoy.pdf) ja sitten Sanoman ja WSOY:n fuusion jälkeen se ilmeisesti siirtyi kokonaan Sanomalle. Ysärillä kun hankkivat Finnkinon, näytti yhtiön pääpaino olevan jossain aivan muualla kuin lehtien myynnissä tai levittämisessä lukevalle kansalle. Ja toki ymmärrettävästi, jos ensisijainen tavoite on koko ajan kasvattaa liikevaihtoa.
-
Vahinko vain että... (lainailen tässä itseäni tulevasta kirjastani, Rautakirjaa koskevaa osuutta):
"Sarjakuvalehdet eivät olleet myynnillisesti kovinkaan merkittäviä edes sarjakuvalehtien määrällisen kultakauden aikana 1970-luvulla. Tuolloin kymmenen myydyimmän lehden osuus lehtien kokonaismyynnistä oli miltei 50 %. Sarjakuvalehtiä esimerkiksi vuonna 1974 tässä kymmenen myydyimmän lehden joukossa oli tasan yksi: Aku Ankan taskukirja ja sekin sijalla 10. Tämä TOP-10 -lista Lehtipisteissä näytti tuolloin tältä: Hymy, Jallu, Nyrkkiposti, Monalisa, Panoraama, Kalle, Sammy, Ratto, Apu ja AA taskukirja."
Aika paljon tuossa tommoisia aikuisviihdelehtiä tai lehtiä jossa vähän rohkeampaa kuvaa. Monalisa taisi olla ihan naistenlehti. Panorama ja Sammy en ole kuullukaan. Osa noista lehdistä taisi lopettaa 70-luvulla, kun en ole niitä nähnyt missän tai en muista.
-
Rautakirja Oy:stä tuli SanomaWSOY:n tytäryhtiö 1999, jonka jälkeen vuonna 2002 yhtiöt sulautettiin yhteen. Vuonna 2012 Sanoma Oy myi R-kioskit ja Rautakirja-tavaramerkin norjalaiselle Reitan Conveniencelle. R-kioskien toimipisteitä on viime vuosina karsittu reippaasti, eikä osassa ole enää edes lehtimyyntiä. Tällä hetkellä maassa on noin neljäsataa R-kioskin toimipistettä.
Nykyisen Lehtipiste Oy:n omistaja puolestaan on Tradeka-yhtiöt Oy, joka vastaa Osuuskunta Tradekan ydinliiketoimintojen omistajaohjauksesta.
Tämä kaikki varmaan löytyy kaiketi Wikistäkin.
Muoks: Nyt noita toimipisteitä on kaiketi jo tuotakin vähemmän. Tämä teksti lie kirjoitettu vuosi sitten. Ihan vastikään oli uutisia R-kioskien myymäläverkon karsimisesta (taas).
Timo
-
Tämä kaikki varmaan löytyy kaiketi Wikistäkin.
Ei oikein löydy, ainakaan yhdeltä sivulta tai selkeästi. Sitähän tuossa edellä valitin.
Eli oletuksena se meni näin:
1910 perustettiin Rautatiekirjakauppa Oy. Suurimmat omistajat: Otava, Werner Söderström, Uusi Suometar ja Hufvudstadsbladet
1969 lehtijakelu eriytettiin ärrästä omaksi yksiköksi ja nimi "Lehtipiste" otettiin käyttöön.
Pikku hiljaa Rautakirja autui (ostettiin?) WSOYlle sen osakkuusyhtiöksi
(Vuonna 1994 Rautakirja osti Finnkino-elokuvateatteriketjun)
1999 Sanoma-konserni osti Lehtipisteen (Vai mitä tämä kohta viestissäsi tarkoittaa: Rautakirja Oy:stä tuli SanomaWSOY:n tytäryhtiö 1999. Eiks tytäryhtiö ole ole emoyhtiön omistama?)
2002 Myös Rautakirja siirtyi Sanomalle WSOY:n ja Sanoman fuusiossa. Näistä tuli osa Sanomaa, joka kymmenen vuoden sisään pilkkoi taas Rautakirjan, Lehtipisteen ja Finnkinon erilleen ja myi ne eteenpäin.
Sanoman kuviot on kyllä hämäriä. Jossain vaiheessa, ennen fuusiota se varmaan kyllä hankki enemmän ja enemmän WSOY:n osakkeita.
-
Kyllähän R-kioskien lakkautukset johtuvat paljolti siitä, että nykyään ruokakaupat ovat auki niin myöhään. Ennen ruokakaupat menivät kiinni aikaisin, jolloin asiakkaita riitti kioskeihin. Muistan ajan, jolloin ruokakaupat sulkeutuivat lauantaina alkuiltapäivällä ja avautuivat seuraavaksi vasta maanantainaamuna. Nykyään on vain typerää ostaa sama tuote, vaikkapa maitopurkki, kalliimmalla kioskista kun sen saa halvemmalla viereisestä kaupasta.
-
Kyllähän R-kioskien lakkautukset johtuvat paljolti siitä, että nykyään ruokakaupat ovat auki niin myöhään. Ennen ruokakaupat menivät kiinni aikaisin, jolloin asiakkaita riitti kioskeihin. Muistan ajan, jolloin ruokakaupat sulkeutuivat lauantaina alkuiltapäivällä ja avautuivat seuraavaksi vasta maanantainaamuna. Nykyään on vain typerää ostaa sama tuote, vaikkapa maitopurkki, kalliimmalla kioskista kun sen saa halvemmalla viereisestä kaupasta.
Täysin totta. Samahan koskee pikkukauppoja jotka käytännössä myös tapettiin aukioloaikojen vapautuksella. Itselläni jäi juurikin sen vuoksi hiukan ristiriitainen fiilis koska nyt on vain jättisupermammuttihypermarketteja joissa en viihdy ollenkaan (tilaammekin ruokalähetyksen kotiin parin viikon välein ja jos jotain puuttuu tai tilauksen teko viivästyy raahaudun oksettaviin hyperübermarketteihin eksymään ja voimaan pahoin saadakseni puuttuvat tuotteet). Myös sarjakuvahyllyt ovat tosiaankin surkeita nykymarketeissa verrattuna vanhaan aikaan kun meni esim. R-kioskille (joissa käyn tosiaankin hyvin harvoin enää). Spindelmannin ostaminen muuten loppui itseltäni tässä taannoin kokonaan (kun tilaus loppui ja paikkakuntani hypermarketeista hävisi sarjishyllyistä). En ole kai nyt vuoteen löytänyt sitä oikein mistään. Edes R-kioskeilta ei välttämättä löydy. No, onneksi olen Wix Teller fani, ne löytyvät kiitettävästi jopa erikoisnumeroineen kaupoistakin.
-
Sanoman kuviot ovat nyt omansa, mutta noin se suurin piirtein Rautakirja meni. Pistänpä nyt tähän koko jutun, kun se on tulevassa kirjassani ihan vain kainaloinen, näkökulma tiukasti siinä, mikä sen vaikutus sarjakuvien jakeluun oli. Raurakirjan vaikutus Kilroyn, Huulen, Tapiirin ja Kylmän Metallin kohtaloihin selviää sitten kirjasta tarkemmin.
Rautakirja, R-kioski ja monopoli
Rautatiekirjakauppa Oy (myöh. Rautakirja Oy) perustettiin vuonna 1910 hallinnoimaan sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjallisuuden myyntiä rautatieasemilla. Perustajina oli useita sanomalehtien ja kuvalehtien julkaisijoita, Otava, Sanoma Oy, Hufvudstadsbladet, Uusi Suometar, WSOY, Weilin & Göös. Tätä ennen lehtien myynti oli ollut pienten yksittäisten toimijoiden varassa. Yhtiö sai myöhemmin oikeuden myydä lehtiä myös junanvaunuissa. Tämä myyntioikeus oli aiemmin ollut postiljooneilla. Laajemman lehtien katumyynnin Rautakirja sai itselleen 1923, jonka myötä sanomalehtiä kaupustelevat alaikäiset pojat katosivat katukuvasta. Rautakirjan jakelukonttorit välittivät lehtiä myös muille jälleenmyyjille, kauppoihin, ravintoloihin jne.
Rautakirja sai alan keskusliikkeenä lehtijakelijana lopulta monopoliaseman. Sitä ei kuitenkaan pidetty alalla pahana. Lehdistöalan ammattilehti Suomen Lehdistö kirjoitti syyskuussa 1935, Rautatiekirjakauppa Oy:n täyttäessä 25 vuotta:
"Yhtiön ansiota on lehtikaupan saattaminen järkiperäiselle kannalle -- Lehtikaupan keskittyminen yksiin käsiin koko maassa on myös merkinnyt huomattavaa niin hyvin työn ja vaivan kuin kustannustenkin säästöä."¹
Rautakirjan hallussa on käytännössä kaikki lehtien myyntipisteet, kioskeista ja tavarataloista kirjakauppoihin. Se myös omisti perustamansa Suomalaisen kirjakaupan vuosina 1912-2011. Rautatiekirjakauppa on kuitenkin käyttänyt määräävää valta-asemaansa portinvartijana useaan otteeseen, sanellessaan millaiset julkaisut ovat jakeluun soveltuvia. Sarjakuvalehtien kohdalla on nähty, miten Rautakirja on ajoittain puuttunut jopa julkaisujen sisältöön. Edelleen Rautatiekirjakaupan päätökset pudottaa lehtiä R-kioskeista ja Lehtipisteistä koostuvan jakeluverkostonsa ulkopuolelle ovat käytännössä merkinneet kuoliniskua näille lehdille. Asia on käynyt selväksi ainakin Kilroyn, Huulen, Tapiirin ja Kylmän Metallin tapauksissa.
Sarjakuvalehtien kohdalla Rautakirja on voinut epäröimättä toimia mielivaltaisesti, sillä ne eivät olleet myynnillisesti kovinkaan merkittäviä edes sarjakuvalehtien määrällisen kultakauden aikana 1970-luvulla. Tuolloin kymmenen myydyimmän lehden osuus lehtien kokonaismyynnistä oli miltei 50 %.² Sarjakuvalehtiä vuonna 1974 kymmenen myydyimmän lehden joukossa oli tasan yksi: Aku Ankan taskukirja ja sekin sijalla 10. Tämä TOP-10 -lista Lehtipisteissä näytti tuolloin tältä: Hymy, Jallu, Nyrkkiposti, Monalisa, Panoraama, Kalle, Sammy, Ratto, Apu ja AA taskukirja.³
Lehtipiste-nimi rekisteröitiin vuonna 1968, jolloin lehtijakelu eriytettiin omaksi toimialakseen Rautakirjan sisällä.
Rautakirja Oy:stä tuli SanomaWSOY:n tytäryhtiö 1999, jonka jälkeen vuonna 2002 yhtiöt sulautettiin yhteen. Vuonna 2012 Sanoma Oy myi R-kioskit ja Rautakirja-tavaramerkin norjalaiselle Reitan Conveniencelle. R-kioskien toimipisteitä on viime vuosina karsittu reippaasti, eikä osassa ole enää edes lehtimyyntiä. Tällä hetkellä maassa on noin neljäsataa R-kioskin toimipistettä.
Nykyisen Lehtipiste Oy:n omistaja puolestaan on Tradeka-yhtiöt Oy, joka vastaa Osuuskunta Tradekan ydinliiketoimintojen omistajaohjauksesta.
¹ Suomen Lehdistö 9/1935. Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto.
² Kastemaa: s. 38.
³ Sarjainfo #13, 1/1975. Suomen sarjakuvaseura.
Lähteinä: Kastemaa, Matti J: Rautakirjalla on puolensa - Rautakirja 75 vuotta.
Wikipedia.
-
1968, jolloin lehtijakelu eriytettiin omaksi toimialakseen Rautakirjan sisällä
Tuosta sun jutusta puuttuu kokonaan se mikä merkitys Lehtipisteellä ylipäätään on ollut? Tai on nykyisin Tradekan omistuksessa?
Jossain vaiheessa kuitenkin Lehtipiste siis irtaantui kokonaan Rautakirjasta (omaksi yhtiökseen), eli oliko se kuitenkin vasta -70 ja -80 -lukujen jälkeen? Ja mikä oli Ärrän rooli päätöksenteossa sen jälkeen? Ärrä omisti kioskit mutta Lehtipiste omisti jakelun. Molemmat yhtiöt ovat sumplimassa mitä tarjotaan ja otetaan myyntiin Ärrälle, niinkö?
Wikipediastahan näitä ei tosiaan löydä, vaan pitää tutkia yhtiöiden historiaa muista (painetuista?) lähteistä.
-
Timon kirja vaikuttaa entisestään lupaavammalta. Ja tiedoista ei jää kiinni, nimimerkillä " useampia sarjakuvalähdeteoksia lukeneena ja lähes aina asiavirheitä bongannut"
Reimalla monta osuvaa kysymystä joista tähän
Tuosta sun jutusta puuttuu kokonaan se mikä merkitys Lehtipisteellä ylipäätään on ollut?
Lienee osuvinta käyttää...no, jos Occamilla on partaveitsi käytetään lekaa: liikemaailman ainoa funktio on tehdä rahaa ja moraali on sivuseikka. Niin lailliset kuin laittomat yritykset tekevät kirjanpidosta ja omistussuhteista tarkoituksellisesti vaikeita ja monimutkaisia. Tavoitteena maksaa mahdollisimman vähän veroja ja muita lakisääteisiä maksuja oli se valtiolle, asiakkaille tai työntekijöille.
Järjestelmän pilkkominen mahdollistaa osien myynnin muille voitolla.
Kyllä, on niitä jotka myyvät koko ketjun/ franchisen voitolla ja ostavat sen halvemmalla takaisin kts Hesburger, mutta ne ovat vähemmistö.
Ja tietenkin: optimointi.
Kun alueet ovat eriytetyt voidaan katsoa mikä myy ja siis kannattaa.
Tämä oli ketjun lähtökohta:
Alkuperäinen otsikko viittaa muinaiseen "keskiolut R-kioskeihin" -kampanjaan. Kyllä te vanhat sen muistatte.
Koska sarjakuvat+ olut= 80-90% kaikki mitä tarvitset. Mutta kaikki ei voi olla Cosmic Comic Cafe vaikka konseptia koetetaan kopioida.
R-kioski on kuitenkin ollut se levitysketju. Muuallakin kuin valtavissa ( vain Suomen mittakaavassa) kasvukeskuksissa. Kirjakaupat ovat olleet historiallisesti enemmän sarjakuvaa vieroksuva ja niitä on verrattain vähän.
Ja kun se ongelma on tämä:
Myös sarjakuvahyllyt ovat tosiaankin surkeita nykymarketeissa verrattuna vanhaan aikaan kun meni esim. R-kioskille (joissa käyn tosiaankin hyvin harvoin enää). Spindelmannin ostaminen muuten loppui itseltäni tässä taannoin kokonaan (kun tilaus loppui ja paikkakuntani hypermarketeista hävisi sarjishyllyistä). En ole kai nyt vuoteen löytänyt sitä oikein mistään. Edes R-kioskeilta ei välttämättä löydy. No, onneksi olen Wix Teller fani, ne löytyvät kiitettävästi jopa erikoisnumeroineen kaupoistakin.
Entäs jos haluat sarjakuvaa mutta et Aku Ankkaa tai Tex Willeriä?
Ei ongelma jos asut Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa... Mutta entäs Kainuussa tai Luvialla?
Totta kai nykyään on on internet, mutta edes internjet ad libris amazon virityksineen ei täytä tyhjiötä saati korjaa rakenteellista ongelmaa.
Nekin ovat valintoja. Olen hiljan kuunnellut kun lähipiirissä vaihtui puhelin. Ja sitä miten syvältä on kun uusi luuri on nyt paitsi isompi kuin edellinen ( tietty sitä mukaa kuin pornon saavutettavuus netissä on helpottunut, joko kovan pornon tai sosiaalipornon) ja miten laitteessa ei ole edes kuulokeliitäntää.
Mutta onhan Bluetooth kuulokkeet olemassa olevia asioita? Jonkun nekin pitää hankkia.
Sama ilmiö pätee myös. Oli rakennettu monopoli Siteeraan Timoa, lihavointi minun:Rautatiekirjakauppa Oy (myöh. Rautakirja Oy) perustettiin vuonna 1910 hallinnoimaan sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjallisuuden myyntiä rautatieasemilla.
Se R-kioskin R tulee rautatiestä, mutta perusjuttuna on juuri lehtien ja kirjojen myynti.
Energiajuomilla ja alkoholilla on vaan parempi kate.
Toki ymmärrän että sarjakuvien myyntiluvut on enemmän runouden luokkaa mutta ei se tyhjästä synny. Itse yhä toivoisin että palattaisiin siihen että ketju myisi lehtiä ja kirjoja. Ajat muuttuvat, tajuan senkin, mutta nykyisin se on enemmän kuin soittaisi poliisin tai palokunnan kun ei jaksa imuroida asuntoa.
-
liikemaailman ainoa funktio on tehdä rahaa ja moraali on sivuseikka. Niin lailliset kuin laittomat yritykset tekevät kirjanpidosta ja omistussuhteista tarkoituksellisesti vaikeita ja monimutkaisia.
Ei, vaan mietin sitä että jos on kaksi firmaa (R ja L) tai yksi firma, jonka erillinen osasto on Lehtipiste. Niin minkälaista valtaa nämä (ja näiden päättäjät) erilliset, ulospäin hyvin samalta ja saumattomalta näyttävät, käytännössä käyttävät. Lehtipisteitä nyt ainakin lienee nykyään jo lähes yhtä paljon tai enemmän kuin R-kioskeja! Eli R ei ole kuluttajan näkökulmasta jakelumonopoli, kun tuotteita voi ostaa marketista tai kirjakaupastakin.
-
Toki tuo 90-luku jää tuossa(kin) hämäräksi. Tradeka on monialakonserni, mistä päällimmäisenä tulee mieleen päivittäistavarakaupat eli käytännössä marketit, mutta touhu on tosiaan hajautettua ja sumeaa... ainakin tämmöselle yksinkertaisesti asioita katsovalle. Tradeka-konsernin emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka, jota hallinnoimaan, omistajanohjauksen ominaisuudessa on perustettu Tradeka-Yhtiöt Oy (selkeää?). Lehtipisteen Tradeka-Yhtiöt (ei konserni, selkeää?) osti pääomasijoitusthtiö Sponsor Capitalilta (kylmiä väreitä) vuonna 2016. Yhtiöön kuuluu Lehtipisteen lisäksi Restel (ravintolat), A-Katsastus, Med Group sekä Tradeka-sijoitus Oy. Selkenee? Ymmärtääkseni R-kioskien lehtihyllyt ovat Lehtipisteen. Nykyään siis eri firmaa. En tätä tunne tarkkaan. Mutta huomaatte, että näiden jäljittäminen vie pois sarjakuvan fokuksesta.
Hulluinta koko oudolta tuntuvassa sotkussa on, että Tradekan tausta on työväen osuuskaupoissa. Punapääomassa. Busines-bisnes on jäljellä kaupanteosta.
Niin, ja EDIT: ruokakauppojen, muidenkin kuin Tradekan, lehtipisteet ovat tietysti Lehtipisteen.
Timo
-
Panorama ja Sammy en ole kuullukaan. Osa noista lehdistä taisi lopettaa 70-luvulla, kun en ole niitä nähnyt missän tai en muista.
Sivuhuomiona tosiaan nämä ovat ilmeisesti lyhytikäisen Menekkilehtien lehtiä, ja sinällään hämmittävästi kummastakaan en ainakaan minä löytänyt mitään tietoa netistä, eikä niitä ole myynnissä missään Antikvaarissakaan. Jos kyse on jopa pornolehdeksi laskettavasta julkaisusta, ei niitä vapaakappalekirjaston ohella varmaankaan niin kovasti olekaan ihmiset säilöneet.
-
Kioskikato jatkuu. "R-kioski julkaisi tänään keskiviikkona listan lakkautettavista R-kioskeista. Listalla on kaikkiaan 54 kioskia eri puolilta Suomea. Lopettamisten jälkeen Suomeen jää vajaat 300 R-kioskia. R-kioski perustelee lakkautuksia toiminnan vahvistamisella. Yritys on kamppaillut talousvaikeuksissa jo usean vuoden ajan."
Uutinen YLE (https://yle.fi/a/74-20197710)
Timo
-
Kioskikato jatkuu. "R-kioski julkaisi tänään keskiviikkona listan lakkautettavista R-kioskeista. Listalla on kaikkiaan 54 kioskia eri puolilta Suomea. Lopettamisten jälkeen Suomeen jää vajaat 300 R-kioskia. R-kioski perustelee lakkautuksia toiminnan vahvistamisella. Yritys on kamppaillut talousvaikeuksissa jo usean vuoden ajan."
Uutinen YLE (https://yle.fi/a/74-20197710)
Timo
Mäkin katsoin tota listaa ja ilahduin. Lassilan R-kioski on selvinnyt ja Kaaren kauppakeskuksen. Molempia käytän. Pohjois-Haagan R-kioski joutui makkeliin...no siellä ei tule käytyä kylläkään.
-
Tarkistin, että vielä vajaa vuosi sitten oli vielä noin neljäsataa (400) R-kioskia. Paljonkohan niitä on parhaimmillaan, enimmillään ollut? Varmaan joskus 1990-luvulla? Vaiko varhemmin?
Timo
-
Tarkistin, että vielä vajaa vuosi sitten oli vielä noin neljäsataa (400) R-kioskia. Paljonkohan niitä on parhaimmillaan, enimmillään ollut? Varmaan joskus 1990-luvulla? Vaiko varhemmin?
Noihin aikoihinhan oli toki vielä 10-kioskikin ja lisäksi jopa ihan yksityisiä kioskeja, jotka taitavat olla hävinneet "normaalista katukuvasta", erikseen tietysti Helsingin lippakioskit ja muut itsetarkoituksellisesti vaalitut kulttuuriaarteet.
-
Tarkistin, että vielä vajaa vuosi sitten oli vielä noin neljäsataa (400) R-kioskia. Paljonkohan niitä on parhaimmillaan, enimmillään ollut? Varmaan joskus 1990-luvulla? Vaiko varhemmin?
Timo
Yle väittää että kasarilla yli 800. https://yle.fi/a/74-20051987 Tuolla on käppyräkin.
IS: vuonna 2014 kioskeja oli 627. Eli kato on käynyt nopsaan,
Ja yhtä lailla pikkukaupoista on lehtihyllyt/pisteet hävinneet, niinku tässä ketjussakin on dokumentoitu.
-
R-kioskeissa tavallisten kauppojen aukiolojen laajentuminen on ollut luultavasti se isoin isku. Meillä lähi-ärrä ilmeisesti säilyy ja luulen senkin perustuvan pakettiliikenteeseen päivittäistavaramyynnin sijaan, sillä aivan lähellä on Alepa, joka on huomattavasti paremmin auki kuin ärrä. Ja näkyyhän usein ärrällä myös äijiä täyttämässä veikkauskuponkeja. En tiedä, kuinka paljon jossain tavallisen marketin kassalla on mahdollista tai innostusta joitain erikoisempia veikkauksia harjoitella...