Nämä kaksi tradea hommasin kanssa viikonloppuna, parasta Ennisiä mitä oon vähään aikaan lukenut. Eikä haitannut kyllä sekään, että Authorityyn en ollut koskaan aikaisemmin tutustunut.
Kev on huippu. IRA:n tappajat hyökkäävät kun Kev on paskalla tai masturboimassa.
Eikös Ärrämäki noin kuukausi taaksepäin vihjaillut DC-Spesiaalin sisältävän Helsingissäkin viime syksynä piipahtaneen Warren Ellisin tuottamaa aineistoa.
Luin ekan osan nyt vasta. Unohdit sanoa, että Wormwood on muuten ihan tavallinen heppu.
Sanoo varmaan ainoa suomalainen joka piti Pride & joyn tarinasta ja kaikkien urbaanilegendojen ymppäämisestä perus..ööh, tuota... realistisen perherikostragediaan.Ähäppistä. Ei saa koko kunniaa itselleen kerätä. Minäkin pidin siitä.
itse en allekirjoita kaikkia kolumnin mielipiteitä, Ennis on näyttänyt taitonsa aiemmin ja myöhemmin ja Dillon omaa kadehdittavan laajan repertoaarin.
Ennisillä on sellainen sarjakuva joka kertoo tavallisten nuorten toilailuista Belfastissa (en muista nimeä, onko se Wasteland?)
Veikkaan että tarkoitat Troubled soulsia tai sen jonkin sortin jatko-osaa (jota en ole löytänyt eläinpartioillakaan) For a few troubles more.
Jeps. Ja olisi mukavaa jos tmielone kirjoittaisi myös kolumnin parhaista sarjakuvista. Mielipiteitä vaihdettaisiin sitten taas foorumilla.
Se vaatii vain aikaa ja hikeä, sillä eihän tänne uskalla lähettää mitään puolivillaisia mutu-juttuja.
Tuon edellisen viestin linkki antaa kohtuuttoman hyvän kuvan irlannin kulttuurisista ansioista...
Enniksen supersankarituotoksista kannatta lukea Amanda Connorin kanssa tehty PRO.Sain tämän vihdoin käsiini eilen ja oli aika hauska ja anarkistinen (niinkuin tietysti toivoa sopi) supersankaripala. Pisti nauramaan ääneen moneen kertaan, erityisesti siinä lentokonekohtauksessa. Piirros oli omalla tavallaan kivaa, hiukan DC:n animaatioiden näköisiä olivat ainakin sankarihahmot, mutta silti jäin miettimään, että olisiko esimerkiksi Ezquerra saanut sarjasta vielä enemmän irti.
Suositeltavaa lukemista kaikille, jotka jostain käsiinsä loppuunmyydyn alpparin saavat.Uuden pari latia kalliimman painoksen pitäisi ilmestyä syyskuun alussa.
Oma suosikkini Ennisin tuotannossa on ehdottomasti Hitman.Hitman on kyllä timanttia. Väkisin meinaa tulla tippa linssiin raavaammallakin miehellä, kun viimestä numeroa lukee ;D
Mitäs ihmiset piditte Ghost Rider : Road to Damnationista?
Hitmanin julkaisu tradeina jäi kesken. Olisi vielä ollut pari hyvää storylineä jäljellä, vaikka viimeinen tradetettu olikin vähemmän hyvä.
Hitman oli kerrassaan mainio sarja, McCrean jälki kuulemma vieroitti osan väestä, mutta sopi sarjaan kuin luoti päähän.McCran taiteen takia olisin kyllä seurannut sarjaa pelkästäänkin. Muhun on iskenyt aina ihan täysillä.
Ringoa ja Hackenia kaipaa. Eri syistä.
Hitman... aaah. Loistavaa tavaraa.
Bueno.... Excellente!
Paras!
Täytyypä sitten mainita Hitmanin ystäville Tuomari eli Punisher-trade Confederacy of Dunces. Samat Ennis ja McCrea asialla. Ja taas syödään jättihampurilaisia.
Jatkoa useammallekin Ennisin Tuomarille, joissa aikaisemmin Daredevil, Hämähäkkimies ja Wolverine ovat saaneet päihinsä yksi kerrallaanFrankilta. Nyt ne liittoutuvat yhteen Tuomaria vastaan.
Barracudan minisarjan sain äsken luettua, ja varsin mainio läpyskä olikin.
Midnighterkin tuli luettua loppuun ja pienoinen pettymys kyllä tämäkin odotuksiin nähden. Aika tommosta perus sankarimättöä, odotin ehkä enemmän.
Spousen taide oli mielestäni jotain b-luokan perussankaritaidetta, eikä oikein pahemmin säväyttänyt sekään, mutta onneksi viimeisen tarinan piirsi Fabry, jonka piirroksista olen pitänyt aina maalauksien ohessa.
Midnighter 7
(DC)
Sarjan ehdottomasti paras jakso, mikä ei nyt sinänsä kovin vaikeaa kun taso ei ole niin kummonen ollut. Kässääjä Brian K Vaughan on onnistunut kirjoittamaan hyvin nimihahmon oloisen stoorin käyttäen stoorin suurena ideana Midnighterin erikoiskykyä kyeteä laskemaan kaikki tilanteiden mahdolliset lopputulokset joka sitten esiteään kertomalla tarina käänteisessä järjestyksessä sivu kerrallaan. Julkaisumuodosta johtuen siis ei sisällä kaikkia mahdollisia variaatioita vaan pelkästään yhden, mutta on yllättävän mukavasti toimiva jippo.
Silti odottelen marvelin Phantom eagle minisarjaa.Ei kannata ainakaan henkeä pidätellen; luin aamulla kaksi ekaa ja oli aika ohutta sekä tarinan ja etenkin piirroksen osalta.
Ei kannata ainakaan henkeä pidätellen; luin aamulla kaksi ekaa ja oli aika ohutta sekä tarinan ja etenkin piirroksen osalta.
Garth Enniksen töistä antaa hyvän mutta minusta virheellisen kuvauksen uutta Back to Brooklyn (http://www.newsarama.com/comics/080708-BacktoBrooklyn.html) minisarjaa mainostava Jimmy Palmiotti:
Tulipa lukaistua kaksi ensimmäistä The Boys -kokoelmaa. Löysästi kirjoitettua lätinää, jota ei jaksanut kaikin osin edes lukea, kunhan silmäilin.
Ennis aloittaa sarjansa kuin olisi kirjoittamassa jotain suurta ja merkittävää. Ja siihen Ennis kaatuu. Kun taakse jää tusinan verran numeroita, eikä sarjalla ole vielä edes tavoitetta, pitäisi Ennisin itsensäkin käsittää jonkin olevan vialla.
Valitettavasti tämän bongasin tukholmassa Night witches (http://www.newsarama.com/comics/080818-Ennis-Battlefields.html) jonka teemakin lupaa hyvää, mutta jäi sitten ensi reissuun tai hovihankkijoille.Valitettavasti sisällön puolesta Night WItches ei sitten kokonaisuutena ihan kohonnut siivilleen tosin kuin Battlefieldsin seuraava Dear Billy -minisarja, jonka pika-arviossa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1414.753.msg249916.html#msg249916) Night Witchesiäkin sivuttiin.
toisen maailmansodan neuvostonaispiloteista ei liian montaa sarjakuvaa ole tehty.
Nyt Jimmy Palmiotti on julkaissut trailerin Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=jUrQugHJtLg&has_verified=1).
CBR:llä kerrottiin että joku on laskenut fuck-sanat Preacherista. Niitä on 1758.
Treated myself to a manicure(toes only for obvious reasons).
Was reading Guns + Ammo in the nail bar and it struck me how many articles were about 9mm weapons.Beretta, Glock, Sig-Sauer, Heckler +Koch- it was 9mm this, 9mm that, there wasn't a single mention of .38 or .45. What on earth's the point of having twice as many bullets if you have to use three times as many to actually put someone down?
Honestly.
Onko tuohon lainaukseen tullut joku kirjoitusvirhe tai assosiaatiomoka, kun eikö .38 ole vain jenkkien tapa sanoa 9mm.
Jennifer Bloodin mietelmä tuntuukin näin lähinnä euroaseiden piikittelyltä (niitähän siinä lueteltiin), tai ehkä Ennis on tarkoittanutkin kommentin tunteelliseksi purkaukseksi.
"All of which made for quite a good scene in Jennifer Blood, althought as usual I had to ruin everything with the carnage and the nudity.
otsikosta taisi vahingossa tulla osuvampi kuin luulin....
Garth Ennis ohjaa käsikirjoittamansa kauhusotaelokuvan Stitched (http://www.fearthestitched.com/)
otsikosta taisi vahingossa tulla osuvampi kuin luulin....
Garth Ennis ohjaa käsikirjoittamansa kauhusotaelokuvan Stitched (http://www.fearthestitched.com/)
ja tulee avatarilta sitten sarjakuvanakin.
Afganistaniin sijoittuva kauhuelokuva.
Ennis.
harmittaa jos nyt herään ...
Ennisillä on se kirjoittamisen kyky.
Tarinoidensaja henkilöidensä pääpaino kun on jossain ihan muualla (pois lukien aivopieru Dicks ja osat karkeajännityksinä täällä tunnetusta Adventures of the rifle brigades sarjoista)
Dan Dare, Tuomari ja mikä-se-olikaan-se-jossa-on-se-nainen ovat ainoat puhtaasti kirjoitetut sarjat ilman turhaa rosoa. Tosin viimeksi mainittu ei taida olla vielä edes päättynyt. En minä tiedä. Lopetin numeroiden ostelun kun ei ollut varaa.Ihan nyt veikkaan että tarkoitat Jennifer Bloodia etkä kumpaakaan Bloody Marya.
tässä meillä on kaveri joka osaa kirjoittaa ihmisistä ja markkinoilla on tarjota vain spandexia.
Ihan nyt veikkaan että tarkoitat Jennifer Bloodia etkä kumpaakaan Bloody Marya.
Minä en vain yksinkertaisesti tajua miten sinä pystyt näkemään lannoitetta siellä missä minä näen sontaläjän. Kai se sitten osaa.No meillä on selkeitä näkemyseroja monessakin kohden, mutta enemminkin niin että missä missä sinä näet sen sontaläjän/lannoitteen minä katson niitä siitä kasvavia kasveja.
En tiedä teistä, mutta minulle tämä on ollut viiden vuoden takaisten hehkutusten jälkeen pettymys. This series will out-preacher Preacher...Vaikka onhan Pojilla hetkensäkin ollut. Mutta voi elämä...Wee Hughie...onpa siinä meillä ihme nysvä ja valittaja.
Viimeisin kokoelma, volume 8, oli hieman laimea. Muutoin olen tykännyt kovasti. Volume 9 tulee ihan kohta.
(Joskaan eihän The Boys Preacheriä piekse mitenkään.)
The Boys ei ole ainakaan vielä napannut, mutta tämä huvitti eikä ollut ihan pelkkää verenpärskytystäkään, ihan rentoa jumalan/uskontojen pilkkaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Chronicles_of_Wormwood
Punisher Maxit. Ja Crossed. Ja Hellblazerin Dangerous Habits.
Punisher MAXit tuntuvat olevan helpoiten saatavilla noista.
The Boys ei ole ainakaan vielä napannut, mutta tämä huvitti eikä ollut ihan pelkkää verenpärskytystäkään, ihan rentoa jumalan/uskontojen pilkkaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Chronicles_of_Wormwood
Olen kyllä muutaman kerran nähnyn tuon kirjastossa. En muista mikä ihme siinä oli että en ottanut tuota luettavaksi. Pitää ensi kerralla ottaa, etenkin kun se näkäjään vaatii vain yhden traden verran lukemista. Siis ainakin aluksi. Mutta onko jatko mistään kotoisin, kuinka paljon jatkoa on suunniteltu jos on ja tarviiko noita lukea? Siis jatkoahan on ilmestynyt jo Chronicles of Wormwood: The Last Enemy one-shotti ja
Chronicles of Wormwood: The Last Battle mini-sarja joka minun tietojeni mukaan jatkuu vieläkin...
Nimenomaan jatko-osastahan Vesa tuossa puhuu. Kakkoskokoelma sisältää siis Last Battlen.
Ja Crossed.Vaikkei Ennisiä olekaan niin Crossed webcomic:
Katsoin Hot Fuzz -elokuvaa, ja olipa tutun näköinen sälli pääosassa.
Se oli Simon Pegg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Pegg) joka on ollut mallina Wee Hughielle.
Olet oikeassa, mutta tyypistä ei tullut ensimmäiseksi mieleen Garth Ennis.ei vai?
Loppuvetohan tuosta on enää jäljellä. Mutta jos ja kun seuraava trade on Butcher, Baker, Candlestickmaker niin se on heikoin lenkki koko sarjassa.
Kah, sitä pistää kuudennen tietokoneensa romuksi ja sillä välin Dynamitelta tulee Red Team (http://www.dynamite.com/htmlfiles/viewProduct.html?CAT=DF-Red_Team).Luettava, muttei herättänyt sen suurempia tunteita.
täytyykin etsiä käsiinsä jostakin.
Luettava, muttei herättänyt sen suurempia tunteita.
Minnen ajatellut ykkösen jälkeen ostaa lisää.
Toisaalta enhän minä Jennifer Bloodistakaan innostunut...
Pitää hommata lisää.
Crossed pitäisi saada suomeksi nimellä "Ristityt".
Eivät olleet muistaakseni hassumpia nekään, joskin tietysti epäkronologiasta johtuen en niistä varmaan kaikkea irti saanutkaan.Ei noissa stooreissa ole kronologiaa vaan kaikki Crossedit on itsenäisiä tarinakokonaisuuksia.
No joo mutta silti. Se eka oli silti ilmiselvästi "se eka". Tavallaan räätälöity ihmisille alkamaan alusta, että ei tarvitse minkäänlaista tietoa mistään alkaa lukemaan sitä, ja näin.Joo, siitä ekasta kannattaa aloittaa.
Red team on päässyt osaan 5 ja jos pitää tämän linjansa siitä tulee kaikessa hiljaisuudessa rikossarjakuvan The Wire.
Craig Cermakin piirros on teknistä ja tarkkaa, muttei "sielutonta hinkkausta" joksi realismihakuinen perspektiivinsä tunteva piirrosjälki täällä yleensä lokeroidaan.
Red team on kyllä melko lailla kylmäävä lukemiskokemus, väkivaltaa ei nosteta jalustalle ja varsinkin sen oikeutukselta vedetään mattoa alta.
Tämä voi pääättyä ihan miten tahansa.
Mutta ei hyvin.
Eihän se aiemminkaan ole mikään syy ollut, sinulta on niissä aiemmissakin tarinoissa (vissiin?) mennyt se varsinainen näkökulma selvästi ohi.
Se kun ei ole mikään mehustelu.
Räkä ja huumori olivat se vähäisin osuus Preacherissakin.
Ennis hallitsee henkilökuvauksen, meidän virheellisyytemme tallantamisen. Pienet arjen ilon hetket, ystävyyden ja totta kai sen kuinka osaamme itse vetää oman elämämme viemäristä alas ilman ulkopuolista apua.
Yhäkin sitä mieltä että Dicks on minusta Ennisin ainoa alta riman teos.
Jaa, minäpä tykkäsin taas tästäkin. Siis, toki ehdottomasti Ennisin älyvapaampaa puolta ilman juuri pointtia, rytmitystä saati itsehillintää, mutta jumankekka että nauratti. Minulle toimi sillä samalla tavalla kuin vaikkapa Kiväärikomppanian Seikkailut.Kiväärikomppania on kyllä parhautta! Dicksin kukemisesta on jo älyttömän monta vuotta, mutta muistelen, että en hirveästi tykännyt. Pian on vissiin tulossa jatkoa, muistaakseni Avatarin kautta. John McCrea on vissiin neljä vuotta työstänyt jatko-osaa muiden duunien ohella.
Voi toki kertoa enemmän minusta kuin itse sarjasta...
Ennis on parhaimmillaan törkeilyissä, mutta tämä on kumman kiltti.
Kun hoksasin että Garth Ennis kirjoittaa Dastardly and Muttley sarjaa, tunnetaan kotimaisella Kapteeni Sählänä ja Matti-koirana.
Myös nimellä "Pahainen Paroni".
... ja katolisen kirkon mollaamista. ...
Tartuin hieman varovaisesti ensimmäiseen War Stories -kokonaisuuteen (Avatar).
Tässä mennään realistiseen toisen maailmansodan kuvaukseen, jossa rintamalle lähetettiin poikia kuolemaan.
Ennisin jutuissa on sellaista mukavaa sankarimyytinmurtajahenkeä, eli kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja sotakoneetkin hajoaa alta. Tätä on mukava lukea tasapainoksi, kun korvista tursuaa sellainen elokuvista tuttu jenkkipatriotismi, jossa kaikki sujuu kuin, no, elokuvissa konsanaan.
Kummasti heti ensimmäisen osan jälkeen vaihtuu kuvittaja, mutta minut tämä alku jo kiskaisi mukaansa. Tämän parissa menee alkuviikko.
Viiden lehden mittaiset tarinat julkaistaan samaan aikaan sekä kokoelmana, että koko nippuna (siis viisi lehteä niin, että kokonaisuuden voi lukea saman tien).
Viiden?
Luulen että tuo Gail Simonen tviitti hymyilevästä Tuomarista lähinnä pilkkasi niitä jotka valittivat että Brie Larsonin pitäisi hymyillä enemmän Captain Marvel -elokuvassa. :D
Tavallaan ymmärrän tarpeen uudistaa tai nykyaikaistaa hahmoa, mutta toisaalta eihän se ole hahmon vika että jotkut haluavat nähdä Tuomarin (tai vaikka Rorscachin tai Judge Dreddin) kaltaiset hahmot ihailun ja samaistumisen arvoisina sankareina.