-
Tex Willeriin on tulossa uusi kirjoittaja. Tällä kertaa todellinen tekijämies: Tito Faraci, joka on tuttu mm. Aku Ankasta ja monista muista jutuista. Tuosta artikkelista italiantaijajille tietoa
http://texunofficialsite.interfree.it/articoli/faraci.html
Lyhyesti mainittakoon, että ensimmäisen tarinan nimi on "lo scheriffo indiano" eli intiaaniseriffi. Se ilmestynee 2006 joko maxi-Texinä tai normaalisarjassa. Ja piirtäjinä häärivät Cestaron veljekset.
Nähtäväksi jää, että tuleeko Faracista lehden pysyvä kirjoittaja vaiko satunnaisapu tyyliin Segura ja Ruju.
-
Tupsahti tänään uusin willeri postilaatikkoon! Bosellin tarina vaikuttaa oikein hyvältä. Harmi vain, että Letteri oli päästetty piirtäjäksi. Vaikka näyttää kuitenkin siltä, että Letteri olisi tällä kertaa ollut tarkempi varsinkin kasvojen lähikuvien kanssa. Joistakin kuvista oli jopa löydettävissä ripaus vanhaa mestaria. Mutta ei ne ripaukset silti kokonaisuutta pelasta. Kouluarvosanalla piirokselle täysi nelonen ja tarinalle 9-. Ettäs kehtaavat Italiassa päästää tuollaista jälkeä ulos >:(.
Pitääpä lisätä, että tässä tarinassa oli suora, hykerryttävä lainaus Rio Bravo elokuvan yhteen saluunakohtaukseen. Elokuvassa Dean Martin ja John Wayne painuvat vertavuotavan roiston perään vihamieliseen saluunaan. Lopulta roisto paljastuu yläparvelta, kun verta tippuu tiskillä olevaan olutlasiin. Nyt Tex ja Carson toistavat tämän tempun lähestulkoon identtisesti.
-
Itse pidän näistä Bosellin tarinoista enemmän kuin Nizzin. Ne eivät ole niin kaavamaisia ja siloteltuja kuin Nizzillä. Bosellin tarinoissa on rosoisuutta ja aimo annos armotonta meininkiä sekä sivuhahmoissakin on särmää.
-
Täytyy sanoa, että tämä uusin Bosellin tarina (jälkimmäinen osa tuli juuri luettua) on pirun hyvä. Ihan tulivat vanhat kulta-ajan tarinat mieleen. Vielä kun olisi ollut 20 vuotta nuorempi Letteri piirtämässä, niin tarina olisi ollut täydellinen.
Nizzin tarinoiden siloittelu johtuu paljolti siitä, että päätoimittaja Sergio Bonelli on asettanut Nizzin tarinoille tiukat rajat. Suurin osat Nizzin aiheista tulee hylätyiksi. Mauro Bosellilla on paljon vapaammat kädet, sillä hän on Sergion nuoremman veljen, Giorgion, hyvä ystävä. Ja Giorgio itse asiassa omistaa koko lafkan!! Mainitsin tästä jo jossain toisessa ketjussakin.
-
On alkanut Tex Willer taas kutsua lehtihyllyltä. Joskus muksuna oli isovanhempien kanssa yksi kylässäkäyntirutiini, jonka ohessa tuli aina nippu lainattua joka viikko. Tosin ne tuli luettua kyllä jo automatkalla takaisin, ellei sitten tullut matkapahoinvointia autossa lukemisesta. ;D
Viimeksi ostin tämän uudehkon Willerin, jonka oli tehnyt tuo, tuo... Blueberryn tekijä... Vai ostinkos sittenkin jonkun uudemman pokkarinkin tuossa taannoin..?
Pahalta näyttää, noin niinkuin kukkaron kannalta... :D
Vieläkös Yama pyörii kuvioissa?
-
Ei pyöri Yama kuvioissa. Se sai hermoromahduksen, menetti muistinsa ja palasi äitinsä helmoihin (Huh!). Sen sijaan Mefisto on herännyt henkiin!
-
Ja nyt tuli luettua uusin Maxi-Tex Rio Hondo. Aijjai, että oli nautinnollista luettavaa. 350 sivua täyttä tavaraa. Seikkailu oli hyvin perinteinen, mutta ei onneksi pitkästyttävä. Tex oli vauhdissa. Jokin aika sitten Nizzin kirjoittamalla Texillä oli vaihe, että hän turhan passiivisesti seurasi tapahtumien kulkua. Nyt hän oli rämäkkä oma itsensä. Positiivista oli sekin, että kaikki peruskvartetin jäsenet olivat mukana. Repetton mainio kuvitus kruunasi tarinan. Klassikko jo nyt! Jos Repetton tyyliä vertaa hänen viimeiseen normaalisarjan seikkailuunsa, niin tamä oli parempi, jälki oli jotenkin siistimpää. Tämä Maxi onkin jo muutaman vuoden takaa, joten on syytä epäillä, että myös Repettoa alkaisi jo hieman ikä painaa...
-
Pistetäänpä tätä tiedotuspuolta tänne osastolle mieluummin kuin tuonne Tex äänestykseen ;). Tässä olisi vähän tarkennettua tietoa tulevista Texeistä:
Fusco/Nizzi (nrot 6-9)
Repetto/Nizzi (nro 10)
Diso/Ruju (eli uusi kirjoittaja) (nro 11)
Cestarot/Nizzi (nrot 12 ja 13)
Civitelli/Nizzi (nrot 14 ja 15)
Galep/Bonelli (2 vanhaa tarinaa, ennen julkaisemattomia) (2 nroa)
Ortiz/Nizzi (2 nroa)
Tällaista olisi siis tulossa. Vain Egmontin poijjaat tietää (jos hekään vielä), että mihin väliin nuo Galepin klassikkotarinat pistetään. Perinteisestihän niitä on ollut vuodenvaihteessa, joten veikkan numeroita 16/05 ja 1/06.
Tyrkyllä näiden perään olisi ainakin Ticcin Geronimo tarinaa ja Mario Milanon ensimmäinen tarina. Molemmissa kirjoittajana Nizzi. Lisäksi Boselli/Font kaksikolta taitaa myös olla tarina valmiina. Myöskin Cestarojen ja uuden kirjoittajan Tito Faracin jutska lienee valmis. Faraci kirjoittaa jo uutta tarinaa, joten kaipa hänet on nyt vakinaistettu Tex-kirjoittajaksi. Sen sijaan hituri Claudio Villan kuvittama ja Bosellin kirjoittama seikkailu ei ole vieläkään valmis. Mainittakoon, että Nizzin piirtäjätalliin on tullut uusi jäsen: Pasquale de Vecchio, joka nyt siis piirtää ensimmäistä tarinaansa. Hän on ollut aiemminkin Bonelli yhtiön leivissä ja piirtänyt Xona nimistä sarjakuvaa.
-
Sain vasta nyt luettua Maxi-Tex 6:n (Kalkkarot...) ja olipa jyty paketti. Mie olen aina pitänyt näistä kostotarinoista ja läpyskän nimikkotarina oli kyllä loistava. Linnakkeen komentajasta oli kyllä tehty intiaanienvihaaja liiankin alleviivaavasti, mutta tarina rokkasi ja kylmääviä tilanteita/kohtauksia oli koko tarina täynnä. Tämmöstä teurastusta puolin ja toisin harvoin näkee enää Texeissä.
Toinen tarina oli melko selvä filleri, mutta kyllä siinäkin saatiin ruudinsavuinen tunnelma aikaan. Seikkailu oli hyvin rajattu muutamaan paikkaan ja pysyi hyvin kasassa. Kokonaisuutena filleri paremmasta päästä.
-
Sain vasta nyt luettua Maxi-Tex 6:n (Kalkkarot...) ja olipa jyty paketti. <snip>
Jos kiinnostaa ko. sarjakuvateoksesta lähtenyt suuri Gatling-keskustelu, kts.
Gatling Gun (Tex Willer) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2109.0)
-
Ja nyt tuli luettua uusin Maxi-Tex Rio Hondo. <snip>
Hornan kekäleet! Minne ovat R-kioskin huuhkaimet tämän opuksen piilottaneet, kun sitä ei mistään löydy! Kaksipäistä käärmettä on kyllä hyllyssä...
-
Hornan kekäleet! Minne ovat R-kioskin huuhkaimet tämän opuksen piilottaneet, kun sitä ei mistään löydy! Kaksipäistä käärmettä on kyllä hyllyssä...
Sama havainto muuallakin, lienee opus vielä Askon kaapissa. Odotellaanko Texin toimituksessa että kaksipäiset käärmeet poistuvat kauppojen hyllyiltä ennen kuin Rio Hondo laitetaan jakeluun? Egmontin sivuiltakaan ei asiaan - niin kuin ei yleensäkään - saa mitään valaistusta.
-
Sama havainto muuallakin, lienee opus vielä Askon kaapissa. Odotellaanko Texin toimituksessa että kaksipäiset käärmeet poistuvat kauppojen hyllyiltä ennen kuin Rio Hondo laitetaan jakeluun? Egmontin sivuiltakaan ei asiaan - niin kuin ei yleensäkään - saa mitään valaistusta.
Texin sivuilla (sarjiksessa) tuon mainittiin tulevan huhtikuun loppupuolella. Eiköhän se ilmesty 2-3 viikon kuluessa. Ehkäpä jo tällä viikolla.
-
Sama havainto muuallakin, lienee opus vielä Askon kaapissa.
Mua ei taas huvita oikein mikään!
Eilen Nick Lowen konsertissa Helsingissä törmäsin Teppo "Jiihaa" Nättilään, joka riemuitsi ostaneensa juuri "Kaksipäisen käärmeen" jostain lehtipisteestä.
Vasta tänään tajusin, mitä on täytynyt tapahtua:
WS Bookwellin kiitettävän hyvissä ajoin painama suuralbumi on mennyt ilmeisesti Rautakirjasta Maxi-Texin mandaatilla lehtipisteiden jakeluun. Albumin piti tulla ulos vasta ensi viikon lopulla, pari viikkoa maxin jälkeen – joten voi olla, että ajallaan painettu "Rio Hondo" räpsähtää sitten vuorostaan ulos. Perhana, etteivät osaa katsoa noita omia koodauksiaan oikein, nyt täytyy söheltää taas palautusviikkojen ja muun rinnakkaistohinan kanssa.
Yritän, perhana, vauhdittaa asianmukaisilla risuilla asiaa, ettei moisesta Hondon myyntiaika lyhene. Kyllä se mahtuu yhtä aikaa myyntiin, kuten alunperinkin oli tarkoitus.
Ettäkö jemmailisin tahallani tuhansia Maxeja kaapissani, siinäpä hupsu ajatus.
-
Ettäkö jemmailisin tahallani tuhansia Maxeja kaapissani, siinäpä hupsu ajatus.
MAXI-RAPORTTI:
Täältä sorvin äärestä asiat näyttävät kummasti selvemmiltä ja kirkkaammilta.
"Rio Hondon" ilmestymispäivämäärä onkin tänään, joskaan en vielä aamupäivällä nähnyt sitä Tammelan ärrällä.
Näin ollen voivottelemaani sekaannusta ei ole välttämättä tapahtunut kuin kaksipäisellä kielellä sähisseen käärmealbumin osalta, jos sitä on jo nyt levinnyt myyntiin eikä aikataulun mukaisesti vasta 4.5. (hiukan kaihertaa vielä se mahdollisuus, että joku nokkela R-byrokraatti lykkää maxin tuolle päivämäärälle...)
Jos Hondoa ei ala näkyä, voinen luottaa, että saan tietää asiasta täällä normaaleilla naamani tervauksilla ja sakinhivutuksilla terästetyssä muodossa.
-
Sori vaan kaikille, jos aiheutin ennakkointoiluillani ennenaikaista hondoilua. Omani sain ennen aikojan Askon legendaarista kaapista ;D. Luulin eepoksen olevan jo lehtpisteissäkin...
-
<snip>Omani sain ennen aikojan Askon legendaarista kaapista <snip>
Tex Willer tulee siis kaapista!
(No joo, olihan tämä huono mutta en voinut vastustaa kiusausta...)
-
Tex Willer tulee siis kaapista!
Taisi Kalervo Palsa jo kammeta hra Willerin nahkoineen karvoineen esiin.
Sen jälkeen, kun saastutetut huovat (mitäs metaforaa se tämä nyt sitten on) tekivät tepposensa Lilythille, on Texillä ollut oma "Village People"-sakkinsa: poliisia, cowboyta, intiaania, hapsutakkia, hardhat-rakennustyöläistä (no ei sitten...)
Go west, young men!
Tosin meininki varsinkin Willerin ja Carsonin kesken muistuttaa enemmänkin vanhan avioparin naljailua kuin viriiliä yhteiselämää... sanoi joku joskus.
En nähnyt vieläkään maksia kipskalla, kautta Metusalemin.
Saatan aistia, kuinka kaulakiikun köysiä ihrataan jo.
Build my gallows high!
-
Kyllä se Maxi on tullu kauppojen hyllyille. Ainakin Kajjjaanin Citymarketista näytti löytyvän.
-
Texille pitää äkkiä kirjoittaa tarinaan uusi nainen, jotta tuollaiset hauhau-jutut ei pääse leviämään :o. Joku voi pian ottaa ne tosissaan ;). Asterix ja Obelix sekä Tintti ja Haddock on jo ns. menetetty, mutta mielestäni Texillä ja Carsonilla on vielä toivoa. Sillä pitäähän sentään se Carson ainakin pientä, joskus isompaakin, peliä typyköiden kanssa ;D.
-
Kyllä Rio Hondoa löytyi ainakin eilen (28.4.) Kuopion marketeissakin. Olen lukenut Hondoa vasta alle kolmanneksen, mutta jo nyt voi sanoa sen olevan huipputasoa. Repetto on ihan ehdotonta huippukaartia. Minkähän ikäinen hän muuten mahtaa olla? Ei tainnut olla Lambiekissakaan mitään infoa...
-
Lehtipisteen sivujen mukaan Maxi-Tex tuli jakeluun tänään (http://www.lehtipiste.fi/cgi-bin/tanaan_jaetut.pl) eli eilen, kun toi nettisivu on päivän (vai peräti kaksi?) jälkijunassa.
-
Kyllä Rio Hondoa löytyi ainakin eilen (28.4.) Kuopion marketeissakin. Olen lukenut Hondoa vasta alle kolmanneksen, mutta jo nyt voi sanoa sen olevan huipputasoa. Repetto on ihan ehdotonta huippukaartia. Minkähän ikäinen hän muuten mahtaa olla? Ei tainnut olla Lambiekissakaan mitään infoa...
Repetto on 76 vuotias.
-
Tulipa sitten luettua Fuscon pirrtämän Athabascajärven aloitusosa. Aika jylhää jälkeä Fusco on saanut aikaiseksi. Tuntuu, että hän olisi parantanut edellisen seikkailunsa jälkeen.
Tuntuu tosi kummalta Tigerin ja Kit Willerin roolit. Oliko kummallekaan Nizzi kirjoittanut yhtäkään kokonaista lausetta? Ei ainakaan montaa! Vähän tuo alkaa ärsyttää, sillä parivaljakko on tosi harvoin tarinoissa ylipäätänsä enää mukana, ja jos on, niin siellä he hoippuvat hevostensa selässä jossain kaukaisuudessa keskenään naljailevien Texin ja Carsonin selkien takana. Aikoinaan G. L. Bonelli kirjoitti nauttittavaa dialogia myös tämän kaksikon suuhun.
Tarinaa on muuten jäljellä vielä kolme osaa. Toivotavasti ei ala laahaamaan. Eka osa oli kyllä ihan vauhdikasta meininkiä.
-
Tulipa sitten luettua Fuscon pirrtämän Athabascajärven aloitusosa. Aika jylhää jälkeä Fusco on saanut aikaiseksi. Tuntuu, että hän olisi parantanut edellisen seikkailunsa jälkeen.
Tuntuu tosi kummalta Tigerin ja Kit Willerin roolit. Oliko kummallekaan Nizzi kirjoittanut yhtäkään kokonaista lausetta? Ei ainakaan montaa! Vähän tuo alkaa ärsyttää, sillä parivaljakko on tosi harvoin tarinoissa ylipäätänsä enää mukana, ja jos on, niin siellä he hoippuvat hevostensa selässä jossain kaukaisuudessa keskenään naljailevien Texin ja Carsonin selkien takana. Aikoinaan G. L. Bonelli kirjoitti nauttittavaa dialogia myös tämän kaksikon suuhun.
Tarinaa on muuten jäljellä vielä kolme osaa. Toivotavasti ei ala laahaamaan. Eka osa oli kyllä ihan vauhdikasta meininkiä.
Minäkin ihmettelin tuota Kit/Tiger-hommaa. Gros-Jeanin mennessä tervehtimään en edes ensin huomannut kaksikkoa. Havahduin vasta seuraavassa ravintolakohtauksessa. Ei hjuva. Muuten hyvä numero ja muutenkin nämä (suuret) "vehkeilytarinat" ovat keskivertoa parempaa matskua yleensä olleet.
-
Pientä päivitystä taas tulevista willereistä:
Repetto/Nizzi (nro 10)
Diso/Ruju (eli uusi kirjoittaja) (nro 11)
Cestarot/Nizzi (nrot 12 ja 13)
Civitelli/Nizzi (nrot 14 ja 15)
Galep/Bonelli (2 vanhaa tarinaa, ennen julkaisemattomia) (2 nroa)
Font/Boselli (2 nroa)
Ortiz/Nizzi (2 nroa)
Ortizin tarina tuntuu lykkääntyvän jatkuvasti. Sitä alunperin ajateltiin kolmiosoiseksi seikkailuksi, mutta Ortiz ei halunnut piirtää niin pitkää tarinaa, joten Nizzi saksi tarinaa. Saa nähdä, kuinka kauhea on lopputulos.
Fontin kuvittaman tarinan piirsi alunperin Marcello, mutta Sergio Bonelli hylkäsi työn ja piirrätti sen uudestaan.
-
JIIHAA! Cestarot, Civitelli, Repetto, loistopiirtäjiä kaikki! Millaista lienee Dison jälki? Ja toivottavasti Boselli olisi opetellut tarinoimaan ja jättäisi joutavan filosofoinnin lähimmälle tunkiolle.
Sääli, ettei Ortiz ole jaksanut (???) piirtää niin kuin pitäisi. Jokohan alkaa käsi täristä?
-
Niin Janne, olisiko tietoa seuraavasta Maxi-Texistä ja milloin se nähdään Suomessa? Eikös sen pitäisi ihan kohtapuoleen tulla, jos vielä haluavat julkaista 3 Maxia tänä vuonna.
-
Niin, löytyykö tietoa tänä vuonna tulevista Maxi-Texeistä (eikös Rio Hondo ole ainut tämän vuoden puolella tullut?)?
-
Kyllä sieltä se Tuulen poika on tulossa aika lähiaikoina, joten kolme maksia saataneen tänäkin vuonna. Asko A varmaan tietää tarkemmin julkaisuajankohdat. Olen melko varma, että kaikki eivät tykkää Dison tyylistä ja sitähän on tarjolla piakkoin tuon maksin lisäksi normaalissa sarjassa. Ainakin muutama tyyppi Italiassa on kertonut jättäneensä Dison Texit parin sivun jälkeen lukematta. Teksnisesti jäli on ihan mainiota ja taustat suorastaan loistavia, mutta ihmisten kasvoissa oli meikäläiselläkin kova sulatteleminen.
Henkilökohtaisesti odotan suurimmalla innolla meksikon luotijunaa, joka on Tuulen pojan jälkeen seuraava maksi. Siinä on Ortizin loistavaa kuvitusta ja Seguran todella rankka, ja ehkäpä aavistuksen liian raakakin, tarina.
Sen jälkeen kaikki tähän mennessä julkaistut maksit on Suomessakin julkaistu! Kaipa Suomessa julkaistaan tulevina vuosina maksimuodossa noita vanhempia julkaisemattomia tarinoita, jotta saadaan lehtipisteisiin laatutavaraa jatkossakin. Oletan...
-
No hyvä! Mikäs Dison kasvoissa mättää? En kyllä löytänyt yhtään kunnollisita Tex-aiheista kasvopiirrosta, mutta lambiek.netissä olleet muut näytteet olivat ihan OK, kasvojenkin puolesta. Tosin epäilen, että Disonkin kasvonpiirtotyyliä morkkaavat samat tyypit, jotka ylistävät Galepin piirtämiä kasvoja (alkaen "Bellinghamista"). Ja se kertookin jo kaiken kyseisistä kriitikoista...
-
No, onhan se naama vähän kulmikas. Ridge Forrester Villissä lännessä melkeimpä :D. Mutta ei piirrostyylissä ole teknisesti yhtään mitään vikaa, jos mistään mitään ymmärrän.
-
Olisi pitänyt ilmestyä jo viime viikolla eikä vaan näy:(
-
Olisi pitänyt ilmestyä jo viime viikolla eikä vaan näy:(
Olisiko Tex saanut lukemattoman muun Egmont-julkaisun tavoin kirveestä?
-
Yrittääkö Anonyymi Jaarittelija lietsoa yleistä hysteriaa ja anarkiaa, kun tällaisia arvailuja esittää. Kuulin juuri kuinka lukuisten Willer-lukijoiden sydän jätti muutaman lyönnin väliin.
-
Eikös Texillä mene aika hyvin näinä aikoina? Ehkä se paperilakko vieläkin vaikuttaa lehtien myöhästymiseen. Tai joku muu syy.
-
Mulle tuli tänään. Ei kannata hätääntyä :).
-
Tänää tuli tosiaan uusin willeri ja siinä oli Fuscon piirtämän pitkän tarinan lopetus. Oiva tarina tott tosiaan. Ei alkanut laahaamaan kuten pelkäsin. Vaan, haahaa, bongasin pienen asemointimokan: sivu 74 olisi pitänyt olla pari sivua aiemmin. Noh, sellaista sattuu ja näitä on kiva bongailla ;). Onneksi mitään sivuja ei puuttunut.
-
Tulipa sitten luettua Fuscon pirrtämän Athabascajärven aloitusosa. Aika jylhää jälkeä Fusco on saanut aikaiseksi. Tuntuu, että hän olisi parantanut edellisen seikkailunsa jälkeen.
Tarinaa on muuten jäljellä vielä kolme osaa. Toivotavasti ei ala laahaamaan. Eka osa oli kyllä ihan vauhdikasta meininkiä.
Tämän tarinan juonikuvio tuntuu rakentuvan samanlaisille elementeille, kuin muistaakseni 1985 ilmestynyt "Suuri vehkeily", jossa isokenkäiset keinottelijat järjestävät Texin vankilaan saadakseen käsiinsä navajoreservaatin kultavarannot. Kyseinen viiteen numeroon levittäytynyt tarina on mielestäni eräs parhaimmista, joita olen lukenut. Paremmat Tex-tietäjät voinevat kertoa kirjoittajan ja artistin. Oman muistikuvani mukaan olisivat Bonelli ja Letteri.
-
Muuten oiken mutta piirtäjänä oli Nicoló ;). Tarina on alunperin julkaistu italiassa vuonna 1972, joten pituutensa takia kai se sai odottaa julkaisuaan Suomessa niin kauan. Ja olihan tuossa Bonellin tarinassa enemmän ns. syvyyttä. Aika yksoikoista menoa tuossa Nizzin tekstissä. Mutta ei se mua haittaa...
-
Niin, meikälle tulee tuosta uusimmasta tarinasta kaikkein parhaiten mieleen Nizzin klassikko kadonnut poliisipäällikkö vuoselta 1991. Villan viiva oli siinä vallan vimmattua. Myös toinen Kanadaan sijoittunut tarina 90-luvun alusta, nimeä en nyt muista, palailee muistiin pätkittäin. Siinäkin oli tekijöinä Fusco ja Nizzi. Pitää varmaan lähipäivinä kaivella kirjahyllyä, jotta ei jää vaivaamaan mieltä...
-
Tarkoitatko tarinaa, jossa rautatien reittiä tutkinut ryhmä tuhottiin Gros-Jeania lukuunottamatta? Ja Gros-Jean pakeni intiaaninaisen avustuksella?
-
Ja mistä hel**tin syvyydestä puhut? Lueskelin tuossa noita kronikoita ja enkä kyllä kehu noita tarinoita. Ovat järjestään kovin lyhyitä eikä niissä ole kovin kummoisia juonenkehittelyjä, kauheaa kouhotusta koko ajan!
-
No kyllä se Suuri vehkeily on aika monitasoinen seikkailu. Yksi kaikkien aikojen tarinoista. Siinä on sellaista juonittelua, että oksat pois. Veikkaisin, että Nizzillä olisi mennyt pahemman kerran pasmat sekaisin, jos hän olisi yrittänyt jotain yhtä monimutkaista. Tämä Athabascajärvi oli suoraviivaista rymistelyä, eikä siinäkään mitään vikaa ole. Se on Nizzin tyyli ja siinä se on hyvä. En ne kronikoiden jutut ainakaan kaikki ole munkaan mielestä aivan parhaimmasta päästä. Texin kultakausi alkaa mun mielestä vuodesta 73, vaikka on siinäkin vuosikerrassa jokunen heikohko tarina.
Ja kyllä. Juuri sitä Fuscon tarinaa tarkoitin: Kuolema virralla, alkaa numerosta 2/1991. Loistava tarina sekin!
-
Onks kellään näköhavaintoa uusimmasta Maxi Texistä, Tuulen pojasta? Karkkilan torilla sitä myytiin kahdella eurolla, mutta en ole sitä muualla nähnyt. Oliskohan joku jostain jakelukeskuksesta harrastanut pientä bisnestä? Oli nimittäinn samalla torimyyjällä kasa uudenkarheita, uusimpia willereitä.
Odotan mielenkiinnolla mielipiteitä Dison tyylistä...
-
Onks kellään näköhavaintoa uusimmasta Maxi Texistä, Tuulen pojasta?
Ainakin Espoossa (Tapiolassa) tuota oli jo kaupassa.
Katsotaan nyt miksi mielipide taiteesta muodostuu, ensivaikutelma on hieman sekalainen. Varsinkin kasvojen tyyli tuntuu muuttuvan kovastikin, välillä on piirretty karikatyyrisesti, ja välillä varjostuksia käyttäen selkeästi tunnelmallisemmin. Ilmeisesti ideana on korostaa eri tilanteita eri tavalla. Mielipidettä en vielä kunnolla muodostanut yhdellä lukemalla. Tarina oli kyllä aika peruskauraa, mutta eteni ihan sujuvasti.
-
Sitä näkyi jo pari päivää sitten Tampereella.
-
Disoa, Disoa, Disoa!!! Nyt tulli uusin tavallinen willeri ja siinäkin oli piirtäjänä Roberto Diso :o. Vaan eipä se mitään. Alkuhämmennyksen jälkeen olen alkanut pitämään miekkosen tyylistä: luonto on jylhää, eläimet (joita on paljon) on pieteetillä piirretty ja intiaanitkin näyttävät uskottavilta. Ihmishahmojen kulmikkaat kasvotkaan eivät enää juurikaan haittaa.
Myös tarinat ovat olleet poikkeuksellisen tasokkaita. Nizzin kirjoittama tarina oli poikkeuksellisen kaunis (jos sillä sanalla voi lännenseikkailua, jossa tapetaan ihmisiä, kuvata) ja humaani. Meni koko tarina yhdellä istumisella! Nizzi on mielestäni pitkissä tarinoissa parhaimmillaan!
Eikä uusi kyky Ruju, jonka textiä on oikokirjoittanut Decio Canzio, jäänyt Nizziä heikommaksi. Rujun lyhyt tarina oli iskevä ja ryhdikäs, kuten lyhyen tarinan olla pitääkin. Turhia rönsyjä ei ollut mihinkään suuntaan. Tapahtumia oli 110 sivuun saatu mahtumaan yllättävän paljon ilman, että missään olisi ollut hätäilyn makua.
-
Minäkin tykkäsin näistä kahdesta lyhyestä tarinasta. Taisi olla ensimmäiset Almanacot, jotka on suomennettu. Nizzi oli poikkeuksellisen hyvässä vedossa. Yksi parhaita yksiosasia. Rujun tarina eteni melko hitaasti ensialkuun (yksiosaiseksi), mutta loppu olikin sitten vauhdikasta luettavaa.
Disoa mie vierastan hiukan. Texillä oli koko ajan semmonen mielipuolinen virne kasvoillaan eikä muidenkaan kasvon piirteissä niin kehumista ollu.
-
Uusimmassa willerissä takakansi oli etukannen jatkoa kuten aikoinaan Ken Parkereissa. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta willereitten historiassa!? Edellisessä numerossa siihen olisi myös ollut mahdollisuus, mutta siinä oli kuitenkin päädytty käyttämään perinteisesti etukantta myös takana. Nämä kaksi viimeistä tarinaa ovat siis Italian almanacco del west -sarjasta (ei siis normaalista Tex sarjasta), missä kaikki kannet ovat Ken Parkerin tyylisiä.
-
Aika tyyris on! Mutta en usko, että lehtipisteissä on halvempi. Ja kyllähänn se hintaa nostaa, kun on kovakantinen väripainos. Mitähän tuo "rajoitettu painos" meinaa? Onko sitä rajoitettu määrä vain bananapressillä vaiko ihan yleisesti. Siis tuleva keräilyharvinaisuus vissiin!
-
Aika tyyris on!
Kallis on, kautta Potifarin, sitä ei käy kieltäminen.
Koskapa:
- Tex-kirja tosiaan on värillinen, mikä jo sinänsä moninkertaistaa painohinnan. Se on pienemmän painoksen kovakantinen, joka takaa loput hinnanerosta yhtä kirjaa kohden. Norjalaiset Tex-kutaleet eivät jääneet odottamaan mahdollista yhteispainatusta, mikä olisi pudottanut jonkin verran painohintaa. Muut kovakantiset (Asterix- ja Lucky Luke -keräilysarjat, Marvel-kirjat, Vendetta tms.) sekä useimmat värilehdet hyötyvät ja halpenevat tästä suuresti.
- se ei kovakantisena ja hintavana tule lehtipistemyyntiin, vaan suoramyyntiin ja kirjakauppoihin. Ns. catch 22: koska se on niin iso ja kallis, Rautakirja ei levitä sitä ja se on vieläkin kalliimpi koska R ei myy sitä, mistä johtuu myös se, että
- painos on rajoitettu muistaakseni 5 000 kappaleeseen.
Yli kolme vuotta "Yksinäistä kostajaa" on kärvistelty ylipäätään julkaistavaksi toinen toistaan turhauttavampien vastoinkäymisten kautta. Saa nähdä olenko ainoa ylpeä ja huojentunut taho, kun kirja vihdoin saadaan kaikessa komeudessaan aikaiseksi...
Sen verran annan itselleni synninpäästöä, että väri-Tex ei sentään ole alunperin vaadittu neljän erillisen kovakantisen albumin sarja, joka olisi tullut maksamaan meille ja ostajille vielä ainakin tuplaten tuosta. Nyt jutun saa lukea kokonaisuudessaan heti ja lisänä on toistakymmentä sivua artikkeleita ja Kubertin taidetta.
-
Jahas. En sitten taidakaan tätä Kubertin Texiä hankkia. Toivottavasti sentään tilaavat sitä kirjastoon, niin voi sieltä lainata ja lukea. Mutta kyllä se varmaan kovakantisena on oikein edustava opus.
-
Mitä pitää sisällään seuraava Texi
Seuraavaksi normaalisarjaa
Texit 12-13 / 2005: Vihan laakso / Isku iskusta (Nizzi-Cestaro & Cestaro)
Texit 14-15 / 2005: Tumak leppymätön / Anasazi (Nizzi-Civitelli)
Erityisesti jälkimmäistä piirtäjää tervehdin itse taas ilolla ja ihastuksella, mutta Cestarotkin osoittautuivat teräväkynäiseksi ja tarkkaviivaiseksi kaksikoksi.
Ja sitten vaihteeksi Jannen ansiokkaita poimintoja ennen julkaisemattomista jutuista
Tex 16/ 2005: La banda dei lupi ("susijoukkio") (Bonelli-Galep, alkuperäisnumeroista #81-82, 1967)
Tex 16/05 – 1/2006: I cavalieri della morte ("kalman ratsumiehet") (Bonelli-Galep, alkup. #89-90, 1968)
eli kaksi eripituista juttua sopivasti kahden numeron mitalta.
-
Jees. Sitten onkin sopiva hetki tehdä päivitys tulevista Texeistä
Cestarot/Nizzi (Vihan laakso, nrot 12 ja 13)
Civitelli/Nizzi (Tumak leppymätön, nrot 14 ja 15)
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)
On siis varmistunut, että tuo Ortizin tarina vihdoin viimein ilmestyy Fontin jälkeen. Ja on myös varmistutut, että Italiassa seuraavaksi julkaistava maxi-Tex on todellakin se kymmenen vuotta hyllyllä ollut Manfredin kirjoittama ja Repetton piirtämä jutska!! Se on sitten kaiketi eka maxi joka Suomessa ilmestyy ensi vuonna.
Ja sanonpa myös senkin, että tuo Kalman ratsumiehet on mielestäni aivan huipputarina. Kummallista, että se on jäänyt aikoinaan julkaisematta.
Huom! Lisäsin tuohon listaan tiedon, että Susijoukon piirtäjänä on häärininyt myös surullisenkuuluisa Virgilio Muzzi, vaikka päävastuun piirroksista kantaa itse Galep.
-
Jepjep! Kyllä oli komiaa jälkeä Cestaron velkeksiltä uusimmassa willerissä. On mahdotonta sanoa, että kumpi piirtää parittomat ja kumpi parilliset sivut, niin samanlaista on kädenjälki. Edellisestä heidän piirtämästään tarinasta tuli mieleen Villa, mutta nyt on entistä enemmän häivähdystä Ortizin suuntaan ja mukana on selvästi ripaus myös Aldo Capitaniolta saatuja vaikutteita. Olisiko veljesten oma tyyli siis löytymässä. Yleensähän menee kaksi kolme seikkailua ennen kuin se oma tyyli vakiintuu...
Ja tarinakin oli oikeasti jännittävä. Kuinkahan mahtaa seuraavassa osassa käydä? ::)
-
tulipa luettua juuri tex 13/2005 ihan hyvä tarina ja nyt pieni mietintä l
lopun peruteella voisi ajatella että herra cox nähdään viellä myöhemmissä willereissä
-
Mäkin tykkäsin!!! Pirun hyvä tarina. Ja historiallinen tapahtuma kaikkien tietoon: Tiger Jack vilahtaa ekan kerran (ainakin muistini mukaan) ilman iankaikkista otsapantaansa ;D ;D ;D
-
Milloinkas se seuraava Maxi ilmestyy? Eikös uuvu vielä yhtä tänä vuonna?
-
Ymmärtääkseni "meksikon luotijuna" tulee vielä tämän vuoden puolella.
-
Ymmärtääkseni "meksikon luotijuna" tulee vielä tämän vuoden puolella.
"Meksikon luotijuna" (Segura/Ortiz) meni eilen painoon ja ehtii ennen joulukuun puoliväliä sieltä ulos.
Sen sijaan Tex-suuralbumin nro 14 "Vanha viha" (Nizzi/Ambrosini) ladonnassa tulee kova kiirus, sillä digisivuja ei ole vielä näkynyt.
tsek,
-
Nyt on viimein tihkunut tietoa tulevista willereistä, joten tässä listaa:
Civitelli/Nizzi (Tumak leppymätön, nrot 14 ja 15)
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)
Ticci/Nizzi (2 numeroa) (Geronimo juttu!!)
Repetto/Boselli (2 numeroa)
Sommer/Boselli (2 numeroa)
Venturi/Nizzi (2 numeroa)
Mario Milano/Nizzi (2 numeroa)
Civitelli/Nizzi (2 numeroa)
Font/Boselli (2 numeroa)
Cestarot/Tito Faraci (2 numeroa)
Franco De Vescovi/Ruju (2 numeroa)
Näiden lisäksi ainakin Villa (vasta 90 sivua valmiina...) ja Spada (uusi taiteilija) ovat tekemässä juttua Bosellin tekstin pohjalta. Nizzin tarinaa kuvittavat tällä hetkellä ainakin Diso, Rossi ja Del Vecchio (uusi hänkin). Ja myös itse Sergio Bonelli on väsännyt tarinan, jonka Boselli on (jälleen) kirjoittanut valmiiksi. Tarinan nimi on Buffalo Soldiers ja kuvittajana on Ticci.
Kaikki tiedot ovat epävirallisia, mutta kuitenkin melko luotettavia. Tarinoiden järjestys voi loppupään osalta kuitenkin huomattavasti vaihdella. Suomessa väliin tunkevat myös klassikko ym. tarinat, joten tämä lista ulottuu pitkälle vuoteen 2007. Tylsää, että kaikki tarinat näyttävät olevan kahden numeron mittaisia. Ja yllättävää, että Repetto on vaihtanut Bosellin leiriin!
Jossain vaiheessa olen maininnut, että tuleva Fontin ja Bosellin tarina olisi piirrätetty uudelleen Marcellon yrityksen jälkeen. Se ei pidäkään paikkaansa. Kyseisen tarinan aloitti Aldo Capitanio, mutta hän kuoli kymmenen ekan sivun jälkeen ja Font piirsi koko homman uudelleen alusta alkaen. MUTTA seuraava Fontin ja Bosellin Tex (listalla melko häntäpäässä) on sitten kuitenkin se, jonka Marcello ehti jo piirtää valmiiksi ennen kuin Sergio Bonelli hylkäsi sen.
-
Civitelli on aina Civitelli. Eilen siis tuli uusin Texi ja siinä tämä piirtäjä oli oikeastaan parempi kuin koskaan. Täytyy sanoa, että alkuaikoina vierastin hänen tyyliään. Kaikki oli liian tarkkaa, suorastaan matemaattista. Kuvissa ei ollut ns. henkeä. Mutta tyyliin tottui pian ja nykyäänhän Civitelli on saanut puhallettua kuviinsa myös sitä ns. henkeä. Verratkaapa vaikka autiomaan paahtavaa aurinkoa Civitellin ensimmäisiin töihin ja nyt tähän. Kehitys on ollut huimaa. Muutenkin autiomaa suorastaan kihisee elämää ja vaaroja. Mutta yhtä ei Civitelli vieläkään osaa tehdä: roistojen sänkinaamojen piirtämistä! Mutta muutenhan kyseessä on aivan verraton mestari. Hiukan lukunautintoa häiritsi se, että painopaikassa oli lehteen käytetty vessapaperia. Muste oli joidenkin sivujen ylälaidassa hiukan levinnyt ja varsinkin teksti oli paksua ja sameaa :'(.
-
Tällä hetkellä Civitellin veroisia piirtäjiä ovat vain Villa, Repetto ja Cestarot. Näin on!
-
Olipahan taas mahdollisuus käpälöidä tuota Kubertin tekelettä. Ei voi sanoa muuta kuin, että Kubert on surkea. Jos hahmojen nimet vaihdettaisiin, niin ei tekelettä edes Texiksi tunnistaisi. Phyi!
-
Jees. Sitten onkin sopiva hetki tehdä päivitys tulevista Texeistä
Cestarot/Nizzi (Vihan laakso, nrot 12 ja 13)
Civitelli/Nizzi (Tumak leppymätön, nrot 14 ja 15)
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)
On siis varmistunut, että tuo Ortizin tarina vihdoin viimein ilmestyy Fontin jälkeen. Ja on myös varmistutut, että Italiassa seuraavaksi julkaistava maxi-Tex on todellakin se kymmenen vuotta hyllyllä ollut Manfredin kirjoittama ja Repetton piirtämä jutska!! Se on sitten kaiketi eka maxi joka Suomessa ilmestyy ensi vuonna.
Ja sanonpa myös senkin, että tuo Kalman ratsumiehet on mielestäni aivan huipputarina. Kummallista, että se on jäänyt aikoinaan julkaisematta.
Huom! Lisäsin tuohon listaan tiedon, että Susijoukon piirtäjänä on häärininyt myös surullisenkuuluisa Virgilio Muzzi, vaikka päävastuun piirroksista kantaa itse Galep.
PZK! mites käy Ticcin tarinan. Ei noita muzzeja ja kileppi kaaleppeja tarvis julkaista. Yhdyn mr. Pasoleatin mielipiteeseen miehestä. Voisi joku parantaa sarjan Spitaaliset >:( >:(
-
Mitäs kärmeskeittoa Mr Ticciman on joutunut juomaan, kun on noin ärhäkällä päällä ;). Eihän se Galep nyt noin kamala voi olla. Vaikka miehen taso vuosien saatossa heittelikin, niin varsinkin tuo Kalman ratsumiehet on ehdotonta a-luokkaa. Melkein sitä klassikoksi voi sanoa.
Ja kelaappas hiukan tätä ketjua ylöspäin, niin huomaat, että siellä on päivitetympikin versio tulevista tex-julkaisuista. Ticciä tulee heti Ortizin jälkeen. Näiden herrasmiesten suhteen ei liene kenelläkään mitään moittimista.
Muuten Ticciman, luettuasi viestisi tuolla toisessa ketjussa ymmärrän, miksi et pidä Galepista. 85 vuoden Texeistä eteenpäin mentäessä miehen käsi jo pahasti vapisi ja jälki oli sen mukaista. Miehen parhaat tarinat julkaistiin Suomessa, ainakin omasta mielestäni, 1973-1983. Ne ovat siis sinulta ilmeisesti lukematta. Lisäksi monet Galepin tarinat on merkitty aikoinaan pelkästään herran itsensä nimiin, vaikka väliin ovat päässeet sössimään hurjan huonot Gamba ja Muzzi. Monet lukijat, et vältämättä sinä, saattavat pitää niitäkin tekeleitä Galepin normaaleina töinä. Kerro, jos olet vielä Kalman ratsumiestenkin jälkeen sitä mieltä, että Galep on totaalinen kuonakasa.
-
En jaksa uutta threadia tehdä, ni pikasee kysyisin että mistä kannattaa ruveta tutustumaan Texiin? En jaksa pysyä yhtään perässä, jos en tiiä yhtään mistä kaikki on lähteny liikkeelle eli tarvis kait jotain aika alkuaikojen juttuja lukee alkuun? Onko näitä Suomessa julkastu mitenkään uusintoina, ku nuo alkupään numerot ainaki painii omassa hintaluokassaan?
-
Melko hyvä konsti on alkaa kerätä Texin kronikoita. Siinä on nyt julkaistuna nyt pokkarikokoisen Texin vaikeimmat vuodet 1971-72. Ja nyt sarjassa aletaan päästä käsiksi myös Tex tarjonnan parhaisiin osioihin. Tosin kronikkaa nro 1 alkaa jo olla aika vaikea löytää. Parhaat texin vuosikerrat ovat mielestäni 73-83, ja niitä ei siis saa tällä hetkellä kuin divareista ja jotkut numerot ovat melko kalliita.
Liuskalehtien (1953-65) keräilyä en suosittele aloittelijalle. Näitä tarinoita on onneksi aika ajoin julkaistu uudelleen Texissä muistaakseni vuodesta 1998 lähtien, joten divareista melko helposti löytyy.
Uudempia, yleensä erittäin hyviä tarinoita on julkaistu myös Texin suuralbumeissa ja maxi-texeissä. Näihin on vain aniharvoin eksynyt huonoa piirrosjälkeä tai kökköjä tarinoita.
Näitä siis suosittelen.
-
Tässä olisi Ticcimanille ja muillekin esimakua Ticcin tulevasta tarinasta:
(http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0542.jpg)
Toivottavasti tarina on tässä edes vähän parempi kuin Ticcin viimeksi kuvittamassa seikkailussa.
Kyseessä on saamieni tietojen mukaan eräänlainen uusintaversio legendaarisesta Apache Kid -tarinasta, joka julkaistiin suomessa muistaaksen 1975 tekijöinä Bonelli ja Nicoló. En oikein tiedä, että mitä siitä pitäisi ajatella... Apache Kid oli ensimmäinen Tex, jota muistan keskenkasvuisena selanneeni!
-
Mitäs kärmeskeittoa Mr Ticciman on joutunut juomaan, kun on noin ärhäkällä päällä ;). Eihän se Galep nyt noin kamala voi olla. Vaikka miehen taso vuosien saatossa heittelikin, niin varsinkin tuo Kalman ratsumiehet on ehdotonta a-luokkaa. Melkein sitä klassikoksi voi sanoa.
Ja kelaappas hiukan tätä ketjua ylöspäin, niin huomaat, että siellä on päivitetympikin versio tulevista tex-julkaisuista. Ticciä tulee heti Ortizin jälkeen. Näiden herrasmiesten suhteen ei liene kenelläkään mitään moittimista.
Muuten Ticciman, luettuasi viestisi tuolla toisessa ketjussa ymmärrän, miksi et pidä Galepista. 85 vuoden Texeistä eteenpäin mentäessä miehen käsi jo pahasti vapisi ja jälki oli sen mukaista. Miehen parhaat tarinat julkaistiin Suomessa, ainakin omasta mielestäni, 1973-1983. Ne ovat siis sinulta ilmeisesti lukematta. Lisäksi monet Galepin tarinat on merkitty aikoinaan pelkästään herran itsensä nimiin, vaikka väliin ovat päässeet sössimään hurjan huonot Gamba ja Muzzi. Monet lukijat, et vältämättä sinä, saattavat pitää niitäkin tekeleitä Galepin normaaleina töinä. Kerro, jos olet vielä Kalman ratsumiestenkin jälkeen sitä mieltä, että Galep on totaalinen kuonakasa.
Vähän tuli Kärmeskeittoa nautiskeltua ;D ;D. Noh täytyy myöntää ettei kiileppi ole täysin surkea, siis ollut silloin Timantti Jimien aikaan. Mutta kun Repettoa (tulee jano kun lukee näitä tarinoita) on tullut nyt putkeen kuuskyt kaheksan ja (onneksi tämä Civitelli väliin) ja sitten vielä erittäiin harvoin :P ilmestynyt Ortiz. Aika yleistä keskikastia tämä tämän loppuvuoden julkaisut (Civitelliä unohtamatta) :P. Onneksi Ticci pelastaa 8]
-
Kubertin Texiä on nyt täällä vähän aloiteltu. Kyllä Kubert on sentään ihan oikea sarjakuvantekijä. Dramaattisempaa ja tehokkaampaa kuvankäyttöä nimenomaan kerronnan välineenä saa hakea. Erinomainen vauhdikkaan toiminnan kuvaajana, dynaamisia kuvakulmia ja muuta semmoista... sopii Tarzaniin ja vastaaviin. Parempi kuin jatkuvassa lihasjäykkyydessä poseeraavien Hogarthin Tarzanit, esmes. Mutta... Texiin tehdyt muutokset eivät nyt kyllä säväytä. Ei vanhaa huuhkainta olis pitäny jättää poies. Ja tämmönen simppeli kostotarina... Toivottavasti tuo vähän kompleksisoituu tuosta.
Timo
-
Nyt on viimein tihkunut tietoa tulevista willereistä, joten tässä listaa:
Civitelli/Nizzi (Tumak leppymätön, nrot 14 ja 15)
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)
Ticci/Nizzi (2 numeroa) (Geronimo juttu!!)
Repetto/Boselli (2 numeroa)
Sommer/Boselli (2 numeroa)
Venturi/Nizzi (2 numeroa)
Mario Milano/Nizzi (2 numeroa)
Civitelli/Nizzi (2 numeroa)
Font/Boselli (2 numeroa)
Cestarot/Tito Faraci (2 numeroa)
Franco De Vescovi/Ruju (2 numeroa)
Näiden lisäksi ainakin Villa (vasta 90 sivua valmiina...) ja Spada (uusi taiteilija) ovat tekemässä juttua Bosellin tekstin pohjalta. Nizzin tarinaa kuvittavat tällä hetkellä ainakin Diso, Rossi ja Del Vecchio (uusi hänkin). Ja myös itse Sergio Bonelli on väsännyt tarinan, jonka Boselli on (jälleen) kirjoittanut valmiiksi. Tarinan nimi on Buffalo Soldiers ja kuvittajana on Ticci.
Kaikki tiedot ovat epävirallisia, mutta kuitenkin melko luotettavia. Tarinoiden järjestys voi loppupään osalta kuitenkin huomattavasti vaihdella. Suomessa väliin tunkevat myös klassikko ym. tarinat, joten tämä lista ulottuu pitkälle vuoteen 2007. Tylsää, että kaikki tarinat näyttävät olevan kahden numeron mittaisia. Ja yllättävää, että Repetto on vaihtanut Bosellin leiriin!
Jossain vaiheessa olen maininnut, että tuleva Fontin ja Bosellin tarina olisi piirrätetty uudelleen Marcellon yrityksen jälkeen. Se ei pidäkään paikkaansa. Kyseisen tarinan aloitti Aldo Capitanio, mutta hän kuoli kymmenen ekan sivun jälkeen ja Font piirsi koko homman uudelleen alusta alkaen. MUTTA seuraava Fontin ja Bosellin Tex (listalla melko häntäpäässä) on sitten kuitenkin se, jonka Marcello ehti jo piirtää valmiiksi ennen kuin Sergio Bonelli hylkäsi sen.
Yeah. Ticciä
-
Eilen tuli Civitellin kuvittaman tarinan loppuosa. Aivan mahtavaa! Upeaa vuorikiipeilykuvistusta erilaisista perspektiiveistä. Korkeanpaikankammo alkoi jo oireilla. Mutta mielestäni Tex kumppaneineen pääsi inkkareista liian helpolla. Tumak ei ollutkaan niin leppymätön.
Tässä Texissä oli muuten silmiinpistävät pienet sivumarginaalit. En ole ennen asiaan kiinnittänyt huomiota. Koskahan muutos on tapahtunut? Tervehdin muutosta ilolla, sillä Italian julkaisu on jonkin verran isokokoisempi, ja niissä kuvat selkeämpiä ja mukavammin luettavissa. Ilmeisesti suomijulkaisussa on pyritty samaan selkeyteen.
-
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)
Ticci/Nizzi (2 numeroa) (Geronimo juttu!!)
Repetto/Boselli (2 numeroa)
Sommer/Boselli (2 numeroa)
Venturi/Nizzi (2 numeroa)
Ortiz/Nizzi (2 numeroa)
Mario Milano/Nizzi (2 numeroa)
Civitelli/Nizzi (2 numeroa)
Font/Boselli (2 numeroa)
Cestarot/Tito Faraci (2 numeroa)
Franco De Vescovi/Ruju (2 numeroa)
Spada/Boselli
Rossi/Nizzi
Bianchini & Santucci/Boselli
Del Vecchio/Nizzi
Repetto/Nizzi
Ticci/ Nolitta & Boselli
Villa/Boselli (kai joskus... ;))
-
Kyllä nyt kelpaa. Uusin Willeri tuli. Juttu on tullut kahlattua läpi jo makaroonimaan kielellä, mutta mikään ei voita sarjan mestaritekijöiden luomuksen lukemistä kera Rennen mahtavan käännöksen. Aivan mahtavaa!!
-
Niin kelpaakin. Ei ole makaroniksi luettu mutta suomeksi menee pikku hiljaa (täytyy vähän pihistellä että riittää pidemmäksi aikaa).
Vahinko että Muzzi on päästetty "auttelemaan" Susijoukossa.
-
Mutta onnkeksi tämä susijoukko ei ole myöskään tarinana aivan Bonellin parhaita. Turhan yksioikoisella juonella ja helposti Tex koplan nappasi. Jos tarina olisi ollut klassikkoainesta, niin Muzzin osallisuus olisi harmittanut enemmän.
Huomasitteko, kuinka tässäkin tarinassa kaikki piirroskrediitit on annettu Galepille, vaikka Muzzi on päässyt tekemään tihujaan? Ja olen myös tunnistavinani vieläkin kurjemman Gamban kädenjäljen joistakin taustoista, aseista ja pästävärkeistä. Ei ihme, että jotkyt eivät voi sietää "Galepia".
-
Mutta onnkeksi tämä susijoukko ei ole myöskään tarinana aivan Bonellin parhaita. Turhan yksioikoisella juonella ja helposti Tex koplan nappasi. Jos tarina olisi ollut klassikkoainesta, niin Muzzin osallisuus olisi harmittanut enemmän.
Huomasitteko, kuinka tässäkin tarinassa kaikki piirroskrediitit on annettu Galepille, vaikka Muzzi on päässyt tekemään tihujaan? Ja olen myös tunnistavinani vieläkin kurjemman Gamban kädenjäljen joistakin taustoista, aseista ja pästävärkeistä. Ei ihme, että jotkyt eivät voi sietää "Galepia".
Taitaa olla sitä aikaa jolloin Gamban/Muzzin ja kumppaneiden juttuja merkittiin tylysti Galepin nimiin, mahtaako johtua miehen kiireistä vai mistä ettei itse viimeistellyt tarinaa loppuun. Onhan Bonellinkin nimiin merkitty ties mitä kamaa Nizzin, Sergio Bonellin ja parin muun vierailevan artistin kynästä.
-
Joo. Nykyään noita tarinoita on kiitettävästi merkitty oikeille tekijöille, kun on tullut uusintapainoksia. Mutta tähän ei ole korjausta tehty edes uusimmassa nuova ristampassa eikä sitä ole sen vuoksi edes tässä suomijulkaisussa. Virallisilla nettisivuilla kuitenkin Muzzin nimi mainitaan. Gambaa ei mainita missään, ja se on pelkästään oma arvaukseni.
Yleensä kun Gaamba tai Muzzi tekivät tarinat, niin Galep sutaisi Texin naamat päälle. Joskus oli vieläpä niin, että Galep piirsi osan tarinaa itse ja Muzzi tai Gamba suunnilleen toisen puoliskon (esim. taikakalu). Mutta olettaisin, että tässä tapauksessa systeemi on ollut toinen. Luulen, että Muzzi on tehnyt luonnokset ja jättänyt tussauksen Galepille. Ja Galep on puolestaan jättänyt osan taustojen viimeistelystä Gamballe. Eli tällä kertää Galep oli viimeistelijä ja sen vuoksi tarinan kuvitus ei todellakaan ole ihan kamalimmasta päästä. Mutta kun vertaa jälkeä vaikkapa tuohon kuoleman ratsumiehiin, joka on kokonaan Galepin työtä, huomaa kyllä eron.
-
Juu, Gambaa ja Muzzia katsoessa Galepin Tex-kasvot plus asennot ja muut pistivät kyllä ilkeästi silmään. Tosin kuvitus ei niin haittaa, kunhan tarina toimii, ainakin itselläni.
-
No niin, uusi willeri sujahti postiluukusta, pääsee nauttimaan kunnon klassikko seikkailusta. Sen verran silmäilin piirosjälkeä että ihan kunnon Galepilta näyttää, joskin olen sitä mieltä että Aurelion parhaat tuotokset ovat kyllä ajalta ennen tätä; esim. sellaiset seikkailut kuin Musta kojootti, Nelisorminen mies tai Pataässä jotka ilmestyivät Italiassa noin kymmenen vuotta Kuoleman ratsastajia ennen kuuluvat mielestäni ehdottomaan huippuun Galepin uralla. (Janne taisi joskus aiemmin olla päinvastaisella kannalla eli että tästä ne parhaat Galepit vasta alkaa?) Mutta kyllä tämä silti tuo aika nostalgiset fiilikset. Kiitokset vaan Askolle, ja Jannelle myös!
-
Tuli jo luettuakin ja tuli taas niin nostalgiset fiilikset, että kihisee. Kyllä se Galep jo tässä on oivassa vedossa ;)
Mutta lukiessani huomasin, että yksi pikkuasia haittasi fiilistelyä: fontti. Näissä klassikkotarinoissa saisi ehdottomasti olla "se ainoa oikea", konekirjoitusfontti, joka on tuttu 70-luvun huippuvuosilta. Silloin olisi nautinto ollut täydellinen. Mutta tämän on kai jo pilkun viilaamista :). Toisaalta, yksi sukulainen lakkautti kestotilauksen sillä hetkellä, kun konekirjoitusfontti vaihtui.
Lisäksi mietin Tigerin yhtä ajatuskuplaa "...työntää kätensä kakkaan." Oho...hmmm! No, onneksi näissä Bonellin jutuissa Tigerillä sentäs on lupa ajatella.
-
Voisiko joku Willer-niekka kertoa, onko Mefisto velho tai hänen Yama poika seikkaillut Texin sivuilla vuoden 1983 jälkeen. Jos on, niin kertoisitko numerot ja vuodet. Itselläni Texit loppuva 1990-luvun alkuun, vanhemmat vuosikerrat löytyvät kyllä.
-
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä tuolta:
http://www.huvipuisto.net/tex/texhome.htm
Timo
-
Onko tämä ilmestynyt jo suomeksi? Jos niin, missä Tex Willerin numerossa?
http://www.tegneserier.no/Default.asp?omtale=15&ID=41980&bhcp=1
-
Katoppas, Kari, tuo toinen tex-ketju. Siellä on vastaukset! Ja nämä kaksi ketjua on nyt oikein hyvin muotoiltu. Ainakin minun mielestäni.
-
Olen viime päivinä lukenut suorastaan hurmiossa Tex tarinaa "El Morisco", joka löytyy vuoden 76 willereistä. Olen vahvasti sitä mieltä, että siitä ei willeri juurikaan voi enää parantua. Tavanomainen aseiden salakuljetus muotoutuu pikkuhiljaa hyytäväksi kauhujutuksi. Tex ja Carsonin keskinäinen sanailu on aivan omalla tasollaan ja Letterin kuvitus luo tarinaan aivan käsittämättömän maagisen tunnelman. Mahtaakohan enää koskaan tulla tarinaa, joka yltää lähellekään tätä...?
-
Juttu on toki hyvä, mutta kyllä Willeri voi siitä parantua! Voisin heittää säkki päässä vaikkapa 10 yhtä hyvää tarinaa!
-
Niin, YHTÄ HYVÄÄ, mutta onko lopultakaan parempia :)?
-
Ainaki Teatterimurha (Musta Tiikeri 1) ja Suuri Vehkeily menee heittämällä ohi..
-
Hieman vettä myllyyn.
Minusta Ticcin ensimmäinen Tex on paras. Siis se Frasier- juttu.
Toiseksi paras on Ticcin Navajon kosto vai mikäs se nyt olikaan nimeltään. (Arlington-juttu)
-
Joo-o,tuli käytyä tuolla Bonellin sivuilla ja sieltä kun tarpeeksi etsin niin olihan siellä tietoa tulevista normi Texeistä.Eli seuraavana tuleva tarina on kaksi osainen maestro Fontin ja tekstinikkari Bosellin juttu.nimi on Colorado Belle ja kannessa Tex katselee julistetta jossa on nuori nainen :o hieman outoa Texissä.kakkos osan kannessa Tex katselee kukkulalta sade takki hulmuen pientä kylää.juonta en voi paljastaa kun en osaa italiaa,mutta kai nämä tiedot jo vähän auttavat.
-
Omasta puolestani kiitokset mr. Fontille Tex-uutisista, joskin on todettava että nämä olivat jo tässä ketjussa julkistettuja tietoja. Meillä on näes käytettävissäTex Willer-tieteen Yli-Moriscon (vai miten se nyt menikään) Jannen maagiset kyvyt, joiden avulla on ollut mahdollista saada etukäteistietoa jopa useamman vuoden päästä julkaistavista Texeistä (katso keskustelua taaksepäin), jopa sellaisista joista Bonellin sivuilla ei vielä ole sanottu halaistua sanaakaan (Nyt herää kysymys että onkohan Sergiokaan tietoinen kaikesta siitä mitä Janne Yli-Moriscona oikein visioi?) ;D
Joo, Fontin Colorado Bell:hän sieltä on tulossa, itse odotan vesi kielellä sen jälkeen tulevaa uutta Ticcin piirtämää seikkailua.
Tertsin kommenttiin on helppo yhtyä: myös minusta tuo nyt jo kronikkanakin julkaistu Frasier-seikkailu (eli Apashien maa) on kyllä yksi parhaista. Tosin en kyllä suostu valitsemaan parasta, ehdokkaita on kymmeniä, mutta hyvä kun tämäkin keskustelu lähti käyntiin. Entä mitä jos seikkailujen sijaan tarkastellaan kohtauksia; mitkä ovat parhaita/hauskimpia episodeja mihin olette Texejä lukiessanne törmänneet? Yksi teema voisi olla vaikka pyromania eli kokko laitetaan aina pystyyn kun siihen vähänkin on mahdollisuuksia? Tai Texin ja Carsonin sanailu?
-
Niin,olihan nuo tekijät sanottu mutta minun tietääkseni ei nimeä eikä kansia ;)
-
Kerrompa tästä vielä tulevin Texien kannet.Jos ette halua tietää millaiset kannet tulevissa Texissä on niin älkää lukeko.
numero: tekijät: kansi:
2 / 2006 Font-Boselli Tex katselee hylätyssä saloonassa naisen julistetta
3 / 2006 Font-Boselli Tex katselee myrskyssä kukkulalta pientä kylää
4 / 2006 Ortiz-Nizzi Tex matkustaa lautalla voimakkaassa koskessa
5 / 2006 Ortiz-Nizzi katkaistu haulikko tähtää Texiä ja Carsonia varastossa
6 / 2006 Ticci-Nizzi Tex tervehtii intiaania (luultavasti Geronimoa)
7 / 2006 Ticci-Nizzi Tex hakkaa vankkureiden lähellä olevaa cowboytä
numero kasista ei ollut mitään tietoa sillä seiska ollaan vasta julkaisemassa Italiassa(tai vasta julkaistu).
-
Nimestä päätellen Mr Font puolestaan odottelee vesi kielellä Colorado Belleä, koska siinä on sen toisen Fontin taidetta ;).
-
Totta kai,mutta kyllä maistuu nuo Ortiz ja Ticcikin.Varsinkin Ticcin intiaani tarinaa odotan innolla.
-
Ticcin intiaani tarinan jälkeen on vuorossa sitten Repettoa ja sitä juttua odotan innolla.Saatatte ihmetellä miksi? no siksi että sen tarinan kannen näkeminenkin antaa jo hyvän kuvan itse seikkailusta.Tarinassa Tex ja Carson matkaavat Klondikeen eli luvassa on kunnon seikkailu lumi maassa (ehkä vähän saman tyylinen kuin Läpi lyijytuulen ja luotituiskun).Kannessa Tex ja Carson kahlaavat lumessa ja löytävät lumen alle hautautuneen miehen.Odettelen siksi tätä innolla koska kaikki lumi seikkailut texeissä ovat olleet hyviä.
-
Mielestäni parhaat Texin lumisissa maisemissa tapahtuneet seikkailut ovat oleet Ticcin kuvittama Dakotojen sanoma (ilmestyi 75), Fontin mainitsema läpi lyijytuulen ja luotituiskun sekä Suomessa pienessä koossa julkaistu suuralbumi, Goran Parlovin kuvittama, Villi pohjola (joka on mielestäni yksi parhaista suuralbumeista). Myös Klaatun kulta oli erinomainen. Kaipa jylhät, lumiset maisevat tietyllä tapaa inspiroivat tekijöitöä ja lukijaa, koska ei tule mieleen yhtään edes keskinkertaista talvista Tex-tarinaa.
-
No nih,nyt tupsahti postiluukusta uusin Willeri kouraan ja Fontin taide on jälleen mahtavan hienoa.En vielä ole kerennyt lukea mutta kun vähän silmäilin niin siitä jo tajusi idean eli Colorado Belle niminin nainen piileskelee autio kaupungissa eikä uskalla lähteä sieltä koska pelkää jotain koplaa ja sitten Kit Willer päättää yöpyä tässä kaupungissa.Tässäkin Texissä on veitsi kaksin taistelu,rupeaa vähän ihmetyttämään että mikä kausi Texissä on oikein menossa kun näitä kaksin taisteluja on joka Texissä,esim. Tumak leppymätön,viimeseen mieheen ja vanha viha ovat niitä joista muistaakseni tällainen kohtaus löytyy.Jos Ortizin seuraavassa tarinassakin on tällainen kaksin taistelu niin minä kyllä suutun.
-
No nih,nyt tupsahti postiluukusta uusin Willeri kouraan ja Fontin taide on jälleen mahtavan hienoa.En vielä ole kerennyt lukea mutta kun vähän silmäilin niin siitä jo tajusi idean eli <juonen kertomista>
Opettelehan se spoilerin käyttö.
-
Mielestäni parhaat Texin lumisissa maisemissa tapahtuneet seikkailut ovat oleet Ticcin kuvittama Dakotojen sanoma (ilmestyi 75), Fontin mainitsema läpi lyijytuulen ja luotituiskun sekä Suomessa pienessä koossa julkaistu suuralbumi, Goran Parlovin kuvittama, Villi pohjola (joka on mielestäni yksi parhaista suuralbumeista). Myös Klaatun kulta oli erinomainen. Kaipa jylhät, lumiset maisevat tietyllä tapaa inspiroivat tekijöitöä ja lukijaa, koska ei tule mieleen yhtään edes keskinkertaista talvista Tex-tarinaa.
Voi Janne, minkä teit! En voi käsittää kuinka kukaan voi kehua Goran Parlovin turvatonta kyhertämistä. Miehen tyyli oli surkeaa pienessäkin koossa, saatikka sitten albumikoossa.
Uusin Willeri oli sen sijaan varsin mainio. Fonthan näkyy olevan ihan kelpo piirtäjä ja Bosellikin oli ainakin toistaiseksi päässyt eroon niistä jumalattomista takautumista. Taisi olla vielä niin, että turhan monta Bosellin tarinaa pilasi Surkello, eikun Marcello.
-
En minäkään siitä Parlovin jutusta aluksi juurikaan tykännyt, mutta toisella lukukerralla se pääsi todella yllättämään. Mutta makunsa kullakin. Odotan suurella innolla, että se joskus ilmestyy albumikoossa.
Olen Pasoleatin kanssa samaa mieltä, että tämä Bosellin uusin tarina yllätti todella iloisesti. Aluksi pelästyin, että taasko takauma, kun tarina alkoi jotenkin erikoisesti miss Bellen huoneesta. Mutta onneksi ei sentään. Tunnelman luomisessa Boselli ja Font ovat onnistuneet erinomaisesti: koko ajan on aistittavissa vaaran tuntu. Fontin tyylille tämä tarina sopii paljon paremmin kuin hänen edellinen työnsä Punaiset sudet. Täytyy vielä mainita, että mielestäni Font piirsi Texin liian vanhan näköiseksi. Olemme tottuneet pitämään häntä nuorkkaana nelikymppisenä, mutta Font täräytti heti kymmenen vuotta lisää. Ehkäpä hän haki kontrastia miehistyneeseen Kit Willeriin.
Nizzi on yleensä saanut valita parhaat piirtäjät ns. päältä, ja siitä Boselli on saanut kärsiä. Mutta on hänen tarinoissaan ollut paljon parantamisen varaakin. Tilanne on kai muuttumassa. Ainakin he ovat kierrättämässä taiteilijoita: Repetto teki tarinan Bosellille, Villa tekee juttua Bosellille ja Nizzi puolestaan kirjoitti pitkän jutun Letterin piirrettäväksi!
-
Uusin Willeri oli sen sijaan varsin mainio. Fonthan näkyy olevan ihan kelpo piirtäjä ja Bosellikin oli ainakin toistaiseksi päässyt eroon niistä jumalattomista takautumista. Taisi olla vielä niin, että turhan monta Bosellin tarinaa pilasi Surkello, eikun Marcello.
Mutta mitä ihmeen vikaa on Marcellon töissä..?? Esimerkiksi tarinassa Carsonin menneisyys (95 nro:t 2-4).?
Minusta se on erinomaista jälkeä!
Kyllähän noita parempiakin piirtäjiä löytyy (esim.Villa) mutta kyllä Marcellokin on vaan hyvä.
-
Mutta mitä ihmeen vikaa on Marcellon töissä..?? Esimerkiksi tarinassa Carsonin menneisyys (95 nro:t 2-4).?
Minusta se on erinomaista jälkeä!
Kyllähän noita parempiakin piirtäjiä löytyy (esim.Villa) mutta kyllä Marcellokin on vaan hyvä.
Samma här, kyllähän Vanhan Huuhkaimen menneisyys oli toisaalta ihan ok. mutta mutta...
Marcellon piirroksissa minusta miinuspuolelle menee ehkä kaksi asiaa: omituiset kasvojen ilmeet, suut on kummalla vintturalla (esimerkki löytyy myös Jannen kirjasta), sitten se että piirretyistä ruuduista tulee tunne että kuvattava asia ei oikein mahdu sinne, ts. ne on jotenkin ahtaan oloisia, ei sellaisia että lähikuva on tarkoituksellinen vaan että "kun se koko naama ei sitten millään mahtunut ruutuun". Paso voisi kyllä myös hieman tarkentaa "surkello"-näkemystään, olisi kiinnostavaa kuulla mihin muuhun kiinnittää huomiota.
-
Olen Pasoleatin kanssa samaa mieltä että Bosellin uusin tarina yllätti todella iloisesti. Aluksi pelästyin, että taasko takauma, kun tarina alkoi jotenkin erikoisesti miss Bellen huoneesta. Mutta onneksi ei sentään.Tunnelman luomisessa Boselli ja Font ovat onnistuneet erinomaisesti: koko ajan on aistittavissa vaaran tuntu. Fontin tyylille tämä tarina sopii paljon paremmin kuin hänen edellinen ty? Punaiset sudet. Täytyy vielä mainita, että mielestäni Font piirsi Texin liian vanhan näköiseksi. Olemme tottuneet pit䭤䮠h䮴䠮uorkkaana nelikymppisen texiin mutta Font t䲤ytti heti kymmenen vuotta lisää. Ehkä hän haki kontrastia miehistyneeseen Kit Willeriin.
Nizzi on yleens䠳aanut valita parhaat piirt䪤t ns. p䤬t䬠ja siit䠂oselli on saanut k䲳i䮠Mutta on h䮥n tarinoissaan ollut paljon parantamisen varaakin. Tilanne on kai muuttumassa. Ainakin he ovat kierr䴴䭤ss䠴aiteilijoita: Repetto teki tarinan Bosellille, Villa tekee juttua Bosellille ja Nizzi puolestaan kirjoitti pitk䮠jutun Letterin piirrett䶤ksi!
Ei Alfonso halunnut tehdä Texiä vanhemmaksi vaan Mauro. Boselli todellakin halusi korostaa Kitin miehistyneisyyttä siksi hän laittoi tähän aave kaupunki-kohtaukseenkin Kitin eikä Texiä kuten Nizzi olisi varmana laittanut.
Opettelehan se spoilerin k乴t?n
Joo,anteeksi tuosta.En vain voinut olla möläyttämättä kun ihailemani Alfonso Fontin tekemä Tex tupsahti kouraan.
-
Opettelehan se spoilerin käyttö.
Minua ei Mr. Fontin kertoma lainkaan häirinnyt, mutta ymmärrän täysin sen, että juonen tai olennaisten tapahtumien kertominen juuri ilmestynestä tarinasta ei kaikkia miellytä. Sen takia olen samaa mieltä kuin Lurker II ja lisäksi suosittelen Mr. Fontille sekä rekisteröitymistä Kvaak:iin (ei pitäisi olla millään lailla vaarallista) että Kvaakin netikettiin tutustumista. Toisaalta uskon että Mr. Font vieraana oli vain innoissaan ja halusi jakaa kokemuksiaan muiden kanssa ajattelematta mitään sen kummempaa.
Lurker II:lle: varmaan olisi ollut mahdollista sanoa asia ystävällisemmin / pehmeämmin ja informatiivisemminkin?
-
<snip>
Lurker II:lle: varmaan olisi ollut mahdollista sanoa asia ystävällisemmin / pehmeämmin ja informatiivisemminkin?
Niin halusinkin. Käytin muotoa "opettelehan", en "opettele", eli pehmensin sävyä ihan sen verran kuin oli tarpeenkin.
-
Mutta mitä ihmeen vikaa on Marcellon töissä..?? Esimerkiksi tarinassa Carsonin menneisyys (95 nro:t 2-4).?
Minusta se on erinomaista jälkeä!
Kyllähän noita parempiakin piirtäjiä löytyy (esim.Villa) mutta kyllä Marcellokin on vaan hyvä.
Mitäkö vikaa? Jos Marcellon tyylin surkeus ei ole vielä auennut, niin menepä optikolle ja hanki lasit. Mutta kertauksena:
-Surcellon kaikilla hahmoilla on joko vakava, äärimmäisen tuskallinen tarttuva tauti tai joku survoo hehkuvaa rautakankea heidän ahteriinsa, niin mielenvikainen ilme heillä on
-pimeäkohtaukset ovat täysin puuroutunutta mössöä
-kokonaisuus luokatonta scheisseä
-
Tänään (ti) länkkäriseuran puheenjohtaja Juri Nummelin keskustelee Tex Willeristä TV 1:n K-rapussa alkaen klo 19.10. Kannattaa katsoa. Ja lauantaina kannattaa matkustaa vähän kauempaakin Tampereelle Henki ja elämä -kirjallisuustapahtumaan. Siinä yhteydessä järjestetään Tex Willer paneelikeskustelu, johon myös minä pääsen suoltamaan ajatuksiani aiheesta. Paikka oli muistaakseni Siperiassa klubi 54 ja ajankohta klo 14-15.
-
AfNews kertoi juuri:
The Italian artist Guglielmo Letteri passed away on
February 2, 2006.
He was born in Rome on January 11, 1926 and was in the
staff of the famous character Tex Willer.
Timo
-
Surullinen uutinen. Letteri on yksi suurimmista syistä, miksi olen jäänyt Texiin koukkuun. Nyt on viimeisistä SUURISTA enää Ticci jäljellä. Olen moneen kertaan parjannut Letterin viimeisiä tuotoksia luokattomiksi. Silti olen viimeiseen saakka toivonut, että tämä vanha jääräpää hommaisi itselleen vaikka tussaajaan viimeistelemään työnsä, jotta Letterin magia eläisi edelleen jollain tapaa tunnistettavassa ja nautittavassa muodossa.
Saa nähdä mitä Letterin viimeisille töille tapahtuu. Mieshän oli saanut juuri valmiiksi Claudio Nizzin kirjoittaman kiinalaisista kertovan maxi-Texin, joka olisi ollut seuraavana maxina julkaisuvuorossa. Olen kuitenkin antanut itselleni kertoa, että hänelle olisi vain sysätty moinen iso piirrosurakka, jotta pysyisi poissa pilaamasta Texin perussarjaa. Lisäksi hän oli aloittanut työstämään Bosellin kirjoittamaa tarinaa. Mutta voi olla, että käy niinkuin Galepille: julkaisemattomat tarinat piirrätetään uudestaan.
-
Mr Font tuossa taannoin kuvaili tuoreimpien Italiassa julkaistujen Texien kansikuvia ja että viimeisimmän lehden kannessa Tex ja Carson ovat seikkailemassa talvisissa maisemissa. Nyt oli Bonellin sivuille laitettu näytille maaliskuussa tulevan numeron kansi, jossa tuo talvinen tarina jatkuu. Kansikuva on kyllä todella upea. Harmi vaan että tuo talvinen seikkailu tulee ilmestymään Suomessa mitä suurimmalla todennäköisyydellä kesähelteillä!
Tuosta juolahti mieleeni ajatus, että onko kyse sattumasta vai onko Bonellin porukka tarkoituksella sijoittanut tällaisen tarinan nimenomaan tänä vuodenaikana ilmestyväksi? Katsellessani jo ilmestyneitä numeroita taaksepäin totesin saavani vahvistusta tälle ajatukselle, ainakin kaksi edellistä lumisiin olosuhteisiin - kannen perusteella - sijoittuvaa seikkailua ovat Italiassa ilmestyneet joko joulukuussa tai sitten alkuvuodesta; eli vuodenaikojen vaihtelu Texeissä on ainakin jossain määrin synkronoitu todellisuuteen. Mielenkiintoinen yhteys reaalimaailman ja Tex Willer-maailman välillä.
-
Palatakseni Letteriin, niin sain tietoa, että Letterin maxi-Tex ei sittenkään olisi aivan valmis. Joku muu taiteilija, mahdollisesti Bruno Brindisi, viimeistelee homman. Taannoisessa viestissäni, jossa kerroin Letterin aloittaneen piirtämään tarinaa Bosellin käsikirjoituksen pohjalta, alkuperäinen lähde ei ollut ihan varma, että onko se maxi ihan vielä valmis. No, ei tainnut olla, joten ei tarvitse odottaa myöskään enää sitä Bosellin kirjoittamaa tarinaa.
Iloisempi uutinen lienee se, että Sergio Bonellin sensuuriseulan läpi on mennyt uusin Musta Tiikeri -tarina. Kässäri on valmis ja sitä parhaillan työstää Venturi.
-
Iloisempi uutinen lienee se, että Sergio Bonellin sensuuriseulan läpi on mennyt uusin Musta Tiikeri -tarina. Kässäri on valmis ja sitä parhaillan työstää Venturi.
Venturi!? Venturi!? no sen Venturin täytyy kyllä olla todella hyvä piirtäjä koska on saanut työstettäväkseen Mörkö ruhtinas jutun ;),sillä onhan se nähty että Tiikeri juttuja ei kuvita mitkään surkimukset (koska ekassa oli Villa ja tokassa Civitelli). Harmillista on vain se että jos se Venturi on tarkka piirtäjä niin se saa jutun valmiiksi kahden vuoden päästä. Onkos Venturi piirtänyt Texiä ennen tätä, jos on niin missä numeroissa ja miltä hänen taiteensa näyttää?
AfNews kertoi juuri:
The Italian artist Guglielmo Letteri passed away on
February 2, 2006.
He was born in Rome on January 11, 1926 and was in the
staff of the famous character Tex Willer.
Timo
Harmillista kun Letteriä ei enää Texissä nähdä. Jos tuota Kiinalais maxia ei julkaista Letterin tekemänä niin silloinhan miehen viimeiseksi teokseksi jää varsin hyvä juoninen "Intiaani koru(4-5/2005)". Toivottavasti julkaisevat sillä "Kiinalais juttu" kuulostaa hyvältä.
Mr Font tuossa taannoin kuvaili tuoreimpien Italiassa julkaistujen Texien kansikuvia ja että viimeisimmän lehden kannessa Tex ja Carson ovat seikkailemassa talvisissa maisemissa. Nyt oli Bonellin sivuille laitettu näytille maaliskuussa tulevan numeron kansi, jossa tuo talvinen tarina jatkuu. Kansikuva on kyllä todella upea. Harmi vaan että tuo talvinen seikkailu tulee ilmestymään Suomessa mitä suurimmalla todennäköisyydellä kesähelteillä.
Joo,olihan se sinne laitettu. Kantta on vähän vaikea kuvailla mutta yritetään nyt edes. Kannessa Tex heittäytyy kyljelleen kun joku koettaa ampua häntä rakennuksen katolta.Kuvassa on yö ja lunta joka paikassa.Nimi on Fuga nel Grande Nord (eiku Janne siitä vaan kääntämään ;)).
-
Pako Suuressa Pohjolassa tms.
-
Venturi!? Venturi!? no sen Venturin täytyy kyllä olla todella hyvä piirtäjä koska on saanut työstettäväkseen Mörkö ruhtinas jutun ;),sillä onhan se nähty että Tiikeri juttuja ei kuvita mitkään surkimukset (koska ekassa oli Villa ja tokassa Civitelli). Harmillista on vain se että jos se Venturi on tarkka piirtäjä niin se saa jutun valmiiksi kahden vuoden päästä. Onkos Venturi piirtänyt Texiä ennen tätä, jos on niin missä numeroissa ja miltä hänen taiteensa näyttää?
Venturi piirsi tarinan Oopiumia (1998 nro:t 13-14)! Muistaakseni tämä oli hänen ensimmäinen Texinsä, enkä muista onko hän sen jälkeen Texiä piirtänyt.
Hän on mielestäni piirtäjänä ihan OK,. Ei kuitenkaan Villan tai Civitellin tasoa!
Taitaa käydä niin, että Musta Tiikeri-tarinan taso laskee koko ajan...
-
Oliko se nyt viime vuonna vai koska, kun Venturin uusin juttu tuli ulos. Muista nimeä, Oregonin metsissä tms. Kyllähän se Venturi oli kehittynyt Oopiumin ajoista (siinä oli muuten kiinalaisia ja ne Venturi piirsi herkullisesti. uusimmassa Tiikeri jutussa on myös kiinalaisia...), mutta ei silti ihan parhaaseen A-luokkaan kuulu. Siistiä ja nättiä jälkeä, mutta ehkä hiukan persoonatonta. Lisäksi häneltä on kaksi Tex tarinaa almanacco del west -sarjassa, mutta niitä ei ole suomeksi julkaistu.
-
luinpa artikkelia kuuluisista sarjamurhaajista ja kun näin http://www.geocities.com/Area51/Cavern/3987/gacy.html john wayne gaceynkuvan tajusin että carsonin meneísyys tarinan ihmisyöjä boonellehan on annettu hänen kasvonsa vai mitä mieltä te olette.
-
Tutulta näyttää, mutta pitää muistin virkistykseksi selata vielä kotona sitä Texiä. Mutta näin ulkomuistista sanoisin, että taidat olla oikeassa!
Tietokilpailukysymys: mihin Tex-tarinaan on pääroistoksi piirretty legendaarinen gangsterinäyttelijä Edward G. Robinson? Vihjeeksi kerrottakoon, että kuvitajana toimi Fusco.
-
Ainakin IMDB:ssä olevan naamataulun perusteella mies on ilmiselvä Paul "El Carnicero" Balder.
-
Ystävänpäiviä kaikille
Täälläkin välillä.. :)
Selasin aiempia viestejä ja katselin Jannen kirjoittamaa tekstiä tulevista texeistä. Lopussa näki Ticcin ja Villan. Milloin nämä ilmestyvät ja milloin julkaistaan Mörkö tiikeri? :o
-
Ainakin IMDB:ssä olevan naamataulun perusteella mies on ilmiselvä Paul "El Carnicero" Balder.
Ihan tuo ei ollut mielessä. Mutta katsokaapas tarina 'Akbarin kivi' numeroista 11-12/1999.
-
Jos tuo tyyppi on esikuvana minkä tahansa Tex-jutun konnalle niin täytyyy sanoa että ainakin meikäläisen mielenkiinto katoaa. Kalmakouran linkin nähtyäni ensimmäiseksi teki mieli oksentaa; mitä helvettiä tuollaisen ihmisen tuollaisia tekosia pitää vielä esitellä? Ketä ne kiinnostaa?
Toisaalta vaikea sanoa mitä näille jutuille sairaista ihmisistä pitäisi tehdä; vaieta niistä vai mitä?
Aika kamalalta toisaalta tuntuisi, jos Tex-keskustelu (tai mikä tahansa sarjakuva, elokuva, kirja)olisi jatkossa tätä: "Hei huomasitko että sen Tex Willerissä olleen konnan esikuvana oli se kuuluisa sarjamurhaaja"
Omituista jos tällaisista tyypeistä tulee julkkiksia jotka tunnistetaan tietokilpailuissa; tietysti omaa luokkaansa ovat ne jotka tällaisia tietokilpailuja järjestävät tai niihin osallistuvat
-
Itse en lukenut koko tekstiä, katsoin vain kuvan. Niinpä vasta Hannun viesti herätti tosiasioiden eteen. Onhan tietyt sarjamurhaajat varsinaisia 'kansansuosikkeja' ja kulttihahmoja, joista tehdään dokumenttejä ja vaikka mitä. Tätä kautta heidän kasvonsa ovat varsin laajalle yleisölle tuttuja. Itsekin tiedän suunnillee miltä esim. Charles Manson näyttää, vaikka en ole miehen elämänkaareen sen kummemmin tutustunut eikä kiinnosta tutustuakaan. Saattaa jopa olla niin, että jotkut sarjamurhaajat saavuttavat tavoitteensa näkemällä naamansa telkkarissa tai lööpissä.
Olisikin siis erittäin valitettavaa, että suoranaisena kunnianosoituksena joku tällainen tyyppi pääsisi fanien ylistämän sarjakuvalehden sivuille. Toivottavasti Marcello ei ole siihen syyllistynyt, ja yhdennäköisyys tosielämän konnaan olisi pelkkää sattumaa. Muussa tapauksessa kyseessä todellakin on Surkello.
-
Olen aiemmin pitänyt Fuscoa varsin onnettomana tuhertajana, mutta kiitos Pason ja Jansan kommenttien, luin tuossa pari hänen piirtämäänsä seikkailua ja olen valmis muuttamaan mielipidettäni. Yksittäiset kuvat ovat kieltämättä pääsääntöisesti loistavia. Silti en pääse eroon siitä tuntemuksesta, että kokonaisuudessa Fuscon piirrostyyli näyttää jollain lailla suttuisalta. Miltähän Fuscon jutut näyttäisivät suuremmassa koossa, jotenkin ajattelisin että ne voisivat toimia silloin paremmin. Fusco ei kuitenkaan liene kuvittanut yhtään suuralbumia?
-
Yleinen kommentti Tex Willer-keskusteluun: Tuossa joku aika sitten yhdistettiin keskusteluja niin että Texiin liittyvät ovat kahdessa ketjussa. Tämähän on tietysti ihan hauskaa, mutta tuntuu ettei keskustelu näissä ole nyt niin eriytynyttä etteikö näitäkin voisi yhdistää yhdeksi ketjuksi, vai mitä mieltä muut olette? En tarkoita sitä että jatkossakin pitäisi kaikki Tex Willer keskustelut rajata tähän ketjuun vaan että ainahan voi aloittaa uusia aiheita ja katsoa mihin asia etenee. Näinhän ne keskustelut elävät, aloitetaan jostain ja päädytään sitten aina joskus vähän johonkin muuhun.
-
Olen miettinyt täsmälleen samaa kuin Hannu, Fuscon tyyli todellakin voisi toimia paremmin suuressa koossa. Vaikka ei sitä suttuisutta varhaisissa töissä esiintynyt. Ehkäpä joskus 90-luvun puolivälissä alkoi tätä vikaa olla. Mutta ei Fuscolla ole suuralbumeja tehtynä. Tosin suomiversiossahan niitä voisi suuressakin koossa julkaista, sillä käsittääkseni kuvien tarkkuus siihen riittäisi.
Ei minua haittaa, vaikka näitä Tex-ketjuja on kaksikin. Molemmat ovat sen verran pitkiä, että helpommin löytyy tietoa, jos vanhoista viesteistä täytyy jotain etsiä.
-
Uusi Tex löytyi tänään postilaatikosta, ja minua alkaa harmittaa, kun lehti sillöin tällöin saapuu valmiiksi luetussa kunnossa (postin toimesta). Nytkin kulma oli hiirenkorvalla ja takasivussa oli taitos. Joskus lehden saa myös kastuneena jne. Pitääkö ..kele alkaa ostaa irtonumeroita ? Osoitetiedot oli muuten painettu takasivuun ! -onkohan uusi käytäntö ? Osoitelappu oli helppo tuoreeltaan poistaa. Mitä muut keräilijät tykkäävät painetusta versiosta ? Lisäsyy siirtyä irtonumeroiden ostoon ?
-
Minuakin on harmittanut jo vuosia postin tohelointi.Texit ovat arkaa tavaraa, sillä kovaan pahvikanteen tulee helposti lovia, lommoja ja taittumia.
-
Minua tuo että tilaajan osoitetiedot on painettu lehden kanteen ei haittaa. Olen Kaitsun tapaan poistanut osoitetarrat lehdistä, mutta vain siitä syystä että tarrojen liima ajanmyötä syöpyy tarran läpi ja saa lehdet tarttumaan toisiinsa & aiheuttaa tahroja viereisen lehden etukanteen. Jos joskus luovun näistä Texeistä, ei minua haittaa myöskään se että tuleva omistaja lehden divarista ostettuaan näkee takakannesta kenelle se alunperin on tullut. Kuriositeettina mainittakoon että muutamissa omistamissani liuskalehdissä (tex, villi länsi, viidakko) näkyy takakannessa tilaajan nimi: Birger Terni (ei kaivanne esittelyjä?).
Postin runttaamisesta: en usko että posteljoonit niitä tahallaan vääntelevät. Ainakin meillä kun kerrostalossa asutaan niin postimies/nainen/poika/tyttö joutuu postin tunkemaan varsin ahtaasta raosta josta se sitten tippuu lattialle. Hyvässä lykyssä kulma vioittuu jo pelkästään tässä putoamisvaiheessa. Jos haluttaisiin varmistaa tavaran tulo priimana perille se pitäisi olla pakkattuna pehmustettuun kuoreen, mikä taas materiaali- ja pakkauskuluina todennäköisesti nostaisi tilaushinnan niin korkeaksi että tulisi halvemmaksi ostaa kaupasta irtonumeroina.
Mutta, olen minäkin jossain vaiheessa harkinnut kestotilauksen irtisanomista ja irtonumero-ostajaksi ryhtymistä, sekä tästä että muustakin syystä. Vanhemmiten on tuo mukavuudenhalu voimistunut ja kun on noita kaikkia maxeja sun muita niin riittää kun metsästää kaikki ne irralleen päästetyt.
Uusin tarina oli mielenkiintoinen, mutta siitä varmaan lisää kun kaikki on varmasti ehtineet sen lukea. En muista kaikkea mitä Fontin piirrosjäljestä on pölisty, mutta se mikä minulla eniten pistää silmään on se että kun kaikki hahmot ovat jotenkin pieniä (pitäisikö taas mennä optikolle???), kuvien rajaukset on sellaisia että niihin on mahdutettu paljon tavaraa, jolloin se mikä on tarkastelun/kuvauksen kohteena on aina ikäänkuin aika kaukana. Onko muilla samoja harhoja? Tai parempia tapoja kuvata tuota mitä yritin sanoa?
-
No joo, ei se osoite minuakaan oikeasti haittaa (ruttaantuminen ja kastuminen kylläkin). Olenhan minä näitä lehtiä hankkinut divareistakin, ja ensisijaisesti luettavaksi.
Olen samaa mieltä Fontin piirroksista, joissakin kuvissa Tex ja Kit ovat lisäksi turhankin saman näköisiä. Tietysti voidaan Hannun kanssa mennä molemmat optikolle, -samaa ikäluokkaa kun ollaan. ;)
-
Nyt kai jo voi kommentoida uusinta willeriä ilman spoilereitakin. Yllättävä lopetus. Hieno tarina Bosellilta ja Fontilta. Tunnelma säilyi hienosti loppuun saakka. Jotenkin tuntui, että kuvitus ja teksti olivat täydellisessä sopusoinnussa, kuin yhden ja saman miehen tekemänä. Eikä Bosellia kai voi syyttää aaveiden mukaan tuomisesta pilaamaan perinteistä peruslänkkäriä. Kyllä niitä mörköjä löytyy jo G. L. Bonellinkin teksteistä yllättävänkin paljon. Oikein hienosti on käynnistynyt tämä vuosikerta.
-
Edustihan tuo tarina Bosellin tavallisen pätevää laatua, mutta olinko ainoa jonka mielestä loppupuolen taistelu oli melkein suoraan kopioitu Bosellin ensimmäisestä tarinasta, Carsonin menneisyydestä? Kovasti samankaltaisuuksia iski silmääni asettelussa, tyylissä ja toiminnassa.
btw, kerran puhuttiin noista "saako oikean ihmisen kasvoja kopioida sarjakuvaan"-jutusta, niin ei kai se mikään loukkaus ole jos verikouraiselle murhamiehelle annetaan verikouraisen murhamiehen kasvot?
Toinen juttu samasta aiheesta oli että siinä Montin kuvittamassa gatlingkopla-tarinassa yksi konnista muistutti kummasti edesmennyttä elämää suurempaa näyttelijää, Klaus Kinskiä? Ainakin persoonat olivat hyvin kohdillaan.
-
Totta. Nyt minäkin muistan tuon Kinskin näköisen tyypin!
Jos olisin itse taiteilija, niin en piirtäisi oikeaa murhamiestä sarjakuvaan. Teon voisi tulkita jopa kunnianosoitukseksi tms. tätä murhaajaa kohtaan. En haluasi antaa minkäänlaista palkkioita hirmutöistä. Eri asia on piirtää sarjaan joku näyttelijä, joka on etevästi esittänyt roistoa. Toki taiteilijat saavat tehdä mitä heitä huvittaa, ja motiivit murhamiesten kuvaamiselle voivat olla hyvinkin moninaiset.
-
Jannekin tunnisti maestro Kinskin. Onnittelut!
Tiedän myös pari lisää tuollaista "etäisesti oikeaa henkilöä" muistuttavaa hahmoa: esim. Tappajien verisillä jäljillä-albumista Bud Miller toi mieleeni suuren Charles Bronsonin, ainakin sivuprofiililtaan.
-
Marcello oli hyvä piirtäjä jos ei miehen muutamaa viimeistä tarinaa lasketa
-
Tuli muuten mieleen Tarinasta Käsi louhikossa 16.1991-1.1992 yksi pääroistoista, eli Joe Fraser, muistutti ilmiselvästi Italowesterneistä tuttua Lee Van Cleefeä. tarina olikin muuten Giolittin kuvittama.
-
Ei kyl minusta muistuttanut yhtään, viikset oli molemmilla, siihen se jäikin. Lee Van Cleef olisi kyllä hyvä veto johonkin tarinaan, sen verran legendaarinen mies on.
-
Jotenkin vain läheltä kuvattuna siinä roistossa oli Leen piirteitä, mutta kaipa sitten vain kuvittelin. Gilbertin jälki oli joka tapauksessa ainutlaatuista ja tarinakin oli ihan hyvä minusta.
-
Tuolta löytyy tuore Claudio Villan haastattelu italiaksi:
http://www.texbr.com/internacional/italiano/2006mar_cvilla.htm
Ei siellä oikeastaan uutisia ole, mies kertoo lähinnä työskentelytavoistaan. Masentavinta kaikessa oli, että hänen uusimmasta Texistään on piirretty (edelleenkin!) vasta 100 sivua, 120 on jäjellä. Huh! Tässähän aletaan kaikki olla eläkeiässä, kun se tulee ulos. Tietenkin tarinan valmistumisajankohtaa kysyttiin. Tulee kuulemma sitten, kun se on valmis.
-
Nyt ilmestyi tuo Ortiz-Nizzi tarina ja kyllä siinä oli vauhti päällä. En tosin ole kerinnyt vielä lukea ,mutta juoni taitaa olla vähän saman tyylinen kuin maxissa Meksikon luotijuna. Meksikolaiset sotilaspomot ja henkipatot punoo taas jotain juonia, mutta ei siitä sen enempää... :-X
-
Ortiz on aina plussaa, hänen tyylissään on juuri sitä mitä tahdon: ytimekkyyttä ja tylyyttä. Ehkä ainoa piirtäjä joka todella saa pölyn, hien ja veren tuntumaan paperin ulkopuolella (huolestuttavaa).
-
Mutta Mac Parlandin (miksi nimi oli muuten kirjoitettu yhteen?) piirtämisessä Ortiz oli epäonnistunut. Viikset??? Mistä lähtien? Sitä tyyppiä en kyllä tunnistanut.
Ja miksi Ortizin paistetut perunat muistuttavat ranskiksia? Muuten aivan oivaa, hurjaa ja hienoa menoa!!
Tsori, yhteenhän se nimi pitää tosiaan kirjoittaakin. Oikea muoto taitaa olla MacParland. On vaan niin monenlaisia variaatioita ollut, että meinaa mennä sekaisin. Paras esimerkki on numerosta 11/1973: Dan MacFarland. Mutta viiket eivät kuulu asiaan siltikään. Ja ruututakki hepulla on yhtä olennainen kuin Carsonilla hapsupaita!
-
Olin itekin että wtf? kun MacParlandilla olikin aidot Pinkerton-viikset. Ihme touhua.
Ja eikös ne paistetut perunat OLE ranskiksia?
-
Masentavinta kaikessa oli, että hänen uusimmasta Texistään on piirretty (edelleenkin!) vasta 100 sivua, 120 on jäjellä. Huh! Tässähän aletaan kaikki olla eläkeiässä, kun se tulee ulos. Tietenkin tarinan valmistumisajankohtaa kysyttiin. Tulee kuulemma sitten, kun se on valmis.
Mikä siinä maksaa...? Onko kansikuvien piirtäminen noin hidasta vai mikä ihme siinä on, että mies ei saa juttua valmiiksi..? Hänen piirrosjälkensä on kyllä mestarillista, kaikki kuvat on viimesen päälle hiottuja ja taustat on piirretty huolellisesti, mutta hidas hän on.. Siitä ei pääse mihinkään!
-
Siinä haastattelussa Villa sanoi mm., että ikävintä piirtämisessä esim. hiuksien piirtäminen. Siihen menee aikaa. Ja kaikki tosiaan on viimeisen päälle tehtyä! Lisäksi mies piirtää parhaillaan marvelille supersankaritarinaa. Lisänä ovat myös Texin nuova ristampa sarjassa (eli uusimmassa uudelleenjulkaisussa) komeat, värikylläiset keräilykuvat, joita pitää työstää kaksi kuukaudessa.
-
Olin itekin että wtf? kun MacParlandilla olikin aidot Pinkerton-viikset. Ihme touhua.
Ja eikös ne paistetut perunat OLE ranskiksia?
Voisiko muuten olla niin, että aito hispaanitaiteilija Ortiz ei ole tietoinen, että MacParland on Texin ikiaikainen ystävä ja että tällä on tiettyjä tuntomerkkejä, joita pitäisi noudattaa? Tex ei ole Espanjassa ollut koskaan järin suosittu. Esimerkiksi Seguralla sanotaan olleen alkuaikoina suuria vaikeuksia Texin kirjoittamisessa, koska hän ei tuntenut sarjaa entuudestaan käytännössä ollenkaan. Sama voi päteä ihan hyvin myös Ortiziin.
ja mitä perunoihin tulee, niin joskus Carson muistaakseni mainitsi, että perunoiden tulee olla kultakolikoiden näköisiä tms. En ihan tarkkaan muista... Ei minun mielikuvani niistä perunoista ainakaan ihan ranskisten kaltainen ole ;).
-
Ainahan niistä puhutaan pyöreinä, mutta esim. Blasco, Letteri, Fusco ja muutama muu piirtäjä kuvittaa ne aina ranskalaisten näköisiksi.
-
Mä oon aina kuvitellu ne perunat pannulla paistetuiksi "kullankeltaisiksi" lohkoperunoiksi.. Lisäks Ortizin piirtämät pihvitkin muistutti lähinnä broilereita.. ;)
No muuten erittäin hyvää ja tarkkaa työskentelyä, vaikka ite vielä vähän vierastan hänen runsasta viivan käyttöä..Lähes joka hahmon naama on "täynnä" viivoja, mutta eikohän siihenkin ala pikku hiljaa tottumaan...??
-
Joo, ne viivat tekee kasvoista hiukan "kivestä veistetyn" näköiset!! Mutta se on Ortizin tyyli, enkä ole sitä oikein koskaan vierastanut. On se kyllä mainiota, että Texiä tekemässä on noin loistava taiteilija, joka on kaiken lisäksi nopea.
-
Hiukan off-topic, mutta Ortizin Texeistä pitäville voi suositella myös herrojen Segura ja Ortiz "scifilänkkäriä" Hombre. Näitä tarinoita julkaistiin Heavy Metalissa 80-luvun lopulla.
-
Osaakko sanoa tarkempaa numeroa mistä löytyis?
-
www.ubcfumetti.com/tx/511.htm
Sivulla puhutaan Paluu Culver Cityyn nimisestä tarinasta, jossa Tex palaili kotikonnuilleen poikansa Kitin kanssa. Sehän on Civitellin ideoima tarina, jota muutettiin niin paljon, että Civitelli sanoutui siitä irti, mutta piirsi sen kuitenkin. Tekstissä on tarinan kuvissa näkyviä hautakiviä koskien merkittävä tieto. Texin isän kuolinvuodeksi oli alunperin merkitty 1865, mutta se oli jätetty lopulta pois, samoin kuin äidin elinvuodet, jotka sivuilta selviää. Jos vuosiluku pitäisi paikkansa, niin Tex olisikin sotinut sisällissotansa jo ennen ennen kuin luisui rikolliseksi ja sitten rangeriksi. Aiemmin oletuksenahan on ollut, että sisällissotaan Tex sekaantui vasta "Texin menneisyys" tarinan jälkeen. Vaan eipä sitä ole missään varmaksi sanottu, koska "Texin menneisyydessä" ei vilaja vuosilukuja. Näin radikaalin, mutta kuitenkin loogisen, uudelleentulkinnan Sergio Bonelli on varmaan halunnut estää. Siltikään tälläkään siirrolla Texin ja kumppaneiden liuska-ajan sisällissotaseikkailuja ei olisi saatu loogisuuden raameihin mahdutetuksi.
-
Tex Willerin sisällissotatarinoiden Kuoleman Polku 1961 ja Kahden Lipun välillä 1977 on kyllä selvät erot. Ensimmäisessä tex seikkaili kumppaneidensa kanssa, Toisessa hän olikin yksin. Sen ensimmäisen sisällissotajutun olisi pitänyt jättää kokonaan julkaisematta. Eihän Carsonista eikä muistakaan Texin kumppaneista kai ollut mitään tietoa. Kit ei ainakaan ollut vielä syntynyt, vai muuten oliko? Jos nyt mentäisiin tarinan mukaan Kahden lipun välillä.
-
Ei ollut Kit vielä syntynyt tarinassa kahden lipun välillä. Mutta eikö olisi jälkimmäinen tarina mieluummin pitänyt jättää julkasematta. Liuska-ajan tarinoissa on selkeä ja jykevä kokonaisuus (Suomessa tosin väärässä järjestyksessä julkaistuna...) sisällissotaan liittyen. Miksi sillä kokonaisuudella piti mennä myöhemmin pyyhkäisemään persauksia?
-
Sattuikin pieni ajatuskatkos. Tarkoitinkin että sen 70 luvulla julkaistun jutun olisikin saanut jättää kokonaan pois. Ilman sitä Tex Willerin elämän kulku olisi täysin Simple Case
-
Osaakko sanoa tarkempaa numeroa mistä löytyis?
Please Don't Feed the Animals Heavy Metal 1986/Fall
Man Heavy Metal 1987/Fall
Hombre: At the End of the River Heavy Metal 1989/Winter
Attila Heavy Metal 1990/July
Attila Heavy Metal 1991/March
-
Please Don't Feed the Animals Heavy Metal 1986/Fall
Man Heavy Metal 1987/Fall
Hombre: At the End of the River Heavy Metal 1989/Winter
Attila Heavy Metal 1990/July
Attila Heavy Metal 1991/March
Thanks! Vielä kun joku ystävällinen sielu kertoisi, että mistä noita kannattaisi tiedustella... Anyway, sarjakuvien puutelistaani tuli taas jatkoa.
-
Tex Willerin historia on kyllä melkoinen palapeli, tosin Lagerstedin kirjassa puhuttiin jotain Texin luomisesta "hahmoksi jolla ei ole menneisyyttä", joka imo on vaan laiskaa kirjoittamista. Itse arvostan hahmoja joilla on vahva menneisyys, jolla on vaikutteita nykyaikaankin, vielä jos kronologisesti tarina kerrottaisiin. Texin kohdalla se on vähän niin ja näin tuo kronologinen järjestys.
-
Tex Willerin historia on kyllä melkoinen palapeli, tosin Lagerstedin kirjassa puhuttiin jotain Texin luomisesta "hahmoksi jolla ei ole menneisyyttä"
Tuo pitää paikkansa. Aluksihan Texillä ei ollut menneisyyttä. Menneisyys luotiin vasta vuosien kuluttua. Tosin G.L. tarttui hommaan vastahakoisesti ja taisi päätoimittaja poika Bonelli hiukan painostaakin isäänsä. Ja mukavan menneisyyden se G.L. tekikin tarinaan "Texin menneisyys" mutta meni sen sitten nopeasti pilaamaan sillä sisällisotaseikkailulla. Kai hänellä oli joku tarve päästä kirjoittamaan sisällissotaan sijoittuva tarina.
-
Uusimmassa Kronikassahan on Texin menneisyyden loppuosa. Tuli ostettua silti vaikken yleensäkään kronikkoja ole pahemmin keräillyt, mutta kun siinä sattui olemaan myös se Proteuksen ensimmäinen juttu, joka oli muuten aika hyvä.
El Muerto tarinan pitäisi kyllä ehottomasti saada. Kun ei mistään divaristakaan enää löydä niin vanhoja. Kauankohan muuten mahtaa mennä ennenkuin se tarina julkaistaan kronikkana?
-
El Muerto alkaa numerosta 7/1977
(Lähde:Janne Viitala - Hornan kekäleet)
-
Jos kronikoita edelleen tulee kolme numeroa, eli puoli vuosikertaa, vuodessa, niin eiköhän siihen kahdeksan vuotta ja risat mene, ennen kuin El Muerto on kipareilla. Nopeammin saat varmasti divareista. Ja huuto.netistä varmaan sitäkin nopeammin.
-
Mulla onkin se alkuperäisenä. ^^
Pätevä tarina, mutta spagetti-tyyli ei vaan toimi kunnolla sarjakuvassa, vaan tuntuu jotenkin koomiselle.
-
Enpä tiedä siitä koomisuudesta. Ite en ole tullu niin aatelleeksi.
Mutta jos siitä tarinasta olisi tehty elokuva, olisikohan se ollut silti yhtä toimiva kuin sarjakuvana? Voihan lehdessäkin nähdä esim kaksi hahmoa vastakkain keskiyöllä aavekaupungin hautausmaalla,leuto tuuli heiluttelee polviin asti ulottuvia takkeja,(vaikka tarinassa ei kummallakaan sellaista ollut) kädet valmiina sivuilla, pientä sormien liikutusta väliin ja katseet tiukasti toisissaan odottaen kumpi vetää reikärautansa ensimmäisenä kotelostaan, toisella hieman helmeilee jopa hikeä otsassaan, ja ratkaisevalla hetkellä molemmat aseet nousevat kotelosta ja sekunnin kuluttua jompikumpi on jo matkalla kohti ison kieron valtakuntaa ja hiilenluontia.
-
Olihan se sivu kyllä kunnianhimoisesti toteutettu, mutta jotenkin töksähtävä. Ne asekotelon kohdilta otetut kuvakulmat ja se kello olivat erinomainen keksintö.
-
Jep, ne oli silkkaa leonea!
-
Elikkäs mistä Tex tarinasta puhutte. Puhutteko tästä El Muertosta?
Itse olen todellinen spagetti western fani joten kiva olisi lukaista tuo.
-
Juuri siitä tarinasta puhumme!
-
Kysymys näin lyhyesti: Mihinkähän kokoon Texit piirretään?
-
Minulla on sellainen käsitys, että ne piirretään puolta isompaan kokoon kuin varsinainen julkaisu on. En muista, mistä olen moisen luulon päähäni saanut. Suuralbumeista en tiedä, että piirretääkö nekin puolta isompaan kokoon kuin varsinainen julkaisu on. Se olisi jo melkoisen iso riginaali!
-
Sain juuri tietää, että Texit piirretään A3 kokoon. Saattaa olla, että siitä koosta tehdään myös suuralbumit.
Sain myös tietää, että näillä näkymin uusia Proteus tarinoita ei ole suunnitteilla. Harmi!
-
No entäs kansikuvat?? Minkälaisella tekniikalla ne piirretään ja piirretäänkö nekin puolta isompaan kokoon??
-
Sain juuri tietää, että Texit piirretään A3 kokoon. Saattaa olla, että siitä koosta tehdään myös suuralbumit.
Albumeissa saattaa ymmärtääkseni olla vaihtelua taiteilijasta riippuen. Toisaalta kirjapainon Tex-toimitukselle lahjoittaman Magnus-albumin (Kauhun laakso) luksus-versio on käsittääkseni aika lailla alkuperäiskoossa, ja siinä ruudut täyttävät ääriviivoja nuolevan tarkkaan A3-mitan. Sivun koko mitat marginaalein ovat about 49 cm X 35 cm.
Yleensä suositaan isompaan kokoon piirtämistä, koska painojälki paranee pienennettäessä sopivassa määrin.
-
Ilmestymisaikataulu lähi aikoina tulevista Tex Willereistä!
12.4.06 pitäisi ilmestyä normi sarjaan päätös jakso Ortiz-Nizzi tarinalle.
5.4.06 voidaan olettaa ilmestyväksi Pitkäsarvisten Surmanajoa.
Kyseinen maxi voi ilmestyä myös 12. päivä, koska aikataulua ei missään ole sanottu.
3.5.06 pitäisi ilmestyä kauan odotetun Geronimo-tarinan aloitus jakso. Piirtäjänä on legendaarinen Ticci. Jakson päätös osaa odotellaan sitten 24.5.06.
Toukokuussa ilmestyy juhla-albumi 15: Kuumaa Lyijyä (tarkempaa päivää ei ole sanottu vielä missään).
Sitten vähän ajateltavaa Tex-faneille.
88-luvun loppu pään numeroiden kannet ovat menneet sekaisin. Katsokaa nyt numeron 12/88 kantta, siinä Tex osoittaa revolverillä jotain sotaherraa, mutta sisällössä Tex tappelee kahakassa. Kuintenkin kansi jossa Tex tappelee kahakassa on numeron 13 kansi. Numeron 14 kannessa Tex hyppää junasta, näin kuitenkin tarinassa tapahtuu numerossa 13. Numerossa 14 Tex taas pomppii katoilla, mutta Tex tekee niin numeron 15 kannessa. Eli numeroiden kannet olisi pitänyt olla tätä edellisessä numerossa. Eli esim. numeron 15 kansi olisi pitänyt olla numerossa 14 :-[ .
-
Kansien järjestys on oikea, mutta kohdistus vähän väärä. Tämä johtuu siitä, että vielä tuossa vaiheessa Italian ja Suomen lehdet eivät olleet sisällöltään identtisiä (Suomiversio ajettiin vastaamaan italialaista suunnilleen vuosi myöhemmin). 70-luvulla tälläiset epätarkkuudet olivat yleisiä ja vielä räikeämpiä, koska tarinoita ei silloin esitetty edes oikeassa järjestyksessä. Saattoi käydä niin, että tarinalla ja sen kannella oli ikäeroa vuosikausia.
-
Näinhän se meni. 70- ja 80-luvuilla tarinoita julkaistiin Suomessa valikoiden ja kannet oli mistä sattuu, harvoin ne seikkailuihin kohdalleen osui. Kerran noita alkuperäisiä italiaanoja katsellessa totesin että aika monta todella hyvää kansikuvaa on jäänyt meillä julkaisematta, kaiketi ne kaikki olivat Galepin piirtämiä, lieneekö Villan kansista yhtään jäänyt meillä julkaisematta.
Kun nyt tulevista normaali-julkaisuista on ennakointia tehty, niin olisiko kellään antaa arveluja tai parempaa tietoa missä vaiheessa ja mitä klassikkoseikkailuja on tulossa? Almanaccoja on vielä julkaisematta, mutta itse laittaisin kyllä toivomuslistassa ehdottomasti edelle vuoden 1960 liuskatexit, siis Suomessa tuolloin julkaistut. Olisiko jo Ticcin jälkeen?
-
Kesällä tietääkseni tulee klassikkotarinoita suoraan liuska-ajalta. Asko varmaan osaa sanoa tarkat numerot.
Ja yhtään Villan kantta normaalisarjasta ei ole todellakaan jääyt julkaisematta. Galepin kansista sen verran, että kaikkein hurjimpia näyttäisi olevan julkaisematta. Se ei voi olla sattumaa. 80-luvullahan puhuttiin paljon sarjakuvan vahingollisuudesta, ja kaiketi Semicillä haluttiin suojella viattomia mieliämme. Jos ette usko, niin katsokaa vaikka kansia 93, 94, 113, 229 ja 266! Löytyvät sivuita www.sergiobonellieditore.it. Kansi 113 on muuten Italiassa äänestetty kaikkien aikojen parhaaksi kanneksi.
-
Noista kansista vielä mielenkiintoista on että Italiassa alkuperäisiä kansia on uudelleenjulkaisuissa aika usein korjailtu tai muutettu; alkupään julkaisuissa Texin kasvoja on rustattu uuteen uskoon ainakin näissä numeroissa: 22, 34, 38. Lisäksi monissa uusinnoissa on muuteltu taustoja tai lisätty/poistettu yksityiskohtia.
Yksi hauskimmista meillä julkaisemattomista kansista on mielestäni no 266, joka liittyi meilläkin julkaistuun mefisto-seikkailuun. Mutta edelleen monta todella hienoa Galepin kantta on julkaisematta, toivotaan että niillekin jossain vaiheessa löytyy käyttöä.
-
88 oli mielestäni paras Tex vuosi 80 luvulla. Aaveiden majatalo,Kurjuuden reservaatti, ja sodan liekit olivat kyllä keskivertotarinaa parempia, mutta kaikista parhaimmat tarinat sinä vuonna ovat ehdottomasti Murha Corpus Christissä ja Punaisen käden paluu. Harmi vain että tällä hetkellä siltä vuodelta itselläni puuttuu kolme numeroa. Numero 5, 10, ja 13.
Vuodelta 1989 puuttuu pari numeroa ja 1987 myös yksi numero.
Nämä puuttuvat numerot kun saan niin minulla on kaikki 1986-1995 vuoden numerot. myös 1997 vuodelta on kaikki. Muilta vuosilta onkin sitten vähän hajanaisempia numeroita.
-
Hämärästi muistelen, että täällä Kvaakissa on joskus ollut puhetta Tex Willerin kunniaksi julkaistusta suomalaisesta postikortista...
>> No, vihdoinkin sen löysin. (http://populaari.blogspot.com/2006/04/tex-willer-postikortti-2003.html)
Se on taatusti jonkun Texin numeron kansi, mutta minkä? Muistaako joku?
Edit: No, löysin sen omasta hyllystä, n:o 14/2002
-
Minulla on semmoinen kortti missä on yhdistettynä willer ja korkeajännityksen tyyliin joku sotilas. Vähän kuin joku pelikortti.
-
Jos on, niin se taitaa olla melkoinen harvinaisuus. Nimittäin Italiasta tuli kielto sellaiselle kortille, ja sitten Egmontilla tehtiin kortti sekä texille että korkkarille erikseen. Vai muistanko väärin, Asko?
-
Jos on, niin se taitaa olla melkoinen harvinaisuus. Nimittäin Italiasta tuli kielto sellaiselle kortille, ja sitten Egmontilla tehtiin kortti sekä texille että korkkarille erikseen. Vai muistanko väärin, Asko?
Näin kävi. Ja kalliiksi tuli, mutta menekki ilmaskorttitelineissä oli niin hirmuinen, että niitä painatettiin huokealla aika mokoma lisää.
Liekö Minimoi-korttifirma vuotanut näyteversioita, vai mitä lie tapahtunut, jos tuollainen yhteisversio jostain löytyy? Pelikortti oli se virallinen Suomen 50-vuotisjuttu.
90-luvulla tehtiin myös yksi postikortti, jossa sankarimme ratsastavat nättinä rivinä kohti kameraa.
-
Sori. Muistelin väärin. Minulla siis ei ole semmoista korttia vaan nuo yleiset kaksi korttia eli texille ja korkkarille omat kortit.
-
Tuolla pitäsi olla kuvat kaikista korteista, jos ette ole nähneet...
http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/
-
Kaikenlaista muutakin kivaa Ernon varastopaikasta löytyy... :)
Onko kukaan koskaan kuullut 50-luvun Tex Willer aiheisesta trikoopaidasta ja v. 1952 ilmestyneestä Tex Willer nallipyssystä? Iltalehden keskustelupalstalla moisista kerrotaan. Itse en ole ikuna kuullutkaan. Siitä paidasta on valokuvakin näpsäisty, mutta ei näytillä missään. En usko ennen kuin näen!
-
Tuli tässä mieleen kun luin pitkästäaikaa tarinan kauhua, joka on mielestäni piristävän tunnelmallinen tarina. Tiedättekö muita tämmöisiä kauhu tyylisiä tarinoita?
-
Taidat tarkoittaa sitä tarinaa missä naisia murhaillaan vuonna 95? Jos haluat kauhu ja scifi tarinoita niin kannattaa lukea tarina KUOLEMA TULEE TAIVAALTA numeroissa 1-2/75 ,myös tarina PAHOLAISEN TEMPPELI numeroissa 2-3/82 on kauhu tarina. Mutta kaikista paras kauhu Tex on piiitttkä, itse asiassa kaikkein pisin Tex-tarina PALUU PILARESIIN jossa kauhealla tavalla luodut Jaguaarimiehet raatelevat ihmisiä niin että veri roiskuu pitkin seiniä. Tarina alkaa numerosta 14/93 ja päättyy numeroon 3/94. Lähi aikoina tuli myös kauhea kauhu tarina suuralbumissa. Sen nimi taisi olla KAUHUN VARJO YÖSSÄ.
-
"kauhea kauhu tarina" on varsin kiinnostava termi, oletan sen olevan jaskaa, tarinan nimittäin?
Paluu Pilaresiin ei tosin tunnu minusta niinkään kauhulle, ainakin loppupuolella, ja muutenkin se ei lukeudu suosikkeihini. Paholaisen Temppeli on hyvä kauhutarina kyllä, ja Aaveiden Majatalossa on myös kauhuvivahteita. Kauhujen Kaivoksessa on nimestään huolimatta vähän kauhua, mutta ahdistavaa tunnelmaa se luo toki. Mutta ehdoton ykkönen kauhun saralla on 1996 tullut Valo Avaruudesta (ei Lovecraftia), joka alkaa oikeaoppisesti tavallisena jännärinä, mutta puolessavälissä heittää tyyliä huomattavasti enemmän kauhun suuntaan.
-
Nyt ei pitäisi olla vielä liian myöhäistä kommentoida uusinta Willeriä. Huomenna voi jo postin kautta ilmestyä seuraava. Kyllä käsitykseni Ortizin tyylin hienoudesta muuttui kun MacParlandin näin... oikeasti ihan surkea :(. Parlandilla ei voi olla VIIKSIÄ. Tai missä ruutu takki? Parland on aina ollut pitkä ja hoikka, sekä hänen naamansa on ollet vahva ja suippo. Päällä aina aluspaita ja kravaatti, sekä niiden päällä ruututakki. Ei koskaan viiksiä. Ortizin Parlandilla taas oli liitattu pää sekä perunanenä. Melko pyöreä muotoinen vaikka oikeasti Parland on hoikka. Kampaus myös väärä ja oletteko koskaan nähneet Parlandilla rusettia taikka knallia. Muuten Ortiz on koulun arvoasteikolla 9 puoli, mutta näin tökerön Parlandin jälkeen vain 9 miinus.
P.S. Kuvaukseni "oikeasta" Parlandista perustuu kokonaan Claudio Villan näkemykseen Texistä 9/1993
-
Juu, poimin jo nyt kolme virhettä.... :-\
-
Ja Villan näkemys perustuu täysin Galepin aikaisempiin töihin! Veikkaan, että Ortiz ei ollut tietoinen tarinaa piirtäessään, että skottiystävämme kuului Texin vakiokaartiin. Espanjassahan Tex ei ole ollut kovin suosittu eikä sitä ole paljoa julkaistu.
-
Jaa, No on se Ortiz sitten 9 plus :D Tänään (11.4.) muuten ilmestyi Tex 5/06 ja, vaikka en ole vielä lukenut niin huomasin, että tarinassa on vihdoin jotain uutta. Tex ja Carson sidotaan ranteista kiinni maahan paahtavan auringon alle. Milloin näin viimeksi kävi Texille? Tarinassa Väärää rahaa vuonna 93 kumppanukset sidottiin kyllä maahan, mutta ei jätetty paahtumaan. Ei ole tainnut Texille näin käydä pitkiin aikoihin? En tosin ihan varma ole. Mukana on myös kaivos kohtaus, mutta kaivokset ovat aika tavanomaista Willereissä. Sivuilla 60-61 tarinassa on muuten saman tyylinen kohta kuin tarinan Petturi (8/93) lopetuksessa.
Sivun 31 kuvan 3 paahtava aurinko on aika huono. Ei tule ollenkaan sellaista vaikutelmaa että aurinko todella porottaisi. Esim. Civitelli osasi tuoreimmassaan tarinassa tehdä mahtavan auringon. Samaa ei voi sanoa Ortizista. Mutta kun tämä nyt meni niin paljon Ortizin haukkumiseksi niin pitää sanoa, että meksikolaiset hän piirtää mahtavasti... ja kaiken muunkin (jos ei siis lasketa aurinkoa ja Parlandia). Ja hän on vielä nopea. Hieno kuvittaja, kaiken kaikkiaan. Lukeutuu piirtäjien top kymppiin helposti. Josta puheen ollen miksi en laittaisi sitä tähän nyt.
Eli: Villa, Civitelli, Ticci, Fusco, Ortiz, Repetto, Font, Cestarot, Letteri ja Marcello. Noiden piirtäjien taiteesta nautin. Galep ja Monti ovat myös hyviä, mutta eivät ihan tuohon listalle yllä. Lasken Cestarot yhdeksi, koska nehän on niin kun yksi. Kun ne tekee ne tarinat yhdessä.
Minä en pidä että täällä käytetään tietyistä piirtäjistä nimiä Surcello tai kiileppi. Kysymyshän on vain makuasioista. Toiset tykkää, toiset ei ja jos on erimieltä sen voi osoittaa asiallisesti. Eikä tarvitse alkaa "se on ihan +++++ ja se voittaa sen 100-0 ja ei julkaistaisi sen ++++++ tarinoita". Ei millään pahalla.
Joo ei sitten enempää. Pitää lähteä Maxia metsästämään. 8]
-
Perhana joko se vitonen tuli kun nyt en kerennyt ostaa nelosta.
-
Kiirehdi pika tahtia lehtipisteelle. Se vitonen saattaa tulla kauppoihin vasta huomenna. Meille postista kato tulee vähän aikasemmin... ;D 8]
P.S. En menisi takuuseen ::)
-
Aina joskus meitä tilaajia hellitään sillä että Tex kolahtaa päivän etuajassa postilaatikosta, mutta on sitä myös toisin päinkin käynyt. Silloin on jopa tullut kiusaus ostaa lehti kaupasta...
Täytyypä lopetella työt tältä päivältä ja lähteä tarkastamaan olisiko minullekin se viitonen jo tullut. Jos on niin ihan kiva näin, varsinkin jos Maxin sitten vielä saa pääsiäisen viihdykkeeksi. Kiitos tiedosta Mr.Fontille :)
-
Kyllä, tällä kertaa kilahti päivän etuajassa :D. Mutta on sitä nähty tosissaan toisinkin päin. Esim Colorado Belle tuli päivän myöhässä, niin arvatkaa potuttiko. Mutta näin tällä kertaa.
Siis lehtipisteelle vitonen ilmestyy vasta tänään. Ja sama koskee Maxia. Eli tänää kaikki Willer-fanit lähikauppaan.
Tässä tuli mieleen, kun täällä Janne sanoi että julkaistaisiin klassikkoja keskellä vuotta. En oikein tajua miksi niitä pitää tunkea vuosikerran keskelle. Minulle riittäisi tänä vuonna, että olisi numerot 1 ja 16 klassikoita, kun nyt Maxitkin muuttuu klassikko tarinoiksi. No, kuitenkin nämä tarinat saattaisi olla tyrkyllä uudelleen julkaistaviksi:
-Murhenäytelmä Pecos Cityssä
-Kirottu maa
-Seitsemän smaragdin kruunu
Maxi-Texeissä 11 ja 12 on seuraavat tarinat:
-Taikakalu
-Kaamea löytö
-Kivinen puuma
-Apachien kapina
-Tehtävä Las Vegasissa
Janne ja Asko varmaan kommentoi kohta...
-
Neljään numeroonhan suomessa pitää jotain ekstramatskua saada, muuten aletaan kolkutella liiaksi italialaisten kantapäitä julkaisutahdissa. Vuoden eka ja vimppa numero ei siis riitä. Viime vuonna pariin peräkkäiseen kesänumeroon pistettiin kaksi almanacco-tarinaa, ja homma oli sillä selvä. Mutta nyt on Askolla ilmeisesti paineita jatkaa liuska-ajan tarinoilla, koska niitä ei ole hyvään aikaan julkaistu. Tarinat ovat mitä todennäköisimmin juuri nuo Fontin mainitsemat. (tarkoittaisi sitä, että ainakin toinen numeroista olisi tavallista paksumpi)
Uskon, että kaksi seuraavaa maksia ovat siinä mielessä poikkeuksellisia, että niiden jälkeen ei enää siinä sarjassa liuskamateriaaliin kajota. Uskon myös, että Egmont haluaa jatkossakin julkaista kolme maxia vuodessa, joten jotain "omaa" olisi siihenkin kehiteltävä kahden numeron verran per vuosi, sillä Italian maxeja ei ole enää julkaisematta (paitsi Letterin Oklahoma, joka on karsittuna julkaistu Suomen perussarjassa). Luulen siis, että jatkossa nähdään maxeissa uusintoja Texin huipputarinoista ja pisimmät meillä julkaisemattomat tarinat. Se, mitä tarinoita Maxeissta julkaistaisiin, on sitten taas ihan eri asia. Ainahan tarinat voidaan napata suoraan Vartiaisen sivuilta paremmuusjärjestyksessä. Siellähän kattavat äänestystulokset ovat kaikkien nähtävissä www.bellingham.fi/tex/gallup.htm , vaikka ei niitä vähään aikaan ole päivitetty. Itse kuitenkin suosittelisin, että julkaistaisiin ensin Oklahoma, sitten Galepin ja Bonellin 262 sivuinen Il ritorno di Montales (italian nrot 137-139) ja sitten Muzzin ja Bonellin 280 sivuinen Texas Bill (italian nrot 180-183), joka on piirtäjästään huolimatta todellinen huipputarina. Tämän jälkeen voitaisiin alkaa julkaista noita ns. huipputarinoita. Mutta tämä on siis vain meikäläisen mielipide, ja Askohan nämä asiat päättää!!
-
Tätä asiaahan jo tuossa taannoin puitiin, eli että julkaisutahti Suomessa on kiivaampi kuin Italiassa mikä merkitsee sitä että ennen pitkää meillä julkaisematon materiaali loppuu. Vaihtoehtoina on joko tuo Jannen kuvailema tai sitten se että hiljennetään tahti Italian vauhtiin: 12 normaalinumeroa per vuosi ja vain 1 maxi & suuralbumi; almaccotarinat voisi laittaa normaalisarjaan extranumeroksi.
Pitkän linjan Tex-lukijana tietenkin toivon että kaikki meillä julkaisemattomat tarinat sekä liuskalehdet julkaistaan ensin ja sitten vasta harkitaan uusintoja. Esim. nuo Jannen mainitsemat pitkät seikkailut ovat erittäin kiinnostavia.
Näin jälkikäteen on ehkä turha tällaista esittää, mutta minusta paras vaihtoehto kronikoiden ja klassikkoseikkailujen julkaisemiselle normaalisarjassa tai maxeina olisi ollut aloittaa Italian tyyliin "Ristampa" sarja eli julkaista alusta saakka kaikki omana sarjanaan.
-
Näin jälkikäteen on ehkä turha tällaista esittää, mutta minusta paras vaihtoehto kronikoiden ja klassikkoseikkailujen julkaisemiselle normaalisarjassa tai maxeina olisi ollut aloittaa Italian tyyliin "Ristampa" sarja eli julkaista alusta saakka kaikki omana sarjanaan.
Mutta siinä olisi sitten saanut odottaa ikuisuuden, jotta meillä kaikki ennen julkaisematon matsku olisi saatu julkaistua. Toista se on Italiassa, jossa "nuova ristampa" on jo kolmas (tai periaattessa neljäs...) pokkarikokoinen uudelleenjulkaisu. Lisäksi siellä on jo liuska-aikoina tullut uudelleenjulkaisuja ja myös ihan lehtenä (siis niitit päädyssä, kuin Aku Ankassa) albo d'oro -sarjassa. Lisäksi on vielä monia muita erikoisjulkaisuja.
-
Ennen julkaisemattomien tarinoiden ja liuskojen suhteen olen Hannun kanssa täysin samaa mieltä. Sen jälkeen minusta Kronikkojen julkaisutahtia voisi hieman kiihdyttää. Uskon että lukijoiden kiinnostus ainakin tuonne 70/80-lukujen taitteen numeroihin asti riittää.
-
Rohkenen olla Jannen kanssa eri mieltä. Jos oma uudelleenjulkaisusarja olisi aloitettu 1998 kun ensimmäiset klassikkotarinat julkaistiin normaalitexeissä, niin nyt oltaisiin jo aika pitkällä, riippuen tietysti ilmestymistahdista. 12 numeroa vuodessa olisi tietänyt sitä että kolmessa ja puolessa vuodessa olisi liuskalehdet julkaistu ja 10 vuodessa olisi julkaistu 120 ensimmäistä numeroa; eikös noiden joukossa käytännössä ole kaikki ne Suomessa julkaisemattomat (erikoisjulkaisuja lukuunottamatta)?
No, turha jossitella, itse asiassa olen kyllä täysin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, varsinkin kun odotettavissa on monenlaista mukavaa Tex-rintamalla, sekä uusia tarinoita että klassikkoja ja ennen julkaisemattomia.
-
Njoo, oikeassahan tuossa olet ;). Veikkaan, että olisi mennyt kaupaksikin. Mutta pelko toisenlaisesta vaihtoehdosta on saattanut ajaa kustantajan nykyiseen, melkein yhtä hyvään, ratkaisuun. Egmonthan on perinteisesti aliarvioinut Texin ystävien ostohalukkuuden.
-
Kerkesinpäs ostaa tänään vielä texin nelos numeron. Ja vitonen ei ollut vielä tullut niihin paikkoihin missä kävin. Ärrällä näin maxin, mutta en vielä ostanut.
-
Njoo, oikeassahan tuossa olet ;). Veikkaan, että olisi mennyt kaupaksikin. Mutta pelko toisenlaisesta vaihtoehdosta on saattanut ajaa kustantajan nykyiseen, melkein yhtä hyvään, ratkaisuun. Egmonthan on perinteisesti aliarvioinut Texin ystävien ostohalukkuuden.
Tuohan se minullekin tuli ensimmäiseksi mieleen. Eikä se olisi ihan tuulesta temmattua, tuo pelko ettei vanhimmat tarinat omana sarjana olisi menneet kaupaksi, kun katselee täälläkin esitettyjä kannanottoja esim. Galepista. Todennäköisesti varsinkin nuoremmasta lukijakunnasta löytyy niitä, jotka tuota varhaistuotantoa saattavat vieroksua.
-
Vähäsen juttua uusimmasta normi Texistä. Siihen oli lisätty italian kielinen nimi mukaan. Sinne sisäkannen alareinaan.
Ja toisen asian kirjoitan spoileriin, koska se koskee juonta.
Tarinan lopussa pääkonnahan pääsee pakenemaan. Eli taisi tulla Texille nyt uusi vastus. Nizzin tuntien sotilaamme palaa. Ja kun mikään ei edes viittaa rosmon kuolemaan...
Sitten asiaa vielä niistä klassikoista. Mistä saadaan Villan piirtämät kannet noihin klassikko tarinoihin? Jos Italiassa julkaistaan vain 12 numeroa vuodessa, eikä klassikoita niin kuin täällä kotimaassa, niin mistä ne kannet saadaan? Tuskin Villa niitä vain Suomea varten piirtää...
P.S. Kiitos Sialle tiedoista, että Maxi oli ilmestynyt. Vaikka kyllähän mie sen jo tiesinkin ;D
-
Tuli se uusi Maxi eilen ostettua kun näin sen ärrällä leffaa vuokratessa. Pääkohtaisesti vaikutti laadulle, ja tarina toi mieleen vastikään telkassa näytetyn erinomaisen minisarjan Lonesome Dove - Vaarojen Maa.
Mutta tarinan luettuani huomasin, ettei siitä jäänyt mitään mieleen. Luinko sen liian nopeasti vai täh, mutta tarinasta olisi saanut irti enemmänkin. Ainoat mieleenpainuneet kohdat olivat pari karuhkoa kuolinkohtausta, mutta kokonaisuudessaan se ei loistanut. Harmillista.
Ja uuden norminkin sain postissa. On sanottava että taisi se burnout Nizzillä viedä mieheltä suuren osan luovuudesta. Tarinan "yllättävät" käänteet olivat lähinnä odotettavissa, ja sitten vielä lopun ratsuväki tuntui jo naurettavalle. Ja miksi pitää nimet aina lihavoida?
Sitten vielä sananen McParlandin ulkonäöstä: eikös se ole yli kymmenen vuotta vanha tarina missä ystävämme Pinkertonista on viimeksi nähty? Texin ajassa se on varmaankin pari kuukautta, mutta kai nyt mies ehtii ajan kuluessa muuttumaan peräti radikaalisti. Mutta tekstissä ei mainittu mitään "oletpas lihonut"-tason juttua, joten luultavasti syy on Ortizin.
-
Uusi Maxi on kovinta martensiittia eli parasta a-ryhmää! Eli varrmaankin luit sen liian nopeasti.
Repetto on kyllä huippupiirtäjä, ei voi muuta sanoa. Ja Manfredi on kunnon käsikirjoittaja verrattuna säälittävään Poselliin.
Mutta tietääkös kukaan, miksi painopaikaksi on Tuulen pojista lähtien vaihtunut Tanska (ennen TP:a Norja)?
-
Repetton kuvitus oli kyllä loistavaa, siihen ei ole mitään sanomista. Mutta tarinan suhteen olen kyllä Alkon kanssa samaa mieltä, jokseenkin mitäänsanomaton, mutta ei kyllä nyt ihan onnetonkaan. Loppuratkaisuun olisin kyllä kaivannut vähän enemmän ytyä (esim. kaikki ne epäilyt Millerin konnuuksista joita Tex matkan varrella esitti jäivät auki).
Poselli lienee Boselli, tässä yhdyn täysin mr. Fontin mielipiteisiin.
-
Asiasta toiseen. Lueskelin eilen sekä uusimman Willerin että yhden aimman numeron (10/82). Ihmettelin miksi hitossa tuo uudemman numeron lukeminen tökki. No, selitys oli yksinkertainen: vanhemman lehden teksti oli pienehköillä, siisteillä painokirjaimilla eikä kissankorkuisella sokeainkirjoituksella (=tikkukirjaimilla). Jälkimmäiset kuuluvat ekaluokkien aapisiin, eivät mihinkään muuhun kirjalliseen tuotteeseen.
-
Mielestäni:
Tekstaus(fontti) on nimenomaan SARJAKUVALLE luontevampi, hiukan "kuvallisempi" kuplantäyte kuin Suomessa pitkään ja taajaan suosittu painokirjasin. Selostuslaatikot tai kuvan alle sijoitettavat tekstit ovat otollisempia sille (Prinssi Rohkea tms.) ja tajuan myös, kuinka leffojen ja telkkarin alatekstit ovat vuosien kuluessa totuttaneet silmän sen sujuvaan lukemiseen.
Alkukielellähän Texit ovat tikkukirjaimin tekstatut, joskin leveämmällä kirjasimella – suomeksi kun kielelliset ilmaisut ovat järjestään pitempiä.
Tapaa tuskin muutetaan, mutta on toki aina kiintoisaa tietää, minkälaisen kynnyskysymyksen asia kellekin tuottaa. Aiempi palaute on ollut positiivisempaa juuri tuon paremman luettavuuden vuoksi. Ongelmia on ollut lähinnä vanhempien ja puheliaampien tarinoiden pienennetyn ja kavennetun tekstausfontin lukemisessa.
-
Puhutaampa sitten vielä siitä että kohta loppuu julkaisu materiaali ja niin edes päin. Meillähän ei ole mitään hätää normaali sarjassa, koska voidaan julkaista liuska-tarinoita ja niitähän riittää. Samoin jättialbumien kanssa ei ole hätiä mitiä, kun on vielä 5 suomessa suuressa koossa julkaisematonta albumia. Mutta varsinainen ongelma on Maxi-texit. Tosin 2006 on jo turvattu, mutta siitä eteen päin pitäisi sitten keksiä aina joka vuoden kahteen maxiin jotain omaa. 2007 vuoden ensimmäinen maxihan tulee siis italiasta. Tuon vuoden toisessa maxissa voitaisiin julkaista suomessa ainoa julkaisematon maxi, eli Oklahoma. Tosin tarina on aika helpossa vuosikerrassa normisarjassa, joten luultavasti kaikilla Tex keräilijöillä jo on se. Vetonaulaksi voisikin laittaa, että mukana olisi puuttuvat sivut. Muistaakseni tarina nääs julkaistiin pahoin leikeltynä. Eiköhän alkaisi tarinan omistajiakin jo kiinnostaa jos mukana olisi ns. poistetut kohtaukset. Ja tuskin olisi kovin vaikeaa Egmontin noita sivuja hommata. Tämän jälkeen vuoden 07 viimeiseksi maxiksi voitaisiin ottaa Jannen mainitsema "Il ritorno di Montales" eli vapaana suomennoksena "Montalesin paluu". Sitten vuosi 2008 alkaisi taas italiasta saapuvalla maxilla. Toiseksi maxiksi voitaisiin ottaa sitten tuo toinen Jannen mainitsema tarina "Texas Bill". Ja sitten ei missään nimessä alettaisi julkaista noita "huippu tarinoita", kun on vielä vaikka kuinka paljon muuta. Eli siis Almanacco-tarinat voitaaisiin julkaista maxissa. Joka kerta aina kolme almanaccoa niin saataisiin mukavia tripla niteitä, tyyliin Kalkkarot ja pahemmat käärmee, joka tosin oli vain tupla nide. Jokainen Almanacco on aina 112 sivua pitkä, eli kolmesta tarinasta tulisi 336 sivua. Siis aivan täys mittainen maxi. Eli jos minä saisin päättää olisi tulevien maxi-texejen lista tällainen:
2007:
Maxi-Tex 13: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 14: Oklahoma (täysi mittaisena)
Maxi-Tex 15: Montalesin paluu
2008:
Maxi-Tex 16: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 17: Texas Bill
Maxi-Tex 18: Almanaccot 1, 2 & 3
2009:
Maxi-Tex 19: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 20: Almanaccot 4, 5 & 6
Maxi-Tex 21: Almanaccot 7, 8 & 11
2010:
Maxi-Tex 22: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 23: Almanaccot 12, 13 & 14
Maxi-Tex 24: "huippu tarinan uudelleen julkaisu"
Eli 2010 vuonna voitaisiin alkaa julkaista "huippu tarinoita" uudelleen. Mutta ei missään nimessä Vartiaisen sivujen (www.bellingham.fi/tex) järjestyksessä. Eikä yhtään 70-luvun tarinaa saa julkaista maxissa. Syynä yksinkertaisesti se että ne saadaan kyllä kronikkana, muutenkin. Nämä ovat siis minun ajatukseni, mutta muistakaa että päätös valta on Askolla.
-
Tuossa olisi kyllä järkeä isompi nippu. Laitetaanko Askolle vetoomus menemään?
-
Hyvältä näyttäisi ja tuntuisi tuo maxilistaus.
Fontille tiedoksi, että ne Villan erikoiskannet tulevat Italian uusimmasta uusintajulkaisusta "nuova ristampasta". Siellä on jokaisessa numerossa takakantta edeltävä sivu moinen keräilykuva.
Mainittakoon nyt sekin, että kaikki almanaccot eivät ole yhtä pitkiä. Mukana on alle 100 sivuisiakin tarinoita, mutta yleisin pituus on 110 sivua, eli täsmälleen sama kuin normaali perustex! Siinä mielessä olisi hyvä käyttää niitä, ainakin joitakin numeroita, perussarjassa, jotta saataisiin 16 numeroa vuodessa kasaan! Itse siis ehdottaisin, että "oikean mittaiset" tarinat perussarjassa ulos ja muut koostettaisiin maxeihin!
-
Yhdyn Jannen ehdotukseen, Almanacot normaalisarjassa. Eikös Montales ja Texas Bill-juttujen lisäksi vielä muitakin vanhoja tarinoita julkaisematta, esim. Pat L'irlandese (no 33) ja Un incarico pericoloso (no 28)? Montako Maxia noista ennen julkaisemattomista mahtaisi saada?
-
Rohkenen olla Jannen ja Hannun kanssa eri mieltä. Tärkeämpää olisi (ainakin minun mielestä) käyttää almanaccot maxeihin, nimittäin jos julkaistaan nuo 110 sivuiset normisarjassa niin pitäisi alkaa julkaista niitä ns. huippu tarinoita jo 2009 toisessa maxissa. Tai jos kaikki almanaccot julkaistaan perus-sarjassa niin uudelleen julkaisut on aloitettava 2008 loppu vuodesta. Hannun mainitsemat tarinat saattavat olla hieman avuksi, vaikka luulen että Asko aikoo julkaista nuo klassikko tarinoina, kuten susi joukonkin. Noista ennen julkaisemattomista voisi tehdä saman laisia tupla tai tripla niteitä aivan kuten almanaccoistakin. Onkos noita miten paljon?
Muutenkin olisi hyvä käyttää almanaccot maxeissa koska onhan meillä vielä 17 liuska tarinaa julkaisematta, joten kyllä niistä normisarjaan riittäisi vielä pariksi vuodeksi muutenkin.
Mutta onko sillä nyt niin suurta merkitystä missä sarjassa mikäkin julkaistaan? Kunhan nyt saataisiin koko almanaccot suomeen. Almanaccojen tekijä kaarti on muuten aika mielen kiintoinen. Mukana on perus Repetton ja Fontin töiden lisäksi myös uusia ja vähemmän piirtäneitä tekijöitä kuten Rossi ja Venturi.
-
Kiehtovaa!
Tex Willer oheisjulkaisuineen on täällä kohta linjattu jo eläkepäiviini saakka. Mitenkään perusteettomiahan nuo listat ja niiden herättämät kommentit eivät ole ja monia toiveita toteutunee ilman isompaa pähkäilyä.
Sen perusrajauksen tekisin kuitenkin, että Tex Willer -normaalisarja on aina se tärkein vetojuhta, jonka ympäri nuo muut juoksevat mutkia. Sen suhteen on jo moneen kertaan luvattu, että
1) pysytään 16 vuosittaisessa numerossa.
2) stuffinkina käytetään vuosittain keskimäärin kaksi klassikkonumeroa, jotka etenevät uusien seikkailujen lomassa eripituisin harppauksin mutta tarkassa järjestyksessä, (Tosin maxeina julkaistujen vanhojen juttujen kohdalla tulee säätämisen paikka.)
3) sekä kaksi ennen julkaisematonta tai muussa muodossa (almanacco) julkaistua Tex-seikkailua.
Koska tilaajamäärä on juuri nyt ylittänyt 10 000 rajan, ei ole järin viisastakaan mestaroida mainittua kaavaa.
Maxit ovat se ylellisyystuote, joiden ilmestyminen melko varmasti tulee harvenemaan, mutta melko pitkään vuosittaiselle maxille saadaan kasailtua ainakin toinen vuosittainen paksu pokkari. Almanaccoja, otollisia huippu-uusintoja ja muita lehteillään sitten setti kerrallaan, sillä joustoa saa olla muutenkin kuin oman toimittajan inspiraationi vuoksi.
Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.
Niin ja sitä väri-Texiä on tulollaan erikoisjulkaisuna yksi alunperinkin värillisten lyhyiden novellien kooste, jos vain löytävät Bonellilla kaiken aineiston meille. Muita värillisiä julkaisuja ei ole suunniteltu, mutta kiehtoisi kyllä joskus saada yksiin kansiin tai oheissarjaksi alkuperäisen julkaisusarjan värilliset pyöreiden satalukujen juhlajaksot.
-
Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.
Niin ja sitä väri-Texiä on tulollaan erikoisjulkaisuna yksi alunperinkin värillisten lyhyiden novellien kooste, jos vain löytävät Bonellilla kaiken aineiston meille. Muita värillisiä julkaisuja ei ole suunniteltu, mutta kiehtoisi kyllä joskus saada yksiin kansiin tai oheissarjaksi alkuperäisen julkaisusarjan värilliset pyöreiden satalukujen juhlajaksot.
Mahtavaa! Tuleeko Hexiä muutenkin kuin se yksi erikoisjulkaisu? Bonellin Tex värijulkaisut yksissä tai useammissa kansissa koostettuina on myös mainio ajatus. Mainittakoon, että Bonelli on julkaissut väri-Texejä jo liuska-aikana parin tarinan verran, joten materiaalia olisi enemmänkin tarjolla.
Aiemmin Asko kyseli mielipiteitä Tex-fontista. Mielestäni nykyinen on hyvä. Texeihin 70- ja 80-luvuilla tutustuneena ja silloiseen konekirjoitusfonttiin vihkiytyneenä tykkäisin, jos klassikkotainoisssa käytettäisiin vanhaa fonttia. Mutta sillä on siis vain nostalgia-arvo, jota uudemmat lukijat eivät varmastikaan tunne, joten lienee parasta pitäytyä nykyisessä.
Uusimmasta Texistä vielä sen verran, että lopetus todella oli huono, kuten Alko sanoi. Tyhjästä ilmestynyt ratsuväkiosasto ei ole mistään kotoisin. Ja kaiken lisäksi se on Nizzin peruskikka, joka on kulunut puhki jo sataan kertaan. Hiukan mielikuvitusta enemmän, niin päähenkilöt ansaitsisivat pelastua. Nyt kaikki oli tuurista kiinni! Ei Tex sentään Hannu Hanhi ole. Muuten tarina oli nautittava, mutta huolestuneena panin merkille, että muutama kuva, varsinkin tarinan loppupuolelta, oli aika huolimattomasti viimeistelty.
-
Sellainen ratkaisu tuollaiseen tapaukseen olisi hyvä, jossa ketään ei tulisi auttamaan, Tex ja muut kylmästi pieksevät vastustajia niin lujasti että nämä (jotka hengissä ovat), päättävät ettei homma ole sen arvoista, ja jättävät kesken. Arizona Liekeissä-tarinan loppuun se olisi käynyt hyvin, mutta silloin Cochise tuli kuin tyhjästä pelastamaan. Uskomatonta.
-
Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.
Jee, mulle, heti, tänne, nyt!
-
Olen samaa mieltä tämän uuden Texin lopetuksesta. Kyllä Tex ja Carson ovat pahimmastakin tilanteista selviytynyt ilman ratsuväkeäkin. Miksi pitikin hyvälle tarinalle kehitellä tuollainen ikäänkuin töksähtävä loppu. Siinä todella olisi ollut vielä sen verran sivuja jäljellä että vihulaisilla olisi vielä pian tullut kusi sukkaan ilman ratsuväkeä.
Maxi julkaisuista olen sitä mieltä että ehdottomasti ainakin tarinat Vaarallinen Washington ja Junarosvot pitäisi julkaista Maxeina mukana puuttuvat sivut.
-
aijai kun tulisi Ken Parker lehtihyllyihin, aijai.
-
Häh, onko Vaarallisesta Washingtonista poistettu sivuja? Aika hyvin on, kun en huomannut mitään. Mitä muita tarinoita on karsittu noin?
-
Ludvikin mainitsemien tarinoiden lisäksi Cheyenne Club (olisko vuodelta 1987, Nolitta&Fusco) ja jo se monesti mainittu Oklahoma. Sitten joistakin julkaisuista on rivi tai pari poistettu. Lähes täydellinen lista poistoita löytyy Lauri Vartiaisen Tex Willerin kotisivulta.
-
Tulimmainen, tuohan on peräti törkeä temppu. Puuttuvia sivuja vaaditaan!
-
Tästä uusimmasta Texistä vielä, että sehän oli se tarina, jonka piti olla kolmen numeron mittainen. Ortizin vaatimuksesta tarinaa lyhennettiin kolmanneksella. Ehkä se lopetus olisi ollut alkuperäisen suunnitelman mukaan parempi!! Lyhennystä en kyllä muuten huomaan. Ehkä tarinan alussa on saattanut olla Texin matkakumppanien tarkempaa esittelyä. Nythän he pääsivät taipaleelle ilman sen kummempia esivalmisteluja ja tutustumisia.
Joten älkäämme siis turhaan moittiko Nizziä (tarinahan oli lopetusta lukuunottamatta oikein hyvä), vaan osoittakaamme syyttävä sormemme kohti Ortizia, joka kaiken lisäksi piirsi tarinaan muutaman huonon kuvan!! :o
-
Jos asia on kerta niin, niin täytynee vetää Nizzin syyttelyt takaisin. Ja hyvähän se oikeastaan on että sellaiset tyhjänpäiväiset toistensa esittelyt ja kuulumiset jätettiin pois. Näin ei tarina ainakaan päässyt turhaa pitkästyttämään, vaan toimintaa oli runsaasti.
Vaarallisesta Washingtonista ja Junarosvosta sekä Cheyenne Clubista en muuten itsekään osannut edes aavistaa että niistä oli ylipäänsä karsittu sivuja. Hyvin karsittuja kuten Tanko sanoi. Sattumalta vain kerran eksyin Tex Willerin puuttuvat sivut sivuille josta tämä asia paljastui. Vaikkei puuttuvat sivut kuitenkaan juonta hävittäneet niin siinähän olisi silti oikein hyvät tarinat julkaistavaksi Maxeina puuttuvine sivuineen.
Vaarallisesta Washingtonista muistaakseni puuttui noin kahdeksan sivua, Junarosvoista noin kuusi. Cheyenne Clubissa ei puuttunut kuin muutama sivu.
-
Ja Oklahomasta puuttuu muistini mukaan liki kymmenen sivua, lisäksi kaksi sivua on vaihtanut paikkaa.
-
Ja Oklahomasta puuttuu muistini mukaan liki kymmenen sivua, lisäksi kaksi sivua on vaihtanut paikkaa.
Rupesi kiinnostamaan että mitkä sivut ovat vaihtaneet paikkaa ::)
-
Tulipas tuossa jokin aikaa sitten mietiskeltyä ketkä kaikki piirtäjät ovat piirtäneet Morisco-tarinoita? Itselleni tulee mieleen Galep, Villa, Marcello ja tietysti Letteri. Sinällään mielenkiintoista, että "vanhoista" tekijöistä Fusco ja Ticci eivät tainneet piirtää ollenkaan Moriscoa?
-
Letterin tiedetään hysteerisesti karjuneen kustantamolla, että kukaan muu kuin hän itse ei saa piirtää Moriscoa. Äijän mielenterveys ei kuulemma ollut aina ihan reilassa. En minäkään muista nyt tähän hätään muita, jotka ovat Moriscoa piirtäneet.
-
Muistankin Jansan maininneen jossain ketjussa että Letteri on niin äreä ukko ettei halua kuulla puhuttavankaan eläkkeelle siirtymisestä. Alan jopa uskoa myös että mies ei enää kauaa ehdikään nauttia eläkepäivistään kun hänet pian siirretään suoraan vanhainkotiin.
-
Eikös Letteri jo heittäny veivinsä...??
-
Eikös siitä mainittu muutama sivu sitten tässäkin topicissa?
-
Joo...
-
Kyllä, valitettavasti Letteri kupsahti. Mutta älä Ludvik huoli, vielä sieltä on yksi maxi tulossa.
Ja tänään odotellaan saapuvaksi seuraavaa normi-texiä, alá Giovanni Ticci. Tarina kertoo kait Apacheista.
-
Ja luettu on. Kylläpä oli mahtavaa Ticcin jälki. Mietin vain sitä, että onkohan mies tarkoituksellisesti alkanut hahmottelemaan kasvoja hieman luonnosmaisemmin kuin ennen? Naamat ovat täynnä uurretta ja viivaa. Tämä ei siis ole kritiikkiä, pelkkää ihmettelyä!! Tykkäsin kovasti tästä uusimmasta!
Muutama ennakkotieto ei pitänyt paikkaansa. Joskus oli puhetta, että tässä olisi Geronimo, mutta eipä ainakaan vielä ollut. Mainittiin kyllä. Lisäksi erään tiedon mukaan tarinan olisi pitänyt olla eräänlainen muunnelma muinaisesta Apache Kid tarinasta. Vaan eipä siinä minun mielestäni ollut kuin minimaalisia yhtäläisyyksiä!
-
Kiehtovaa!
Tex Willer oheisjulkaisuineen on täällä kohta linjattu jo eläkepäiviini saakka. Mitenkään perusteettomiahan nuo listat ja niiden herättämät kommentit eivät ole ja monia toiveita toteutunee ilman isompaa pähkäilyä.
Sen perusrajauksen tekisin kuitenkin, että Tex Willer -normaalisarja on aina se tärkein vetojuhta, jonka ympäri nuo muut juoksevat mutkia. Sen suhteen on jo moneen kertaan luvattu, että
1) pysytään 16 vuosittaisessa numerossa.
2) stuffinkina käytetään vuosittain keskimäärin kaksi klassikkonumeroa, jotka etenevät uusien seikkailujen lomassa eripituisin harppauksin mutta tarkassa järjestyksessä, (Tosin maxeina julkaistujen vanhojen juttujen kohdalla tulee säätämisen paikka.)
3) sekä kaksi ennen julkaisematonta tai muussa muodossa (almanacco) julkaistua Tex-seikkailua.
Koska tilaajamäärä on juuri nyt ylittänyt 10 000 rajan, ei ole järin viisastakaan mestaroida mainittua kaavaa.
Maxit ovat se ylellisyystuote, joiden ilmestyminen melko varmasti tulee harvenemaan, mutta melko pitkään vuosittaiselle maxille saadaan kasailtua ainakin toinen vuosittainen paksu pokkari. Almanaccoja, otollisia huippu-uusintoja ja muita lehteillään sitten setti kerrallaan, sillä joustoa saa olla muutenkin kuin oman toimittajan inspiraationi vuoksi.
Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.
Niin ja sitä väri-Texiä on tulollaan erikoisjulkaisuna yksi alunperinkin värillisten lyhyiden novellien kooste, jos vain löytävät Bonellilla kaiken aineiston meille. Muita värillisiä julkaisuja ei ole suunniteltu, mutta kiehtoisi kyllä joskus saada yksiin kansiin tai oheissarjaksi alkuperäisen julkaisusarjan värilliset pyöreiden satalukujen juhlajaksot.
Mikähän on ajatus Ken Parkerin ja Lännentien suhteen? Olisiko tarkoitus jatkaa Parkereita siitä mihin Suomessa lopetetussa pokkarisarjassa jäätiin? Olisi mahtavaa saada kaikki loputkin Parkerit, eihän niitä kai niin montaa jäänyt suomentamatta (44 tuli)? Esim kolmen pokkarin yhteisniteinä 3 kertaa vuodessa...
Entä Lännentie sitten? Varsinainen Storia del west -sarjahan julkaistiin kokonaan. Mitä olisi tarkoituksena julkaista?
-
Ja minä kun luulin seuranneeni näitä ketjuja tarkoin. En todellakaan osannut tai tajunnut mitenkään että Letteri on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Miten olenkaan voinut voinut jäädä pois moisesta informaatiosta? No...nytpähän tiedän senkin.
Letteri oli mestari.
-
Niin, kaverini töissä väitti kiveäkin kovemmin, että Tex Suomen karauttaessaa oli nimeltään Killer eikä Willer. Väitin näppituntumalta, että kaveri on nähnyt unta, mutta hän ei antanut periksi.
Omat Texit on tullut kaupattua joa jat sitten, joten en voi itse tarkastaa. Voisikos joku Tex-fani valaista asiaa, ainakin kieltää, jos ei muuta.
Kyllä minä Urjan ja Maaronin hyväksyn, mutta että Killer!
-
Niin, kaverini töissä väitti kiveäkin kovemmin, että Tex Suomen karauttaessaa oli nimeltään Killer eikä Willer. Väitin näppituntumalta, että kaveri on nähnyt unta, mutta hän ei antanut periksi.
Kyllä minä Urjan ja Maaronin hyväksyn, mutta että Killer!
Tex Willeristä en mitään tiedä, mutta kun pisti sanaparin "Tex Killer" Googleen, niin esiin pompahti useampiakin nettisivustoja, jotka kertovat asian about näin:
"Alkujaan sankarin nimen piti olla Tex Killer, mutta Italian sarjakuvasensuuri ei hyväksynyt tätä muotoa, jolloin Bonelli muutti nimen Tex Willer-muotoon."
-
"Alkujaan sankarin nimen piti olla Tex Killer, mutta Italian sarjakuvasensuuri ei hyväksynyt tätä muotoa, jolloin Bonelli muutti nimen Tex Willer-muotoon."
Kaikkea sitä saa tietää kun kvaakissa hilluu ;D
-
Tämä tieto on ihan Lagerstedtin ja Viitalan Tex -kirjoissakin.
Timo
-
Ja tarkalleen ottaen se taisi mennä niin, että kustantamon johtajatar, G. L. Bonellin ex-vaimo, Tea Bonelli kielsi Killerin sensuurin pelossa. Eli varsinainen ulkoinen sensuuri ei ehtinyt iskeä.
-
Ja luettu on. Kylläpä oli mahtavaa Ticcin jälki. Mietin vain sitä, että onkohan mies tarkoituksellisesti alkanut hahmottelemaan kasvoja hieman luonnosmaisemmin kuin ennen? Naamat ovat täynnä uurretta ja viivaa. Tämä ei siis ole kritiikkiä, pelkkää ihmettelyä!! Tykkäsin kovasti tästä uusimmasta!
Muutama ennakkotieto ei pitänyt paikkaansa. Joskus oli puhetta, että tässä olisi Geronimo, mutta eipä ainakaan vielä ollut. Mainittiin kyllä. Lisäksi erään tiedon mukaan tarinan olisi pitänyt olla eräänlainen muunnelma muinaisesta Apache Kid tarinasta. Vaan eipä siinä minun mielestäni ollut kuin minimaalisia yhtäläisyyksiä!
Joo, luettu on ja ehdottomasti Ticcin viime vuosien parasta laatua (unohtamatta "Salaliitto kenraali Custeria vastaan"). Itsekin ihmettelin ja odotin, että missä vaiheessa Geronimo saapuu paikalle. Joka tapuksessa tarina oli...
...Hyvää tavaraa!!
Liekö joku maininnut Ticcille, että maisemiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota tai sitten äänetön toiveeni on mennyt perille :D. Toisin kun joku taisi jossain vaiheessa väittää (olisiko ollut Ken Parker vs. Tex Willer-ketjussa, että juonen arvaa 50 sivua aikaisemmin. Tässä tarinassa ei todellakaan näin ollut! Mutta nyt vaan innolla odottamaan toista osaa..
Eikö Ticcin sarja ollut kaksiosainen ??? huono huono! >:( Eihän Ticci ole piirtänyt Custer-jutun jälkeen yhtään ns. "pitempää" sarjaa?
-
Miten olenkaan voinut voinut jäädä pois moisesta informaatiosta? No...nytpähän tiedän senkin.
Letteri oli mestari.
Voidaan olla montaa mieltä.. 8] Letteri ei ole ollut luettavaa noin kymmeneen vuoteen. Sitä ennen ei (juurikaan) moitittavaa
-
Ticcin piirros oli kyllä todella upeaa, mutta tarinasta en oikein tiedä. Yleensä ahmaisen uuden texin yhdeltä istumalta, mutta nyt kyllä hieman tökki. Toivotaan että jatko-osa on hieman kiin,ostavampi. Eikös muuten tätä samaa aihetta ole jo aiemmin käsitelty texissä? Vai sekoitanko johonkin muuhun?
-
Tuli muuten mieleen, että mahtaakohan tässä uusimmassakin tarinassa loistaa kustantamon sisäinen sensuuri. Vai minkähän takia ratsuväki kylpi kalsarit yllään? Vai oliko mahdollisesti niin tuohon aikaan tapana tehdä? Tuskin...
Mielestäni tarinassa on viittauksia moniin vanhoihin seikkailuihin. Mitään yksittäistä ei kuitenkaan tule mieleen.
-
Ticcin piirros oli kyllä todella upeaa, mutta tarinasta en oikein tiedä. Yleensä ahmaisen uuden texin yhdeltä istumalta, mutta nyt kyllä hieman tökki. Toivotaan että jatko-osa on hieman kiin,ostavampi. Eikös muuten tätä samaa aihetta ole jo aiemmin käsitelty texissä? Vai sekoitanko johonkin muuhun?
Mielestäni tarina oli sitä hyvää Nizziä. Ticcin piirrustus oli hyvää uudeksi, mutta ei vedä vertoja vanhoille (8-11 -89). Minunkaan mielestäni ei ollut "kopio" mistään vanhasta. Viitteitä tosin oli..
-
Tiedoksi ticcimanille että Texin numerot merkitään esim. näin: 3-5/71 Eli kauttamerkillä, mutta ei se niin vakavaa ole. Tarkoittamasi tarina taitaa olla "Susipoika", ja siinä todella on yksi hienoimmista piirrosjäljistä mitä Willerissä on koskaan nähty.
Eikö Ticcin sarja ollut kaksiosainen ??? huono huono! >:( Eihän Ticci ole piirtänyt Custer-jutun jälkeen yhtään ns. "pitempää" sarjaa?
En ihan varma ole, mutta omaan mieleen ei tule Ticcin tarinoita tuon Custer-jutun jälkeen. Paitsi siis 2004 ollut tarina "Kiowat". En ole kyllä varma.... Mutta jos TOSI pitkän Ticci jutun haluat, niin etsi vuoden 1997 tarina "Red Hillin verilöyly". Sen piirsi Ticcin apuna myös Giolitti (alias Gilbert).
Vielä Valkoisesta veljestä sen verran että Ticci oli tosiaan kiinnittänyt huomiota taustoihin. Samoin kasvot eivät mielestäni olleet enää niin täynnä "viivoja". Ja vihdoin kunnon intiaani-story.
-
Tiedoksi ticcimanille että Texin numerot merkitään esim. näin: 3-5/71 Eli kauttamerkillä, mutta ei se niin vakavaa ole. Tarkoittamasi tarina taitaa olla "Susipoika", ja siinä todella on yksi hienoimmista piirrosjäljistä mitä Willerissä on koskaan nähty.
En ihan varma ole, mutta omaan mieleen ei tule Ticcin tarinoita tuon Custer-jutun jälkeen. Paitsi siis 2004 ollut tarina "Kiowat". En ole kyllä varma.... Mutta jos TOSI pitkän Ticci jutun haluat, niin etsi vuoden 1997 tarina "Red Hillin verilöyly". Sen piirsi Ticcin apuna myös Giolitti (alias Gilbert).
Vielä Valkoisesta veljestä sen verran että Ticci oli tosiaan kiinnittänyt huomiota taustoihin. Samoin kasvot eivät mielestäni olleet enää niin täynnä "viivoja". Ja vihdoin kunnon intiaani-story.
Kiitokset korjauksesta. :P Tarina, jota tarkoitin oli kyllä "Susipoika". Viimeksi luin Ticcin ja Giolittin Fort Whoop-up jutun toissapäivänä :( Muuten hyvä ehdotus ;D
-
Onko kukaan muuten huomannut, että Tex Willeriä on kavennettu noin puolen sentin verran tämän vuoden numerosta 3 lähtien!! Eilen huomasin ja tervehdin muutosta pettyneenä. Mieluummin olisi saanut leventää, sillä Italian julkaisu on jo muutenkin isompi. Ilmeisesti tämän seurauksena uusimmasta lehdestä oli osa kuvista aavistuksen leikkautunut äärilaidastaan. Mahtaako tähän kavennukseen olla mitään järkevää syytä? Vai onko vain painopaikan paperinsäästökampanjaa? Kulttuurihistoriallisestikin tämä on lähes yhtä pöyristyttävää kuin Helsingin makasiinirakennusten purkaminen: Tex on ollut täsmälleen samankokoinen nro:sta 7/71 lähtien (vuoden kuusi ensimmäistä numeroahan olivat n. sentin korkeampia).
Vielä Ticcistä. Ennakkotietojeni mukaan (jotka eivät todellakaan aina ole paikkaansapitäviä :)) Ticcin seuraava tarina olisi hieman pidempi eli noin kahden ja puolen pokkarn paksuinen ja ensi kertaa pitkästä aikaa ns. määrämitaton tarina. Edellinenenhän oli viimeisin Mefisto-tarina.
-
Tex Willeriä on kavennettu noin puolen sentin verran tämän vuoden numerosta 3 lähtien!! Eilen huomasin ja tervehdin muutosta pettyneenä. Ilmeisesti tämän seurauksena uusimmasta lehdestä oli osa kuvista aavistuksen leikkautunut äärilaidastaan. Mahtaako tähän kavennukseen olla mitään järkevää syytä?
Tekniikka on ylimainostettua!
Kuin myös taloudelliset "järkisyyt."
Ikiaikainen Tex-painokone vietiin saunan taakse tai kenties jonnekin kaukaiseen kehittyvään demokratiaan. Uuden koneen standardien mukaiset edullisimmat säädöt tulivat käyttöön. Me halusimme pitää sivujen kuvakoon samana ja asemointisäätöjen PITI jättää tarpeeksi varaa lähentyviin laitoihin, jotta mitään ei leikkautuisi pois. Ja kautta Potifarin parran, eikös kohta paino onnistukin silpaisemaan ainakin osassa painosta ulkolaitaan valkiaa varaa kuvia viistäen.
Pahoittelen ja reklamoin ärtyneesti painolle.
Mutta noin muuten minä vain toimitan takatak ja pidän kulttuurihistoriallisen suuni kiinni.
-
Kumman helposti noita saa luettua, vaikka itse kammoankin 300-sivusia kirjoja, olivat ne sitten sarjakuvia tai pelkkää tekstiä (joo, Maxi-Texejä olen vain lukenut). Mutta jostain kumman syystä en tajua, miksi, oi miksi, niiden tarinoiden nimet pitää olla niin pirun kliseisiä? Edes nykyajan siirappuleffoilla ei ole noin mauttomia nimiä.
-
Mutta jostain kumman syystä en tajua, miksi, oi miksi, niiden tarinoiden nimet pitää olla niin pirun kliseisiä? Edes nykyajan siirappuleffoilla ei ole noin mauttomia nimiä.
Tuolta löytyy ihan äsken sepitetty pitempi selitys Tex-tarinoiden nimistä:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5745.315
Mutta suurimman kummastelun katteeksi vielä lyhyesti teksasilaisin viiruin:
- kliseisyys tulee lähinnä alkuperäisnimistä ja suorista käännöksistä - usein itse jutuistakin. Villin lännen kierrätyksessä kliseillä on oma kiistaton viehätyksensä, joskaan nimien ei tietenkään ole pakko olla "pirun kliseisiä."
- mauttomuus lienee allekirjoittaneen toimittajan omasta tyylitajuttomuudesta koituvaa siirappua. Tämä on minusta aivan eri asia kuin kliseisyys, koska yritän nimenomaan välttää tyypillisimpia lännentarinoiden nimiä ja kertoa otsikossa jotain omaperäistä itse tarinasta.
Ja sitten viestin rakentava osuus:
- Mitkä olisivat hyviä ja opettavaisia esimerkkejä vähemmän kliseisistä nimistä? (...eivät ainakaan viimeaikaiset lännenelokuvat: Armoton, Armoton maa, Nopeat ja kuolleet jne.)
- Miten himputissa kannattaisi nimetä kliseittä parikymmentä Tex-tarinaa vuosittain? Alkuperäisillä italonimillä? Järjestysnumeroilla?
-
Minusta käytetyt nimet ovat hienoja!! Varsinkin "Kalmankalinaa Wyomingin luutarhasta".
Ja mitä kavennettuun kanteen tulee, niin ei se kauhiasti haittaa, kunhan vaan kuvat tulevat jatkossa kokonaisina. Ja jo vuonna 2040 voimme rentoutuneesti neureskella, että silloin ihan alussahan Tex oli puoli senttiä leveämpi ;)
-
Varsinkin "Kalmankalinaa Wyomingin luutarhasta".
... kavennus ei se kauhiasti haittaa, kunhan vaan kuvat tulevat jatkossa kokonaisina.
Ripittäydyn sen verran, että etukäteen italoversion kanssa värkätty Kalman-otsikko on sikäli maantieteellisesti vino, että Wyomingissa kalistaan alkuun vajaat sata sivua, jonka jälkeen luiden kalkuttelu siirtyy noin 250 loppusivun rupeamaan Montanan puolelle. Olen tästä lievästi nolo.
Tex Willer -normaalisarjan kuutosnumeron laitavajauksen syy selvisi nopeasti, eikä se ollut kavennuksesta kiinni vaan toisesta teknisestä muutoksesta. Olivat painaa viuhuttaneet (teoriassa) kätevämmin kahdella 64 sivun painoarkilla, jolloin muuan ulkolaita oli paksun arkkitaitteen vuoksi asemoitunut ihka hitusen väärin. Vaihtavat oitis neljään 32 sivuiseen arkkiin, jolloin laitatasaus on paremmin hanskassa. Lupasivat ihan oma-aloitteisesti minimoida myös niitä pulp-painatukselle ominaisia "kynsimäjälkiä" sivujen reunoissa. Sehän nähdään...
Paremman tulevaisuuden puolesta!
-
Pystyisikö joku Egmontin nettiwelho tekemään Willer-satunnaisnimigeneraattorin?
Siihen syötettäisiin kaikki mahdolliset villin lännen termit, lännenelokuvien/romaanien nimet sekä kaikkien tähän asti ilmestyneiden Willerien otsakkeet. Eikä sit muuta kun klikkailemaan!
-
Pystyisikö joku Egmontin nettiwelho tekemään Willer-satunnaisnimigeneraattorin?
Siihen syötettäisiin kaikki mahdolliset villin lännen termit, lännenelokuvien/romaanien nimet sekä kaikkien tähän asti ilmestyneiden Willerien otsakkeet. Eikä sit muuta kun klikkailemaan!
Asiaa!!
-
Väsyneet sankarit. Eivätkö nämä seikkailut koskaan lopu...?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=2778)
Vuoden kansi (1/2006)
-
Tex Willer -normaalisarjan kuutosnumeron laitavajauksen syy selvisi nopeasti, eikä se ollut kavennuksesta kiinni vaan toisesta teknisestä muutoksesta. Olivat painaa viuhuttaneet (teoriassa) kätevämmin kahdella 64 sivun painoarkilla, jolloin muuan ulkolaita oli paksun arkkitaitteen vuoksi asemoitunut ihka hitusen väärin. Vaihtavat oitis neljään 32 sivuiseen arkkiin, jolloin laitatasaus on paremmin hanskassa. Lupasivat ihan oma-aloitteisesti minimoida myös niitä pulp-painatukselle ominaisia "kynsimäjälkiä" sivujen reunoissa. Sehän nähdään...
Viimeisimmästä numerosta on ehkä syytä sanoa jotain positiivistakin, jotta Asko ei aivan masennu :). Nimittäin paperin laatu oli huomattavasti parempaa kuin pitkään aikaan kynsäisyistä huolimatta. Jo pitkään normitexiä ja kronikoita vaivanneet laskokset loistivat nyt kokonaan poissaolollaan ainakin minun numerossani. Ja kerrankin postilaatikkoon tipahti sellainen versio lehdestä, jossa ei ollut kolhun kolhua. Näyttää siltä, että parempi tulevaisuus on jo täällä!
-
Kuinka paljon Jansa muuten Italian Tex painos on isompi kuin meillä täällä Suomessa?
-
Tai jos vertaa Italian ja Suomen Texien kuvien kokoa, onko niissä juurikaan paljon kokoeroa?
-
Tai jos vertaa Italian ja Suomen Texien kuvien kokoa, onko niissä juurikaan paljon kokoeroa?
Tuohonpa voin sanoa tasan tarkkaan, että Suomen sivut ovat 95-prosenttinen pienennös alkuperäisistä digisivuista. Ja siihen ei siis kajottu, vaikka painosivu kapenikin. Sama rosentti on ollut käytössä jo paperisivujen kanssa puljatessa, ellei aiemmin jopa pienempikin, kun muistaakseni marginaalit kapenivat yhteen aikaan selvästi.
-
Suomen Texin koko on 14,3 cm x 19,6 cm. Italian koko on 16 cm x 21 cm. Aika vähältähän tuo näyttää, mutta joka kerta kun otan italialaisen Texin käteeni, ajattelen, että oi, jospa meilläkin :-\.
-
Uusin willeri tuli tänään. Hämmästyttävän typerä aloitus tälle toiselle puoliskalle. Enempää en sano ja spoileriakaan en osaa käyttää... Painoteknisesti oli samat ongelmat kuin viime numerossa, mutta tämä onkin kai painettu edellisen numeron kanssa samaan aikaan. Ihan loppuun en vielä tarinaa ehtinyt lukea. Saa nähdä, mitä hämmästyttävää tulee vielä eteen. Onneksi Ticci oli edelleen rautaa. Myös uusimman suuralbumin mainos lämmitti.
-
Minua lämmitti taasen seuraavan maxi-texin mainos, vihdoinkin saan lukea loppuun tuon taikakalu-seikkailun! Kiitos Askolle, ja myös Jannelle! Mahtavaa! Vielä kun saisi edes summittaisen arvion opuksen ilmestymisajankohdasta.
Uudesta tarinasta voin yhtyä Jannen mielipiteeseen: Ticcin piirrosjälkeä on kyllä mukava katsella. Painoteknisistä asioista jäi kyllä kaivelemaan kun osa teksteistä ja kuvista oli leikkaantunut pois, eihän yhden kirjaimen puuttuminen riviltä nyt sinänsä haitannut tarinan seuraamista mutta ei kai tällaista jälkeä nyt ehtana pitäisi kaupata????
Ilmestymisistä puheen ollen Egmontin nettisivut ovat muuttuneet entistä epäinformatiivisemmiksi kun edes mediakortteja ei sivuilta löydy. Normaali-texin ilmestymisajankohdat täytyy etsiä aivan jostain muualta. Suoraan sanoen en kyllä ymmärrä mihin tuollaisia nettisivuja edes tarvitaan.
-
Ei onneksi ollut täydellinen mahalasku tämä Texin lopetus, kuten viimeksi Ticcin kuvittamassa tarinassa. Mutta kyllä siinä tarinassa oli melkoisia aukkoja, enkä ollut taaskaan tyytyväinen loppuratkaisuun.
-
Kiitos Antti tiedoista!
Egmontin sarjakuvasivuilta ei mediakorttia sanahaulla löytynyt, mutta nyt on tieto mistä se löytyy.
-
Mielenkiintoista: Taiga muistuttaa ulkoisesti Geronimoa, jonka Ticci hahmotteli joskus 80-luvulla. Olisikohan tosiaan alunperin ollut tarkoitus tehdä Geronimo-juttu, kuten aikoinaan huhuttiin? Ja Ticcin aloitettua työn intiaanin nimi olisikin päätetty vaihtaa? Tämä on siis vain arvailua.
Ja on tässä yksi aika selkeä yhtymäkohta Apache Kid tarinaan. Molemmissa tarinoissa syytön intiaani on vaarassa joutua valkoisten tuomittavaksi ja hirtettäväksi. Eli eivät ne ennakkotiedot sittenkään ihan tuulesta temmattuja olleet.
-
Taiga muistuttaa ulkoisesti Geronimoa, jonka Ticci hahmotteli joskus 80-luvulla. Olisikohan tosiaan alunperin ollut tarkoitus tehdä Geronimo-juttu, kuten aikoinaan huhuttiin? Ja Ticcin aloitettua työn intiaanin nimi olisikin päätetty vaihtaa?
Just samaa mietin itsekin.
Henkilö muistutti muutenkin sen verran selvästi Geronimoa, että
jotenkin tuntuu tyhmältä tuo ratkaisu johon lienee päädytty ties mistä syystä.
-
Minua lämmitti taasen seuraavan maxi-texin mainos, vihdoinkin saan lukea loppuun tuon taikakalu-seikkailun!
Kaipa seikkailu julkaistaan kokonaisuudessaan, alusta alkaen?
En ole sitä liuskoissa julkaistua alkuosaa lukenut, joten laskee kyllä mielenkiintoa jos tulevassa maxissa tarina alkaa "keskeltä"
-
Kokonaisuudessaan se julkaistaan. Ja siinä tulee useampi tarina oikeassa kronologisessa järjestyksessä niin, että muodostuu selkeä kokonaisuus. Toisin kuin 60-luvulla liuskoissa! Ja tämä siis tulee tapahtumaan kahdessa seuraavassa maxissa.
-
Jaha, uusi Tex oli sitten se Klondike-seikkailu. Odotin jo klassikkoja tähän väliin, mutta tämähän käy ihan yhtä hyvin. Helteisenä kesäpäivänä olikin kiva jäähdytellä Alaskan lumisissa maisemissa. Repetton piirros näyttää hyvältä ja tarina tuntuu toimivalta, mielenkiinnolla jään odottamaan miten seikkailu tästä jatkuu.
-
Huomasiko kukaan, että seikkailussa PUERTA del DIABLO (4/2006) MacParland tarjoaa sankareillemme "lautasen kokoiset pihvit ja niiden seuraksi vuoren paistettuja perunoita." Ei siinä mitään, tuttu juttu, mutta ruudussa (sivulla 8) onkin aivan selvästi tarjolla kyljyksiä ja tikkuperunoita! Onko kääntäjä huijannut meitä kaikki nämä vuodet?!?
Nimimerkki Häpnaadilla lyöty
-
Tuota tikkuperuna-asiaa jo kommentoitiin jokin aika sitten. Ja toden totta, kyllähän ne kuuluisat pihvitkin todella enemmän kyljyksiltä näyttävät. Luulen kuitenkin, että kyse on enemmänkin kuvittajan taiteellisista vapuksista, joita Ortiz on tällä kertaa ottanut vähän runsaammalla kädellä: väärät perunat, väärät pihvit ja väärä Mac Parland. Mitähän vielä?
Bosellin kirjoittama tarina vaikuttaa todelle kivikovalta. Näyttäisi siltä, että Repettokin on inspiroitunut antamaan todellakin parastaan. Tyypillinen takautumakaan ei tällä kertaa ainakaan minua haittaa, koska se on toteutettu hieman eri tavalla kuin yleensä. Se etenee rupattelun ohessa mukavan rullaavasti. Edelliskerrallahan Punaisissa Susissa Bosellin takautuma eteni tympeästi Tigerin leirinuotiotarinana.
Jos tarinan kakkososa pystyy edes puoliksi lunastamaan ykkösosan lupaukset, niin kyseessä on vuoden ylivoimaisesti paras tarina. Kahden edellisen, Nizzin kirjoittaman, tarinan pienoisen loppulässähdyksen jälkeen todellinen huipputarina olisikin nyt todella virkistävää.
-
Juu, tällä kertaa Boselli on onnistunut. Jos hän vain jatkaa samalla tavalla, niin ehkäpä hänestä sittenkin tulee kelpo tekijä! Onneksi tarinaa ei päässyt pilaamaan eräs -cello.!Muerte a Marcello!
-
Mutta ei vielä nuolaista. Bosellin helmasynti (yksi niistä) on, että tex jää ihan turhaan sivurooliin (esm. Punaiset sudet). Tässäkin on mahdollista siihen kuoppaan suistua, jos vaikkapa etsitty eskimo varastaa pääroolin tarinan loppupuolella...
-
Taas pieni tiedonmuru. Fusco on nyt saanut ensimmäisen tarinansa silmäleikkauksensa jälkeen valmiiksi ja se todellakin julkaistaa almanacco del west -sarjassa Italiassa ensi vuoden alussa, kuten aiemmin jo uumoiltiin. Varsinainen uutinen on, että Fusco (Nizzin kässärin pohjalta) on nyt kyhäämässä jatkoa tarinalle "Keltainen koira", joka Suomessa julkaistiin 1981. Mielestäni yksi kaikkien aikojen parhaita inkkaritarinoita. Tarinassahan ilkiä ute-päällikkö Keltainen Koira yritti turhaan tunkeutua navajojen alueelle. Palkkioksi heppu sai Texiltä uuden tukkatyylin. Maltan tuskin odottaa jatkoa :D.
-
Olipa hyvä Boselli&Repetton uusin Tex. Ei lätsähtänyt lopetuskaan. Oikein kunnon äksöniä ja tarina oli hyvin rakennettu ja jaksotettu. Näitä lisää!
Mainittakoon nyt sekin seikka, että vieläkään painopaikka ei ollut saanut ruutuja keskelle sivua. Parilta sivulta taaskin leikkaantui ruutujen reunaa ja joillakin sivuilla ruudut oli niin lähellä tyveä, että lehteä piti oikein riuhtoa auki, jotta kuvat näki kokonaisuudessaan. Missä on painopaikan työntekijöiden ammattitaito?
Ja ihmettelin sitäkin, että lurjusta kutsuttiin biojätteeksi. Mielestäni sana ei oikein sovi ehtojen lännenmiesten suuhun, sillä biojätteestä ei 1800-luvulla tiedetty varmastikaan mitään.
Mutta tämä nyt on vain tällaista tavanomaista marmatusta. Päällimäiseksi uusimmasta seikkailusta jäi mieleen tarinan hyvyys. Hyytävää menoa helteisen pohjolan keskelle!
-
Joo, hyvä seikkailu, ehkä ei ihan alkuosan odotuksia vastaava mutta ei valittamista. Ehkä tämän vuoden paras seikkailu, ainakin tähän mennessä. Kansi ainakin on aivan loistava!
Tuosta sivujen leikkaamisesta minullakin on huomautettavaa, yksi sivu on taitettuna sisälle parin sentin ylimääräisen reunuksen kera. Eipä tuo varsinaisesti haittaa, mutta kaipa sitä ehtaa voisi odottaa.
Olisiko seuraavaksi normi-texissä vuorossa klassikkoja? Pecos-cityn sheriffi ?
-
Vanha kunnon Kirka. Pitäisköhän ruveta ratsaamaan divareista sen levyjä, jos niistä sittenkin löytyisi "totuus"... ;)
-
Kirka pitäisi valaa pronssiin välittömästi. R.O.C.K. on hevi levy, siinä on totuus.
-
Siinäpä sitä sarjakuvasivistystä. ;D
Miten saataisiin Kirkakin kvaakkaamaan?
Timo
-
... "en yleensä kyllä lue mitään" sanoopi Kirka, heh
-
Terveppä taas! :D
Poistivat vieraiden oikeudet niin piti rekisteröityä. Olen siis se sama Mister Font nyt rekisteröityneenä käyttäjänä.
Hieman kommenttia Bosellin lumi-tarinasta:
Juoni oli aika hyvä, mutta miksi kaikki piti tässäkin kertoa takautumana? Eikö tarina olis voinu alkaa siitä mistä Tex aloitti kertomuksensa. Olis ollu paljon parempi. Mutta käyhän se näinkin. Repetolta hienoa työtä.
Olisiko seuraavaksi normi-texissä vuorossa klassikkoja? Pecos-cityn sheriffi ?
Joo-o, nyt ilmestyi numero kymppi ja arvatkaas mitä? Nyt on pienet fiilikset! Semmosta klassikkoa Galepilta ja Bonellilta, että HUH HUH! Kyllä Hannu, kyseessä on Pecos Cityn sheriffi. Nimi on tosin muutettu Pecos Cityn draamaksi mutta eikös se ole oikeampi käännös Dramma a Pecos Citystä. Sivujen leikkantuvuus näyttää olevan saatu kuriin, mutta taas sivujen tyvessä kiinni olo on kasvanut. Esim. sivu 12 ja sivut 54 & 55 ovat aika pahoja, mutta pahimmat näyttäisi olevan 59, 60, 61 ja 62, näin nopealla vilkaisulla. Villa on jälleen taituroinut hienon kannen jossa Tex syöksyy ikkunan läpi. Sisä kannessa on taas mainokset Kronikka 15:sta ja Kuumasta Lyijystä.
Ja voisiko joku nyt selventää tulevaa ilmestymis aikataulua?
Seuraava normi on klassikko päätellen siitä että kympin lopussa lukee "jatkuu". Millon ilmestyy Maxi? Entä Kronikka 15? Onko normi 12:sta Sommerin tarina? jne.
Eipä varmaan muuta.
-
Ja voisiko joku nyt selventää tulevaa ilmestymis aikataulua?
Seuraava normi on klassikko päätellen siitä että kympin lopussa lukee "jatkuu".
Millon ilmestyy Maxi?
Entä Kronikka 15?
Lyhyesti:
Klassikot jatkuvat kokonaistarinoiden ehdoilla vielä numerot 11 ja 12. Pecos Cityä seuraavat tarinat: Kirottu maa, Seitsemän smaragdin kruunu ja Arvoitusten vuori. Ja vielä jää sopiviin väleihin jokunen sivu tilaa liuskalehtien kansigallerioille ja ylimorisco Jannen sensuroitujen Texien jutulle.
Sitten Boselli/Sommeria nrosta 13 eteenpäin ja tuoreinta italosarjaa ainakin vuoden loppuun. Keväällä sitten sujautetaan johonkin läpeen almanaccoa tilkkeeksi.
Maxia uskaltaa luvata kaikkien metusalemin mittaisten sohellusten jälkeen syyskuun lopulle.
Kronikka 15 pitäisi löytyä kipareilta.
Suuralbumi 16 (Speciale 20) "Cochisen Kultakanjoni" on debytantti Nymanilla suomennettavana. Lokakuun lopulla alustavasti ulos aiottu.
-
Kiitos ja ylistys Askolle!
Kertaan:
Nro. 11: Klassikkoa
Nro. 12: Klassikkoa
Nro. 13: Sommer/Boselli
Nro. 14: Sommer/Boselli
Nro. 15: Venturi/Nizzi
Nro. 16: Venturi/Nizzi
Maxi-Tex Valkoisen biisonin pojat - Syyskuun loppu
Suuralbumi 16 - Lokakuun loppu
Ja kronikkaa hakemaan lähikaupasta.
Mielenkiintoista tuossa on se että vuosik. loppuu päätösjaksoon. Yleensä vuosik. on loppunut aina avausjaksoon ja mielellään vielä klassikkoon. No, ehkä se on parempi. Arvatkaas mitä tulee Venturin lumi-jutun jälkeen? Ortizin tarina "Juna Redvilleen". Kuulostaa mehukkaalta.
-
Ortizin tarina "Juna Redvilleen". Kuulostaa mehukkaalta.
Taas juna! Jotenkin tuntuu että junia on viime aikoina ollut tavallista enemmän Texissä, vaikka ital. kustant. halusi ettei junia enää olisi ollenkaan ko. sarjakuvassa.
-
Taas juna! Jotenkin tuntuu että junia on viime aikoina ollut tavallista enemmän Texissä, vaikka ital. kustant. halusi ettei junia enää olisi ollenkaan ko. sarjakuvassa.
Tuntuu hieman siltä että nämä sarjat on tehty vähän ennen tätä päätöstä, ja näin järjettömältä tuntuva päätös onkin aika looginen. Jo riittää junat! ;D
Timo
-
Ei ole ainakaan tätä kirjoitettu ennen moista linjausta. Mutta Ortiz sattuu olemaan junaekspertti, joten hänen tarinoihin junan saa kai jollain erikoisluvalla kirjoittaa :). Ja koska Ortiz on ollut viime aikoina aika tuottelias, niin kai sitä junaa pukkaa melkein joka toisessa tarinassa.
-
Ei ole ainakaan tätä kirjoitettu ennen moista linjausta. Mutta Ortiz sattuu olemaan junaekspertti, joten hänen tarinoihin junan saa kai jollain erikoisluvalla kirjoittaa :). Ja koska Ortiz on ollut viime aikoina aika tuottelias, niin kai sitä junaa pukkaa melkein joka toisessa tarinassa.
Ortiz on kyllä ollut tuottelias, ehkä liiankin koska kun uusi Tex saapuu Ortizin piirtämänä niin ensimmäisenä mieleen nousee "taas". Mielestäni piirtäjänä Miguel Angel Repetto (meniköhän noin) on noussut tasoltaan huimasti. Sen tämän vuosituhannen alkupuoliskolla ilmestyneen Mefisto-tarinan jälkimmäinen tarina, jolle Repetto antoi kasvot, oli suoraan sanottuna aika karmeaa katseltavaa. Jos olen tuosta Texistä mieleen jääneenä jotain ns. "pahaa" Repetosta sanonut niin perun kyllä puheeni Maxi-Tex Kalkkarot ja pahemmat käärmeet, 2005 vuoden normi-texin (oliskohan numerot 2 ja 3) ja tämän uusimman Repen talvitarinan perusteella! Ns. Uusien Tex-piirtäjien ehdotonta eliittiä!
-
Ja tässä päivitystä tulevista normaalisarjan Texeistä. Ne eivät ole ilmestymisjärjestyksessä. Ja oletetut ilmestymisajankohdat tarkoittavat Italiaa.
1) Giovanni Ticci (Mauro Boselli/Guido Nolitta). BUFFALO SOLDIERS, kaksi ja kaksi kolmasosa numeroa, kesken, ilmestynee syksyllä 2007.
2) Fernando Fusco (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee alkuvuodesta 2008.
3) Fabio Civitelli (Claudio Nizzi). kaksi numeroa, kesken, ilmestynee vuoden vaihteessa 2006-2007.
4) Claudio Villa (Mauro Boselli). EAGLE PASS, Kaksi numeroa, kesken, ilmestyy hamassa tulevaisuudessa.
5) José Ortiz (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, valmis, ilmestyy elo-syyskuussa 2006.
6) José Ortiz (Tito Faraci). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee keväällä/kesällä 2007.
7) Andrea Venturi (Claudio Nizzi). (Musta Tiikeri...) Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee keväällä 2009.
8 ) Alfonso Font (Mauro Boselli). Kaksi numeroa, valmis, julkaistaneen alkuvuonna 2007.
9) Alfonso Font (Mauro Boselli). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee vuoden vaihteessa 2007-2008.
10) Miguel Angel Repetto (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee vuoden vaihteessa 2007-2008.
11) Manfred Sommer (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee keväällä 2008.
12) Raul & Gianluca Cestaro (Tito Faraci). UN INDIANO SCERIFFO, kaksi numeroa, kesken, ilmestynee vuoden vaihteessa 2007-2008. Hitaita nämä Cestarotkin. Tarinaa on tuherrettu jo ikuisuus...
13) Rossano Rossi (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee keväällä 2007.
14) Mario Milano (Claudio Nizzi): Kaksi numeroa, valmis, ilmestyy loka-marraskuussa 2006.
15) Mario Milano (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee kesällä 2008.
16) Pasquale Del Vecchio (Claudio Nizzi). Kaksi numeroa, viimeistelyvaiheessa, ilmestynee loppuvuodesta 2006, jos on tuolloin valmis.
17) Dante Spada (Mauro Boselli). MISSIONE SEGRETA, kaksi numeroa, kesken, ilmestynee alkuvuonna 2007.
18 ) Ernesto Garcia Seijas (Mauro Boselli). Yksi numero, valmis, ilmestyy 2007.
19) Ernesto Garcia Seijas (Mauro Boselli). kaksi numeroa, kesken, ilmestynee loppuvuodesta 2008.
20) Marco Bianchini & Marco Santucci (Mauro Boselli). L'ALCHIMISTA, kaksi numeroa, kesken, ilmestynee vuodenvaihteessa 2007-2008.
21) Alessandro Piccinelli (Mauro Boselli). VENDETTA PER MONTALES, Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee alkuvuodesta 2008.
22) Giovanni Bruzzo (Tito Faraci). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee alkuvuodesta 2008.
23) Corrado Mastantuono (Mauro Boselli). Kaksi numeroa, kesken, ilmestynee loppuvuodesta 2008.
-
Galepman, mihinkäs Mefisto-tarinaan oikein viittaat sillä se numeroissa 15/2002-2/2003 on kyllä Claudio Villan piirtämä?
-
Oletan, että Ga... öh Ticciman tarkoitti sanoa "jälkeinen tarina", sillä Mefistoa seurannut tarina oli kyllä ehtaa Repettoa. Ja ei siinä tarinassa mielestäni mitään vikaa oikeastaan ollut.
-
Niinpä juuri. Ko. Repeton tarina oli loistava!
-
Niinpä juuri. Ko. Repeton tarina oli loistava!
Ei mitään ko. tarinaa vastaan. Sanoin vain, että Repeton piirrustustaide on nossut huimasti tuon tarinan jälkeen.
-
Lueskelin tuossa vanhoja lännensarjoja ja vertasin Larry Yuman "Kauhujen kaupunki":a ja TW 5/2002 Mustaa kuolemaa, josta vastasivat Civitelli ja Nizzi.
LY: alkaa kovassa sademyrskyssä, kun päähenkilö ratsastaa kaupunkiin.
TW: Tex ja Carson ratsastavat Sangre De Criston vuorilla, kunnes Carsonin sanojen mukaan "Taivas avaa patoporttinsa". Miehet ratsastavat kaivoskylään
LY: Kaupungissa olevan saluunan pihaan kuuluu sisältä kova puheensorina, mutta kun Larry astuu sisään pitkähiuksinen, joka saarnaa siitä, että kaupunkilaiset uskovat aaveisiin, hiljenee, kuten myös muutkin.
TW:Pitkähiuksinen mies moittii saluunassa olevia miehiä siitä, että he uskovat kylässä tapahtuneet murhat kostoksi haudan takaa. Kun Tex ja Carson astuvat sisään koko saluuna hiljenee.
LY: Larry kysyy, häiritseekö jos hän tulee mukaan katsomaan uudessa murhassa kuollutta. Sheriffi neuvoo Larrya olla puuttumatta heidän asioihinsa.
TW: Tex ja Carson tilaavat itselleen viskit ja Tex tiedustelee äkillistä hiljaistuutta sanoin; "Ihmettelen tässä, mahtoiko meidän tulomme kangistaa kielenne, koska aivan hetki sitten juttelitte vielä innokkaasti.
LY: Larry tappelee sheriffin kanssa ja voittaa. Sheriffi peruu aikaisemmat puheensa ja Larry pääsee mukaan katsomaan uuden murhan uhria.
TW: Saluunaan ryntää kaksi miestä kertomaan uudesta murhasta. Miehet lähtevät sheriffin johdolla katsomaan ruumista. Tex ja Carson kysyvät lupaa lähteä mukaan. Sheriffin ja Texin välille syntyy kinaa ja miehet rupeavat tappelemaan. Tex antaa sheriffille kunnon läksytyksen. Tex esittelee itsensä ja Carsonin. Sheriffi pyytää heitä mukaan rikospaikalle.
LY: Miehet astuvat saluunasta ulos ja paikalle tulee oikea syyllinen (tässä tapauksessa Cornelius Forrest, opettaja).
TW: Joukko miehiä on lähdössä katsomaan ruumista. Paikalle saapuu oikea syyllinen (tässä tapauksessa taas tohtori Walker).
Tässä vähän alkua. Jatkan tätä lähipäivinä...
-
Onko yhessä Texissä aina yksi kokonainen tarina?
-
Yhdessä Texissä ei todellakaan ole AINA yhtä tarinaa. Normaalisti tarina kestää kaksi-kolme numeroa. Vain muutamat tarinat ovat yhden lehdykän eli 114 sivun mittaisia. Maxi Texeissä ja Suuralbumeissa kylläkin julkaistaan tarinat kokonaisuudessaan siinä yhdessä paksussa niteessä, mutta normi-texeissä ei. Nytkin uusimman Texin perässä luki vaan jotta "JATKUU". Juup, eli nyt tiedät. Ja anteeksi kova ilmaisuni mutta minusta tuo vain on vähän tyhmä kysymys.
Ja nyt sitten tuli Bonellin sivuille kansikuva juna-storyn loppu osasta. Tex koittaa varmaan ampua dynamiitin tulilangan poikki. Vaikuttaa aika mukavalta tarinalta. Taitaa olla Nizzin kynästä. Ortiz siis piirtää. Jannen listalta tämä taitaa olla tuo 5 kohta eli ilmestyy tänä vuonna. Hauskaa hauskaa.
Kuva siksi noin pienellä koska vain 150 kt:tä saa olla kuvan koko, niin ei saa isompana.
-
Janne, lueskelin kertauksena "Hornan kekäleet, sanoi Tex Willer"-teosta ja kirjan takana olevasta "Tex-seikkailujen alkuperäisestä ilmestymisajankohdasta" kappaleesta paljastuu, että Ticcin ja Nolitan vuonna 1992 Italiassa ilmestynyttä "Un galdo poeriggio" nimistä tarinaa ei ole julkaistu vielä vuonna 2003 suomessa. Onko sitä ilmestynyt myöhemmin, vai..? Ja onko "Storie breivi" jokin sarja, vai mitä se merkitsee? Samoin vuonna 1995 Ticci ja Nizzi tekivät Italiaan "Pista di sangue"- tarinan, ja siinäkin on merkintä "Storie breivi 5". Tapauksia on useampiakin, mutta mainitsen vielä Civitellin ja Nizzin "Ritorno a Culver city":n. Tarina on ilmestynyt Italiassa vuonna 2003 numerolla 511.
Vai olenko täysin hakoteillä? ???
-
Ticcin ja Nolitan vuonna 1992 Italiassa ilmestynyttä "Un galdo poeriggio" nimistä tarinaa ei ole julkaistu vielä vuonna 2003 suomessa. Onko sitä ilmestynyt myöhemmin, vai..? Ja onko "Storie breivi" jokin sarja, vai mitä se merkitsee? Samoin vuonna 1995 Ticci ja Nizzi tekivät Italiaan "Pista di sangue"- tarinan, ja siinäkin on merkintä "Storie breivi 5".
Storie brevit on näitä ns. lyhyitä novelleja, joita on ilmestynyt Italiassa vissiin/muistaakseni kuusi kipaletta:
La banda del campesino (1951) 10 sivua + 2/3 G.L.Bonelli - Galep
Assalto al treno (1986) 7 sivua + 2/4 G.Nolitta - Galep
Morte nel deserto (1992) 12 sivua Claudio Nizzi - Giovanni Ticci
Un caldo pomeriggio (1992) 13 sivua G.Nolitta - Giovanni Ticci
Pista di sangue (1995) 32 sivua Claudio Nizzi - Giovanni Ticci
Il duello (1998) 16 sivua Fabio Civitelli - Claudio Nizzi - Kaksintaistelu Suomen tilaajalahja 2002
Näistähän se Asko on vissiin tekemässä syksylä tulevaa kovakantista(?) osittain värillistä (?) Erikois-spesiaali-Texiä... Kertokoot itse tarkemmin, jos haluaa.
Ja tokihan nämä on jo suomennettu ajat sitten:
linkki
(http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/)
Niin ja mustavalkoisia näistä ovat Assalto al treno ja Pista di sangue, muut värillisiä. Ainakin ne Italialaiset kappaleet jotka minä olen nähnyt.
-
Juuri noin. Ja Ritorno a Culver City on ilmestynyt suomeksi ihan normaalisti. Taisipa nimenä olla niinkin kekseliäs kuin "Paluu Culver Cityyn" eli Texin kotikonnuille.
Tiesitkö Ticciman, että Nizzi on kirjoittanut myös Larry Yumat? Laina on siis ymmärrettävissä.
-
Tiesitkö Ticciman, että Nizzi on kirjoittanut myös Larry Yumat? Laina on siis ymmärrettävissä.
Aivan! No nyt ymmärrän. Tuossa viestissä, jossa vertasin Texiä ja Larrya, oli vain pieni osa. Kokonaisuudessaan tarina oli täysin sama (paitsi Yumassa murhat tehtiin jousella) ja samoja repliikkejäkin löytyi.
-
Storie brevit on näitä ns. lyhyitä novelleja, joita on ilmestynyt Italiassa vissiin/muistaakseni kuusi kipaletta:
La banda del campesino (1951) 10 sivua + 2/3 G.L.Bonelli - Galep
Assalto al treno (1986) 7 sivua + 2/4 G.Nolitta - Galep
Morte nel deserto (1992) 12 sivua Claudio Nizzi - Giovanni Ticci
Un caldo pomeriggio (1992) 13 sivua G.Nolitta - Giovanni Ticci
Pista di sangue (1995) 32 sivua Claudio Nizzi - Giovanni Ticci
Il duello (1998) 16 sivua Fabio Civitelli - Claudio Nizzi - Kaksintaistelu Suomen tilaajalahja 2002
Näistähän se Asko on vissiin tekemässä syksylä tulevaa kovakantista(?) osittain värillistä (?) Erikois-spesiaali-Texiä... Kertokoot itse tarkemmin, jos haluaa.
Ja tokihan nämä on jo suomennettu ajat sitten:
linkki
(http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/)
Niin ja mustavalkoisia näistä ovat Assalto al treno ja Pista di sangue, muut värillisiä. Ainakin ne Italialaiset kappaleet jotka minä olen nähnyt.
Yhtään noista en ole käsissäni pidellyt, harmi. Tuota tilaajalahjaa kummastelin jo aikaisemmin, sehän oli vain uusille tilaajille ja meidät kestotilaajat jätettiin kylmästi ulkopuolelle. Paikallaan olisikin sisällyttää tuo tilaajalahja samaan koosteeseen jos sellainen on tulossa.
-
Yhtään noista en ole käsissäni pidellyt, harmi. Tuota tilaajalahjaa kummastelin jo aikaisemmin, sehän oli vain uusille tilaajille ja meidät kestotilaajat jätettiin kylmästi ulkopuolelle. Paikallaan olisikin sisällyttää tuo tilaajalahja samaan koosteeseen jos sellainen on tulossa.
Eipä tuota kannata jäädä harmittelelmaan. Loppuvuotta kannattaa odotella vesi kielellä. Uskoisin että tuo tilaajalahjakin olisi tuossa samassa albumissa kuin nuo muutkin. Toivottavsti mahdollisimman moni tarinoista julkaistaan väreissä.
Kaksintaistelun sai toimituksesta muistaakseni vastauskuoren ja postimerkin hinnalla, kun vain pyysi nätisti... Huuto.netissä noita näkee aina silloin tällöin harvakseltaan.
-
Minäkin muistelisin, että tuo kaksintaistelu todellakin on mukana siinä koosteessa.
Ei kannata harmitella, jos noita erikoisjulkaisuja ei ole hyppysissään pidellyt. Ei kukaan muukaan ole. Niitä on harrastelijavoimin tehty 20 zipaletta kutakin, joten kyseessä ovat niin rankat keräilyharvinaisuudet, että ei kannata odottaa törmäävänsä niihin edes legendaarisella faarin ullakolla ;).
-
Aivan! No nyt ymmärrän. Tuossa viestissä, jossa vertasin Texiä ja Larrya, oli vain pieni osa. Kokonaisuudessaan tarina oli täysin sama (paitsi Yumassa murhat tehtiin jousella) ja samoja repliikkejäkin löytyi.
Minäs vuonna tuo Yuma tarina on kirjoitettu? Nizzihän teki niitä ennen Texejä, mutta tarkka vuosi olisi kiva tietää. Onkohan niistä mitään listausta?
-
Minäs vuonna tuo Yuma tarina on kirjoitettu? Nizzihän teki niitä ennen Texejä, mutta tarkka vuosi olisi kiva tietää. Onkohan niistä mitään listausta?
Valitettavasti löytäessäni Yuman, siitä oli jo etukansi mennyttä. Voin koittaa ottaa selvää
-
Täällä varmaan joku tietää, mitähän Texin levikki on tätä nykyä Suomessa ja onko se viimeaikoina ollut nousussa tai laskussa?
-
Täällä varmaan joku tietää, mitähän Texin levikki on tätä nykyä Suomessa ja onko se viimeaikoina ollut nousussa tai laskussa?
Viitisentoista tuhatta.
Ei oikeastaan minkäänlaista nousua eikä laskua viimeiseen kymmeneen vuoteen. Tilaajakanta on tosin tuplaantunut yli kymppitonnin ja irtonumeromyynti puoliintunut vastaavasti viiteen donaan. Kovasti tihentyneet oheisjulkaisut ovat sitten oma tanakka bonuksensa.
-
Mielenkiintoinen tieto liittyen viimeisimpään Mefisto-tarinaan, jonka Villa siis kuvitti. Käsikirjoittaja Claudio Nizzihän kärsi pahasta burn-outista 90-luvun alussa, ja joutui pitämään suunnilleen vuoden lepotauon. Nizzi kirjoitti tätä tarinaa, kun romahdus tuli. Homma jäi kesken, mutta se tarjoiltiin Villalle siitä huolimatta joskus 1992-93. Loppuosan Nizzi kirjoitti joskus 1996 vuodesta etiäpäin. Ja tämähän osaltaan selittää miksi kyseisen tarinan loppupuoli lievästi sanottuna ontuu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Nizzi ei ole päässyt burn-outiaan edeltävälle tasolle, vaikka kelvollisia ja oikein hyviäkin tarinoita on sen jälkeen tullut.
-
Uusin willeri näytti olevan jo kaupoissa, mutta postilaatikosta sitä ei ole vielä tullut. Onkohan tilaajien postitus myöhässä vai onko postinkantajalla vielä minun kappaleeni lukeminen kesken?
-
Myöhässä on :( mutta tulleepi varmaan huomenna
-
Minäkin selailin jo kaupassa. Kattokaahan tarkasti aloitussivua!
-
niin ne ajat muuttuvat. 1972-25.8.2006 oli suomessa käytössä tuo Galepin aloitus sivu. Nyt vaihtui sen piirtäjäksi Giovanni Ticci. Ja katsokaa kääntäjää: J. Nyman.
-
Minäkin selailin jo kaupassa. Kattokaahan tarkasti aloitussivua!
Komea on.
Perjantaina tuli mullekin lehti, eilen jo ihmettelin kaupassa uutta suomentajaa... Pecos Cityn draama lienee vielä Rennen tekosia?
-
joo, Rennen tekosia on. Tuo Nyman on siis se varakääntäjä kun Renne ei kerkeä saada kaikkea valmiiksi ajoissa. Pitäähän Rennen kääntää maxit ja kaikki. On hieno tuo Ticcin aloitussivu :). Texiltä on muuten hävinnyt rangerin lätkä rinnasta.
-
Olisiko joku kiinnostunut kirjottamaan kolumnia tai vastaavaa Texistä tahi muistä länkkäreistä tuonne sisällöntuotantoon (omalla nimellään)?
Kerro lisää.. Voisi vaikka kiinnostaakin ;)
-
No tulihan se Tex vihdoinkin! Ehdin jo kaivaa vanhat liuskat esiin ja selailla niitä... Mutta, muutama kommentti uusimmasta: ensinnäkin Villan kansi oli kyllä pettymys, siinä ei mielestäni tavoitettu lainkaan näiden vanhojen tarinoiden tunnelmaa. Ehkä surkein Villan tekemistä kansista. Muutoin Villan kannet on kyllä aivan uskomattoman hienoja, ei Galeppiini niissä kyllä pärjää, mutta tämä oli kyllä tosi heikko. Lehden viimeisellä sivulla ollut Galepin italokansi olisi ollut monta kertaa parempi. Mukava yllätys oli Jannen kokoelmista laitetut kuvat vanhoista liuskalehtien kansista, lisäsivät vielä ennestään nostalgisia fiiliksiä. Aika hyväkuntoisilta Jannen kappaleet näyttivät, vai oliko kuvia retusoitu?
Tarinasta sen verran että näin kun lukee koko seikkailun kerralla niin huomaa kaikenlaista outoa tarinan kulussa jota ei silloin pikkulehtien aikaan välttämättä huomannut. Tästä ehkä enemmän sitten kun kaikilla on ollut aikaa lukea lehti. Mutta kyllä kaikkiaan aika mahtavaa lukea näitä lapsuudessa luettuja seikkailuja uudestaan! Kiitos Texin toimitukselle!
Aloitussivu oli tosiaan muuttunut Ticcin piirtämäksi, mistähän tässä mahtaa olla kyse? Onko tämä pysyvä muutos?
-
Tiedustelin kääntäjäasiaa jo Askolta. Jukka Nyman on kääntänyt kokonaan tuon uusimman willerin eli siis myös draaman loppuosan!
En tiedä mitä Egmontin poijjaat on liuskakansille tehny, mutta komialta näyttää. Ei ne oikeasti noin hyviltä näytä ;)
-
Ei yhtään hullumpi tuo uusi aloitussivu ja mukavaa se on aina nähdä noita liuskojen kuviakin...mutta mutta että ottaa pannuun tämä nykyinen formaatti. Sivureunat täynnä reikiä ja marginaalit ilmeisesti arvotaan joka sivulle erikseen eikä liimauskaan mene ihan putkeen kun sivut rypistyvät elleivät ole jo valmiiksi kun YRITÄN avata vähän enemmän eikä siltikään tahdo koko ruutua nähdä.
Nuo mainitut puutteet todella pilaavat muuten mahtavan lukunautinnon, kyllä vanha liuskaformaattikin hakkaa nykymenon mennen tullen. No niin tulipas vähän äkkipikaisesti purettua uskollisen lukijan tuntoja ...raha kait se tuossakin ratkaisee ja isot pyörät pyörivät mutta Tex ansaitsisi kyllä mielestäni jotain parempaa...
Reijo
-
Ei yhtään hullumpi tuo uusi aloitussivu ja mukavaa se on aina nähdä noita liuskojen kuviakin...mutta mutta että ottaa pannuun tämä nykyinen formaatti. Sivureunat täynnä reikiä ja marginaalit ilmeisesti arvotaan joka sivulle erikseen eikä liimauskaan mene ihan putkeen kun sivut rypistyvät elleivät ole jo valmiiksi kun YRITÄN avata vähän enemmän eikä siltikään tahdo koko ruutua nähdä.
Nuo mainitut puutteet todella pilaavat muuten mahtavan lukunautinnon, kyllä vanha liuskaformaattikin hakkaa nykymenon mennen tullen. No niin tulipas vähän äkkipikaisesti purettua uskollisen lukijan tuntoja ...raha kait se tuossakin ratkaisee ja isot pyörät pyörivät mutta Tex ansaitsisi kyllä mielestäni jotain parempaa...
Reijo
Tosi. Olisipa sama formaatti kuin Italiassa, niissä kyllä kaikki kuvat näkyy ilman painimistakin.
-
Samaa mieltä. Vaikka tätä asiaa ei enää jaksaisikaan vatvoa, niin täytyy todeta, että 80-luvun alussa Tex Willerin kuosit olivat parhaimmillaan. Kannet olivat jämäkkää pahvia, mutta ei kuitenkaan niin jämäkkää, että kannet olisivat olleet heti hiusmurtumia täynnä. Sivut olivat kiinni siististi hyvällä liimalla liimattuina ja painojälki oli puhdasta ja melkoisen hyvälle paperille painettua. Noiden vuosien Texit ovat kestäneet hyvin aikaa. Nykyisistä tuotoksista voi kehua ennenkaikkea painojälkeä, joka on terävää, sekä myös kansia, jotka ovat ehkä hiukan liian joustavaa pahvia. Myös sivujen liimaus on jälleen hyvää. Jossain vaiheessa liimaa pursotettiin niin paljon, että sitä valui kannen reunataitoksesta ihan sivuille asti. Maxien kuosit ovat liki täydellisiä, mutta veikkaan, että parin vuoden kuluttua ensimmäisten julkaisujen liimaus alkaa haperoitua. Nyt jo kuuluu epäilyttävää ritinää.
-
Kysyin hiukan tarkennuksia junien käytöstä Tex Willer tarinoissa, kun niitä on nyt näyttänyt olevan ja tulevan ihan ruuhkaksi asti. Ja tarkennus kuuluu näin: "Junien LIIALLINEN käyttö tarinoissa on kielletty". Niitä ei kuulemma ole liikaa tarinassa "Un treno per Redville". Koko kiellontapaisen takana on se, että taiteilijat alkavat nurista, jos on liian vaikeita ja työläitä juttuja piirrettäväksi. Heidän pitäisi saada tarinat kohtuullisen nopeasti valmiiksi, jotta homma löisi leiville. Mutta Nizziltä tulleen tiedon mukaan nimenomaan Ortiz on poikkeus, sillä hän ei nurise eikä pelkää kovaa työtä (tai sitten se ei osaa italiaksi nurista, kun on espanjalainen :D), joten hänelle voi lätkäistä vaikka junavuoren. Kaiken lisäksi Ortiz sattuu pitämään junien piirtämisestä.
-
Luin justiin Ticcin piirtämän tarinan Koloradon kultaa (11-12/1978). Piirrosjälki oli suorastaan häikäisevää! Ei ole willerissä paljon parempaa koskaan ollut, eikä taida tullakaan. Maisemat olivat jylhät ja niiiiiiiiiiiiiiiin komeat. Jos joku vielä väittää, että nykypäivän Ticci on edelleen ticcimäisessä kunnossa, niin kehotan kaivamaan tämän kyseisen tarinan esille vaikka kivennavalta ja vertaamaan sitä Ticcin uusimpaan tuotokseen. Ei kovin helposti huomaa, että tekijä on sama. Vanhemmassa henkilöhahmot ja maisemat ovat huoliteltuja ja tarkkoja. Uusimmassa ne ovat luonnosmaisia ja hyvin usein hutaisemalla tehtyjä. Pistää vihaksi Ticcin nykyinen alennustila!!
-
Älä puhu nykyisestä äläkä alennustilasta! Jos katsot tarkkaan, niin huomaat jo loppuvuonna 1982 piirretyn tarinan (se Panama-tarina) olevan lähempänä nykyistä kuin vuoden 1978 tyyliä. Nykyinen tyyli vakiintui jo 1990-luvulla.
-
Olen samaa mieltä, että nykyinen tyyli vakiintui jo 90-luvun alussa. Huolimattomuus on kuitenkin lisääntynyt rahtusen tarina tarinalta, joten ihan hyvällä syyllä voidaan nykyään puhua jo alennustilasta. Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten pidin Ticciä mestarillisena, mutta tämän vuosituhannen töissä on taso selvästi laskenut.
Ticcin tyylin vaihtelut saattavat johtua siitä, että hänellä on ollut avustajia piirrostyössä. Ainakin veljensä Alfio Ticci ja itsenäisestikin Texiä piirtänyt Monti. Olivat muistaakseni suunnilleen 70-luvun puolivälistä 80-luvun puoliväliin. Ainakin mainitussa Panama tarinassa molemmat avustajat olivat vielä mukana. En tiedä onko enää kukaan avustamassa. Voisi siis hyvin kuvitella, että "Ticcin nykyinen tyyli" vakiintui, kun avustajat häipyivät.
Mutta onko muka niin, että ketään muuta ei harmita Ticcin nykyisen taiteen taso? En usko, että mies saisi Bonellilta töitä, jos olisi vasta-alkajana hakemassa niitä tuollaisilla näytteillä!
-
Tottakai harmittaa.. Ticci oli hyvä 70- luvun lopulta ihan tuonne 80-luvun loppupuolelle asti, mutta sen jälkeen taso on pikku hiljaa laskenut alle keskitason!
Hän muutti radikaalisti tyyliä tuossa 90-luvun puolessa välissä, mikä mielestäni vei töitä huonoon suuntaan.. Viivojen paksuus muuttui, kasvot täynnä pystysuuntaisia viivoja, ei taustoja ja maisemia juuri lainkaan jne!
Mutta eikös Ticci oo kuitenki jo ihan miehen iässä...??
-
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)
Ticci/Nizzi (2 numeroa) (Geronimo juttu!!)
Repetto/Boselli (2 numeroa)
Sommer/Boselli (2 numeroa)
Venturi/Nizzi (2 numeroa)
Ortiz/Nizzi (2 numeroa)
Mario Milano/Nizzi (2 numeroa)
Civitelli/Nizzi (2 numeroa)
Font/Boselli (2 numeroa)
Cestarot/Tito Faraci (2 numeroa)
Franco De Vescovi/Ruju (2 numeroa)
Spada/Boselli
Rossi/Nizzi
Bianchini & Santucci/Boselli
Del Vecchio/Nizzi
Repetto/Nizzi
Ticci/ Nolitta & Boselli
Villa/Boselli (kai joskus... ;))
Aika hyvin on pitänyt kutinsa tuo viime vuoden lopulla heitetty arvailu tulevista Texeistä, jonka nappasin italialaiselta keskustelupalstalta. Vieläkään ei ole missään mennyt vikaan, ja seuraavana on Italiassa vuorossa uuden piirtäjän, Mario Milanon, eka seikkailu (maistiaisia löytyy Bonellin sivuilta). Saa nähdä, tuleeko seuraavaksi Civitelliä.
-
Ilouutinen niille, jotka eivät voi sietää Claudio Nizzin tarinoita. Herra on hyllytetty ainakin toistaiseksi Texin kirjoittajan paikalta liian suorasukaisen lehtihaastattelun takia viime heinäkuussa. Miehen mahdollinen jatko selviää loppuvuodesta.
-
Mitäs herra Nizzi sanoi? Kunhan tämä ei tarkoita erään Pösillön tarinoiden lisääntymistä...
Ticci on edelleen reippaasti yli keskitason ollen paljon parempi kuin Galep, Marcello, Venturi et al.
-
Jos nykyistä keskitasoa noista piirroksista etsitään, niin sitten pitää poista ne, jotka eivät enää piirrä. Kun Galep ja Letteri ovat manan majoilla ja Marcellokaan ei enää piirrä, niin eipä tule nykypiirtäjistä mieleen ketään, jonka nykytaso olisi huonompi kuin Ticcillä. Paitsi Diso! Mutta tämähän kertoo vain hyvää Texin nykyisestä piirrostasosta. Ticcin kohdalla harmittaa eniten se, kun tietää miehen pystyvän niin paljon parempaan.
En tiedä, mitä Nizzi on sanonut. Arvata voin, että jotenkin se on liittynyt Bonellin viimeaikaisiin päätöksiin mm. käsikirjoitusten normistojen suhteen (eli ei junia, ei naisia jne.). Tiedän, että Nizzi on hermostunut siitä, kun hyvin useat hänen viimevuosien aihe-ehdotelmista on kylmästi hylätty. Ja Bosellilla näin ei ole käynyt.
Käytännössä tämä tarkoittanee lisää Bosellia ja Tito Faracia, joka on jo ainakin pari tarinaa saanut kuvittajille saakka. Myöskin Ruju saanee lisää vastuuta. Onneksi Boselli on ollut viime aikoina hyvässä vireessä, ja lisääntyvä vastuu tarkoittanee hänen kohdallaan - ainakin toivottavasti - sitä, että hänellä ei ole aikaa ja energiaa rakennella umpimahtipontisia ja tylsiä tarinoita tyyliin Punaiset Sudet.
-
Ei se Ticcin nykypiirroskaan minusta NIIN huonoa ole, etteikö sitä ihan mielellään katselisi. Mieluummin sitä kuin esim. Marcelloa; hyvä uutinen oli, ettei Marcello enää piirrä. Pari kuvaa Milanon piirrostyylistä uudessa Tex-seikkailussa näyttivät olevan ihan ok, kiinnostavaa nähdä enemmän. Uusimman italian texin kansi oli jälleen hieno, aivan toista luokkaa kuin Villan kansi viimeisimmässä klassikko-texissä.
-
Olisikos se Michele Medda käytettävissä? Minä ainakin pidin hänen parista tarinastaan.
Onkos tietoa miksi Ticci on muuttanut tyyliään? Eihän hän ole vanhakaan, Texin piirtäjäksi.
-
Minunkin mielestäni Medda oli hyvä. Bosellin mahtipontiset eepokset taisivat silloin muinoin kiinnostaa italialaisia enemmän kuin Meddan jämäkät seikkailut. Luulen kuitenkin, että kaksi kirjoittajaa, Boselli ja Faraci, riittävät hyvin kustantajalle. Varsinkin kun Ruju on avustavassa roolissa aika ajoin, eikä Seguraakaan ole tietojeni mukaan heivattu pihalle. Ja ties vaikka Nizzi sittenkin jatkaisi, vaikka juuri nyt en siihen uskokaan.
Ticcistä vielä, että uskon eri avustajien vaikuttaneen hänen tyyliinsä aika paljonkin.
-
Ticci on parasta huonoimmillaankin, tosin nykyTiccin valitettavasti pesee ainakin Villa ja Civitelli. Ticcin tyyli on muuttunut huomattavasti. Alkuaikoina (1972) Ticcin piirros ei paljoa Letteristä ja Galepista poikennut. Sittemmin Ticci jaksoi vähemmän maisemia piirtää. Tosin kyllä Ticci vieläkin tilanteen hallitsee, katsokaapa Texin 6/2006 alkusivuja, jossa kuvataan vaunuissa vankeina olevia intiaaneja. Tai samassa sarjassa esiintyneen tilanteen, jossa (en tarkalleen muista, täytyy tänäiltana tarkistaa, olisikohan ollut suunnilleen näin) jostain varjon keskeltä näkyy miehen silmät. Ticci on "huonontunut" maiseman piirrossa, mutta ilmeikkyys hahmoissa on jopa parantunut sitten vuosien 70-80.
-
Muuten, tietäkö kukaan, piirtääkö mestari Giolitti vielä?
-
Ei piirrä, koska on autuaammilla metsästysmailla. Kuoli jo vuosia sitten. Hänen kesken jääneen tarinan piirsi loppuun Ticci.
-
Onhan seuraava Texin numero taas uutta tarinaa? Tympii, kerpele, kun taas on tullut 2 lukukelvotonta (=klassikoita) Texia peräkkäin:(
-
Onhan seuraava Texin numero taas uutta tarinaa? Taas on tullut 2 klassikko-Texia...
Kolme peräkkäistä numeroa (10,11,12) piti viritellä, jotta saatiin tarinat kokonaisina, mutta nyt menee sitten sitäkin pitempään ennen kuin seuraava oldies-setti ängetään normaalisarjan väliin. Almanaccoa täytteeksi ensi keväänä.
Maxit ovat sitten asia erikseen... Liuska-ajan "Valkoisen Biisonin pojat" tulevat lähiviikkoina painosta. Seuraavaksi ensisijaisena on syksyn uutuus, jos vain malttaisivat pian heittää Suomeen matskut.
-
Vanhoista liuska-Texeistä olis hauska saada näköispainokset. Vuosikerta per nide.
Timo
-
Onhan seuraava Texin numero taas uutta tarinaa? Tympii, kerpele, kun taas on tullut 2 lukukelvotonta (=klassikoita) Texia peräkkäin:(
Minä taas olin ihan fiiliksissä. Ei olisi haitannut, vaikka olisi tullut tuplamäärä tuota vanhaa matskua kerralla.
-
Tuossa joku sivu sitten pohdiskeltiin että mistä Maxeihin saadaan tulevaisuudessa materiaalia ja yhtenä mahdollisuutena ehdotettiin uusintajulkaisua suosituimmista tarinoista.
Minä ainakin äänestän tätä vastaan.
Nämä seikkailuthan tulevat joka tapauksessa aikanaan uusintavuoroon kronikoiden edetessä ja olisi kornia jos sama tarina olisi sekä maxissa, kronikassa että alkujaan normaali-Texissä.
Muutenkin Egmontin uusintajulkaisut alkavat mennä rahastuksen puolelle: Tex-kronikat kyllä puolustavat paikkaansa, onhan formaatti uusi ja alkuperäisjulkaisuista jo kolmisenkymmentä vuotta mutta joku goottitytön uusintajulkaisu jo parin vuoden jälkeen alkaa muistuttaa Sanoman Disney-rahastusta: monesko uusintakierros taskareista lieneekään menossa?
Ikävää että että Egmont seuraa Sanoman jälkiä.
Vaikka onkohan siinä oikeastaan muuta ikävää kuin että se palauttaa raadollisesti mieliin sarjakuvankin olevan busine$$$$ta?
-
Maxeihin ehdotettiin uusintajulkaisua suosituimmista tarinoista.
Muutenkin Egmontin uusintajulkaisut alkavat mennä rahastuksen puolelle.
Onkohan siinä oikeastaan muuta ikävää kuin että se palauttaa raadollisesti mieliin sarjakuvankin olevan busine$$$$ta?
Liian vainoharhaiseksi ei kannata harmistua.
Voin vilpittömästi vakuuttaa, että rahaa tai pahaa mieltä näillä uusintajulkaisuilla ei viekastellen tahkota.
Valtaosa lukijoista tuskin on kuin se keräilijä, jolla on koko back-katalogi ennestään ja hiukan kiusallisen skitsofreninen huoli sen arvon kehityksestä ja muka-pakosta hankkia samoja juttuja moneen kertaan.
Sellaista pakkoa ei ole. Ei sen varaan lasketa julkaisuja suunnitellessa.
Kronikoita ja klassikkouusintoja ilmestyy sen vuoksi, että on kokonaan uusia sukupolvia (ja vanhojakin faneja), joilla ei ole muita mahdollisuuksia saada liuskoja ja 70-luvun irtolehtipokkareita lukeakseen. Itse kuulun näihin, joista on hillittömän hienoa lukea ikivanhoja juttuja kokopitkinä paketteina ja palauttaa mieliin noita oman Tex-herätykseni aikoja kronikoiden kaudelta.
Muistutan myös, että samalla julkaistaan KAIKKI uusi materiaali suhteellisen vilkkaan. Nyt kun Almanaccotkin on saatu tänne kiertoon, ei ylimääräistä stuffia pian liiemmälti ole. Ennen pitkää Texin vuotuinen julkaisutahti putoaa vääjäämättä alkuperämaan 12 numeroon, yhteen suuralbumiin ja yhteen Maxiin. Vanhaa kamaa Maxeissa nähtäneen "Valkoisen biisonin poikien" ja sitä seuraavan toisen seikkailusetin tavoin jostain kauempaa, mutta "toivotuimpien seikkailujen" idea ei ole Kvaakkia pidemmälle toimituksen suuntaan edennyt - pelko pois!
Ensimmäisen Nemi-albumin toinen painos kertoo goottitytön suosion huomattavasta paisumisesta kahdessa vuodessa. Kysyntä on varmasti vähintään kaksinkertainen silloiseen nähden, miksei siis tarjontakin seuraisi sitä?
Taskarien lukijakunta uusiutuu 8-10 vuoden välein.
Ei siinä sen kummempaa salaliittoa ole.
Vaikka busin€€€€sta kieltämättä harjoitetaankin.
Ikävää on ainoastaan se, jos jotain suosikkisarjakuvaa saa tarpeeksi lukeakseen, kun on oikein into päällä...
-
Liian vainoharhaiseksi ei kannata harmistua.
Voin vilpittömästi vakuuttaa, että rahaa tai pahaa mieltä näillä uusintajulkaisuilla ei viekastellen tahkota
...
mutta "toivotuimpien seikkailujen" idea ei ole Kvaakkia pidemmälle toimituksen suuntaan edennyt - pelko pois!
No hyvä. Olin jo vähällä harmistua.
Ensimmäisen Nemi-albumin toinen painos kertoo goottitytön suosion huomattavasta paisumisesta kahdessa vuodessa. Kysyntä on varmasti vähintään kaksinkertainen silloiseen nähden, miksei siis tarjontakin seuraisi sitä?
Joo, saattaa olla, ihmettelin vaan noinkin pikaista uusintapainosta.
En ole kyllä tarkemmin perillä, mutta ovathan ne tainneet kieltämättä aika nopeasti lyödä itsensä läpi.
Taskarien lukijakunta uusiutuu 8-10 vuoden välein.
Ei siinä sen kummempaa salaliittoa ole.
Vaikka busin€€€€sta kieltämättä harjoitetaankin.
Älä nyt, pistä edes vähän piikkiä Sanoman suuntaan - noin kilpailuhengessä...
-
Älä nyt, pistä edes vähän piikkiä Sanoman suuntaan - noin kilpailuhengessä...
Tuota... Egmont Kustannus on puoliksi Sanoman omistama. Ja vastavuoroisesti Sanoman Disney-tuotanto on puoliksi emoyhtiömme Egmont-konsernin omistuksessa. Sanoman "non-disney"-lehdet siirtyivät fuusiossa meille - Asterix etunenässään.
Aku-mogulit Riku, Jukka ja kumppanit ovat sitä paitsi aivan himputin mukavia miehiä ja asiallisia alansa jalostajia.
Kilpailuhenki on täten aika nirkosessa...
Ällistyttää toki Akun jumalaton menekki.
Se on käytännössä kaiken kilpailun tavoittamattomissa.
-
Muutin tässä pari viikkoa sitten omaan kämppään ja tein niinkin elämää hetkauttavan päätöksen. että rupesin tilamaan willeriä.
Ihmettelin vain netissä tilatessa vaihtoehtoa 6 kk kestotilaus. (meinaako se sitä että willeriä tulee hamaan helvettiin asti mutta lasku tulee kuukauden välein?)
Laitoin juuri tämän vaihtoehdon, nyt odottelen vain lukemattomien puhelinmyyjien soittelua, koska tarvitsen aku ankkaa ja mustanaamiota ja korkkaria ja.... ja....me naisia.
-
Olen samaa mieltä, että Egmontilla ei ole ainakaan Tex-julkaisuissa ollut pienintäkään rahastamisen meininkiä. Kaikki on perusteltua, mitä lukijoille on syydetty. Ja kaikki olen ottanut kiitoksella vastaan.
MUTTA olen kyllä eri mieltä siitä, etteikö parhaimpien tarinoiden julkaisemisessa maxi-muodossa olisi järkeä. Syitä on useita. Tärkein lienee se, että olisi se himputin mahtavaa lukea omia suosikkejaan yksissä kansissa ja painojäljeltään priimana. Alkuperäisissä julkaisuissa se painojälki ei ollut aina kaikkein parasta ja kronikoissa laatu ei ainakaan ole parantunut. Mutta en usko, että näin tulee tapahtumaan ainakaan seuraavaa 20 vuoteen juuri sen takia, että ne julkaistaa kronikoissa.
____
EDIT
Pitää vielä jatkaa, kun alkoi ottaa niin päähän tuo Sam Willerin viesti. Rahastaa? Mitä on rahastaminen? Sitä, että myy sellaista, mitä toinen ei halua? Tai sitten myy tarvittavaa törkeän kalliilla hinnalla. Jälkimmäiseen Egmont ei ainakaan ole syyllistynyt. Ensimmäiseen tulee suomijulkaisuista mieleen Roope Sedät, joita joskus näkee kahden pakkauksissa, joita on siis pakko ostaa molemmat, vaikka haluaisi vain toisen (myönnän: en tiedä saako niitä erikseen!)
Ensimmäisen kohtaan tulee mukaan aina ostajan vastuu. Älä osta, jos et tarvitse! Käsittääkseni kustantajien homma on vastata kysyntään, jos se on taloudellisesti järkevää. Ei ole pakko ostaa, jos ei ole kytkykauppaa tyyliin Roope Sedät. Jos ostetaan haluttua tuotetta, se ei voi olla rahastusta. Jos tämä kaikesta huolimatta on siis rahastusta, niin kaikki suomen kustantajat huomio: rahastakaa ihan perkeleesti!
Texien kohdalla olen kuullut marinaa rahastuksesta suuralbumien kohdalla. Osa niistä on julkaistu aiemmin pikkukoossa. Olen erittäin tyytyväinen, että vain kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä julkaisusta niitä alettiin saada oikeassa, eli suuressa, koossa. Hyvä Asko! En ollut tyytyväinen, kun niitä aikoinaan julkaistiin pienessä koossa, mutta sekin oli silloin perusteltua. Uusissa painoksissa on aina lukenut, että ne julkaistu aiemmin. Ostajan vastuu on siis tietää mitä ostaa. Ainakin Texien kohdalla se on AINA ollut mahdollista. Jos ei ole tiennyt, niin silloin on syytä katsoa peiliin ja lopettaa urputtaminen.
Ja vielä niistä maxeista. Ei muuta kuin rohkeasti "rahastusta" peliin. Italiassa on julkaistu alkupään tarinat yhdeksään kertaa. Suomessa kahteen. Kaksi tarinaa on julkaistu peräti kolme kertaa. Ja montako kertaa ja monessako muodossa esim. Carl Barksin parhaat Aku tarinat on suomeksi julkaistu? Ei ole Texien kohdalla vielä pitkään aikaan rahastusta!
-
Onhan seuraava Texin numero taas uutta tarinaa? Tympii, kerpele, kun taas on tullut 2 lukukelvotonta (=klassikoita) Texia peräkkäin:(
Tähän nyt on taas pakko laittaa tismalleen päinvastainen mielipide kuin mitä Paso tyrkyttää: kertakaikkisen mahtavaa että klassikkoja julkaistaan! Vesi kielellä odotan vielä näiden perään sitä seuraavaa Maxia. Harmittaa, kun nuorempi lukijakunta ei osaa arvostaa näitä vanhoja tarinoita, vaikka mikäs tuossa, heidän murheensahan se on...
Se mitä Janne tuohon myöhemmin laittoi, olen täysin samaa mieltä. Myös Ronkaisen Timon kanssa, näköispainokset esim. puolivuosikerran boxeissa olisivat kyllä poikaa (liuskoja meinaten). Kaupaksi menisivät!
-
Olen samaa mieltä kuin Janne eli Maxeissa voisi aivan hyvin julkaista parhaita tarinoita yhtenä kokonaisuutena. Esim. Civitellin ensimmäinen pitkä tarina, Villan Kadonnut poliisipäällikkö, Keltainen koira-tarina (1981), Ticcin Panama-tarina, Tehtävä Great Fallsissa, Pohjoisen reiteilla ym. Tietysti ehdoton edellytys olisi, että käytettävissä olisi kunnollinen materiaali, ei mitään Kronikka-tyylistä reprokuraa. Siis laadullisesti Roy Beanin laki-jutun tasoa.
-
Minä ehdotan tiheämpää Kronikkojen julkaisutahtia. Nykyisellä kolmen Kronikan (=6 numeroa eli puolet 70-luvun vuosikerrasta)vuosivauhdilla päästään 80-luvun uusintoihin vasta n.13 vuoden kuluttua. Silloin oltaisiin lähes 50 vuotta vanhoissa numeroissa. Se on lukijoille liian hidas kierto. Puhumattakaan siitä että 80-luvun alusta vuosikerrat muuttuivat 16-numeroisiksi. Uskon että Kronikat säilyttävät suosionsa.
-
Siis laadullisesti Roy Beanin laki-jutun tasoa.
Yhdyn täysin tähän mielipiteeseen. Sillä kertaa Letterin piirrosjälki tuli todellisiin oikeuksiinsa. Noissa vanhemmissa tarinoissa on se hyvä puoli, että niitä on mahdollista saada saman tasoisina kuin tuo Beanin laki. Jos kronikat ovat vanhempien mestariteosten hyvälaatuisten uusintajulkaisujen tiellä, niin olen hiukan pahoillani, että kronikoita julkaistaan. Jälkihän ei ole aivan timmiä, mikä on ymmärrettävää, koska kyseessä ovat kopion kopiot. Joku voi pian kronikoista saada käsityksen, että esim. 70-luvun Ticci, Letteri tai vaikkapa Fusco olivat kökköjä kuvittajia. Mitään muuta huonoa sanottavaa minulla ei kronikoista ole, vaan olen iloinen, että niitäkin julkaistaan. En siis halua lietsoa keskustelua aiheesta "wanhojen mestarien maxit" vs. kronikat!
-
Kiehtovaa!
Tex Willer oheisjulkaisuineen on täällä kohta linjattu jo eläkepäiviini saakka. Mitenkään perusteettomiahan nuo listat ja niiden herättämät kommentit eivät ole ja monia toiveita toteutunee ilman isompaa pähkäilyä.
Sen perusrajauksen tekisin kuitenkin, että Tex Willer -normaalisarja on aina se tärkein vetojuhta, jonka ympäri nuo muut juoksevat mutkia. Sen suhteen on jo moneen kertaan luvattu, että
1) pysytään 16 vuosittaisessa numerossa.
2) stuffinkina käytetään vuosittain keskimäärin kaksi klassikkonumeroa, jotka etenevät uusien seikkailujen lomassa eripituisin harppauksin mutta tarkassa järjestyksessä, (Tosin maxeina julkaistujen vanhojen juttujen kohdalla tulee säätämisen paikka.)
3) sekä kaksi ennen julkaisematonta tai muussa muodossa (almanacco) julkaistua Tex-seikkailua.
Koska tilaajamäärä on juuri nyt ylittänyt 10 000 rajan, ei ole järin viisastakaan mestaroida mainittua kaavaa.
Maxit ovat se ylellisyystuote, joiden ilmestyminen melko varmasti tulee harvenemaan, mutta melko pitkään vuosittaiselle maxille saadaan kasailtua ainakin toinen vuosittainen paksu pokkari. Almanaccoja, otollisia huippu-uusintoja ja muita lehteillään sitten setti kerrallaan, sillä joustoa saa olla muutenkin kuin oman toimittajan inspiraationi vuoksi.
Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.
Niin ja sitä väri-Texiä on tulollaan erikoisjulkaisuna yksi alunperinkin värillisten lyhyiden novellien kooste, jos vain löytävät Bonellilla kaiken aineiston meille. Muita värillisiä julkaisuja ei ole suunniteltu, mutta kiehtoisi kyllä joskus saada yksiin kansiin tai oheissarjaksi alkuperäisen julkaisusarjan värilliset pyöreiden satalukujen juhlajaksot.
Onko mitään uutta tietoa Askon mainitsemien Lännentien ja Ken Parkerin maxien julkaisemisesta? Mitä sisältäisivät ja koska ilmestyisivät?
Entäpä Jonah Hexin tilanne, koska on tulossa?
-
Minä ehdotan tiheämpää Kronikkojen julkaisutahtia. Nykyisellä kolmen Kronikan (=6 numeroa eli puolet 70-luvun vuosikerrasta)vuosivauhdilla päästään 80-luvun uusintoihin vasta n.13 vuoden kuluttua. Silloin oltaisiin lähes 50 vuotta vanhoissa numeroissa. Se on lukijoille liian hidas kierto. Puhumattakaan siitä että 80-luvun alusta vuosikerrat muuttuivat 16-numeroisiksi. Uskon että Kronikat säilyttävät suosionsa.
Öh.. laskupää näköjään pätkii. Tarkoitin siis n.40 vuotta vanhoissa numeroissa. No asia toivottavasti tuli selväksi.
-
Nyt texin tekijätiimiin on pestattu käsikirjoittajaksi Manfredi, jolta on aiemmin ilmestynyt yksi maxi-tex (joka sai odottaa julkaisuaan kymmenisen vuotta). Kolme tarinaa on ainakin tulossa ja niistä ensimmäisen kuvittaa Civitelli. Yksi Manfredin tarinoista julkaistaneen suuralbumina.
Myös Aku Ankan tekijänä tunnettu Tito Faraci jatkaa käsikirjoittajana. Cestarojen ja Ortizin jälkeen hänen seuraavan tarinansa kuvittaa uusi tuttavuus nimeltä Bruzzo, joka on tehnyt italialaista sarjakuvaa nimeltä Brad Barron (tms..?). Neljäskin tarina on jo kirjoitettu. Eräässä haastattelussa Faraci sanoi, että Tex on tällä hetkellä hänen työtehtävistään ykkösenä.
Myös Boselli on huhujen mukaan saanut tarjouksen, josta ei ole voinut kieltäytyä. Tämän huhun mukaan hän tekee jatkossa pelkästään Texiä, joten Dampyr saanee jäädä muiden huoleksi.
Kaikki siis viittaa siihen, että Nizziä ei oteta enää takaisin. Nizziltä jäi ilmeisesti yksi, ellei peräti kaksi, tarinaa kesken ennen potkujaan. Toinen on maxi-Tex, jota on tehnyt Fraghieri. Siitä Nizzi kirjoitti n. 150 sivua. Ja tämä tieto on siis varma. Epävarma tieto sen sijaan on se, että jäikö hänen Fuscolle kirjoittamansa almanacco sarjassa julkaistava tarina kesken. Huhujen mukaan 100 sivua tuli kirjoitettua, joten 10 sivua uupuu.
-
Informoinnin omaisesti suomalainen kirjakauppa kanta-asiakaspostissaan tarjoaa 30.10.2006 mennessä tehtyjä Tex Willerin kestotilauksia 6kk/8 nroa hintaan 19,20€
On kestotilauksen tutustumisjakso.
Mielenkiintoinen kampanjointikanava, vaikka Texin lukijakunta lienee varttuneempaa.
Cestarojen ja Ortizin jälkeen hänen seuraavan tarinansa kuvittaa uusi tuttavuus nimeltä Bruzzo, joka on tehnyt italialaista sarjakuvaa nimeltä Brad Barron (tms..?).
No ainakin piirrosjälki on sitten hyvin hanskassa.
Eiköhän länkkärikin suju scifin ja 1950-luvun taitajalta.
Myös Boselli on huhujen mukaan saanut tarjouksen, josta ei ole voinut kieltäytyä. Tämän huhun mukaan hän tekee jatkossa pelkästään Texiä, joten Dampyr saanee jäädä muiden huoleksi.
Dampyria on tehnyt aiemminkin valikoitu joukko kirjoittajia, joten ei hätää siltä osin.
Boselli tuskin kokonaan hylännee luomustaan oli Tex miten lippulaiva hyvänsä.
Joskin Bosellin huoliteltu taustatyö ja vankkumaton ammattitaito käsikirjoituspuolella pitänevät rangerin fanitkin tyytyväisinä.
-
Bruzzon (Giovanni) tyylistä löytyy pari esimerkkiä lambiek.netistä. Ihan kelvolliselta vaikuttaa.
-
Tänään (perjantaina) löytyi Maxi-Tex 'Valkoisen biisonin pojat' Prismasta. Ärrällä ei ollut? Kipin kapin ostoksille!
-
Meillä oli Ärrällä ja kyseessä on siis vuonna 1965 kesken jääneen tarinan kokonaan julkaiseminen.
Pitihän tuo käydä ostamassa, tosin se kioski, josta ostin sen vikan liuskan ei enää ole toiminnassa...
Luin tuon seikkailun alkupätkän vanhoista liuskoista ja sitten siirryin uuden käännöksen pariin. Yksi sivu pisti tuossa silmään, 1965/26, sivulla 10 intiaani kuristi puhvelipään, kun taas uudessa suomennoksessa heppu vain taintui. Tuolta linkin periltä voitte verrata italialaista ja suomalaista liuskaa.
http://personal.inet.fi/koti/harte/tex027.jpg
Se uusi lehti teillä varmaan on esillä muutenkin.
Kansissakin on vähän värityseroja:
http://personal.inet.fi/koti/harte/tex028.jpg
Oliko tämä sarjakuva alkujaan liian väkivaltainen, kun pitää lieventää uudemmissa käännöksissä?
-
Tässä on yksi esimerkki Sergio Bonelli Editoren sisäisestä sensuurista, josta kerroin uusimmassa Texissä. Tämän tarinan uusimmassa Italialaisessa versiossa uhrin sanotaan selvästi nukkuvan, joten älkäämme moittiko käännöstä. Käännös on nimittäin tehty tämän uusimman tekstin pohjalta.
Kiitoksia mielenkiintoisista kuvista!
-
Nyt on menossa odotuksen viimeiset hetket kun teen tässä lähtöä lähikaupalle. Jännittää!
Toivottavasti tarinat ovat vähintään kehujen veroiset! ;)
-
Mainittakoon nyt sekin tässä, että piirtäjätiedostoihin ovat päässeet Donatelli ja Coliva. Siinä on sattunut pieni erreys. Italian julkaisujen loppuosioissa on monasti G. L. Bonellin kirjoittamia ei-Tex sarjakuvia. Näissä kyseisissä numeroissa piirtäjät sattuvat olemaan mainitut herrat. Texiin he eivät ole kajonneet!
-
Oliko se Janne sinun kirjoittama se artikkeli uusimmassa Texissä siitä sensuurista?
-
Tässä on yksi esimerkki Sergio Bonelli Editoren sisäisestä sensuurista, josta kerroin uusimmassa Texissä. Tämän tarinan uusimmassa Italialaisessa versiossa uhrin sanotaan selvästi nukkuvan, joten älkäämme moittiko käännöstä. Käännös on nimittäin tehty tämän uusimman tekstin pohjalta.
Kiitoksia mielenkiintoisista kuvista!
Kävin vielä kellarissa katsomassa vuoden 66 painoksesta (Marzo 1966) ja sielläkin puhuttiin jo nukkumisesta. Ne Suomessa julkaistut liuskat ovat ns. sensuroimattomia, mutta nämä vuodesta 1971 lähtien painetut isommat lehdet kaiketi sensuroituja, noin yleisesti ottaen. Mielenkiintoistahan noita olisi verrata ruutu kerrallaan, jos aikaa riittäisi.
-
Oliko se Janne sinun kirjoittama se artikkeli uusimmassa Texissä siitä sensuurista?
Oli, joo. Askon täydentämänä tosin!
-
Sainpa minäkin nyt luetuksi uusimmam maxin. Aivan mahtavaa, muuta ei voi sanoa. Opusta lukiessa tuli taas kerran mieleen, että miksi tähän sarjakuvaan onkaan niin hurahtanut.
On muuten hulvattoman paljon tekstiä näissä vanhoissa tarinoissa kun vertaan uudempiin juttuihin. Liuska-aikana piti saada pieneen tilaan mahtumaan paljon tapahtumia ja puhetta ja sehän näkyy. En silti pidä suurta tekstimäärää huonona asiana. Nautinto kestää kauemmin!
Käsikirjoittajalle oli sattunut moka viimeisessä tarinassa. Biisonin poikia oli loppuselvittelyyn lähdettäesä n. 20. Tex ja Tiger kuitenkin kylmentävät heitä huomattavasti useamman :). Eikä vihulaisten ainakaan sanottu saaneen vahvistuksia tuoksinan aikana.
-
Nettiä selatessani huomasin, että on perustettu Tex Willer niminen jääkiekkojoukkue ;D ;D ;D. http://kiekko.tk/teams/team.cws?team=%7cTex+Willer%7c
Toivotan heille menestystä!
-
Nyt myös Gino D'Antonio on pestattu kirjoittamaan willeriä. Heppu on tuttu Lännentien kirjoittajana (ja piirtäjänäkin...) sekä yhdestä kirjoittamastaan Texin suuralbumista, jota ei ole vielä julkaistu.
Myös Ruju on saanut lisää hommia Texin parissa. Häneltähän on vasta yksi tarina ilmestynyt ja yhtä parhaillaan kuvitetaan. Mutta nyt nämä kaksi tarinaa siis saavat jatkoa.
Näyttää siis entistä pahemmalta Nizzin paluun suhteen!
-
Siinä tyylinäyte Mario Milanon ensimmäisestä texistä:
(http://www.sergiobonellieditore.it/tex/archivio_arretrati_scheda_albo/add/tex0553_g.jpg)
Texillä näyttäisi olevan liian iso hattu!
-
Tänään tuli uusi Tex. Sommerin kädenjälki näyttää hyvältä. Se on sopivan karkeaa Texeihin!
-
Etusivu oli taas Galepin piirtämä, vaihteleekohan tämä satunnaisesti tai muuten vaan, välillä Ticcin ja välillä Galepin?
Sommerista en vielä osaa sanoa kun en ole kovin pitkälle uudessa tarinassa päässyt, aika hienoa yökuvausta alussa ainakin.
-
Etusivu oli taas Galepin piirtämä, vaihteleekohan tämä satunnaisesti tai muuten vaan, välillä Ticcin ja välillä Galepin?
Texin sarjakuvasivujen latojalla on perinteisesti normaali Galepin esisivusapluuna käytössään ja sellainen on aina alkuperäisissäkin. Kootessani itse klassikko-osaston täydennyssivuja, päätin laittaa Ernon lainaaman esitteen Ticci-version vaihtelun vuoksi alkuun. Bonellilla moisesta tuskin tykätään, joten nyt oottelen vaivihkaa, keksiikö joku moisen ilkikurisuuden...
-
Tilasin tässä willerin viime kuussa ja nyt mietiskelen että milloinkahan uusin numero tipahtaa luukusta?
-
Nyt kun Texin käsikirjoittajatiimi muuttuu, niin olisikohan mahdollista, että tarinoiden pituudet vapautuisivat? Eikö nykysysteemiin siirrytty juuri sen takia, että Nizzi ja Boselli eivät olleet aivan parhaita kavereita keskenään. Mielestäni vanha malli, jossa tarinan kestoa ei ollut ennalta määritelty ja se sai loppua vaikka keskelle lehteä oli nykyistä parempi. Voisi nykytexinkin taso hieman kohentua, kun käsikirjoittajien ei tarvitsisi ainakaan tästä syystä kirjoittaa esim. liian hätäisiä loppuratkaisuja tarinoille.
-
Ei muutu ainakaan näillä näkymin. Ainut poikkeus lähitulevaisuudessa on seuraava Ticcin tarina, jonka pituus on rontti kaksi pokkaria. Seuraava tarina, en muista kenen tekemä, sitten on vajaat kaksi pokkaria, joten sekin on määrämittainen.
Olen samaa mieltä, että vanha systeemi oli parempi. Toimituksellisesti on varmasti helpompaa jatkossakin jatkaa määrämittaisilla tarinoilla, joten en usko, että systeemistä luovutaan kovinkaan pian. Varsinkin, kun Tex-soppaa on nyt hämmentämässä (liian?) monta kokkia.
-
Vanha systeemi takaisin eli tarinoitten pituus saa vaihdella reilustikin. Pitäisiko signor Bonellille tehdä tarjous josta hän ei voi kieltäytyä?
-
http://www.comicus.it/view.php?section=anteprime&id=371
Tuolta löytyy Villan ja uuden Tex-kirjoittajan Tito Faracin yhteistyönä syntyneen jonkin marvelhömpän (onneksi tätä ketjua eivät supersankarijannut lue ;)) näytesivuja. Komialta näyttää. Jospa sillä Villalla olisi nyt aikaa taas keskittyä texiin.
Nizzi muuten saa kirjoittaa loppuun aloittamansa maxi-texin, jonka kirjoittajaksi oli pestattu Fraghieri. Fraghierihan on jonkinlainen oikuttelija ja hänen tilalleen on etsitty uutta kuvittajaa. Nyt näyttäisi, että sellainen on löytynyt: Ugolino Cossu. Etunimen oikeinkirjoituksesta en mene takuuseen, mutta jostain kumman syystä sukunimi jäi mieleen. Taisi olla Dylan Dog piirtäjä.
Cossun tyylinäyte. Mielestäni siinä ei ole tarpeeksi karheutta sopiakseen Texiin. Vaan aikanaanhan sen sitten paremmin tiedämme.
(http://www.lambiek.net/artists/c/cossu_ugolino/cossu_u_dylandog.jpg)
-
http://www.comicus.it/view.php?section=anteprime&id=371
Tuolta löytyy Villan ja uuden Tex-kirjoittajan Tito Faracin yhteistyönä syntyneen jonkin marvelhömpän (onneksi tätä ketjua eivät supersankarijannut lue ;)) näytesivuja. Komialta näyttää. Jospa sillä Villalla olisi nyt aikaa taas keskittyä texiin.
Tuohan on paninin Captain America ja Daredevil: kaksoiskuolema. Näyttääkin yhtä Diabolik -henkiseltä kuin alunperin kuvailtiin.
Miten supersankarijannut voisivatkaan lukea tätä? Nehän ovat mielikuvituksen tuotetta.
Nyt näyttäisi, että sellainen on löytynyt: Ugolino Cossu. Etunimen oikeinkirjoituksesta en mene takuuseen, mutta jostain kumman syystä sukunimi jäi mieleen. Taisi olla Dylan Dog piirtäjä.
On toki. Insomnian perusteella kyllä ihan pätevä piirtäjä, mutta herättänee (ehkä) keskustelua siitä kuka oikein Texin kuvittajaksi sopii. Toisaalta ainahan on Mefisto-tarinat.
-
http://www.comicus.it/view.php?section=anteprime&id=371
Tuolta löytyy Villan ja uuden Tex-kirjoittajan Tito Faracin yhteistyönä syntyneen jonkin marvelhömpän (onneksi tätä ketjua eivät supersankarijannut lue ;)) näytesivuja. Komialta näyttää. Jospa sillä Villalla olisi nyt aikaa taas keskittyä texiin.
Silkkaa rautaa Villalta, etenkin tuo takaa-ajo. Kaipa se on ymmärrettävää, jos haluaa noilla kyvyillä kokeilla välillä jotain muutakin kuin pelkkää Texiä. Lukijan kannalta Villassa ei ole muuta vikaa kuin hitaus. Laskin että hän on kuvittanut Tex-urallaan kuusi tarinaa, joista viimeisen 13 vuoden aikana vain kaksi. Villahan täyttää tämän kuun vikana päivänä 'vasta' 47, joten voisi toivoa, että hän ehtisi piirtää vielä ainakin puolisen tusinaa tarinaa. Olisi kyllä hienoa, jos Villaa nähtäisiin vielä joskus suuralbumikoossa, mutta se taitaa olla turha toivo. :(
-
Ellei Egmont ala julkaista värialbumisarjaa, jossa on julkaistu yksi Villankin tarina suuressa koossa.
Tervetuloa muuten, Cheyenne, kvaakkailemaan!
-
Joskus joku aikoinaan kysyi, että missä koossa ja kuinka kannet tehdään. En sitä silloin tiennyt. Nyt asiaan on saatu hiukan valoa oheisen kuvan avulla. Kuvassa on Italian joulukuun kannen originaali selvästikin A4 koossa ja saman kuvan ilmeisesti vieläkin alkuperäisempi mustavalkoversio A3 koossa. Ilmeisesti siis ensin tehdään iso mustavalkoversio ja se sitten kopioidaan A4 kokoon ja väritetään. Piirtämisen asiantuntijat voinevat päätellä kuvasta minua enemmän ja kommenteja tekniikoista ym. olisi kiva kuulla.
(http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/100-0087_IMG.jpg)
Kuvassa ei ole muuten Claudio Villa vaan kaksi onnekasta Tex fania.
-
Ellei Egmont ala julkaista värialbumisarjaa, jossa on julkaistu yksi Villankin tarina suuressa koossa.
Tervetuloa muuten, Cheyenne, kvaakkailemaan!
Kiitos, Janne! Vaikka ikää ei ole kertynyt kamalasti, niin Texejä olen silti keräillyt jo himpun päälle 12 vuotta. Muitakin sarjakuvia tulee harrastettua jonkin verran, mutta kyllä Tex on jo pitkään ollut numero uno. ;)
Tuo värialbumisarja kuulostaa kiinnostavalta, vaikkakin olen sitä mieltä että mustavalkoisuus sopii Texeihin parhaiten. Onko muuten värialbumisarjassa julkaistu Villan tarina jokin aivan uusi vai jo aikaisemminkin nähty?
-
originaali selvästikin A4 koossa ja saman kuvan ilmeisesti vieläkin alkuperäisempi mustavalkoversio A3 koossa. Ilmeisesti siis ensin tehdään iso mustavalkoversio ja se sitten kopioidaan A4 kokoon ja väritetään.
Satuin jonkin kerran näkemään, kun Tex-kansien tekijä, graafikkomme, purki alkuperäisiä pdf-dokumentteja, joissa olivat mustavalkopiirros ja digiväritys erilliseinä. Siltä vinkkeliltä luulisin, että Tex-kirjasten kansikuvat väritetään julkaisukoossaan. Mustavalkoviivojen alle asemoitu väritys nimittäin sisältää häivytysvärejä ja sävytyksiä, jotka ymmärtääkseni eivät säily kuvan kokoa säädeltäessä.
Siis joko Villa värittää kansista tarkat malliversiot tai fani on saanut kuvasta A4-värivedoksen ennen kuin logoja ja muita kansitietoja on siihen viritelty.
Mutta minun digitietämykseni on rajallinen ja muitakin mahdollisuuksia on.
Tervetuloa rinkiin, Cheyenne!
-
Joskus joku aikoinaan kysyi, että missä koossa ja kuinka kannet tehdään. En sitä silloin tiennyt. Nyt asiaan on saatu hiukan valoa oheisen kuvan avulla. Kuvassa on Italian joulukuun kannen originaali selvästikin A4 koossa ja saman kuvan ilmeisesti vieläkin alkuperäisempi mustavalkoversio A3 koossa. Ilmeisesti siis ensin tehdään iso mustavalkoversio ja se sitten kopioidaan A4 kokoon ja väritetään. Piirtämisen asiantuntijat voinevat päätellä kuvasta minua enemmän ja kommenteja tekniikoista ym. olisi kiva kuulla.
[img width=550 height=412]http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/100-Kuvassa ei ole muuten Claudio Villa vaan kaksi onnekasta Tex fania.
Taisin olla minä, joka sitä kysyi. No, hyvä tietää edes tämän verran. Muuten (Olenkin tainnut kysyä jo muutaman kerran), milloin ilmestyy tämä Ticcin seuraava Tex. Entä Villan? Tai Civitellin?
Ja, toivotampa myös minä Cheyennen tervetulleeksi keskusteluun
-
Texin sarjakuvasivujen latojalla on perinteisesti normaali Galepin esisivusapluuna käytössään ja sellainen on aina alkuperäisissäkin. Kootessani itse klassikko-osaston täydennyssivuja, päätin laittaa Ernon lainaaman esitteen Ticci-version vaihtelun vuoksi alkuun. Bonellilla moisesta tuskin tykätään, joten nyt oottelen vaivihkaa, keksiikö joku moisen ilkikurisuuden...
Siis enää ei tule Ticcin etusivua? :o Mahtaa nuo (oliko niitä kaksi numeroa, jossa Ticci etusivun piirtäjänä) tulla keräilyharvinaisuudeksi...
-
Civitelliä ja Ticciä on justiinsa ollut. Noh, Civitelliltä on valmistunut jo uusi tarina, joten ehkä ensi vuonna Italiassa. Ticci laahaa vähän perässä. Villa on jämähtänyt siihen n. 100 sivuun ehkäpä tuon marvel-kokeilun takia.
Villan väritarina on jo 90-luvulla julkaistu Suomessakin. Se oli se tarina, jossa laiva oli erämaaassa. Tarinan nimeä en tähän hätään ehdi kaivaa, mutta ehkäpä se löytyy näilläkin tiedoilla...
-
Huomauttaisin että Ticciä on luvassa tulevassa Novelli-spesialistissa, ja muistaakseni vielä värillisenä. Samoin Civitellin "kaksintaistelu" väri-novelli tulee samassa paketissa, joten onhan niitä tulossa ;)
-
Huomauttaisin että Ticciä on luvassa tulevassa Novelli-spesialistissa, ja muistaakseni vielä värillisenä. Samoin Civitellin "kaksintaistelu" väri-novelli tulee samassa paketissa, joten onhan niitä tulossa ;)
Niin, sen tiesin, mutta sehän on sitä vanhempaa Ticciä, piirretty joskus 80-90 luvulla (en valita), en jaksa tarkkoja vuosia katsoa.
-
Tuoretta tietoa saapasmaasta!! Näyttää siltä, että NIZZI SAA SITTENKIN JATKAA TEXIN PARISSA! Sergio Bonelli on tullut hiukkasen katumapäälle parista hyvästä syystä. Ensimmäinen on se, että hän ei halua suututtaa faneja heivaamalla Nizzi noin äkisti pihalle. Faracin ja muiden (lähinnä Manfredin) tulo taloon kirjoittajiksi tulee olla hiukan hienovaraisempi ja asteittaisempi.
Nizzin uutta roolia ei ole vielä sovittu. Itse asiassa Nizzi on saanut vain puhelinsoiton Bonellin oikealta kädeltä Canziolta. Tässä keskustelussa yhteistyön on luvattu jatkuvan, mutta kiukkupussit eivät siis ole vielä puheväleissä. Keskinäistä palaveria kuitenkin tarvitaan, jotta yksityiskohdat saadaan sovituksi. Todennäköistä on, että Nizzin rooli käsikirjoittajakaartissa supistuu, ehkä vain muutamaan tarinaan vuodessa.
Toinen syy Nizzin paluulle on se, että Civitelli haluaa hänet takaisin. Tällä hetkellähän Civitelli kuvittaa Manfredin tarinaa, mutta näillä(kin) herroilla on ehtinyt mennä jo sukset pahasti ristiin ;).
Italiassa seuraavana julkaisuvuorossa on muuten Civitellin tarina heti Milanon depyytin jälkeen. Nizzin mielessä kyseessä on kertakaikkisen loistava tarina, joten ainakin minä odotan sitä innolla!
EDIT. Mainitaanpa nyt sekin, että Nizzi ei ollenkaan pidä Cossun kädenjäljestä. Voi voi!
-
Tuoretta tietoa saapasmaasta!! Näyttää siltä, että NIZZI SAA SITTENKIN JATKAA TEXIN PARISSA! Sergio Bonelli on tullut hiukkasen katumapäälle parista hyvästä syystä. Ensimmäinen on se, että hän ei halua suututtaa faneja heivaamalla Nizzi noin äkisti pihalle. Faracin ja muiden (lähinnä Manfredin) tulo taloon kirjoittajiksi tulee olla hiukan hienovaraisempi ja asteittaisempi.
No hyvä. Tuli ukko Bonelli järkiinsä. Montakos kirjoittajaa Nizzin lisäksi on, ettei tarvitse lukea pos.. eh Bosellia? Tai jos jokainen miehen kirjoittama tarina olisi Carsonin menneisyys (jotenkin aavistelen, että näin ei tule käymään), tai jotain sen kaltaista, luen Bosellia mielelläni.
Todennäköistä on, että Nizzin rooli käsikirjoittajakaartissa supistuu, ehkä vain muutamaan tarinaan vuodessa.
Mikskä näin? Onko Bonellille jäänyt sittenkin jotain hampaankoloon?
Toinen syy Nizzin paluulle on se, että Civitelli haluaa hänet takaisin. Tällä hetkellähän Civitelli kuvittaa Manfredin tarinaa, mutta näillä(kin) herroilla on ehtinyt mennä jo sukset pahasti ristiin ;).
Hyvä Civi! Löi Bonellille kertakaikkiaan jauhot suuhun! Tottakai haluamme nähdä Nizziä jatkossakin
-
Hyvä homma! Mitä tulee Boselliin, niin jos hän tekisi enemmän juttuja kuten Shanghai Ladyn tragedia, niin mikäpäs hänessä.
Civitelli on paras!
-
Nyt on ollut lehdissä (Hesarissa lauantaina ja tänään Iltalehdessä) juttua, kuinka kokoomuksen uusi puoluesihteeri Taru Tujunen on näpistänyt 23-vuotiaana Tex Willerin. Tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon Texillä on Suomessa naispuolisia lukijoita/harrastajia? Varmaankin kuuluvat aika pienenpieneen marginaaliryhmään miehisessä Tex-maailmassa. Mutta toisaalta he voivatkin olla juuri niitä vannoutuneimpia faneja, jos kerran ovat valmiita ihan rikokseenkin kun Tex on kysymyksessä. ;)
-
Nyt on ollut lehdissä (Hesarissa lauantaina ja tänään Iltalehdessä) juttua, kuinka kokoomuksen uusi puoluesihteeri Taru Tujunen on näpistänyt 23-vuotiaana Tex Willerin. Tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon Texillä on Suomessa naispuolisia lukijoita/harrastajia? Varmaankin kuuluvat aika pienenpieneen marginaaliryhmään miehisessä Tex-maailmassa. Mutta toisaalta he voivatkin olla juuri niitä vannoutuneimpia faneja, jos kerran ovat valmiita ihan rikokseenkin kun Tex on kysymyksessä. ;)
Äitinikin lukee, aina kun uusin laatikkoon tipahtaa. Samoin tekee pikkusisko ;)
-
No hyvä. Tuli ukko Bonelli järkiinsä. Montakos kirjoittajaa Nizzin lisäksi on, ettei tarvitse lukea pos.. eh Bosellia?
Nizzin ja Bosellin lisäksi kirjoittajia ovat Nolitta (kirjoittanut viime aikana pari aihetta Bosellin työstettäväksi), Faraci, Ruju, mahdollisesti vielä myös Segura sekä upouudet Manfredi ja D'Antonio. Kirjoittajaksi voi laskea kai myös Canzion, joka on kirjoittanut uudelleen kaikki Seguran ja Rujun tarinat. Kyllähän siinä on moneen makuun ja kaikille löytyy varmasti myös suosikki-inhokki ;).
Minulla on muuten epäilys, että Taru Tujunen on pöllinyt Texin kotonaan malttamattomasti odottavalle poikakaverilleen tms. :-\. Vaikka kyllähän minäkin tunnen yhden leidin, joka Texiä lukee.
-
Minulla on muuten epäilys, että Taru Tujunen on pöllinyt Texin kotonaan malttamattomasti odottavalle poikakaverilleen tms. :-\. Vaikka kyllähän minäkin tunnen yhden leidin, joka Texiä lukee.
Hesarissahan haastateltiin (oisko ollu maanantaina) Kataista, joka muistaakseni sanoi, ettei rahojaan kannata Willeriin tuhlata (huom. koskaan ei ollu Texiä lukenut).
Kokoomus vs. Tex Willer. Katainen sanoi siitä haastattelusta, että kokoomus ei ole millään tavalla haastattelussa mukana. Tarun linjahan on Texiin hieman erilainen.
-
Täytyy sanoa etten tunne ainuttakaan naispuolista ihmistä joka olisi Tex Willeristä innostunut edes niin paljon että joskus edes selailisi lukemisesta puhumattakaan. Alentuvia katseita tässä lähinnä osakseen saa kun aikuinen mies lukee sarjakuvia...
-
Nyt on ollut lehdissä (Hesarissa lauantaina ja tänään Iltalehdessä) juttua, kuinka kokoomuksen uusi puoluesihteeri Taru Tujunen on näpistänyt 23-vuotiaana Tex Willerin.
Kokoomukselaiset näpistelevät, jättävät TV-lupansa maksamatta, käyttävät pimeää työvoimaa, toimivat paritusbisneksessä ja käyttävät sisäpiirin tietoa väärin osakekaupoissa. Tex Willeriä tarvittaisiin oikein tosissaan. ;D
Timo
-
Voisivat vaikka kaikki kansanedustajat tilata Tex Willerin. Saisivat ainakin mallia, kuinka yhteiskunnan epäkohtiin tartutaan rivakasti ja vieläpä sangen tuloksekkaasti. Texistä olisi hyväksi esikuvaksi: ainainen heikompiosaisten puolustaja ja lainrikkojien hellittämätön vainoaja.
Hämärästi olen muistavinani että aikoinaan Veltto Virtanen nimenomaan tilasi eduskuntaan Texiä. Tiedä sitten oliko se syynä siihen, ettei häntä ole enää pitkään aikaan näkynyt edustajan tehtävissä. Muuten varsin asiallinen mies.
Ja Hannu, selkä suorana vain kun menet seuraavan kerran kauppaan sarjis-ostoksille. Et ole yksin!
-
Hammaslääkärissä jouduin maanantaina tunnustamaan Tex-intoiluni. Itse hammaslääkäri (ranskalainen syntyjään) ei ollut moisesta kuullutkaan. Mutta oli kyllä texmäisen ronskit otteet, kun porasi ilman puudutusta eikä edes tarjonnut moista, joten toiveita hänen käännyttämiselleen on. Hoitsulta sain muuten vinon hymyn :D.
Mutta on se oikeasti syvältä, kun sarjakuvaharrastus tulee puheeksi, niin aika helposti saa niitä Hannun mainitsemia katseita. Tietysti niitä hengenheimolaisiakin aina löytyy, mutta mieluiten olen julistamatta pahettani.
-
Tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon Texillä on Suomessa naispuolisia lukijoita/harrastajia?
Kyllä meidän äitee on lukenut Texiä jo kaksikymmentä vuotta, yli kymmenen vuotta meille tulikin ja kaikki se on visusti jemmannut.
Nykyään lainaa kirjastosta mutta ajattelin tilata joululahjaksi sen sille niin pääsen samalla itse lukemaan kotopuolessa käydessä.
Luulisin että naispuoliset Texin lukijat ovat pääasiassa keski-iän ylittäneitä jotka ei ole kvaakista kuulleetkaan ja siksi eivät täällä ilmoittaudu.
-
Jossain tulin lipsauttaneeksi julkisesti, ettei Texin lukijakunnassa liene juurikaan naisia ja heti alkoi tulla tomerasti palautetta eri suunnista niin mummuilta, rouvilta kuin tyttäriltäkin. Ja ihan yhtä innokkaasti fanittavaa kuin miespuolisiltakin.
Itse uskon, että Tex Willerin edustavuus lukemistopuolella kovin vähiin kuihtuneen lännen sarjakuvan ja laajemmin ottaen koko suoran seikkailukerronnan sankarina kerää myös naispuolisia lukijoita. Älkää uskaltako kuvitellakaan, että kaikki naiset sammuttaisivat viihdenälkäänsä (pelkästään) romantiikalla.
Minullakin on ystäviä, joiden teinityttäret lukevat Texiä isäänsäkin innokkaammin.
-
Sain tälläisen vastauksen Suomen lehtipajalta
Hei
Lähetit viestisi Suomen Lehtiapajalle. Lehtiapaja on lehtitilaustoimisto eli
välitämme useiden eri kustantajien lehtitilauksia. Lehtitilausten
toimittamisesta vastaa aina ao. lehden kustantaja.
Olimme yhteydessä lehden kustantajaan ja tiedustelimme tilauksesi voimassa
olon. Tilauksen pitäisi kaikin puolin olla kunnossa. Valitettavasti Tex Willer - lehden numero 13 on kustantajan mukaan päässyt loppumaan.
Kustantaja lupasi hyvitykseksi lisätä tilauksesi loppuun yhden numeron.
No piinani on nyt sentään ohi ja menen ostamaan kyseisen numeron lähimmältä kiskalta, minkähän numeron he minulle lähettäävät nyt extrana. Ei alkanut hyvin Willerin tilaus minulle, mutta ei kaikki aina toimi.
-
Tässä olisi herra Villan itsensä vastaus uteluuni siitä, kuinka kansi valmistuu 8]
Cover's size is 25x35cm .
Colour is painted on a A4 sized 180 gr. paper.
The tecnique is the most traditional: Ink, brush and pen.
Colours are Ecoline, or watered gouache.
Brain and hand are often the failure team...
25x35 on siis pienempi kuin A3. Ja värit tulee sittenkin vasta pienempään versioon. Onkohan tuo "Watered gouache" vesivärit? Entä mitä Ecoline pitää sisällään?
-
25x35 on siis pienempi kuin A3. Ja värit tulee sittenkin vasta pienempään versioon. Onkohan tuo "Watered gouache" vesivärit? Entä mitä Ecoline pitää sisällään?
Vedellä laimennettua guassia eli peiteväriä. Guassilla kun voi maalata peittävästi.
Ecolinesta en ole kyllä varma mutta olisiko jonkinlaista jo valmiiksi nestemäistä vesiväriä?
-
Ecolinesta en ole kyllä varma mutta olisiko jonkinlaista jo valmiiksi nestemäistä vesiväriä?
Jotain semmoista:
http://www.greatart.co.uk/TALENSECOLINE.htm#nuance
Liquid, transparent water-based colour very suitable for many graphics and technical uses, especially teaching purposes. The colour is ready to use, can be diluted with water and dries within a few minutes, evenly and without streaks. Ecoline is excellent to use, not only with a paintbrush but also with drawing and dip pen nibs and above all with airbrushes. Ecoline is intermixable, has high colour intensity and reasonable lightfastness. However, the colours may fade on constant exposure to sun/UV light. Ecoline is available in 45 transparent colours and 2 opaque, black and white. All colours can be ordered in 30ml jars and those shades marked with a black dot are also available in 490ml bottles.
Taisi olla nyt vähäsen off topic. Sori.
Timo
-
Uusimmasta willeristä..
Alku ainakin tuntui hyvältä ja on mielenkiintoista odotella jatkoa seikkailulle...
Sommer oli heti ensimmäisessä willerissään erinomainen.. Loistava miljöön kuvaus ja tilanteet oli eläviä..! "Boomtownista" oli myös aistittavissa, että siellä ei todellakaan enää paljon elämää ollut!
Vierastin ainoastaan päähenkilöiden kasvojen piirteitä.. Tex, Carson ja Kit eivät olleet oikeen onnistuneita, mutta muuten ehdottomasti yksi parhaimmista tulokkaista pariin vuoteen, tämä Sommer..?
-
Ensi viikolla pitäisi tulla uusi Tex. Silloin saamme lukea tarinan loppuun. Tämä ei muuten ole Sommerin debyytti, sillä mies on aiemmin kuvittanut yhden suuralbumin. Ihan tyylikästä oli jälki siinäkin.
Tervetuloa mukaan, Pat!
-
Tervetuloa vaam, Pat!
Nautitaan Sommerista niin kauan kuin sitä kestää. Ei taida kuitenkaan kovin kauaa kestää, sillä miehellä on jo ikää ja terveysongelmia, en tarkemmin tiedä mitä. Lisäksi Nizzi ei pidä Sommerista lainkaan, ja sysäsi miekkosen Bosellin harteille. Ei taida Bosellikaan välittää, sillä nyt Sommer tekee Nizzin kirjoittamaa tarinaa :). Vaan minä olen pitänyt molemmista Sommerin kuvittamista tarinoista!
-
Terve vaan Pat, ja taisin kiireissäni unohtaa toivottaa tervetulleeksi tuon inkkarinkin ;) Tervetuloa myös siis Cheyennelle.
Joo valitettavasti ei taida pitkään miekkonen Texiä tehdä. Teknisesti Sommerhan on aivan loistava, mutta ongelma onkin sitten Texin kasvoissa. Silti pidin miekkosen tyylistä! Odotan innolla 1.11. kun La pista abbandonata ilmestyy. Kaikki täällä varmaan jo tietää mutta tulevien Texien lista on siis tämä:
nro. 14: "La pista abbandonata" Sommer/Boselli 1.11.06
nro. 15: "Documento d'accusa" Venturi/Nizzi 29.11.06
nro. 16: "Corte marziale" Venturi/Nizzi 20.12.06
nro. 1 (/2007): "Un treno per Redville" Ortiz/Nizzi
nro. 2: "Strada sbarrada" Ortiz/Nizzi
nro. 3: "Il villaggio assediato" Milano/Nizzikö?
nro. 4: "Tiro al bersaglio" Milano/Nizzi??
Milanon eka Tex on kyllä päästävä lukemaan. Kuvista päätellen hienoa työtä. Onko Janne il villaggio assediato suomeksi jotain piiritetty kylä yms. ja Tiro al bersaglio jotain "ampumista kohteisiin" tms.
On pitänyt vähän sanakirjoja selailla Letterin maxin takia.
Nizzin ja Bosellin lisäksi kirjoittajia ovat Nolitta (kirjoittanut viime aikana pari aihetta Bosellin työstettäväksi), Faraci, Ruju, mahdollisesti vielä myös Segura sekä upouudet Manfredi ja D'Antonio. Kirjoittajaksi voi laskea kai myös Canzion, joka on kirjoittanut uudelleen kaikki Seguran ja Rujun tarinat. Kyllähän siinä on moneen makuun ja kaikille löytyy varmasti myös suosikki-inhokki ;).
Liikaa kirjoittajia! tai no ei kai liikaa mutta aika paljon. Nizzi on ihan ookoo mutta ei yleensä enempää vaan aina juuri se ookoo eli keskiverto tarinoita. Boselli joskus hyvä joskus huono, aika tarina kohtaisesti. Segura on suosikkini. Hyvät ja raa´at tarinat (esim. maxit) ovat todella hyviä. Manfredi on hyvä sen maxin (pitkäsarvisten surmanajo) perusteella. Ruju ihan ookoo ja Faracista D'Antoniosta en tiedä.
-
Mulla on sanakirja muuton jäljiltä hukassa, mutta eiköhän Fontin käännökset kohdalleen osuneet :).
D'Antonio on vanha kettu, nukyään jo melko iäkäs, joka kirjoitti mm. Lännentiet (ne alkupään hyvät tarinat). Odotan mielenkiinnolla, mutta en usko hänen kovin kauaa kirjoittavan Texejä, varsinkaan, kun Nizzi palasi. Faracista varmasti leivotaan vakiokirjoittaja. Hän on intohimoinen Tex-fani ja kirjoittanut monenlaista sarjakuvaa. Italiassa hänen tuloaan Tex-kirjoittajaksi tervehdittiin suurella riemulla.
-
Onko Villa saanut "Eagle pass"iansa (muistaakseni nimi oli tuo) yhtään eteenpäin? Entä Venturi Musta Tiikeri kolmosta? Tai miten Cestarot?
-
Onko Villa saanut "Eagle pass"iansa (muistaakseni nimi oli tuo) yhtään eteenpäin? Entä Venturi Musta Tiikeri kolmosta? Tai miten Cestarot?
Yhdyn samaan. Lisäksi haluasin kuulla (jos mahdollista) uusimmat tiedot Ticcin ja Nolitta/Bosellin tarinasta. Missä vaiheessa ollaan? Joko maestro on kynä kädessä?
-
Tämä ei muuten ole Sommerin debyytti, sillä mies on aiemmin kuvittanut yhden suuralbumin. Ihan tyylikästä oli jälki siinäkin.
Kas pahusta.. Totta haastat! Unohdin suuralbumin "orjakauppiaat", tai itse asiassa en osannut yhdistää piirtäjiä samoiksi koska siitä on jo hyvän aikaa kun luin kyseisen suuralbumin. Ja nyt kun muistelen niin siinä suuralbumissa korostui vielä enemmän se, että texin ja kumppanien naamat eivät olleet onnistuneita! Sen takia en vielä silloin ihastunut niin kovasti hänen tyyliinsä, mutta nyt pienessä koossa kasvojen piirteet eivät niin paljon häirinneet!
Mutta täytyypä kaivaa orjakauppiaat esille ja tutkia tarkemmin..
-
Eipä paljoa ole uutisoitavaa. Ticcin juttu lienee pian jo valmis ja ensi vuonna varmaan ilmestyy ainakin Italiassa. Samaan syssyyn ilmestynee kaksi Faracin kirjoittamaa tarinaa melko lähekkäin. Hitaiden Cestarojen (hitaita, vaikka heitä on kaksi!) ohitse on jo pyyhkäissyt huippunopea Ortiz. En tiedä,onko Villa edennyt siitä n. 100 sivusta. Luultavasti hän on pitänyt taukoa marvel-seikkailunsa ajan. En usko, että ainakaa ensi vuonna Italiassakaan saadaan tuoretta Villaa. Venturi on basta aloittanut Tiikerin kuvituksen. Häneltähän vasrikään julkaistiin tarina Italiassa. Voidaan olla tyytyväisiä, jos edes vuonna 2008 Tiikeri tekee paluun.
-
Ortiz on nopea, Villa hidas. Onko tietoa kumpaanko kastiin Civitelli kuluu? Entäs Repetto?
-
Sovitaan, että ovat ihan keskivertoja :). Suomalaisille Repetto saattaa vaikuttaa aika nopealta, sillä kaikki hänen tarinansa, vanhatkin, on julkaistu Suomessa lähes yhdessä rysäyksessä. Mutta ei minulla ole tietoa siitä, montako sivua kukin taiteilija kuukaudessa saa valmiiksi. Kyllähän sen saisi laskettua, jos viitsi nähdä vaivaa, mutta ei nyt ole aikaa. Ehkä joku muu ehtii!? Letteri oli aikoinaan huippunopea, ja teki suunnilleen 30 sivua kuukaudessa, joskus enemmänkin. Vanhoilla päivillä (onneksi) vauhti puoliintui, mutta hän oli silloinkin keskiarvoa nopeampi.
-
Tässä listaa mitä ensi vuonna Italiassa tulee epävirallisten mutta melko varmojen tietojen mukaan:
Joulu- tammikuu:
Nizzi & Civitelli
helmi- maaliskuu:
Boselli & Font
Huhti-toukokuu
Nizzi & Del Vecchio
kesä- heinäkuu
Boselli & Spada
Elo- syyskuu
Nizzi & Rossi.
Loka-marraskuu
Faraci & Ortiz
Joulukuu
Boselli & Garcia Seijas (vain yksi numero).
Kesäkuussa tulisi mahdollisesti suuralbumi Corrado Mastantuonolta JA MAHDOLLISESTI SEURAAVA SUURALBUMI JO MARRASKUUSSA joko Seijasilta tai Filippuccilta.
Ja aika pian vuoden 2008 alussa tullee sitä kaivattua Ticciä.
-
Mainio oli uusin tex! Ei Sommer mikään mestarillinen kuvittaja ole, mutta hyvä rutiinivääntäjä. Silloin, kun hänen suuralbuminsa ilmestyi, niin Ruudinsavun arvostelussa kerrottiin, että Sommerin hevoset eivät olleet oikeasti hevosia, sillä mittasuhteet olivat aivan väärin. Asia oli asiantuntijalta oikein kysytty. Samaa ongelmaa Sommerilla näyttäisi olevan myös ihmisten mittasuhteiden kanssa. Ihmiset ovat kuitenkin ilmeikkäästi piirrettyjä ja kuvista löytyy oleellinen lännen tunnelma. Mutta jos Sommeria vertaa esim. Fontiin tunnelman luomisessa, niin eroa on kuin yöllä ja päivällä. Esim. Fontin Colorado Bellessä on käsinkosketeltavan piinaava tunnelma, millaisen luomiseen Sommer ei koskaan pystyisi!
-
Kovasti näyttää olevan debytantteja tällä tulevien tarinoiden listalla. Tietysti mielenkiinnolla heitä odottaa ajallaan myös Suomeen rantautuviksi.
Hyvä juttu, jos italiaanot kiristävät tahtia suuralbumien kanssa! Kun kerran suomalaiset ovat olleet jo vuosia edelläkävijöitä tässä hyväksi havaitussa kaksi albumia per vuosi - rytmissä, niin jo on aikakin että italialaiset seuraavat perässä. ;)
-
No johan on, kyllä Sommer onnistui uusimmassa tarinassa vallan hyvin enkä missään nimessä korota ainakaan Fontia hänen yläpuolelle.
-
No johan on, kyllä Sommer onnistui uusimmassa tarinassa vallan hyvin enkä missään nimessä korota ainakaan Fontia hänen yläpuolelle.
Kyllä nyt paso puhuu kalliita sanoja.. Sommer onnistui vallan mainiosti ja boselliltakin ("jälleen") hyvä tarina! Ei moittimista!!
-
Löytyipä muuten Tex-aiheinen runokokoelmakin:
http://aukea.net/mp/db/Kokoelmahaut/etusivu/?num=3273729
Korjasin linkkini -wade
-
Olipa muuten nätti runo. Ja vieläpä tytön kirjoittama, joten se siitä, etteivätkö tytöt osaisi fanittaa Texiä! Ansaitsisi tulla julkaistuksi vaikkapa Texin "tietoisku"sivulla.
-
Olipa muuten nätti runo. Ja vieläpä tytön kirjoittama, joten se siitä, etteivätkö tytöt osaisi fanittaa Texiä! Ansaitsisi tulla julkaistuksi vaikkapa Texin "tietoisku"sivulla.
Siinä oli muutes useampia. Paina runon kohdalla nuolta oikealle..
Ja kukas se väittikään, ettei naiset Texiä lue?
-
Ja kukas se väittikään, ettei naiset Texiä lue?
Minähän se taisin jokin aika sitten moista epäillä. Mutta samassa yhteydessä otaksuin, että Texiä lukevissa naisissa voi olla myös näitä hardcore-faneja. Näyttää pitävän paikkansa.
Ihan kivoja runoja, vaikka täytyy samaan hengenvetoon myöntää, etten oikein ymmärrä runoudesta hölkkäsen pöläystä.
-
Käykääpä äänestämässä parasta Maxi-Texiä. En nyt tähän linkkiä jaksa väsätä, mutta äänestys löytyy toimintasankarit- säikeestä
-
Lisää äänestysehdotuksia. Jahka saadaan tuo Maxien äänestys hoidettua, niin talven aikana voisi tehdä äänestyksen parhaasta talviaiheisesta Tex-kannesta. Niitähän ei kovin montaa ole, lieneekö tusinan verran? Vielä jos saisi kannet johonkin näytille, niin olisi helpompi äänestää.
-
Tosi, tuon avulla voisi hyvin äänestyksen toteuttaa. Muistelisin vaan että italian texeissä on joku talviaiheinen kansi jota Suomessa ei ole julkaistu. Toinen vaihtoehto on siten tämä: http://www.sergiobonellieditore.it/auto/cpers_index?pers=tex ; sieltä arretrati ja normaali-sarja.
Helpointa tietysti olisi jos äänestyslomakkeisiin saisi kansikuvat pikkukuvakkeina, mutta lieneekö tämä teknisesti mahdollista?
-
Joo, pistäkääpä äänestys pystyyn. Nyt ihan viimeaikoina on muuten tullut (Repeton tän vuoden talvitarinassa) kaksi loistavaa talvikantta. Voi olla aika monella mielessä, ja jos ei ole, katsokoon hyllyyn ;)
-
Laitan oitis, jos joku vähän neuvoo miten. En ihan heti löytänyt miten pitää toimia. Wade, vanha äänestysspesialisti?
-
Laitan oitis, jos joku vähän neuvoo miten. En ihan heti löytänyt miten pitää toimia. Wade, vanha äänestysspesialisti?
Jaa-a.. Voipi olla äänestysspesialistillakin miettimistä.. Ainakaan mä en osaa neuvoa miten saat kansien kuvat näkyviin, jos et sitten ensimmäiseen viestiin laita linkkiä vaikkapa Bellinghamin Tex-sivuille. Sieltähän ne (ainakin vanhemmat kannet) löytyy. Ja laitat vaan Toimintasankarit kohdasta aloita uusi äänestys. Kyllähän pystyt kuitenkin äänestyksen aloittamaan?
-
Lisää äänestysehdotuksia.
Minulle juolahti mieleen, että voisi pistää pystyyn sellaisen 'paras Tex-vuosikymmen' - äänestyksen. Siinä jokainen voisi äänestää omaa suosikkiaikakauttansa Texin pitkässä historiassa ja samalla voisi vaikka esittää mielipiteitä Tex Willerin eri vuosikymmenten tasosta.
Loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa voisi puolestaan perustaa äänestyksen, jossa pistettäisiin tämän vuoden Tex-anti pakettiin eli äänestettäisiin vuoden parasta tarinaa. (Eikös vastaava ollut viime vuodenkin Texeistä? ) Siitä voisi tulla kiinnostavaa, sillä onhan tänä vuonna jo tullut tarinat Fontilta, Ortizilta, Ticciltä, Repettolta ja Sommerilta.
Hannun ehdotus kuulostaa ihan mielenkiintoiselta. Bellinghamin sivuilla on muuten kansikuvat vain vuoteen 2000 asti.
-
Loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa voisi puolestaan perustaa äänestyksen, jossa pistettäisiin tämän vuoden Tex-anti pakettiin eli äänestettäisiin vuoden parasta tarinaa. (Eikös vastaava ollut viime vuodenkin Texeistä? ) Siitä voisi tulla kiinnostavaa, sillä onhan tänä vuonna jo tullut tarinat Fontilta, Ortizilta, Ticciltä, Repettolta ja Sommerilta.
Joo, hyvä idea
Hannun ehdotus kuulostaa ihan mielenkiintoiselta. Bellinghamin sivuilla on muuten kansikuvat vain vuoteen 2000 asti.
Niin muistelinkin. Olisko uudemmat sitten kaikilla heimolaisilla hyllyssä?
-
Ne löytyy kyllä Perunamaasta, Antin sivuilta, katso muutama viesti taaksepäin. Katsellaan talvikansien äänestystä hetken päästä, antaa tuon maxi-äänestyksen nyt ensin mennä ettei tule liikaa kerralla.
-
Katsellaan talvikansien äänestystä hetken päästä, antaa tuon maxi-äänestyksen nyt ensin mennä ettei tule liikaa kerralla.
Joo, tehäämpä näin. Jos sen saisi ujutettua Maxi-äänestyksen ja vuoden 2006 parhaan normaalisarjan väliin :o Tai sen jälkeen. Hiljaa, hyvä tulee
-
Minulle juolahti mieleen, että voisi pistää pystyyn sellaisen 'paras Tex-vuosikymmen' - äänestyksen. Siinä jokainen voisi äänestää omaa suosikkiaikakauttansa Texin pitkässä historiassa ja samalla voisi vaikka esittää mielipiteitä Tex Willerin eri vuosikymmenten tasosta.
Tahi paras vuosikerta! Ne äänestykset pitäisivät Texin keskustelun yllä seuraavat kymmenen vuotta! Kun joka vuosi tulisi vuoden paras sarja jne.
-
Jaa-a.. Voipi olla äänestysspesialistillakin miettimistä.. Ainakaan mä en osaa neuvoa miten saat kansien kuvat näkyviin, jos et sitten ensimmäiseen viestiin laita linkkiä vaikkapa Bellinghamin Tex-sivuille. Sieltähän ne (ainakin vanhemmat kannet) löytyy. Ja laitat vaan Toimintasankarit kohdasta aloita uusi äänestys. Kyllähän pystyt kuitenkin äänestyksen aloittamaan?
Kun nyt tarkemmin katselen, niin ei minulla kyllä missään näy vaihtoehtoa "aloita uusi äänestys", ainooastaan "aloita uusi aihe". Ehkä en ole vielä tarpeeksi meritoitunut keskustelija? Pitänee vielä harjoitella muutama vuosi...
-
Kun nyt tarkemmin katselen, niin ei minulla kyllä missään näy vaihtoehtoa "aloita uusi äänestys", ainooastaan "aloita uusi aihe". Ehkä en ole vielä tarpeeksi meritoitunut keskustelija? Pitänee vielä harjoitella muutama vuosi...
Oli mullakin yhdessä vaiheessa sama homma. Liekö ne on tuolla ylläpidon puolella kattonu, että olen aloittanut niin monta äänestystä... Kyllä mä voin ne spesialistina ( :P) aloittaa. Pasohan pisti yhden äänestyksen pystyyn. Käykää äänestämässä
-
Yli 50 viestiä lähettäneiden pitäisi saada aloittaa äänestyksiä. Tuossa on jotain nyt vikana. Riippunee vuosiluvusta milloin on rekisteröitynyt.
Tutkitaan.
Hannu oli vähän aikaa sitten vielä uusi jäsen, nyt on viestejä kertynyt. Mun mielestä se on kans ollu niin, että silloin kun tittelin edestä häviää "uusi", niin voipi äänestyksen/aiheen aloittaa
-
Ei ole niin menetelty että yksittäisiltä olisi otettu äänestyksen aloittamismahdollisuus pois. Enkä edes keksinyt miten sen voisi tehdä. Häirikön pääsy voidaan estää joko kokonaan tai poistaa kirjoitusmahdollisuus, muttei äänestysrajoitusta voi antaa.
Mulla tuli äänestysten aloittamisen mahdollisuus tässä pari viikkoa taaksepäin. Oli muistaakseni muutaman kuunkierron pois. Sitä ennen pystyin kuitenkin aloittamaan äänestyxiä...
-
Hauskaa, tuntuu kuin kvaakissa olisi jako tapahtunut; On kvaak ja Tex Willer. Hauskaa, kuinka täällä on aivan oma tunnelmansa.(ja nyt mää tulen ja katkaisen ketjun)
Mut joo mitä mun pitikään sanoa.. Ainiin; kaksi uusinta Willeriä oli ihan huippuja, Sommerin tyyli sopi nakutetusti siihen tarinaan, lisää näiltä.
Joonas
Tällä hetkellä toimintasankareiden ykkössivulla on seitsemän tex-aiheista säiettä.. Ja lisää on tulossa... 8]
-
Uusin texi luettu. Ja tarina olikin kokonaisuudessaan harvinaisen nautinnollista luettavaa! Tämä oli parasta Bosellia ja Sommeriltakin oikein positiivinen esitys. Tunnelma oli intensiivinen ja jännittävä, käsistä ei olisi lehteä malttanut laskea lainkaan. Ainoa seikka, jota voisi hieman morkata, on taas kerran lopetus. Jäi sellainen vaikutelma, että hätä oli päässyt yllättämään tekijät pahanpäiväisesti, sillä viimeisen 20 sivun aikana nivottiin kaikki irtonaiset langanpäät yhteen oikein pikavauhtia. Tämä vain korostui, kun muuten tarinassa ei ollut alusta alkaenkaan mikään kiire kertoa asioita (vrt. eka kohtaus autiokaupungissa kesti yli 40 sivua).
Boselli olikin muuten kirjoittanut aika lailla tekstiä tarinaan, koska fontti oli tavallista pienempää ja puhekuplia paljon. Eipä voi dialogia parjata ainakaan turhan pinnalliseksi.
Sitten vielä yksi juttu pisti aika lailla silmään. Sommer oli nimittäin signeerannut kovin ahkerasti ruutujaan pitkin tarinaa, yhteensä varmaan useampia kymmeniä ’Sommereita’ luki siellä sun täällä. Kyllä muistaakseni myös muut ovat käyttäneet samaa kikkaa, mutta yleensä vasta koko tarinan viimeisessä ruudussa. Fuscokin tosin taisi ujuttaa jossain vaiheessa signeerauksiaan keskelle tarinaa, mutta ei nyt näin laajassa mittakaavassa kuin Sommer. Eipä tämä asia sinänsä häirinnyt, kiinnitti vain huomiota.
-
Talviaiheisten Tex kansien äänestys odottaa äänestyksen tekijää, uusi aihe avattu (Wade, käy käsiksi).
-
Talviaiheisten Tex kansien äänestys odottaa äänestyksen tekijää, uusi aihe avattu (Wade, käy käsiksi).
Kunpa mulla olis Valvojan oikeudet. Muuttaisin tuon äänestykseksi... Voinhan tietenkin sen uudestaankin tehdä, kopioida nuo vaihtoehdot ja aloittaa äänestyksen... :(
-
Nyt oli Bonellin sivuille tullut esittely normaali-texin joulukuun numerosta; Nizzi & Civitelli seikkailu, Villan kansi on ainakin upea.
-
joo sama huomio täälläkin ^^
Nimi eli "La banda dei tre" on aika jännä kääntää. banda on suomeksi joukkio/ryhmä/kopla ja tre luonnollisesti kolme. Eli suomeksi jotain "kolmen kopla" tai muuta sellaista. Civin esittelykuvat olivat hienot, ja Villan kansi rautaa. Innolla odotan. Ilmestyy kait 5-6/07 numeroissa, mikäli en laske väärin.
-
En muista, onko tästä jo puhuttu, jos on pyydän syvästi anteeksi:
Kuuman iltapäivän (Ticci) ja Kaksintaistelu (Civitelli) lisäksi tulee joukko erinäisiä novelleita (Siis uudessa ensiksimainitun nimikkokokoelmassa). Kenen taitelemia nämä loput, Kuolema erämaassa, Campesinon kopla ja mustavalkoiset Verijälki ja Hyökkäys junaan ovat?
-
Nyt tulee ihan ulkomuistista, toivottavasti menee oikein. Kuolema erämaassa -Ticci, Campesinon kopla - Galep, Verijälki - Ticci ja Hyökkäys junaan - Galep. Kaikki muut ovat 80- ja 90- luvun tuotantoa, paitsi Campesinon kopla, joka on aivan Texin varhaistuotantoa. Lisäksi "novelli-spesialistiin" tulee Letterin julkaisematon 107 sivuinen tarina 1960-luvun lopulta.
-
Nyt tulee ihan ulkomuistista, toivottavasti menee oikein. Kuolema erämaassa -Ticci, Campesinon kopla - Galep, Verijälki - Ticci ja Hyökkäys junaan - Galep. Kaikki muut ovat 80- ja 90- luvun tuotantoa, paitsi Campesinon kopla, joka on aivan Texin varhaistuotantoa. Lisäksi "novelli-spesialistiin" tulee Letterin julkaisematon 107 sivuinen tarina 1960-luvun lopulta.
Joo, hyvä. Tulee Ticciä enempikin ;) Ja ei Letterin tarinakaan paha ole, jos kerran 60- luvun lopulta, silloin mieheltä onnistui ihmisen näköiset ihmiset. Minkä pituisia noi novellit on?
-
Keskimäärin kymmensivuisia suunnilleen, mutta yksi tarina on n. 30 sivua pitkä.
-
Ja ei Letterin tarinakaan paha ole, jos kerran 60- luvun lopulta, silloin mieheltä onnistui ihmisen näköiset ihmiset.
Kaino mielipiteeni Letteristä on se, että hän oli silkkaa dynamiittia aina 90-luvun puoliväliin asti, jonka jälkeen hän valitettavasti päästi hahmojensa ulkomuodon rapistumaan tasaista tahtia.
Kuumaa iltapäivää odotan suurella innolla, kuolaa saa pyyhkiä suupielistä kun sitä vain ajatteleekin. Ennakkotietojen valossa tämän kokoelman on pakko olla pelkkää hunajaa alusta loppuun.
-
Voi höhlä. Taas kärsii maine. Olin kirjoittamassa listaa novellikokoelman tekiöistä ja tarinoista jo monta viikkoa sitten mutta jätin sikseen koska arvelin kaikkien jo tietävän. No, onneksi Janne informoi nyt...
Hunajaa hunaajaa, kyllä, ehdottomasti... Vieläkään ei hinta julki, mutta veikkaan 15-20 €
-
Hunajaa hunaajaa, kyllä, ehdottomasti... Vieläkään ei hinta julki, mutta veikkaan 15-20 €
Millonkohan se hinta siellä näkyy (Bananapressillä siis)? Arviolta se on 20€ pressin mukaan, mutta saas nähdä
-
Banana myy muutenkin tuotteita uutena ylihintaan (ja saavathan he pyytää mitä haluavat), mutta luulen että suomalaisesta kun käy niin on halvempi, eikä tarvitse maksaa postikuluja. Muistaakseni Banana pyysi Yksinäisestä Kostajasta 29,90 ja suomalaisessa oli 24,90 (siis silloin heti ilmestyttyä) joten viiden euron ero 8] tässä tapauksessa voisi olla vaikka niin että Banana pyytää 20 € ja suomalainen 15, eli mikä säästö :D Tai miksei vaikka toisin päin, vaikea sanoa
-
tässä tapauksessa voisi olla vaikka niin että Banana pyytää 20 € ja suomalainen 15, eli mikä säästö :D Tai miksei vaikka toisin päin, vaikea sanoa
Sovitaan näin. Lompakko tykkäis tosta
-
No ennyt tiiä tykkäiskö mut aina parempi kun 30 euroa ;D
-
Täällä kun on arvailtu noita Tex-seikkailujen julkaisujäristyksiä... Sotken pasmoja sen verran, että tulevan vuoden ensimmäinen tilkesatsi käsittää numerot 3 ja 4 / 2007.
Niissä ilmestyvät Almanacco del West -seikkailut:
2003 Boselli-Andreucci: Eroe per caso ("Sankari toimessaan") + 8 sivuun trimmattu Gary Cooper -artikkeli
2005 Nizzi- Rossi/Civitelli: Il Fuggitivo (perskarvaton eli "Takaa-ajettu")
Nizzin kynäilemä ja Mario Milanon piirtämä numero #552 "Saarrettu kylä" alkaa näin vasta numerossa 5/07.
Lopullisista suomalaisista nimistä päättää kääntäjämme Renne.
-
Kaino mielipiteeni piirtäjistä Andreucci ja Rossi: ensimmäinen on melko köpö, mutta Rossi on mahtava. Tuo perskarvaton on muutenkin erinomainen tarina. Ja niinpä Rossin työsuhde Texin parissa jatkuu, Andreuccin onneksi ei.
-
Onko tietoa, mikä mahtaa olla Civitellin rooli tuossa jälkimmäisessä Almanaccossa? Jos Rossin jälki on mahtavaa, niin onko Civillä kenties siinä paljonkin näppinsä pelissä vai onko hän häärinyt vain mentorina?
Lopullisista suomalaisista nimistä päättää kääntäjämme Renne.
Rennekös se onkin juoninut kaikkien Tex-seikkailujen nimet näinä kaikkina vuosina?
-
Civitelli ja Rossi ovat kuulemma erittäin hyvät kaverit "siviilissä", ja taitaa olla Civitellin ansiota, että Rossi pääsi piirtämään texiä. Kyseinen almanacco on kaverusten yhdessä tekemä. Kysyin joskus, että mikä oli miesten työnjako. Minulle kerrottiin, että he olivat tehneet toinen parilliset ja toinet parittomat sivut siis ihan Cestaron veljesten tapaan. Minä hiukkasen asiaa rohkenin epäillä, sillä kaikki sivut vaikuttavat niiiin samantyylisiltä. Ja se tyyli näyttää hyvin paljon Civitelliltä, mutta - uskallanko sanoa - PAREMMALTA! Siinä on kaikki Civitellin hyvät puolet, mutta ripaus kaipaamaani rosoa. Kyllä minä sille antaisin kouluarvosanaksi täyden kympin ja vielä plussan päälle kuten nykyään kouluissa taitaa olla tapana.
-
Jumantsuikka, tämähän vaikuttaa hitsin mielenkiintoiselta! Civitelliä on ollut aina nautinto lukea, ja kiva nähdä sitten aikanaan, miltä hänen ja mr. Rossin tiivis yhteistyö näyttää. Eli Kuuman iltapäivän jälkeen voi alkaa heti odotella kieli pitkänä tätä perskarvatonta.
-
Jesh!!! Vihdoin!!! Olen odottanut näitä almanaccoja jo ainakin vuoden (siitä asti kun Repetton ja Dison almanaccot julkaistiin) ja nyt ylipäällikkö Asko sanoo että ne ilmestyvät parin kuukauden päästä. Kiitos!
-
Jesh!!! Vihdoin!!! Olen odottanut näitä almanaccoja jo ainakin vuoden (siitä asti kun Repetton ja Dison almanaccot julkaistiin) ja nyt ylipäällikkö Asko sanoo että ne ilmestyvät parin kuukauden päästä. Kiitos!
Kiitos Poppa!
-
Ja se tyyli näyttää hyvin paljon Civitelliltä, mutta - uskallanko sanoa - PAREMMALTA! Siinä on kaikki Civitellin hyvät puolet, mutta ripaus kaipaamaani rosoa.
Toihan kuulostaa, sanoisinko, täydelliseltä piirtäjältä. Voiko sellaista ollakaan? Joka tapauksessa maltan tuskin odottaa!
-
Voi... Claudio Villa :D
-
Jos kaikki olisi mahdollista, keiden tex-piirtäjien tyyleistä kokoaisitte täydellisen Tex Willer -piirrosjäljen? Kenen kasvot, hatut, hevoset, taustat, viiva jne...
-
Kyllä siinä olisi 70 prosenttia Villan tarkkuutta, 20 prossaa Letterin tunnelmaa ja 10 prosenttia Ortizin rentoutta. Kuten jo jossain ketjussa sanoin, niin en oikein tykkää Villan hatuista ja Letterilläkin niissä oli alkuaikoina, viimeisistä vuosista puhumattakaan, vaikeuksia, joten kai hatut tulisivat Ortizilta. En sitten tiedä, kuinka se Letterin tunnelma tähän käytännössä sotkettaisiin, mutta käytännössä tällaiset yhtälöt ovat muutenkin mahdottomia, joten menköön näin :-\
-
Kyllä se olis 100% Villan työtä,, Korkeintaan joihinkin maisemiin vois Cestarot tai Aldo Capitanio ottaa osaa..
-
Kyllä se olis 100% Villan työtä,, Korkeintaan joihinkin maisemiin vois Cestarot tai Aldo Capitanio ottaa osaa..
Tai Ticci ;)
-
Tai Ticci ;)
En oo koskaan ymmärtänyt sitä, että Ticciä on kehuttu loistavana maisemien kuvaajana. Hänen taustansa ovat yleensä todella pelkistettyjä ja yksinkertaisia.
Ehkä hänen suosiotaan selittää vertailu Calepiin, Nicoloon, Letteriin, Gambaan ja muihin vanhoihin piirtäjiin. Toki näihin verrattuna Ticcin maisemat ovat komeampia, mutta kyllä uudemmista piirtäjistä lähes poikkeuksetta jokainen piirtää parempia ja komeampia taustoja kuin Ticci...
-
En oo koskaan ymmärtänyt sitä, että Ticciä on kehuttu loistavana maisemien kuvaajana. Hänen taustansa ovat yleensä todella pelkistettyjä ja yksinkertaisia.
Ehkä hänen suosiotaan selittää vertailu Calepiin, Nicoloon, Letteriin, Gambaan ja muihin vanhoihin piirtäjiin. Toki näihin verrattuna Ticcin maisemat ovat komeampia, mutta kyllä uudemmista piirtäjistä lähes poikkeuksetta jokainen piirtää parempia ja komeampia taustoja kuin Ticci...
Ehkäpä vaikka herra ex-Ticciman voisi pitää muutaman lauseen mittaisen "Johdatus Ticcin piirrostyylin ymmärtämiseen" -pikakurssin meille muutamille, jotka emme osaa sijoittaa Ticciä aivan Tex-taiteilijoiden terävimpään kärkeen ;)
Omasta mielestäni täydellinen piirrosjälki olisi jonkinmoinen yhdistelmä Civitelliä ja Villaa. Ensiksimainitun selkeys ja viileä särmä tasapainottaisi jälkimmäisen runsasta yksityiskohtaisuutta.
-
Ticci on ehkä parhaimmillaan aavoilla preerioilla tai sitten kallioisissa/kivisissä maisemissa, joihin hän saa luotua useimmiten varsin hienon tunnelman. Myös intiaanikylissä Ticci on kuin kotonaan. Hyvä lopputulos ei mielestäni vaadi aina äärimmäisen yksityiskohtaista ja tarkkaa kuvausta, vaan hieman pelkistetymmilläkin (Ticcin kohdalla ei kuitenkaan hutaistuilla) piirroksilla voi tavoittaa oikeanlaisen lännen karun tunnelman. Eli itse lasken kyllä mr. Ticcin ihan kelpo maisemoittajaksi, yhdeksi parhaista.
-
(Ticcin kohdalla ei kuitenkaan hutaistuilla)
Voi, valitettavasti nykysin asia on näinkin huonosti. Kun voisikin joku lähettää miehelle postia, ja kehoittaa keskittymään taustoihin.
Ennen, oli Giovanni Ticci Fuscon kanssa parhaimpia maisemapiirtäjiä Texissä!
-
Ennen, oli Giovanni Ticci Fuscon kanssa parhaimpia maisemapiirtäjiä Texissä!
Aivan, koska silloin ennen heitä verrattiin Caleppiniin ja muihin.. Nykyään moni piirtää niin paljon parempia maisemia, että edes Ticcin vanhat maisemat eivät näytä enää ainakaan loistavilta..
-
Aivan, koska silloin ennen heitä verrattiin Caleppiniin ja muihin.. Nykyään moni piirtää niin paljon parempia maisemia, että edes Ticcin vanhat maisemat eivät näytä enää ainakaan loistavilta..
En mä sitä tarkottanut. Vanhaa Ticciä verrataan nyky (vaikkapa nyt sitten Capitanion tai Villaan), kumpi piirtää paremman luonnon? Kaupungissa ei Ticci koskaan ole jakanut piirtää. Sanoihan mies, että hän tuntee olevansa vanki, kun joutuu liian pitkään viipymään sisätiloissa (siksipä kuva harhailee kadulla, ja ruudun ulkopuolelta tulee Texin ja sheriffin puhe)
-
Kyllä minä olen sitä mieltä, että Ticci parhaimmillaan on aivan loistava aseiden, intiaanien ja maisemien piirtäjä. Ja parhailla töillään Ticci todellakin pesee useimmat nykyraapustajat menen tullen juuri näissä asioissa! Ticcin henkilöhahmot eivät ole kovin persoonallisia, mutta en sitäkään asiaa liiaksi moittisi.
Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että nyky-Ticcillä on liian karikatyyrimaisia kasvonpiirteitä ja taustat aivan liian luonnosmaisia. Ei kuvien tarvitse todellakaaan olla aivan naturalistisia Villan tapaan, mutta mielestäni jotkut Ticcin kasvokuvat eivät muistuta ihmiskasvoja lainkaan ja esimerkiksi preerian pensaat ovat hutaistuja spiraaleja. Kyllä ne spiraalit pensaiksi ymmärtää, mutta silmää ne eivät miellytä! Ymmärrän kyllä, jos jotkut pitävät Ticcin pelkistetystä tyylistä edelleen, mutta mielestäni Ticci on jo mennyt sen rajan yli, jolloin pelkistetty jälki muuttuu laiskan miehen hutaisuksi.
-
Okay, pitänee täsmentää hieman mitä Ticcistä aikaisemmin sanoin. Eli tarkoitin hänen olevan yksi Texin parhaista lännenmaisemoittajista nimenomaan 1970- ja 80-lukujen ansioilla.
Wade ja Janne ovat oikeassa siinä, että Ticci on viimeisten noin kymmenen vuoden aikana hiljakseltaan päästänyt kynäkätensä rappiolle. Henkilöt näyttävät aika virttyneiltä ja ankeilta nykyisin. Eikä taustoissakaan ole oikein potkua. Tosin hän ei ole vieläkään kovin huono, mutta pahaa pelkään, että hänen tasonsa ei tule nykyisestä enää parantumaankaan. Samoin on käynyt kaikille muillekin Texin piirtäjäveteraaneille, kun vanhuus on alkanut kolkutella ovien ja ikkunoiden takana.
Yksi seikka, joka minua on Ticcissä (kun hän oli rautaisimmillaan) aina suuresti miellyttänyt, on se kuinka hän piirtää 'pahikset'. He ovat oikeasti ilkeän näköisiä, etenkin meksikolaiset bandiitit Ticci hallitsee mestarillisesti.
-
Ticcin henkilöhahmot eivät ole kovin persoonallisia, mutta en sitäkään asiaa liiaksi moittisi.
En minäkään. Mielestäni se sopii Ticcille. Harmi kun Ticci on päässyt niin pahasti rappiolle
-
Käykääpähän äänestämässä Texin ja kumppaneiden omasta osiosta Kvaakiin! Ja perustelut mukaan!
-
Anteeksi kun ilmoitan myöhässä, kun on ollut taas vähän kiireitä yms. taistelua Länkkärit-osiosta kvaakkiin. Mutta sanomani pitää että Kronikka Musta kojootti on ilmestynyt.
-
Selailin kronikkaa kaupassa. Nyt oli skannaus mielestäni epäonnistunut. Kuvat olivat tarkkoja, mutta pilkullisia. Minulle kävi kerran samalla tavalla, kun skannasin mustavalkokuvia muistaakseni väriasetuksilla ja korkealla resoluutiolla. Kuvat olivat aivan pilkkua täynnä. Onkohan nyt käynyt kronikalle samoin? Vai selasinko vain huonosti painettu kappaletta?
-
Minun kronikka-yksilöni oli kyllä ihan ok, huomattavasti parempaa laatua kuin aikaisemmat. Kun nyt Janne sanoit noista pilkuista niin katsoin tarkemmin ja kyllähän sieltä pilkullisuutta löytyy, muttei mitenkään häiritsevästi; en niihin olisi muutoin osannut edes kiinnittää huomiota. Täytyy olla kappalekohtaista variaatiota?
Aiempaan verrattuna kyllä huomattavan paljon parempi painojälki, ei ryppyjä tms.
-
Norhavenhan tämän uusimman Kronikan teki.
Hitto, tulikohan painovaihdos kirjattua krediitteihin..?
Skannaus tehtiin täsmälleen samoilla asetuksilla kuin edellinen Kronikka eli "pilkullisuus" johtui paperin tummuudesta.
Tätä tsekattiin eri arvoilla, mutta mielestäni paras vaihtoehto oli se, jossa ei viivaakaan menetetty, vaikka pientä pistesumua esiintyi.
Sama ilmiö siis kuin Kronikoiden kansissa, joissa olen oikein ohjeistanut graafikoita, että aitoa patinaa saa olla. Ettei näyttäisi samalta kuin "Minä Disney" -kirjojen tasaväriset lattapinnat.
Steriilimpää jälkeä suosivat lukijat, sana on teidän.
-
Prisman sarjisosasto ratsattu ja uusin kronikkahan sieltä jäi nätisti haaviin. Minunkin yksilössäni näkyy läpi lehden tätä pilkullisuutta, mutta toivotaan ettei se lukiessa haittaa. Huomattava parannus aiempaan on se, että sivut ovat rypyttömiä eikä niissä ole silppuroinnin jälkiä. Mutta yleisilmeeltään uusin kronikka tuntuu käsissä jotenkin löysemmältä kuin edeltäjänsä. Ei varmaan sinänsä huono juttu, kunhan jatkossa eivät tästä enää löysty enempää.
Norhavenhan tämän uusimman Kronikan teki.
Hitto, tulikohan painovaihdos kirjattua krediitteihin..?
Jep, amigo. Kyllä sisäkannessa komeilevat sanat Norhaven Paperback A/S.
-
Itse en ole kronikoista niinkään innostunut, tiedän olen sivistymätön.
Onkohan uusin normi willeri milloin tulossa? Eikös sen kohta pitäisi ennen kuun vaihtumista.
-
Itse en ole kronikoista niinkään innostunut, tiedän olen sivistymätön.
Onkohan uusin normi willeri milloin tulossa? Eikös sen kohta pitäisi ennen kuun vaihtumista.
Mulla on vähän samanlainen aukko sivistyksessä. Kyllä ne hyllystä löytyy ja kaikki luettu on, mutta... Ainoastaan 9 ja 10 kiinnosti tosiaan. Moni tietää miksi. En ole hirveän innostunut, kun uusin Galep pamahtaa kaupan hyllyille
-
Seuraava normaalisarjan Texi pitäisi tulla ennen kuun loppua eli vajaan parin viikon päästä.
Kronikat olen ostanut kaikki, vaikka on ne alkuperäisetkin jo nuorena ostettu ja yhä tallella. Niitä vain ei nykyään viitsi paljon lueskella, kun tuntuu että melkein hajoavat käsiin, joten kronikat palvelevat lukukappaleina ja niitä voi antaa lastenkin käsiin.
Noin yleensä ottaen en tiedä onko kronikoitten ostamatta jättäminen sen suurempi aukko sivistyksessä kuin koko Tex Willer ylipäänsä, mutta onhan se Texien lukeminen aina kivaa kuitenkin.
-
On mullakin kronikkoja, ei tosin ihan kaikkia, mutta kuitenkin haluaisin antaa positiivista palautetta, uudesta kronikasta, mielestäni se oli tähän asti paras, sillä (Cheyenne taisi jo mainita) se oli juuri sopivan ns. löysä. Ei niinkuin muut kronikat vaan paljon löysempi ja sivut sai käänneltyä vaivattomasti. Johtunee uudesta painokoneesta yms. Tämä oli niinkuin maxi mutta kronikka. Jos edelleen teette tällaisia maxi-kronikoita lupaan kyllä ostaa kaikki.
-
Onkohan uusin normi willeri milloin tulossa? Eikös sen kohta pitäisi ennen kuun vaihtumista.
Jos lähteeni pitää paikkansa (niinkuin on tähän asti aika hyvin pitänyt), niin tarkka ilmestymispäivämäärä pitäisi olla 29.11. Eli ensi viikolla postilaatikko taas kolahtaa.
-
Lähteesi pitänee paikkansa koska minun lähde sanoo samaa :D Liekkö meillä sama lähde :)
-
Olisko materiaalia tehdä "länkkärivisaa"? Eli joku aloittaisi, pistäisi kysymystä kehiin ja (oikein)vastannut saa seuraavan kysymyksen kysyä. Tuollainen löytyi jo Ankkapuolelta, riittäneekö meillä täällä matsku?
-
Ei ole minun mielestäni kovin toimiva tuo disney-visa. kaikenlaista kysellään ja kaikenlaista vastaillaan, ja lopulta kukaan ei sano, ovatko vastaukset oikein ja mihin kysymykseen vastaukset on annettu. Jos sellaiseen visaan saataisiin parempi järjestys, niin olisi ihan ok.
-
En tiedä kannatanko minäkään. Muu "tärkeämpi" keskustelu jäisi ja kaikki alkaisi vaan vastailemaan triviassa. Jospa jätetään sikseen...
-
Tässäpä listaa tulevista tex-julkaisuista normaalisarjassa vuoden 2007 alusta lähtien. Italian julkaisujen osalta listaa on hiukan päivitetty.
1-2/2007 Un treno per Redville, Ortiz/Nizzi
3/ 2007 Eroe per caso, Andreucci/Boselli
4/2007 Il Fuggitivo, Rossi-Civitelli/Nizzi
5-6/2007 Il villaggio assediato, Milano/Nizzi
7-8/2007 la banda dei tre, Civitelli/Nizzi
9-10/2007 Font/Boselli
11-12/2007 Spada/Boselli
13-14/2007 Ortiz/Faraci
[tästä eteenpäin tarinat ovat edelleen uumoillussa tulojärjestyksessä, mutta numerointi voi muuttua, jos Asko A. pistää jotain erikoismatskua väliin. Siksipä numerointi italian mukaan.]
562-563 Rossi/Nizzi
564 Nizzi/Sommer
565-566 Nizzi/Del Vecchio
[tästä eteenpäin järjestys on niin epävarmaa, että numerointi pois...]
Ticci-Nolitta/Boselli
Fusco/Nizzi
Civitelli/Manfredi
Font/Boselli
Repetto/Nizzi
Cestaro/Faraci
Seijas/Boselli
Piccinelli/Boselli (eli taas uusi piirtäjä!)
Mastantuono/Boselli
Bruzzo/Faraci
Loppupään järjestys ei ole todennäköisesti tämä, sillä Ticcin tarina on suunnilleen 290 sivua pitkä ja Seijasin tarina on n. 140 sivua, joten jokin täytetarina tarvittaneen, ellei sitten näitä tarinoita soviteta peräkkäisiksi, niin että saadaan jälkimmäinen tarina loppumaan sopivasti pokkarin viimeiselle sivulle. Lisäksi Fuscon vimppa tarina (110 sivua) saatetaan julkaista jossain tulevassa almanacossa. Kaikki muut numeroimattomat tarinat ovat kahden pokkarin, eli 220 sivun, mittaisia. Aika pian, ellei ihan samoihin aikoihin, Bruzzon tarinan kanssa, tulee Venturilta ja Nizziltä se Musta Tiikeri tarina, joten silloin Italiassa ollaan jo pitkällä vuoden 2009 puolella. Suomeen se saataneen siis vasta joskus 2010. Ja Villan tarinakaan ei voi viipyä varmaan enää yhtään pidemmälle. Ja kun se valmistuu, se varmasti kiilaa heti julkaisukalenterin kärkeen, joten sekin voi sotkea jopa jo tuota ylläolevaa järjestystä.
Ja aika vankkaa tarinaa näyttäisi vuonna 2007 olevan luvassa. Uudet piirtäjät ovat tietysti aina suuri kysymysmerkki, mutta melkoisen luottavainen olen sen suhteen, että ensi vuonna saadaan todellinen mahtivuosikerta!
-
Kovasti katse yritti etsiä Villaa, vaan eipä mistään välistä löytänyt...? Ei ilmeisesti oo edistynyt yhtään :(
-
Kyllä se Villa varmasti edistynyt on, koskapa sai elokuussa julkaistua sen supersankarisarjakuvansa. Sen jälkeen hänellä ei ole ainakaan minun tietojeni mukaan ollut mitään sivuprojekteja.
-
Andreucci, Milano, Spada, Faraci, Vecchio, Seijas, Piccinelli, Mastantuono, Bruzzo ÄÄÄÄÄK! Huimaa... Miks pitää näin paljon tulla uutta porukkaa Texiä tekemään. Siis haloo. Lähes kymmenen debyyttiä. Minkä takia ei voida pysyä samassa tiimissä, vaan pitää koko ajan ottaa uutta korukkaa. Eikös lie vielä se k... Cossu ole tulossa... Voisitko kertoa ovatko nuo tulossa vakio tekijöiksi, vai tekevät vain yhden tarinan? Andreucin tiedän, että se on sen ainut, mutta entä muut yhdeksän?
-
Ainakin Andreucci, Bruzzo, Milano ja Spada ovat parasta a-ryhmää Lambiekin näytteiden perusteella, eivät mitään rappio-Marcelloja.
-
Andreuccista en tykkää yhtään, muista en tiedä. Paitsi, että Mastantuonolta olen nähnyt yhden Tex-kuvan ja se oli vakuuttava. Mastantuono ja Seijas ovat ilmeisen hyviä, koska ovat suuralbumin kautta päässeet tekemään perussarjaa. Yleensähän sieltä ponnistaneet ovat osoittautuneet mestareiksi. Ja jos uusia tulee, niin on niitä vanhoja mennytkin: mm. Galep, Letteri, Monti, Blasco, Capitanio, Giolitti ja eläkkeelle ovat menneet De la Fuente, Marcello ja pian siis myös Fusco. Mutta tulijoita on kyllä silti enemmän. Tulee väkisinkin mieleen ajatus, että osa piirtäjistä on antamassa työnäytettä ja vain parhaat jatkavat.
-
Mutta tulijoita on kyllä silti enemmän. Tulee väkisinkin mieleen ajatus, että osa piirtäjistä on antamassa työnäytettä ja vain parhaat jatkavat.
Ainakin toivotaan näin. Ei nuo millään Fuscoa tai Giolittiä voi korvata. Saa nähdä, millaisena Ankkapiirtäjä näkee Texasin Rangerin. Niin se vaan täytyy myöntää, että kaikki hyväkin loppuu aikanaan. Willer on sen verran keski-iässä, ettei aikaisemmin ole pahemmin koettu näitä piirtäjien poisjäämistä (mitä nyt Galep kuoli siinä 90- luvun aikana, muut merkittävät kuollet ovat kai kupsahtaneen tällä vuostuhannella). Minkäköhän laista Willer on viidenkymmenen vuoden päästä, kun jälkipolvet sitä lukevat.
Voi olla jälki vähän erilaista.
-
Käykääpäs katsomassa www.stefanoandreucci.it Sieltä löytyy kymmeniä Tex-näytteitä ja ainakin minusta herran piirros on ihan kelvollista tavaraa. Ihmetyttää muuten miksi niin harvalla Tex-piirtäjällä on oma sivusto.
Edit: piirtäjän sivusto korjattu!
-
Minulla lukee vaan että "palvelinta ei voi... jne." Eli osoite ei toimi. Oletko varma että kirjoitit sen oikein?
Mastan kuvan oon minäkin nähny eikä se kylläkään mitään loistojälkeä ollut. Lähinnä yksityiskohdattomuus häiritsi...
-
Niin, aivan unohdin, että olen lueskellut paria macigo vento lehteä, joissa taiteesta on vastannut nimenomaan Mastantuono. Kyseinen lehtihän on siis länkkäri. Ja siinä kuvitus on aivan hurjan hyvää, nautittavaa ja mahtavaa. Mastantuonon suhteen en siis ole tippaakaan huolissani, vaan odotan hänen tarinoitaan innolla. Sama pätee tuohon Rossin ensimmäiseen juttuun. Arvoitus taas on, että kuinka Rossi on pärjännyt ilman Civitelliä seuraavassa tarinassaan. Melko huoleti olen myös Bruzzon, jonka näytteet muista sarjakuvista ovat todella vahvoja, sekä Seijasin suhteen aiemmin mainituista syistä.
Muut ovat enemmän tai vähemmän arvoituksia. Näytekuvien suhteen olen eniten huolissani maxien puolella Cossusta. Pääsin juuri haukkumaan myös Alessandro Piccinellin, jolta löysin todella huonon kuvan Zagorin puolelta. Saattaa olla, että se oli netissä nimetty väärälle henkilölle, sillä pienellä hakemisella löytyi toinen kuva, jossa tyylinäyte on kuin eri planeetalta. Eli tämän näytekuvan pohjalta Piccinelliltä on lupa odottaa hyvää jälkeä Texinkin puolelta.(http://www.ubcfumetti.com/preview/0401_i.jpg)
-
Mastantuonolla on myös oma nettisivu www.corrado-mastantuono.com. Tex-kuvia en sieltä kuitenkaan löytänyt, mutta näytteitä on juuri tuosta Magico Vennosta. Hyvä vaan, jos esim. Font on skeptinen Mastantuonon suhteen. Uskon nimittäin, että tutustuminen Mastantuonon Texiin on sitten vielä sitäkin positiivisempi yllätys.
Tuo andreuccin sivu on muuten www.stefanoandreucci.it. Näytekuvat ovat ihan hyviä, mutta kokonaisuus ei minua miellyttänyt. Ei se jälki silti ihan karseaa ollut.
-
Andreuccin kuvat tsekattu, ja en ymmärrä haukkuja. Jälkihän on oikeen hienoa a-ryhmää. Ovatko nuo tuolla heroes osiossa olevat sivut vain esittelykuvia vai suoraan almanaccosta. Minusta ne ovat kumminki hienoja. Piccinellillä... älyttömän hieno sivu, jos Tex jälki on noin hienoa, niin huippu piirtäjä on tulossa. Mikskäs noi Pawneet on tullu tonne riehumaan?
-
Piccinellin piirros näyttää todella hyvältä. Ja Mastantuonokin näyttää varsin mainiolta. Etenkin kun huomioi millaista kuraa mies suoltaa Taskareihin.
-
Olen sitä mieltä, että yksittäiset kuvat eivät kerro totuutta. Näin on ainakin Andreuccin kohdalla. Piccinelliltä on sentäs kokonainen sivu nähtävänä, ja se jo kertoo aika paljon. Samoin Mastantuonon kotisivuilla on kokonaisia sivuja. Andreuccin taide kokonaisuutena ei minua saanut vakuuttuneeksi, mutta toivottavasti se muihin uppoaa. Onneksi hänen tarinansa on vain yhden pokkarin mittainen. Pelkään, että Andreuccin tarina ja Letterin maxi ovat ensi vuoden aallonpohjia. Tai oikeastaan toivon, sillä jos näin on, niin ei ole tulevan vuoden suhteen suuriakaan huolia! :)
Tässä toinenkin kuva Piccinelliltä. Hiukan hillitympää, mutta näyttäisi tuo intiaanikuvaus olevan aika hyvin hanskassa.
(http://www.ubcfumetti.com/preview/0401_l.jpg)
-
k-15:
http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg
Koskahan taas syntyisi Texille vähän säpinää romantiikkarintamalla? Voisi piristää kummasti sarjaa ja saataisiin vihdoin uusi luku Texin historiaan...
-
k-15:
http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpgKoskahan taas syntyisi Texille vähän säpinää romantiikkarintamalla?
Siinäpä sitten ovatkin ne paljon puhutut "romanttiset ticcit"?
-
Siinäpä sitten ovatkin ne paljon puhutut "romanttiset ticcit"?
Hah. Tuo kuva oli myös Texbr- sivuilla.
-
Hm. Tarkoitus oli vähän kyllä kirvoittaa mielipiteitä tästä naisasiasta, josta on jo ollutkin vähän juttua toisessa ketjussa. Kuvan linkitin siksi, että se on kiinnostava ja sopii aiheeseen, toissijaista lienee, mikä on sen lähde. Eli mitä mieltä olette, sopisiko Texille jonkinsortin romanssi? Ei varmaan ainakaan Sergio Bonellin valtakaudella ole moisia tulossa, mutta kuka tietää tulevaisuudesta.
Itse näen tässä aiheessa piilevän tavallaan täysin hyödyntämätöntä potentiaalia; Tex Willeriin voisi käsikirjoittaa nykyistä voimakkaampia naishahmoja. Ei Texin nyt uutta morsmaikkua tarvitsisi ottaa, mutta jotain pientä säpinää olisi kiva nähdä. Kyllä mielestäni tällaisen kuvion pohjalta voisi kirjoittaa vaikka kuinka räväkän ja kiinnostavan tarinan, tarvitsematta silti mennä Kauniit ja rohkeat linjalle. Liian tabuja ovat olleet nämä aiheet Tex Willerissä tähän asti.
-
Olet oikeilla linjoilla Cheyenne. Texille pitäisi nopeasti saada aikaiseksi todella tulinen suhden jonkun lännen villikissan kanssa. Katsos piirtäjät ovat niin vanhoja,etteivät he enää ajattele naisia kovin paljon. Ainakaan piirtäessään. Mutta toivotaan,että nämä nuoremman polven kynämiehet ottavat asian esille,sillä varmasti tällä seikalla olisi piristävä vaikutus moneen asiaan. Ja voit uskoa,että Carsonilla riittäisi naljailtavaa moneksi vuodeksi. ;D
-
Itse näen tässä aiheessa piilevän tavallaan täysin hyödyntämätöntä potentiaalia; Tex Willeriin voisi käsikirjoittaa nykyistä voimakkaampia naishahmoja. Ei Texin nyt uutta morsmaikkua tarvitsisi ottaa, mutta jotain pientä säpinää olisi kiva nähdä. Kyllä mielestäni tällaisen kuvion pohjalta voisi kirjoittaa vaikka kuinka räväkän ja kiinnostavan tarinan, tarvitsematta silti mennä Kauniit ja rohkeat linjalle. Liian tabuja ovat olleet nämä aiheet Tex Willerissä tähän asti
.
Kyllä varmasti voisi kirjoittaa räväkän tarinan.. Olihan mies ilman menneissyyttäkin loistava tarina kaikin puolin (piirroksen ja juonen suhteen) vaikka tarinan loppu oli ehkä ennalta arvattavissa! Eihän Tex ja kumppanit voi enää sitoutua...
Mutta ehdottomasti piristävää jos naisia tarinoissa on.. Sergio Bonellilla on vaan liian tiukka linja naisten suhteen! Ei voi mitään... :-\
-
EI! EI!!!! Texiä ei kertakaikkiaan saa pilata nartturooleilla >:(
-
EI! EI!!!! Texiä ei kertakaikkiaan saa pilata nartturooleilla >:(
Samaa mieltä! Tex on ollut lempisarjakuvani halki elämäni, eikä sitä nyt ruveta pilaamaan. Se on tähänkin asti toiminut ilman liikoja naisten osuuksia asiassa
-
Alaselle sellainen ehdotus että Egmont voisi julkaista ne Texit joissa on Mefisto mukana yhteisniiteenä.
Joo joo tiedän jo, että monella Tex-faneilla on jo kaikki Texit, mutta "me" satunnaiset Tex-lukijat joilla ei ole noita vanhoja Texejä ja jotka emme ole ns. keräiljöitä voisimme olla kiinnostuneita noista vanhoista jaksoista uusinta painoksina.
PS Kiitos Tex Willer Kronikoista, toivottavasti tahti kiihtyy.
-
Joo joo tiedän jo, että monella Tex-faneilla on jo kaikki Texit, mutta "me" satunnaiset Tex-lukijat joilla ei ole noita vanhoja Texejä ja jotka emme ole ns. keräiljöitä voisimme olla kiinnostuneita noista vanhoista jaksoista uusinta painoksina.
...Joita varten on juuri kehitetty se kronikka- sarja. Odottelet vain jonkin aikaa, ja ne tupsahtaa kauppoihin.
Uusin Mefisto ei ole vielä vanhakaan (2002 ja -03, muistaakseni), joten sen saa vielä halvalla divareista
-
Hm. Tarkoitus oli vähän kyllä kirvoittaa mielipiteitä tästä naisasiasta, josta on jo ollutkin vähän juttua toisessa ketjussa. Kuvan linkitin siksi, että se on kiinnostava ja sopii aiheeseen, toissijaista lienee, mikä on sen lähde. Eli mitä mieltä olette, sopisiko Texille jonkinsortin romanssi? Ei varmaan ainakaan Sergio Bonellin valtakaudella ole moisia tulossa, mutta kuka tietää tulevaisuudesta.
Itse näen tässä aiheessa piilevän tavallaan täysin hyödyntämätöntä potentiaalia; Tex Willeriin voisi käsikirjoittaa nykyistä voimakkaampia naishahmoja. Ei Texin nyt uutta morsmaikkua tarvitsisi ottaa, mutta jotain pientä säpinää olisi kiva nähdä. Kyllä mielestäni tällaisen kuvion pohjalta voisi kirjoittaa vaikka kuinka räväkän ja kiinnostavan tarinan, tarvitsematta silti mennä Kauniit ja rohkeat linjalle. Liian tabuja ovat olleet nämä aiheet Tex Willerissä tähän asti.
Ehkä en aivan sellaista Tex-tarinaa kaipaa, jossa olisi keskeisellä sijalla jonkinlainen romanssi. Mutta kyllähän pieni sutina tekee oman lisäsäväyksensä niihin harvoihin tarinoihin, joissa sitä on, siis Texillä. Esimerkiksi se Civitellin piirtämä tarina jossa oli se Allison Sydor(?), mielestäni siinä oli hienovaraisen tyylikkäästi punottu pelinpoikasta tarinan lomaan.
-
Jaha, pehmeästi muotoillen on herroilla Paso ja Wade aika tiukka näkemys naisasiasta. Minäkin olen samaa mieltä siinä kohdin, että ei Texiin tarvitse liikaa naisia tuoda. Se on nykylinjassaan tietysti ihan toimiva, mutta silloin tällöin harvakseltaan olisi silti piristävää nähdä voimakkaampia naishahmoja Tex Willerissä. Kyllähän tästä on jo nähty hyviä esimerkkejä, kuten mm. Lilythiin liittyvät tarinat, Carsonin menneisyys ja Mies menneisyydestä. Mainioita tarinoita kaikki tyynni. Muuten, jos Bonelli ei olisi koskaan kirjoittanut tätä Lilythin 'nartturoolia' (todella vastenmielinen sana), niin tuskin olisi nyt myöskään Kit Willeriä. Joten ei tämä missään tapauksessa merkityksetön asia ole. Mutta kullakin mielipiteensä.
-
Mitä ihmeen nartturooleja? Kolliroolitko vain käy; se se on tosi miesten mieleen?
Lisää vähäpukeisia naisia Texiin! Ja heti!
Voihan sitä tarinaa siinä sivussa kuljetella entiseen malliin.
-
Lisää vähäpukeisia naisia Texiin! Ja heti!
Voihan sitä tarinaa siinä sivussa kuljetella entiseen malliin.
Eiku lisää kunnollisia, älykkäitä, siveitä naishahmoja.
-
Eiku lisää kunnollisia, älykkäitä, siveitä naishahmoja.
Nimenomaan niitä, ehdottomasti (mutta vähissä vaatteissa).
-
Eiku lisää kunnollisia, älykkäitä, siveitä naishahmoja.
Kuten Kulmalan lempisarjan Calvin?
-
Lisää vähäpukeisia naisia Texiin! Ja heti!
Voihan sitä tarinaa siinä sivussa kuljetella entiseen malliin.
Nimenomaan niitä, ehdottomasti (mutta vähissä vaatteissa).
Siis voi hiisi Hannu! Jos sinä noita haluat katsella niin eiköhän koko genrestä löydy ihan omat lehtensä. Tämä on LÄNNENSARJAKUVA ei pornolehti. Minusta Texiin ei sovi liialliset naisroolit. Tosin poikkeuksia on (juuri Lilyth). Olen siis samaa mieltä kuin Wade, Paso ja Janne.
-
En tuota tosissaan otettavaksi tarkoittanutkaan, vastasin vain äärimmäisilmaukseen toisella. Sitäpaitsi onhan Texissä ollut lukuisia naisia, eikä missään "nartturooleissa" ja jopa erittäin vähäpukeisina (esim. eka Maxi), ilman että lännensarjakuva olisi muuttunut pehmopornoksi.
-
Tässäpä vuoden 07 Texejen ilmestymispäivämäärät:
(Halutessaan [ja toivottavasti] Wade voisi lisätä nämä tuonne "Tulevat Tex Willerit" listaukseensa)
1) 17.1.2007
2) 7.2.
3) 28.2.
4) 21.3.
5) 11.4.
6) 9.5.
7) 30.5.
8) 20.6.
9) 11.7.
10) 1.8.
11) 29.8.
12) 19.9.
13) 10.10.
14) 31.10.
15) 21.11.
16) 19.12.
-
Tässäpä vuoden 07 Texejen ilmestymispäivämäärät:
(Halutessaan [ja toivottavasti] Wade voisi lisätä nämä tuonne "Tulevat Tex Willerit" listaukseensa)
Lisäänhän kunhan kerkeänhän. Poistetaanko sit täältä?
-
Täällä aika selkeästi sanotaan, että Carson on Donnan isä:
http://www.sergiobonellieditore.it/tex/servizi/donne.html
"Lena, scoperta l'attività criminale del suo uomo, non esita a schierarsi dalla parte di Carson, del quale nel frattempo si è invaghita, e che poi scopriremo essere, nel corso di un'avventura successiva, il padre di Donna."
Kyllähän Bosellin tarinassa aika vankkoja vihjailuja siihen suuntaa olikin, mutta kai tämän sen vahvistaa, kun näin on uskallettu oikein virallisille sivuille kirjoittaa.
Edit. Muokkasin linkkiä vähän. -Valvoja
-
"Lena, scoperta l'attività criminale del suo uomo, non esita a schierarsi dalla parte di Carson, del quale nel frattempo si è invaghita, e che poi scopriremo essere, nel corso di un'avventura successiva, il padre di Donna."
Mitähän tuo on niinku suunnilleen suomeksi, ku ei mulle aukene oikeen ollenkaan...??
-
Suunnilleen, että Lena huomaa miehensä olevan roiston ja turvautuu Carsoniin, joka seuraavassa tarinassa osoittautuu Donnan isäksi. Olisin pistänyt tähän enkkutekstin, mutta ne sivut eivät nyt auenneet.
-
Suunnilleen, että Lena huomaa miehensä olevan roiston ja turvautuu Carsoniin, joka seuraavassa tarinassa osoittautuu Donnan isäksi. Olisin pistänyt tähän enkkutekstin, mutta ne sivut eivät nyt auenneet.
Ohhoh. Carson Donnan isä? Eikös juuri papparangerin menneisyydessä sanota, että Lenan mies olisi Donnan faija. "Ymmärrän, halusit pelastaa tulevan lapsesi isän hengen", sanoi Carson
-
Idea siinä vissiin on se, että Carson ei ole tietoinen asiasta, mutta Lena heittelee kommentteja, joista Carsonin isyyden voisi päätellä. Ja noilla sivuilla sanotaan, että seuraavassa tarinassa, jossa Lena Ja Donna olivat, tuli se "langettava tuomio" jonkin kommentin muodossa. En ole itse nyt selaillut kyseisiä kohtauksia, vaan referoin tässä netistä lukemaani.
-
Lisäänhän kunhan kerkeänhän. Poistetaanko sit täältä?
Ei poisteta. Täältä näkee koko listan, toisaalta vain 50% ;)
Mitäh??? ??? ??
Carsonilla tytär? Jo on aikoihin eletty! En olis ikinä uskonut, ja vaikeaa se on nytkin...
-
Texin koko muuttuu: http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=722
-
Ylläolevan nettiosoitteen alla olevassa jutussa kerrottiin Texin uuden virallisen koon olevan 160x120. Jos ensinmainittu luku on leveys niin korkeus pitäisi kai olla 220mm. Varmaan painovirhe. Onkohan näissä uusissa neljä ruutua päällekkäin? Jos on niin sivumäärä pienenee alle sadan.
Sori. Piti painaa "vastaa lainaten", eikä "muokkaa"
-
Hyvä uutinen! Toivottavasti samalla saadaan ammuttua sivujen silppurivauriot ja ruutujen ulkoreunojen poisleikkautumiset historiaan.
-
Toivottavasti samalla saadaan ammuttua sivujen silppurivauriot ja ruutujen ulkoreunojen poisleikkautumiset historiaan.
Tästä on nimenomaan kyse.
Lisäksi sivut tulevat paremmin kääntyviksi, piirrostaide oikeaan kokoonsa ja kuplatekstit luettavammiksi.
-
Lisäksi sivut tulevat paremmin kääntyviksi, piirrostaide oikeaan kokoonsa ja kuplatekstit luettavammiksi.
Hieno juttu! Pysyykö muuten puhekuplien tekstaus edelleen samanlaisena? Mielestäni nykyistä kirjasinmallia edeltänyt 'konekirjoitusmainen' tyyli oli ehkä hivenen parempi. Mutta ei nykyinenkään huono ole. Mikä siinä jonkin verran häiritsee, on se että kaikki puheet ovat isolla kirjoitettua; ei tällaista tekstiä oikein missään muualla näe.
-
Hieno juttu! Pysyykö muuten puhekuplien tekstaus edelleen samanlaisena; ei tällaista tekstiä oikein missään muualla näe?
Tekstausfontti pysyy mutta levenee ja väljenee sivukoon kasvaessa.
Se on selvästi (sarja)kuvallisempi ja piirrosviivaan sävykkäämmin sopeutuva ratkaisu. Ja italokoossaan myös lähempänä alkuperäistä Tex-mallia.
Kirjoituskonemainen kuplatekstitys on sarjakuvissa paljon harvinaisempi ja lähes aina alkuperäisestä kuplituksesta riippumaton tekninen/taloudellinen ratkaisu! Suomen ulkopuolella standardi-painokirjasimet ovat vieläkin oudoksutumpi tyylilaji, vaikka se olisikin lehti- ja kirjaladontaan tottuneille silmille helppolukuisempi vaihtoehto.
-
Isompi koko on myös meille vanhemmille huuhkaimille soveltuva, näkee lukea pelkillä lukulaseilla ilman suurennuslasia tai kädenjatkeita. Iso kiitos Askolle tästä uudistuksesta!
-
Idea siinä vissiin on se, että Carson ei ole tietoinen asiasta, mutta Lena heittelee kommentteja, joista Carsonin isyyden voisi päätellä. Ja noilla sivuilla sanotaan, että seuraavassa tarinassa, jossa Lena Ja Donna olivat, tuli se "langettava tuomio" jonkin kommentin muodossa. En ole itse nyt selaillut kyseisiä kohtauksia, vaan referoin tässä netistä lukemaani.
Selailin noita seikkailuja joissa Lena ja Donna olivat mukana, eikä kyllä mulle sattunu ainakaan näissä suomenkielisissä versioissa vastaan sellaista kommenttia, joista olis edes rivien välistä voinut lukea, että Carson on Donnan isä! Voihan toki olla mahdollista, että Renne on kääntänyt tekstin vähän eritavalla kuin se alkuperäisissä on....??
Siinä seikkailussa jossa Tex ja kumppanit nujertavat Jack Thunderin koplan joka yrittää saada haltuunsa "viattomien" kullan, nii Carson puhuttelee Donnaa kummitytökseen ja tähän donna vastaa: "Pidätkö todella minua kummityttönäsi? Isä olisi iloinen jos tietäisi" johon Carson: "Niin, Donna... taitaisi todella olla!"
-
En ole minäkään koskaan saanut sellaista käsitystä näistä tarinoista, että Carson olisi Donnan isä. Mutta ei se toisaalta olisi mikään suuri yllätyskään. Onhan Carsonin hahmoon kirjoitettu aimo ripaus hurmurihenkeä eli kyllä hän aika useasti haikailee kaupungeissa tanssityttöjen tms. perään ja joskus hakkaileekin kevyesti naisihmisiä. Voi siis vain kuvitella millainen naistenmies Carson on saattanut olla nuoruudessaan. Tästä Donnan tapauksesta olisi mielenkiintoista saada joskus selventävä tarina Bosellin kynästä.
Petturi-tarinassa (93) on seuraava hauska kohta, jossa Tex on juuri puhunut kauniita majatalon emännälle, mistä Carson vähän närkästyy:
Tex: "Minkä vuoksi tuhahtelet noin?"
Carson: "Et kai tuppaudu minun reviirilleni? Kypsien kaunokaisten hurmaaminen on tähän asti ollut minun heiniäni!"
Tex: "Mustankipeä?"
Carson: "Hirtä itsesi!"
;D
-
Kohtaus, mihin Italiassa viitataan löytyy Suomen Texissä 4/1995 s. 12 alalaidasta, jossa Lena sanoo halunneensa pelastaa Donnan isän. Lenan ilme on aika paljastava. Hän seisoo hivenen Carsonin takana ja katsoo tätä tietyllä tavalla. Hänen ilmeestään voi päätellä, että ehkä Carson onkin tuo isä, jonka Lena aikoinaan halusi pelastaa. Kyllä tuo kohtaus aikoinaan minusta tuntui hyvinkin selkeältä vihjaukselta. En sitten tiedä mihin siellä Editoren sivuilla viitataan, kun puhutaan seuraavasta tarinasta. Mutta, jos Sergio Bonelli Editoren sivuilla (texin virallisilla sivuilla) sanotaan, että Carson on Donnan isä, niin kyllä se tuo asialle mielestäni ripauksen vakuuttavuutta.
Minä ainakaan en kaipaa Bosellilta mitään vahvistusta asialle. On hauskaa, että asia on arvoituksellisesti auki!
-
Muistaakseni Carsonin menneisyydestä seuraavat tarinat joissa Lena ja Donna jollain tavalla olivat mukana ovat:
"Voittamattomat" (1997/14)
"Myrsky kalliovuorilla" (1998/6)
"Seitsemän tappajaa" (1999/13)
Näistä en löytänyt mitään vihjeitä asiasta.
-
Mutta onhan se hölmöä, että tällainen asia kerrotaan jossain nettisivulla, jos itse tarinoissa asia jätetään auki. Kyllä henkilöiden historia pitää kertoa tarinoiden kautta ja jos jotain seikkaa ei paljasteta tai se jätetään avoimeksi, niin asia pitäisi sitten jättää siihen. Mitään Texin ja kumppaneiden nettielämäkertoja en todellakaan kaipaa.
Jos nyt kuitenkin oletetaan että Carson on Donnan isä, soisin kyllä vanhan huuhkaimen vielä joskus saavan tietää asiasta. Mutta katsotaan, mitä tuleman pitää. Tuskin ainakaan Sergio Bonellin aikana sallitaan Carsonille virallista jälkikasvua.
-
Jaha, pehmeästi muotoillen on herroilla Paso ja Wade aika tiukka näkemys naisasiasta.
No jaa, kyllä nuo Lena ja Donna tarinat ovat olleet ihan asiallisia. Siis tarkoitin, ettei Texille mitään säpinää ja sutinaa, ainakaan vakavampaa. Muuten kyllä, naisia saisi olla mukana (onhan naislukijoitakin mukana).
-
Aikaisemmin oli puhetta Texin tarinoista kaupungissa. Joku uskalsi väittää, ettei Tex muissa tarinoissa pahemmin kaupungissa viettele aikaa. Hyllystä tipahti syliini "Vaarallinen Washington". Siinä Tex oleilee koko ajan pääkaupungissa, kuten muutamassa muussakin tarinassa. New Orleansissa Tex myös hengaa lukuisissa tarinoissa. Ja missäs tapahtui "Mestarin paluu"? Myös nrot. 14-15/1989 Virran veljistä kertova Civin tarina tapahtui myös kaupungissa.
Että semmosta.
-
mutta ei talvella..... Silloin oli nimenomaan kysymyksessä talvitarinat jotka sijoittuivat kaupunkeihin...
-
Tulevan italo-Texin kansi:
(http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0555.jpg)
Aivan mahtava. Kuten myös tämä pikkukuva:
(http://www.sergiobonellieditore.it/tex/archivio_arretrati_scheda_albo/add/tex0555_g.jpg)
Tuntuu, että Civitelliltä on tulossa jotain varsin erikoista ja hyvää. Tuskin maltan odottaa!
-
Joo, huomasin tuon jo heti viides päivä, mutta en kerennyt ilmoittaa. Lisäähän Wade sinne listaan. Nimi lienee "salaperäinen tappaja". Alku jakso näytti ihan peruswesterniltä, mutta tämä lopetus taas vaikuttaa aika erikoiselta, kauhutyyppiseltä. Civin loistavaa piirrosta...
-
Minulla oli ihan samat aatokset. Tarinan nimikin "Kolmen kopla" lupaili enemmän perinteistä seikkailua. Toivottavasti tuo heppa ei etene kovin lujaa, jotta Tex ei osu harhaan :). Nyt hän on jo melko takaviistossa ja pölypilvestä päätellen karvaooppeli etenee ihan reipasta tahtia.
-
Nimi lienee "salaperäinen tappaja".
Tex Killer kohtaa salaperäisen Mr. Oson!
Odotettavissa mahalasku.
-
Tex Willer toimittaja lietsoo paniikkia ;D
-
Toivottavasti tuo heppa ei etene kovin lujaa, jotta Tex ei osu harhaan :).
Koskas Texillä olisi ollut tapana osua hutiin? ;)
Lieköhän Civitellin tarinassa muuten taas jokin hörhölahko, jolle Tex ja kumppanit joutuvat sitten tarjoamaan menolipun harpunsoittokurssille? Kiinnostavalta vaikuttaa!
-
Selailin tänään italialaista Texiä. Koko tuntui erittäin passelilta, kuvat eivät hukkuneet keskitaitokseen. Liimauskin vaikutti olevan ikään kuin kapeammalla alueella. Onpahan hieno homma että Suomi-Tex vaihtaa samaan formaattiin.
-
Onko jollain tietoo miksi vuonna 1979 tuli 13 numeroa..??
Muutenhan 70-luvulla tuli 12 numeroa ja 80-vuodesta lähtien 16?
-
Onko jollain tietoo miksi vuonna 1979 tuli 13 numeroa..??
Muutenhan 70-luvulla tuli 12 numeroa ja 80-vuodesta lähtien 16?
Mun piti jossain vaiheessa jostain samantyylisestä kysyä. Liekö juuri tuo.
Yhdyn Cheyennen kymysykseen
-
Siksi, että vuoden 1979 alkuun asialla oli hidas kääntäjä. Renne astui remmiin alkuvuodesta 1979 ja heti pystyttiin lisäämään tuotantoa. Seuraavana vuonna oltiin jo kunnolla vauhdissa ja päätettiin vakiinnuttaa vuosikerta 16 numeroon.
-
Siksi, että vuoden 1979 alkuun asialla oli hidas kääntäjä. Renne astui remmiin alkuvuodesta 1979 ja heti pystyttiin lisäämään tuotantoa. Seuraavana vuonna oltiin jo kunnolla vauhdissa ja päätettiin vakiinnuttaa vuosikerta 16 numeroon.
Linnonen?
-
Mitä olisitte mieltä murre-Texistä? Kuinka paljon sitä menisi? Jos kerran Carl Barksit ja Asterixit on onnistuttu pilaamatta "pilaamaan", kun ne on käännetty maamme eri murteille.
Mitäänhän ei toki vielä ole tekeillä, kai...
-
Mitä olisitte mieltä murre-Texistä? Kuinka paljon sitä menisi? Jos kerran Carl Barksit ja Asterixit on onnistuttu pilaamatta "pilaamaan", kun ne on käännetty maamme eri murteille.
Mitäänhän ei toki vielä ole tekeillä, kai...
Pohojanmaan murre sopisi hyvin, savon ei.
Samaten Turun murretta solkkaavat navajot voisivat olla varsin "jännä" kokemus".
-
Pohojanmaan murre sopisi hyvin, savon ei.
Samaten Turun murretta solkkaavat navajot voisivat olla varsin "jännä" kokemus".
Entäs Meksikolainen, joka puhuu slangia?
Mun mielestä sopis hyvin pk-seudun kielelle Tex
-
Ei kyllä kiinnostaisi. Mielestäni joihinkin huumorijuttuihin sopii tietyllä varauksella, mutta ei Texiin.
-
Samaa mieltä. Ei murteita Texiin. Eikä sen enempää nykyisin muodissa olevia sanontoja,koska ne eivät sovi tyyliin. Kielenkäyttö saa ja pitääkin olla värikästä,mutta tietyllä varauksella. Se mikä sopii Aku ankkaan,ei sovi Texiin.
-
Paljoa ei ole tullut kirjoiteltua mutta tähän murre-asiaan annan kyllä oman kommenttini eli EI SOVI TYYLIIN MISSÄÄN TAPAUKSESSA!!
-
Samaa mieltä..Ei missään tapauksessa mitään murre- tai slangi-texejä...
-
Samaa mieltä, ei murretta Texiin.
-
Huumorisarjoihin murre on sopinut "hyvin", mutta tuntuisi sangen oudolta jos jossain Texissä (tai Mustiksessa tai missä tahansa realistisemmin piirretyssä sarjassa) puhuttaisiin jotain savoa. Huh. Huumorihommiksi menisi.
Timo
-
Okei, okei.
Ajattelin lähinnä sitä, että tekis jonku murrenoksen jostain Texistä ja julkaisis sen jonkun muun, kuin Egmontin nimissä (siis kokonaan eri kustantamossa?).
Vois olla piristävää vaihtelua, kun ammuskelun jälkeen Carson toteaisi: "Jätkät tais delaa kaikki!"
Tai Fort Slangin kessu: "Inkkarit saa safkansa."
Mitäs muuten olisitte sellaisesta mieltä, että yhdistäisin kaksi vuosikertaäänestystä yhdeksi ja lisäisin vielä 90- ja 2000 luvun vuosikerrat? Saataisiin aikaan yksi, iso äänestys, eikä noita monia, vain yhden vuoskymmenen kattavia?
-
Eihän mistään voi tietää ennen kuin kokeilee. Minusta näiden Tex-hommienkaan ei tarvitsisi olla niin >:( eli ryppyotsaista touhua. Oikein mielelläni lukisin vaikka Texin ja Carsonin mehevää dialogia jollakin murteella, mieluiten tietysti omallani, siis pk-seudun puhekielellä.
Ja onhan tässä jo melkein kaikki nähty, aina värillisestä Texistä alkaen. Eikä murretexiä olisi kenenkään pakko lukea ellei halua...
-
Mitäs muuten olisitte sellaisesta mieltä, että yhdistäisin kaksi vuosikertaäänestystä yhdeksi ja lisäisin vielä 90- ja 2000 luvun vuosikerrat? Saataisiin aikaan yksi, iso äänestys, eikä noita monia, vain yhden vuoskymmenen kattavia?
Tarkoitatko sellaista, että äänestys koskisi sitten vuosia 1980-2006 vai peräti 1971-2006? Nollautuisivatko jo annetut äänet ja näistä kaikista vuosista kukin sitten valitsisi uudelleen yhden ainokaisen suosikkivuosikertansa? Tulisi varmaan liikaa hajontaa, epäilen. Eli voisi minun mielestäni nuo kaksi ketjua antaa olla nykyisellään. Niistä kuitenkin selviää ihan hyvin kumpaisenkin vuosikymmenen parhaimmat (ja huonoimmatkin) Tex-vuodet, mikä siis täyttää noiden säikeiden perimmäisen funktion.
-
Nyt taas toimivat Sergio Bonelli Editoren englanninkieliset sivut. Ja tässä on teksti siitä, missä sanotaan Donnan olevan Carsonin tytär. Kyllä minä tuon mielestäni ihan oikein italiaksikin ymmärsin. Aivan selkeästi tuo on mielestäni sanottu.
"As soon as Lena found out about her man’s criminal activity, she didn’t hesitate to side with Carson, who she’d become infatuated with in the meantime and who, as we discover in a later adventure, turns out to be Donna’s father."
-
Vielä samasta aiheesta: Carsonin tyttärestä. Johan "Carsonin menneisyydessä" oli selvä vinkki asiasta. Ensin Lena puhui Kitille vain tyttärestään. Tähän aviomies Ray Clemmons varsin painokkaasti heitti väliin lisäyksen "siis MEIDÄN tyttäremme!" Lenan ilme keskustelun aikana puhuu surusta,joka ei kuitenkaan yksinomaan liity tytön katoamiseen. Hän on surullinen myös sen vuoksi,että joutuu salaamaan Carsonilta tytön alkuperän. Hän kuitenkin sanoo Carsoniin katsoen "tyttäremme on todella vaarassa" kätkien lauseeseen pikku kaksimielisyyden.
Tämä keskustelu oli tarinasta "Carsonin menneisyys" ja numerosta 3/1995 Montanan rosvot,sivut 107-108. Tässä pohjustettiin jo jotakin tuleville vuosille.
-
Vuoden vihoviimeinen Texi tuli tänään. Mukava tunne, kun tietää että tämän jälkeen voidaan heittää jäähyväiset vanhalle formaatille ja odottaa entistä laadukkaampaa lehteä tammikuussa. Hieno asia, että saadaan turhat tekniset ongelmat pois pilaamasta lukunautinota ja laatua tilalle!
Uusimman lehden kannessa pisti silmääni, että Villahan on unohtanut piirtää Texin tykkiin liipaisimen. Vai pitäisikö uskoa, että lumihiutale peittää sen vain näkyvistä? Villallahan ei ole ennen ollut taipumusta olla huolimaton. Jos oikein kriittiseksi heittäytyy, niin näyttää tuon sinitakin olkapääkin jotenkin ylimuhkealta. Liekö US Armyssä ollut tapana käyttää talvikoltun alla olkatoppeja? Ei kai sentään. Kokonaisuutena kuitenkin oikein hieno talvikansi!
-
Mulle uusin willeri tuli jo eilen ja sain jopa luettua sen. Tarinassa oli aika yllättävä loppu:
ei mennyt kyllä ihan vanhan kaavan mukaan. Yleensä Tex on kyllä "syyttömän" syyllisen saanut pelastettua, mutta eipä tällä kertaa..!
Edit. Käytetään selkeästi tulevista tapahtumista spoilereita, ettei kenenkään lukunautinto mene! Poistin lisäksi Lurkerin viestin, joka lainasi spoilausta. -Puro.
-
Kokonaisuutena kuitenkin oikein hieno talvikansi!
Ehdottomasti samaa mieltä. Loistava tunnelma! Tosin ei ehkä tuon solttupojan kannalta..
-
Edit. Käytetään selkeästi tulevista tapahtumista spoilereita, ettei kenenkään lukunautinto mene! Poistin lisäksi Lurkerin viestin, joka lainasi spoilausta. -Puro.
Kiitoksia... Valitettavasti ei ole hallinnassa tuo spoilerin käyttö, mutta täytynee joskus opetella..! Olen kyllä samaa mieltä, että on ikävä jos menettää lukunautinnon!
-
Minusta kansi oli hieno. En ole vielä kerennyt lukea
mutta kyllä minustakin se että Santos ammuttiin lopuksi oli aika yllättävää. Tosin täysin lain mukaanhan tämä meni, mutta oli hänellä pätevä syy.
-
Taitavasti oli muuten luonnostellut ammatun kenraalin. Alussa, kun hän vielä eli, hän oli suorastaan sympaattinen ukko. Takautumissa niljakas paskiainen. Kyllä puhekuplien sisältökin mielleyhtymiin vaikutti, mutta kyllä siinä piirrostaitella oli suurin osa.
Venturi oli tosiaan hyvä ja tarina yllättävä ja koskettavakin. Todella mahtavaa luettavaa! Mutta en minä silti Venturia vielä mestariluokkaan laske. Hänen piirroksistaan puuttuu se jokin.
Vähän valju maku jäi koko vuosikerrasta. Loistotarinoita ei perussarjassa mielestäni ollut. Lisäksi painotekniset ongelmat osaltaan laskivat yleisarvosanaa. Mainiot maxit ja suuralbumit kohottivat reippahasti kokonaiskuvaa.
Ei muuta kuin innolla odottamaan ensi vuoden tarjontaa. Hyvää on takuulla tulossa ja uusi pokkarikoko varmasti osaltaan parantaa lopputulosta.
-
Siksi mahtavaa oli kuvitus tarinassa "Kapinallinen"/"sotaoikeus",että lasken Andrea Venturin ehdottomasti mestarien ykkösluokkaan. Repetto teki samanlaisen teon "Rio Hondollaan". Venturin 43 ikävuotta antavat odottaa,että hyviä kuvituksia tulee jatkossakin. Tarina oli mielestäni koskettava. Takautumat eivät minua tässä häirinneet tippaakaan,koska kokonaisuus oli onnistunut. Kuvataiteilijana Venturi nousee minun listoillani heti Villan takana kärkkyvään kolmikkoon Ortizin ja Repetton joukkoon.
Talvinen tunnelma oli hyytävän aito. Enemmän tälläistä!!!
-
Taitavasti oli muuten luonnostellut ammatun kenraalin. Alussa, kun hän vielä eli, hän oli suorastaan sympaattinen ukko. Takautumissa niljakas paskiainen. Kyllä puhekuplien sisältökin mielleyhtymiin vaikutti, mutta kyllä siinä piirrostaitella oli suurin osa.
Näinhän se on tosielämässäkin. Kun hampaat viedään, niin kusipääkin joutuu kumartamaan ja ottamaan muita huomioon, kun on niistä riippuvainen. Harmi ettei heräämistä tule jo aikaisemmin.
quote author=Jansa72 link=topic=6804.msg137228#msg137228 date=1166620020]
Venturi oli tosiaan hyvä ja tarina yllättävä ja koskettavakin. Todella mahtavaa luettavaa! Mutta en minä silti Venturia vielä mestariluokkaan laske. Hänen piirroksistaan puuttuu se jokin.
Hyvää piirrostahan tuo Venturi tekee, mutta nykypiirtäjistä ihan huippuun (esim. Repetto) on kyllä mielestäni vielä matkaa. Mutta ei missään tapauksessa huono!
Tarina sinänsä oli kyllä aika erikoinen, lähes tyystin koottu takaumilla, mutta ihan toimivasti. Loppuratkaisusta en pitänyt. Näinhän se reaalimaailmassa menee useimmin, mutta sarjakuvissa voisi tavoitella voisi tavoitella jotain muuta.
-
Minä taas annan pelkkää plussaa siitä,että uskallettiin tehdä sarjakuville hyvin epätyypillinen loppuratkaisu. Myös Texin loppukommentti eversti Faradaylle oli hieno. Yksi realistisimpia Willereitä tämä vuoden 2006 päätöstarina oli. Itse sijoitankin sen hienojen kertomusten joukkoon hyvin korkealle.
-
Kaksi uutisoitavaa asiaa puitavaksi:
Seuraavan Almanaccon kuva ja esittely on ilmestynyt Bonellin sivuille. Ilmestyy Italossa ensivuoden alusta. Kannessa luki tulkintani mukaan että: "66 sivua värillisiä".
Toinen on että "salaperäisen tappajan" (Civitellin päätösosan) esittelyssä, näytekuvat on vaihdettu. Nyt myös "kolmen koplan" lopetusosa näyttää varsin perinteiseltä Tex seikkailulta. Siis se "haamu" kuva on sieltä kokonaan poistettu. Olisivatkohan laittaneet väärät kuvat sillon. Eli oikeasti tässä Civitellin stoorissa ei olisikaan mitään haamu hommia tms. mitä epäiltiin, vaan kuva olisi jostain muusta tulevasta stoorista. Tätä sopii miettiä.
-
Venturi on selvästi parantanut laatuaan sitten parin aiemman jutun. Etenkin maisemat häneltä onnistuvat vallan hyvin.
-
Seuraavan Almanaccon kuva ja esittely on ilmestynyt Bonellin sivuille. Ilmestyy Italossa ensivuoden alusta. Kannessa luki tulkintani mukaan että: "66 sivua värillisiä".
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Italian Almanaccoissa on mukana aina jotain oheisjuttuja. Kannesta on myös niukin naukin erotettavissa, että lehdessä on 176 sivua. Ja kun siitä vähentää nuo 66 värisivua, jäljelle jää juuri yksi normilehden mittainen Tex-tarina (110 sivua). Eli veikkaukseni on että 66 värillistä sivua koostuvat muusta matskusta kuin itse sarjakuvasta. Näin niitä italialaisia hemmotellaan.
Tässä vielä suora lainaus Almanaccon esittelytekstistä, josta varmaan italiankielen taitajille selviää sisällöstä enemmän:
"Ad arricchire l’Almanacco ci sono i tre illustratissimi dossier a colori dedicati al divo Glenn Ford, ai romanzi western di Mino Milani e agli eroi “pulp” di Frank Gruber."
Jos oikein tulkitsen, niin värilliset artikkelit ovat noista kolmesta hepusta, Glenn Fordista, Mino Milanista ja Frank Gruberista. Ford on ainakin näyttelijä, muista en tiedä varmasti.
Hyvää joulua kaikille Texin ystäville! (Ja muillekin tietysti.)
-
Venturi on selvästi parantanut laatuaan sitten parin aiemman jutun. Etenkin maisemat häneltä onnistuvat vallan hyvin.
Maisemat ovat toki hienoja, mutta vierastan silti päähenkilöiden kasvojen piirteitä. Tex ei oo se oikea tex, eikä oikeestaan lähellekkään. En tiiä mikä niissä ei viehätä,.. ne ei vaan passaa!
Ei hän mikään umpisurkea ole eikä huonokaan, mutta jos hän haluaa kiilata top10:iin, saatikka top5:een niin pärstävärkkien on muututtava!
-
Jostakin syystä Texin naamataulu on osoittautunut monelle piirtäjälle vaikeaksi. Ehkäpä osittain siksi,että hänen kasvoissaan ei ole mitään erityisen silmiinpistäviä piirteitä. Itse hyväksyn Venturin Texin täysin. Joidenkin taiteilijoiden Tex on suorastaan kauhea. Carson on mennyt minun mielestäni parhaiten nappiin Letterillä. Font ja muutamat muut tekevät Carsonista liian ryppyisen papparaisen.
Mitä taas tulee tarinoiden konniin,niin paras näkemäni pärstä
lienee ollut Villan piirtämällä Mustalla Tiikerillä. Hänen kasvonsa oli taiteiltu erityisen hienosti. Niihin oli saatu sekä herkkyyttä että hulluutta. Tälläiseen saavutukseen yltävät vain huiput.
-
Nyt vasta ehdin lukaista tarinan Kapinallinen/Sotaoikeus loppuun saakka. Vähän jäi ristiriitaiset tunnelmat pintaan tästä seikkailusta. Siinä oli hyvät hetkensä, mutta joissakin kohdissa mentiin vähän metsään. Mielestäni se painuu sittenkin vain keskinkertaisten tarinoiden joukkoon.
Harvoin ovat nämä ’nuotiokertomukset’ ennenkään nousseet tasoltaan aivan huipulle eikä näin käynyt oikein tälläkään kertaa. Liikaa oli mielestäni hidastavaa höpinää (Tex kertojan roolissa) tässä tarinassa, mistä kokonaisuuden sujuvuus ja lennokkuus osaltaan kärsivät. Sekin vaivasi, että Leland oli alussa harmaantuneen papan näköinen, mutta Tex näytti aivan samanlaiselta takautumissa ja reaaliajan jaksoissa. Ei näin. Vanhoista tapahtumista oli kuitenkin jo 15-20 vuotta. Lisäksi ihmettelin juonessa sitä kohtaa, kun Merrick tunnusti eversti Faradaylle syyllisyytensä Bannisterin tappoon. Texhän oli pakottanut ase ohimolla hänet kirjoittamaan tunnustuksen kaupungissa. Mitähän olisi käynyt jos Merrick olisikin pyörtänyt päänsä linnakkeessa, kun Faraday oikein vielä kysyy häneltä, haluaako hän peruuttaa vai myöntää tunnustuksen. Ei ihan terävintä Nizziä.
Venturi on parantanut edellisestä ja paikoitellen hänen taiteensa oli suorastaan häikäisevää. Talvikuvaus oli mainiota, ehkäpä parasta mitä on Texissä nähty. Myös maisemat Venturi tuntuu hallitsevan suvereenisti. Muun muassa iltarusko erämaassa hiveli näköelimiä. Varmasti on mies saanut vaikutteita Ticciltä, sillä jotkut ruudut näyttivät aivan kuin Ticcin itsensä piirtämiltä. Venturi osoitti viimeistään nyt olevansa hyvä piirtäjä, mutta petrattavaakin löytyy: henkilöiden kasvot ovat edelleen liian jähmeitä ja ilmeettömiä.
Realistisen lopun lasken vahvuudeksi. Rohkea veto Nizziltä. Yleensähän seikkailut loppuvat varsin leppoisiin tunnelmiin, mutta nyt suuhun jäikin yllättäen sellainen karu hurmeen maku.
Ja jos pitäisi lopuksi vielä jostain pikkasen marista niin siitä, että mihin oli hukattu huumori?! Se puuttui käytännössä kokonaan. Carson ja Kitkin olivat mukana vai siksi, että Texillä olisi jokin syy kertoa tarinansa, mitään kunnon huulenheittoa ei nähty heidän kesken. Eli heidän roolinsa oli oikeastaan ihan mitätön. Siispä kuten todettua, mielestäni sittenkin vain keskitason tarina oli tämä.
-
Aina ei tarvita huulenheittoa. "Kapinallisessa" sitä ei tarvittu,koska oli tarkoitus tehdä erilainen Tex Willer.Minä pidin tästä tälläisena erittäin paljon. Toivottavasti tämä tarina kirvoittaa vielä parit mielipiteet. Sen lopusta joko pitää tai ei pidä.
-
Harvoin ovat nämä ’nuotiokertomukset’ ennenkään nousseet tasoltaan aivan huipulle eikä näin käynyt oikein tälläkään kertaa.
Onhan lostavia notski juttuja olemassa. "Navajon ylpeys" Tigerin ja Texin kohtaaminen. Aivan loistava. "Fort Defiance" Lilythin kuolema. Parhaimmistoa.... jne. ;)
Tex näytti aivan samanlaiselta takautumissa ja reaaliajan jaksoissa. Ei näin. Vanhoista tapahtumista oli kuitenkin jo 15-20 vuotta.
Itse ihmettelin samaa. Kyllä nyt pitäis olla henkilöt nuoremman näköisiä, hyvänen aika.
-
Onhan lostavia notski juttuja olemassa. "Navajon ylpeys" Tigerin ja Texin kohtaaminen. Aivan loistava. "Fort Defiance" Lilythin kuolema. Parhaimmistoa.... jne. ;)
No juu, onhan niitä helmiäkin tietysti. Muistini vaan on välillä lahonpuoleinen. ;)
Aina ei tarvita huulenheittoa. "Kapinallisessa" sitä ei tarvittu,koska oli tarkoitus tehdä erilainen Tex Willer.
Niin, ilmeisesti Nizzi on tosiaankin halunnut kirjoittaa vaihteeksi todella vakavan ja synkän tarinan. Ja olihan siinä raadollisuutta kerrakseen: Natay, hänen vaimonsa ja lopulta lapsensakin saivat kaikki julmalla tavalla surmansa.
-
Talvikuvaus oli mainiota, ehkäpä parasta mitä on Texissä nähty.
Ei ei ei! Ei parasta! Paras talvikuvitus löytyy Alfonso Fontilta ja tarinassa Läpi lyijytuulen ja luotituiskun ;)
Ihan hienoahan toi Venturin kuvitus on. Minusta se näyttää Cestaroiden töiltä hieman. Paitti kasvot...
-
Ei ei ei! Ei parasta! Paras talvikuvitus löytyy Alfonso Fontilta ja tarinassa Läpi lyijytuulen ja luotituiskun ;)
Eieiei Font. Parasta talvikuvitusta löytyy -70 ja -80 luvun Ticceistä
-
Eieieieieieieiei, Wade! Ei edes 75 "Dakotojen sanoma" kykene läheskään samoihin fiiliksiin kuin lyijymurikkasade ja haulikuuro!
-
LÄPI LYIJYTUULEN JA LUOTITUISKUN talvikuvaus oli niin hyytävä,että poltin sitä lukiessani takallisen jos toisenkin puita. Jos "Dakotojen sanoman" talvi nousee samoihin fiiliksiin,niin onnittelut piirtäjä Ticcille. En muista koskaan lukeneeni sitä,joten vaikea verrata.
Venturin talvikuvat olivat myös aidon tuntuisia.
-
LÄPI LYIJYTUULEN JA LUOTITUISKUN talvikuvaus oli niin hyytävä,että poltin sitä lukiessani takallisen jos toisenkin puita. Jos "Dakotojen sanoman" talvi nousee samoihin fiiliksiin,niin onnittelut piirtäjä Ticcille. En muista koskaan lukeneeni sitä,joten vaikea verrata.
Venturin talvikuvat olivat myös aidon tuntuisia.
Ovatko nuo norsun kokoiset kirjaimet jollakin lailla huomautuksena nimien oikein kirjoitukselle? ;D ;D ;D
-
Olen Waden kanssa samaa mieltä, suosittelen Dakotalle lämpimästi noihin Ticcin talviseikkailuihin tutustumista.
-
Kiitos suosituksista. Vanhoihin Ticceihin varmasti törmään vielä. Ja mr. Fontille. Isot kirjaimet eivät olleet mikään vihje oikeinkirjoituksesta,vaan kunnianosoitus taiteilija Fontille yhdestä mestarityöstä. Mielestäni hän ei ole muissa kuvituksissaan yltänyt samaan. Maisemat ovat upeita,mutta varsinkin isommassa koossa näkyy kasvojen tahaton koomisuus.Albumit eivät tee Fontille oikeutta.
-
No tod maar Ticci on yksi Tex Willer kuninkaista! Mutta on eriasia jos kuva on tunnelmallinen, kuin yksityiskohtainen. Se ero on mielestäni tarinoiden "Dakotojen sanoma" ja "Läpilyijytuulen ja Luotituiskun" välillä. En tosin myöskään väitä etteikö Ticcillä tunnelmaa kuvissa olisi, vaan ei niin paljon kuin juuri edellä mainitusta maxista. (Tosin tosta suuri Ticci-fani, alias Ticciman, nyk. Wade kyllä hirttää mut) Noo... jokaisella on mielipiteensä. Esim. Yli-morisco J. Viitala sanoi pitävänsä Parlovin lumistooria parhaana (jos en nyt lyö pahasti kirvestä kiveen). Oli ehkä odotettavissakin että nimim. Mr. Font pitää Alfonso Fontista ja nimem. Ticciman pitää Giovanni Ticcistä :D No... makuasiahan tämä on.
Sanotko Alfonson piirtämiä kasvoja koomisiksi? Tuo on yhtä suuri vale kuin että Tex Willer on kuollut! No eikai sentään. Sinun mielipiteesihän se on. (ja taitaa olla muutaman muunkin...)
-
Taitaa olla jokaisella eri mielipide siitä, kuka on paras talven kuvaaja. Itse en pysty nostamaan yhtä ylitse muiden, sillä talvitarinat ja niiden kuvitus ovat olleet aina todella laadukkaita Tex Willerin historiassa. Tosin monissa tarinoissa on vain lyhyitä piipahduksia talvisissa maisemissa, joten niitä en laske aivan puhdasverisiksi talvitarinoiksi. Esim tämän vuoden vimppa tarina oli juuri sellainen.
-
Joku tai jotkut kirjoittivat jollakin näistä Willer-sivuista joskus vuoden aikana "tapaus-Arlingtonista" tai jotain sinne päin. Kyseinen Arlington kai oli varsinainen limanulkaska. En ole löytänyt keskustelua enää uudelleen,enkä myöskään tämän nimistä tarinaa. Olikohan samassa jutussa peräti kaikkien mätämunien kantaisä kenraali Custerkin mukana? Olisi kiinnostavaa tietää mikähän tarina oli kyseessä ja minä vuonna se on ilmestynyt?
-
Kyseessä on tarina Yellow Creekin verilöyly, ilmestyi 1972, no 6, uusinta kronikassa no 9. Custer ei muistaakseni ollut mukana.
-
Kyseisestä tarinasta oli juttua aikaisemmin täällä maestro Ticcille pyhitetyssä säikeessä:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1666.msg134837#msg134837
-
Milloinkohan Suomeen asti saadaan Kubertin Tex-tuotantoa enempi? Tietääkö kukaan? Janne, Asko?
-
Toivottavasti ei milloinkaan, sen verran surkeaa sökellystä Kubertin Tex-yritelmät ovat.
-
Toivottavasti ei milloinkaan, sen verran surkeaa sökellystä Kubertin Tex-yritelmät ovat.
Minusta ne näyttää ihan hyvältä. Varsinkin isona ja värillisenä. Tietääkö kukaan, milloin niitä tänne saadaan. Juuri muutahan ei nykyään Hollannissa julkaistakaan ;)
-
Onkos se Kubert muuta tehnytkään, kuin tuon Suomessakin julkaistun 'Yksinäisen kostajan'. Joissain muissa maissahan tuo teos julkaistiin neljässä osassa, esim: Hollannissa ja Saksassa.
Minä tykkäsin kovasti Kubertin Texistä. Kivasti hiukan erilainen totuttuun perus-willeriin. Vielä kuin joku tekisi jenkkityyliin ns. elseworld-tarinan Willeristä! Olisi ainakin ekalla lukukerralla ihmettelemistä, kun vanhat tarinakaavat eivät välttämättä pätisikään....
erno
-
Onkos se Kubert muuta tehnytkään, kuin tuon Suomessakin julkaistun 'Yksinäisen kostajan'. Joissain muissa maissahan tuo teos julkaistiin neljässä osassa, esim: Hollannissa ja Saksassa.
Kubert on mielestäni tehnyt muitakin. Ainakin kaksi on suomessa julkaistu? Ja eräs tuttuni puhui, että se olisi muutenkin Texiä tehnyt. En ole varma...
-
"Yksinäinen kostaja" (Il Cavaliere Solitario) on Joe Kubertin ainoa Tex-teos, joka tosin on ilmestynyt ainakin neljässä eri formaatissa: alkuperäisenä Albona, neljän osan värillisenä ja kovakantisena albumisarjana (kolme nimikettä lisää...), yhtenä pienempänä mustavalkoalbumina englanniksi ja yhtenäisenä kirjana meillä.
-
Kyssäri Askolle:
Tehtiinkö tuosta meidän Kubert-väripainokseta yhteispainatus jonkun muun maan kanssa? Vai onko se vain meille sallittua herkkua?
-
Tehtiinkö tuosta meidän Kubert-väripainoksesta yhteispainatus jonkun muun maan kanssa?
Omaksi iloksi se jäi.
Norjakin vetäisi todella köyhän sivuskannatun version juuri, kun tuosta kirjasta neuvoteltiin.
Onneksi ei sentään pakotettu niihin neljään erilliseen albumiin.
-
Omaksi iloksi se jäi.
Norjakin vetäisi todella köyhän sivuskannatun version juuri, kun tuosta kirjasta neuvoteltiin.
Onneksi ei sentään pakotettu niihin neljään erilliseen albumiin.
Kiitos vielä kerran tuosta upeasta kirjasta. Se oli kenties vuoden upein sarjakuvateos Vartijoitten rinnalla niin sisällöllisesti kuin ulkonäkönsä puolesta. Kelpaa pitää kirjahyllyssä.
-
Netissä olen törmännyt muunkinmaalaisiin Kubertin suuralbumin versioihin, jotka näyttävät ulkoisesti tismalleen samalta kuin suomiversio. Olisiko siis joitakin myöhäisheränneitä, jotka ovat nähneet komean suomiversion ja pakahtuneet kateuteensa? En nyt kylläkään muista, että minkämaalaisia nämä muut olivat.
-
Netissä olen törmännyt muunkinmaalaisiin Kubertin suuralbumin versioihin, jotka näyttävät ulkoisesti tismalleen samalta kuin suomiversio. Olisiko siis joitakin myöhäisheränneitä, jotka ovat nähneet komean suomiversion ja pakahtuneet kateuteensa? En nyt kylläkään muista, että minkämaalaisia nämä muut olivat.
Espanjassa 2004 "El jinete solitairo", Norjassa "Den ensomme Rytter". Ja jenkeissä tuli yksi osa ainakin (Ernolla enemmän tietoa?)
Hollannissa ilmestyi neljässä osassa (ja kai Saksassa?). Hienot kannet oli noissa, mitkä neljässä osassa ilmestyi.
Voin jossain vaiheessa tänne laittaa, ehkä.
-
Ja jenkeissä tuli yksi osa ainakin (Ernolla enemmän tietoa?)
Hollannissa ilmestyi neljässä osassa (ja kai Saksassa?). Hienot kannet oli noissa, mitkä neljässä osassa ilmestyi.
Alkuperäinen Dark horsen värillinen jenkkiversion peruuntui. Oliskohan tämä suunniteltu neliosaiseksi? Muistaakseni näin.
Slovenialainen Saf julkaisi koko tarinan yksissä kansissa mustavalkoisena ja englanninkielisenä. Koko oli vähäsen pienempi kuin meikäläinen versio. Tämä on komia opus kanssa, sattuu löytymään hyllystä...
-
Slovenialainen Saf julkaisi koko tarinan yksissä kansissa mustavalkoisena ja englanninkielisenä. Koko oli vähäsen pienempi kuin meikäläinen versio. Tämä on komia opus kanssa, sattuu löytymään hyllystä...
Lähes yhtä kova saavutus, kuin Askon legendaarinen Mangus- albumi
-
Lähes yhtä kova saavutus, kuin Askon legendaarinen Mangus- albumi
Paitsi että tuota Slovenian versiota sai pikkurahalla, Askon jättiopusta ei taida saada edes isolla rahalla ;-)
-
Paitsi että tuota Slovenian versiota sai pikkurahalla, Askon jättiopusta ei taida saada edes isolla rahalla ;-)
Niin, ei Askolta, mutta muuten. Siis jos on sen verta rahaa käyettävissä. Myy ensin talon, ja ostaa sitten. Kuinka yksinkertaista
-
Vielä vaikeampi olisi saada se versio Kubertin albumista (nimenomaan ekasta osasta, kuten Eerno sanoi), jonka jenkit (dark horse) meinasivat painaa. Pieni näyte-erä nimittäin saatiin valmiiksi!! Tiedän tyypin, joka on nähnyt sellaisen, mutta ei saanut ostettua, vaikka taisikin tarjota siitä juurikin talonsa :).
Ja sitten on Safin teettämä värillinen promolehdykkä opuksesta. Siinä on ainakin tarinan alkupään sivut SENSUROIMATTOMINA. Siitä on ebayssa maksettu maltaita.
Neliosaisena väriversiona albumi julkaistiin Hollannin ja Saksan lisäksi Ranskassa.
-
Myös Ranskassa on julkaistu Yksinäinen kostaja neljässä osassa. Tässä maistiainen ekasta kannesta:
(http://www.bdzoom.com/media/images/pkubert.jpg)
Nämä kannet löytyvät muuten pikkukuvina meidän Suomiversion takakannesta. En kyllä täysin ymmärrä tätä muissa maissa innokkaasti harrastettua pilkkomista. Nizzi on varmaan tiennyt tarinaa kirjoittaessaan, että se tullaan jakamaan maailmalla osiin, sillä tarinahan oli hyvin selvästi jaksotettu. Konna kerrallaan siinä edettiin. Entistä enemmän arvostan kuitenkin meillä yksissä kansissa julkaistua upeaa väriteosta. Aika kauan kestikin meillä saada ensimmäinen kovakantinen Tex Willerimme - yli 50 vuotta.
-
Nizzi on varmaan tiennyt tarinaa kirjoittaessaan, että se tullaan jakamaan maailmalla osiin, sillä tarinahan oli hyvin selvästi jaksotettu.
Juuri näin on näppäimet. Mittatilaustyönä jenkeille huippujenkin piirtämänä. Hauskinta oli, että Jenkeissä sitä ei meinattu lopulta edes julkaista ;D.
-
Loppujen kolmen Texin kuvat.
Edit. Hups. Tulipa pienellä
-
Myös Ranskassa on julkaistu Yksinäinen kostaja neljässä osassa. Tässä maistiainen ekasta kannesta:
Nyyh. Miksi kaikilla muilla on tuo hieno Tex-ikoni? (Norjassa edelleen Suomessa aikaisemmin käytetty tekstauskirjaimin duunattu logo)
-
Nyyh. Miksi kaikilla muilla on tuo hieno Tex-ikoni? (Norjassa edelleen Suomessa aikaisemmin käytetty tekstauskirjaimin duunattu logo)
Itsekin taisin täällä joskus ehdottaa, että sen voisi ottaa vaikka makseissa käyttöön. Kovasti oli vastustusta. Traditionaalisperinteiskonservatiivista väkeä nämä Texin lukijat...
-
Traditionaalisperinteiskonservatiivista väkeä nämä Texin lukijat...
Näin on. Eikä se välttämättä aina ole huono asia.
-
Hienoa että Suomessa tuo tuli yhtenäisenä eikä neljänä palana. Pilkkominen vaikuttaa naurettavalta ajatukselta, ainut mitä siinä tulee enemmän on kansikuvia, mutta en minä ainakaan niistä olisi ollut halukas maksamaan.
-
Nyyh. Miksi kaikilla muilla on tuo hieno Tex-ikoni? (Norjassa edelleen Suomessa aikaisemmin käytetty tekstauskirjaimin duunattu logo)
Koska sekin on klassikko? Jos en montaa sammakkoa suuhuni tunge niin eihän esim ranskassa texin oma lehti edes ollut Tex tai Tex Willer vaan Rodeo...
Siitä voi repiä. Ja kun egmont kerran viilalilee texin kokoa niin miksei sitten logoakin...?
-
Tietääkös kukaan milloin ensimmäinen uuden formaatin Tex pamahtaa postilootaan?
-
Kyllä tietää. Ainakin minä ja Wade. Tsekkaappa "Tulevat texit" ketjun avausviesti.
-
Koska sekin on klassikko?
Ehdottomasti! Johan se on ollut käytössä kohta 30 vuotta. Minusta se on paljon jämerämpi kuin Italian pelkkä Tex-logo eikä sitä pitäisi mennä vaihtamaan. Tosin saapasmaalaiset änkeävät aina tarinan nimenkin kanteen, joten ei kai heillä ole tilaa mahduttaa siihen isoa Tex Willer-nimeä. Mutta jos on perussarjan Tex-logo aika pieni Italiassa, niin suuralbumien kansissa heikäläisillä sitten lukee 'Tex' oikein kissankokoisilla kirjaimilla...
-
Oukei.
Käväisin eilen toimituksessa ja nappasin pomon lokerosta (älkää kielikö) äkkäämäni ennakkokappaleen ensimmäistä isompikokoista Tex Willeriä.
Kyllä siinä pulssi tiheni, kun hypistelin opusta kuin Klonkku aarrettaan: "my prrecioussh". Paatuneen sarjakuvatoimittajan sydän heltyi ISON vaaleanpunaisen kansikuvan kaikkea muuta kuin puoliVillaiselle taiteelle. Ortizin Tex-taide ja paljon pakottomammin kupliin sujutettu ladonta näyttävät todella entistä paremmilta.
Formaatti tuntuu erittäin luontevalta. Kirjanen on notkeampi kuin italoversio, jossa on tuhdimmat sellupahvikannet (joihin toisaalta tulee herkemmin pysyviä taittumia).
Sivujen laidoilla ei ole painoarkkikäsittelyn "kynsimäjälkiä"
Selän liimaus tuntuu kestävän hyvin tahallisen voimallistakin aukilevitystä. Mikä tärkeintä, painatus on tehty paperin myötäsyyn mukaisesti, eivätkä sivut kupristele ollenkaan liimaussaumassaan aukeamia avatessa.
Painopaperi on yhtä siloista ja hitusen huokoista kuin vuoden 2006 loppuvuoden numeroissa. (Kronikat ja Maksit ovat karheampaa paperia.) Se on juuri sen verran paksumpaa tai tiiviimpää, ettei kääntösivun painojälki heijastu lähes ollenkaan läpi. Painoväri vaikuttaa kenties hiukkasen vähemmän mustalta, mutta siinä hämää myös aiemmin pienennettyjen sivujen korostama viivan ja mustan värin "terävyys."
Mutta mikään maailmassa ei ole täydellistä:
Sivujen kuva-alassa on nyt joka suuntaan kunnon marginaalit, mutta asemointi vaappuu turhan paljon varsinkin pystysuunnassa. Sivunumero on pahimmillaan aivan alareunan leikkuukohdan tuntumassa, kun toisaalla se ja ruudut saattaavat olla jopa toista senttiä ylempänä. Mitään ei kuitenkaan leikkaudu pois. Vaakasuunnassa marginaalien vaihtelu on paljon vähäisempää.
Tästä käydään vielä polemiikkia painon kanssa, mutta luulisin asemoinnin tarkentamisen onnistuvan, kun vähän katsotaan perään. Voi myös olla, ettei tämä ilmiö koske koko painosta, vaan on jo korjattu "lennosta"... Kertokaa kvaakkilaiset, kun saatte opuksen käsiinne.
Pulp-painatuksen perusongelmia on se, että parilla aukeamalla vastasivun tummemmasta kuvasta on tarttunut painoväriä toiselle puolelle. Selvin tapaus on Tex-Shopin tumman maxi-kannen heijastus aloitussivulle. Se on helppo korjata toisenlaisella taitolla tai kuvavalinnalla.
Nizzin kirjoittama intiaanikahakka on minusta loistava aloitus uudelle kaudelle. Yksinkertainen, jännittävä ja strategisesti hiton hyvin rakennettu juoni, jossa Tex ja Carson hajauttavat voimansa seudun pikkukaupunkien pelastamiseksi kostoa janoavalta komanssien sotapartiolta. Ortizia vauhdikkaimmillaan ja tylyimmillään.
Toivottavasti posti paukkaa sitä asiallisessa aikataulussa laatikoihin.
Tex-logosta kuittaan vielä ystävällisesti, että Suomessa klassikoksi on muodostunut kohtelias otsake sukunimen kera. Sellaisena se on suuren suosionsa saanut. Juuri nyt vanha ja uudempi kokopitkä nimike elävät logoisaa rinnakkaiseloa Kronikan ja normaali-Texin kansissa.
Ihan ikioma mielipiteeni on, että alkuperäinen Tex-logo muistuttaa liikaa teiniaikoina rustailtemiani nimilogoja, joissa piti väkisin yhdistellä kirjaimia "taiteellisesti" toisiinsa. Minun silmääni Tex-logo on kirjainasultaan vähän kömpelö (T- ja x-kirjaimia yhdistävä viiva ei kaarru kauniisti) ja tasapainoton (E puristuu rumasti vasempaan ja äksä karkaa ties minne ilman erityistä syytä). Se toimii vinjettikuvana ja pinssinä, mutta pääotsakkeena se ei kerro tarpeeksi (Texejä kun on pilvin pimein muitakin, mutta vain yksi Willer) ja varsinkaan isossa koossa (albokansissa)...
Hyvää Uutta Tex-Vuotta!
-
Kiitos, Asko! Tyhjentävä vastaus kaikkiin huoliin ja kysymyksiin
Lähden tästä ampumaan "Arizonan kynttilöitä", "Texas kingejä" ja "Carsonin pieruja".
-
Meidän Texin kannet ovat teksteineen päivineen oikein hienoja ja tyylikkäitä. Nykyään Villan kansitaiteen aikakaudella kansien värityksetkin ovat nousseet uudelle, huikealle tasolle. Mutta käykääpä vilkaisemassa tätä sivua, keitä kiinnostaa ulkomaalaiset versiot Texin kansista:
http://www.reisdofaroeste.com.br/tex/tex_mundo.html
Aika vekkulin näköisiä kansia ovat väsänneet mm. Israelissa ja Intiassa. Ja Curtvilekin on oikeassa, kun muistelee Ranskassa julkaistun Texiä Rodeo-nimikkeen alla. Huvittavaa on myös turkkilaisten tapa kirjoittaa sankarimme nimi: Teks.
Eipä sitten muuta kuin kohti uutta vuotta ja uusia seikkailuja! Forza yeaah!
-
Siinä on Seijasin almanaccosta näytekuva. Segio Bonelli Editoren sivuilla (news-osio) on muitakin.
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_dic06/img/tavtex3_g.jpg)
Kyllä tuo minulle kelpaa. Tuntuu käyttävän aika paljon mustaa. Hyvä, kun suomessa on siirrytty suurempaan kokoon, niin ei tämäkään sitten joskus ole tuhrua. Intiaanit ovat vakuuttavia. Näyttävät aika tavalla samoilta kuin de la Fuentella.
-
Mutta mikään maailmassa ei ole täydellistä:
Sivujen asemointi vaappuu turhan paljon varsinkin pystysuunnassa. Voi myös olla, ettei tämä ilmiö koske koko painosta, vaan on jo korjattu "lennosta"... Kertokaa kvaakkilaiset, kun saatte opuksen käsiinne.
Tsekkasin toisenkin Tex-ennakkokappaleen ja siinä sivujen kuvasisällön "hissi-ilmiö" on selvästi vähäisempi, joskaan ei huomaamaton. Palautetta tullaan antamaan, että tuon ailahtelun saisi minimoitua.
Parhainta loppuvuotta!
-
Villakin "kvaakkailee", tosin ei suomeksi. Joten kysyä töräytin häneltä siitä kansikuvan puuttuvasta liipaisimesta. Ei sittenkään mikään EU-määräys... Tässä vastaus:
First reason to answer is: simply the trigger is too small to draw it in this position.
Considering the press reduction...maybe I've drawn it ( I not sure of this, but is very rare case I forget these elements...) , but the press reduction has "glued" it at the "steel" circle around.
En viitsinyt tähän pistää suoraan, mutta Villa kehui haukansilmääni puuttuvan liipaisimen huomaamisesta. No, enhän minä sitä huomannut, joten kunnia haukansilmästä sille, jolla sellainen oikeasti on ;).
-
Haukan silmää?? Onko Villa sitten puolisokea?? Joka ikisen Texistin nyt pitäisi huomata, jos ei liipasimia näy :D. Muunmuassa muuten Kultakanjonin kannesta Texin Winchesteristä puuttui myöskin liipaisin... Mikä näihin piirtäjiin on mennyt?
-
Villakin "kvaakkailee", tosin ei suomeksi. Joten kysyä töräytin häneltä siitä kansikuvan puuttuvasta liipaisimesta. Ei sittenkään mikään EU-määräys...
Voisitko vielä kysyä töräyttää, että onko Villan uusin tarina edistynyt, vai joudutaanko sitä kenties odottamaan vuoteen 2013 asti..? Ja paljastaisko Villa sulle (yli-moriscolle?) suuria salaisuuksiaan koskien niitä albumi huhuja ja muita..?
-
Noita on jo muut kyselleet ja mies vaikenee kuin simpukka.
-
Noita on jo muut kyselleet ja mies vaikenee kuin simpukka.
Simpukka soikoon! Sais ruveta vastaamaan.
Siis Kvaakkaako Villa oikeasti, Kvaakissa? Vaiko Texbeeärräilee Texbr.com foorumilla?
-
Joo, kyllä se sielläkin pörröilee. Piirtäisis mieluummin texiä! ;)
-
Joo, kyllä se sielläkin pörröilee. Piirtäisis mieluummin texiä! ;)
Jeps.
Mikä Villan tunnus on? Käyn vähän dis.. eiku kyselemässä siltä piirustusnopeuksista ja muusta. Laitan alle:
Moderator in finnish "chat", Kvaak
Ni johan toimii ;)
-
Eikös Andreuccilta ole tulossa jotain Texiä? Ihan hyvältä näyttää:
(http://www.hatriacartoon.it/tex%20ad%20Atri%2026-28.7.2002/Disegni/Andr.tex%20in%20BN4bis.jpg)
(http://www.hatriacartoon.it/tex%20ad%20Atri%2026-28.7.2002/Disegni/Andr.tex%20onebis.jpg)
(http://www.stefanoandreucci.it/portfolio/proveTex.jpg)
(http://www.stefanoandreucci.it/portfolio/texhorse.jpg)
-
Kuvat voivat tietysti valehdella,mutta näiden perusteella voisi olettaa,että näemme hieman kapeaharteisen Texin,joka on valinnut ratsukseen paremmin peltotöihin sopivan konin.
Itse Willerin kasvoissa on tyyliä. Piirtäjä on onnistunut tuomaan niihin jotain sellaista,josta taiteilija todennäköisesti helposti tunnistetaan.
-
Itse Willerin kasvoissa on tyyliä. Piirtäjä on onnistunut tuomaan niihin jotain sellaista,josta taiteilija todennäköisesti helposti tunnistetaan.
Eka kuva näyttää Civiltä. Pitää tarkistaa, ettei tullut väärän miehen tekosia tänne näytille.
Muuten Andreucci näytää hyvältä! Itse ainakin pidän tyylistänsä
Hepo muuten näyttääpi samalta, kuin Civillä:
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_ott04/disegni_lucca/civitelli_g.jpg)
Edit. Ei, kyllä se näyttääpi Andreuccin olevan
Edit2. Näyttääpi muuten olevan huumorimiehiä toi Andreucci:
Stefano tuo Texiin leppeyttä. Ei ollenkaan niin pingottuneen ja ahdistuneen näköinen, kuten esimerkiksi Ortizin Tex!
(http://www.stefanoandreucci.it/portfolio/Texdentista.jpg)
-
Noita kahta viimeksi nähtyä kuvaa lukuun ottamatta, näyttää oikein hyvältä. Enkä nyt oikein tieä noista harteista ja hevosesta, minusta ne ovat ok.
-
Ja kyllä se ylin kuva on Civitelliä, olen tästä aika varma. Nuo muut kuvat eivät kuulu itse Andreuccin tulevan tarinaan. Ei edes tuo hammaslääkärikuva ;D.
-
Ja kyllä se ylin kuva on Civitelliä, olen tästä aika varma.
No sitähän minäkin.
Herra Zeca totetaa tämän kuvan laittaessaan:
Resgatando um tópico antigo para mostrar um belo desenho de Tex pela pena de Andreucci.
Suomentaja, käännä tuo 8]
-
Andreussi aikoo lisätä ripauksen ylimääräistä komiikkaa Texeihin,voisi päätellä ainakin alemmasta kuvasta. No,tuoli itsessään taitaa olla vähän nykyaikainen ajankuvaan nähden.
Itseasiassa otaksun,että piirtäjätalossa on tiukka esikatseluraati,joka tutkii tarkkaan työt piirtäjien jäljiltä. Varmasti raati puuttuu asiaan jos kuvituksessa vilahtaa jotain aikakauteen kuulumatonta ,esim. liian nykyaikaista tekniikkaa tai vaatetusta. Varmaan varsinkin ensikertalaiset joutuvat tiukkaan syyniin.
-
No sitähän minäkin.
Herra Zeca totetaa tämän kuvan laittaessaan:
Suomentaja, käännä tuo 8]
No habla! Ainakaan minä. Se on portugalia. Sen verran luulen sitä ymmärtäväni, että siinä puhutaan jotain jossain olevasta Andreuccin piirrustuksesta.
Pieniä uutisia Italian maalta (toisissa ketjuissa on jo muutama)...
Nizzi ei ole ilmeisesti aloittanut uusien tarinoiden kirjoittamista muodollisesta aselevosta huolimatta. Se Cossun maxi taitaa olla ainoa, joka ei ollut valmiiksi kirjoitettu Nizzin hyllyttämisen alkaessa. Joten voi olla, että se jää Nizzin viimeiseksi Texiksi. Lisäksi Rujulle ollaan ilmeisesti puuhaamassa lisätöitä Texin parissa. Nizzin asemasta talossa kertoo myös se, että Sergio Bonelli on julistanut uusimmassa tex nuova ristampassa Tito Faracin olevan Texin tulevaisuus! Kaikki viittaa siis siihen, että Nizziä ollaan hiljakseen käristämässä ulos. Hänen asemaansa heikentää varmasti myös se, että Decio Ganzio on jäänyt/jäämässä eläkkeelle. Hänhän on viime vuodet toiminut S. Bonellin oikeana kätenä ja pelkästään hänen kauttaan on kulkenut kommunikointi Nizzin ja Bonellin välillä.
Vielä myös sellainen uutinen, että Italian Tex 575 julkaistaa kokonaan väreissä. Yleensähän väri-Tex on ilmestynyt, kun numeroinnissa ollaan päästy täyteen sataan. Mutta nyt nyt Tex-juhlavuoden kunniaksi (60 v. vuonna 2008) tulee tällainen poikkeus.
Eräällä toisella keskustelupalstalla (huuto.net) eräs heppu oli muistavinaan tällaisen julkaisun:
"Muistaako kukaan teistä Texsi-hulluista sitä jossain pienlehdessä ollutta parodiaa Sex Willer, jossa armoton laki oli "Lex" Willer. Ase muuten laukesi."
Onks kellään tarkempaa tietooa moisesta julkaisusta. Olisi mielenkiintoista lukaista!
Uusimmassa tarinassaan (morte nella nebbia=kuolema sumussa) Font pääsee jälleen näyttämään kykynsä utuisten ihmishahmojen piirtäjänä.
(http://www.sergiobonellieditore.it/tex/archivio_arretrati_scheda_albo/add/tex0556_p.jpg)
Oikein jo kylmää valmiiksi! Toisaalta saisi olla vähän variaatioita hänelle annetuissa tarinoissa, jottei hienot utukuvat koe inflaatiota.
Viästei yhdistelty. -Wade
-
Dakota, tuo kuvahan on täysin humoristinen, eli ei kai niin hirveätä väliä, jos siihen on piirretty uudempi tuoli jne.
Joo, hienolta näyttää toi A. Fontin kuva ja samoin myös muut kuvat jotka Sergio Bonellin sivuilla näkyvät. Myös Villan kannen maisema on mielestäni ihan hieno. morte lienee murha mutta "kuolema sumussa" kuulostaa järkevämmältä ;).
-
Kuolema sumussa kuulostaa juuri siltä,että se istuu Fontille mittatilaustyönä. Hänen hahmonsa,jotka ilmestyvät sumusta tai sateesta aikaansaavat vahvan tunnelman. Todennäköisesti oikea tarina oikealla miehelle.
Satuin lukemaan hiljattain vuoden 2005 satoa olevan Civitellin kuvittaman tarinan Tumak leppymätön/ Anasazi. Voi hitto,että oli mahtavaa taidetta. Erityismaininta vartiointitehtävänsä tosissaan ottaneelle vampyyrilepakkojen yhdyskunnalle,joka huolehti kiitettävällä tavalla omasta osuudestaan kertomuksen lopussa. Tumak sotureineen taisi unohtua jonnekin,mutta eipä heitä enää tarvittukaan.
Kaikenkaikkiaan elämää suurempaa kuvitusta! :D
-
morte lienee murha mutta "kuolema sumussa" kuulostaa järkevämmältä.
"Morte" on kuolema. Latinasta käsin Rooman valtakuntaan jäänyt.
Ihan murhaa ovat "omicidio" (vrt. USA-poliisisarjat) tai "assassinare/assassinato"-sanojen johdannaiset.
-
"Surma sumussa" sisältäisi kivan alkusoinnun...
...vaiko sitten "Hengenlähtö huurussa", "Utuinen loppu" tai ehkä kuitenkin "Poismeno pilvessä"?
-
Ei ole ,Dakota, mittatilaustyötä, koska storyhan oli alunperin Marcellolle kirjoitettu, mutta mies kupsahti ja Font piirsi sen uudelleen. Eikös se näin mennyt Janne? Ainaski mulla on sellanen mielikuva...
-
Voisiko joku viisaampi valistaa mistä johtuvat punaiset sivunreunukset joissakin 70-luvun Willereissä, kun toisinaan tulee vastaan sellaisia kappaleita joissa on sivujen ala- tai yläreunassa punainen värikaistale, onko painokoneessa ollut vuotava suutin vai?
-
Minulla taas on muutama 80-luvun lopun numero, joissa on punaista mustetta. Tuli mieleen, että onkohan kyseessä jokin merkki, joka tarkoittaa että lehdet poistuvat myynnistä tai menevät hävitykseen? Jokin korvamerkintä tms. Omat lehteni, joissa väriä on, ostin lukemattomina yhdestä divarista. Tosin olen nähnyt joitakin vanhoja kirjoja, joissa on ollut kaikki sivujen ulkoreunukset tumman punaiset. Tiedä sitten mistä tempauksesta on loppujen lopuksi kyse.
Ei ole ,Dakota, mittatilaustyötä, koska storyhan oli alunperin Marcellolle kirjoitettu, mutta mies kupsahti ja Font piirsi sen uudelleen. Eikös se näin mennyt Janne? Ainaski mulla on sellanen mielikuva...
Marcello elää ja voi paksusti, kertoi Janne jossain muussa ketjussa joskus muinoin. Ennen minäkin luulin maestron siirtyneen autuaammille metsästysmaille.
-
Joo,Tex-piirtäjät kuolevat aina välillä,mutta heräävät myöhemmin henkiin. Tämän olen huomannut. Marcellolta varmaan kynä on jo kädestä kirvonnut,vaikka mies onkin elossa. Ellen aivan väärässä ole niin Marcello ja Fusco ovat 77-vuotiaita. Eikös Colorado Bellekin ollut alunperin tarkoitettu Marcellolle? Tai sitten muistan väärin.
-
Voisiko joku viisaampi valistaa mistä johtuvat punaiset sivunreunukset joissakin 70-luvun Willereissä...
Varastopoistoja.
Aikoinaan tuli paljon herkemmin ylilyöntejä painosmäärissä ja varastoon saattoi jäädä kokonaisia nippuja tiettyjä numeroita. Olen ollut viskomassa Semicin varastolla jätepaperiin kokonaisia lavallisia (tuhansia kappaleita yhtä ja samaa numeroa) joitain 80-luvun Texiä. Tietyssä vaiheessa näitä myytiin halvalla kirjakaupoille, divareille tai muuhun jälleenmyyntiin, ja vetäistiin painovärillä nipun laidan poikki leveää raitaa ylijäämän leimaksi - eli tismalleen samasta syystä´kuin "cut out" -reikä tai kulman poisto tehtiin vinyylialbumeilla.
Varsinaista sisältöä ei haluttu vahingoittaa, mutta silti tehdä tavarasta ulospäin sekundaa, joka ei kilpailisi uusien vastaavien tuotteiden kanssa.
-
Onko muuten uusin Tex jo tullut? Eli 1/2007, jonka pitäisi olla isompikokoinen kuin aiemmin. Milloin eka numero yleensä tulee? En haluaisi missata. Ostan yleensä irtonumeron. Pitäisi kai tilata.
-
17.1. Ilmestyy, eli neljän päivän päästä.
(Ja pikku vinkkinä että tiedot löytyy Valtteri "Wade" Hartikaisen ylläpitämästä "Tulevat lännensarjat" ketjusta.)
Marcello elää ja voi paksusti, kertoi Janne jossain muussa ketjussa joskus muinoin. Ennen minäkin luulin maestron siirtyneen autuaammille metsästysmaille.
Ahaa! Kiitos tiedosta.
Siitä tosin olen melkoisen tosi varma että seuraava Fontin työ oli alunperin Marcellolle tarkoitettu, mutta Bonelli piirrätti sen uusiksi. Taisin sepittää omasta päästä ton kuolema jutun, vaan johtunee siitä että niin moni vanhoista on kupsahtanut (esim. Letteri) :-[.
-
Ahaa! Kiitos tiedosta.
Siitä tosin olen melkoisen tosi varma että seuraava Fontin työ oli alunperin Marcellolle tarkoitettu, mutta Bonelli piirrätti sen uusiksi. Taisin sepittää omasta päästä ton kuolema jutun, vaan johtunee siitä että niin moni vanhoista on kupsahtanut (esim. Letteri) :-[.
Marcello osasi lopettaa ajoissa, kuten Fusco. Tosin eikös Fusco kuitenkin kärsinyt terveysongelmista jonkun verran (silmät kai vikana)?
17.1. Ilmestyy, eli neljän päivän päästä.
(Ja pikku vinkkinä että tiedot löytyy Valtteri "Wade" Hartikaisen ylläpitämästä "Tulevat lännensarjat" ketjusta.)
Jeps. Tervetuloa katsomaan "tulevat lännensarjat" (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7385.0)- ketjua
-
Jonkun verran kärsi, mutta kävi silmäleikkauksessa ja tekee nyt viimeisen 110 sivua ja vetäytyy eläkkeelle. Sääli, varsinkin mikäli jälki on hienoa nyt leikkauksen jälkeen. Tosin kai se on järkevämpää kuin kuolla kynä kädessä.
-
En sitten tiedä vaivaako Fuscoa jokin muukin kuin simmut. On nimittäin tehnyt älyttömän hitaasti tuota viimeistä työtään. Tai sitten haluaa vain olla ekstrahuolellinen...
Fontista. Tämä uusin oli tehty tosiaan Marcellolle, mutta Boneli piirrätti sen uusiksi. Eli eläkkeelle vasten tahtoaan. Edellinen Fontin työ oli puolestaan tehty Capitaniolle, mutta tämä ehti kuolla homman ollessa alkuvaiheessa ja niin sekin homma siirtyi Fontille.
-
Huomenna! Huomenna! Huomenna saan sen käsiini. Saan käsiini ensimmäisen suomalaisen italo-kokoisen Texini. Impossible. Ei sitä oikeen voi uskoa.
-
Huomenna! Huomenna! Huomenna saan sen käsiini. Saan käsiini ensimmäisen suomalaisen italo-kokoisen Texini. Impossible. Ei sitä oikeen voi uskoa.
Odotusta on ilmassa minullakin. Toivottavasti painoasu ei ole pettymys. Ainakin joissain Kronikoissa on tussiviiva ollut pikselöitynyttä, mutta johtunee siitä että on skannattu huonoista kopioista.
Iso koko on varmasti eduksi, koska monet Tex-piirtäjät nautiskelevat yksityiskohdilla ja vanhassa koossa on saanut lukea melkein suurennuslasi kädessä, että on saanut selvää detaljeista.
-
Minä odotan erityisesti maaliskuuta ja Civitellin "Takaa-ajettua." Eipä silti,on todella kiinnostavaa nähdä Tex uudessa koossa keskiviikkona 17.1. Ortizin kiinnostus juniin on ikuinen. Täysin hämärän peittoon jäi koska on tulossa Fontin "Kuolema sumussa",josta oli juttua aiemmin. No,varmaan parin vuoden sisällä.
-
Toivottavasti painoasu ei ole pettymys. Ainakin joissain Kronikoissa on tussiviiva ollut pikselöitynyttä, mutta johtunee siitä että on skannattu huonoista kopioista.
Kronikoihin ei kannata paljoa verrata. Niissähän aina pahoitellaan sisäkannessa tuota 'silmiinpistävän karheaa ajan patinaa'. Kyseessä ovat näköispainokset, joissa ei olla pyritty parhaimpaan mahdolliseen laatuun. Mutta uskon vankasti, että uusiin Texeihin ei tarvitse pettyä. Huomenna tahi keskiviikkona sitten voimme uudistuksia arvioida, riippuen kuinka armollinen postiljooni tällä kertaa on...
Täysin hämärän peittoon jäi koska on tulossa Fontin "Kuolema sumussa",josta oli juttua aiemmin. No,varmaan parin vuoden sisällä.
Suomi tulee puolisen vuotta Italiaa jäljessä, joten eiköhän Fontin sumuilu saada hyppysiimme vielä tämän vuoden puolella.
-
Huomenna! Huomenna! Huomenna saan sen käsiini. Saan käsiini ensimmäisen suomalaisen italo-kokoisen Texini. Impossible. Ei sitä oikeen voi uskoa.
Miten niin huomenna?
Odotan itsekin innolla. Mutta eniten toivon, että uusi tarina on hyvä.
-
Yleensä postipoika on tuonut Texin tiistaina eli siis TÄNÄÄN. Katotaan nyt...
-
Tuli jo!
Ja kyllä on hieno. Mutta... miksi risahti pahaenteisesti, kun avasin kirjan saadakseni ensi nuuhkaisun (uuden, avaamattoman lehden tuoksu on päätähuimaava)? Ei kai vaan huono liimaus?
-
Tässähän saa melkein reaaliaikaisesti seurata Texien tupsahtamista postilaatikoihin, niiden nuuskimista ja näpräämistä!
-
Mutta... miksi risahti pahaenteisesti, kun avasin kirjan...
Niinpäs risahtaakin.
Kannen liimaus ulottuu hiukan ensilehden puolella. Siitä ääniefekti. Muuten selkämys tuntuu kestävän paljon paremmin venksuttelua. Mutta vasta muutaman vuoden kuluttua tiedetään, kuinka kunnialla liima kuivuu...
Kronikoiden painojäljen ei tarvitse pelätä ulottuvan normaalisarjaan, edes klassikkoseikkailuihin. Näköissivut skannataan suoraan vanhoista opuksista, joiden painatus vaihtelee alati epämääräisestä kammottavan tuhruiseen. Lisäksi sivut ovat eriasteisesti tummuneita, jolloin kontrastia on kovennettava. Siinä pikselöintikin korostuu kuvan kirkastuessa.
-
Onneksi emme siis ole yhtään huonompia kuin italialaiset, sillä heidänkin painotuoreet Texinsä risahtelevat. Minun omistamistani italo-Texeistä sivupakka on jäänyt käteen onneksi vain muutaman kerran, joten ei syytä suureen huoleen... (joojoo, painopaikka ja liimaus ovat tyystin erilaiset... ;))
-
Minullekin tuli luukusta tänään. Minulla ei risahtanut, muutenkin näytti siltä,että joku oli jo lukaissut lehteni. Myös kulmat olivat menneet mutkalle matkalla.
Itse sarjakuva näyttää hyvältä. Luin vasta ekat 20 sivua.
-
Miten niin huomenna?
Odotan itsekin innolla. Mutta eniten toivon, että uusi tarina on hyvä.
Tänään tänää. Posti tuo Willerit päivän etuajassa. Kyllä on nyt ISO!
-
Luettu ja hyväksi havaittu tarinan puolesta. Tex-vuosi räjähti käyntiin juuri niin hienosti kuin odotinkin. Ortiz oli mahtavassa vedossa, vaikka intiaaninuorukaiset oli piirretty liian pieneen kokoon, jos he kerran olivat jo 15 vuotiaita. Tarinan juonta en sen kummemmin kommeitoi, mutta vaikuttaisi olevan perussarjan parasta Nizziä piiiitkään aikaan. Paperiin en ole oikein tyytyväinen, se on läpikuultavaa ja painojälki ajoittain jopa hiukan tuhruista. (maxien paperi on parasta, mitä Texeissä on ollut...) Liimaus tuntui toimivan mainiosti ja kansi oli mukavan joustavaa pahvia. Kiitettävän puolelle menee.
-
Tässä kuvassa sitten ainakin osa Suomen Tex-ihmisistä.
Kuvassa: Asko Alanen, Juri Nummelin, Janne Viitala, Jii Roikonen ja Anssi Hynninen
-
Täytyy vähän makustella tuota uuttakokoa ennen kun perehdyn sisältöön.
Mutta, mutta silmään kyllä särähti ensimmäisen sivun uusiksi pantu piirros. Siis tämä missä on keskellä laatikko, jossa mainitaan tarinan nimi ja tekijät ja ennen siinä oli kertaus edellisestä numerosta. Vai onko tämä ollut jo aikaisemmin vaihtunut? 16/07:ssa oli vielä tuo vanha.
Tätä klasikko kuvaan en kyllä olisi toivonut vaihdettavan. :(
-
Mutta, mutta silmään kyllä särähti ensimmäisen sivun uusiksi pantu piirros. Siis tämä missä on keskellä laatikko, jossa mainitaan tarinan nimi ja tekijät ja ennen siinä oli kertaus edellisestä numerosta. Vai onko tämä ollut jo aikaisemmin vaihtunut? 16/07:ssa oli vielä tuo vanha.
Tuo Ticcin piirtämä kuva on ollut Suomessakin käytössä ainakin lehdissä TW 2006/11 ja 12 sekä Maxi-Tex: Valkoisen biisonin pojat. Alunperin tuo on Italiassa esiintynyt ainakin pienessä opuksessa Tex Gallery.
-
Tuo Ticcin piirtämä kuva on Italiassa esiintynyt ainakin pienessä opuksessa Tex Gallery.
Ja nimenomaan siitä Ernon lainaamasta vihkosesta se on napattukin.
Laitoin sen tämän laitimmaisen kerran (ilman Bonellin lupaa), koska halusin viimeisen kerran osoittaa, minkälainen oli vanhan Tex-formaatin kuvakoko. Tuskinpa tulen vaihtamaan sitä normaalia raamia enää, koska latoja yleensä kokoaa sivut alkuperäisiin pohjiin.
Harmi jos särähti ikävästi silmään. Suurin osa lukijoista ei koskaan aiemminkaan äkännyt mitään eroa ja muutama piti minun tapaani kovasti pienestä vaihtelusta.
Paperi on mielestäni vähemmän läpikuultavaa kuin 16/06-numerossa. Hiukan vähemmän kirkkaanvalkeaa ja karheampaa myös. Painotuhrua en ole silmäänpistävästi havainnut kuin aiemmin mainitsemallani shoppisivun vastaisella sivulla.
Mutta kertokaa suoraan, jos mitä säätämisen varaa on. Kokoan painolle asiallista palautetta niin intomielisten kehujen kuin selvien huomautuksenaiheiden saralta.
Henki ja Elämä -festivaalin Tex-paneelin "viides mies" on Anssi Hynynen Länkkäriseurasta (kuten myös Juri). Ankara aidon Villin Lännen ja parhaiden elokuvaklassikoiden mies. Myös tämänpäiväisestä Aamulehdestä tunnistettava turkulainen Quiz On? -visailuisäntä.
-
Uuden Texin ulkonäöstä ei voi valittaa,mutta sisällöstä voidaan olla montaa mieltä, Kyllä sekä Nizzi että Ortiz ovat elämänsä varrella olleet paremmassakin vedossa. Ortizin paras potku on armotta jäänyt matkan varrelle ja Nizzin käsikirjoitus on vailla yllätyksiä. Tosin loppuosa on lukematta.
Varmasti eriäviä mielipiteitä tulee. Jansa jo ehti kehuakin tätä Nizzi/Ortiz yhteistyön lopputulosta. Jansan kanssa olen samaa mieltä mitä tulee intiaanipoikien kokoon. Joko comanchien murrosikä alkaa hyvin varhain tai sitten pojat olivat harvinaisen kitukasvuisia.
-
Kummallista kyllä Ortiz ei ole saanut piirtää kunnon kauhuaiheisia Texejä (vai onko?). Niihin hän olisi omiaan, kun ajattelee hänen taustaansa kauhusarjakuvien piirtäjänä.
-
Ei ne intiaanit kyllä kitukasvuisia voi olla, koska aikuisena tämä pääinkkari oli oikea korsto.
Mielestäni tarina oli mukavan polveileva, jäsennelty ja selkeästi tarinan loppuosaan on ladattu kunnon dynamiittipanos. Ja tässä ehti tapahtuakin jo sen verran paljon, että en usko Nizziltä tällä kertaa loppuvan sivut kesken jutun kunniakkaaseen päätökseen. Ja Ortiz oli mielestäni ihan samassa iskussa kuin viimeiset 10 vuotta.
Ei tule mieleen Ortizilta ainuttakaan kauhutarinaa, ellei lasketa sitä saksalaisen äijän kaivostarinaa mukaan. Ei siinäkään kyllä kovin isoja kauhuelementtejä ollut.
-
Harmi jos särähti ikävästi silmään. Suurin osa lukijoista ei koskaan aiemminkaan äkännyt mitään eroa ja muutama piti minun tapaani kovasti pienestä vaihtelusta.
Noh, tämä on niitä henk.koht. nostalgia-juttuja. Kai siihen on pakko tottua ja tottuuhan siihen.
Kun Willeri on kohta 20v. kolahtanut postista luettavaksi ja muutenkin on niitä siunaantunut. Lisäksi ensimmäiset muistot sarjakuvista piirtyy juuri tuohon kuvaan ja Texiin, niin sattuuhan se muutos. ;)
Itse stoori oli aika peruskamaa, kolahti kyllä ihan hyvin. Vai olisko johtunut siitä, että onnistuin häätämään "duuman" kävelylle ja Morriconen säestyksellä luettuna kaikki länkkärit toimii.
-
Ai niin, piti sanoman, että Tex oli tänään jo Hesan Akateemisessa myynnissä. Ja mukavaltahan tämä tuntuu kätösissä.
Varsinkin koko aukeaman vaikutelma on oikein miellyttävä, kuvien sommittelun jotenkin huomaa helpommin ja toiminta välittyy vauhdikkaan eloisana (aukeama ss. 94-95 on tästä hyvä esimerkki).
"Tex-piirrostaide koko komeudessaan!" Totta.
-
Joko comanchien murrosikä alkaa hyvin varhain tai sitten pojat olivat harvinaisen kitukasvuisia.
Jos oikein tarkkoja ollaan:
The average adult male Plains Indian stood 172.6 centimeters tall.
Ei pitkä.
Mutta jos vielä tarkempia ollaan, nämäiset tasankojen ratsastajat, cheyennet, apassit, mustajalat ja komanssit, olivat keskimäärin aikansa korstoimpia maailmassa ennen australialaisia. Hyvät sapuskat ja terveet, ulkoilevat elämäntavat.
Valkoiset amerikkalaiset ylsivät 171 sentin keskiarvoon ja eurooppalaiset eivät siihenkään.
Johtopäätös:
Ortiz piirtää kaikki muut paitsi intiaaninuorukaiset suurenneltuun kokoon!
Ällistyttävää!
-
Miniatyyri-intiaanit olivat ainoa asia mitä Ortizin taiteessa oudoksuin. Sattuuhan sitä. Mutta mihin tässä vielä joudutaan, kun Villa unohtaa liipaisimet ja Ortiz piirtää liian pieniä intiaaneja (tai liian suuria valkoisia)? Mitä seuraavaksi? Tex Willerillä on yllättäen Carsonin hapsupaita yllään..?!
Ja sitä paitsi, kuka väittää, että pojat olivat 15 vuotiaita... öhöm :-[... Tekstissä sanotaan heidän selvästi olleen murrosikäisiä. Joten kai he ihan hyvin voivat olla vaikka 12 ellei peräti 11 vuotiaita, joten Ortizin taide onkin oikeastaan aivan kelvollista :).
-
Miniatyyri-intiaanit olivat ainoa asia mitä Ortizin taiteessa oudoksuin. Sattuuhan sitä. Mutta mihin tässä vielä joudutaan, kun Villa unohtaa liipaisimet ja Ortiz piirtää liian pieniä intiaaneja (tai liian suuria valkoisia)? Mitä seuraavaksi? Tex Willerillä on yllättäen Carsonin hapsupaita yllään..?!
Ortizilta oikkeen hyvää piirosta. Hyvältä tuntui saada oikeaa kokoa, omalla kielellä käteen.
Myöhemmät kommentoinnit myöhemmäksi
-
Tänään tuli vihdoin mullekin tämä odotettu uusi Tex. Varmaan koko maan viimeisenä.
Ensi tunnekuohun laannuttua voi todeta tyynesti, että aivan loistavalta näyttää ja tuntuu uusi uljas lehtemme. Isompi koko on oikein hyvä. Siinä pääsee piirrostaide totisesti oikeuksiinsa. Aika notkea on lehti verrattuna vanhaan formaattiin, mutta ainakin sivut aukeavat nyt hyvin. Kiitos Asko ja kumppanit! Texin tulevaisuus näyttää taas paljon valoisammalta.
Morriconen säestyksellä luettuna kaikki länkkärit toimii.
Mukava kuulla, että täällä on muitakin Morriconen ystäviä. Enpä ole itse tullut kokeilleeksi lukea Texiä maestron sävelten tahdissa. Pitääpä kokeilla. Sen olen kyllä havainnut, että mm. kotityöt sujuvat kuin tanssi kun samalla kuuntelee Morriconea.
-
Kuvittelin jostain syystä, että kansipahvikin (p)vahvistuu uuden koon myötä. Kun ottaa selkäliimauksesta kiinni, Tex lässähtää kasaan, eli taipuu. Samaa ei ole havaittavissa Italoissa.
-
Minäkin tykkäsin Willerin uudesta olemuksesta. Luulempa että notkea kansipahvikin kestää paremmin pientä käyttöä, pienet hiusmurtumat eivät (ehkä) näy niin helposti... En tiedä kuvittelenko, mutta tuntuu että uusi kansimateriaali kiiltelee vanhaa enemmän. Saattaa toki johtua väreistäkin... Hyvältä kuitenkin näytti. Ensivaikutelma käytetystä paperista oli hieman nuhruisempi, olisiko edellinen ollut aavistuksen valkoisempaa ja paksumpaa? Kuitenkaan tätä uudistusta ei voi kuin kehua! Ja lehti tosiaan tuntuu kestävän lukemista edellistä paremmin. Sitä hiukan puhuttanutta 'ritsahdustakaan' ei kuulunut, kunhan lukee lehden varovaisesti.
-
Eilen illalla uutta texiä lueskellessani ihmettelin, että mistä oli sormenpäät menneet vähän mustaksi. Sitten testiksi sormella vähän "hinkutin" mustaa kohtaa ja kappas reilusti sormi musteni.
Olenko todellin rasvasormi vai onko uusi paperi sellaista, ettei muste ole täydellisesti imeytynyt. Vai onko niin, että samaa on tapahtunut aina, mutta en ole ollut niin nihkeä sorminen :D
-
Tuo Sian kokema ilmiö ei ole juurikaan muuten vätettävissä kuin pitämällä käpälät puhtaina ja KUIVINA. Huokoiselle paperille painetusta julkaisusta mustetta irtoaa varsin helposti.
Niin, se uusi formaatti. Lyhyesti: erittäin onnistunut muutos. Ainoa todellinen parannus voisi olla hieman parempi paperi. Esim. Roope-sedässä käytetty laatu tekisi eetvarttia.
-
Mutta kertokaa suoraan, jos mitä säätämisen varaa on. Kokoan painolle asiallista palautetta niin intomielisten kehujen kuin selvien huomautuksenaiheiden saralta.
Tampereen Prismassa oli yhdessä kappaleessa sivu 15 lähes kiinni alalaidassa. Ostamassanikin kappaleessa sivun asemointi eli pystysuunnassa mielestäni liian paljon. Olisiko painolla jotain ongelmia paperileikkurissa?
Musta ei ehkä ollut aivan mustaa vaan paperin väri sirottui esiin paikoin.
Paljaalla silmällä en huomannut pikselöitymistä.
Mukava kokemus tuo isompi Tex.
-
Minä en muistanut Askon pelottelua sivujen asemoinnin pystysuuntaisesta vaihtuvuudesta. En siis kiinnittänyt asiaan lukiessa mitään huomiota, jolloin se ei voi olla kovin haittaavaakaan. Ainakaan minulle.
Paperi on huokoista myös maxeissa eikä siinä muste ole tuhruista eikä tartu sormiin. Minulla oli siis samaa ongelmaa kuin Sialla. Ja sormeni eivät takuulla olleet hikisen nahkeat, vaikka luettava jänskää olikin.
-
Mutta kertokaa suoraan, jos mitä säätämisen varaa on. Kokoan painolle asiallista palautetta niin intomielisten kehujen kuin selvien huomautuksenaiheiden saralta.
Kerro Texin (ja muiden lännensarjojen) sisällöntuottajalta (Tänne Kvaakiin siis) terveisiä, että hyvin painettu. Pienistä ei viitsi ruveta niuhottamaan.
Kiitos myös Askolle, jonka juoni tämä oli!
Harmi jos särähti ikävästi silmään. Suurin osa lukijoista ei koskaan aiemminkaan äkännyt mitään eroa ja muutama piti minun tapaani kovasti pienestä vaihtelusta.
Kuulun siis itse "suurimpaan osaan". Enkä pelkästään siksi, että Ticci piirtää niin hyvin.
-
Wade, Wade, Wade, Wade... Et sinä tuota Texin sisältöä vaan ihan joku muu 8] 8].
Kerro Texin sisällöntuottajalta (jos sanoo heille mitään) terveisiä, että hyvin painettu. Pienistä ei viitsi ruveta niuhottamaan.
-
Wade, Wade, Wade, Wade... Et sinä tuota Texin sisältöä vaan ihan joku muu 8] 8].
Enkö? Kun olen aina siinä luulossa. Kyllä se niin on, että minä ja pari muuta mestaria (Fabio, Claudio ja Giovanni).
-
Pienistä ei viitsi ruveta niuhottamaan.
Kyllä kannattaa siinä tapauksessa, että teknisillä toimenpiteillä on mahdollista korjata asia, joka on vialla. Kun olen nyt tarkastellut hieman tarkemmin painojälkeä, on siinä noussut esiin muutama huomauttamisen arvoinen seikka (joita jo muutkin ovat maininneet). Ensiksikin tuo paikoittainen tuhruisuus alueilla, joiden pitäisi olla ihan valkoisia. Lieköhän vähän tarttunut painoväriä vastakkaiselta sivulta? Lisäksi mustan taso ei mielestäni ole kaikilla sivuilla oikein tyydyttävä. Laajemmissa tummissa kohdissa on havaittavissa harmahtavaa sameutta täysin mustan sijasta. Nämä ovat tietysti pikkujuttuja eivätkä varmaan haittaa uppoutuessa itse tarinaan. Ja ehkä myös lehtikohtaista vaihtelua voi olla näissä asioissa. Mutta jos parannuksia voidaan painolaadun suhteen vielä tehdä, aina parempi.
-
Kyllä kannattaa siinä tapauksessa, että teknisillä toimenpiteillä on mahdollista korjata asia, joka on vialla.
Niin, toki. Tarkoitushan on saada miltei täydellinen Tex-sarja Suomeen.
Kuitenkin, tähän asti saavutettua ei sovi väheksyä ja siitä pitää olla kiitollinen (ontuvaa filosofiaa...)
-
Kuitenkin, tähän asti saavutettua ei sovi väheksyä ja siitä pitää olla kiitollinen
Niin ollaankin, mutta samaan hengenvetoon kehujen kanssa tuodaan julki myös rakentavaa kritiikkiä. Sitähän Asko juuri toivoi.
-
Niin ollaankin, mutta samaan hengenvetoon kehujen kanssa tuodaan julki myös rakentavaa kritiikkiä.
Jep.
Suurimmat kiitokset sekä kehuista että moitteista.
Nyt alussa uuden painon ja vaihtuneen koneen kanssa on oikea momentti tutkailla kaikki mahdolliset parantamisen aiheet. Halpapainatuksessa ja pulp-paperissa pysytään, mutta säädöt pitää virittää parhaimman päälle. Lisää palautetta vain ja toinen kierros vielä samaan aikaan painetun kakkosnumeron kanssa!
Tällä hetkellä aprikoin sitäkin, kuinka paljon nimenomaan Ortizin vahva mustan käyttö vaikuttaa painovärin vahvuuteen, sivujen "heijastuksiin" ja sormien mustumiseen.
Tsekkailen iltapuhteiksi Kronikan 17 printtejä. Skannaus oli vaihteeksi tasalaatuisempi urakka eikä "pistesumua" ole ollenkaan niin paljon kuin edellisessä. Vaan kyllä uusi kama näyttää upealta näihin "näköisiin" verrattuna.
-
Lisähuomioita: kansien joustavuus on hyvä asia, sanoisin että uudet kannet ovat paremmat kuin italo-kannet. Ja saman asian kuin Cheyenne huomasin minäkin eli musta ei paikoitellen ollut mustaa vaan harmaahkoa. Mutta kokonaisuus on edelleen helvetin hyvä!
-
Kommentoimpa minäkin:
Kansien paksuu on hyvä. Se tekee lehdestä letkeämmän ja helpommin luettavan. Paperin laatuun en ole tyytyväinen, se on liian läpinäkyvää eikä lainkaan samanlaista valkoista paperia mitä käytettiin vielä 16/06 numerossa. En tiedä mistä johtuu, mutta myös minun lehdykässäni oli muste välillä harmaata. Etenkin aloituskuva oli ihan harmaa ja haalea. Miksi paperia ei voi vaihtaa?? Muste pitää olla mustaa. Hissi-ilmiötä en lukiessani (Jannen tapaan) huomannut, joten siitä ei ollut mitään haittaa, enkä edes etsimällä etsiessäni kovin suuria heittoja löytänyt (2 millistä 5 milliin).
Kommentoin lisää kunhan tarkkailen lehteä vielä perin pohjaisemmin, ja saan kakkos numeron hyppysiini.
-
Paperin laatuun en ole tyytyväinen, se on liian läpinäkyvää eikä lainkaan samanlaista valkoista paperia mitä käytettiin vielä 16/06 numerossa.
Minusta 16-numeron paperi on hiukan läpinäkyvämpää. Johtunee siitä, että entinen paperi on ohuempaa ja valkeampaa - kuultaa selvemmin läpi.
Samaten Maxi-paperiin nähden läpikuultavuus on suunnilleen samoissa.
Kaksi "Oklahoma"-kirjaa (kääntäjälle ja skanneriin) saapui tänään. Ei kun prosessi käyntiin.
Jos syksyn Maxi ei ehdi jouluksi, niin tämä ehtii - eikä tarvitse skipata slottia ensi vuodelle.
-
Paso lähestyi yksityisviestillä, mutta laitan pitkän kaavan vastaukseni tähän, sillä teema kiinnostanee muitakin.
Lainaus käyttäjältä: pasoleati
Kunhan musta saadaan mustaksi, niin eipä siinä ole moitittavaa minkään vertaa.
Pitäisikö tulkita siten, että italo-texit (tai maxit) painetaan ei-pulp-paperille ja jollakin kalliimmalla menetelmällä? Minun silmiini italon paperi näyttää tyypiltään samanlaiselta ja eikös molemmat paineta offset-painossa? Ymmärrykseni on, että paperin hinta ei paljoakaan muutu jos liikutaan samanlaisen tyypin sisällä eikä esim. verrata päällystettyä ja päällystämätöntä painopaperia.
Painetaanko Roope-sedät eri menetelmällä (jos ei huomioida väri/mustavalkoeroja) kuin Texit?
Paperin lähtöhinta ei välttämättä muutu tyypin sisällä, mutta isoja ja vielä isompia diilejä neuvotellessa kappalekohtainen kulunki voi vaihdella erittäin paljon ja monesta syystä.
Kun paperi valitaan ja hankitaan painolle tiettyä julkaisua ja tiettyä painosmäärää ajatellen, silloin esimerkiksi Italian Texin jokakuinen miljoonapainatus heijastunee koko tuotantolinjaan metsäkoneista lähtien. Heillä on aivan toisenlainen neuvotteluvara valitun jatkuvan urakan tekijän rahantuojana ja työllistymisen suuntaan. Veikkaanpa, ettei yhden italialaisen Tex-kirjasen tuotantokulu ole kymmenettä osaakaan meikäläisestä, vaikka laskisi piirtäjän, käsikirjoittajan ja toimituskunnan palkkiot mukaan.
Halpaa pulp-painatusta hekin ilman muuta suosivat, mutta heillä on ollut enemmän aikaa laittaa säädöt trimmiin ja myös hienosäätää jokainen mittava yksittäispainatuksensa yksi numero kerrallaan ns. makkeli-joustovaralla.
Roope-setä (josta minulla ei nyt ole käsillä vertailukappaletta) on myös aivan erilaisissa lähtökuopissa, sillä senkin painosmäärät lienevät kymmenkertaiset ja takana vielä Aku Ankka/Sanoma Oy:n painokas asema - kenties omistussuhdekin. He voivat sopia kerralla useamman ison tuotteen teknisestä synergiasta ja muista yhteiskustannuksista. Painomenetelmän eroista en tarkemmin tiedä, mutta väripainatus eroaa aina huomattavasti mustavalkoisesta työstöstä.
Vielä Semicin aikaan meilläkin oli erilaista neuvottelupotkua ja vaihtoehtojen varaa useamman sarjakuvalehden ja niiden kansainväisten (Pohjoismaat, muu Eurooppa) yhteispainatusten massalla.
Nykyinen Tex on enemmän sen armoilla, mitä paperilajeja paino suosii, käyttääkö jokin toinen vakituinen julkaisu samaa ja saadaanko valittuun paperiin tästä tai muusta syystä mitään muita etuisuuksia muihin lajikkeisiin nähden. Pelkästään Willeriä varten ei omaa paperilaatua varattane.
Lisäksi on vielä opusten koon sovittaminen koneisiin, josta viime vuosi antoi karua opetusta Texin suhteen. Mustavalkoinen välikoon pokkari ei ole painoille näköjään kaikkein mieluisin formaatti. Paksummat, hajanaisemmin ilmestyvät Maxit ja Kronikat menivät luontevasti Norhaveniin (kumpaakaan ei alunperin painettu siellä).
Summaukseksi: parasta pyritään saamaan aikaiseksi näillä lähtöehdoilla ja luotan painoammattilaisiimme, jotta etevimmät vaihtoehdot löydetään. Ilokseni voin vielä sanoa, että kirjapainoissa on ollut ennen ja nytkin yhteyshenkilöinä ja työntekijöinä tunnustuksellisia Texin ystäviä, joiden kanssa on ollut hyvä neuvotella sankarimme kohtelusta.
Mustaa mustemmaksi ja painoväriä puhtonäppisempään suuntaan. Siinä pientä haastetta.
-
Kaksi "Oklahoma"-kirjaa (kääntäjälle ja skanneriin) saapui tänään. Ei kun prosessi käyntiin.
Jos syksyn Maxi ei ehdi jouluksi, niin tämä ehtii - eikä tarvitse skipata slottia ensi vuodelle.
Mahtava uutinen!
-
Mahtava uutinen!
Mkä Oklahoma?
-
Kaksi "Oklahoma"-kirjaa (kääntäjälle ja skanneriin) saapui tänään. Ei kun prosessi käyntiin. Jos syksyn Maxi ei ehdi jouluksi, niin tämä ehtii - eikä tarvitse skipata slottia ensi vuodelle.
Hieno juttu! Mahtaako Jukka Nyman kääntää tämän kokonaan uudelleen vai käytetäänkö Rennen aikaisempaa käännöstä? Puuttuvia sivuja ei ole kukaan vielä suomentanutkaan.
-
Mkä Oklahoma?
Kyse lienee tarinasta 'Oklahoma' - Tex Willer 1995 / 5 - 1995 / 7
Suomenkielisestä versiosta puuttuu 8 sivua ja yksi rivi.
Kirjojen 5/95 ja 6/95 välistä puuttuu yksi sivu ja yksi rivi.
Nro:sta 6/95 sivujen 5 ja 6 välistä puuttuu sivu.
Nro:ssa 6/95 sivut 63 ja 64 ovat vaihtaneet paikkaa.
Nro:sta 7/95 sivujen 8 ja 9 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 36 ja 37 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 49 ja 50 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 78 ja 79 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 89 ja 90 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 107 ja 108 välistä puuttuu sivu.
Ja Oklahomahan on oikeastaan Italian ensimmäinen Maxi-Tex. Muistaakseni julkaistiin nimikkeen 'mini-Texone' tms. alla...
-
Kyse lienee tarinasta 'Oklahoma' - Tex Willer 1995 / 5 - 1995 / 7
Suomenkielisestä versiosta puuttuu 8 sivua ja yksi rivi.
Kirjojen 5/95 ja 6/95 välistä puuttuu yksi sivu ja yksi rivi.
Nro:sta 6/95 sivujen 5 ja 6 välistä puuttuu sivu.
Nro:ssa 6/95 sivut 63 ja 64 ovat vaihtaneet paikkaa.
Nro:sta 7/95 sivujen 8 ja 9 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 36 ja 37 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 49 ja 50 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 78 ja 79 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 89 ja 90 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 107 ja 108 välistä puuttuu sivu.
Ja Oklahomahan on oikeastaan Italian ensimmäinen Maxi-Tex. Muistaakseni julkaistiin nimikkeen 'mini-Texone' tms. alla...
Niimpä tietenkin.
Mutta muuten hieno homma, ehdottomasti!
-
Ja puuttuvilla sivuilla ei hirveästi tekstiä ole, joten suomentaminen hoituu puolessa tunnissa, paitsi jos se käännetään kokonaan uusiksi. Olisikin kiva päästä vertaamaan Nymanin ja Nikupaavolan käännöksiä.
Hienoa, mahtavaa. Letteri kruunaa tämän muutenkin loisteliaalta vaikuttavan Tex-vuoden. Saammehan häneltä peräti kolme tarinaa (jos Oklahoma ei siis lipsahda ensi vuoden puolelle). Novellikoosteen ainoassa pitkässä tarinassa Letteri osoittaa jo mestaruuden merkkejä, Oklahomassa taantuma on jo alkanut, mutta ei mitenkään merkittävästi. Koobrassa näemme vanhan miehen viimeisen yrityksen tavoitella entisaikojen maagista otettaan hetkittäen jopa onnistuen. Mahtava läpileikkaus suosikkipiirtäjäni uraan!!
-
Mikä mies oikein on tämä Giancarlo Berardi, joka on käsikirjoittanut Oklahoman? Näyttäisi mies ainakin Ken Parkeria tehneen, mutta Oklahoma taitaa olla hänen ainoa meriittinsä Texin saralla. Oliko Berardi vain joku vuoden 1991 hätäapu vai miksei hän tehnyt Texiä enää enempää? Onkohan Jannella tietoa?
-
Berardihan on toinen Parkerin lanseeraajista (toinen on piirtäjä Milazzo). Erittäin arvostettu kirjoittaja.
Täytyy tunnustaa, että minulla ei ole mitään valtakunnan tietoa, miksi Berardi otettiin tekemään Texiä ja miksi tuollaiseen outoon "mini-texone" formaattiin. Hätäapu hän ei missään tapauksessa ollut, koska Nizzin kuuluisasta burn-outista ei ollut vielä tietoakaan. Ja toiseksi, mahdollisen hätäavun työt olisi julkaistu perussarjassa.
Tässä arvaukseni tarinan kulusta: Sergio Bonelli halusi kokeilla, miten Berardin humaaniksi sanottu kirjoitusote istuu Texiin. Ja berardi, jonka työt Parkerin parissa olivat vähentyneet ratkaisevasti, oli enmmän kuin halukas kokeilemaan. Bonelli halusi kuitenkin kaihtaa riskiä, eikä halunnut pistää hänen tarinaansa perussarjaan (juuri näin oli tapahtut Buzellin piirtämälle tarinalle, jota varten kehiteltiin oma formaatti: suuralbumi). Suuri arvoitus on, miksi Bonelli ei pestannut Berardia tekemään suuralbumitarinaa. Veikkaukseni tähän on, että tarina oli tarkoitus julkaista alunperin perussarjassa. Mutta kun tarina oli jo valmis, niin Bonelli alkoi jänistämään, ja jälleen oli kehiteltävä uusi formaatti (sillä tämä oli liian pitkä suuralbumissa julkaistavaksi).
Alkuperäinen suomiversio tuli Suomeen yllättäen Norjan kautta, missä tarina oli jo julkaistu (ja ilmeisesti myös silvottu). Käännöksetkin tehtiin Norjasta. Norjasta tulivat myös kauheat nimimerkin "Boro" kannet. Tältä pohjalta mietittynä uusi käännös olisikin siis ihan paikallaan...
Edit!
Italoversion kansi ei sekään loppujen lopuksi ollut kovin ihmeellinen. Itse asiassa Galep (joka tuolloin vielä oli kansimaakari) muokkasi vanhaa albo d'oron (8:s sarja, nro 12) aikaista kantta uudelleen käytettäväksi. Melkoinen rimanalitus Galepilta, vaikka lopputuloksessa ei suuremmin vikaa olekaan. Ei olisi uskonut, että niinkin myöhään kuin 1991 olisi pitänyt moiseen helpotukseen turvautua.
(http://www.tinosimonetti.it/TEX%20ALBI%20DORO%20images/albo8%2012_jpg.jpg)
(http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/mx_tex0001.jpg)
-
Tutkiessani kotonani olevaa italo-maxia, havahduin yllättäen: Suomen Maxithan ovat pienennettyjä nekin, kuten Texitkin olivat! Voisiko olla mahdollista, että tulevat Maxit saataisiin alkuperäiskoossa?
-
Näin kertoo UBC fumetti Berardista ja Oklahomasta:
"1991| The winds of change were blowing at Bonelli, and Berardi was quickly entrusted with a story featuring the celebrated Tex. The artwork for the 344 pages of Oklahoma! (this being the title of the script) went to veteran Guglielmo Letteri, but at the last moment decided not to put the story in the regular series. And so, as had already happened with Tex drawn by Buzzelli (who had inaugurated the special-series collection Texoni), a new supplement was launched which set the precedent for the future MaxiTex series."
Ei tämäkään tarjoa mitään varmoja vastauksia, mutta näyttäisi kuitenkin vahvistavan, että Jannen arvaukset asioiden kulusta osunevat aika lähelle totuutta. Aika huvittavaa että Suuralbumisarja ja Maxi-Tex-sarja ovat molemmat syntyneet tavallaan ihan vahingossa. Mutta onneksi syntyivät. Tavalla ei niin väliä, sen verran upeita sarjoja ovat kumpainenkin!
-
Tutkiessani kotonani olevaa italo-maxia, havahduin yllättäen: Suomen Maxithan ovat pienennettyjä nekin, kuten Texitkin olivat! Voisiko olla mahdollista, että tulevat Maxit saataisiin alkuperäiskoossa?
Ei tule! Maxi-formaatti (samoin kronikka) ovat niin toimivia nykyisellään, että niihin ei kajota. Minäkin kyllä toivoisin, että ainakin maxeihin kajottaisiin!
Vielä tuosta Oklahoman historiasta. Eipä mennyt arvaukseni tosiaan pahasti pieleen. Sergio Bonellin juonet ja aivoitukset ovat näköjään niin kaavamaisia, että helposti pystyy päättelemään monenkin tarinan oikean kulun.
-
Eikös AA täällä jo kerran todennut, että Maxit painetaan Norjassa ja että ne säilyvät entisen kokoisina.
-
Ei tule! Maxi-formaatti (samoin kronikka) ovat niin toimivia nykyisellään, että niihin ei kajota. Minäkin kyllä toivoisin, että ainakin maxeihin kajottaisiin!
Kronikoissa ainakin paperi on niin paksua, ettei sivut tahdo oikein kääntyä ja tuloksena on kupliva sisätaitos.
Niihin mielellään uudistusta. Kun kerran alkuun on päästy, uusitaan kaikki huonot asiat Suomen Texistä pois.
Onko kronikoissa muuten näköispainostekniikka vai ei? Kuvat näyttävät kyllä siltä, ettei suorasta digimatskun käytöstä ole kysymys. Saisko digimateriaalit (hyväkuntoiset, ei näköispainossysteemit) makaroonimaasta?
Sivut ohuemmiksi ja (tai missä syy piileekään siihen, että) painotekniikka selkeämmäksi. Kuten vaikkapa Maxeissa. Saa uudetkin lukijat (tai ne, kellä ei ole ollut mahdollisuutta hankkia käsiinsä vanhoja, alkuperäisenä) paremman käsityksen vanhasta Texistä. Nykysellään lukeminen on niin vaikeaa kronikoiden kanssa (puristimet, jolla lehti on pöydässä kiinni, pitää avata ja ruuvata uudestaan kiinni, kun meinaa uuden sivun lukea), että montaa kronikkaa peräkkäin ei jaksa
-
Onko kronikoissa muuten näköispainostekniikka vai ei? Kuvat näyttävät kyllä siltä, ettei suorasta digimatskun käytöstä ole kysymys. Saisko digimateriaalit (hyväkuntoiset, ei näköispainossysteemit) makaroonimaasta?
Kronikat todellakin ovat näköispainoksia, ne skannataan vanhoista. Siksi karhea kuvanlaatu. Ja tästähän on jo juteltu aika paljonkin. Ja Askolla oli se idea ns. maxikronikoista (joka toivottavasti toteutuu), joihin voitaisiin nostaa joitakin näitä wanhimpia suosikkitarinoita yksiin kansiin ja digimatskusta painettuina.
Maxit ja kronikat painetaan molemmat nykyään Norjassa ja niissä taitaa olla tasan sama paperi käytössä. Kronikat siirtyivat turskamaan painettaviksi vasta hiljakkoin.
-
Eikös AA täällä jo kerran todennut, että Maxit painetaan Norjassa ja että ne säilyvät entisen kokoisina.
Ei Norjassa vaan Nørhavenissa, Tanskan Viborgissa, jossa oleva paino on samaa veljeskuntaa aiemman AiT-Trondheimin kanssa. Norjassa maxien painatus aloitettiin tiiviin korkkariyhteistyön linjoilla. Kronikat siirtyivät perässä Tanskaan ja mielestäni numero 16 on vallan mainiosti joustava ja kääntyilevä tuppo näköissivuja. Ei kupli enää.
Näköisskannaukset pyritään tekemään mahdollisimman hyvin, mutta melkoisen ailahtelevaa tuo 70-luvun painatus on ollut. Mutta siihen koko kronikkalinja perustuu, että voidaan tuottaa halvalla (ilman käännös- ja ladontatöitä) lukukelpoista uusiomatskua.
Maxien ja Kronikoiden koko ei näillä näkymin ole muuttumassa, sen verran oivasti systeemi pyörii.
-
Hyvään suuntaan ollaan menty niin normisarjassa kuin kronikoissakin. Pieni tieteellinen testi osoitti, että pidettäessä napakalla otteella normisarjan lehteä 16/06 vaakatasossa, ei se taivu ollenkaan vaan sojottaa jäykästi kuin... hm, rautakanki. Sama temppu 1/07:lle, ja siinäpä painovoima vetääkin lehteä selvästi alaspäin. Täysin sama juttu on kronikoiden 15 ja 16 välillä. Notkeutta on siis rutkasti enemmän uusimmissa lehdissä ja se kyllä helpottaa lukemista. Maxien kokoon ja rakenteeseen olen myös ihan tyytyväinen. En sanottavasti himoitse niihin lisäsenttejä suuntaan tai toiseen.
-
Ulkoisissa puitteissa ei minusta ole valittamista, normi-texin uudistus kyllä paikkasi isoimman aukon.
Nyt kun saisi vain sen Kuuman iltapäivän pian käsiinsä, sehän se lämmittäisi näin talvipakkasilla!
-
Repettoa korkkarissa?
Näyttäisi kuin Miguel Angelo Repetto olisi piirtänyt myös sotasarjakuvaa. Näytelehti on Viidakon Korkeajännitys 8/1977: "Bumerangi."
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4055)
Sivulla on klassinen käännösmoka. Kuka tunnistaa?
La Fuentea löytyy tuon ajan lehdistä pilvin pimein.
-
Sivulla on klassinen käännösmoka. Kuka tunnistaa?
chips ei tarkoita perunalastuja vaan paistettuja perunoita
-
chips ei tarkoita perunalastuja vaan paistettuja perunoita
Oikeastaan se tarkoittaa sellaisia ranskanperunoita, jotka ovat melkein lohkoperunoiden kokoisia ja jotka on paistettu upporasvassa (usein kuorineen). Fish and chips on se klassikkojen klassikko brittiläisen kulinarismin maailmassa.
-
Fish and chips on se klassikkojen klassikko brittiläisen kulinarismin maailmassa.
Ja toimii muuten omenaviinietikan kanssa todella hyvin. Jopa paremmin kuin ilmakuivattu pemmikaani!
-
Nammm....
(http://www.traveljournals.net/pictures/l/7/72369-mmmmmm-fish-n-chips-brighton-united-kingdom.jpg)
http://www.traveljournals.net/pictures/72369.html
-
Mutta Britanniassa ja Irlannissa kaupustellut etikkamausteiset perunalastut (crisps) vaativat kyllä sangen "suvaitsevaista" makuaistia.
Mutta juu, aika hauska ajatella II maailmansodan pilotteja odottamassa Scramble!-komentoa sipsipussi kourassa...
-
Mitenkähän mahtaisivat Tex ja Kit Carson suhtautua Lurkerin tarjoamaan annokseen?
-
Repubblican sivuilta löytyy makupaloja Italian uudesta väri-Tex-sarjasta. Aika raflaava on tuo alun hirnahdus - ja Morriconen tuttu musiikki myös.
http://marketing.repubblica.it/TEX/index.html
Väritys näyttää kohtuulliselta. Eipä tuo nyt hirveästi saanut pulssia nousemaan.
-
Mitenkähän mahtaisivat Tex ja Kit Carson suhtautua Lurkerin tarjoamaan annokseen?
Nuohan ovat selvästi Ortizin piirtämiä paistettuja perunoita :).
-
Tarkastelimpa nyt tarkemmin Texiä 1/07 ja huomasin saman kuin muutkin. Sormenpäät oli mustat! Tämä ärsytti, kun piti mennä sitten pesemään kädet. Väittäisin edelleen tämän johtuvan paperin laadusta. Miksi ei ole mahdollista käyttää vanhaa paperia edelleen??
EDIT:
Katsoin muuten eilen Itsevaltiaita ja niissä luettiin Tex Willeriä ;D.
Ja Pasolle, joka kyseli että milloin ilmestyy Fontin "Kuolema sumussa", niin se ilmestyy Suomessa 17.7.07 eli n. kuuden kuukauden päästä.
-
Nyt olisi vähän kysyttävää Tex-tietäjiltä. Joku varmaan osaa kertoa mikä oli se tarina,jossa vierailee kenraali Custer. Siitä on ollut Kvaakissa joskus juttu,jota en kuitenkaan ole enää löytänyt. Sivuaako tarina kenties peräti Little big hornin verilöylyä,jossa siouxit ja cheyennet tuhosivat Custerin seitsemännen ratsuväkirykmentin viimeiseen mieheen vuonna 1876,vai eletäänkö kertomuksessa taistelua edeltäviä aikoja? Siinä tapauksessa tarina saattaisi liittyä kultalöytöihin,jotka tehtiin siouxien pyhillä mailla eli Mustilla vuorilla.
Kiinnostavaa olisi nähdä mitä Tex tuumii Custerista. Tuskinpa heistä ihan parhaita kavereita ehti tulla. Voisiko juttu olla 2000-luvulta?
-
Kyllä siinä Custerin viimeisiin vaiheisiin paneudutaan. Tarinan nimi on "Salaliitto Custeria vastaan" ja alkaa numerosta 2/2002.
-
Laitoin blogiini tämän videopätkän (http://populaari.blogspot.com/2007/01/galep.html), jonka sattumoisin löysin YouTubesta (mistäs muualta)... se on muistopätkä Aureliolle, ja musiikki on siis aivan mahtavaa. Varoituksen sana, voi tulla tippa silmään karskillekin kaverille.
-
Nizzi on saanut vähän töitä Texin parissa. Hän kirjoittaa tarinan Italian lehteen 575, jonka kuvittaa Civitelli. Se tarinahan ilmestyy Italiassa värillisenä. Tällä hetkellä Civitelli työstää Manfredin kirjoittamaa tarinaa, mutta hän joutuu jättämään sen väliaikaisesti kesken, jotta ehtii saada juhlajulkaisun valmiiksi.
Saa nähdä, kirjoittaako Nizzi enää muille kuin Civitellille. Civitellihän alkoi vaatia Nizziä takaisin, kun yhteistyö Manfredin kanssa osoittautui pomppuiseksi.
Ja jos jotain kiinnostaa, niin Ticcillä on 170 sivua valmiina seuraavaa tarinaansa, joka on hiukan yli kaksi pokkaria paksu.
-
Ja jos jotain kiinnostaa, niin Ticcillä on 170 sivua valmiina seuraavaa tarinaansa, joka on hiukan yli kaksi pokkaria paksu.
Hieno homma! Siis kyseessä on Nolitta/Ticci, jonka koko on kaksi ja kaksi kolmannesta pokkaria?
Ja, Nolittan kirjoittamat tarinat ja Texin ja Carsonin dialogit ovat Tex-historian parhaimpia
-
Laitoin blogiini tämän videopätkän (http://populaari.blogspot.com/2007/01/galep.html), jonka sattumoisin löysin YouTubesta (mistäs muualta)... se on muistopätkä Aureliolle, ja musiikki on siis aivan mahtavaa. Varoituksen sana, voi tulla tippa silmään karskillekin kaverille.
Hommasin jo nenäliinan kyyneleiden pyyhkimiseen, mutta eipä se videopätkä auennutkaan. Missähän vika lienee? Aukeaako muilla?
-
Hommasin jo nenäliinan kyyneleiden pyyhkimiseen, mutta eipä se videopätkä auennutkaan. Missähän vika lienee? Aukeaako muilla?
Mä koitan.
Täällä (http://www.texbr.com/forum/viewtopic.php?t=3133&sid=19ca0815969efcd5b34740c443835868) ei olla yhtä innoissaan. Haen nenäliinan ja koetan
-
Liekö Janne raavas tosimies, joka ei itke.
Kaunista oli, luulisin, että Hannuun ja muihin Galepin ystäviin pätee vielä paremmin, mutta komeaa oli.
Snif
-
Mulla puuttuu koneelta vissiin jokin Flash ???. Tuolla Waden ilmoittamalla sivulla oli muitakin videoita. Galepin videota en saanut sieltä(kään) ladattua. Mahtaako olla sama kuin Lurkerin video?
-
Mulla puuttuu koneelta vissiin jokin Flash ???. Tuolla Waden ilmoittamalla sivulla oli muitakin videoita. Galepin videota en saanut sieltä(kään) ladattua. Mahtaako olla sama kuin Lurkerin video?
Mun mielestä oli sama, koska avasin linkin joskus. Muutenkin tuo video oli minulle tuttu, tai näin, kun youtubessa hengailin.
Janne, asenna tämä (http://www.adobe.com/shockwave/download/download.cgi)
Käsitin väärin edellisen viestisi. Ajattelin, ettei se "avaudu" sisäisesti, eli et hiffaa sen tarkoitusta. Se ei sitten avautunutkaan aidosti, eli virtuaalisesti
-
Täältä (http://www.vicolostretto.net/Tex%20Killer%20-%20parte%20terza.htm) löytyy 70- luvun piirtäjistä videoita. Itse en kerennyt katsoa, mutta varmaan hyviä ovat
-
Hyviä ovat. Kaikissa soi Morriconen musiikki taustalla. Kuvatekstit ovat ikävä kyllä italiaa, mutta kyllä niistä silti tunnelma välittyi. Vieläkään en ole saanut Lurkerin Galep-videota auki, mutta luulen sen olevan saman kuin tuon italian kaverin sivulla olevan pätkän. Lurker tai joku muu varmaan voi vahvistaa asian.
Että "snif" vaan!
-
Minulla ei ollut mitään teknisiä ongelmia Galep-videopätkän kanssa. Kiinnostavinta siinä olivat kuvat, jotka ovat seikkailusta Il ritorno di Montales, eli meillä vielä julkaisemattomasta tarinasta. Olisipa kiva lukea tuo Suomeksi; saisikohan tuon ympärille kehittyä klassikko-Maxin? Samaan pakettiin esim. Pat L'Irlandesen kanssa, Pathan esiintyy kaiketi tuossa Montalesin paluussakin. Samalla tulisi se autokin nähtyä.
-
Luulen, että jos tuo julkaistaan maxina, niin se tulee yksin, sillä se on muistakseni melkoisen pitkä. Tarinahan on mielestäni Galepin parhaalta kaudelta, mutta silti hän ei ole tässä tarinassa onnistunut ihan täydellisesti ja se vähän minua harmittaa. Mutta ehdottomasti se on paras julkaisemattomista tarinoista. vaan ei se minua haittaisi, jos se tulisi perussarjassa (kunhan vain tulisi äkkiä).
Muzzin videopätkässä oli myös näyte meillä julkaisemattomasta seikkailusta eli tarinasta la dama di picche tms. Ja se on kerrassaan huipputarina myöskin. Ehdottomasti Muzzin paras työ ja niitä harvoja kertoja, jolloin miehen kömelyys ei haitannut minua pätkääkään tarinaa lukiessani. Siinä on kunnon kauhumeininkiä. Unohtumaton klassikko se olisi, jos vaikkapa Letteri olisi sen piirtänyt.
-
Muzzin videopätkässä oli myös näyte meillä julkaisemattomasta seikkailusta eli tarinasta la dama di picche tms. Ja se on kerrassaan huipputarina myöskin. Ehdottomasti Muzzin paras työ ja niitä harvoja kertoja, jolloin miehen kömelyys ei haitannut minua pätkääkään tarinaa lukiessani. Siinä on kunnon kauhumeininkiä. Unohtumaton klassikko se olisi, jos vaikkapa Letteri olisi sen piirtänyt.
Muzzi on mielestäni loistava piirtäjä, kuten tämä jo todistaa:
(http://www.spiritoconlascure.it/varie/muzzi02.jpg)
(http://www.spiritoconlascure.it/varie/muzzi15.jpg)
(http://www.ubcfumetti.com/special/9904_d.gif)
(http://www.spiritoconlascure.it/varie/Muzzi32.jpg)
-
Lähinnä ärsyttää tämä Muzzi. Miksi ihmeessä hän ei ole pystynyt parempaan tarinoidensa kuvittamisen kanssa, kun kerran näytöskuvat sujuvat mieheltä melkeinpä näytöstyyliin? Esimerkiksi tarinasta Comanchit ja kiväärit (12/71) saa migreenin pelkästä silmäilystä. Onkohan hän saanut aikoinaan liian pientä palkkaa, ettei ole jaksanut panostaa Tex-taiteeseensa? Oli miten hyvänsä, hän on ja pysyy omassa inhokkien top-3 ryhmässäni.
-
Minustakin nuo Muzzin näytekuvat ovat hienoja, mutta varsinaiset sarjakuvat aika heppoisia. Vain muutamat hänen tarinoistaan ovat sellaisia, että pääsee kunnolla Tex-fiilikseen.
-
Uusin Willer tuli taas päivän etuajassa. Siitä löytyy nyt Kuuman iltapäivän mainos ja lukijakysely. Lisää infoa kunhan luen ;).
EDIT:
Nyt heti alkuun, että tällä kertaa lehdessä musta oli todella mustaa eikä harmaa. En tajua syytä, mutta nyt Tex alkaa olla täydellinen. Tosin edelleen muste tarttui sormiin, mutta kun lukee pitäen kiinni marginaaleista, ei asia edes haittaa.
-
Uusin Willer tuli taas päivän etuajassa. Siitä löytyy nyt Kuuman iltapäivän mainos ja lukijakysely. Lisää infoa kunhan luen ;).
Jep, tilaajille tulee päivän aiemmin.
Mulle tuli tänään Kobran Myrkky
-
No voi per****! Yks saa kaikki etuajassa! :P No... tällä kertaa en valahda kateudesta vihreäksi koska opus on tullut italona jo itse käännettyä ja luettua. Laitahan, Valtteri, kommenttia Nymanin suomennoksesta ja Letterin & Monican taiteesta (+ tietty Nizzin onnistuneesta tarinasta).
Huomenissa saadaan sitten tietoon Fontin "Kuolema sumussa" tarinan lopetusosan nimi & kansi.
Oliskos tietoa minä päivänä Kobraa saa metsästää lehtipisteistä?
-
Nymanin suomennos oli (kuten on aina ollutkin) hyvää, tasaista. Mitään heittelyitä ei ole. En ole koko sydeemiä vielä loppuun lukenut, myrkkyyn sotkeutunut Jasso on välissä vielä.
Valitettavasti Letterin huonointa jälkeä, ei voi mitään, Della Monica täydensi loistavasti.
Oli muuten tarinassa vähän sama meininki, kuin Mestarissa! Kun Letteri olisi vielä ollut vedossa, niin yksi legendoista olisi ollut valmis.
Kiinalaisia, pimeitä kujia, takahuoneita saluunassa.
Pidemmät pohdinnat parin viikon päästä etusivulla
-
En ole samaa mieltä, että tekniset "ongelmat" olisivat poispyyhityt. Ihmeellistäkin se olisi, sillä nro:t 1 ja 2 on painettu samaan aikaan. Musta oli paikoitellen edelleen harmaata ja muste hiukan levisi. Tarkennus kuitenkin edellisen numeron aikaiseen huomiooni. Viimeksi oletin, että kuvat kuultavat sivun läpi. Näin ei suinkaan ole (ainakaan niin selkeästi...), vaan viereisen sivun kuvista tarttuu mustetta. Eli paperilaadussa on jotain häikkää sillä vaikka se kohtuu huokaista onkin, niin se ei ime mustatta kunnolla, vaan osa painomusteesta jää sivun pintaan tuhrimaan sormia, sivun valkoisia kohtia sekä viereisiä sivuja. Syy, miksi ylärivillä käytän lainausmerkkiä johtuu siitä, että mistään todellisista ongelmista ei voida puhua. Lehden teko on teknisesti onnistunut erittäin hyvin, mutta jos voidaan säätää, niin säätäkää!
Itse tarinahan oli mahtava. Huippualoitus tälle vuodelle. Jos tästä vielä parannetaan, niin voi olla, että tästä tulee 2000-luvun paras vuosikerta.
Maxista. Wade on oikeassa, että Letterin kynänjälki on huonoa, mutta ei se mielestäni ole aivan niin surkea kuin hänen pari viimeistä työtään. Mies on ilmeisesti tiennyt tarinan viimeisekseen ja tsempannut. Ja olen edellen sitä mieltä, että Della Monica on parannellut joitakin kuvia esim. hattujen osalta. Älyttömän karseita kuvia Letteriltä on enintään kourallinen, mikä on suhteellisen vähän yli 300 sivuisessa tarinassa, kun ottaa huomioon hänen viime vuosien tason.
-
Yhdyn kyllä Jannen selostukseen. Edelleen musteen tarttuvuus on miinus, siksi paperi pitäisikin vaihtaa, mutta ainakin minun numeroissani tässä kakkosessa musta on kyllä mustaa, toisin kuin ykkösessä. Se johtunee vain siitä että minulle on sattunut parempi kappale.
Maxista sanoisin että ei Letteri niin huonosti ole piirtänyt kuin vaikkapa "Intiaani korussa" (05) vaan keskittynyt paremmin ja Monica on siistinyt. Itse Monican osuushan on loistava, hienoa nähdä miten piirtäjä on kehittynyt 1990-luvulta.
Fontin "Kuolema sumussa" tarinan jatko-osan nimi on "uccidete Kit Willer!" jonka kääntäisin "Kit Willerin kuolema!" tai (babel fishin mukaan) "Sinä kuolet Kit Willer!" Kannessa Kit on hevosen selässä hirttoköysi kaulassa ja tausta kujalta Tex ratsastaa pelastamaan poikaansa.
Linkki:
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/edicola?collana=1&collocazione=3
Wade voisi laittaa nimet "Tulevat länkkärit" listaan.
-
Tosi hieno on taas Villan kansi! Ja muutenkin vaikuttaa aina vain kiinnostavammalta tämä Fontin sumu/hirtto-tarina. Tuskin maltan odottaa...
-
Tosi hieno on taas Villan kansi! Ja muutenkin vaikuttaa aina vain kiinnostavammalta tämä Fontin sumu/hirtto-tarina. Tuskin maltan odottaa...
Joo, hyvältä näyttää. Ennenkaikkea, kun tarinasta löytyy jopa kaima, Wade Catlett
-
Oliskos tietoa minä päivänä Kobraa saa metsästää lehtipisteistä?
Samaa utelen, olisiko jo ihan lähiaikoina? Asko?
-
olisiko jo ihan lähiaikoina?
Neljästoista päivä kupruilee mielikuvissa...
Jos jakelumonopolimme vain mitenkään suo.
-
Kiitos tiedosta, Asko, siis ehkä ensi viikolla. Kuulostaa hyvältä!
-
En löytänyt Texin takakannen sisäpuolella olevaa kyselyä Egmontin sivuilta (joka sivumennen sanoen ovat aika kökköiset; tiedot laahaavat jopa vuosia jäljessä). Onko joku onnistunut löytämään kyselyn?
-
Ainakaan minä en ole vielä ennättänyt etsimäänkään. Eikös sinne kyselyyn olisi voinut vielä lisätä äänestyksen parhaasta tarinasta, niin olisi saatu tietää, että mitkäm tarinat kannattaa poimia kronikoista mahdollisesti tuleviin maxi-kronikoihin?
-
En löytänyt Texin takakannen sisäpuolella olevaa kyselyä Egmontin sivuilta (joka sivumennen sanoen ovat aika kökköiset; tiedot laahaavat jopa vuosia jäljessä). Onko joku onnistunut löytämään kyselyn?
Näin ovat Egmontin kotisivut toimineet aina. Jonkun kilpailun pitäisi sieltä löytyä, ei löydy tai sitten siellä on linkki johonkin kilpailuun vastaamiseen, niin linkki ei toimi. Egmont vois palkata mut kuukausipalkkasekseen webmasterikseen. No, pääsisi ainaski nykyisestä työpaskasta eroon.
Paree kuitenki lienee ottaa kopio ja pistää se kilpailumielessä postiin. Nettivaihtoehto tuskin tulee koskaan toimimaan. Mitä? Minä kyyninen?
-
Eilen tiettävästi alkoi nettikysely jossain vaiheessa toimia.
Tiedä hänestä sitten, kuinka menestyksekkäästi.
-
Paree kuitenki lienee ottaa kopio ja pistää se kilpailumielessä postiin. Nettivaihtoehto tuskin tulee koskaan toimimaan. Mitä? Minä kyyninen?
Tulevia keräilijäsukupolvia parhaiten hiertävä vaihtoehto olisi leikata kysely kannesta irti ja postittaa se sellaisenaan Egmontille.
-
Kyllä kysely sitten löytyikin, Texissä mainitulla suoralla osoitteella. Voisi kuitenkin olla Egmontin sivuilla linkki kyselyyn.
-
Mainitsin kyllä asiasta.
Mutta minähän vaan toimitan näitä lukemistoja...
-
Upea oli Tex-vuoden 2007 aloitus! Juna Redvilleen osoittautui laadukkaaksi tarinaksi Nizziltä, jolta näköjään voi odottaa minkälaista tasoa tahansa nykyään: hyvää, huonoa tahi jotain harmaan tasapaksua siltä väliltä. Taas oli juonessa aika rankkoja kohtia (intiaanipoikien ja roistoveljesten rääkkäykset), mutta ne toimivat hyvin ja perustelivat kaikkea muuta toimintaa. Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Ortizkin oli selvästi syttynyt tälle tarinalle. Hienoa oli hänen kuvituksensa kautta linjan, aina synkistä yömaisemista aavoihin preerioihin ja raivoaviin intiaaneihin saakka. Ja olihan se junakin ihan nätti. Mutta erityisesti pidin lopun dynamiittikohtauksesta. Sen Nizzi oli kehitellyt niin taidokkaasti, että oikeasti jännitti lukiessa miten Texin nyt käy. Eipä ole oikeastaan mitään pahaa sanottavaa tästä tarinasta.
Painolaatuun näyttäisi todellakin pätevän samat sävelet kuin edellisen numeron kohdalla. Mustan heikko taso paikka paikoin pisti edelleen silmään. Muuten kaiken kaikkiaan oli kyllä silkkaa nautintoa lukea tämä hieno seikkailu uudessa laadukkaassa ja letkeässä formaatissamme.
Kuten Jannekin ennakoi, tästä vuodesta voi tulla paras Tex Willer-vuosi pitkään aikaan. Hyvin se alkoi ja kiinnostavasti sen pitäisi kaiken järjen mukaan jatkuakin, kun kohta päästään noiden ”Almanacco-pläjäysten” kimppuun. Andreuccia, Rossia ja ripaus Civitelliäkin siis tiedossa!
-
Plus Letterin maxia & väri texiä.
-
Näin ovat Egmontin kotisivut toimineet aina. Jonkun kilpailun pitäisi sieltä löytyä, ei löydy tai sitten siellä on linkki johonkin kilpailuun vastaamiseen, niin linkki ei toimi. Egmont vois palkata mut kuukausipalkkasekseen webmasterikseen. No, pääsisi ainaski nykyisestä työpaskasta eroon.
Paree kuitenki lienee ottaa kopio ja pistää se kilpailumielessä postiin. Nettivaihtoehto tuskin tulee koskaan toimimaan. Mitä? Minä kyyninen?
Minä kyllä löysin kyselyn paikaltaan ja vastasinkin siihen. Kiintoisaa kuitenkin huomata että muillakin on samatapaisia ajatuksia Egmontin nettisivuista. Itse laitoin palautetta sivuista kyselyn myötä, menevät vain kaiketi väärään osoitteseen eli Texin toimitukseen. Vaikkei Egmontin www-sarjakuvasivujen tavoitteeksi ottaisikaan esim. Sergio Bonelli Editoren (mitä? Suomalaistenko pitäisi ottaa mallia Italiasta?) kaltaisia sivuja, niin petrattavaa riittää metritolkulla.
-
Palataanpa kertomukseen juna Redvilleen/ Ramman puuman tarina. Cheyenne sitä jo kehui. Itse moitiskelin eka osaa.
Mutta joskus huominen voi kaiken muuttaa. Niin kävi nyt.
Erityisesti minua miellytti comanchien kylässäkäynti White rockin leppoisassa pikkukaupungissa,jossa ei koskaan tapahdu mitään. Tunnelma oli lämminhenkinen,suorastaan tulisen kuuma. Preerioiden taistelijoilla tuntui olevan kerrassaan hauskaa,kun olivat päässeet visiitille valkoisen miehen kylään. Juomakaan ei loppunut kesken.
Cheyenne oli oikeassa. Ortiz innostui. Comanchien hurja raivo sai piirtäjän valtoihinsa ja tämän seurauksena saimme eteemme tunnelmallista piirrostaidetta. Hienosti toimivat myös yökuvat.
Kiitos Ortiz ja Nizzi. Hetken jo epäilin,ettette olisi enää voimissanne.
-
Ortizin ja Nizzin edellinen yhteistyö, edellisvuoden almanacco ja meillä siis toistaiseksi näkemätön, on yhtä kovaa menoa, joten ainakin vielä kerran tämän parivaljakon raisusta yhteistyöstä saamme nauttia.
Sain muuten juuri tietää, että Nizzin ja Sergio Bonellin "yöpakkaset" jatkuvat edelleen ja että Nizzi on aikeissa sanoutua lopullisesti irti yhteistyöstä. Hänen on kuulemma pakko, ilmeisesti sopimusteknisistä syistä johtuen, kirjoittaa viellä yksi tarina, joka ilmestyy Italian Texissä nro 575 värillisenä (kuvittaa Civitelli). Sitten se on todennäköisesti lopullisesti loppu.
Oikein hyvä, että ainakin osa näistä Nizzin viimeisistä töistä näyttäisi olevan mestarin arvolle sopivia laatuspektaakkeleita.
-
Hänen on kuulemma pakko, ilmeisesti sopimusteknisistä syistä johtuen, kirjoittaa viellä yksi tarina, joka ilmestyy Italian Texissä nro 575 värillisenä (kuvittaa Civitelli).
Miksi se 575 on värillinen? Normaalistihan (vain?) tasasataset ovat olleet värijulkaisuja. Vai onko tämä joku Tex 60v. -juttu, jos tuo 575 vaikka julkaistaisiin 2008?
erno
-
Juuri juhlavuodesta on kyse. Aika tyhmää, jos eivät millään muulla tavalla asiaa juhlista.
-
Alkuperäisissä liuskoissa sarjat Nevada, Gila ja Colorado olivat osittain värilliset, eli joka toinen aukeama osittain väritetty rusehtavalla värillä. Yhteensä näitä siis on 29 liuskaa. Eipä nuo hääppöseltä näytä, eikös Pecos Billissä ollut vähän samanlaista tekniikkaa aikoinaan?
Alla siis linkki missä vähän mallia:
http://personal.inet.fi/koti/harte/gila003.jpg
-
...kirjoittaa viellä yksi tarina, joka ilmestyy Italian Texissä nro 575 värillisenä (kuvittaa Civitelli).
Olisikohan tässä hyvä sauma julkaista meillä Suomessa eka väri-Tex perussarjassa? Kuulostaa lupaavalta, että juuri Civitellin tarina väritetään. Civin taide on sikäli tyyliteltyä ja selkeää, että värit voivat toimia siinä oikein mainiosti. Se olisi kiva nähdä. Miten on, Asko?
-
Toivottavasti sitä ei julkaista väreissä! Vastustan väri-Texiä kaikin mahdollisin keinoin!
-
Itse kannatan väri-Texiä vieläkin Kubertin mahtiteoksesta huumaantuneena...
-
Alkuperäisissä liuskoissa sarjat Nevada, Gila ja Colorado olivat osittain värilliset, eli joka toinen aukeama osittain väritetty rusehtavalla värillä. Yhteensä näitä siis on 29 liuskaa. Eipä nuo hääppöseltä näytä
Enpä ollut tähänkään tietoon (enkä kuvaan) koskaan törmännyt. Eipä ollut kovin hienoa väritystä. Mutta eikös noita sarjoja ole yhteensä 39 liuskaa?
Mutta silti odotan kovasti uusinta (upeaa) suomalaista värijulkaisua, ja olisihan se joskus hieno nähdä normisarjassakin joku tarina värillisenä....
-
Alla siis linkki missä vähän mallia:
http://personal.inet.fi/koti/harte/gila003.jpg
Minusta tuo näyttää hyvältä. Olen aina pitänyt vain muutamalla sävyllä väritetyistä kuvista.
-
Toivottavasti sitä ei julkaista väreissä! Vastustan väri-Texiä kaikin mahdollisin keinoin!
Mikä sinusta Paso väreissä, noin periaatteellisena kysymyksenä, on vikana?
Minusta ainakin Kubertin väri-Tex oli erittäin hyvä.
-
Alkuperäisissä liuskoissa sarjat Nevada, Gila ja Colorado olivat osittain värilliset, eli joka toinen aukeama osittain väritetty rusehtavalla värillä. Yhteensä näitä siis on 29 liuskaa. Eipä nuo hääppöseltä näytä, eikös Pecos Billissä ollut vähän samanlaista tekniikkaa aikoinaan?
Alla siis linkki missä vähän mallia:
http://personal.inet.fi/koti/harte/gila003.jpg
Mitkä tarinat noissa kyseissä liuskoissa on julkaistu väreissä?
-
Mitkä tarinat noissa kyseissä liuskoissa on julkaistu väreissä?
Kussakin sarjassa on vain yksi juttu, käsittääkseni, vai oliko tuo Patin ensiesiintyminen jaettu kahteen osaan? Eiköhän ne kaikki ole samalla tavalla väritetty, itselläni nyt on vain yksi numero omissa kokoelmissa, kunkin kannessa kyllä mainostetaan värejä.
Yhteinen tekijä kaikissa on Gamba, onkohan tämä heppu värityksen takana?
Nythän nuo Patin ekat seikkailut ilmestyvät kohta Suomessakin, olisikohan siihen ollut saatavissa myös näitä alkuperäisiä ruutuja? Eihän se tietysti kovin fiksulta näyttäisi isossa formatissa.
-
En usko, että alkuperäisiä väritettyjä sivuja on saatavissa, koska pokkarikoossa ilmestyessään tarinat aina ovat olleet mustavalkoisia.
-
Texin etusivuista löytyy tällainenkin:
(http://www.ubcfumetti.com/tx/este_fra3.gif)
Kyse on siis ranskalaisesta versiosta, Asko metsästäköön jostain käsiinsä, jotta saadaan tuollaistakin Suomessa näytille
-
Itse kannatan väri-Texiä vieläkin Kubertin mahtiteoksesta huumaantuneena...
Eräs kaverini on metsästänyt jo pitkään kyseistä Kubertin "mahtiteosta" löytämättä siitä jälkeäkään. Kirja lienee kadonnut kuin maan nielemänä. Siitä taitaa muodostua keräilyharvinaisuus,jonka hinnat nousevat huikeiksi. Väritkö sen sitten tekevät? Ilmeisesti näin on,sillä kun olen jossain sivuilla nähnyt Kubertin Texistä kuvia niin ei tämä ihailemamme sankari kovin hääppöiseltä näytä. Vain Monti on tähänastisista piirtäjistä onnistunut luomaan yhtä järkyttävän Texin.
Tietysti olen saattanut nähdä Kubertin taiteesta enemmän tai vähemmän epäonnistuneita otoksia.
-
Maan nielemänä? Höpö höpö! Banaanipressiltä löytyy! Hinta 29.90 € kpl. Eli metsästys ei vaadi kuin tilauslomakkeen täyttämisen :D.
-
Tampereella on ollut väri-Kuberttia ainakin Suomalaisessa kirjakaupassa vielä tyrkyllä. Samoin antikvariaatti Lukulaarissa samalla kylällä tuota on muistaakseni vielä näkynyt...?
-
Väri-Texiä kannattaa kysäistä myös Helsingin Suomalaisesta kirjakaupasta - siellä sitä on ollut paksut pinkat, muistaakseni alennettuun hintaan. Ei se vielä missään tapauksessa harvinainen ole.
Ko. seikkailuun kannattaa muuten suhtautua ennakkoluulottomasti; se on enemmänkin yksinäinen kostaja -tyylinen lännenseikkailu, ei perinteinen Tex.
-
Väri-Texejä löytyi myös Kulku-katin pojasta viidellätoista egellä. Taisin tosin ostaa viimeisen, jossei Juhalla ollut tiskin takana jemmassa muutamaa
-
Meikäläistä on vedetty pahemman kerran höplästä. Minä otin täydestä tämän "Kadonnut kuin maan nielemänä"-kommentin. Ei ikinä kannata näköjään uskoa mitä kuulee. Minä olen itse etsinyt antaumuksella aivan muita Texejä kuin Kubertin tuotosta,mutta nyt näköjään voi samalla katsella näkyiskö sitä jossain. Mutta kuulostaa vähän siltä,ettei siitä keräilyharvinaisuutta ole tulossa.
Mitä albumeihin tulee,niin voisi melkein olettaa,että Magnuksen "Kauhun laaksosta" voisi tulla keräilijöiden suosikki. Jälki kyseisessä mestariteoksessa on sitä luokkaa,että uskon kiihkeimpien keräilijöiden tappelevan siitä nyrkit veressä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Näitä aikoja odotellessa voi ihailla Kauhun laakson upeita kuvia omasta kirjahyllystä ja sulkea se lukittavaan kaappiin kaikkein epäluotettavampien vieraiden pistäytyessä kylään. ;)
Wadelle: Ei tiedetty Helsingin keskustan Suomalaisessa kirjakaupassa mitään suurista nipuista väri-Texejä. Alennusmyynti oli jo loppunut,jossa niitä olisi ehkä voinut olla. Tyttö pahoitteli asiaa. Kulkukatin poika taas oli juuri ehtinyt sulkea luukkunsa kello 14.30 aikoihin lauantaina,joten se siitä tällä erää. Kulkukatin ikkunassa koreili kaikessa komeudessaan Kobran myrkky.
-
Melko tyylikästä meininkiä on sen italian väri-Tex uusinta. Kolme osaa, jokainen yli 200 sivua, on jo julkaistu. Ekan osan hommasin näytekappaleeksi ja tykkäsin. Editoren sivuilta löytyy kuviakin, tässä yksi maistiainen:
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_gen07/img/tex4_g.jpg)
Eikä hintakaan päätä huimaa. Euron kappale ja sillä saa vielä sanomalehden kaupan päälle. Vai menikös se toisinpäin, että saa Texin kaupan päälle :). Kuvittelin, että julkaisu noudattelee normaalia Texin pokkarisarjan numerointia, mutta eipäs noudattelekaan. Näissä on siis sivuja enemmän kuin tavallisessa pokkarissa ja sivukokokin on suurempi.
Tuostakin kuvasta muuten selviää, miksi pidän väri-Texejä rahtusen epäuskottavina. Kirkasasuinen Tex loistaa hämärällä kalliolla kuin lyhty. Juu, juu, kukaan ei osu eikä edes näe!
-
Ja Villa piirtää tietenkin kannet. Mutta mikä niissä on jokseenkin yllättävää, niin se, että nuo kannet ovat aika erilaisia mihin on Villalta tähän asti totuttu. Ne ovat aika Galep-henkisiä ja selvästi Villa on halunnut pysyä - tai on saanut määräyksen pysyä - todella uskollisena alkuperäisille kansille. Hienoilta nuo uudet kannet näyttävät joka tapauksessa.
(http://img299.imageshack.us/img299/1448/image3na3.jpg) (http://img63.imageshack.us/img63/716/sssjr5.jpg)
-
Totta, nuo kannet ovat hiukan modifioituja Galepin varhaisista, kuten Cheyennen kuvastakin näkyy. Mutta on se pirua, että Villan pitää tehdä kannet näihinkin. Nyt on jo normaalikannet, ristampan keräilykuvat ja vielä nämä. Ei ihme, että uutta Villan tarinaa ei kuulu eikä näy.
-
Vielä juttua kansikuvien ihmeellisestä maailmasta. Tässä aivan sattumalta huomasin eriskummallisen eroavaisuuden tarinan Myrkkyä joessa (9-10/2004) kansikuvissa. Italian versiossa näkyy paljon enemmän taustoja, jotka taas on karsittu pois meidän suomikannestamme. Mikähän tähän on ollut syynä? En ole koskaan ennen havainnut meidän kansissa vastaavanlaista sensurointia. Alla olevissa kuvissa on aikamoinen kokoero, mutta kiinnostavampi italialainen kansi näkyy onneksi suurena.
(http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0519.jpg) (http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/texwiller/200409.jpg)
-
Italialainen versio ei sopinut suomalaiskanteen, tarinaan Myrkkyä joessa. Tex ja Kit tulevat noin aseet kädessä saluunaan pelastamaan ystävänsä poik(i)aa.
Italoversio on ehkä johonkin muuhun tarkoitettu, ja Egmontti Suomessa karsi vähän siitä pois?
-
Oliskohan tuo "willer" mennyt niin pahasti öljylampun päälle, että siitä on sen takia poistettu koko tausta.
Vähän samanlainen juttu siis, kuin silloin kerran, kun custer-kannesta oli poistettu jenkkilippu, koska lippu olisi liiaksi peittynyt isokokoisen suomalaisen logon alle. Jos siis veikkaan oikein...
-
??? Millonkohan mahtaa tulla tuo arizona liekeissä, ja onko tietoa, milloin tulee sitä seuraava???
-
??? Millonkohan mahtaa tulla tuo arizona liekeissä, ja onko tietoa, milloin tulee sitä seuraava???
Katsopa, Pena, tulevat länkkärit- ketjua, joka on lukittuna tämän osion ylimpänä. Sieltä löytyy tiedot, jota kaipasit!
-
Tänään tuli uusin willeri. Tarina on mainio ja Andreucci parempi kuin muistinkaan. Oikein hyvin jatkuu Tex-vuosi.
Mutta, mutta.... jos vielä saa esittää kritiikkiä liittyen Texin uuteen formaattiin, niin surullisena totean, että painopalvelu ei ole onnistunut parantamaan kuvanlaatua ainakaan mainittavasti. Jos sivulla on runsaasti mustaa, niin takuuvarmasti se on tuhrinut vastakkaisen sivun valkoiset kohdat. Uuden formaatin tarkoitus oli tuoda lukijoille Tex-seikkailut samassa loistossa kuin alkuperämaassa. Tässä ei ole kuitenkaan ainakaan vielä onnistuttu, sillä makaroonimaan Texien sivut ovat huomattavasti kirkkaammat. Olen edelleen sitä mieltä, että paperinvalinta on virheellinen. Tämä on huokoista, mutta ei oikealla tavalla, sillä muste jää pintaan. Tulee mieleen sanomalehtipaperi. Mutta vaikka tilanne ei jatkossa paranisikaan, niin ei tilanne silti huono ole. Kyllä tämä minulle kelpaa. Ja iloinen uutinen lopuksi: sivujen hissiefekti oli saatu melko hyvin hallintaan.
-
Katsopa, Pena, tulevat länkkärit- ketjua, joka on lukittuna tämän osion ylimpänä. Sieltä löytyy tiedot, jota kaipasit!
oho :-[ sori........ menempä siis sinne.
-
Pistin blogiin Tex Willer -mainoksen vuodelta 1971 (http://populaari.blogspot.com/2007/02/yonkotka.html), ja Texillä on siinä sininen (!) paita.
Entä ovatko navajot todellakin tyylitietoisia, vai eikö Tex ymmärrä heidän hiljaista huumoriaan huppuherrahassuttelustaan? "Kotka on palannut pesäänsä", letkauttaa Lilyth.
-
Texillä on siinä sininen (!) paita.
Tuo on kansikuva, Suomessa sitä on käytetty numerossa 1985/15. Alkuperäinen italialainen kansi on vuodelta 1966, ja näissä molemmissa Texillä on keltainen paita ja siniset housut. Moka lienee tehty suomessa silloin joskus ammoisina aikoina mainosta tehtäessä...
Värit näyttävät olevan muutenkin tuossa mainoksessa metkat. Hattu on keltainen, ase punainen. Mikähän on tuo punainen alue Texin kaulan alapuolella, vertako? ;-)
Silti tämä oli hienoa nähdä, laittakahan vain lisää näytille, jos löydätte!
Ohessa takakansi Tomahawk 77/3.
-
Tänään tuli uusin willeri. Tarina on mainio ja Andreucci parempi kuin muistinkaan. Oikein hyvin jatkuu Tex-vuosi.
Mutta, mutta.... jos vielä saa esittää kritiikkiä liittyen Texin uuteen formaattiin, niin surullisena totean, että painopalvelu ei ole onnistunut parantamaan kuvanlaatua ainakaan mainittavasti. Jos sivulla on runsaasti mustaa, niin takuuvarmasti se on tuhrinut vastakkaisen sivun valkoiset kohdat. Uuden formaatin tarkoitus oli tuoda lukijoille Tex-seikkailut samassa loistossa kuin alkuperämaassa. Tässä ei ole kuitenkaan ainakaan vielä onnistuttu, sillä makaroonimaan Texien sivut ovat huomattavasti kirkkaammat. Olen edelleen sitä mieltä, että paperinvalinta on virheellinen. Tämä on huokoista, mutta ei oikealla tavalla, sillä muste jää pintaan. Tulee mieleen sanomalehtipaperi. Mutta vaikka tilanne ei jatkossa paranisikaan, niin ei tilanne silti huono ole. Kyllä tämä minulle kelpaa. Ja iloinen uutinen lopuksi: sivujen hissiefekti oli saatu melko hyvin hallintaan.
Minäkin inhoan tuota että muste jää sormiin. Minulla jää jopa välillä sormenjäljet mustiin kohtiin, ja niistä lähetee väri. PAPERI ON VAIHDETTAVA!!! kaikki mukaan, PAPERI ON VAIHDETTAVA!!!
-
Palatakseni vielä tuohon kansikuva-asiaan, kiinnostukseni kasvoi näiden sensurointijuttujen ynnä muiden peukalointien tiimoilta niin suureksi, että ei auttanut muu kuin ryhtyä sherlockiksi ja syynätä lisää viime vuosien kansia. Tutkimukseni paljastivat lisää puutteita. Alla oleva lista käsittää Villan ajan normisarjan kannet, Galepiin en pureutunut. Värkkäsin vielä oheen lisukkeeksi linkit alkuperäisiin italokansiin.
14/94 taivas on eri värinen, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0403.jpg)
3/97 veden kareilua hävitetty, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0427.jpg)
6/01 kaikki pilvisuikaleet poistettu taivaalta, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0482.jpg)
12/01 puun yläosan lehtiä sotattu tummemmaksi ja poistettu, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0486.jpg)
13/01 tulipilveä tummennettu, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0487.jpg)
4/02 jenkkilipun yläosa poistettu, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex_492.jpg)
9/02 kannen yläosaa käsitelty vähemmän räjähtävän näköiseksi, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0495.jpg)
10/02 vasemmasta yläkulmasta poistettu oksa, oikealta taas yksi puu, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0496.jpg)
8/03 pilvet poistettu taivaalta, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0506.jpg)
9/03 holvin yläosa väritetty täysin mustaksi, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0507.jpg)
11/03 taivaan punerrusta vähennetty, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0509.jpg)
13/03 taivasta tummennettu reippaanpuoleisesti yläosasta kantta, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0511.jpg)
12/04 pari korppikotkaa häivytetty taivaalta, italokansi (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0522.jpg)
Siinäpä niitä. Ainakin suurimmat muutokset pitäisi olla siinä, pienempiä saattoi vielä jäädä huomaamatta.
-
Olin positiivisesti yllättynyt kun uusin willeri ei ollut jatkojuttu.
Musteen leviäminen ei enää ole shokeeraanut ensimmäisen numeron jälkeen. Nyt on oppinut lukemaan varovaisemmin ja pitämään sormet aina marginaalissa. Täyttösivujen Gary Cooper informaatiokin oli mukava lisä. Olisi mukava saada enemmänkin infoa länkkäreihin liittyen, kuten oli vielä 90 luvulla. Lännen aseitten historia minua kiehtoi niissä eniten.
-
Sika, spoilataaks vähäsen? Täällä ei ole kaikki (kuten minä) vielä uusinta lukenut.
Ville, noiden kansien yläosien muutokset olivat sikäli mielenkiintoisia, mutta selitettviä: hienot koosteet olit tehyt, minäkään en noita etukäteen tiennyt. Mutta onhan täällä jo sanottu tuon yläosan muokkaamiseen syitä: suomalainen Tex Willer- logo!
-
Sika, spoilataaks vähäsen? Täällä ei ole kaikki (kuten minä) vielä uusinta lukenut.
Omasta mielestä en hirveästi spoilannut, koska en juonestakaan kertonut mitään. Korjasin virheeni ja viestiäni on muokattu.
Yritän parantaa tapani.
-
Mutta onhan täällä jo sanottu tuon yläosan muokkaamiseen syitä: suomalainen Tex Willer- logo!
Näinhän se on, Valtteri. Eikä ketään varmaan edes häiritse tällaiset muutokset kansissa, verraten pieniä ne useimmissa tapauksissa ovat. Mutta kiinnostavaa on kuitenkin vertailla näitä alkuperäisiin, ainakin minun mielestäni.
Okei, enempää en jaksa kansista tällä erää jauhaa. Suuhan tässä kuivuu. ;D
-
Galepin kansiahan on Italian uusintapainoksissa modifioitu useampaan otteeseen, välillä lisätty tai poistettu taustoja tai jotain yksityiskohtia.
-
Sattumasankari lukaistu ja täytyypi sanoa että hyvä oli tarina! Piirroskaan ei mielestäni ollut niin huono. Juonesta sitten myöhemmin kuhan kaikki kerkeevät lukea (Ottaen huomioon että lehtipisteeseen se on tullut vasta tänään... Tilaajille kun tulloo tiistaisin ;D).
-
Olihan erikoinen Tex-tarina tämä Sattumasankari; jos ei muuten niin ainakin siinä mielessä että Tex oli lähes sivuhenkilönä tarinassa. Eipä äkkiä toista samanmoista muistu mieleen. Hyvä juttu, ja Andreucci piirtäjänä on kyllä vähintäänkin kelvollinen, tykkäsin kyllä.
-
Andreucci oli helvetin hyvä. Tarina oli OK, mutta Boselli voisi todellakin jättää nuo filosofoivat ajatuskuplat vähemmälle ja vuoropuhelukuplat "enemmälle".
-
Tuo on tyypillistä Bosellia, että Tex ei ole päähenkilönä. Häntä on tästä paljon kritisoitukin ja yksi suurisuisimmista on ollut Claudio Nizzi. Trendihän alkoi jo Bosellin ensimmäisestä tarinasta Carsonin menneisyys, jossa pääosassa oli todellakin Kit Carson. Kaikkein huonoin esimerkki tästä asiasta on Punaiset sudet, jossa Texiä ei juurikaan näkynyt.
-
Onko kellään tietoa, millä välineellä Stefano Andreucci tussaa ja mihin kokoon? Olin oikein tyytyväinen piirrosjälkeen, sopivan hallittua ja sopivan lennokasta, näyttäisi siveltimellä tehdyltä, mutta paikoin viiva on niin ohutta että voisi olla jokin piirrinkin.
-
Onko kellään tietoa, millä välineellä Stefano Andreucci tussaa ja mihin kokoon? Olin oikein tyytyväinen piirrosjälkeen, sopivan hallittua ja sopivan lennokasta, näyttäisi siveltimellä tehdyltä, mutta paikoin viiva on niin ohutta että voisi olla jokin piirrinkin.
Kyllä nuo Texit piirretään alunperin A3-kokoon, mytta en sitten tiedä, mitä välinettä Andreucci on käyttänyt.
-
Eikös sanottu että nyt kun tuli uusi tex formaatti, niin taide on oikeassa koossaan???? ja ekö toi ole a5 mikä nyt on vai?
-
Eikös sanottu että nyt kun tuli uusi tex formaatti, niin taide on oikeassa koossaan????
Tuossa ei ole varmaankaan tarkoitettu originaalipiirrosten kokoa.
Italiaanojulkaisun kokoa ehkä?
-
Siis pojat tuossa aiemmin puhuivat alkuperäispiirroksesta. Ne piirretään A3 kokoon
-
Penalle:
Texi siirtyi kyllä oikeaan kokoonsa, eli italokokoonsa (JOKA EI OLE A5), mutta alunperin piirtäjät tekevät tarinat A3 kokoon, josta ne kait pienennetään ja saadaan siistimmän näköisiksi.
Sitten bananalla näkyy seuravaan Texin suomikansi ja nimi.
Nimi on "karkulainen" (ei siis pers karvaton).
Osoite:
http://www.bananapress.fi/index.php?&sivu=33534&kappale[21491][alkuluku]=0&kappale[21491][sql_haku]=tuoteryhma%3D%27tex+willer%27+and+uutuus%3E0&&sivu=33516&kappale[21451][nr]=76422
^^noin pitkää en saanut linkiksi niin kopioikaa vaan.
Onko sen Rossin etunimi Rossano?
-
Ilmeisesti tämä Civitellin takaa-ajettukin on vain yhden kirjan mittainen tarina.
Mutta pari riviä Tex Willeristä numero 3/2007. Andreuccin piirros toimi hienosti. Siitä tarinan plussat. Mutta tämä Bosellin tarina itsessään vaikutti enemmänkin siltä, että se oli unohtunut pöytälaatikkoon useammaksi vuodeksi, oli sitten taas löytänyt tiensä ihmisten ilmoille ja päätetty antaa Andreussille. Kertomuksesta puuttuivat kohokohdat ,eikä se yllä lähellekään edellisten juttujen tasoa.
Tämäkö Tex Willerin nykysuuntaus?
-
Ei varmaankaan mikään nykysuuntaus, kyseessähän on jo vuosia sitten Almanacco del Westissä ilmestynyt tarina, joten siinä mielessä täysin irrallaan normi-texeistä.
Minusta tarina oli kiinnostava; se miten siinä seurattiin (Texin kannalta) täysin statistin, Danin, kehitystä; mutta samalla Tex pysyi mukana tarinassa. Ja miten tarina eteni vuorotellen Texiä ja Dania seuraten.
Janne tuossa mainitsi jo yhden seikkailun, jossa Carson oli pääosassa, ja onhan se Tigerinkin tarina, jossa Tex ei ole mukana. Sitä Jannen mainitsemaa Punaiset sudet-tarinaa en muista.
Ja kyllä, se Civitellin piirtämä tarina on myös niitä Almamaccoja. Jos haluat Dakota näistä lisää tietoa, niin käy katsomassa italiaanojen sivuja vaikka tuolla : www.sergiobonellieditore.it/auto/cpers_index?pers=texergiobonelli
Kohdasta Arretrati löydät kaikki eri sarjat, myös almanakan.
Tietyllä tapaa tuo uusin tarina on rinnasteinen vaikkapa viime vuoden viimeiseen tarinaan (15 & 16/2006), jossa Tex kertoo intiaanien Natay ja Santos tarinan; tapa millä se toteutetaan on vain erilainen.
-
Punaiset Sudet, Boselli/Font jostain 2000- luvulta. Muistan huonona tarinana.
-
Punaiset Sudet, Boselli/Font jostain 2000- luvulta. Muistan huonona tarinana.
Punaisissa susissa Tex oli omassa sarjassaan täysin sivussa. Tarina pawnee-intiaaneista. Fontin piirros hieman kehitysvaiheessa, mutta ei huono. Niin, ja loistava Venturin kapinallinen edusti tätä Texin sivu-osa sarjaa parhaimmillaan. Siinä tarina miellytti minua kovastikin. Mutta viimeisimmässä Texissä kertomus jäi vähän hampaattomaksi, tai sitten olen vain turhan kriittisellä päällä.
-
Venturin kapinllinen oli siinäkin mielessä yllättävä, että se oli Nizzin kirjoittama. Yleensä hänen tarinoissaan Tex on ylhäisesti kertomuksen polttopisteessä.
-
Kysymyksiä italian texeistä... ;) ;) ;)
Kuinka monta italo texiä on julkaistu?
Kuinka monta italo texiä julkaistaan vuodessa?
Kuinka monta eri tex formaattia sielä on (esim. juhlakirja, maxi, kronikka)
Ja kertokaa lisää italian väri tex sarjasta...
??? ??? ???
-
Parhaiten tietoa italian texeistä löydät Sergio Bonelli Editoren sivuilta (kts linkki edellisestä viestistäni tässä samassa ketjussa), sieltä näet kaikki sarjat ja julkaistut Texit kansikuvineen. Väri-texeistä oli siellä myös juttua.
-
Eitorelta tulee siis perusarja 12 numeroa vuodessa (uusin numero taitaa olla 555), lisäksi keskimäärin 1 suuralbumi, maxi ja almanacco. Tämän lisäksi editorella on perusarjasta muistaakseni kaksi uusintajulkaisusarjaa, tre stelle ja nuova ristampa. Suuralbumejakin julkaistaan uusintasarjassa. Sitten on yhtiön ulkopuolisia sarjoja kuten nyt tuo sanomalehti giornalinon väri-Texit saagan alkupäästä. Tämän lisäksi Mercury julkaisee uusiksi monenlaista tex-tuotetta, ja niistä näkyvin on kovakantinen värialbumi, jossa on julkaistu klassikkotarinoita vuosien varrelta.
-
Eitorelta tulee siis perusarja 12 numeroa vuodessa (uusin numero taitaa olla 555), lisäksi keskimäärin 1 suuralbumi, maxi ja almanacco. Tämän lisäksi editorella on perusarjasta muistaakseni kaksi uusintajulkaisusarjaa, tre stelle ja nuova ristampa. Suuralbumejakin julkaistaan uusintasarjassa. Sitten on yhtiön ulkopuolisia sarjoja kuten nyt tuo sanomalehti giornalinon väri-Texit saagan alkupäästä. Tämän lisäksi Mercury julkaisee uusiksi monenlaista tex-tuotetta, ja niistä näkyvin on kovakantinen värialbumi, jossa on julkaistu klassikkotarinoita vuosien varrelta.
Tästä litaniasta jäi pois ainakin SBE:n perussarjan uusintasarja TuttoTex.
Albumisarjasta on uusintapainossarja Stella d'oro, joka on edennut numeroon neljä.
-
Parhaiten tietoa italian texeistä löydät Sergio Bonelli Editoren sivuilta (kts linkki edellisestä viestistäni tässä samassa ketjussa), sieltä näet kaikki sarjat ja julkaistut Texit kansikuvineen. Väri-texeistä oli siellä myös juttua.
=( en ymmärrä italiaa=( JA miten italiassa voi olla enemmän texejä jos siellä julkaistaan vain 12 vuodessa, vai ymmärsinkö tapani mukaan väärin?
-
=( en ymmärrä italiaa=( JA miten italiassa voi olla enemmän texejä jos siellä julkaistaan vain 12 vuodessa, vai ymmärsinkö tapani mukaan väärin?
Meikäläistä voi usein syyttää asioiden yksinkertaistamisesta, jopa siinä määrin, että sisältö täytenä todenmukaisuutena muuttuu, mutta minä olen sisäistänyt näin; Suomen neljä ylimääräistä numeroa on klassikkoseikkailuja, eli uusintoja. Näin siis karkeasti. Italiassa on julkaistu sekin muutaman vuoden paussi 60- luvulta seuraavalle vuosikymmenelle, joka takaa pienen etumatkan. Ja Suomen tarinat pitää tietenkin suomentaa, toimittaa... Näin taataan Italiaan pieni etumatka, aina.
Käytetään hymiöitä säästellen, riittää sitten muillekin. Jookos?
-
Sattumasankari osoittautui hyväksi tarinaksi. Ei nyt ihan klassikkoainesta, mutta sellaista 2000-luvun laadukasta perus-Texiä. Toiminnantäyteinen tarina oli paikoin ihan jännittävä ja mitään varsinaisia heikkouksia siinä ei ollut. Tämä oli Bosellilta jälleen hyvä työnäyte. Nykyajan Nizziä ja Bosellia verrattaessa keskenään jälkimmäiseksimainitun tarinat ovat arvaamattomampia ja tietyllä tavalla rohkeampia kuin Nizzin, jolta taas voi odottaa perinteikkäämpää ja samalla yllätyksettömämpää kerrontaa. Sattumasankarissa toimi mielestäni oikein hyvin tapahtumien kuvaus sekä Texin että Danin näkökulmasta. Ei Texillä liian pientä roolia ollut. Boselli osoitti taas (kuten Carsonin menneisyydessäkin) että tarina voi säilyttää kiinnostavuutensa ja temponsa, vaikka Tex Willer ei olisikaan koko ajan tapahtumien keskipisteessä.
Stefano Andreucci vakuutti piirroksillaan. Varsinkin ampumiskohtaukset oli toteutettu todella vauhdikkaasti höystettynä aimo annoksella ruudinkatkua. Verikin roiskahteli oikein kunnolla. Ei Andreucci aivan persoonallisimpia artisteja ole tyyliltään, mutta kuitenkin oikein hyvä peruspiirtäjä, jolta ei tunnu suurempia teknisiä vaikeuksia löytyvän.
Sian kanssa olen samaa mieltä, että tällaiset artikkelit ym. oheisjutut ovat kiinnostavaa luettavaa. Niitä näkisi mielellään jatkossakin, jos mahdollista. Lehden painojälkeen pätevät samat sävelet kuin kahdessa aikaisemmassakin numerossa.
-
Cheyennnen kanssa samoilla linjoilla. Liekö kyse siitä, että olemme uudemman (ehkä myös nuoremman?) polven lukijoita. Minä pidin tuosta Bosellin tarinasta, ja Bosellista yleensäkin. Ylipäätään diggaan vähän normaalitarinoista (joiden juonen voi arvata) poikkevaista jutuista. Liikaa poikkeavuutta on ollut Texeissä, tässä tapauksessa eräs Mauro tuottajana (Seitsemän tappajaa). Mutta jotain erilaisuutta kaipaa piristämään, tai edes tuomaan uutta mielenkiintoa Nizzin paranormaaleille tarinoille.
Anderuccin taiteesta pidin, osin edellämainituista syistä, mutta myös siksi, että tällä kaverilla oli totisesti toiminnallisen kuvauksen taito hyppysissä, jopa selkäytimessä. Tällaisia tarinoita lisää, niin saatte minutkin Texin tilaajaksi (ostan tosin kaikki tarinat nytkin, en vain ole saanut aikaiseksi kirjoittaa tilauslomaketta -montille).
-
Cheyennnen kanssa samoilla linjoilla. Liekö kyse siitä, että olemme uudemman (ehkä myös nuoremman?) polven lukijoita. Minä pidin tuosta Bosellin tarinasta, ja Bosellista yleensäkin. Ylipäätään diggaan vähän normaalitarinoista (joiden juonen voi arvata) poikkevaista jutuista. Liikaa poikkeavuutta on ollut Texeissä, tässä tapauksessa eräs Mauro tuottajana (Seitsemän tappajaa). Mutta jotain erilaisuutta kaipaa piristämään, tai edes tuomaan uutta mielenkiintoa Nizzin paranormaaleille tarinoille.
Anderuccin taiteesta pidin, osin edellämainituista syistä, mutta myös siksi, että tällä kaverilla oli totisesti toiminnallisen kuvauksen taito hyppysissä, jopa selkäytimessä. Tällaisia tarinoita lisää, niin saatte minutkin Texin tilaajaksi (ostan tosin kaikki tarinat nytkin, en vain ole saanut aikaiseksi kirjoittaa tilauslomaketta -montille).
Ok. tuli vihdoin tuo italo asia selväksi kiitos.
Olen samaa mieltä, lisää tällaista!!! Aivan omalaatuinen seikkailu!
-
No, kerrankin ehdin lukea uusimman Willerin pitkästä aikaa ja rästejä todella riittää...tuntemukseni siis tästä sattuman sankarista...
Piirrosjälki näytti hyvältä ja tarinaa oli kiva seurata. Juoni oli mielestäni välttävä ehkä pöytälaatikosta löydetty, kuten jo mainittiin Tex oli vähän ,kuin sivuosassa ja tarinan ehkä ns. pääkonna kanttuvei heti kättelyssä...tai ehkä sitä ei oikein ollutkaan...
Kivahan sitä on lukea kokonaisia tarinoita mutta itse pidän kyllä pidemmistä tarinoista joissa on vähän enemmän juonta ja tex ja kumppanit pääosassa...
Tästä numerosta pisteet piirtäjälle jota toivottavasti näemme lisää...
-
Toivottavasti kaikki digiboksin omistajat ovat "hokanneet" katsella italowesternejä (tai spaghettilänkkäreitä, kuten niitä myös voi kutsua hiukan väheksyvämpään sävyyn...) Yle TEEMAlta.
Hätkähdyttävää huomata, kuinka ne visuaalisesti muistuttavat Texejä (tai Tex niitä). Pitkät ratsastukset, maisemien kuvaukset etäältä ja outo huumori ovat selvästi samaa lajia - paljon on yhteistä myös, yllätys yllätys, Lucky Lukejen kanssa (erään filmin hautausurakoitsija oli kuin suoraan jostain Morrisin albumista!).
Juonenkäänteet ovat usein "karvaita" ja kuolema niittää satoa läjäpäittäin. Tiedä häntä kummat ovat vaikuttaneet toisiinsa enemmän...
-
Mikä muuten tuo "almanacco" oikeastaan tarkkaan ottaen on?
Entä mitä eroa on uusintasarjoilla tre stelle ja nuova ristampa?
-
On nuo tullut bongattua. Samaan aiheeseen liittyen, ostin Anttilasta pari viikkoa sitten klassikkolänkkärin Hyökkäys erämaassa (Stagecoach; kaikkien länkkäreittein äiti), josta löytyy niin sarjakuvahahmojen esikuvia (vaikkapa Salasso Kapteeni Mikissä) että myös tarina jota on sarjakuvissa toistettu (vaikkapa Lucky Luken Postivaunut).
-
Entä mitä eroa on uusintasarjoilla tre stelle ja nuova ristampa?
Tre stelle (eli kaiketi "kolme tähteä") on eka uusintasarja, joka alkoi 1964; Nuova Ristampa taas viimeisin uusintasarja joka alkoi 1996. Näiden välissä on vielä Tutto Tex-sarja, joka aloitti 1985. Kaikissa näissä siis Tex-seikkaluja on uusittu alusta lähtien; eli aina kun uusi kierros on lähtenyt liikkelle, sille on annettu uusi sarjan nimi. Tänä vuonna uusintoja on alettu tekemään siten, että seikkilut ilmestyvät värillisinä ja La'republica lehden kylkiäisinä. Näistähän oli jo infoa aiemmin, ja Jannellahan oli onni omistaa tällainen väri-texi.
-
Mikä muuten tuo "almanacco" oikeastaan tarkkaan ottaen on?
Almanacco del West on sarja, jota ilmestyy yksi osa vuodessa. Eka osa ilmestyi saapasmaassa 1994. Yhdessä läpyskässä on aina yksi Tex-seikkailu (maximissaan 110-sivuisia, monissa pituutta on vähemmänkin) sekä lisukkeena runsaasti lännenaiheisia erikoisartikkeleita, aiheina kaikkea mahdollista villin lännen historiasta aina lännenelokuviin ja -sarjakuviin asti. Paperi on normaalista hieman poikkeavaa: valkaistua ja varsin laadukasta. Suomessa näistä almanacco tarinoista on nähty vasta kolme, mutta neljäs on siis tulossa ensi numerossa, Rossin ja Civitellin Karkulainen vuodelta 2005. Meillä ei siis ole omaa erillistä almanacco-sarjaamme, vaan näitä tarinoita käytetään normisarjan täytenumeroina.
-
Mutta mitä Almanacco on suomeksi? Sitä on käytetty kai myös Italian Aku Ankoissakin.
-
Uudelleenjulkaisuista puheenollen:
joskus pähkäiltiin sitä että mitä Maxi-Texeissä julkaistaan sitten kun Italia on "saavutettu" ja kaikki ennenjulkaisematonkin materiaali on julkaistu.
Yksi vaihtoehtohan olisi aloittaa uudelleenjulkaisut aivan alusta kronologisessa järjestyksessä (siis alkuperäisen Italian ilmestymisjärjestyksen mukaan) ja jotta maxien formaatti ei muuttuisi niin yhdessä numerossa voitaisiin julkaista aina yksi seikkailu kokonaisuudessaan.
-
Mutta mitä Almanacco on suomeksi?
Luulenpa, että Texien Almanacco del West viittaa sympaattisesti Wanhan Lännen klassiseen maajussien vuosikirjaan Old Farmer's Almanac, joita on julkaistu vuodesta 1792. Niissä oli sarjakuvan sijasta kalenteri ja vuoden kulun mukaiset esitykset säistä ja oikeista viljelyn ja elonkorjuun aikatauluista. Lisäksi niihin kirjattiin paljon yleistietoa historiasta, maantiedosta, vähän niinkuin suomalaisissa "Antero Vipunen"-kirjoissa ja tietyissä Almanakka-versioissakin. Omassa tasku-Timexissänikin on karttaosiot ja tietyt triviat mukana.
Niinpä Texin almanaccotkin ovat runsaita tietopaketteja satasivuisen sarjakuvan ympärillä.
Noita Almanaccoja näkyy tulleen yhdellä jos toisellakin Bonellin sankarilla ja esimerkiksi Dylan Dogilla jo vuodesta 1991 (Almanacco della Paura) ja Nick Raiderillakin ennen Texiä (Almanacco del Giallo) - mikä tietenkin saa tuon maajussiteoriani hiukan toiseen valoon.
Pedian Wiki valistaa, että sanan alkuperä on joko arabialainen "al-manaakh" (säätila) tai Britannian saksikansan kaiverrettu sauva Al-mon-aght, johon kirjattiin täyden kuun ja uuden kuun ajat kekrejä ajatellen.
-
Olisi taas hiukan kysyttävää. Luin joskus liuska-Texeistä tarinan, jossa Tex tapasi ensimmäisen kerran Jim Brandonin ja Cros-Jeanin, jota silloin kutsuttiin isoksi Johniksi. En muista olivatko maisemat lumisia, mutta Kanadan rajoilla liikuttiin ja sac-intiaanien kanssa käytiin sotaa. Ensimmäinen tämän kertomuksen jakso oli nimeltään verinen paaluvarustus ja alkoi numerossa 7 /1958. Kun juttu päättyi niin se jatkui tarinalla salaperäiset jäljet, joka ylettyi seuraavan vuoden puolelle. Siinä oli mukana edelleen Jim Brandon. Kysymys kuuluu: Onko noita Texejä julkaistu uudelleen normi-sarjassa, vai onko ne unohdettu? Eivät olleet taatusti huonointa Willeriä!
-
Ompa hyvinkin julkaistu, ja vieläpä niin että silloin 50-luvulla puuttunut materiaali mukana (olisiko ollut 8 liuskalehden verran); numerot 5-6/2003.
-
Ei hätää, Dakota, julkaistu on. Verinen paaluvarustus tosin nimellä Pelon jälki, Salaperäiset jäljet samannimisenä. Nämä liuskaklassikot on siis uusittu Texin numeroissa 4-7/2003. Mukana on myös rutkasti kadonneita sivuja, jotka puuttuivat 50-luvun liuskoista.
-
Hannu ja Cheyenne, kiitokset tosi mielenkiintoisista tiedoista. Kyseiset numerot löydän varmasti, koska ovat noinkin uusia.
-
Tulevan italon esittely on nyt Sergio Bonellin sivulla (kuten joka seitsemäs päivä). Tarinan nimi on "pako" ja sen on piirtänyt Ortiz ja juonen on väsännyt Faraci.
-
Odotan suurella innolla Faracin tarinaa. On aina kiinnostavaa nähdä uuden käsikirjoittajan Tex-tuotoksia. Toivottavasti Faraci löytää oman persoonallisen tyylinsä eikä hänelle asetettaisi mitään kovia rajoitteita Mr. Bonellin taholta. Eikös Cestaroidenkin pitänyt työstää tarinaa Faracin kässärin pohjalta? Salamannopea Ortiz taisi sitten pyyhältää heidän ohitseen.
-
Hidas, hitaampi, Cestarot, Villa! Faracin Intiaanisheriffi on kirjoitettu rutkasti ennen tuota Ortizin tarinaa, mutta ei ole Cestaro-kaksosten tuotos vielä likimainkaan valmis.
Tässä on Faracin depyytin kansi:
(http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0558.jpg)
-
hieno kansikuva! :o
-
Melko tyylikästä meininkiä on sen italian väri-Tex uusinta. Kolme osaa, jokainen yli 200 sivua, on jo julkaistu. Ekan osan hommasin näytekappaleeksi ja tykkäsin.
Eikä hintakaan päätä huimaa. Euron kappale ja sillä saa vielä sanomalehden kaupan päälle. Vai menikös se toisinpäin, että saa Texin kaupan päälle :). Kuvittelin, että julkaisu noudattelee normaalia Texin pokkarisarjan numerointia, mutta eipäs noudattelekaan. Näissä on siis sivuja enemmän kuin tavallisessa pokkarissa ja sivukokokin on suurempi.
Liityin Jannen oheen näiden Italian väri-Tex uusintatarinoiden omistajien onnelliseen kerhoon; sain ystävältä Italian tuliaisina kolme moista kirjaa, ja täytyy sanoa että yllätyin positiivisesti. Aivan uskomattoman hienoja julkaisuja, jokaisessa noin 300 sivua, sivukoko tosiaan reilusti normi-texiä suurempi. Väritys oli välillä vähän hailakkaa ja rusehtavaa, mutta eihän näitä kuvia värilliseksi alunperin oltu tarkoittetukaan, ja tietyllä tapaa värityksessä kyllä säilyi alkuperäinen tunnelma. Aivan mahtavia, kertakaikkiaan upeita! Ja jokaisessa numerossa vajaan 15 sivun kuvitettu artikkeli, patistaa kyllä italian kielen opetteluun, altavistan Baabelinkala ei kyllä järjellisiä käännöksiä tarjoa.
En tiedä mistä Janne oli sen omansa euron hintaan saanut, näiden hinta oli 6,90, mikä minusta oli silti naurettavan halpa.
Mahtavaa olisi saada nämä vastaavina suomenkielisinä versioina, mutta toisaalta: mistä hyllytila kokonaan uudelle Tex-kokoelmalle? :D
-
Jaa-a, myydäänköhän niitä sitten erikseen jossain tuolla hinnalla. Hinta on euron sen yhden päivän ajan, kun se on sanomalehden liitteenä. Luulin, että sitä ei enää sen jälkeen myydä, mutta jospa sittenkin myydään 6,90:llä...
-
Ehkä se oli niin, että se ensimmäinen numero oli eurolla. Näiden takakannessa on erilaisia hintoja, 6,90 halvin ja 9,70 kallein; riippuen siitä minkä lehden kanssa Tex tulee, en niistä kyllä täysin selvää saa. Siellä on esim. että L'Espresso + libro on 9,70 €. No hälläväliä, eipä näitä joka päivä tule ostettua (ja nämäkin sain lahjaksi). Ja euro olisi kyllä jotain aivan käsittämättämän halpaa tälläisistä julkaisuista, olettaisin että vastaavat Suomessa olisi parinkympin luokkaa (tuleehan siihen väliin toki kustannuksina käännöstyö etc).
Mitenkähän pitkälle ne näitä aikovat Italiassa julkaista, tuskin kumminkaan kaikkia?
-
Plääh... Miksei kaikilla voi olla italialaisia ystäviä? Tai edes ystäviä, jotka joskus kävisivät Italiassa? ::)
-
Seuraavankerran kun äitimuori lähtee italiaan, on PAKKO lähteä mukaan!!! ;D
-
Tämä on varmaan oikea keskustelu kysyä tästä Tex-Erikoiskirjasta ;)
Kuinkas moni on sen hankkinut ja kannattaako tuota hankkia hyllyynsä? Millainen se "kuvagalleria" on?
Evasione -kannesta: Miten Villa aina onnistuukin saamaan farkut näyttämään hyvältä Texin päällä? ;D
-
Tämä on varmaan oikea keskustelu kysyä tästä Tex-Erikoiskirjasta ;)
Kuinkas moni on sen hankkinut ja kannattaako tuota hankkia hyllyynsä? Millainen se "kuvagalleria" on?
Tarkoittanet Kubertin väri-Texiä?
Hyllystä löytyy, en ole hetkeäkään ostostani katunut.
-
Tarkoittanet Kubertin väri-Texiä?
Hyllystä löytyy, en ole hetkeäkään ostostani katunut.
Äh, anteeksi, unohdin kokonaan kirjoittaa teoksen nimen tuohon. Kyseessä siis "Kuuma iltapäivä" ;)
(mainos Tex 2/07 kannessa)
Itse luin tuon Kubertin Texin kirjastossa, enkä kauheasti ihastunut :-[
Muoks//Ja selatessani Bananapressin sivuja huomasin, että kyseinen kirja tulee ulos vasta ensi kuussa.. :D
-
Kiva saada keskusteluun naisnäkökulmaa :). Vaan mistä kuvagallerista puhuit? Minun tietojeni mukaan siinä ei ole kuvagallerioita, pelkkää sarjakuvaa ja juttu Letteristä. Letteri-jutussa tosin saattaa olla joitakin harvinaisempia kuvia.
-
Kiva saada keskusteluun naisnäkökulmaa :). Vaan mistä kuvagallerista puhuit? Minun tietojeni mukaan siinä ei ole kuvagallerioita, pelkkää sarjakuvaa ja juttu Letteristä. Letteri-jutussa tosin saattaa olla joitakin harvinaisempia kuvia.
Mitä nämä "novelli sarjakuvat" siis ovat? Ovat näemmä tosi lyhyitä?
-
Suunnilleen kymmensivuisia lyhyttarinoita, siis novelleja. Yksi Ticcin juttu oli peräti 30 sivua. Ja onhan siinä se Letterin pitkähkö tarina, 108 sivua, myös mukana. Kyllä koosteen tarjonta on melkoista herkkua, jota ei missään nimessä kannata jättää väliin, jos yhtään Texistä tykkää.
-
Kiva saada keskusteluun naisnäkökulmaa :). Vaan mistä kuvagallerista puhuit? Minun tietojeni mukaan siinä ei ole kuvagallerioita, pelkkää sarjakuvaa ja juttu Letteristä. Letteri-jutussa tosin saattaa olla joitakin harvinaisempia kuvia.
Mainoksessa lukee että mukana olisi myös "Tex-kuvagalleria." En tiedä millainen kirja on, mutta ennakkotilasin kuitenkin (:
-
Sen kuvagallerian sisällön varmaankin tietää vain Asko. Mielenkiinnolla odotan! Älä Asko spoilaa ;).
-
Lukiessani Texin klassikkoseikkailua Taistelu El pasossa (4/2003) tein mielenkiintoisen huomion. Kuvituksessa oli jotain joka pisti silmään erilaisuudellaan. Suurin osa aitoa Galepia, mutta joukossa jonkun toisen tekemiä kuvia. Kun vilkaisin alkusivua huomasinkin syyn. Piirtäjiksi oli mainittu Galep/Uggeri.
Kyseisessä seikkailussa esiintyi parrakas vanha mies nimeltään Tom Brady. Hän on putkahtanut jostain toisesta sarjakuvasta. Ei aavistustakaan mikä sarjakuva voisi olla kyseessä, mutta saman piippuäijän olen nähnyt puuhastelevan yhtä sun toista jonkun toisen lehden sivuilla. Ilmeisesti siis Uggerin luoma hahmo. Kysymyksessä täytyy olla joku 50-luvun lehti, mutta ei ainakaan Villi länsi, joka oli yksi liuskalehdistä.
Tuskin tälläistä kukaan tietää, mutta kysyn silti. Mitä lehteä Uggeri mahtoi piirtää? Aivan hämärä muistikuva on, että näissä tarinoissa kyseisellä piippua polttelevalla ukolla olisi ollut matkassaan kaksi nuorehkoa poikaa. Irokeesikampauksia käyttävillä intiaaneilla aseinaan vanhanaikaiset musketit jotain 1600-luvun perua.
-
Olisiko Uggerin sarjakuva ollut Blek? Mikä se oli suomeksi? Bill-veljekset?
-
Yuma Kidiä hän ainakin on tehnyt. En tiedä, onko sitä suomeksi.
-
Olisiko Uggerin sarjakuva ollut Blek? Mikä se oli suomeksi? Bill-veljekset?
Bill-veljekset muistan. Veljekset olivat Black, Kid ja Sam. Tämä veljeskolmikko seikkaili Villi länsi-lehden toisena tarinana kapteeni Mikin lisäksi. Veljesten taru loppui lyhyeen, mutta kapteeni Miki jatkoi 60-luvun puoleenväliin. Texissä esiintynyt piippumies ei mielestäni kuulunut Bill-veljesten henkilögalleriaan.
Mutta mikähän mahtaa olla tämä Yuma Kid? Nimi ei sano mitään, mutta suomenkielinen nimi on saattanut olla jotain ihan muuta.
-
Yuma taisi olla Bonellin kideistä ainoa jota ei Lännetiessä näkynyt, muistaakseni. Yuma Kid, Lobo Kid, Rio Kid, El Kid...
Timo
-
Ja Bill veljekset eivät käsittääkseni ole Uggerin tekemiä! Ainakaan miltään nettisivulta en moista tietoa löytänyt.
-
Uggerihan piirsi myös toisen seikkailun, Loistavien vuorten salaisuus, joka ainakin Suomessa oli vain kolmen liuskan mittainen (muistaakseni 24-26/1962). Lapsena tuo seikkailu oli yksi suosikeistani, osittain upeista kansista johtuen (erityisesti no 24), mutta myös Uggerin piirros viehätti eikä poikennut liikaa Galepista.
Olen minäkin joskus miettinyt mitä muuta Uggeri on piirtänyt, ei voi millään olla niin että hänen piirtäjänuransa kattaisi vain nämä kaksi Tex-seikkailua, sen verran vakuuttavaa jälkeä häneltä syntyi. Lurkerin mainitsema Blek se ei kuitenkaan ole, sen piirros muistuttaa kyllä enemmän EsseGesseä eli Kapteeni Mikin piirtäjiä.
Sergio Bonelli Editoren sivuilta löytyy tälläinen tekstinpätkä, jossa kaiketi mainitaan Uggerin piirtäneen juuri Yuma Kidiä, jonka Dakota mainitsi (ja Billi veljeksillä näyttää olleen useampia piirtäjiä, mukana Roy D'Amy):
Nel 1946, frattanto, aveva scritto "La Perla Nera", un breve racconto illustrato da Franco Caprioli, nel 1947 "Ipnos", disegnato da Gino Cossio, Paolo Piffarerio, Guido Da Passano e Mario Uggeri. Nel 1948 è la volta di "Occhio Cupo" e di Tex, entrambi illustrati da Galleppini, e della "Pattuglia dei Senza Paura", disegnata da Zamperoni e Donatelli. Dello stesso anno è "Il Giustiziere del West" tradotto in immagini da Giorgio Scudellari. Nel 1949, per Leone Cimpellin scrive la breve serie di "Plutos". Nel 1954, "Il Cavaliere Nero", disegnato dalla EsseGesse, e "Yuma Kid", realizzato da Mario Uggeri. L’anno dopo nascono "I Tre Bill", alla cui realizzazione grafica si alternano Giovanni Benvenuti, Gino D’Antonio, Roy D’Ami e Renzo Calegari; e ancora "El Kid", illustrato da Dino Battaglia, Gino D’Antonio e Renzo Calegari. Del 1956 è "Davy Crockett", disegnato da Renzo Calegari e Carlo Porciani. Del 1957 sono invece "Hondo", disegnato da Franco Bignotti, e "Kociss", disegnato da Emilio Uberti. Nel 1962 riprende "Un ragazzo nel Far West", ideato da Nolitta, portandone a termine la lunga saga.
Tuolta löytyy vielä juttu ja pari kuvaa Uggerista, joku paremmin italiaa taitava vois selvittää mitä siinä sanotaan; http://www.merateonline.it/2002/ottobre/merateattualita_0410_uggeri.htm
Ja Lambiekista löytyi englanniksikin Uggerin esittely: http://lambiek.net/artists/u/uggeri_mario.htm
-
Hannuhan kaivoi oikein kunnolla tietoa esiin!!
Olen ennenkin huomannut, ettää italialaisilla on taita kirjoittaa ja pälpättää hirvittävästi ilman että he sanovat mitään. Tuolla Italiankielisellä sivulla kerrottiin pelkästään, ettää Uggerilta avataan (eli nyt jo avattiin) taidenäyttely 2001. Mieshän oli myös taiteilija ns. perinteisessä mielessä. Jutussa oli myös lueteltu Uggerin piirtämät sarjakuvat, eli samat, jotka muillakin sivuilla on tullut ilmi.
-
Sen kuvagallerian sisällön varmaankin tietää vain Asko. Mielenkiinnolla odotan! Älä Asko spoilaa ;).
Enempiä spoilailematta kerron rehellisesti KAIKKI kuvat, jotka värigalleriaan tulevat. Ehkä joku osaa päätelläkin jotain noista hieroglyfeistä:
LINKS AND IMAGES
Links and Images: 24 Links Found; 0 Modified, 0 Missing
- Name: AlmaWest.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: CiviBang.TIF; Type: TIFF Black and White; Status: Linked
On Page 190
- Name: Frontiera.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 191
- Name: gi_tex0001.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: Goldena.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 190
- Name: KenPartex.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: mx_tex0001.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: mx_tex0005.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: OstaTex.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 188
- Name: Tex50anni.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 189
- Name: Tex50fin.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 188
- Name: tex_gold001.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: TexBrosyr.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 189
- Name: TexCivi.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 190
- Name: TexJunkies.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 188
- Name: TexKubist.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 189
- Name: TexLugano.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 191
- Name: TexNoja.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 189
- Name: TexPaint.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 189
- Name: TexStamp.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 189
- Name: TicciGalep.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 190
- Name: TicciGalle.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 191
- Name: Totem.jpg; Type: JPEG RGB; Status: Linked
On Page 192
- Name: VillaLugano.tif; Type: TIFF Black and White; Status: Linked
On Page 191
Kuva- ja sivumäärän suhteesta voi päätellä, etteivät nuo gallerian kuvat ole hirmuisen isokokoisia.
Jannen Letteri-jutussa on myös jokunen värikuvitettu sivu, ja vallan erikoisia alkuperäiskansia on jyvitetty värisarjakuvien yhteyteen.
-
Wau! Tosi hienoja kuvia! Kyllä huhtikuussa kelpaa kun pääsee vielä näkemään nämä! ;D
-
Erityisesti odottelen CiviBangia.
-
Länggärlukijoiden, eli teidän mielipiteitä kaipaillaan täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7925.0), ehkä.
Edit. Ei, en kaipaa tukea, kaipaan kommentteja ja mielipiteitä. Ilmoittelin siksi, että yleensä (vanhana länkkärikeskustelijana tiedän) länkkärijätkät seuraavat eniten tätä aluetta, ei pahalla poijjaat (ja ainakin yksi ei-poika)
-
Ei kait se tukikaan koskaan pahaksi ole, Wade! Hyvin sinä tuon arvostelijan hommankin olet klaarannut, jatka vaan samaan tahtiin.
Tämä taitaakin sitten mennä yksinpuheluksi, kun tuossa taannoin ääneen ihmettelin että miten pitkään ne siellä saapasmaassa aikovat niitä väri-texejä julkaista. Ei tuo Jannekaan mitään pukahtanut, vaikka luulin että hänellä olisi asiasta tarkka tieto, menikö sitten kysymykseni ohi silmien. Sain sitten käsiini suht tuoreen italian normi-texin, jossa oli mainos näistä värijuhlajulkaisuista ja siitä pääsin käsitykseen että niitä tulisi 50 numeroa. Eli noin sata ensimmäistä texiä tuossa värijuhlajulkaisusarjassa ehtisi silloin saada värityksen ylleen. Näitä värijuhlajulkaisusarjan opuksia vissiin ilmestyy italiassa joka viikko yksi ja jokaisessa Villan piirtämä kansi; mitenkähän ihmeessä ne ehtivät kaiken värittää ja vielä Villa piirtämään 50 kantta?
-
Ei kait se tukikaan koskaan pahaksi ole, Wade! Hyvin sinä tuon arvostelijan hommankin olet klaarannut, jatka vaan samaan tahtiin.
Jätän vastaamatta tästä seuraavaan kappaleeseen, koska en osaa. Älä harmittele, vaikka vastaankin vain tähän. Tarkoituksenani ei ole saada Sinua jatkamaan "yksinpuheluasi", toivon, että tähän saadaan vastaus.
Edellinen oli vain siis sitä varten, että ymmärrät, miksi vastaan tähän, enkä seuraavaan, öh.
Tuki ei ole pahaksi, tarkoitin sitä, etten hae täältä tukea vaan kommentteja ;)
Kiitokset kaikille kommentoinneille, toivottavasti saan parempaa staffia ulos, joskus.
No, meinaan vielä seuraavat viisikymmentä vuotta jatkaa kriitikon työtä (tai harrastusta jos jää Kvaakin tasolle) ja sitten jään eläkkeelle. Jos taso jossain vaiheessa nousisi?
Ja, toivon, että joku Janne Tietäväinen ( ;) ) vastaisi Hannun kysymykseen, koska vastaus kiinnostaa minuakin.
Khitos.
-
mitenkähän ihmeessä ne ehtivät kaiken värittää ja vielä Villa piirtämään 50 kantta?
Ei panikoida, eiköhän Mr. Villa ne(kin) kannet ehdi vallan hyvin piirtää. Se vain tarkoittanee sitten sitä, että hänen tarinansa edistyy aina vain hitaammin... ja hiitaaammmin... ja hiiiiitaaaa....
Voi tätä elämää.
-
Luotetaan Hannuun siinä, että viiskytä niitä italian väri-Texejä julkaistaan. Itse olen tarkoituksellisesti vältellyt kaivelemasta aihetta, jottei polte kaikkien numeroiden hankkimiselle kävisi ylivoimaiseksi. Siis rehellisesti sanottuna en tiedä. Asko voi tietää ainakin minua paremmin.
Sitten aitoon asiaan. Lukaisin juuri Galepin ja pappa Bonellin viimeisen yhteisen Mefisto/Yama -tarinan "Mefiston varjo" (vuodelta 1983) ja kyllä oli mahtava. Monet moittivat Galepin olleen jo tuossa vaihessa tutinaiässä, ja voi se olla tottakin. Mutta minua eivät Galepin tutinat vaivanneet pätkääkään, vaan nautin älyttömästi joka sivusta. Ja tarina oli suorastaan hulppea. Tuntuu kuin Bonelli ja Galep olisivat ammentaneet tarinansa suoraan manalan syövereistä, sillä niin vakuuttavaa ja pelottavaakin meininki oli. Aivan mainio sivuhenkilö oli karmiva vampyyrilepakko Aryman.
Tämän luettani tuli väistämättä mieleen seuraavan Mefisto-tarinan, Nizzin kirjoittama, heikkous. Niin totaalisen täysin oli Nizzi onnistunut hukkaamaan "Mefiston varjossa" luodut jännitteet ja jännityksen, että se on liki rikollista. Noh, olihan Nizzin tarinassa ensiluokkainen aloitus, mutta se loppuosa oli tyrmistyttävä. Ehkäpä burn-outin jälkeen hommiin palannut Nizzi oli unohtanut, mitä oli ollut aikaiemmin kirjoittamassa. Ainakin hän oli unohtanut kokonaan tarinan "Mefiston varjo", jonka täten julkisesti nostan omaksi suosikikseni Mefisto-tarinoiden joukosta!
-
Luotetaan Hannuun siinä, että viiskytä niitä italian väri-Texejä julkaistaan.
Kerran viikossa mainitsivat niitä väri-Texejä tahkottavan, juu, tämän vuoden ajan. Tuleeko niitä sitten kaikkiaan viiskytkaks vai pyöreä plutoona, se lienee ihan fifti-siksti...
-
Olen täysin eri mieltä mitä tulee Nizzin Mefisto-tarinaan. Tarina on riittävän pitkä ja huikeasti piirretty eli pidän sitä parhaana Mefisto-tarinana!
-
Nizzin Mefisto tarina olisi mukiinmenevä itsenäisenä tarinana. Aloitus oli huima ja Villan piirros upeaa koko matkan. Mutta ei kirjoittaja saisi unohtaa, mitä edellisissä jaksoissa on tapahtunut. Se mikä teki Galepin ja Bonellin mefisto-tarinoista erityisen huimia oli se, että he olivat sisäistäneet roolihahmot täydellisesti. Koko ajan (ainakin melkein) oli selvää mitä kukin pystyy/saa tehdä ja miltä kunkin kuuluu näyttää. Nizzin käsikirjoituksesta loppui puhti ja ajatus kesken kaiken ja Villan taide oli teknisen taituruuden mestarinäyte. Silti ainakaan minä en Villan Mefistosta aistinut sitä samaa kylmäävää pahuutta kuin Galepin Mefistosta. En kuitenkaan moiti Villaa millään tavoin, vaan hehkutan Galepia, jolle kyseinen hahmo oli varmasti erittäin rakas ja tärkeä ja se välittyi piirrosten myötä ainakin minulle. Mutta mielipiteitä on varmasti yhtä monta kuin lukijoita. Olisi kiva tietää muidenkin ajatuksia aiheesta.
-
Galepin Mefisto on kaiken pahuuden ruumiillistuma. Kerran olin näkevinäni hänet Helsingin metrossa ja jouduin katsomaan kolmannenkin kerran vain ihaillakseni yhdennäköisyyttä. Mutta kaikillahan on kaksoisolentonsa.
Jannen ja Pason kirjoituksista havannoin jotakin,josta en ole tiennyt. Villa on siis piirtänyt yhden Mefisto-tarinan, joka on monen lehden pituinen. Siis pakko olla 2000-lukua. Luulin jo omistavani kaikki Villat, mutta näin sitä erehtyy. Taas lisääntyi etsittävien juttujen määrä!
-
Bonellin ja Galepin Mefisto ja Yama tarinat muodostavat niin väkevän kokonaisuuden, että veikkaanpa että Nizzillä oli yksinkertaisesti liian kovat paineet kirjoittaa jatkoa. Varsinkin kun taukoa edellisestä oli ehtinyt tulla paljon, niin odotukset olivat sen mukaiset uudelle osalle. Jokin mätti minunkin mielestäni Nizzin ja Villan tarinassa. Piirros oli täydellistä, tietenkin. Ehkä Nizzi ei vain tavallaan päässyt sisään G.L. Bonellin pääkoppaan ja saanut sitä viimeisintä tarvittavaa mefistomaisen pirullista hurmiota tarinaansa. Bonellin saappaat olivat kokeneelle Nizzille kuitenkin liian suuret.
Mutta mukavaa, jos on niitäkin jotka tykkäsivät tästä kovasti, kuten Paso.
Havaitsin juuri, että monista Mefisto-saagan tarinoista on kulunut jo lähes rikollisen pitkä aika siitä, kun viimeksi olen niitä lukenut. Täytyy viimeistään kesälomalla lukea ne kaikki yhteen pötköön, että saisi kokonaiskuvan selkeäksi tästä hienosta tarinajatkumosta. Sitten luvassa myös lisää kommentteja.
-
Olen aika pitkälle samaa mieltä Jannen kans tästä asiasta. Nizzin Mefisto-tarina olisi ollut loistava tarina jos mefiston historiaa ei olisi aikaisemmin kirjoitettu. Mutta nyt hänelle sattui liian paljon selkeitä virheitä, joista Janne on jo joskus aikaisemmin puhunut ainakin tuolla "texin viholliset" ketjussa, mm rannerenkaat, etäältä tappaminen, Yaman sivuuttaminen, Moriscon puuttuminen, tässä vain muutamia mainitakseni!
Villan piirros oli häkellyttävän hienoa ja minusta Villan mefisto oli loistava, kasvot olivat todellakin pirulliset!
Mitä tulee Galepin viimeiseen Mefisto-tarinaan, niin mielestäni silloin hän on ollut parhaimmillaan. Luin joulun tienoilla nuo Yama-tarinat eikä piirroksissa mikään häirinnyt vaan kaikki kuvat olivat suorastaan hyvin piirrettyjä. (vaikka en oikeen galep-fani olekaan)
-
Olisi tosiaan hyvä, että noi Mefisto tarinat julkaistaisiin uudelleen meille myöhäsyntyisille jotka emme enää pääse käsiksi noihn vanhoihin Willereihin.
Tuo Mefisto-sarja on Tex Willerin parasta antia. Tiedän että hardcore-fanit eivät tätä halua mutta luulen että me joilla ei noita ole voisivat nauttia niistä kovasti.
-
Mefisto tarinat julkaistaisiin uudelleen meille myöhäsyntyisille jotka emme enää pääse käsiksi noihn vanhoihin Willereihin.
Tuo Mefisto-sarja on Tex Willerin parasta antia. Tiedän että hardcore-fanit eivät tätä halua mutta luulen että me joilla ei noita ole voisivat nauttia niistä kovasti.
Luen itseni jonkinsortin Tex-hardcore-faniksi, ja minulle kyllä passaisi Mefistojen uudelleenjulkaisut vaikka kaikki nuo tarinat jo hyllystä löytyvätkin. Toki mukaan olisi kiva saada jotain extra-jippoja. Esim. Mefisto-seikkailuja Maxi-Texeissä kokonaisina tarinoina, tai vaikkapa väri-Mefistoa (Italiassahan tällaistakin on nähty), tai tarinat yksissä kansissa mustavalkoisena albumi-kokoisena...
Uusintajulkaisulle tavallisessa TW-sarjassa muiden tarinoiden välissä en kyllä oikein jaksa lämmetä, koska se ei tarjoa mitään uutta vanhat numerot omistaneille. Ei niitä 80-luvun numeroita vielä niiin hankala ole saada... ja suurin osa on julkaistu 'melko hiljattain'. Vaikeampia taitavat olla vain nuo 70-luvun jutut.
Mefisto-seikkailut:
1954 / 06 - 25 Santa Fe'n tuho (uusintapainos 2000-luvulla/klassikkoseikkailut)
1974 / 04 - 06 Luurankoylänkö
1977 / 09 - 10 Painajainen
1980 / 03 - 05 Viidakon murhenäytelmä
2002 / 15 -2003 / 02 Mefisto!
Yama -seikkailut
1982 / 04 - 07 Mefiston poika
1982 / 07 - 09 Yaman paluu
1983 / 11 - 15 Mefiston varjo
-
Kyllä se niin on, että tuo 74 vuoden Luurankoylänkö on ainut oikeasti vaikea löydettävä. Siinä on ainakin yksi numero mistä pitää todella maksaa. Muita saa esim. huuto.netistä muutamalla eurolla.
Mefistokooste olisi mieluinen minullekin ja mieluiten mustavalkoisena. Mutta tuleeko tässä jonkinlaiset realistisen toiveen rajat vastaan, kun muistaa, että mefistotarinoita on yhteensä peräti 666, eiku, oho knäippäilyvirhe, 2366 sivua!
-
Jos todellakin alettaisiin julkaista maxi-kronikoita, niinkuin on alustavasti puhuttu aikaisemmin (useammassakin ketjussa kai), niin ei olisi varmaan yhtään hullumpi aloittaa juuri Luurankoylängöstä!
-
Luurankoylänköhän on tulossa kronikoissa nykyvauhdilla vuoden sisään. Uusimmassa kronikassa olivat numerot 10 ja 11 / 1973; ja luurankoylänkö alkoi numerosta 4 / 1974, eli kaksi kronikkaa mahtuu vielä väliin.
-
Ei kronikoissa sinällään mitää vikaa ole, kunhan vaan ne ruvettaisiin toteuttamaan käyttäen kunnollista materiaalia (siis sitä, josta tehtiin esim. Roy Beanin laki) eikä mitään vanhasta skannattua kuraa >:(
Kyllä noille suosikki-maxeille olisi käyttöä (kunnolla tehtyinä) uudemmistakin tarinoista, sillä ainakin minulla on numeroita (esim. 13/1991) joissa painomusteessa on häipymiä.
-
Luurankoylänköhän on tulossa kronikoissa nykyvauhdilla vuoden sisään. Uusimmassa kronikassa olivat numerot 10 ja 11 / 1973; ja luurankoylänkö alkoi numerosta 4 / 1974, eli kaksi kronikkaa mahtuu vielä väliin.
Olisikohan "Luurankoylängössä" nyt sellaisen "klassikkomaxin paikka", johon tilaisi uuden painomatskun ja printtaisi omana opuksenaan kronikkasarjaan kohdalleen suomalaiseen ilmestymisjärjestykseen.
Tsekkaisiko joku, miltä sivulta 4/1974 tarina alkaa ja monenko sivun pituinen se on ( ja onko sivumäärässä eroa saatavilla olevaan ristampa-materiaaliin ja puuttuuko strippejä tai sivuja?). Pitää toki katsoa, miten Kronikat organoisoitaisiin tämän molemmin puolin.
Muistutan vielä formaattiajattelun "orjille", että julkaisun ideana on kirja, jota kaupataan kaikille Tex-lukijoille (hieman kalliimmalla, koska uuden materiaalin myötä täytyy teettää myös tekstin puhtaaksikirjoitus ja ladonta uusiksi), mutta jonka voi liittää Kronikoiden sarjaan.
-
Tsekkaisiko joku, miltä sivulta 4/1974 tarina alkaa ja monenko sivun pituinen se on ( ja onko sivumäärässä eroa saatavilla olevaan ristampa-materiaaliin ja puuttuuko strippejä tai sivuja?). Pitää toki katsoa, miten Kronikat organoisoitaisiin tämän molemmin puolin.
Kannatetaan! Se ainakin on varmaa, että alkuperäisestä suomi-julkaisusta ei puutu mitään strippejä. Tsekkasin sen asian juuri!
-
Kannatusta täältäkin, etenkin siitä syystä, että hyllyssä Texin rivi alkaa kuusseiskakakkosen jälkeen vuoden 1974 numerosta 8.
Em. mainitusta syystä en voinut minäkään tsekata.
-
Sivujahan siinä on 245 ja alkaa numerosta 4/74 sivulta 44 ihan sivun ylälaidasta. Ja loppuu sivun 33 ylä laitaan numerossa 6/74. Italian versiossa on vain 236 ja yksi kolmannes sivua, mutta se johtuu siitä, että suomi-julkaisussa on mainosstrippejä ym. ylimääräistä. Numeron 4/74 edellinen tarina loppuu sivun 40 alalaitaan, mitä seuraa 3 täyttä tekstisivua. Numerossa 6/74 seuraava taria alkaa sivun 34 ylälaidasta. Jos luurankoylänkö siis nyppäistää valistä, niin seuraava kronikka, koostettu numeroista 4,6 ja 7/74) olisi siis 5-8 sivua pidempi kuin normaalisti riippuen siitä, että otetaanko mukaan ne kolme tekstisivua (joka ei siis ole varsinaista Texiä). Tiivistämistä ei voi oikeastaan suorittaa muualta kuin numeron 4/74 etukannen sisäpuolelta (2. sivu), johon mahtuu yksi kokonainen sivu sarjakuvaa. Numerossa 6/74 tiivistettävää olisi enintään kahden kuvarivin verran, mutta sekään ei kannata, koska se vaatisi hillittömästi askartelua. Sama juttu numerossa 7/74. Eli vähän tuhdimpi kronikka siitä väistämättä tulisi.
-
Sivujahan siinä on 245. Italian versiossa on vain 236 ja yksi kolmannes sivua.
Numeron 4/74 edellinen tarina loppuu sivun 40 alalaitaan, mitä seuraa 3 täyttä tekstisivua. Numerossa 6/74 seuraava taria alkaa sivun 34 ylälaidasta. Jos luurankoylänkö siis nyppäistää valistä, niin seuraava kronikka, koostettu numeroista 4,6 ja 7/74) olisi siis 5-8 sivua pidempi kuin normaalisti.
Kyllä sen siis vekslaa.
Painoarkkien mukaan sivumäärät olisivat joko 240 tai 256 eli tuo italoversio ainakin menee tuohon ensin mainittuun mittaan.
Mielestäni tekstisivut pitää olla näköispainoksissa mukana, joten niiden kanssa pitää sitten vekslata. Täytyy myös katsoa, sovittaako "Luurankoylänkö"-opuksen kolmosnumerossa kesken jäävän tarinan perään, vai löytyykö sopivasti yhdessä Kronikassa loppuva jatkumo tuohon "nyppäisten" yhdisteltävään osaan sarjaa. Silloin "ylänkö" siirtyisi seuraavaksi Kronikaksi, eikä sen ylitse tarvitse odotella jatkoa kesken jäävään edeltävään Kronikkaan.
Kyllä se tuosta syntynee.
Vastaavatko kansikuvat 4,5 ja 6 1974 mefistofaalista sisältöä?
-
Vastaavatko kansikuvat 4,5 ja 6 1974 mefistofaalista sisältöä?
Noista kansista ei kyllä kovin helpolla löydä viittausta Mefistoon... Yksi (Ja suomessa käyttämätön) taisi löytyä Nuova Ristampasta nro 23, Villan piirtämänä liitteenä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4326)
-
Tuo 1974/4 kansikuva on Montalesin paluusta, jota ei siis ole edes meillä julkaistu. Montaleshan siinä suolaa rosvoja...
Nämä kronikthan ovat näköispainoksia, mutta voisi kai siihen laittaa asiaan liittyvät kannet, eli Galeppinin piirtämät, Tex Gigante 39 ja 40.
Vähän katselin niitä kansia, niin 1974/5 vastaa Italialaista no 40, joka on siis oikein. Se 1974/6, eli uimakuva on jostain muualta.
-
joo, se on suuresta kuninkaasta, eli seuraavasta tex-stoorista. Aika huonoja mielestäni nuo aidot kannet tähän tapaukseen. Voisi tosiaan jotain ristampakuvaa käyttää mieluummin! Ja tuo Ernon esittämä kuva on ainut siitä tehty ristampakuva.
-
Joo, tuo Ristampa-kansi on hieno!
-
Joo, tuo Ristampa-kansi on hieno!
Minun rispektit myös tälle.
-
Tämä keskustelu kaiketikin kuuluisi kohtaan Tex-kronikat, mutta hällä väliä. Tuo esillä ollut kansivaihtoehto on kyllä pramea, mutta en sitten oikein tiedä... Vähän liiankin kanssa. Mutta jos ei parempaa löydy niin kait tuokin käy.
Tavan mukaan Pason äärikomentti ihmetyttää:
Lainaus: Ei kronikoissa sinällään mitää vikaa ole, kunhan vaan ne ruvettaisiin toteuttamaan käyttäen kunnollista materiaalia (siis sitä, josta tehtiin esim. Roy Beanin laki) eikä mitään vanhasta skannattua kuraa (lainaus loppu)
Katselin tuossa noita hyllyyn kerääntyneitä kronikoita eikä niistä mikään ollut "kuraa", alkuperäisiin (nekin kaikki löytyy hyllystä) verrattuna välillä hieman poikkeavia, ei missään vaiheessa häiritsevästi tai eroa juuri edes huomaisi. En kyllä ymmärrä miksi Paso käyttää äärimmäisiä arviointeja joka paikassa, vaikkei mitään tarvetta tällaiseen ole. Minun mielestäni kronikoiden painojälki on ollut ihan ok; hyllyissäni ei kyllä ole yhtään kuraa.
Jos haluaa huonoa jälkeä - vertailukohdaksi - etsiä niin suosittelen 50- 60 -lukujen vaihteen Buck Jones, Kit Carson ja Davy Crockett - lehtiä. Nekin tosin ovat ihan luettavia.
-
Olen tällä kertaa samoilla linjoilla Hannun kanssa tuon Villan kansikandidaatin suhteen. Onhan se ihan hyvä, mutta ei mielestäni missään nimessä ristampojen parhaimmistoa. Jokin toiminnallisempi kuva olisi ollut poikaa. Kaiken kukkuraksi tuo Mefisto-ristampa on ehkä liiankin samankaltainen tämän (http://images.sergiobonellieditore.it/bonelli/tex/tex0501.jpg) kanssa.
Mutta kun muitakaan vaihtoehtoja ei liene tarjolla, tähän ristampaan on kai tyytyminen.
-
Katselin vähän noita alkuperäisten liuskojen kansia. Sieltä tietysti löytyvät Galeppinin itsensä tekemät, mielestäni oikein hienoja ehdokkaita. Kuvasuhde tosin tehnee niitten käyttämisen mahdottomaksi näissä pokkareissa. Laitan pari esille:
(http://www.tinosimonetti.it/striscie1/Mefisto%2014.jpg)
(http://www.tinosimonetti.it/striscie1/Mefisto%206.jpg)
(http://www.tinosimonetti.it/striscie1/Mefisto%207.jpg)
Albo d'Oro sarjasta löytyi tällainen, jossa sivusuhde on kunnossa.
(http://www.tinosimonetti.it/TEX%20ALBI%20DORO%20images/albo8%204_jpg.jpg)
Mefiston naama kai piti kuvaan jotenkin saada?
Nämä kuvat siis verkosta napattuja.
-
Noita mefisto-kansiahan on vaikka kuinka ja löytyy parhaiten juurisieltä tino simonettin sivuilta, jonka Harri vastikään näytti.
Ei tuo ristampa kansivaihtoehtona mikään hirveä ole, mutta askartelemalla noista vanhoista voisi saada vieläkin paremman. Ongelma on vaan saada käsiinsä noita vanhoja Italian lehdyköitä.
-
Voi hitsi kun upeita nuo Hten laittamat liuskakannet! Miksei noita voi olla suomeksi!
Mutta ei kait noista sitä Kronikka-kantta oikein voi rakentaa vai voiko? Joka tapauksessa kaikki paljon parempia kuin se esillä ollut Villan kuva.
-
Jos oikein tiukaksi menee, voin minäkin piirtää Mefistoon kannen. 8]
-
...ja uusi Tex tipahti postista (kulmat tutusti ruttaantuneina)...
On yksiosainen Almanacco-tarina vuodelta 2005.
-
sama täällä, kulmat rutussa...
-
Tänne tipahti myös ja takakannen pari kulmaa hieman pystyssä...
Sentään paljon parempi kuin saamani 2/2007. Siinä taitoksia, palapuutetta repeämiä ja vaikka mitä painumia. Ikinä ei ole niin huonokuntoista tullut kuin mitä se oli. Valitin Egmontille ja sain uuden tilalle. :)
-
Entäs painojälki? Veikkaan, että muutosta edelliseen ei ole, sillä se on painettu samaan aikaan kuin nro 3.
-
Kyllä, painojälki on samaa. Eniten pisti nyt silmään mustien alueitten "nukkamaisuus". Siltikin ihan kelpo painos ja pystyy lukemaan. Arveluttaa tosin, että miten lukeminen onnistuu vuosien päästä.
-
Kaverille, eli naapurille tuli Willeri (muistaakseni nro 2) jossain määrin ulkoapäin hajonneena. Siitä lähtien on Texit tulleet kirjekuoressa ;)
Kiitteli hyvää toimintaa montilta.
-
Onkos kukaan selvillä uusimman Willerin piirtäjien, eli Rossin ja Civitellin työnjaosta? Kuka on piirtänyt mitä? Ja miksi?
-
Onkos kukaan selvillä uusimman Willerin piirtäjien, eli Rossin ja Civitellin työnjaosta? Kuka on piirtänyt mitä? Ja miksi?
Jostain kuulin, että olisivat piirtäneet jotenkin tyyliin joka toinen sivu.
Mutten ole ollenkaan varma
-
Sellaista sanotaan, mutta en ainakaan minä kyennyt erottamaan, että kumpi sivu on kumman tekemää. UBC:n sivuilla on asiaan tarkennus: Rossi on pääpiirtäjä, jota Civitelli on avustellut. Tyylit ovat niin samantyyliset heillä, että on liki mahdotonta sanoa, missä toisen kynänjälki alkaa ja missä toisen loppuu. Kirjoittaja kuitenkin arveli, että Civin käsialaa on ainakin tarinan viimeiset 20 sivua. Ei siis ole tehty sivuja vuorotellen kuten Cestarot.
Civi ja Rossi ovat hyviä ystiviä ja asuvat muistaakseni samassa kaupungissa. Kaverukset eivät ole ilmeisesti koskaan paljastaneet kellekään työjakoaan, sillä kyllä siitä olisi todennäköisesti jotain johonkin kirjoitettu.
Tarina oli hyvä ja kuvitus huimaa! Painolaadusta allekirjoitan Sian sanat, mutta sen nyt melkein arvasi. Katsotaan, saako painopalvelu ihmeen aikaiseksi seuraavaan painopariin.
Niille, jotka eivät sulata lehtien kolhuja, niin neuvon lopettamaan tilauksn ja ostamaan irtonumeroita. Sillä niistä kolhuista pääsee!
-
Itselle on texi tullut aina ihan kunnossa, eikä mitään kolhuja ole. Toisin kuin lehtipisteissä niitä on useinkin ::)
-
Niille, jotka eivät sulata lehtien kolhuja, niin neuvon lopettamaan tilauksn ja ostamaan irtonumeroita. Sillä niistä kolhuista pääsee!
Minä teen näin! Niin ehjän saa, kun vaan löytää.
-
Minä teen näin! Niin ehjän saa, kun vaan löytää.
Viimiset 6 vuotta ostellut irtonumeroina ja vieläpä valikoiden...eipä ole tullut mieleenikään että tilaisin kun aina ei tahdo edes kaupasta (eikä ihan pikkukaupoista ole kyse) löytää ilman kirottuja painokoneen räpellyksiä tai muita survoksia. Onneksi tuo formaatti vaihtui ja nyt kääntyvät jo sivutkin kunnolla...
-
Ja sitten kun saa vaikka kaupasta uunituoreen teksin kätösiinsä, niin eikös vaan kaupantäti leväytä sen hihnalle vuotavan maitopurkin viereen! No, ihan niin ei ole käynyt, mutta aika lähelle sentään... Kyllä niihin siis niitä kolhuja tulee, ellei täräytä sitä heti metallikoteloon kaupan jo sisällä ja vain vilauta sitä varovasti kassaneidille sen jälkeen. Eli minä en ihan priimakuntoa edellytä, mutta suhteellisen siisti se saa olla. Ennen kaikkea minä haluan lukea niitä! Kerran kyllä sieppasi pahemman kerran, kun jätin (siis oma moka!) tuoreen Texin sohvalle luettuani sen. Eikös 110 kiloinen appiukkoni noussut sen päälle vaihtaakseen kattolampun. Voitte kuvitella lopputuloksen - 110 kiloa lihaa päällä, pehmeä sohva alla ja välissä hentoinen sarjakuva. Kyllähän Tex Willer kova on, mutta ei se sitä sentään kestänyt...
-
Olen tiallnut Texiä pari vuotta ja eikä yksikään numero ole vielä ollut kovinkaan pahoinpidelty!
Uusin numero on kyllä rautaa! Rossi kyllä ampaisee ihan eliittipiirtäjien luokkaan, sen verran hienoa miehen jälki on. Painojäljestäkään en hirveästi valita, se kun itsessään on pirun terävää ja onnistunutta. Ehkäpä musteen tulisi antaa kuivua hieman kauemmin niin ettei tuota suttuisuutta ilmenisi, sillä epäilen että paksumpi paperi ei juurikaan auttaisi. Kokonaisuutena sanoisin, että uuden formaatin lehdet ovat selkeästi tarkemmin ja terävämmin painettuja sillä ainakin Civitellin ohut viiva on terävämpää isommasta koosta huolimatta.
-
Jep!!!
En noita lukemattomina meinannut säilyttää mutta ehkä luen keskivertolukijaa varovammin....perisyntinä on varmaan tämä keräilyharrastus... 8]
Pitäähän sitä kaupan myyjääkin vähän sivusilmällä seurata mihin se lehdykän iskee... ;D
Taitaa ollakin ne päivät käsillä että ei muuta kuin lehtihyllyjä plaraamaan...
-
Karkulainen oli kaiken kaikkiaan ihan hyvä perusseikkailu. Mutta ei Nizzi liekeissä ollut, ei. Silti häneltä perusvarmaa kerrontaa, joka tempaisi mukaansa.
Veikeämpi juttu on tämä Rossin ja Civitellin työnjako. Miksei Rossi ole piirtänyt tarinaa kokonaan itse? Nähdäkseni alussa olisi Rossi ollut kokonaan ohjaksissa eli Civi hyppäsi vankkureihin kyytiin vasta tarinan loppupuolella. Kiinnostavaa olisi myös tietää, onko Rossin tyyli sattumalta näin samanlainen Civin tyylin kanssa vai yrittääkö hän vain matkia Civiä? Ehkäpä seuraavassa, Rossin itsensä kokonaan piirtämässä tarinassa pystyy vetämään selkeämpiä johtopäätöksiä.
Mutta ihan tekijämieheltä Rossi vaikuttaa. Ja varmaan hänellä on tässä touhussa vielä kehittymisenkin varaa. Menihän Civitelliltäkin vuosia ennen kuin hänen persoonallinen tyylinsä hioutui nykyiselle korkealle tasolleen. Tänä päivänä häneltä voidaan odottaa aina huippulaatua. Toivoisin Rossin löytävän kuitenkin hieman enemmän omaleimaisuutta töihinsä, ettei myöhemmin näitä seikkailuja lukiessaan joudu aina katsomaan alkusivulta piirtäjän nimeä, onko se Civitelli vaiko Rossi. Yksi Civi riittää minulle.
Vielä yksi pieni huomio. Villa oli muutama numero takaperin unohtanut piirustaa liipaisimen Texin colttiin. Tässä kannessa taas Texillä on asevyö uumillaan, mutta tarinan mukaan hänellä ei sitä kuuluisi olla. Vaikka eivätpä nämä kannet aina ennenkään ole menneet yksi yhteen tarinan kanssa. Ehkä tuon asevyönkin voi jotenkin antaa anteeksi.
Kerran kyllä sieppasi pahemman kerran, kun jätin (siis oma moka!) tuoreen Texin sohvalle luettuani sen. Eikös 110 kiloinen appiukkoni noussut sen päälle vaihtaakseen kattolampun. Voitte kuvitella lopputuloksen - 110 kiloa lihaa päällä, pehmeä sohva alla ja välissä hentoinen sarjakuva.
Ilkeä tapaus. Annoitko appiukon kuulla kunniansa? Tietysti jos ne apen 110 kiloa koostuvat pelkistä muskeleista, niin silloin on ehkä parempi olla ryhtymättä tukkanuottasille. Onneksi minulla ei ole appiukkoa, ainaskaan vielä. Täytyykin sitten varmaan valikoida pienikokoinen ja hento appi, jos sellaisia on ylipäätään olemassa. ;D
-
Tuosta Villan kannesta; en tiedä kuinka moni Kvaakin Tex-keskustelijoista on oikeasti jousella ampunut, mutta näyttää siltä että ainakaan Villa ei ole. Nuoli on väärällä puolella jousta, sen pitäisi olla tuolla etusormen yläpuolella eikä peukalon päällä, josta se voi pimpahtaa mihin sattuu. Ja onkohan näin että Tex on vallan vasenkätinen? (todennäköisesti molempikätinen :D).
-
Kerran kyllä sieppasi pahemman kerran, kun jätin (siis oma moka!) tuoreen Texin sohvalle luettuani sen. Eikös 110 kiloinen appiukkoni noussut sen päälle vaihtaakseen kattolampun. Voitte kuvitella lopputuloksen - 110 kiloa lihaa päällä, pehmeä sohva alla ja välissä hentoinen sarjakuva. Kyllähän Tex Willer kova on, mutta ei se sitä sentään kestänyt...
Onni onnettomuudessa tuohon saat vielä kaupasta uuden tilalle puhumattakaan siitä että se olisi ollut vaikka 71/2 tai vaikkapa Barks-libraryn ykkösosa...
Meikäpoika taas löysi tänään uusimmasta ihan kelvollisen numeron kun oli varaa valita 15 numeron pakasta ;D
Eikä ole enää lukematonkaan...tarina oli hyvä (ei siis huippu) ja piirrostaide oli kyllä todella upeaa...painojälkikin tuntui olevan tässä numerossa ihan hyvä, muutamassa kohdassa tosin huomasin painomustetta tarttuneen naapurisivulta...
-
Ilkeä tapaus. Annoitko appiukon kuulla kunniansa? Tietysti jos ne apen 110 kiloa koostuvat pelkistä muskeleista, niin silloin on ehkä parempi olla ryhtymättä tukkanuottasille. Onneksi minulla ei ole appiukkoa, ainaskaan vielä. Täytyykin sitten varmaan valikoida pienikokoinen ja hento appi, jos sellaisia on ylipäätään olemassa. ;D
Appiukottomille tiedoksi, että appiukkoja ei missään nimessä saa syyllistää eikä moittia. Seuraukset voivat olla kammottavia. Syy on aina oma, vaikka ensiäkemältä siltä ei vaikuttaisikaan. Sama juttu vaimojen kanssa. Minä siis purin hammasta ja hommasin uuden Texin.
-
Onko jollain tallessa keskiviikon hesari? Siinä oli sarjisosastolla fingerporissa Tex Willer aiheinen vitsi (ei kovin hyvä, mutta oli kuitenkin...). Itse pistin lehden jo epähuomiossa paperinkeräykseen, mutta talteenhan tuo olisi saatava. Jos joku kyseisen lehden omistava omaa vielä skannerin, niin mielelläni ottaisin hyvätasoisen skännin miellään ainakin 300 dpi:n tarkkuudella. Joku, please...
-
Onko jollain tallessa keskiviikon hesari? Siinä oli sarjisosastolla fingerporissa Tex Willer aiheinen vitsi (ei kovin hyvä, mutta oli kuitenkin...). Itse pistin lehden jo epähuomiossa paperinkeräykseen, mutta talteenhan tuo olisi saatava. Jos joku kyseisen lehden omistava omaa vielä skannerin, niin mielelläni ottaisin hyvätasoisen skännin miellään ainakin 300 dpi:n tarkkuudella. Joku, please...
Subtex Willer... Vielähän tuon saa taloyhtiöiden yhteisestä lehtiroskiksesta. Minä säästän tuon, kuten muutkin hyvät Fingerporit, mutta ei skanneria ole.
Erno on luultavimmin jo skannannut talteen. Tai voin minä sen lähettää etanallakin, jos joku skannaa sen minulle sitten...
Viivissä ja Wagnerissakin oli Tex- aiheinen, hyväkin strippi jokin aikaa takaperin. Tai oli niitä enempikin, kun kuvien lisääminen onnistuu (Kvaakissa häiriö), niin laitan tänne.
-
Erno on luultavimmin jo skannannut talteen.
Viivissä ja Wagnerissakin oli Tex- aiheinen, hyväkin strippi jokin aikaa takaperin. Tai oli niitä enempikin, kun kuvien lisääminen onnistuu (Kvaakissa häiriö), niin laitan tänne.
Eipä ole skannannut talteen, kun ei tule Hesaria.... kelpaisi kovasti tuo strippi minullekin. Samoin tuo Viivi&Wagnerkin, jos se oli joku uusi?
-
Eipä ole skannannut talteen, kun ei tule Hesaria.... kelpaisi kovasti tuo strippi minullekin. Samoin tuo Viivi&Wagnerkin, jos se oli joku uusi?
Ei ole uusi, sulta löytyy (siis nämä toinen sarjakuvasankari, Wagnerin lukemiset ja hyllyntäytteet).
Mutta voin laittaa Fingerporin vaikka Ernolle etanapostina, kun sulla on vissiin skanneri. Laitat sitten minulle ja haluaville sähköpostiin.. Vai?
-
Mutta voin laittaa Fingerporin vaikka Ernolle etanapostina, kun sulla on vissiin skanneri. Laitat sitten minulle ja haluaville sähköpostiin.. Vai?
Skanneri löytyy. Loistava ehdotus, sopii mulle.
-
Mulla on kanssa tuo Fingerpori. Hesari kun tulee, niin leikkasin talteen.
Viivissä ja Wagnerissa muistan kanssa nähneeni. Löytyisiköhän albumeista vai oliko sekin vaan Hesarissa?
-
Viivissä ja Wagnerissa muistan kanssa nähneeni. Löytyisiköhän albumeista vai oliko sekin vaan Hesarissa?
Viivissä ja Wagnerissa on ainakin kolme eri strippiä, joissa on jonkinmoinen viittaus willeriin. Eiköhän nuo kaikki löydy jostakin albumista...
-
Viivissä ja Wagnerissa on ainakin kolme eri strippiä, joissa on jonkinmoinen viittaus willeriin. Eiköhän nuo kaikki löydy jostakin albumista...
Itse asiassa löysinkin pari tänään ihan netin kautta. Vielä on selailu kesken vanhempien osalta. Ainakin toinen oli vuodelta 2006 ja toinen oli 2005. Huomenna jatkan etsimistä.
-
Taitaa olla vielä vanhempi, jossa Wagner ilmoittaa lukevansa mieluummin Tex Willereitä kuin menevänsä katsomaan Viivin kanssa "tylsää taide-elokuvaa".
Mulla on tiedossa seuravanlaiset:
-Wagner lueskelee 'jotain' on riippumatossa, kirjapino persausten alla Viivi: oho mikä pino? Meinaatko lukea nuo kaikki? johon Wagner: Tex Willeriä minä vain. Kirjat tukevat takapuolta.
-Viivi: Haluaisitko olla joku toinen sarjakuvasankari? Wagner: Joo, Tex Willer. Viivi: Minä haluaisin olla Ressu Wagner: Schulz taisi just parahtaa haudassaan..
http://www.hs.fi/viivijawagner/1101978479264
-Kolmannessa Viivi katsastaa kirjahyllyään: Minulla on kirjahyllyssä maailmankirjallisuuden klassikoita... Wagnerin 'kirjastossa' on vain sarjakuvia ja pornolehtiä.. Miksi olen silti kade? Wagner lueskelee: King Kong rulettaa hä hä! (Tässä Wagnerin hyllyssä näyttää olevan myös Tex Willereitä...)
Vähän köpsöjä noin tiivistettynä tekstiksi, mutta kyllä siitä jo stripin tunnistaa. Jos jollain on tiedossa muita pätkiä joissa on Texiä mukana, niin ilmoitelkaahan. Kiinostaa kovasti, kun en itse paljon tunne Viivä & Wagneria. Lähde tai peräti skannaus stripistä olis upeaa.
Tämä löytyi:http://www.hs.fi/viivijawagner/1052754109742
-
Taisi olla jossakin muussakin sarjakuvassa willeriä muttei muistu mieleen missä...
Hienoja muuten nuo stripit :D
-
Taisi olla jossakin muussakin sarjakuvassa willeriä muttei muistu mieleen missä...
B. Virtasen pojalla oli niitä koulureppu täynnä.
-
B. Virtasen pojalla oli niitä koulureppu täynnä.
Ken Parkerissakin oli. Ja B.Virtasessa useampikin. Ja niin on ollut jopa Ankassa Tex ja Carson, tosin vain vilaukselta. Laittelen heti tänne näkyviin, kun Kvaak sallii.
-
Missä kaikissa maissa (paitsi Suomessa ja Italiassa) tällä hetkellä julkaistaan Tex Willeriä??
Mielellään pikainen vastaus...
-
Missä kaikissa maissa (paitsi Suomessa ja Italiassa) tällä hetkellä julkaistaan Tex Willeriä??
Mielellään pikainen vastaus...
Jopas... On otsaa vaatia pikaista vastausta, siis suotakoon se hänelle.
Texiä on julkaistu kaikenkaikkiaan seuraavissa maissa
Argentiina- Vähän kyseenalainen julkaisu. Muutama numero ilmestyi liuskoissa (väärällä nimellä)
Brasilia - Minulla ei tietoa ilmestyneistä, kysy Ernolta
Espanja- Ilmestynyt hajanaisesti 50- luvulta tälle vuosituhannelle. Ei vakinaista ilmestymisjärjestystä
Hollanti- 70- luvulla ilmestyi säännöllisesti kymmenen vuotta, sittemmin tauko ja ilmestynee kaiketi edelleen?
Intia- Yksi räkäinen Willeri
Iso-Britannia-Yksi vuosikerta 1971
Israel- Vuonna 71 muutama, 2005 samaten
Italia- Kova ilmestymistahti aina vuodesta 1948
Kreikka - Ei muuta tietoa, kun että ilmestynyt on joskus.
Kroatia- Muutama hassu
Ex-Jugoslaavia - Pari zipaletta
Norja-Lähes Suomen tasoinen ilmestymistiheys, tullut 1971 lähtien ja jatkuu vielä
Portugali- Luettu Brasilian Texejä, oma julkaisu viritteillä
Ranska- Joskus muutamia tullunna, ei enään.
Ruotsi - 1949-1984, naapurimaamme jäi Norjaa huonommaksi
Saksa - Epätasaista sätkyttelyä julkaisun suhteen, ei enää julkaista
Tanska - Muutamia alkuvuosina
Tsekki - Mainitsemisen arvoinen- tarina Kaukomaille tullut, jatko epäselvää?
Turkki - 80- luvulla muutamia
Yhdysvallat - Kubertin väri-Tex suunniteltiin jenkkejä varten, että kiinnostus heräisi. Niin ei käynyt.
Nämä lunttasin kiireessä. Kiitos Erno vielä kerran tuosta mainiosta lähteestä :-*
-
Kiitos kaunis!!! :)
-
Tarkennellaan vielä hiukan..
Argentiina- Rayo rojo -nimisessä lehdessä ainakin vuosina 1957-59. Sankarin nimi oli Colt Miller... Kaksirivinen liuskalehti. Lehtien numeroina ainakin 395-486. Tiedä häntä onko kaikissa ollut Willeriä...siis Milleriä.
Brasilia - Ihan prhnasti ilmestyneitä. Täältä kannattaa katsella vaikkei kielestä mitään ymmärtäisikään. http://www.texbr.com/tex/index.htm Osa lehdistä nimellä Texas Kid.
Espanja- Osa alkupään tarinoista nimellä Texas Bill. Liuskoja aluksi, ja sittemmin pokkareita. Ainakin 6 erilistä julkaisusarjaa. Satoja numeroita.
Hollanti- Ilmestyi säännöllisesti kymmenen vuotta 71-81, yhteensä 128 numeroa. Sen jälkeen tullut yksinäinen kostaja neljään osaan jaettuna.
Intia- Tullut ilmeisesti ihan kunnon sarja Willeriä, numerointi taitaa lähennellä jo paria sataa? Kuka tietää lisää?
Iso-Britannia- Reilu yksi vuosikerta 1971-72, 14 numeroa
Israel- Vuonna 71 muutama, 2005 samaten <-nämä jotain uusintapainoksia aiemmin ilmestyneistä..
Italia- jotain pientä vissiin julkaistu joskus...?
Kreikka - Jos joku tietää jotain, saa kertoa ääneen??? Jonkun kuvan nähnyt jossain..
Kroatia- Tullut viime vuosina vissiin toista sataa numeroa, mutta hiukan hankala seurattava. Maat ja rajat muuttuvat useammin kuin painotalot ja kustantajat?
Ex-Jugoslavia - Muutama (ainakin neljä?) eri sarjaa ja kustantajaa. Lehdissä julkaistu muutakin kuin Willeriä. Tex-numeroita liki satoja?
Norja-Lähes Suomen tasoinen ilmestymistiheys, tullut 1971 lähtien ja jatkuu vielä. Huom. Suomen veroinen albumisarja myös menossa.
Portugali- Luettu Brasilian Texejä, yksi oma julkaisu tullut 2005.
Ranska- Mustang, Rodea ja Spesial rodeo-lehdet julkaisseet pitkään Texiä. Kaikkiaan ainakin 6-7 erillistä sarjaa, joissa julkaistu Texiä. Sekavaa seurattavaa.. Tämän hetken tilanne epäselvä, lienee joku katkos menossa?
Ruotsi - 1949-1984, naapurimaamme jäi Norjaa huonommaksi.
Ruotsi julkaisi Texiä ennen Suomea. (Häpeä..) Julkaistu lehdissä vuosina: Serie magasinet 49-61, Trio serier 62-63, Tex Willer 71-82, Buffalo Bill ainakin 82-83...
Saksa - Erillisi yrityksiä ainakin vuosina 71, 1985 liuskauusintapainoksia, 2002, 2003 jne. Sarjoja ainakin 4 erillistä julkaisu kertaa + hajanumeroita
Tanska - Seriebladet 49-52 22? numeroa, Tex Willer 71-72, 75-76, 79, liuskoja 56-57 16? numeroa
Tsekki - muutama numero 2004-2005 + joku spessu...
jatko tosiaan epäselvää..
Turkki - ainakin 4 eri sarjaa, numeroita vissiin kolmatta sataa..
Yhdysvallat - Kubertin väri-Tex suunniteltiin jenkkejä varten, että kiinnostus heräisi. Niin ei käynyt. Saf julkaisi Yksinäisen kostajan englanninkielisenä 2005. Jenkeissä muuten tehty jonkinlainen painos Kostajan ekasta osasta, jota ei kuitenkaan markkinoitu eikä kaupattu. Minkähän vuoksi vedetty puihin...?
EDit: Tanskassa virheitä -> korjauksia, kiitti hte
-
Kiitos täydennyksestä. Silti, sekä minun, että Ernon listasta jää kysymyksiä ilmaan. Miksi jenkkien innostus Texiin ei herännyt, ja miksi julkaisu jäi kesken tarinaa kesken?
Miksi minä tiesin Intian Texeistä vähemmän, kuin Erno?
Entäpä Kreikka? Mitä siellä? Tai Kroatiassa?
Entä onko Italiassa Texiä näkynyt? (Tuskin Bonelli ja kumpp. sinne asti suostuisivat Texiä levittämään, mitään edes ymmärrä. Tex on sitäpaitsi täysi italomiehen vastakohta. Huhu kertoo, että jotain joskus olisi julkaistukin? Kai salaa, väärällä nimelläkin.
*Toim huom. Italiassa, kuten muuallakin Tex oikeasti ilmestyy 'väärällä nimellä', koska alkuperäiseksi suunniteltu Killer diskattiin kai jonkun Katolilaisen riitin myötä.
-
Tarkennellaan vielä hiukan..
Tanska - Seriebladet 56-57 16 numeroa, Tex Willer 71-72, 75-76, 79
Hieno lista Ernolla!
Tuohon Tanskaan lisäisin vielä 50-luvulla, nähtävästi tuon seriebladetin jälkeen ilmestyneen liuskasarjan. Lehden nimi oli Tex WIller ja alta pitäisi löytyä ainokaisen lehteni kansi:
(http://personal.inet.fi/koti/harte/texd007.jpg)
Tuo Seriebladet viittaisi samantyyppiseen julkaisuun, Ruotsissa ja Norjassa, jossa siis oli useampia eri sarjakuvia jatkumassa rinnakkain. Meillä tämä tunnettiin nimellä sarjakuvalehti ja aluksi taisi nimenä olla Kippari Kalle. Jos oletetaan, että tanskalaiset olisivat aloittaneet nämä Texin seikkailut aivan alusta, niin muutama vuosi olisi näitä Seriebladeteja pitänyt tulla, kun nyt ollaan tuossa liuskassa jo taistelussa postitalosta (Kampen om posthuset). Ainakin Italiassa tämän ni i oli :"Due contro cento" ja osuu meikäläisissä liuskoissa sinne viidennen vuosikerran puoliväliin.
Jotenkin muistelisin, että näitä liuskoja olisi ilmestynyt nimenomaan tuo 16 kappaletta.
Harri
-
Jotenkin muistelisin, että näitä liuskoja olisi ilmestynyt nimenomaan tuo 16 kappaletta.
Oikeassa olit, Tanskan kohdalla oli lievää sekaannusta. Liuskat oli unohtunut kokonaan pois... Tuo liuskasi lienee vuodelta 56?
-
Lisättäköön, että Ranskassa ja Saksassa julkaistiin myös Kubertin Tex neljässä osassa aivan samoin kuin Hollannissa, mutta heillä kovakantisina, Hollannissa oli siis pahvikannet.
Intiassa on joku länkkärijulkaisu, jossa julkaistaan Texin lisäksi ainakin Lucky Lukea. Julkaisun nimeä en tiedä, koska heidän hieroglyfeistään ei ota pirukaan selvää. Suurin osa sarjassa julkaistuista jutuista on Texiä.
Balkanin ruutitynnyrin tilanne on epäselvä. Eikös Hannu kehunut saaneensa matkamuiston Serbia-Montenegrosta. Vai Serbiasta tai Montenegrosta :)?
Kubertin Texin jenkkivaiheista olen kertonut tarkkaan jo muutamaan otteeseen, mutta kerrotaanpa taas. Kubert pestattiin piirtämään tarina, jotta jenkeille lehdykkä saataisiin mukavasti lanseerattua. Saman syyn takia Carson jätettiin tarinasta pois, jotta jenkit eivät sotkisi häntä historialliseen Carsoniin. Italiassa juttu oli tarkoitus julkaista normaalina suuralbumina ja jenkeissä Dark Horsen kustantamana nelivärijuttuna neljässä osassa. Ennakkotilauksia ei kuitenkaan tullut tarpeeksi, ja Dark Horse puhalsi pelin tylysti poikki. Muutama näyttekappale ehdittiin siitä kuitenkin painaa, mutta viralliseen jakeluun ne eivät koskaan päätyneet. Brasilian Texin päätoimittajalla on nähty yksi kapple, mutta hän ei suostunut myymään sitä eräälle tuntemalleni hepulle. Kyseessä on siis todellinen keräilyharvinaisuus.
Homma ei loppunut siihen. SAF (sijainnee Sloveniassa), joka levittää Texiä Italian ulkopuolisiin mainin, päätti julkaista tarinan yksissä kansissa, englanninkieisenä, mustavalkoisena ja ns. puolessa koossa. Tarkoitus oli tyrkätä sitä jenkkien markkinoille tällä tavoin. Jenkkien virallisista myyntiluvuista ei ole tietoa, mutta ei liene kovin hurjaa. Eli jenkkejä Tex ei kiinnostanut, syytä eivät osanne sanoa kuin jenkit itse. Eurooppalainen sarjakuvahan ei ole jenkkejä muutenkaan hirvittävästi kiinnostanut. Ja kaikkein vähiten heitä luulisi kiinnostavan euro-länkkärit, sillä itsehän he mielestään ainoina taitavat western-perinteen.
Voittajia tässä seikkailussa mielestäni ei ollut. Jenkeille tehtyjen myönnytysten takia tarina lievästi sanoen ontuu ja Texin ratsastus jenkkimarkkinoille onnahti vieläkin pahemmin. Eniten käteen tästä jäi varmaan meille suomalisille, jotka saivat Kubertin Texin niin kauniissa paketissa, että itse tarinan ontumisen melkein antaa anteeksi.
Jos SAF:n julkaisu jotakuta kiinnostaa, niin sitä on Kukunorista saatavana 5 euron shokkihintaan rajoitettu määrä. Tai ainakin oli vastikään...
-
Ei voi muuta kuin kumartaa edelliselle keskustelijoille! Todella mykistävän paljon tietoa!
Janne muisti tuon aiemman viestini, jossa ylpeilin saamistani tulisiaisista. Siis Bosnia-Hertsegovinasta ne olivat, painopaikaksi on mainittun Zagreb; numeroina olivat 59 ja 61 eli siitä päätellen Texejä on julkaistu useampia. Takakannessa oli Zagorin mainoksia, eli näitäkin siellä kaiketi julkaistaan.
-
Kiitos ja kumarrus!
Lienee kai korrektia ilmoittaa täältä ylläpidon puolesta, että länkkäreitä (ja muitakin- aloittanee Texistä, kuten minä) arvostelemaan tulee uusi nimi, aika ajoin täälläkin vilahdellut nimi.
Saadaan uutta näkökulmaa.
Lisätietoa tulossa, nimi julkaistaan kohtsillään Ajankohtaista- osiossa ja infoan sitten tännekin, jos ette satu vilkuilemaan sitä puolta.
Ja kai huikkaa Kulmala täällä itsekin, kun asia on pihvi.
-
Bosnia-Hertsegovinasta ne olivat, painopaikaksi on mainittun Zagreb;
Oliko kannessa jonkinsortin kustantajan logo? Ludens kenties? Valkoisia kirjaimia punaisella pohjalla. Ulkoasu muuten kuin Italian TuttoTexissä... Mulla on kans pari jostain tuolta olevaa lehteä, vaan ei taida olla mitään viittausta maahan. Zagreb kyllä mainittu...
-erno-
-
Ludens, tismalleen, valkoisena punaisella pohjalla. Ja nyt kun mainitsit, ulkoasu on lähimpänä Tuttoa. Ja nimet ovat tosiaan aivan käsittämätöntä konsonanttien sekamelskaa (Zrtveni bunar ja Smrt prijaltelja) :D
-
Noista Ruotsissa julkaistuista,ainakin itselläni olevissa kappaleissa on ihan eri kannet kuin Italiassa tai Suomessa. Ne eivät tunnu liittyvän edes millään tavoin Texiin. Taisivat ruåttissa noudattaa ihan omaa julkaisupolitiikkaa?
-
Ja nimet ovat tosiaan aivan käsittämätöntä konsonanttien sekamelskaa (Zrtveni bunar ja Smrt prijaltelja) :D
Joo, noilla on vokaalit tippunu matkasta, pelkkiä knsnnttj jäljellä, eikä edes Simo tulkitse noita.
-
Noista Ruotsissa julkaistuista,ainakin itselläni olevissa kappaleissa on ihan eri kannet kuin Italiassa tai Suomessa. Ne eivät tunnu liittyvän edes millään tavoin Texiin. Taisivat ruåttissa noudattaa ihan omaa julkaisupolitiikkaa?
Jokusessa muussakin maassa kannet ovat olleet aina lehdestä riippuen mitä sattuu. Mm. Ranska ja Turkki ovat Ruotsin lisäksi keksineet omia kansiaan...
Minä olen muuten pitänyt noita edellä käsiteltyjä Ludensin kustantamia lehtiäni Kroatialaisina, mutta kukapa noista selvää ottaisi... saavat olla vaikka Bosnia-Hertsegovinasta mun puolestani :-D
-
Muutama kuva Faracin ja Cestaroiden tulevasta tarinasta (koska lie sitten julkaistaankaan):
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_mar07/img/cestaro1.jpg)
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_mar07/img/cestaro2.jpg)
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_mar07/img/cestaro01_g.jpg)
Ja vielä uusimmasta Italian Texistä, niin ikään Faracin tarinasta ja Ortizin taidetta:
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_mar07/img/far3_g.jpg)
Hienon näköistä jälkeä! Ortiz on piirtänyt tuollaisen klassisen pahiksen, luihun ja mustiin pukeutuneen. Taisi vain mennä hänellä pupu pöksyyn pappa Carsonin edessä. :D
-
Mainiota jälkeä sekä Ortizilta että kaksosilta. Vaikka hirveästi en tykkää Texin kasvoista tuossa Cestarojen yökuvassa. Kasvot vaikuttavat kulmikkailta ja kaidoilta, suorastaan rumat kasvot.
Sergio Bonelli Editoren sivuilla on muutenkin runsaasti kuvitusta molemmista Faracin tarinoista. Sieltä löytyvät myös esittelyt sekä Cestaroista ja Faracista italiankielellä, tottakai.
-
Mutta Milanohan on varsin hyvä!
Muuten tiedoksi jengille, nyt olisi mahdollisuus kirjoittajainnokkailla saada ankanpäätä täällä. Homma on 'avustava toimittaja' , ja sillä on oikeudet ylläpidon osioon (joka on nyt rajattu siitä, mitä oli ennen- jos jotain olette kuulleet) ja kirjoittamaan etusivulle. Erona toimittajaan on, että tämän kirjoittajan kirjoitukset tarkistaa joku 'toimittaja', tai 'ylläpitäjä', ennenkuin päästetään julkisuuteen.
Eli kyselemään vaan, jos kiinnostaa. Auttaa voi, jos jonkun kirjoitusnäytteen tai harjoitusarvostelun kirjoittaa. Multa voi kysellä yksärillä lisää.
Niin, ja länkkäreihin ei ainakaan tällä viikolla ole kysyntää, mutta ehkä myöhemmin. Muihin kyllä.
-
Tuleeko tänä vuonna vielä perussarjaan täytenumeroita? Kaksi almanakkaa jo tuli, mutta vielä olisi kai pari tultava, että saadaan neljän kiintiö täyteen. Liuska-ajan uusintoja ei liene tälle vuodelle luvassa?
Pikakommentti uusimpaan Willeriin: Milanolta vakuuttavan näköistä piirrostyöskentelyä. Yllättävän samanhenkistä kuin Andreuccilla. Ei paha.
-
Avatar on kuumiksesta, laitan vielä näytteen tähän siitä.
-
Oi hitsi, miten upea tunnelma tuossa sivussa olikaan.
Jokos sitä Iltapäivää saa ostettua (tätäkin on kysytty jo varmasti sata kertaa, mutta...)?
Joonas
Eipä saa vielä...
-
Uusin Texi tosiaan tuli. Minulle tuli kylläkin Venturin tyyli mieleen. Milano vaan on juuri sen ratkaisevan rahtusen verran parempi. Eli tykkäsin! Mutta Texin stetson on ehdottomasti aivan liian iso, mies näyttää joissakin kuvissa suorastaan hintelältä sen päivävarjon alla. Mutta ehkä Milano vielä oppii...
Sekin jänskättää, että mahtaako Nizzillä olla enää ruutia varastossa tarinan loppupuolelle, sillä sen verran luoti lauloi jo tässäkin osassa. Jutun perusasetelma muuten muistutti vastikään kronikassakin nähtyä Letterin mestariteosta "hopearosvot", ja se aluksi vähän ärsytti. Mutta ei pahasti.
-
Minä tykkäsin myös, sekä tarinan kuljettelusta että piirroksesta. Toivottavasti tarinan jännite säilyy loppuun asti. Ja Villan kansi oli jälleen kerran upea.
-
Unohdin ilmaista iloni siitä, että nyt painopalvelu oli onnistunut sivujen kanssa lähes täydellisesti. Kuvat olivat mielestäni todella teräviä eivätkä valkoiset osat olleet juurikaan tahriintuneet. Tex rintamalla kaikki hyvin!
-
Milanolta hienoa työtä uusimmassa Texissä! Mutta missä Kit, missä Carson, missä Tiger Jack???
-
R-kioskilla Tex oli ihan omassa telineessään parhaalla paikalla. Yläpuolella oli plakaati, että "viikon lehti".
-
R-kioskilla Tex oli ihan omassa telineessään parhaalla paikalla. Yläpuolella oli plakaati, että "viikon lehti".
Muuten, ei ole ensimmäinen kerta. Kerran oli kaksi peräkkäistä numeroa viikon lehtinä.
-
Nizzi & Milanon saarrettu kylä on vielä lukematta, mutta hiton hyvältä näyttää. Lähellä Mestari Venturoa mennään. Aivan helkutin upealta näyttivät myös Ticcin värikuvat. Jos koko kuumis on yhtä hienoa kuvitusta, loppuu painos kesken! Täytynee ostaa varmuuden vuoksi suurempi erä sijoitusmielessä. ;)
Nyt tulee kyllä lisää kehuja. Saarrettu kylä tuli juuri luettua. Tarinaan oli saatu tiivis tunnelma ja kyllä täytyy ihailla Milanon täyden kympin kuvitustyötä. Jos Andreussi oli hyvä, niin Milano pistää paremmaksi. Maisemat ovat jylhän mahtavia ja ihmiset todellisen tuntuisia. Vanha-Moses on kerrassaan verraton tyyppi ja lyhyessä sivuosassa vilahtavat Nortonin kaksoispojat jäävät varmasti lukijan mieleen. Siksi elävästi on heidän osuutensa tuotu esille. Tarinan Pahat pojat huokuvat silkkaa pahuutta ja upea lataus on saatu ikuistettua jaksoon, jossa konnajoukko lähestyy kylää metsän kätköistä.
Kaikenkaikkiaan: Jos joku on aikeissa aloittaa uutena lukijana tutustumisensa Tex Willeriin,niin se kannattaa tehdä juuri nyt. Saarrettu kylä tarjoaa mielestäni kaikkea sitä mitä hyvältä lännensarjalta voi odottaa.
-
Tähän uuteen isoon kokoon alkaa muuten jo niin tottua, että kun tarttuu vanhaan Texiin, se tuntuu todella pikkuruiselta... kyllä tuo koko kokouudistus oli tärkeä juttu, jotenkin lukufiilikset paranivat selvästi uuden formaatin myötä.
Olipa muuten naseva edellisen Texin (Karkulainen) tokavika ruutu. "Se siitä."
-
Oho, kattokaas tätä. Toivottavasti tuo on Lilyth :)
(http://amadeo.blog.com/repository/536460/1893805.jpg)
Kuva on tulevasta juhlaseikkailusta nro 575, joka julkaistaan Texin 60 vuoden kunniaksi värillisenä. Tarinan alustava nimi on La missione assediata, jonka ehkä voisi suomentaa nimellä "Poikkeuksellinen tehtävä". Poikkeuksellinen tarina joka tapauksesta tuonkin näytteen puolesta ja siksi, että se jää todennäköisesti Nizzin viimeiseksi tarinaksi.
-
Eikös "assediata" tarkoita (myös?) piiritystä?
Vai piirittääkö Tex typykkää?
Stetson päässä petissä. Ottikohan edes saappaat jalasta?
-
Minä ymmärsin asian juuri niin, että hän on Lilyth. Varmaan kyseessä on jokin muistelokohtaus, siihen malliin ekan ruudun ääriviivat lainehtivat. Äärimmäisen mielenkiintoinen tarina tulossa! Ja Civitelli on juuri oikea mies kuvittamaan sen. On se Zeca vaan ihme heppu, kun sillä on käsissään tällaista materiaalia, joka on tarkoitus julkaista vasta yli vuoden päästä.
-
<snip>
Stetson päässä petissä. Ottikohan edes saappaat jalasta?
Jossain lännenelokuvassa (Kupariluoti?) todetaan, että ihan oikea cowboy riisuu sängyssä viimeksi stetsoninsa, jos riisuu...
-
Eikös "assediata" tarkoita (myös?) piiritystä?
Vai piirittääkö Tex typykkää?
Stetson päässä petissä. Ottikohan edes saappaat jalasta?
Juu, tarkoittaa, mutta piiritystehtävä vaikuttaa vähän hupsulta. Vaan sittehän sen näkee, että piiritetäänkö ja ketä ja kenen toimesta. Vai ollaanko poikkeuksellisesti piirittämästä ketään...!
-
Vanhoja Letterin tarinoita lueskellessani (Ryöstömurhaajat, Tex 4/81-) oivalsin yht'äkkiä, että miehen piirrostyyli muistuttaa hämmästyttävän paljon Taika-Jimiä! Varsinkin coltit, nimenomaan miten niitä kädessä pidetään. Ja jotkut kasvot ovat aivan suoraan Mandraken maailmasta. Onko jollakulla mielipiteitä/tietoa asiasta?
Oletteko huomanneet "täyteruudut"? Huomasin sellaisen numerossa 5/81, s. 118, viimeinen ruutu. Kyseessä on Ticcin kuvittama tarina Keltainen koira, mutta ko. ruutu ei voi olla hänen kynästään lähtöisin.
-
Aika mielenkiintoinen homma toi Lilyth-tarina.. Odotan innolla!
Vielä uusimmasta willeristä ja lähinnä piirtäjästä. Jotain oli Texin naamassa sellaista mistä en tykännyt. En osaa oikeen sanoa mitä, mut se vaan näytti vieraalta.
Ja eniten häiritsi se, että Texillä oli vasen silmä kiinni kun hän tähtäsi kiväärillä.. Ei näin, vain aloittelija ampuu silmä kiinni ja luulis, että Tex on ammattilainen jos kuka..?
-
Jospa Texin vasen silmä on "dominoiva", jolloin oikealta kädeltä ampuvan on pakko ampua vasen silmä kiinni?
-
Vanhoja Letterin tarinoita lueskellessani (Ryöstömurhaajat, Tex 4/81-) oivalsin yht'äkkiä, että miehen piirrostyyli muistuttaa hämmästyttävän paljon Taika-Jimiä! Varsinkin coltit, nimenomaan miten niitä kädessä pidetään. Ja jotkut kasvot ovat aivan suoraan Mandraken maailmasta. Onko jollakulla mielipiteitä/tietoa asiasta?
Oletteko huomanneet "täyteruudut"? Huomasin sellaisen numerossa 5/81, s. 118, viimeinen ruutu. Kyseessä on Ticcin kuvittama tarina Keltainen koira, mutta ko. ruutu ei voi olla hänen kynästään lähtöisin.
Kuka Taika-Jimiä on piirtänyt? letteri on sanonut ihailevansa ainakin Rip Kirpyn piirtäjää.
Olen huomannut tuon täyteruudun. Kummallinen ja kamala. Mitä lie tapahtunut. Harmi, kun en omista italialaista versiota, jotta voisi tarkastaa, onko sitä alkuperäisessä. Se voi olla Ticcin tekemä, jos se on luonnoskuva, joka on vahingossa jäänyt viimeistelemättä.
-
Olen huomannut tuon täyteruudun. Kummallinen ja kamala. Mitä lie tapahtunut. Harmi, kun en omista italialaista versiota, jotta voisi tarkastaa, onko sitä alkuperäisessä. Se voi olla Ticcin tekemä, jos se on luonnoskuva, joka on vahingossa jäänyt viimeistelemättä.
Kummallinen ja kamala harvoin sopii Ticcin kanssa yhteen...
-
Tarkistin Semicin sarjakirjasta no. 114: Phil Davis. Poikanikin sanoi eräästä hahmosta (s.74, 5. ruutu): "Ihan kuin Mefisto!"
Sattumaako?
-
Pieni korjaus edelliseen. Phil Davis piirsi Taika-Jimiä jostain 1930-luvun puolivälistä 30 vuotta eteenpäin, mutta piirtäjiä tuli myöhemmin lisää. Harold Fredericks nuorempi otti homman käsiinsä 60-luvulla, eikä ole pois laskuista, etteikö Letterikin olisi kokeillut millaiselta tuntuu taika-Jimin piirtäminen.
Eihän tuo tyttö ylempänä Lilith ole. Intiaanit eivät ole navajoja, vaan selvästi uteja. Joten Tex piirittää Ute-tyttöä.
Toisaalta, intiaanikulttuurit menivät aika lailla sekaisin 1800-luvulla,kun preerioiden laitamille ilmestyi yhä enemmän kauppa-asemia, joilla myytiin kaikkea mahdollista. Sulkapäähineet tulivat länsirannikon intiaanikansoilta ja levisivät tasangoille. Mutta niitä kulkeutui myös yhä etelämmäksi. Navajo-kulttuuriin ne eivät minun tietääkseni kuuluneet vielä noihin aikoihin. Mutta Texeissä navajopäälliköillä on tainnut olla aina sulkapäähineet, joten mitäpä Civitelli tätä perinnettä menisi muuttamaan.
Siispä saattaa olla, että Tex on tässä ilmeisessä takautumassa lähdössä Lilithinsä kanssa navajokylästä, jonka päällikkö on ostanut itsetuntonsa pönkittämiseksi itselleen upean päähineen. Yleensä sulat oli ansaittava omilla urotöillä, mutta navajot olivat oppineet valkoiselta mieheltä huonoja tapoja: kaikki oli ostettavissa.
Vielä lisäys. Tex lienee uskollinen Lilithille kuolemaansa asti.
-
Tuleeko tänä vuonna vielä perussarjaan täytenumeroita? Kaksi almanakkaa jo tuli, mutta vielä olisi kai pari tultava, että saadaan neljän kiintiö täyteen. Liuska-ajan uusintoja ei liene tälle vuodelle luvassa?
Kukaan ei tiedä? Vai eikö haluta kertoa?
-
Kukaan ei tiedä? Vai eikö haluta kertoa?
Tulee kyllä näkyviin erääseen tulevat lännensarjat- osioon, kun saan tarkempaa informaatiota.
Ei, en siis tiedä itsekään.
-
Kukaan ei tiedä? Vai eikö haluta kertoa?
Heh, cheyenne epäillä konspiraatiota...
Seuraavilla oletusarvoilla mennään:
Vanhan kaman vuoro on seuraavaksi.
Bonellin uuden materiaalin toimituksista riippuu livautetaanko satsi numeroihin 15 ja 16 vai ensi vuoden alkuun. Joka tapauksessa selvästi yli vuoden tauko toteutuu edelliseen kolmen numeron klassikkosettiin.
Numerot 7 ja 8 (#554-#555) menevät kohta painoon, 9 ja 10 (#556-#557) ovat Rennellä. Uskoisin, että vielä ainakin kaksi settiä ehditään saada ajoissa käännettäväksi, ladottavaksi ja painoaikatauluun sovitetuksi.
Jannen ennakkotiedoista päätellen kaikki tämänvuotiset Tex-seikkailut ovat kahden lehden mittaisia, joten siinäkään ei tule sekaannuksia.
Sen sijaan on vielä tarkistamatta, minkämoinen setti sitä klassikkokamaa mainittuun väliin olisi kätevä sovittaa, ettei tartte ihan kesken pätkäistä odottamaan seuraavaa saumaa.
-
Conspiracy Theory, ugh.
Kiitos ja kumarrus tilannekatsauksesta. Mukava kuulla, että liuskaseikkailut jatkuvat taas johnakin vaiheessa. Mutta eikös tuo Nizzin ja Sommerin tarina, joka lähiaikoina on tulossa Italiassa, ole vain yhden numeron mittainen? Janne tietänee enemmän mafiayhteyksineen?
-
On, jos Sommer sen tuohon väliin saa valmiiksi. Miehellähän on terveysongelmia ja homma on edennyt hitaasti. (tiedothan eivät ihan virallisia ole, mutta aika luotettavia ainakin tähän saakka ovat olleet...)
-
Ja nyt näkyy tulevissa länkkäreissä lisätietoa Kuumiksesta (mm. hinta).
-
Milanolta hienoa työtä uusimmassa Texissä! Mutta missä Kit, missä Carson, missä Tiger Jack???
Samaa ajattelin. Mielestäni ne Texit missä koko poppoo on kasassa ovat parhaita. Johtuuko sitten ehkä siitä, että olen joskus ollut kovempikin The Magnificent Seven -fani ;D
#Kuumista odottelen kanssa kovasti. Varsinkin nyt kun näin sen värillisen kuvan jonka joku oli tänne jo postannut. Wautsi! 8]
-
#Kuumista odottelen kanssa kovasti. Varsinkin nyt kun näin sen värillisen kuvan jonka joku oli tänne jo postannut. Wautsi! 8]
Minä postasin.
Voisin laittaa kaikki kuvat, kaikki novellitarinat tänne, mutta suomennos on ehkä hiukan paranneltu, enkä tiedä, mitkä tek.oikeudet rajoittavat. Meikäläisen avatar- kuva on kuumista myös. Ja aiempaa tästä ketjusta löytyy muutakin kuvaa.
-
Osaako kukaan sanoa että milloin tuo Kuumis ilmestyy myyntiin? Itse kyllä ennakkotilasin jo. *eijaksaodottaa* Kyllä harmittaa jos ne ilmestyy ensin kauppaan myyntiin ennen kuin omani tulee postiin :(
Väritys on kyllä hieno!
*muoks*
Huomasin ilmestymispäivän toisesta viestiketjusta ;)
-
Osaako kukaan sanoa että milloin tuo Kuumis ilmestyy myyntiin?
Tuolla vois redfoxille (ja muillekin) olla pari kiinnostavaa kansikuvaa, jos kuumis polttelee jo....
http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/
-
Tuolla vois redfoxille (ja muillekin) olla pari kiinnostavaa kansikuvaa, jos kuumis polttelee jo....
http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/
Huomautetaan vielä, ettei "Räkäpäitä rullassa"- parodia kuulu kuumikseen.
-
Kuumiksesta tein minäkin ennakkotilauksen. Innolla odotellaan miltä näyttää... ;D
-
Erno (tai joku asiantuntija), mitä nämä 'epäviralliset julkaisut' ovat? Eihän näitä olla ennen suomeksi julkaistu, vai onko sittenkin? Ernon varastossa olevat kuvat näyttävät epäilyttävästi kansikuvilta. Mikä on totuus näistä novelleista?
Muuten oikein kiinnostava varasto sinulla, Erno!
-
Erno (tai joku asiantuntija), mitä nämä 'epäviralliset julkaisut' ovat? Eihän näitä olla ennen suomeksi julkaistu, vai onko sittenkin? Ernon varastossa olevat kuvat näyttävät epäilyttävästi kansikuvilta. Mikä on totuus näistä novelleista?
Muuten oikein kiinnostava varasto sinulla, Erno!
Ernon varasto on ulospäinnäkyvyyttä mielenkiintoisempi.
Pamautetaan suoraan, novellit olivat epävirallisia julkaisuja tekijöinään eräät Kvaakkaajat (siis suomentaja ja toimittaja).
Silleen on meillä koko tarinat.
-
mitä nämä 'epäviralliset julkaisut' ovat? Eihän näitä olla ennen suomeksi julkaistu, vai onko sittenkin? Ernon varastossa olevat kuvat näyttävät epäilyttävästi kansikuvilta. Mikä on totuus näistä novelleista?
Pari kolme vuotta sitten näytti siltä, ettei noita novelleja saada Kaksintaistelun lisäksi kovinkaan nopeasti suomenkielellä julkaistuksi. Noh, ebayhan on lähdemateriaalia täynnä. Sieltä sitten huutamaan ja skanneri laulamaan. Todella harvat ja valitut ovat sitten saaneet suomenkielisen ilmaisjakelupaperiversion käsiinsä jo vuosia sitten... Kansikuviahan nuo sitten ovatkin. Mainittakooon vielä, että tuo 'räkäpäitä rullassa' on ihan puhdas parodia navan alta, mutta esi-Tex olisi oikein mojova tarina julkaistavaksi vaikka joskus täytetarinana oikeassa Willerissä. Tuo kun on piirretty vuonna 1948 juuri ennen oikeita Tex-tarinoita. Ruotsinkielisenä löytyi sitten oikein virallinen julkaistukin versio. Italiassa noita 'Myrkky'-tyylisiä parodioita on kait ollut useampikin. Eipä ole vain tarttunut haaviin.
Tiesittekö muuten, että Kalervo Palsakin on piirtänyt Willer-tarinan? Tosin se on jotain aivan hirveää... mutta makujahan on monenlaisia.
-
Ja jotkut harvat ja valitut saaneet kaiketi myös koneellisen version, eli paperiversiota ei olekaan.
-
Noh, ebayhan on lähdemateriaalia täynnä. Sieltä sitten huutamaan ja skanneri laulamaan. Todella harvat ja valitut ovat sitten saaneet suomenkielisen ilmaisjakelupaperiversion käsiinsä jo vuosia sitten...
Eli tavallaan kyse on omakustanteista - tai piraatti-Texeistä. ;D Ei maar pojat, kyllä meidän on niitä luukullisia Tex-kalsareitakin vielä joskus saatava. Vaikka sitten ilman Bonellin lupaa.
Onneksi tuo Kuumis on kuin onkin tuloillaan nyt, että tavalliset kuolevaisetkin pääsevät nauttimaan näistä harvinaisista, lähes salamyhkäisistä novelleista.
-
Ja jotkut harvat ja valitut saaneet kaiketi myös koneellisen version, eli paperiversiota ei olekaan.
Paperiversioita tehtiin 20 kpl/tarina. Ja ne jaettiin tasan tekijöiden kesken...kuten myös kustannukset. Ja työurakka... Askokin on muuten saanut jokusen kipaleen, saattaapi olla että jonkin sortin alkusysäys Kuumikseen on lähtenyt näistä...
Edit: Laitoin tuonne kotisivu-varastonurkkaan pari kuvaa noista paperiversioista.
-
Paperiversioita tehtiin 20 kpl/tarina. Ja ne jaettiin tasan tekijöiden kesken...kuten myös kustannukset. Ja työurakka... Askokin on muuten saanut jokusen kipaleen, saattaapi olla että jonkin sortin alkusysäys Kuumikseen on lähtenyt näistä...
Itse asiassa,
meikäläisen käsityksen mukaan Asko sai näiden mukana tiedon vasta teikäläisten ja paperiversion kautta. Ja suomennoshan on Jannen, eli periaatteessa te toimititte matskut, Asko julkaisi? Ja lisäsi jotain itse haluamaa settiä mukaan.
Kiitokset teille kolmelle siitä, että tällainen saatiin aikaan, oli ansio kenen oli. Italiassahan niillä ei tällaisesta ole tietoakaan..
-
Itse asiassa,
meikäläisen käsityksen mukaan Asko sai näiden mukana tiedon vasta teikäläisten ja paperiversion kautta. Ja suomennoshan on Jannen, eli periaatteessa te toimititte matskut, Asko julkaisi? Ja lisäsi jotain itse haluamaa settiä mukaan.
No eiköhän kuvamateriaali ole tullut ihan digitaalisena Italiasta. Kyllähän nämä kotiskannaukset ovat laadultaan...öh, hieman kotonatehdyn näköisiä :-)
Ohessa mielenkiintoinen, Tex Willeriinkin liityvä kuva.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4437)
-
Kun kuvaa yrittää ladata, tulee teksti: "sinun ei ole sallittua päästä tälle alueelle."
Mitäköhän suojattua valvojilta on täällä foorumilla?
-
Kun kuvaa yrittää ladata, tulee teksti: "sinun ei ole sallittua päästä tälle alueelle."
Mitäköhän suojattua valvojilta on täällä foorumilla?
Muokkasin viestiä siten, että kuvan pitäisi näkyä heti kaikille. Ehkäpä latasit juuri samaan aikaan, kun minä tein vielä muutoksia?
Edit: muokkasin uudestaan. Toivottavasti nyt toimii. Ehkäpä kämmensin jotain.
-
Muokkasin viestiä siten, että kuvan pitäisi näkyä heti kaikille. Ehkäpä latasit juuri samaan aikaan, kun minä tein vielä muutoksia?
Latasin nyt uudestaan ja:
Virhe!
Sinun ei ole sallitua päästä tälle alueelle
-
Ainakin mulla toimi...
-
Ainakin mulla toimi...
Hyvä hyvä. viimeinkin.
Kerrotaanpa hiukan noista kuvan lehdistä.
Pinocchion tekijät: Bonelli & Galleppini vuodelta -54?
Aarresaari:Bonelli & Battaglia (-56)
Peter Pan:Bonelli & Battaglia (-55)
Eikös tuo Battaglia piirrellyt jotain myös edesmenneeseen Lännentie-lehteen, jos muistan oikein
Nuo lehdet on myös numeroitu Pinocchio - D2, Peter Pan -D3 ja Aarresaari -D4. Kustantajana 'Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto'. Tietääkö kukaan mikä julkaisu olisi D1?
-
Eikös tuo Battaglia piirrellyt jotain myös edesmenneeseen Lännentie-lehteen, jos muistan oikein
Muistat oikein, ainakin pari numeroa jossa seikkaili El Kid oli Battaglian piirtämää.
-
Galepin Pinocchiosta on lisääkin kuvia blogissani (http://populaari.blogspot.com/2006/04/pinocchio-hirress-bonelli-galleppini.html), ja nukke hirressä on ollut myös Kvaakissa näytillä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5063.msg99694#msg99694) Hauskat sarjakuvaruudut -ketjussa.
-
Tuolla vois redfoxille (ja muillekin) olla pari kiinnostavaa kansikuvaa, jos kuumis polttelee jo....
http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/
Kiitos kovasti tuosta linkistä!!
Tässä sitten takaisinpäin.. Ainakin minulla oli hauskaa siinä kohdassa kun joku Tex -fani tulee Tex kuteissa alas niitä portaita (Muuten kuteet OK, mutta se hattu.. Mikä lie Marlboron ilmaishattu :D). Videon virallinen nimi on II Expo-Tex de João Pessoa, mitälie sitten meinaakaan :)
http://www.youtube.com/watch?v=S4SZ0CZBAZE
-
Odotus on päättymässä! :) Banana Pressiltä saamani tiedon mukaan Kuumiksia aletaan postittamaan tilausjärjestyksen mukaan tänään, ensi yönä ja huomenna.
Milloin tilasitte omanne? Itse tein tilauksen 6.2. Saa nähdä milloin tulee perille.
-
Odotus on päättymässä! :) Banana Pressiltä saamani tiedon mukaan Kuumiksia aletaan postittamaan tilausjärjestyksen mukaan tänään, ensi yönä ja huomenna.
Milloin tilasitte omanne? Itse tein tilauksen 6.2. Saa nähdä milloin tulee perille.
Jihaa! ;D En muista milloin ennakkotilasin.. Pari kuukautta sitten?
-
Kiitos redfox linkistä.
Tässä vielä lisää:
http://www.youtube.com/watch?v=fNa6ZFZ5Vwo
http://www.youtube.com/watch?v=_z_xxAebnzc
http://www.youtube.com/watch?v=Mnw3Fm5TCVw
Näistä viimeisin on Kit Willeristä.
-
Tänne saa varmaan näitä random -juttuja laittaa..
Anyway, selailin tuossa vanhat Demi -lehteni (teini-ikäisten tyttöjen lehti ;D) läpi koska aion heittää ne pois tilaa viemästä. Melkein joka lehdessä on parit aukemat että "mitä vaatteita kannattaa ostaa" ja kun tämä western muoti on ollut jo pitkän aikaa IN, niin löytyipä sieltä sellainen aukeama johon olivat tökänneet keskelle Tex Willerin kansilehdenkin tuomaan tätä "Lännen tunnetta" juttuun :D
Ihan mukavaa oli huomata etteivät Suomen muoti-ihmiset ihan niin sokeita ole.. ;D
*muoks*
Aina välillä käynyt mielessä mutta aina unohtunut laittaa.. Mikseri.nettiä kun kerran selailin läpi niin sieltä löytyi sellainen bändi kuin "Hurjat Hipit", joilla on kappale nimeltään "Sex Tex Willer". Niin, köh köh.. Luitte aivan oikein ;D
Kappaleen pääsette kuuntelemaan tältä (http://www.mikseri.net/artists/hurjathipit-janiskevennys.31815.php)
sivulta (rullailette vähän alaspäin niin se löytyy)
Hei beibi tsiigaa
mun kanoottii
mä alan meloo
Pidä kii!
;D
-
Odotus on päättymässä! :) Banana Pressiltä saamani tiedon mukaan Kuumiksia aletaan postittamaan tilausjärjestyksen mukaan tänään, ensi yönä ja huomenna.
Milloin tilasitte omanne? Itse tein tilauksen 6.2. Saa nähdä milloin tulee perille.
Minä tilasin omani 4.10.2006! Odottavan aika on...
-
Täytyy kyllä sanoa, että tätä julkaisua olen odottanut melkein ennätyksellisen kärsimättömästi. Edelle ehkä ajavat vain Kubertin Tex sekä viimeisin Mefisto-tarina. Molemmissa tapauksissa odotukset eivät tarinoiden puolesta ihan täyttynyneet... Ehkä nyt on toisin!
-
Taitaa olla Kuuma iltapäivä yksi kaikkien aikojen odotetuimmista Tex-julkaisuista. Itse en ole ennakkotilannut, johtuen siitä neuroosistani, että haluan tarkistaa oman kappaleeni kunnon omakätisesti ennen ostoa. Postin helliin käsiin ei voi aina täysin luottaa. Täytyy siis laukata lähiaikoina kirjakauppaan. Toivottavasti Kuumis löytyy helposti.
-
Okei, myönnän "tyhmyyteni". Mikä tämä Kuuma iltapäivä - hössötys on? Alppari? Niitä isoja Texejä? Hmmm...?
-
Novellikooste kovissa kansissa. Mukana lisäksi yksi vähän pidempi tarina. Kuvagalleria ym. Eli erikoisjulkaisu, jollaista ei ole ennen nähty.
-
Novelli??? Siis ihan kertomasanallinen (onkohan moista ilmaisua suomen kielessä olemassakaan vai keksinkö sen juuri) ? Weiiird.
Noh, tehtiinhän Mustanaamiostakin aikoinaan kirjoja ja taitaa hyllyssäni moinen ilmestys löytyäkin joten miksei...
-
Ei kun täyttä sarjakuvaa, n. 10 sivuisia juttuja, yksi n. 30 sivuinen ja lisäksi yksi yli 100 sivuinen, jota ei enää novelliksi lasketa.
Tex-romaani, kokomittainen, on olemassa. Odotetaan, jos joku innokas kustantamo julkaisee sen suomeksi.
-
No hyvä, minä jo ihmettelin että novelleja...
-
Kärttyinen kihtipoppa raportoi kuulemaansa kotisohvalta:
Karkea viime hetken konkelo "Kuuman iltapäivän" ratoksi:
Otava on painanut Tex-kirjan kovat kannet väärään kokoon ja joutuu vetämään homman uusiksi.
Ensi viikkoon siirtyy toimitus.
Pahoittelut henkilökohtaisella kivulla, säryllä ja henkisellä suivaannuksella höystettynä.
Tämä sattuu minuun enemmän kuin teihin...
Iltapäivät senkun kuumenevat.
-
Paranemisia Askolle!
Kuumista tosiaan on odoteltukin, mutta kun sitä puoli vuotta on odotettu, niin viikko lisää ei tunnu missään.
Tässä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3689.msg158236#msg158236) Suomen Tex-piirtäjä?
Niin, ja muuten: missä italialaisissa Texeissä tulee välissä noita Villan värikuvia? Tutto Tex? Nuova Ristampa?
-
Huutiksessa on (jälleen kerran) menossa aivan posketon kilpailu: Tex 1954 nro 1, tarjoukset ovat jo 360€! Kyllähän parina viime vuotena tex-markkinat ovat aivan selvästi olleet ylikuumentuneet, mutta useimmiten kyseessä on ollut 1971 vuoden numerot 1-6, vuoden 1953 muutama eka numero tai 1965 vuoden numerot. Eli nuo vaikeat numerot. Hyväkuntoisina. Ja sitten tietysti se Tex-peli, joka kelpaisi minullekin vielä...
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=51821410
-
Huutiksessa on (jälleen kerran) menossa aivan posketon kilpailu: Tex 1954 nro 1, tarjoukset ovat jo 360€! Kyllähän parina viime vuotena tex-markkinat ovat aivan selvästi olleet ylikuumentuneet, mutta useimmiten kyseessä on ollut 1971 vuoden numerot 1-6, vuoden 1953 muutama eka numero tai 1965 vuoden numerot. Eli nuo vaikeat numerot. Hyväkuntoisina. Ja sitten tietysti se Tex-peli, joka kelpaisi minullekin vielä...
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=51821410
Mielestäni tuo on sarjan vaikein numero, ainakin itse sain sen viimeisenä (hyväkuntoisena). Voitte muutkin kertoa, minkä numeron saitte viimeiseksi. Mikä on oikea hintataso, on vaikea kysymys. Muistaakseni tästä jo kerran maksettiin yli 400 euroa.
-
Mikä on oikea hintataso, on vaikea kysymys. Muistaakseni tästä jo kerran maksettiin yli 400 euroa.
Mulla viimeinen taisi olla 1955/4 (3.vuosikerta siis) tai 53/1. En muista kumpi tuli ensin. Kohtahan se oikea hintataso sitten selviää... Itse en ole kakkosvuotta pitänyt noin vaikeana, mutta onhan mulla voinut olla vain tuuria matkassa. Kolmonenkin tuntui pehmytkantisena vaikeammalta kuin 2. vuosikerta.
-
Kyllähän tuossa numerossa on myyjän markkinat ehdottomasti...
Mulla oli tuuria kun sain kerralla reilusti hilloa leivälle (tuo, lautapeli ja vielä muitakin liuskoja samassa lähetyksessä ;D ja olenpa ernollekin vähän kiitollisuudenvalassa...
Silti ehkä itse rankkaisin tuon 1/54 ehkä kakkoseksi numeron 1/53 jälkeen vaikka juuri noissa 54 1-5 numeroissahan nuo selkämykset tuppaavat revetä auki kuin myös 53 loppupäässäkin...
55 sisältää myös hankalia numeroita ja koko vuosikertakin huonon paperilaatunsa takia ja sitten tietysti vain tilaajille tulleet 65:t....tarkkaa käsitystä ei oikein noista muodostunut kun sain molemmat vuosikerrat ostettua kokonaisina
Mulla taisi olla viimeinen puuttuva liuska numero 24/64 ja nyt niitä on kolme kipaletta 8]
-
Mulle on taas on osoittautunut vaikeimmaksi saada -65 liuskoja. Vieläkin puuttuu pari, mutta sitten olisikin kaikki ilmestyneet liuskat. Ja puuttuu se Tex-peli itseltänikin.
-
Mulle on taas on osoittautunut vaikeimmaksi saada -65 liuskoja. Vieläkin puuttuu pari, mutta sitten olisikin kaikki ilmestyneet liuskat. Ja puuttuu se Tex-peli itseltänikin.
Mitkä 65:t sulta vielä puuttuu, ne on varmaan niitä vaikeimpia sillä olethan keräillyt noita jo jonkin aikaa...
-
Meikäläisen viimeinen puuttuva oli 7/1965. En tiennytkään, että viimeistä vuosikertaa myytiin vain tilaajille. Ilmankos se loppui kuin seinään.
Kumma säkä on meikäläiselläkin ollut 2. vuosikerran kanssa. Aika helposti on löytynyt kaikki numerot.
Ja kiitoksia kihtipopalla tuoreista, tulikuumista tiedoista!
-
55 sisältää myös hankalia numeroita ja koko vuosikertakin huonon paperilaatunsa takia ja sitten tietysti vain tilaajille tulleet 65:t....tarkkaa käsitystä ei oikein noista muodostunut kun sain molemmat vuosikerrat ostettua kokonaisina
Itse ostin ainakin vuoden 1965 vikan Texin kioskilta, olisi tietysti pitänyt ostaa ne edellisetkin, kun sai 45 penniä kappale...
Kaipa näissä vähän on ollut alueellisia eroja liuskojen saatavuudessa. Hyvä kaveriverkko kyllä on ollut avuksi vaikeiden numeroiden hakemisessa; kiitoksia vaan teillekin keskusteluun osallistujille!
-
Mitkä 65:t sulta vielä puuttuu, ne on varmaan niitä vaikeimpia sillä olethan keräillyt noita jo jonkin aikaa...
Multa puuttuu numerot 10 ja 14.
-
Tex- keskusteluihin kaivataan totisesti ammattilaisnäkökulmaa, jotka Tex-ihmisiä ovat. Ilmoittautukoon Roikonen ja Wallu (jep, tunnukset niillä täällä on ja hyvät kokoelmat), sekä Juba Production Oy!
Saadaan taiteellista arviointia tänne julkisestikin.
-
Huuto.netissä Tex leffa myynnissä, jos jotain kiinnostaa
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=52176653
Itse en lähde tarjouskilpailuun mukaan (mikäli siitä edes sellainen kehkeytyy) koska alkuhintakin on jo noin korkea :)
-
Noniin ja nyt on saatu Kuumista hyllylle. Näppärä pikkuruinen taskukirja.
Läpi en ole kerennyt selata, mutta Kuvagallerian olisi toivonut olevan hiukan laajempi ja kattavampi
Hyvää jälkeä kaikenkaikkiaan...
-
Wade sai tietysti kuumiksen ennakkoon, mutta onko mitään käsitystä koska se on Waden hyllyn lisäksi kaupan hyllyltä poimittavissa? Ehtiikö ennen vappua?
-
Spoilaan tänne heti, mitä mieltä olen, kun kerkeän lukemaan (eli kun faija lopettaa lukemisen).
Ja Hannu, tuskin normaalikaupan hyllyltä koskaan. Kai se tulee vaan suomalaiseen ja akateemiseen (tms. kirjakauppoihin).
Jannen suomennos on hienoa, Poussa ei vakuuta yhtä paljoa.
-
Onko kukaan nähnyt tuota Tex-leffaa? Olen kuullut, ettei se olisi ihan oscar-ainesta, vaikka näytteleehän siinä itse Giovanni Luigi Bonellikin.
Itse en ostaisi. Liian kova hinta ja muinainen formaatti. Olen jostakin lukenut, että tällaista vhs-tekniikkaa käyttivät vain harvat ja edistyksellisimmät heimot joskus liitukaudella.
-
Tuota Tex-leffaa saa dvd:lle käännettynä ainakin yhdestä jenkkiläisestä kaupasta. Ostaa voi jos on Visa. Kerran kysyin hintaa ja muistaakseni pyysi 30. Nyt en tosin enää muista oliko ne dollareita vai olinko muuttanut sen euroiksi.
http://www.cinefear.com/spaghettiwesterns.html
Tuosta linkistä löytyy ja kun rullaa vähän alaspäin, niin osuu ennen pitkää kohdalle.
Itse sanoisin, että on se ihan katsottava leffa noin Tex-keräilijän kannalta, mutta muuten ei ole mitenkään kovin erikoinen.
-
Elokuvia(kin) on tullut kaukomailta tilailtua, mutta vain euroalueelta. Kannattaa kaikkien innokkaiden muistaa, että jenkkien R1 dvd:t ei noin vain toimi Euroopan R2 alueella. Pitäisi olla erikoissoitin. R0 on tietysti asia erikseen.
Noh, tämä meni nyt vähän ohi otsikon.
-
Tuolta Cinefearista saa pyytämällä myös R2:sta. Eli toimii sitten täälläkin.
-
Itse sanoisin, että on se ihan katsottava leffa noin Tex-keräilijän kannalta, mutta muuten ei ole mitenkään kovin erikoinen.
Juuri näin. Eiköhän tuo leffa ole haukuttu jo tarpeeksi monessa paikassa, ettei enää minun(kaan) tarvitse. Mutta....silti se on Tex-intoilijan näkökulmasta mielenkiintoinen katsottava. Suomenkielellä tuota ei taida tosin mistään saada.
Myös hollantilainen Tex-intoilija Erik kertoo välittävänsä englanninkielistä dvd-versiota:
http://home.wanadoo.nl/texwiller/te_koop_UK.htm
-
Tuolta Cinefearista saa pyytämällä myös R2:sta. Eli toimii sitten täälläkin.
No sitten ei kun Visa vinkumahan. Vai pitäisikö kuitenkin odotella HD-DVD julkaisua Tex-leffasta? Hm...
-
Onko kukaan nähnyt tuota Tex-leffaa? Olen kuullut, ettei se olisi ihan oscar-ainesta, vaikka näytteleehän siinä itse Giovanni Luigi Bonellikin.
Mulla oli joskus se traileri koneella, mutta hävitin sen jotenkin mystisesti >:( Täytyy kyllä sanoa että sen vähän perusteella mitä näin, leffa on tosi schaisse, mutta kyllähän tuon hyllyyn voisi ostaa jos jostain kohtuullisella hinnalla saisi..
Se kuka näyttelee Tiger Jackia on muuten tosi läppä! ;D
-
Kuumasta Iltapäivästä toteaisin, että olipa todellakin odottamisen arvoinen. Luettu on ja tarkasti. Omat pikkumokat sieltä tietysti ensimmäisenä osuivat silmään, mutta jostain syystä ne eivät haitanneet ainakaan omaa mielenrauhaani. Rennen käännös Brazosissa oli mahtavaa, ei voi kuin ihailla. Repesin täydellisesti tämän kohdalla "Eipä puhuta tuhmia! Olet sivistyneessä seurassa!" ;) Asiayhteyden voi kukin sitten erikseen tarkastaa...
Sitten, kun usiampi on sen lukenut, niin pieni tietoisku Texin hepasta...
-
Tänne ei ainakaan tänään tullut Kuumaa Iltapäivää. Saa nähdä kauan pitää odotella... Mielenkiinnolla kyllä odottelen miltä näyttää.
-
Tänne ei ainakaan tänään tullut Kuumaa Iltapäivää. Saa nähdä kauan pitää odotella... Mielenkiinnolla kyllä odottelen miltä näyttää.
Olet uusi, etkä voi tietää: Eräitä on, keille Kuumis ja yleensä Texit tulee tekijän- , tai arvostelukappaleena ensipainoksen (muutamia kappaleita, suomentajalle, toimittajalle ja pari arvostelijoille) mukana. Eli ei siis kannata ihmetellä, jos jotkut ovat saaneet aiemmin (niillä joillakin näkyy ankanpäätä nimen vieressä...)
-
Olet uusi, etkä voi tietää: Eräitä on, keille Kuumis ja yleensä Texit tulee tekijän- , tai arvostelukappaleena ensipainoksen (muutamia kappaleita, suomentajalle, toimittajalle ja pari arvostelijoille) mukana. Eli ei siis kannata ihmetellä, jos jotkut ovat saaneet aiemmin (niillä joillakin näkyy ankanpäätä nimen vieressä...)
No joo, sain kuitenkin joskus viikko sitten Banana Pressiltä sähköpostia, jossa sanottiin, että tämän viikon lopulla voisi tulla. Siksi oikeastaan noin kirjoitinkin... ;)
-
No joo, sain kuitenkin joskus viikko sitten Banana Pressiltä sähköpostia, jossa sanottiin, että tämän viikon lopulla voisi tulla. Siksi oikeastaan noin kirjoitinkin... ;)
Kuten jo mainittu (ääh, tulevissa länkkäreissä väärää tietoa), on Kuumis hiukan myöhässä. Mutta uskoisin jo viikon alusta toiveiden täyttyvän (muutenkin kuin ilmatieteelliseltä kannalta).
-
Sitten, kun usiampi on sen lukenut, niin pieni tietoisku Texin hepasta...
Jipii :D
-
Taitaa Ortizin jälkeinen tarina ollakin ehtaa Fuscoa. Näin minä ainakin päättelisin tästä pikkukuvasta:
(http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2007/maggio-giugno/tex/vign2.jpg)
Ennakkotietojen mukaan piti olla Sommeria, mutta ilmeisesti miehen terveysongelmat ovat tosiaankin viivyttäneet tarinan valmistumista. Hyvä näinkin, ja jos ennakkotiedot pitävät paikkansa, ja 99,99 prosentin varmuudella pitävät, niin kyseessä on yhden numeron pituinen tarina, joka siis julkaistaneen näillä näkymin tämän vuoden numerossa 13. Ihan mielenkiinnolla otan vastaan Fuscon viimeisen työn. Tässä on kansikin pienessä koossa:
(http://www.sergiobonellieditore.it/tex/archivio_arretrati_scheda_albo/iconcop/tex0560.jpg)
Ja Wade, tulevien länkkärien topicista almanacco osuudesta voi siis poistaa Fuscon nimen, sillä nythän on selvää, että tätä tarinaa ei siinä sarjassa julkaista.
-
Heippis. Törmäsin tähän keskusteluun ja siellä mainittiin liuskojen vaikeita numeroita. Niimpä loin tunnuksen itselleni jotta voin esittää asiantuntijoille kysymyksiä koska täällä näköjään on ilmaista tietoa tarjolla.
Olen keräilly noita pokkaritexejä jonkin aikaa ja nyt olen ajatellut ryhtyä ostamaan myös liuskoja (olen siis jo jonkin verran ostanut mutta sarja pahasti auki). Onko vielä mahdollista saada täysi liuskasarja ja jos on niin miten kauan sen kerääminen kestää. Irtonumeroita näkyy olevan huudossa paljon tarjolla mutta ilmeisesti vaikeita numeroita harvemmin? Samoin olisi kiva jos joku esittäisi näkemyksensä top 10 vaikeimmasta numerosta.
-
millon mahtaa tulla tuo kauan odotettu kuumis. Mullekkin tuli bananalta postia, ja tällä kertaa on kuulemma painettu kannet väärään kokoon. En malta odottaa ;)
-
No niin, Kuuma iltapäivä tipahti sitten äsken luukusta. Pikaiseen selasin ja mielenkiintoiselta vaikuttaa. Kohta lukemaan... :)
-
Heippis. Törmäsin tähän keskusteluun ja siellä mainittiin liuskojen vaikeita numeroita. Niimpä loin tunnuksen itselleni jotta voin esittää asiantuntijoille kysymyksiä koska täällä näköjään on ilmaista tietoa tarjolla.
Olen keräilly noita pokkaritexejä jonkin aikaa ja nyt olen ajatellut ryhtyä ostamaan myös liuskoja (olen siis jo jonkin verran ostanut mutta sarja pahasti auki). Onko vielä mahdollista saada täysi liuskasarja ja jos on niin miten kauan sen kerääminen kestää. Irtonumeroita näkyy olevan huudossa paljon tarjolla mutta ilmeisesti vaikeita numeroita harvemmin? Samoin olisi kiva jos joku esittäisi näkemyksensä top 10 vaikeimmasta numerosta.
Mahdollista on. Kannattaa turvautua huuto.nettiin ja Tampereella Divari Makedoniaa, niin alkaa löytyä. Toki voit pistää johonkin paikallislehteenkin ilmoituksen. Erityisen vaikeita numeroita ovat kaikki 1. ja 2. sekä viimeisessä (13) vuosikerrassa. Tasaisen vaikeita kaikki ja tietysti se nro 1 on kaikkein hankalin ja kallein. Mutta nuo keskivuosikerrat pienelllä vaivalla ja kohtuullisella rahasummalla pitäisi kyllä saada parissa vuodessa kasaan. Vaikeammissa numeroissa menee helposti kauemmin ellei ole aivan älyttömästi rahaa.
-
Tuo Kuuma Iltapäivä on nyt sitten käsissä, komea kirja ja hyvää painojälkeä.
Täytyy nostaa Egmontille ja Alaselle hattua taas että ovat onnistuneet tässkin kovakantisessa. Lisää vaan Texejäkin koviksina.
Toistan itseäni taas, mutta on näissä kovakantisissa kirjan tuntua ja "arvokkuutta".
Tusen tack för Egmont :)
-
Kiitokset vaustauksesta Tex-tieteen yli-moriscolle :D
-
Täytyy nostaa hattua taas...
Tusen tack för Egmont :)
Nyt kun hattua nostellaan, korostan ja ylistän, että Jannen ja Ernon taustatyö oli koko julkaisun kannalta korvaamatonta.
Ilman heidän käännös-, materiaali- ja tekstiapuaan kirjaa ei olisi saatu kasaan. En usko, että Bonelli olisi edes löytänyt sivumateriaaleja ilman meidän moriscojen antamia tarkkoja julkaisukoordinaatteja.
Missään muualla maailmassa ei vastaavaa antologiaa ole nähty.
Kova kynnys seuraaville spesialiteeteille.
-
Seuraavia spesiaaleja kannattaen! Olenkin suoraan Askolle sanonut, että olen varma menekistä, jos näitä tällaisia painoksia tehtäisiin enemmältikin.
Eli lisää kokoon vain!
tsek yxäri...
-
Minullekin kolahti tänään luukusta. Hyvältä näyttää. Ihmettelin ainostaan ensimmäisen tarinan neririvi jakausta, mutta kyllä näki lukea. Letterin tarina vielä lukematta, värilliset tuli luettua heti. Viimeisessä ticcin tarinassa pidin siitä ettei muste ollut ihan mustaa( onko tarkoituksellista vai onko moka?) Näkee paremmin pensselin jäljen.
Kiitos vaan kaikille kirjasen tekoon osallistuneille.
-
Musta on mustaa, mutta nähdäkseni penslattua, eli maali näkyy selkeästi ja vivaihteekkaasti.
Tarkemman arvioni, tai oikeammin arvosteluni saatte nähdä lähipäivinä.
-
Seuraavia spesiaaleja kannattaen! Olenkin suoraan Askolle sanonut, että olen varma menekistä, jos näitä tällaisia painoksia tehtäisiin enemmältikin.
Taitaapi vain Italiasta materiaali loppua kesken. Tässähän on kaikki lyhyet Tex-tarinat, mitä on konsanaan tehty. Mutta ehkäpä joku Almanacco del westin n. 100-sivuinen tarina olisi kelvollinen isompaan kokoon, ja kovakantiseksi albumiksi...?
Saahan sitä kai unelmoida....
Samoin 'Lännentiestä' (Collana rodeo-lehti) on yksittäisiä tarinoita julkaisematta. Olisihan nuokin kiva saada vaikka joskus erikoisnumeroina... Vaikka nuo välistä jääneet eivät vissiin kovin laadukkaita tainneet olla? Lakoma on koonnut nuo hyvin esille: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/ ja tuolta 'Lännentie' ja 'Collana Rodeo -lehdet julkaisu-
järjesteyksessä '
-
Taitaapi vain Italiasta materiaali loppua kesken. Tässähän on kaikki lyhyet Tex-tarinat, mitä on konsanaan tehty. Mutta ehkäpä joku Almanacco del westin n. 100-sivuinen tarina olisi kelvollinen isompaan kokoon, ja kovakantiseksi albumiksi...?
Jep, tätä juuri mietin. Ja lisää mietteitä, joita laitoin Askolle. Ja kävi ilmi myös msn-groupissa, Erno!
Saahan sitä kai unelmoida....
Muutenhan sivilisaatio sellaisenaan, kuin me sen tunnemme, olisi jo tuhoutunut.
-
Viimeisessä ticcin tarinassa pidin siitä ettei muste ollut ihan mustaa( onko tarkoituksellista vai onko moka?) Näkee paremmin pensselin jäljen.
Ihan tarkoituksella juttu on tuohon muotoon painettu.
"Veripisaran" Ticci-sivut olivat tavallista tarkemmin digitoituja, joten grayscale-skaala on sävykkäimmillään. Vain jossain sivussa oli strippipiirrosten pohjapaperi niin harmaata, että kontrastia piti meillä koventaa taustan valkaisemiseksi.
Tietokoneen ruudulla tai pikavedoksilla ei vielä saanut käsitystä, kuinka fiinisti kynänjälki tuleekaan hyvälle painopaperille. Olin itsekin yllättynyt, kuin hienovaraista painojälki lopulta oli.
En tiedä onko Ticcin piirrosjälkeä yleensä terävöitetty mustavalkomuotoon (se kestää kyllä hyvin kovan bitmap-säädön), mutta minulle ei tullut mieleenkään muuttaa tarinassa näkyvää käsityön jälkeä. On kiehtovaa nähdä, kuinka jotkin pinnat on elävöitetty tietynlaisella tummennustekniikalla.
-
Vain jossain sivussa oli strippipiirrosten pohjapaperi niin harmaata, että kontrastia piti meillä koventaa taustan valkaisemiseksi.
Nyt kun tuosta mainitsit, niin tosiaan sivu 201 näyttää hiukan erilaiselta muuhuntarinaan verrattuna. Perinteiseltä Texiltä.
Eipä tuota tarinaa kukaan ennen ole vissiin tuossa muodosa julkaissutkaan, ainakin Italian Ken Parker magazinessa julkaistussa tarinassa oli kuvissa vain mustaa tai valkoista pintaa, ei eri sävyjä.
Upean näköinen tarina, mutta vaati alkuun silmältä jopa hiukan totuttelemista...
-
Tässä tietoa tulevista normi-Texeistä. Waden lista pitää paikkansa aina numeroon 16/2007 saakka ellei oteta huomioon sitä, että Sommerin on korvannut Fusco. Sommerin tarinasta ei ole mitään tietoa, että koska valmistuu.
Ja tässä uutta listausta numerosta 16/2007 alaspäin. (Vaikka veikkaan, että jo ennen tuota numeroa Asko pistää väliin vähän vanhempaa matskua... siksipä alla ei mitään numerointia olekaan.)
Boselli/Spada, 2 nro
Nizzi/Repetto, 2 nro
Nizzi/Rossi, 2 nro
Nolitta&Boselli/Ticci, melkein kolme numeroa
Boselli/Seijas, vähän päälle 1 numero
Faraci/Cestarot, 2 nro
Nizzi/Civitelli, 1 nro (ainakin Italiassa värijulkaisu)
Boselli/Bianchini&Santucci, 3 nro
-
Kuinka moni tunnistaa itsensä kuvasta? Ja tyttöystävänsä?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4563)
http://populaari.blogspot.com/2007/05/gordon-jim.html
-
Jaa, Jukka oli löytänyt uuden. En tarkoittanut tuota, mutta oikein hauska on. Erno, kopsaa talteen.
-
Jaa, Jukka oli löytänyt uuden. En tarkoittanut tuota, mutta oikein hauska on. Erno, kopsaa talteen.
On jo taltioitu Tex-arkistoon... Kävin hiljattain Hesarin Viivit ja Wagnerit kaikki läpi, kun etsin noita Tex Willer-viittauksia.
-
On jo taltioitu Tex-arkistoon... Kävin hiljattain Hesarin Viivit ja Wagnerit kaikki läpi, kun etsin noita Tex Willer-viittauksia.
Jaa, ei näkynyt vielä joulun aikaan, kun mulle tuli tuo versio. Eikö muuten perille ole tullut Maxi ykkösen esittelyä, jonka laitoin jo syksyllä?
-
Tässä on kansikin pienessä koossa:
Ja nyt löytyy isossakin koossa esittely (http://www.sergiobonellieditore.it/auto/edicola?collana=1&collocazione=3#) Editoren sivuilla, höystettynä myös parilla uudella pikkukuvalla. Näyttäisi totisesti olevan ehtaa Fuscoa luvassa.
-
Niin, siitä Texin hepasta, josta lupailin stooria.
Kuten kaikki varmaan muistavat, niin Texin uskollisen ratsun nimi on Dynamiitti. Sitten Dynamiitti vain hävisi eikä kukaan oikein tiennyt minne. Suomalaisia lukijoita on vielä hämännyt sekin, että vanhempia tarinoita on ujutettu uudempien sekaan ja Dynamiitti on putkahdellut kuvioihin aina silloin tällöin.
Todellisuudessa Dynamiitin viimeisin esiintyminen tapahtui tarinassa El Gringo, joka on Suomessa julkaistu 1984 ja Italiassa jo 1964. Toki joissakin takautumajutuissa Dynamiitti on tämänkin jälkeen vilahdellut... Tätä tarinaa ennen Texin hevosen nimi oli mainittu jo harvakseltaan. Olettaa kuitenkin sopi, että hepo oli edelleen Dynamiitti, sillä Texin alta ei juuri koskaan kuollut hevosta. Ja jos kuolikin, niin kyseessä oli poikkeuksetta lainahevonen.
El Gringon jälkeen ensimmäinen tarina, jossa Texiltä kuolee selkeästi oma hevonen, on juurikin Kuumiksessa julkaistu Letterin Jupakka Brazos joella. Oliko kyseessä Dynamiitti? Minä väitän, että oli. Harvemmin kaverukset noin selkeästi ovat surreet kuollutta hevosta. Tärkeämpi pointti on se, että tämä episodi rikkoo niin räikeästi vanhan tutuksi tulleen kaavan, että Texiltä ei oma hevonen kuole alta. Väitän siis, että pappa Bonelli halusi heittää tässä kyseisessä tarinassa hellät jäähyväiset Dynamiitille, josta oli tullut rasite tarinankuljetukselle. On se vaan niin upeaa nähdä, millaisen voltin Tex tekee kuolevan hevosen selästä lentäessään. Ja vielä hienompaa on nähdä, kuinka Tex selviytyy tukalasta tilanteesta aseet komiasti laulaen. Vaikka vähän niitä karvaooppeleita käy sääliksi...
-
Hyvä hypoteesi, mutta omani on seuraava:
Tällä en yritä torjua Jannen versiota, etteikö basic, original Dynamite olisi kuollut tuolloin Brazos- joella, mutta muistelisin lukeneeni, että Tex joskus olisi kertoessaan vanhaa takauma-tarinaa: "Minulla oli allani uskollinen Dynamiittini, ties monesko olikaan".
Eli käsitykseni mukaan Tex antoi dynamiitin uudelle hevoselleen (joka oli tietenkin tarkoin tutkittu hyväksi hevoksi).
Mutta voi olla, että näin kävi vasta Brazos- joen jupakan jälkeen.
-
Tarkkamuistinen kaveri tuo Wade. Tuon tarinan on kuitenkin kirjoittanut Boselli, joka on halunnut luoda oman teoriansa Dynamiitin katoamiselle. Pidän omaa versiota parempana sen vuoksi, kun se on omani ;D.
Mainittakoon sekin, että Boselli olisi halunnut tehdä Dynamiitin viimeisiä vaiheita sivuavan tarinan. Sergio Bonelli ei antanut tähän lupaa. Ilmeisesti Mauro sitten kuitenkin halusi tuollaisen ontuvan selityksen antaa tässä sivuhuomautuksessa.
-
Pahus soikoon, minäkin haluan lukea Brazos-joen jupakan! Ja Tex novellit! Onko kenelläkään havaintoa Kuumasta Iltapäivästä muualla kuin Bananapressissä? Suomalaisessa kirjakaupassa sitä ei ainakaan vielä tänään ollut (eikä eilen eikä toissapäivänä).
-
Onkos kukaan seurannut Diablon (Kit W:n hevonen) vaiheita yhtä tarkasti?
-
Tarkkamuistinen kaveri tuo Wade. Tuon tarinan on kuitenkin kirjoittanut Boselli, joka on halunnut luoda oman teoriansa Dynamiitin katoamiselle. Pidän omaa versiota parempana sen vuoksi, kun se on omani ;D.
Mainittakoon sekin, että Boselli olisi halunnut tehdä Dynamiitin viimeisiä vaiheita sivuavan tarinan. Sergio Bonelli ei antanut tähän lupaa. Ilmeisesti Mauro sitten kuitenkin halusi tuollaisen ontuvan selityksen antaa tässä sivuhuomautuksessa.
Minä en kiinnittänyt tuohon kirjoittajakysymykseen huomiota. Ehkä siksi, että koetan lapsellisen hyväuskoisesti uskoa, että kaikki kirjoittajat peesaavat toisiaan, eivätkä mokaile.
-
Italian juhlatexissä 575, jonka Civitelli siis piirtää, on mukana myös Texin hauva. Saa nähdä, mitä sille tapahtuu, kun se ei ollut mukana muistaakseni kuin yhdessä tai kahdessa tarinassa.
-
Italian juhlatexissä 575, jonka Civitelli siis piirtää, on mukana myös Texin hauva. Saa nähdä, mitä sille tapahtuu, kun se ei ollut mukana muistaakseni kuin yhdessä tai kahdessa tarinassa.
Juhlatexejä ja juhlatexejä. Sais nyt hyvänen aika tännekkin päin bonelli lähetellä matskuja.
Kohta pukkaa taiton jäljiltä Jirin Arizona- arvostelu.
-
No ei ollut häävi tarina tämä Saarrettu kylä. Meno oli jotenkin hengetöntä alusta asti, mutta loppuvaiheilla alkoikin tapahtua jännittäviä. Lee Ramseyn ja Lizan kohtaamisessa luolassa ja sitä seuranneessa lopullisessa välienselvittelyssä Texin ja Ramseyn kesken oli sitä kaivattua kipinää ja tunnetta. Aivan viimeinen sivu sisälsi dramatiikkaa ja oli sopivan yllättävä päätös tarinalle.
Kaivoskylän piiritys ja puolustaminen eivät jaksaneet sytyttää paatunutta lukijaa. Nizzin kirjoittamat roistohahmot tuntuivat lähes typeryksiltä, kun eivät isolla joukollakaan pärjänneet yhtä käpykylää vastaan. Okei, Tex oli mukana puolustamassa kylää, mutta silti. Aika helpolla siinä konnat nujerrettiin, kerran toisensa jälkeen. Eikä ollut dialogikaan yhtään hersyvää. Varsin keskinkertainen tarina, joka edusti hiipuvaa, eläkettä odottelevaa Nizziä. Ehkä on todellakin hyvä saada pikkuhiljaa uusia tuulia Texiin uusien käsikirjoittajien muodossa. On Nizzi jo yli 20 vuotta kirjoittanut, joten ei se ihme jos paukut alkaa olla vähissä.
Milano hoiti oman osuutensa kunnialla. Maisemakuvat ja varsinkin metsät olivat parasta, mitä hän tuotti. Tex näytti vähän omaperäiseltä, mutta tykkäsin silti. Vaikka Milano on hyvä, mielestäni hän jää silti esimerkiksi Andreuccin ja Venturin taakse, joiden tyyli muistuttaa ehkä häntä eniten. Mielenkiinnolla voi jäädä odottelemaan Marion seuraavia taidonnäytteitä, sillä varmasti hänelläkin on vielä hiomisen ja parantamisen varaa tästä tarinasta.
Painojäljestä totean, että vieläkin on havaittavissa valkoisten alueiden tuhraantumista ja muutamalla sivulla oli mustakin jäänyt pahasti harmaan laikukkaaksi.
-
Uusimman suuralbumin "Arizona liekeissä" arvostelu nyt etusivulla.
-
Pahus soikoon, minäkin haluan lukea Brazos-joen jupakan! Ja Tex novellit! Onko kenelläkään havaintoa Kuumasta Iltapäivästä muualla kuin Bananapressissä? Suomalaisessa kirjakaupassa sitä ei ainakaan vielä tänään ollut (eikä eilen eikä toissapäivänä).
Sama vika minulla. Paikallinen paikallinen myyjä ei ollut Texistä kuullutkaan kun eilen kävin kysäisemässä.
-
Sama vika minulla. Paikallinen paikallinen myyjä ei ollut Texistä kuullutkaan kun eilen kävin kysäisemässä.
Akateemisesta kirjakupasta Kuumis vihdoin löytyi! Oli tullut jo pari päivää sitten.
Koko lailla upea paketti, Ticcin piirtämät värinovellit eritoten!
-
Akateemisesta kirjakupasta Kuumis vihdoin löytyi! Oli tullut jo pari päivää sitten.
Koko lailla upea paketti, Ticcin piirtämät värinovellit eritoten!
Mullakin oli akateemisessa jo pari viikkoa tilaus sisällä ja muutaman kerran kyselinkin...eilen sitten tuli. Tosin kärsimätön kun olen niin perjantaina tilasin yhden suoraan egmontiltakin ja sekin tuli eilen :)
Aika paljon viivettä tuntuu olevan kun kirjaliton kautta toimitukset kirjakauppoihin menevät...
Kirja itsessään on todella hyvä ja mukavasti vähän ekstraakin kuten Jannen kooste Letteristä, kuvia...loistavaa!!
Jupakka Brazos-joella oli sitä taattua kamaa mikä uppoaa meikäläiseen....ja arvonsa mukaisesti kovissa kansissa.
Vielä suurkiitokset Askolle ja kaikille osallistuneille ei muuta kuin suunnittelemaan seuraavaa erikoisjulkaisua...
-
Vinkiksi niille, jotka eivät ole vielä Kuumista ehtineet hankkia, niin Ad Libriksestä (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9524696290) näyttäisi kyseinen opus heltiävän nyt edullisimmin. Postikuluineenkin vain vähän päälle 16e.
-
Vinkiksi niille, jotka eivät ole vielä Kuumista ehtineet hankkia, niin Ad Libriksestä (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9524696290) näyttäisi kyseinen opus heltiävän nyt edullisimmin. Postikuluineenkin vain vähän päälle 16e.
Oho, melko halvalla myyvät.
-
Minäkin sain tuon uuden kirjan eilen näppeihini ja Letterin tarinaa on jo aika pitkälti luettukin. Oikein hyvää se paperi, täytyy sanoa!
Katselin vähän tuota La banda del Campesinoa; eikös se ole oikeasti Uggerin piirtämä? Tiedän kyllä, että siinä vihkosessa, josta tämä materiaali on peräisin, lukee disegni A. Galeppini, mutta sehän tässä voi tarkoittaa myös tuota kuvien sommittelua, ohjausta, ei täsmällisesti piirtämistä. Uggerin piirtelyyn voi tutustua ainakin "seikkailu Rio Grandessa", Suomessa ilmestynyt juuri ennen näitä Texin Kanadan seikkailuja.
Tämä La banda del Campesino ilmestyi siis ensin liuskojen takakansissa, alkaen jo toisen sarjan loppupuolella, eli samoissa, joissa oli Uggerin piirtämä seikkailu. Joka lehden takakannessa oli 2-3 kuvaa, mutta ne eivät suinkaan ollet peräkkäisiä, joten jos halusi lukea koko jutun, piti ne takasivut leikata irti. Alla on liuskan III 6 takakansi:
(http://personal.inet.fi/koti/harte/campe001.jpg)
Näissä alkuperäisissä kuvissa voidaan mm. huomata, että Tex vaihtoi paitaa aika usein, koska tuossa oikeanpuolisessa on oranssi ja vasemmanpuolisessa keltainen paita. No, onhan toki housutkin ja hattu vaihtuneet. Tässä uudemmassa painoksessa on sitten vähän harmonisoitu värejä, samat asusteet läpi tarinan. Samalla on tietysti rosvojenkin asusteita korjattu, etteivät käytä samanvärisiä kuin Tex.
-
Kiitoksia tietoiskusta. Täytyy kuitenkin sanoa, että ehtaa kaaleppia se tarina on. Ensinnäkin sen vuoksi, että kaikissa tekijätiedoissa tekijäksi kerrotaan Galep. Toiseksi siksi, että missään ei kerrota Galepilla olleen edes avustajia tätä tarinaa tekemässä. Ja kolmanneksi sen takia, että ainakin minun silmään tuo näyttää tismalleen Galepilta.
Näin uskon kunnes toisin todistetaan!
-
Kiitoksia tietoiskusta. Täytyy kuitenkin sanoa, että ehtaa kaaleppia se tarina on. Ensinnäkin sen vuoksi, että kaikissa tekijätiedoissa tekijäksi kerrotaan Galep. Toiseksi siksi, että missään ei kerrota Galepilla olleen edes avustajia tätä tarinaa tekemässä. Ja kolmanneksi sen takia, että ainakin minun silmään tuo näyttää tismalleen Galepilta.
Näin uskon kunnes toisin todistetaan!
Skannasin pienen pätkän Tex liuskasta 6 vsk. num 4 (yksi kaikkia vastaan). Tämä siis on Uggerin piirtämä.
(http://personal.inet.fi/koti/harte/uggeri001.jpg)
Tämä vasemmalla oleva rosvo on tuollainen Uggerin perustyyppi, voitte hakea vastaavia sieltä Campesinon koplan kuvista. En nyt käy näitä liuskoja enempää skannailemaan. Jos jollain on kiinnostusta asiaan, voi vertailla omista liuskoistaan, tai sitten isomman lehden puolella tulleista uusinnoista.
-
Ehkä oletkin oikeassa. Nimittäin Uggeri oli Galepin apukuvittaja jo vuonna 1949. Sitten oli väli - tai ei ainakaan tietoa - kunnes Uggeri palasi 1951 itsenäisen tarinan kimppuun. Eli samoihin aikoihin kuin Campesino tehtiin. Tämän jälkeen Uggeri teki vielä yhden avustuksen Galepille ja piirsi vielä (v. 1954) yhden oman tarinan, jonka Gamba tussasi ja Galep piirsi kasvot. Nämä ovat siis tietoa, jotka ovat vuotaneet jostain vuosien varrella. Koska Campesino ajoittuu juuri tähän väliin, niin voihan se olla, että Uggeri on tosiaan vähintäänkin ollut avustajana tai sitten Galep on avustanut Uggeria. Tieto ei vain ole vuotanut ulos! Minun mielestäni ainakin Texin kasvot ovat ehtaa tuon ajan Galepia, joten ihan kokonaan Uggeri ei ole tarinaa piirtänyt.
-
Minusta myös Campesino-tarina muistuttaa Uggerin piirrosta, kaiken lisäksi Galeppiinin singneeraukset loistavat poissaolollaan, minä en ainakaan löytänyt ainuttakaan.
-
Nyt minäkin selasin tarinan oikein Uggeria silmällä pitäen. Ja oikeassa Harri oli. Alussa ja lopussa Texikin muistutti enemmän Uggerin Texiä. Keskivaiheilla oli mielestäni Galep ollut asialla. Noihin aikoihin Uggeri oli tussannut osan Galepin tarinoista, joten siinä hommassa hän varmaan on tässäkin ollut. Ja on voinut luonnostella joitakin kuvia muutenkin. Melkoisen suurella varmuudella voidaan siis sanoa, että Uggeri on jäänyt syyttä suotta tekijätiedoista pois.
-
Kuuma iltapäivä on nyt luettu, ja muutamia huomioita siitä:
Ulkoasu on varsin tyylikäs, yhdenmukaisuus Yksinäisen kostajan kanssa miellytti kovin. Opuksessa oli lukemista varsin sopivasti hintaan nähden, ja kuvagalleria oli hauska lisä.
Hyökkäys junaan oli mielestäni jotenkin töksähtävän lyhyt, ja toinen heikoimmista lenkeistä tässä kirjassa. Toinen heikko tarina oli mielestäni Campesinon kopla, en erityisesti pitänyt sen värimaailmasta.
Jupakka Brazos-joella oli sen sijaan mielestäni keskivertoa selkeästi parempi tarina, ja Letterin viiva miellyttää aina silmääni.
Kaksintaistelu oli erinomaista jälkeä, parasta A-ryhmää. Hieman epänormaalia jälkeä Texiin, mutta varsin sopivaa.
Kuuma iltapäivä voisi olla sarjakuvaversio Tarantinon lyhytelokuvasta, ja Kuolema erämaassa viidennen sivun neljännessä ruudussa näyttää olevan tuttu hahmo eilen Viisuissa nähdystä Lordin videosta. Verijälki oli hieno lopetus loistavalle paketille.
Kiitos kaikille Kuuman iltapäivän julkaisuun myönteisesti vaikuttaneille tahoille, tällaista on ilo lukea.
-
Onpas taas ollut pitkä tauko mulla Texin kanssa, kun kiirettä pitää.
Mutta Wadettajalle koskien "Tulevat lännensarjat" listaa:
Nro. 12 Ortiz/Faraci tarinan nimi on siis "Minuti contati" joka sanatarkasti käännetään kai "Minuutin laskelma" mutta "Nopea päätös" lie asiayhteyteen sopivampi :D.
Ja nro. 13:sta julkaistaan Fuscon viimeinen tarina "Moctezuma" eikä vielä sitä mikä siinä listassa sillä kohti lukee.
Kuumista ei tahdo millään löytyä... pitääköhän tässä alkaa taas nettitilaamaan?
-
Toinen heikko tarina oli mielestäni Campesinon kopla, en erityisesti pitänyt sen värimaailmasta.
Tuosta olen samaa mieltä. Mustavalkoinen olisi ollut paljon parempi, mutta sitä ei ilmeisesti saa muuta kuin väritettynä.
-
Kuumis on arvosteltuna nyt etusivulla (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=829)
-
Parisen viikkoa sitten tilasin Kuuman Iltapäivän paikallisen Info-kirjakaupan kautta, eivät tunnu sitä saavan millään... pikkasen ihmetyttää ja pelottaa että mikä lienee painosmäärä tms.
Taitaa olla harvojen herkkua?
Ilmestymispäivämäärä on ollut kuulemma 20.04.2007 (Infon koneelta katottuna)
-
Vaikka Kuuma iltapäivä tarinana onkin huippuluokkaa, olisi siihen voitu keskittyä Tampereella paremmin, ehkäpä muistamalla laittaa sivunumerot näkyviin?
Tuohon voin kommentoida, että Ticcit pantiin värisivuille kuvallisin perustein niin reunoja nuollen kuin ilkesi. Sivunumeroille ei ollut luontevaa tilaa.
Sen sijaan melkeinpä ainoa harmitteluni aihe ovat muissa kokonaisuuksissa olevien sivunumeroiden lievä poukkoilu ja vaihteleva koko. Kirja koostettiin keskenään niin uskomattoman erikokoisista materiaaleista, digiformaateista ja sivutaitoista, että peräti kolme eri ihmistä kokosi noita sivuja ja sivunumeroinnin asetuksissa oli eroa.
Esimerksi Treno oli puolikas-sivuina, Campesino oli palapeliä strippikokoisilla värikuvilla (se väritys on todella niin karmea, että se on lähes vulgaaria pop-taidetta), Kaksintaistelu koostettiin tilaajalipareen pdf-docuilla. Veripisara tuli todella raskaina ja niin tarkkoina harmaasävy-kuvina, että siveltimenjäljen erottaa.
Kun tarkastin digivedoksia ruudulla, ei sivunumerointi alalaidan leikkuuvaran valkeudessa ottanut silmään, mutta valmiissa painatuksessa tarkentuvaa sivurajaus korostaa sitä ainakin toimittajan öögaan. Pari prrhanaa lipesi ylpistelyn sekaan... Eihän tuon pidä lukunautintoa tiltata, mutta kieltämättä tuommoinen vaikuttaa tämän laatutason teoksessa turhalta pääsiäiskätisyydeltä.
Sarjakuvatoimittajien hornassa saan lempata lieskoihin koksia jokaisen epäsuhteisen sivunumeron mittaisen kuutiomäärän.
-
Kyllä on opus hukassa! Puolen Suomen kirjakaupat on koluttu ilman näköhavaintoa ja tuo yllämainittu ad libriskin kauppaa eioota. Onkohan tuo jo myyty loppuun?
-
Helsingin keskustan Stockalla oli ainakin kymmenen kappaletta hyllyssä. Eilen.
-
Kyllä on opus hukassa! Puolen Suomen kirjakaupat on koluttu ilman näköhavaintoa ja tuo yllämainittu ad libriskin kauppaa eioota. Onkohan tuo jo myyty loppuun?
Kolminkertainen hurraahuuto Egmontin logistiikkaosastolle. Saankohan Kuuman iltapäivän nopeammin käsiini kuin Vartijat, jonka odotteluun meni kolmisen kuukautta. ???
-
No nyt tärppäsi divarissa Rovaniemellä. Komean näköinen opus. Ja sitten lukemaan...
-
Stockmannilla noita on edelleen saatavana. Ostin omani eilen.
-
Nyt on sitten Texiä saatavilla Venäjälläkin?
http://texwiller.blog.com/Novidades/
http://www.greencatcomics.ru/tex.html
Mistäköhän tuollaisen itäsuomalaisen Tex-lehden itselleen kaivaisi... jos jollakin on suhteita itäänpäin, niin venäläisen Tex-lehden kokoelmiinsa haluajia on varmaan kvaakissakin useampiakin...?
-
Mistäköhän tuollaisen itäsuomalaisen Tex-lehden itselleen kaivaisi... jos jollakin on suhteita itäänpäin, niin venäläisen Tex-lehden kokoelmiinsa haluajia on varmaan kvaakissakin useampiakin...?
Kieltämättä tosiaan kiinnostaisi.
-
Kulku-katin pojassa näytti olevan Kuumis 18 euroa zipale ja hyvin oli jäljellä.
-
En ole vielä Kuumista ostanut, mutta kuopiolainen divarinpitäjä sanoi sen myyneen vallan mainiosti.
-
Nyt on sitten Texiä saatavilla Venäjälläkin?
http://texwiller.blog.com/Novidades/
http://www.greencatcomics.ru/tex.html
Mistäköhän tuollaisen itäsuomalaisen Tex-lehden itselleen kaivaisi... jos jollakin on suhteita itäänpäin, niin venäläisen Tex-lehden kokoelmiinsa haluajia on varmaan kvaakissakin useampiakin...?
Täytyypä parilta tutulta kysellä :)
-
Kuuma iltapäivä luettu.
Kyllä Ticci on hyvä. Virtuoosi.
Lisää Ticciä!! Ostan!
-
Kyllä Ticci on hyvä. Virtuoosi.
Komppaan
-
Kyllä Ticci on hyvä. Virtuoosi.
Säestän.
Edit. Olisi muuten mukava tietää, kuka on piirtänyt kannet tarinaan Oklahoma (5-7 1995). Tietääks joku? Villaa on yritetty matkia siinä- huonolla menestyksellä. Eikä kyseessä ole tarinan kuvittaja, Letterikään. Siis kuka?
-
Eikös se ollu joku Boro?? Muistaakseni tarina tuli norjan kautta meille, eli taitaa tämä Boro olla norjalainen..??
-
Siis kuka?
Boro Pavlovic on alunperin lähtöisin ex-Jugoslaviasta, josta hän muutti Norjaan Osloon jo 90-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä hän asuu Ranskassa , missä hän työskentelee 'El Niño:n' parissa. (onko vanhaa tietoa?) Norjassa ollessaan hän työskenteli Semicille piirtäen kansia mm. norjalaiseen mustanaamioon, Agentti x9:ään Modesty Blaiseen, James Bondiin ja tekipä hän muutaman kannen myös Tex Willerin norjalaiseen laitokseen. Näitä kolmea kantta on sittemmin käytetty myös Suomen Tex Willerissä. Hän työskenteli 90-luvulla semicillä myös muutamaa sarjakuvaa piirtäen. Pääasiassa nämä olivat tyttöjen sarjakuvia, mutta mukana oli myös joitakin suosittujakin poikien sarjakuvia.
-
Onkos kellään tietoa ja listaa mitä Tex Willer erikoisnumeroita on kaikenkaikkiaan ilmestynyt normaalin lehtisarjan ulkopuolella.
-MTT
-
Ei muuta kuin tämä Kuumis ja joitakin vuosia sitten tilaajalahjana kaksintaistelu-novelli, joka siis nyt kuumiksessa julkaistiin uusiuntana. Vai tarkoititko kysymykselläsi myös suuralbumeita, maxeja ja kronikoita?
-
Kiitos, tuo tieto riittänee ainakin mulle, tieto kronikoista ja suuralbumeista on vielä hyvin saatavilla.
-MTT
-
Sain juuri tietää, että Claudio Nizzi on tehnyt lopullisen lopettamispäätöksen texien suhteen. Hän nimittäin matkusti Milanoon neuvottelemaan asiasta Sergio Bonellin kanssa, mutta Bonelli kieltäytyi ottamasta häntä vastaan. Se oli Nizzille viimeinen pisara. Nizzillä on tekeillä Italian juhlatexin (jonka käsis on varmaan valmiina jo) lisäksi yksi toinenkin Tex, jonka hän tekee valmiiksi. Tarkkaan en tiedä, mikä tämä toinen tarina on, mutta se saattaa olla maxi-Tex, jota Cossu piirrustelee.
Näin se S. Bonelli taas näytti sarjakuvatoimittamisen mallia. Askollakin on vielä pitkä matka ennen kuin oppii, kuinka maailmanluokan toimittajien kuuluu toimia ;).
-
Tarkkaan en tiedä, mikä tämä toinen tarina on, mutta se saattaa olla maxi-Tex, jota Cossu piirrustelee.Näin se S. Bonelli taas näytti sarjakuvatoimittamisen mallia. Askollakin on vielä pitkä matka ennen kuin oppii, kuinka maailmanluokan toimittajien kuuluu toimia ;).
Voisipa kääntyä yhtä traagiseen suuntaan, jos Janne Y. Moriscon seuraavalla visiitillä työntäisikin naamasta pihalle. Ehkä en opettele tätä niin kauan kuin toimistolestinäkin on Cossun sijasta "Lone Star" Jaloviinaa.
Mutta on se vaan perhanaa noiden "taiteellisten erimielisyyksien" kanssa. Ettei vaan Bonelli pure epäviisaasti kättä, joka merkittävästi Texiä ruokkii.
Tilaisuuden näin tullen todistan myös, että en tiedä Tex Willeriä suomennetun muita erikoisjulkaisuja kuin mitä "toimituksen kotivalo" Janne ehti jo mainita. Yksinäinen ratsastajakin kuuluu suuralbumien sarjaan kovakantisesta väriasustaan huolimatta.
-
Nizziähän kohdellaan Bonellilla kuin siivoojaa. Hän on kuitenkin heti G.L. Bonellin jälkeen merkittävin Tex käsikirjoittaja, vaikka viimeisinä vuosinaan huipputarinat ovat olleet harvassa. Hän ansaitsisi suurempaa arvostusta. Ehkä me lukijat osaamme sitä antaa, jos Bonellin henkilökunta ei siihen kykene. En kuitenkaan jaksa olla kovin murheissani Nizzin eläköitymisestä, sillä uuden veren saaminen käsikirjoitustiimiin voi piristää koko sarjaa. Nizzi on antanut Texille paljon, mutta ehkäpä on jo aika uusien kykyjen näyttää taitonsa ja saada enemmän vastuuta.
Ensi viikolla alkaa sitten uusi tarina, jonka tekijänä on tiimi Nizzi/Civitelli. Italonumeron perusteella en malta olla hieman ennakoimatta, että luvassa taitaa olla oikein hyvä tarina. Civi on ehdottomasti iskussa. Tex tosin seikkailee taas yksin. Tarinassa näyttää olevan eräs kohtaus, väijytys sillalla, joka tuo mieleeni lähes identtisen kohdan tarinasta Juonittelua Santa Fessä vuodelta 1994. Silloin vain oli kyse rautatiesillasta.
-
Yksityiskohta Tex Willerin kannesta 1/2006 ja...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=2778)
...yksityiskohta Lännensarjan 2/1963 -kannesta (peilikuvana).
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4662)
Huomaatteko yhtäläisyyden!
Naureskelin jo aikaisemmassa viestissä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=6804.msg105073#msg105073) tuota sangen epätyypillistä Tex-kantta, ja nythän sille löytyi selitys. Vai tuhlaanko elämäni joutavuuksiin näiden populaarikulttuurin kultajyvien kanssa?... huokaus.
-
Yksityiskohta Tex Willerin kannesta 1/2006 ja yksityiskohta Lännensarjan 2/1963 -kannesta (peilikuvana).
Texin kansi on alunperin vuodelta 1968, joten piparipurkilla on käyty Bonellin puolelta. Itse tarina ilmestyi italoliuskoina 1966, joten varhaisempikin kuva-aihio voi löytyä niistä - mutta ei siis ennen vuotta 1963.
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/alborist?collana=1&numero=90&subnum=0
-
Texin kansi on alunperin vuodelta 1968, joten piparipurkilla on käyty Bonellin puolelta. Itse tarina ilmestyi italoliuskoina 1966, joten varhaisempikin kuva-aihio voi löytyä niistä - mutta ei siis ennen vuotta 1963.
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/alborist?collana=1&numero=90&subnum=0
Tällä kertaa täytyy sanoa, että kopio on kyllä sangen surkea - hahmojen kasvotkin on varjostettu häpeillen piiloon. Lännensarjan kansi (joka todennäköisesti on varmaankin jo 50-luvulta) on tunnelmaltaan ja tekniikaltaan loistelias...
-
Texin kansi on kyllä naurettavan surkeaa jälkeä. Harmi vaan.
Nizzin lopettamispäätös ei tullut yllätyksenä, kun on aiemmin kuullut Bonelli sekoiluja. Lähettäkää Sergiolle postia italiaksi, jossa sanokaa "olen varma, ettei isäsi olisi hyväksynyt tuota". Se vasta tehoaakin.
Saa nähdä, milloin Civitelli ilmoittaa lopettamisestaan Tex- tallissa. Ja kuinka moni muu lähtee protestina mukaan.
Ei sen puoleen, Civin piirtäminen on jäänyt itse mestarilta aika vähäiseksi. Esim. Kaksintaistelussa naamat olivat jonkun avustajan tekeleitä, varsin kömpelösti matkittuja.
-
Texin kansi on alunperin vuodelta 1968, joten piparipurkilla on käyty Bonellin puolelta. Itse tarina ilmestyi italoliuskoina 1966, joten varhaisempikin kuva-aihio voi löytyä niistä - mutta ei siis ennen vuotta 1963.
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/alborist?collana=1&numero=90&subnum=0
Katselin vähän tuota kantta (omista löytyy vain Tutto Tex 90). Kenenhän piirtämä se nyt onkaan? Ei siinä Galeppinin nimmaria ainakaan löydy; kuitenkin edellisestä ja seuraavasta löytyy (nimenomaan Tutto Tex painoksesta. Texin paita on alunperin ollut punainen, sitten keltainen, niin se muoti muuttuu. Selasin tuon lehden läpi, eikä siellä ollut kyllä tuollaista ratsastuskuvaakaan. Te, jotka tunnette noita muita piirtäjiä, voitte varmaan tunnistaa kuka tämän on riipustanut. Vähän kumma juttu, että joku toinen olisi piirtänyt tähän kannen, vai olisiko Galeppini ollut kipeänä juuri tuolloin?
-
Carsonin viiksen värähdys tuo erehdyttävästi mieleen Muzzin. Eipä niitä muita apupiirtäjiä juurikaan tuohon aikaan ollut. Mielenkiintoista!
Mielenkiinnolla odotan minäkin seuraavaa Texiä. Nizzi on itse ylistänyt kyseistä tarinaa. Ja huolissani olen minäkin Civitellin tulevaisuuden suhteen ja kävi samoin omassa pienessä mielessä, että mies saattaa olla lähdössä. Hänhän kovaäänisesti vaati Nizziä takaisin alkuperäisen hyllyttämisen jälkeen, ja niinpä vain Nizzi sai kirjoittaa tulevan juhla-Texin. Vaan kyllähän Civiltä senkin jälkeen tulee ainakin yksi tarina, Manfredin kirjoittama, jonka hän jätti kesken, jotta juhla-Tex valmistuisi ajoissa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että Manfredin ja Civin sukset menivät pahasti ristiin. Vaan ehkä Civi sitten siirtyy Bosellin tai Faracin talliin mielummin kuin lopettaa Tex-tehtailun kokonaan.
-
Mutta on se vaan perhanaa noiden "taiteellisten erimielisyyksien" kanssa. Ettei vaan Bonelli pure epäviisaasti kättä, joka merkittävästi Texiä ruokkii.
Taidanpa tökkäistä käteni ampiaispesään, mutta.... mielestäni Nizzi on parhaat juttunsa kirjoittanut jo ajat sitten. Viime vuosien tarinoista monet ovat olleet melkeinpä vanhan toistoa. Ehkäpä nyt onkin hyvä hetki saada Willeriin uusia kirjoittajia, tai kokonaan uusi pääraapustelija. Vuodesta toiseen ei sama kirjoittaja voi keksiä kovinkaan uusia juonikuvioita näinkin loppuunkalutusta aiheesta kuin villi länsi on. Varsinkin kun tuntuu että pääpomo Bonelli on rajannut tarinoiden nykyisen aihealueen aika tiukasti.
Onhan Nizzikin aloittanut Texin parissa jo yli 20 vuotta sitten, Suomessakin Nizzin tarinoita on julkaistu 113kpl? Olikohan se Nizzi ensimmäinen julkaistu tarina vuodelta 1983? Nizzin parhaimmat tarinat sijoittuvat tuossa litaniassa ihan jonnekin muualle kuin loppupäähän...
Tämä vuodatus ei tietenkään yritä poistaa Nizzin aikaansaamaa hohtoa vanhoista loistavista tarinoista, mutta tämän nykyisen keskinkertaisuuden saa minun puolestani oikein mielellään korvata tarvittaessa vaikkapa toisella keskinkertaisuudella!
-
Olen täysin eri mieltä ernotamin kanssa. Kyllä se on pösilö-Boselli, joka pitäisi ampua raketilla kuuhun pilaamasta Texia.
-
Jatketaan vielä edellistä vuodatusta: Mielestäni Tex Willer -tarinat ovat viime vuosina olleet turhan kaavamaisia ja yksioikoisia. Tähän on varmasti osallisena moni seikka, tarinoiden pituuden rajaaminen kahteen vakiosarjan numeroon vaikuttaa varmasti. Viime vuosien tarinat tuntuvat (minusta, mitä mieltä muut ovat?) kauhean 'kapeilta' tapahtumiltaan, mennään yksitasoisesti paikasta toiseen ja hommat ratkeavat. Kahteen lehteen ei aina saada mahtumaan koko juonta hyvin, täytyy sovitella ja lyhennellä.
Jos tarinat saisivat olla pidempiä, ja kirjoittajat saisivat tehdä rauhassa/kiireettömästi (Nizzi tuntuu kijoittavan urakalla?) töitään, saattaisivat perustarinatkin olla laadukkaampia ja monitasoisempia. Onhan siinä ennenkin onnistuttu. Nizzikin teki loistavia tarinoita, joissa juoneen vaikuttavat tapahtumat olivat monisäikeisempiä ja juoni koottiin kasaan vasta tarinan viime metreillä. Nykyään liki kaikki tapahtuu kaavamaisesti ja yllätyksettömästi.
Minua ihmetyttää ja kummastuttaa Bonellin periaate, että aina on olemassa joku 'ykköskirjoittaja' (viime vuosia Nizzi). Sitten tämä on kirjoittanut urakkatahdilla julmetusti tarinoita, joiden taso on vaihdellut. Nizzikin muuten käyttää haamukirjoittajia, sekin on vaikuttanut tarinoiden tasoon viime vuosina. Nostavasti.
Itse tykkäisin jos käsikirjoittajia olisi reilusti useampia. Tarinat olisivat reilusti erilaisia, eikä lukiessa tulisi helposti samanlaista 'tämä on jo koettu' tunnetta, mikä nykyään monesti on jo mielessä.
Sitten vielä yksi ajatus, jota en ole Bonellille asti vielä saattanut... täällä olen ehkä joskus maininnut? Supersankaritkin tuntuvat onnistuvan näissä ns. 'elseworlds' tai 'what if...' jutuissa. Toki Texin on käynyt väliamerikassa ja Alaskassa sun muualla, mutta mitäpä jos tilannetta ja tapahtumapaikkaa muutettaisiin oikein reilusti?Saisikohan Nizzi tällaisesta uutta virtaa? Jos vielä joskus näkisimme samanlaista loistoa kuin vaikkapa 80-luvulla?
-
Olen monesta asiasta samaa mieltä kuin Erno. Taso on vaihdellut ja mestarisuoritukset ovat olleet harvassa. Toki niitäkin on nähty.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että 220 sivua pitäisi riittää kunnollisen tarinan kirjoittamiselle. Jos tarina ei ole kunnollinen, niin sitten kyseessä on kirjoittajan horjuva ammattitaito, niinkuin Nizzillä joskus. Toisinaan tarinan johdanto elellyttäisi 300-400 sivun juttua, mutta sitten lätsähdetään hätäisesti tasajalkaa 220 sivun kohdalle. Suorastaan naurettavaa. Ilmeisesti Nizzi ei tee kunnollista jaksotusta tarinoilleen etukäteen, vaan aloittaa kirjoittamisen ja katsoo, kuinka käy. Se ei yksinkertaisesti ole toimiva systeemi, jos tarinoille on etukäteen määrätty pituus. Pointti on, että ammattimaisiakin kirjoittajia löytyy.
-
Nyky-Willeri on sillä tasolla, että meikäläinen lopetti tilaamisen. Joskus tulee ostettua Willeri kylläkin.
Harmittavasti uudet tarinat ovat niin totaalista epäonnistumista, kuin vain voi kuvitella. Mieluummin lukee tosipaljonkiinnostavaa sota-korkkaria. Liekö syynä Willerien nykytasoon hirviän tiukat määritteet ja säännöt. Tänäkään vuonna ei taida tulla yhtä ainoata kahta Willeriä pidempää sarjaa. Lopun voi aina arvata: "Jaa, tuo olikin rosvo, kuten seitsemässä edellisessäkin. Jaa se kuoli lopuksi, kun ei huomannut rotkoa." ja " Katos juna".
Kyllä jossain mättää Bonelli- editoren päässä.
-
Nyt on kyllä vähän turhan tummat tuomiot Texin tarinoitten suhteen. Itse pidän Sattumasankarin kaltaisista kirjan mittaisista tarinoista hyvinkin paljon. Samaten uusien lukijoiden on niiden myötä helppo tulla mukaan Texin seikkailuihin. Vaikka kyllähän ennen kaikki oli aina paremmin...
-
Nyt on kyllä vähän turhan tummat tuomiot Texin tarinoitten suhteen. Itse pidän Sattumasankarin kaltaisista kirjan mittaisista tarinoista hyvinkin paljon. Samaten uusien lukijoiden on niiden myötä helppo tulla mukaan Texin seikkailuihin. Vaikka kyllähän ennen kaikki oli aina paremmin...
Voit olla ihan oikeassa siinä, että uusien lukijoiden on helpompi tarttua näihin uusiin tarinoihin. Mutta kyllä meikäläinen ottaa kaupan hyllyltä ennemmin kronikan, kuin uuden Willerin.
Olek sää, Lurker lukenu vanhoja Willereitä?
-
Tykilläkö se sinne kuuhun pitää ampua? Kyllä raketti lienee kuitenkin inhimillisempi vaihtoehto, tarkoitushan on toimittaa p-B sinne elävänä.
Ernotamin jälkimmäisessä viestissa on useita hyviä ehdotuksia. Kyllä tästä määrämittavaatimuksesta pitää päästä eroon. Ehkäpä Sergion seuraajalla on aivot tallella.
-
Nyt on kyllä vähän turhan tummat tuomiot Texin tarinoitten suhteen.
Ehkäpä olet oikeassa... Kyllähän Nizzi aina harvakseltaan välillä vieläkin onnistuu... Välilä pitää purkaa turhautumista :-D
Itse pidän Sattumasankarin kaltaisista kirjan mittaisista tarinoista hyvinkin paljon. Samaten uusien lukijoiden on niiden myötä helppo tulla mukaan Texin seikkailuihin.
Ihan totta. Itsekin pidän näistä yhden pokkarin mittaisista tarinoista. Täytyy vain muistaa, että ne ovat otettu Almancco del west-sarjasta, jota tulee Italiassa yksi numero vuodessa. Ei siis Tex -pääsarjasta. Voisi kuvitella että tähän sarjaan panostetaan enemmän tarinaa kirjoitettaessa ja piirtäjää valittaessa. Pari kolme huonoa vuotta voisi aiheuttaa helposti koko sarjan lopettamisen...
-
Olek sää, Lurker lukenu vanhoja Willereitä?
Oommää! Perussarjaa luin ihan silloin kun ne ilmesty, ja oon kyllä Kronikatkin kaikki ostannu, mutten oo niitä kaikkia kyllä lukee jaksanu. Ehkä joskus kesällä ehtii.
80- ja 90 -luvuilla en lukenut Texejä ollenkaan vaan Vonnegutia, Hesseä (joka nykyään tuntuu ihan surkeelta), Hemingwayta (joka tuntuu aina vaan paremmalta) ja muita sen ikäiselle itselleni tärkeää kirjallisuutta, sarjakuvat jäivät aika pitkäksi aikaa kokonaan. Heh! Nyt olen ostellut pari kolme 90-luvun vuosikertaa ja hyviä juttuja on silloinkin julkaistu. Näin retrospektiivisesti Texiä lukemalla huomaa, että kyllä Tex on hiljalleen muuttunut vaikkei sitä heti huomaa, eikä välttämättä huonompaan suuntaan.
-
Minä en hirveän innoissani ole sattumasankarista. Kumma, jos Bosellia sen ansiosta kehutaan. Bosellin resepti "tuoreeseen tulkintaan" on tämä: valitaan joku kompleksinen tyyppi, yleensä joku pikkulurjus, tarinaan ja pistetään hänet tekemään sitä mitä Tex yleensä tekee. Ja Tex seuraa sivusta, kun tapahtuu. Joskus Boselli vielä lyttää jonkun Tex-konvention, jotta saadaan lisää tuoreutta.
Silti pidän suurimmasta osasta Bosellin tarinoista ja on miehellä muutama todellinen napakymppikin, kun kaikki palaset loksahtavat kohdalleen. Hänen kirjoittamansa dialogi on paljon parempaa kuin Nizzillä ja tarinoiden rakenne ja jaksotus ovat poikkeuksetta hyviä. Ei siis tule kiire lopussa. Se on sitä ammattimaisuutta!
-
Minä en hirven innoissani ole sattumasankarista. Kumma, jos Bosellia sen ansiosta kehutaan.
Makuja on monenlaisia, mutta vaihtelun vuoksi on mukava lukea juttuja joissa Tex on välillä hiukan syrjemmällä... Sattumasankari oli napakka paketti, jossa liikuttiin myös hyvän ja pahan välisellä "harmaalla alueella".
-
Sattumasankari oli Tex Willerin häntäpäätä, mutta kyllä on olemassa hyviäkin tarinoita, joissa Tex on hieman niinkuin sivustakatsojana. Yksi yli muiden on "Punaiset sudet", kehuttu ja haukuttu. Tekijät Boselli&Font ovat paneutuneet intiaanihistoriaan hämmästyttävällä huolellisuudella ja tuloksena on mestariteos vailla vertaa. Monet henkilöt ovat todellisesta elämästä , vaikka tapahtumat ovatkin kuvitteellisia. Fontin taide on omaa luokkaansa ja tunnelma hätkähdyttävä. Villalla, Repettolla, Ortizilla ja jopa Civitellillä olisi Fontilta jotain opittavaa.
Tämän vuoden Texeissä ei isompi koko pysty piilottamaan sitä tosiasiaa, että alamäki on alkanut. Hyvät piirtäjät eivät kykene pelastamaan onnettomia käsikirjoituksia. Onnekseni olen löytänyt menneiden vuosien pitkiä tarinoita kesän ratoksi.
-
Minun mielestäni alamäki alkoi Nizzin burn-outin jälkeen 90-luvun puolivälissä. Eivät tarinat sen jälkeen ainakaan huonontuneet ole. Päinvastoin olen näkevinäni tämän vuoden Texeissä isoja valonpilkahduksia ja etenkin Nizzi on saanut mukavasti vanhaa ryhtiä tarinoihinsa, lieneekö asiaan sitten vaikuttanut haamukirjoittaja, miehen saama kova kritiikki vai joku muu. Juna Redvilleen oli mielestäni parasta perussarjan Willeriä vuosikausiin eikä muissakaan tarinoissa ole juurikaan vikaa ollut.
G. L. Bonelli on puolestaan nostettu liian korkealle jalustalle. Miehen ansiot ovat toki kiistattomat, mutta varsinkin viimeisinä vuosina miehen tarinoista oli puhti lähes tyystin poissa. On mukava lukea ja verrata G.L.:n ja Nizzin tarinoita 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. Jälkimmäisellä on tuoreutta, puhtia ja hersyvää huumoria tarinoissaan, kun taas Papan jutut ovat monesti väkisin väännettyjä ja suorastaan ikävystyttäviä.
-
Itse olen nähnyt vain muutaman valonpilkahduksen tämän vuoden Texeissä, jos ei lasketa juna Redvilleen-tarinan jälkimmäistä osaa, jossa Ortiz innistui Nizzin käsikirjoituksesta siinä määrin ,että sen huomasi selvästi. Valonpilkahdus oli myös Nizzi&Milano voimakaksikon saarrettu kylä. Mutta välissä ilmestyneet pari numeroa eivät sytyttäneet. Mukaan pitäisi saada jo Carsonin huulenheittoa ja pidempiä tarinoita, mutta ainakaan jälkimmäinen toive ei toteudu. Pianhan tulee Fontin Kuolema Sumussa, joten uskon ainakin silloin saavani rahoilleni moninkertaisen vastineen.
Tämänvuoden numeroilla voidaan hyvinkin saada lisää uusia ostajia, koska joitakin lukijoita lyhyet tarinat miellyttävät. Mutta samalla joukko vanhoja lukijoita kadottaa osan mielenkiinnostaan, koska eivät saakaan sitä perinteistä Texiä, johon ovat vuosien aikana tottuneet. Oma suosikkiaikakauteni saattaisi olla 90-luvun alku, johon on selvästi ajoittunut aika useita hyviä tarinoita.
-
Olisikohan näkyvillä pieni "trendi", että Tex seikkailee yhä enemmän omissa hoteissaan Yksinäisen kostajan tapaan?
-
Toivottavasti ei. Kyllä parhaat tarinat ovat olleet niitä, joissa mukana on koko nelikko.
Ihmettelen tuota Punaisten susien ylistämistä. Onhan kyseessä tarina joka on niin surkea, että en ole sitä viitsinyt edes lukea useampaan kertaan. Ja tähän ei moni tarina pysty samantasoisen Colorado Bellen ohella.
-
Ilmoittaudun myös Punaisten susien ihailijaksi. Vastaavaa tunnelmaa en ole kokenut sitten poikavuosien intiaaniromaanien lukemisen. Parasta A-luokkaa paitsi tarinaltaan niin myös piirrokseltaan! Mutta makuasioista on turha liikaa kiistellä, yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä.
-
Ja kolmas isästä :)
Sattumaa tuo "trendi" on sillä nuo kaksi lyhyttä tarinaa on almanacco sarjasta, jossa tex pääsääntöisesti seikkailee yksin. Ja nyt, kun perussarjassa tulee juuri tähän saumaan pari tarinaa putkeen, jossa Carsonia ei ole, niin suomilukija saa hyvinkinkin kuvan, että Carson olisi hylätty.
Mitä tarinoiden pituuteen tulee, niin keskimäärin tarinoiden pituudet ovat kasvaneet. Aika harvassa ovat jutut, almanacco sarjaa lukuun ottamatta, joissa jäädään alle tuon vakiomitan 220 sivua. Ennen oli seassa paljonkin lyhyempiä, mutta toisaalta n. 300 sivun tarinoita tuli useammin.
Eri asia sitten taas on, että tapahtuuko tuossa 220 sivussa yhtään mitään. Joskus tuntuu, että ei. Kuumiksessa ollut Letterin wanha tarina oli 107 sivua pitkä, mutta itse pidän sitä aivan täysimittaisena, sillä niin paljon siinä tuntui tapahtuvan.
-
Avataanpa sanainen arkku täältäkin ensimmäisen viestin muodossa eli en ainoana näköjään ole ihmetellyt Carson häviämistä, onkohan joutunut konttorille pöytähommiin vaiko kihti alkanut kolottamaan. Samaan aikaan kun olen lueskellut noita vanhempia Texejä, niin pientä terveysintoilua, kai, on havaittavissa Texissä, kun sätkä ei enää viihdy hänen huulillaan niin tiheään näissä uusimmissa. No lasiin ei kuitenkaan vielä sylje.
-
Ja pitkiin Tex-tarinoihin totta kai kuuluvat myös ne muutaman sivun mittaiset ratsastuskohtaukset, joissa ei oikeastaan tapahdu yhtikäs mittään - kunhan näytetään komeita lännen maisemia ja heitetään hurttia herjaa... hevosten kavioiden kopseen melkein kuulee.
Tuskin Carson luppoaikaansa saluunassa viettää, veikkaisin pikemminkin jotakin ehtoisaa emäntää, jonka ovelle vanhan vikurin tie varmaankin aina silloin tällöin vie.
-
Tuskin Carson luppoaikaansa saluunassa viettää, veikkaisin pikemminkin jotakin ehtoisaa emäntää, jonka ovelle vanhan vikurin tie varmaankin aina silloin tällöin vie.
Ehkä ravintolaisäntänä pohjoisessa?
Itse asiassa ei kovinkaan palioa sinänsä haittaa, vaikkei Carson ja kumppanit enää pahemmin näy. Nykyään ei nimittäin saada (jostain syystä) sitä samanlaista läpän heittoa, mitä aikanaan oli (Nolitta loisti näissä kohtauksissa). Eli jos (ja kun) ei siltä pohjalta osata tehdä hyvää Willeriä, jätettäköön pois muut.
On toki ollut hyviä tarinoita, joissa esimerkiksi juuri sudenpennut ovat olleet leikissä mukana. Samanlaiseen herjailuun ei ole tullutkaan tilaisuutta, tai en ole niitä ainakaan huomannut.
Tex on valitettavasti muuttunut aika radikaalisti viime aikoina, ehkä tämä on uusi kehityssuunta, millä koetetaan haarukoida lisälukijoita. Eikä se suunta vältimäti ole huonompi- katsotaan, miten kehitys etenee.
-
Uusin Willeri tuli mukavasti tiistain jatkoksi ja kaiken päälle nimisuomennokseni oli sama kuin Rennellä... Kyllä nyt naurattaa ;D.
Tarinasta en sano (ennen kuin olen lukenut) muuta kuin että perinteistä länkkäriä tämä on.
-
Tervetuloa Kimurantti!
Carsonista vielä. Kyllä kyseessä on siksi hieno persoona, että hänen osuuttaan pitäisi mieluummin lisätä, ei vähentää. Tupakanpoltto on kyllä selvästi laantunut. Parhaina aikoina varsinkin Fuscon piirtämät karpaasit olivat koko ajan sätkä suupielessä. Eikä Texin ja Carsonin ilmeistä päätellen ollut kysymyksessä pelkkä kessunpoltto, vaan kyllä siellä polteltiin jotain muutakin kuin tupakkaa. Mutta kaikki muuttuu. ;)
-
En kyllä ole sitä mieltä, että Tex olisi radikaalisti muuttunut :o.
Ja uusin Tex tosiaan tuli. Tarina vaikuttaa kohtuullisen mukavalta ja Civitellin jälki on hiottua. Sitä lukiessa ei kyllä yhtään tuntunut, että Tex olisi muuttumassa tai peräti kriisissä. Ainut oli tosiaan se, että Vanhaa Huuhkainta ei näkynyt, mihin nyt kiinnitin huomioni varmaankin käydyn keskustelun ansiosta.
Civitellistä sen verran, että vaikka mies on tehnyt Texiä yli 20 vuotta, niin ei ole tyyli päässyt muuttumaan miksikään. Ainostaan taustat ovat muuttuneet huomattavasti elävimmiksi. Jälki oli siis yhtä hyvää kuin aina ennenkin ja ihan ensimmäisestä tarinasta lähtien. Esim. Tex on täsmälleen saman näköinen kuin Civitellin ensimmäisessä seikkailussa. Jos vertaa esim. Villaan, niin Villan Tex oli tyystin erinäköinen miekkosen ensimmäisessä ja viimeisessä tarinassa.
-
Luinpa minäkin tuon uuden. Siinähän oli selvästi se sheriffi Elmer Daves (voiko olla totta että muistan tuon nimen ulkoa työkoneen ääressä???!!!) eräänlaisena Vara-Carsonina johon viittaavat jo Texin ja Davesin keskinäinen leukailu iästä. Hyvinhän tuo Daves myös hoiteli porukkaa päiviltä Texin rinnalla, jos laskin oikein niin sarjiksen kuluessa Texi lähetti Tuonpuoleiseen kahdeksan pahista ja Daves neljä. Not bad, sheriff, not bad 8]
Tarina nyt on kyllä NIIN tuttua huttua että vähän tuppasi kyllästyttämään jopa, onneksi pidän Civitellin selkeästä ja kuitenkin ilmeikkäästä piirrosjäljestä ja ruumiitakin tuli tarpeeksi tiuhaan ja samoin maisematkin olivat komeita niin mikäs tuota oli lukiessa.
-
Niin mikä tämä "se" sheriffi Elmer Deves on?
-
Kuumiksessa ollut Letterin wanha tarina oli 107 sivua pitkä, mutta itse pidän sitä aivan täysimittaisena, sillä niin paljon siinä tuntui tapahtuvan.
Tuo tarinahan on sieltä Italian liuskalehti-kaudelta, mikä varmaan selittää sitä, että tapahtumia riittää. Jokaiseen liuskaan on pitänyt saada jotain mielenkiintoista, pelkkä tasainen meno ja maalailu ei silloin riittänyt.
Uusin Tex oli minusta varsin kiinnostava käynnistys tarinalle. En yhdy lainkaan edeltäviin kannanottoihin joiden mukaan tarinoiden taso olisi jotenkin yht'äkkisesti viime aikoina laskenut. Tietysti samat teemat toistuvat, mutta kaikki ne jotka ovat vaikkapa dekkareita lukeneet, tietävät että samasta teemasta voidaan tehdä aikalailla kiinnostavia variaatioita ilman että koko ajan kalutaan samaa luuta (esim. Carter Dicksonin alias Dickson Carrin lukitun huoneen mysteerit tai Gulikin kiinalaiset mysteerit.)
Mutta toisaalta, tuo Ernon ehdotus uusista ympäristöistä kuulostaa hyvältä. Hataran muistini mukaan aika kauan on kulunut mm sen tyyppisistä seikkailuista joissa Tex & co törmäävät johonkin erikoiseen maailmaan tai yhteisöön, tai johonkin taru- tai scifi-olentoon. Sen sijaan kohtalaisen uusi aluevaltaushan oli se kummitusjuttu, oliko se juuri Colorado Bell, käsittääkseni sen tyyppisiä ei aiemmin montaa ole ollut. Mutta kuuhun en kyllä Texiä lähettäisi...
-
Muistiin putkahtaa parikin tarinaa, joissa Tex on saanut apua itseltään aaveelta. Ja varsinainen yliaave oli Mefisto, joka kuoli, mutta henki jäi välitilaan kummittelemaa ja lopulta palasi elävien maailmaan täytenä lihana. Täytyy sanoa, että Nizzi hoiti henkiinherättämisen tyylikkäästi. Mutta muuten Nizzi ei juurikaan ole kauhua tai sci-fiä viljellyt. Bosellille se ei kovinkaan vierasta ole, mutta kun mies on aika harvakseltaa viime aikoina kirjoitellut, niin vähiin on jäänyt se aihepiiri.
Täytyypä taas käyttää tilaisuutta hyväkseen ja moittia Sergio Bonellia. Muutaman kerran Tex olisi kaukomaille ollutkin matkalla, mutta SB on kylmästi hylännyt moiset aihiot. Esim. Tex olisi taannoin päässyt Borneoon Mustan Tiikerin jäljille, jos olisi sallittu.
-
Suuri Maestro Jose Ortiz kävi Rovamiemen sarjakuvamessuilla muutamia vuosia sitten. Olen odotellut Texin ja Carsonin pistäytymistä samoissa maisemissa. (talvisissa tietenkin.) Jos liikutaan kaukomailla, niin kai Suomikin sellaisiin kuuluu, ainakin Texin ja kumppanien silmissä. Lapin naispuoliset noidat ja ikimetsän hämy tarjoaisivat tarinalle kyllä riittävät raamit. Ja onhan Suomessa ollut konnia Kalevalasta lähtien.
-
Dakota, oliko Ortizin vierailussa kyse Kemin messuista? Siellä ainakin liikkui silloin noita italian poikia (joo, Jose on espanoli).
-
Mielestäni Ortiz oli kesällä 2002 tai 2003 Rovaniemen sarjakuvafestivaaleilla mukana yhtenä vierailevista tähdistä.
-
Tarinoiden pituuksien ennalta määrittäminen on yksi pahimmista nykywilleriä rasittavista epäkohdista. Nizziin se on selvästi vaikuttanut suuresti, veikkaan että enemmän kuin burn outit. Tämä systeemi on murentanut miehen luovuuden, joka tuotti alkuaikoina huipputarinoita huipputarinoiden perään. Tietenkin voidaan todeta, että pitäisi pystyä kirjoittamaan määrämittaan, kuten sarjakuvissa on yleisenä käytäntönä, mutta ei perhana. Monissa muissa luovan työn ja etenkin taiteen kohdalla tiukkoja rajoitteita ei ole. Esimerkiksi käy vaikka kirjallisuus. Jos kirjailija joutuisi kirjoittamaan koko ajan tasan 220 sivun romaaneja, niin mitähän siitäkin tulisi. Nykyinen käytäntö Bonellilla on ihan torso ja se näkyy lukuisina kehnoina ja keskinkertaisina tarinoina, joista on puhti poissa. Sergio Bonelli hallitsee Milanossa rautakanslerin elkein, mutta silti hän on niin sokea, että ei näe mikä totisesti olisi Tex Willerin ja sitä kautta kaikkien parhaaksi.
Bosellista olen sitä mieltä, että hän on mies paikallaan. Vaikka hänen erilainen tyylinsä (takautumat, Tex ei pääosassa jne.) eivät aina miellytä kaikkia, niin hän on kuitenkin sopivasti erilainen kuin yltiöperinteinen nyky-Nizzi. Boselli haluaa rikkoa kaavaa – ja useimmiten onnistuu siinä. Ja kuten Jannen urkkimista tiedoista on paljastunut, Bosellin monia hyviä, kiinnostavia tarina-aihioita on hyllytetty. Se on sääli. Voisi olla kannattavaa antaa rohkeasti Bosellille vapaammat kädet toimia ja enemmän vastuuta muutenkin.
Ylipäänsä sanoisin Texin nykytasosta, että se on keskinkertainen. Verrattaessa vanhempiin tarinoihin se voi tuntua peräti huonolta. Itse odottelen kuitenkin toiveikkain mielin tulevia muutoksia (Nizzin pikkuhiljainen poisjäänti ym.). Uskallan veikata, että taso alkaa tästä nousta. Sitä ei vain ehkä huomaa heti.
-
Seuraavassa etusivun arvostelussa juttua Bosellista.
_______________________________________ ___________
Luinpa juuri uusimman Willerin ja näyttää niin hyvältä, että rupean perumaan puheitaani tästä vuodesta. Loistava tarina tähän asti, toivottavasti ei ryssitä loppua.
Lienee Civi ollut käsikirjoittamassa?
-
Kolmen kopla on Civitellin paras näyte hänen uskomattomista kyvyistään. Parhaiten piirretty Tex Willer mitä olen lukenut. Nizzin tarina on tavanomainen, mutta Civin kynä ottaa siitä kaiken irti ja vähän enemmänkin. Kyllä tässä on selvä ero piirtäjän alkutuotantoon, joka sekin tosin oli kiitettävällä tasolla. Niin maisemat kuin ihmisetkin ovat hioutuneet huippuunsa ja nyt välittyy se oikea tunnelma, mikä Civiltä on joskus vähän ollut kateissa. Karkulaisen (Civitellin edellinen) lopputulosta pudotti Rossin piirtämä väliosa ja Nizzin tarinan surkeus.
-
Karkulaisesta olen saanut tietää, että käsikirjoitus pohjautuu Civitellin aiheeseen. Sen on Civi myöntänyt. Italialaisten 'asiantuntijoiden' observoinnin tulos on se, että Civi on piirtänyt tarinaan viimeiset 35 sivua. Tiedä sitten... Oma mielipiteeni on, että sinä sekä tarina että piirros ovat kauttaaltaan huippuluokkaa.
-
Tuohan olikin jo selvää, että Civi oli osallistunut kässäriin. Lähes jokaiseen Civin kuvittamaan on Civi joko antanut aiheen (vrt. Navajosotajuttu, Kaksintaistelu, Texin äiti tms.) tai ollut kirjoittamassa.
-
Civi halusi myös Texin isän mukaan erääseen tarinaan, mutta tietääkseni siihen ei ole suostuttu tai sitten se ei ole ennättänyt suomeen. Karkulaisessa Civi on selvästi hypännyt takaisin mukaan sivuilla 80-81. Hän taiteili myös tarinaan tyylikkään alun, mutta luovutti kuvien peruisteella kynän Rossille jossain sivun 33 vaiheilla.
-
Se oli Paluu Culver Cityyn missä piti olla Texin veljen poika (ei siis isä). Mutta Sergio Bonelli/Claudio Nizzi ei halunnut uusia sukulaisuussuhteita sekoittamaan pakkaa. Samassa tarinassa piti olla myös Civitellin tekemä kuva hautakivistä, joista olisi näkynyt Texin vanhempien nimet ja kuolinvuodet. Ainakin ne kuolinvuodet siivottiin pois, koska se olisi aiheuttanut uuden tulkinnan tex-historiaan. Texin äidin nimi kuitenkin selvisi - Mae.
-
Karkulaisessa Civi ei piirtänyt naamoja ollenkaan, vaan ne hoiti Rossi matkimisella. Civin käsialaa olivat kuitenkin ainakin alun maisemat, ja löytyi sitä keskeltäkin ja lopusta niitä jylhiä taustoja, niistä vastasi Civi.
Rossin etunimeä ei koskaan paljastettu yleisölle. Rossano se ei ainakaan ollut, mutta entäpä sitten jompi kumpi Rossin Dampyr- veljeksistä, Luca tai Mario?
Edit. Sergio Bonelli- editore paljasti nimen olevan Mario Milano. Eli hän piirtää yhtä kolmesta suomessa ilmestyvää Bonelli- sarjaa, Dampyyria, tosin nimimerkillä Majo. Taide on kaunista, suurimman osan jo viidestä julkaistusta tarinasta on Marion (muistaakseni 1 ja 2, Lucalla 3 ja 5) taiteilemia. Ettei olisi Civikin avustanut?
-
Nyt menin ymmälleni Waden viestistä. Faktat on nyt vähän sekaisin. Karkulaisen piirroksesta vastasivat Rossano Rossi ja Fabio Civitelli. Sanotaanhan se jo Sergio Bonelli editoren sivuilla. Eli se tarina on alunperin julkaistu Italian almanacco -sarjassa vuonna 2005.
Mario Milano puolestaan on piirtänyt perussarjaan tähän mennessä yhden tarinan ja se julkaistiin vastikään Suomessakin. Mario Milanolla ja Civitellilla ei ole muuta yhteistä kuin työnantaja. Rossano Rossi ja Civitelli ovat puolestaan kaveruksia ihan siviilissäkin.
Menisin myös melkein valalle siitä, että Civitelli piirsi omiin osuuksiinsa myös Texin naamat tarinassa Karkulainen, tosin tämä mielipide perustuu omiin arvioihin. Ainut asia karkulaisesta, mitä yleisölle ei ole kerrottu, on se, mitkä osat on Rossi piirtänyt ja mitkä Civitelli. Ja tätä asiaa pohtiessamme me olemme esitelleet värikkäitä ja toisistaan poikkeaviakin mielipiteitä runsain mitoin.
Lisään vielä, että uusimpaan Civitelin piirtämään tarinaan Civitelli ei ole kirjoittanut mitään osuuksia. Ja tämä asia on silkka fakta.
-
Edelleen Karkulaisesta. Kyllä Civi on selvästi piirtänyt alkuosan maisemat, meksikolaisen ukon ja vähän muitakin äijiä ja myös eläimet. Mutta Texin naamassa on hieman sivuvivahteita. Ilmiselvää on, että vuoristossa puuman ja käärmeiden kanssa tuttavuutta tekevä Tex on kokonaan lähtöisin Rossin kynästä, samoin maisemat. Edelleen Rossin hevoset erottuvat selvästi, kunnes Civi tulee loppuosassa taas kuvaan. Kaikenkaikkiaan toteutus on ovela. Mutta kyllä Rossi on piirtänyt useat sivut kokonaan itse. Hän taisi piirrellä eroottisia sarjakuvia hurjassa nuoruudessaan, kunnes luopui niistä ja siirtyi muunlaisiin tarinoihin.
-
Nyky-Willeri on sillä tasolla, että meikäläinen lopetti tilaamisen. Joskus tulee ostettua Willeri kylläkin.
Harmittavasti uudet tarinat ovat niin totaalista epäonnistumista, kuin vain voi kuvitella.
No nyt ne ovat lukeneet Waden mielipiteitä siellä tekijäpiirissä. Tosin suhtautuminen on tiettyyn rajaan asti aika ymmärtäväistä Bosellin ja signor Fontin taholta käsin. En spoilaa enempää 10/07-painovedoksen tuhtia lukuelämystä...
(Lempo, kun en osaa taas laittaa tuota kuvaa suoraan esiin Mäkkimaailman ehdoilla.)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4717)
Avustin -joe-
-
On se hyvä, että ymmärtäväisyyttä löytyy :D :D :o
-
Kuuma Iltapäivä luettu ja oli aika messevä teos, oikein keräilijän unelma, kovat kannet, hienoja värejä yms. MUTTA voi hyvä isä, ehkä tämä on vain minun mielipiteeni, mutta en minä kyllä R.I.P. Letteriä minään mestaripiirtäjänä voi kyllä pitää, kuolleista ei saisi puhua pahaa jne. mutta kyllä oman lukukokemukseni pilasi se julmetun pitkä pahvinaamastoori siinä keskellä :-X (anteeksi Letteri-parka siellä jossain tuonpuoleisessa sulle). Yäkkistä.
Pieni stoorimuoto sopi Texiin oikein mukavasti koska ainakin meikäläistä rasittaa joskus (aika useinkin) etenkin näin "vanhemmiten" normaali-Texeissä ne kamalat jaarittelupätkät joissa on tekstiä tekstiä tekstiä sivu sivun perään muttei sanota varsinaisesti mitään. Lyhyissä jutuissa mennään suoraan asiaan ja etenkin Civitellin mainiosti kuvittamassa "nuori pyssysankari kulta-aseineen"-stoorissa (jossa oli aika upeat ja poikkeukselliset väritkin vielä) oli mukava vaikkakin kyllä arvattava koukku.
Kansigalleria oli aika kiva juu myös.
-
Tuo jaarittelu on italialaisten perussynti. Kaikesta saadaan puhetta ja tekstiä aikaan kilokaupalla, mutta sitä varsinaista asiaa saa seasta etsiä mikroskoopilla. Joskus se jaarittelu vaivaa minuakin, kun tuntuu, että tarina ei sitten millään etene. Mutta ei tuosa Letterin tarinassa juurikaan liikoja jaamailtu, vaan se oli oikein iskevä ruutitarina.
-
Janne, meni meikäläisellä makaroonit solmuun, kun rupesin italian mongerrusta, joita kutsuvat nimiksi, selvittämään. Laitetaan kesäloman väsymyksen piikkiin?
-
Nyt sain sitten Vaarojen saarrokset luettua. Ilahduttava nähdä näitä vanhoja seikkailuja.
Tuntuu, että silloin rangereiden elämä oli rankempaa, edellisestä seikkailusta kun selviää tekemään päämajaan raporttia, joutuukin kiireellisesti uuteen tehtävään...
-
Jahas, Wade sai taas varaslähdön, mutta kertonee siitä että uusi maksi on onnellisesti saatu painokoneiden välistä ehjänä & asiallisen näköisenä ulos. Hieno homma! Olisiko keskiviikkona jo tavanomaisempienkin texin lukijoiden ulottuvilla? Vesi kielellä kyllä tätäkin taas odottelen!
-
Itse asiassa painojäljestä: Villan taiteileman kannen taivas on joko meleko pikselimäinen, tai sitten sieltä sataa jääpuikkoja. Muuten onnistunut kokonaisuus.
-
taivas on joko meleko pikselimäinen
Saman huomasin minäkin. Liekö kyseessä ammattilaisten (en minä!) moiréksi kutsuma ilmiö..? Eipä tuo vähennä lukunautintoa yhtään. Aivan mahtava opus muuten, näin vanhempien tarinoiden ystävälle...
-
Eipä tuo vähennä lukunautintoa yhtään.
Ei, ei! Jotain dissattavaa vaan pitää kriitikonkin keksiä. Eikä se ollut edes dissausta. Itse asiassa moir'e tuotti aika hienon efektin. Tyylikäs. Hillitty. Mutta silti niin yllättävä.
-
Liekö kyseessä ammattilaisten (en minä!) moiréksi kutsuma ilmiö..?
Moireetapa hyvinkin. Pikselit ovat eri asia.
Jannen visiitillään kuskaamasta Ristampa-keräilykuvasta tuo skannattiin lennosta ja erinomaisin tarkkuusarvoin, mutta Photoshopin värisäätö lie sittenkin ollut lievästi vääränlainen, kun tuo painorasteri (tarkemmin sanoen taivaan sinessä piilevä musta väri) noin reagoi. Kuvaruudulla ilmiö ei näkynyt ainakaan noin selvästi.
Tanskalaispainomme pani asian kiitettävästi merkille ja lähetti pikakuriirilla korkeatasoisen kansivedoksen näytille. Tunnustan tehneeni pikaisen päätöksen sietää ko. värivääristymän, jotta pysyttäisiin paino- ja julkaisuaikataulussa ja opus olisi tyrkyllä ennen juhannusta.
Pahoittelen.
Jannelle ylistys otollisen kansikuvan löytämisestä, ja Ernolle myös suuret kiitokset takakannen vanhoista kansikuvista. Sisäsivut oli jo ladottu, kun medicine man Tam Tam kiirehti avittamaan coveroinnissa saamatta ansaittua kiitosta tekijäkrediittien "apinalaatikossa".
-
Ylistystä vaan sarjakuvaneuvokselle ittelle ja kiitoksia taas yhdestä odotetusta ja mahtavasta Tex-paketista.
-
Ylistystä vaan sarjakuvaneuvokselle ittelle ja kiitoksia taas yhdestä odotetusta ja mahtavasta Tex-paketista.
Näinhän se menee. Ei moitteita, hieno lukuelämys. Täytyy varmaan ostaa valkoisen biisonin poijjaatkin.
-
Tuleeko Mefisto tai Yama vielä kuvioihin?
-
Tuleeko Mefisto tai Yama vielä kuvioihin?
Mefisto karkasi edellisessä tarinassaan 2002-03 (?), joten tullaan vielä näkemään. Yama taas meni sekaisin ja kiertelee äitinsä kanssa maata tehden silmänkääntötemppuja. Samaten Mustaa Tiikeriä on odotettavissa.
Tekeillä ei tietääkseni ole kuitenkaan Mefisto- tarinaa, jos ei Civitelli suunnittele salassa sellaista.
-
Jannelle ylistys otollisen kansikuvan löytämisestä,
Mihin tarinaan tämä ristampa on alunperin tehty? Erittäin hyvä valinta maxin kanneksi, sen verran kehnoja kun olivat Galepin originaalit.
Vaarojen saartamanaa voinee siis piakkoin alkaa pälyillä lehtipisteiden hyllyiltä, jos julkaisupäivä tosiaan on 13.6. Kuumiskin on vielä hankkimatta, kun ei ole paikallisessa kirjakaupassa näkynyt (pitää varmaan minunkin turvautua tex-shoppiin).
-
Muistaakseni se oli tuon maxin viimeiseen tarinaan tehty. Sieltä löytyy kuva, joka on lähes yksi yhteen Villan taiteen kanssa.
-
Andrea Venturi kertoi pari päivää sitten eräillä sarjisfestareilla, että 85 sivua on valmiina uutta Musta Tiikeri -juttua. 220 sivua sitä kaikkiaan tulee. Siinä on Tex ja Carson mutta ei Tigeriä ja nuorempaa Kitiä.
-
Jes! Hyvä että valmistuu! Villan Eagle passin kassa asia ei taida olla ihan samoin?
Kuumiskin on vielä hankkimatta, kun ei ole paikallisessa kirjakaupassa näkynyt (pitää varmaan minunkin turvautua tex-shoppiin).
Samat sanat... valitettavasti...
-
Olisin toivonut pidempää Mustaa Tiikeriä. 220 on tylsä mitta, josta tuskin saadaan klassikkotiikeriä aikaan. Kolme lehteä olisi jo ollut hunajaa. Pituuden vuoksi pelkään pahinta, että tarinan loppu voi jäädä torsoksi. Sen sijaan Kitin ja Tigerin poissaoloa en sure oikeastaan yhtään.
-
Sen sijaan Kitin ja Tigerin poissaoloa en sure oikeastaan yhtään.
Eipä täälläkään. Selvisiväthän Tex ja Carson ensimmäiselläkin kerralla kaksin.
-
Täysin eri mieltä >:( Parhaat tarinat ovat niitä, joissa koko nelikko on mukana!
-
Yhdyn Pasoleatin jyrähdykseen. Mutta osaako kukaan enää kirjoittaa toimivia tarinoita koko nelikolle?
-
Yhdyn Pasoleatin jyrähdykseen. Mutta osaako kukaan enää kirjoittaa toimivia tarinoita koko nelikolle?
Gianluigi Bonelli osasi.
-
Auttakee!
Aamulehdessä oli jokunen päivä sitten arvostelu Tex Willer - kirjasta, Kuumasta iltapäivästä, taisipa olla vielä nimellä 'hikinen iltapäivä'. Saattoi olla viime viikonloppuna 9 tai 10 pvä? (arvausta...)
Oma lehti on hukkunut (vaimo prhna siivonnut :-) Onko kellään juttua tallessa? Haluaisin säilöä jutun, joko kuvana tai tekstinä...
-
En minäkään Kitin ja Tigerin päälle sylje missään nimessä. On vain ikävä nähdä näitä veijareita pelkkinä hiljaisina statisteina, ratsastamassa Texin ja Carsonin nostattamassa tomupilvessä. Tällaista se on ollut usein viime aikoina. Sikäli Jannen huoli on ihan aiheellinen. Kuka pystyisi kirjoittamaan koko kvartetille kunnon tarinoita, joissa jokaiselle riittäisi toimintaa ja repliikkejä ilman että homma tuntuu väkinäiseltä. Hyvä lähtökohta olisi pidemmät tarinat, niihin sopivat enemmän kuin luontevasti myös Kit ja Tiger. Olisihan tässä paljon perinteitäkin vaalittavana, sillä sen verran paljon Texin historiassa on loistavia tarinoita, joissa on koko porukka mukana.
-
Auttakee!
Aamulehdessä oli jokunen päivä sitten arvostelu Tex Willer - kirjasta, Kuumasta iltapäivästä, taisipa olla vielä nimellä 'hikinen iltapäivä'. Saattoi olla viime viikonloppuna 9 tai 10 pvä? (arvausta...)
Oma lehti on hukkunut (vaimo prhna siivonnut :-) Onko kellään juttua tallessa? Haluaisin säilöä jutun, joko kuvana tai tekstinä...
Mitäs jutussa sanottiin?
-
Mitäs jutussa sanottiin?
Ei mitään muistikuvaa. Luultavasti aika ympäripyöreä, huolimattomasti kasattu, asiaatuntemattoman arvostelu, kun nimikin taisi mennä väärin...
Aika pikkunen pätkähän se oli, mutta muistaakseni oli koko aukeama muutakin sarjakuvaa. Luulis sen jollakin olevan vielä tallessa...
-
Kirjastojen lehtisaleissa on yleensä parin viikon lehdet saatavilla. Vanhempiakin kai saa tiskiltä pyytämällä.
Timo
-
Auttakee!
Aamulehdessä oli jokunen päivä sitten arvostelu Tex Willer - kirjasta, Kuumasta iltapäivästä, taisipa olla vielä nimellä 'hikinen iltapäivä'. Saattoi olla viime viikonloppuna 9 tai 10 pvä? (arvausta...)
Lainaan itseäni. (täh?) Artikkeli löytyi kun kävin vanhempieni lehtikasseja tonkimassa. Oli muuten Tiistai 12.06. Voin vaikka skannata tänne näytille, jos jotakuta kiinnostaa. Ja tosiaankin, jutussa arvosteltiin 'Hikistä iltapäivää', mistäköhän sellaisen saisi ;D
-
Ja tosiaankin, jutussa arvosteltiin 'Hikistä iltapäivää', mistäköhän sellaisen saisi ;D
Piirtäjät "Calep" ja "Gugliermo" kuulostavat myös epämääräisiltä kuuloistuottajilta, joten ehkäpä jossain kaupitellaan halpatuontiversiota...
-
Lukeekohan jossain Made in China? Mutta ainakin siinä puhuttiin nätisti julkaisusta, joten ainakin minun mieltäni se lämmitti.
-
Kamala ja aivan anteeksiantamaton virhe toimittajalta kirjoittaa arvioimansa teoksen nimi väärin. En ole koskaan Aamulehteä lueskellut, mutta semmoinen käsitys on ollut, ettei se mikään pilipalilehti olisi. Taitaa kuitenkin olla.
Mukava oli lukea kyseinen juttu kaikesta huolimatta, kun Hesarissa (jota luen pääsääntöisesti) ei ole juuri Tex arvioita ollut, paitsi muistaakseni albumista Tex Suuri oli. Se juttu pitäisi olla minulla jossain tallessakin ellei ole kadonnut. Jompi kumpi.
Edit. Löytyihän se juttu. Ei pääse Hesarikaan ihan puhtoisin paperein: "Bonelli käyttää tapansa mukaan runsaasti ohutta viivaa." Pitäisi siis olla Buzzelli. Tylynpuoleinen on myös Hesarin tuomio albumista: "Tarina kulkee käypäisesti kertakulutusseikkailuna." ja Buzzellista: "Ihan parhainta jälkeään hän ei Texissä tehnyt. Tarina lienee piirretty nopeammin kuin taiteelliset työt."
Voin toki toimittaa tämän jutun sinulle, Erno! Palataan asiaan.
-
Se juttu pitäisi olla minulla jossain tallessakin ellei ole kadonnut. Jompi kumpi.
Jos löytäisit jutun vielä jostain niin olisin kovin kiitollinen, mikäli jollain keinolla pystyisit toimittamaan siitä tiedot minulle. Olen noita koittanut sähköisessä muodossa (tekstinä tai kuvana) säilöä...
-
Kolmen kopla luettu ja ei tästä tarinasta sittenkään ollut kovin suureksi verenpaineenkohottajaksi, ennakkoarvailuista ja -toiveista huolimatta. Nizzin resepti oli 'paljon vanhaa, ei mitään uutta'. Joku voisi myös todeta, että tarina kulki käypäisesti kertakulutusseikkailuna.
Mutta oli tämä seikkailu kuitenkin kohtalaisen hyvä keskinkertaisuudessaan eli ei siinä suuria notkahduksia (jos ei huippuhetkiäkään) koettu. Yölliset taistelut tokassa osassa olivat parasta antia ja loppuratkaisullekin oli onneksi jätetty riittävästi tilaa. Civitelli oli taas huikea. Taustat oli piirretty ihan viimeisen päälle ja muutamat maisemakuvat saivat silmäkulman kostumaan. Vaikka Civitelli on mielestäni enemmän kotonaan kaupungeissa, niin täytyy sanoa, että on hän nykyään hiton pätevä elävänkin ympäristön (kosket, puut, pensaat, kaukaiset vuoret) piirustamisessa. Silti tykkään edelleen enemmän mm. Ticcin hieman karummasta tyylistä kuvata luontoa. Mutta Civi on kehittynyt!
Hyvää juhannusta kaikille kvaakkaajille!
-
No mitäpä ootte mieltä uusimmasta Willeristä?
Omasta mielestä tämä toinen osa oli varsin hyvä ja toimiva, mutta tarinan epärealistisuus häiritsi ainakin minua. Sheriffi lähtee viidentoista vuoden jälkeen jäljittämään vaimonsa murhaajia. Siinä ajassa kerkeisi hyvin muuttaa ihan minne tahansa. Jos tämä ent. tallimies ei olisi ollut kylässä, taikka kertonut tietojaan, ei sankarimme olisi koskaan tavoittanut "kolmen koplaa". Vaikka he olisivat joskus päätyneet Duragoon eivät he olisi edes tienneet rosvojen etunimiä. Aika tuurin varassa oli koko homma...
Mutta siitä huolimatta ihan kelpo tarina. Civitelli on mahtava!
-
Yhdyn täysin edellisiin puhujiin. Vankka perustarina, mutta vähän maistui puulle. En ymmärrä miksi Nizzi on itse hehkuttanut juuri tätä tarinaa. Yllättäväksi tarkoitettu lopetus ei ainakaan minua yllättänyt.
-
Itsellekkään se ei ollut mikään yllätys. Yllätyksen arvasi jo nro. 7:ssä
kun tarinan alussa esiteltiin liikaa sheriffin ystävää ja sitä kautta arvasin, että tämä henkilö liittyy tarinan loppu tapahtumiin. Loppu oli myös ehkä vähän epärealistinen, kun Tex juuri sattuu näkemään tämän salaisen tapaamisen ja samalla paljastaa ns. yllätyksen. Muuten tämäkin Tex oli mukavaa luettavaa.
-
Tervetuloa Mattu!
Onnneksi seuraavaksi pitäisi tulla laadukasta Font/Boselli-stooria... Ja sen jälkeen päästäänkin vääntämään Faracista. Millainen kirjoittaja lie.
EDIT: P*rkele! Tosi tyhmä kirjoitusvirhe...
-
Tulikos Fontille lipsahdus kun mainitsi Bosellin ja laadun samassa virkkeessä...Nämä kun eivät yhteensopivia termejä.
Uusin Willeri oli ihan OK, etenkin piirros oli hiivatin hienoa. Toki olen fanittanut Civitelliä jo ensimmäisistä tarinoista lähtien.
-
Tulikos Fontille lipsahdus kun mainitsi Bosellin ja laadun samassa virkkeessä...Nämä kun eivät yhteensopivia termejä.
Ei laatua, vaan laadan "...laadakasta jälkeä".
Uusin Willeri on vielä lukematta, muttei ole kauan. Tuossa se vieressä näyttää lojuvan tyhjän panttina.
Kuuntelinpa tässä viikko taaksepäin radiota kuulosuojaimilla, kun leikkelin nurmikkoa. Ylen ykkönen soitti jotain Faustin oopperaa, jossa "hyvä" taisteli "Mefistoa" vastaan. Kerroin juur faijalleni, joka ammattilainen on ja se meinas, että Faust sävelsi oopperan Texin ja Mefiston ensi kohtaamisesta ;)
Hyvä Faust!
-
Tulikos Fontille lipsahdus kun mainitsi Bosellin ja laadun samassa virkkeessä...Nämä kun eivät yhteensopivia termejä.
Tarkoitin että Font/Boselli tarinat ovat olleet laadukkaita (esim. Läpi lyijytuulen ja luotituiskun jne.), en että Boselli tekisi aina laatutarinoita (sillä skeidaakin on nähty).
Uusin Willeri oli ihan OK, etenkin piirros oli hiivatin hienoa. Toki olen fanittanut Civitelliä jo ensimmäisistä tarinoista lähtien.
Yhdyn... Civi JYRÄÄ!
-
Kyllä on Tex nopea vetämään! Uusimmassa numerossa (8/07) sivulla 27 Texillä on yksi revolveri kädessä, sitten lähikuva kasvoista ja, oho, nyt osoittaakin jo kaksi revolveria konnia!
Civitelli on loistava piirtäjä, mutta vähän saisi rentoutta tulla siveltimeen... hahmot ovat joskus sellaisia puupökkelöitä ettei väliksi. Ja mahtaakohan miehellä olla jotain graafikon koulutusta, kun välillä taustat ovat niin täynnä pikkuviivaa ja -pistettä että silmiä väsyttää.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4915)
Perspektiivien liioittelu kuuluu sarjakuvan keinoihin, mutta tässä ruudussa tuli sellainen tunne että kolpakot valuvat kohta pöydältä!
-
Minulle muuten tuli täsmälleen sama asia mieleen tuosta pöydästä lehteä lukiessani. Nyt muistui mieleen, kun sanoit.
Civi on kyllä tällä hetkellä todella kuuma nimi Texin piirtäjä-tallissa. Kyllä se kertoo aika paljon, että hänet on valittu piirtämään tuleva väri-Tex. Mies on uransa huipulla!!
-
Perspektiivien liioittelu kuuluu sarjakuvan keinoihin, mutta tässä ruudussa tuli sellainen tunne että kolpakot valuvat kohta pöydältä!
Pöytä on yläkulmasta mutta ihmiset enempi sivustapäin. Sekaisin siis kahta perspektiiviä, melekeen kuin kubisteilla. Realistista kubismia... eh..
Timo
-
Vai voisiko olla niinkin ihmeellisesti, että Civitelli on kämmännyt perspektiivit? Ihmettelisin kyllä, jos on niin, sillä miehen perspektiivit ovat olleet tähän asti kuin perspektiiviopin oppikirjasta.
-
Samaa minäkin ajattelin. Esim. Galepilta oli turha odottaa, että häneltä olisi onnistunut minkään jylhän ja suuren maiseman piirtäminen.
-
Ei tuo minusta kovin oudolta näytä. Ehkä Willer ja tämä toinen kaveri ovat vain ottaneet rennon kaljan juonti asennon. Tarina oli ihan ok. Lopetin muuten willerin tilauksen, varmaan tulee ostettua nyt kaupasta seuraavat.
-
Petturi >:(
-
Civi on kyllä tällä hetkellä todella kuuma nimi Texin piirtäjä-tallissa. Kyllä se kertoo aika paljon, että hänet on valittu piirtämään tuleva väri-Tex. Mies on uransa huipulla!!
Ei ole mikään ihme... Civi on aina ollut Tex piirtäjien kirkkaimmassa kärjessä. Tällä hetkellä piirtävistä kolme parasta: Villa, Civi ja Cestarot.
-
Ne on pojat kaivertaneet pöytään kolot kolopakoillensa, että paekallaan pysyvät, kun pöytä vähän vinossa. Ei siinä muuta ole.
-
Tänään tuli sitten postista TW nro 9, Bosellin ja Fontin tarina 'surma sumussa'. Sen enempää sisältöä paljastamatta, tarina vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja hyvältä. Tuntuu vain olevan juonessa (taas?) niin monta eri koukeloa, että ainakin minua askarruttaa kuinka seuraavassa numerossa saadaan kunnialla punottua kaikki juonikuviot yhteen...
Tämänkertainen numero vaikutti niin mielenkiintoiselta, että ainakin minua harmitti suunnattomasti, kun lehti loppui... voi kun olisi saanut lukea tarinan samantien loppuun saakka! He joille lehti ei tule tilattuna -> kipinkapin kiskalle! (heti huomenna)
-
"...voi kun olisi saanut lukea tarinan samantien loppuun saakka! " Minulla on tapana lukea tarina aina kerralla alusta loppuun, ts. uuden tarinan alkaessa joudun odottamaan (ainakin) 3 viikkoa ennen kuin pääsen siihen käsiksi. Mutta palkintona saankin ahmia koko herkun kerralla!
-
Itselle tuli kanssa eilen tuo uusin Tex ja luin sen saman tien. Tykkäsin siitä ja mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa. :)
-
Isä kerää noita ja sillä on 80-luvulta lähtien kun sen veljen vaimo vei divariin niitä vanhoja. Eilen puhuimme keräilyasioista ja nuo saattaisivat olla noin 10 vuoden päästä melkoisia keräilyharvinaisuuksia. Pidän Mefistosta ja se kun Mefisto luo sen pallon on hyvä tarina minun mielestäni. Myös se Daltonin veljesten tarina on mielestäni parhaimmistoa.
-
Poistun itiköiden syötäväksi muutamaksi viikoksi. Hyvää kesää kaikille companero-texisteille!
-
Uusin Texi oli todella hyvä. Tarina on mielenkiintoinen ja innolla odotan seuraavaa Texiä.
-
Tämän päivän Helsingin Sanomien Viivissä ja Wagnerissa mainitaan taas Tex Willer... :)
-
Tämän päivän Helsingin Sanomien Viivissä ja Wagnerissa mainitaan taas Tex Willer... :)
Kiva huomio, korjataanpa talteen...
Ja kaikkihan löytävät sen tarvittessa netistä...
http://www.hs.fi/viivijawagner/
-
Kiva huomio, korjataanpa talteen...
Ja kaikkihan löytävät sen tarvittessa netistä...
http://www.hs.fi/viivijawagner/
Miten toimittajan pitäisikään suhtautua tuohon Viivin Top Three -poistolistaan: Tex Willer, Jallu, Ratto...
Hilpeän huvittuneesti tietenkin.
Ja Ratto-lehden osalta jopa etäisen nostalgisesti. Siinäpä ilmiö lajissaan.
-
Kuuma iltapäivä on nyt luettu lävitse. Hyvää luettavaa se tarjosi ja kirja oli juuri niin laadukas ja tyylikäs painatukseltaan kuin oli osannut pitkinä ja kylminä talvi-iltoina uneksiakin.
Tarinoista kokopitkä Brazos-joki oli sellainen hyvä kunnon perustarina eikä Letteri pettänyt siinä odotuksia: huippupiirrosta häneltä. Novelleista nousi mielestäni kaksi ylitse muiden: Kaksintaistelu ja Verijälki. Ensiksimainittu sisälsi Civitellin upean taidonnäytteen siitä, että miehellä pysyy kynän lisäksi kädessä myös pensseli. Tuli mieleen, miltäköhän näyttäisi Fuscon maalaama Tex-seikkailu? Ticcin piirtämä Verijälki puolestaan osoitti, kuinka rennon dynaamista hänen taiteensa parhaimmillaan on. Vaikka hyvin olivatkin väritettyjä, Ticcin värinovellit kalpenivat tällä kertaa tämän mustavalkotarinan edessä. Ticcin taidot tulevat sittenkin parhaiten esiin ilman ylenmääräistä väriloistoa.
Novelleista ylipäätään sanoisin (jos ihan rehellisiä ollaan), että ne eivät nouse lähellekään Tex-tuotannon eliittiä. Lyhyiden tarinoiden ongelmina ovat liian nopea tapahtumien kehittely ja ratkeaminen. Ne jäävät aavistuksen etäisiksi pitkiin ja monisäikeisiin tarinoihin tottuneelle lukijalle. Mutta kiinnostavaa niitä oli silti lukea ja ehkä niihin kannattaisikin suhtautua sellaisina pieninä kuriositeettipaloina, ei niinkään perinteisinä Tex-seikkailuina. Hieno paketti Kuumis kokonaisuutena kuitenkin on. Nyt on yksi helmi lisää kokoelmissa.
-
Tulevassa Tex Willerissä (nro 10) on havaittavissa Kit Willerin hienoista fyysistä kehittymistä... ainakaan minä en ole aiemmin Kitillä sänkeä (muistaakseni..) nähnyt! Onko muilla muistikuvia?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=5065)
-
Eipä ole. Jännä juttu, miten mies kehittyy. Vaikka onkin vasta kahdenkymmenen viiden ;)
-
Texiä on ranskanmaalla julkaistu mm. Special Rodeo -nimisessä julkaisussa. Selatessani lehden kansikuvia n. 1970-1975, huomasin että kansissa on painettuna hinta myös Belgiaa, Kanadaa ja Sveitsiä varten. Tuostahan voidaan aikavarmsti päätellä, että joku on näissäkin maissa Texiä lukenut... ainakin ranskankielisillä alueilla. Omaa julkaisuahan näillä ei ilmeisesti ole ollut. Ohessa kansikuva, jossa näkyy Belgian ja Kanadan hinnat. Ko. kansi on muutenkin mielenkiintoinen, aiemminhan (olikos se justiinsa tässä ketjussa) tämä sama kansikuva todettiin kopioiduksi Texiin jostain muualta, samankaltainen kuvahan oli 'Lännensarja'-lehdykässä Suomessakin.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=5082)
-
Nyt joku Tex tietäjä voisi valottaa minulle, mitkä kaikki Maxi Texit sisältävät vanhoja tarinoita, eli nuita kronikka tasoisia tarinoita......haluan välttää niitä kuin ruttoa.
-
Nyt joku Tex tietäjä voisi valottaa minulle, mitkä kaikki Maxi Texit sisältävät vanhoja tarinoita, eli nuita kronikka tasoisia tarinoita......haluan välttää niitä kuin ruttoa.
Mutta Sika... Olen järkyttynyt!
-
Minä en.
-
Mutta Sika... Olen järkyttynyt!
no joo, liioittelin vähän tuossa lauseessani, mutta jollain tavalla ne vanhat eivät iske, niin hyvin kuin uudet. Tulee sellainen olo, että kun on lukenut niitä muutaman, on lukenut ne kaikki.
-
kun on lukenut niitä muutaman
...kun on lukenut vain muutaman, ei ole lukenut vielä mitään... ;)
-
Oisko mahollista että tex willer seikkailis suomessa?
-
Ei... Sergio Bonelli on antanut kirjoittajille selvät rajat missä Tex saa käydä, eikä vissiin suomi ole siinä listassa. Ja mieti minkälainen tarina siitä tulis? Täällä köyhät maalaispojat paiskoo töitä kun Tex ratsastaa maatilan pihaan 1800-luvulla. Ei kovin länkkäriä... Eiköhän pysytä siellä amerikan puolella ;).
-
Oisko mahollista että tex willer seikkailis suomessa?
Lagerstedtin Ilpo kaavaili kansitaiteilijansa Eeli Aallon jonkinlaista 50-juhlavuoden pastissia, jossa Tex olisi ollut muistaakseni ex-presidentti Grantin maailmanmatkailulla mukana Suomessakin. Tämä sisällissodan kenraali Ulysses tosiaan kävi "odysseiallaan" 1870-luvun lopulla myös näillä raukoilla rajoilla.
Bonelli veti idealta punaisen maton alta.
-
onkoha mefisto tai musta tiikeri seikkailuja tulosa millon??
-
Kannattaa, Lännen-kovanaama, lueskella läpi näitä Tex-ketjuja, sillä vastaukset moniin keskeisiin kysymyksiin löytyvät niistä. Mutta kerrataan: Mefisto-tarinaa ei ole tekeillä, mutta Musta Tiikeri on. Piirtäjänä toimii Venturi. Se tulee lähivuosina kipareille, joten kannattaa olla valppaana.
Texin ja kumppaneitten mahdolliseen Suomen vierailuun sanoisin, että en tykkää ajatuksesta. Vaikea olisi tehdä sellaista tarinaa uskottavuuden kärsimättä. Parempi, että Tex pysyy Amerikoissa.
-
Taitaa olla edelliset mustatiikeri tarinat piirtäny civitelli,pittääpä tarkistaa...
-
Taitaa olla edelliset mustatiikeri tarinat piirtäny civitelli,pittääpä tarkistaa...
toisen oliki Villa....
-
Villan ja Civitellin "tiikeri" oli siksi samannäköinen, että sen perusteella olisi voinut kuvitella piirtäjää vaikka samaksi. Venturi tuo varmaan jotakin erilaista tuon erikoisen rikollisen olemukseen. Villan kuvittama tarina oli ehdottomasti parempi kahdesta jo ilmestyneestä jutusta. Civitelli hoiteli työnsä hyvin, mutta tarina ei ihan ollut edellisen veroinen. Siispä odotellaan Venturin taidonnäytettä ja toivotaan, että tarinassa on tarpeeksi haastetta piirtäjälle!
-
Onko Tex koskaan käynyt vanhan mantereen puolella (eli Euroopassa)? Tai missään muuallakaan? USA, Kanada ja Meksiko taitavat olla ainoat alueet joissa Tex on käynyt?
Timo
-
Tyynen valtameren saarilla ja Columbiassa, mutta niin Eurooppa kuin Afrikkakin taitaa olla näkemättä? Ei uskottavuus millään lailla kärsisi Texin ja Carsonin Pariisin tai Lontoon matkasta ja heidän myymisensä orjiksi jonnekin kaukaiseen paikkaan ei olisi hullumpi veto. Mutta odotellaan, josko vaikka..?
-
Justiin luin tarinan Texin meriseikkailu (1992). Siinä he jäljittivät kaapattua tiedemiestä, joka oli kehitellyt uutta sukellusvenettä ja mies oli tarkoitus myydä vieraan vallan agenteille, ties vaikka Eurooppaan. Tarinan alkuvaiheissa Tex kuitenkin päättäväisesti ilmoitti, että vanhan mantereen puolelle hän ei missään tapauksessa lähtisi. Siellä (siis täällä) roistot saavat vapaasti temmeltää. Mutta kuten jossain vaiheessa on tullut mainituksi (vissiinkin trivia-puolella), muutama tarina on alkanut Euroopasta, vaikka Tex itse ei ole Euroopassa käynytkään.
-
Dakotalla on hurjia visioita. Mutta eikö orjakauppa käynyt pääsääntöisesti juuri toiseen suuntaan? Eli vanhoilta mantereilta Amerikkaan päin.
Sellainen voisi olla mahdollista, että Tex ja kumppanit jäljittäisivät jotain rikollista Eurooppaan. Tämä oli muistaakseni yhden Mustan Tiikerin juoniehdotelma, joka hylättiin. Janne voinee korjata jos muistan väärin. Kuka tietää, jos Sergio Bonellin eläkkeelle jäätyä näitäkin aiheita kenties voidaan toteuttaa.
Pisimmällä Amerikasta Tex on käynyt tarinassa Timantti-Jimin kosto (1974), muistaakseni Vanuatulla. Joka tapauksessa melko lähellä Australiaa. Ja Kaukomailla tarinassa seikkailtiin Panamassa.
-
Juu, Texin piti matkata Mustan Tiilerin perässä Bengaliin. Sergio Bonelli ei tykännyt tästä kaukaisesta miljööstä (eikä ylipäätänsä Mustasta Tiikeristä...), joten idea kuopattiin.
-
Niin, matka Bengaliin kuopattiin, mutta tiikeriä ei. Hänen näköisensä konna olisi kuin kotonaan Pariisissa ja sen alla kulkevissa viemäriverkostoissa, joista ainakin osa on jo ollut 1800-luvulla. Niin, että kukaan ei siis taida tietä missä päin maailmaa Tex jäljittää Mustaa tiikeriä tässä Venturin "tulikokeessa", jossa varmaan piirtäjän taidot punnitaan perinpohjin. Kun Villan ja Civitellin jäljille lähtee, ei itseluottamus voi olla aivan heppoista tekoa.
-
Minäpä tiedän, minäpä tiedän. Jannen mukaan tikrun kolmas pesä on San Franciscon laitamilla, jossakin laaksossa kätkössä. Idea näyttäisi jäljittelevän siis jollain pienellä tapaa ekaa tigre nera -stooria: Piilopaikka suurkaupungin reunalla, jossa helppo johtaa salaseuraa, ja olla yhteydessä kaupunkiin. Mutta ei sen enämpää paljastuksia, niin ei mene lukunautinto :-X.
, jossa varmaan piirtäjän taidot punnitaan perinpohjin. Kun Villan ja Civitellin jäljille lähtee, ei itseluottamus voi olla aivan heppoista tekoa.
Mutta minkäs teet, kun kahjo pomo käskee. Bonelli itse vihaa tiikeriä, joten eihän ketään loistokykyä, Villaa tai Civitelliä, voinut uhrata piirtäjäksi >:( >:(!
No, onneksi Venturi on sitä kastia, jolla on ollut tapana HUOMATTAVASTI parantaa otteitaan aina uutta tarinaa kohden. Se "kapinallinen" juttu oli jo ihan nautinnollista luettavaa piirrosjäljeltään, joten jos tästä vielä parannetaan, ei paikka Tex piirtäjien kirkkaassa a1-ryhmässä ole kaukana :).
-
Mikäpä olisikaan Mustalle Tiikerille turvallisempi pesäpaikka kun San Francisco, jonka kiinalaiskortteleissa varsinkin Letterin Tex on eräät kerrat vieraillut. Friscossa on aina säpinää ja "Kapinallisestaan" tuttu Andrea Venturi joutuukin vaihtamaan perinpohjin miljöötä, kun jylhät vuoristomaisemat muuttuvat suurkaupungin kaduiksi ja ihmisvilinäksi. Civitelli on aina ollut suurkaupungeissa kuin kotonaan, kun taas jokuset piirtäjät ovat ilmiselvästi viihtyneet enemmän tasangoilla , vuoristoissa ja intiaanikylissä.
-
Jos pieni juonipaljastus vielä sallitaan, niin tiikeri majailee Friscon laitamilla, mutta kaipa hän piipahtaa itse cityssäkin. Ja hänen apunaan ovat tällä kertaa todellakin kiinalaiset!
-
Piakkoin ilmestynee seuraava kronikka, jossa on Letterin legendaarinen moka: kaksi Tigeriä samassa kuvassa. Disneyn puolella Akulle on useastikin piirretty neljäs veljenpoika, joka on nimetty Rupuksi (enklantiksi muistaakseni Fooy tms). Onko ehdotuksia tupla-Tigerin nimeksi?
-
Luin pitkästä pitkästä aikaa tarinan Paluu Pilaresiin. Sehän nauttii kunniasta olla pisin Tex-tarina mitä on kuunaan tehty, ja veikkaan, että enää ei tulla pidempää tekemäänkään. Niin, itse tarina ei ollut läheskään niin hyvä kuin muistin sen olevan. Ja yllätys, juuri tuo tolkuton pituus oli mielestäni sen pahin kompastuskivi! Jonkun taitavamman tarinankertojan kuin Nolittan hiomana siitä olisi voinut saada aikaan todella hyvän tarinan. Tässä lähes 600 sivun pituudessaan luku-urakka oli raskas homma pidemmänkin linjan willeristille. Paljon liirumlaarumia ja tyhjäkäyntiä olisi ollut varaa karsia pois. Potentiaaliahan tällä tarinalla olisi ollut vaikka mihin, ja juuri pienillä muutoksilla lopputulos olisi ollut paljon parempi.
Lisäksi muutama seikka pisti miettimään juonessa:
Ei annettu oikein kunnon selitystä sille, miten Morisco ja Eusebio selvisivät hengissä, kun jaguaarimiehet hyökkäsivät heidän kimppuunsa Pilaresissa.
Miten San Diegon lähetysasemalla oli ainoastaan yksi munkki töissä? Paikka näytti paljon isommalta.
Outoa oli, että Montales harkitusti pieksi padre Xavierin. Siis kuvernööri pieksee pappismiehen tämän omassa luostarissa ja kuittaa homman huumorilla? Ei hemmetti...
Miten Morisco ei osannut yhdistää Victorio Herreiraa pääpahikseksi äänen perusteella? Tiedemieheltä voisi kai odottaa parempaa havaintokykyä?
Aivan kuin Letterikin olisi ollut hieman puuduksissa mammuttiurakkansa kanssa, sillä sen verran ponnettomasti olivat mm. taustat piirretty. Letterin pilvet olivat suorastaan säälittävä esitys, pelkkää köykäistä viivakyhäelmää taivaalla. Yökohtauksissa oli tunnelmaa, siitä pisteet kotiin.
Tulipa nyt suomittua. Mutta mielestäni aiheesta. Kaunistelematon tosiseikka on, että Paluu Pilaresiin on puuduttava ja ylipitkä tarina.
-
Olen täsmälleen samaa mieltä. Olen miettinyt, että jos pituudesta olisi nappaissut pois yhden pokkarin verran sivuja, 110, homma olisi jämäköitynyt huomattavasti.
-
Nyt tuli täyttä asiaa Cheyenneltä ja Jannelta. Huomattavasta ylipituudesta kärsinyt "Paluu Pilaresiin" paljasti niin tarinan kömpelyyden kuin Letterin heikkoudet piirtäjänä. Eipä silti, uskon että Letteri olisi kyennyt hoitelemaan paremmin saman kertomuksen kuvituksen aiempina vuosinaan, jonka varsille oli suurin potku jäänyt.
Pitkistä tarinoista en ole ihan kaikkia lukenut, mutta hieman ylipitkänä on mieleeni jäänyt Nicolon "suuri vehkeily" 80-luvun puolivälistä. Kaikin puolin nokkelasti kirjoitettu juttu, mutta hieman meni Nicolollakin kiireen piikkiin pahimmat suttuisuudet. Noin 50 sivua tiivistystä ja lopputulos olisi ollut vielä parempi. Villan pitkät tarinat eivät lyhennyksiä ole kaivanneet. Viimeisena neljän kirjan mittaisena muistuu mieleeni Fuscon "Athabascajärvi" kahden vuoden takaa. Ellei muistini nyt aivan petä, niin sen jälkeen ovat tarinat olleet korkeintaan kahden kirjasen mittaisia. Ja näyttää, että sama linja jatkuu tulevaisuudessa.
-
Kyllä nyt Jannekin suoltaa aitoa ****** >:( Näköjään muutamat lukijat ovat ylipitkiä ja kaipaavat lyhentämistä esim. giljotiinilla tai tiivistämistä vaikkapa jätepuristimella Toisin sanoen, Paluu Pilaresiin ei ole tavuakaan ylipitkä eikä mikään muukaan Tex-tarina ole ylipitkä. Sen sijaan liian lyhyitä on useita
Wadeedit: Säästetään hymiöitä toki muillekin? Ja tämänlaiset ******- epäsuorat haistatukset pois.
-
Minua ei ainakaan missään tarinassa ole ylipituus häirinnyt. Paluu Pilaresiin on yksi Tex-tarinoiden parhaista teoksista, osaksi myös pituutensa ansiosta. Harmittaa semmoset tarinat mitkä lopetetaan kolmeen sivuun, kun ratsuväki saapuu, ja konnat laitetaan rautoihin. Pitkissä tarinoissa loppu ei ole (toivottavasti) mitään hätiköityä puuroa, vaan kaikki käänteet keretään kunnolla selvittää. On totta, että 600 sivuiseen tarinaan tulee virheitä, väkisinkin, kun ei yksi ihminen voi pyöritellä jok'ikistä pikku seikkaa mielessään samaan aikaan.
Huomattavasta ylipituudesta kärsinyt "Paluu Pilaresiin" paljasti niin tarinan kömpelyyden kuin Letterin heikkoudet piirtäjänä.
Sinähän puhut kuin mikäkin uutistenlukija. On se hienoa kun joku huomaa "Letterin heikkoudet piirtäjänä" kun ei Tex-historian pisintä tarinaa piirtänyt virheettömästi.
-
Kyllä nyt Jannekin suoltaa aitoa ****** >:( Näköjään muutamat lukijat ovat ylipitkiä ja kaipaavat lyhentämistä esim. giljotiinilla tai tiivistämistä vaikkapa jätepuristimella >:(
;D Pysyn silti kannassani, että Paluu Pilaresiin on löysästi kirjoitettu. Nolitta siihen varsinkin viimeisissä töissään syylistyi, ja tässä kaikkein pahite, joten ei ole ihme, että Boselli nykyään kirjoittaa hänen tarina-aihionsa valmiiksi käsikirjoituksiksi.
-
Mielenkiintoisen pituuskeskustelun lomaan töksäytän kysymyksen: milloin seuraava klassikkotarina tulossa perus-Texiin ja mikä? Entä Maxiin?
Ja nuo vanhat ne vasta pitkiä ovatkin...
-
Vuoden vaihteessa tulee klassikkotavaraa texiin, tarkemmin sanottuna liuska-ajan tarinoita kronologisessa järjestyksessä alkaen siitä, mihin viimeksi ollaan jääty. Näin muistelen ja Asko varmaan osaa vastata tarkemmin.
Maxipuolella tulee piakkoin Letterin Oklahoma, joka on 90-luvulla julkaistu perussarjassa lyhenneltynä. Kyllähän se jo melkein klassikosta käy :D. Sitten tulee Dison uutukainen, enkä usko, että pidemmälle maxi-julkaisuja on edes mietitty.
-
Kiitos, Jansa, klassikoilla tarkoitan nimenomaan liuska-ajan juttuja. Olisi hauskaa saada mahd. nopeasti uusinnat loppuun ja sitten vielä ne julkaisemattomat 60-luvun loppupuolen tarinat.
Jälkiviisaasti totean, että Suomessakin olisi voinut julkaista klassikot kuten Italiassa, omana Tex-sarjanaan, eikä "välipaloina" perussarjassa. Olisi kauniimpi katsella kirjahyllyäkin, kun numerot juoksisivat kauniisti järjestyksessä. Nyt klassikot eroteltuna omalle hyllylleen.
-
Tervehdys koko köörille!
En tiedä, onko tämä oikea paikka kysyä, mutta jospa joku tietäisi... Löytyykö jostain netistä hi-res (taikka edes vähän suurempia) Tex-aiheisia piirroksia? Haluaisin printata muutaman suojelusenkelin seinälleni, mutta onko ainoa vaihtoehto skannata esim. jostain suuralbumista. Vai voisiko näitä (luonnoksia?) peräti ostaa jostakin? Näkemäni kaupalliset Tex-julisteet ovat tähän mennessä olleet liian värikkäitä ja melko mauttomia muutenkin...
-
Tätä (http://www.texbr.com/forum/viewtopic.php?t=1025) ketjua kannattaa seurata. Nekin tosin ovat värillisiä, ja osin aika rauhattomia. Mutta kyllä minäkin olisin valmis noista ottamaan jotain seinälleni.
Myös sivulta www.sergiobonellieditore.it voi katsella, josko jotain näyttöä uusista piirtäjistä olisi.
Egmontin sivut eivät loista siinä puolessa, aika diplomaattiset peitsit ovat (nyton ilmestynyt sitä ja tätä), mutta pienet kuvat ja aika köyhälti tekstiä. Osin tietenkin siksikin, kun on kovasti toimitettua matksua.
Nuo ulkomaiset sivut kannattaa tsiigata ensinnä.
-
Ja tuolta Editoren sivuilta kannattaa mennä news osioon. Pienellä pläräämiselä löydät listauksen erilaisista sarjisfestareista. Kukin festariosio on pullollaan hyvälaatuisia kustantamon messukuvia.
-
Jälkiviisaasti totean, että Suomessakin olisi voinut julkaista klassikot kuten Italiassa, omana Tex-sarjanaan, eikä "välipaloina" perussarjassa. Olisi kauniimpi katsella kirjahyllyäkin, kun numerot juoksisivat kauniisti järjestyksessä. Nyt klassikot eroteltuna omalle hyllylleen.
Toi olisi hyvä idea tai siis olisi ollut hyvä idea, Klassikko-Tex, mutta kun ei niin ei. Tuota Kroniikka-sarjaakin voisi julkaista tiheämmin. Mutta sekin lienee vaikeata.
-
Mikä onkaan Texin tilanne maailmalla tällä hetkellä? Suomessa ja Italiassa ilmestyy. Norjassakin edelleen? Mutta miten muualla? Brasiliassa esim.?
-
Ilmestyy vaikka missä. Edellä mainittujen lisäksi ainakin Kroatiassa ja Turkissa. Ranskassa ja Intiassakin vissiin, Saksassa, Portugalissa ja Hollannissa on viime aikoina tullut erikoisjulkaisuja. Jenkeille tuli jokin aika sitten Kubertin Tex (Slovenialaisen SAF:n kustantamana..) Tsekit jokin aika sitten aloittivat, en tiedä onko sarja jatkunut. Uutena maana on juuri mukaan tullut Venäjä. Voi olla, että jotain unohtui.
-
Mutta miten muualla? Brasiliassa esim.?
Eräästä luotettavasta lähteestä saamieni tietojen mukaan brassit painavat melkein 50 Tex-julkaisua vuodessa ja siellä on suurimmat Tex-markkinat Italian jälkeen. Texiä on julkaistu Brasiliassa 1950-58 + 1971-2007.
Ja portugalilaisilla ei ole omaa Tex-tuotantoa, vaan he lukevat brassijulkaisuja. Sama kieli, nääs.
-
Paitsi että Portugalissa tuli viime vuonna heidän eka oma julkaisunsa. Tarina oli Mefiston luurankoylänkö. En tiedä, onko sen jälkeen tullut mitään. Mutta brassien Texejä he siellä lukevat, jos lukevat. Hassua muuten, että Portugalissa, maassa jossa siis käytännössä ei ole omaa Tex-tuotantoa, asustaa ehkä maailman innokkain Tex-fanaatikko, legendaarinen Zeca.
-
Tietääkö kukkaa että onko marcellon piirtämiä tarinoita tulossa?
-
Tietääkö kukkaa että onko marcellon piirtämiä tarinoita tulossa?
Tuskin, sillä mies on käsittääkseni -jos ei kuollut, niin ainakin jäänyt eläkkeelle- ansiokkaasta piirrostyöstä.
-
Juu, ei ole tulossa. Elossa on mutta eläkkeellä. Taso laski niin paljon, että Sergio Bonelli piirrätti miehen viimeisen tarinan kokonaan uusiksi.
EDIT. Kannattaa muuten käyttää hakua. Hakusanalla "Marcello" olisi löytynyt vastaus kovanaaman tähänkin kysymykseen ja paljon muutakin tietoa Marcellosta.
-
Pieni tietoisku asiasta, joka on ollut ainakin minulle hyvin, hyvin epäselvä...
Tex Willerin julkaisu entisen Jugoslavian alueella
Jugoslavia - siellä julkaistiin Texiä vuodesta 1967 lähtienta runsaastikin vuoteen 1992 saakka, jolloin maa hajosi. Ensimmäinen tarina (leikeltynä tosin) oli Galepin ja Bonellin Texin menneisyys, viimeinen puolestaan Villan ja Nizzin Kadonnut poliisipäällikkö.
- Ex-jugoslavia eli Jugoslavian liittotasavalta - maan muodosti Serbia ja Montenegro (nimi vaihtuikin Serbia-Montenegroksi 2003 ja 2006 maat erosivat). Virallista Tex julkaisua ei tuosta maasta ole, mutta 90-luvulla Maverick kustantamo julkaisi jonkin verran Texiä ilman valtuutuksia. Siis laittomasti. Pääpaikka oli Serbia ja niitä texejä kutsutaankin serbialaisiksi. Lehdet ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia.
- Kroatia - Alueen nykyinen Tex-keidas. Vuodesta 1995 lähtien siellä on julkistu säännöllisesti Texiä.
- Slovenia - Siellä toimii Texin oikeuksia maailmalle jakeleva Strip Art Features (SAF), mutta Slovenialla ei ole ollut omaa Texiä. Ainut poikkeus on SAF:n jenkki markkinoille tekemä englanninkielinen Kubertin Tex-seikkailu, mikä lasketaan kuitenkin Yhdysvaltalaiseksi julkaisuksi.
-
Miksihän Tex ilmestyy lähinnä ex-itäblokin maissa? Onkohan heillä jokin kaipuu pelastajaan, joka hoitaa asiat kuntoon? Kuten kait Italiassakin oli tilanne joskus, suhteessa mafiaan.
-
Ja Suomessa, jossa vielä hetki sitten kyykisteltiin pelottavan NL:n varjossa.
Ehkä Venäjän ja Tsekin tilanne on kuitenkin se, että uudet innokkaat sarjakuvakustantamot ovat haalineet listoilleen menestyneiksi osoittautuneita sarjakuvia. Kokeiluahan tämä heidän osaltaan vielä on. En osaa sanoa mitään menekistä, mutta yllättyisin, jos se olisi suurta.
-
Lännensarjakuva on poliittisesti yksinkertaisesti niin epäkorrektia, ettei sitä voi julkaista Yhdysvalloissa. Yksinäisessä kostajassa, joka oli suunnattu USA:n markkinoille, ei tainnut olla ainoatakaan intiaania...
Samaten Tex Willer on viihteenä niin superkonservatiivista ja "valkoista", ettei sillä ole lumipallonkaan mahdollisuuksia helvetissä uudella mantereella. Siellä sarjakuvan marginaalissa voi elää korkeintaan joku kauhua hyödyntävä länkkäri Jonah Hexin tyyliin tai pulp-tyylinen The Lone Ranger.
Jonkun Sotaprofeetta Manitaryn julkaisu Jenkeissä johtaisi varmasti oikeustoimiin! ;-) Samaten juonessa käytetty länkkäreiden kulunein mahdollinen klishee (here comes cavalry!) saisi varmasti arvostelijat teroittamaan tomahawkinsa...
-
Samaten juonessa käytetty länkkäreiden kulunein mahdollinen klishee (here comes cavalry!) saisi varmasti arvostelijat teroittamaan tomahawkinsa...
Ja en yllättyisi, vaikka jenkeissä joku katsoisi omistavan oikeuden tuohonkin lausahdukseen, joten oikeussoppa siitäkin voisi syntyä ;).
-
Yksinäisessä kostajassa, joka oli suunnattu USA:n markkinoille, ei tainnut olla ainoatakaan intiaania...
Kiistän tämän pikaisesti.
Yksi "Yksinäisen kostajan" jahdatuista konnista on luopioapassi ja Texin tie vie hänen perässään aina intiaanikylille asti. Noin neljännes stoorista on siis intiaanivetoista. Kohdattu punanahkainen pikkupoika on muuten yllättävän tuttu elementti Kubertin "Hurjasta lännestä"
Epäilen, että poliittinen epäkorrektius ei liene syynä USA-valloituksen hankaluuteen, vaan yksinkertaisesti sekä sarjakuva- että western-kulttuurin sisäänpäinlämpiävyys sekä kustantajien ja markkinoinnin että lukijoiden piirissä. Tämä pätee kaikkeen eurooppalaiseen sarjakuvaan (ja elokuvaan). Joe Kubertkaan ei ole riittävä vetonaula, niin kuin tv-tähti Eastwood spagettilänkkäreissä.
-
Epäilen, että poliittinen epäkorrektius ei liene syynä USA-valloituksen hankaluuteen, vaan yksinkertaisesti sekä sarjakuva- että western-kulttuurin sisäänpäinlämpiävyys sekä kustantajien ja markkinoinnin että lukijoiden piirissä. Tämä pätee kaikkeen eurooppalaiseen sarjakuvaan (ja elokuvaan). Joe Kubertkaan ei ole riittävä vetonaula, niin kuin tv-tähti Eastwood spagettilänkkäreissä.
I stand corrected! Olisi pitänyt edes selailla Yksinäinen kostaja uudelleen ennen kuin ehdin kirjoittaa tänne... Mutta täytyy silti sanoa, että Villi länsi on niin "uncool" kuin olla voi jenkkiläisessä nuorisokulttuurissa, joka populaaria kuluttaa. Tosin silloin tällöin televisiossa menestyy jokin western-aiheinen minisarja, jatkuvat sarjat Deadwoodin tyyliin sen sijaan eivät.
-
Villi länsi on niin "uncool" kuin olla voi jenkkiläisessä nuorisokulttuurissa, joka populaaria kuluttaa.
Tämä on totista totta.
Mutta mielestäni poliittinen epäkorrektius ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan kiinnostuksen haipuminen koko genreen.
Perinteisesti laadukkainkin eurooppalainen western-viihde (Karl May, Lucky Luke, Ken Parker, Morgan Kane etc.) on pidetty aika visusti vähintäänkin ten foot polen päässä Yhdysvaltain (massa)yleisöistä. Leonen ja Blueberry-sarjakuvien läpimurrotkin lienevät yleisömenestyksinä olleet aika rajoitetut, toisin kuin taiteelliset vaikutukset, jotka ovat sitäkin selvemmät.
-
Karl May, Lucky Luke, Ken Parker, Morgan Kane
Kaikki suosikkejani! Ostin muutama vuosi sitten divareista ne Karl Mayn mustapunaselkäiset romaanit...
Ja lisäisin listaan vielä Ran-Tan-Planin.
Mutta miksi western-genre kuoli Jenkeissä? Country & western -musiikkia ymmärtääkseni yhä kulutetaan Keskilännen ja Etelän rintamailla, stetsonhatut ja bootsit kuuluvat asuun ja nostalgia menneisyyttä kohtaan elää vahvana.
Wikipediakaan ei tiedä mutta arvailee, että genre mutatoitui scifin suuntaan (Mad Max, Star Wars).
http://en.wikipedia.org/wiki/Western_%28genre%29
Tex Willer siis on ja pysyy eurooppalaisena suuruutena kun eivät rapakon takana hyvän päälle ymmärrä.
-
Eikä ole montaa vuotta siitäkään, kun John Wayne äänestettiin jossakin lehdessä suosituimmaksi länkkäriksi. Vaikkaan siis, että tuo sisäänpäinlämpiävyys on suurempi syy kuin koko genren hiipuminen.
-
Jossain vaiheessa länkkäriä yritettiin nostaa nuorisopopulaariksi Young Guns -leffalla, mutta se ei poikinut kuin huonon jatko-osan.
Etsijät ja Rio Bravo nyt tietty vaan ovat niitä maailman parhaita lännenelokuvia, joten kyllä John Wayne tittelinsä ansaitsi.
-
Leonen ja Blueberry-sarjakuvien läpimurrotkin lienevät yleisömenestyksinä olleet aika rajoitetut--
Jep. Ja lisäksi amerikkalaiset leffapäättäjät silpoivat omavaltaisesti Leonen pisimpiä elokuvia lyhentämällä niitä reippaanpuoleisesti. Että sellaista ymmärrystä löytyi italialaista elokuvataidetta kohtaan. Puhumattakaan sarjakuvataiteesta, joka ei ole tainnut saada yhtään minkäänlaista ymmärrystä osakseen. Outoja otuksia, nuo jenkit.
-
Outoja otuksia, nuo jenkit.
Muistakaamme toki, että ei olisi Tex Willeriäkään ilman jenkkejä - sillä heiltä olemme toki tämän lajityypin Eurooppaankin saaneet. Ja parhaissa italowesterneissäkin näyttelivät amerikkalaiset Charles Bronson, Henry Fonda, Lee Van Cleef ja Clint Eastwood.
-
Muistakaamme toki, että ei olisi Tex Willeriäkään ilman jenkkejä - sillä heiltä olemme toki tämän lajityypin Eurooppaankin saaneet.
Olet, Lurker, tietysti oikeassa. Tarkoituksenani ei ollutkaan varsinaisesti parjata amerikkalaisia, vaan ainoastaan kainosti ihmetellä heidän tunkkaista suhtautumisestaan eurooppalaseen westerniin, niin sarjakuvaan kuin elokuvaan.
-
Olet, Lurker, tietysti oikeassa. Tarkoituksenani ei ollutkaan varsinaisesti parjata amerikkalaisia, vaan ainoastaan kainosti ihmetellä heidän tunkkaista suhtautumisestaan eurooppalaseen westerniin, niin sarjakuvaan kuin elokuvaan.
No joo, kuten aikaisemmasta keskustelusta kävi ilmi, eivät he suhtaudu enää kovin innostuneesti kotoperäiseenkään westerniin. Villi länsi on tätä nykyä eurooppalainen etäpesäke.
-
Amerikastakin lienee tullut sana 'spagettiwestern', tai 'italowestern', joka erään sivistyssanakirjan mukaan luokitellaan 'pienellä budjetilla tehdyksi, yleensä italialaiseksi lännenelokuvaksi', hiukan dissaavassa muodossa. Koskee kai myös sarjakuvia.
-
Uusimmat willerit arvosteltuna etusivulla. Olisin ottanut mukaan vielä Oklahoma!n, muttei kerennyt, kun ajattelin, että klassikkomaxi pitää saada alta pois.
Miltä arvio näyttää?
-
Oikein hyviä arviointeja. Hiukan ristiriidassa oli se, että maxi-arvostelussa Bonellin tarinat kehutaan lyömättömiksi ja seuraavassa arvostelussa suuralbumia verrataan Tex Willerin tarinan huippukauteen, 90-luvun alkupuoleen, jolloin Bonellilla oli suti jo lähes sannassa ;). Vaan hyvältä näytti, mainioita huomioita.
-
Höm, kirjoitin nuo niin erikseen, etten kerennyt kuin muutaman toiston poistaa (paras laatuaan, ei mitään tähän verrattavaa tällä vuosituhannella... ;) ). Muistaakseni tarkoitin Texin ysärin loistoa, en suinkaan koko Texin loistokkainta vuotta. Saattaa kirjoitusasu näyttää toista?
-
Minä vaan olen pilkunn****ja :). Oikein hyvät arvostelut. Olispa kiva joskus lukea sellaisen arvosteluja, joka ei ole ennen lukenut willeriä.
-
Olispa kiva joskus lukea sellaisen arvosteluja, joka ei ole ennen lukenut willeriä.
Vaikka tältähän nämä omat arvosteluni näyttävät.
Hiukan ristiriidassa oli se, että maxi-arvostelussa Bonellin tarinat kehutaan lyömättömiksi ja seuraavassa arvostelussa suuralbumia verrataan Tex Willerin tarinan huippukauteen, 90-luvun alkupuoleen, jolloin Bonellilla oli suti jo lähes sannassa
Tähän vielä:
Periaatteessa näin pystyisikin väittämään, jos ajatellaan, että Galep pilasi Bonellin teokset. Tässä tapauksessa voisi olla niin, että vaikka bonellin tarinat olivat lyömättömiä, silti Willerin kulta-aika oli tuolloin.
No jaa.
-
Texien lukemisen aloitin vasta tänä vuonna. Aikaisemmin en ollut kiinnostunut siitä ollenkaan, koska länkkäri aiheet eivät kiinnostaneet. Eivät tosin nytkään niin, että rakastaisin niitä, mutta oli ilahduttavaa huomata Texien olevan älykkäitä ja tarinankerronnaltaan loistavia sarjakuvia ;)
Isäni lukee myös Texejä todella innoissaan.
-
Manfred Sommer on kuollut.
Ikävä juttu. Minä ainakin tykkäsin hänen viimeisimmästä tarinastaan Viimeiset postivaunut. Ja olihan se suuralbumikin hieno. Olisi ollut mukava nähdä vielä häneltä Tex-tarinoita, mutta tällaista elämä on.
-
Surullista! Viimeinen tarina taisi jäädä 20 sivua vaille...
-
Harmittava takaisku! Laittaisivat sitten jonkun muun samannäköisen piirtäjän tekemään nuo puuttuvat 20 sidan. Vaikka Ortiz...
-
Menkääs vilkaasemaan:
http://texwiller.blog.com/2153569/
Cheyennen kirjoittama hieno juttu.
-
Ihan siisti, kun vaan tajuais jotakin ;)
-
Nyt se sitten ei aukea. Kai se taas pian aukeaa. Mutta eikös teksti ihan enklantia ole? Vai pistinkö väärän linkin? On siellä kyllä jossain portugalilainenkin versio...
EDIT. Nyt näyttää toimivan ja linkin takaa löytyy tosiaan enkkuversio.
-
Pitäisi sieltä löytyä molemminkieliset versiot.
Tietysti tästä keitoksesta kuuluu creditsejä myös Jannelle, niinkuin siellä jutun kyljessä lukeepikin.
-
Korjasin ja tarkensin hiukan tätä tietoiskua:
Tex Willerin julkaisu entisen Jugoslavian alueella
Jugoslavia - siellä julkaistiin Texiä vuodesta 1967 lähtien runsaastikin vuoteen 1992 saakka, jolloin maa hajosi. Ensimmäinen tarina (leikeltynä tosin, alku ja loppu puuttuivat) oli Galepin ja Bonellin Texin menneisyys, viimeinen puolestaan Villan ja Nizzin Kadonnut poliisipäällikkö. Julkaisujen kielenä oli serbokroaatti, mikä oli yhdistelmä serbien ja kroaatien kielistä.
- Ex-jugoslavia eli Jugoslavian liittotasavalta - maan muodosti Serbia ja Montenegro (nimi vaihtuikin Serbia-Montenegroksi 2003 ja 2006 maat erosivat). Virallista Tex julkaisua ei tuosta maasta ole, mutta 90-luvulla Maverick kustantamo julkaisi jonkin verran Texiä ilman valtuutuksia. Siis laittomasti. Pääpaikka oli Serbia ja niitä texejä kutsutaankin serbialaisiksi. Sarjassa käytetty kieli oli serbia. Lehdet ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia. Samoihin aikoihin Texiä julkaistiin myös lehdessä nimeltä Strip razonoda, niinikään ilman lupaa.
- Serbia. Yksi Texin lyhyttarina, Kuuma iltapäivä, on julkaistu lehdessä nimeltä Stripoteka vuonna 2006.
- Bosnia ja Hersegovina. Valtion Bosnian puoleisessa osiossa Texiä on julkaistu yhden kerran nyt jo lakkautetussa lehdessä nimeltä Tobijeve novine. Tämäkin oli piraattijulkaisu ja erittäin harvinainen. Käytetty kieli oli serbokroaatti.
- Kroatia - Alueen nykyinen Tex-keidas. Vuodesta 1994 lähtien siellä on julkistu säännöllisesti Texiä. Julkaisusarjoja on useita: perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset klassikkotarinat jne. Kielenä on kroatia, jota on tarkoituksellisesti muutettu eli "puhdistettu" 90-luvulta lähtien. Kieli on siis nykypäivän Texeissä jo aavistuksen erilaista kuin esim. vuoden 1994 Texeissä.
- Slovenia - Siellä toimii Texin oikeuksia maailmalle jakeleva Strip Art Features (SAF), mutta Slovenialla ei ole ollut omaa Texiä. Ainut poikkeus on SAF:n jenkki markkinoille tekemä englanninkielinen Kubertin Tex-seikkailu, mikä lasketaan kuitenkin Yhdysvaltalaiseksi julkaisuksi.
-
Vaikka meilläkin on pullat hyvin uunissa....
"Julkaisusarjoja on useita: perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset klassikkotarinat jne. "
Kun luin tuon niin tule pieni vihreä kateus mieleen.... :/
-
"Julkaisusarjoja on useita: perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset klassikkotarinat jne. "
Kun luin tuon niin tule pieni vihreä kateus mieleen.... :/
Mistä kohtaa pieni vihreä kateus kalvaa tai pullat eivät pääse uuniin?
Meillä on perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset värikirjat...
Lisäksi tulevat vielä perussarjan neljä lisänumeroa (almanaccot ja klassikot) sekä näköiskronikat sekä klassikkomaxit. Myös Kroatian kovakantista Yama-kirjaa neuvotellaan.
Ja kaikki tämä selvällä Suomen kielellä!
-
Tuo Yama-kirja jos toteutuu hyvällä piirroslaadulla niin se olisi kova juttu!
-
Tänään näkyi K-Marketissa Oklahoma!
-
Mistä kohtaa pieni vihreä kateus kalvaa tai pullat eivät pääse uuniin?
Meillä on perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset värikirjat...
Lisäksi tulevat vielä perussarjan neljä lisänumeroa (almanaccot ja klassikot) sekä näköiskronikat sekä klassikkomaxit. Myös Kroatian kovakantista Yama-kirjaa neuvotellaan.
Ja kaikki tämä selvällä Suomen kielellä!
En minä ainakaan ole kroaateille kateellinen. Ainut mitä heillä on ja meillä ei, on kovakantiset klassikkotarinat (tyyliin Yama, samassa sarjassa kroaatit muuten julkaisevat almanacco-seikkailujakin kahden tarinan niteinä), ja siihenkin voi tulla siis muutos. Ja meilläpä on kronikat ja erikois-maxit, mitä heillä ei ja veikkaan, että heillä on reilusti enemmän tarinoita julkaisematta kuin Suomessa.
-
Mistä kohtaa pieni vihreä kateus kalvaa tai pullat eivät pääse uuniin?
Meillä on perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset värikirjat...
Lisäksi tulevat vielä perussarjan neljä lisänumeroa (almanaccot ja klassikot) sekä näköiskronikat sekä klassikkomaxit. Myös Kroatian kovakantista Yama-kirjaa neuvotellaan.
Ja kaikki tämä selvällä Suomen kielellä!
Hyvä kun tarkensit ton perussarjan, sitten vedän sanoja takaisin. Tuli toi vihreä kun luin noista kovakantisista klassikoista, aattelin että se joku sarja tyyppiä Luke Lucky-kirjasarjaa. Sorge!
-
Tuli toi vihreä kun aattelin noista kovakantisista, että se joku sarja tyyppiä Luke Lucky-kirjasarjaa.
Ymmärrän hyvin.
Nuo Kroatian kirjat ovat aivan hytkähdyttävän hyvää mustavalkoista painojälkeä ja värilliset kannet joka numerosta aina oikeassa välissä.
-
Unkarilaisista kerrottiin koulussa että ne ovat heimoveljiämme. Mutta unkaria ei ymmärrä sanaakaan kielisukulaisuuden perusteella. Tosin olen kuullut, että suomalaiselle unkarin kieli on helppo oppia. Ja toisinpäinkin. Tunsin ennen unkarilaisen, joka oppi suomea parissa vuodessa hyvin.
Unkarilaiset ja Suomalaiset kuuluvat suomalaisugrilaiseen kielisukuun, joka on maailman vaikeimpia oppia. Näihin kieliin kuuluvat Suomi, Viro, Saame, Unkari sekä jotkin Venäjän (ja varsinkin Karjalan) alueen murteet.
-
Minusta tuli taas texin kestotilaaja. Toivotaan, että lehdet tulevat kohtalaisessa kunnossa luukusta.
-
Repettoa korkkarissa?
Näyttäisi kuin Miguel Angelo Repetto olisi piirtänyt myös sotasarjakuvaa. Näytelehti on Viidakon Korkeajännitys 8/1977: "Bumerangi."
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;id=4055)
Sivulla on klassinen käännösmoka. Kuka tunnistaa?
La Fuentea löytyy tuon ajan lehdistä pilvin pimein.
Myhäilin tyytyväisenä, kun olin löytävinäni uuden 'vanhan' Repetton korkkarin 7/1969, Urheimmat kuolevat viimeisinä. Hetken Lehteä luettuani tarina alkoi tuntua tutulta. Ja vanha kunnon Bumerangihan se oli. Siinä muuten puhutaan piirakasta ja ranskanperunoista.
-
Tuli mieleen onko Tex tavalla tai toisella aikojen kuluessa törmännyt suomalaisiin tarinoissaan. Periaatteessahan suomentaja voisi heitä sinne sijoittaa. Tämä tuli mieleen tuosta uusimmasta Oklahomasta, jossa viitattiin ruotsalaisiin uhreihin ja muistelen Texin tavanneen jonkun ruotsalaisen Kanadan reissuillaan.
-
Onpa hyvinkin. Mutta saattaa olla Rennen viljelyitä.
Liitteenä yksi esimerkki, missä suomalaisten hyvä maine on huipussaan.
-
Ei ole suomalaisia muistaakseni vilahdellut. Mutta olikos joku kännissä kuin suomalainen. Erno varmaan muistaa... Veikkaa, että tuolloinkin oli kyseessä Rennen käännöskukkanen.
Jaaha, Wade ehti ensin...
-
Jep, näinhän se on, ettei varsinaisesti Suomalaisia ole näkynyt, mutta suomalaisista puhutaan.
-
Onpa hyvinkin. Mutta saattaa olla Rennen viljelyitä.Liitteenä yksi esimerkki, missä suomalaisten hyvä maine on huipussaan.
Kiitoksia vastauksesta mutta kysyisin vielä että onko muistikuvia mistä numerosta/vuodelta tuo liitekuva on?
-
Ei ole Sergio Bonelli Editoren uutisosiossa mitään tietoa loppuvuonna mahdollisesti ilmestyvästä suuralbumista. Näyttää siltä, että jää tulematta.
Kyseisiltä sivuilta kuitenkin löytyi oheinen Ugolino Cossun (tuleva maxi-piirtäjä) näytetyö. Tex ja Carson ilmeisesti kohtaavat Croucho Marxin. Hassunhauska, mutta ei vakuuta minua.
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_set07/img/cossu_g.jpg)
-
Näyttää taas miljoona kertaa paremmalta kuin de la Jokin.
-
Kiitoksia vastauksesta mutta kysyisin vielä että onko muistikuvia mistä numerosta/vuodelta tuo liitekuva on?
13/2001 se on.
-
Oikeen mieltä lämmitti tänään marketissa, kun seisoskelin lehtihyllyn ääressä. Siinä 1-2 minuutin aikana kävi joku n. 7-vuotias nassikka nappaamassa hyllystä uusimman willerin ja pian perässä tuli pari vuotta vanhempi sälli samalle asialle. Olisiko tämä jo Texin neljättä sukupolvea... :)
-
Onko kukaan törmännyt Repetton taiteeseen 80-luvun puolivälin Agentti X-9:issä? Mies on niihin aikoihin piirtänyt agentti Corrigania, joten joistakin numeroista pitäisi löytyä. Tarkempia koordinaatteja otetaan mielellään vastaan...
-
Enpä ole törmännyt. Mutta juuri eilen luin uudelleen Repeton tarinaa Doneganin veljeksistä. Lyhyesti sanottuna Repeton piirros on aivan henkeäsalpaavaa!
-
Onko kukaan törmännyt Repetton taiteeseen 80-luvun puolivälin Agentti X-9:issä? Mies on niihin aikoihin piirtänyt agentti Corrigania, joten joistakin numeroista pitäisi löytyä. Tarkempia koordinaatteja otetaan mielellään vastaan...
Minulla löytyy hyllystä tätä(kin) puolta, ja aika paksusti. Harmi, että osa on jossain pahvilaatikoissa, en pääse kaikkiin käsiksi.
Juuri viimeviikolla törmäsin kuitenkin tähän, jonka nyt pikaselauksella löysin:
Agentti X9 9/1986, Vihreä iskuryhmä. Grassi-Blanco-Repetto.
Hyvä tarina, muuten.
-
Osaisiko joku kertoa voitaisiinko sille tehdä jotain kun texit tulee aina "rikkinäisenä" kun ne on vedetty pannalla nippuun?
-
Ei voi. Olen valittanut useasti postiin ja egmontille. Aina sama juttu ja kyrsii kyllä. Siirry lehtipisteasiakkaaksi, muuta et voi, jos haluat lehtesi priimakuntoisena. Taistelu tuulimyllyjä vastaan on turhaa.
-
Onko kukaan törmännyt Repetton taiteeseen 80-luvun puolivälin Agentti X-9:issä? Mies on niihin aikoihin piirtänyt agentti Corrigania, joten joistakin numeroista pitäisi löytyä. Tarkempia koordinaatteja otetaan mielellään vastaan...
Repetton töitä Agentti X-9 lehdissä löytyy ainakin seuraavasti:
86 8 CORRIGAN TUOMITTU TODISTAJA GILL REPETTO
87 1 CORRIGAN SALAKULJETTAJAT GILL REPETTO
87 4 CORRIGAN MAANPETTURI GILL REPETTO
88 4 CORRIGAN SOTALEIKKI GILL REPETTO
88 5 CORRIGAN KUNINGATTAREN JALOKIVET GILL REPETTO
88 8 CORRIGAN MAANTIEROSVOT GILL REPETTO
89 5 CORRIGAN KAKSINTAISTELU GILL REPETTO
89 6 CORRIGAN TAPPAJAPESÄKE GILL REPETTO
90 1 CORRIGAN KALIFORNIAN KULTA GILL REPETTO
90 4 CORRIGAN KADONNUT GILL REPETTO
90 8 CORRIGAN KULTAA KALLIIMPI GILL REPETTO
90 9 CORRIGAN VÄÄRÄN RAHAN LIIGA GILL REPETTO
90 10 CORRIGAN VALLAN SOKAISEMAT GILL REPETTO
91 1 CORRIGAN PAHUUDEN KEISARI GILL REPETTO
91 7 CORRIGAN SUSI GILL REPETTO
91 10 CORRIGAN MURHAAJAN METSÄSTYS GILL REPETTO
91 11 CORRIGAN MIES JOKA PETTI FBI:N GILL REPETTO
92 2 CORRIGAN HUUMEKUNKUN KOSTO GILL REPETTO
92 12 CORRIGAN KOKAIINIROSVO 1988 GILL REPETTO
93 2 CORRIGAN DILLINGERIN LIIGA GILL REPETTO
93 6 CORRIGAN PAHOLAISEN MERKKI GILL REPETTO
93 8 CORRIGAN ELÄVÄNÄ TAI KUOLLEENA GILL REPETTO
94 2 CORRIGAN TAPPAVA LEIKKI GILL REPETTO
94 10 CORRIGAN SUPERROISTOT GILL REPETTO
86 2 VIHREÄ ISKURYHMÄ TUHO UHKAA GRASSI - BLANCO REPETTO
86 9 VIHREÄ ISKURYHMÄ KOKAIINILIIGA GRASSI - BLANCO REPETTO
87 6 VIHREÄ ISKURYHMÄ OPERAATIO SINGAPORE GRASSI - BLANCO REPETTO
87 7 VIHREÄ ISKURYHMÄ LAJINSA VIIMEISET GRASSI - BLANCO REPETTO
87 9 VIHREÄ ISKURYHMÄ PANOKSENA HENKI GRASSI - BLANCO REPETTO
88 1 VIHREÄ ISKURYHMÄ VALKOINEN GORILLA GRASSI - BLANCO REPETTO
88 4 VIHREÄ ISKURYHMÄ KUOLEMAN MERI GRASSI - BLANCO REPETTO
-
Kyseisiltä sivuilta kuitenkin löytyi oheinen Ugolino Cossun (tuleva maxi-piirtäjä) näytetyö. Tex ja Carson ilmeisesti kohtaavat Croucho Marxin. Hassunhauska, mutta ei vakuuta minua.
Ei enää jos muistaa ettei kyseessä ole Groucho Marx vaan Groucho, Dylan Dogin "avustaja" ja ystävä.
Dylan Tex yhteistarina olisi mukava lukea.
Kyösti Koskelan lista on mainio kiitos siitä.
Vihreä iskuryhmä on yksi suosikkisarjojani X-9stä.
Suomalaisia ei minusta ole Texissä ollut mutta sitähän voisi Bonellin suuntaan vinkata. Mukaan nippu italiannettuja Punavöitä ja Hiltusen intiaanialbarit.
-
Vähän tähän tyyliin ;)
Kiitoksia muuten Kyöstille hienosta listasta!!
EDIT. Höh, muokkasin, menin esikatseluun, eikä kuvaa näkynyt. Liitin sen uudestaan ja nyt niitä on kaksi. En osaa poistaa. Poistaisiko joku toisen kuvan!!
Editwade: Minä poistin.
Lisätoiminnot, siellä oli kaksi 17.jpg:ä raksitettuna. Toinen raksi pois, ja yksi kuva jäljellä!
-
Pieniä uutisia ja yksi vähän isompi. Seuraava Italian almanacco on Rujun kirjoittama ja De Vescovin piirtämä "Sfida a Black Marsh". Taas siis uusi piirtäjä. Ruju jatkaa ja jatkaa kuulemma tämänkin jälkeen, vaikkakin vain sivutoimisesti.
Vuonna 2008 ilmestyvän suuralbumin tekijäkaksikko on D'Antonio ja Filippucci. Käsikirjoituksesta siis vastaa vast'ikään kuollut D'Antonio. Joidenkin tietojen mukaan tarinan kirjoittamiseen on osallistunut myös Guido Nolitta eli Sergio Bonelli. Saa nähdä tuleeko miehen nimi virallisiin krediitteihin.
Seijasin suuralbumin julkaisusta ei vieläkään tietoa. Vanhojen huhujen mukaan se olisi julkaistu jo tänä vuonna, mutta enää ei taida ehtiä. Ehkäpä sitä säästellään juhlavuodeksi 2008.
Ja sitten jymypaukku: Nizzi jatkaa sittenkin kirjoittamista. Hän on laatinut käsikirjoituksen samaiselle Filippuccille, jolta pian julkaistaan tuo mainittu suuralbumi. Tämä tarkoittaa sitä, että Texin vakinainen piirtäjätiimi on saanut siis uuden jäsenen. Tai oikeastaan kaksi, sillä jokin aika sitten hehkutettu, Galepin tyyliin piirtävä, Torricelli on ilmoittanut, että hänetkin on vakinaistettu.
Nizzin roolista en tiedä tarkempaa. Tekeillähän hänen käskirjoituksen pohjalta oli jo ennen välirikkoa Bonellin kanssa mm. Venturin Musta Tiikeri -tarina ja Cossun Maxi-Tex, jotka eivät ole siis vielä lähelläkään valmiita. Välirikon jälkeen hän on kirjoittanut vain Italian juhla-Texin 575, ja senkin kuvittaja Civitellin vaatimuksesta. Tämä uutukainen, jota huhutaan julkaistavaksi almanacco-sarjassa, on siis todellinen yllätys.
EDIT. Pienet tiedustelut tuottivat tulosta. Nizzi oli palannut Editoren leipiin omasta halustaan, ei esim. Bonellin pyynnöstä. Nizzin oli tarkoitus tehdä romaani, mutta ei löytänyt hänen tasolleen riittävän hyvää kustantajaa (hmmm... Mahtoiko olla ottajia lainkaan >:D...). Nyt tehdyn sopimuksen mukaan hän tekee vuodessa 2-3 tarinaa. Päävastuu tarinoista on Faracilla ja Bosellilla. Mutta kyllähän tuossakin on mukava määrä Nizzi-faneille.
-
Tämä Nizzin paluu (jos hän nyt vielä ehti kunnolla edes lähteä) kuulostaa oikeastaan loistavalta jutulta! Jos hän kirjoittaa vain pari tarinaa vuosittain ja pystyy keskittymään niihin kunnolla, niin voisi toivoa, että hänen tasonsa nousisi reippaasti nykyisen vallitsevan keskinkertaisuuden yläpuolelle. Nizzin vanhoja meriittejä ei voi kuitenkaan unohtaa ja fakta on, että hän on parhaimmillaan aivan loistava tekstinikkari. Jospa hän vain saisi konkreettisesti jalostettua vanhoja taitojaan uudestaan tarinoihinsa, 90-luvun alkupuolen malliin. Mutta ehkä veteraani-Nizzi nyt piristyy, kun ei päävastuu ole enää hänen niskoillaan. Kiinnostava asetelma, kaiken kaikkiaan, jos tämä lähtee toimimaan eikä kaadu esimerkiksi räiskyviin henkilökemioihin, jälleen kerran. Aika näyttää.
-
Muistan jossain haastattelussa 90-luvun lopulla Nizzin kertoneen suunnilleen siihen suuntaan, että Texin lukijoille riittää melko yksinkertaiset tarinat. Tarkkaa sanamuotoa en muista, enkä löytänyt enää tuota haastattelua. Mutta sen muistan, että tuntui siltä kuin Nizzi olisi aliarvioinut lukijoita. Haastatteluissa Nizzi muutenkin antaa itsestään ylimielisen kuvan, sillä hän moittii herkästi muita, esim. Sergio Bonellia ja Mauro Bosellia. Varmasti osin syystäkin. Itsessään hän ei tietenkään näe mitään vikaa. Olen sitä mieltä, että Nizzi muuttui kuuluisan 90-luvun alun burn-outinsa myötä. Tätä ennen tarinat olivat briljanttia ja lähestulkoon sydänverellä kirjoitettuja. Ehkä Nizzi totesi, että vähempi riittää, eikä ladannut tarinoihinsa enää sitä suurinta vimmaa. Pää ei enää riittänyt. Esimerkkitapaus tästä on vaikkapa Mefisto-tarina, jonka suurenmoinen alkupuoli on kirjoitettu ennen romahdusta, kehno jälkipuoli vasta sen jälkeen. Aallonpohja Nizzin tarinoissa tuli vastaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin luettavaksemme tuli muutama kelvoton tekele. Mutta tietyn perustason ja uskollisuuden Texille Nizzi on kuitenkin säilyttänyt. Ja kukaties hän on myös kallistanut korvansa varsinkin Italiassa hurjana vellovalle kritiikille, sillä mielestäni tarinat viimeisen 3-4 vuoden aikana ovat olleet erittäin hyviä. Cheyennen tavoin minäkin toivon, että Nizzi pystyisi nyt panostamaan kaikkensa näihin vähiin tarinoihin, jotka hän vuosittain tekee. Toiveeni ovat korkealla!
Toinen asia. Luin minäkin juuri uudelleen tarinan Paluu Pilaresiin. Huomasin sen huomattavasti paremmaksi kuin muistin. Syy tähän on eittämättä piirrosjälki. 90-luvulla tarinaa ensi kerran lukiessani Letterin alkanut alamäki oli niin ilmeinen, että se vei fiiliksen. Mutta nyt, kun Letterin viimeisimmät koukerot ovat tuoreessa muistissa, tämänkin tarinan piirrostaide vaikuttaa kerrassaan mainiolta, vaikka on kyllä todettava, että kaikissa kohdissa kynä ei totellut enää mestarin tahtoa. Aiemmin olen moittinut tarinaa ylipitkäksi (onhan se kaikkien aikojen pisin tex-tarina), ja tästä kannasta en hevillä luovu. Tarinaa lukiessa jokainen kohtaus tuntui kuitenkin ansainneen paikkansa. Mutta yksittäisissä kohtauksissa olisi kyllä ollut karsittavaa. Ruutuja ja kuvarivejä olisi helposti pystynyt napsimaan pois kerronnan siitä lainkaan kärsimättä. Päinvastoin, tiettyä dynaamisuutta olisi voinut tulla lisää. Turhan rönsyilevä kerronta on eittämättä kirjoittaja Sergio Bonellin syy, sillä hänellä oli tapana tehdä isänsä tapaan selkeä kuvakäsikirjoitus, joka ei jättänyt kuvittajalle suuria vapauksia sivutaiton ja kuvakerronnan suhteen. Lisäksi tarinassa tuntui olevan liikaa tautologiaa - jaguaarimiesten hyökkäykset toistuivat turhan samankaltaisina. Jonkun kohtauksen olisi ehkä sittenkin voinut karsia pois. Ilmeisesti S.- Bonellilla ei ollut valmista tarinarunkoa varsinaisen kirjoitustyön alkaessa, vaan tarinan on annettu vapaasti elää ja hengittää sekä rönsyillä kirjoitustyön edetessä. Seurauksena on tämä eittämätön ylipituus, mutta toisaalta myös kiireettömyys. Eikä tarina missään nimessä tylsä ollut. Suorastaan ahmin sitä! Pienistä puutteistaan huolimatta seikkailu on, ehkä ei ihan mestari-, mutta merkkiteos. Eikä pelkästään pituutensa ansiosta. Aihepiiri on tavattoman kekseliäs ja jännittävä. En ollenkaan ihmettele, että se on monien mielestä se kaikkien aikojen paras tarina.
-
Niillle jotka ehdottavat Paluu Pilaresiin tarinan "ruutujen ja kuvarivien napsimista" voisi ehdottaa heidän oman kaulansa napsimista. Paluu Pilaresiin ei ole milliäkään liian pitkä. Monet tarinat ovat sen sijaan aivan liian lyhyitä.
-
On se kumma, että jotkut sarjakuvataiteilijat pystyvät tekemään kerrassaan eeppisiä kertomuksia 30 sivussa. 100 sivuinen willeri on sen sijaan joidenkin mielestä liian lyhyt. Kummallinen yhtälö! Toki yksi Texin vahvuuksista on juuri tuo kiireettömyys ja sarjakuvaruutujen 'tuhlaaminen'. Mutta silti olen sitä mieltä, että lyhyempäänkin tilaan suuremmoisia tex-tarinoita pitäisi pystyä kirjoittaa.
-
Ehkäpä ero on siinä, että en mielelläni lue alle 300-sivuisia romaaneja ja alle 250-sivuisia en ollenkaan (jos juoni lutviutuu alle 250 sivun niin eipä siitä kannata edes kirjoittaa). Kunnon romaanissa on vähintään 500 sivua. Keskivertoarvostelija esim. Ruumiinkulttuurissa aloittaa ratkutuksensa kun sivumäärä ylittää 300. Toinen vihaamani asia on suuri kirjasinkoko (12 pt ehdoton maksimi) tai väljä, runsaasti tyhjää jättävä taitto. Kolmas vihani kohde on palstojen liehunta ("risupersetaitto"). Liehuttajille paidan riisuntakin afgaanitapaan on liian lievä rangaistus.
-
Onko kellään tietoa tulevien normi-Texien tarinoista? Jansa ainakin silloin tällöin on listannut tulevia seikkailuja.
-
Tuolta spoilausketjusta poimin tämän. Eli numerosta 2/08 etiäpäin. Meillähän siis tulee vuodenvaihteessa klassikkokamaa pihalle. Ja johonkin väliin vissiin survaistaan tavaraa almanacco-puolelta.
Boselli/Spada, 2 nro
Nizzi/Repetto, 2 nro
Nizzi/Rossi, 2 nro
Nolitta&Boselli/Ticci, melkein kolme numeroa
Boselli/Seijas, vähän päälle 1 numero
Faraci/Cestarot, 2 nro
Nizzi/Civitelli, 1 nro (ainakin Italiassa värijulkaisu)
Boselli/Bianchini&Santucci, 3 nro
-
Kiitos. Muistinkin jossakin ne nähneeni. Laiskana miehenä en jaksanut selata kaikkia ketjuja läpi.
Voisiko Kvaakiin muuten saada jonkinlaisen hakukoneen? Etsisi vaikkapa sanalla Tex kaiken missä ko. sana esiintyy. Voisi olla myös rajauksia.
Kvaakissa kun alkaa olla jo tavaraa aika tavalla. Aina ei löydä etsimäänsä, vaikka olisi varma jonkun jutun joskus jossakin nähneensä.
-
Ay de mi! Nyt hävettää. Tottahan hakukone on olemassa ja käytänhän itsekin sitä usein. Nyt olisi parasta vetäytyä esim. levolle.
Armahtakaa, älkääkä kuittailko (pahasti) tästä mokasta.
Oma sisäinen ruoska kyllä rankaisee julmasti.
-
15/07 Del Vecchio/Nizzi “Sandy Well”
16/07 Galep/Bonelli klassikko: ”Seikkailu Utahissa”
1/08 Galep/Bonelli klassikko: ”Kuoleman polulla”
2/08 Spada/Boselli ”Lähetys Mexicoon”
3/08 Spada/Boselli ”Ruraleet”
4/08 Repetto/Nizzi ”Vartija”
5/08 Repetto/Nizzi
6/08 Rossi/Nizzi
7/08 Rossi/Nizzi
8/08 Ticci/Nolitta & Boselli
9/08 Ticci/Nolitta & Boselli
10/08 Ticci/Nolitta & Boselli-tarinan lopetus, Seijas/Boselli-tarinan aloitus
11/08 Seijas/Boselli
12/08 Cestarot/Faraci
13/08 Cestarot/Faraci
14/08 Galep/Bonelli klassikot: ”Cedar Minesin seikkailu” ja ”loistavien vuorten salaisuus”
15/08 Galep/Bonelli klassikko: ”Yampa Flat”
16/08 Galep/Bonelli klassikko: ”Aavekaupunki”
1/09 Civitelli/Nizzi (mahd. värijulkaisu)
2/09 Bianchini & Santucci/Boselli
3/09 Bianchini & Santucci/Boselli
4/09 Bianchini & Santucci/Boselli
Tohon on lisätty klassikot ja numerot.
-
Asko varmaan osaa varmuudella sanoa, mutta minulla on sellainen luulo, että ensi vuoden loppupuolella ei klassikkotarinoita nähdä. Voipi olla kahden almanaccon vuoro, jolloin tuo civitellin tarina olisi numerossa 16/2008. Saa nähdä, näemmekö mekin siinä väriä.
-
Almanaccot puuttuivat välistä.
Ennakolta listauksemme näyttää juuri nyt tältä:
2/08 Boselli/Spada ”Meksikon retkikunta”
3/08 Boselli/Spada
4/08 Nizzi/Repetto
5/08 Nizzi/Repetto
6/08 Nizzi/Rossi
7/08 Rossi/Nizzi
8/08 Calegari "Zeke Colterin balladi" (Almanacco 1994)
9/08 Nizzi/De La Fuente "Pelon matkue"(Almanacco 1995)
10/08 Nolitta & Boselli/Ticci
11/08 Nolitta & Boselli/Ticci
12/08 Nolitta & Boselli/Ticci-tarinan lopetus, Boselli/Seijas-tarinan aloitus
13/08 Boselli/Seijas
14/08 Faraci/Cestarot
15/08 Faraci/Cestarot
16/08 on todennäköisesti Bonelli/Galep-klassikkojatkoa numeroon 1/08 sillä havittelemme värillistä seikkailua omaksi julkaisukseen yhdessä Norjan kanssa.
Tätä listaa ei kannata tatuoida takaraivoon, sillä kaikkia varmistuksia ei ole vielä lyöty lukkoon.
-
Eivätkä nuo tekijätiedot ole muutenkaan varmoja. Pelkästään vankkoja huhuja, jotka ovat peräisin samastä lähteestä kuin aiemmatkin, melko hyvin paikkansa pitävät tiedot. Eli Sergio Bonelli Editore ei tietoja näin pitkälle julkaise.
Lisäyksenä listaan vielä, että Ticcin tarinan nimi on alustavien tietojen mukaan Buffalo Soldiers.
-
Tämän vuoden Tex-tarjonta oli poikkeuksellisen hieno kaiken kaikkiaan. Paljon oli uusia kuvittajia, joihin tuli suhtauduttua tietyllä varauksella, mutta poikkeuksetta he osoittautuivat eteviksi ammattilaisiksi. Huonoja tarinoita ei ollut lainkaan, ja poikkeuksellisen upeita oli muutama! Vielä tulee numerossa 16 klassikokamaa, joka ainakin minua miellyttää. Saimme myös nauttia vanhojen mestareiden harvinaisuuksista monessakin muodossa, esimerkiksi innolla odotettu Kuumis oli aivan mahtava, kronikat ovat päätyneet Tex-seikkailujen parhaaseen aikakauteen, suuralbumit olivat mahtavia ja maxien sarallakin nähtiin upeita julkaisuja... ja... öhöm... yksi vähemmän upea ja jopa surullinen! Tätä Tex-vuotta on vaikea ylittää. Se on ehkä jopa mahdotonton tehtävä.
-
Eikä sovi unohtaa siirtymistä isompaan Italian formaattiin normaalisarjassa. Kyllä näitä (ainakin tällä ikänäöllä ja vanhoilla lukulaseilla) on paljon mukavampaa lueskella.
Mutta mitä Janne tarkoitat tuolla 'vähemmän upealla' maxilla? Kobran myrkkyäkö? Huolimatta siitä, ettei se ollut enää Letteriä parhaimmillaan, niin en minä sitä silti pitäisi mitenkään vähemmän upeana.
Minulle kohokohta tämän vuoden Texeissä oli kyllä 'Vaarojen saartamana' -maxi; vaikka nuo Suomessa jo ilmestyneet seikkailut onkin edelleen liuskoina tallessa, niin kiva ne oli nyt lukea uudestaan (ties kuinka monetta sadatta kertaa) näin yhtenäisenä, ja erityisesti ennen julkaisematon 'Vaarojen tiellä' on kyllä sellainen Bonelli-Galep helmi että oikeastaan ihmetyttää että näinkin kauan kesti että se suomeksi saatiin.
-
Mutta mitä Janne tarkoitat tuolla 'vähemmän upealla' maxilla? Kobran myrkkyäkö? Huolimatta siitä, ettei se ollut enää Letteriä parhaimmillaan, niin en minä sitä silti pitäisi mitenkään vähemmän upeana.
Juuri sitä tarkoitin. Olen sen maxin piirrosjälkeä moittinut niin paljon, että en enää viitsisi. Mutta surullista siinä oli se, kuinka huonoksi Letterin viiva oli mennyt. Vieläkin surullisempaa oli se, että miehelle ei määrätty tussaajaa, vaikka se olisi ollut tarpeen jo yli kymmenen vuotta sitten. Voi, kuinka paljon mukavampaa Letterin viimeisten tarinoiden lukeminen olisi ollut, jos... niin, jos...
-
Silti se on huomattavasti nautittavampaa katseltavaa kuin monen muun Tex-piirtäjän koko tuotanto!
-
Minä taas vertaan Letteria itseensä suureen mestariin Letteriin. Näiden kahden letterin välinen kontrasti on niin huikea, että vatsaa vääntää. Ja vieläkin jankkaan - kun sitä kotrastia olisi niin helposti, niin vähällä, pystynyt pienentämään, sillä niin paljon hyvää oli vanhassakin Letterissä. Ainoastaan tärrrräävä viiva häiritsee.
-
Muistan jossain haastattelussa 90-luvun lopulla Nizzin kertoneen suunnilleen siihen suuntaan, että Texin lukijoille riittää melko yksinkertaiset tarinat. Tarkkaa sanamuotoa en muista, enkä löytänyt enää tuota haastattelua.
Mutta nyt löysin. Homma perustui Nizzin Boselliin kohdistuvaan kritiikkiin ja G.L. Bonellin luomiin Texin perussääntöihin, jotka ainakin Nizzille olivat olleet kuin raamatun sanaa. Haastattelussa tuli esille lähinnä kolme pointtia: 1)Texin pitää olla tapahtumien keskipisteenä, 2) mustan pitää olla mustaa, valkoisen valkoista eli pahat pahoina ja hyvät hyvinä sekä 3)Texillä (tai muilla sarjan päähenkilöillä) ei saa olla liiaksi romattisia kontakteja. Nizzin mukaan Boselli rikkoo näitä kaikkia sääntöjä. Nizzi vielä lisäsi, että miljoonat lukijat, ne jotka käyvät kuukausi toisensa jälkeen lehtipisteellä ostamassa Texin mukaansa, eivät halua, että Tex muuttuu. Tarinoiden pitää seurata näitä selkeitä perussääntöjä, joiden ansiosta Tex on ollut menestys jo vuosikymmeniä.
Tuossa lisähuomiossaan Nizzi mielestäni syylistyi lukijoiden aliarvioimiseen. Kyllä ainakin minä kaipaan joskus tuoreita näkökulmia (kuten Berardin kirjoittama Oklahoma). Jotenkin haastattelusta paistoi läpi, että Nizzi halusi nostaa omaa häntäänsä kriisinsä ja tarinoidensa tason laskun jälkeen. En silti sano, etteikö hänen kritiikkinsä olisi pitkälti oikeutettua. Etenkin Texin vajoaminen sivuosaan monessa tarinassa on mielestäni vain halpa tehokeino, jonka avulla saadaan mukamas tuoretta näkökulmaa laittamalla joku sivuhenkilö tekemään tehtäviä, joita Tex yleensä tekee. Tehonsa tuo kikka on menettänyt toistuessaan jo liian usein.
-
No huh! Ei voi kuin hienokseltaan äimistellä noita Nizzin konservatiivisia mietteitä. Ei mikään ihme, että taso on miehellä ollut laskusuunnassa, jos noin tinkimättömän tiukasti takertuu kiinni teeseihinsä. Kyllä luovan työn tekijöillä, siis tässä tapauksessa käsikirjoittajilla, toivoisi olevan enemmän avarakatseisuutta ja vähemmän kiristävä pipo päässään. Toki Texin perinteitä on hyvä kunnioittaa, mutta eikö 60-vuotiasta sarjakuvaa saisi lainkaan uudistaa? Haloo. Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat ja kyllä Tex Willerkin saa muuttua, ainakin hitusen.
Itse pidän Bosellia paljon kiinnostavampana kirjoittajana kuin Nizziä. Boselli on aidosti luova ja rohkeasti kokeilee uusia ratkaisuja, eikä häneltä kahta samanlaista tarinaa ole nähty. Ylipäänsäkin hänen tarinansa tuntuvat paljon huolellisemmin kirjoitetuilta, dialogia myöten, kuin muiden kollegoidensa. On Bosellilta toki tullut muutamia floppejakin.
Etenkin Texin vajoaminen sivuosaan monessa tarinassa on mielestäni vain halpa tehokeino, jonka avulla saadaan mukamas tuoretta näkökulmaa laittamalla joku sivuhenkilö tekemään tehtäviä, joita Tex yleensä tekee. Tehonsa tuo kikka on menettänyt toistuessaan jo liian usein.
Hm, tätä en allekirjoita. Texin hienoiset sivuunjäännit joissakin tarinoissa eivät ole minua liiemmin häirinneet. Esimerkiksi tämän vuoden Bosellin ja Fontin tarina oli huippuhyvä, vaikka Tex ei ollut pääroolissa. Eikä tällaisia tarinoita kai liikaa ole, siitä mm. Nizzi on pitänyt huolen.
-
2) mustan pitää olla mustaa, valkoisen valkoista eli pahat pahoina ja hyvät hyvinä.
Tämä särähti lukiessa. En tiiä ymmärsinkö väärin mitä tuossa tarkoitettiin, mutta olen kyllä sitä mieltä, että ainakin joskus on hyvä jos hyvää ja pahaa ei tahdo erottaa..! Se antaa tarinalle lisää mahdollisuuksia kehittyä ja elää, ja antaa tietenki myös lukijalle enemmän. Yhtenä esimerkkinä Texistä tulee mieleen Nick Guerrero tai vaikkapa Ray Clemmons jotka tavallaan ystävystyivät Texin ja Carsonin kanssa ja toisaalta taas olivat pahimpia vihollisia.
(Olenko ihan hukassa vai mitä tällä 2. kohdalla tarkoitetaan??)
-
Täysin eri mieltä kuin Cheyenne. Bosellin kikkailut ovat todella syvältä. Ja Texin jättäminen sivuosaan on törkeä teko. Kyllä parhaat tarinat ovat niitä, joissa mukana on koko nelivaljakko eikä jostain sivuhahmosta tehdä päähahmoa.
Ilmeisesti Cheyenne on niitä ihmisiä joille "uudistaminen" on tärkeää ihan pelkästään uudistamisen tähden. Etenkin vetoaminen "maailman muuttumiseen" aiheuttaa varmistimen löysäämisen Kalashnikovissani. Jos haluaa uudistuksia, niin perustettakoon kokonaan uusi sarjakuva.
-
Tämä särähti lukiessa. En tiiä ymmärsinkö väärin mitä tuossa tarkoitettiin, mutta olen kyllä sitä mieltä, että ainakin joskus on hyvä jos hyvää ja pahaa ei tahdo erottaa..! Se antaa tarinalle lisää mahdollisuuksia kehittyä ja elää, ja antaa tietenki myös lukijalle enemmän. Yhtenä esimerkkinä Texistä tulee mieleen Nick Guerrero tai vaikkapa Ray Clemmons jotka tavallaan ystävystyivät Texin ja Carsonin kanssa ja toisaalta taas olivat pahimpia vihollisia.
Minä ymmärsin kakkoskohdan samalla tavalla. Mutta Nick- tarina taitaa olla Canzion ja Clemmons Bosellin käsialaa. Ei huonoja käänteitä siltikään. Entä Wade Catlett? Oliko Nizzin tarina?
-
Tämä särähti lukiessa. En tiiä ymmärsinkö väärin mitä tuossa tarkoitettiin, mutta olen kyllä sitä mieltä, että ainakin joskus on hyvä jos hyvää ja pahaa ei tahdo erottaa..! Se antaa tarinalle lisää mahdollisuuksia kehittyä ja elää, ja antaa tietenki myös lukijalle enemmän. Yhtenä esimerkkinä Texistä tulee mieleen Nick Guerrero tai vaikkapa Ray Clemmons jotka tavallaan ystävystyivät Texin ja Carsonin kanssa ja toisaalta taas olivat pahimpia vihollisia.
(Olenko ihan hukassa vai mitä tällä 2. kohdalla tarkoitetaan??)
Oikein ymmärsit. Kuten Wade sanoi, niin Guerrero ja Clemmons eivät olleet Nizzin kynästä. Eikä myöskään Wade Catlett. Juuri tällaisia henkilöitä Nizzin mielestä ei saisi olla.
Mutta on Nizzi itsekin uudistanut Texiä (mainitsikin siitä samaisessa haastattelussa). Eli on tietoisesti karsinut etenkin Kit Willerin roolia. Nuorempi Willer ei ole hänen mukaansa psykologisesti riittävän hyvin perusteltu hahmo. Hänet otettiin mukaan tarinoihin aikoinaan, kun sarjakuvissa oli muotia tarjota ns. nuorisonäkökulmaa. Nizzin mielestä Kit Willerin, sekä Tigerin, hahmo on tarpeen ainoastaan ryhmän jäsenenä. Mielestäni tuossa on pointtiakin. Esim. Kit Carsonin hahmo on paljon vahvempi ja on ollut sitä jo G. L. Bonellin aikaan. Mutta saisi Nizzi silti kirjoittaa Kit Willerille ja Tigerille edes kunnollista dialogia silloin kun he ovat mukana.
-
Ja Texin jättäminen sivuosaan on törkeä teko. Kyllä parhaat tarinat ovat niitä, joissa mukana on koko nelivaljakko eikä jostain sivuhahmosta tehdä päähahmoa.
No, tämä on sinun mielipiteesi, ja arvokas sinänsä. Itse en pidä laisinkaan niin törkeänä sitä, jos parissa prosentissa kaikista Tex-tarinoista ei Tex esiinny itse pääroolissa. Kuten tiedämme, valtaosassa tarinoista hän esiintyy nokkamiehenä. Vaihtelu kuitenkin virkistää, ja näin saadaan myös muita henkilöitä paremmin esille, kuten Kit Willer tarinassa Surma sumussa. Lisäksi, jos jokin päänelikon ulkopuolinen hahmo on tarpeeksi kiinnostavasti kirjoitettu, niin en silloin pane lainkaan pahakseni, jos hän saa isomman roolin tapahtumissa. Esimerkiksi Boselli useimmiten panostaa henkilöihinsä, minkä vuoksi niitä on myös kiinnostavaa seurata.
Ilmeisesti Cheyenne on niitä ihmisiä joille "uudistaminen" on tärkeää ihan pelkästään uudistamisen tähden. -- Jos haluaa uudistuksia, niin perustettakoon kokonaan uusi sarjakuva.
Ensinnäkään en ole huutanut erityisesti uudistusten perään, vaan pikemminkin kritisoinut sitä, että Nizzi on jämähtänyt omiin kaavoihinsa ja kliseisiinsä eikä ole kyennyt ns. uudistumaan tarinankertojana paljonkaan uransa aikana. No, ehkä hän ei ole yrittänytkään. Mutta uudistukset eivät ole minulle itseisarvo. Sitä vastoin pidän hölmönä sitä, että tiettyjä kerronnallisia ja juonellisia mahdollisuuksia ja potentiaalia jätetään hyödyntämättä vain vedoten joihinkin vanhoihin, kirjoittamattomiin 'pappa-Bonellin sääntöihin', esimerkiksi. Ainoastaan Boselli on niitä selvimmin 'rohjennut' rikkoa, pääosin menestyksellä, ja se on tuonut sarjaan raikkaamman tuulahduksen, jotain erilaista. Konservatiivisimmat eivät kaiketi tämänkaltaisia 'uudistuksia' helpolla niele saati sulata, mutta veikkaan, että on paljon niitäkin jotka sulattavat. Ja vieläpä oikein hyvällä ruokahalulla.
Jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, niin totean Nizzistä vielä sen verran, että arvostan suuresti hänen noin ensimmäistä 10 vuottansa Texin kirjoittajana. Sen jälkeen hän ei ole kokonaisuudessaan pystynyt säilyttämään tasoaan. Huipputarinat ovat olleet harvassa. Uskoisin, että Pasoleati on kriittisenä miehenä tämän myös havainnut, mutta ilmeisesti ei sittenkään.
Etenkin vetoaminen "maailman muuttumiseen" aiheuttaa varmistimen löysäämisen Kalashnikovissani.
Toivon, ettemme koskaan tapaa toisiamme millään pimeällä, yksinäisellä sivukujalla.
-
Itse en pidä laisinkaan niin törkeänä sitä, jos parissa prosentissa kaikista Tex-tarinoista ei Tex esiinny itse pääroolissa.
Bosellin kohdalla prosentit menevät varmastikin yli viidenkymmenen. Ja se on liikaa! Totean perään, että arvostan Bosellin kerronnallisia taitoja. Mielestäni hän on tarinan kertojana suurenmoinen. Jos hän malttaisi olla murskaamatta Tex-kaavoja hitusen vähemmän, niin hän olisi ylittämätön.
-
Esim. Segura on paljon parempi kertoja kuin Boselli. Nolittaa kaipaisin enemmän.Enkä kiellä etteikö B. olisi parhaimmillaan OK (esim. Mestari-tarinat) mutta huonoimmillaan hän todella huono ja näitä huonoja tarinoita on hänellä aivan liikaa jotta keskiarvo nousisi pohjamudista.
-
Mutta on Nizzi itsekin uudistanut Texiä (mainitsikin siitä samaisessa haastattelussa). Eli on tietoisesti karsinut etenkin Kit Willerin roolia. Nuorempi Willer ei ole hänen mukaansa psykologisesti riittävän hyvin perusteltu hahmo. Hänet otettiin mukaan tarinoihin aikoinaan, kun sarjakuvissa oli muotia tarjota ns. nuorisonäkökulmaa. Nizzin mielestä Kit Willerin, sekä Tigerin, hahmo on tarpeen ainoastaan ryhmän jäsenenä. Mielestäni tuossa on pointtiakin. Esim. Kit Carsonin hahmo on paljon vahvempi ja on ollut sitä jo G. L. Bonellin aikaan. Mutta saisi Nizzi silti kirjoittaa Kit Willerille ja Tigerille edes kunnollista dialogia silloin kun he ovat mukana.
Kyllä minusta se nuorisonäkökulma olisi edelleen paikallaan. Nuoremman Kitin osuudet esim. sellaisissa klassikko-seikkailuissa mitä nyt maxeissa on julkaistu uudelleen, ovat varsin herkullisia ja koko tarinaa piristäviä. Se että Kit omapäisesti Texin ohjeita väljästi tulkiten välillä hankkiutuu hankaluuksiin ja välillä taas joko pelastaa Texin ja/tai vanhemman Kitin hengen tai ratkaisee jotain olennaista käsillä olevasta tehtävästä luo aivan omanlaistansa jännitettä tarinoihin. Monissa tarinoissa, joista Kit Willer puuttuu, Tex yksin tai Carsonin kera ratkoo välillä asioita vähän turhankin suoraviivaisesti. Lisäksi Kit Willer ja Tiger taustalla tarjoavat mainion asetelman Texin ja Carsonin sanailun kommentoinnille; eritoten Kit "nulkkina", jolla on ikänsä ja kokemattomuutensa puolesta luontevaa esittää tuoreita näkökulmia. Toisaalta Kit nuorukaisena voi toimia tavoilla jotka eivät välttämättä olisi vanhemmalle kaartille soveliaita. Ja kun on ilmiselvää, että Tex ja Carson eivät näytä vuosien saatossa vanhenevan lainkaan, niin miksi sitten Kitinkään pitäisi?
Selväähän se on että tarinan kertominen on huomattavasti monimutkaisempaa, jos siinä pitää kuljettaa useampia keskeisiä henkiöitä ja luoda näille suht isoja rooleja; vähemmällä pääsee jos keskittyy vain yhden henkilön näkökulmaan. Tässä olen nyt kerrankin Pason kanssa samaa mieltä että nautittavimpia Tex-seikkailuja ovat kyllä sellaiset jossa koko nelikko on yhdessä ja vielä niin etteivät nuorempi Kit ja Tiger ole täysiä statisteja.
Cheyennen kantaakaan en tyrmäisi, nuo muutamat seikkailut joissa Tex on vähän syrjemmässä ikäänkuin kertoen jonkun muun tarinaa (mieleen tulee ainakin Almanacco-tarinoita), eivät minusta niin kehnoja ole; tosin en nyt niitä niin innolla välttämättä odottele.
-
Bosellin kohdalla prosentit menevät varmastikin yli viidenkymmenen. Ja se on liikaa!
Voipi olla näin. Mutta jos suhteutetaan se laajempaan mittakaavaan eli koko Texin historiaan, joka käsittää pikaisesti laskettuna lähemmäs 400 tarinaa, niin Bosellin osuus jää aika pieneksi. Boselli on rustannut noin 30 tarinaa urallaan eli häneltä on tullut keskimäärin 2-3 tarinaa vuodessa, ja jos näistä sitten joka toisessa Tex ei ole ollut varsinaisesti pääosassa tai on ollut jonkin sivuhenkilön kanssa pääosassa, niin ei se määrä silti ole mikään järisyttävän iso koko potissa. Muiden käsikirjoittajien tarinoissahan Tex on aina pääroolissa.
No, niin tai näin, asetelmahan voi pyörähtää piakkoin ihan päälaelleen, jos Nizzi siirtyy parin tarinan vuositahtiin ja Boselli saa sitä myötä isomman roolin. Tosi kiinnostavaa nähdä, mitä uusi roolijako lopulta tuo tullessaan ja minkälaisen tyylin uudet kirjoittajat (mm. Faraci) omaksuvat itselleen.
Edit. Hannu puhuu täyttä asiaa Kitin ja Tigerin rooleista. Samaa mieltä olen hänen kanssaan. Viime vuosina Kitissä ja Tigerissä on juuri ollut sellaista hukattua potentiaalia, mistä takavuosina vielä osattiin ammentaa loistotarinoita.
-
Tuo Nizzin haastattelu, joka on muuten jo 10 vuotta vanha, tuntuu herättävän vahvoja tuntemuksia. Italiassa se aikoinaan hertti pienen suuttumuksen Nizziä kohtaan varsinkin nuoremman lukijakunnan keskuusessa (=suurimmat Boselli-fanit). Pian suuttumus kypsyi suoranaiseksi vihamielisyydeksi ja joillakin keskustelupalstoilla tämä tosiaan näkyy. Mikään, mitä Nizzi tekee, ei ole kyllin hyvää. Samoin kriitikot järjestelmällisesti haukkuvat Nizzin työt (ja ylistävät Bosellia). Itse lukijoiden suhtautuminen näyttää olevan tasapuolisempaa, sillä vielä jokin vuosi takaperin ubc:n sivuilla sai antaa numeroarvosanan tarinalle (aihe, käsikirjoitus ja kuvitus) ja Nizzi ja Boselli saivat suunnilleen samanlaisia 'arvosanoja'.
Toivottavasti me säästymme samanlaiselta sanasodalta. Itse yritän verrata kunkin kirjoittajan töitä heidän omiin, aikaisempiin töihinsä. Tietysti tervehenkinen vertaaminen muihinkin kirjoittajiin tuo mukanaan uusia näkökantoja, mutta pian se menee siihen, että ylistää omaa suosikkiaan ja mustamaalaa aihettomasti muiden suosikkeja. Kyllähän sellainen provosointi keskustelua voi herättää, mutta johtaako se oikeasti mihinkään? Sovittelevasti totean, että kaikkien Tex-kirjoittajien töistä olen saanut erittäin miellyttäviä lukuhetkiä kotisohvalla. Joidenkin kirjoittajien erityispiirteet joskus ärsyttävät, sille ei voi mitään, mutta kaikkiahan ei voi miellyttää. Lukukelvottomia Tex-seikkailuja ei sentään ole koskaan tullut vastaan. Toisaalta sen varsinaisen mestariteoksen kohdalle osuminen riemastuttaa sitten sitäkin enemmän.
-
Boselli/Spada, 2 nro
Nizzi/Repetto, 2 nro
Nizzi/Rossi, 2 nro
Nolitta&Boselli/Ticci, melkein kolme numeroa
Boselli/Seijas, vähän päälle 1 numero
Faraci/Cestarot, 2 nro
Nizzi/Civitelli, 1 nro (ainakin Italiassa värijulkaisu)
Boselli/Bianchini&Santucci, 3 nro
Faraci/Cestaro -tarina ei ilmeisesti olekaan ihan satavarmasti tulossa tuolloin ulos. Jos se ei ennätä, niin tilalla nähtäneen Bosellin ja Fontin tekemä kaksiosoinen tarina. Tietoa muuten uusista julkaisuista ei ole, paitsi että Ticci alkaa keskittyä seuraavaan tarinaansa, joka on Italian numero 600, eli värijulkaisu ainakin Italiassa. Kirjoittajaa ei ole vielä määrätty, mutta Nizzi se ei kuulemma ainakaan ole.
-
Marraskuun viimeisen päivän Helsingin sanomien Fingerpori-sarjakuvassa esiintyi aivan uudenlainen Tex Willer, jolla oli eräs varsin silmiinpistävä ominaisuus :laugh:
No, sitä saa mitä tilaa!
-
Marraskuun viimeisen päivän Helsingin sanomien Fingerpori-sarjakuvassa esiintyi aivan uudenlainen Tex Willer, jolla oli eräs varsin silmiinpistävä ominaisuus.
Jep, jo toinen Tex- aiheinen Fingerpori- strippi, mutta tällä kertaa se varmasti tarkoitti sitä Bonellin editoren Texiä. Ja kyllähän me Ticcin seikkailu saadaan värillisenä, jos kerran Tex on värillisenä myös sanomalehti Fingerporilaisessa.
No, sitä saa mitä tilaa!
Olen huomannut saman. Jos tilaa Korkeajännityksen, ei saa Hesarin tilausta. Äsken tuli huomattua sekin, että jos tilaa pizzan, saa myös pizzan (mutta ei limua, minkä tilaa mukana!)
(http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135232201315.gif)
-
15/07 Del Vecchio/Nizzi “Sandy Well”
16/07 Galep/Bonelli klassikko: ”Seikkailu Utahissa”
1/08 Galep/Bonelli klassikko: ”Kuoleman polulla”
2/08 Spada/Boselli ”Lähetys Mexicoon”
3/08 Spada/Boselli ”Ruraleet”
4/08 Repetto/Nizzi ”Vartija”
5/08 Repetto/Nizzi
6/08 Rossi/Nizzi
7/08 Rossi/Nizzi
8/08 Ticci/Nolitta & Boselli
9/08 Ticci/Nolitta & Boselli
10/08 Ticci/Nolitta & Boselli-tarinan lopetus, Seijas/Boselli-tarinan aloitus
11/08 Seijas/Boselli
12/08 Cestarot/Faraci
13/08 Cestarot/Faraci
14/08 Galep/Bonelli klassikot: ”Cedar Minesin seikkailu” ja ”loistavien vuorten salaisuus”
15/08 Galep/Bonelli klassikko: ”Yampa Flat”
16/08 Galep/Bonelli klassikko: ”Aavekaupunki”
1/09 Civitelli/Nizzi (mahd. värijulkaisu)
2/09 Bianchini & Santucci/Boselli
3/09 Bianchini & Santucci/Boselli
4/09 Bianchini & Santucci/Boselli
Tohon on lisätty klassikot ja numerot.
Tarkoittaako nuo kolme viimeistä tarinaa että tulossa on joku kolmen kirjan mittainen pitkä tarina Bianchini kautta Santucci ja Bosellilta, vai onko kyseessä vain kirjoitus virhe?
-
Ei ole kirjoitusvirhe, kun taas kirjoitus virhe on kirjoitusvirhe.
-
Bianchini jan Santucci ovat muuten molemmat Marcoja. Jännä nähdä mitä heiltä tuleman pitää. Vaan on uusia piirtäjiä muutenkin melkoisesti luvassa. Ennakkonäytteiden valossa, en odota mestariuoritusta Spadalta, Seijasilta enkä myöskään Marco-duolta. Voi siis yllättyä vain iloisesti.
-
Onkos jo alkuvuoden numeroiden ilmestymispäivät tiedossa?
-
Lehtiapajan sivuilla näyttäisi olevan ilmestymispäivät koko vuodeksi, siis normisarjasta. Tammikuun 16 tulee vuoden eka numero.
-
Pistetään ilmestymispäivät vielä tännekin. Olisihan se aika noloa, jos Kvaakista ei tällaisia ihka oleellisia tietoja löytyisi. ;)
1. 16.1.2008
2. 06.02.
3. 27.02.
4. 19.03.
5. 09.04.
6. 07.05.
7. 28.05.
8. 18.06.
9. 09.07.
10. 30.07.
11. 27.08.
12. 17.09.
13. 08.10.
14. 29.10.
15. 19.11.
16. 17.12.
-
Seuraa vastuullinen tehtävä, jonka vastaamista ei kukaan itseäänkunnioittava Tex-fani jätä väliin;
Mitä haluaisit kysyä Tex Willerin suomentajilta, J.L. Nymanilta, Renne Nikupaavolalta tai Pentti Linnoselta. Kysymykset voi laittaa mulle yksärillä, tai profiilista löytyvään mailiin. Haastattelu julkaistaan ainakin Kvaakissa, mutta mahdollisesti myös jossain korkeammalla tasolla.
-
Nyt on tiedossa Buffalo Soldiers -tarinan pituus: 291 sivua. Tätä, samoin kuin seuraavaa suuralbumia, Nolitta on työstänyt vuodesta 1993 lähtien. Muut vaan ovat sitten viimeistelleet aihion.
-
Huppumies on taas vieraillut Tex-taiteilijoiden keskuudessa. Tällä kertaa on mennyt Marcello, 78-vuotiaana.
Surkia juttu, vaikkei enää pariin vuoteen piirtänytkään.
-
Todella surkia uutinen. Levätköön rauhassa! Olen kiitollinen kaikista hänen hienosti kuvittamista tarinoistaan.
-
Nyt onkin huippumaistiainen kaksikolta Bianchini/Santucci:
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_ott07/img/bianchini_santucci_g.jpg)
Tuossa on jo särmää, tulee ihan Magnus-vainaa mieleen. Se taannoinen Bianchinin yksin tekemä kuva oli tähän verrattuna todella vaisu, jopa huono. Nyt nousivat ennakko-odotuksen parivaljakon suhteen huippuunsa ainakin minulla.
-
Onko kyseessä tuleva suuralbumi?
-
Ei, vaan ihan perussarjan täytettä lähiaikoina. Tosin tuo on jokin messukuva ja sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä heidän ensimmäisen tarinansa kanssa.
-
Sitähän minäkin. Tuohon tyyliin kuvitettu albumi olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Magnus-vainajan jälkeähän tämä kuva muistuttaa (Texiä lukuunottamatta), mutta kyllä tuo talorumilus takana ja yöllinen rajuilma tuo mieleen myös Fontin loistavat piirrokset.
Kumpikohan tässä nyt sitten piirtäjänä on ollut; Bianchini vaiko Santucci?
-
Texin naamassa näkyy ehkä ripaus jo edesmennyttä taiteilijaa, Aldo Capitanio. Jotakin samanlaista sympaattisuutta Texin epäteximäinen ilme kertoo. Vai kuin?
Tuolta (http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_ott07/img/bianchini_santucci_g.jpg) ehkä näkyy paremmin.
-
Aldo Capitanio taisi olla juuri se piirtäjä, joka ensin sai tehtäväkseen hoitaa Colorado Bellen kuvituksen. Homma jäi vaiheeseen, kun huppumies (lainaus Cheyenneltä) tuli ja vei Capitanion mukanaan. Vai oliko Bellen alkuperäinen piirtäjä sittenkin Marcello, jonka jälki oli niin kehnoa, ettei sitä voinut sellaisenaan kelpuutttaa mihinkään? No, niin tai näin, Alfonso Font hoiteli Bellen piirrostyön kunniakkaasti.
Osanottoni hiljattain edesmenneen Marcellon poismenon johdosta, jonka särmikkäästä tyylistä pidin erityisen paljon. Samoin pidin hänen Texinsä kasvoista. Niissä oli jotain ainutlaatuista. Piirtäjät tulevat ja menevät, mutta Marcello säilyy kyllä siellä huippujen joukossa. Ei niinkään taitojensa vuoksi, vaan enemmänkin siksi, että hänessä oli oikeanlaista särmää. Tiedetään tiedetään, etteivät kaikki ole samaa mieltä!!
-
Sitähän minäkin. Tuohon tyyliin kuvitettu albumi olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Magnus-vainajan jälkeähän tämä kuva muistuttaa (Texiä lukuunottamatta), mutta kyllä tuo talorumilus takana ja yöllinen rajuilma tuo mieleen myös Fontin loistavat piirrokset.
Kumpikohan tässä nyt sitten piirtäjänä on ollut; Bianchini vaiko Santucci?
Santucci suunnittelee ja tekee lyijynäosuudet kaikkiin kuviin. Bianchini tussaa. Heppujen depyytin nimi on muuten l'alchimista eli alkemisti.
Capitanio aloitteli Colorado Belleä ja Marcello teki ekan version tarinasta Surma sumussa.
-
Saattaapi olla että silmä(lasi)ni harittavat, mutta minusta tuossa Jannen lanseeraamassa kuvassa tuo merirosmo näyttää olevan kyllä sen mittainen korsto ettei Texille jää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä vanha kunnon Galina Kulakova -temppu. Hieno kuva sinänsä, jäädään mielenkiinnolla jännäämään muidenkin kuvien (tekstien kera) saapumista.
-
Vilkaiskaapa Stargate SG-1:n toista kautta. Siellä vilahtaa vanhan Tex&Con vihollinen Sokar!
-
Varmaan täällä foorumissa sanottuki jo mutta onko tulossa mittää uusia "erikois tex willereitä kuten maxi texit ja kronikat?
-
Onko muuten kaikki "erikois-Texit" (Maxit, suuralbumit yms...) jullkaistu aiemmin Tex Willerissä -lehdessä, vai onko niissä Suomessa aiemmin julkaisemattomiakin tarinoita. Eli kun puhutaan täydellisestä Tex Willer-kokoelmasta, onko silloin kyseessä pelkät lehdet vai tarvitaanko myös "erillisjulkaisuja", jotta kokoelma olisi täydellinen?
Niin, ja minulla itselläni ei todellakaan ole kaikkia Suomessa ilmestyneitä Tex Willer-lehtiä.
Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen...
-
Onko muuten kaikki "erikois-Texit" (Maxit, suuralbumit yms...) jullkaistu aiemmin Tex Willerissä -lehdessä, vai onko niissä Suomessa aiemmin julkaisemattomiakin tarinoita. Eli kun puhutaan täydellisestä Tex Willer-kokoelmasta, onko silloin kyseessä pelkät lehdet vai tarvitaanko myös "erillisjulkaisuja", jotta kokoelma olisi täydellinen?
Kysymykseen voi vastata; "on" ja "ei ole".
Nimittäin! Texiä on pääsarjan lisäksi kolme muuta sarjaa; kronikat, Maxi- Texit ja Suuralbumit. Kronikat ovat säännöllisesti uusintaa 70- luvun Texeistä, jotka voi laskea ensimmäisiksi, pokkareita kun ovat. Tähän salamyhkäiseen asiaan palaan ihan viestin lopussa.
Maxi Texit taas on aikas uusi sarja, jonka aloitti Fontin ja Bosellin mainio "Läpi lyijytuulen ja luotituiskun". Tässä sarjassa on tarkoitus julkaista pituudeltaan aika määrittelemättömiä sarjoja (ts. ei ole normin mukaan, 114, 228 jne. sivua...) ja ehkä myös Jannen mainitsemalla tavalla "erilaisia" sarjoja. Kuten esimerkiksi Oklahoma.
Kysymykseesi vastaan Maxi Texien osalta, että suurin osa niistä on Suomessa ennenjulkaisemattomia, mutta löytyy uusintoja paitsi varhaiskaudelta (2; Merihevosen mysteeri, 3;Dodge City), myös uudesta tuotannosta (vrt. Oklahoma). Näin Suomessa. Hankalampi olisi lähteä selittämään koko kuviota, jonka mukaan Oklahoma ei ole mitenkään poikkeava- se on vain suomessa julkaistu ensin normisarjassa, vaikkakin oli tarkoitettu Maxi- sarjaan.
Kolmaskin sarja, eli Suuralbumit on Suomen julkaisuiden kannalta hankalasti selitettävä, eli ymmärrettävä. Pääosin on tarkoitettu niin, että Suuralbumissa julkaistaan ennennäkemätöntä materiaalia (alkaen Ticcin Kadonneesta Pueblosta muistaakseni 1999), ja jossa tämän hetken linjan mukaan esitellään myös uusi tai näytetään vieraileva tekijä. Suomessa kun pääsarjan julkaisutahti on 16 numeroa/ vuosi, meidän täytyy keksiä aina mukaan jotain tilkettä, ettei tarinat lopu kesken (kun Italiassa on nääs 12 numeroa/vuosi). Eli 90- luvun puolessavälissä ja lopulla oli muotia laittaa pääsarjan Texiin pienessä koossa jokin suuralbumin tarinoista, täytteeksi.
Mutta keräilijöitä on monenlaisia. Pelkille Tex- faneille voi riittää, että on vain kerran tietyt tarinat, jotkut kerääjät vaativat kaiken mahdollisen itselleen, unohtamatta 50- luvun Texejä. Eli liuskalehtiä, jotka ovat armottoman kovissa hinnoissa ja vaikeasti saatavilla.
-
Maxi Texit taas on aikas uusi sarja, jonka aloitti Fontin ja Bosellin mainio "Läpi lyijytuulen ja luotituiskun". Tässä sarjassa on tarkoitus julkaista pituudeltaan aika määrittelemättömiä sarjoja (ts. ei ole normin mukaan, 114, 228 jne. sivua...) ja ehkä myös Jannen mainitsemalla tavalla "erilaisia" sarjoja. Kuten esimerkiksi Oklahoma.
Kysymykseesi vastaan Maxi Texien osalta, että suurin osa niistä on Suomessa ennenjulkaisemattomia, mutta löytyy uusintoja paitsi varhaiskaudelta (2; Merihevosen mysteeri, 3;Dodge City), myös uudesta tuotannosta (vrt. Oklahoma). Näin Suomessa. Hankalampi olisi lähteä selittämään koko kuviota, jonka mukaan Oklahoma ei ole mitenkään poikkeava- se on vain suomessa julkaistu ensin normisarjassa, vaikkakin oli tarkoitettu Maxi- sarjaan.
Pieni tarkennus tuohon Waden vastaukseen: Maxeissa aiemmin Suomessa julkaistuja on siis tuo Oklahoma, joka julkaistiin Suomen normisarjassa, mutta joka alunperin Italiassa aloitti koko Maxi-sarjan. Kaikki muut Italian Maxi-sarjan julkaisut on julkaistu Suomessakin vain Maxi-Texeinä. Näiden lisäksi Suomessa on julkaistu neljä aivan "omaa" Maxia, joihin on koottu varhaiskauden klassikko-seikkailuja: Merihevosen mysteeri, Dodge City, Valkoisen Biisonin pojat ja Vaarojen saartamana; Näistä kahden ensimainitun julkaisun tarinoita ei Suomessa ole aiemmin julkaistu, ei edes liuskoina. Ja kahdessa jälkimmäisessä on sitten Suomessa 1960-luvulla liuskoissa julkaistuja seikkailuja täydennettynä aiemmin julkaisemattomilla seikkailuilla. Eli kyllähän se täydellinen Tex Willer kokoelma vaatii normisarjan lisäksi - ja vaikka olisi kokoelmissa kaikki liuskatkin - kaikki maxit Oklahomaa lukuunottamatta; ja suuremman osan Suuralbumeistakin.
-
Eli kyllähän se täydellinen Tex Willer kokoelma vaatii normisarjan lisäksi - ja vaikka olisi kokoelmissa kaikki liuskatkin - kaikki maxit Oklahomaa lukuunottamatta; ja suuremman osan Suuralbumeistakin.
Tarkennetaan kerran vielä: Eli se normisarjan Oklahomahan oli silloin -95 Suomessa lyhennelty versio. (Yli kahdeksan sivua..) Eli tuo Maxi-Oklahoma tarvitaan täydelliseen kokoelmaan mukaan aivan ehdottomasti... !
-
Jos ihan krispiä (mukava sana tuolta jostain...) täydellisyyttä haetaan niin silloin se tarkoittaa kaikkia mahdollisia julkaisuja esim. kotimaiset versiot (onkos muuten joku niin höyrähtänyt että yrittää kerätä kaikki ei suomi-julkaisutkin.... :P meinaan se vasta olis tosi krispiä...)
Kotimaan koko tarjonnan osalta päästy semmoiseen 99,9 rosenttiin ja voihan olla ettö siihen jää :angel:
-
No niin, sieltähän sitten pamahti varsinaisten keräilijöiden näkökulma asiaan ;D
ja näinhän se tietysti on, että täydelliseen kokoelmaan kuuluu kaikki sivut ja sen jälkeen tietysti vielä kaikki julkaisumuodotkin! Jos vaan hyllytila antaa myöden...
Joka tapauksessa, Ernon lisäys Oklahomasta oli paikallaan. Ja Elrelle: minulle riittää kun on edes muutama näyte noista ulkomaan Texeistä; Intian versiolle kyllä olisi tilaa, onko joku menossa sinne päin mualimaa?
-
Minä näin jonkun, muistaakseni Serbian Texin kirpputorilla. Ajattelin soittaa Ernolle, mutta en muistanut. Sitten kun palasin takaisin sille pöydälle, näpyttelin jo viestiä sinnepäin, mutten kerennyt kun autokyyti lähti eteenpäin. Olisiko kiinnostanut?
-
Minä näin jonkun, muistaakseni Serbian Texin kirpputorilla. Ajattelin soittaa Ernolle, mutta en muistanut. Sitten kun palasin takaisin sille pöydälle, näpyttelin jo viestiä sinnepäin, mutten kerennyt kun autokyyti lähti eteenpäin. Olisiko kiinnostanut?
Noita ex-Jugoslaaveista alkaa mulla olemaan riittävästi näytteitä. Kiitos vain ajatuksesta. Mutta todennäköisesti olisin kuitenkin nuo ostanut, jos olisin itse osunut kohdalle.
Kroatialaisia (muistaakseni) oli Makedoniassa pari hyllyssä eilen, hintakin oli asiallinen. Hakekoot joku jolta puuttuu, mulla sattui just nuo numerot löytymään.
Jos joku käy Kreikassa, ja onnistuu sieltä löytämään Tex-lehtiä, niin kapsäkki täyteen ja ilmoitusta mulle :-D Tiedossa olisi useampikin joka tarvitsisi...
EDIT:
Laitetaanpas vielä Hannulle vinkkiä: Hollannin Eerikillä on ollut ostettavissa tai vaihdettavissa intialaisia Willerreitä: http://home.wanadoo.nl/texwiller/hoofdpaginaUK.htm (http://home.wanadoo.nl/texwiller/hoofdpaginaUK.htm) Ei muuta kuin viestiä sinnepäin. Jannu ymmärtää hollannin lisäksi ainakin engelskaa.
Ja kerrotaan nyt vielä omasta tavoitteesta. Eli minulla ajatuksena on ollut saada näytelehtiä kustakin maasta, missä on Willeriä julkaistu. Tiesittekös että Ruotsissa on luettu Texiä ennen Suomea :-(
-
Ja kerrotaan nyt vielä omasta tavoitteesta. Eli minulla ajatuksena on ollut saada näytelehtiä kustakin maasta, missä on Willeriä julkaistu. Tiesittekös että Ruotsissa on luettu Texiä ennen Suomea :-(
Joo, Seriemagasinet 1949/1, maksoi joku 150 kruunua. Jotkuthan keräävät nimenomaan kunkin maan sarjan ensimmäisen numeron. Yksi joka maasta on toki hieno tähtäin. Itse lähdin vähän vaatimattomammin: edes yksi liuska jokaisesta liuskamaasta (Texejä siis). Isompia lehtiä ei mulla ole kovin monesta maasta.
Onkohan tuolla Hollannin Erikillä monipuolisimmat kokoelmat, kansainvälisesti katsottuna?
Mitä nyt itse haluaisin vielä saada? Ehkä täysi sarja Texas Billiä Espanjasta, nimenomaan ne liuskat. Joku 150 puuttuu, ehkä 5-7 euroa kappale, tonnilla voisi lähteä. Onhan se paljon rahaa kuitenkin.
Italiasta saa helpommin ostettua (enemmän tarjontaa), mutta hinnat ovat aika kovat alkupään numeroilla, ekasta numerosta on maksettu yli 1500€, tavallisia numeroita saa 8-20€, mutta koko sarja ehkä 40000€.
Kyllähän noita kaiken keräilijöitäkin on tullut vastaan; yhdelle kaverille hankin täydet sarjat Suomesta ja välitin ruotsalaisetkin (Viidakko-Akim).
-
Onkohan tuolla Hollannin Erikillä monipuolisimmat kokoelmat, kansainvälisesti katsottuna?
Määrä on tuolla sivuilla kyllä lueteltu: http://home.wanadoo.nl/texwiller/mijn_verzamelingUK.htm (http://home.wanadoo.nl/texwiller/mijn_verzamelingUK.htm) Mutta minä en sitten osaa sanoa mitään laadusta. Kaipa tuonkin määrän rahalla saisi kasaan, ei noi ihan mahdottomilta näytä. Vähän kaikkea tuntuu olevan. Yhden kyselemäni kreikkalaisenkin Erik listaa..
-
Hollannin Erikin rinnalla tai edellä on Portugalin Zeca. Tosi intomieli. Ja molemmat maasta, jossa texiä ei säännöllisersti julkaista.
-
Mullakin on ollut ilo hankkia noita ulkomaisia julkaisuja lähinnä loistavien
kavereiden avustuksella kun oma aikani ei oikein riitä enää siihen...
Erityiskiitokset vielä kaikille niille jotka ovat tässä asiassa meikäläistä jeesanneet ;D
Suomi-julkaisuista olen tosiaan yrittänyt saada kaiken irti ja nuo ulkomaalaiset ovat hienoja lisukkeita eikä niistä ole mitään pakkomiellettä mutta aina olen ostanut jos on tarjottu...
-
Minulle ulkomaan Texit ovat lähinnä kuriositeetti; matkoilta on mukava tuoda jos sellaisen sattuu löytämään, ja Italian Texeistä on ollut kiva nähdä millaisia ne erilaiset formaatit alkuperämaassa ovat. Varsin vaatimaton on ulkomaan osastoni: yksi norjalainen, pari ruåtsalaista, pari kroatilaista ja isompi pino italialaisia. Ruåtsalaiset ovat näistä vähiten viehättäviä, lähinnä omaperäisten kansikuviensa johdosta (kuten Erik the Hollandaisekin on pannut merkille). Enkä pyri ulkomaan Texien osastoa tulevaisuudessakaan kovasti kasvattamaan, mutta jos yhden kappaleen eri maista onnistuisi hankkimaan niin se olisi täysin riittävä.
-
Minulla on jo pitkään ollut tavoite saada joka maasta vähintään yksi näytekappale. Samoin kuin Ernolta, minulta puuttuu kreikkalainen Tex. Vielä se jostain löytyy, ja silloin juhlistan asiaa kahden tuuman pihvillä kera kullankeltaisiksi paistettujen perunoiden :).
-
Mistähän syystä keskelle uusinta Texiä oli liimattu kiinni Korkkarin mainos? Ei sitä saanut siististi eikä ilman raakaa väkivaltaa irti, vaan lehteen jäi inha rosoinen rantu muistuttamaan siitä, missä mainos oli lymyillyt.
En tykännyt.
-
Kas, törmäsin samaan. Yritin lappua nitkutella irti mutta kun se ei suosiolla irronnut jätin sen paikalleen, pelkäsin hajottavani koko lehden. Minusta ei korkkarin tilaajaa saa kirveelläkään, joten se lappu jää käyttämättä. Harmillinen lipare joka tapauksessa.
Tex-tarina sen sijaan oli hyvä.
-
Kas, törmäsin samaan.
Metkaa. Mulla oli sitten tuuria, kun lippunen oli irtonaista mallia. Näitä on sitten toteutettu parilla eri tyylillä...
-
jep, mullakin kyseinen mainos oli tiukassa ja on edelleen, en jaksanut nyhtää irti.
toinen osa on vielä lukematta, kuten on myös tarinan ensimmäinen osakin.
-
Ja minulla lipare oli irrallinen. Onkohan painossa liimatuubi päässyt tyhjenemään...
-
Kaupan hyllyllä näytti kaikissa olevan ilman liimaa, taas yksi HYVÄ syy lisää ostella irtsareita ;D
Tosin tosin...marketissa oli taas 10 kpl hyllyssä ja puolet oli keskeltä ihan vekillä ja lopuista kulma kunnolla kasassa....tierä mikä trukkimefiston >:D peijooni oli porhaltanut ylitte...ja eiku seuraavaan kauppaan niin onneks rupes kelepaamaan :) :) :) pahoitteluni hymiöiden tuhlailusta ;D ;D ;D
-
Maanantain (03.03.2008) Aamulehden kulttuuri-sarjakuvat -sivulla oli hiukan Tex Willeriä koskettava jutuntynkä...
-
Suuri Maestro Jose Ortiz kävi Rovamiemen sarjakuvamessuilla muutamia vuosia sitten.
Tältä jutulta on leikattava siivet. Sama 'tieto', Ortiz Rovanimemellä vuonna 2002, on Vartiaisen Tex-sivuilla ja sieltä se on varmaan jäänyt Dakotankin mieleen. Tosiasia kuitenkin on, että Rovaniemellä ei ole koskaan pidetty sarjakuvamessuja. Samaan aikaan melko lähellä, Kemissä, Tex-tekijät Maurizio Dotti ja Mauro Boselli vierailivat sikaläisillä sarjisfestareilla. Ortizia ei sinnekään kutsuttu. Tässä on siis tullut jonkinlainen sekaannus tiedottamisen, ymmärtämisen tms. kanssa.
-
Tieto perustui erään tuttavan väitteeseen Ortizin pistäytymisestä Rovaniemen sarjakuvafestareilla 2000-luvun alkupuolella. Uskoin hänen olleen paikalla. Ilmeisesti ei siis ole ollut. Saman tiedon löysin Vartiaisen Tex-sivuilta, joten en kyllä epäillyt ollenkaan asiaa. Mutta näköjään on niin, että mihinkään ei pidä uskoa, ellei itse ole paikalla näkemässä.
-
Laitetaanpa nyt tämäkin pikku-uutinen näytille. (Kangasalan Sanomat, 01.04.2008) Willereitä ei sitten säilytellä varastoissa!
-
No voi ryökäle,,,,en kylläkään säilytä varastossa (no jaa ehkä voin jotain tuplakappaleita lykätä sinnekin mutten harvinaisuuksia...)
Vorolla oli sitten hitunen älliäkin kun tiesi mitä kannattaa ottaa :laugh:
Meitsikin myi 80-luvun upeita keräilywillereitä kerran pienen laatikollisen ...ja katosivat sen siliän tien postirosvon hoteisiin ja kun kaveri sitten myöhemmin jäi kiinni niin Texit oli jo myyty eteenpäin eikä kuulemma juuri mitään saanut (ei ymmärtänyt hyvän päälle) mutta postilta oli kuitenkin korvaukset saatu...mutta eipä se ainakaan paljoa ostajaa lohduttanut (no ei ne nyt vaikeita numeroita ollut mutta kuitenkin kunnoltaan huippua). 8]
-
Salão MOURABD2007 (http://texwiller.blog.com/Tex+no+Sal%C3%A3o+MouraBD2007/) -sarjakuvatapahtuman Tex-näyttelyn kuvia. Klikkaamalla isompia. Toivottavasti tätä ei jo ollut. Ketjun seuraaminen ollut satunnaista.
Timo
-
Aiemmin jossain Tex Willer-ketjussa sanoin alkavani ostaa säännöllisesti Tex Willeriä, mutta kyllä se taitaa satunnaisiin suuralbumeihin ja Maxi-Texeihin jäädä, sillä on vaan niin paljon muita sarjakuvia, joihin mielummin käytän rahani kuin Texeihin, niin hyviä kuin ne ovatkin.
Ja pelkästään DVD-elokuviin (ja boxeihin) menee jo suuri osa opiskelijan budjetistani. ::)
-
Tietääkö Janne, tai joku, mikä on tässä kuvassa alhaalla näkyvä "Super-Tex"?
(http://amadeo.blog.com/repository/536460/2456869.jpg)
-
Tietääkö Janne, tai joku, mikä on tässä kuvassa alhaalla näkyvä "Super-Tex"?
Italian nro 100.
Kuvassa on numerot 1, 100, 200, 300, 400, 500 ja epäilemättä kuvanottohetken uusin nro 558.
-
Super-Texin kansi on muuten kopioitu jostain Humprey Bogartin elokuvajulisteesta tms. sellaisesta. Tähän hätään en muista, mikä elokuva on kyseessä.
-
Tex on Sam Spade.
-
Törmäsin Huudossa mielenkiintoiseen ilmoitukseen. Onko kellään tarkempaa?
http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=78986157
-
Kuuluisan sarjakuvatrokari Keräsen luettelo. Hinnat ovat herran omia mielipiteitä, osa osuu jopa ihan kohdalleen. En ole hommannut. Siinä kuulemma mainitaan mm. Tex Willer -värityskirja, josta en ole tiennyt mitään. Voi olla, että sellainen kirja ei ihan aitoa kamaa olekaan.
-
Kiitos infosta.
-
Siinä kuulemma mainitaan mm. Tex Willer -värityskirja, josta en ole tiennyt mitään. Voi olla, että sellainen kirja ei ihan aitoa kamaa olekaan.
Muistelen kuulleeni että värityskirjassa olisi texwilleriä ainoastaan logo, joka on samankaltainen kuin liuskalehdissä. Mutta en kyllä muista mistä olisin tämän kuullut.... eli ei kannata pitää aivan ehdottomana totuutena :-D
-
Waden linkittämässä kuvassa on mielenkiintoista Tex-kamaa, figuureja, pienoistauluja.
Koitin eilen googlata noita fiuugreja ja saaliiksi tuli muutama Ebay tarjous, tosin niinssä olevat figuurit olivat suoraan sanottuna rumia. Vaikutti siltä että noita ei enää tehdä, olisi kyllä kiva tuollainen Tex-hahmo tietsikan vieressä. Tein haun kyllä englannin kielellä, ehkä se rajas tulosta.
-
Ticcin piirtämä figuuri olis kova sana, tosin millä ne toteuttaa viivasilmät.
Kuvassa olevista figuureista oikeanpuoleinen näyttää oikeasti siltä tuosta kuvakulmasta kuin Civitelli olisi suunnitellut figun.
-
Mitäköhän tuossa kuvassa on ylähyllyllä? Joku noista littanoista on epäilemättä hiirimatto, mutta mitähän muut ovat? Sitten alahyllyllä lienee palapelejä ja t-paita... Ylähyllyllä on myös joku, joka näyttää cd-kotelolta. Joskus olen nähnyt tarinoita pdf-muodossa, oliskohan tuossa sellaisia....
-
Voisiko jossakin noista olla kyse Tex- leffasta, josta Youtubessakin on traileria...?
-
Todennäköisesti ylähyllyllä sen keskikuvan edustalla. Sen edessä puolestaan on tuo 'jokin', joka näyttää cd-kotelolta.
-
Kuva on melkoisen paljon isompi kuin ainakin mulla näkyy kvaakin sivulla... Siirtäkääpä se johonkin kuvankäsittelyohjelmaan, ja tarkastelkaapa uudestaan. Saa melko paljon tarkemman kuvan. Palapelit näkyvät paljon selkeämmin. Kuvassa on tosiaan cd-levy, dvd-kotelo, ylähyllyn reunoilla vissiin pari hiirimattoa. Näiden sisäpuolella vieressä olevat näyttävät oudoilta, ohuilta ja teräväreunaisilta. Huuto.netissä on joskus näkynyt keraamisia laattoja, joille on painettu Tintti-albumien kansia. Nämä voisivat olla vaikka sellaisia, esim koossa 20x25 tms...
Edit. Laitetaan pieni tarkennus kuvasta...
-
Minkäs verran noita klassikkoseikkailuja / seikkailuja, jotka on ollu näissä liuska texeissä on vielä julkaisematta?
Uudelleenjulkaisematta on vielä liuskalehdet 1962/1 - 1963/25 sekä 1965/7 - 1965/21. Lisäksi löytyy vielä jokunen kokonaan suomentamaton tarina.
-
En ole kuuna päivänä lukenut yhtään Tex Willer sarjaa. Nyt kun luin näitä keskusteluja ja tuon etusivun uuden Tex -arvostelun, ja nyt kun Aku Ankkakaan ei niin kauheasti enää kiinnosta, sain kipinän alkaa lukemaan Tex Willereitä. Voisiko joku suositella jotain uutta Texiä, joka siis on ilmestynyt vastikään, joka kannattaisi ottaa ensimmäisenä luettavaksi. Eli mahdollisimman hyvä tietenkin... ;) Ja hinnankin voisi ilmoitella samalla.
-
Kantsii marssia divariin ja ostaa joku jättialbumeista... ne on aikas hyviä. Hintakin on silloin sopivasti kohdallaan, alle kympin. Paitsi se yksi.
-
Jos minä aloittaisin nyt lukemaan willeriä, kaappaisin käteeni maxi-Texin Läpi lyijytuulen ja luotituiskun (tms). Ensinnäkin se on paras maxi-tarina, toiseksi tarina on yksissä kansissa ja kolmanneksi maxien luettavuus on helpompaa kuin suurikokoisissa suuralbumeissa, joita on joskus hankala asetella nautittavaan lukuasentoon. Divareista löytynee viiden euron kieppeiltä.
-
... maxien luettavuus on helpompaa kuin suurikokoisissa suuralbumeissa, joita on joskus hankala asetella nautittavaan lukuasentoon.
Totta kai suurjättialbumit ovat suuria! Eiväthän ne muuten olisi jättimäisen upean isoja ja paksuja.
Suuralbumien luettavuus on minusta huikeasti parempi kuin muissa Texeissä, kuvia ja tekstejä ei tosiaankaan tarvitse tihrustaa, vaan ne elävät upeina ja isoina kuin laajakangaselokuva! Tarinatkin ovat jotenkin elämää suurempia. Grafiikkaa voi ihastella ilman suurennuslasia. Samppali, älä usko Jansaa, vaikka ko. lyijytuulitarina tosiaankin on superhyvää ykkösluokan sikasiistiä laatu-Texiä. Osta nyt vaan se suuralbumi.
Tai ota muovikassi mukaan ja osta se täyteen erilaisia Texejä.
-
Hmm. Kenties ostankin sen muovikassillisen... :D Nyt heräsi kysymys että paljonko maksaa sellainen perus Tex Willer pokkari? Siis sellainen jota voi tilata.
Perjantaina vasta pääsen tyhjentämään divarin, joten siihen asti saan pärjätä kaupan tarjoamilla Texeillä.
-
4,20 €.
-
Kävi niinkuin peljättiin. Cestarot eivät ole saaneet tarinaansa valmiiksi ja Italiassa seuraava julkaistava tarina onkin sitten Fontia. Cestarojen juttu siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Harmittaa etenkin Tito Faracin puolesta, jonka esikoisteos Texin parissa on kyseessä. Jo ajat sitten Suomessakin julkaistu Ortizin kuvittama seikkailu jätti aavistuksen valjun kuvan miehen kyvyistä.
-
Tito Faracia oli muuten uusimmassa Roope-sedässä.
-
Nyt piti pahimpaan Willer -kuumeeseen hankkia tuo jättialbumi, eli Suuri junaryöstö. Kohta alankin sitä lukemaan... ;) Palataan asiaan sen jälkeen. Tai sitten ei, jos poden suuriakin vieroitusoireita.
-
Nyt piti pahimpaan Willer -kuumeeseen hankkia tuo jättialbumi, eli Suuri junaryöstö.
Hyvä - järjen ääni voitti! Erinomainen valinta. Nautinnollisia lukuhetkiä.
-
Kävi niinkuin peljättiin. Cestarot eivät ole saaneet tarinaansa valmiiksi ja Italiassa seuraava julkaistava tarina onkin sitten Fontia. Cestarojen juttu siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Onko mitään tietoa Villasta? Onko työ edistynyt vai ollaanko edelleen samassa tilanteessa kuin 2 vuotta sitten.. eli 110 sivua valmiina!
-
Tässä on nyt uunituoretta tietoa saapasmaasta:
- Sommerilta kesken jääneen 110 sivuisen tarinan on tehnyt loppuun (joku kumma) Leomacs
- Samainen Leomacs on jo aloittanut uuden tarinan tekemisen Bosellin kässärin pohjalta
- Nizzi kirjoittaa uutta tarinaa tulevan suuralbumin kuvittajalle Filippuccille
- edellisen suuralbumin tekijä Mastantuono on puolestaan saanut kässärin Bosellilta
- seuraava julkaistava maxi tullee tekijöiltä Cossu/Nizzi
- ja sitten -tättärää - vanha kunnon Fusco on heittänyt kissan sylistään ja noussut terassin kiikkustuolista tarttuakseen jällen kerran kynään. Tekeillä on Nizzin kässäriin pohjautuva 110 sivuinen tarina. Jatkoakin ehkä seuraa, mutta Fusco on ilmoittanut, että pitkiä tarinoita hän ei enää tee.
- kaivattua ilosanomaa Villan suunnalta ei ole. Tai ainakaan siitä ei ole toitettu. Todennäköisesti homma ei ole lainkaan edennyt viimeaikaisten rebupplica-kansien takia.
-
Nyt on sitten Suuri junaryöstö luettu. Ai että oli hyvä! ;D Pidin erittäin paljon piirrosjäljestä.
Tänään käväisin oikein pikaisesti divarissa, ja mukaan tarttui kaksi Maxi Texiä. Sain sattumien kautta itselleni myös toisen jättialbumin, eli Tappajien verisillä jäljillä. Tosin Alfonso Font ei säväytä samalla tavalla kuin Ortiz, ja tarinakin on vain keskivertotasoa.
-
Mielestäni myös hyvä hankinta tuo Suuri junaryöstö. :) Luin itsekin sen ensimmäisen kerran suuralbumina, koska Willer on tullut tilattuna vasta vuoden 2000 lopusta ja aikaisempia lehdyköitä on minulla vain satunnaisesti. Itsekin pidän Ortizin kuvituksesta ja mies on nopea, kuten täällä on jo aikaisemmin todettu.
Aiotaanko ne normi-Texeissä julkaistut Villi Pohjola ja Mies Atlantasta julkaista myös suuralbumeina? Minä en kyllä niiden piirrosjälkeä kovin hyvänä pidä, varsinkaan tuon jälkimmäisen. :-\
-
Aiotaan! Itse olen riemuissani, koska arvostan kumpaakin tarinaa ja niiden kuvitusta todella korkealle.
-
Pete on kyllä oikeassa noiden 2 albumin piirrosjäljestä. Kunpa esim. Fusco olisi piirtänyt Villin pohjolan.
-
Tunnelma olisi ollut sitten ihan eri. Ei huono olisi ollut sekään. Jotkut muistanevat, että olen tuota Villiä pohjolaa joskus oikein kunnolla hehkuttanut. Noh, luin sen nyt uudestaan ja ihan yhtä kovaa vaikutusta se ei enää tehnyt. Parlovin kuvituksessa huomasin epätasaisuutta, jota en ollut ennen havainnut.
-
Pakko nyt kysyä,kun mieleen tuli, että onko missään Texissä ollut ikinä suomalaista henkilöä? Ruotsalaisiahan on nähty...
-
Vähän tämänsuuntaista on jossain näissä ketjuissa jokin aika sitten kysytty. Vastaus on edelleen ei.
-
Nyt tuli sitten tilattua Banaanista kronikat 9 ja 10 sekä Maxi 9: Meksikon luotijuna. Toivottavasti hyvää luettavaa. Ja toivottavasti kerkeää tulla perjantaiksi, jota kuitenkin epäilen. Olisi hyvää mökkilukemista... :D
Hornan kekäleet, unohdin kirjautua! :-X
-
Nyt sitten on tullut luettua kasa Texejä ja täytyy sanoa että suurin osa on todella hyviä. Toki hieman heikompiakin julkaisuja on, mutta näinhän se menee käytännössä kaikkissa sarjiksissa ja kirjoissa. Kannatti siis innostua tästä(kin) sarjasta! :)
Tietääkö kukaan milloin seuraava Maxi Tex julkaistaan? Ja ketkä ovat tekijöinä? En ainakaan löytänyt tietoa vaikka kolusinkin monia ketjuja ja hakuakin käytin.
Ja lopuksi vielä, onko Banaanikauppa yleensä nopea vai hidas? Nettisivuilla toimitusajaksi lupailtiin 1-2 viikkoa, mutta kuinka tuo pitää paikkaansa vai pitääkö ollenkaan?
-
Seuraavasta Maxista on ainakin Jansa jotain jo kertonut, tulossa on siis klassikko-maxi Irlannin Patin ensi-esiintymisen kera, kaiketi joskus syssymmällä.
-
Tänään se tuli sitten TEX WILLER VS: MEFISTO eli luurankoylänkö :)
Onkohan kovakantinen huomenna jo hyvin varustetuissa lehtipisteissä? Joka tapauksessa odotus on päättynyt.
-
Onkohan kovakantinen huomenna jo hyvin varustetuissa lehtipisteissä?
Ei löydy lehtipisteistä. Kirjakauppakamaa.
Jos jotakuta lohduttaa, toimitukseen ei ole ilmaantunut yhtä ainutta Luukasan ketaletta sitten SAF-pomon suoralähetyksen yksilön.
Joutuvat Jansa ja Wade viettämään kolean juhannuksen ilman Mefiston kuumia hiiliä eli tekijänkappaleitaan. Mistä pahoittelut.
Toivottavasti saadaan huomenna postiin. Kera Ken Parker -uutuuden, jos niitäkin saisi jotenkin rukoiltua tänne.
Pitäisiköhän meidänkin alkaa tilata Bananasta toimistokipaleet?
-
Kuulostaa hyvältä. Jaksan kyllä jussin yli odotella... öh... tekijäkappaletta (kuulostaa sekin hienolta). Odotellessa voisi vaikka ahmaista vuosikerrat 75-76. Loppuu kaikki ylimääräiset odotusvapinat kuin seinään 8].
-
Pitäisiköhän meidänkin alkaa tilata Bananasta toimistokipaleet?
Ei kannata.. Mulla oli niin "hyvin" pakattu, että reunat oli repeytyneet kahdesta kohtaa noin parin sentin matkalta.. Vissiin pakkausnaru vedetty liian tiukkaan..!
Mutta oli kyllä hieno opus kertakaikkiaan.. Aivan loistava! Kiitoksia toimitukselle!
-
Kovakantisista a4-versio oli lehtipisteissä, mutta muistaakseni metsästin Kuuma Iltapäivä -tuotetta eri lehtipisteistä ennen kuin tilasin bananapressiltä. Myöhemmin kuulin, että ainakin Stockmannin hyllyissä oli ollut yllämainittua opusta. Täytynee tilata pressiltä tai tilauttaa tuote lähimpään kirjakauppaan, jos esim. Prismaan Lurtsiylänkö ei tule. Se tässä vain kirpaisee, että joillakin on jo "ylänkö" käsissään. Kateeksi käy.
-
Ei löydy lehtipisteistä. Kirjakauppakamaa.
Jos jotakuta lohduttaa, toimitukseen ei ole ilmaantunut yhtä ainutta Luukasan ketaletta sitten SAF-pomon suoralähetyksen yksilön.
Joutuvat Jansa ja Wade viettämään kolean juhannuksen ilman Mefiston kuumia hiiliä eli tekijänkappaleitaan. Mistä pahoittelut.
Toivottavasti saadaan huomenna postiin. Kera Ken Parker -uutuuden, jos niitäkin saisi jotenkin rukoiltua tänne.
Pitäisiköhän meidänkin alkaa tilata Bananasta toimistokipaleet?
Jos olisin muistanut tämän asian, olisin varmasti pettynyt kovasti kun ei Texiä kuulu Juhannukseksi. ;-)
Eli Askolle vaan kiitoksia ahkerasta duunista ja etukäteen jo loistokirjasta, näitä lisää. Juhannuksia Egmontiin ja Tex- väelle!
-
Edustan näitä tuoreita Tex faneja, ostin tuon 7/2008 Texin ja siitä se sitten lähti. Nyt huusin Huuto.net:stä vuoden 89 vuosikerran Texejä.
Positiivinen yllätys oli se, että vanhemmat Texit on sellaisia, että ne jatkuu seuraavassa numerossa, nämä 2008 vuoden Texit ei taida olla tälläisiä :/
Olen ennen vierostanu sarjakuvia, ainoastaan luin Viiviä ja Wagneria. Mutta Tex Willer yllätti positiivisesti, tälläsistä tykkään!
-
Ei löydy lehtipisteistä. Kirjakauppakamaa./quote]
Voi, voi! Venähtää sitten Jussin yli ennen kuin tämän saa käsiinsä. Onneksi sentään tuli uusi Ken ;D Tämä nostalgia-aalto on kyllä hieno asia tällaiselle vanhalle pierulle. Oma Tex-historiani alkoi tuosta äskettäin julkaistusta Gilas-tarinasta ja nyt vielä Mefistokin, jee...
-
Positiivinen yllätys oli se, että vanhemmat Texit on sellaisia, että ne jatkuu seuraavassa numerossa, nämä 2008 vuoden Texit ei taida olla tälläisiä :/
Suurin osa Texeistä on kahden opuksen tarinoita edelleenkin. Suomessa väliin on nyt lykätty Almanacco del West-vuosikirjan noin satasivuisia tarinoita, koska meillä julkaistaan edelleen 4 numeroa enemmän vuodessa kuin normaalisarjaa Italiassa. Ne muut kaksi lisänumeroa ovat vanhempaa kamaa.
Silloin tällöin tulee myös normisarjassa yhden pokkarin mittaisia seikkailuja (joskus myös tavallista pidempiä), mutta eniten kuitenkin niitä kahden numeron juttuja.
-
Minun mielestä saisivat palata vanhaan, eli tarinan pituus oli se mitä tarvittiin eli ei kiinteitä sivumääriä.
-
Tuli Bananasta jo muutama päivä sitten toi Luurankoylänkö, mahtava kirja, hyvin painettu ja muutenkin tyylikäs kirja.
Suuri kiitos Egmontille, tämä on jo nyt eräs tämän vuoden sarjakuvateoista! Tahtoo lisää!!
-
Luurankoylänkö ostettu akateemisesta ja täytyy osaltani myös hehkuttaa, että onpas kerrassaan mahtava opus kyseessä. Kuumiksen viitoittamalla tiellä jatketaan eli laadusta ei ole Luuriksenkaan kohdalla tingitty tuumaakaan. Hyvä niin. Huikeilla herkkupaloilla länkkärifaneja tänä päivänä hemmotellaan. Kiitos ja kumarrus!
-
Luurankoylänkö ostettu. Hyvältä näyttää.
Ticciäkin ois mukavata lukea kovista kansista. (Kuuman iltapäivän lisäksi)
-
Ticciäkin ois mukavata lukea kovista kansista. (Kuuman iltapäivän lisäksi)
Täysin samaa mieltä.
-
Heittäkääpä joku tarina (pokkarit 1971-2008, juhlakirjat ja maxit), jonka voisin seuraavaksi lukea?
Nopeimmille lupaan, että tarinat luetaan ;)
Civitellin Tehtävä Bostonissa.
-
Kieltämättä Wade heitti yhden parhaista. jos mennään 1980-luvulle suosittelen tutustumista Ticcin klassikkoon "Kaukomaille". (1982 numerot 12-15.)
-
Heittäkääpä joku tarina (pokkarit 1971-2008, juhlakirjat ja maxit), jonka voisin seuraavaksi lukea?
Keltainen koira 1981/05 - 1981/08
-
Olisin heittänyt myös Keltaisen koiran ja Kaukomaille- tarinat mutta kyseinen kaveri, siis Sporttispurtti muistaakseni mainitsi muutamaa viestiä sitten, että ne on juur lukenut. Käsittääkseni.
-
Olisin heittänyt myös Keltaisen koiran ja Kaukomaille- tarinat mutta kyseinen kaveri, siis Sporttispurtti muistaakseni mainitsi muutamaa viestiä sitten, että ne on juur lukenut. Käsittääkseni.
Ahaa, siispä vaihdan. Nykypäivien kansikuvataiteilija Claudio Villan kuvittamista Texeistä voisi suositella useampaakin, mutta valitsen 1996 ilmestyneen tarinan "Mies ilman menneisyyttä". (Ellei SS ole lukenut tätäkin!)
-
Ticciäkin ois mukavata lukea kovista kansista. (Kuuman iltapäivän lisäksi)
Jos kronikkajärjestyksessä mennään, Ticciä halutaan ja - ennenkaikkea - näitä vielä tehdään, niin vuosien 75-76 taitteessa on oikea suma mestarillisia Ticcin tarinoita: Dakotojen sanoma, Luvattu maa ja Traaginen risti. Kaksi viimeistä ovat eeppisiä mestaritarinoita, ensimmäinen puolestaan aliarvostettu pienempien mittojen tarina. Dakotojen sanoman aliarvostuksen selittää, että sitä tarinaa on tosi vaikea divareista kokonaisuudessaan löytää (yksi hypersupervaikea numero...). Mutta ehkä se on silti aavistuksen näitä kahta muuta valjumpi tarina... Traaginen risti on yksi kaikkien aikojen tarinoita ja oma kestosuosikkini, olisin siis sen kannalla. Mutta tuplailo olisi ylimmillään, jos nuo molemmat saisivat ansaitsemansa kovat kannet.
Ticci-sumaa ennen olisi tiedossa kyllä pari kovaa Letteriäkin. Samaa klassikkojen katraaseen kuuluu ainakin "Kuolema tulee taivaalta", jonka ainaoa heikkous on sen lyhyt pituus (vain 151 sivua). Likelle samaa tasoa pääsee myös Letterin Meskalerot, joka yli 300 sivuisina täyttäisi kivasti kovat kannet.
-
Positiivinen ongelma.
Suuralbumi 4:n sivulla 66 Tex ehdottaa Carsonille liittymistä Järjestäjiin. Carson vastaa seuraavasti: "Kuten silloin muinoin Gilasin aikoina? Minusta se olisi vielä vaarallisempaa!"
Tekstissä on tähti ja ruudun alla laatikko, jossa kerrotaan kyseessä olevan ikivanha tarina. Päätinpä selvittää, mistä tarinasta on kyse, kun nämä viittaukset kiinnostavat minua. Tex on esiintynyt kahdesti Gilasina.
1) Tarinassa Kuoleman tie (2-4/1974) Tex on lappu silmällä Gilas ja hän soluttautuu rosvojoukkoon.
2) Muukalainen (10-12/1984) tarinassa Tex ja Carson esiintyvät salanimillä Gilas Kid ja Silver. Tässä tarinassa ei muistaakseni soluttauduta roistojoukkoon.
Ymmärtääkseni 1-vaihtoehto on se tarina, johon suuralbumissa viitataan, mutta mitä sanovat Tex-asiantuntijat?
edit: Käväisi mielessä laittaa kysymys trivia-osastolle, mutta tähän kysymykseen minulla ei olisi ollut varmaa vastausta.
edit2: Tex soluttautui yksin rosvojoukkoon (2-4/1974), mutta suuralbumissa hän ehdotti tätä monikossa. Mutta tämä on jo viilailua. Luulisin viittauksen löytyneen.
-
Tuossapa olisi ollut kertakaikkisen mainio kysymys Tex-triviaan! Hatunnosto Mosabackalle salapoliisityöstä!
-
Saako kysyä Dakotalta, että missä olet opiskellut historiaa ???
Hävettää tunnustaa, mutta en ole opiskellut historiaa missään. Kiinnostukseni historiaan on tullut intiaanien kautta ja sitä tietä on samalla joutunut tutkimaan myös Yhdysvaltain ja Kanadan historiaa.
Olen sikäli hieman kaksijakoinen persoona, että toinen puoli minusta on kiinnostunut kaikesta uudesta, kun taas toinen puoli haluaa tehdä tutkimusmatkoja menneisyyteen. Historia, käsitteli se mitä tahansa, on sikäli mielenkiintoinen kohde, että eri lähteistä löytyy samoista tapahtumista aivan erilaista tietoa. Niinpä kaikkeen täytyy suhtautua hieman epäluuloisesti ja jatkaa tutkimista, kunnes uskoo päässeensä jyvälle asioiden oikeasta laidasta.
-
Tämä saattaa olla vähän OffTopic mutta menkööt.
Eli kattoko kuka eilen ykköseltä tuli dokumentti villistä lännestä. Se tuli minun eteen sattumalta kun luin Tex Willerin kronikkaa ja selailin kanavia.
Oli mielenkiintosta asiaa, ja samaan syssyyn sanotaan se että Yle Teemalla on joku länkkäri buumi, kun parina seuraavana maanantaina sieltä tulee lännen elokuvia, pittää kattoo..
-
Luurankoylänkö luettu taas, n. (yli?) 30 vuoden tauon jälkeen.
Inkkareita tapetaan aika suruttomasti puolin ja toisin eikä heitä jäädä pahemmin suremaan, mutta kyllä tässä klassikkoseikkailussa oli vaan edelleen imua! Seuraava, Mefiston poika, menee myös hankintaan. Osin luvatun Galep-esittelyn takia.
Näitä tarinoita on varmaan piirretty aikamoisella vauhdilla, joskus on iso pää, joskus toinen jalka minikokoinen tai jollain on ihan hirveä perse. Hevostenkin anatomia hätkähdyttää aika ajoin. Aseet ei ihan autenttisia. Mut silti, toimivaa ja koukuttavaa sarjista. "Plop, Plop!!"
-
Kiirettä on ollut juu. Joihinkin vanhempiin tarinoihinsa Galep on jälkikäteen korjaillut aseita, en tiedä onko tähän. Tätä tarinaa lukiessa kannattaa muistaa seikka, jonka mainitsin Mefisto-esittelyn eräässä kuvatekstissäkin: Virgilio Muzzi on vastannut koko tarinan tussauksesta (saamatta virallisia krediittejä työstään). Ihan täyttä Galep-kuvitusta siinä ei siis ole.
-
Ihan täyttä Galep-kuvitusta siinä ei siis ole.
Ei haittaa. Toimii kuin junan vessa.
Silloin kakruna kun näitä luin, niin jostain kumman syystä sitä ei kiinnittänyt huomiota mihinkään hevosen päähän tai Texin ahteriin, seikkailu vei mennessään.
Ja kyllähän se vei vieläkin.
-
Edustan näitä tuoreita Tex faneja, ostin tuon 7/2008 Texin ja siitä se sitten lähti. Nyt huusin Huuto.net:stä vuoden 89 vuosikerran Texejä.
Jos vain mahdollista, ja rahaa riittää niin kannattaa hankkia myös kaikki 88 ja myös 90 vuosien tarinat ehdottomasti. ainakin vuosi 88 on aivan huippu.
-
Kaiken lisäksi vuosina 88 ja 90 ilmestyi kaksi aivan mahtavaa kauhutarinaa. Aaveiden majatalo ja Kauhujen kaivos.
-
Kaiken lisäksi vuosina 88 ja 90 ilmestyi kaksi aivan mahtavaa kauhutarinaa. Aaveiden majatalo ja Kauhujen kaivos.
Letteri kuvitti kumpaisenkin tarinan. Hän oli erikoistunut näihin kauhujuttuihin ja hoiteli hommansa hienosti. Kauhujen kaivoksen jälkeen taisi Letteristä kuitenkin paras terä kadota.
-
Pakko nyt kysyä,kun mieleen tuli, että onko missään Texissä ollut ikinä suomalaista henkilöä? Ruotsalaisiahan on nähty...
Eikös Mestarin eli Andrew Liddellin apurin (muistaakseni Thomas-niminen nuorimies) arveltu olevan "suomalainen tai ruotsalainen"? Tämä siis ensimmäisessä Mestari-tarinassa.
-
Ei siinä ainakaan suomalaisesta mitään puhuttu. Ruotsalaisuus taidettiin mainita, sukunimi oli muistaakseni Lund.
-
Yritin tsekata, mutta kasiysi-vuosikerta oli johonkin kadonnut hyllystä. Todella elävästi on jäänyt mieleen toi "suomalainen tai ruotsalainen", mutta täytyypä tarkistaa, kun saan lehdykät jostain käsiini.
-
Yritin tsekata, mutta kasiysi-vuosikerta oli johonkin kadonnut hyllystä.
Minne lie? ;-)
Itse muistan,että tuosta jälkimmäisessä Mestari- tarinassa puhutaan Thomaksesta tämän uuden kaverin sukulaisena (LIEkö veli?), että olisi ollut ruotsalainen. Itse en muista suomalais- mainintaa.
-
Tietääkö kukaan mikä oli aivan ensimmäisen Texin tarkka ilmestymispäivä? Italiassa siis vuonna 1948. Nyt kun on herran 60-vuotisjuhlatkin edessä, niin tietäisi kakun leipoa oikeana päivänä...
-
Tietääkö kukaan mikä oli aivan ensimmäisen Texin tarkka ilmestymispäivä? Italiassa siis vuonna 1948.
Jos joku tietää suomalaisen ekan Tex-liuskan ilmestymispäivän, niin saa senkin kertoa. Enpä ole sitäkään koskaan kuullut...
-
Ei ole kakulla kiirettä. 30.12.1948 tuli eka Tex. Perimätiedon mukaan Suomen eka olisi tullut kesäkuussa 1953.
-
Ei ole kakulla kiirettä. 30.12.1948 tuli eka Tex. Perimätiedon mukaan Suomen eka olisi tullut kesäkuussa 1953.
Takaknnessa lukee 30 Settembre 1948.
-
Ahaa, sinulla on siis se! Onnea!!! Eli syyskuun 30.
Oma tietoni on Tino Simonettin sivuilta, jossa liuska-Texien ensimmäinen sarja ilmoitetaan alanneeksi 30.12.1948. Uskon kyllä Harrin tietoon, jos kerran itse lehdykässä niin lukee.
-
Pakko nyt kysyä,kun mieleen tuli, että onko missään Texissä ollut ikinä suomalaista henkilöä? Ruotsalaisiahan on nähty...
Suomalaisista henkilöistä en tiedä, mutta hämärässä muistikuvassani Tex tai Carson käytti joskus jostain henkilöstä vertauskuvaa "kuin humalainen suomalainen".
Kun tässä on näitä lukemisen arvoisia Willer -tarinoita mainittu muutamia, niin itselläni yksi niistä jonka jaksaa lukea aina vain uudestaan, on Carsonin menneisyys (1995 alkupuolella). Samoin 90-luvulta toinen erinomainen tarina on Fort Apachen tie (6-8 / 99)
2000 -luvulla ei kyllä mielestäni kovin montaa "huipputarinaa" ole, mutta joitain helmiä mahtuu joukkoon, kuten 11-13 / 2003 (nimeä en muista), missä Tex kertoo tarinan vanhoilta ajoiltaan (elementteinä vankkurikaravaani, intiaanikapina ja vankiryhmä). Poikkeuksellisen onnistuneessa suhteessa toimintaa ja myös jonkin verran draamaa.
-
Suomalaisista henkilöistä en tiedä, mutta hämärässä muistikuvassani Tex tai Carson käytti joskus jostain henkilöstä vertauskuvaa "kuin humalainen suomalainen".
Tästä on käyty aiemminkin keskustelua. Joku sanoi Texistä noin: "Miksi katsot ystävääni Willeriä aivan kuin hän olisi humalainen suomalainen". Etsivä löytää hiir... eiku kuvankin näistä Tex- keskusteluista, jonka olen joskus liittänyt tänne.
2000 -luvulla ei kyllä mielestäni kovin montaa "huipputarinaa" ole, mutta joitain helmiä mahtuu joukkoon, kuten 11-13 / 2003 (nimeä en muista), missä Tex kertoo tarinan vanhoilta ajoiltaan (elementteinä vankkurikaravaani, intiaanikapina ja vankiryhmä). Poikkeuksellisen onnistuneessa suhteessa toimintaa ja myös jonkin verran draamaa.
En muista itsekään tarkalleen, mutta olisikohan sitten se Marcellon kuvittama intiaanijupakka? Missä olivat Kansasin Jayhawkerit jne. Veikkailenpa näin, koska mielestäsi ilmeisesti Marcello on hyvä kuvittaja, tai ainakin kuvittanut hyviä tarinoita:
Kun tässä on näitä lukemisen arvoisia Willer -tarinoita mainittu muutamia, niin itselläni yksi niistä jonka jaksaa lukea aina vain uudestaan, on Carsonin menneisyys (1995 alkupuolella).
-
Tämähän se humalainen suomalainen.
Numerosta 2001/13.
-
En muista itsekään tarkalleen, mutta olisikohan sitten se Marcellon kuvittama intiaanijupakka? Missä olivat Kansasin Jayhawkerit jne.
Sehän se on. 11-13/2002. Suuri hyökkäys, Boselli& Marcello.
-
Nyt voin ilmoittautua Texin uudeksi tilaajaksi. Sellainen tarjous oli, että oli pakko löysätä kukkaron nyörejä. Olisi jo heinäkuun 30. päivä. Silloin pitäisi ekan numeron kolahtaa laatikkoon. Toivottavasti ei kolahda kovinkaan lujaa, nimittäin mulla on hyllyssä jo tarpeeksi ruttuisia opuksia. Onneksi pikkupaikkakunnan posti pelaa ja kantajat ovat ehkä viisaampia... :P
-
Huomasin kauhukseni, että 8/2004 numerossani painatus alkaa vasta sivulta 7. Onko muilla tällaista virhepainosta? Täytynee hommata uusi jostain divarista tai bananapressiltä, mutta se tässä kyllä vähän hämää, että miten tuollainen on voinut mennä minulta läpi, kun se on tilauskappale, eikä mikään divarista ostettu? Olisi voinut silloin pyytää uusintaversion. Aargh.
-
Huomasin kauhukseni, että 8/2004 numerossani painatus alkaa vasta sivulta 7. Onko muilla tällaista virhepainosta?
Päätin heti vilkaista kyseistä Texiä. Se oli ihan normaali lehti. Painatus alusta alkaen. Mutta tämän vuoden viimeisintä edellisessä lehdessä oli alkusivuilta ja keskivaiheilta noin sivulle 50 asti ylä- tai alareunoista kuvat liian ylhäällä tai alhaalla. Esim. ylhäältä lähtenyt sentti kuvaa pois ja alhaalla sen verran tyhjää tilaa. No, sain kuitenkin lehden luetuksi eikä se hirveästi edes häirinnyt, koska kaikki puhekuplat (vissiin) näkyivät.
-
Täss tietoa tulevista Texeistä Italian numeroinnin mukaan alkaen seuraavasta Suomessa ilmestyvästä numerosta. Välistä puuttuvat siis Askon värkkäämät klassikkoseikkailut liuska-ajalta, joita tulee siis ainakin vuoden vaihteessa.
569-571: Nolitta/Boselli & Ticci (Buffalo Soldiers)
571-572: Boselli & Garcia Seijas
573-574: Boselli & Font
575: Nizzi & Civitelli (värillinen, julkaistaa suomessa erillisenä)
576-578: Boselli & Bianchini/Santucci
579-580: Faraci & Cestaro
581-582: Boselli & Mastantuono
583-584: Boselli & Piccinelli
585-586: Faraci & Bruzzo.
587-588: Manfredi & Civitelli.
589/590: Nizzi & Venturi. (Mustan Tiikerin kolmas osa)
Bosellin ystävät siis riemuitkoon. Nyt sitä herkkua saa liki tauotta. Loppupää on taas aavistuksen epävarmenpaa tietoa. Ja mikäänhän tästä ei ole virallista tietoa paitsi nuo Italiassa jo julkaistut tarinat (569-574). Kivaa, että kolmiosainenkin tarina saadaan taas pitkästä aikaa (Santucci&Bianchini), Ticcihän jää tästä vähän alle.
-
Kiitokset ylläolevan kirjoittajalle tulevaisuuden ennustamisesta. Minusta on vain mukava asia, että muutkin kuin Nizzi on kirjoittajana. Hänen tarinoissaan on välillä se ongelma, että ne ovat liian arvattavia, jolloin hyväkään kuvittaja ei saa tarinaan eloa. Tai että tarinan alkuosa lupaa paljon, mutta loppuratkaisu on suorastaan lässähtävän huono. Näin ollen Boselli, Manfred ja Faraci tuovat vaihtelua.
Kun olen lueskellut Paras Tex Willer -piirtäjä? -ketjua, niin olen ihmetellyt, että miksi kirjoittajista ei ole omaa ketjua? Luulisi heistäkin riittävän juttua, sillä minun mielestäni parhaissa tarinoissa on sekä hyvä juoni että hyvä piirtäjä. Hyvässä juonessa voi olla keskinkertaisempikin piirtäjä, mutta huonoa juonta ei pelasta kukaan. Minun puolestani samaisessa ketjussa voisi olla äänestyskin. Jos siis nähdään tarpeelliseksi, niin avatkaa.
-
Eikös sellaista ketjua joskus yritetty? Ongelmaksi tulisi, että 90 prosenttia äänistä menisi pappa Bonellille.
-
Loppupää on taas aavistuksen epävarmenpaa tietoa. Ja mikäänhän tästä ei ole virallista tietoa paitsi nuo Italiassa jo julkaistut tarinat (569-574).
Tässä virallistettua Suomen tietoa:
Tex Willer 10 & 11 / 2008:
569-571: Nolitta/Boselli & Ticci
Puhvelisotilaat & Kymmenes rykmentti
Tex Willer 12 & 13 / 2008
571-572: Boselli & Garcia Seijas
Intiaanien hyökkäys & "Takaa-ajettu"
Jälkimmäinen nimikäännös ei ole vielä virallinen. "Il Fuggiasco" on myös mainitun Harrison Ford -elokuvan italiankielinen nimi.
Nyt odotellaan uteliaina, saadaanko nro 14 (#573) ajoissa suomennettavaksi ja ladottavaksi yhdessä numeron 13 kanssa (11 ja 12 menevät justiin painoon). Jos se onnistuu, numero 15 on #574 ja 16 on klassikkokamaa (Kit näyttää hampaansa).
Värikirja #575 olisi loistavasti ajoitettu juhlajulkaisu, kun 1000 Texin raja menee rikki. Tarkkailemme tilannetta.
-
Äänestys-osio voisi tosiaan olla "Paras Tex Willer -kirjoittaja? -ketjussa yksipuolinen kirjoittajien vähyyden takia, mutta luulisin kirjoittajista riittävän silti tarinaa. Minulle ainakin kirjoittajat merkitsevät vähintään yhtä paljon kuin piirtäjät. Eli ketju pystyyn ilman äänestystä tai ei ollenkaan. Tosin ainahan tähän perusketjuun voi tietenkin ajatuksiaan laittaa, niin on vähemmän ketjuja.
Minulle ainakin uusi nimi tämä Garcia Seijas. Mutta netistä löysin tällaisen sivun, josta voi kyllä huomata, että hyvältä näyttää raapustukset. http://www.garciaseijas.com.ar/galeria.php?personajeID=18 Ei mutta onko tämä Seijas se sama kaveri, jonka suuralbumi on hyllyllä? Kaverin kotisivujen perusteella on helppo ymmärtää, miksi. ;)
Mihin väliin Mefiston poika pullautetaan?
-
Mihin väliin Mefiston poika pullautetaan?
Lokakuun puoliväliin tuo näkyy merkatun ja homma on hyvin linjassa; ladonnassa jo.
-
Nyt tuleva Seijasin tarina on miehen kolmas Tex, mutta Suomessa hän saa ensiesiintymisensä vasta nyt. Ensimmäinen oli tosiaan hyllytetty albumi, toinen melko tuore almanacco. Sen almanaccon olen lukenut, enkä hihkunut innosta tarinan luettuani. Peruskamaa, ei sen enmpää.
-
Lokakuun puoliväliin tuo näkyy merkatun ja homma on hyvin linjassa; ladonnassa jo.
Tietää ny sitten ootella herkkua tohon aikaan, tietäen toki että tuo on alustava aikataulu tietty.
-
Itse luulen, että perussarjassa saadaan oikein spesiaaliherkkua enemmän kuin tarpeeksi. Ticcillä on vierähtänyt ainakin jo vuosikymmen siitä, kun hän on viimeksi saanut kuvitettavaksi oikein läpikotaisin kunnollisen käsikirjoituksen. Nolittan tarinat ovat vain harvoin tuottaneet pettymyksen, ja kun tarinan lopullisesta tekstistä vastaa oivallisena kirjoittajana pitämäni Boselli, niin todennäköisyydet mestariteoksen tulolle ovat melkoiset. Ja vielä, kun netissä olleet näytekuvat kertovat Ticcin olleen hurjassa vedossa, niin odotukseni ovat todella korkealla.
-
Värikirja #575 olisi loistavasti ajoitettu juhlajulkaisu, kun 1000 Texin raja menee rikki. Tarkkailemme tilannetta.
Juhlajulkaisua odotellessa...
Mitens virallinen laskenta huomioi uudelleenjulkaisut kuten kronikat tai esim vuoden 53 osavuosikertaniteet (3 kpl) tai sitten kaksintaistelu-novellin?? Tai onko vain ns. perussarja laskuissa niin sittenhän saa vielä odottaa...
-
Tein jotain tavasta poikkeavaa, ja päivitin Tulevat Texit- ketjun. Nyt alkoi sen ankara päivitys. Huomauttakaa heti, jos jotain puutteita on.
-
Tuleva maxi on klassikkomaxi (Irlannin Pat ym.). Italiassa seuraava maixi taitaa tulla parivaljakolta Nizzi/Cossu
-
Tuleva maxi on klassikkomaxi (Irlannin Pat ym.). Italiassa seuraava maixi taitaa tulla parivaljakolta Nizzi/Cossu
Tarinoiden nimet ja ilmestymisajat? Tai ei taida Cossun maxistä vielä ollakaan, mutta entä tuosta toisesta?
Mites nuo normitexien ilmestymisajat, onko niitä selvillä jossain?
-
Mikä funktio almanacco-sarjalla on Italiassa? Esitelläänkö siinä uusia piirtäjiä vai ovatko tarinat keskimääräistä parempia?
Sitten tuolta näppäämään uutta ennätystä älypäätrivialla. Kysymykset eivät ole kovin pahoja (tai on siellä pari aika kinkkistä), mutta ennätykset ovat kovat, kun pitäisi salamannopeasti löytää oikea vaihtoehto päästäkseen listalle. Minulle riittää se, kun vastasin muutamat kerrat kaikki oikein. Ja mahtuu kysymyksiin yksi virhekin. Kertokaapa se. http://alypaa.com/yhteisot/pelit/Tex+Willer
-
Sitten tuolta näppäämään uutta ennätystä. Kysymykset eivät ole kovin pahoja, mutta on siellä kovat ennätykset, kun pitäisi salamannopeasti löytää oikea vaihtoehto päästäkseen listalle. Ja mahtuu kysymyksiin yksi virhekin. Kertokaapa se. http://alypaa.com/yhteisot/pelit/Tex+Willer
Meninpä kokeilemaan. Kysymykset oli helppoja, jos Texia yhtään tuntee. Virhe oli siinä että oli kirjoitettu Jim Brandom eikä Brandon. Vai oliko muutakin?
-
Meninpä kokeilemaan. Kysymykset oli helppoja, jos Texia yhtään tuntee. Virhe oli siinä että oli kirjoitettu Jim Brandom eikä Brandon. Vai oliko muutakin?
Itse huomasin sen, että ensimmäisen suuralbumin ilmestymisvuodeksi kelpasi vain 2003, vaikka sehän on 1998! Shaattaapi olla, että Brandomkin siellä on. Joka tapauksessa 18000 on rikottu, mutta koska en ole rekisteröitynyt, niin eipä se taida listalle päästä.
-
Nimien kirjoitus ja kielioppi olivat tosiaan hiukkasen horjuvat Galleppinista lähtien.
Ekan suuralbumin ilmestymisen ohella Rennen käännösten alkamisaika oli väärin. Hän aloitti jo 1971, mutta oli välillä poissa kuviosta ja opetteli italiaa. Maxi-Texeillä ei ole kiinteää hintaa, vaan ne vaihtelevat parikytä senttiä suuntaan tai toiseen sivumäärästä riippuen.
Mutta hupaisaahan "lännen nopeinta" visaa on hätiköidä...
-
Hupaisa vedos. Uskon, että tulevaisuudessa on tarjota parempaakin.
- Kit Carson on ollut näköjään majavanpyyntäjä ennen Texas Ranger uraansa.
- Eikös Kit Willerillä ole veitsi piilossa saappaan korossa eikä selässä
- Kuka lieneekään Jim Brandom
- Yhdys sanat on mes tarin tekemiä tuohon tex visaan
- coltti ;-)
- mefisto kirjoitetaan tietääkseni isolla
- Olet tasoltasi "sukka"
- Yönkotka ei ole yhdyssana
- suomi maana kirjoitetaan isolla
- Eikös se ole Galleppiini eikä Galeppiini?
- Kysymys: "missä reservaatti sijaitsee todellisuudessa. -USA:ssa" oli ihmeellinen.
- "Kuka on Yama"- kysymyksen vastausvaihtoehtona vaarallinen kulkutauti. Kuka?
- "Minkä vuotinen on juhla-albumi Kadonnut Pueblo"
- Tex on ilmestynyt liuskana eikä suinkaan vihkona
- Sam Willerin vastausvaihtoehdoissa: Texsin isä. Omistusmuodot hakusessa.
- "Kuka on Mefisto?" "Velho".
- Ääh: "mitä Tex teki kun näki viimeisen kerran Lilythin?" "-Moikkasi"
- Hyvä kysyä määriä: "kuinka monessa tarinassa Tex, Carson ja Tiger ovat seikkailleet yhdessä? Kaiketi aika muuttuva luku.
-
- Eikös Kit Willerillä ole veitsi piilossa saappaan korossa eikä selässä
- Eikös se ole Galleppiini eikä Galeppiini?
Jossain liuskassa ainakin Kit piti veistä selässä sellaisen vyön avulla, joten se on mielestäni oikein. Texillä on veitsi saappaassa. Oikea muoto ymmärtääkseni Galleppini eli kaksi ällää, kaksi peetä mutta vain yksi i kerrallaan. Näin hiuksia halkoakseni. Mutta kaiken kaikkiaan mukava kysely, jossa kerrankin tietää vastauksia. ;D
-
Visaa vaivaa myös konsoli- ja tietokonepelien pahin vika, joka on saanut minut vihaamaan syvästi ja peruuttamattomasti useitakin geimejä ja varsinkin niiden hermobuustattuja jatko-osia (Doom, Marathon, Tomb Raider jne.):
Äly- tai tietoperäistä ratkontaa tärkeämmäksi osoittautuu on reaktionopeus ja nervöösi sorminäppäryys.
-
Eipä olla liian kriittisiä ja kaivamalla kaiveta virheitä tuosta visasta esiin.. Positiivista on kuitenki se, että joku on nähny noinki paljon vaivaa..! Ilman tällaisia Willer-faneja voitais kaikki erikoisjulkaisut ja muut unohtaa saman tien..
-
Mikä funktio almanacco-sarjalla on Italiassa? Esitelläänkö siinä uusia piirtäjiä vai ovatko tarinat keskimääräistä parempia?
Osuit lähelle totuutta. Aika moni Tex-kuvittaja pääsee siellä näyttämään näppäryytensä Texin parissa ja moni heistä sitten nouseekin vakipiirtäjäksi. Yleensä siellä tavataan joitakin nuoria kykyjä. Pääperiaate esim. suuralbumeissa on se, että sinne yritetään saada suuria tähtiä (Kubert, Giolitti jne...). Mutta periaatteet eivät ole kiveen hakattuja: on siellä nähty mm. Ortiziakin ihan viime aikoina ja voi olla, että Fuscokin siellä näyttäytyy. Almanaccon päällimmäinen tarkoitus siis lienee julkaista jokin lyhyempi tarina (yleensä 110 sivua) ja ympätä samaan pakettiin mielenkiintoisia(?) artikkeleja willistä lännestä.
-
Eipä olla liian kriittisiä ja kaivamalla kaiveta virheitä tuosta visasta esiin...
Oikeastaan pitäisi laittaa palautetta (myös kiitosta) suoraan tekijöille. Eiköhän nuo virheet saa helposti oikaistua. Ainakin ne, joita ei ole tarvinnut kaivamalla kaivaa...
-
Olikin mukava peli. Onnea tekijälle, joka täälläkin varmaan on käväissyt. Muutama pikkuvirhe tosiaan oli. Yksi näistä taitaa olla minulta peräisin, sillä joskus olen johonkin tainnut kirjoittaa, että Renne aloitteli suomentamiset 1976 :-[. Myöhemmin sitten olen sen virheen jonnekin muualle oikaissut. Sitten ne, että monessako tarinassa se ja se on seikkailut, on aika aika vaikea tietää tai edes arvata: 75 prosentin todennäköisyydellä peli loppuu siihen kysymykseen. Mutta kaiken kaikkiaan riemastuttava ja ja viihdyttävä juttu!
-
Mikä funktio almanacco-sarjalla on Italiassa? Esitelläänkö siinä uusia piirtäjiä vai ovatko tarinat keskimääräistä parempia?
Heitetäänpä uudestaan kysymys ilmaan, kun päähuomio kiinnittyi aikaisemmassa viestissäni älypään visaan. Suomessahan almanacco-sarjaa julkaistaan normisarjassa, mutta sarjan tunnistaa kyllä heittokansista, jos ei muuten sitä satu huomaamaan. Onko Jansalla kerrottavaa almanaccoista?
-
Jannen vastausta odotellessa laitan oman vaatimattoman tietoni Almanacoista. Almanacco-Texit poikkeavat muista Bonellin Tex-julkaisuista lähinnä siten, että niissä on varsinaisen Tex-sarjakuvan lisäksi artikkkeleita, jotka käsittelevät villiä länttä ja siitä tehtyjä elokuvia, sarjakuvia, kirjallisuutta etc. Almanakoissa julkaistut Tex-seikkailut eivät käsittääkseni ole olleet sellaisia, että niissä olisi lanseerattu uusia kirjoittajia tai piirtäjiä. Seikkailut kuitenkin poikkeavat normi-sarjan seikkailuista ainakin kahdella tavalla: ne ovat lyhyempiä, yhden normi-Texin mittaisia, ja ainakaan minun muistini mukaan yhdessäkään Alamanakka-seikkailuissa ei ole esiintynyt Texin lisäksi muuta vakioporukkaa. Lisäksi Tex on näissä seikkailuissa usein ikäänlkuin sivustakatsojan roolisssa.
Vastaavia Almanaccoja Bonelli julkaisee myös muissa sarjakuvissa kuin Texissä; esim. Zagor-Almanaccoja on julkaistu tähän mennessä kymmenkunta.
Bonellin julkaisuja voi katsella täältä: http://www.sergiobonellieditore.it/index.html
Termin Almanakka etymologia voisi vielä tuoda lisävalaistusta asiaan.
-
Onko Jansalla kerrottavaa almanaccoista?
Katsopas Mosabacka edellistä sivua. Hannua kommentoisin vielä, että Tex tosiaan pääsääntöisesti noissa tarinoissa riekkuu yksin, mutta poikkeuksia tästäkin löytyy. Se, että Tex ei olisi pääosassa, ei ole niinkään säännönmukaista - vain jos kirjoittaja on Boselli. Eli sama juttu kuin perussarjassa.
-
Mulla on kyllä mahtava tuuri. Tilasin banaanikaupasta kronikat 9 ja 10. Sitten kun paketti tuli ja rupesin lukemaan kronikkaa yhdeksän, kannet lähtivät heti irti. kronikkaa kymmenen ehdin kuitenkin lukea jonnekkin sivun sata kieppeille, kunnes liimaus petti. Tähän olin kuitenkin varautunut, koska olin lukenut täältä kronikoiden laadusta, ja joillakin muilla oli myös kannet irronneet.
Tänään kuitenkin rupesin lukemaan Maxia 10, ja jälleen sivun sata kieppeillä kannet tippuivat. Olin melko yllättyny, koska muut maxit mitä omistan ovat olleet todella hyvälaatuisia ja tällaisia vikoja ei ole ilmennyt. Rupesin kuitenkin funtsimaan että kaikki muut maxit joita omistan ovat uudempia. Onko siis painopaikka/liima vaihdettu jossakin välissä, ja sen takia nämä uudemmat maxit ovat kestävämpiä, vai johtuuko se siitä, että niiden liima ei ole ennättäny kuivua hajoamispisteeseen asti? ???
No, oli miten oli, onneksi olen jo konkari sarjiksien korjaamisessa ja satun omistamaan hyvät korjaustarpeet, joten kaikissa rikkoutuneissa Texeissä on jälleen kannet... :)
-
Ensinnäkin kiitokset Jansalle ja Hannulle selvityksistä. (Jostakin ihme syystä en huomannut edellisen sivun vastausta, my fault.)
Kaivoin Suomessa ilmestyneet almanaccot esiin kokoelmastani ja vertailin niitä hieman alkuperäiseen ilmestymiseen. Suomen ensimmäinen almanacco on Italian 11. eli vuoden 2004 annuaali ilmestyi Suomessa numerossa 11/2005. Eikä sen jälkeiset viisi tarinaa ole olleet kovin järjestyksessä. Nooh, tuosta voisi tietenkin kitistä, mutta almanaccot eivät muodosta kronologisesti etenevää tarinaa, joten väliäkö tuolla. Sitä paitsi ko. sarja antaa kuitenkin eloa Suomen ylimääräisille neljälle numerolle. Ehkä tästä eteenpäin julkaiseminen tapahtuu järjestyksessä.
Suomessa ilmestyneistä almanaccoista (6) neljässä Tex on yksin ja kahdessa hänellä on kaverinaan Kit Carson. Piirtäjät vaihtelevat runsaasti, sillä koko sarjassa (15) vain Venturi ja Repetto ovat piirtäneet kahdesti. Muut ovat töhertäneet vain kerran, joten sarjalla on jo 13 eri piirtäjää.
Loppuun vielä listaus. Onkohan seuraava Suomessa normisarjassa ilmestyvä almanacco 1996 vuoden L´uccisore di indiani? (T = Tex, C = Carson)
1994 La balata di Zeke Colter - Zeke Colterin balladi 6/2008 T, artikkeli
Claudio Nizzi – Renzo Calegari
1995 La carovana dello paura - Pelon matkue 7/2008 TC, artikkeli
Claudio Nizzi – Victor de la Fuente
1996 L´uccisore di indiani
Claudio Nizzi – Andrea Venturi
1997 Bad River
Mauro Boselli – Aldo Capitanio
1998 Glorieta Pass
Mauro Boselli – Alarico Gattia
1999 La montagna del mistero
Claudio Nizzi – Miguel Angel Repetto
2000 La legge del deserto
Mauro Boselli – Alfonso Font
2001 Missione a Sierra Vista
Claudio Nizzi – Andrea Venturi
2002 L´ultimo squadrone - Viimeiseen mieheen10/2005 T, ei artikkelia
Claudio Nizzi- Miguel Angel Repetto
2003 Eroe per caso - Sattumasankari 3/2007 T, artikkeli
Mauro Boselli – Stefano Andreucci
2004 Nella terra dei Klamath - Klamathien maassa 11/2005 TC, ei artikkelia
Pasquale Ruju – Roberto Diso
2005 Il fuggitivo - Karkulainen 4/2007 T, ei artikkelia
Claudio Nizzi – Rossano Rossi & Fabio Civitelli
2006 Mescalero Station
Claudio Nizzi – Josè Ortiz
2007 Policia apache
Mauro Boselli – Ernesto Garcia Seijas
2008 La palude near
Pasquale Ruju – Franco Devescovi
edit: Nizzi, Boselli ja Ruju ovat toimineet almanaccojen kirjoittajina. Mutta kuinka monta tarinaa tämä Ruju on ehtinyt skriivailla? Laiska kun olen, niin kysyn :) Lisäsin myös Suomi-versioihin artikkeli-merkinnät. Jos kaikissa almanaccoissa on ollut artikkeli, niin kolme artikkelia on vielä suomentamatta.
edit2: Lisäsin Viimeisen miehen, kun en ollut huomannut sitä aikaisemmin. Siinä ei ole heittokansia. Onkohan alkuperäisessä almanaccossa?
-
...Jos kaikissa almanaccoissa on ollut artikkeli, niin pari artikkelia on vielä suomentamatta.
Toivokaamme siis artikkelirikasta tulevaisuutta! :D
Tänään postilootaan pamahti lopultakin kauan odottamani "Luurankoylänkö". Saapa nähdä oliko odotuksen arvoinen opus. Ainakin komea paketti on. Samalla tilasin pari maxia, mutta vain toinen näistä saapui, ja bananasta ilmoitettiin että "Läpi lyijytuulen ja luotituiskun" on loppunut. Ilmeisesti niitä oli todella vähän varastossa enää. Pitänee metsästellä divareista. Olisi mukava lukea, varsinkin kun opusta on kehuttu niin paljon.
-
Toivokaamme siis artikkelirikasta tulevaisuutta! :D
Tänään postilootaan pamahti lopultakin kauan odottamani "Luurankoylänkö".
Artikkeleita kannatan itsekin.
Luukasassa on pari artikkelia, tsekkaapa ne!
-
Juu, pitää lukasta. Äsken selailin ja olin selvästi elänyt pimennossa, koska hokasin vasta nyt että Janne ja Wade ovat kirjoitelleet artikkelit...
-
Mutta kuinka monta tarinaa tämä Ruju on ehtinyt skriivailla?
Vain kaksi on taidettu julkaista Italiassa tähän asti, vuosien 2004 ja 2008 Almanaccat. Mutta kaippa Rujukin saa tulevaisuudessa yhä enemmän kynäilyvastuuta, kun Nizzi on millä lie osa-aikaisuudella/semieläkkeellä nykyään.
Jos kaikissa almanaccoissa on ollut artikkeli, niin pari artikkelia on vielä suomentamatta.
Pakkaahan noissa italian almanakoissa olemaan ihan kymmeniä sivuja artikkeleita yhdessä julkaisussa. Ja meille sitten tehdään räätälöity versio normilehdykän sivumäärän sallimissa rajoissa. Kiinnostavilta ja monipuolisilta nuo originaaliartikkelit näyttävät, mutta paha ottaa sen enempää kantaa niiden laatuun, kun ei italia ole hanskassa.
-
En haulla löytänyt tähän mitään aikaisempaa kommentointia... tai sitten evo. No anyway,
Törmäsin tuossa internetin pimeissä syövereissä Tex Willer elokuvaan, Tex and the lord of the deep. Leffa on todennäköisesti täyttää kuraa ja youtubesta löytyi jopa traileri, mikä aika pitkälle vahvistaa ennakkoluulot. Mutta onko kukaan tätä nähnyt ja tai osaisi neuvoa mistäköhän sen saisi käsiinsä?
http://www.imdb.com/title/tt0090150/#comment
-
En haulla löytänyt tähän mitään aikaisempaa kommentointia... tai sitten evo. No anyway,
Törmäsin tuossa internetin pimeissä syövereissä Tex Willer elokuvaan, Tex and the lord of the deep. Leffa on todennäköisesti täyttää kuraa ja youtubesta löytyi jopa traileri, mikä aika pitkälle vahvistaa ennakkoluulot. Mutta onko kukaan tätä nähnyt ja tai osaisi neuvoa mistäköhän sen saisi käsiinsä?
http://www.imdb.com/title/tt0090150/#comment
Hollannin Erik on noita jobannut, sieltä kannattaa kysäistä:
http://home.wanadoo.nl/texwiller/hoofdpagina.htm (http://home.wanadoo.nl/texwiller/hoofdpagina.htm)
-
Nähty on ja perin vaisuksi todettu, vaikka kannessa (leffajulisteessa) kuinka haetaankin Indiana Jonesin kansainvälistä karismaa. Ruoskat eivät viuhu eikä spagettiwesternin parasta särmääkään saata aistia.
Mutta ei se ole täysin vailla camp-viihdykettä, varsinkaan puukenkämaan TEXteillä varustetulta vhs-nauhalta vetäistynä digitaalisena versatiililevynä.
Niettä ei siitä kippeeks kannata itseään maksaa.
Mutta tiesittekös tätä:
Gringo italiano - Tex Willer 60 vuotta
Kukapa meistä ei haluaisi olla Tex Willer, tai edes Tiger Jack? Elokuvakerho Arkadin juhlistaakin Suomessa sukupolvia yhdistävän ja trendien yläpuolelle kasvaneen legendan syntymäpäivää 11.8. järjestettävällä Gringo italiano -tapahtumalla.
Länkkäreitä ja Tex-asiaa sisältävän tilaisuuden vieraaksi saapuu definitiivisen Willer-biografian Hornan kekäleet kirjoittanut Janne Viitala, joka kertoo sanoin ja kuvin alun perin Gary Cooperin muottiin valetusta päivänsankarista.
Sarjakuvien lisäksi Willer on seikkailut valkokankaalla. Siksi Viitalan erityishuomion kohteena on Duccio Tessarin elokuva Tex e il Signore degli abissi (Tex and the Lord of the Deep). Gringo italiano-ilta päättyy Andrew Dominkin ohjaamaan ja Nick Caven säveltämään visuaaliseen balladiin Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta. Olkoot Robert Fordin kohtalo muistutus siitä, että pelkkä pyssy ei tee kenestäkään Tex Willeriä.
Aika: Maanantai 11.8.2008, kello 18.00
Paikka: Andorra (Eerikinkatu 11)
Liput: 5 euroa
Saakos tuosta nyt sen käsityksen, ettei Tex-elokuvaa tai muuta "gringo italiano"-elokuvaa kuitenkaan näytetä?
Kas, olihan siitä myös henkilöpalvonnallisempikin Tex-juliste/kansi.
-
Huuh, tulipas luettua koko ketju lävitse. Eikä mennyt kuin ehkä joku 20-40h tehokasta työaikaa tähän ja vähän vapaata päälle ;)
Semmonen asia tuossa matkan varrella jäi vaivaamaan, että oliko Gallepinin takana tosiaan muita piirtäjiä?
Tuo tilaisuus kuulostaa mielenkiintoiselta. Onko mitään tietoa tilaisuuden kestosta?
-
Tex elokuvasta näytetään tilaisuudessa joitakin pätkiä, koska koko elokuvan esitysoikeuksia oli (liian?) vaikea hankkia. Elokuvaa on haukuttu niin pahasti, että siltä pohjalta oma katselukokemukseni oli hyvin myönteinen. Mutta ei siitä texismiin vihkiytymättömät saa mitään kiksejä. (olisivat saaneet teemalta pistää tämänkin tulemaan, kun muitakin spaguja sieltä on tullut...)
-
Hollannin Erik on noita jobannut, sieltä kannattaa kysäistä:
http://home.wanadoo.nl/texwiller/hoofdpagina.htm (http://home.wanadoo.nl/texwiller/hoofdpagina.htm)
Kiitoksia vinkistä.
-
Tuo tilaisuus kuulostaa mielenkiintoiselta. Onko mitään tietoa tilaisuuden kestosta?
Tex esitelmä kestää suunnitelman mukaan puolisen tuntia, mutta voi venähtää, jos oikein innostun ja yleisö alkaa kysellä. Sitten siihen päälle Jessejames elokuva, jonka pituudesta en tiä mittään.
-
Sitten siihen päälle Jessejames elokuva, jonka pituudesta en tiä mittään.
160 minuuttia eli 2h 40 min.
Voi olla Texin ystäville aika puuduttavaa katsottavaa, kun kyseessä ei ole kovinkaan reipas lännenseikkailu.
-
Voiskos joku tehdä vuosien 1971-1979 parhaimman vuosikerran äänestyksen ???
Moni on sitä kysellyt, kun 1980- ja 1990-lukukin ovat äänestyksinä.
Tuosta äänestyksestä olisikin paha valita suosikkia. Itsellä on suosikkina 76-79 ja niiden väliltä valitseminen olisi suhteellisen tuskallista :-\
-
En nyt ykskaks löytänyt vastausta tämmöiseen, mutta kuka on piirtänyt pokkari-Texien alkuvuosien tuotokset? Onko se poikkeuksetta Galleppini kun tuota tietoa ei mainita erikseen?
-
Ei se ihan niin mene. Galep on tarinat pääsääntöisesti piirtänyt, mutta jo ensimmäisen vuosikerran aikana tulee ainakin yksi Muzzin piirtämä tarina. Seuraavana vuonna on myös Gambaa ja Nicolón esikois-Tex sekä Ticciä. Pokkareissahan tekijöitä ei mainittu moneen vuoteen.
-
Ei se ihan niin mene. Galep on tarinat pääsääntöisesti piirtänyt, mutta jo ensimmäisen vuosikerran aikana tulee ainakin yksi Muzzin piirtämä tarina. Seuraavana vuonna on myös Gambaa ja Nicolón esikois-Tex sekä Ticciä. Pokkareissahan tekijöitä ei mainittu moneen vuoteen.
Ok, kiitti tiedosta. Tuota en tiennytkään, että Ticci on piirtänyt jo vuodesta -72,
-
Ok, kiitti tiedosta. Tuota en tiennytkään, että Ticci on piirtänyt jo vuodesta -72,
No julkaistu siitä vuodesta lähtien Suomessa, mutta ensimmäinen tarina kuvitettiin muistaakseni jo 60- luvulla, Yellow Creekin verilöyly.
-
En nyt ykskaks löytänyt vastausta tämmöiseen, mutta kuka on piirtänyt pokkari-Texien alkuvuosien tuotokset? Onko se poikkeuksetta Galleppini kun tuota tietoa ei mainita erikseen?
Texien piirtäjistä löytyy tiedot listamuodossa paitsi Jannen Hornan kekäleistä myös Vartiaisen Laurin Tex Willer sivustosta (kohdasta Tilastot) http://www.huvipuisto.net/tex/texhome.htm .
Sergio Bonelli editoren sivuilta
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/cpers_index?pers=tex taas voi käydä lehti lehdeltä kaikki ilmestyneet läpi, jokaisen julkaisun kohdalla on piirtäjä ja kirjoittaja mainittuna.
-
Texien piirtäjistä löytyy tiedot listamuodossa paitsi Jannen Hornan kekäleistä myös Vartiaisen Laurin Tex Willer sivustosta (kohdasta Tilastot) http://www.huvipuisto.net/tex/texhome.htm .
Sergio Bonelli editoren sivuilta
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/cpers_index?pers=tex taas voi käydä lehti lehdeltä kaikki ilmestyneet läpi, jokaisen julkaisun kohdalla on piirtäjä ja kirjoittaja mainittuna.
Kiitti. Surffailin tuota jo aiemimn, mutta en huomannut, että pääsi tutkailee myös noita vanhoja numeroita.
-
Tuoreimmassa NYTissä on itsensä Tex Willerin haastattelu, näin juhlavuoden kunniaksi. Lukekaa ja ihmetelkää. Mukana painavaa asiaa mm. ihmisoikeuksista ja yksinhuoltajuudesta.
-
Tuoreimmassa NYTissä on itsensä Tex Willerin haastattelu, näin juhlavuoden kunniaksi. Lukekaa ja ihmetelkää. Mukana painavaa asiaa mm. ihmisoikeuksista ja yksinhuoltajuudesta.
Kappas, täytyy tsekata.
Joskus Alivaltiosihteerissä haastateltiin Tex Willeriä, joka kuulosti mahdottoman paljon Pasi Heikuralta. Ehkä erehdyin.
-
Hyvä haastattelu oli. Tex varsin syvällisellä tuulella.
Ticcistä vähemmän syvällinen kolumni etusivulla.
-
Mitenkäs Tex Willer pärjäisi olympialaisten ammunnassa, painissa, nyrkkeilyssä ym. ;)
-
Mitenkäs Tex Willer pärjäisi olympialaisten ammunnassa, painissa, nyrkkeilyssä ym. ;)
No tämäpäs vasta mielenkiintoinen teema. Näin kaiken suomenkielisen Tex Willer -materiaalin lukeneena (tosin täällä se ei taida olla mikään erikoisuus) voin vastata kysymykseen.
Tex olisi ammunnassa kova luu. Hän pärjäisi erityisesti liikkuvaan maaliin ammuttaessa, mutta luulisin käden pysyvän vakaana myös pistooliammunnassa. Ehdottomasti finaalikamaa, jopa mitaliainesta.
Painissa Texin urakka päättyisi todennäköisesti hylkäykseen, sillä navajopäällikkömme ei paini sääntöjen mukaan, vaan löisi tarpeen vaatiessa nyrkillä tai tarjoaisi polvea vyön alle.
Nyrkkeilyssä Texin pitäisi keskittyä myös torjumaan, sillä vastustajat osaisivat varmasti lyödä. Lisäksi se, että olympiatason nyrkkeilijät ovat tottuneet saamaan nyrkistä osumia, vähentäisi Texin baaritason tyrmäyksiä kummasti. Uskoisin kuitenkin, että Tex selvittäisi alkuerät, mutta sitten tulisi joku venäläinen tai amerikkalainen doupattu luu, joka peittoaisi rangerin tyylipuhtaasti. Tex Willer ei tästä hätkähtäisi, vaan ehdottaisi ottelun jälkeen siirtymistä baaritiskin puolelle huuhtomaan Pekingin saasteita, hänen piikkiinsä tietenkin. Vastustajaa ehdotus ihmetyttäisi.
-
Mielenkiintoinen, joskin valitettavan lyhyt artikkeli Tex Willeristä tämän päivän Hesarissa. Mukana seuraa kuvaotos Letterin kynästä. Tigerin tekee mieli huikkaa, mutta tyly isäntä kieltäytyy tarjoamasta. No, onneksi Tex on mukana muuttamassa kapakan tarjoiluoikeuksia.
-
Juttu Texin merkkipäivästä myös Ilta-Sanomien verkkolehdessä. Suora linkki juttuun www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1568591
-
Mielenkiintoinen, joskin valitettavan lyhyt artikkeli Tex Willeristä tämän päivän Hesarissa.
Kiitos vinkistä. Hesari onkin noteerannut Texin pyöreät päivät mukavan laajasti. Vielä kun rykäisisivät parit kunnon arviot joistain Texin juhlajulkaisuista kulttuurisivuille, niin hyvä olisi. Ja toivottavasti Jansa postailee tännekin jossain vaiheessa uusia tilastojaan, jos ei tuonne illan tilaisuuteen pääse niitä kuulemaan...
Tuossa IS:n jutussa oli muuten pari asiavirhettä: ensinnäkään Tex ei tietenkään ole sheriffi ja onhan niitä piirtäjiäkin jo rutkasti enemmän kuin "toistakymmentä". Taitaa olla tarkka luku 47, tai joka tapauksessa aivan siellä 50 tuntumassa.
-
Kun jäi tuo Tex-iltama alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta väliin, niin kertokaahan sitten minkälaista siellä oli?
Enkä laittaisi ollenkaan vastaan sitäkään, että Jansa ripottelisi esitelmöintiään tänne kvaakkiin.
-
Minä laitan kun saan siihen luvan. Jos.
-
Voisin tosiaan pistää lähipäivinä esittelemäni Tex-tilastot näkösälle... Mukava viilinki oli tapahtumassa ja yleisö esitti paljon kysymyksiä. Sitä leppoisaa tunnelmaa ei saa tilastojen ohella tänne, ellei Wade sitten kynämiehenä näytä todelliset kykynsä ;) (jos Wade siellä oli...)
-
No, tässä:
Tex Willer 60 vuotta
Tilastoa vuoteen 2000 saakka
- Tarinoita: 310
- Sivuja: 58561
- Kuolleita: 7277
Texin tappamat: 2196
- Onnellisten tähtien alla…
- Vihollisen vankina: 67
- Ajautuu vesiputoukseen: 12
- Palkkiosumma Texin päästä:
166850 taalaa (suurin summa 15000)
- Joutuu väijytykseen: 337
- Haavoittumiset: 62
Tex-kliseet
- Tarjoaa baarissa kierroksen: 57
- Reikä Carsonin hattuun: 66
- Texin nyrkkikuulustelu: 170
- Juhla-ateria: 88
- Epäkelpo sheriffi: 46
- Tulitikku varpaiden väliin: 6
- Tuhopoltot: 75
”Naista ei saa lyödä kukkasellakaan!”
Pahojen naisten kuolemat
- Käärme puree: 4
- Tippuu jyrkänteeltä: 4
- Rikostoveri tappaa: 7
- Intiaani tappaa: 3
- Kilpaileva roisto tappaa: 3
- Muut: 3
Texin viholliset
- Mefisto: 8
- Yama: 3
- Proteus: 3
- Musta Tiikeri: 2
- Mestari: 2
- ”Auringon pojat”: 4
- Avaruusoliot: 6
Että siitähän sitä sitten pääsi aiheeseen mukavasti käsiksi :)
-
- Kuolleita: 7277
Texin tappamat: 2196
Miten kuolleet on laskettu?
Jos Tex ja Carson tai Tiger ampuvat yhtäaikaa ja seuraavassa ruudussa joku kupsahtaa, niin Texin piikkiin kai se menee? :) Vaikeampi lasku-urakka on silloin kun arvioidaan kaikkia kuolleita, sillä siinä on pakko tehdä rajauksia.
1) Lasketaan vain ne, jotka kuolevat ruuduissa eli jätetään huomioimatta esim. konnien alkuperäinen lukumäärä tai ne kuolemat, joita ei näy.
2) Pyritään laskemaan kaikki kuolleet, jolloin joudutaan välillä laskemaan konnien lukumäärää ruudusta, jossa he olivat hengissä. Myös ruumiiden määriä tai kerrottuja ihmislukuja käytetään.
Jos kyseessä on joukkokuolema (intiaanilahtaukset yms.), mitä tehdään? Entä kun Tex törmää tapettuihin ihmisiin? Lasketaanko heidät automaattisesti mukaan?
-
Tuo Tex Willer -tilasto on aivan loistava! En voinut olla nauramatta kohdassa, jossa selvisi että Kit Carson on saanut hattuunsa reiän 66 kertaa. Yleensä en ole tilastojen ystävä, joten tämä Jansa72:n laatima kuulunee parhaisiin koskaan näkemiini sellaisiin. Laskentatapojen tarkkuus ei minua juuri edes kiinnosta. Mainio!
-
Kuolleet on laskettu silleen, että mitä ruuduissa näytetään. Poikkeuksia on muutamia, lähinnä a) jos tarkempi kuolleiden määrä myöhemmin kerrotaan, b) jos voidaan hyvällä syyllä olettaa koko koplan kuolleen ja heidän lukumääränsä on selvillä. Kuka sitten kuolee? No, se johon luoti/nuoli/ms osuu selkeästi joko keskivartaloon tai päähän. Kuolleiden jyvitys on myös joskus aavistuksen hankalaa. Pitää tarkkaan katsoa, mihin suuntaan Tex ja kumppanit ampuvat ja seuraavasta ruudusta taas tutkitaan, että kummalta reunalta roisto lähtee hiilen luontiin. Rajatapauksissa tappo merkitään yleensä Texin tiliin, mutta tässäkin noudatetaan kohtuutta ja tervettä järkeä. Yllättävän vähän hankaluuksia on tullut, kun on tehnyt laskutavat selväksi ennen urakkaan ryhtymistä.
EDIT. Vielä lisään, että jos heti tarinan alussa on kuolleita, niin heitä ei lasketa mukaan, sillä sehän on tapahtunut ennen tarinan alkua. Poikkeuksena ovat takautumat sillä niistä olen laskenut ruumiit mukaan. Lisäksi, jos tarinan aikana kerrotaan joidenkin kuolleen (esim. koko ratsuväkirykmentti intiaaniväijytyksessä) mutta sitä ei näytetä, niin silti heidät lasketaan mukaan. Tuo jälkimmäinen on tosi harvinaista, ehkä pari kertaa on tapahtunut.
-
Tuo Tex Willer -tilasto on aivan loistava!... Yleensä en ole tilastojen ystävä, joten tämä Jansa72:n laatima kuulunee parhaisiin koskaan näkemiini sellaisiin. Laskentatapojen tarkkuus ei minua juuri edes kiinnosta. Mainio!
Sama. Itse olen lukuisia kertoja miettinyt juuri tämän tilaston kertomia asioita Texejä lukiessani. Energia ei vaan koskaan ole riittänyt edes laskemisen aloittamiseen. Minulle on periaatteessa ihan sama onko tilastossa pientä epätarkkuutta, riittää että niistä näkee suunnilleen montako kertaa ko. asiat ovat Texeissä tapahtuneet.
-
Tex Willer 60 vuotta
Tilastoa vuoteen 2000 saakka...
Unohdin kiittää tilaston tuomisesta tänne kvaakkiin. Sen verran selitän kuolleidenlaskemisen perusteiden kysymisestä, että olen katsellut oman mielenkiinnon kohteita (muutakin kuin tilastoja) muutamista tarinoista ja yksi kohteista on tuo kuolleiden laskeminen. Jos projektin (kaikki tarinat?) jaksaa tehdä loppuun, jotain uutta ehkä löytyy ja jotkut Jansan jo laskemat yksityiskohdat tulee laskettua uudelleen. Mutta ei tässä vaiheessa enempää.
-
Nyt oli Tex Willer ylittänyt suuren uutiskynnyksen ja päässyt puoli yhdeksän uutisiin ykkösellä. Jansa kertoi muutamin sanoin Texin elämästä ja perusteli varsin hyvin senkin, ettei uutta tyttöystävää ollut ilmestynyt Lilithin paikalle. Toivottavasti moni näki tämän uutislähetyksen.
-
Nyt oli Tex Willer ylittänyt suuren uutiskynnyksen ja päässyt puoli yhdeksän uutisiin ykkösellä. Jansa kertoi muutamin sanoin Texin elämästä ja perusteli varsin hyvin senkin, ettei uutta tyttöystävää ollut ilmestynyt Lilithin paikalle. Toivottavasti moni näki tämän uutislähetyksen.
Jos ei nähnyt, niin tuosta http://areena.yle.fi/toista?id=1434635 . Willer-osuus alkaa noin 09:12 jos ei halua koko pätkää katsoa. Hyvä pätkä.
-
No tämähän oli yllätys! Hyvä juttu, eikä ihan lyhytkään, ja ryyditettynä mukavasti sopivalla huumorilla ja maestro Morriconen musiikilla. Molto bene!
Hienot tilastot myös Jannelta. Iso kasa on ruumiita kertynyt ja varmaan tällä vuosituhannella reippaasti lisääkin, sen verran hurmeista meininkiä on ollut varsinkin Nizzin tarinoissa viime aikoina. Yksi tilasto olisi ollut vielä kiva kuulla: kuinka monta kertaa ratsuväki on pelastanut Texin & kumppanit pulasta. ;)
-
Yksi tilasto olisi ollut vielä kiva kuulla: kuinka monta kertaa ratsuväki on pelastanut Texin & kumppanit pulasta. ;)
Sekin on kyllä laskettu. Voisin tiedon kaivella illalla esiin.
Tuo Tex-juttu on aika hyvä osuudestani huolimatta. Aika monta kysymystä hra toimittaja kysyi, mutta kaksi niistä vain päätyi ohjelmaa. Yllättävin kysymys oli "Onko Tex Willer homo?". Naamani luultavasti venähti sen verran siinä kohdassa, että se kohta oli päätetty leikata pois :).
-
Yllättävin kysymys oli "Onko Tex Willer homo?".
Ihmisryhmä, jonka aivoituksia en koskaan tule ymmärtämään: toimittajat.
-
Kysymyksen esittänyt toimittaja lienee ollut vähän dorka. Eikä niin ihan vähänkään. Onko Tex jossakin seikkailussaan yrittänyt iskeä miehiä? Eipä ole. Mikä hänestä siis tekee homon?
Kallistun vahvasti Tertsin mielipiteen kannalle: Toimittajia ei voi ymmärtää!
ja se, ettei Tex ole yrittänyt iskeä naisiakaan kertoo vain siitä, ettei hänen tarvitse tehdä niin. Naiset tulevat iskemättä'kin.
-
lieneekö toimittaja vieraillut kvaakissa ja törmännyt tähän Askon viestiin: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5063.0;attach=9423
edit: no nyt siihen tuli pelkkä kuva, viesti ja keskustelu pitäisi löytyä täältä: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5063.720.html
-
Ihmisryhmä, jonka aivoituksia en koskaan tule ymmärtämään: toimittajat.
Aivan, varsinkin Ylen ja Hesarin toimittajille tuo "homous" tuntuu kulttuurissa olevan eräänlainen pakkomielle.
Sitten asiaan!
Hyvä oli juttu ja jopa hauska, ottaen huomioon, että kyseessä oli Yle.
-
Ja hyvä sekä mukava oli tämä parjattu toimittajakin. Ei miehellä itselläänkään ihan pokka pitänyt esittäessään tämän kysymyksen. En sitten tiedä, mitä hän halusi minun vastaavan... Tietenkin jyrkästi kiistin ;)
-
Eiköhän tämä maestro Ticcin paljonpuhuva kuva viimeistään vakuuta kaikki ne, jotka vielä rohkenevat epäillä mikä se Tex on miehiään:
http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg (http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg)
-
Eiköhän tämä maestro Ticcin paljonpuhuva kuva viimeistään vakuuta kaikki ne, jotka vielä rohkenevat epäillä mikä se Tex on miehiään:
http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg (http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg)
Ohhoh. Tuo kuva kyllä rikkoo perinteitä. Ticci on piirtänyt nimensä näkyviin. Ja onhan Texistä kyllä muitakin todisteita. Viimeisimpänä se leskinainen, jonka perään Tex katsoi niin pitkään että :)
-
Eikö todisteeksi muka riitä, että Texillä on poika ja Carsonilla tytär (Donna, kuten Boselli antoi ymmärtää...)?
Anyway, Texin on pelastanut pulasta ratsuväki vuoteen 2000 mennessä 23, intiaaniryhmä taasen yhdeksän kertaa. Muita tilastoja: revolverikaksintaistelussa Tex on ollut 39 kertaa ja kaksintaistelussa intiaanien tapaan 10 kertaa. Ylivoimainen ykkönen on kuitenkin rehellinen nyrkkitappelu, joka on tullut vastaan 61 kertaa. Nämä ovat siis sellaisia, että jonkinlainen haaste on pitänyt esittää ennen äksöniä. Mainittakoon vielä, että Texin alta on mennyt hevonen 36 kertaa ja Carsonin alta tasan kymmenen vähemmän.
-
Seuraava laskemisen aihe: montako kertaa Tex ja kumppanit ovat saaneet viettää rauhassa lakisääteisen rangerien ruoka- tai kahvitunnin. Ilman, että kukaan tulee keskeyttämään, ilman että Tex pulittaa niitä hämmästyttävän pieniä seteleitä, ilman että vasikka juoksee saluunassa?
-
Tai montako laukausta Willereissä on yhteensä ammuttu ;)
-
Kaikkea Tex ja kumppanit ovat puuhanneet, mutta onko tex todistettavasti missään seikkailussa saanut pesää? No onhan sillä poika, mutta muuten tuntuu karskin miehen selibaatti pitkältä.
-
Kaikkea Tex ja kumppanit ovat puuhanneet, mutta onko tex todistettavasti missään seikkailussa saanut pesää? No onhan sillä poika, mutta muuten tuntuu karskin miehen selibaatti pitkältä.
Ei ole Suomessa julkaistuissa tarinoissa muhinoinut, mutta Voittamattomat -tarinassa (Boselli/joku) Tex menee baaritytön perässä yläkertaan. Tosin hän saa kalloonsa iskun, mutta tulkinnanvaraiseksi jää, mitä Texillä oli mielessä. Tex-perinteeseen ei tosin kuulu naisten kanssa veuhkaaminen eikä paljas pinta.
Kokonaislaukauksien määrän laskeminen ei olisi äkkiseltään mikään paha tehtävä, sillä ei tarvitse laskea kuin BANG! -ruudut, jolloin kahlaaminen on nopeaa. En kuitenkaan itse lähtisi laskemaan pelkästään tuollaista, joten "tutkimus" laajenee yllättävän nopeasti aika hitaaksi, kun yrittää merkkailla kaikkea mahdollista tilastoiksi.
Jannella on tieto, kuinka monta kertaa Tex ja kumppanit ovat olleet aterialla, mutta eipä varmaan laskenut keskeytettyjä aterioita?
edit: Takaraivossani kolkutti eilen aavistus, että uusin Willeri olisi postiluukussa. Eipä ollut ja niin vain oli, että juuri tämä ilmestymisväli onkin neljä viikkoa tavanomaisen kolmen sijasta. Ensi viikolla siis uutta puhdasta tarinaa kehiin!
-
Montakohan kertaa Tex on ollut piiritettynä tai suljettuna luolassa/kaivoksessa/kellarissa josta on yllättäen löytynyt toinen reitti ulos?
-
Jos ei nähnyt, niin tuosta http://areena.yle.fi/toista?id=1434635 . Willer-osuus alkaa noin 09:12 jos ei halua koko pätkää katsoa. Hyvä pätkä.
Juu katsoin myös uutispätkän ja hyvän kuvan siitä Texin maailmasta kyllä sai.
-
Yksi kysymys: Mihin nuo Texit viedään kaupoista palautusviikolla? Esim. Suuri junaryöstö muistaakseni viikolla 38? Tyhmä haluaisi tietää.. ???
-
Lehtipistelehdet tuhotaan, ellei toisin ole sovittu. Ja yleensä ilmeisesti toisin ei sovita.
-
Lehtipistelehdet tuhotaan, ellei toisin ole sovittu. Ja yleensä ilmeisesti toisin ei sovita.
Argh! Tuo sattui! Tuhota nyt hyvät lehdet, eikö niille jotain kunnon käyttöä löytyisi? Kouluihin/kirjastoihin/vanhainkoteihin/sairaaloihin? Mammat ja paapat varmaan kilvan lukisivat Willereitä, tai sitten paapat mammoille ääneen noin niinkuin esileikkinä ;D
-
Uutta maxia puskee ulos Italian päässä, Lo squadrone infernale (http://www.sergiobonellieditore.it/auto/edicola?collana=28&collocazione=3). Jälleen on kannessa viehkeä naishahmo, ja vieläpä sangen intiimin näköisesti Texin kanssa sylikkäin. Mutta miten mahtaa nimi kääntyä parhaiten Suomen maxiin? Hornamainen eskadroona? Joukko-osasto helvetistä?
Tarina on siis Nizziltä ja taide Cossulta. Jos totta puhutaan, Kossu ei kyllä vakuuta yhtään näiden parin näytesivun perusteella:
http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_1_g.jpg (http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_1_g.jpg)
http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_2_g.jpg (http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_2_g.jpg)
-
Tarina on siis Nizziltä ja taide Cossulta. Jos totta puhutaan, Kossu ei kyllä vakuuta yhtään näiden parin näytesivun perusteella:
http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_1_g.jpg (http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_1_g.jpg)
http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_2_g.jpg (http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_2_g.jpg)
Yleensä en valita piirtäjistä enkä tuomitse etukäteen, mutta varsinkin tuo toinen esimerkkisivu on kyllä aika heikkoa jälkeä. Mittasuhteet ja luonnonkuvaus ei ole kummoista. Odotan kuitenkin vielä kokonaisuuden näkemistä.
edit: Minulle tämä Ugolino Cossu on uusi nimi. Onko tarina hänen ensimmäinen Willer-saralla?
-
Ugolino Cossun lienee korkea aika katsella itselleen uutta ammattia. Piirrosjälki on amatöörin, eikä mikään elä noissa kuvissa. Voi hel*****!! Miten joku Kossu voi piirtää Tex Willeriä? Ensimmäinen Willer (mikäli tuota nyt julkaistaan) jää myös viimeiseksi.
-
Ei tuo minusta nyt noin pahalta näytä kuin Dakotan ja Cheyennen silmin; ihan ok kossua. Hieman kliinistä, niinkuin Civitelli.
-
Ei voi verrata Civitelliin. Civitellihän kuuluu kuitenkin mestari-sarjaa, vaikka hänen tyylittelynsä joskus kliiniseltä tuntuukin. Taitaa käydä niin, että pitkästä aikaa pitää kossua nautiskellessa irvistää. On muuten Nizzikin tuominnut Cossun taiteilijakyvyt.
Ainahan se toivo on olemassa, että itse sarjakuva näyttää luettaessa paremmalta kuin tällaisissa näytesivuissa. Tällä kertaa senkin toivon voi melkein saman tien haudata, sillä olen kerran lukenut jotain Cossun Ken Parkeria ja siinä jälki oli juuri niin kauheaa kuin näistä näytekuvista voi päätellä.
On se pirua, kun Maxi-sarjaa ajetaan väkisin alas. Viimeksi tuli Disoa, nyt Cossua ja seuraavaksi ehkä taas Disoa, ellei Ortiz ennätä väliin pilaamaan kehnouden trilogiaa. Ja onneksi Asko pukkaa kotoisille maxi-markkinoille väliin hieman parempaa matskua, jotta karvaat välipalat saat helpommin huuhdottua kurkusta alas.
Ja nyt kun Cossu on kollektiivisesti haukuttu maanrakoon, lopputos ei voi yllättää enää kuin enintään positiivisesti :).
-
Minä taas en hauku Cossua niin maanrakoon. Täytyyhän olla ikuisena vastarannankiiskinä hiukan toista mieltä; on totta, ettei miehen jälki ole sitä texmäistä. Mustan käyttö uupuu, lainaisi vaikka Ortizilta, jolla mustaa on liikaakin. Saataisiin kaksi hyvää jälkeä. Kankealta piirrustus näyttää, mutten menisi sanomaan Tex- saagan huonoimmaksi jäljeksi - näin näytesivujen perusteella. Mielenkiinnolla odotan jokatapauksessa. Ei varmaan mene Dison alapuolelle. Toivottavasti.
Jälki saattaa tuoda muiden sarjakuvien, esimerkiksi korkkareiden ystäviä lähemmäksi Texiä erilaisella piirustustyylillään, joka ei ole tavatonta esimerkiksi em. sarjakuvalle.
-
Mimä emn kantaani kossusta muuta ennen kuin pokkari palauttaa minut takaisin leijumaan. Maailmassa on monia eritasoisia sarjakuvapiirtäjiä, ja joskushan niiden huonojenkin on todennäköisyyksien mukaan osuttava Texin kohdalle. Onneksi se on sentään melko harvinaista.
-
Ei tuo minusta nyt noin pahalta näytä kuin Dakotan ja Cheyennen silmin; ihan ok kossua. Hieman kliinistä, niinkuin Civitelli.
Ei tuo muakaan vaivaa, antaa kaikkie kukkien kukkia, mutta tämän palstan paavit ovat eri mieltä, toivottavasti heidän mielipiteensä ei vaikuta kustannuspolitiikkaan.
-
...toivottavasti heidän mielipiteensä ei vaikuta kustannuspolitiikkaan.
Kyllä nämä Kovan lännen lynkkausporukat saavat jakaa hätiköidyt kenttätuomionsa ihan keskenään...
-
Kossu ei kyllä vakuuta yhtään näiden parin näytesivun perusteella:
http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_1_g.jpg (http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2008/settembre-ottobre/tex/tavmaxi_1_g.jpg)
No, joskushan tämäkin oli nähtävä:
Ensimmäinen Tex Willer -piirtäjä joka ei hallitse mustavalkokuvan rakentamista!!! Tuo toimisi väreissä ehkä oikeinkin hyvin, mutta mustavalkoisena lähes avutonta.
-
Ensimmäinen Tex Willer -piirtäjä joka ei hallitse mustavalkokuvan rakentamista!!!
???
Parhaimman näköstä Tex Willeriä mitä mä oon vähään aikaan nähny. Kasvusto toteutettu todella hienosti ja vähemmän tekstuuria pinnassaan omaavat henkilöhahmot pomppaavat siitä hyvin esiin. Muutamat mustemmat pinnat antavat kuviin hyvää ryhtiä ja rytmiä.
Tulee jopa Moebiuksen parhaat duunit mieleen.
-
Täytyy sanoa, että olen Tertsin kanssa samaa mieltä. Melkoista rautalankaa. Kauhean kuivakkaan näköistä. Viiva ei elä yhtään.
-
Viiva ei elä yhtään.
Mua ei niinkään häiritse viiva, vaikka jäykkää onkin.
Piirtäjällä ei ole minkäänlaista tajua, minne mustat alueet ja yksityiskohdat pitäisi sijoittaa, jotta kokonaisuus olisi tasapainoinen ja täyteläinen.
Plussaa on se, että asennot ja hahmot yleensäkin on piirretty riittävän oikein.
-
Tämä paavi ainakin on yrittänyt olla positiivinen. Sanoihan, että pokkarin ilmestyminn ei voi yllättää kuin positiivisesti >:D.
-
Tämä paavi ainakin on yrittänyt olla positiivinen. Sanoihan, että pokkarin ilmestyminn ei voi yllättää kuin positiivisesti >:D.
Jes!
Minusta on vaan hienoa, että Tex saa uusia piirtäjiä ja näin luodaan monpuolista piirrosjälkeä. Ei minuakaan kaikki miellytä mutta tuolla ne ovat hyllyllä moneen kertaan luettuna ja tulen lukemaan uudestaan ja uudestaan...
-
...kokonaisuus olisi tasapainoinen ja täyteläinen.
Kaksi erillistä, yksittäistä sivua.
Niistä voi nähdä, tykkääkö viivasta ja tyylistä vai ei, mutta ei juuri sen enempää.
Heh, odottakaahan vavistuksella vielä sitä, kun ja jos Janne yrittää olla negatiivinen.
Siinä eivät sitten enää riitäkään kossu-irvistelyt, kauheuden ennakkoelämykset, haudatut toivot, koko julkaisusarjan alas ajamiset, kehnouden trilogiat, karvaat välipalat, kollektiiviset haukut ja muut paavilliset positiivisuudet!
-
Höpöhöpö. Tuo kaikki on ilikiäsi irrotettu kontekstistä :o
No, myönnetään. Tuli ehkä hiukan liikaa piehtaroitua masentavissa tulevaisuuden näkymissä (mutta kyllä siitä ainakin osa oli kirjoitettu pilke silmäkulmassa, vaikka ei sitä välttämättä kukaan uskokaan... ;)). Annetaan Cossulle tilaisuus, vähintään sen hän ansaitsee!
Mutta sitä en kyllä ymmärrä vieläkään, että miksi juuri maxiin kasataan näitä huonoimpia piirtäjiä. Dison ja Cossun (joka voikin olla OIKEASTI HYVÄ) lisänä oli Letterin viimeinen, surullinen kuvitustyö. Maxi on mielestäni hemmetin hyvä sarja, mutta ei sekään voi kestää sitä, jos siihen aina ladotaan pahnan pohjimmaiset. Sen täytyy näkyä myyntiluvuissa huonolla tavalla!
-
Piirtäjällä ei ole minkäänlaista tajua, minne mustat alueet ja yksityiskohdat pitäisi sijoittaa, jotta kokonaisuus olisi tasapainoinen ja täyteläinen.
Puhut ikäänku ois vaan yks oikea tapa käyttää mustaa ja valkosta. Ei tässä ole kyse osaamattomuudesta vaan (varmasti tarkkaan) valitusta tyylikeinosta.
Viiva ei elä yhtään.
Juu eikä ole tarkotuskaan. Se hengittää kokonaisuuden myötä joka on ainakin mua kiehtovalla tavalla kepeää ja normaalista Willeristä ilahduttavalla tavalla poikkeavaa. Tossa maailmassa vois kuvitella tapahtuvan jotain muutaki ku baaritappeluita ja puukkohippasia inkkareiden kanssa.
Jännästi jakaa kansaa toi jälki. Vaiko vain minut kansasta? Elkää nyt väittäkö että
olen ainoa jota tuo Cossun jälki miellyttää.
-
Jännästi jakaa kansaa toi jälki. Vaiko vain minut kansasta? Elkää nyt väittäkö että
olen ainoa jota tuo Cossun jälki miellyttää.
Ei tuo "Kosanderin" kuvitus minustakaan nyt niin hirveältä näyttänyt. Erilaista joo, mutta mitä sitten kunhan länkkäritunnelmaa ei mennä tyrimään? Ai niin... tykkäsin!
-
Kossun kuvitus vaikuttaa tyttömäiseltä puuhastelulta. Voisi jopa luulla nimen taakse kätkeytyvän naisen. Tex Willer on siksi raskaan sarjan kaveri, että pitäisi hitto vieköön olla jonkinlainen rima, jonka pitäisi ylittää - eikä alittaa. Kaveri, joka sanoi, että Cossun viiva ei elä, puhui mielestäni täyttä asiaa.
Tästä nyt taas nähdään, että makuja on monia. Mutta, että tätä kehuttiin ihan sujuvasti, oli aikamoinen yllätys.
-
Kiitos, tämä oli viihdyttävää. Repesin tolle viimeselle kommentille ihan totaalisesti.
-
Kossun kuvitus vaikuttaa tyttömäiseltä puuhastelulta. Voisi jopa luulla nimen taakse kätkeytyvän naisen.
Ennakkoluulot sakenevat.
Vieläkö Ugolinosta löytyy "pahempia" epäluulon ja halveksinnan aiheita?
-
Kossun kuvitus vaikuttaa tyttömäiseltä puuhastelulta. Voisi jopa luulla nimen taakse kätkeytyvän naisen.
Vai että oikein "tyttömäiseltä puuhastelulta". Ja minusta kun tuntuu, että sinä et tiedä "tyttöjen puuhasteluista" yhtään mitään.
-
Enemmänkin rikkaus että on erilaisia tyylejä ja näkemyksiä yhden aiheen ympärillä. Jälki on minusta ainakin virkistävän erilaista kamaa eikä kahden näytesivun voi vielä mitään väitöskirjaa tehdä.
Naispiirtäjien Willeriä odotellessa.
-
mutta tämän palstan paavit ovat eri mieltä, toivottavasti heidän mielipiteensä ei vaikuta kustannuspolitiikkaan.
Kas, eipä minua ole ennen paaviksi kutsuttukaan. No saarnataanpa sitten hiukan: mitä tulee virkkeesi jälkimmäiseen puoliskoon, se on täysin tuulesta temmattu. Nämä ovat täysin henkilökohtaisia mielipiteitä, joita täällä kirjoitellaan. Eivät siis mitään piilovihjeitä kustantajalle. Toisekseen, vaikka välillä tulee jo etukäteen kritisoitua joitakin piirtäjiä, ei se tarkoita sitä, ettenkö odottaisi silti malttamattomana esim. juuri tämänkin maxin suomiversiota. Hyvä tarina voi aina pelastaa paljon. Silloin vähän heikompitasoinenkin piirros menee kuin häkä. Tietysti myös Cossun kohdalla kokonaisuus ratkaisee, joten odotellaan, ennen kuin tämän enempää ruoskitaan.
Editoren sivuilla on nähtävillä maistiaisia myös uudesta normisarjan tarinasta "Omicidio in Bourbon Street", piirtäjinä niin ikään uudet nimet Marco Bianchini & Marco Santucci. Ehkä on tässä ilmapiirissä liian uskaliasta nyt kommentoida herroja vain kahden näytesivun perusteella, mutta otanpa sen riskin: saaplarin hyvältä näyttää.
-
Meikäläisen silmiin Cossu näytti ihan hyvältä, noiden kahden mallisivun perusteella. Ehdottomasti parempaa jälkeä kuin vaikkapa Marcello, Milazzo, De La Fuente tai Zaniboni.
-
Meikäläisen silmiin Cossu näytti ihan hyvältä, noiden kahden mallisivun perusteella. Ehdottomasti parempaa jälkeä kuin vaikkapa Marcello, Milazzo, De La Fuente tai Zaniboni.
Harvemmin ollaan samaa mieltä oltu mutta tässä kyllä ollaan. En näe mitään syytä Kossun ennakkomollaukselle. Näytekuvat ovat ihan ok, eikä missään tapauksessa kynnetä pohjamutia. Ennemmin Kossu kuin Diso.
-
Meikäläisen silmiin Cossu näytti ihan hyvältä, noiden kahden mallisivun perusteella. Ehdottomasti parempaa jälkeä kuin vaikkapa Marcello, Milazzo, De La Fuente tai Zaniboni.
Ite Diggaan Marcelloa enemmän kuin Kossua. Kossun piirtämistä kasvo kuvista tuli itelleni jotenkin mieleen hitusen Bruno Brintisi, vaikka Brintisi on omasta mielestäni monta kertaa parempi. Mutta niinkuin jo sanottu, eiköhän anneta Kossullekin one change.
-
Ite Diggaan Marcelloa enemmän kuin Kossua. Kossun piirtämistä kasvo kuvista tuli itelleni jotenkin mieleen hitusen Bruno Brintisi, vaikka Brintisi on omasta mielestäni monta kertaa parempi.
Tarkoittanet Bruno Brindisiä.
Mainota, että olemme saaneet aikaan keskustelua. Ja aavistukseni paria viestiä taaempana taisi osua oikeaan: tämän Cossun erilaisen tyylin takia Tex saa todennäköisesti ainakin käväiseviä lukijoita myös muiden genrejen puolelta. Mielenkiinnolla odotan jutusta tehtyä Kvaak- arvostelua, ja sen jälkeistä puintia.
-
Lisään sen verran, että osa kritisoijista kuuluu varmaan samaan luokkaan minun kanssani. Riippumatta kulloinkin ilmestyvän Tex Willer -sarjakuvan tarinan tai piirrosjäljen laadusta, investoin kaiken materiaalin hyllyyni. Näin ollen jos arvostelen tarinaa tai piirtäjää, se ei kohdistu Suomen kustannuspolitiikkaan millään tavalla. Lisäksi on mainittava, että tähän asti Tex Willerin piirtäjistä tai kirjoittajista kukaan ei ole kehittynyt inhokiksi, joten hyvin ovat kynät laulaneet Italian päässäkin.
"Tyttömäisen" hakeminen oli kyllä aika väsynyttä. Olisi kyllä tuon perusteella jo aikakin saada nainen Tex Willerin piirtäjäksi. En uskoisi tason heikkenevän.
On muuten ennenkin ollut niin, että jonkun piirtäjän kuvitus on tuntunut alkuun jotenkin tökeröltä, mutta kun piirrosjälkeen on tottunut, tunne on saattanut vaihtua jopa päinvastaiseksi. Toisin sanoen joidenkin piirtäjien kuvitusmaailmaan "sisälle" pääseminen ottaa aikaa. Esimerkkinä Tex Willer -piirtäjistä mainitsen Milazzon, Fontin, Buzzellin ja Kubertin. Ehkä Cossukin kuuluu tähän kategoriaan.
-
Onhan Taskarin Lara Molinarikin ihan kelpo piirtäjä, vaikka kovin tyttö onkin. Niin, tuohon Milazzoon kun ei pääse sisälle, kun ei hermot kestä moisen tekeleen katsomista. Niin huono hän.
-
Milazzoon kun ei pääse sisälle, kun ei hermot kestä moisen tekeleen katsomista. Niin huono hän.
Hermohan se siinä niin huono on.
-
Kas, eipä minua ole ennen paaviksi kutsuttukaan. No saarnataanpa sitten hiukan: mitä tulee virkkeesi jälkimmäiseen puoliskoon, se on täysin tuulesta temmattu. Nämä ovat täysin henkilökohtaisia mielipiteitä, joita täällä kirjoitellaan. Eivät siis mitään piilovihjeitä kustantajalle. Toisekseen, vaikka välillä tulee jo etukäteen kritisoitua joitakin piirtäjiä, ei se tarkoita sitä, ettenkö odottaisi silti malttamattomana esim. juuri tämänkin maxin suomiversiota. Hyvä tarina voi aina pelastaa paljon. Silloin vähän heikompitasoinenkin piirros menee kuin häkä. Tietysti myös Cossun kohdalla kokonaisuus ratkaisee, joten odotellaan, ennen kuin tämän enempää ruoskitaan.
Editoren sivuilla on nähtävillä maistiaisia myös uudesta normisarjan tarinasta "Omicidio in Bourbon Street", piirtäjinä niin ikään uudet nimet Marco Bianchini & Marco Santucci. Ehkä on tässä ilmapiirissä liian uskaliasta nyt kommentoida herroja vain kahden näytesivun perusteella, mutta otanpa sen riskin: saaplarin hyvältä näyttää.
Cheyenne puhui tapansa mukaan paljon ja asiaa. Lisäyksenä hänen viestiinsä, että tupla-Marcojen näytesivuja on vilahdellut enemmänkin kuin nämä kaksi ja niiden kaikkien perusteella lainaan: saaplarin hyvältä näyttää.
Yhteenvetona on pakko todeta, että tupla-Marcojen kohdalla odotukset ovat siis korkealla ja Cossun kohdalla alhaalla. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni, joka on muodostunut vain näytesivujen pohjalta (vaikka se Cossun Parkeron toki tullut katsastettua). Lopputuloshan se sitten ratkaisee.
Suhtauduin asioihin aika paljon tunteella, niin myös sarjakuvaa. Willerin Tex on muodostunut meikäläiselle ehkä liiankin tarkeäksi. Siksi sanan säilä joskus heilahtaa turhankin ankarasti. Olen yrittänyt tietoisesti opetella vähän viilempää lähestymistapaa, mikä onkin tuottanut tulosta: minullekaan ei ole muodostunut mitään kestoinhokkia! Eikä Cossustakaan sellaista varmasti muodostu.
Ja jos joskus olen morkannut (liian?) rajusti Texin kustannuspolitiikkaa (kuten nyt näitä maxi-julkaisuja), niin kaiken kritiikin kärki on kohdiistunut Italian päähän. Silti sielläkin tehdyistä päätöksistä vähintää 95% tuntuu osuvan kohdalleen. Joskus ne viisi prosenttia kuitenkin tuppaavat ärsyttämään kohtuuttoman paljon...
-
Cossu näyttää...ihan peruspiirtelijältä, ei mitään häikäisevää, mutta ei mitään totaalisen kelvotontakaan. (Mitä nyt noiden kahden näytesivun perusteella voi arvioida.) Aika vähän on Cossu mustaa kynää käyttänyt... Mutta sittenhän sen näkee kun saa maxin käteen.
Santucci-Bianchini-kaksikon näytekuvat ovat kyllä hienoja.
-
Cossu näyttää...ihan peruspiirtelijältä, ei mitään häikäisevää, mutta ei mitään totaalisen kelvotontakaan.
Yhdyn edelliseen.. Ihmetyttää miten paljon ovat mielipiteet jakautuneet Cossun kohdalla ja kuinka paljon kritiikkiä hän on saanut kahden näytesivun perusteella.! Milazzo, Zaniboni ja kumppanit ovat päässeet paljon vähemmällä kritiikillä, vaikka jälki on ollut täysin ala-arvoista..
-
Santucci&Bianchini kaksikon näytekuvia en ole texistä nähnyt, mutta kummatkin Marcot ovat muiden näytteiden perusteella alansa eliittiä. Aika mielenkiintoinen yhdistelmä kaikenkaikkiaan. Santucci ei edusta lännensarjojen peruspiirtäjää ja siksi on mielenkiintoista nähdä millaisia tuulahduksia hän tuo mukanaan. Bianchinilla kokemusta villistä lännestä näyttäisi olevan jo ennestään.
-
Yhteenvetona on pakko todeta, että tupla-Marcojen kohdalla odotukset ovat siis korkealla ja Cossun kohdalla alhaalla. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni, joka on muodostunut vain näytesivujen pohjalta (vaikka se Cossun Parkeron toki tullut katsastettua). Lopputuloshan se sitten ratkaisee.
Laitoin näytölle näytesivut Cossun Maxista ja näiden Marcojen uudesta Normi-Texistä rinnakkain. Minusta ei ollenkaan näyttänyt että toinen olisi onnetonta ja toinen huippua; itse asiassa Kossu näytti mukavammalta ja perinteisemmältä Texiltä kuin Jannen ja muiden ylistämät Markut. Mutta kummastakaan ei tullut minulle mitään ääri-fiiliksiä, kumpaakin odotan innolla.
-
kumpaakin odotan innolla.
Hyvä juttu. Loppujen lopuksi - niin minäkin! Ja sitä rämäjahtia myös. Ja Pat-Maxia...
-
Onko kellään tietoa intiaanien käyttämien savumerkkien todellisesta tehokkuudesta ja tarkkuudesta? Joissakin tarinoissa savumerkeillä välitetään hyvinkin tarkkoja tietoja, esim. kuvaillaan jonkun ulkonäköä. Mihin viestitys perustui? Oliko kyseessä jonkinlainen morsetus tms. ("lyhyt-pitkä-lyhyt tuprahdus")? Intiaanikielillähän ei ainakaan 1800-luvulla ollut kirjoitusasua.
Ilmeisesti eri heimoilla/kansoilla oli omat merkkinsä. Pystyikö toisen kansan edustaja tulkitsemaan esim. vihollisheimon merkkejä?
Entä piirtokirjoitukset? Joissakin seikkailuissa Tex toimii intiaanisymboleiden tulkkina. Kuinka tarkkaa "kirjoitusta" esim. navajot käyttivät?
-
Onko kellään tietoa intiaanien käyttämien savumerkkien todellisesta tehokkuudesta ja tarkkuudesta? Joissakin tarinoissa savumerkeillä välitetään hyvinkin tarkkoja tietoja, esim. kuvaillaan jonkun ulkonäköä. Mihin viestitys perustui? Oliko kyseessä jonkinlainen morsetus tms. ("lyhyt-pitkä-lyhyt tuprahdus")? Intiaanikielillähän ei ainakaan 1800-luvulla ollut kirjoitusasua.
Ilmeisesti eri heimoilla/kansoilla oli omat merkkinsä. Pystyikö toisen kansan edustaja tulkitsemaan esim. vihollisheimon merkkejä?...
Tämä aiha kiinnostaa minua. Olen välillä miettinyt, että noinkohan sitä pystyisi oikeasti viestimään savumerkeillä kaikkea sitä, mistä Tex Willer ja kumppanit keskustelevat?
Tex Willerissä
1) saadaan aina sopivasti savuava nuotio aikaiseksi.
2) savuviestit nousevat aina hienosti korkealle ilmaan nähtäväksi, koska sää on aina sopiva. Ei tuule eikä ole matalapaine.
3) viesti nähdään aina, vaikka liikuttaisiin metsässä tai rotkon pohjalla. Lisäksi savuviestin lähettäjän ja vastaanottajan välinen etäisyys on aina sopiva.
4) savuviestillä voi ilmaista lähes mitä tahansa.
Nyt siis savumerkeistä haluaa tietoa ainakin kaksi henkilöä.
-
Mutu-tuntumalta sanoisin että savumerkeillä on välitetty hyvin yksinkertaisia viestejä' ja Texin savumerkkiviestit ovat täyttä fiktiota.
-
ja Texin savumerkkiviestit ovat täyttä fiktiota.
Aijaa? Onko Tex Willerkin fiktiota?
Asiaan: itse olen miettinyt samaa ja poikasena mietimme itsekin, kuinka saamme savumerkkejä aikaan. Notskia pitää varmaan kastella, tai ainakin sitten polttaa havuja - näin päättelimme. Niistä lähti parhaimmat savut. Tuskin savumerkeissä on kuitenkaan ollut mitään lauseenrakenteita jne., eli vaan ihan "lintukielellä" infottu, että sota, rauha, ruokaa, tule tänne.
Wikipedia kertoo, ettei mitään savumerkkikieltä ole olemassa, vaan merkit on sopimuskysymys lähettäjien välillä (eli miksei tässä tapauksessa myös sitten heimojen kesken, jolloin merkit olisivat yhtä standardisoituja kuin heimojen omat kielet?)
-
Aijaa? Onko Tex Willerkin fiktiota?
Mitä? Eikö Tex Willer olekaan totta? Tämä tieto romahduttaa maailmankuvani ;D
Savumerkeistä oli juttua Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa jokin aika sitten, löytynee vielä Ylen Areenasta, en nyt just jaksa tsekata.
-
Minäkin olen aina uumoillut, ettei niihin pilviin tositilanteessa mitään ladottua tekstiä ole ilmaantunut.
We have been petetyks.
-
Höh, noi Texin inkkareitten savumerkit on ihan satua. Sen sijaan Mustanaamiossa viidakkorummut toimii paljon paremmin. Niiden kumu leijuu taivaalle tekstinä, jonka Mustis lukee ruudun oikeasta yläkulmasta, yleensä!
-
Höh, noi Texin inkkareitten savumerkit on ihan satua. Sen sijaan Mustanaamiossa viidakkorummut toimii paljon paremmin. Niiden kumu leijuu taivaalle tekstinä, jonka Mustis lukee ruudun oikeasta yläkulmasta, yleensä!
Kohta te pojat väitätte, ettei Mustanaamiokaan ole totta. ;D
-
Mielenkiintoisen keskustelun väliin täytyy todeta, että Villa on onnistunut uusimman Willerin kannessa. Tosin Texin kasvot ovat vähän mitä ovat. Omituinen ilme. Värit erittäin hyvät. Toivottavasti sisältö on kannen tasoa!
-
Kohta te pojat väitätte, ettei Mustanaamiokaan ole totta.
On se, koska iskäkin lukee sitä.
Aku Ankka ei kuulemma oikeasti puhukaan Suomea. Miten ne muut sitten ymmärtää sitä?
-
Savumerkeistä vielä.
Heimokohtaisiahan ne olivat, eivätkä vieraat voineet niitten sanomaa ymmärtää. Siksi niitä helposti tulkittiin väärin. Niin Sodan kuin rauhankin aikana savumerkkejä läheteltiin, koska niillä oli helppo viestittää tärkeitä asioita pitkiäkin etäisyyksiä. Ketju-tuli menetelmää käytettiin, kun sanoman piti yltää kauas. Vastaanottaja lähetti saman viestin eteenpäin ja näin tärkeä tieto kulki hetkessä satoja kilometrejä. Vihollisesta pyrittiin ilmoittamaan välittömästi. Samoin kylien sairausepidemioista ja suurista juhlista lähti tieto nopeasti matkaan. Kuinka yksityiskohtaisia asioita viestitettiin, niin siitä historiantutkijat väittelevät edelleen.
Ainoa yhteinen kieli tasangoille hevosten ja biisonien perässä tulleille heimoille oli tasankojen merkkikieli. Se kehitettiin helpottamaan erikielisten heimojen keskinäistä kaupankäyntiä.
-
...koska niillä oli helppo viestittää tärkeitä asioita pitkiäkin etäisyyksiä. Ketju-tuli menetelmää käytettiin, kun sanoman piti yltää kauas. Vastaanottaja lähetti saman viestin eteenpäin ja näin tärkeä tieto kulki hetkessä satoja kilometrejä.
Ja helposti tuli rikkinäinen puhelin- efekti? Rauha muuttui sodaksi? Viestin välittäjähän saattoi myös olla vilpillinen, tai naapuriheimon leivissä. Enää en valita, vaikka Dna tökkisi hiukan.
-
Kannattaa kuunnella tuo ohjelma ku se poistuu areenasta 12.10.2008
mielenkiintoinen juttu http://areena.yle.fi/toista?id=1487446
-
Kannattaa kuunnella tuo ohjelma ku se poistuu areenasta 12.10.2008
mielenkiintoinen juttu http://areena.yle.fi/toista?id=1487446
Kiitos vinkistä!
Kuunneltu on. Itse tiesin suurinpiirtein samat asiat savumerkeistä, mitä Riku T. Hämäläinen kertoi. Hyvin salattu koodikieli siellä taustalla oli, joka oli ennalta sovittu lähettäjien ja vastaanottajien välillä. Vihollisheimon edustajien oli aika vaikea puuttua tähän viestintäkeinoon, koska he eivät voineet tietää mitä merkit tarkoittivat. Varmasti jokuset kyllä pyrkivät kuitenkin myös hämäämismielessä savumerkkejä lähettämään.
Tästä areena jutusta selvisi se, että sarjakuvat ja lännen elokuvat liioittelivat savumerkkien käyttöä. Hämäläinen kertoi tasankointiaanien käyttäneen myös peilejä viestien lähettämiseen. Valkoisilta kauppatavarana ostetut peilit toimivat aukeassa maastossa hyvin auringonsäteen osuessa niihin. Näillä heijastuksilla ei kuitenkaan kovin monia asioita pystytty viestittämään.
Viestinviejinä toimivat tietenkin myös ratsumiehet ja nopeajalkaiset juoksijat.
-
Onpa kerrassaan upea paketti tämä uusi kovakantinen Mefiston poika! Eilen ostin Akateemisesta kirjakaupasta, hinta oli 3 euroa halvempi kuin banaanipressillä.
Suuret kiitokset Askolle, sekä myös Jannelle ja Wadelle kiinnostavasta Galep artikkelista!
-
Hulluilta päiviltä tarttui mukaan Mefiston poika-järkäle. Hinta oli erittäin kohtuullinen sivumäärään ja laatuun nähden. Meinaa kyllä sopivat laatusanat kohta loppua kesken näiden kovakantisten Texien kanssa, mutta todetaan nyt vaikka Yamasta, että fantastinen, tyrmäävän hieno julkaisu! Iso kiitos tekijöille.
Ainoa murhe on, koska tämän ehtisi muilta kiireiltään lukea. Mieli kun tekisi heti.
-
Iso ansio lopun artikkeliin kuuluu Askolle, joka sai minun ja Waden raakileesta muokattua mielestäni oikein toimivan jutun.
-
Tulipa tässä luettua tuo Zeke Colterin balladi, eli Tex 6/2008. Oli kyllä mielestäni parhaimpia Willereitä joita olen lukenut. Todella hyvä tunnelma, ja tarina oli sopivan pituinen. Tällaista lisää!
Jos palataan tähän Mefiston poikaan, täytyy sanoa että edullinen on. Sivumäärään nähden olisin maksanut enemmänkin, mutta en valita... ;)
-
Iso ansio lopun artikkeliin kuuluu Askolle, joka sai minun ja Waden raakileesta muokattua mielestäni oikein toimivan jutun.
Juurikin näin!
Yama pitäisi saada itsekin luettua, muttei ole kerennyt. Joku muistaakseni arvioikin juttua nettiin tulevaisuudessa.
-
Joku muistaakseni arvioikin juttua nettiin tulevaisuudessa.
Nythän tuo näyttää olevan etusivulla. Erittäin hyvä arvostelu, ja kuviakin on mukavasti. Arvostelun luettuaan on vähintäänkin pakko höllentää kukkaron nyörejä ja ostaa tämäkin julkaisu. :D Tosiaankin kiitokset Jarkolle hienosta arvostelusta!
-
Kuten nopeimmat lännenmiehet jo huomasivat, kovakantinen Tex Willer: Mefiston poika on arvioitu etusivulla (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1139).
Kuten useasti olen manaillut, menin typerästi myymään Willerit viitisentoista vuotta sitten. Henkilökohtaisesti Luurankoylänkö oli näin vuosien jälkeen melkoista tervan juontia, Lurker oli omassa arviossaan aivan liian helläkätinen sitä kohtaan. Oman arvioni kommentit Luurankoylänköä kohtaan eivät olleet siis palautus Lurkerin puolelle kenttää, on vain oleellista tietää, etteivät velhotarinat ole millään tavoin yhteismitallisia.
Mefiston poika olikin minun tapauksessani riemullinen jälleennäkeminen. Ahmaisin tarinan yhdellä istumalla vaikka aikaa siinä menikin. Sydän vain pamppaili rinnassa kuin nuorna poikana. Hagelberg käyttäköön kommenttejani vapaasti, mikäli koskaan tekee jatkoa Kovalle lännelleen.
Jos sivupoluille harhaudutaan, kuten kuvanäytteistäkin näkyy, vanhemmissa tarinoissa minua viehättää Carsonin vahva osuus. Minua uudemmissa tarinoissa, erityisesti Nizzin kirjoittamissa, sieppaa aivan vietävästi, että Carsonille on varattu lähes puupään rooli. Tex hoksaa kaiken, päättää kaiken ja ampuu vielä roistotkin Carsonin usein vain äimistellessä vieressä. Ei käy! Carson on yhtä kova luu kuin Tex itse, ei mikään koominen sidekick.
Toimitukselle sellaisia terveisiä että kirjoitusvirheitä on nyt luvattoman paljon. Suuri osa ei ole lyöntivirheitä, vaan ajatuksen harhailua. Ainahan sitä virhe tai pari onnistuu hiipimään mukaan, mutta tässä tapauksessa häröjä lienee varmaan täysi tusina, mikä saa lukijan jo kiristelemään hampaitaan. Laskekoon tarkemmin, ketä huvittaa, erityisesti alkuun niitä on kasautunut melkoinen määrä.
Arvostelussa asia on sivuutettu, onhan toimitus tehnyt merkittävää työtä näiden eteen, joten en tahtonut asian nousevan hallitsemaan arvostelua. Taustaa julkaisupolitiikan osalta on Kvaakissa valottanut Asko Alanen tässä viestissä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8671.msg218028.html#msg218028).
---
Mitä arvosteluun itseensä tulee, kaikki kommentit ja kritiikki on tervetullutta. Arvostelua voi ruotia myös ilman yhteyttä Mefiston poikaan tässä ketjussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8510.0.html).
-
Pikainen kysymys vain. Onko Maxi Texien julkaisu nyt lopetettu, ja ovatko nämä kovakantiset juhla-albumit korvanneet nämä? Sain juuri luettua tuon Fort Sahara Maxin ja totesin, että tuossahan oli palautusviikko jo 29 ja uutta ei ole sen jälkeen kuulunut. Tästä on varmasti jo keskusteltukin foorumilla, mutta en ehtinyt nyt lukemaan viestiketjuja kokonaisuudessaan läpi.
-
Eipä ole lopetettu. Kohta on uusi Maxi tuloillaan. Bookplus (http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789524698696) ilmoittaa ilmestymispäiväksi 17.10, mutta sehän ei välttämättä pidä paikkaansa.
-
Irlannin Pat -Maxiahan tässä odotellaan vesi kielellä, on vain ollut kaikkea muuta herkkua tarjolla ettei ole Askoa rohjennut tällä vaivata. Eiköhän se sieltä pian tule (tahtoo heti!) ;D
-
Toimitukselle sellaisia terveisiä että kirjoitusvirheitä on nyt luvattoman paljon. Suuri osa ei ole lyöntivirheitä, vaan ajatuksen harhailua. Ainahan sitä virhe tai pari onnistuu hiipimään mukaan, mutta tässä tapauksessa häröjä lienee varmaan täysi tusina, mikä saa lukijan jo kiristelemään hampaitaan.
En ole vielä Mefiston poikaa lukenut. Mietinkin, että pitäisikö tästä olla huolissaan. Luurankoylängössäkin oli niinkin tuttu sana kuin amigo kirjoitettu peräti kahteen kertaan muotoon amiko, mikä on mielestäni aika kummaa. Asia selittyisi kuitenkin sillä, jos tässä on käytetty vanhaa käännöstä ja teksit näpytelty digitaalisiksi ekan julkaisun pohjalta. Siihenhän niitä typoja helposti eksyy (jep, kokemusta on...). En ole kuitenkaan jaksanut vertailla käämnnöksiä, joten Asko paljastanee vallinneen menettelytavan.
-
Irlannin poika Pat on vihdoin menossa painoon.
Ilmoitan ilmestymispäivän heti, kun se vahvistuu. Toista kuukauttahan tuohon menee.
Eri opusten vaiheistus menee ironista kyllä tahattomasti vähän paremmin, kun Maxi siirtyy julklappi-paikalle. Italian värillisestä normisarjan juhla-Texistä ei ole kuulunut eikä näkynyt käännöskappaletta saati materiaalia LUKUISISTA ja TOISTUVISTA kyselyistä huolimatta, mikä tarkoittaa tässä vaiheessa sen siirtymistä ensi vuodelle. Iskuryhmä lähtee huomenna Frankfurtin messuille kohtamaan SAF-Ervinin silmästä silmään.
Toimitus ottaa vastaan terveiset Yama-kirjan tekstihäröistä. Olisikohan aika hankkia uudet lukulasit... Tällaiset jäävät aina kaihertamaan, mutta ei niistä pidä vaieta.
-
Toimitus ottaa vastaan terveiset Yama-kirjan tekstihäröistä. Olisikohan aika hankkia uudet lukulasit... Tällaiset jäävät aina kaihertamaan, mutta ei niistä pidä vaieta.
Siksipä minä ne terveiset tänne kirjoitin, kun tiesin niiden päätyvän toimituksen silmien alle. Tämä on kuitenkin jo täysin poikkeuksellinen määrä virheitä.
Lyöntivirheitä taisi opuksessa olla todellakin vain kaksi, mikä ei vielä olisi maininnan arvoista (Egmontin kovakantisissa taitaa lähes järjestään olla yksi tai kaksi kirjoitusvirhettä). Loput olivat tyypillisiä sanasokeudesta aiheutuvia virheitä, liekö niihin muuta kunnon lääkettä olemassakaan kuin eri henkilön käyttäminen oikolukijana.
Tuskin tästä huomiosta mitään hyötyä on, mutta sanotaan nyt vielä, että virheet tuntuivat keskittyivän aivan alkuun ja osuivat loppuvaiheessa kohdalle harvemmassa tahdissa. Voi tietysti olla, että alkuvaiheessa niihin vain kiinnitti enemmän huomiota, mutta joka tapauksessa välissä on pitkä pätkä, jossa niitä ei tuntunut osuvan silmään lainkaan.
-
Mefiston poika on jossain vaiheessa tulossa minullekin lähikirjakauppaan. Kirja-arvostelua lukiessani muistui taas mieleen, että Mefisto-Yama-jatkumon puuttuvat tarinat pitäisi julkaista kovakantisina ennen Yaman paluuta. Eikö niin?
Juolahtipa myös mieleen, että taidanpa lukaista Painajainen ja Viidakon murhenäytelmä -tarinat ennen Mefiston poika -pakettia, kun ei ole tullut luettua Mefisto-tarinoita putkeen.
Kiitokset myös AA:lle infosta koskien tulevia teoksia.
-
Nyt on Mehviston poika luettu. Lukuelämys oli tärisyttävämpi kuin ennakkoon osasin odottaa. Galepin kuvitus oli todella kaunista!! Kerrassaan mahtava painoasu toi esille paljon nyansseja, joita en ollut ennen havainnut. Katsokaa vaikka Mefiston silmiä! Ja se tarina... Huh, kerrassaan huima. Tuli tuttu tunne siitä, että tekijäkaksikko on oikeasti vihkiytynyt mustan magian ja voodoon saloihin. Pieniä, huikeita yksityiskohtia löytyy esimeksiksi Yaman avonaisten kirjojen sivuilta. Pelottavaa.
Silti olen sitä mieltä, että Yaman tuominen kuvioihin mukaan oli tarpeetonta. Mefisto-saagan jatkaminen pelkästään Mefiston voimin olisi ollut pitkällä tähtäimellä toimivampi ratkaisu. Ilmeisesti tekijäkaksikko ei enää keksinyt, mihin suuntaan pelkkää Mefistoa olisi pitänyt viedä. Parin seuraavan tarinan jälkeen Yaman kanssa oli sama tilanne, ja lopulta Yama päätettiin (väliaikaisesti?) unohtaa.
-
Oli kyllä aivan mahtava tuo Mefiston poika. Mielestäni nämä Yama ja Mefisto tarinat ovat aina olleet parhaita tarinoita, mutta nämä uudet isot kirjat tuovat todellakin jotain uutta näihin tarinoihin.
Kerrassaan mahtava painoasu toi esille paljon nyansseja, joita en ollut ennen havainnut. Katsokaa vaikka Mefiston silmiä!
Tartteekin katsoa vielä tarkemmin noita silmiä.. Ahmin tarinan niin nopeasti etten huomannut tuollaista katsoa :)
Mutta asiasta moottorisahaan... Osaako joku sanoa, missä kaikissa eri maissa Tex on ilmestynyt?? Olen ajatellut hankkia jokaisesta eri maasta edes yhden kappaleen näytille...
Itse tiedän ainakin nämä:
Suomi, Ruotsi, Norja, Italia, Englanti, Ranska, Hollanti, Saksa, Intia (ja Kroatia?).
Mitä puuttuu tuosta listasta???
-
Argentiina ja Israel, nyt ainakin.
-
Brasilia on yksi isoimmista ja aktiivisimmista. Kotisivutkin löytyy: http://www.texbr.com/
Portugali siinä sivussa, samalla kielellä kun operoidaan.
Kroatian lisäksi muutakin entistä Jugoslaviaa: Slovenia nyt ainakin.
Turkki ja Kreikka.
Meksiko-näytekin on yhdessä juhlakirjassa.
-
Olen ajatellut hankkia jokaisesta eri maasta edes yhden kappaleen näytille...
Itse tiedän ainakin nämä:
Suomi, Ruotsi, Norja, Italia, Englanti, Ranska, Hollanti, Saksa, Intia (ja Kroatia?).
Mitä puuttuu tuosta listasta???
Sama projekti kesken..
Lisäksi ainakin Portugal, Tanska, Tsekki, Venäjä, Espanja ja Usa/Slovenia. (Kuinkahan se englanninkielinen Yksinäinen kostaja pitää tulkita.) Ja Ex-jugoslavian maissa on varmasti selvittämistä...
Meksikosta saa kertoa lisää? Ja kuvia saa laittaa oikein reilusti?
-
Itselläni on suomenkielisten lisäksi vain ruotsin-, norjan- (2) ja italiankieliset Tex Willerit. Ko. sarjakuvat ovat kohdanneet ostajansa eri divareista. Vielä kun Portugalista ja Espanjasta niteet saisi, niin siinä sitä olisikin jo.
Juohtuipa tuosta mieleen ikuinen ärsytys siitä, että miksi (tiedän kyllä, mutta silti) Tex Willeristä ei voida tehdä edes yhtä hienoa julistetta tai edes niitä paitoja, mitä joskus takavuosina? Uskoisin, että Suomessa eri Tex Willer tuotteilla voisi kerätä sievoisen summan.
Pitäisiköhän teettää Villan kuvista kalenteri ensi vuodeksi?
-
Mulle kelpaisi Tex Willer-palapelit. Isot ja pienet... Niitä on kyllä olemassa Italiassa, ja ehkäpä muuallakin, mutta en ole vielä löytänyt nettikauppaa josta voisi ostaa. Ebayssä on myös leluja yms. krääsää aina harvakseltaan.
Ohessa malli Portugalin Texistä.
-
Tuo on ainut portugalissa julkaistu Tex (ellei ihan justiin ole tullut toista...). Nehän lukee brassi-lehteä, mutta jostain syystä halusivat oman julkaisunsa.
-
Mulle kelpaisi Tex Willer-palapelit. Isot ja pienet... Niitä on kyllä olemassa Italiassa, ja ehkäpä muuallakin, mutta en ole vielä löytänyt nettikauppaa josta voisi ostaa. Ebayssä on myös leluja yms. krääsää aina harvakseltaan.
Sama homma.. Suomessakin on julkaistu lautapeli ja värityskirja, mutta mistäpä noita enää saisi??
Jos joku on tilaamassa noita figuureja ebaysta niin voisin ostaa itsekin yhden setin... Saisi postikulut puolitettua ainakin... Olisihan nuo hauska laittaa kirjahyllylle...
Noista ulkomaalaisista itseltäni löytyy Ruotsalaisia, Norjalaisia ja Italialaisia. Ja odottelen vielä postissa saapuvaksi Intialaista, Hollantilaista ja Ranskalaista Texiä...
Nuo Italialaisetkin tuli ostettua kun kävin itse Italiassa ja ostin sitten kerralla kaikki kaupasta löytyvät.. (siis erilaiset) ;D
Aika huonosti on Suomessa ollut tarjolla noita ulkolaisia julkaisuja... Tartteekin pyytää kaveria tuomaan Brasiliasta texejä, kun on höpöttänyt menevänsä katsomaan formuloita ensi vuonna sinne... Ehkä hiukan pummi meininki :P
-
Pat-maxin kansikuva näkyy olevan Bananapressin sivuilla. Galepin tekemä kansi. Ja vieressä esittely maxista. Siis kolme ennenjulkaisematonta tarinaa. Oikein hyvä! Tätä kyllä odotan mielelläni.
-
Sama homma.. Suomessakin on julkaistu lautapeli ja värityskirja, mutta mistäpä noita enää saisi??
Mahtaako siinä värityskirjassa muuta olla kuin kannessa luki "Tex" muttei kuitenkaan ajan tyylin mukaan ja kansikuvakaan ei kuvannut "tuttuja kasvoja". Epäilen että ne värityskuvatkin ovat ihan jotain muuta kuin Tex-aiheisia. Se ei vaikuta kovinkaan mielenkiintoiselta Tex-kuriosoteetilta mutta se lautapeli...pitäis varmaan skannata se kopiointiliikkeessä oikein kunnolla 8]
-
Mulla on kanssa sama mielikuva siitä värityskirjasta. Pelkkä liuska-Texin logo, ja kuvat ihan muuta villinlännen aihetta... rahastus on siis osattu jo 60-luvulla?
Ohessa pikku kuva tuosta lautapelistä, ihan vaan niitä varten jotka eivät ole sitä nähneet koskaan..
Olihan muuten panaanikaupassa myös kronikka 22:n kansikin jo näkyvillä. Koskakohan noita herkkuja saadaan?
-
Pat-maxin kansikuva näkyy olevan Bananapressin sivuilla. Galepin tekemä kansi. Ja vieressä esittely maxista. Siis kolme ennenjulkaisematonta tarinaa. Oikein hyvä! Tätä kyllä odotan mielelläni.
Taas kerran jäivät lehden "apinalaatikosta" eli krediiteistä sairauslomani takia pois erityiskiitokset Kvaakin nimimerkeille "elre", "hte" ja "ernotam", joilta sain korvaamatonta täydentävää kuvallista tukea maxin seikkailujen alkuperäiskansien muodossa.
Apua urkeni samalla myös vuodenvaihteen kahteen klassikkonumeroon "Kuoleman polulla"-seikkailuun.
Maxin kansikuva on "Janne72:n" ehdottama ja toimittama, mistä ylistys erikseen. Ristampa-kansista ei löytynyt yhtä tyylikästä, johon sai lisättyä vielä Pat-kuvankin. Jannen Gamba-juttu on myös hyvä ja käsityksiä mullistava. Kumarrus.
Viikolla 46 marraskuun puolivälissä tulevat muistaakseni molemmat.
-
. Ristampa-kansista ei löytynyt yhtä tyylikästä, johon sai lisättyä vielä Pat-kuvankin.
Maxin nimi on jotenkin hauska... 'poika?'... varsinkin yhdistettynä tuohon pikkukuvaan kansi saa väkisinkin suupielet nousemaan ylöspäin :-D
-
Taas kerran jäivät lehden "apinalaatikosta" eli krediiteistä sairauslomani takia pois erityiskiitokset Kvaakin nimimerkeille "elre", "hte" ja "ernotam", joilta sain korvaamatonta täydentävää kuvallista tukea maxin seikkailujen alkuperäiskansien muodossa.
Apua urkeni samalla myös vuodenvaihteen kahteen klassikkonumeroon "Kuoleman polulla"-seikkailuun.
Maxin kansikuva on "Janne72:n" ehdottama ja toimittama, mistä ylistys erikseen. Ristampa-kansista ei löytynyt yhtä tyylikästä, johon sai lisättyä vielä Pat-kuvankin. Jannen Gamba-juttu on myös hyvä ja käsityksiä mullistava. Kumarrus.
Viikolla 46 marraskuun puolivälissä tulevat muistaakseni molemmat.
Ja nimimerkin Asko AA:n toimitustyö on (uskallan arvata, vaikka en ole koko opusta vielä nähnytkään...) jälleen kerran tehokasta, kuluttajaystävällistä, kaunista, lennokasta, runsasta, siistiä sekä ammattitaitoista. Syvä kumarrus.
-
Muutaman kerran kävin jo kuvaa ihastelemassa, mahtavan upea on. Eipä millään malttaisi odottaa sekä kansien että sisällön puolesta :)
Turkanen ja talviaikakin tekee vielä tunnin takapakkia... ^-^
-
Claudio Villa on tehnyt Tex Willer -tarinoista upeita värikuvia. Olenko ymmärtänyt oikein, että näitä ilmestyy Italiassa Nuova Ristampa sarjassa?
Olen hieman etsiskellyt kuvia netistä texbr:stä ja texwiller -blogista. Ensinmainitusta kuvia löytyy sekalaisesti ja jälkimmäisestä vasta 94 ensimmäistä. Pääkysymys kuuluukin, että löytyykö Villan kaikki keräilykuvat jostain kootusti?
-
Olenko ymmärtänyt oikein, että näitä ilmestyy italiassa Nuova Ristampa sarjassa?
Olet. Joka pokkarin lopussa on aina keräilykuva, helposti irrotettavissa, jos niin halajaa. Niiden koko on yksi yhteen lehden mittojen kanssa, mutta paperi on paljon tukevampaa, jopa kartonkimaista, ja kiiltävää.
Kootusti niitä kaikkia ei löydy varmaan mistään netistä ja uusiahan ilmestyy koko ajan. Tuo portugalilaisblogi on toki selkeä ja hyvä sivusto, vaikka vajaa puolet ristampoista vasta sisältääkin.
-
Kiitokset Cheyennelle vastauksesta.
Juohtuipa vain mieleen, että Villan keräilykuvia voisi julkaista Suomessakin. Joitakin kuvia on käytetty Suomessa ilmestyneiden Maxi-Texien kansina (+Luurankoylänkö), mutta jos asiaa minulta kysytään, niin seuraava paketti olisi loistava: Joku julkaisematon tarina ja rutkasti keräilykuvia. Ilmoittaudun etukäteisostajaksi jo nyt.
-
Tai pelkkä kirja, jossa olisi kaikki keräilykannet ja pieni selitys mukana (ainakin, mistä tarinasta kuva on).
-
Tai pelkkä kirja, jossa olisi kaikki keräilykannet ja pieni selitys mukana (ainakin, mistä tarinasta kuva on).
Ajattelin itsekin tuota, mutta onko pelkkien kuvien painamiselle markkinoita? Ehkä selityksien kanssa saattaisi olla, tiedä häntä. Joka tapauksessa on häpeällistä, että kuvia ei ole julkaistu sellaisenaan missään. Jouluksi tilaajalahjana?
Onko Egmontilla harkittu kuvien painamista edes jonkun muun paketin kylkiäisenä?
-
Yksittäisten kuvien oikeudet ovat turkasen kalliita lunastaa, jos ne aikoo painaa alkuperäismateriaalista. Niin kuin ihan tavanomaisten kansienkin.
Myös niiden painatuskustannukset ovat pannahisen korkeat, sillä niitähän ei sitten kannata skannailla ristampa-korteilta. Värirasterit moireentuvat helposti, kuten "Vaarojen saartamana" -kannesta huomaa (eikä muuten huomannut tietokoneen ruudulla...)
Nuova Ristampa -kirjat tilataan Suomeen käytön mukaisten vuosisopimusten perusteella. Automaattisesti ne eivät ole meille tulleet (vaikka aina välillä yritän vedota), joten kunnon koosteen kokoamista ajatellen korttivalikoimani on avuttoman pieni.
Kuten rivien välistä aistii, harkittu ja haaveiltu on.
Mutta tyydytty ujuttelemaan niitä vaivihkaa maksettujen "virallisten" kansien tilalle tai sisäsivujen mustavalkotäytteeksi.
-
Nytpä räpsähti toimitukseen vihdoin Tex 60 -juhlapaketti, josta Nizzi/Civitelli -värinumero 575 tehdään erillisenä kirjana.
Sen sijaan haluaisin mielipiteitä siitä, lyödäänkö samoihin (kenties koviin) kansiin myös Bonellin Tex-romaani "Goldenan verilöyly" (1951), joka on kelmutettu samaan pakettiin. Se on varustettu 16 sivuisella juhla-artikkelilla ja on sekä seikkailun että artikkelin osalta hyvin komeasti värikuvitettu.
Kirjan ulkonäköä ja Aldo di Gennarin kuvitusta voi tsekata tuolta: http://www.sergiobonellieditore.it/news/1frameset_news.html
Julkaisu menee joktap parin-kolmen kuukauden päähän, joten miettimis- ja käännosaikaa on.
On syytä muistaa myös, että 96 lisäsivua 112 sivun sarjakuvaseikkailuun korottaa toki kirjan hintaa, mutta ei tuplaa sitä. Sivukohtainen hinta pienenee selvästi sivumäärän lisääntyessä.
-
Mulle sopii lisähinta ja lisäsivut, siitä vaan Asko Aaaa >:D
-
Kaikki sivut mukaan vaan! Ja jos kerran juhlanumero julkaistaan normisarjasta erillisenä, niin kovat kannet sopii pakettiin erinomaisesti. Ompahan vieläkin juhlallisempi.
-
Kaikki sivut mukaan vaan!
Olen myös tämän kannalla. Ei näitä värillisiä vielä ole liikaa Suomessa julkaistu. 8]
-
Vastakysymys esitettyyn kysymykseen kuuluu, että miksi ei julkaistaisi koko 60-vuotispakettia kerralla? Eikä noita kovakantisia nyt niin kauhean montaa ole vielä tullut, että kyllästymään olisi päässyt, päinvastoin. Ostan.
Näyttäisi asiasta olevan suloinen yksimielisyys.
Harmillista on, että Villan kuvien hinnat eivät ole kohdallaan. Eikä Suomessa kannata tällä hetkellä alkaa julkaisemaan Nuova Ristampa -sarjaakaan, joten kuvien julkaisemisen haaveilu täytyy unohtaa, ainakin kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
-
Vastakysymys: miksi ei julkaistaisi koko 60-vuotispakettia kerralla?
Tarkenna.
Nyt on siis nimenomaan tarkoitus julkaista kerralla molemmat 60-juhlaopukset (Värinumero 575 ja Tex-romaani) yksissä kovissa kansissa.
-
Heh, ei meikäläiseltä tarvii edes kysyä 8]
kaikki vaan ja koviin kansiin niin teen tästä vielä virallisen liputuspäivän!!!!!!!
-
Ai tsamperi!!!
Mitä enempi mietin niin lippukin pitäis tietty olla semmonen pari kertaa kolome meetterii ton viereisen avattaren näkönen tietty, olis muuten komeeta :P
Nii'in, maskukin kasvaa vuodenvaihteessa joten olis kyllä saumaaki...täytyskin rykästä vähän valtuutettuja tosta uudesta lippumallista >:D
Huh huh, kun AA keksii vielä jotain lisää niin täällähän menee koko äijä jo lopullisesti sekasin... 8]
-
Huh huh, kun AA keksii vielä jotain lisää niin täällähän menee koko äijä jo lopullisesti sekasin... 8]
Vähän vaikuttaa, että meni jo.. ;)
Mutta lyhyesti sanottuna yhdyn ehdottomasti edellisten mielipiteisiin!
-
Vain kannatusta tulee myös täältä! Ehdottoman huikealta kuulostaa! Mahtavaa!
-
Tässä vielä foorumi ja markkinat autioituvat, kun valkotakkiset miehet ovat kuljettaneet tex-harrastajat laitoksiin lukuisten kovakantisten, värillisten erikoisjulkaisujen aiheuttamien hullaantumiskohtausten takia. Ymmärrän, että varsinkin vanhemmalle polvelle, joka on kituuttanut vuosikymmeniä(?) ilman ekstran ekstraa, nykytilanne voi käydä kovin haastavaksi.
Mutta hyvältä kieltämättä kuulostaa! Kaikki julkaisut menevät hankintaan. Ja mitä enemmän lisukkeita, artikkeleita, keräilykuvia, kovia kansia, novelleja, mitä vain, aina parempi. Pari euroa hinnassa lisää ei taloutta kaada. Mielenterveydestä ei ehkä ole takeita.
-
Joo, Cheyenne sen sanoi: aiheeseen liittyviä Villan värikuvia, joita onkin kyselty jo aiemmin ja nyt taas, mukaan kirjaan. Niitä keräiltäviä!
-
Kieltämättä ei ole tällaiseen ylenpalttiseen hemmotteluun tottunut Texien osalta mutta en haraa kyllä yhtään vastaan....kaikki otetaan ilomielin mitä annetaan 8]
Rinssieverstin sanoja lainatakseni tästä on oksat pois ja pala latvaakin...
-
...Mutta hyvältä kieltämättä kuulostaa! Kaikki julkaisut menevät hankintaan. Ja mitä enemmän lisukkeita, artikkeleita, keräilykuvia, kovia kansia, novelleja, mitä vain, aina parempi. Pari euroa hinnassa lisää ei taloutta kaada. Mielenterveydestä ei ehkä ole takeita.
Hyvältä kuullostaa! Hankin nyt vasta Raivoisan rämejahdin & Mefiston pojan...lukemista moneksi iltaa 8]
Lisäks tänään tuli pokkari 14/2008...
...ja Irlannin poika Patia odotellessa!
ps. Nykyhinta ok - ei tarvihe nostaa ;)
-
ps. Nykyhinta ok - ei tarvihe nostaa ;)
Kun nyt emme puhu pokkarisarjan hinnoista. Vaan juhlakirjasta. Yksittäistapauksesta. Suositeltavaa on lukea aiemmin puhuttu, ennen kun lähtee vastailemaan.
-
Tarkenna.
Nyt on siis nimenomaan tarkoitus julkaista kerralla molemmat 60-juhlaopukset (Värinumero 575 ja Tex-romaani) yksissä kovissa kansissa.
Ilmaisin asian ehkä hieman epäselvästi. Otetaan siis uudestaan. Minun mielestäni on järkevää julkaista molemmat juhlatarinat samalla kertaa yksissä kansissa. Miksi julkaista erikseen jolloin yhteishinta on kovempi kuin yksissä kansissa?
-
Kun nyt emme puhu pokkarisarjan hinnoista. Vaan juhlakirjasta. Yksittäistapauksesta. Suositeltavaa on lukea aiemmin puhuttu, ennen kun lähtee vastailemaan.
Kyllä olin lukenut aiemmat ja nimenomaan tarkoitinkin muiden julkaisujen hintoja...tai erikoisjulkaisuja, mitä termiä Cheyenne käytti...
-
Niin juu.
Erikseen niitä ei suurin surminkaan julkaista.
Kyse on siitä, suvaitaanko tuota muinaista tekstipohjaista seikkailua siihen uppouuden Civitelli-kuvasarjan kylkeen, joka ilman muuta julkaistaan.
Vastaus tähän taisikin tulla jo täällä selväksi.
Toimitukselle myös sikäli, että sovimme tänään hoitelevamme painatukset Norjan kanssa erikseen, minkä version sitten valitsemmekin.
-
Juu, spesiaalia kehiin. Koko komeuden voisi samantien pakata vaikka Tex-lautapeli laatikkoon ;).
Tänään tuli tosiaan Tex 14/2008. Tarina oli huiman hyvä mielestäni!! MUTTA taas se saakelin painojälki oli huonoa varsinkin pokkarin loppuosassa. Menee järki muutenkin kuin noiden kovakantisten kanssa. Kaksi vuotta on jo odoteltu, että painojälki paranee, ja aina silloin tällöin valoa onkin näkyvissä. Mutta sitten TAAS! Minä en hyväksy noin huonoa painojälkeä. Turha kai valittaa, kun meikäläisellä on ns. Tex-diili ja saan julkaisut ilmaiseksi. Mutta jos maksaisin, niin olisin valmis maksamaan vielä reilusti lisää, jotta saisin suosikkisarjani kelvollisesti painettuna. Eikä tässä muuten voi olla kyse siitä, etteikö nykyresursseilla ja -kustannuksilla pystyttäisi tekemään parempaa jälkeä. Kaksi edellistä numeroa olivat kelvollisia painoasultaan. Joku siis kämmäilee painopaikassa.
-
JOOOO!!! Samaa mieltä. Kaikki ostan mitä ilmestyy. Sen takaan!
Tuosta painojäljestä olen myös osittain samaa mieltä.. Parempaankin varmaan pystyisi, mutta oikeastaan enemmän minua ärsyttää se, että pokkari tulee aina enemmän tai vähemmän kulmat rytyssä tai taitteilla. Olen jo pyytänyt muutaman kerran lähettämään kirjekuoressa ja lupautunut siitä maksamaankin ylimääräistä, mutta ei kuulemma onnistu... Tiedä sitten mikä siinä kiikastaa?!?!
-
Painojäljestä Texeissä eräs sarjakuvantekijä ja Tex- harrastaja sanoi, että Texin sivut on laitettu toisiaan vasten, eli Tex on sidottu (tai nidottu) kun muste on ollut vielä osittain märkää. Se selittäisi kyllä monta asiaa.
-
JOOOO!!! Samaa mieltä. Kaikki ostan mitä ilmestyy. Sen takaan!
Tuosta painojäljestä olen myös osittain samaa mieltä.. Parempaankin varmaan pystyisi, mutta oikeastaan enemmän minua ärsyttää se, että pokkari tulee aina enemmän tai vähemmän kulmat rytyssä tai taitteilla. Olen jo pyytänyt muutaman kerran lähettämään kirjekuoressa ja lupautunut siitä maksamaankin ylimääräistä, mutta ei kuulemma onnistu... Tiedä sitten mikä siinä kiikastaa?!?!
Vuodesta 2001 lähtien olen ostanut irtonumeroni marketin hyllystä vieläpä valikoiden, enkä ole päivääkään päätöstäni katunut. Siinähän se tulee tuo ekstramaksu kun maksan irtsarista täyden hinnan enkä ota edullista kestotilausta ja saan valita vieläpä useammasta kappaleesta sen mikä eniten miellyttää. Valitettavasti kestotilaajaksi en koskaan alakaan mutta ehkäpä tämä onkin tuottoisampaa Egmontillekin vai viekö joku vihulainen ylimääräiset centtini siitä välistä...
-
Painojäljestä Texeissä eräs sarjakuvantekijä ja Tex- harrastaja sanoi, että Texin sivut on laitettu toisiaan vasten, eli Tex on sidottu (tai nidottu) kun muste on ollut vielä osittain märkää. Se selittäisi kyllä monta asiaa.
Kuulostaa järkevältä selitykseltä. Voihan syy olla joku muukin, mutta kyllä painopaikan ammattilaisten pitäisi osata syy moiseen selvittää ilman amatöörien apua. Huonoon painojälkeen ei jälkeenpäin voi vaikuttaa, mutta postin runtelemat Texit voi aina vaihtaa parempaan.
-
mutta postin runtelemat Texit voi aina vaihtaa parempaan.
Totta, mutta jos tuollaista sattuu useinkin niin alkaa käymään turhan raskaaksi ja kyllä minulle sinänsä riittää enemmän kuin tarpeeksi odottelu siitä miten CBK:n setti kulloinkin tulee postista...kaikkiahan tuo ei haittaa jos on Texin kulmat kurtussa mutta meikäläistä harmittaa pienikin vekki sen verran että, no way 8]
-
Juu, olen kyllä samaa mieltä, että Reijon menetelmä on optimaalinen, ei siinä mitään. Yritin vaan hiukan mielesäni vertaill, kumpi asia on harmillisempi, huono painojalki vai ruttuiset kannet. Ja kyllä se huono painojälki minun vaa'assani painavampi on, koska sille ei tosiaan rahallakaan mahda jälkeenpäin mitään.
-
Joo, en noita painon kämmejä äsken ajatellutkaan kun niille ei tosiaan itsekään mitään mahda ja todennäköisesti samat sutut kaikissa numeroissa. Jos olen täältä kuullut että sivulla se ja se on semmosta ja semmosta suttua niin ne sivut voin ennen ostoa kurkata että samako täälläkin...
Kyllä tämä ilman muuta painaa minunkin vaakakupin ihan pohjaan asti mutta sen kanssa on vain elettävä...
-
...Tänään tuli tosiaan Tex 14/2008. Tarina oli huiman hyvä mielestäni!! MUTTA taas se saakelin painojälki oli huonoa varsinkin pokkarin loppuosassa.
Omassa niteessäni ei ollut kuin yhdellä aukeamalla hienoista sivulta toiselle musteen leviämistä. Tällä kertaa siis niteissä on eroa, toisin kuin surullisenkuuluisassa Buffalo-tarinan painatuksessa.
Olen pikkuhiljaa alkanut taipumaan sille kannalle, että Boselli on ykkönen tarinantekijänä. Nizzin tarinat ovat olleet jo pitkään laskusuhdanteessa. Hyväkään piirtäjä ei pysty pelastamaan lopahtavaa juonta. Ja tämä myrskytarinahan iskee tajuntaan kuin konsertto kahdelle klarinetille!
-
Pistin tänään taas Westpointille pitkähkön kirjelmän ja mallikappaleet näytiksi.
Jään jännittämään jatkoselityksiä. Ja parannuksia.
Ja sitä, löytyykö tähän varsinaiseen Tex Willer -säikeeseen läheskään yhtä vilkkaita keskusteluaiheita kuin tämä useampaan threadiin levinnyt painoväriasia?
-
Alan tuntea itseni huonoksi ihmiseksi, kun olen milloin minkäkin valituskuoron kärkijoukoissa. Tottahan negatiivinen palaute on yleensä sellaista, mikä tuntuu luissa ja ytimissä. Ja vaikka ryöpytyksen kärki ei olekaan suunnattu Mr Sarjakuvaneuvoksen niskaan kertaakaan, niin helposti se loka roiskuu laajalla säteellä. Kyllä minusta näissä monissa säikeisä Texiä on silti ruodittu huomattavasti enemmän positiiviseen kuin negatiiviseen sävyyn. Ja vilkasta keskusteluakin on käyty takuulla ihan muistakin asioista.
Mutta erittäin hyvä, kun painojälkiasia yritetään saada tolalleen. Myös hyvä, jos koko painosatsi ei kärsi samasta viasta.
-
Samaa valituskuoroa olen itsekin ja tiedän liiankin hyvin, mihin kärki osoittaa minusta poispäin. Turhauttavaa, kun homma toistuu näinkin räikeästi.
Ja sain toki haluamani evästykset tälle juhlakirjaprojektille ennen kuin tuumailu töksähti kerrasta tähän ajankohtaisempaan painotuhruun.
Voinhan minäkin puolestani viedä utelujani jatkossa sinne painatusasioiden säikeeseen, jotta en vaan vaikuttaisi mieltä riipovan ongelmakeskustelun kalttaajalta.
-
No joo, lopussa oli muutamalla aukeamalla vähän tuhrua...pelkäsin jo pahempaakin Jannen kommenteista.
Mutta olipas mukaansatempaava tarina ja mielenkiintoisen monisäikeinen... 8]
-
Ja jäi niin jännään paikkaan että! Kuinkahan tässä malttaa kolme viikkoa odotella kuinka tuossa kahinassa oikein käy, vai pitääkö hankkia spagettiversio käsiin.
Painojäljestä omassa kappaleessani sama havainto kuin Reijolla, hieman tuhruista loppupäässä muttei mitään sen kummempaa. Parantamisen varaa on, mutten minä tästä sen isompaa numeroa olisi tekemässä.
-
Eikö muilla muka ollut ivuissa sitä varjoefektiä viereiseltä sivulta? Sitä oli ainakin minun kappaleessani pokkarin loppupuolela melko runsaasti. Täytyypä tehdä toivioretki lehtipisteeseen...
-
Jannelle on tainnut osua varsinainen maanantaikappale (otan osaa!), katsoin omani vielä uudestaan, enkä havainnut mitään varjoefektejä (lukulasitkin oli vielä päässä, tosin pitäisi ne uusia). Pelkästään hieman nuhruista oli, muttei mustetta levinnyt edes niin paljon että olisi pitänyt mennä käsipyykille lukemisen jälkeen. Mutta pitäisihän tietysti kaikkien myyntiin/tilaajille menevien kappaleiden olla priimaa, että jos tuollaisia on livennyt jakoon niin kyllä siitä valittaa pitääkin.
-
Jos noin on, niin ei sitten hätää ja pitää vetää pahimmat jyrinät takaisin.
Olen kyllä samaa mieltä, että tarina oli valtavan hyvä. Aluksi tuntui, että henkilöhahmoja oli hitusen liikaa, mutta sitten homma tasaantui ja kullekin henkilölle saatiin mukavasti luonnetta esiin.
-
Jos noin on, niin ei sitten hätää ja pitää vetää pahimmat jyrinät takaisin.
Olen kyllä samaa mieltä, että tarina oli valtavan hyvä. Aluksi tuntui, että henkilöhahmoja oli hitusen liikaa, mutta sitten homma tasaantui ja kullekin henkilölle saatiin mukavasti luonnetta esiin.
Henkilöitä on kyllä paljon, mutta ei haittaa kyllä yhtään. Font on kyllä mainio kuvittaja. Ehkä hieman parantanut jälkeään viime tarinasta Surma sumussa, vaikka sekin oli hyvää jälkeä. Yksi minun suosikki piirtäjistäni.
Kyllä ei meinaa millään malttaa odottaa taas kolmea viikkoa tarinan loppuun, mutta pakko on sinnitellä.
-
Henkilöitä on kyllä paljon, mutta ei haittaa kyllä yhtään. Font on kyllä mainio kuvittaja. Ehkä hieman parantanut jälkeään viime tarinasta Surma sumussa, vaikka sekin oli hyvää jälkeä. Yksi minun suosikki piirtäjistäni.
Kyllä ei meinaa millään malttaa odottaa taas kolmea viikkoa tarinan loppuun, mutta pakko on sinnitellä.
Olen kyllä itse hieman eri mieltä Hermanin kanssa tuon piirtäjän suhteen. En itse pidä yhtään Fontin tyylistä. Jotenkin se käy ilmi jo tuosta uusimman texin ensimmäisestä sivusta. Tuo Texin naama ei vaan miellytä. Jotenkin liian karski ja "suttuinen". Itselleni tuli sellainen olo, että piirtojälki paranee loppua kohden, mutta luulen sen johtuvan siitä että alkoi tottumaan Fontin tyyliin... tiedä häntä.... No, makuasia sanoi koira kun pers**tään nuoli :)
Tarina oli kyllä aivan loistava.. Henkilöitä oli kyllä aika paljon, mutta kuten Janne sanoi, homma tasaantui... Miten tässä malttaa odottaa jatko-osaa...
Tuo painojälki oli loppua kohden huonoa, alkusivuilla en huomannut ainakaan itse mitään..
-
Tästä on keskusteltu jo aikaisemminkin, mutta herättelen asiaa uudelleen.
1) Suuralbumien ilmestymiseen tulee parin vuoden sisällä muutos. Isoina uudelleenjulkaistavien Mies Atlantasta (texone 10, 7-8/00 Suomessa normisarjassa)) ja Villi Pohjola (texone 11, 7-8/01) -tarinoiden jälkeen kahden suuralbumin vuosijulkaisutahti muuttuu originaalimaan tapaan yhteen. Parhaimmillaan julkaisutahti oli 2006, jolloin ilmestyi huikeat kolme suuralbumia.
Tai voihan sitä rykäistä ensi vuonna kolme albumia eli kaksi puuttuvaa ja ensi vuonna ilmestyvän. Joka tapauksessa a4-kokoisiin reservi loppuu. Tosin yksi vuodessa joka tapauksessa, caballeros!
2) Normaali-Texien suhteen Italiaa kovempi julkaisutahti jatkuu vielä jonkin aikaa. Normisarjan tahtia helpottaa 9 julkaisematonta (+1 joka vuosi) Almanacco-tarinaa ja klassikkotarinoiden (liuskojen) uudelleenjulkaiseminen, mutta tuokaan reservi ei ole loppumaton aarreaitta. Päätös sisällyttää Almanacco-sarja normaali-Texiin on ollut Egmontilta fiksu veto!
3) Maxi-Texien vuosittainen määrä hiipuu myös pikkuhiljaa. Ymmärtääkseni Italiassa julkaistaan vain yksi Maxi-Tex vuodessa, joten Suomen jopa kolmen Maxin tahti loppuu piakkoin. Toki Suomen Maxi-sarjassa on hyödynnetty ennen julkaisematonta materiaalia, mutta tätä reserviä ei ole enää paljoa jäljellä. Kuinka monta tarinaa on vielä kokonaan julkaisematta Irlannin-Patin jälkeen?
4) Erikois-Texit elävät parasta aikaa. Jo pelkästään Mefisto-Yama tarinoiden julkaisemisella pärjää pitkään. Myu bien!
Yhteenvetona sanoen suurin huoli on 16:sta numeron julkaisutahdin hiipuminen 12:sta. Koska en tiedä aivan tarkkaan kuinka paljon klassikkotarinoita on vielä jäljellä, en määritä hiipumisvuotta. Toisaalta tietynlainen Tex-buumi ei voi kestää sekään loputtomiin. Yhden suuralbumin, yhden Maxin, 2-3:n kronikan, 1 mahdollisen erikoisjulkaisun ja 13:sta normaali-Willerin (12 + 1 almanacco) vuositahti on minulle riittävä.
Näkisikö jostain tilaajamäärien funktiota ajan suhteen?
-
Tuo on aivan totta, uuden, suomessa vielä julkaisemattoman materiaalin määrä pienenee niin että lähivuosina tältä osin on tyytyminen Italian vauhtiin eli 12 normia ja kolme erikoisjulkaisua. Suomessa jo julkaistusta voidaan ottaa erilaisia uusintoja kuten nyt jo tapahtuukin eli kronikat ja erillisjulkaisut. Mutta vilkaistaampa miten Italiassa asia on hoidettu:
Perussarjan uusien seikkailujen (12 /vuosi) lisäksi vanhoja uusitaan kolmen uusintasarjan - Tre stelle, Tutto Tex ja Nuova ristampa - voimin. Nämä etenevät alkuperäisessä jäljessä aina noin 10 vuoden viiveellä. Viime vuonna kahdessa ensinmainitussa ilmestyi kummassakin 12 numeroa ja Ristampaa 24 kpl, tekee yhteensä 60 numeroa / vuosi.
Seitsemästä ensimmäisestä suuralbumista on jo otettu uusintapainos, viime vuoden aikan ilmestyi 2 kpl.
Vuoden 2007 aikana Republica-lehden kylkiäisenä ilmestyi viikoittain tuhti värillinen Tex, jossa uusittiin jälleen kerran normi-sarjaa alusta alkaen, eli 52 kpl.
Sergio Bonelli-editoren lisäksi Texiä julkaisevat myös mm. Mondadori ja Mercury; esim. Mondadorilta tulee Best series -sarjassa paksuja niteitä, joissa on koottu kokonaisia seikkailuja yksiin kansiin (vähän niin kuin nämä meidän mefistot).
Kaikkiaan siis Italiassa erinäköisiä julkaisuja tulee kauppoihin 2-3 joka viikko; suurin osa tietysti uusintajulkaisuja; mutta aika huima on tahti Suomeen verrattuna.
Mitä sitten meillä pitäisi / voisi tehdä kun ennenjulkaisemmattomat loppuvat? Fakta on ainakin se, että Italian tahtiin on pakko jossain vaiheessa sopeutua, eli niinkuin Mosabacka jo totesi, se on 12 + 1 almanacco vuodessa normisarjan osalta.
Nuo huippuseikkailujen erikoisjulkaisut ovat myös kiinnostavia, varsinkin jos ne ovat yhtä upeasti toimitettuja kuin esim. Mefiston poika, sisältäen artikkeleita ja muuta extraa.
Tämän lisäksi minusta varteenotettavana vaihtoehtona on joko nomisarjan uusiminen alkuperäisessä järjestyksessä, kuten Italiassa nuo Tre Stelle ja muut; tai tämän vaihtoehtona noiden värillisten versioiden julkaisu (esim. 6 per vuosi); näistäkin on jo aiemmin käyty keskustelua.
-
Toivottavasti Suomessa ei ainakaan aleta tuohon uusien painosten tekemiseen. Itselleni ainakin riittäisi hienosti 12 numeroa vuodessa + muutama erikoisjulkaisu. Kronikat on vielä ihan hyväksyttävä "uusintamuoto", mutta jos tässä nyt alettaisiin vielä julkaisemaan vanhoja numeroita jossain muussa muodossa tai noita isoja albumeita niin mielestäni olisi hiukan rahastuksen makua. Varsinkin kun isot albumit eivät ole vielä edes 10v vanhoja.
Mitäs mieltä muut ovat?
-
Ehdottaisin että Suomessa aletaan tehdä omia Tex Willer -seikkailuja (vrt. Team Fantomen Ruotsissa!), jos alkuperäistä matskua ei ole tarpeeksi...
-
...Kronikat on vielä ihan hyväksyttävä "uusintamuoto", mutta jos tässä nyt alettaisiin vielä julkaisemaan vanhoja numeroita jossain muussa muodossa tai noita isoja albumeita niin mielestäni olisi hiukan rahastuksen makua....
Kronikat ovat olleet loistava keino saada ihmisille ensimmäiset numerot lukukelpoisina ilman hirvittävä hintaa. Mutta jos asiaa olisi harkittu hieman kauemmin, kronikkojen sijaan Suomessa julkaistaisiin alkuperäisen eli Italian kronologian mukaista sarjaa. Siis liuska-ajan Texit puuttuvine numeroineen ja myöhemmin ajallaan ne keräilyn kannalta vaikeimmat numerot a5-kokoisessa formaatissa.
Ylläolevan kaltaiseen originaalisarjaan aika ei ole kuitenkaan kypsä. Lisäksi jos sellaista aloitettaisiin, saattaisi jonkin ajan kuluttua tulla ongelmaksi se, että kronikoinnissa julkaistaisiin lähes aikaan sama tarina kuin alkuperäisessä järjestyksessä etenevä originaalisarja. Esimerkiksi -85 vuoden tarinat ovat aika vanhoja... Mutta edellä oleva siis turhaa jossittelua, koska kronikointi on pyörinyt jo hetken aikaa.
Palataan siis kahdenkymmenen vuoden kuluttua asiaan. Alkuperäisessä järjestyksessä, värillisenä, kenties kovakantisina versioina!
-
Palataan siis kahdenkymmenen vuoden kuluttua asiaan. Alkuperäisessä järjestyksessä, värillisenä, kenties kovakantisina versioina!
Ja ISOLLA TEKSTAUKSELLA, jotta sitten vanhainkodissa näen lukea niitä kiikkustuolissani!
-
Kuinka monta tarinaa on vielä kokonaan julkaisematta Irlannin-Patin jälkeen?
Normisarjasta julkaisematta:
Nimi - numero/sivu - sivumäärä
I cavalieri Della Notte 030/013 160
La traccia nel deserto 031/045 096
Pat, L'Irlandese 033/013 160
La regina di picche 037/056 053
Sulla frontiera del Nevada 040/120 064
Linciaggio 053/010 107
Missione a Silver Bell 056/040 075
Gli incappucciati 078/048 080
La dama di picche 116/005 173
Il ritorno di Montales 137/025 262
Texas Bill 180/069 280
Ja mukana on vielä tulevan Pat-maxin tarinat.
Almanacco del west-sarjasta
Nimi - vuosi
L'uccisore de indiani 1996
Bad River 1997
Glorieta Pass 1998
La Montagna del mistero 1999
La legge del deserto 2000
Missione a Sierra Vista 2001
Mescalero station 2006
Polizia apache 2007
Virheitä saa korjata....
-
Almanacco del west-sarjasta
Nimi - vuosi
L'uccisore de indiani 1996
Bad River 1997
Glorieta Pass 1998
La Montagna del mistero 1999
La legge del deserto 2000
Missione a Sierra Vista 2001
Mescalero station 2006
Polizia apache 2007
Virheitä saa korjata....
Suuret kiitokset vaivannäöstäsi julkaisemattomien suhteen! Lisätään Almanacco-sarjaan vielä uusin.
La palude near 2008
-
Pat, L'Irlandese 033/013 160
La regina di picche 037/056 053
Sulla frontiera del Nevada 040/120 064
Almanacco del west-sarjasta
L'uccisore de indiani 1996
Bad River 1997
Vahvistan vielä, että maxissa Irlannin poika Pat ovat nuo kolme ennen julkaisematonta.
Tilasin juuri ensi kevääksi nuo kaksi Almanaccoa: 1996 (Nizzi/Venturi) & 1997 (Boselli/Capitanio). Saa nähdä, mihin väliin ne on luontevinta sujauttaa. Vuodenvaihteen klassikkosarjojen jälkeen ehdittäneen lykätä ainakin 576-577, joten numerot 4-5 tai 6-7 tai jopa 8-9 saattavat tulla kyseeseen.
Tilasin myös suuralbumin Mies Atlantasta (Nizzi/Bernet) matskut.
-
Perussarjan numeromäärän tippuminen lienee tosiasia lähitulevaisuudessa, mutta eipä tuo aiheuta suuria pelkotiloja. Jos kaikki järkevä materiaali on julkaistu, on ihan luonnollista siirtyä identtiseen tahtiin Italian kanssa. Johan tässä ollaan hangattu vastaan yli 30 vuotta.
Käsittääkseni uusi kronologisesti etenevä (+värillinen?) sarja on suunnitteilla alkamaan lähivuosina, tavallaan Texin Suomen 60-vuotis juhlan kunniaksi. Eli ei tarvinne odottaa 20 vuotta ja muuttoa vanhainkotiin.
Pienen ongelman muodostaa se, että liuskastooreja on nyt julkaistu ahkeraan normisarjassa ja maxeissa. Uudessa sarjassa tulisi siis väkisin alussa esiintymään toistoa.
Se, mistä on aikaisemmin myös käyty paljon debattia, on maxi-sarjan kohtalo. Osaa himottaisi saada maxilaadulla erinäiset 80-luvun lopun ja 90-luvun alun laatutarinat, joista on aikoinaan poistettu sivuja tai ovat muuten vain huonolla painojäljellä raiskattuja (esim. Kadonnut poliisipäällikkö). Asko taas on ehdottanut materiaalipulaan ratkaisuksi sitä, että parhaimpia tarinoita iskettäisiin maxeiksi sitä mukaa kuin niitä tulee kronikoissa vastaan. Nythän Luurankoylänkö oli tällainen hulppea kronikka-erikoisjulkaisu, niin kuin tavallaan Yamakin. Tämä olisi oikein hyvä systeemi jatkossakin. Parhaita tarinoita siis voitaisiin julkaista muutama kipale vuodessa joko maxeina tahi muina spesiaaleina. Tämä kompensoisi mainiosti muiden vakisarjojen hiipumista.
-
Kannatan kronikoiden julkaisemista juuri siitä syystä, että niistä saa kohtuuhinnalla noita (loistavan) alkukauden teoksia joita on vaikea saada, tai jos saa niin ovat huonossa kunnoss. Nythän kun jossain vaiheessa Maxit ja perus-Texit vähenevät niin voisi lisätä noiden Kronikoiden julkaisemista.
Kannatan myös ideaa siitä, että "classiset" Tex-seikaulut jatkuvat erikoispainoksina tai/ja Maxissa....
-
Tuo parhaimpien tarinoiden laitto koviin kansiin on kyllä erittäin hyvä vaihtoehto! Tai jos ei koviin kansiin niin vaikka sitten maxeihin. Mutta kaikki Mefisto tarinat olisi kiva saada kovakantisina.
-
Asko taas on ehdottanut materiaalipulaan ratkaisuksi sitä, että parhaimpia tarinoita iskettäisiin maxeiksi sitä mukaa kuin niitä tulee kronikoissa vastaan.
Tämä olisi erinomainen idea, mikäli ne toimitetaan Maxi-laadulla. Pelkkä yksiin kansiin koostaminen ei tuo riittävästi lisäarvoa.
-
Sikälimikäli mitä minä olen tietoinen, niin ei noita kronikoista irrotettuja tarinoita tulla ainakaan vanhoista lehdistä skannaamaan. Jos jotain käytetään, niin kunnon digimatskua suoraan saapasmaasta. Ei siis huolta sen suhteen.
-
Asiasta moottorisahaan...
Miksi tarinan nimi aina muuttuu seuraavassa lehdessä vaikka sama tarina jatkuu? Eikö olisi selvempää käyttää samaa nimeä? Esimerkiksi 1999 vuoden tarinassa seitsemän tappajaa, tarina jatkuu seuraavassa numerossa nimellä Helltown. Ja muistaakseni seuraavassa lehdessä on jälleen uusi tarinan nimi... En nyt muista mikä se oli, mutta uskoisin että pointti tuli selväksi. :)
Eli jos joku osaisi syyn selittää.. Varmaankin Asko ainakin tietää tähän selityksen...
-
Miksi tarinan nimi aina muuttuu seuraavassa lehdessä vaikka sama tarina jatkuu?
Eli jos joku osaisi syyn selittää.. Varmaankin Asko ainakin tietää tähän selityksen...
Se on Italian alkuperäisjulkaisujen peruja. Jo liuskalehdet ovat olleet kaikessa lyhyydessäänkin kukin erikseen nimetty seikkailunsa. Kaikilla formaateilla taitaa olla omat kansiotsikkonsa, mikä tietysti sotkee hiukan kirjauksia, kun esimerkiksi Nuova Ristampan kannessa on vielä oma nimensä, joka ei tietystikään vastaa kaikkia sisäsivuilla pyörivän kahden tai kolmenkin seikkailun teemoja. Niin kuin ei kansikaan.
Eihän erillisten nimien käyttö jatkoseikkailussa mikään pakko ole, mutta sille nyt vain on aina esisivunsa ja ensimmäisen ruudun tila. Kanteenhan meillä ei niitä otsakkeita kuitenkaan ole painettu, vaikka näyttävillä kansiotsakkeilla (esim. hieno "HELLTOWN") onkin oma viehätyksensä. Meillä on niin iso logo (vrt. italo-"Tex"), että isoja lisätekstejä on hankala sovittaa kuvaan.
Minusta näin on mielenkiintoisempaa, koska se ei valtavasti sekoita pasmoja. Italian/Suomen julkaisujen rinnakkaisseurannassa se jopa selventää asioita, kun menetelmän tietää ja tuntee. Tex-numeroiden listauksetkin ovat paljon selvempiä, kun joka pokkarilla on oma nimensä, suomalainen ja alkuperäinen.
-
Se on Italian alkuperäisjulkaisujen peruja. Jo liuskalehdet ovat olleet kaikessa lyhyydessäänkin kukin erikseen nimetty seikkailunsa. Kaikilla formaateilla taitaa olla omat kansiotsikkonsa, mikä tietysti sotkee hiukan kirjauksia, kun esimerkiksi Nuova Ristampan kannessa on vielä oma nimensä, joka ei tietystikään vastaa kaikkia sisäsivuilla pyörivän kahden tai kolmenkin seikkailun teemoja. Niin kuin ei kansikaan.
Eihän erillisten nimien käyttö jatkoseikkailussa mikään pakko ole, mutta sille nyt vain on aina esisivunsa ja ensimmäisen ruudun tila. Kanteenhan meillä ei niitä otsakkeita kuitenkaan ole painettu, vaikka näyttävillä kansiotsakkeilla (esim. hieno "HELLTOWN") onkin oma viehätyksensä. Meillä on niin iso logo (vrt. italo-"Tex"), että isoja lisätekstejä on hankala sovittaa kuvaan.
Minusta näin on mielenkiintoisempaa, koska se ei valtavasti sekoita pasmoja. Italian/Suomen julkaisujen rinnakkaisseurannassa se jopa selventää asioita, kun menetelmän tietää ja tuntee. Tex-numeroiden listauksetkin ovat paljon selvempiä, kun joka pokkarilla on oma nimensä, suomalainen ja alkuperäinen.
Kiitos selvennyksestä. Nyt tiedän syyn ja ymmärränkin miksi tuolla tavalla... Onhan tuossa tosiaankin hyviäkin puolia.. Sitä vain ei itse aina näe metsää puilta... :-[
-
Luinpa elämäni toisen kerran Ticci-Nizzi -kaksikon tarinan salaliitto Custeria vastaan. Ensimmäisellä kerralla lukuelämys oli turhauttava. Ensinnäkin minua ärsytti se, että asiaan oli ylipäätänsä kajottu, koska siitä aiheesta oli väännetty Italialaisessa Villin lännen sarjakuvassa mielestäni jo aivan riittävästi. Tuolloin en myöskään ollut vielä hyväksynyt sitä tosiasiaa, että Ticci ei koskaan tule palaamaan alkuaikojensa pikkutarkkuuteen.
Nyt, yli kuuden vuoden tauon jälkeen, fiilikset ovat jostain syystä aivan toiset. Johtui ehkä siitä, että odotukset eivät olleet kovin korkealla ja pystyin tarinan aiheen sijasta keskittymään paremmin itse tarinaan. Ja kylläpä se tarina maistuikin. Kyseessä lienee Nizzin kunnianhimoisin työ! Tarinan rakenne on toimiva, dialogi rehevää ja Texin sekä Carsonin rooli tuohon lännen historian yhteen kuuluisimpaan tarinaan huolella kirjoitettu. Vaikka en ole lännen historian asiantuntija, niin uskaltaisin sanoa, että kyllä tarina käy mainiosti historian oppitunnista Little Big Hornin taistelusta. Ja Ticcin taiteessa ei nyt haitannut mikään. Olen alkanut pitää hänen pelkistetystä viivastaan. Kuvista huokuu valtava energia lukijalle. Siinä ei ollut jälkeäkään siitä pienestä laiskuudesta, joka näkyi parissa seuraavassa tarinassa (ei kuitenkaan mielestäni enää puhveli-tarinassa). Jostain kumman syystä tarinan aihekaan ei enää ärsyttänyt. Sanoisin, että täyden kympin työ!
-
En itse pidä yhtään Fontin tyylistä.
Niinkö? Alfonso piirtää minusta jumalaisen hienosti frederickremingtonilaiseen tyyliinsä...
-
juu, kyllä Font on nykyhetken parhaimpia tekijöitä. Ehkäpä jopa SE kuumin.
-
Näinhän se on. Font on hakenut oman tyylinsä ja erottautuu selvästi muista - kuten kunnon taiteilijan pitääkin.
Jos jotain erikoisen silmiinpistävää haluaa hakea hänen tavastaan piirtää, niin ne ovat silmät. Konnilla on erityisen häijyjä viirusilmiä, paljon.
-
Näinhän se on, että Font erottuu omalla tyylillään, eikä matki ketään. Hänen piirroksissaan on kyllä sen verran vahvaa tunnelatausta, että saan niistä kylmiä väreitä. Vielä tarinan luettuani saatan selailla lehteä ja katsella Fontin jäljittelemätöntä taidetta.
Kirottuja maita en ole vielä lukenut, vaan säästelen sitä sopivaa hetkeä varten nauttiakseni sen kerta-annoksena ilman häiriötekijöitä!
-
Luinpa elämäni toisen kerran Ticci-Nizzi -kaksikon tarinan salaliitto Custeria vastaan. Ensimmäisellä kerralla lukuelämys oli turhauttava...Ja kylläpä se tarina maistuikin. Kyseessä lienee Nizzin kunnianhimoisin työ! Tarinan rakenne on toimiva, dialogi rehevää ja Texin sekä Carsonin rooli tuohon lännen historian yhteen kuuluisimpaan tarinaan huolella kirjoitettu...Sanoisin, että täyden kympin työ!
Täytyneepä lukaista tuokin tarina. Minä luin toissaillan ratoksi vuodelta -92 (1-5 numeroissa) olevan tarinan Merkillinen kohtaaminen (Ticci-Nizzi). Vaikka olen kritisoinut viime vuosien Nizziä, niin tuossa tarinassa oli kyllä hieno juoni! Ja jos on Fontilla viirusilmiä, niin kyllä tuon ajan Ticci sisältää paljon viirusilmiä ja kissanirveessä olevia kasvoja. Tosin ei se minua haittaa. Lukaiskaapa siis uusintana Merkillinen kohtaaminen! Ette pety.
-
Luin tuossa noita uudelleen julkaistuja klassikkotarinoita. Kyllä noista vanhoista vielä löytää kaikkea hauskaa ;D
Katsokaapa numeron 1/2000 sivua 89. Kertokaapa moniko jaksaa kumota tuollaisen 100 litran tynnyrin vettä, siten että nostaa koko tynnyrin ilmaan ja heittää veden jonkun päälle (ottaen huomioon senkin että kyseessä on puinen tynnyri)? :laugh:
On toi Tex kyllä kova jätkä ;D
-
Kyllä noista vanhoista vielä löytää kaikkea hauskaa. Moniko jaksaa kumota tuollaisen 100 litran tynnyrin vettä...
Mutta vahvin on kyllä Irlantilais-Pat, joka lyö äijän läpi harmaan kivenkin!
-
Mutta vahvin on kyllä Irlantilais-Pat, joka lyö äijän läpi harmaan kivenkin!
Joo. Muistan sellaisen kuvan jostakin, jossa Pat nostaa varmaan kuution kokoisen kiven ilmaan ja vielä heittää sen :D Tarttis varmaan ite syödä hiukan muuta tavaraa kuin omenoita ennen kuin samaan tulokseen pääsee :)
-
No niin, sitten taas uuteen aiheeseen. Eli mitäs mieltä olette Kauniista ja rohkeista? Aika hyvä sarja vai mitä?......
No ei kai >:D
Eli oletteko kuulleet texin niin sanoituista epävirallisista julkaisuista? Eli sellaisista vihkosista, jotka on sittemmin ilmestyneet kuuma iltapäivä kirjassa?
Minulta löytyy noista pari eli Esi-tex willer ja UGH! texin lyhytsarjoja... Tuota UGH! lehtistä ei ole tuossa kuumassa iltapäivässä, mutta nuo jaksothan sitten ilmestyi myöhemmin (olisko ollut jossain ihan normi texissä)....
No, asiaan eli löytyykö noita joltain? Tietääkö joku saako noita vielä jostain? Mitä olisitte noista valmis maksamaan?
Itseltäni löytyisi myös word-dokumentti, johon olen jostain joskus poiminut kuvat noista kaikista, vielä kun sen osaisi tähän liittää....
-
No niin, sitten taas uuteen aiheeseen. Eli mitäs mieltä olette Kauniista ja rohkeista? Aika hyvä sarja vai mitä?......
No ei kai >:D
Heh heh...kyllä ne valkotakkiset taitaa olla pian ihan täystyöllistettyjä...Tex-mania sekoittaa kaikki... :laugh:
Eli oletteko kuulleet texin niin sanoituista epävirallisista julkaisuista? Eli sellaisista vihkosista, jotka on sittemmin ilmestyneet kuuma iltapäivä kirjassa?
Minulta löytyy noista pari eli Esi-tex willer ja UGH! texin lyhytsarjoja... Tuota UGH! lehtistä ei ole tuossa kuumassa iltapäivässä, mutta nuo jaksothan sitten ilmestyi myöhemmin (olisko ollut jossain ihan normi texissä)....
No, asiaan eli löytyykö noita joltain? Tietääkö joku saako noita vielä jostain? Mitä olisitte noista valmis maksamaan?
Itseltäni löytyisi myös word-dokumentti, johon olen jostain joskus poiminut kuvat noista kaikista, vielä kun sen osaisi tähän liittää....
Fort Saharan lopussahan noita lyhykääsiä...en muista oliko kaikki...
Eipä taida saada mistään enää ja tuskinpa kukaan haluaa niistä luopuakaan jos omistaa... 8]
-
Noista juteltiin justiin sarjakuvan keräily osiossa. Ei niitä oikein taho löytää... ;)
-
en muista oliko kaikki...
Ei ollut kaikkia, olisko neljä julkaisematta...tjsp.
-
Jep, Villan Pokemon- Tex- juttu taitaa olla julkaisematta, samoin siestan vietto: "suu kiinni ja juokse". Mainio tuo Ugh!- lehtinen, sain hommattua kirjamessuilla Makedoniasta. Myyjä piti pitkän puheen lehdestä ja jotenkin arvasin toimittajien oikeat nimet - kyllä myyjiä hymyilytti. Mainio lehtinen!
-
On tuo Mefiston poika kyllä aika vesseli :laugh:
Olen vähän 'kaimani' kanssa eri jäljillä, tuon Mefisto-saagan suhteen, mielestäni Yama toi tuohon lisäpontta, ja varsinkin se miten poika tuli ilmi, se kohtaus Mefistosta linnan kellarista on suorastaan loistava. Ja osaa poikakin olla isänsä kaltainen, läpeensä paha ja miten hän 'dumppasi' Loan laivakohtauksessa...järisyttävää kylmäkiskoisuutta ;D
Jahas, nyt kun tuo jälkimmäinen osakin tuli, niin voisi antaa tuolle rujolle Fontin kynänjäljelle mahdollisuuden ja lukaasta tarina läpi :)
-
Jonkun verrran lukenu ja tutkiskellu tätä tex willer-ketjua niinpä kysyisin että paljonko luette tex willeriä?
Itse olen lukenut 80-luvulta alkaen kaikki tarinat noin 10-20 kertaa ja luettua on tullut myös kaikki kronikat, maxit ja juhla-albumit :)
Tarinat on juurtuneet kyllä pääkoppaan pysyvästi :)
-
Ja osaa poikakin olla isänsä kaltainen, läpeensä paha ja miten hän 'dumppasi' Loan laivakohtauksessa...järisyttävää kylmäkiskoisuutta ;D
Eihän Yamalla ollut tilanteessa mitään tehtävissä. Herrasmies olisi tietysti uhrannut oman henkensä yrittäessään pelastaa neitokaisen pulasta. Herrasmiestä Yamasta ei tekemälläkään saa. Kaiken lisäksi yritys olisi ollut turha, sillä molemmat olisivat hukkununeet (ja nyt ei puhuta siitä, että Nizzi herätti Loan henkiin...)
Juu, ja Texiä tulee luettua, mutta ei ihan yhtä paljon kuin Kalevi. Jotkut tarinat ovat yhdellä lukukerralla ja suosikit puolestaan on tullut lukaistua suunnilleen tusinaan kertaan.
-
Kerran tai pari on tullut tarinoita lueskeltua. Taannoin jäi välistä aika monta vuosikertaakin (kun oli kaikkea muuta, kuten perheen perustamista ja semmoista).
Mutta Tex on tätä nykyä elämänsä parhaassa vedossa, varsinkin jättialbumeissa (vaikka Rämejahti ei häävi ollutkaan...). Taisin alkaa lukea Texejä uudestaan kun se ensimmäinen Maxi ilmestyi.
-
Mutta Tex on tätä nykyä elämänsä parhaassa vedossa
[/quote] Samaa mieltä. ehdottomasti! sen verran paljon on hyviä tarinoita tullut viime aikoina. Varsinkin Bosellin kynästä.
-
Lainaus käyttäjältä: mkivimaki - 12.11.2008, klo 10:24:29
Eli oletteko kuulleet texin niin sanoituista epävirallisista julkaisuista? Eli sellaisista vihkosista, jotka on sittemmin ilmestyneet kuuma iltapäivä kirjassa?
Minulta löytyy noista pari eli Esi-tex willer ja UGH! texin lyhytsarjoja... Tuota UGH! lehtistä ei ole tuossa kuumassa iltapäivässä, mutta nuo jaksothan sitten ilmestyi myöhemmin (olisko ollut jossain ihan normi texissä)....
No, asiaan eli löytyykö noita joltain? Tietääkö joku saako noita vielä jostain? Mitä olisitte noista valmis maksamaan?
Itseltäni löytyisi myös word-dokumentti, johon olen jostain joskus poiminut kuvat noista kaikista, vielä kun sen osaisi tähän liittää....
Fort Saharan lopussahan noita lyhykääsiä...en muista oliko kaikki...
Eipä taida saada mistään enää ja tuskinpa kukaan haluaa niistä luopuakaan jos omistaa... 8]
Sain hommattua nuo kaikki julkaisut 8]
Nyt löytyisi kaksi kappaletta sekä Esi-Tex Willeriä sekä UGH! texin lyhyttarinoita/KenParker lehtisiä. Ajattelin tässä kysyä onko innokkaita ostajia noille kahdelle numerolle? Eli en ole siis niitä tässä myymässä vaan kunhan kyselen kiinnostusta kannattaako edes laittaa huuto.nettiin?
Taidan käydä ostamassa tuon hankinnan kunniaksi pussillisen kuivalihaa (lue pemmikaania) ja pari pulloa hyvää olutta niin pääsee oikeaan tunnelmaan noita lukiessa 8]
-
Pahoittelen sähläyksiäni lainausten käytössä.
Tietääkö kukaan muuten milloin se Civitellin värillinen tarina mahtaa ilmestyä lehtihyllyihin? Arvelisin kuitenkin että joskus ensikuun puolella ja tietysti erillisjulkaisuna, mutta onko kellään tarkempaa tietoa päivämäärästä?
-
Väri-Tex ilmestyy aikaisintaan helmikuulla.
Materiaalit ovat kuitenkin kasassa ja sarjakuva on jo käännettykin. Goldena-tekstiosuus on työn alla. Nyt pitäisi vain saada toimiva painosopimus reilaan. Erillisjulkaisu tosiaankin, kenties kovilla kansilla peräti.
-
(vaikka Rämejahti ei häävi ollutkaan...)
Hoh, minä ylenkatsoin kaupassa Rämejahtia, se kun ei ensisilmäyksellä vaikuttanut kovin mielenkiintoisesti kuvitetulta. Heti sohvalle lysähtäessäni totesin arvion vääräksi, avaruuden tuntu preerian taivaan alla välittyi hyvin lukijalle ja rämemaisemat olivat upeita muutoinkin kuin yksityiskohtaisuutensa osalta. Toki harjaantuneemmat silmät huomaavat, että kuvittaja oli joutunut ilmeisesti kiirehtimään kasvokuvia loppupuolella, mutta pikku juttuhan tuo nyt oli.
Käsikirjoituskin pysyi ohjaksissa, eikä vikuroinut oikealle ja vasemmalle kuin villiori. Tapahtumat rullasivatkin sujuvasti eteenpäin. Tosin minä olenkin kurkkuani myöten Nizzin tarinoita.
Ikävä jälkimaku jäi lopulta Tex-tarinoiden toistuvasta helmasynnistä, eli loppukohtauksesta, jossa käytiin potkimassa pöytiä vain siksi, että tarinan aloittanut motiivi oli kotiutettava jotenkin lukijaa tyydyttävällä tavalla. Eivätkö käsikirjoittajat voisi hoitaa näitä vähemmän kliseisesti?
Etninen perusvire ja seminole-heimon intiaanit olivat kuitenkin piristävä lisäys, mitä nyt jahdatun herran osoittautuminen perheelliseksi muutti asetelman täysin ja Tex päätti homman tyyliin: "no hyvä on, annetaan anteeksi, oles nyt kiltisti".
-
Helsingin sanomien Fingerporissa päästään 28.11 taas Tex Willerin matkaan. Aseet puhuvat jälleen kerran - tällä kertaa Juice Leskisen sanoin ja sävelin!
-
Helsingin sanomien Fingerporissa päästään 28.11 taas Tex Willerin matkaan. Aseet puhuvat jälleen kerran - tällä kertaa Juice Leskisen sanoin ja sävelin!
Se on HEX Willer! Ihan eri hahmo...
-
Löytyi Hs:n sivuilta tämä sarjakuva, joten laitetaanpa tännekkin.
(http://22.gmodules.com/ig/proxy?url=http%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkuvat%2Fiso_webkuva%2F1135241461704.gif&log=1)
-
Tulipahan luettua tämäkin ketju läpi.
Pari huomiota tämän ketjun syövereistä ja lopuksi rohkea skenaario, joka tosin ei ikinä toteudu, mutta herättää luultavasti mielipiteitä täällä.
1) En ole tiennytkään, että tarinanvääntäjä Claudio Nizzi on ollut jopa pannassa Italian päässä. Suhtauduin tähän tietoon kaksijakoisesti. Toisaalta olin iloinen siitä, että Nizzi joutui hetkeksi sivuun ja palasi myöhemmin pienempään rooliin ja toisaalta en voi olla väheksymättä hänen huikeaa roolia Bonellin jälkeisenä pääkirjoittajana ja siten "eläkkeelle siirtyminen" olisi ollut hieman karua. Iloinen olin siksi, että muutama vuosi sitten keskustelin lähi-willeristien kanssa siitä, että tarinoiden keskimääräinen taso on laskenut niin alas, että tilaamisen lopettamista pitäisi harkita. Nizzin roolin vähentyessä Boselli, Faraci ja Ruju saavat siis lisää tilaa ja tarinatkin ovat olleet viimeisinä vuosina huomattavasti parempia!
2) Vai että kiikkustuolipappa-Carson olisi isä tietämättään! Tuli aika puskista, vaikka se minun täytyy myöntää, että se mahdollisuus kävi mielessäni lukiessani esimerkiksi Carsonin menneisyys -tarinaa. Täytyneepä lukea joku päivä asiaan liittyvät tarinat uudelleen ja katsoa niitä Lenan kasvonliikkeitä ja puheenparsia tarkemmin.
Muistelen niin, että Kit Willerillä olisi lämpimiä ajatuksia Donna Parkerista. Kun viime aikoina varsinkin erikoistarinoissa esiintyy vain kaksikko Tex-Carson, voisi olla paikallaan rakentaa rohkein ja uskaliain tarina sitten Tex Willerin avioitumisen. Kit Willer ja Donna Parker, Kit Carsonin tyttö ja kummipoika. Olisi ainakin kunnon selitys siihen, miksi Kit Willer ei tulisi johonkin seikkailuun. Samaisessa tarinassa voisi paljastua Carsonillekin kuka Donnan oikea isä on, mutta säilyköön Lenan ja Carsonin nuoruuden aikojen lähempi tuttavuus vain muistona, kuten tähän asti. Mutta ei sentään mihinkään Kit Willerin ja Donnan häihin asti, koska sitten olisi vaarana se, että Texistä ja Carsonista tulisi yhtäaikaa pappoja!! Mutta koska Tex Willer ei ole mikään Mustanaamio, yllämainittua tarinaa ei tule koskaan. Ehkä hyvä niin.
Juohtuipa mieleeni myös, että olisi mielenkiintoista nähdä Marco Soldin piirtämää Tex Willeriä. Hänen piirtojäljessään minua viehättää harmaan käyttö, joka tuntuu unohtuvan Tex Willerin mustavalkopiirtäjiltä kokonaan. Esmes http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_nov08/img/soldi_g.jpg
-
Muistelen niin, että Kit Willerillä olisi lämpimiä ajatuksia Donna Parkerista. Kun viime aikoina varsinkin erikoistarinoissa esiintyy vain kaksikko Tex-Carson, voisi olla paikallaan rakentaa rohkein ja uskaliain tarina sitten Tex Willerin avioitumisen. Kit Willer ja Donna Parker, Kit Carsonin tyttö ja kummipoika. Olisi ainakin kunnon selitys siihen, miksi Kit Willer ei tulisi johonkin seikkailuun. Samaisessa tarinassa voisi paljastua Carsonillekin kuka Donnan oikea isä on, mutta säilyköön Lenan ja Carsonin nuoruuden aikojen lähempi tuttavuus vain muistona, kuten tähän asti. Mutta ei sentään mihinkään Kit Willerin ja Donnan häihin asti, koska sitten olisi vaarana se, että Texistä ja Carsonista tulisi yhtäaikaa pappoja!! Mutta koska Tex Willer ei ole mikään Mustanaamio, yllämainittua tarinaa ei tule koskaan. Ehkä hyvä niin.
Olen ajatellut tuota samaa asiaa. Mielestäni olisi hienoa, jos esimerkiksi Kit Willerillä olisi joku daami jossain (olkoon sitten navajoheimosta joku tai valkoinen nainen)... Mielestäni juuri tällaisten syvemmälle luotaavien asioiden käsittely lisää mielenkiintoa. Tuo Kitin lapsi tosin tuntuu huonolta ajatukselta juuri tuon pappajutun takia.. Mutta muuten päähenkilöiden elämästä voitaisiin kertoa tarkemmin..
Jään odottamaan josko joskus jotain uutta tulisi ilmi :)
-
Kit Willerillä on noita daameja ollut mielestäni liikaakin. Onhan mies jo leskimies. Lisäksi kaikenlaisia heiloja ym. on ollut ainanin puoli tusinaa. Nizzi lienee oikeassa sanoessaan, että nuori Kit Willer oli aikansa muoti-ilmiö. Aika vähäisiksi jäivät Tiger ja Kit Willer jo Bonellin viimeisissä töissä. Siihen kuitenkin kaipaisin muutosta, että silloin, kun Kit W. ja Tiger ovat mukana, heidän roolinsa kirjoitettaisiin kunnolla. Ja tämä koskee siis Nizzin tarinoita.
Täsmennyt vielä Mosabackan ylläolevaan viestiin. Texin pääkirjoittajia ovat nykyään Faraci ja Boselli. Sergio Bonelli on jo ehtinyt julistaa, että Faraci on Texin tulevaisuus, vaikka Faracin tuotanto on toistaiseksi ollut melko olematonta. Kaksikon kintereillä on edelleen Nizzi. Kaikkiin kolmeen pätee se, että heidän tekstinsä hyväksytään tai hylätään, muutoksia niihin ei tehdä. Selkeitä apukirjoittajia ovat Rujun lisäksi Segura ja Manfredi, joiden teksteihin on lupa kajota. Seguran rooli pelkästä maxi-kirjoittajasta ei tule ilmeisesti muuttumaan. Huomio italialaisilta keskustelupalstoilta: Seguran rooli espanjalaisena Tex-kirjoittajana on Italiassa erittäin väheksytty. Sääli.
-
1) En ole tiennytkään, että tarinanvääntäjä Claudio Nizzi on ollut jopa pannassa Italian päässä.
Eiköhän Nizzi ole parhaat päivänsä nähnyt, kun mennään noin kolmetoista vuotta taaksepäin.
-
Njoo. Tasaisuus puuttuu. Aina silloin tällöin Nizzi kuitenkin edelleen yllättää. Ja mielestäni viime aikoina useammin kuin joitakin vuosia takaperin.
-
Njoo. Tasaisuus puuttuu. Aina silloin tällöin Nizzi kuitenkin edelleen yllättää. Ja mielestäni viime aikoina useammin kuin joitakin vuosia takaperin.
Totta kyllä tuokin. Siitähän yhtenä esimerkkinä on tuo vuoden 2006 tarina Kapinallinen, joka oli itse asiassa hyvä tarina. Ehkä vuoden parhaimpia, ellei paras. Ja jos vain mies jatkaa samaan malliin ja ehkä vielä parantaakin otettaan tarinoissa, niin sehän on kerrassaan hieno asia.
-
Pienen tauon jälkeen muistaa täälläkin käydä.. :)
Ihan vaan kyselisin, kun Italiaan olen ensi viikolla menossa, että tietääkö joku viisaampi mistäpäin Roomaa löytäisi Tex tilpehööriä :) Tietty se niiden uusin Tex lähtee mukaan (vaikken kielestä mitään ymmärräkään) mutta jos joku ihan *tietäisi* missä jotain olisi.. Ymmärsin, että ainakin toreilta voi löytää vaikka mitä.
Sen Tex leffan DVD:tä koetin netin kautta metsästää, mutta kaikki linkit olivat jonkin sortin nettimyyntipaikkoja (ebay.it yms..)..
-
Kateellisena suosittelen ehdottomasti rautatieasemia. Kokemukseni mukaan niillä on parhaat Tex-valikoimat (varo muovitettuja kahden Texin pakkauksia, sivuja voi puuttua välistä tai on jotain muuta ikävää yllätystä). Torimyyjiäkin on, mutta en enää muista missä. Ei kuitenkaan ihan keskustassa. Trasteveressä en havaannut Texiä missään, joten pitäydy joen paremmalla puolella. Ihan kirjakaupoista läytyy helposti kovakantista ja värillistä texiä sekä Mondadorin kustantamia best seller -opuksia
-
Ylläolevaan täytyy sanoa, että niitä pienoisukkeleita minäkin halajan. Yhden Tutto-Texin toki omistan, mutta täytyy Italiassa kerran elämässä itsekin käydä, joskus tulevaisuudessa.
Jättäydyin virheellisesti taannoin kirjakaupan varaan Mefiston poika -tilauksessa. Puolentoista kuukauden odotuksen jälkeen peruin afäärit ja tein tilauksen suoraan Egmontilta. Kirja tuli, luinpa teoksen ja tarinasta intoutuneena jatkoin loputkin Mefisto/Yama-tarinat. Nyt on siis tullut luettua lyhyen ajan sisään kaikki M/Y-tarinat, koska Luurankoylängön jälkeen luin välistä vielä julkaisemattomat pari tarinaa (sitä ensimmäistä en oikein pidä sarjaan kuuluvana, koska siinä Mefisto ei ole vielä kunnon vastus Texille).
Koska Luurankoylänkö ei lopulta ollut aivan huipputarina, ko. saagan huikeimmat tarinat ovat mielestäni loppupäästä. Yama-tarinat pesevät mennen tullen alun Mefisto-tarinat, mutta Mefisto! -tarina on kuitenkin selkeä ykkönen. Tässä siis minun mielipide kolmesta parhaasta M/Y-tarinasta.
1) Mefisto! (Huolimatta kaukotappamisen ja rannerenkaisiin liittyvistä virheistä Mefiston henkiinherättäminen on kyllä veret seisauttava idea!)
2) Mefiston poika (Mefiston kuoleman kuvaaminen on sykähdyttävä kohtaus)
3) Yaman paluu (Texin nukkekidutus, zombie ja Aryman!)
Sitä en kyllä vieläkään sulata, että Yaman mieli olisi kykenemätön magiaan. Minun mielestäni saagan huipentuma olisi ehdottomasti se, että Mefisto ja Yama yhdistäisivät voimansa! Texin puolella olisi tietenkin tuttu kvartetti klarinetteineen ja Morisco. Tarina alkaisi Mefiston siskon Lilyn vankilapaosta. Muistini kyllä pettää, mutta eikös lepakko-Aryman jäänyt henkiin? Lepakko ja se teräskuuppa "herättävät" kyllä Yaman taas toimimaan kosto mielessä. Eikä olisi huono idea sekään, että Loa yrittäisi kostaa Yamalle.
Liekö siellä Italian päässä edes suunnitteilla uutta Mefisto-osaa?
-
Pienen tauon jälkeen muistaa täälläkin käydä.. :)
Ihan vaan kyselisin, kun Italiaan olen ensi viikolla menossa, että tietääkö joku viisaampi mistäpäin Roomaa löytäisi Tex tilpehööriä :) Tietty se niiden uusin Tex lähtee mukaan (vaikken kielestä mitään ymmärräkään) mutta jos joku ihan *tietäisi* missä jotain olisi.. Ymmärsin, että ainakin toreilta voi löytää vaikka mitä.
Sen Tex leffan DVD:tä koetin netin kautta metsästää, mutta kaikki linkit olivat jonkin sortin nettimyyntipaikkoja (ebay.it yms..)..
Jos haluat ostaa Texin numeroita (isoja lehtiä), niin siinä päärautatieaseman vieressä (olisko Piazza della republican tienoilla?) on sellaisia lehtikojuja, joissa on luettuja ja lukemattomiakin sarjakuvia. Löytyy Tex, Zagor, DIabolik, Miki, Grande Blek, Dylan Dog ja mitä niitä nyt onkaan. Parhaat numerot ovat jemmassa siellä kopin sisällä, sopii kysellä ukoilta suoraan. Jos jotain meillä harvinaista haet, niin esim. nämä tasasataset 100, 200 etc., jotka siis olivat väripainoksia. Liuskoja noissa kojuissa harvoin on, ehkä jotain näköispainoksia voisi löytyä. Löysin kerran Bolognasta pienestä lehtikaupasta sellaisen Tex muoviukkelin, mutta jätin ostamatta, heh.
Hauskaa matkaa!
-
Löysin kerran Bolognasta pienestä lehtikaupasta sellaisen Tex muoviukkelin, mutta jätin ostamatta
Laitoin joskus Kukunoriinkin (http://www.kukunor.com/ (http://www.kukunor.com/)) viestiä näistä Tex-oheistuotteista. Koitin hienovaraisesti vihjata, että voisi ottaa valikoimiin. Eiköhän tuota supersankari ja Tinttihömppää ole jo Suomessa riittämiin :-D Voisi vaikka päivittää valikoimaa hivenen... Näillähän on muuta saman sortin kamaa myynnissä pilvinpimein. No ei vielä ole aneluttuottaneet tulosta...
-
Buena sera!
Italiassa käyty ja lähtihän sitä jotain sieltä mukkaan.. Ekana päivänä ostin Terminin rautatieaseman kioskilta tutto Texin ja normi(?) Texin. Itkinkö hunajaa kun katsoin hintaa (2,70e/kpl. Ja vielä kirjottavatkin että "Italy only")..
Terminiltä ostin myös yhden näitä isoja, värillisiä Tex sarjakuvakirjoja (en edes ensin katsonut mitä tarina siinä oli, vasta hotellilla huomasin että kas kas, tämähän on yksi lemppareistani! ;D)
Mukaan irtosi myös se Tex elokuva DVD, jonkin sortin 60th anniversary limited edition.
[Hiemanko jo junamatkalla Fiumicino - Termini hymyilytti, kun ohitettiin asema nimeltä Villa Bonelli.. :laugh:]
-
Mukaan irtosi myös se Tex elokuva DVD, jonkin sortin 60th anniversary limited edition.
Oliko tuossa kielivalintana mukana englanti (teksti tai puhe)....odottelen tällä viikolla itse jenkkiversiota tuosta josko saan viritettyä laitteeni siihen sopivaksi...
-
Oliko tuossa kielivalintana mukana englanti (teksti tai puhe)....odottelen tällä viikolla itse jenkkiversiota tuosta josko saan viritettyä laitteeni siihen sopivaksi...
Mistä olet tuon tilannut?
Tilasin tuon jostain dvd-kaupasta jenkeistä ja sieltä tuli ensinnäkin poltettu piraattiversio. >:( Kansipaperit oli aika huonosti kopioidut. Itse leffa pyöri hyvin, mutta kielenä oli englanti (dubattu), ja tekstitys taisi olla Kreikaksi. Dubbaus oli tehty niin huonosti, että telkkarin piti olla melkein täysillä, jotta puheen kuuli. Aika surkea esitys siis tuo levy, mutta sai siitä kuitenkin sen verran selvää, ettei mistään leffojen helmestä todellakaan ole kyse :)
No jaa, taidan ostaa tuon joskus jostain sellaisesta paikasta, että tiedän ostavani laatua, vaikka aika surkea leffa onkin kyseessä.
-
Mistä olet tuon tilannut?
Joku digitalconquest oli lafkan nimi, ...tiedä sitten onko samanlainen räpellys mutta huonon vhs-kopion olen nähnyt eikä siitä voi juuri muuta kuin parantaa...katotaan nyt mitä tulee jos tulee...
Pitää sitten yrittää saada tuo 60's dvd italiasta jollei muuten...
-
Joku digitalconquest oli lafkan nimi, ...tiedä sitten onko samanlainen räpellys mutta huonon vhs-kopion olen nähnyt eikä siitä voi juuri muuta kuin parantaa...katotaan nyt mitä tulee jos tulee...
Pitää sitten yrittää saada tuo 60's dvd italiasta jollei muuten...
No ei ainakaan sama firma ole... Toivottavasti sinua onnistaa hieman paremmin.
Ilmoitatko jos tilaat italiasta tuon 60's version... Voitaisiin tehdä vaikka yhteistilaus niin saisi kulut puolitettua.
-
Tuli luettua -91 vuosikerta ja sieltähän löytyi oikea helmi. Kadonnut poliisipäällikkö (13-16/-91) on tajuttoman hyvä tarina! Piirtäjänä Villa ja kirjoittajana Nizzi. On todella harmi, että Nizzi ei tee enää tämänkaltaisia tarinoita.
Samaisesta vuosikerrasta löytyy muuten Yön henget -tarina, joka on sekin upeaa Civitellin jälkeä. Päättyikö Zhendan juonittelut tuohon tarinaan? Huomasin tarinaa lukiessani, että Zhendalla on jonkin verran yhtäläisyyksia Mefistoon, tosin pikkutekijä hän on kuitenkin Mefistoon verrattuna.
-
Ei ole Zhendasta tuon jälkeen kuultu.
Ja italo Tex-DVD:llä ei ole kuin italialainen puhe ja tekstityksiä ei muistaakseni ole. Laatu on muuten hyvä!
-
Vuosi 1991 oli erinomainen vuosi. Juuri ne PARHAAT tarinat kyseiseltä vuodelta ovat tietysti Kanadaan perustuva Kuolema virralla, Zhenda tarina sekä juuri tämä Kadonnut poliisipäällikkö, mutta myös ne muut tarinat ovat hyviä. Esimerkiksi se rämelaiva ja Ku klux klan tarina oli hyvä. Myös se Giolittin ensimmäinen Suomessa julkaistu tarina Käsi louhikossa. Erittäin hienoa Giolittia.
-
Suomi 24:ssä puretaan tunteita Kvaakin lännensarja -keskustelua kohtaan. Viesteissä käy ilmi, että uusia keskustelijoita ei suvaita täällä. Laitoin sinne kommentin, että tervetuloa mukaan keskustelemaan, jos asiallisuuteen kyetään. Näytetään, että uusia kavereita suvaitaan ja otetaan heidät ja heidän mielipiteensä huomioon täällä. Ne ovat arvokkaita, ja mahdollisesti eri näkökannoilta esitettyjä.
Ei niin, ettäkö olisi havaittavaa ongelmaa ollut, mutta kun keskustelu on koettu syrjiväksi, skarpataan yhä!
Kaikki ovat edelleen tervetulleita keskustelemaan Tex Willereistä tämänkin aiheen alle, ilman mitään suurempaa taustatietämystä. Luetaanhan kuitenkin ainakin lähihistorian edeltävät viestit, ennen kuin kommentoidaan.
-
En ymmärrä mistä moinen ajatus on voinut syntyä. Ei täällä ole ketään syrjitty ainakaan tietoisesti. Veikkaan, että asiantuntemusta täällä on enemmän kuin Suomi24:ssä, ja se voi joitakin pelottaa. Sitä paitsi onhan tänne uutta porukkaa ihan kiitettävästi tullut, joten ei kynnys liian korkea voi olla.
-
Itse komppailen Jannen kantaa pitkälti, en ole havainnut mitään syrjintää yms, mutta molempien tavoin toivotan kaikki uudet tervetulleiksi kertomaan omat mielipiteensä ja kantansa lännensarjakuvista.
Asiantuntemus kasvaa jokaisen uuden näkökulman myötä ja saattaa olla että siten löytää vielä jotai n mitä ei aiemmin ollut edes huomannut etsiä lännensarjakuvista.
-
Katsoin myös tuon keskustelun ja aika oudolta vaikutti. Yhdessä viestissä Janne ja Wade oli mainittu henkilöinä jotka eritoten kritisoivat muita, mikä minusta oli aivan omituista; kummankin osuus keskusteluissa on ollut pikemminkin kärhämöitä tasoitteleva eikä missään tapauksessa kenenkään kimppuun käyvää. Sen sijaan itselläni oli aikanaan aika kärkevää kirjoittelua Pason kanssa, mutta siihenkin muut ja moderaattorit suhtautuivat lähinnä siten, ettei ylilyöntejä päässyt tapahtumaan (tai niistä huomautettiin); kumpikin sai laukoa omia mielipiteitään kunhan ei mennyt henkilökohtaisuuksiin. Eikö tämäkin jo kerro erilaisten mielipiteiden suvaitsemisesta kvaakissa?
Jos asiattomuuksista huomautetaan, niin ei kai kukaan järkevä ihminen tällaisesta nyt niin katkeroituisi että alkaa näitä purkaa jossain muualla? En tiedä onko tämä edes keskustelemisen arvoinen asia; eiköhän suunnata katseet Tex Willeriin!
-
Vai ei täällä syrjitä? Muuten ainakaan ei ylläpidon meikäläiseen kohdistamaa ajojahtia voi selittää.
Allekirjoittaneen henkilöllisyyden voi sitten arvata.
-
Kas, tulihan tämäkin sitten selväksi.
Pasolle: Sinulla on laaja tietämys texeistä ja ilmeisesti monista muistakin asioista kuten esim. lännen aseista ja sotahistoriasta; tämä on pääteltävissä viesteistäsi. Toivon sinun osallistuvan edelleen tex- ym. länkkärilkeskusteluihin!
Rasisimi & fasismi & nationalismi eivät ole kuitenkaan niitä aatteita joiden vaatteissa ketään tahdon kohdata.
-
Hannun viestin allekirjoitan täysin. Värikkäät ja kärkkäätkin mielipiteet ovat ok, kunhan kyetään perustelemaan eikä mennä henkilökohtaisuuksiin tai muihin mauttomuuksiin. Salaperäisen herra P:n tapauksessa en tiedä tarkalleen ylläpidon vaikuttimista, mutta en itse ole havainnut mitään älyttömiä ylilyöntejä sanankäytössä. Tai mahdollisesti sellaiset viestit on sitten poistettu saman tien näkyviltä, tiedä häntä.
Sitten muihin asioihin. Vuosi lähenee loppuaan, mutta mitä jäikään käteen Tex-vuodesta 2008?
Perussarjan puolella nähtiin ihan laadukkaita seikkailuja, joissa etenkin kuvitus oli korkeatasoista. Mieleen jäivät vanhojen kettujen Fontin, Repetton ja Ticcin taidonnäytteet. Myös debytantit ja muut tuntemattomammat nimet eivät tuottaneet pettymystä. Käsikirjoituspuolella ei nähty tänä vuonna kiistattomia mestariteoksia, mutta varsinkin Bosellin loppuvuoden kolme tarinapläjäystä vakuuttivat.
Maxi ja suuralbumirintamalla Fort Sahara ja Raivoisa rämejahti olivat kohtuullisen hyvää tavaraa. Yllättäen Diso ei shokeerannut piirtäjänä enää entiseen malliin ja tarinakin oli luettavaa perustexiä. Mutta vuoden mahtavimmat teokset olivat ehdottomasti kovakantiset Mefisto&Yama järkäleet, jotka kyllä ansaitsevat paikkansa joka kodin kirjahyllyssä Sinuhen ja Rikoksen ja rangaistuksen vierellä. Niin upea julkaisu varsinkin Mefiston poika on, että pidän sitä Suomen tähän asti parhaana yksittäisenä Tex-julkaisuna. Galepin piirros pääsee oikeuksiinsa paremmin kuin koskaan aiemmin. Kiitos vielä näistä kovakantisista! Toivottavasti jatkossakin saadaan vanhoista huipputarinoista vastaavanlaisia mahtipainoksia.
Vuoden 2009 alun suurin kiinnostuksen aihe kohdistuu tietysti Civitellin värilliseen juhlajulkaisuun. Sitä odotellessa, hyvää uutta vuotta kaikille.
-
Pitkälti olen samaa mieltä Cheyennen kanssa. Omaksi suosikikseni vuoden tarinoista nousi yllätten Nizzi-Repetto -kaksikon tarina. Siinä oli Nizzille tyypillistä kaavamaisuutta ehkä rahtusen liikaa, mutta meno oli hurjaa alusta loppuun ja aihe oli tuore. Repetton kuvitus iski lujempaa kuin koskaan ennen! Ihan kantapäillä seurasi Ticcin puffelisotilaat, jonka lievät puutteet olivat kässäriosastolla: tarinaa vaivasi tietty ilmavuuden puute, suvantohetkiä ei ollut tarpeeksi ja roistoille ei muistettu luoda profiilia. Eniten tarinassa ilahdutti se, että Ticci oli selkeästi terästäytynyt parin tasapaksumman jutun jälkeen. Perussarjan suuriin elämyksiin kuului tietysti myös Bosellin ja Fontin upea tarina, siinä lienee tämän hetken vahvin tekijäkaksikko. Täytyy tunnustaa, että vuoden muista tarinoista ei jäänyt mieleen suuria muistikuvia.
Olen Cheyennen tapaan ymmyrkäisenä kovakantisista julkaisuista. Galepin kuvituksessa korostuvat pienet yksityiskohdat, joita ei alkuperäisissä julkaisuissa huomannut lainkaan. Mahtava Tex-vuosi!
-
Boselli&Font ei "liene" tämän eikä kyllä muunkaan hetken paras tekijäkaksikko. Ainakin Bosellin viimeisimmässä tarinassa oli niin paljon "epä-Tex-mäisyyksiä", että puistattaa. Font on kyllä ihan kelpo piirtäjä. Mutta Bosellilla on hurjan paljon parannettavaa. Jos hänen muutkin tarinat olisivat Shanghai Ladyn tragedian tasoisia, mutta kun ei :(
Mefiston poika oli kunnon kamaa. Galepinkin piirros näyttää jopa siedettävältä. Painojälki erinomaista.
Fort Sahara oli hyvä, samoin Rämejahti. Jälkimmäisen piirros hienoa, edellisen tarina kunnollista Texiä.
-
Samaa mieltä olen, että saatiin mahtavin Tex -vuosi varmaan koskaan. Enemmän analyysshia etusivulla lähipäivinä...
-
Ja Jarkkohan kolumnisoi kympin arvoisesti etusivulla sarjakuvavuodesta 2008. Länkkäreitäkin mainitaan...
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1169
-
Minusta tämä oli kyllä supervuosi Texin osalta, pari kovakantista klassikkoa, suuralbumeja jne......Egmontille pitää antaa iso käsi tästä vuodesta muutenkin!!!!
-
Suomi 24:ssä puretaan tunteita...
Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Täytyy sanoa omalta kohdaltani se, että minun mielestäni lännensarja-osiossa on ihan mukava meininki. Siitä olen varma, että sarjakuvia silloin tällöin lukeville paikka saattaa äkkiseltään tuntua vain friikkien ja hurahtaneiden pieneltä piiriltä. Ehkä pieni totuuden siemen siinä onkin, mutta olen täysin varma siitä, että kenen tahansa kommentit ovat mukava lisä keskusteluun.
Lomalla tuli luettua Willereitä urakalla. Luin myös Galepin piirtämän tarinan Huuto myrskyssä (11/94). Kun vähän aikaa sitten ilmestyi Galepin huikeimpia tarinoita oleva Mefiston poika, kontrasti tähän yhden tarinan pituiseen Italiassa tasanumeroiseen (400) oli kohtuuttoman suuri. Ymmärrän täysin Galepin piirrosjälkeen kohdistuvan kritiikin, jos on ensimmäisinä lukukokemuksina ollut hänen viimeisin (?) teos. PIirrosjälki ei ole kovin mairittelevaa. Ne jalat.
Valo avaruudesta (4-7/96) on pelottavimpia tarinoita mitä Willereissä on. Joku siitä on jo aikaisemminkin maininnut, että Letteri osaa kauhun. Olipahan huikea tarina taas kerran!
Hyvää lännensarjapitoista vuotta kaikille!
-
Luin myös Galepin piirtämän tarinan Huuto myrskyssä (11/94).
Minä taas luin viimein marraskuussa ostamani kronikan 22. Nicolon piirrosjälki oli Saaren tyrannissa huikean mahtavaa! Järisyttäviä ne kanakit! Ja sen yhden kurkkua poltti tosiaan joka välissä. Itse stoorikin oli mainio, vaikka sitä alkua ei enää muistanut, kun ei jaksanut edellistä kronikkaa kaivaa esiin...
Samaisessa kronikassa alkoi myös tarina Coloradon rajoilla. Senkin on ilmeisesti Nicolo piirtänyt? Hienoa jälkeä kaikin puolin.
-
Samaisessa kronikassa alkoi myös tarina Coloradon rajoilla. Senkin on ilmeisesti Nicolo piirtänyt? Hienoa jälkeä kaikin puolin.
Kyllä on! Nicolóa parhaimmillaan molemmissa tarinoissa.
-
onko vanhat tex willer lehdet vuosilta 1970-75 arvokkaita lehdet ovat hyväkuntoisia
-
Vähän väärä ketju, mutta ovat ne arvokkaita. harvinaisimmat jopa yli sata euroa ja kympin pintaan menevät vähemmänkin harvinaiset tuosta satsista, jos ovat todella hyvässä kunnossa.
-
onko vanhat tex willer lehdet vuosilta 1970-75 arvokkaita lehdet ovat hyväkuntoisia
No jos tuossa olisi vaikka kaikki numerot 1/71 - 12/75 ja hyväkunto tarkoittaa ei kynänjälkiä, palapuutteita, puuttuvia/irtonaisia sivuja eikä isoja taittumia/repeämiä niin yksitellen myyden voisi saada n. 2000 +- 500 euroa noista yhteensä.... 8]
-
En ole nyt muutamaan vuoteen postannut, mutta aktiivisesti seurannut tätä keskustelualuetta ja ollut Texin lukija toistakymmentä vuotta, ja minua kiusaa eräs asia: koska viimeksi on Tex Willerin maailmassa tapahtunut jotain oikeasti merkittävää? Tietenkin Willerversumin aikajana on parhaimmillaankin varsin hämärä, mutta viimeisin maailmaa ja etenkin hahmoa muuttanut asia on tältä istumalta muistaen Texin valitseminen navajojen päälliköksi ja tästä on jo 40 vuotta! Siitä eteenpäin kaikki tarinat ovat olleet "Tex kohtaa pahiksen ja ampuu tämän" josta siirrytään seuraavaan ihankuin edellistä tarinaa ei olisi tapahtunutkaan.
Toki Tex ei ole varsinaisesti mikään taustalla isompaa tarinaa pyörittävä sarja tai erinäisien laajempien tarinakokonaisuuksien jatkumo, mutta mitä enemmän tätä asiaa mietin, sen enemmän se minua rassaa, koska minkäänlaista sisäistä kehittymistä ei ole näilläkään näkymin tiedossa lähitulevaisuudessa. Onko Bonellin sisäinen sensuuri niin vahva että hahmon kanssa ei suostuta ottamaan riskejä levikin putoamisen pelossa? Muistan lukeneeni aiemmin täällä että Bonelli on ohjeistanut mm. naissuhteissa että ohimeneviä tuttavuuksia saa tuoda mukaan vaikka kuinka, mutta mitään vakavaa ei suvaita. Onko tämä nyt sitten lukijoiden kunnioittamista vai selkeää aliarvioimista että kaikki pidetään tuttuna ja turvallisena? Texin ystävätkin (tämän perusnelikon ulkoiset) jotka ovat olleet mukana useamminkin kuin kahdessa kolmessa tarinassa taitaa olla yksinumeroinen luku, naispuolisia ei sitäkään. Ymmärrän kyllä että Texille ei ole kirjoitettu toista romanssia Lilythin lisäksi ja kunnioitankin päätöstä, mutta Lilythiäkin on hyödynnetty suorastaan rikollisen vähän Willerissä, oliko edes alunperin ajatuskaan tehdä Lilythistä tärkeämpää henkilöä Texin maailmassa.
Vastustajat ovat luku sinänsä, sillä Mefistoa ja Yamaa lukuunottamatta pahisgalleriakin on loppupeleissä varsin suppea. Taitavat olla kertakäyttöistä materiaalia nämä pahikset, sillä Mefisto on ollut mukana viidessä tarinassa, Yama ja Proteus kolmessa, ja Mestari sekä Musta Tiikeri kahdessa. Loput ovat muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta enemmän tykinruokaa, vailla jännitettä tai persoonallisuutta. Lisäksi jokaisella vastustajalla on motiivina silkka ahneus, kosto toimii toissijaisena. Paholaisen Merkki-tarinan kultti oli piristävä poikkeus massassa, uskonnolliset fanaatikot vailla "taloudellisia" motiiveja tuotti pitkästä aikaa uhkaavan oloisen vastustajan sankareille tavallisten röyhkeiden ranchereiden, kierojen poliitikkojen ja liipasinherkkien pistolerojen sijaan. Samoin ensimmäisessä Proteus-tarinassa herra P:tä ajoi eteenpäin enemmän tempauksistaan saamansa adrenaliini ja jännitys, rahan ollessa suorastaan sivuseikka. Tälläisiä tapauksia toivoisi näkevänsä enemmänkin, jotain tavallisuudesta poikkeavaa, jotain jollaisia Tex ei olisi lähettänyt Saapasmäelle jo pienen kylällisen verran. Vastustaja voisi myös saada aikaan jotain maanlaajuista vahinkoa tai ravistelua, historialliset tosiseikat eivät olisi edes rasite, onhan Tex mm. tuhonnut Daltonien koplan ja Hurjan Joukon.
Eli tiivistäen: enemmän riskejä, enemmän hahmonkehitystä, jotain joka vaikuttaa hahmoon joka on pysynyt täysin samana jo puoli vuosisataa.
Tulipas nyt avauduttua.
-
Siitä eteenpäin kaikki tarinat ovat olleet "Tex kohtaa pahiksen ja ampuu tämän" josta siirrytään seuraavaan ihankuin edellistä tarinaa ei olisi tapahtunutkaan.
Kustantaja näkee Texin todennäköisesti ennemmin konseptina, jota on helppo toimituksen sellaisena hallita ja lukijoiden seurata. Kun Tex sellaisena toimii varsin hyvin ja kaiken lisäksi myy varsin mainiosti, sillä on vakiintunut paikkansa tässä muodossaan, jota tuskin tahdotaan muuttaa. Kunnianhimoisemmista visioista vastaavat muut sarjat.
Epäilen kyllä, että suuret muutokset herättäisivät vastustusta lukijakunnassa, joka lännentarinoiden osalta on mielestäni hieman koko sarjakuvakansaa konservatiivisempaa joukkoa. Tex-tarinoissa yhdistyvät suoraselkäisyys, toveruus ja tietty miesten maailma. Tex edustaa jatkuvuutta ja pysyvyyttä, eikä asiassa ole mitään väärää. Toki saman voi nähdä pysähtyneisyytenä ja sellaisena olevan turhauttavaa.
Lisäksi Tex-kirjoittajat työstävät melkoisen perinteitä jauhavia tarinoita, johtuipa asia sitten toimituksen ruoskasta tai ei. Tex-perinteitä ei kuitenkaan tahdota jatkossakaan rikkoa merkittävästi, ellei korkeintaan sukupolven vaihdosten myötä. Pienet kokeilut kauhun ja scifin osalta pysynevät sellaisina jatkossakin: pieninä kokeiluina.
-
Olen Jiksin kanssa samaa mieltä. Onhan se tälläkin forumilla jo nähty, kuinka 'vanhoillisia' suurin osa Texin lukijakunnasta on. Minäkin kuulun juuri niihin, joiden mielestä tuttuja Tex-kaavoja ei saisi ainakaan isolla kädellä särkeä. Boselli joskus yrittää murtautua kaavoista, mutta minä olen kyllä kavahtanut aina kun jotain sellaista on tapahtunut. Mielestäni peruslukijan pitää pystyä luottamaan Texiin ja siihen, että se maailma, johon joskus (=aika usein) niin mielellään uppoutuu, ei muutu. Ja näin varmasti ajattelee Sergio Bonellikin, koska on niitä säädöksiään jaellut.
Mutta Olen Mr Tangon (jonka toivotan riemuiten takaisin aktiiviseksi kirjoittajaksi!) kanssa myös samaa mieltä siitä, että tietty tuoreus ei olisi pahitteeksi. Ehkäpä juuri niiden roistohahmojen kautta löytyisi ratkaisu... Muistan kaverini kanssa kerran jutelleeni hiukan radikaalimmastakin vaihtoehdosta. Kaverini oli ehdottomasti sitä mieltä, että jonkun perusneliköstä olisi kuoltava. Olin sitä vastaan, mutta tarkemmin ajateltuna se ei ehkä olisi pahitteeksi. Mutta kuka? Carsonin rooli on niin suuri, että hän on poissa laskuista. Nuori Kit vai Tiger Jack? Toisaalta aika paljon potentiaalista lukijakuntaa menetettäisiin, jos toinen näistä eliminoitaisiin. Mutta pirun hieno ja pitkä tarina siitä saataisiin kostoineen kaikkineen! Loppujen lopuksi kallistuisin sille kannelle, että joku vakituinen sivuhahmo olisi heivattavissa. Vaihtoehtoina olisi Montales, El Morisco, Irlannin Pat, Gros-Jean, Jim Brandon, kenraali Davis tai Tom Devlin. Viimeisimpänä näistä heivaisin Moriscon, koska siinä menetettäisiin potentiaaliset magia-ainekset. Ehkä vähemmän arvokkaita ovat Pat tai Gros-Jean, joiden roolit ovat melko samankaltaisia (rotevia voimanpesiä...). Kaikien muiden varaan voisi mielestäni kyhätä ties kuinka komeita tarinoita. Lyhyesti: olisin Irlannin-Patin hautaamisen kannalla! Hänen pölkkypäämäisyytensä on joskus jopa ärsyttänyt minua.
Pistetäänkö aiheesta oikein äänestys pystyyn? Kuka Texin sivuhenkilöistä olisi heivattavissa?
-
Mutta Olen Mr Tangon (jonka toivotan riemuiten takaisin aktiiviseksi kirjoittajaksi!) kanssa myös samaa mieltä siitä, että tietty tuoreus ei olisi pahitteeksi. Ehkäpä juuri niiden roistohahmojen kautta löytyisi ratkaisu... Muistan kaverini kanssa kerran jutelleeni hiukan radikaalimmastakin vaihtoehdosta. Kaverini oli ehdottomasti sitä mieltä, että jonkun perusneliköstä olisi kuoltava. Olin sitä vastaan, mutta tarkemmin ajateltuna se ei ehkä olisi pahitteeksi. Mutta kuka? Carsonin rooli on niin suuri, että hän on poissa laskuista. Nuori Kit vai Tiger Jack? Toisaalta aika paljon potentiaalista lukijakuntaa menetettäisiin, jos toinen näistä eliminoitaisiin. Mutta pirun hieno ja pitkä tarina siitä saataisiin kostoineen kaikkineen! Loppujen lopuksi kallistuisin sille kannelle, että joku vakituinen sivuhahmo olisi heivattavissa. Vaihtoehtoina olisi Montales, El Morisco, Irlannin Pat, Gros-Jean, Jim Brandon, kenraali Davis tai Tom Devlin. Viimeisimpänä näistä heivaisin Moriscon, koska siinä menetettäisiin potentiaaliset magia-ainekset. Ehkä vähemmän arvokkaita ovat Pat tai Gros-Jean, joiden roolit ovat melko samankaltaisia (rotevia voimanpesiä...). Kaikien muiden varaan voisi mielestäni kyhätä ties kuinka komeita tarinoita. Lyhyesti: olisin Irlannin-Patin hautaamisen kannalla! Hänen pölkkypäämäisyytensä on joskus jopa ärsyttänyt minua.
Pistetäänkö aiheesta oikein äänestys pystyyn? Kuka Texin sivuhenkilöistä olisi heivattavissa?
Hoh, tuo olisikin kyllä raaka veto että joku perusnelikosta saisi surmansa. Niin pitkälle en ehkä olisi valmis menemään vielä, mutta mainituista sivuhahmoista "uhrattavimmissa" olisi eniten kenraali Davis, jonka osa Tex-maailmassa on enemmän deus ex machina, korkea upseeri jonka pelkkä läsnäolo palauttaa takaisin ruotuun vastustajana olevan upseerin tai vastaavan. Montalesiakaan ei ole juuri nykyaikoina käytetty suurestikaan, ja tämän kuolemasta johtuva tarina voisi olla vavahduttavimpia koskaan, sen verran yhteistä historiaa hänellä ja Texillä on.
Irlannin Pat ja Gros-Jean ovat kyllä turhan samanlaisia hahmoja nykyisin, vaikka Gros-Jean ensimmäisessä tarinassaan oli suorastaan Texin veroinen ampuja, ja nykyisin haulikkokin on liian monimutkainen? Pat tosin on mielestäni hupaisa hahmo suorasukaisuudellaan, ja irlantilaisuus on mielestäni plussaa (Voittamattomat on yhä ehdottomia suosikkitarinoitani Texin historiassa). Gros-Jeankin on viihdettä tarjonnut, joten näistä kahdesta toisen valitseminen on hankalaa. Morisco on kyllä omaltakin kannalta suojattu, sillä kovin montaa mystikkoa ei Texin ystäväpiirissä ole, ja hän on vielä yksi kiinnostavimmista sivuhahmoista Texin historiassa. Jim Brandon ja Tom Devlin ovat myös kuin saman kolikon kääntöpuolia, ainoa kunnon eroavaisuus taitaa olla kansalaisuus. Devlin olisi enemmän valmis poistumaan keskuudestamme, kolme ystävää isoissa lainvartijan viroissa (Devlin, Brandon, McKenneth) on hieman liikaa, varsinkin kuin heidän panoksensa tarinoihin on lähinnä pulaan joutuminen ja neliapilan kutsuminen apuun.
Ymmärrän toki idean vastustajiakin, mutta monta tarinaa on jo tehty missä lähtölaukauksena toimii Texin ystävän tai perheenjäsenen kuolema, joten ei olisi kovinkaan uutta. Tai sitten voisi paljastua jotain uutta esim. vanhempien kuolemasta, että isän kuolema olikin tilaustyö, näin saataisiin uusi pysyvämpi vastustaja eikä tarvitsisi lukijakuntaa shokeerata tutuksi tulleen hahmon kuolemalla, kaikki olisivat tyytyväisiä.
-
Kiinnostava keskustelunavaus A.Tangolta. Ei tosiaan ole hirveästi nähty sarjan kannalta merkittäviä tarinoita viime aikoina. Äkkiseltään tulee mieleen Paluu Culver Cityyn (03), Carsonin menneisyys (95) ja Navajon ylpeys (93), jotka ovat pureutuneet edes hieman syvällisemmin Texin ja kumppaneitten historiaan. Ehkä myös Mies ilman menneisyyttä (96-97) ja Mefisto! (02-03) voitaisiin laskea samaan kategoriaan eli tarinoihin, joilla on keskivertoa suurempi merkitys.
Olen pitkälti samaa mieltä Jiksin ja Jannen kanssa. Pysyvyys on Texin valtti eikä sarja ole enää pitkään aikaan yrittänytkään olla mikään kehityskertomus. Pakolliset juonikuviot on jokaisen neliapilan jäsenen osalta käyty läpi, eli vähän on taustoja valotettu ja mm. homoepäilyt saatu nätisti karisemaan pois. Konsepti on nykyisellään toimiva, vaikka ajoittain hengettömyys ja ideoiden puute (tai pikemmin vanhojen kliseiden kierrätys) vaivaavat. Kieltämättä jokin piristysruiske juoniosastolle ei olisi yhtään pahitteeksi. Tuleva Lilyth-tarina kuulostaa lupaavalta, mutta toisaalta jos se on vain yhden pokkarin mittainen, niin voiko siitäkään klassikkoa tulla.
Itse en ole yhtään innoissani ajatuksesta, että joku peruskvartetista pistettäisiin kylmäksi vain, että saataisiin parin tarinan ajaksi säpinää, vaikka trendi onkin ollut se, että Kit ja Tiger ovat viime vuosina olleet aika totaalisesti sumussa. Sivuhenkilöistä jonkun voisi ehkä uhrata, Pat tahi Gros-Jean olisivat oikein hyviä vaihtoehtoja. Tästä voisi Boselli kirjoittaa 4 pokkarin tarinan, johon tietysti jätettäisiin loppu osittain auki jatko-osaa varten.
Mutta likvidoimisen sijaan paras keino olisi mielestäni kuitenkin panostaa enemmän henkilöihin, ja etenkin konniin. Alko on täysin oikeassa, vastustajat ovat aivan liian usein pelkkää tykinruokaa. Persoonallisia konnia ei ole ollut pitkiin aikoihin. Proteus ja Mestari takaisin kehiin entistä vahvempina ja heidän lisäkseen voisi kehittää pari uutta hyytävää vihulaista, jotka tuottaisivat harmaita hapsia Texille parin kolmen seikkailun verran. Arkkivihollisten lisäksi Cobra Galindezin, Kannibaali-Boonen ja Jack Thunderin kaltaisia tyyppejä olisi mukava nähdä lisää. Ei Mefistoa tarvitse joka tarinassa keksiä uudelleen, mutta kun olisi edes pari stooria vuodessa, joissa konniin olisi oikeasti paneuduttu, pintaa syvemmältä. Aikaisempina vuosikymmeninnä on mukana ollut kaikenlaisia kulttiyhteisöjä ym. erikoisia, uskonnollisiakin, yhteisöjä, joista kannattaisi ammentaa ideoita nykyisinkin. Myös historiallisia henkilöitä ja tapahtumia voitaisiin hyödyntää paljon rohkeammin. Olihan esmes Salaliitto Custeria vastaan (02) varsin onnistunut tarina.
-
Sarjakuvissa jonkun hahmon kuolema on jotenkin aivan loppuunkaluttu "tapaus". Totta kai näin voisi käydä jonkun Texin sivuhahmon kohdalla ilman sen suurempia seremonioita, ei siinä mitään.
Ennemmin haluaisin nähdä viimeisen päälle hienoja tarinoita kuten "Punaiset sudet" ja vaikka "Colorado Belle". Texin hahmon suuruutta pelkästään lisää se, ettei hän edes ole mukana kaikissa kohtauksissa. Näyttämölle astumisen dramaattisuus siitä vain lisääntyy sitten kun se tarinan käännekohta koittaa.
Tarinoihin voisi myös tuoda vieläkin enemmän lisää historiallisuutta: aitoja Villin lännen tapahtumia ja henkilöitä.
-
Meikäläinen on täysin samoilla linjoilla Cheyennen kanssa...ja jos joku pitäisi uhrata niin korkeintaan Gros-Jean. Olihan Kirotut Maatkin mielestäni oikein vauhdikas ja monivivahteinen tarina josta olisi joku muu (Bennett?) kuin Lowe päätyä kiven sisään ja muutaman numeron päästä taas järjestää lisää kieroja kolttosia...
Proteuksen kaltaiset älykkäät konnat olisivat tervetulleita ja parin pokkarin mittainen juoni antamaan syvyyttä. Joku scifi/tiede-mysteerikin voisi piristää ja vanhaa kunnon El Moriscoakin taas tarvittaisiin...
No joo, kukahan niitä saapasmaan nyörejä voisi vähän nykäistä...Janne, Asko...
-
Elren kanssa olen samaa mieltä että yliluonnolliset tarinat ovat olleet Texin historiassa niitä selkeimmin edukseen erottuvia tarinoita, kuten nyt nämä Mefisto/Yama-tarinat. Uusi pahis tällä saralla olisi oikein mukava tuttavuus, kunhan ei ole Mefisto-klooni. Esimerkiksi voodoon uskovaisista voisi työstää itse toimivan vastustajan, tähän mennessä heitä on käytetty pelkkinä pääkonnien kätyreinä, ja kovin yksioikoisesti jos saan sanoa.
Suuren Vehkeilyn tasoinen laajamittainen organisaatio on myös varteenotettava vaihtoehto, todellinen ja suuren mittakaavan uhka, jonka johtaja olisi Blofield-tyylinen varjoissa oleva mastermind johon on lähes mahdotonta päästä suoraan käsiksi. Huippuälykäs ja laskelmoiva konna on heti kiinnostavampi ja vaarallisempi tapaus kuin tavallinen pamppu joita on nähty jo tarpeeksi usein. Ensimmäinen Musta Tiikeri-tarina on yksi parempia esimerkkejä tälläisestä rikollisesta, Texin ja Tiikerin ensimmäinen kohtaaminen kasvotusten ja siitä seurannut keskustelu on yksi Nizzin parhaimpia hetkiä uransa aikana.
Myös puhtaat psykopaatit olisivat toimivia kauhutarinoiden pahiksina, Pelon Matkueessa tälläinen ilman mitään normaalia syytä vainoava hirviö olisi tehnyt tusinatarinasta suoranaisen eloonjäämistrillerin. Mutta ymmärtääkseni Tex on enemmän nuorille kuin aikuisille suunnattu lehti, joten kovinkaan hurjia tarinoita tuskin päästetään läpi?
-
Noh, Musta tiikeri tullaan ainakin näkemään. Mestari Ehkä kuin myös Proteuskin ovat vielä hengissä. Toivotaan vain parasta (Texille ei niinkään parasta) että nämä hullut vielä nähdään.
Jack Thunder ei varmaankaan voinut selvitä hengissä kaivos sortumalta. Ellei toisin käynyt, ainakin hänen LUULISI olevan jo saapaskukkulalla. Muut koplan jäsenet ainakin on haudassa.
Mutta mitenköhän mahtaa mennä itse Clayton Chasella tarinasta Kilpailevat koplat. Ainakin numerossa 16.1994 kiinni jäätyään ukko kehui Texille voivansa jonain päivänä karata vankilasta ja kostaa myös sille meksikolaistytölle, johon Tex vain totesi sanoin, jos niin käy, olen valmiina. Tex Willerin sana! Eipä ole vielä siitäkään miehestä kuulunut mitään.
Ja kyllähän niitä persoonallisia arkkikonnia kaivattaisiin hiukan lisää.
-
Tarinoihin voisi myös tuoda vieläkin enemmän lisää historiallisuutta: aitoja Villin lännen tapahtumia ja henkilöitä.
Näitä on yllättävän paljon. Olen hieman listannut niitä ja voi olla, että joskus läväytän johonkin esille.
-
Cossua. JAIKS! Muuten erinomainen, mutta onko tuo hevosen vasen etujalka hiukan töpö? Pidän erityisesti humman otsakiehkurasta ;D
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_ott08/img/cossu_g.jpg)
-
Hieno, mutta... ööh... Tex Willeriäkö? Tulee mieleen Sergio Zaniboni.
-
Hyvä rinnastus mutta mielestäni Zanibonilla oli jotenkin velmummat ilmeet. Tässä on tavoiteltu selkeästi päähenkilöiden todellista luonnetta. Carsonin vanhemman miehen karisma ja viisaus suorastaa ryöpsähtää kuvasta. Tex näyttää päättäväiseltä ja kovaluonteiselta kuten kuuluukin. Hiukan mietin, että kuva voisi tarvita hiukan huumoria. Mutta ehkä taiteilija on juurikin tuolla hevosella pyrkinyt sitä tuomaan mukaan. Ainakin hepan ilme on veikeä. Sehän suorastaan hymyilee!
-
Eivät Cossun ongelmana kasvot ole. Ne, sekä ihmisten mittasuhteet , ovat hänet vahvimmat puolensa. Mutta kuten tämäkin kuva osoittaa niin mustan värin käyttö on onnetonta. Hän piirtää ääriviivat, mutta ei onnistu piirtämään niiden sisustaa. Vaatteiden laskokset ja varjostumat ovat alkeellisen huonoja eikä maisemissa sen enempää kuin taivaassakaan ole mitään eloa. Tämä yksi kuva ei kerro tietenkään koko totuutta, mutta ne otokset mitä esitettiin aiemmin olivat kyllä kaukana siitä tasosta, mitä useimmat Tex-piirtäjät ovat osoittaneet.
Nykypäivän piirtäjät ovat siksi kovia ammattilaisia, että on pakko ihmetellä millä keinoin herra Cossu on onnistunut pääsemään Tex Willerin kuvittajaksi. Civitelli voisi opettaa hänelle varjostukset, Fusco ja Font maisemat ja Ortiz mustan värin käyttöä. Tai sitten joku voisi viimeistellä Cossun piirrokset ja puhaltaa ne eloon, sillä hieman hengettömiä ne ovat.
-
Cossu on kyllä onnistunut tavoittamaan kummankin hahmon olemuksen omalla tavallaan, joka on hyvä juttu. Tuo mustan niukkuus/valkoisen suuri määrä on minusta aika näppärä tehokeino, aurinkoinen preeria ei oikein välttämättä kaipaa paljoa mustaa.
Tulipa myös mieleeni että näin vähän aikaa sitten mielenkiintoisen unen: piirtämäni Tex Willer-suuralbumi oli ilmestynyt, tarinan nimenä oli San Sebastianin tykit (joka onkin lännenelokuva vuodelta '68 :D) Ehkäpä siinä oli jotain tulevaisuuden näkymiä, kenties...
-
Tuo mustan niukkuus/valkoisen suuri määrä on minusta aika näppärä tehokeino, aurinkoinen preeria ei oikein välttämättä kaipaa paljoa mustaa.
Jep, hyvä pointti! Mutta tämä ei välttämättä ole kuitenkaan piirroksena sitä kaikkein texeintä texiä. Omalta osaltaan mustan käyttö - päinvastoin kuin täysi valkoisuus - kuuluu Willeriin, ja toisaalta korkkareihin ja muihin saman "genren" sarjiksiin. Tässä on ehkä mukana jotain modernia. "Taiteellisesti" arvoiden mustan käyttämättömyys tuo nimenomaan valoisuutta ja avoimuutta ja ripauksen kätkettyä huumoriakin (vaikkei sitä duon ilmeistä huomaakaan), ja nimenomaan ehkä uudempaa aikaa kuin Tex. Tai toisenlaista genreä, ehkä 50 -luvun Mustanaamio -tyyppistä kynänjälkeä?
Mielenkiinnolla ja positiivisesti odotan kuitenkin tätäkin! Nämä vierailijat jokainen omalla tavallaan muuttavat Texiä, jättävät hahmoon ja sarjakuvaan oman positiivisen vaikutuksensa.
Ortiz käyttää toisinaan mustaa ihan liikaakin, jää arvailullekin varaa. Toisinaan epäilen, että Ortiz piirtää Texinsä mustalle paperille valkoisella kynällä. ;)
Edit: Selvensin vähän asiaani...
-
Vaimo kävi Roomassa ja toi sieltä vanhan Texin tuliaisena (pyysin tuomaan jonkun paikallisen sarjakuvan). Tää on jotain Tex-sarjaa numero 122 vuodelta 1974. Nimikkotarinana (sisältää ilmeisesti kolme tarinaa, mutta en ole varma, kun en kieltä ymmärrä) Sulle piste del nord. Osaisko joku äkkiseltään sanoa, mikä (jos mikään) on suomijulkaisu?
-
Velin vaimo ymmärtää laadun päälle. Kyseessä on kova tarina Traaginen risti, joka meillä on julkaistu 1976 nrot 2-5. Jälkihän on Ticcin ja teksti pappa Bonellin.
Cossun uudesta kuvasta olen pitkälti samaa mieltä Dakotan kanssa. Vähän liian pelkistettyä ja puhtoista. Taustaan olisi voinut panostaa enemmän, tai sitten jättää se kokonaan piirtämättä. Texillä tulee muuten vielä varpaat kipeiksi noissa buutseissa.
-
Buutsien kuluu olla vähän ahtaat. Ne sitten muotoutuvat jalkaan paremmin (sanoi kerran kenkäkauppias, tiedä sitten, oliko niin, että varastosta olivat isommat koot loppuneet :-\)
-
Kieltämättä tuo ylenpalttinen vaaleus pistää silmään, eikä ihan positiivisesti. Carsonin käsivarret näyttävät myös oudon lyhyiltä, lieneekö tosin käsien asentojen tuottama delirium. Josko tuo sitten varsinaisessa tarinassa ottaisi tulta alleen ja syttyisi elämään.
-
Tuo käsillä oleva tarina on muuten siinä mielessä merkityksellinen, että siinä Tex, Tiger, nuorempi Kit sekä Carson esiintyvät kaikki ensi kertaa yhdessä. Tämä virstanpylväs ohitetaan ihan tarinan lopussa. Jos tarina olisi ollut esim. Bosellin kirjoittama, niin huomattavasti hurmeisempi loppukahina olisi saatu. Nyt kai tarina haluttiin saada vain pikaisesti päätökseen. Yhden liuskan verran (eli rontti kymmen sivua) minusta olisi voinut vielä jatkaa.
Asiasta seuraavaan. Tulevassa Montalesin kostossa depytoi kuvittaja Alessandro Piccinelli. Ei huolta, mies on laatuisa ammattilainen:
(http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2009/gennaio-febbraio/tex/tav580_1_g.jpg)
Tyylistä tulee mieleen niin moni Tex-piirtäjä, että on vaikea nimetä vain yksi esikuva. Enkä siinä on perää, kun joku joskus mainitsi, että kaikki Tex-kuvittajat muistuttavat toisiaan. Jos persoonallista särmää kuvituksesta puuttuukin, niin kyllä tällaisesta kuvituksesta nauttii vähintään sen 4,90:n edestä. Mielestäni ihan huippukamaa!
-
Eivät Cossun ongelmana kasvot ole. Ne, sekä ihmisten mittasuhteet , ovat hänet vahvimmat puolensa.
No ainakin tässä kuvassa Willer ja Carson ovat kumpikin jotenkin lyhytjalkaisen ja pitkäselkäisen näköisiä. Eli molemmat ovat niin sanottuja persejalkoja. Varsinkin Carsonin housunhaarus on todella matalalla. Mahtaa Carsonilla persvako vilkkua, kuten suomalaisten lähiökuppiloiden kesäterasseilla konsanaan. Ja tosiaan, Texin bootsit näyttäisivät olevan numeroa 40 jos sitäkään. Hepalla on hauska "maunokoivistokiehkura" otsallaan.
EDIT: Tuosta varjostuspuolesta vielä, että tuollainen osittainen varjostaminen on aika häiritsevää. Kuva on suurelta osin suht varjoton, mutta seasta löytyy kuitenkin muutamia voimakkaasti varjostettuja kohtia, jotka eivät siten ole linjassa muun kuvan kanssa. Esimerkiksi hevosen kokonaan mustattu takajalka ja epämääräinen varjosuttu Texin ja Kitin jalkojen juuressa näyttävät rumille. Mielestäni lopputulos olisi ollut parempi, jos olisi vedetty selkeää "tinttilinjaa" ja pysytty ääriviivakeskeisessä tyylissä ja minimoitu varjostaminen äärimmilleen. Olen täysin samaa mieltä Dakotan kanssa sitä, mitä tulee Cossun piirtämiin vaatteiden laskoksiin. Alakoulutasoa. Ainakin edellisessä esimerkkikuvassa.
Muuten en ole kuitenkaan mikään Cossun tyylin varsinainen inhoaja. Selkeällä jäljellä on myös puolensa. Ehkä vähän rouheampi jälki kuitenkin sopii Texiin paremmin? Riippuu päivästä ja biorytmeistä...
-
Komealta näyttää Piccinellin jälki.
Ainakin kahden keskimmäisen ruudun perusteella mulle tulee pahasti Villan tyyli mieleen. Texin hiukset on samalla tavalla taakse kammattuna ja kasvoissa jokaista lihaksen poimua on korostettu. Myös mustan käyttö on hyvin Villamaista. Ehkä ei ihan tuon näytteen perusteella kannata tehdä suuria johtopäätöksiä, mutta kaikenkaikkiaan mielestäni lupaavaa jälkeä.
Edit: Näytteestä tuli vahvasti mieleen autiomaahan kadonnut laiva.
-
Kuka tuon Montalesin koston on kirjoittanut?
Piirtäjä Piccinellin kuvitus näyttää tosiaan hienolta. Näytteen toisen ruudun Texistä tulee minulle mieleen Repetto ja neljäs näyttää Villalta. Onko jossakin lisää näytekuvia tästä?
-
Onko jossakin lisää näytekuvia tästä?
Bonellin nettisivuilla oli tämäkin:
(http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2009/gennaio-febbraio/tex/tav580_2_g.jpg)
-
Piccinelli näyttää kuvien perusteella timantinkovalta ammattimieheltä. Hienoja otoksia häneltä, voisi sanoa jopa erinomaisia.
Claudius Gothiukselle ja vähän muillekin: Eivät ne Cossun kasvot ja mittasuhteet täydellisiä ole, mutta eivät kuitenkaan kuulu hänen pahimpaan ongelma-alueeseensa. Carson voi olla tuollainen lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen tyyppi hyvinkin ja Texillä taas saattaa olla lainasaappaat. Parasta Cossun osaamista edustavat Carsonin kasvot.
-
Klassikot vielä lukematta, mutta pakko kommentoida Jannen Nizzi-juttua, joka oli kerrassaan mainio ja kiinnostava. Oli oikeastaan korkea aika saada Nizzistä tällainen kattavampi reportaasi, sillä sen verran merkittävästä jampasta on kuitenkin kyse Tex-mittakaavassa. Herkullisen paljon oli mukana kiinnostavaa ”behind the scenes”-tietoutta, kuten se, että Nizzillä on välit kuralla Villankin kanssa Sergio Bonellin ja Bosellin lisäksi. Näiden herrojen välirikko on sikäli harmillista, että se lienee merkittävin syy siihen, miksi aikoinaan siirryttiin tarinoiden määrämitta-aikakauteen.
Toivottavasti Nizzi äityisi nyt vanhoilla päivillään tehtailemaan kunnon huipputarinoita, näyttäisi kriitikoilleen että kyllä pappa vielä jytää. Vai yhäkö kupissa painaa enemmän se seikka, että hän tekee Texiä ammatikseen, ei puhtaasta intohimosta... eikä silloin muitten mielipiteillä ole niin väliä.
-
Näiden herrojen välirikko on sikäli harmillista, että se lienee merkittävin syy siihen, miksi aikoinaan siirryttiin tarinoiden määrämitta-aikakauteen.
En tiedä, onko syynä välirikko. Ymmärtääkseni syy oli se, että Nizzin tauon jälkeen syynä olivat tarkemmin määrittelemättömät käytännön seikat. Sen tiedän, että ainakin jossain vaiheessa oli säännöllisesti palaveri, jossa kirjoittajat kertoivat valmisteilla olevat aiheensa, jotta ei tulisi päällekkäisyyksiä. Samalla siirryttiin määrämittoihin. Ehkä nuo määrämittaisuudet olisi voinut aktiivisemmalla kommunikoinnilla välttää. Tuntuu kuitenkin siltä, että siinä virmassa ei ole kellään halua aktiiviseen kommunikointiin.
Oli mukavaa lukea Cheyennen kommentit . :)
-
Nizzi-artikkeli oli upea. Jos totta puhutaan niin ainoa positiivinen juttu koko ykkösnumerossa..! Näin nuoremman sukupolven edustajana en oo innostunu yhtään noista liuskajulkaisuista. Piirros on niin onnetonta. Mutta joku tykkää äitistä toinen tyttärestä. Omistan kyllä yli 90% kaikista koskaan ilmestyneistä Willereistä niin suunnilleen luulen tietäväni mihin mielipiteeni perustan.
Artikkelista sen verran, että oli mielenkiintoista lukea, että idea tarinaan Tehtävä Bostonissa oli tullut yhdeltä lukijalta. Mielestäni kyseinen tarina on yksi upeimmista Nizzin tarinoista ja erilaisuudessaan nousee varmasti klassikkotarinoiden joukkoon. Se on muuten ensimmäinen tarina jonka posteljooni meidän laatikkoon on kantanut. Kolahti kovaa tuolloin 11-vuotiaan pojan alitajuntaan.
Myös tarina Mies ilman menneisyyttä sai täällä kvaakin paras tex-tarina äänestyksessä hyvin ääniä ja oli mielenkiintoinen pointti, että kyseisessä tarinassa Villa on ollut niin vahvasti mukana myös käsikirjoitus vaiheessa. Lisäksi kuvitus on top5 luokkaa mitä texin historiassa on kuunaan nähty.
-
Varttuneemman sukupolven edustajana en suinkaan moittisi näitä liuska-ajan tarinoita n. 50 v takaa. Tarinan kuljetus on kuitenkin varsin luontevaa vaikka liuskoissa piti 32 sivun välein jäädä kutkuttava jatko. Tuohon aikaan julkaisutahti oli hyvin kiivas ja piirtäjiä n. yksi eli kyllä noita luettaessa kannattaa vähän ajatella ajan henkeen niin on helpompaa 8]
On hienoa että näitä nostalgisia tarinoita julkaistaan koska niissä monessa annetaan pohjaa tulevaan mutta oman aikansa tuotteina niitä on mielestäni väärin edes verrata nykyhetkeen. Mielipiteeni on siis omani ;D
-
Olen tavallaan sekä Patin että Elren kannalla noista klassikoista. Kuvitus on kyllä hyvää, mutta tarinan kuljetus on hiukan tukkoista. Ja syy on se, että ne on kirjoitettu liuskoihin ja tarkoitettu luettavaksi liuskoita. Siihen reiluun kymmeneen nykysivuun piti saada mahtuman paljon tapahtumia. Sellaisinaan ne liuskat toimivat mahtavasti. Kuvakoko oli myös isompi kuin pokkareissa. Mutta nyt kun on monta täyteen ahdettua liuskaa peräkkäin ja aiempaa pienemmässä koossa, niin ei ole ihme, jos hiukan ahistaa. Tukkoisuudesta huolimatta olen erittäin tyytyväinen, että nämä wanhat tarinat nyt uusitaan.
-
Italiassa on arvosteltu tuo Cossun maxi. Iloisia uutisia: arvostelija, joka tavallisesti lyttää täysin Nizzin tarinat, pitää tätä kelvollisena. Myöskään Cossu ei saa pahaa tuomiota, vaikka ei hänessä mestariiainesta havaittukaan. Minun odotukseni nousivat nyt monta piirua.
Ikävä kyllä Nizzin ja Civitellin juhla-tex on saanut huonot arvostelut. Varsinkin tarinapuolta moititaan. Mutta mistä ne kriitikot mitään tietää 8].
-
Tietääkö Janne minkälaiset arvosanat tämä tuleva kolmen kirjan mittainen Boselli Santucci Bianchini tarina on saanut osakseen?
-
Jannen Nizzi-jutusta sen verran, että Nizzin kommentit Bosellin tavasta rikkoa Texin perussääntöjä ovat tismalleen oikein. Mikäli Boselli ei muuta tyyliään, niin hän tuhoaa koko Texin. Ihmettelen myös Jannen väitettä Nizzin kohtelevan kaltoin Kitiä ja Tigeriä. Kannattaa miettiä kuinka monessa Boselli-Pösilön tarinassa heitä ei nähdä lainkaan ja verrata suhdelukua pappa-Bonellin tarinoihin. Voisi hieman silmät aueta.
-
Jannen Nizzi-jutusta sen verran, että Nizzin kommentit Bosellin tavasta rikkoa Texin perussääntöjä ovat tismalleen oikein. Mikäli Boselli ei muuta tyyliään, niin hän tuhoaa koko Texin.
Olen eri mieltä. Ymmärrän toisaalta Nizzin ja muiden Tex-tuottajien vaaliman tradition ja suorastaan fundamentalistisen konservatiisivuuden Texin maailman suhteen, mutta siitä huolimatta olen nauttinut suunnattomasti irtiotoista, olivat ne kenen tahansa kirjoittamia tai kuvittamia. En toki halua yhtä suuria muutoksia kuin esimerkiksi Mustanaamiossa, mutta ajan pysäyttäminen ja mahdollisuuksien rajaaminen ei ole pitkällä tähtäimellä sekään kovin järkevää. Hyvät ideat loppuvat väkisin kesken ja tällöin laatu tulee kärsimään. Tarkoitan tällä sitä, että kukaan ei vanhene ja keskeisten henkilöiden elämässä ei tapahdu mitään järisyttävää.
Minun mielestäni olisi aika siirtää Texiä hieman eteenpäin ajassa. On se esimerkiksi merkillistä, että nelikosta ainoastaan viriili Carson ja nuori Kit katselevat naisten perään. Tiger ja Tex ovat ilmeisesti täysin immuuneja naisille. Vai kuuluuko sekin Italialaiseen kulttuuriin, että leskimies ei katsele uusia? Jos esimerkiksi Kit löytäisi jonkun intiaanitytön, niin olisipahan NIzzillä syynsä jättää Kit ja Tiger reservaattiin eikä tarvitsisi kuljettaa heitä tarinassa mukana. Jossain toisessa ketjussa mietittiin, että jos jokin tärkeistä sivuhenkilöistä kuolisi. Siitä ainakin saisi varmasti kaksi pitkää ja kiinnostavaa tarinaa.
Mutta tämä on siis vain mielipiteeni ja luulen vahvasti, että konservatiivisuus muovaa jatkossakin tarinoita eli ylläolevaa ei varmasti pääse tapahtumaan. Aivan kuten herra P tahtoo. Mutta Boselli ei suinkaan tuhoa Texiä, vaan pitää sen elävänä.
Kiitokset Jannelle mukavasta artikkelista. Välillä tuli sellainen tunne, että olen lukenut tämän aikaisemmin, mutta sehän johtuu siitä, että Janne on kirjoitellut useita asioita jo kertaalleen tänne kvaakin syövereihin, ehkä toisin sanoin.
-
(http://amadeo.blog.com/repository/536460/3845932.jpg)
Ai että kun tuokin ilmestyy.
-
Ihmettelen myös Jannen väitettä Nizzin kohtelevan kaltoin Kitiä ja Tigeriä. Kannattaa miettiä kuinka monessa Boselli-Pösilön tarinassa heitä ei nähdä lainkaan ja verrata suhdelukua pappa-Bonellin tarinoihin. Voisi hieman silmät aueta.
Suhdelukuja on vertailtu ja silmät ovat auenneet jo ajat sitten. Viimeisinä vuosinaan jo G.L. Bonelli vähensi Kitin ja Tigerin roolia merkittävästi. Nykyään Nizzin ja Bosellin väilllä ei ole suurtakaan eroa siinä, kumpi käyttää nuorisoketjua useammin. Ihan tarkkoja suhdelukuja ei ole, mutta hyvinkin tilastot saattavat kääntyä Nizzin eduksi. Voidaan kuitenkin sanoa, että Nizzi käyttää Tigeriä ja Kitiä huomattvasti vähemmän kuin G.L. aikoinaan, kun tarkastelllaan kokonaisuutta. Ja jos verrataan Boselliin niin kyse on enemmän siitä, KUINKA heitä käytetään. Bosellilla on yleensä tarjota heille jokin näkyvä rooli, kun taas Nizzillä heillä on varattu vain hiukan kahvinkeittäjää suurempi vastuualue (jos nyt vähän kärjistetään).
Ja Bourbon Street ei ole saanut hyviä atvosteluja, huolimatta siitä, että mukana on sitä pitkään kaivattua magiaa. Ei muista Bosellin tarinan pitkään aikaan saaneen noin huonoja arvosteluja. Suurin ongelma on se, että tarina on sekava ja "tex, Carson ja MacKenneth juoksentelevat ympäriinsä tietämättä, mitä ovat tekemässä". Myöskään kuvitusta ei ole kehuttu, arvostelijan mielestä alle keskitason sekin. Toisaalta arvostelija on minulle aika outo, joten en osaa suhteuttaa tätä Bosellin aikaisempiin töihin. Parempi, kun teemme omat johtopäätökset sitten joskus.
-
Jos esimerkiksi Kit löytäisi jonkun intiaanitytön, niin olisipahan NIzzillä syynsä jättää Kit ja Tiger reservaattiin eikä tarvitsisi kuljettaa heitä tarinassa mukana.
Jos näin tapahtuisi, samalla sekunnilla Egmontille tupsahtaisi ilmoitus tilauksen välittömästä lopetuksesta.
-
Jos näin tapahtuisi, samalla sekunnilla Egmontille tupsahtaisi ilmoitus tilauksen välittömästä lopetuksesta.
Näinhän tapahtuikin kerran ja peräti Nizzin tarinassa. Lopetitko tilauksen silloinkin?
-
En ole vähään aikaan mitään tänne kirjoitellut, mutta tuo Herra P:n kommentti jäi mietityttämään. Aloin miettiä syitä miksi itse peruuttaisin tilaukseni. En keksi kuin muutaman melko epätodennäköistä vaihtoehtoa.
1. Tex kuolee ja tarinoista katoaa tuttu hohde.
2. Tutut piirtäjät heivataan kaikki ja tilalle otetaan paikallisesta eläintarhasta pari sokeaa simpanssia päättämään elämänsä piirrellen.
3. Käsikirjoittajaksi valitaan Lasse Pöysti jota pyydetään ottamaan mukaan iltasatukirja.
4. päässäni naksahtaa ja vaihdan tilaukseni Barbie-lehden tilaukseen.
:laugh:
Koska tuo Musta Tiikeri jakso ilmestyy?? Tuon näytepalan toisen ruudun ilme saa jo lähes kylmiä väreitä aikaan. On kyllä todella hyvää jälkeä...
-
En toki halua yhtä suuria muutoksia kuin esimerkiksi Mustanaamiossa, mutta ajan pysäyttäminen ja mahdollisuuksien rajaaminen ei ole pitkällä tähtäimellä sekään kovin järkevää. Hyvät ideat loppuvat väkisin kesken ja tällöin laatu tulee kärsimään. Tarkoitan tällä sitä, että kukaan ei vanhene ja keskeisten henkilöiden elämässä ei tapahdu mitään järisyttävää.
Tuohon pitää kommentoida, että eihän Aku Ankassakaan henkilöt vanhene eikä kehitystä tapahdu. Ongelma siinä on, että tarinat sijoittuvat nykyaikaan, mutta vuosikymmenien vieriessä ja tekniikan muuttuesa silti kukaan ei vanhene. Texissä ei ole sitä ongelmaa. Joten kyllä tällä sapluunalla pitäisi pystyä jatkamaan vuosia eteenpäin.
-
Hieno näyte Mosabackalta uusimmasta Mustasta Tiikeristä.
Claudio Villa loi Texin historian mieleenpainuvimmat kasvot taiteillessaan Mustalle Tiikerille naamataulun. Nyt vaikuttaa, että Andrea Venturi on pystynyt jalostamaan tiikerin vaikuttavaa ulkonäköä entisestään. Joskus on kylläkin käynyt mielessä, että Villa lainasi kasvot tiikerille jostain aivan toisesta sarjakuvasta ja muokkasi niitä hieman erinäköisiksi häivyttääkseen mahdolliset syytökset suorasta kopioinnista.
Jos joku on epäillyt Venturin kykyjä piirtäjänä, niin eivätköhän epäilyt viimeistään nyt ala häipyä. Tosin, saattaa olla, että Venturin ihmiset ovat hieman aasialaisen näköisiä vinoine silmineen ja korkeine poskipäineen, mutta se on osa hänen luomastaan tyylistä. Minä pidän siitä. Parin vuoden takainen "Kapinallinen" riitti vakuuttamaan minut siitä, että Venturi ei huku tusinapiirtäjien massaan.
-
Venturin kyvyt ovat olleet aina tiedossa. Taustoihin mies on keskittynyt, ja Musta Tiikerikin on hyvin tunnistettavissa, kasvoissa ehkä hiukan iän (ja Texin pakenemisen) tuomaa kypsyyttä ja elämänkokemusta näkyvissä.
Hiukan jännitän, miten Tex on onnistuttu piirtämään, saati sitten muu kvartetti (mikäli niitä esiintyy?). Hienolta näyttää.
-
Tuohon pitää kommentoida, että eihän Aku Ankassakaan henkilöt vanhene eikä kehitystä tapahdu. Ongelma siinä on, että tarinat sijoittuvat nykyaikaan, mutta vuosikymmenien vieriessä ja tekniikan muuttuesa silti kukaan ei vanhene. Texissä ei ole sitä ongelmaa. Joten kyllä tällä sapluunalla pitäisi pystyä jatkamaan vuosia eteenpäin.
Ehkä niitä ideoita sitten riittää. Vielä kun tarinoiden keskinäinen intertekstuaalisuus eli toisiinsa liittyminen viittauksin ja siten aikajatkumoiden muodostuminen on kovin vähäistä, niin siinä suhteessa Tex Willerillä on mahdollisuutensa vielä pitkään pysyä ajattomana.
Juolahti mieleen, että kuinka vanha S. Bonelli on? Toisin sanoen kun hänestä joskus aika jättää, niin kuka on vastuussa Tex-genren säilyttämisestä?
-
Venturin kyvyt ovat olleet aina tiedossa. Taustoihin mies on keskittynyt, ja Musta Tiikerikin on hyvin tunnistettavissa, kasvoissa ehkä hiukan iän (ja Texin pakenemisen) tuomaa kypsyyttä ja elämänkokemusta näkyvissä.
Hiukan jännitän, miten Tex on onnistuttu piirtämään, saati sitten muu kvartetti (mikäli niitä esiintyy?). Hienolta näyttää.
Löytyyhän sielltä Bonellin sivuilta näyte jossa vilahtaa Texikin, tosin vain kahdessa kuvassa: http://www.sergiobonellieditore.it/news/1frameset_news.html
Kuvaa klikkaamalla saa koko sivun. Ei tuosta nyt kovin paljoa pysty päättelemään, mutta ainakin minusta näyttää ihan hyvältä.
-
Löytyyhän sielltä Bonellin sivuilta näyte jossa vilahtaa Texikin, tosin vain kahdessa kuvassa: http://www.sergiobonellieditore.it/news/1frameset_news.html
Kuvaa klikkaamalla saa koko sivun. Ei tuosta nyt kovin paljoa pysty päättelemään, mutta ainakin minusta näyttää ihan hyvältä.
(http://www.sergiobonellieditore.it/news/comics_gen09/img/texeroi1_g.jpg)
Tätäkö tarkoitit? Eihän tuo edes ole Venturia, joku aivan uusi kuvittaja. Kirottu Dickin näyttäisi heiluvan mukana kyseisessä tarinassa.
-
Oikeassa olet. Joudumme siis yhä odottamaan miltä Tex &co näyttää uudessa Musta Tiikeri-seikkailussa.
-
Tosin, saattaa olla, että Venturin ihmiset ovat hieman aasialaisen näköisiä vinoine silmineen ja korkeine poskipäineen, mutta se on osa hänen luomastaan tyylistä.
Ja taisi olla niin, että tässä tarinassa Tiikerillä on seurakuntanaan juuri kiinalaisia. Näin on muistaakseni Janne kertonut aikaisemmin. Mutta oikein hyvältä näyttää Venturin kätten jälki minunkin mielestäni, yhden sivun perusteella.
Eihän tuo edes ole Venturia, joku aivan uusi kuvittaja.
Jaa uusi? Minusta tuo kyllä haiskahtaa Mastantuonolta (Texin kasvojen perusteella). Siis se vintiö, joka kuvitti suuralbumi Sotaprofeetta Manitaryn.
Komeita ovat myös Alessandro Piccinellin näytesivut tuoreesta Montalesin kosto tarinasta. Voi kyllä todeta, että kuvitus on kovalla tasolla willerissä tänä päivänä.
-
Tätäkö tarkoitit? Eihän tuo edes ole Venturia, joku aivan uusi kuvittaja. Kirottu Dickin näyttäisi heiluvan mukana kyseisessä tarinassa.
Kuvassa lukee gen09. Olisiko siis gennaio eli tammikuu 2009. Ja kun tuo ei oikein Piccinelliltä näytä, niin olisiko sitten näihin aikoihin julkaistavasta almanaccosta kyse, jonka valtaosiltaan on piirtänyt Sommer ja viimeiset sivut uusi tuttavuus Leomacs. Sommeria minä en tuosta tunnista, joten voisi olla juurikin Leomacs.
Sergio Bonelli on syntynyt 1932, joten lisäajalla jo taidetaan mennä, kun kuuleman mukaan mies ei ole kovin hyvässä kunnossakaan.
-
Tuo eka maksi lienee se uusi italian maksi, mutta mikä onkaan sitten seuraava, olisiko klassikkoja? Kumpaakin odottelen kyllä yhtä kärsimättömästi (kaikki heti mulle nyt!!).
-
Montako suuralbumia tänä vuonna pitäis ilmestyä? Entä tuleeko mitään kovakantisia??
-
Kaksi suuralbumia ja kovakantisena ehkä se Civitellin juhla-Tex. Kovakantisuus ei siis ole vielä kirkossa kuulutettu. Muita kovakantisia ei ole suunnitteilla ainakaan tällä hetkellä.
-
Onko muuten normilehden ilmestymisaikataulu v. 2009 tiedossa ?
Tsekkailin tätä ketjua viime vuoden lokakuulle asti, enkä löytänyt tietoa ainakaan täältä...
Eli koskahan niitä nuotioita kannattaa viritellä oman postiluukun tuntumaan :) ?
-
Tuolta ainakin näkee: http://www.lehtiapaja.fi/Egmont/Tex+Willer/?gclid=COfm0dCO-5MCFRKS1QodVm43Wg
-
kopioidaan tännekin:
1. 14.01.
2. 04.02.
3. 04.03.
4. 25.03.
5. 15.04.
6. 13.05.
7. 03.06.
8. 24.06.
9. 15.07.
10. 05.08.
11. 02.09.
12. 23.09.
13. 14.10.
14. 04.11.
15. 02.12.
16. 23.12.
-
Teukalle ja muillekin.
Nyrkkisääntö perus-Willerin ilmestymiselle on kolmen viikon väli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sitä olen joskus ihmetellyt, että lehtiapajan sivuilla on ilmestymisaikataulu, mutta lehden kustantajan sivuilla ei. Toisaalta aikaisemmin tietoa ei löytynyt täsmällisesti ja silti olin onnellinen Tex Willerin lukija. Lehdet tulivat postista yllätyksellisemmin. Nykyään päivänkin "myöhästyminen" sapettaa yhtä jos toista. Tieto ei siis lisää aina onnellisuutta :)
Oletteko muuten huomanneet, että Tex Willerien takana olevassa viivakoodilapussa lukee pal. vko, joka tarkoittaa lehtipisteelle myymättä jääneiden lehtien palautusviikkoa? Kyseinen viikko on usein myös sama viikko, jolloin uusi lehti ilmestyy hyllylle. Näin ennen internetin aikakautta pystyi arvioimaan seuraavan normi-willerin tai suuralbumin ilmestymistä.
-
Niin ja ainahan voi lukea vanhoja Tex Willereitä uusia odotellessa...itse lukenut kesästä 2008 alkaen numerot 1/1971-11/1980, eli 120 texiä 8] noin numero kahdessa päivässä.
Tänään homma jatkuu numerosta 12/1980...Nyt voi verrata tarinoita helpommin toisiinsa ja yksittäinen tarina tulee luettua yleensä muutamassa päivässä/viikossa, niin pysyy juonikin hyvin kasassa.
-
Niin ja ainahan voi lukea vanhoja Tex Willereitä uusia odotellessa...
Itselle tulee joskus liiankin nopeasti se seuraava uusi numero, kun on uppoutunut nostalgisiin Tex-tarinoihin. En silti valita ;).
-
Minulle mikään Tex julkaisu ei tule liian pian. Ja siitä tulikin mieleen että mikä mahtaa olla seuraava erikoisjulkaisu? Antti tuossa aiemmin listaili kriittisiä päivämääriä, joiden mukaan kronikka olisi odotettavissa maaliskuussa ja maxi toukokuussa. Entäs sitten suuralbumi ja tuo Civitellin kuvittama juhlaväritexi mahdollisine kylkiäisineen (se Goldeena tarina)? Onko Askolla suunnitelmat valmiina?
Ja edelleen olisi kiinnostava saada tietoa vuoden toisesta maksista, eli onko tulossa klassikkonannaa?
Utelee nimimerkki kärsimätön norsu.
-
Ja edelleen olisi kiinnostava saada tietoa vuoden toisesta maksista, eli onko tulossa klassikkonannaa?
Mielestäni nyt olisi aika saada Montalesin paluu suomeksi. Ellei tuohon maxiin, niin sitten vuodenvaihteen tienoille perussarjan vakiintunellee klassikkopaikalle. Se on viimeinen suomentamattomista tarinoista, johon todellakin sopii määre 'klassikko' kaikin tavoin. Ei siis pelkästään sen vuoksi, että se on vanha.
-
Jossain sivujen 60-70 tienoilla juteltiin Texien ilmestymisestä eri maissa. Sain käsiini ranskalaisen Tex-lehden, jonka kannessa oli hinnat myös Kanadaan, Sveitsiin, ja uusina tuttavuuksina Marokkoon ja Tunisiaan! Eli kaksi viimeistä olivat ainakin minulle uusia Tex-maita.
Lisäksi Jannelta tuli tietoa, että Albaniassakin olisi julkaistu Willeriä...
Edit: muista maista oli juttua sivulla 66.
Edit2: Jaahas, tuolloin ei ole ollutkaan tietoa myöskään Sveitsistä, Belgiasta ja Kanadasta. Kaikissa näissä maissahan on luettu jossain vaiheessa ranskankielistä Texiä.
-
Pitäisikö laittaa tähän väliin jonkinlainen listaus maista jossa tex ilmestyy/ on ilmestynyt, olisi kyllä kiinnostava!
-
Sellainen lista olis kyllä kiinnostava.
Itseltäni löytyy tällä hetkellä seuraavat:
Suomi (Daa)
Ruotsi
Norja
Hollanti
Italia
Intia
Ranskalaisesta en nyt ole ihan satavarma...
-
Näinhän tapahtuikin kerran ja peräti Nizzin tarinassa. Lopetitko tilauksen silloinkin?
Viittasin alkuperäisen virkkeen loppuun eli Tigerin ja Kitin poisjättämiseen pysyvämmin. Ts. Kit saa löytää intiaanitytön aivan vapaasti, mutta sen takia häntä ei parane jättää pois seikkailuista.
-
Onkos muuten kukaan kiinnittänyt huomiota kuinka esim. Mefiston pojan selkämys kieroutuu ("spine cocking") jo parin lukukerran jälkeen? Syynä on todennäköisesti valittu "suora" selkämys joka näyttää olevan herkempi ko. ilmiölle kuin perinteinen poikkileikkaukseltaan pyöreä selkämys.
-
Niinhän se kieroutuu. Vaan eipä ole Yamakaan suoraselkäinen mies...
-
Viittasin alkuperäisen virkkeen loppuun eli Tigerin ja Kitin poisjättämiseen pysyvämmin. Ts. Kit saa löytää intiaanitytön aivan vapaasti, mutta sen takia häntä ei parane jättää pois seikkailuista.
Ymmärsin hieman väärin sanomasi tapani mukaan, pahoittelen.
-
Mefiston pojan selkämys kieroutuu ("spine cocking") jo parin lukukerran jälkeen?
Harmi.
Vääntyykö todella pahastikin?
Mefiston poika painatettiin SAF:illa formaattiinsa kroatialaisen mallikappaleen perusteella, joka ei antanut aihetta epäilyksiin. Niin kuin ei Luurankoylänkökään, jonka itse kokosimme saman vormun edelliseksi edustajaksi. Tai Kuuma iltapäivä.
Kroaattikappaleessa ei samasta suureta sivumäärästä huolimatta näy kieroutumista, mutta eipä sitä kukaan ole varsinaisesti sivu sivulta lukenutkaan.
Tarvinnee testailla asiaa seuraavan kovakantisen osalta, varsinkin jos sivumäärä nousee samoihin mittoihin.
-
Hannulle hiukan täydennettyä tietoa... alkuperäinen listaus sivulta 66. Kopioitu tähän ja täydennetty hiukan.
Argentiina- Rayo rojo -nimisessä lehdessä ainakin vuosina 1957-59. Sankarin nimi oli Colt Miller... Kaksirivinen liuskalehti. Lehtien numeroina ainakin 395-486. Tiedä häntä onko kaikissa ollut Willeriä...siis Milleriä.
Brasilia - Ihan prhnasti ilmestyneitä. Täältä kannattaa katsella vaikkei kielestä mitään ymmärtäisikään. http://www.texbr.com/tex/index.htm (http://www.texbr.com/tex/index.htm) Osa lehdistä nimellä Texas Kid.
Espanja- Osa alkupään tarinoista nimellä Texas Bill. Liuskoja aluksi, ja sittemmin pokkareita. Ainakin 6 erilistä julkaisusarjaa. Satoja numeroita.
Hollanti- Ilmestyi säännöllisesti kymmenen vuotta 71-81, yhteensä 128 numeroa. Sen jälkeen tullut yksinäinen kostaja neljään osaan jaettuna.
Intia- Tullut ilmeisesti ihan kunnon sarja Willeriä, numerointi taitaa lähennellä jo paria sataa? Kuka tietää lisää?
Iso-Britannia- Reilu yksi vuosikerta 1971-72, 14 numeroa
Israel- Vuonna 71 yhteensä 60 numeroa, 2005 uusintapainoksia aiemmin ilmestyneistä..
Italia- jotain pientä vissiin julkaistu joskus...?
Kreikka - Jos joku tietää jotain, saa kertoa ääneen??? Muutamasta normilehdestä näkynyt netissä kuvia, ainakin hollannin Erikin sivuilla.. lisäksi Yksinäinen kostaja julkaistu tällä vuosituhannella.
Kroatia- Tullut viime vuosina vissiin toista sataa numeroa, pariltakin eri kustantajalta. Mutta hiukan hankala seurattava. Maat ja rajat muuttuvat useammin kuin painotalot ja kustantajat?
Ex-Jugoslavia - Muutama (ainakin neljä?) eri sarjaa ja kustantajaa. Lehdissä julkaistu muutakin kuin Willeriä. Tex-numeroita satoja?
Norja-Lähes Suomen tasoinen ilmestymistiheys, alkanut 1951 lähtien (Seriemagasinet 51-55). norisarja 71, albumit ja uutena alkanut Maxi-Tex -sarja.
Portugali- Luettu Brasilian Texejä, yksi oma julkaisu tullut 2005.
Ranska- Mustang, Rodea ja Spesial rodeo-lehdet julkaisseet pitkään Texiä. Kaikkiaan ainakin toistakymmentä erilaista nimikettä, joissa julkaistu Texiä. Texas Boy-nimellä alkanut liuskat 1948... Sekavaa seurattavaa.. Tämän hetken tilanne epäselvä, lienee joku katkos menossa?
Ruotsi - 1949-1984, naapurimaamme jäi Norjaa huonommaksi.
Ruotsi julkaisi Texiä ennen Suomea. (Häpeä..) Julkaistu lehdissä vuosina: Serie magasinet 49-61, Trio serier 62-63, Tex Willer 71-82, Buffalo Bill ainakin 82-83...
Saksa - Erilaisisa yrityksiä ainakin vuosina 71, 1985 liuskauusintapainoksia, 2002, 2003 jne. Sarjoja ainakin 4 erillistä julkaisu kertaa + hajanumeroita. Lisäksi Kadonnut pueblo-albumi, ja yksinäinen kostaja neljässä osassa julkaistuna.
Tanska - Seriebladet 49-52 22? numeroa, Tex Willer 71-72, 75-76, 79, liuskoja 56-57 16? numeroa
Tsekki - muutama numero 2004-2005 + joku spessu 2005...
jatko epäselvää..
Turkki - satoja numeroita, toista kymmentä erilaista julkasijaa ja -sarjaa...
Yhdysvallat - Kubertin väri-Tex suunniteltiin jenkkejä varten, että kiinnostus heräisi. Niin ei käynyt. Saf julkaisi Yksinäisen kostajan englanninkielisenä 2005. Jenkeissä muuten tehty jonkinlainen painos Kostajan ekasta osasta, jota ei kuitenkaan markkinoitu eikä kaupattu?
Uusia täydennyksiä listaan:
Albania -ilmeisesti vuonna 1996 normaaleita Tex-numeroita, ja tulossa jotain uutta? (Kiitos Janne)
Belgia, Kanada, Marokko, Tunisia, Sveitsi - Näissä maissa luettu ranskalaista lehteä. (Ranskalaisiin lehtiin on painettu kanteen valmiiksi ko. maan hinta.)
Venäjä - Vuonna 2007 ainakin pari numeroa. Onkohan lisää?
Oliskohan kaikki tiedosa olevat tuossa. Saa täydentää, jos joku tietää muuta. Kreikka on hämärän peitossa (Lomallakävijät: saa tuoda tuliaisia :-) , samoin Albania on niin uusi tuttavuus, että on vielä hämärän peitossa.
-
Jugoslavia ja ex-Jugoslavia ovat periaatteessa eri maita. Lisätietona, että Makedonissa ja Serbiassa alkaa piakkoin Tex-sarja (vaikka Serbiassa sitä on jo vähän julkaistu).
Tässä muinoin tänne kirjoittamani juttu (nyt täydenettynä) Texistä entisen Jugoslavian alueella:
Jugoslavia - siellä julkaistiin Texiä vuodesta 1967 lähtien runsaastikin vuoteen 1992 saakka, jolloin maa hajosi. Ensimmäinen tarina (leikeltynä tosin, alku ja loppu puuttuivat) oli Galepin ja Bonellin Texin menneisyys, viimeinen puolestaan Villan ja Nizzin Kadonnut poliisipäällikkö. Julkaisujen kielenä oli serbokroaatti, mikä oli yhdistelmä serbien ja kroaatien kielistä.
- Ex-jugoslavia eli Jugoslavian liittotasavalta - maan muodosti Serbia ja Montenegro (nimi vaihtuikin Serbia-Montenegroksi 2003 ja 2006 maat erosivat). Virallista Tex julkaisua ei tuosta maasta ole, mutta 90-luvulla Maverick kustantamo julkaisi jonkin verran Texiä ilman valtuutuksia. Siis laittomasti. Pääpaikka oli Serbia ja niitä texejä kutsutaankin serbialaisiksi. Sarjassa käytetty kieli oli serbia. Lehdet ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia. Samoihin aikoihin Texiä julkaistiin myös lehdessä nimeltä Strip razonoda, niinikään ilman lupaa.
- Serbia. Yksi Texin lyhyttarina, Kuuma iltapäivä, on julkaistu lehdessä nimeltä Stripoteka vuonna 2006. Uusi sarja alkaa paikkaoin.
- Bosnia ja Hersegovina. Valtion Bosnian puoleisessa osiossa Texiä on julkaistu yhden kerran nyt jo lakkautetussa lehdessä nimeltä Tobijeve novine. Tämäkin oli piraattijulkaisu ja erittäin harvinainen. Käytetty kieli oli serbokroaatti.
- Kroatia - Alueen nykyinen Tex-keidas. Vuodesta 1994 lähtien siellä on julkistu säännöllisesti Texiä. Julkaisusarjoja on useita: perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset klassikkotarinat jne. Kielenä on kroatia, jota on tarkoituksellisesti muutettu eli "puhdistettu" 90-luvulta lähtien. Kieli on siis nykypäivän Texeissä jo aavistuksen erilaista kuin esim. vuoden 1994 Texeissä.
- Slovenia - Siellä toimii Texin oikeuksia maailmalle jakeleva Strip Art Features (SAF), mutta Slovenialla ei ole ollut omaa Texiä. Ainut poikkeus on SAF:n jenkki markkinoille tekemä englanninkielinen Kubertin Tex-seikkailu, mikä lasketaan kuitenkin Yhdysvaltalaiseksi julkaisuksi.
- Makedonia - Texin julkaiseminen alkaa lähiaikoina.
-
Syvä kummarrus ja kiitos Ernolle ja Jannelle! Täytyy ottaa listaukset talteen ja jaella niitä maailmalle matkaaville ystäville, niin tietävät mitä tuliaisiksi etsiä. Tuosta voisi saada myös kiinnostavan artikkelin jonkin tex-julkaisun täytteeksi.
-
Hannun ehdotus alkoi kiinnostaa. Kyllähän me sellaisen Ernon kanssa tekisimme , jos Asko niin haluaa. Mutta jos ei Texiin, niin vaikka Ruudinsavuun sitten!
-
Hannun ehdotus alkoi kiinnostaa. Kyllähän me sellaisen Ernon kanssa tekisimme , jos Asko niin haluaa. Mutta jos ei Texiin, niin vaikka Ruudinsavuun sitten!
Kuulostaa hyvältä, tänne tulee ainakin molemmat julkaisut 8]
Jaahas, huomenna onkin mielenkiintoinen päivä kun menen koululle kertoilemaan kuudesluokkalaisille vähän Tex Willeristä...lieneekö tällaista juuri ennen tapahtunutkaan...
-
Jaahas, huomenna onkin mielenkiintoinen päivä kun menen koululle kertoilemaan kuudesluokkalaisille vähän Tex Willeristä...
Pistän toimituksen tervehdyksen tuossa iltapäivällä huomista varten.
-
Pistän toimituksen tervehdyksen tuossa iltapäivällä huomista varten.
Hieno juttu, uskon että se tekee hyvän säväyksen kun toimitus huomioi tapahtuman näin mahtavasti.
Olenkin jo tutustunut aineistoon melkoisen hyvin ja tarinamateriaalia on hienosti eri aikakausilta joten suuri kiitos Askolle ;D
-
Ja uutisia Nizzistä. Nyt näyttää siltä, että Nizzi lopettaa Texin tekemisen kokonaan. Hänen romaaninsa on saanut hyvän vastaanoton ja arvostelun. Mies nauttii romaaninsa jatko-osien kirjoittamisesta. Texin tekeminen on ollut niin tuskaista henkilöstöpolitiikan vaikeuksien takia, joten en ihmettele, jos/kun näin käy.
Asiasta on keskusteltu italian foorumeissa liki varmana tietona. Lisäksi tiedon vahvisti minulle yksi hänen työtoverinsa (=meikäläisen "syväkurkku"). Ainut, mikä puuttuu, on virallinen ilmoittaminen lopettamisesta. Nizzi on tehnyt kesken olleet käsikirjoitukset valmiiksi. Nizziltä on hyväksytty myös ainakin yksi tarina-aihio, mutta sitä hän ei ole ilmeisesti tekemässä kässäriksi.
Jos/kun Nizzi lopettaa, niin sitten alkaa olla pulaa hyvistä tarinanikkareista. Tito Faracin piti olla "Texin tulevaisuus" Sergio Bonellin mukaan. Miehen ainokaisesta tarinasta on kuitenkin kohtapuoliin kaksi vuotta. Useita tarinoita on tekeillä, mutta ei hänestä tällä tahdilla ole "Texin tulevaisuudeksi". Veikkaan, että uusi kirjoittaja pestataan lähiaikoina.
-
Ja uutisia Nizzistä. Nyt näyttää siltä, että Nizzi lopettaa Texin tekemisen kokonaan. Hänen romaaninsa on saanut hyvän vastaanoton ja arvostelun. Mies nauttii romaaninsa jatko-osien kirjoittamisesta. Texin tekeminen on ollut niin tuskaista henkilöstöpolitiikan vaikeuksien takia, joten en ihmettele, jos/kun näin käy.
Asiasta on keskusteltu italian foorumeissa liki varmana tietona. Lisäksi tiedon vahvisti minulle yksi hänen työtoverinsa (=meikäläisen "syväkurkku"). Ainut, mikä puuttuu, on virallinen ilmoittaminen lopettamisesta. Nizzi on tehnyt kesken olleet käsikirjoitukset valmiiksi. Nizziltä on hyväksytty myös ainakin yksi tarina-aihio, mutta sitä hän ei ole ilmeisesti tekemässä kässäriksi.
Jos/kun Nizzi lopettaa, niin sitten alkaa olla pulaa hyvistä tarinanikkareista. Tito Faracin piti olla "Texin tulevaisuus" Sergio Bonellin mukaan. Miehen ainokaisesta tarinasta on kuitenkin kohtapuoliin kaksi vuotta. Useita tarinoita on tekeillä, mutta ei hänestä tällä tahdilla ole "Texin tulevaisuudeksi". Veikkaan, että uusi kirjoittaja pestataan lähiaikoina.
Harmittaahan tälläiset tapaukset, mutta uskon että Nizzillekin on parasta laskea kynä kädestään ja tehdä rauha itsensä kanssa, parhaat vuodet ovat olleet jo aikoja sitten, ja Nizzi ei 2000-luvulla enää juurikaan saanut kovinkaan hääppöisiä tarinoita aikaan.
Toivotan jokatapauksessa Claudiolle kaikkea hyvää jatkossa, ja kiitos siitä suuresta työpanoksesta minkä hän antoi lehdelle.
-
Nyt Alko, kirjettä Sergio Bonellille, ja muutama käsis mukaan! :)
-
Nyt Alko, kirjettä Sergio Bonellille, ja muutama käsis mukaan! :)
Tai sitten Petri Hiltuselle tietoa, eikös hän ole aina halunnut päästä kuvittamaan Willeriä?
-
Tai sitten Petri Hiltuselle tietoa, eikös hän ole aina halunnut päästä kuvittamaan Willeriä?
Nizzi, joka on lähdössä, on nimenomaan kirjoittaja, ei kuvittaja.
Mutta hienoa se olisi, jos joku suomalainen pääsisi lyömään "kapuloita rattaisiin" Texissä!
-
Nizzi, joka on lähdössä, on nimenomaan kirjoittaja, ei kuvittaja.
Mutta hienoa se olisi, jos joku suomalainen pääsisi lyömään "kapuloita rattaisiin" Texissä!
Piti sanomani "kirjoittaa", pahus kun aivo ei toimi.
Hiltunenhan imitoi erään Praedor-lyhärinsä mieleenpainuvaa kohtausta Ihmismetsästystä-tarinan vastaavassa, sankarin suojatti hirressä (kylmä kohtaus jos saa sanoa). Onhan Tex Italian jälkeen suosituin juuri Suomessa, joten voisivat kustantamot julkistaa jonkinlaisen spessun suomalaistekijöiden kanssa, näinhän piti joskus käydäkin mutta oli jotain ongelmaa.
-
Onhan Tex Italian jälkeen suosituin juuri Suomessa...
Sori, että joudun takertumaan näihin sinun kirjoituksiisi, mutta minun on tätä pitänyt kysyä yleisesti: onko Tex oikeasti Suomessa toiseksi suosituin, vai ainoastaan väkilukuun suhteutettuna, niinkuin jossain luki? Silloinhan ei Suomi olisi mikään kovin merkittävä Texlukijamaa maailmassa, vaikka mitäpä se meitä haittaa?
Kuitenkin olisi aika saada suomalainen kaveri kehiin, kun siellä on ollut jo rapakon takaa piirtäjä (Kubert) ja espanjalainen kaveri (Ortiz) (?)
Toisaalta taas en ole sitä mieltä, että Hiltunen sillä tyylillä, jolla hän on piirtänyt länkkäriä, olisi paras suomalainen edustaja. Toki Petrillä voi olla Texmäistä tyyliä tallessa roppakaupalla.
Uskon, että Petri on kirjoittajana täyttä rautaa.
-
Kyllä olisi ihan paikallaan saada suomalainen tai suomalaisia Texiä tekemään. Piirtämispuoli kiehtoisi kovasti. Ehkä sitten joskus ;)
-
Sori, että joudun takertumaan näihin sinun kirjoituksiisi, mutta minun on tätä pitänyt kysyä yleisesti: onko Tex oikeasti Suomessa toiseksi suosituin, vai ainoastaan väkilukuun suhteutettuna, niinkuin jossain luki? Silloinhan ei Suomi olisi mikään kovin merkittävä Texlukijamaa maailmassa, vaikka mitäpä se meitä haittaa?
Minulla sellainen muistikuva asiasta että levikki olisi Suomessa varsin korkea, tosin jos sinulla on tuoreempaa tietoa, niin korjaa ihmeessä että vältyn nolaamasta itseäni enempää.
-
Kylläpä noita Tex kirjasia ja pokkareita suuralbumeista lähtien aina näyttää rehottavan lähes joka kaupan, kioskin ja huoltoaseman hyllyillä missä ikinä kuljenkin. Eiköhän se kerro jotakin lehden levikistä. Ostajien määrä ja kotiin tilaajia luulisi riittävän hyvinkin paljon.
-
Tex Willerin levikki Suomessa on 17000, mikä on aika hyvä luku Suomessa ilmestyvälle ei-Disney-sarjakuvalehdelle.
Mainosteksti on vallan mainio! Texin lukija on eliittiä.
Tex Willer
Tervetuloa miehiseen maailmaan, jossa autot ovat nopeita, naiset kauniita ja musiikki raikaa! Nykyajan cowboyt rakastavat makeita autoja, hyvää ruokaa ja kalliita vaatteita. Kohderyhmään kuuluvat yli 19-vuotiaat miehet asuvat suurissa kaupungeissa omistusasunnoissa ja ovat hyvin koulutettuja. Jokainen suuri päällikkö rauhoittuu Tex Willeriä lukien!
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=14107&yritys=164
-
Väkilukuun suhteutettuna Suomi on toiseksi innokkain. Luulen, että ainakin brassit jyräävät ohi määrässä, mutta eivät välttämättä muut. Ainoat muut mahdolliset olisivat Kroatia ja Turkki, mutta heidän levikistään ei ole mitään tietoa. Norja taitaa ainakin jäädä taakse (vai mitä Asko?).
Texin tekijätiimissä on ollut runsaasti ei-italialaista väkeä. Lähinnä espanjalaisia. Kirjoituspuolelta Segura on hispaanialainen ja kuvittajista Ortiz, Font, De la Fuente ja taisipa Blascokin olla. Sitä en muista mistä maasta Jordi Bernet on, saattaa olla espanjalainen hänkin. Ja olikos Repetto Perusta...? Ja nyt on kuubalainen Suarez vääntämässä ekaa suuralbumiaan.
-
Ja jos oikein muistan, niin Colin Wilson ei ollut Kubertin tapaan kotoisin jenkkilästä, vaan Uudesta seelannista, mutta on työskennellyt Amerikassa vuosikausia. Korjatkaa, jos olen väärässä.
-
Ja olikos Repetto Perusta...?
Ei vaan Argentiinasta. Niinkuin on muuten myös äsken debytoinut Ernesto Garcia Seijas. Jordi Bernet on todellakin espanjalainen, kuten toissa vuonna sudin santaan nakannut Manfred Sommerkin. Mainittakoon vielä eksoottinen suuralbumispesialisti Goran Parlov, joka kotoisin Kroatiasta.
-
Voi hitto, että oli huono tilanne Egmontilla!!! Minulle on tullut pari viimeistä numeroa hieman huonossa hapessa, kulmat rytyssä ymsp... Soitin äsken tuonne ja sanoivat, että saavat tuon numero kakkosen lähetettyä, mutta ykkönen on kokonaan loppu... Ehkä soitin hieman myöhään, mutta silti harmittaa (lue vituttaa)!!!
On se kumma mikseivät voi lähettää lehteä kuoressa. Olen pyytänyt muutaman kerran tuota ja lupautunut jopa maksamaan ylimääräistä, mutta ei onnistu... Ja sitten noin 12 numeroa vuodessa tulee huonokuntoisena!!!
Voi paska!!!
Huh.. sainpa avautua jonnekin :)
-
Voi hitto, että oli huono tilanne Egmontilla!!!
Kyllä nämä ryttyämiset ovat ihan postin tekosia.
Olemme samaa valituskuoroa.
-
Enpä ole tainnut tätä juuri ennen mainita mutta El Reijon voi ilmestymispäivien aikaan hyvinkin bongata kaupan lehtihyllyltä koko Willer-nivaska kädessään ja kyllä, tyyliin paras kymmenestä lähtee mukaan. Maksaa tietysti selvästi kestotilausta enemmän mutta on sen verran valinnanvaraa että saan mitä haluan 8]
-
Sain käsiini Italian uusimman almanacco-Texin. Sommerin tyyli pysyi sommerilaisena loppuun asti. Sairaus ei siis mainittavasti heikentänyt tasoa. Viimetöikseen Sommer tappoi intiaanin. 110 sivuisesta seikkailusta Sommer piirsi melko tarkkaan 90. Leomacs teki lopun. Tyyleissä ei ollut paljon ero, mutta tykkäsin Sommerista enemmän. Tulokastaiteilijan tyylissä vierastin eniten Texin kasvoja.
-
Sain käsiini Italian uusimman almanacco-Texin.
Milloinkohan sen saa luettavaksi suomen kielellä?
-
Voi hitto, että oli huono tilanne Egmontilla!!! Minulle on tullut pari viimeistä numeroa hieman huonossa hapessa, kulmat rytyssä ymsp... Soitin äsken tuonne ja sanoivat, että saavat tuon numero kakkosen lähetettyä, mutta ykkönen on kokonaan loppu... Ehkä soitin hieman myöhään, mutta silti harmittaa (lue vituttaa)!!
Ja juuri tämänkin syyn takia ostan omani aina kaupasta. Siellä kerkee aina katsomaan että saa priimakuntoisen. Ellei sitten kauppakassissa ryppäänny :police:
-
Itse kun ostan kaupasta esim. maxin tai muun niin en laita sitä välttämättä edes kaupan hihnalle.. Sitten kädessä kantaen Tex tulee kaupasta ulos siistinä.. Vaimo saa kantaa kauppakassit ;)
-
Milloinkohan sen saa luettavaksi suomen kielellä?
Menee varmaan useita vuosia. Tuo almanacco-sarja laahaa meillä muutenkin jälkijunassa ja monta numeroa on julkaisematta. Onneksi nyt tulee kaksi numeroa, niin saadaan italialaisia vähän kiinni.
-
Tuo almanacco-sarja laahaa meillä muutenkin jälkijunassa. Onneksi nyt tulee kaksi saadaan italialaisia vähän kiinni.
[/quote]
Kiirekös tässä.
-
Heti mulle kaikki tänne. Tietenkin Tex-kerääjän kärsimätöntä sielua polttelee se, että on ylipäätänä olemassa tarinoita, joita ei ole suomennettu. Olipa kyseessä yksi tai tuhat tarinaa. Mutta en siis valita! Oikein mainiota, että kelvokasta julkaistavaa riittää vuosiksi, jotta voidaan ylläpitää tämä mukava 16 numeron vuositahti. Itkuhan siitä tulee laajalla rintamalla, kun hamassa tulevaisuudessa joudataan siirtymään 12 numeroon sen takia, kun ei ole enempää tarinoita julkaistavaksi.
-
Tismalleen, Janne vei sanat suusta! Minä itken ainoastaan sitä Montales-seikkailua, joka lienee ainoa julkaisematon Galep-seikkailu (?). Sen kun saisi Maksina niin voi veljet!
-
Kyllä sitä kaaleppia on muutakin suomentamatta. Peräkkäiset tarinat vuosilta 1956-57: I cavalieri nella notta (Yön ratsumiehet) ja La traccia nel deserto (Jäljet autiomaassa). Ensimmäiseen näistä Gamba on ollut avustajana, mutte muuten ehtaa Galleppinia.
-
Tismalleen, Janne vei sanat suusta! Minä itken ainoastaan sitä Montales-seikkailua, joka lienee ainoa julkaisematon Galep-seikkailu (?). Sen kun saisi Maksina niin voi veljet!
Ei missään nimessä klassikoita maksina! Klassikot vaan takas kronikkoihin!!
-
Ei missään nimessä klassikoita maksina! Klassikot vaan takas kronikkoihin!!
Mitähän tähän nyt sanoisi? Lienee kyse väärinymmärryksestä termin "klassikko" suhteen. Kronikka-sarjassa uusitaan vuodesta 1971 lähtien Suomessa ilmestyneitä Texejä, kaksi kerrallaan samassa paketissa ja Suomen ilmestymisjärjestyksen mukaan, klassikoita toki nekin.
Kyseessä ollutta Montales-seikkailua ei ole tähän päivään mennessä Suomessa julkaistu lainkaan.
Klassikkoseikkailulla tarkoitetaan useimmiten Suomessa vuosina 1953-1965 liuskoissa julkaistuja seikkailuja, joita on sittemmin julkaistu vuosittain aina parissa normi-sarjan numerossa sekä esim. maxeina; sekä sellaisia Italiassa (pääsääntöisesti siellä liuskoina) julkaistuja seikkailuja, joita ei aiemmin ole Suomessa julkaistu (esim. Maxi Irlannin poika Pat).
Miten nämä - Suomessa ennen pokkareina julkaisemattomat - pitäisi laittaa takaisin kronikoihin, kun ne eivät ikinä siellä ole olleetkaan?
Vai onko Montalesin kannanotto ymmärrettävissä niin, ettei Mefisto-seikkailuja olisi pitänyt ottaa pois kronikka-jatkumosta?
-
Vai onko tämä ymmärrettävä niin, että Montales ei halua lukea tarinoita itsestään? ;D
Mutta onhan se ymmärrettävää, että joskus menee sekaisin näissä kaikissa maxeissä, kronikoissa, klassikoissa ym. Ja etenkin, kun klassikko voi tarkoittaa nykyään ihan mitä tahansa. Mielestäni sitä sanaa käytetään väärin ja liikaa. Kaikki julkaisemattomat vanhat tarinat eivät ole klassikoita, mutta tuo il ritorno di Montales liippaa ainakin liki klassikon statusta.
-
Niin...täytyy kyllä sanoa, että viime vuosina paatuneitakin lukijoita on lellitty sellaisella Tex- valikoimalla josta jokaiselle löytyy jotakin.
Pitää suorastaan nipistää (potkaista p...siille) itseään aiemmista "kulman takana" jurnutetuista tekstitys-, koko- ja juoninillityksistä jotka nykyisellään saatetaan häpeään valikoiman ollessa sitä luokkaa, että suurin ongelma on löytää oikean kokoiset säilytystilat koko skaalalle (vrt. hellasärö).
Piirtäjäkeskustelu (jota vuosikaudet olen pitänyt enemmän alan ammattipiirin sisäisenä vuoropuheluna) onkin ollut niin kiinnostava, että tällainen pienemmälläkin paatoksella suhtautuva lukija on joutunut kaivamaan varastojaan kiinnostavien argumenttien varmistamiseksi. Se kertonee enemmän aiemmasta lukutavasta kuin kiinnostuksesta Texeihin...
Erityisesti kiinnostaa tuo tiettyjen kovakantisten menestys. Luulen, että pienemmillä kovilla voitetaan monta kirjahyllyä elleivät valmistuskustannukset nouse taivaisiin. Tex- fanithan eivät tunnetusti jätä mitään aiheeseen liittyvää hankkimatta, mutta paksut koosteet löytänevät tiensä myös uuden sukupolven kokoelmiin loistavien tarinavalintojensa vuoksi.
Möriskö- sarjaa odotellessa raivaan puoli metriä tilaa heti hääkuvien ja Mefiston/Yaman vierestä...Sitten klassikko- sana saakin uuden merkityksen, liuskoja mitenkään väheksymättä.
-
Ennusmerkki (13-15/2000) on merkittävä tarina. Ensinnäkin siinä on Civitellin nautittavaa piirrosjälkeä, Nizzin tarinankuljetus toimii ja ennen kaikkea pääkehyksen sisällä on yksi uskaliaimmista irtiotoista Texin historiassa.
En muistanut, että juuri Nizzi on kirjoittanut ko. tarinan. Vaikka Civitelli antaakin piirrosjäljellään suorat ja epäsuorat vihjaukset, niin pääarkkitehti on juuri Claudio Nizzi. Tämä on merkittävää, sillä muistelisin, että juuri Nizzi on sanonut, että Tex Willer pitäisi säilyttää konservatiivisena ja hän on kritisoinut esimerkiksi Bosellin rohkeita tarinoita.
Totuus on kuitenkin se, että Nizzi itse laittaa lesken ihastumaan Texiin ja ei varmaan ole väärin tulkittu, että jokin sykähdyttää paatunutta leskimiestäkin. Tilanne raukeaa tarinan lopussa Alisonin lähtöön miehensä veljen luo, mutta taitaa lähtö kirpaista Texiäkin. Tosin se ajatus, että Tex ja valkoinen leskinainen, jolla on poika, on täysin absurdi ja mahdoton.
Tarina sisältää toki tämän "romanssin" lisäksi hienon kaksintaistelun Texin ja Nopean karhun välillä ja navajojen varallisuutta himoitsevan salaliiton. Esiintyykö Nopean karhun pääkopan sekoittanut Yanado-velho jossain toisessa tarinassa?
Hieno tarina!
-
Olen sitä mieltä, että se on yksi Nizzin parhaista tarinoista. Tuntuu, että se on joka lukukerran jälkeen entistäkin parempi. Se, että Nizziltä ei odota moista yllätyksellisyyttä, todellakin yllättää. Ja jos taas veratiallaa Nizziä siihen toiseen nykykirjoittajaan, niin... Bosellilta tietää odottaa rajojen rikkomista, ja tuolloin yllätykset menettävät ison osan voimastaan muuttuen joskus jopa itsetarkoitukselliseksi kikkailuksi.
-
Mihinkäs uudet Maxi-Texit ja suuralbumit ovat hävinneet?
-
Mitähän tähän nyt sanoisi? Lienee kyse väärinymmärryksestä termin "klassikko" suhteen. Kronikka-sarjassa uusitaan vuodesta 1971 lähtien Suomessa ilmestyneitä Texejä, kaksi kerrallaan samassa paketissa ja Suomen ilmestymisjärjestyksen mukaan, klassikoita toki nekin.
Kyseessä ollutta Montales-seikkailua ei ole tähän päivään mennessä Suomessa julkaistu lainkaan.
Klassikkoseikkailulla tarkoitetaan useimmiten Suomessa vuosina 1953-1965 liuskoissa julkaistuja seikkailuja, joita on sittemmin julkaistu vuosittain aina parissa normi-sarjan numerossa sekä esim. maxeina; sekä sellaisia Italiassa (pääsääntöisesti siellä liuskoina) julkaistuja seikkailuja, joita ei aiemmin ole Suomessa julkaistu (esim. Maxi Irlannin poika Pat).
Miten nämä - Suomessa ennen pokkareina julkaisemattomat - pitäisi laittaa takaisin kronikoihin, kun ne eivät ikinä siellä ole olleetkaan?
Vai onko Montalesin kannanotto ymmärrettävissä niin, ettei Mefisto-seikkailuja olisi pitänyt ottaa pois kronikka-jatkumosta?
Itse asiassa tarkoitin että Maksessa ei tarttis julkaista mitään "Klassikoita" tai siis vanhoja tarinoita, vaan uusia hyvinpiirettyjä ja hyvinkerrottuja huipputarinoita.
Eikös se Montales ole aivan p*ska tarina, kun sen ole piirtänyt piirtäjistä surkein eli calep. (Ymmärtääkseni)
-
Itse asiassa tarkoitin että Maksessa ei tarttis julkaista mitään "Klassikoita" tai siis vanhoja tarinoita, vaan uusia hyvinpiirettyjä ja hyvinkerrottuja huipputarinoita.
Eikös se Montales ole aivan p*ska tarina, kun sen ole piirtänyt piirtäjistä surkein eli calep. (Ymmärtääkseni)
Eipä luulis moisella nimimerkillä olevan paljon varaa mollata nimikkotarinoitaan...
Kukaan ei varmaan pakota sua ostamaan näitä hienoja klassikoita joten saanet selvää säästöä.
-
...sen ole piirtänyt piirtäjistä surkein eli calep. (Ymmärtääkseni)
Texin ystävät sadattelevat, eivät kiroile. Lempo.
Galep voi näyttää vähän vanhentuneelta, mutta juuri siinä on hänen tyylinsä viehätys. Tutustupa kovakantiseen Texiin nimeltä Luurankoylänkö, niin mielesi ehkä muuttuu.
-
Texin ystävät sadattelevat, eivät kiroile. Lempo.
...Tutustupa kovakantiseen Texiin nimeltä Luurankoylänkö, niin mielesi ehkä muuttuu.
Tutustuttu jo aikaisemmin luurankoylänköön, mutta mieleni ei muuttunut. hehe!! Tarina oli kyllä hyvä!
-
Montales on kyllä oikeilla jäljillä, vaikka Galep näyttääkin näissä kovakantisissa paremmalta kuin koskaan.
-
...tarkoitin että Maksessa ei tarttis julkaista mitään "Klassikoita" tai siis vanhoja tarinoita, vaan uusia hyvinpiirettyjä ja hyvinkerrottuja huipputarinoita.
Muistutan vielä, että kaikki uudet Tex-tarinat julkaistaan ja ne on hyvin helppo tunnistaa, jos ei vanhempia stooreja halua hankkia ja lukea.
Maksit ovat loistava formaatti koota kokonaisia vanhoja Tex-seikkailuja, jotka ovat myös kovasti kysyttyjä. Koska niiden julkaiseminen ei ole mistään uudemmasta kamasta pois, en näe asiassa minkäänlaista ongelmaa tai kärmistelyn aihetta.
Kuten Elre jo ehdottikin, Tex-lukemiset voi huoletta valita itsenäisesti. Uutta ilmestyy 12 normaalisarjan numeroa, yksi suuralbumi ja yksi Maxi vuodessa. Ehkä normisarjan Almanacco-osuudet voivat noiden lisäksi kiinnostaa.
-
Tulikin mieleen että jos normisarjaan löytyy tarinoita ilman Almanacco-osuuksia, niin eikös niitä vois julkaista Maxissa 2-3 kerrallaan ois se sitte nimemsä veroinen.
Ja lisäksi luin että Almanacot laahaa perässä. (en tiedä miten kaukana)
-
Tulikin mieleen että jos normisarjaan löytyy tarinoita ilman Almanacco-osuuksia, niin eikös niitä vois julkaista Maxissa 2-3 kerrallaan ois se sitte nimensä veroinen.
Ja lisäksi luin että Almanacot laahaa perässä.
Sinänsä kiehtova idea, mutta jää näillä näkymin toteuttamatta.
Käytännön tilanne on se, että Almanacco-seikkailut ovat paras tapa täydentää vuotuinen Tex Willer -tarjonta täällä totuttuun 16 numeroon. Kaksi Almanaccoa ja kaksi klassikkonumeroa riittää vielä ainakin neljän vuoden tarpeiksi. Kasvaneen tilaajamääränkin vuoksi normisarjan edessä kaikki muut Tex-formaatit saavat taipua miten parahiten voivat. Eipä tässäkään ole erityistä pulmaa tai ristiriitaa ilmennyt.
Maxeihin ei ole kovin luontevaa pakata kolmea itsenäistä, eri tekijöiden erityisseikkailua. Paljon näppärämpi on laittaa niihin joustavia settejä tyyliltään yhteneviä klassikoita, joiden sivumäärä saattaa vaihdella hyvinkin epäsäännöllisesti.
Almanaccoilla ei ole Suomessa koskaan ollut mitään aikataulua, joka laahaisi jäljessä. Siitä ei tarvitse tehdä ongelmaa tai kokea mieliharmia, koska Italian tahdin kiinni kirimisestä ei kuitenkaan olisi kuin muodollista iloa. Almanaccot tulivat ylipäätään saataville vasta jokunen vuosi sitten ja silloinkin sain itse vaihdettua niitä käyttöömme vain tietyn yksityisen kontaktin kautta.
Siksi ensin Willereissä julkaistiin vuosien 2002-2006 almanaccot (meillä vuosina 2005 ja 2007), joista löytyi jo painatukseen digimateriaalia.
Alkuperäisjärjestyksessä ensimmäisten almanaccojen 1994 ja 1995 sivut täytyi viime vuonna skannata ja työstää kirjoista.
Samoin (nyt painettujen) numeroiden 3-4/09 almat (1996 ja 1997), jotka paikkaavat numerossa 2/09 alkaneen New Orleans -seikkailun viivästynyttä jatkomateriaalia (joka on puolestaan vasta nyt saatu ladotuksi numeroihin 5-6/2009).
Että sellaisia.
-
Kasvaneen tilaajamääränkin vuoksi (...)
Erinomaista! Lamakausi ei Texissä näy.
-
Erinomaista! Lamakausi ei Texissä näy.
Liityn ilosanoihin , mutta...
Miksi näkyisi?
Willerit ovat hyvin kirjoitettua ja laadukkaasti piirrettyä sarjakuvaa, joka näennäisten lajityypin kliseiden ja lainaalaisuuksien lisäksi sisältää hämmentävässä määrin ihan oikeita faktoja ajasta ja jos haluaa lukea kuin piru raamattua: allegorioita omastakin ajastamme ja siitä mikä elämässä on tärkeää.
Ajaton laatu ei katoa tai kärsi talouskuplien puhjetessa toisin kuin trendihumputus tai intellektuellisuutta ylikorostava "vakavasti" otettava taidesarjakuva.
Willer ratsastaa kauan vielä sen jälkeen kun kova länsi on unohdettu kertakäyttövitsi.
-
Tutustuttu jo aikaisemmin luurankoylänköön, mutta mieleni ei muuttunut. hehe!! Tarina oli kyllä hyvä!
No, tutustu sitten Mefiston poikaan. Siinä on vielä parempaa piirrosjälkeä.
-
No, tutustu sitten Mefiston poikaan. Siinä on vielä parempaa piirrosjälkeä.
Tutustuin niihin yhtä aikaa ja aion sanoo sen aikakaisemmassa viestissä, mutta kun en muistanut sen nimeä juuri silloin.
(Tais tosiaan olla parempi piirrosjälki, mutta kaaleppi on aina kaaleppi.)
-
Klassikoilla ja Galepilla on vastustajansa, mutta minusta nuo vanhat tarinat ovat sopineet ihan hyvin maxeihin. Ensinnäkin ne ovat olleet ennen suomeksi julkaisemattomia ja lisäksi useamman tarinan kokonaisuuksia, joita on ilokseen lukenut yksistä kansista pötköön. Kontrasti voi toki tuntua suurelta verrattuna vaikka Ortizin, Fontin tai Repetton maxeihin.
Mukava kuulla että tilaajia riittää. Lama, vai taantumukseksiko sitä nyt pitäisi sanoa, ei varmaan kuitenkaan tule kovin rankasti kurittamaan kulttuurisektoria. Ja Texhän voidaan laskea kulttuuriksi, eikös vain.
-
Kasvaneen tilaajamääränkin vuoksi
Mukava kuulla, että Texillä menee hyvin.
Edes jotain hyviä uutisia sarjakuvarintamalta. Niitä kuulisi mielellään enemmänkin.
-
Mukava kuulla että tilaajia riittää. Lama, vai taantumukseksiko sitä nyt pitäisi sanoa, ei varmaan kuitenkaan tule kovin rankasti kurittamaan kulttuurisektoria. Ja Texhän voidaan laskea kulttuuriksi, eikös vain.
Kyllä se lama vaikuttaa melkein kaikkeen, kulttuuriin ensimmäisten joukossa, kun mietitään, mistä voitaisiin leikata (sillä eihän se kulttuuri tarpeellista ole, kun sitä ei voi syödä). Itsekin olen sen kulttuurialalla työskentelevänä persnahoissani tuntenut. Hyvä, jos edes Tex on päässyt laman kurimuksesta.
-
Tässä sitä uutta Cestaroa olisi:
(http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2009/marzo-aprile/tex/tav582_1_g.jpg)
Editoren nettisivuilla vielä kolme muutakin sivua.
Kyllähän tuo hyvältä näyttää, mutta Texin kasvoissa olisi vielä vähän petrattavaa.
-
Minusta tämä esimerkkisivu on parempi. Kasvoja en kommentoi. Cestarot ovat hyviä! Tuosta juohtuikin mieleen, että kuinka paljon Suomen Tex laahaa Italiaa perässä? Nythän tilanne on vielä vakio, koska reservissä on liuskauusintoja ja almanaccoja.
(http://www.sergiobonellieditore.it/il-giornale/2009/marzo-aprile/tex/tav582_2_g.jpg)
-
Arvoisat palstakollegat. Missä viipyy erikois-Texit? Jos on ennakkotietoihin luottaminen, niin noin kymmenen päivän päästä tulee seuraava kronikka, mutta missä viipyy Texistä ja Lilythistä kertova Civitelli-pläjäys tai seuraava suuralbumi? Ei sillä, etteikö hyvää jaksaisi odottaa (kymmenen vuotta on lyhyt aika joidenkin Tex-lukijoiden keskuudessa ;), mutta silti mieleni halajaa edes pieniä tiedonrippeitä, mitä ja ennen kaikkea milloin?
-
Puolisen vuotta Suomi Tex laahaa Italiaa perässä (nyt ero on viisi kuukautta, koska Suomessa on juuri ilmestynyt Tex 576 ja Italiassa 581). Soisin, että ero olisi vieläkin suurempi, jotta vältyttäisiin Bourbonin kaltaisilta tilanteilta.
-
Julkaisuerosta juolahti mieleen idea. Yhdellä numerolla eroa voisi pidentää normaalisarjassa ilmestyvällä erikoisnumerolla, joka sisältäisi jotain julkaisematonta (onko niitä novelleja tai vitsisarjoja vielä?), Tex Willeriin liittyviä artikkeleita, tilastoja tai juttuja (Texin erikoisemmista vihollisista tai ystävistä) oman maan voimin ja loppuun ajantasaiset listaukset ilmestyneistä Tex Willereistä niin Suomen kuin Italian järjestyksessä. Kansiin värikuvalliset versiot Claudio Villan Nuova Ristampa -sarjaan tehdyistä piirustuksista. Toisin sanoen runsas tietopaketti alan harrastajille.
(Artikkeleita tosin on ilmestynyt hyvin jo nytkin eri julkaisujen yhteydessä, mutta yritinpähän kuitenkin.)
-
Hyvä idea, mutta... Novelleja ei ole enää julkaisematta. Samaten niitä vitsisarjoja on enää muutama käyttämättä. Jos taas olisi pelkästään artikkeleja, niin sitten kyseessä olisi tietokirja, joka ei kaikkia Texin tilaajia kiinnostaisi. Villan ristampa-kuvia puolestaan on reilusti yli 200, niistä riittäisi kahteenkin pokkariin täytettä, mutta siitäkään kaikki tilaajat eivät välittäisi. Komean erikoisjulkaisun niistä kyllä saisi!
Mutta ei tuossa eron pidentämisessä mitään ongelmaa ole. Julkaisematonta vanhempaa matskua on vielä reilusti jäljellä!
-
Missä viipyy erikois-Texit?
Ainoa varma tieto tuntuu olevan seuraavan maxin, Paholaisen eskadroonan (tekijöinä Nizzi ja kohua ja kuohuntaa nostattanut Cossu), tulo toukokuussa. Näin tietävät kertoa banaanikaupan syväkurkut. Suuralbumi Mies Atlantasta (Nizzi-Bernet) tullee huhti-toukokuussa. Siinä nurkilla kevään albumiyksilöitä on perinteisesti ennenkin havaittu parveilemassa lehtipisteissä.
Kiinnostavia teoksia kumpikin. Atlantasta ei minulla ole mitään muistikuvia, joten se tulee lähes kuin uutena. Ja komeita ovat myös Cestaroiden sivut. Ei mitään vikaa.
-
Maksit ovat loistava formaatti koota kokonaisia vanhoja Tex-seikkailuja, jotka ovat myös kovasti kysyttyjä. Koska niiden julkaiseminen ei ole mistään uudemmasta kamasta pois, en näe asiassa minkäänlaista ongelmaa tai kärmistelyn aihetta.
Olisikin hienoa saada Makseihin niitä 80-luvun tarinoita, olletikin niitä silvottuja kuten Vaarallinen Washington,Cheyenne Club. Vaikkei tuosta jälkimmäisestä puuttunutkaan kuin muutama sivu. Ja sitten tietenkin 1991 Kadonnut poliisipäällikkö, jossa paikoin melko huonoa painojälkeä.
Nuo olisi kieltämättä kyllä hieno toteuttaa. Saatiinhan jo Berardin Oklahomakin kokonaisena täysissä sivuissaan, joka onkin muuten loistava tarina myös.
-
Uusin Tex luettu(eilen) ihan hyvä tarina ja piirtäjä.
-
Suuralbumi Mies Atlantasta (Nizzi-Bernet) tullee huhti-toukokuussa.
Ja samaan aikaan ilmestyy Mies Washingtonista (Lucky Luke).
-
Olipa muuten harvinaisen hyvä toi uusin Willeri. pisti vaan silmään että tex oli varma sen clintin syyttömyydestä alusta alkaen, joku tuntui oudolta!
Oon muuten lukenut aikaisemmin vain yhden capitanon piirtämän tarinan
(en muista nimeä, mutta se oli joku härkähomma)
Onko muuten tiedossa muita capitanon piirtämiä texejä??
-
Oon muuten lukenut aikaisemmin vain yhden capitanon piirtämän tarinan
(en muista nimeä, mutta se oli joku härkähomma)
Tarina taisikin olla Härkätaistelijavuodelta 2001.
-
Olipa muuten harvinaisen hyvä toi uusin Willeri. pisti vaan silmään että tex oli varma sen clintin syyttömyydestä alusta alkaen, joku tuntui oudolta!
Oon muuten lukenut aikaisemmin vain yhden capitanon piirtämän tarinan
(en muista nimeä, mutta se oli joku härkähomma)
Onko muuten tiedossa muita capitanon piirtämiä texejä??
Suuralbumi Sininen Takki, Punainen Sydän on myös Capitanion kuvittama. Vaikea löydettävä, kuten muutkin ensimmäiset suuralbumit.
-
Kysymys Tex-tietäjille: Mikähän tarina on kyseessä?
Se alkoi jotensakin niin, että joku Texin vanha kaveri tarjosi baarissa kunnon illan kaikille tutuille ja mieliala tuntui olevan hilpeä. Tosin juhlien aikana joku öykkäri haastoi riitaa, ja Texin kaveri melkein tapatutti itsensä yrittäessään vastata öykkärin haasteeseen. Tex muistaakseni törkkäsi kaverin sivuun ja ampui öykkäriä. Kun Texin kaveri ilmoitti vetaytyvänsä hotellihuoneeseensa, niin Tex rupesi myöhemmin haistamaan jotain palaneen käryä kaverinsa käytöksessä, ja syöksyi perässä ovelle. Vastausta ei kuulunut, vaan ainoastaan tuolin kaatumisen ääni. Tex murtautuu sisään ja näkee, että kaveri on hirttämässä itseään. Tex ampui köyden poikki ja pelasti kaverinsa. Sen jälkeen en muista mitä tapahtui. Texin kaverilla oli pitkä vaalea tukka ja tuuhea partakin ja musta hattu. Tarinan piirtäjä on luultavasti Fusco tai Ticci.
Eli muistaako kukaan mikä tarina voisi olla kyseessä. Noloa tässä on se, että itsellä on Texit vuodesta 71 nykypäivään, mutta on paljon tarinoita, jotka olen lukenut toistaisksi vain kerran. Tarinan alku on jäänyt mieleen, ja kiinnostaisi lukea uudelleen. Olisi kiva jos löytäisin tarinan ilman etsimisen vaivaa.
-
Aavikon vaeltajat ja alkaa numerosta 1/1983. Ja Fuscoahan se.
-
Aavikon vaeltajat ja alkaa numerosta 1/1983. Ja Fuscoahan se.
Tarkistin asian ja...sehän se on!!! Kiitokset!
-
On tolla Jannelle ilmiömäinen muisti ;D
-
No, kyllä tuo tarinan kuvaus oli niin perusteellinen, ettö tarinahan oli helppo tietää. Mutta Janne vaan ehti ensin:)
-
Juu, ei tarinnut kauaa mietiä, kun oli niin hyvä kuvaus. :D
-
Tarkistin asian ja...sehän se on!!! Kiitokset!
Sama homma. Texit on vuodesta 1971 alkaen ja olin lukenut ne kertaalleen läpi. Viime kesänä aloin lukemaan Texejä vuodesta 1971 alkaen, alkupään luin kronikoista ja nyt on menossa vuoden 1982 loppupuoli ja loistava tarina "Kaukomaille". Välissä tarina "Kaappaus merellä" ja sitten onkin vuorossa tuo vuoden 1983 alun tarina "Aavikon vaeltajat" :)
Pari viikkoa sitten luin tarinan "Paholaisen merkki" 2-3/1982 ja se tuntui yhtä hurjalta kuin tenavana lukiessani sen tarinan. Siinähän nuoria Zuni-tyttöjä oli kadonnut ja Tex ja Carson alkoivat tutkia asiaa ja taustallahan oli uskonnollinen kultti, joka käytti tyttöjä uhrimenoissaan. Hyytävän jännä tarina...
-
Täytynee vielä näin uusimman almanaccon lukemisen jälkimainingeissa todeta, että olipahan hieno tarina! Boselli osaa ja Capitanio on piirtänyt kerrassaan mainiosti!
Almanaccot ovat hienoja tarinoita. Hienot heittokannet kruunaavat ulkoasun. Herkkua on tällä hetkellä vielä kahdeksan jäljellä, joten nykyisellä julkaisutahdilla nannaa riittää vielä viideksi vuodeksi. (Kun ottaa huomioon Italian yhden tarinan julkaisutahdin.) Tässä vuoden 2009 heittokannen kuva ja loppuun listaus Italiassa ilmestyneistä almanaccoista. Viva Tex Willer!
(http://amadeo.blog.com/repository/536460/3986040.jpg)
1994 La balata di Zeke Colter - Zeke Colterin balladi 6/2008
Claudio Nizzi – Renzo Calegari T
1995 La carovana dello paura - Pelon matkue 7/2008
Claudio Nizzi – Victor de la Fuente TC
1996 L´uccisore di intiani – Intiaanien tappaja 3/2009
Claudio Nizzi – Andrea Venturi TC
1997 Bad River – Paha joki 4/2009
Mauro Boselli – Aldo Capitanio T
1998 Glorieta Pass
Mauro Boselli – Alarico Gattia
1999 La montagna del mistero
Claudio Nizzi – Miguel Angel Repetto
2000 La legge del deserto
Mauro Boselli – Alfonso Font
2001 Missione a Sierra Vista
Claudio Nizzi – Andrea Venturi
2002 L´ultimo squadrone – Viimeiseen mieheen 10/2005
Claudio Nizzi- Miguel Angel Repetto T
2003 Eroe per caso - Sattumasankari 3/2007
Mauro Boselli – Stefano Andreucci T
2004 Nella terra dei Klamath - Klamathien maassa 11/2005
Pasquale Ruju – Roberto Diso TC
2005 Il fuggitivo - Karkulainen 4/2007
Claudio Nizzi – Rossano Rossi & Fabio Civitelli T
2006 Mescalero Station
Claudio Nizzi – Josè Ortiz
2007 Policia apache
Mauro Boselli – Ernesto Garcia Seijas
2008 La palude near
Pasquale Ruju – Franco Devescovi
2009 Capitan Blanco
Claudio Nizzi – Manfred Sommer
-
Almanaccot ovat hienoja tarinoita. Hienot heittokannet kruunaavat ulkoasun.
Ennen kuin kukaan muu ehtii huomauttaa, paljastan, että viime Almanacco-kansien kanssa on ollut aika pusaamista, sillä vanhempien numeroiden kansiaineisto on saatu vain italianversioiden valmiina pdf-tiedostoina kaikkine raameineen logoineen ja koodikilkkeineen. Niitä ei ole saanut purettuna neutraalikuvaksi, joten etu- ja takakantta on pitänyt erikseen säätää ja skaalata. Takakansikuvat on pitänyt suurentaa ja rajata siten, että tiettyjä elementtejä on jäänyt näkymättömiin. Esimerkiksi kolmosnumerossa rajautuvat baarimikko ja partajullin korttihandu ulos kuvasta. Onneksi graafikolla on pettämätöntä silmää sommittelun hienouksille.
Lisäksi mustan värin korostus ääriviivojen terävöittämiseksi nosti muissa väreissä piilevän mustan osuuden painatuksessa yllättävän hallitsevasti esiin. Texien 3 & 4 / 2009 kannet ovat täten paljon "noir"-henkisempiä kuin alkuperäiset syvänvihreät tai "paremmin valaistut" kannet. Näytöllä ne näyttivät sävykkäämmiltä. Hyvältä väritys näyttää noinkin, mutta tarkoituksellista tämä tummuus ei ollut.
Näin siis täällä toimittamisen varjoisammalla puolella.
-
Eipäs nyt vajota synkkyyteen siellä toimituksessa. Itselleni kannet menivät täydestä kuin väärä raha! Ajattelin vain, että Villa on kokeillut erilaista tekniikkaa ja tuottanut rosoisempaa jälkeä. Katselin Italian pään sivuilta kansikuvia ja on totta, että varsinkin numeron kolme alkuperäisväritys on "valoisampi", mutta hienot ovat kannet suomalaisittain toteutettuna!
-
Tuosta Mosabackan listasta on helppo laskea, että kauanko almanacco matskua riittää, jos mennään kahden tarinan vuosivauhdilla:
2010 vuodet 98 ja 99
2011 vuodet 00 ja 01
2012 vuodet 06 ja 07
2013 vuodet 08 ja 09
2014 vuodet 10 ja 11
2015 vuodet 12 ja 13
2016 vuodet 14 ja 15
2017 vuodet 16 ja 17
Vuonna 2017 saadaan siis Italialaiset kiinni eli melkein vuosikymmen on turvattu 16 numeron ilmestymistahti, kun väliin vielä ympätään wanhempaa ennen julkaisematonta matskua ja liuska-ajan tarinoita.
-
Tässä vähän tiatoo siitä, mitä Texiin on nyt tekeillä:
Suuralbumit:
Seijas-Nizzi, valmis, hyllyllä hamaan tappiin?
Suarez-Nolitta/Boselli, valmis, julkaistaneen 2009
Pasquale Frisenda-Nolitta/Boselli, valmis, julkaistaneen 2010
Carlos Gomez-Manfredi, tekeillä, julkaistaneen 2011
Maxit:
Ortiz-Segura, valmis, julkaistaneen 2009 tai 2010
Diso-Faraci, valmis, julkaistaneen 2009 tai 2010
Repetto-Faraci, yli 200 sivua valmiina, julkaistaneen 2011
Ortiz-Segura, alkuvaiheessa, julkaistaneen 2012
Angel Fernandez-Boselli, tekeillä, julkaistaneen 2013 (Lyijytuulen jatko-osa)
almanaccot:
Torricelli-Boselli, valmis, julkaistaneen 2010
Giacomo Danubio-Boselli, valmis, julkaistaneen 2011 tai 2012
Fusco-Nizzi, valmis, julkaistaneen 2011 tai 2012
Danubio-Faraci, alle puolivälin, julkaistaneen 2013
Perussarja (poimintoja):
Cestaron kaksoset tekevät jo toista tarinaa Faracille, sivuja on n. 100 valmiina. Ensimmäinen tarinahan on nyt Italiassa meneillään.
Ticci piirtänee seuraavaksi Manfredin käsikseen pohjautuvan tarinan. Homma on ilmeisesti juuri alkanut. Ticci sai vuodenvaihteessa valmiiksi Italian Texin nro 600.
Seijas on loppusuoralla Rujun tarinan kanssa. Seuraavaksi ilmeisesti Faracin tarina pariin.
Juuri Bosellin tekstiin pohjautuvat tarinat valmiiksi saaneet Piccinelli ja Mastantuono tekevät miehelle jo seuraavaa tarinaa.
Nizzi on saanut kaikki loput käsiksensä valmiiksi ja tarinatkin ovat kaikki jo hyvässä mallissa elleivät valmiita. Tässä listaa herran viimeisten töiden piitäjistä: Ortiz, Venturi (nämähän olivat jo tiedossa...), Rossi, Del Vecchio ja Filippucci. Viimeksi mainitun herran työ jää siis Nizzin viimeiseksi tarinaksi, ellei ihmeitä tapahdu.
Ja kaikkiahan tämä kiinnostaa: Villa tekee kansia ja tarina ei ole ilmeisesti edennyt lainkaan.
-
Ja kaikkiahan tämä kiinnostaa: Villa tekee kansia ja tarina ei ole ilmeisesti edennyt lainkaan.
Naurahdin.
-
Suuret kiitokset Jannelle Italian tuotannon esittelystä ja sitä kautta myös Suomen toimituksen tulevaisuudesta. En tiennyt, että Tex Willereitä on noin paljon etukäteen valmiina. Ei elä Bonelli Editore kädestä suuhun.
Nizzin siirtyessä sivuun uusia kirjoittajia on tullut iso liuta. Toivottavasti ovat hyviä eikä taso vaihtele liiaksi.
Juohtuipa vielä mieleen se seikka, että milloinkohan se Civitellin piirtämä juhlaopus Texin ja Lilythin seikkailusta ilmestyy Suomessa? Ei pihtailla sitä siellä Egmontin toimituksessa! :)
-
Nizzin siirtyessä sivuun uusia kirjoittajia on tullut iso liuta. Toivottavasti ovat hyviä eikä taso vaihtele liiaksi.
Ihan varsinaisia ensikertalaisia käsikirjoituspuolella ei taida olla, koskapa Manfredilla, Faracilla ja Rujulla on jo vähintään yhdet tarinat julkaistuna tähän mennessä. Faracin uusin on muuten juuri tuo Cestaroiden kuvittama Intiaanisheriffi. Varmasti herkkua luvassa. Mielenkiinnolla voi odotella myös muiden kuin Faracin uusia tuotoksia, sillä aikaisemmat Tex-meriitit ovat kaikilla olleet vähintään hyvää keskitasoa. Hienoa, että myös Ortiz-Segura parivaljakko on taas päästetty tosissaan irti maxirintamalla.
Uusia piirtäjiä näkyy olevan taas tulossa joka tuutista. Puolen tusinaa kappaletta on jo pelkästään noissa erikoisjulkaisuissa. Parin viime vuoden ajan kestänyt uusien kuvittajien virta siis sen kuin jatkuu. Ihme juttu, kun eivät Italiassa innostu lisäämään maxien, suuralbumien ja almanaccojen määrää edes kahteen per vuosi. Kysyntää varmasti riittäisi.
-
Faracin uusin on muuten juuri tuo Cestaroiden kuvittama Intiaanisheriffi. Varmasti herkkua luvassa.
Tarkalleen ottaen Faracin esikois-Tex. Cestarot ovat sitä piirtäneet pienen ikuisuuden. Tarinan pohjalta S. Bonelli julisti Faracin Texin tulevaisuudeksi jo pari vuotta sitten. Sen jälkeen mieheltä on julkaistu Ortizin piirtämä tarina ja nyt tämä. Väliä niillä liki kaksi vuotta. Ei siis ainakaan määrällisesti ikimuistoinen aloitus. Eikä se Ortizin juttu laadullisesti ihan klassikko-kamaa ollut. Eli melkoinen tarina pitäisi olla tulossa, jotta uholle olisi katetta.
-
Missäs vaiheessa on se värillinen juhla-Tex, onko tietoa suunnilleen milloin olis tulossa?
-
Linkistä paljastuu pieni haastattelu joillekin tutusta miehestä. Mutta ennen kaikkea haluaisin samanlaisen julisteen, mitä herralla on seinällään. Ei olisi pahitteeksi, että ymmärtäisi portugalia tai mitä kieltä tuo nyt onkaan. Blogistilla on törkeän hyvät sivut, joista on paljon iloa suomalaisellekin, varsinkin kuvaosioista.
http://texwiller.blog.com/4786111/
edit: Minulla on oletus, että kuulemme väri-Texistä jotain vasta sitten, kun toimituksella on jotain konkreettista hallussaan. Olisivatko materiaalit edelleen "tilauksessa" (?), jolloin on parempi olla hiljaa julkaisuaikataulusta. Eikä tässä kiire ole. Tulee kun tulee.
-
Katos pirua! ;D Tai ei se ihan piru taida olla... Huomatkaa etenkin kaksi viimeistä kuvaa, jotka kuvattava on ottanut itse itsestään 8]
-
Linkistä paljastuu pieni haastattelu joillekin tutusta miehestä. Mutta ennen kaikkea haluaisin samanlaisen julisteen, mitä herralla on seinällään. Ei olisi pahitteeksi, että ymmärtäisi portugalia tai mitä kieltä tuo nyt onkaan. Blogistilla on törkeän hyvät sivut, joista on paljon iloa suomalaisellekin, varsinkin kuvaosioista.
http://texwiller.blog.com/4786111/
Siinä käännöksen tapainen:
K: Ihan alkajaisiksi, kerro vähän itsestäsi. Milloin ja missä synnyit? Mitä teet työksesi?
V: Synnyin 1972 pienessä kaupungissa nimeltä Kurikka. Minulla on vaimo ja kaksi pientä tytärtä. Työskentelen museoamanuenssina Suomen Valimomuseossa.
K: Koska rakkautesi sarjakuvaan, ja erityisesti Texiin, alkoi?
V: Isälläni oli joitakin Texejä kuten myös joitakin Aku Ankkoja. ’Luin’ niitä ennen kuin oikeastaan osasin edes lukea. Aika pian halusin omia sarjakuvia ja olenkin ollut sarjiskerääjä jo pienestä pitäen.
K: Miksi juuri Tex eikä jokin toinen sarjakuvahahmo?
V: Tex edustaa arvoja, joita minäkin arvostan: kunniantuntoa, lojaalisuutta jne. Texiin voi luottaa. On oikein mukavaa ’upota’ Texin maailmaan. Lisäksi pidän Villistä lännestä erityisen paljon. Luen mielelläni myös muita lännen sarjakuvia. Mutta Tex pysyy numero ykkösenä.
K: Mitä Tex edustaa sinulle?
V: Se on miehinen maailma, paikka, johon voi sukeltaa, kun on muuten tylsää :)
K: Kuinka monta Tex sarjakuvaa sinulla on kokoelmissasi? Mikä niistä on kaikkein tärkein?
V: Noin 960 sarjakuvaa suomen kiellä (eli kaikki, jotka on julkaistu Suomessa) ja noin 300 ulkomaan Texiä. (kreikkalainen Tex on edelleen etsinnän alla) Ja ne ovat kaikki tärkeitä!!!
K: Keräätkö pelkästään Texejä vai myös muita sarjakuvia?
V: Kuten sanoin, olen keräilijä: westerneistä minulla on kaikki Blueberryt, Ken Parkerit, Comanchet, Lucky Luket ja Cocco Billit, jotka on julkaistu Suomessa. Minulla on myös mm. kaikki Suomessa julkaistut Asterixit, Tintit, Corto Malteset, Bob Moranet, Brino Brazilit, XIII:t ja Sin Cityt. Kuten myös valtava määrä Disney-sarjakuvia.
K: Mikä on suosikkitarinasi? Entä kenestä piirtäjästä pidät eniten?
V: Se on “Traaginen risti” vuodelta 1976. Mutta suosikkikuvittajani on Guglielmo Letteri (siitäkin huolimatta, että hänen viimeiset 10-15 vuottaan olivat kamalia…)
K: Mistä pidät eniten Texissä. Mistä vähiten?
V: Pidän Texin henkilöhahmosta. Ja vihaan sitä, kun tarina on huonosti kirjoitettu (sitä tapahtuu joskus…)
K: Mikä sinusta tekee Texistä sellaisen ikonin, joka hän on?
V: Hän on ikoni, koska on kestänyt niin kauan. Tunnen Texin paremmin kuin monet ystäväni, ja luulen, että se on yleistä monilla muillakin faneilla. Tex on siis osa elämäämme.
K: Lopuksi, millainen on mielestäsi Texin tulevaisuus?
V: Näen tulevaisuuden hyvin kirkkaana. En ymmärrä miksi Tex ei voisi pysyä ratsailla vielä seuraavatkin 60 vuotta ja ehkä enemmänkin :)
-
Milloinka uusimmassa mainostettu Paholaisen eskadroona-maxi ilmestynee?
-
Milloinka uusimmassa mainostettu Paholaisen eskadroona-maxi ilmestynee?
Maxi-Tex 17 "Paholaisen eskadroona" ilmestyy viikolla 21 - siinä toukokuun 20. päivän kieppeillä. Mukana moukea "Guido Nolitta alias Sergio Bonelli" -artikkeli by Viitamorisco & Wade.
Taas hiukan hentoa vakuutella tarkkaa ilmestymispäivää, kun Eläkeläisten korkkari juuri missasi lehtipisteissä sovitun aprillipäivän ilman järkeenkäypää selitystä.
-
Olenkin ihmetellyt, että kuinka Texissä popsitaan jopa kolmen tuuman paksuisia pihvejä. Sellainen pihvi ei mahdu järkeen! Pieni epäilyksen siemen alkoi itää kuin käänsin erästä italialaista textiä; siinä puhuttiin kolmen sormen paksuisesta pihvistä! Nyt epäilys muuttui todeksi kuin luin maxia Meksikon luotijuna. Siinä syötiin nimenomaan kolmen tuuman paksuista pihviä Rennen käännöksen mukaan. Vaan kuinkas kävikään, kun tsekkasin käsilläni olevasta alkukielisestä versiosta: kolmen sormen paksuinen pihvi! Noh, kai tähän Rennellä joku syy on ollut. Ja voi olla, että toisissa yhteyksissä pihvi on ollut kolmituumainen Italiassakin.
-
Olenkin ihmetellyt, että kuinka Texissä popsitaan jopa kolmen tuuman paksuisia pihvejä. Sellainen pihvi ei mahdu järkeen! Pieni epäilyksen siemen alkoi itää kuin käänsin erästä italialaista textiä; siinä puhuttiin kolmen sormen paksuisesta pihvistä! Nyt epäilys muuttui todeksi kuin luin maxia Meksikon luotijuna. Siinä syötiin nimenomaan kolmen tuuman paksuista pihviä Rennen käännöksen mukaan. Vaan kuinkas kävikään, kun tsekkasin käsilläni olevasta alkukielisestä versiosta: kolmen sormen paksuinen pihvi! Noh, kai tähän Rennellä joku syy on ollut. Ja voi olla, että toisissa yhteyksissä pihvi on ollut kolmituumainen Italiassakin.
Raskaat työt vaativat raskaat ateriat.
-
Kuten kaikissa muissakin materiaan liittyvissä asioissa pelkkä paksuus ei vielä kerro koko totuutta koosta (leveys, pituus, tiheys nyt ainakin). Esim. porsaan sisäfileestä voi valmistaa hyvinkin kolmen (tai neljän) tuuman paksuisia tournedoos-pihvejä; sen sijaan puolen lautasen kokoinen, kolmen tuuman paksuinen pihvi esim. naudan/härän/puhvelin ulkofileestä on jo tappoannos (vähintään kilon kaikale). Ehkä lähinnä Obelixin alkupaloiksi tai jenkkien normaali iltapala? Olettaisin että ilmaisulla "kolmen tuuman pihvit" (ja kokonainen vuori paistettuja perunoita!) haetaan sitä, ettei tässä nyt olla mitään salaatinsyöjiä vaan karskeja miehiä.
-
Asiallinen huomio pihvien koosta...muistuu ihan se kuuluisa torttukäännöksen tapaus mieleen . No, kuitenkin sama pihvijuttu piti tietysti tarkastaa kun 90- luvun puolenvälin kantturoissa tuli vierailtua jokunen reissu rapakon takana- ja mikä vielä sen mukavampaa kuin Texasin sydämessä tuttuja nimiä Texistä muistellen.
Ei muuta kun paikalliseen nimeltä mainostamattomaan cowboyravintolaan ja tilaamaan pihviä kyytipojan kera. Tarjolla olevat pihvityypithän olivat: "Tenderfoot"/8oz, "Cowgirl"/12oz, joku muu 20oz ja se "Cowboy"/50oz. Comboy well-donena kesti 45 min, mutta oli hintansa ja odotuksen väärti. Ei ihan mahtunut masuun...Nykyään samassa paikassa taitaa olla vielä "Rifleman", mutta Cowboy on edelleen kunkku. Paikan erikoisuus oli tietysti se, että jos erehdyit sisään solmio kaulassa, niin puheensorinan lakattua katkaistiin kaulankoristaja taputusten kera ja ripustettiin voitonmerkki seinälle.
Juu, ja Cowboy siis oli aika lailla tuuman paksuinen, korkeintaan puolitoista.
Bootsien hankinta olikin sitten toinen tarina...
-
Siis tuota tuota. Tässähän puhutaan siis Tex Willeristä ja pihveistä. Sarjakuvasta on perinteisesti ollut vaikea hahmottaa sankarin todellista kokoa samoin kuin televisiossa. Minusta Tex on iso äijä.
Kaikki varmasti myöntävät, että Tex on mies ja miehet syövät isoja pihvejä. Miehillä on myös iso nälkä ja Texillä miehen sormet eikä mitkään pianonpimputtajan nakit.
Nimittäin! Tein tässä kotilaboratoriossani testin ja mittasin omat sormeni. Kolme sormea etusormesta nimettömään keskinivelen kohdalta mitattuna oli n. seitsemän senttiä. Mutta kun mittasi sormen tyvestä, niin johan se kolme tuumaa löytyi. Ei siinä siis ole mitään käännösvirhettä vaan Tex syö miesten annoksia.
Pakko kehua, että olen itsekin syönyt kilon pihvin lisukkeineen. Jälkiruoaksi sai ilmaisen jäätelön.
Monikohan kaivaa nyt mittanauhan esille...
-
Noh, nakkeja on tosiaan eri kokoisia. Omat prinssinakkini ovat hädin tuskin viisi senttiä paksuudeltaan, kun niitä laitetaan kolme vierekkäin. Ja se täsmäisi paremmin siihen, kun taannoin puhuttiin kahden tuuman paksuisista pihveistä. Yllättäen jossain vaiheessa tulivat mukaan kolmen tuuman pihvit. Luulisi, että Tex ja Carson iän karttuessa joutusivat pienentämään annoksiaan, jotta ei masu kasva... ;)
Onnittelut Joe Smithille kunnon pihvistä! Vieläkö jälkiruoka maittoi?
-
Olettaisin että ilmaisulla "kolmen tuuman pihvit" (ja kokonainen vuori paistettuja perunoita!) haetaan sitä, ettei tässä nyt olla mitään salaatinsyöjiä vaan karskeja miehiä.
Pat MacRyan tilasi muistaakseni jossain jutussa kolme kahden tuuman pihviä ja vuoren paistettuja perunoita :-X
-
PIhviä pihviä.
Sarjakuvallista herkkuakin on tulossa, suuralbumin muodossa, ehkä lähivuosina.Vai mitä sanotte näistä Pasquale Frisendan kuvista? Kynänjäljestä tulee mieleen Marco Rota (Ankkapiirtäjä), Victor de la Fuente tai Pasquale Del Vecchio. Tosin Fuenten piiperryksestä en erityisesti välitä.
(http://amadeo.blog.com/repository/536460/4013007.jpg)
tai (http://amadeo.blog.com/repository/536460/4013024.jpg)
-
Varsin ytimekkään näköistä kuvaa, Tex näyttää ns. ÄIJÄLTÄ.
Voisikin kysyä mitä kuuluu vanhoille suuralbumikuvittajille, kuten:
Roberto De Angelis (Kauhun varjo yössä)
Ivo Milazzo (Coloradon Kaivoskahakka)
Bruno Brindisi (Aavikon Saalistajat) Muistaisin paikanneen joskus Montin tarinaa hänen valitettavan kuolemansa jälkeen.
Carlo Ambrosini (Vanha Viha)
Sergio Zaniboni (Kuumaa lyijyä)
Corrando Mastantuono (Sotaprofeetta Manitary)
Lucio Filipucci (Raivoisa Rämejahti)
Näistä etenkin De Angelisia, Ambrosinia ja Filipuccia olisi kiva nähdä uudestaankin.
-
Filippucci ja Mastantuono ahertavat Texin parissa (jälkimmäisen hepun seikkailu julkaistaan piakkoin). Mastantuono on ahkera myös Disneyn saralla. De Angelis ja Brindisi jatkavat muiden Bonellin sarjakuvien paissa. Milazzo tehtailee sarjakuvia partioliikkeen perustajasta ja eräästä roomalaisesta pyövelistä. Ambrosinista ja Zanibonista en tiedä mitään.
-
Suuralbumit:
Seijas-Nizzi, valmis, hyllyllä hamaan tappiin?
Suarez-Nolitta/Boselli, valmis, julkaistaneen 2009
Pasquale Frisenda-Nolitta/Boselli, valmis, julkaistaneen 2010
Carlos Gomez-Manfredi, tekeillä, julkaistaneen 2011
Eipä ollut tämän suhteen ennakkotietoihin luottamista. Kesällä julkaistaan Italiassa Frisendan piirtämä albumi. Ja Suomessa kai joskus joulun tienoissa. Sergio Bonelli Editoren sivuilla on pari näytekuvaa, joista ainakin minä olen innoissani.
-
Eipä ollut tämän suhteen ennakkotietoihin luottamista. Kesällä julkaistaan Italiassa Frisendan piirtämä albumi. Ja Suomessa kai joskus joulun tienoissa. Sergio Bonelli Editoren sivuilla on pari näytekuvaa, joista ainakin minä olen innoissani.
Upeaa upeaa! Frisendaa luvassa siis jo hieman aikaisemmin kuin oletin. Eikä muuten näyttänyt huonoilta muutkaan ennakkosivut. Kuka on piirtäjä I due Guerriglieri -esittelykuvissa?
Tuossa vielä linkkinä ko. maistiaissivu, josta voi kuolata tulevaa.
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/componi_sbeweb1?ID_giornale=50&pers=TEX
-
Kuka on piirtäjä I due Guerriglieri -esittelykuvissa?
Mastantuono.
-
Lukaisin juuri Nizzin ja Fuscon Athabascajärven (v. 2005) toistamiseen. Tarina paljastaa armottomasti Nizzin heikkoudet tarinanikkarina: Tässä viiltävää analyysia:
Tarinan pituus on peräti 440 sivua. Mahdollisuuksia on siis ollut vaikka kuinka monisyisen tarinan rakentamiselle. Jo heti alussa käy selväksi, että seikkailun huipentumat tulevat olemaan 1) Brandonin vapauttaminen vankeudesta Athabascajärven tuntumassa ja 2) roistojen saattaminen käpälälautaan Ottawassa. Kaiken muun pitäisi siis olla näitä kahta päämäärää tukevaa toimintaa. Mutta kuinka käykään... Tex ja kumppanit matkaavat kohti järveä, ja väijytys-väijytys-väijytys! Päämäärän tuntumaan viimein päästään, kun suunnilleen 180 sivua on kulunut. Tänä aikana Brandon on kuitenkin jo vapauttanut itsensä ja kaverukset vain koppaavat hänet mukaansa samalla ampuen liudan kanadalaisia vanginvartijoita ja intiaaneja. Itsetarkoituksellista tulitaistelua kestää melko pitkään ja kun suunnilleen 260 sivua on kulunut, niin tilanne on ohi. Etenkin vanginvartijoiden ampuminen on arveluttavaa, sillä hehän vain hoitivat virkaansa. Näin siitäkin huolimatta, että heidän joukossaan oli muutama roisto. Brandonin vapauttaminen on siis melko pannukakku. Mielestäni homman olisi kuulunut edetä niin, että päämäärään olisi tultu hieman nopeammin ja kenties vähemmin väijytyksi, minkä jälkeen Tex olisi miettinyt ovelan keinon Brandonin vapauttamiseksi veröttömästi. Nyt siis alku oli täynnä komeaa mutta turhaa ammuskelua ja itse pääasia lähes unohtui.
Seuraava päämäärä oli roistojen saattaminen käpälälautaan Ottawassa ja sekin vaati pitkää vaellusta. Homma alkaa suunnilleen 260 sivun kohdalta. Ottawaan päästään, kun on kulunut n. 400 sivua. Mainittakoon, että väliin mahtuu ihan jännittäviäkin hetkiä esim. salakuljettajien paatin piiloluukussa. 40 sivussa on siis tarkoitus saada pätevät todisteet pääkonnan syyllisyydestä ja Brandonin syyttömyydesta sekä vielä saada konnajoukkio kiinni. Se on selkeästi liian vähän! Apunaan Texillä on pari matkalta mukaan saatua konnaa, jotka ovat paljastaneet pomonsa riittävän hakkaamisen jälkeen. Mitään muuta konkreettista Texillä ei ole tarjota. Nizzille kuitenkin riittää, että toverukset ajavat pääkonnan talolle ja tunkeutuvat tämän taloon. Mukava yllätys on se, että konnalla sattuu sopivasti olemaan vankinaan Brandonin esimies (joka on saatu talon sisälle kummasti ohi 'kunniallista' konnaa suojelevan poliisivartioston). Tästä Tex saa mukavan, oikeastaan ainoan pätevän, todisteen pääkonnan syyllisyydestä. Kummallista on, että vaikka Brandonin esimies on vankina roiston talossa, niin hänet on vaikea saada uskomaan konnan (joka sattuu olemaan senaattori) syyllisyyttä ennen kuin Brandon kertoo epäilyksensä kyseisen konnan osallisuudesta maanpetokselliseen toimintaan. Tämä Brandonin kertoma epäilys tuntuu olevan kaikkein raskauttavin todiste roistoa vastaan. Ja jostain aivan käsittämättömästä syystä Brandon ei voinut kertoa epäilyjään julki jo ihan tarinan alussa, kun hänet tuomittiin vankeuteen. Ja tämän jälkeen muut konnat yksinkertaisesti vangitaan ja tuomitaan. Mielestäni homman olisi pitänyt edetä näin: jälleen kerran päämäärään rahtusen nopeammin, minkä jälkeen raskauttavien todiseiden keruuta hiukan laajemmin ja monipuolisemmin. Loppuhuipennuksena olsi voinut olla vaikka rikostovereiden usuttaminen toistensa kimppuun, jolloin he olisivat vahingossa tulleen paljastaneeksi itsensä. Nyt vain rynnättiin paikan päälle luottaen sokeasti hyvään tuuriin ja pääkonnan emähölmöilyn jälkeen hommaa päättyykin onnellisesti.
Eli ei tuohon 440 sivuun juurikaan mitään juonenkäänteitä mahdu. Vauhtia ja sinkoilua kyllä löytyy. Tämän lomassa tarinan kaksi tärkeintä huipentumaa hukataan lähes täydellisesti. Nizzin teksti kärsii siis ennenkaikkea rakenteen heikkoudessa. Tämän on yllättävää sillä Nizzi laatii juoniaihion ennen varsinaista käsikirjoitusta. Selkeästä juoniaihiosta luulisi helposti paljastuvan rakenteellisest heikkoudet. Toinen heikkous on mielikuvituksettomuus juuri tarinan kriittisissä tapahtumissa. Hiukan päätään vaivaamalla Nizzi olisi takuulla pystynyt luomaan juuri näihin tärkeisiin kohtiin jotain hienoa. Nyt oli turvauduttu aivan liian helppoihin ratkaisuihin.
Puolustukseksi vielä, että on tarinassa paljon hyvääkin. Missään nimessä kyseessä ei ole Nizzin huonoin tarina. Itse aihe on mahtava. Aloitus on poikkeuksellinen oikeussalidraama, ja aivan arvaamattomasti Tex ja kumppanit ovatkin tapahtumien keskipisteesä ilman, että aletaan tavata reservaatin nuotiolla Gros-Jeanin ontuvaa kirjettä. Kirje on toki lähetetty, mutta se vain mainitaan. Aloitus on siis napakka ja lupaa hyvää. Lupauksia ei siis lunasteta, vaikka monia komeita kohtauksia tarinassa onkin. Yllättävä ja hauska tilanne on esim. se, kun Tex hakatessaan konnaa tietojen toivossa saa kerrakin itse iskun leukaansa ja kaatuu selälleen (toki tilane pian normalisoituu...).Suuri kiitos kuuluu Fuscolle, jonka Kanadan erämaa olisi ansainnut jäntevämmän tarinan taustakseen.
-
Toisessa ketjussa AlkoTanko nosti esille Bourbon Streetin murhat yhdeksi 2000-luvun "Luurankoylängöksi" eli tavallista legendaarisemmaksi tarinaksi. Muistelin aluksi ja sitten oli pakko käydä 2000-luku läpi, että mitä helmiä sieltä löytyy.
Oma listani on tämännäköinen.
Ennusmerkki 2000
Aavekaivos 2000
Härkätaistelija 2001
Salaliitto Custeria vastaan 2002
Suuri hyökkäys 2002
Mefisto! 2002-2003
Paluu Culver Cityyn 2003
Punaiset sudet 2004
Athabasca-järvi 2005
Surma sumussa 2007
Zeke Colterin balladi 2008
Vuosikymmentä myöhemmin 2008
Puhvelisotilaat 2008
Kirotut maat 2008
Bourbon Streetin murhat 2009
Jos tuosta pitää valita parhaat, niin Mefisto! -tarinan lisäksi olen erityisesti pitänyt Ennusmerkki, Punaiset sudet ja Puhvelisotilaat -tarinoista. AlkoTanko siis hieman hätiköi Bourbon Streetin murhat -tarinan nostamisesta legendaarisimpien joukkoon. Pitää antaa hieman ajan kulua ennen kuin voi tarkastella asiaa ilman lukemisen tuottanutta mielihyvähumalaa. Pitää muuten lukea Athabasca-järvi uudelleen, kun Janne ansiokkaasti analysoi juonta.
Huomattavaa on yläpuolella olevassa listassa erityisesti se, että vuonna 2006 ei mielestäni ilmestynyt yhtäkään erityisen hyvää tarinaa. Viime vuosi olikin sitten aivan mieletöntä tykitystä ja tämä vuosikaan ei ole ollut ollenkaan huono, vai mitä? :)
Puuttuuko tuosta listasta joku huikea tarina?
-
Suurin osa tarinoista listassasi on omaan makuuni lähinnä "ok", poislukien jotakuinkin mitäänsanomattomat Culver City, Athabasca ja Vuosikymmentä Myöhemmin. Härkätaistelijassa miellytti Capitanion piirrosjälki (etenkin alun härkätaistelu on todella komeaa seurattavaa), mutta ei sekään nouse mitenkään ikimuistoiseksi tarinaksi. Custer-tarina puolestaan on Nizzin uran kohokohta, missä hän onnistuu ravistamaan tarinoitaansa vaivanneet dejá vu-tunteet ja paikallaanpolkemiset niskoiltaan ja loihtii jännittävän ja jopa hieman surumielisen tarinan Custerin viimeisistä vuosista ja Little Bighornin taistelusta, ja Ticcikin on saanut virtaa kynäänsä lujasti (katsokaapa etenkin taistelun jälkeisiä kuvia, jotka ovat varsin karua nähtävää).
-
Juuri olen lukemassa 2000-luvun tarinoita. Moni seikkailu nousee muutaman vuoden tauon jälkeen arvossa mutta moni myös laskee. Suuren arvon silmissäni ovat oikeastaan vasta nyt saaneet esim. Mosabackan mainitsemat Salaliitto Custeria vastaan ja Punaiset sudet. Etenkin Punaisissa susissa on kuvitus kerrassaan huikeaa, katsokaa vaikka esim. Fontin varastorakennusten sisätilojen yksityiskohtia! Yllättävän paljon nautin myös Cestarojen Vihan laaksosta (v. 2005). En ole vielä viimeisiin vuosiin yltänyt, mutta huipputarinoiden joukkoon nostaisin myös Fontin Colorado Belle ja Ortizin Juna Redvilleen. Löytyyhän näitä... Lisäksi moni maxi ja suuralbumi on ollut huipputasoa. Mosabackan listalta poistaisin ainakin Mefiston, Paluu Culver Cityyn , Athabaskan ja Vuosikymmentä myöhemmin. Niissä kuvitus toimii, mutta tarina ei
-
Jugoslavia ja ex-Jugoslavia ovat periaatteessa eri maita. Lisätietona, että Makedonissa ja Serbiassa alkaa piakkoin Tex-sarja (vaikka Serbiassa sitä on jo vähän julkaistu).
Tässä muinoin tänne kirjoittamani juttu (nyt täydenettynä) Texistä entisen Jugoslavian alueella:
Jugoslavia - siellä julkaistiin Texiä vuodesta 1967 lähtien runsaastikin vuoteen 1992 saakka, jolloin maa hajosi. Ensimmäinen tarina (leikeltynä tosin, alku ja loppu puuttuivat) oli Galepin ja Bonellin Texin menneisyys, viimeinen puolestaan Villan ja Nizzin Kadonnut poliisipäällikkö. Julkaisujen kielenä oli serbokroaatti, mikä oli yhdistelmä serbien ja kroaatien kielistä.
- Ex-jugoslavia eli Jugoslavian liittotasavalta - maan muodosti Serbia ja Montenegro (nimi vaihtuikin Serbia-Montenegroksi 2003 ja 2006 maat erosivat). Virallista Tex julkaisua ei tuosta maasta ole, mutta 90-luvulla Maverick kustantamo julkaisi jonkin verran Texiä ilman valtuutuksia. Siis laittomasti. Pääpaikka oli Serbia ja niitä texejä kutsutaankin serbialaisiksi. Sarjassa käytetty kieli oli serbia. Lehdet ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia. Samoihin aikoihin Texiä julkaistiin myös lehdessä nimeltä Strip razonoda, niinikään ilman lupaa.
- Serbia. Yksi Texin lyhyttarina, Kuuma iltapäivä, on julkaistu lehdessä nimeltä Stripoteka vuonna 2006. Uusi sarja alkaa paikkaoin.
- Bosnia ja Hersegovina. Valtion Bosnian puoleisessa osiossa Texiä on julkaistu yhden kerran nyt jo lakkautetussa lehdessä nimeltä Tobijeve novine. Tämäkin oli piraattijulkaisu ja erittäin harvinainen. Käytetty kieli oli serbokroaatti.
- Kroatia - Alueen nykyinen Tex-keidas. Vuodesta 1994 lähtien siellä on julkistu säännöllisesti Texiä. Julkaisusarjoja on useita: perussarja, maxit, suuralbumit, kovakantiset klassikkotarinat jne. Kielenä on kroatia, jota on tarkoituksellisesti muutettu eli "puhdistettu" 90-luvulta lähtien. Kieli on siis nykypäivän Texeissä jo aavistuksen erilaista kuin esim. vuoden 1994 Texeissä.
- Slovenia - Siellä toimii Texin oikeuksia maailmalle jakeleva Strip Art Features (SAF), mutta Slovenialla ei ole ollut omaa Texiä. Ainut poikkeus on SAF:n jenkki markkinoille tekemä englanninkielinen Kubertin Tex-seikkailu, mikä lasketaan kuitenkin Yhdysvaltalaiseksi julkaisuksi.
- Makedonia - Texin julkaiseminen alkaa lähiaikoina.
Sloveniassa on nyt julkaistu yksi Tex-seikkailu slovenian kielellä eräässä sarjakuvalehdessä. Uusi maa siis Texin julkaisukartalle.
-
Oma listani on tämännäköinen.
Ennusmerkki 2000
Aavekaivos 2000
Härkätaistelija 2001
Salaliitto Custeria vastaan 2002
Suuri hyökkäys 2002
Mefisto! 2002-2003
Paluu Culver Cityyn 2003
Punaiset sudet 2004
Athabasca-järvi 2005
Surma sumussa 2007
Zeke Colterin balladi 2008
Vuosikymmentä myöhemmin 2008
Puhvelisotilaat 2008
Kirotut maat 2008
Bourbon Streetin murhat 2009
Kelpo lista kokonaisuutena, mutta pois listalta joutavat ainakin
-Punaiset sudet (liikaa takautumia ja muutenkin liiaan mollivoittoinen)
-Zeke Colterin balladi (heikko piirros+lyhyt varsin joutava tarina)
-Suuri hyökkäys (viimeisen 30 vuoden ehkä heikoin esitys. Marcellon valmiiksi onneton piirros alittaa tässä kaikki surkeuden rajat ja Bosellin lähes pelkkää takautumaa oleva tarina on täyttää rähmää)
-
Totta kyllä että Suuri Hyökkäys kärsii eniten siitä että tarina on aikalailla vain yksi iso takauma, mutta ihan noin jyrkästi en sanoisi. Jatkuva konflikti ja kyräily uudisasukkaiden ja kahlejengin välillä pitää mielenkiintoa yllä kelvollisesti, ja sekaan on heitetty aidosti jännittäviä hetkiä (kuten yöpyminen preerialla comanche-partioiden seassa, näiden matkiessa kojootteja hermostuttaakseen). Marcellon piirrosjälki on rosoista, mutta ikähän painaa kaikkia piirtäjiä ennemmin tai myöhemmin (Galep, Letteri, Nizzi, Fusco esim).
Punaiset Sudet taas oli myös vähän keskivertoa, johtuneeko siitä että tarinan ns. nykyaika on Texille varsin tyypillinen "pahat valkoiset riistävät intiaanireservaattia"-juttu, tosin alun takaumalla saadaan loppuvaiheen hahmoihin enemmän syvyyttä, ja tämä on yksi Bosellin ehdottomista valteista tarinoissaan: laaja hahmogalleria, jossa Tex ja kumppanit ovat enemmän hahmoja muiden joukossa ja saavat tasapuolisesti aikaa ja dialogia (Athabascassa Kitin ja Tigerin osuus oli suorastaan hävettävän ohut, esimerkiksi).
Zeke Colterin Balladi piti lukea uudestaan koska en muistanut siitä juuri mitään. Enkä oikein muista vieläkään. Tosin squaw oli hauska hahmo.
-
Marcellon piirrosjälki on rosoista, mutta ikähän painaa kaikkia piirtäjiä ennemmin tai myöhemmin (Galep, Letteri, Nizzi, Fusco esim).
Anteeksi, Ticci eikä Nizzi, sekoitan nämä nimet joskus. -AlkoTanko
-
Maxi-Tex 17 "Paholaisen eskadroona" ilmestyy viikolla 21 - siinä toukokuun 20. päivän kieppeillä. Mukana moukea "Guido Nolitta alias Sergio Bonelli" -artikkeli by Viitamorisco & Wade.
Taas hiukan hentoa vakuutella tarkkaa ilmestymispäivää, kun Eläkeläisten korkkari juuri missasi lehtipisteissä sovitun aprillipäivän ilman järkeenkäypää selitystä.
Ei vielä tänään ole eskadroonaa näkynyt, lieneekö Askolla nyt antaa tarkempaa ilmestymisajankohtaa?
-
Ei vielä tänään ole eskadroonaa näkynyt, lieneekö Askolla nyt antaa tarkempaa ilmestymisajankohtaa?
Kun tässä nyt on helatorstai, voi olla niin, että Maxi ilmestyy perjantaina. Eikä suurta katastrofia ole siinäkään, vaikka ilmestyminen siirtyisi ensi viikolle. Willeristi jaksaa odottaa. ;)
Sen sijaan olisi mielenkiintoista kuulla Civitellin piirtämästä Tex-Lilyth-pläjäyksestä. Että onko sitä ollenkaan tulossa vai kiikastaako julkaiseminen siitä, että ei ole materiaalia, mitä työstää suomalaiseksi versioksi? ???
-
...voi olla niin, että Maxi ilmestyy perjantaina.
Sen sijaan olisi mielenkiintoista kuulla Civitellin piirtämästä Tex-Lilyth-pläjäyksestä.
Maxi: painosta tuli ajallaan
Civitellin Lilyth/Goldena-romaani-värikirja: painoon menossa ajallaan (elokuussa ulos)
-
On muistaakseni täälläkin joskus unelmoitu ja leikitelty ajatuksella C. Villan suuralbumista. Toivonkipinöihin voi alkaa nyt puhallella uutta hehkua, jos tuoreisiin uutisiin on uskominen. Nimittäin Eagle Pass siirtyykin ehkä suuralbumisarjaan, ilmeisesti tarinan normaalista poikkeavan sivumäärän takia (jos ymmärsin oikein). Aikataulusta ei tosin ole mitään tietoa. Toivottavasti ensi vuosikymmenellä sentään tulisi. Vaikka willeristithän ovat totutusti kärsivällisiä odottajia, eikös vain? ;)
Lähde:http://texwiller.blog.com/5039495/ (http://texwiller.blog.com/5039495/)
-
Olenkin ihmetellyt mitä Villa puuhaa nykyisin, onko edes tehnyt yhtään tarinaa 2000-luvulla? Odotamme mitä tuleman pitää jännityksellä.
-
On muistaakseni täälläkin joskus unelmoitu ja leikitelty ajatuksella C. Villan suuralbumista.
Nyt Cheyenne meni asian ytimeen ja paljasti salaisuuden, jonka itse ajattelin nostavan tietyn Texin irtonumeron levikin taivaisiin :). Nimittäin olen tehnyt Texiin Villan haastattelun, jonka kääntäminen on vielä vaiheessa. Joka tapauksessa se julkaistaan kohtuullisen ajan sisällä (veikkaan: n. 1 vuosi). Siinä haastattelussa Villa todellakin sanoo, että Eagle Passia HARKITAAN julkaistavaksi suuralbumina. Sitä on tehty vajaat sata sivua, mutta homma ei ole edennyt milliäkään pariin vuoteen. Villa on tehnyt kansia ahkerasti koko tämän ajan. Ja kansiahan riittää: perustex joka kuukausi, nuova ristampa keräilykuva joka toinen viikko ja repubblica joka viikko. Tähän päälle vielä maxi ja almanacco kerran vuodessa.
-
Nimittäin olen tehnyt Texiin Villan haastattelun
Hienoa, että tuo onnistui. Jäämme odottamaan!
-
Kuka kirjoittaa Eagle Passia ja millaista tarinaa on luvassa?
-
Boselli kirjoittaa. Kysyin haastattelussa, että millainen tarina on ja Villa vastasi, että "kaunis".
-
Hain kaupasta tänään Paholaisen Eskadroonan. Cossun piirros on hieman ristiriitainen tuttavuus, toisaalta se on selkeää ohutta viivaa, toisaalta se on jotenkin hengetöntä seurattavaa. Hiljainen aukeama maatalossa tosin oli onnistunut.
Tarinaltaan muistutti kovasti Aavikon Saalistajia. Kyllähän tämän lukee mutta ei hirveän eeppistä tekstiä ole.
-
Luin maxista ensimmäisenä Jannen ja Waden artikkelin, suuret kiitokset molemmille! Erityisen ilahtunut olin siitä, että kirjoittajat olivat noteeranneet Tim & Dusty (suuren lännen poika) seikkailut varteen otettavina, vaikkakin totesivat niiden ollen "sormiharjoittelua" Zagoria varten. Muistan lukeneeni näitä seikkailuja nuoruudessani Preeria lehdestä ja jonkinlainen nostagia niihinkin sisältyy; myöhemmin hankin kaikki Lännentie-sarjassa ilmestyneet tarinat. Vaikka tuolla toisessa keskustelusäikeessä (lännentie) kovasti esitetään, että vain alkuperäinen storia del west on jotain ja kaikki muu suomalaisessa Lännetie-sarjassa enemmän tai vähemmän skeidaa, niin minulle nämä Tim&Dusty jutut ovat kyllä paljon merkittävämpiä.
Mutta maxista: tarinassa puoleen väliin ehtineenä: vaikuttaa erittäin kiinnostavalta jutulta. Cossun piirros on ihan ok., minulle tulee Civitelli mieleen, mutta ehkä vielä vähän "kliinisempänä".
Joka tapauksessa: Onnellinen olo, kyllä Nizzi&Cossu perjantain kossupullon voittaa!
Edit
Ja hei: nythän mä vasta hokasin, että maksihan on hyvin pitkälle saman kokoinen kuin alkuperäinen italiaanoversio. Mahtavaa! Hienoa Asko!! ;D ;D
-
Juu, hyvä oli uusin Maxi! Cossuhan on ihan kelpo piirtäjä, hyvin rauhallinen tyyli. Tarinakin oli hyvä, tosin missä Kit ja Tiger? Kyllä tämänkokoista koplaa vastaan on perinteisesti tarvittu koko nelivaljakkoa.
Ja uusi isompi koko on sekin hienoa! Painojälkikin oli onnistunutta.
-
Erittäin hyvä tarina. Kerrankin jotain oikeasti erilaista.
Ainoa mikä tuossa häiritsi oli juuri tuo ohut viiva. En oikein pitänyt siitä. Varsinkin Texin kasvot olivat kovin vieraan oloiset, mutta niinhän siinä kävi, että tarinan loppupuolella siihenkin jo tottui.
-
Erittäin hyvä tarina. Kerrankin jotain oikeasti erilaista.
Ainoa mikä tuossa häiritsi oli juuri tuo ohut viiva. En oikein pitänyt siitä. Varsinkin Texin kasvot olivat kovin vieraan oloiset, mutta niinhän siinä kävi, että tarinan loppupuolella siihenkin jo tottui.
Hyvä, että osa piti tarinasta. Kyllähän tuota luki, mutta ei tuosta hehkutettavaa jää jälkipolville. Perus-Nizziä. Cossun taiteesta tuli mieleen teknisesti kelvollinen suoritus, mutta kuten ylläkin lukee, kliinistä. Missä on tunne ja mukaansatempaavuus?
Tosin Cossun puolesta on sanottava sekin seikka, että Texin piirtäjissä on niin monta mahtavaa piirtäjää, että mikä tahansa suoritus ei kelpaa willeristille :)
-
Olipa iloien yllätys uusin tämä uusin maxi. Ehkä siksi, että odotukset eivät olleet korkealla. Ensinnäkin tarinan aihe oli erittäin yllättävä ja hieno oivallus. Tarinan kuljetuksessa oli pientä takkua, mutta ei mitään megaluokan sudenkuoppia. Parempaa siis kuin keskiverto-Nizzi. Ei kuitenkaan ehkä ihan klassikkoainesta.
Positiivisimmin yllätti Cossun taide. Olen häntä moittinut erään Ken Parker -tarinan pohjalta, mutta nyt täytyy todeta, että kehitystä on tapahtunut reilusti. Myöskään täällä arvioidut näytekuvat eivät tehneet oikeutta Cossulle. Tokihan tyyli on aika pelkistettyä, mutta esim. metsän kuvauksessa löytyy herkullisia ykityiskohtia. Cossu ei ole myöskään langennut siihen, mihin niin moni muu eli Texin kasvoihin. Texin tunnisti helposti.
Ja kehua pitää myöskin Askoa. Siirto isompaan formaattiin oli hyvä ratkaisu. Pelkäsin painojäljen kärsivän, mutta näin ei tapahtunut. Suuri moite kuitenkin loppupuolen artikkelin suuntaan, siellä on ainakin yksi virhe :-[.
Lisäksi vielä pikku huoli esille. Maxin pituus oli 326 sivua. Sama sivumäärä oli myös kahdessa edllisessä maxissa. Maxit on nyt siis myös ajettu määrämittaisiksi ainakin toistaiseksi. Pakko ihmetellä, että miksi. Perussarjan puolella määrämittaisuus on ollut monesti latistettujen lopetusten syynä. Toivotaan, että maxeissa ei käy samoin.
-
Siirto isompaan formaattiin oli hyvä ratkaisu. Pelkäsin painojäljen kärsivän, mutta näin ei tapahtunut.
Mefisto sentään! Tajusin vasta nyt, että Paholaisen eskadroona on isompi. Hienoa hienoa!
Artikkeli oli hyvä!
Kolme pientä yksityiskohtaa vielä tarinasta. 1) Tex: Mennään kaljalle. Tavallisestihan parivaljakko on mennyt huuhtomaan pölyt pois kurkusta, huurteiselle tai juomaan oluet. 2) Villan kansikuvissa ei ole aina suinkaan oikea tilanne tarinasta, vaan taiteellinen näkemys. Kansikuvan perusteella saa sellaisen kuvan, että intiaanityttö on jotenkin avuton ja Tex kannattelee häntä ja ohjailee samalla hevosta. Vapaalla kädellä hän ampuu lähinnä ilmaan. Onnistuisikohan tuo muuten monelta? Itse tarinassa Talvenkukka on kaikkea muuta kuin avuton. Hän ohjaa hevosta ja Tex keskittyy ampumiseen. 3) Tarinan eduksi on sanottava, että siinä oli epätavallisen paljon naisia. Perinteistä poiketen naisille oli varattu muitakin rooleja kuin pahan naisen tai avuttoman naisen osat. Cossu piirteli niin nättiä kuin vähemmän nättiä yksilahkeista.
-
Tex-oheistuotteita odotellessa pitää kysyä, että kuka omistaa kuvassa näkyviä pienoishahmoja? Saisikohan niitä tilattua Suomeen?(http://amadeo.blog.com/repository/536460/4031679.jpg)
Taitaa se olla jo muutamaan kertaan mainittu, mutta eikö Suomessa voi tuottaa minkäänlaista Tex-oheismateriaalia? Paidat joutuivat pannaan, mutta eikö edes julisteita tai figuurihahmoja?
Onneksi asialle voi tehdä jotain ihan itsekin. Jos joku on käynyt Jyväskylässä sijaitsevassa antikvariaatissa Lukuhetki, niin sen sisäänkäynnin yhteydessä on seinällä vanhojen Tex Willereiden kansista ja sivuista tehty taulu. Olenkin ostellut välillä hyväkantisia, mutta huonosisältöisiä niteitä divareista omaa kansikollaasia varten. Toisaalta jos käyttäisi skanneria, niin voisi tehdä kansista tai parhaista kohtauksista jonkun julisteviritelmän, jonka painattaisi jossain painotalossa. Siis vain itseä varten, jotta teostopoliisit eivät tule ovelle. Vai onkohan sekin moraaliton rikos? :)
Loppuun pitää vielä kysyä, että piirteleekö Repetto vielä Texiä?
-
Ymmärtääkseni mikään laki ei estä tekemästä ihan omaan käyttöön jotain krääsää, eteenpäin myymisestä seuraa ongelmia. Esim. tein Kauhun Laakson kannesta itselleni seinäkellon (joka ei ole enää toiminnassa, piru).
-
Ymmärtääkseni mikään laki ei estä tekemästä ihan omaan käyttöön jotain krääsää, eteenpäin myymisestä seuraa ongelmia.
Vahvistan.
Omaan, voittoa tavoittelemattomaan käyttöön saa tehdä ihan mitä lystää.
-
Omaan, voittoa tavoittelemattomaan käyttöön saa tehdä ihan mitä lystää.
http://www.hs.fi/fingerpori/1135234753361
-
http://www.hs.fi/fingerpori/1135234753361
Fingerporiin voi aina luottaa piristämään päivää.
-
Loppuun pitää vielä kysyä, että piirteleekö Repetto vielä Texiä?
Piirtää se. Maxin parissa pakertaa.
-
Tässä teille tämmöinen. 8]
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=12350;image)
Löysin tämän tänään netin syövereistä.
Kyseessä lienee vain yksi kuva, ei mikään maxi-projekti.
-
Hiano!! Giraudiahan on yritetty saada tekemään Texin suuralbumi, mutta heppu ei ole suostunut. Näköjään on ainakin asiaa miettinyt, kun on kuvan pirtänyt. Varmasti on pitänyt hiukan luonnostella etukäteen, koska Texiä ei ole helppo piirtää. Kuvasta tunnistaa Texin, mutta se on silti sopivan persoonallinen.
-
Juu, hyvä oli uusin Maxi! Cossuhan on ihan kelpo piirtäjä, hyvin rauhallinen tyyli. Tarinakin oli hyvä, tosin missä Kit ja Tiger? Kyllä tämänkokoista koplaa vastaan on perinteisesti tarvittu koko nelivaljakkoa.
Ja uusi isompi koko on sekin hienoa! Painojälkikin oli onnistunutta.
Juu piirrostyylistä tuli vanhat westernit mieleen, tai sitten vanhemmat texit siinä mielessä, että aina kun ammuttiin, niin uhri kaatui maahan, eikä verta lentänyt. Ei ollut niin nykyaikainen ja "raaka" kuin monet uudet Tex-tarinat.
Ihan ok Maxi tarinaltaankin :)
-
Kiinnittikö kukaan muu huomioita siihen, että kuinka tulivoimaisia ne vuoriston intiaanit uusimmassa Maxissa olivatkaan, olihan heillä runsaasti automaattikivääreitä...
-
Kiinnitti. Onhan se teoriassa mahdollista, kun meksikolainen Mondragón sai maailman ensimmäisen automaattikiväärin aikaiseksi hiukan ennen 1900-luvun alkua... ;) Ehkä intiaanit olivat kaapanneet prototyyppierän!
Tai sitten suomentajalle/käsikirjoittajalle sattui pikku lipsahdus.
-
Hienon tuntuinen tarina tässä uudessa Maxissa tosiaan on.
Paholaisen eskadroona oli etenkin juoneltaan mainio teos.
Piirroksesta ja suomennoksesta voisin vähän kitistä.
Joku moitti piirrosta kliiniseksi. Ehkä sitäkin, mutta pääosin kuvaisin sitä sanalla hailakka. Mitään uhkaa tai vaaraa ei kuviin oikein pääse syntymään, kun mustan sävyjä ei nouse esiin.
Toisekseen hahmojen naamat olivat välillä ihan hanurista. Katsokaa vaikka sivun 33 keskirivillä olevaa kierosilmäistä heppua. Stetsonista ja asiayhteydestä arvaan, että tuon on tarkoitus esittää Texiä, mutta muuten en tunnistaisi.
Suomennos tökkäsi parissa kohdassa, heti tarinan alussa toimeksiantoa Texille ja Carsonille antava äijä laukaisee: "Okei, Willer..". Jotenkin vaan tuo okei-ilmaus ei mielestäni sovi, joku "hyvä on, Willer.." tai vaikka "OK" toimisi paremmin.
Samoin tuo jo edellä mainittu "Mennään kaljalle" särähtää korvaan, kun on vuosikaudet lukenut "Huurteisille menosta" ja "Kolpakollisista".
Ehkä näihinkin tottuu, kunhan purnaan.
Tarina oli kuitenkin hieno. Eikä piirroskaan mikään katastrofi ollut, keskitasoa parempaa jokatapauksessa, vähän tosiaan vain hailakka vaalea meikäläisen makuun.
-
Viim. Maxi oli todella hieno ja nautinto lukea, kyllä nyt taas kelpaa olla!
-
Kai sen saa jo paljastaa , että seuraava maxi-Tex on se kuluisa ennen julkaisematon Montalesin paluu. Tekijöinä Galep ja G. L. Bonelli 70-luvun alussa. Ilmestynee kai joskus loppuvuodesta.
-
Montales on ihan jees hahmo, mutta täytyy myöntää, että itse pidän enemmän Moriscosta..
Onko tietoa onko Morisco tarinaa tulossa jollain aikataululla...
-
Kai sen saa jo paljastaa , että seuraava maxi-Tex on se kuluisa ennen julkaisematon Montalesin paluu. Tekijöinä Galep ja G. L. Bonelli 70-luvun alussa. Ilmestynee kai joskus loppuvuodesta.
Mahtava juttu! Mitä lienee Montales-tarinan lisäksi maxissa mukana, ei kait yksinään vielä maxin mittoihin yllä?
-
Nimi - numero/sivu - sivumäärä
Il ritorno di Montales 137/025 262
Eli 262 sivua on tuo tarina, joten kelpo maxi tulisi ihan tuollaisenaankin.
(Edit. Vaihdoin otsikon)
-
Banaanikaupassa näkyy jo "Muistojen poluilla" 8]
-
Banaanikaupassa näkyy jo "Muistojen poluilla" 8]
Ennakkotilautusta.
Elokuun alussa vasta myynnissä.
Kovissa kansissa siis Civitellin väritarina sekä Bonellin varhainen, kuvitettu Tex-romaani. Juhla-artikkelia myös mukana.
Ja mitä Montales-maksiin tulee, 272 lienee sivumäärä esilehtineen, artikkeleineen.
Jäljellä olevat yksisivuiset hupijututkin voisi liittää mukaan vihdoin.
-
Myöhäisiä kommentteja Paholaisen eskadroonasta, jonka viimein ennätin lukea. Ei se maxien aatelistoon pompannut mitenkään, vaan kuuluu pikemmin kategoriaan "luettavat mutta tylsähköt nykyseikkailut". Nizzin juoniaihe toi mieleen edellisen maxin Fort Saharan. Eskadroona alkoi lupaavasti, mutta lopulta kävi niin, että konnat jäivät melko persoonattomiksi ja loppupuolen ratkaisuvaiheet kaavamaisiksi. Muutenkin hupaisan helposti saivat Tex ja Carson selville ketkä salaperäiset rikolliset oikeasti ovat ja siitä eteenpäin aina heidän seuraavan juonensa/liikkeensä. Dialogissa oli pari hersyvää kohtaa, mutta loput 95% juuri sitä samaa velttoa Nizziä, mihin ollaan viime vuodet turruttu.
Ei Cossukaan häikäissyt. Julkisuuteen vuodetut ennakkokuvat paljastivat aikanaan hyvin sen, mitä tuleman piti tässä maxissa. Varjostuksien käytössä Cossulla olisi paljon opittavaa, esim. lähikasvokuvissa ei nyt ollut varjostuksen häivääkään. Osittain tästäkin syystä Cossun kliiniset piirrokset näyttivät todellakin vain keskitasoisilta piirroksilta, missään vaiheessa kuvat eivät alkaneet elää. Parhaimmillaan Cossu tuntui olevan kaupunkimaiseman kuvaajana ja oli hän onnistunut jostain loihtimaan pari hyvää luonnonmaisemaakin. Ei siis kaikkein karmeinta jälkeä, mutta itse en vain kokonaisuudesta tykännyt.
-
Italialainen Tex Willer Lo Sceriffo di Durango ( Durangon sheriffi ) Mielenkiinnolla vertailen suomalaiseen versioon.
(http://img140.imageshack.us/img140/6396/imgtexw.jpg) (http://img140.imageshack.us/i/imgtexw.jpg/)
-
Italialainen versio:
(http://img20.imageshack.us/img20/8456/imgtexital.jpg) (http://img20.imageshack.us/i/imgtexital.jpg/)
-
Olen lueskellut tässä vanhoja Texejä numerosta 1/1971 alkaen. Nyt on vuorossa Tex 1/1984. Huomasin tässä muutaman pikkujutun ja aiheesta on ehkä joskus ollut puhetta?
Tarina Murhayritys Montezumassa alkaa 1/1984 sivulta 78. Sivujen 80 ja 81 välissä Patille ilmestyy yllättäen paita päälle. Sivujen 105 ja 113 välillä Texillä toisinaan on rangerin tähti rinnassa ja välillä taas ei. Sivun 109 ylhäällä häviävät sekä tähti rinnasta että tupakka kädestä. Tähti on myös numeron 2/1984 alussa välillä Texin rinnassa ja välillä ei. Sivun 15 alhaalla ja sivun 16 ylhäällä tähti vilahtaakin Kit Carsonin rintapielessä. Jatkossa tähti vilahtelee välillä Texin rintapielessä ja jopa samanaikaisesti sekä Texillä että Kitillä :)
No, sattuuhan noita ;)
-
Italialainen Tex Willer Lo Sceriffo di Durango ( Durangon sheriffi ) Mielenkiinnolla vertailen suomalaiseen versioon.
Noh, onko mitään mullistavia havaintoja?
-
Tervehdys!
Onko kukaan värittänyt jotain Tex Willer lehteä,esim. puuväreillä?
Kyllähän siinä lehen arvo menee, mut vois kokeilla ku on joitain texejä useampi sama numero.
-
Onko kukaan värittänyt jotain Tex Willer lehteä,esim. puuväreillä?
Kyllähän siinä lehen arvo menee, mut vois kokeilla ku on joitain texejä useampi sama numero.
Humoristi.
-
Humoristi.
Kuinka niin? Saishan siten ainaki väri-Texin.
-
Älä sitten vie divariin, jotta kukaan pahaa aavistamoton keräilijä ei koe iloista väriyllätystä. Divari Makedoniassa oli aikoinaan todella hyvin väritetty liuska-Tex, saattoi olla ekaa vuosikertaa. Eivät suostuneet myymään sitä. Itselleni on kyllä kulkeutunut monta huonosti väritettyä willeriä, joista olen pyrkinyt systemaattisesti pääsemään eroon.
-
Ei tarvitse väritellä Willeriä, koska piakkoin ilmestyy värillinen Tex Willer Muistojen polulla.
En muutenkaan pidä sarjakuvien värittelystä. Olen joskus ostanut väritettyjä Buck Jones sarjakuvia, eikä niitä ole kiva lukea.
-
No, en minä nyt myymään rupea jos värittäisin ja kokeilumielessä voisi yhden värittää.
-
No, väritähän ja pistä sivu tai pari tänne näytiksi, niin saat lahjomattoman tuomion. ;)
-
Löysin hauskan kuvan eräästä Tex-blogista:
(http://texwiller.blog.com/files/2009/07/tex-e-amigos-por-fred-macedo.jpg)
Juhlaa.
-
Mukava kuva, vaan kuka osaa nimetä kaikki Texin kaverit? Itselläni ainakin pari jää arvaukseksi.
-
Lähtien vasemmalta alhaalta Nat Mckenneth, Gros Jean, Phil Davis, Jim Brandon, Conchise, Montales, Tiger, Carson, Kit ilmeisesti lievässä hiprakassa, Tom Devling, Morisco, ja Pat Mcryan.
-
Juu, Hermanilla taisi kaikki mennä ihan nappiin. Erityisen hauska on tuo nuori Kit, joka tavoittelee viski-pulloa, ja Carson toppuuttelee.
-
Googlaamalla löytyi yksi vaivainen sanallinen maininta brasilialaisesta piirtäjästä nimeltä Fred Macero, jonka nimi tuossa näkyisi olevan.
Nyt lienee aika paljastaa, että Tex Willerin aikatauluongelmat eivät ota hellittääkseen. Olin jo kokoamassa reservijutuksi tilatun "Montalesin paluun" syksyn Maxiksi, kun tulikin kiire saada numeroihin 11 ja 12 pikaisesti täytettä. No sitä vanhaa Montalesia (1972) riittää sitten vielä numeroon 13 asti. Lisäsivuja täytyy painaa joka tapauksessa 13-14 -numeroihin, joten niihin sovitetaan myös Janne kaksoisartikkeli hra Montalesista ja Irlannin Patista.
Onneksi tällä kertaa ei tarvitse pätkiä seikkailuja kesken.
Montales-teemaa riittääkin nyt, kun äskeisen tuoreen jutun lisäksi hra M toimii välikätenä myös tulevassa suuralbumissa Patagonian rangerit.
-
Joo pätkii. Tolppiksen viesti katosi. Syy tosin saattaa olla minun. Tuoreena valvojana minulla saattaa olla sellaiset voimat, etten aavistanutkaan.
Eli kaksi Tex-ketjua tuntui olevan ainakin äsken ja ainakaan minä en saanut viimeisimpiä viestejä näkymään.
-
Minun viestin olikin ihan turha, hyvä että hävisi. Olin vääääsynyt eilen ja taidan jo hokatakin miksi Tex-aihelmia on kaksin kappalein. Aivot toimivat tänään paremmin kuin eilen. Igor wants to go home...
-
Aivot toimivat tänään paremmin kuin eilen. Igor wants to go home...
It's pronounced: "eye-gore".
-
Igor ei ymmärrä. Al Gore?
-
eye= silmä gore... no, gore.
vähän näin tolppis(omakuva vasurista, älä katso linkkiä jos olet herkkis): http://c2.ac-images.myspacecdn.com/images02/77/l_e316c5931e3b437893757ecb64333455.jpg
tervetuloa tuoreelle valvojalle, olkoon territoriosi desperadovapaa.
-
Igor ei ymmärrä. Al Gore?
Marty Feldman ja Gene Wilder sen kertovat:
http://www.youtube.com/watch?v=XaPZZJVDx6Y
Tekstittäjä tosin ei ole tajunnut ääntämykseen perustuvaa vitsiä.
-
Väsyttää. Ehkä siksi reagoin: Curtvile, kyllä minä tiedän mitä eye ja gore tarkoittavat. Englanninkielen osaamiseni on melkein parempi kuin suomenkielen osaamiseni. Öh, kauhean kankeaa tämä kirjoittamiseni tänään...etenkin suomeksi...
Jahas. Täytyypä katsoa sitten mitä se Curtlindström on piirustanut.
-
Öyk. Ei se ollutkaan piirustus...
ÖYK :-X
(niin ja vielä: tiedän myös mikä on Gorehound...sitä en kyllä tiedä miksi vaivaudun edes kirjoittamaan tänne tänään kun olen lievästi sanoen ärtyneellä päällä :P Graah)
Niin ja muuten: se Texi 10/09 ilmaantui viimeinkin lehtipisteisiin ja luinkin. Aika outo tarinan jatko. En taida tässä threadissa kyllä jauhaa, taitaa olla tuon toisen tarkoitus...?
-
Pitää tähän väliin käydä kommentoimassa pitkästä aikaa: kesän kiireiden keskellä kerkesin lukea uusimman Tex -tarinan, ja yllätyin todella positiivisesti. Kylmät väreet oli varmaan osuvin kommentti, kun se tuomari mietti, että pitää Texistä päivä päivältä eteenpäin: "sääli." Meleko hyvin oli toteutettu tuo kohtaus, ja muutenkin willeri oli harvinaisen onnistunut nyky-texiksi.
Vielä en ole saanut uusinta Maxia käsiini, mutta heitän jotain kommenttia siitä, kun olen lukenut. Samoin Civin kovakantisesta.
Huh, pitäis kai kirjotella enemmän, kun tulee näköjään melko onnetonta tekstiä.. :-)
-
Pitää tähän väliin käydä kommentoimassa pitkästä aikaa: kesän kiireiden keskellä kerkesin lukea uusimman Tex -tarinan, ja yllätyin todella positiivisesti. Kylmät väreet oli varmaan osuvin kommentti, kun se tuomari mietti, että pitää Texistä päivä päivältä eteenpäin: "sääli." Meleko hyvin oli toteutettu tuo kohtaus, ja muutenkin willeri oli harvinaisen onnistunut nyky-texiksi.
Vielä en ole saanut uusinta Maxia käsiini, mutta heitän jotain kommenttia siitä, kun olen lukenut. Samoin Civin kovakantisesta.
Huh, pitäis kai kirjotella enemmän, kun tulee näköjään melko onnetonta tekstiä.. :-)
Komppaan viime kirjoittajaa... Olihan se melko mukaansatempaavakin tarina...
-
Bananan mukaan extra-Texiä olisi luvassa seuraavasti:
-Maxi-Tex 8, lokakuusssa, nimi?
-Kronikka 25, maraaskuussa, nimi?
-Tex Willer jättialbumi 22, syyskuussa, Patagonian rangerit
-
Bananan mukaan extra-Texiä olisi luvassa seuraavasti:
-Maxi-Tex 8, lokakuusssa, nimi?
-Kronikka 25, maraaskuussa, nimi?
-Tex Willer jättialbumi 22, syyskuussa, Patagonian rangerit
Maxi-Tex siirtyy Montales-säätöjen vuoksi joulukuulle.
Kronikka 25: Kellot soivat Lucerolle
Johonkin väliin tulee myös Norjan toimittama, yhteispainatuksena laitettava, ensimmäisten Tex-seikkailujen värikirja. Repubblica-kamaa siis.
-
Johonkin väliin tulee myös Norjan toimittama, yhteispainatuksena laitettava, ensimmäisten Tex-seikkailujen värikirja. Repubblica-kamaa siis.
Jiihaa. Tulihan se tieto ulos sieltä...! NYt saa hyppiä riemusta siis. Taas on jotain uutta tiedossa hetkeksi aikaa, Italiassa mennään jo jossain numerossa 132....?
-
Johonkin väliin tulee myös Norjan toimittama, yhteispainatuksena laitettava, ensimmäisten Tex-seikkailujen värikirja. Repubblica-kamaa siis.
En ollut uskoa silmiäni! Tätä lisää ja mielellään julkaistuna saapasmaan järjestyksessä! Maxi ilmestyy sopivasti jouluksi.
-
Johonkin väliin tulee myös Norjan toimittama, yhteispainatuksena laitettava, ensimmäisten Tex-seikkailujen värikirja. Repubblica-kamaa siis.
Nyt joukolla notskeja pihamaalle pykäämään ja savuviestein uutista levittämään! taas tehdään Tex-historiaa!
-
Johonkin väliin tulee myös Norjan toimittama, yhteispainatuksena laitettava, ensimmäisten Tex-seikkailujen värikirja. Repubblica-kamaa siis.
Viva la revolution!!!!
Mitä tähän enää voisi lisätä, Tex Willer rulettaa siihen malliin että oksat pois ja pala latvaakin vielä ;D
Hitto vie, tuntuu että nykyään laatusarjakuvaa tuuttaa hankittavaksi ihan joka suunnasta melkein kokoajan ja tämä kiilaa hetimiten sinne kärkipäähän, loistavaa 8].
Pitää kohta laittaa toisarvoisempaa tavaraa pihalle jotta tulevat hankinnat mahtuu...
-
Nii-iin, mikä se paras Tex-vuosikymmen mahtoikaan olla... viitaten muualla käytyyn keskusteluun.
-
Nii-iin, mikä se paras Tex-vuosikymmen mahtoikaan olla... viitaten muualla käytyyn keskusteluun.
Niinpä, en ole vastannut toiseen keskusteluun kun ei pysty päättämään. Nostalgisesti olen pysyvästi 70-lukun koukussa mutta toimituksellisesti 2000-luku on sellaista ilotulitusta notta ole voittanutta...
-
Maxi-Tex siirtyy Montales-säätöjen vuoksi joulukuulle.
Kronikka 25: Kellot soivat Lucerolle
Johonkin väliin tulee myös Norjan toimittama, yhteispainatuksena laitettava, ensimmäisten Tex-seikkailujen värikirja. Repubblica-kamaa siis.
Jessss!!!! Voi hitsin hitsin hitsi, tämähän on aivan mahtavaa! Nyt ei tiedä miten päin olisi! Hyvä Asko!
... vielä kaino pyyntö: mitähän tuossa Maxissa mahtaa olla?
Wau!
-
Niinpä, en ole vastannut toiseen keskusteluun kun ei pysty päättämään. Nostalgisesti olen pysyvästi 70-lukun koukussa mutta toimituksellisesti 2000-luku on sellaista ilotulitusta notta ole voittanutta...
Erityisesti tuon loppuosan kohdalla mietin täsmälleen samaa!
-
Hieno juttu tämä väri-tex uutinen! Kiinnostavaa nähdä, miltä ne kiistellyt värit luonnossa näyttävät. Tasainen on muuten äänestystilanne toisessa ketjussa, 30-28 värillisten hyväksi.
Sen perusteella mitä Bonellin sivuilla on näytekuvia Repubblica-Texeistä julkaistu, voi todeta, että osa on toteutettu todella tyylikkäästi, osa vähemmän. Joidenkin nykypiirtäjien tarinoihin värit eivät ole mielestäni sopineet erityisen hyvin (esim, Villa, Fusco). Texin ja muiden räikeät kuteet tai kirkkaanpunaiset bang, smack ym. ”äänitehosteet” eivät myöskään pönkitä realismin sekä karskin ja raa’an villin lännen vaikutelmaa. Mustavalkoversioissa ne eivät pompi silmille. Mutta katsotaan. Ehkä liuska-ajan pelkistettyissä piirroksissa värit voivat toimia paremmin.
Onko vielä tiedossa, kuinka paksuja näistä värikirjoista tulee? Entä onko koko isompi kuin tavallisissa willereissä?
-
Ainakin Italiassa koko lähentelee a4:sta ja sivuja on muistini mukaan reilusti yli 200. En jaksa tarkistaa.
Luulen, että siinä äänestysketjussa aika moni ei-ääni tuli siksi, kun kaikki eivät malttaneet lukea ketjun aloitusta, ja luulivat, että oikeasti pitää valita kahdesta vaihtoehdosta. Vähän huonosti laadittu äänestys.
-
Tulee mieleen parin vuosikymmenen takainen keskustelu Conanista väreissä vai mustavalkoisena. Tietysti tuossahan ero oli aivan selvä, koska tarinatkin tulivat eri lähteistä ja värillisten tarinoisen siedettävimpiä juttuja oli Belit-saaga. Muutenhan mustavalkoinen peittoaa tunnelmallaan värillisen lähes poikkeuksetta. No jaa Blueberryä värit kyllä pukevat, kun vertaa Liken julkaisuja esim. Super Ässässä julkaistuihin.
-
Ainakin Italiassa koko lähentelee a4:sta ja sivuja on muistini mukaan reilusti yli 200. En jaksa tarkistaa.
Kun nyt sylissä on muutama italian julkaisu, niin tarkennuksena, että näiden koko on selkeästi normisarjaa suurempi (60 x 84 cm), sivumäärä artikkeleineen n. 300, josta sarjakuvan osuus n. 285; eli yhteen julkaisuun mennee hieman runsas kaksi normisarjan lehteä (2.5?). Kannet selkeästi paksumpaa kuin normijulkaisuissa, lisäksi niissä on taitos joka osittain tuplaa paksuuden. Paperi (painosta päätellen) ei ihan ohkaisinta. Paino noin 400 g. Näin siis Italiassa.
[/quote]Luulen, että siinä äänestysketjussa aika moni ei-ääni tuli siksi, kun kaikki eivät malttaneet lukea ketjun aloitusta, ja luulivat, että oikeasti pitää valita kahdesta vaihtoehdosta. Vähän huonosti laadittu äänestys.
[/quote]
Eiköhän tuo äänestys ollut ihan ok. Kaikki eivät vaan oikein hiffanneet, että ei tämä ole mistään pois vaan extraa jos suomeenkin saadaan näitä värillisiä, siis oma julkaisuformaattinsa. (kuinkahan paljon muuten Suomessa aikoinaan oli niitä jotka vastustivat väri-tv:tä?)
Mutta nyt jos kerran Askon lupaus pitää, niin kaikki voivat itse päästä käsin koskettelemaan näitä herkkuja. Minulle sopisi aivan hyvin Italian malli eli joka viikko uusi väritex (mieluusti ei hesarin välissä), ja samalla nuo kaikki tulisivat viimein siinä alkuperäisessä järjestyksessä.
-
Opus kerran kuukaudessa on sekin hillitöntä optimismia. Toivottavasti sarja jatkuu loppuun asti.
-
Totta, ja realismia pari kolme vuodessa. Mutta eiköhän tämä ole kiinni siitä, millaisen vastaanoton värisarja saa. Tuo Italian viikottainen tahti oli vain unelmointia ...
Vaikka toisaalta olettaisin että että eiköhän meitä kuitenkin aika liuta löytyisi jotka viikottaisen julkaisunkin ostaisi? Ilmoittautuuko joku muu?
-
Kyllä mä voisin ostaa, mutta entä ne penskat, jokka saa viikkorahaa max. viisi euroa? Siitä pitäisi riittää normipokkariin, erikoisjulkaisuihin ja nyt vielä tähän... :-\
Paljonkohan koko vuoden Tex-latinki mahtaa keventää lompakkoa? En ehdi laskea, mutta kyllä tässä jo isoista summista puhutaan.
Tältä pohjalta sanoisin, että enintään yksi opus per kuukausi olisi järkevää.
-
Vaikka toisaalta olettaisin että että eiköhän meitä kuitenkin aika liuta löytyisi jotka viikottaisen julkaisunkin ostaisi? Ilmoittautuuko joku muu?
Selvähän se, mutta kuten Janne totesi niin kaikilla ei varmasti olisi resursseja ostella tuohon tahtiin. Toisaalta eihän täällä loputtomiin asti elellä joten antaa palaa vain sen verran kuin järkevältä tuntuu...
Nyt kun lisäksi vielä tuntuu että kaikkea muutakin kivaa ostettavaa sarjakuvaa löytyy enemmän kuin aikoihin 8]
-
Kun nyt sylissä on muutama italian julkaisu, niin tarkennuksena, että näiden koko on selkeästi normisarjaa suurempi (60 x 84 cm), sivumäärä artikkeleineen n. 300, josta sarjakuvan osuus n. 285; eli yhteen julkaisuun mennee hieman runsas kaksi normisarjan lehteä (2.5?). Kannet selkeästi paksumpaa kuin normijulkaisuissa, lisäksi niissä on taitos joka osittain tuplaa paksuuden. Paperi (painosta päätellen) ei ihan ohkaisinta. Paino noin 400 g. Näin siis Italiassa.
Tattis näistä tiedoista. Jos Suomen versio on edes suunnilleen samanlainen italialaisen kanssa, niin siihen voi varmasti olla tyytyväinen. Isompi koko olisi eri hieno juttu. Ja ehkä tuo sivumääräkin pysyy samana, sillä voisi kuvitella olevan toimituksellisesti hankalampaa pilkkoa lähdemateriaalia ja koota aina omat versiot. Kannetkaan eivät silloin enää vähän ajan päästä täsmäisi tarinoihin.
Julkaisutahdista olen samaa mieltä, että kuukauden tai parin välein olisi sopiva (jos sarja edes saa jatkoa, toivottavasti). Ei taitaisi oma talous kestää ihan viikoittaista tahtia.
-
Paljonkohan koko vuoden Tex-latinki mahtaa keventää lompakkoa? En ehdi laskea, mutta kyllä tässä jo isoista summista puhutaan.
Normi-willerit (55), 2 suuralbumia (10,95), 2 maxia (7,95), 2-3 kronikkaa (7,5) ja 1-2 erikoisjulkaisua (vaihtelee, mutta esim. 20) tekevät yhteensä esimerkiksi kertaluokkaa 150 euroa eli aika sievoisen summan!
-
Hinnoista sen verran että Italiassa tämä viikoittain Republica-lehden kylkiäisenä ilmestyvän väri-texin takakannessa hinnat vaihtelevat 8-10 euron välillä, ilmeisesti riippuen siitä, mitä muuta sanomalehden ja texin lisäksi kauppaan kuuluu. Hinta tuntuu älyttömän alhaiselta, olisiko Republicalla ja Bonellilla sopimus että Republica maksaa osan Texin kustannuksista, oletettavasti tämä jutska kumminkin lisää Republican myyntiä?
Olettaisin että mikäli Suomessa julkaistaan noita väri-texejä täsmälleen samanlaisina kuin Italiassa, hinta olisi jossain 20 eeron kieppeillä, jonsei enemmänkin? Viikottainen julkaisutahti tietäisi silloin noin 1000 euron vuosikustannuksia.
Toisaalta, esim. tupakkaan palaa vuodessa (askin päivävauhtia) 1500 euroa, kaljoista puhumattakaan.
-
Bonellin sivuilla näkyi olevan tietoja tulevista normisarjan julkaisuista, Musta Tiikeri on tulollansa kiusaamaan taas Teksiä ja kumppaneita Venturin piirtämänä. Lisäksi oli näytekuvia Ortizin piirtämästä tarinasta, mutta en oikein päässyt perille mistä julkaisusta oli kyse (in preparazione, siis tulossa), olisiko Almanakka vai jotain aivan muuta?
-
Oijoijoi... Tuo musta tiikeri on mielestäni Mefiston ja Yaman jälkeen paras vihulainen.. Koskakohan tuo saadaan Suomeen?
-
Ortizin näytesivut oli tulevasta maxista. Perinteisesti se on ilmestynyt Italiassa lokakuussa. Nyt ei siis tarvitse enää arvailla, että kumman, Diso vai Ortiz, maxi julkaistaan ensin.
-
Koskakohan tuo saadaan Suomeen?
Perinteisestihän Italialla on noin puolen vuoden etumatka, joten emmeköhän saa Tiikerin kouriimme joskus keväällä 2010. Venturin piirrokset näyttävät lupaavilta.
Nyt ei siis tarvitse enää arvailla, että kumman, Diso vai Ortiz, maxi julkaistaan ensin.
Huh, onneksi se on Ortizin! Ja käsikirjoituksestahan vastaa kova maanmies Antonio Segura. Editoren sivulta löytyy jo esittely. Upea kansi Villalta.
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/edicola?collana=28&collocazione=3# (http://www.sergiobonellieditore.it/auto/edicola?collana=28&collocazione=3#)
-
Muistojen polulla vai mikä se nyt oli (muistakaa taas että skrivaan tätä muualta kuin kotoa ja muistini on hatara kuin 90-v. ukolla) kovakantinen opus nyt hommattu kun viimein sattui vastaan kirjakaupasta. Aika tyyris oli mutta menköön.
Civitelli on suosikkipiirtäjiäni tarkan jälkensä vuoksi mutta suoraan sanoen mv:nä paremmin pääsee kuvat jotenkin oikeuksiinsa. Hiukan karkkimaiset värit (ja Tiger Jackilla myrkynvihreä takki!? Hyi... :-X). Hauskaa nähdä Texin nuoremman version eroavaisuudet ulkonäöllisesti: eri pistoolit (Colt Navyko tuo on vai mikä?) ja ne coolit "leipurinhanskat" :laugh:
Komia tarina ja komeita kuvia (esim. kun apassit ensi kerran hyökkää lähetysaseman kimppuun).
Novellia en vielä lukenut mutta hieno kuvitus ainakin.
(ai niin, kannessahan oli "virhe": nuoremmalla Texillä oli nyky-Texin "tavalliset" coltit kourassa)
-
Päivitin just ylimääräiset Willerit ja löysin v 1974 koko setin (1-12) jotka on lukemattomia (joku asiantuntija täällä on käyttänyt termiä NearMint) ja nyt kaipaan apua eli haluun saada niistä kunnollisen arvion. Niissä ei ole mitään taitoksia eli ne on suoraan pakasta; ainoa kummallisuus on jonkinlainen punainen painoväri-laikku joidenkin kyljissä.
Selasin huuto.nettiä ja Libricon kauppaa siellä kys vk n 180,- mutta sen kunto on tähän verrattuna onneton.
Kuvaan ne myöhemmin ja laitan myyntiin mutta jos joku Willerien asiantuntija ilmoittautuisi arvioimaan niitä niin auttais kovin.
Ja jos tää meni väärälle palstalle niin sori, olen amatööri tällä sivustolla.
-
Päivitin just ylimääräiset Willerit ja löysin v 1974 koko setin (1-12) jotka on lukemattomia (joku asiantuntija täällä on käyttänyt termiä NearMint) ja nyt kaipaan apua eli haluun saada niistä kunnollisen arvion. Niissä ei ole mitään taitoksia eli ne on suoraan pakasta; ainoa kummallisuus on jonkinlainen punainen painoväri-laikku joidenkin kyljissä.
Selasin huuto.nettiä ja Libricon kauppaa siellä kys vk n 180,- mutta sen kunto on tähän verrattuna onneton.
Kuvaan ne myöhemmin ja laitan myyntiin mutta jos joku Willerien asiantuntija ilmoittautuisi arvioimaan niitä niin auttais kovin.
Asiantuntemuksesta niin tiedä mutta vuosituhannen alkupuolella jolloin hinnatkin olivat korkeimmillaan myin kakkoskappaleina VF kuntoisen vuosikerran n. 240 eurolla. Hinnat lienevät siitä laskeneen mutta NM ehkä jopa 300 pintaan jos sopiva ostaja löytyy. Viidestä viimeisestä numerosta tuskin saa paljon kymppiä enempää....kysytyimmät lienevät 4-7
Tämä siis vain oma mielipiteeni...
-
Viidestä viimeisestä numerosta tuskin saa paljon kymppiä enempää....kysytyimmät lienevät 4-7
Veli on oikeassa. 1974 vuoden loppupään numeroita on aivan törkeästi liikenteessä, joten hinnatkin ovat alhaiset. Viisi euroa kipale.
Vuoden alkupää ei ole yhtä ilmainen, mutta esimerkiksi kympillä olen nähnyt paljon myytäviä kappaleita niin divareissa kuin netissäkin. Sen sijaan numerot 4-7 ovat merkillisen harvinaisia. Halvimmillaan olen nähnyt myydyksi asti 15 eurolla. Mielestäni harvinaisinta eli numeroa 5 olen nähnyt myytävän 50 eurollakin.
Mutta jos sinulla on pakkaversiot, niin kannattaa kokeilla ehdottelemiani hintoja jopa kaksinkertaisena. Esimerkiksi katsomasi Libriconin hinta koostuu aika pitkälle esittelemästäni hinnasta, joten lähtöhinta 300 egeä voi mennä läpi, jos on fanaattinen keräilijä, jolla on ylimääräistä rahaa lompakossa. Mutta jos haluat päästä numeroista nopeasti eroon, niin laitat tietenkin maltillisemman hinnan, jolloin ostajia löytyy helpommin.
-
Onkohan Egmontilla aikeita kustantaa erikoisjulkaisu siinä
vaiheessa, kun suomessa julkaistujen Texien lukumäärä saavuttaa
maagisen lukumäärän 999?
Omien laskujeni mukaan Texejä olisi julkaistu 989 kpl.
normi-Tex 583 (1971-1978 = 95 kpl, 1979=13 kpl, 1980-2008=464 kpl, 2009=11 kpl)
albumit 21
kronikat 24
maxit 17
erikoisjulk. 5 (Mefisto, Mefiston poika, Kaksintaistelu, Muistojen polulla,
Kuuma iltapäivä
liuskat 339
Meniköhän laskelmat ihan oikein?
Lukuun eivät sisälly Minä Tex Willer ja Hornan kekäleet, sanoi Tex Willer -kirjat
eivätkä 1 sivun hupi-texit
t. Willeristi
-
Mutta lukuun pitää sisällyttää kolme (?) kappaletta ns. liuskanippuja, joita koostettiin ensimmäisistä liuskoista. Virallisia julkaisujahan ne ovat.
-
Veli on oikeassa. 1974 vuoden loppupään numeroita on aivan törkeästi liikenteessä, joten hinnatkin ovat alhaiset. Viisi euroa kipale.
Vuoden alkupää ei ole yhtä ilmainen, mutta esimerkiksi kympillä olen nähnyt paljon myytäviä kappaleita niin divareissa kuin netissäkin. Sen sijaan numerot 4-7 ovat merkillisen harvinaisia. Halvimmillaan olen nähnyt myydyksi asti 15 eurolla. Mielestäni harvinaisinta eli numeroa 5 olen nähnyt myytävän 50 eurollakin.
Mutta jos sinulla on pakkaversiot, niin kannattaa kokeilla ehdottelemiani hintoja jopa kaksinkertaisena. Esimerkiksi katsomasi Libriconin hinta koostuu aika pitkälle esittelemästäni hinnasta, joten lähtöhinta 300 egeä voi mennä läpi, jos on fanaattinen keräilijä, jolla on ylimääräistä rahaa lompakossa. Mutta jos haluat päästä numeroista nopeasti eroon, niin laitat tietenkin maltillisemman hinnan, jolloin ostajia löytyy helpommin.
Joku taika ainakin tossa nro 5 / 1974 on, koska Libricon pyytää siitä huonokuntoisena 45€, pitänee kuvata koko nippu ja fundeeraa viikonlopun yli. Kiitos kuitenkin avustanne, olen aikanaan näitä hankkinut GF:n avulla (tunnen JL pitkänmatkan takaa) ja nyt kun availee vanhoja laatikoita niin löytyy mukavia yllätyksiä...
-
Mutta lukuun pitää sisällyttää kolme (?) kappaletta ns. liuskanippuja, joita koostettiin ensimmäisistä liuskoista. Virallisia julkaisujahan ne ovat.
Tässä vielä kansikuvat parista mainitusta (se kolmas onkin sitten se ainoa mikä uupuu notta olis krispii)....virallisia ovat joten kuuluvat totaalilaskentaan 8]
Luulen ma että virallinen laskenta juoksee tällä haavaa kuitenkin vain pokkareista (muistaakseni ainakin 400's numero oli mainintana joskus kannessa ja pokkareita koski vain) mutta voin olla väärässäkin...
Fidelio: Malttia vaan myyntiin ja pidät hienot lehdet itselläsi ;D
-
No niin, löysinhän...eli niteen takakansi vielä kuvattuna. Maininnasta poiketen lisää niteitä ei kuitenkaan tullut enää vuonna 1954.
Kuten edellisen viestin kannesta näki niin Musta Pekkakin yritti tunkea mukaan kovaan seuraan siinä kuitenkaan onnistumatta ;D
-
Luulen ma että virallinen laskenta juoksee tällä haavaa kuitenkin vain pokkareista (muistaakseni ainakin 400's numero oli mainintana joskus kannessa ja pokkareita koski vain) mutta voin olla väärässäkin...
Jatkanpa vielä tovin yksinpuhelua...muistin väärin, se "muistamani" kansimerkintä olikin 200's eli nummero 12/1985 (tsekatkaa vaikka bellinghamin sivuilta)....
Toisaalta mikäs olisi sen hienompaa kuin juhlistaa 1000:tta virallista Tex julkaisua jollain vallankumouksellisella kovakantisella "57 VUOSI MENOSSA, 1000's JULKAISU!!" josta muut eivät osaisi edes uneksia.... 8]
-
Korjaus, kyllä se 1000's pukkaa jo tänä vuonna ulos eli 56 vuotta kestää vain ;D
Jos Willeristin laskelmat pitää kutinsa ja siihen noi vanhat niteet tekee yhteensä 992 virallista julkaisua tähän mennessä.
Tänä vuonna vielä 5 normijulkaisua, maxi, kronikka, Patagonian rangerit ja jos Repubblica kamaa ei ehdi väliin niin nummero 16/2009 olisi laskujeni mukaan se 1000's. Toisaalta kiehtova ajatus olisi että tuo Repubblican värinumero tulisi ennen vuoden viimeistä pokkaria näin ollen saisi kunnian olla se 1000's sikälimikäli maxi ja kronikka tulevat aikataulussa...
-
Minusta tuo Republica olisi sovelias 1000:nennenksiksi.
Olipa mukava nähdä nuo liuskaniputkin, kiitos elrelle! Onko tuon alemman kannessa oleva musta pekka (vai mikä lie) ollut siinä jo alunperin vai onko joku sen siihen leimannut?
-
Minusta tuo Republica olisi sovelias 1000:nennenksiksi.
Olipa mukava nähdä nuo liuskaniputkin, kiitos elrelle! Onko tuon alemman kannessa oleva musta pekka (vai mikä lie) ollut siinä jo alunperin vai onko joku sen siihen leimannut?
Musta Pekka on leimasimella jälkeenpäin isketty...näitähän ei tahdo löytää oikein missään kunnossa....ensimmäisen kansikuvakin pitäisi olla jossain (varmaan Ernolta saatu ja ehkä hän läväyttää senkin tänne vielä...)...nidettä I saa tarjota jos joku tuollaisen harvinaisuuden omistaa ja voisi siitä asiallisilla kuluilla luopua...
-
Tänä vuonna vielä 5 normijulkaisua, maxi, kronikka, Patagonian rangerit ja jos Repubblica kamaa ei ehdi väliin niin nummero 16/2009 olisi laskujeni mukaan se 1000's. Toisaalta kiehtova ajatus olisi että tuo Repubblican värinumero tulisi ennen vuoden viimeistä pokkaria näin ollen saisi kunnian olla se 1000's sikälimikäli maxi ja kronikka tulevat aikataulussa...
Notta eikös se maxi jäänyt ensi vuoden puolelle. Ja eikös Asko jossain vaiheessa tiedottanut, että tänä vuonna tulisi peräti kaksi repubblicaa, joten helposti jompi kumpi niistä on se tuhannes numero. Vaikeuskerrointa asian juhlistamiselle lisää, että ne ovat norskien toimittamia ja toteutetaan yhteispainatuksena. Eli pystyykö juhlanumerosta sittenkään tekemään erityisen juhlavaa, vaikka halua olisi? Ja kun on moinen Tex-ruuhka loppuvuodesta, niin kuinka hyvin pystyy laskelmoimaan, että juhlanumero todellakin on se tuhannes numero? Painossa tai jakelussahan aika usein tapahtuu odottamattomia asioita. Näen jo sieluni silmin, kuinka Asko raastaa tukkaansa asiaa pohtiessaan :)
-
Notta eikös se maxi jäänyt ensi vuoden puolelle. Ja eikös Asko jossain vaiheessa tiedottanut, että tänä vuonna tulisi peräti kaksi repubblicaa, joten helposti jompi kumpi niistä on se tuhannes numero.
Tuo on kyllä minulta mennyt ohi. Käsitin että uusin italian maksi menee ensi kevääseen, mutta Mutsin piirtämä Texas Bill -maksi tulisi joulukuussa. Värillisiä repuplikoita otetaan mieluusti useampikin vastaan.
Voihan se juhlanumero olla muukin kuin tasaluku, esim. tuhannen ja yhden Tex Willerin tarinoita.
-
ensimmäisen kansikuvakin pitäisi olla jossain (varmaan Ernolta saatu ja ehkä hän läväyttää senkin tänne vielä...)
Huono kuva, mutta laitetaan nyt kun nätisti pyydettiin...
Mulle saa kans tarjota noita. Jokaista. Ja peliä.
-
Eli pystyykö juhlanumerosta sittenkään tekemään erityisen juhlavaa, vaikka halua olisi? Ja kun on moinen Tex-ruuhka loppuvuodesta, niin kuinka hyvin pystyy laskelmoimaan, että juhlanumero todellakin on se tuhannes numero? Painossa tai jakelussahan aika usein tapahtuu odottamattomia asioita. Näen jo sieluni silmin, kuinka Asko raastaa tukkaansa asiaa pohtiessaan :)
Kovin tosikkomaiseksi tässä juhlinnassa ei auta ryhtyä.
Kun ei ole mitään aikataulun tynkääkään saati otollista opuksen aihioita tähän saumaan.
Kun tuo Repubblica-sarja nyt on ensiosaltaan painoon saatu, julistan sen SALAPERÄISEN TOTEEMIN Texissä numero 14/2009 täten 1000 julkaisun rajan rikkomisen viralliseksi juhlakirjaksi ja osuvaksi lähtölaukaukseksi koko Kirjastolle. Laitoin vielä selkämykseen italian Tex-logonkin tämän kunniaksi.
Ehkä numeron 16/09 voi sitten nimetä kannessa 1000:nneksi Tex Willeriksi, jos olette ihan täysin kiveenhakatun varmoja.
-
Mutta onhan tämä nyt selvästi juhlan paikka. Ei muuta kuin buutsit jalkaan, keltainen paita päälle, stetson otsalle ja sohvalle oma suosikki-Tex kädessä!
-
Unohdin tosiaan liuskaniput ( 3 kpl)
Kiitos Janne oikaisusta.
Virallisten Tex-julkaisujen lukumäärä tällä hetkellä omien laskelmieni mukaan
on 992 kpl.
Luvusta puuttuu Tex-maalauskirja, jota ei oletettavasti sisällytetä
ns. virallisiin julkaisuihin vaan olisi enemmänkin oheistuote.
Willeristi
-
Luvusta puuttuu Tex-maalauskirja, jota ei oletettavasti sisällytetä
ns. virallisiin julkaisuihin vaan olisi enemmänkin oheistuote.
Tulkitsisin myös samoin... kuuleman mukaan sillä ei ole mitään tekemistä Texin kanssa. Lukuunottamatta logoa kannessa. Korjatkoon joku jos olen väärässä...
Edit: Kuvia kaivataan. Jos jollain on jonkinlaisia kuvia opuksesta, niin jakoon vain?
-
Löytyi yksi epäselvä etukannen kuva Tex-maalauskirjasta.
Katsotaanpa erottaako kuvasta mitään ...
-
Lylykylän poikaa koitin aikoinaan vähän haastella kun hinnastonsa väsäsi. Mitään ei vastannut tuohon ilmeisesti Paletin maalauskirjaan liittyneistä kysymyksistä joten todennäköistä on ettei siinä ole kuin nimi kannessa. kansikuva ei ole Texistä tai kenestäkään muustakaan sarjan hahmoista ja sisäsivuilla todennäköisesti sama jatkuu. Myös suhteellinen hintavertailu opuksen muihin toiviohintoihin antoi osviittaa siitä että toissijainen kohde on kysymyksessä enkä ole sitä sen koommin edes yrittänyt kysellä.
Paletin lautapelissä sitävastoin on moninverroin Texiä värityskirjaan verrattuna mutta sitäkään ei kuulu laskea julkaisulistaan koska kirjallinen julkaisu ei ole kyseessä eikä ole silloisen kustantajankaan aikaansaannos (sama pätee värityskirjaankin).
-
Kovin tosikkomaiseksi tässä juhlinnassa ei auta ryhtyä.
Mitä ihmettä??? Eikö Texin ja Carsonin näköishahmot ratsastakaan pitkin Mannerheimintietä viskoen priimoja Willereitä 1/1971? Eikö tilaajalahjaksi ole lahjoitettu jenkkilän matkoja, Texin synnynseuduille?
Paletin maalauskirjaan liittyneistä kysymyksistä joten todennäköistä on ettei siinä ole kuin nimi kannessa. kansikuva ei ole Texistä tai kenestäkään muustakaan sarjan hahmoista ja sisäsivuilla todennäköisesti sama jatkuu.
Olette täysin oikeassa.
-
Käsitin että uusin italian maksi menee ensi kevääseen, mutta Mutsin piirtämä Texas Bill -maksi tulisi joulukuussa.
Niinhän se menikin. Sekoilin.
-
Kun tuo Repubblica-sarja nyt on ensiosaltaan painoon saatu,
Tuleeko sarjaan samat artikkelit kuin italoversioissa? Taannoin mainitsit, että artikkeleja on hankala saada, koska niiden oikeudet oli sanomalehdellä.
-
Ne kaksi artikkelia, jotka ovat Sergio Bonellin kynäilemiä, ovat mukana.
Yksi pitempi Tex-esittely jäi pois, vaikka ehdotin sen kirjoittamista itse - kuvamateriaalihan on kuitenkin Bonellin, tai muilta osin helposti korvattavissa samanlaisella matskulla.
-
Joku taika ainakin tossa nro 5 / 1974 on, koska Libricon pyytää siitä huonokuntoisena 45€,
Olisi kiva tietää, mistä tuo harvinaisuus johtuu.
Itseltänikin näkyy juuri tuo nro 5 puuttuvan. >:(
-
Olisi kiva tietää, mistä tuo harvinaisuus johtuu.
Itseltänikin näkyy juuri tuo nro 5 puuttuvan. >:(
Huono liimaus on suurin syy. MInulla on kaikki -74 vuosikerran keskivälin Texit liimattu uudestaan. Numerosta 8 eteenpäin on alkuperäiset liimat.
Kiitoksia Askolle vastauksesta.
-
Olisko noissa kesäkauden numeroissa vähän pienempi painoskin... ???
Tai sitten niitä on jossain varastossa ja joskus pullahtaa esiin kuten niitä 72-numeroitakin (1, 3, 4, 5, 6, 9 numeroita taisi olla kun tuli iskemättöminä markkinoille)...
-
Huono liimaus on suurin syy. MInulla on kaikki -74 vuosikerran keskivälin Texit liimattu uudestaan. Numerosta 8 eteenpäin on alkuperäiset liimat.
Kiitoksia Askolle vastauksesta.
Ok, kyl näissä on liimat paikallaan; nro 1-11 ei ole edes avattu ;D
Nyt metsästän sopivan kokoisia pusseja niille...
-
Banana mainostaa sivuillaan Tex Willer-kirjaston 1-osaa. Minkäläisesta projektista mahtaa olla kysymys.
-
Banana mainostaa sivuillaan Tex Willer-kirjaston 1-osaa. Minkäläisesta projektista mahtaa olla kysymys.
Väritetyt Texit alusta alkaen.
http://fi-fi.facebook.com/notes.php?id=85430744167 (http://fi-fi.facebook.com/notes.php?id=85430744167)
-
Kannattaa lukea tätä ketjua
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9479.0.html
niin pääsee kärryille, mistä on kyse.
-
Hitto miten olen voinut missata tämän hankkeen? Egmont repäsee taas, tää vuosi on ollut kyllä sarjakuvan juhlaa!
-
Luinpa Kahden lipun alla -tarinan vuodelta 1977. Loistava tarina! Kun on ennakkotietoa siitä, että lähiaikoina on tulossa jatkoa em. tarinalle, suosittelen muillekin sisällissotaan liittyvän tarinan lukemista.
Sitten muihin asioihin. Tex Willerissä on omaperäiset ilmaisut manauksille. Italiankieltä osaavat voisivat kertoa, että ovatko "Hornan kekäleet" sun muut ilmaukset suoria käännöksiä, vai onko italiaanoversiot ronskimpia kiroilussaan. Eli ovatko Texin kääntäjät kehittäneet omaperäisiä manauksia? Oli vastaus mikä tahansa, olen tyytyväinen totuttuun nykylinjaan. Olisi suorastaan omituista, jos Tex ja Carson kiroilisivat perinteisen suomalaisen miehen tapaan ärräpäitä.
-
Heips,
Tietäisikö kukaan, missä Texin numerossa on ilmestynyt Mario Milanon piirtämiä jaksoja?
Mistä Texin seikkailusta seuraava kuva on?
-
Tietäisikö kukaan, missä Texin numerossa on ilmestynyt Mario Milanon piirtämiä jaksoja?
5-6/2007 ainakin, en tiedä onko edes enempää Suomessa. Tuo kuvakin on varmaankin siitä, muistelisin...
//Tai siis se suomennettu versio tuosta ruudusta. ;)
-
Kyllä tuo on Milanon ainokainen. Eikä ole suomentamattakaan muita.
-
Myöhäiset kommentit Tex-kovikseen Muistojen polulla & Goldenan verilöyly: sarjakuvatarina oli perinteistä kerrontaa Nizziltä, mutta hyvin se tuntui sopivan tällaiseen juhlaopukseen. Niinkuin värityskin, joka oli ihan onnistunut. Bonellin kertomus taas oli melko keskinkertainen, ei tuo esim. Zane Greyn romaaneille vedä vertoja. Aika tylyjä sävyjä teoksessa oli, esim. lopetus. No ei tuo yöunia sentään vienyt. Artikkelit olivat mukava lisä komeaan julkaisuun.
-
Lomalylyn 'Tex Willer -keräilyoppaan' mukaan liuskalehdestä nro 1953/7 on kahta erilaista painatusta.... suora lainaus oppaasta: 'numerossa esiintyy sana postinryöstäjät kahdella eri painatuksella'
Ohessa kuva omasta (ainoasta) kappaleestani. Jos joltain löytyisi erilainen numero, niin kiitollisuudella otettaisiin skannaus kansikuvasta vastaan...tarkistakaahan lehtenne?
-
Joo, samanlaisella painatuksella ainokaiseni myös...muistelen nähneeni tuollaisen muuten samanlaisena mutta tekstin mustat reunaviivat olisivat puuttuneet (niinkuin jossain myöhemmissä ekan vuosikerran numeroissa onkin...)...ettei vain olis ollut jotain tuplia kun rahapulassaan joskus tullut myytyä, no en ainakaan nyt löytänyt. Ja voihan olla että kyse on jostain muustakin erosta....muuta havaintoa ei ole.
-
Italiasta kuuluu masentavaa tietoa liittyen viimeisimpään Tex-stooriin, joka on Nizzin kirjoittama Musta Tiikeri-juttu. Olen päässyt tutustumaan alkuperäiseen tarina-aihioon ja siinä tarinan lopetus oli kerrassaan mahtava. Jostain syystä Nizzi on mennyt muuttamaan lopetusta reilusti huonompaan ja tavanomaisempaan suuntaan. Muutos koskee lähinnä Texin toimintatapoja. Enempää en uskalla mennä paljastamaan. Lopputulos on kuitenkin se, että eläkkeellä oleva Nizzi-parka on saanut lukijoilta niskaansa kunnolla kakkaa, ja tällä kertaa ihan aiheesta.
-
Sääli... tosi sääli. olisin odottanut tältä Tiikeri tarinalta melko paljon ja ajatellut, että Nizzi olisi pistänyt todella parastaan tätä tarinaa kirjoittaessaan. No...katsotaan nyt kuitenkin mitä tuleman pitää.
-
Juu minä olen pitkään ollut sitä mieltä että unohdetaan nuo nizzin tarinat. Ne on kaikki samaa tavaraa suunnilleen ja kaikissa lopetus kuin seinään.
Muiden tarinoita kehiin, koska nizzin myötä taso on tippunut.
-
Ne on kaikki samaa tavaraa suunnilleen ja kaikissa lopetus kuin seinään.
Ei kai nyt sentään ihan kaikki..?
Pablo veetä lohduttanee tieto, että Nizzi ei enää Texiä kirjoita.
-
Lomalylyn 'Tex Willer -keräilyoppaan' mukaan liuskalehdestä nro 1953/7 on kahta erilaista painatusta.... suora lainaus oppaasta: 'numerossa esiintyy sana postinryöstäjät kahdella eri painatuksella'
Ohessa kuva omasta (ainoasta) kappaleestani. Jos joltain löytyisi erilainen numero, niin kiitollisuudella otettaisiin skannaus kansikuvasta vastaan...tarkistakaahan lehtenne?
Kyllä minunkin hyllystä löytyy juuri tuollainen, en löytänyt mitään eroa Ernon kuvaan. Minkähänlainen tuo mainittu ero olisi?
-
Heips Tex Willerin asiantuntijat,
Voisiko joku joskus kirjoittaa tänne jonkinlaisen selostuksen, mitä kaikkia sarjakuva lehtiä Italiassa julkaistaan Tex Willeristä. Kävin eräällä Italiankielisellä sivustolla, ja siellä oli aivan mahdottomasti Texiin liittyvää- siis sarjakuva lehtiä. Oli pakko lähteä sivustolta pois sen valtavan tarjonnan takia kun en ymmärtänyt mitään. Oli niin perhanasti kaikkea. En tajunnut lainkaan mikä on mikäkin, onko tuo ja tuo ilmestynyt suomessa jne. Olin hetken aivan sekaisin ja sanoin että buy, buy!
Kukaan ei ole tainnut täällä Tex osiossa koskaan selvittää tätä asiaa. Minä ainakin olisin tosi iloinen jos joku viitsisi vaivautua. Ja jos vaikka oikein kuvien kanssa kunnollinen selostus. Uskon että monet muutkin kaipailisivat tälläistä artikkelia.
Kiitos jos joku vaivautuisi. Siitä olisi todellista apua Tex faneille.
ps. Laitoin tekniselle palstalle hätä huudon vioittuneesta usb-muisti tikustani. Voisiko joku lukea kirjoitukseni, sillä tarvitsen apua kipeästi.
-
Välillä melko psykopaatin oloinen kaveri tuo Tex, kun ottaa huomioon kuinka monta ihmistä hän on sarjakuvissa jo ehtinyt ottaa hengiltä ja kuinka lunkisti hän siihen asiaan suhtautuu. Esimerkiksi tarinassa Metsän rummut (10/2002) Tex ja Kit pelastavat nuoren pojan karhun kynsistä, mutta jo hetkeä myöhemmin Tex ampuu pojan isän hengiltä, joka tietysti oli kelmi ja lurjus mutta silti. Kit Carson tuumaa: "Sinä nitistit hänet." Johon Tex: "Niin taisin tehdä. Oli pakko." Tilanne kuitattu, eikä tunnu missään.
No ajat olivat tietysti kovia, kuten olivat miehetkin ja sarjakuvaviihdettähän tämä on... Kunhan nyt vähän saivartelin, mutta toisaalta jos tuota miettimään rupeaa niin...
-
Heips Tex Willerin asiantuntijat,
Voisiko joku joskus kirjoittaa tänne jonkinlaisen selostuksen, mitä kaikkia sarjakuva lehtiä Italiassa julkaistaan Tex Willeristä.
no yritetään:
'Pääsarja'
-Gigante II sarja - vastaa tätä meidän julkaisua. Alkanut -58 Tässä lähenee 600. numero
-Tex tree stelle, I uusintapainos edellisestä. Alkanut -60
-Tutto Tex, II uusintapainos. Alkanut -85
-Nuova ristampa, III uusintapainos. Alkanut -96
-Maxi-Tex, eka nro -91 no vastaa meidän Maxi-Texejä. Tosin täällä paljon 'omia numeroita'
-Albo speciale, eka -88 meidän albumisarja
-Stella d'oro, albumien uusintapainossarja. alkanut -05
-Almanacco del West, kerran vuodessa ilmestyviä erikoisnumeroita, yhden lehden mittaisia. Nähty meillä normiwillerissä joitakin numeroita. eka -94
-La repubblica, tulee suomeen tänävuonna. n. 300 sivua väreissä, alkaa kronologisessa järjestyksessä. upea. alkanut -06
Lisäksi on mm. Mondadorin (Best sellers, yms) ja Mercuryn (Gli albi di Tex a colori, Special collezione, Tex, i miei primi 50 anni) julkaisemia värijulkaisusarjoja. Uusintapainoksia. Mondadorilla paljon kovakantisia paksuja värijulkaisuja jne...
KAikkia näitä ennen on julkaistu liuskalehdet (Le stricie), uusintapainossarja liuskona (Le raccoltine), uusintapainossarja liuskoista (italiassa Gli Albi d'Oro (Quindicinale) tjsp) ja vieläpä Gigante I-sarja....
Sitten on vielä ollut storie brevi nimikkeen alla kaikenlaista lehtisälää, hiukan samantyylistä julkaisua kuin suomessa 'kaksintaistelu' tilaajalahja..
huh. paljon jäi varmaan laittamatta. tarkentakaa jos on tarpeen ja virheet saa korjata.
-
Eipä Ernon listaukseen ainkaan minulla mitään täydentämistä ole, mutta jäsentäisin sitä hieman toisin. Eli, Texin ilmestymisestä Italiassa vastaa Sergio Bonelli Editore, jonka kustantama ilmestyy vuosittain UUSIA TEX SEIKKAILUJA
ns. normisarjassa Texejä 12 per vuosi ja lisäksi yksi julkaisu per vuousi seuraavissa sarjoissa: Maxi-Tex, Almanacco del west ja Albo speciale eli Tex-suuralbumi.
Kaikki muut mitä julkaistaan ovat uusintoja; kuten Erno kirjoitti, normisarjasta on jo menossa kolme uusintasarjaa ja tähän voidaan vielä lisätä tuo rebublica-värisarja. Myös suuralbumeista on alettu ottaa uusintajulkaisuja omana sarjanaan.
Sergio Bonellin lisäksi on sitten näitä muita kustantajia, jotka julkaisevat jo ilmestyneitä Tex-seikkailuja eri muodoissa.
Italian liuskatexeistä oli jokunen vuosi sitten artikkeli Texissä.
Mielenkiintoista tuossa Italian tilanteessa on minusta se, että koko Tex-tuotanto näyttää olevan koko ajan tarjolla!
-
En muistakkaan milloinka olen viimeksi kirjoittanut Willer osiolle. Tein kohtalaisen tyylikkäitä tauluja kämppäni seinille skannaamalla texin suuralbumeista hienoja ruutuja ja suurentamalla ne puolet isommiksi (että mahtui a4 kokoiselle paprulle ruutu). Muutamasta ruudusta poistin photoshopilla puhekuplat pois. Kaikki siis pelkästään omaan käyttöön. Kannattaa kokeilla jos rupeaa vanhat taulut tympimään.
-
Lomalylyn 'Tex Willer -keräilyoppaan' mukaan liuskalehdestä nro 1953/7 on kahta erilaista painatusta.... suora lainaus oppaasta: 'numerossa esiintyy sana postinryöstäjät kahdella eri painatuksella'
Ohessa kuva omasta (ainoasta) kappaleestani. Jos joltain löytyisi erilainen numero, niin kiitollisuudella otettaisiin skannaus kansikuvasta vastaan...tarkistakaahan lehtenne?
Katsokaapa oheinen linkki:
http://www.bellingham.fi/tex/kansi53.htm (http://www.bellingham.fi/tex/kansi53.htm)
Tuossa näyttäisi olevan ainakin hieman erilainen tuo teksti... Mustat reunat puuttuu...
-
Joulukuussa ilmestyvä Texas Bill -maxi oli jo Bananalla:
-
Joulukuussa ilmestyvä Texas Bill -maxi oli jo Bananalla:
Onkos tämä myös jotain suomentamatonta matskua?
-
Onkos tämä myös jotain suomentamatonta matskua?
On.
Pitkä Bonelli-Muzzi/Galep -seikkailu vuodelta 1975.
-
Sheriffi redman hämyisestä toimistostaan Arizonan laitamilta haluaa kiittää Ernotamia ja Hannua tärkeästä infosta jota sain. Nyt pystyn hahmottamaan tota sakavaa Italian Tex hommaa. Kiitos pojat!
ps. jos joskus olette karjan ajossa täällä päin, tulkaa huuhtomaan pölyt kurkustanne läheiseen salunaan....siellä tanssii koko kaupunkimme nähtävyys Tarja Halonen. Mutta ohittakaa mustat vuoret...siellä on siouxeja. :P Heidän päällikkönsä Roikkuvat Kivekset on lähtenyt laumoineen sotapolulle.
-
Hmm.. En oikein tiennyt mihin ketjuun olisin tämän laittanut, mutta laitetaan nyt vaikka tähän..
Onko kukaan ostanut Bananapressin nettikaupasta mitään?
Tein sinne tilauksen:
- Kronikka 25 (marraskuu)
- Maxi tex 18: Texas Bill (joulukuun alku)
- Patagonian Rangerit (ilmestynyt)
- Salaperäinen toteemi. (joulukuun alku)
En saanut tuolta oikein kunnon vastausta kun kysyin ilmoittavatko sitten kun kaikki ovat noudettavissa... Millaisia kokemuksia immeisillä tuosta kaupasta?
-
Ei liity Texeihin, oon ostanut sieltä vaan Pahkiksia. Silloin tiedonkulku oli nihkeää ja joustamatonta, mutta tavara kyllä löysi tiensä tänne.
-
Nymmie valitan! Kävin aamulla KAHDESSA R-kioskissa Helssinkissä ja MOLEMMISSA (sori kun PAINOTAN tekstiäni mutta nyt o pakko) oli survottu ne Wix Tellerit hyllyyn oikein urakalla niin että varmasti ovat hajalla. Kiitos, reilun kaupan meininkiä.
Jatkan ehjän zibaleen etsimistä toisessa kaupunkissa tänä iltana...
>:(
-
Otan osaa, yleensä näitä valituksia esittävät tilaajat, joiden kotiinkannetut Texit postipoika tai -tyttö ryttää. Tällä kertaa näin päin, omani tuli sirosti postilooraan.
-
Onneksi R-kioskeja Suomessa riittää.
-
Kolomas kerta sanoi toren. Löytypäs ehjä kappale!
Samalla huamasin kammoittavan asian: minulla on jäänyt ed. nro ostamati! Vad i helvete?
Noh, ei näyttänyt ed. stoori kovin erikoiselta, sen sijaan uusi stoori vaikuttaa hyvältä.
-
Samalla huamasin kammoittavan asian: minulla on jäänyt ed. nro ostamati! Vad i helvete?
Tässäkin olisi yksi kestotilauksen etuisuus :).
-
Tässäkin olisi yksi kestotilauksen etuisuus :).
Vielä kun saisi kestotilaukseen mukaan kaiken mahdollisen muun Tex-materiaalin, maxit, albumit, kronikat jne... Ettei tarvitsisi kytätä yhtään vaan _kaikki_ tulisi automaattisesti kotiin. Ja pussitettuna kiitos! :-D
-
Toisaalta erikoisjulkaisujen metsästämisessä on oma viehätyksensä, kunhan vaan on riittävästi tietoa milloin ärrän tai kirjakaupan hyllyjä kannattaa mennä tähyilemään; ja ah! sitä mahtavaa tunnetta kun sen käsiin saa.
Ja tilanne, jossa kaiken pitäisi tulla tilattuna ajoissa kotiin, mutta postilaatikko ammottaa tyhjyyttään kun kaupan hyllyltä jo julkaisun löytää, on aika inha. Muistan josku ostaneeni normi-texiä kiskalta kun en malttanut odottaa tilatun ilmiintymistä postilaatikkoon.
Normi-texin lisäksi kronikka voisi olla kestotilattava.
-
Omalta osaltanihan voin sanoa että olen ns. "modernin" Texin kerääjä&lukija eli en ole yhtään innostunut vuosien 1950(tai jotain)-1990 Wixeistä joten irtonumeron osto on ainoa oikea tapa minulle.
-
Näin uusimmassa Tex Willerissä mainoksen, jossa kerrotaan ensimmäisen Tex (Willer )luiskalehtitarinan julkaisusta värillisenä. Haluaisin tietää, milloin tuo numero ilmestyy?
-
Uusin willeri -ketjussa se on vastikään sanottu eli tämän kuun lopussa.
-
Näin uusimmassa Tex Willerissä mainoksen, jossa kerrotaan ensimmäisen Tex (Willer )luiskalehtitarinan julkaisusta värillisenä. Haluaisin tietää, milloin tuo numero ilmestyy?
Tuon näköinen se sitten on. Aika nopea on tuo blogisti, kun Suomessa ei ole vielä virallisesti julkaistu, niin siinähän se kuvassa napottaa. On muuten hyvä tuo texwillerblog.com. Sitä tulee silloin tällöin vilkuiltua, vaikka kielestä en mitään ymmärräkään.
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2009/11/Tex-a-cores-noruegu%C3%AAs-e-finland%C3%AAs.JPG)
-
Tuosta Villan kannesta en pidä. Texin housut ovat kuin joltain 1600-luvun miekanheiluttajalta. Toki tässä on käytetty pohjana Galepin alkuperäiskuvaa, mutta pientä modifioimista olisi voinut harrastaa. Onneksi sarjassa kannet jatkossa paranevat. Jos Suomen ja Norjan painoksissa on enemmän sivuja kuin Italiassa, niin sehän tarkoittaa, että osa kansista jää käyttämättä. Toivottavasti pois jäävät kannet tulevat värillisinä liitteinä mukaan. Kansien lisäksi lisäarvoa ovat artikkelit, mutta niitäkin saadaan vähemmän kuin Italiassa. Ainut ekstra, mikä tulee meillekin täydellisenä on värit. Olen kuitenkin varma, että takuulla loistava sarja tästä on tulossa. Suurin ilo tästä ainakin minulle on, että vihdoin tarinat saadaan oikeassa järjestyksessä. Kunhan vaan päästään sinne saakka, kun järjestystä alettiin Suomessa sekoittaa...
-
Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi tuosta kansikuvasta. Jotenkin ainakin tuossa valokuvassa Texin pääkin näyttäisi....sanoisinko pitkän oudolta. Tai siis kaula. Minusta kuitenkin Claudio Villa on parhaimmillaan juuri kansi kuvittajana Texiin. Hän on tehnyt niin loistavia kansikuvituksia, että olisi kiva löytää niitä internetistä ja tallettaa tikulle. Niistä saa vaikutteita omiinkin tuherruksiin. Mistähän jengi löytää Italian Tex Willerien kansikuvia netistä? Olisiko kellään tietoa?
Ja toinen juttu. Misiköhän suomekielisissä lehdissä käytetään tota ikävää teksti fonttia tossa missä lukee Tex Willer. Toi on vaan aika makean näköinen logo toi vinoon menevä alkuperäinen Tex logo. Misiköhän suomessa ei käytetä sitä?
-
Mielestäni suomalainen logo on parempi.
Kaikki kansikuvat löytyvät täältä:
www.sergiobonellieditore.it
Klikkaa ensin Texiä ja sen jälkeen kohtaa arretrati.
-
Suomilogo on ehdottomasti parempi. Se on länkkärimäisempi ja kuvaavampi (ei mikä tahansa Tex vaan Tex Willer). Italian logo ei ole mitenkään erityisen tyylikäs, omasta mielestäni.
Täytyy kyllä myöntää, että nyt olen vähän kade Zecalle. No onneksi ei pitäisi enää olla montaa viikkoa siihen, kun tavalliset tamppaajatkin saavat tuon väriherkkupalan hikisiin käsiinsä.
-
Onpas Texillä komeat pillifarkut. Kansi ei tosiaan ole Villan parhaita. Tuo takana oleva kalliokin näyttää minusta jotenkin erikoiselta...
Tämä on ehkä jo jossain kerrottu, mutta kuinka usein tuota värikirjastoa olikaan tarkoitus julkaista? En pikaselauksella löytänyt vastausta tähän.
-
Mistähän jengi löytää Italian Tex Willerien kansikuvia netistä?
Janne vastasi kansikuvista hyvin. Harmi vain, että samainen virallinen sivu ei sisällä kansikuvien lisäksi Nuova Ristampa -sarjan keräilykuvia. Onneksi netistä löytyy niitäkin.
1) http://texwillerblog.com/wordpress/
Oikealta reunalta voi tsekata Galerie Nuova Ristampa (keräilykuvat) tai Galerie dos autores (tex-piirtäjien kuvia), myös Collezione a Storica a colori eli värikannet ovat minun mieleeni. Koska blogi vaihtui uuteen osoitteeseen, aikaisemmasta osoitteesta löytyvät vielä välistä puuttuvat kuvat niin Nuova Ristampa sarjaan kuin värillisiin kansiin. Taas siis oikealta reunalta gallerioita.
2) http://texwiller.blog.com/
Samaisia Nuova Ristampa -keräilykuvia ja muita mielenkiintoisia tex-piirtäjien raapustuksia ovat jotkut tex-fanit skannanneet esimerkiksi seuraaviin foorumeihin:
3) www.texbr.com/forum :sta löytyy ketju Mini-Postéres de Claudio Villa (tällä hetkellä neljänneltä sivulta, ketjuja on hieman enemmän kuin täällä kvaakissa, :)
4) http://texwiller.forumfree.org/ Tuolta klikkaa Claudio Villa -aluetta. Näin siis pelkästään Villan osalta.
Kermana kakulle on tietenkin Tino Simonetin kotisivut, josta löytyy esmes italian liuskojen ja kaikkien uusintasarjojen kansikuvat. Kielestä en ymmärrä, mutta kun klikkaa, niin aina vain löytyy uutta kansikuvaa.
5) http://www.tinosimonetti.it/7.htm
Ja väri-texiä luvassa tämän kuun lopussa...
-
Täytyy kyllä myöntää, että nyt olen vähän kade Zecalle.
Ilokseni voin kertoa kaikille muillekin kateellisille, että nuo Texit eivät ole Zecan omia. Ne kuuluvat Sergio Bonellille, jonka toimistossa Zeca vieraili (ja tästä minä olen kade) ja näppäsi kuvat siellä.
-
Tsekatkaapas texwillerblogin uusinta haastattelua Jose Carlos Franciscosta. Onko hän Zeca? http://texwillerblog.com
Vaikka kielestä ei mitään ymmärräkään (portugalia), niin kuvat saavat kyllä mielen liikkeelle. Laskeskelin esimerkiksi, että valtavassa taulussa, jossa on siis Tex Willereiden kansikuvia, on 400 Texin kuvat. Olisi aika makea seinällä. Tarkemmin kun asiaa mietin, niin periaatteessa ei muuta kuin skannaisi kansikuvia, yhdistäisi ne isoksi kuvaksi jollain ohjelmalla ja sitten veisi lähimpään painotaloon.
Yhdestä kuvasta löytyi ylähyllyltä Tex-palapelejä (250 palaa) ja useammassa esitellään Tex-aiheisia figuureja, piirustuksia ja julisteita puhumattakaan valtavasta kokoelmasta, josta löytyy yllättäen myös suomenkielinen opus monien muunkielisten rinnalta. Onpahan fanaattinen keräilijä. On tainnut tosin olla haastateltavana ennenkin tämä blogin kirjoittaja.
edit: Yhdessä kuvasta löytyi yhdeksän Texin paketti, jossa selkämykset muodostivat Tex-50 vuotta kuvan ja tekstin. Ja jos ei vielä välähtänyt, niin Aku Ankan Taskukirjoissa selkämyskuvat ovat varmaan tuttuja. Ei olisi ollenkaan huono veto Suomessa, vaikka en äkkiseltään keksi, mihin sarjaan sitä voisi käyttää.
-
Zecapa hyvinkin. Ei tuosta oikein jaksa olla kateellinenkaan, kun tietää, että moiseen saaliiseen ei ole ikinä mitään mahkuja eikä oikeastaan edes haluja. Mutta on kaverilla palanut tuohon rahaa ja hyllymetrejä. Taitavat hyllyt olla mittatilaustyönä tehtyjä. Onnea vaan Zecalle.
Täytyy kyllä myöntää, että haluaisin koristaa omaa kirjahyllyä muutamalla tuollaisella figuurilla. Ja jos seinälle saisi Letterin, Ticcin tai Villan originaalin, niin siinä sitä olisi iloa loppuiäksi.
-
Italialaisten texien kansikuvia löytyy myös täältä: http://www.comicvine.com/tex-willer/29-64592/
Periaatteessa samaa tavaraa kuin Tino Simonettilla, muttei niin kattavasti. Lisäksi löytyy noita Oscar Mondadorin julkaisemia. Sivut toimivat vähän kankeasti ainakin minun koneellani. Kohdasta "next" (tekstin Tex Willer appeareances vierestä) painamalla saa liuutettua lisää matskua esille.
-
Tex Willer Kirjasto 1 näyttää sitten ilmestyneen. Tampereen Akateemisen hyllyssä noita jo oli...
-
Vau, kiitos tiedosta! Täytyy huomenna kirmata hellsingin vastavaan. Kuinkahan sitä malttaa nyt edes nukkua, pirskatti.
-
No jopas, ...virallisen julkaisupäivänhän piti olla 25.11.
Ettei vaan olis käyny kaupalla joku fiba, mutta eihän tuota voi tarkistamatta jättää jos kuitenkin... 8]
-
Jos noin on niin sitähän joutuu pahimmassa tapauksessa huomenna vielä matkustamaan Tampereelle!
edit: Akateemisen kirjakaupan sivuilta opus löytyy, hinta 19.47 €, eli vitosen vähemmän kuin panaaniexpressillä. Toivottavasti on huomenna hyllyssä ettei tarvitse omavaltaisesti lähteä varastoja tonkimaan.
-
Nyt se on sitten nähty. Pehmeä kantinen, tuoksuu uudelle.. :laugh:
Minusta opus oli hyvän kokoinen, vaikka toisaalta kuten tiedätte, toivon aina isoja ruutuja, jotta taiteilijan upea kynän jälki tulisi parhaiten esille.
Kirja oli painettu sosialistiessa maassa muistaakseni. Paperin laatu oli oikein hyvä. Siitä plussat. Ja muutenkaan ei minulla ole mitään ikävää sanottavaa kirjasta fyysisesti. Mutta pehmeä kansi ei ollut hyvä valinta. Koska nimenomaan kansi on kuluva osa ensimmäiseksi, sillä se on kosketuksissa rasvaisiin sormiin, altis likaantumiselle jne. Ei ole kiva, jos kansi menee huonoksi ennenkuin itse paperi lehdessä. Sillä paperi oli tosi laadukasta. Miksi ihmeessä pehmeäkantinen?
Olen aivan varma, että pehmeästä kannesta teille tulee vielä harmaita hiuksia.
Mutta nyt peittäkää silmänne ja korvanne. Jos satutte muistamaan....???? en pidä Galepin piirrosjäljestä. Tässä käsittääkseni hänen ensimmäisessä piirtämässä seikkailussa (sanokaa jos olen värässä) hänen piirrostyylinsä minusta ei vielä ole kehittynyt huippunsa (eikä ole sitä koskaan ollutkaan). Miinus minusta tässä Tex kirjaston ensimmäisessä osassa on Galepin piirrosjälki. Mutta hyvät Texin ystävät. Onko sillä toisaalta väliä, jos itse tarina on hyvä, looginen ja etenee järkevällä tavalla. Joka ruutu johdattelee tarinaa eteenpäin. Mitä mieltä olette?
Sori jos mollaan Galepin piirustus taitoja, mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Tämähän on keskustelu foorumi sarjakuvista jossa voin ilmaista paheksuntani ja ilonaiheeni ja kiitokseni.
Mutta todella hienoa, että saimme tämän julkaisun suomeksi. Tästä on varmasti hyvä odottaa seuraavaa. Tietääkö kukaan, onko noissa tulevissa Tex kirjastoissa julkaistu minun suosikki piirtäjiltä mitään jaksoja. Ja nehän olivat tietenkin Ticci, Venturi, Giolitti, Villa ja tietenkin Fabio Civitelli?
-
Kyllä aika kauan saat, Redman, odotella suosikkipiirtäjiäsi, sillä nämä julkaistaan nyt oikeassa järjestyksessä alkaen 1940-luvulta. Ticci tuli mukaan 1960-luvulla ja muut suosikkisi vielä paljon myöhemmin.
-
Kyllä aika kauan saat, Redman, odotella suosikkipiirtäjiäsi, sillä nämä julkaistaan nyt oikeassa järjestyksessä alkaen 1940-luvulta.
"Kiitos Janne infosta!
Minusta tuntuu, että sheriffi redman on jo silloin matojen suurta herkkua jossain Arozonan aavikon syrjäisellä hautuu maalla. :(
Syvä huokaus ja ny tuli suru puseroon. Mutta...eihän mikään ole ikuista!
-
Kirja oli painettu sosialistisessa maassa muistaakseni.
Kohta 20 vuotta itsenäisenä valtiona toiminut Slovenia on monipuolueinen tasavalta, EU:n ja Naton jäsen.
Hyvä, että maan painopaperi kelpaa.
-
Kovia kansia toivottiin...mutta yhteispainatus Norskien kanssa käsittääkseni vesitti tämän mahdollisuuden ja ehkä kustannuksetkin olisi nousseet liikaa ilman yhteispainatusta.
Aika monen lehden kokemuksella voin todeta että kannet kuluvat aina ensin, sivut vähemmän, valitettava tosiasia. Jos ei asu ihan perämettässä niin hanasta lämmintä vettä ja loraus saippuaa niin pesun jälkeen kuivin käsin lukemaan pysyy sheriffin lehdetkin siistimpinä ;D.
Kohta tuhannesta willeristä on siis 5 kovakantista joten eiköhän tästä selvitä, ehdottomasti parempi näin kuin kokonaan ilman.
En voi olla mainitsematta että jos Galep olisi saanut yhtä paljon aikaa seikkailua kohden kuin muut tänä päivänä niin aika moni tarina olisi jäänyt piirtämättä ja tasokin olisi vallan eri luokkaa. Myös kansikuvat piti työstää ja Tex oli aluksi vain kakkossarja johon ei niin pitänyt panostaa mutta kuinkas kävikään, kakkosesta tuli ykkönen.
Suomeksihan nämä on siis tulleet liuskoissa ja klassikkojulkaisussa, nyt siis kronologisessa järjestyksessä.
Eiköhän tuossa kirjastossa kaikki tule aikanaan, ...näkee ken elää...
-
Pieni ongelma...
Egmontin nettisivujen mukaan kirjasto ilmestyy vasta 25.11. Onko Akateemisella jokin etumyyntioikeus itsellään? Egmontilta kirjastoa ei voi vielä tilata ja tällä hetkellä bananapress näyttäisi olevan ainoa vaihtoehto, jos ei lähde ajamaan lähimpään Akateemiseen, aivan lyhyt matka sinne ei ole.
Paljon teos maksaa Akateemisessa? Bananapress pyytää 24,9 plus postikulut. Mietin vain, että tilaanko vai keksinkö jotain muutakin asiaa asfalttiviidakon keskelle. Toki tämä on vain minun ajatus, mutta jos kirjasto on kerta pehmeäkantinen, sen soisi olevan normaalisti lehtipisteissä, jolloin myynti olisi suurempaa.
-
Egmontin nettisivujen mukaan kirjasto ilmestyy vasta 25.11. Onko Akateemisella jokin etumyyntioikeus itsellään?
...sen soisi olevan normaalisti lehtipisteissä, jolloin myynti olisi suurempaa.
Tietenkään Akateemisella ei ole mitään etumyyntioikeutta.
Tavara on toimitettu liian aikaisin, kun he eivät näköjään pidä julkaisupäivästä kiinni.
Samahan tapahtui Muistojen Goldenan kanssa Bookplussalla. Kvaakista tämänkin sai tietoonsa. Kun yksi ennakkovuoto ehkäistään (Bookplussalla ei vielä Kirjastoa näy), toinen posahtaa.
Rautakirja ei tilaa näin tyyriitä opuksia lehtipistemyyntiin.
Kiirehditään täällä nyt sitten mekin tuota nettimyyntiin.
Mitä koviin kansiin tulee, ne eivät olleet kovin vakavana vaihtoehtona.
Itse olisin halunnut alkuperäisen kaltaiset mattakannet taittoliepein, mutta norskit tekivät tällä kertaa omat päätöksensä. Minähän myös olisin aloittanut koko värimellastuksen vasta vuonna 2013 Suomen Texin 60-vuotisjuhlan kunniaksi, kun olisi kulunut sangen säädylliset 15 vuotta seikkailujen edellisestä julkaisukerrasta (normisarjassa vuodesta 1998), mutta mikäs Lännen junan pysäyttää, kun se lähtee menemään. Neito kiskoille poikittain?
Norjan lehmipojat ottivat kansiin myös sen Tex-alkuperäislogon, jonka minä tohdin sijoittaa vain esisivulle. Olen joskus aiemminkin todennut, että se on minusta kömpelösti muotoiltu ja tuskin tulee sen enempää meillä käyttöön.
Harmi, jos nämä ratkaisut eivät miellytä, mutta ilkipahuuttaan täällä toimituksessa ei kuitenkaan ongelmia lietsota tai vekslata.
-
Paljon teos maksaa Akateemisessa?
22,90€, ja hyllyyn jäi kaksi kappaletta. Liekö sitten enemmän jossain jemmassa...
-
...Harmi, jos nämä ratkaisut eivät miellytä, mutta ilkipahuuttaan täällä toimituksessa ei kuitenkaan ongelmia lietsota tai vekslata.
Ei tässä nyt suinkaan tyytymättömiä olla, kunhan mietin, että mistä teoksen järkevimmin saisin. Kiitos myös asiallisesta vastauksesta liittyen lehtipistemyyntiin. Hyvä, että kirjastoon valittiin vanha tuttu Tex Willer -logo, eikä vino Tex -teksti. Suomiversio on vain niin paljon parempi. Kovat kannet olisivat nostaneet hintaa vielä entisestään, joten en minä ole niitä edes kaipaillut.
Kiitos ernolle hintavalaisusta.
-
22,90€, ja hyllyyn jäi kaksi kappaletta. Liekö sitten enemmän jossain jemmassa...
Samoin Turuuuus...jäi vain yks tsipale hyllyyn mut kai niillä varastossa on...
Tupla-Natasha jäi myös kassiin ;D
Tämä miellyttää erittäin paljon eikä kai tällaisen vanhan haaveilijan mielipiteillä niin väliä...
-
Sen verran vielä hinnoista, että Akateemisessa hinta on tuo Ernon mainitsema, mutta Akateemisen nettikaupassa 19.5 € (kuten tuossa eilen mainitsin), joten jos tilaamaan ryhtyy niin on se ainakin postikulujen verran halvempi kuin Banaanilla.
Kävin aamulla pari ostamassa Helsingin Akateemisesta, ja edelleen sinne kaksi jäi, täyttävät hyllyä sitä mukaa kun niitä menee.
Mietin tuota sivumäärää, onhan se sama kuin italiaanoilla? Minulla ei tätä ekaa ole, mutta aamulla kun selasin italian numeroita 13 ja 14 niin niissä sivumäärä oli 288 (siis sarjakuvan osuus), tässä sivuja oli 246.
Sivumäärän perusteella yhteen väritexiin menee noin 2.2 - 2.5 normipokkaria. Tämän avulla voimme auttaa Redmania arvailemaan Ticcin ja muiden piirtäjien esiintymisajankohtaa Tex Willer kirjastossa. Jos vuosivauhti on 6 numeroa (kuten muistelen Askon kaavailleen), niin ensimmäiseen Ticcin piirtämää seikkailuun (Yellow Creekin verilöyly, alkaa italian numerosta 91) päästäisiin joskus 7 vuoden kuluttua eli vuonna 2016/2017, ja ensimmäiseen Civitellin piirtämään seikkailuun (Kaksi tappajaa, nrosta 293) aikaisintaan vuonna 2030. Että ei muuta kuin hieman kärsivällisyyttä, kyllä niitä sieltä pian tulee ;)
-
Kävin aamulla pari ostamassa Helsingin Akateemisesta, ja edelleen sinne kaksi jäi, täyttävät hyllyä sitä mukaa kun niitä menee.
Mietin tuota sivumäärää, onhan se sama kuin italiaanoilla? Minulla ei tätä ekaa ole, mutta aamulla kun selasin italian numeroita 13 ja 14 niin niissä sivumäärä oli 288 (siis sarjakuvan osuus), tässä sivuja oli 246.
Italian IL TOTEM MISTERIOSO sisältää n. 42 sarjakuvasivua enemmän...Askon mukaan näitä pätkitään vähän seikkailujen mukaan joten pituudet vaihtelevat enemmän...
Artikkeleitakin Italo-versiossa enempi kun sivuja 320, perhana nuo taittokannet oli ollu hienot...
Pari ostin minäkin njotta on kuluttamisvaraa... 8]
-
Jos vuosivauhti on 6 numeroa (kuten muistelen Askon kaavailleen), niin ensimmäiseen Ticcin piirtämää seikkailuun (Yellow Creekin verilöyly, alkaa italian numerosta 91) päästäisiin joskus 7 vuoden kuluttua eli vuonna 2016/2017, ja ensimmäiseen Civitellin piirtämään seikkailuun (Kaksi tappajaa, nrosta 293) aikaisintaan vuonna 2030. Että ei muuta kuin hieman kärsivällisyyttä, kyllä niitä sieltä pian tulee ;)
Eihän tuo ole mitään, kun joidenkin tiedetään odottaneen Taikakalun loppuosaa yli 40 vuotta. Siinä sitä on saanut päivystää ärrän ovella, mutta ei silloinkaan turhaan.
-
ensimmäiseen Ticcin piirtämää seikkailuun (Yellow Creekin verilöyly, alkaa italian numerosta 91) päästäisiin joskus 7 vuoden kuluttua eli vuonna 2016/2017, ja ensimmäiseen Civitellin piirtämään seikkailuun (Kaksi tappajaa, nrosta 293) aikaisintaan vuonna 2030. Että ei muuta kuin hieman kärsivällisyyttä, kyllä niitä sieltä pian tulee ;)
Heips,
En voi todeta ,muuta kuin >:(
Huh! Seitsemän vuotta on aiiiiika pitkä aika puhumattakaan Civitrellin tulosta mukaan tex kirjastoon. Taidan luovuttaa. En muuta voi. Mutta miksei näitä olisi voinut julkaista jo aikaa sitten? Miksei tahti voisi olla vaikka 12 kirjaa eli kirja joka kuukausi? Oliko tyhmä ajatus??
En tiedä, milloin nämä on muualla julkaistu! Tyydyn hyvin mielin tämän hetkiseen Tex kokoelmaani, joka ei ole kovin suuri.
Minulla se on vain n.40 kpl Texiä mukaan lukien Italian kieliset lehdet. Ei kovin hääppöinen. Tämä johtuu yksinkertaisesti tilan puiutteesta , sillä vinttien kosteisiin varastoihin niitä en veisi kuuna päivänä.
-
Italian IL TOTEM MISTERIOSO sisältää n. 42 sarjakuvasivua enemmän...Askon mukaan näitä pätkitään vähän seikkailujen mukaan joten pituudet vaihtelevat enemmän...
Ennen kuin kukaan pelästyy; joka ainoa sivu julkaistaan kyllä omalla paikallaan seikkailujen kronologisessa jatkumossa, mutta kirjojen pituus vaihtelee (toisin kuin alkuperäisissä), koska norskit eivät halua jättää tarinoita kesken opusten välillä.
-
Ennen kuin kukaan pelästyy; joka ainoa sivu julkaistaan kyllä omalla paikallaan seikkailujen kronologisessa jatkumossa, mutta kirjojen pituus vaihtelee (toisin kuin alkuperäisissä), koska norskit eivät halua jättää tarinoita kesken opusten välillä.
Ihan ok, (hiton norskit). Taittokannet olisivat minustakin olleet hienot (hiton norskit). Joka tapauksessa, kaikin puolin upea opus, kiitos Askolle että tämä saatiin meillekin. Toivotaan sarjalle pitkää ikää (ja itselle, että mahdollisimman pitkään ehtii näistä nauttia).
Redmanille: Kuten Janne tuossa totesi, jotkut (mm. minä) odottivat 40 vuotta saadakseen lukea Taikakalu-seikkailun loppuun. (Itse asiassa mietin tänään, miltä se olisi silloin 5-vuotiaana tuntunut jos joku olisi tiennyt sanoa että "saat sitten lukea tämän sekkailun loppuun kun olet täyttänyt 45 v.") Mitä silloin 7 vuotta on? Yksi k*****n luikaus, kuten jossain on tapana sanoa. Sitä paitsi, Ticcin, Civitellin ym. piirtäjien Tex-tarinoita voit toki lukea mustavalkoisina, divareista löytyy varmaan kaikki. Ja jos niihin värit haluaa, niin Italiassa republicoissa mennään jo lähellä numeroa 150 eli hulppeesti yli puolet koskaan julkaistuista Texeistä löytyy sieltä värillisinä.
Ymmärrän, jos et pidä Galepin piirrostyylistä; vaikuttaa siltä että monet jotka ovat Texiin tutustuneet vasta 1990- tai 2000 -luvulla, eivät oikein varhaisempaa tuotantoa sulata. Itselläni on päinvastainen näkökulma: minulle Galep on aina ollut se ainoa oikea Texin piirtäjä. Muiden piirtäjien hyväksyminen on ollut pitkä tie, Ticci ja Letteri tuntuivat hyviltä heti kättelyssä, mutta esim. Fusco ja Nicolo vaativat paljon pidemmän nikottelun ennen kuin heidät hyväksyi. On paljon mukavampi lukea Texejä, jos ei ensisijaisesti etsi vikoja piirrosjäljestä vaan suhtautuu niihin eri taiteilijoiden erilaisina tulkintoina. Joka tapauksessa, Galep oli se piirtäjä, joka loi Texin ja sen Tex Willer-maailman, jossa kaikki muut piirtäjät operoivat, joten hänen työnsä ansaitsee kyllä kunnioituksen.
Tulikin mieleen, että mitenkähän kauan Sergio meinaa jatkaa Italiassa tuota huimaa julkaisutahtia? Nythän väri-texit ovat jo ohittaneet Nuova Ristampan, ja parissa vuodessa tulee seinä vastaan; ei ole enää väritettävää.
-
Heips Hannu,
Oli hienoa lukea sinun Tex henkeä pursuava erittäin hieno kirjoitus eli yllä oleva. Kirjoituksessasi oli painokasta asiaa, mutta samalla kunnioitusta herättävää kohteliaisuutta legenda Galepia kohtaan. Hän kyllä kunnioituksensa varmasti ansaitsee. Kiitos myös siitä, ettet haukkunut minua aivan maan rakoon, vaan ymmärsit ja arvostit minunkin mielipidettä. Sinun tekstistäsi huokuu ymmärrystä ja tietoa. Tämä on juuri oikeaa kvaakkilaista henkeä keskustella asioista ettei heti haukuta lyttyyn.
Siksi arvostan edellä olevaa asiapitoista infomaatiotasi.
Olen ehkä vähän "outo" Texin ystävä siinä mielessä, että minulle tärkein seikka ensimmäiseksi on se, että piirrosjälki on hyvää. Vaadin samaa myös omilta tuotoksiltani ja hyvin harvoin onnistun saamaan mitään hyvää omasta mielestäni piirroksellisesti aikaiseksi. Vaikka toiset ovat erimieltä, niin itse on itsensä pahin tuomitsija. Mutta mulle vaan merkkaa kovasti se, että piirtäjä on hyvä ja realistinen. Hahmojen pitää näyttää oikeilta mittasuhteiltaan ja ulkonäöllisesti. Sekä taustojen on oltava kunnossa (minulla aina hutaistut taustat).
Sitten seuraavana asteikossa tulee vasta tarina, joka on varmasti ehkä se tärkein elementti.
Haluaisin kysyä yhtä asiaa noista rebublicoista jotka ovat värillisiä. Missä numeroissa on julkaistu väreissä jaksot Traaginen risti sekä Luvattu maa, Colradon kultaa ja Ennusmerkki(civitelli)?
Heips
-
Heips Redman!
Näillä palstoilla keskustelu lentää välillä hersyvällä huumorilla höystettynä josta kaikki saavat varmasti osansa ja toivon ettet pahoita siitä mieltäsi. Se jos mikä on kvaakin hengen mukaista, heh, tosin ylitsevuotava kaunopuheisuutesi saattaa joskus herättää mielen sopukoissa uinuvan demonin >:D
Nuo Hannun tuntemukset voin allekirjoittaa itsekin ...vaikka olinkin vasta 1v kun taikakalu jäi kesken joten ihan en osannut sitä silloin harmitella.
Minulla on ilo ja kunnia omistaa Jannen Hornan Kekäleistä signeerattu laitos ja siinä on loistava lista julkaistuista tarinoista italiankielisine nimineen ja vuosilukuineen jota voin lämpimästi suositella hankkimaan. Repubblikoiden kansiin ei nimet mene ihan yksiin mutta kun seuraa vuosilukujen mukaan ja kahlaa repubblikoiden kuvauksia läpi (tutun tarinan tunnistanee vaikkei italiaa haastaisikaan). Hain esimerkiksi tuon traagisen ristin
(La croce tragica) ja näyttäisi osuneen repubblica-numeroihin:
55. SULLE TRACCE DI KIT
56. IL DEMONE DELLA VENDETTA
Olet varmaan bongannut tämän repubblica-sivuston:
http://marketing.repubblica.it/TEX/
-
Tulipahan vielä mieleen kun norskit nyt jaksottavat tämän kirjaston eri tavalla kuin italialaiset, että miten käynee kansikuvien. Mahtaako pysyä synkassa kun nyt jo jäätiin 42 sivua jälkeen....tai sitten joku osa on hirmu kookas (miten nide pysyy kasassa...)??
Hannu: väritettävä ehkä loppuu mutta sitten italiassa alkaa El ristampa nuevo la Repubblica ;D
Hih, voishan sitä tehdä semmoisenkin sarjan jossa olis tähän mennessä esitetyt takaumat laitettu kronologisesti oikeisiin väleihin. Tai ainakin se karjanryöstö jossa Texin isä saa surmansa, kosto alkaa, aina päätyen henkipatoksi josta kirjasto nyt alkaa...
-
Traaginen risti
55. SULLE TRACCE DI KIT
56. IL DEMONE DELLA VENDETTA
Ja ne muut Redmanin kaipaamat seikkailut löytyvät seuraavista Repubblica-värikirjaston numeroista, joiden kansinimet eivät välttämättä viittaa juuri kaivattuun seikkailuun
Luvattu maa (Terra promessa)
64. LA CAROVANA SPERANZA ("toivon karavaani" Luvatun maan vaihtoehtoisena nimenä)
65. GILA RIVER (samassa kirjassa alkavan seuraavan tarinan mukaan)
Koloradon kultaa (L'oro del Colorado)
85. IL PONTE SULL' ABISSO (nimetty kirjassa päättyvän edellisen seikkailun Kristallitoteemi tapahtumien mukaan "silta yli kuilun". "Kolorado" on välissä, kun seuraava seikkailu Neljä saastaista konnaa alkaa samassa kirjassa)
Ennusmerkki (Il presagio)
-- Tämä on niin uusi tältä vuosituhannelta, ettei värisarja ole vielä ennättänyt sen tasalle.
-
??
Yritän välillä lukea rivien välistäkin mutta tämä on jo kryptistä ???
Joo, kyllä tämä nyt on ihan selvää mutta ei se poistunut viesti jossa oli vain pelkkä lainaus, näppihäiriökö ;D
Kiitos vaan rivinvälitekstistä...
-
Yritän välillä lukea rivien välistäkin mutta tämä on jo kryptistä ???
Pistin rivien väliin selvennystä.
Saa kysellä, jos vielä jäi epäselväksi.
-
Tämä juuri ilmestynyt Texin väriversio kirvoitti lukijoilta kommentteja. Texin piirtäjien paremmuudesta on myös ollut puhetta jo pitempäänkin; myös gallupin muodossa. Uskon siihen selitykseen, että lukijan ensimmäiset lukukokemukset lukitsevat häney tiettyyn piirtäjään. Tästä nyt väistämättä tulisi sellainen vanha-nuori vastakkainasettelu. Galleppinin varhaista piirrosjälkeä moititaan, samoin tietysti loppukaudenkin töitä. Tässä täytyy muistaa, että piirroshahmo kehittyy ajan kuluessa. Ensimmäiset versiot eivät aina jää lopullisiksi. Muistelkaa vaikka toisiakin sarjakuvahahmoja: Tintti, Asterix, Batman ja Teräsmies. Katsokaa ajallisesti ensimmäisenä ilmestyneitä juttuja, onko niissä mitään eroa myöhemmän ajan piirroksiin?
Näyttäisi, että Texissäkin on tultu vaiheeseen, jossa vanhoja seikkailuja aletaan piirtää uudestaan. Lasten Aku Ankkoja lukiessa törmäsi tähän ilmiöön ja se ärsytti, ehkä siksi, että aikoinaan tarinat jäivät mieleen ja tuntui vähän petokselta löytää vanha juoni uudestaan piirrettynä. Texin kohdallahan tämä tarkoittaa sitä, että käsikirjoittajat ovat nostaneet hanskat pystyyn; hyvät juoniaiheet ovat lopussa. Uusille lukijoille tämä tietysti on hieno asia; saadaan oman suosikkipiirtäjän työnä juonellisestikin kiinnostaja juttu. Joillekin vanhemmille lukijoille, joiden muistikin ehkä vielä pelaa, tämä tuntuu petokselta. Raha tietysti ratkaisee kustantajan kannalta, näinhän julkaisurulettia voidaan pyörittää jatkuvasti; 20 vuoden välein arvotaan samoille seikkailuille uudet piirtäjät.
Sarjakuvahahmon pitäisi antaa loppua aikanaan (ei välttämättä kuolla); eikös Tenavat loppunut ihan oikeasti kun piirtäjä kuoli?
-
Näyttäisi, että Texissäkin on tultu vaiheeseen, jossa vanhoja seikkailuja aletaan piirtää uudestaan. Texin kohdallahan tämä tarkoittaa sitä, että käsikirjoittajat ovat nostaneet hanskat pystyyn; hyvät juoniaiheet ovat lopussa.
Tarkennatko hiukan tätä.
Missä tältä näyttäisi? Mitä vanhoja seikkailuja on nyt piirretty uudestaan?
Värisarjassa, normisarjassa?
Minusta nimittäin vanhat seikkailut (sekä liuska-ajan että 70-luvun jutut) muistuttavat enemmän toisiaan kuin nykyiset, selvästi laajemmalla lännen tietämyksellä, seikkailullisella mielikuvituksella ja myös piirrostaiteellisella vakaudella varustetut jutut.
Alkuaikojen viattomat lännen unelmat ja hurjimmat fantasiaelementit (alienit, dinot tai viikingit) ovat kyllä korvautuneet realistisemmilla teemoilla, mutta niitähän käsikirjoittajat ovat etsineet ja löytäneet paremmin kuin koskaan Alaskasta Patagoniaan asti. He eivät mielestäni ole luovuttaneet.
Se on sitten makukysymys, minkä Tex-vaiheen tunnelmista ja henkilöhahmotuksesta eniten pitää.
-
Mitään ei ole piirretty Texissä uusiksi, sanottakoon se nyt, että ei ketään ala asia kaivella. Asko puhui asiaa, mutta tätä
selvästi laajemmalla lännen tietämyksellä
en allekirjoita. Bosellin eeppiset lännen tarinat osoittavat, että tietämystä lännestä löytyy oikein reilustikin. Mutta kyllä oli Bonellillakin laajaa tietämystä lännen historiasta ja sitä hän sumeilematta hyödynsi tarinoissaan. Joskus, ei kuitenkaan läheskään aina, Bonelli otti vain ripauksen historiallista totuutta tarinan höysteeksi ja myuokkasi historiallisia faktoja haluamaansa suuntaa. Ja ihan samaa on Boselli, samoin Nizzi, harrastanut. Kannattaa hommata seuraava Ruudinsavu, siinä on aiheesta laaja juttu.
-
Mutta kyllä oli Bonellillakin laajaa tietämystä lännen historiasta ja sitä hän sumeilematta hyödynsi tarinoissaan. Joskus, ei kuitenkaan läheskään aina, Bonelli otti vain ripauksen historiallista totuutta tarinan höysteeksi ja myuokkasi historiallisia faktoja haluamaansa suuntaan.
Teoriani onkin, että Texin myöhemmillä käsikirjoittajilla on ollut ammennettavanaan lyhentämättömänä Bonellin tanakan lännentuntemuksen pohja ja siitä vielä leveämmälle versoneet omat löytöretket. Usealla asiantuntevalla käsikirjoittajalla on näin ollut enemmän kerrottavaa kuin yhdellä veteraanilla.
Ei Bonellia tarvitse puolustella, päin vastoin, hänhän on suorastaan omin käsin poiminut seuraajansa ja vertaisensa, osallistunut ideoiden, aihioiden ja käsikirjoitusten kehittelyyn (paljon muussakin kuin sensuurimielessä) sekä varmasti syöttänyt omia oivalluksiaan niiden höysteeksi. Hänen itsevaltiutensa ajalla Tex ei päässyt jämähtämään, ja sama asenne on edelleen olemassa.
-
Hyvänä esimerkkinä totuuspohjasta löytyy nyt uusimmassa kronikassa 25 alkanut APACHE-KID!!!!
-
TW Kirjasto 1 ostettu tänään ja fiilikset ovat korkealla. Julkaisu on pirskatin hieno ja selailun perusteella värit näyttävät livenä paljon paremmilta kuin tietokoneen näytöltä tutkailtuna. On tämä kirjaston alkaminen selvästi yksi kovimmista Tex –tapahtumista viime aikoina ja mukavaa on todeta, että ensimmäinen osa on sen arvoinen eli juuri niin tyylikäs kuin osasi toivoa.
Hyvä että formaatti on reilunkokoinen ja tarpeeksi paksu, jotta voi lukea kerralla kunnon pätkän seikkailuja yksissä kansissa. Italialainen Tex logo sopii mukavasti selkämykseen ja etusivulle. Kiitos suomitoimitukselle! Ja norskeillekin olen vain lähinnä kiitollinen. Nythän sarja pääsi alkamaan Askon suunnitelmiin nähden n. 4 vuotta etuajassa mikä tarkoittanee parhaimmassa tapauksessa jopa 20-30 kirjaa. Ei voi muuta kuin toivoa, että sarja jatkuu pitkään ja sopivan tiheällä julkaisuvälillä. Villan kannet ovat taas kerran hulppeita, vaikka muutama alkupään kansi onkin keskinkertainen, ja siinä yksi syy lisää toivoa sarjalle pitkää ikää.
Mitään ei ole piirretty Texissä uusiksi,
En ole minäkään huomannut moista kieroutta. Tietysti tarinoissa esiintyy välillä samankaltaisia juonenkäänteitä kuin ennenkin, mikä joskus tuntuu kliseiseltä (tarina alkaa, kun kukkulan takaa kuuluu ammuskelua, ratsuväki pelastaa Texin pahasta pinteestä jne). Mutta näin pitkäikäisiin sarjoihin sisältyy aina tietynlaista kierrätystä, ja se on osa sarjan suolaa. Mutta että kokonaisia juonia oltaisiin kopioitu, ei kai? Nykykäsikirjoittajille voi mielestäni pikemmin nostaa hattua siitä, miten monia piristävän erilaisia tarinoita ollaan viime aikoina päästy lukemaan.
-
Hyvänä esimerkkinä totuuspohjasta löytyy nyt uusimmassa kronikassa 25 alkanut APACHE-KID!!!!
Apache Kid -tarina Kapinoitsija on siis vuodelta 1974. Suomessa se ilmestyi vuonna 1975, josta Kronikassa siis näköispainos.
Onko sama seikkailu siis nyt uusiksi piirrettynä jossain Texissä?
-
Apache Kid -tarina Kapinoitsija on siis vuodelta 1974. Suomessa se ilmestyi vuonna 1975, josta Kronikassa siis näköispainos.
Onko sama seikkailu siis nyt uusiksi piirrettynä jossain Texissä?
Ei suinkaan, tarkoitin vain että pohjautuu siis todellisiin tapahtumiin...
-
Jaha, keskustelu on saanut uusia piirteitä. Ymmärrän hte:n närkästyksen jos moista huomaa, eli sama tarina piirretään uusiksi. Toisaalta, kuinka paljon esim. elokuvissa löytyy vastaavia tapauksia, sama leffa tehdään uudestaan uusilla näyttelijöillä, varsinkin jenkeissä, kun eivät raukat osaa lukea tekstejä niin pitää jokaisesta ei-englannikielisestä hittileffasta tehdä ameriikkaversio. Ja näinhän se oli Suomessakin ns. kevyessä musiikissa vielä 70-luvulle.
Texissä en minäkään ole huomannut yhtään tarinaa, joka olisi piirretty uusiksi. Toisaalta, samoja ideoita tai tarina-aihioita on toki hyödynnetty paljon, eikä tämä minusta ole mitenkään negatiivista. Helpoiten muistan noita vanhoja tarinoita, ja esim. seikkailuissa Kirottu maa (13-19/1960), Salaperäinen vuori (25/1960-5/1960) ja Taikakalu (22/1965 alkaen; maxi kokonaan) kaikissa on joku mesa, jonka sisällä on suljettu yhteisö, ja erityisesti nuo kaksi viimeksi mainittua muistuttava toisiaan; auringon poikia ja uhraamista temppelin katolla, ja kun tästä lavennetaan niin teemaa "suljettu yhteisö" (termi jota Janne muistaakseni käytti Hornan kekäleissä) on käytetty vaikka kuinka monessa tarinassa. Minusta kyse on "variaatioita teemasta" eikä vanhan kierrätystä, ja siinä ei ole mitään pahaa, päinvastoin.
Sen sijaan yhden tarinan olen bongannut, joka on rakennettu piirrosten osalta täysin vanhan varaan. Tarina Cedar Minesin seikkailu (20-22/1962) on kasattu täysin Galeppiinin piirroksiin Paholaiskolo-seikkailusta (23/1955-7/1956); Paholaiskolossa esiintynyt "nuori" Kit Carson onkin ihan toinen rangeri jälkimmäisessä seikkailussa. Aurelio lienee ollut tuolloin ansaitsemallaan lomalla, tämän kolmen liuskan mittaisen seikkailun jälkeenhän tuli sitten Uggerin piirtämä Loistavien vuorten salaisuus (23-25/1962), joten Galepilla on ehkä ollut ruhtinaalliset 6 viikoa lomaa (tai siten muita töitä pukannut päälle).
Asko ja Janne myös ottivat esille "lännen tietämyksen" tai realismin. Minä en näe tälläista minkäänlaisena arvona määritettäessä Tex Willer-sarjakuvan hyvyyttä. On toki hyvä että Texin käsikirjoittaja ja piirtäjä ovat selvillä selllaisista asioista kuin että villissä lännessä oli cowboyta ja intiaaneja ja sheriffejä ja meksikaaneja ja että kuljettiin ratsastaen hevosella tai postivaunuissa ja kaikilla oli revolverit vyöllä ja että aavikon läpi viikon ratsastettua janoon ei juotu vettä vaan viskiä. Ja että osaa paikannimiä (kuten Utah tai Nevada) tai intiaaniheimojen nimiä (kuten apassi tai navajo). Mutta that's it.
Hyviä tarinoita keksiessä todelliset tapahtumat ovat usein hyviä innoittajia; tarinan rakentaminen uskollisesti näiden mukaan (eli kuinka todellisia tarinoita on aiemmin kerrottu; ei todellisuuden (mitä se on?)) voi johtaa yhtä lailla äärimmäisen kuivaan kerrontaan kuin kiinnostavaan kerrontaan.
Tex Willer on fiktiivinen hahmo (jaa, mikäpä sarjakuvahahmo ei olisi?) ja minusta nojautuminen "todellisiin" tapahtumiin tai "lännen tuntemus" tai what ever similar things ei tee tarinoista millään muotoa kiinnostavampia. Ja eikö esim. se, että suomessa kovakantisina erikoispainoksina on julkaista Mefisto-seikkailuja, kerro myös tästä samasta asiasta? Fantasia-elementit hienosti istutettuna villin lännen kontekstiin!
-
Tarkennatko hiukan tätä.
Missä tältä näyttäisi? Mitä vanhoja seikkailuja on nyt piirretty uudestaan?
Värisarjassa, normisarjassa?
Enhän toki väittänyt, että tuohon olisi jo menty. Luin täältä kvaakista jostain toisesta ketjusta, kuinka jonkin vanha tarina annettaisiin jollekin uudelle piirtäjälle uudelleen muokattavaksi. Ehkä joku muukin sen muistaa (ehkä se alkuperäinen kirjoittaja). Olisi tietysti pitänyt etsiä suora viite, mutta aikaa kun on rajallisesti; tuli lähetettyä tämä lyhyt kommentti ehkä liian aikaisin.
Jos nyt vähän kommentoisi näitä juonikehittelyjä:
Minulle riitti mainiosti nämä perusjuonet: ilkeä karjaparoni, kapinoivat intiaanit, pankkirosvot ja niitten erilaiset variaatiot. En oikein ymmärrä, miksi Texiä yritetään liittää kaikkiin aikahaarukalla 1860-1890 amerikoissa tapahtuneisiin tositapahtumiin. Vuoden 1971 jälkeen lopetin lehtien ostamisen, lähinnä noiden ufo- ja dinosaurusjuttujen takia. Vasta 90-luvun lopulla täydensin liuskakokoelmani ja samalla ostin isoja lehtiä omien kriteerieni mukaan. Viime aikoina on tullut mukavasti väliin jääneitä tarinoita, josta tietysti kiitos menee suomalaiselle toimitukselle.
[/quote]
-
Asko ja Janne myös ottivat esille "lännen tietämyksen" tai realismin. Minä en näe tälläista minkäänlaisena arvona määritettäessä Tex Willer-sarjakuvan hyvyyttä.
Ei se minustakaan ole läheskään ainoa saati tärkein Tex-sarjakuvan hyvyyttä määrittävä tekijä, mutta pointtini ei ollutkaan moisiin arvotuksiin päinkään. Minulle lännentuntemuksen arvo on siinä, että tarinoiden ideoinnissa on enemmän ja rikkaampia vaihtoehtoja tapahtumien, henkilöhahmojen ja yksityiskohtien suhteen. Siksi korostan myös useamman tekijän näkökulmaa, joka tekee vakaan mielikuvitushahmonkin seikkailuista monimuotoisempaa ja runsaammin ideoitua. Eikä se ole Bonellin kunniasta pois.
Tosiasioiden tuntemus ja realismin hallinta on tärkeää myös kaikkein mielikuvituksellisimmissakin seikkailuissa, joissa liikutaan erilaisilla seikkailujen aaltopituuksilla. Fantasian täytyy olla vallattomastikin valitulla satumaisuuden tasollaan loogista. Ainoa asia, johon sitä voi peilata ja vertailla on fakta. Mitä parempi faktapohja, sitä hallitumpaa sepitteellinekin revittely on.
Ihan sama tilanne piirtäjillä: vain aito anatomian, liikkeiden ja ilmeiden hallinta mahdollistaa kunnon karikatyyrit tai kameovierailut, inhimillistetyt eläinhahmot ja muut vapaamuotoisemmat hahmotukset.
Tex Willer liikkuu nykyään eri tarinoissa ja formaateissa yllättävänkin vaihtelevasti faktan ja fiktion välisellä janalla. Eri aikakausien rinnakkaisjulkaisut rikastavat kokonaiskuvaa tietysti myös. Nykytilanteessa ja julkaisujen jatkuvassa keskinäisessä vertailussa ei minulle ole tullut mieleenkään, että käsikirjoittajilta olisivat tällä hetkellä ideat loppumassa tai peräti tassut pystyssä.
-
Rautakirja ei tilaa näin tyyriitä opuksia lehtipistemyyntiin.
Pistin tänään lehtipisteelle tiedustelua olisiko mahdollista saada Ärrän valikoimiin myös tämä Tex-julkaisu ja lupasivat ottaa asiasta selvää. Tietenkin jos päätös on jo tehty Egmontilla lienee tätä turha kysellä. Toisaalta esim. Texin Hornan kekäleet löytyi tietokannastamme, eikä tuo reilu 20 euron hinta paljoa enää eroa esim. noista DCn erikoisjulkaisujen hinnoista. Jos tätä aletaan julkaisemaan edes puolella Italian vauhdista, niin kyllä varmasti levikki lehtipisteen kautta kasvaisi eksponentiaalisesti pelkkään netti- ja kirjakauppamyyntiin verrattuna.
-
Tietenkin jos päätös on jo tehty Egmontilla lienee tätä turha kysellä.
Painosmäärää päätettäessä otetaan hyvissä ajoin selvää R-kirjan kiinnostuksesta lehtipistelevitykseen.
Päätös on tietysti heidän.
-
Kirjaston eka osa tuli luettua läpi ja kunnon liuska-ajan hektistä menoahan tuo oli. Julkaisu oli kyllä enemmän kuin tervetullut sillä liuskat ovat keräilykansioissa enkä niitä juuri lueskele. Onhan nämä tulleet klassikkoseikkailuinakin,...mutta ne oli niitä Texejä joissa kaikki sivut olivat enemmän tai vähemmän rypyssä kun niitä koitti käännellä liimasidoksesta johtuen. Nyt oli ilo lukea ja ainakin minun mielestäni väritys on tosi hieno.
Tuskin malttaa odottaa jo seuraavaa osaa ja toivon todella että tavoittaa ostajia riittävästi jotta julkaisu jatkuu hamaan tulevaisuuteen.
Vähän nauratti ne Galepin autonkuvat yms reunateksteissä mutta artikkeli toi siihen mukavasti lisävalaisua. Niin se vain hapsupaita vaihtui tavalliseen ja yhtä mystisesti ilmestyivät hanskat käteen ;D
-
Minäkin sain tuon Tex Kirjasto 1:n tänään. Julkaisu on kertakaikkiaan upea, kiitoksia kovasti tämän sarjan aloittamisesta. :)
Katselin tässä Janne Viitalan kirjasta Tex-tarinoiden alkuperäistä ilmestymisjärjestystä. Kaikki vanhat Texithän on nyt ymmärtääkseni julkaistu suomeksi, mutta ihan kuin tuolla olisi liuta 1960-luvun alussa julkaistuja tarinoita, joita ei ole sen jälkeen nähty uudelleen. Pitäneekö tämä paikkansa? Esimerkiksi "Loistavien vuorten salaisuus" tai "Kaamea löytö" eivät sano minulle mitään (minulla ei ole liuska-Texejä, enkä ole niitä koskaan lukenut).
Ville
-
Kaikki vanhat Texithän on nyt ymmärtääkseni julkaistu suomeksi, mutta ihan kuin tuolla olisi liuta 1960-luvun alussa julkaistuja tarinoita, joita ei ole sen jälkeen nähty uudelleen.
60-luvun liuskoista on vielä normi-Texissä uudelleen julkaisematta 'klassikkotarinoina' 1962 / 20 - 1963/25 sekä 1965 / 7 - 21.
Tarinat:
-Cedar Minesin seikkailu 1962/20 - 23
-Loistavien vuorten salaisuus 1962/23 - 25
-Yampa Flat 1962/26 - 1963/7
-Aavekaupunki 1963/8 - 25
-Piutes 1965/7-12
-Veriset jäljet 1965/13-21
Lisäksi Italiassa on vielä materiaalia, jota ei olla Suomessa nähty:
-I cavalieri della notte, alkaa nro 30, 160 sivua (Galep/Gamba)
-La traccia nel deserto, alkaa nro 31, 96 sivua (Galep)
-Linciaggio, alkaa nro 53, 107 sivua (Galep/Muzzi)
-Missione a Silver Bell, alkaa nro 56, 75 sivua (Muzzi/Galep)
-Gli incappucciati, alkaa nro 78, 80 sivua (Muzzi/Galep)
-La dama di picche alkaa nro 116, 173 sivua (Muzzi/Galep)
-Texas Bill, alkaa nro 180, 280 sivua (muzzi)
Kaikissa Bonelli kirjoittajana.
Lisäksi on joitakin numeroita julkaisematta Almanacco del West-sarjasta.
-
-Texas Bill, alkaa nro 180, 280 sivua (Galep/Muzzi)
Maxi Tex 18: Texas Bill ilmestyy parin-kolmen viikon sisään.
Se on sitten se Suomen virallinen 1000. Tex-julkaisu.
-
Tuo Galepin nimi italialaisissa tekijätiedoissa ennen Muzzia on sitä vanhaa perua, jolloin lukijoita yritettiin hämätä tutulla tekijänimellä. Galep on piirtänyt tarinaan Texille kasvot. Joten älkää nyt sitten taas kuorossa haukkuko Galepia. Haukkukaa Muzzia, jos mielestänne aihetta on, niin menee ainakin oikeaan osoitteeseen. Sanonpahan vaan nyt jo toisen tai kolmannen kerran, että kyseinen tarina on mahtava. Todellakin sitä klassista Bonellia.
-
Katselin tässä Janne Viitalan kirjasta Tex-tarinoiden alkuperäistä ilmestymisjärjestystä. Kaikki vanhat Texithän on nyt ymmärtääkseni julkaistu suomeksi, mutta ihan kuin tuolla olisi liuta 1960-luvun alussa julkaistuja tarinoita, joita ei ole sen jälkeen nähty uudelleen. Pitäneekö tämä paikkansa? Esimerkiksi "Loistavien vuorten salaisuus" tai "Kaamea löytö" eivät sano minulle mitään (minulla ei ole liuska-Texejä, enkä ole niitä koskaan lukenut).
Kaamea löytö löytyy Maxi-Texistä Valkoisen biisonin pojat toisella nimellä, heti seuraava tuosta aloittavasta seikkailusta, olisiko Traagiset jäljet. Jannen kirjan lisäksi Texit alkuperäisessä järjestyksessä löytyvät myös Vartiaisen Laurin sivuilta, tosin vaan vuoteen 2003 tai jotain sinnepäin: http://www.bellingham.fi/tex.htm, kohdasta tilastot.
-
Tuo Galepin nimi italialaisissa tekijätiedoissa ennen Muzzia on sitä vanhaa perua, jolloin lukijoita yritettiin hämätä tutulla tekijänimellä. Galep on piirtänyt tarinaan Texille kasvot. Joten älkää nyt sitten taas kuorossa haukkuko Galepia. Haukkukaa Muzzia, jos mielestänne aihetta on, niin menee ainakin oikeaan osoitteeseen. Sanonpahan vaan nyt jo toisen tai kolmannen kerran, että kyseinen tarina on mahtava. Todellakin sitä klassista Bonellia.
En ymmärrä kyllä tuota että Galepin kasvot ja joskus enemmänkin on sekoitettu toisten piirtäjien tarinoihin. Etenkin Gamban kuvitukseen istuu todella huonosti ja saa lopputuloksen näyttämään rumemmalta kuin se onkaan. Tuntuu kuvittajan vähättelyltä ettei anneta tehdä omannäköistään piirrosta.
-
Näinhän se on. Alkuaikoina sen kuitenkin melkein ymmärsi, kun Galep oli ainut ns. tekijänimi tiimissä, ja lukijoille haluttiin tarjota tuttua turvallista. Texas Bill on muistaakseni 70-luvulta, jolloin mukana oli jo muitakin isoja nimiä, joten kyllä myös Muzzille olisi pitänyt antaa vapaat kädet.
Kaikkein eniten ärsyttää, kun 90-luvulla Monti pistettiin kasvomaalariksi de la Fuenten töihin. Kyseessä on kuitenkin yksi eurooppalaisen sarjakuvataiteen kovimmista tekijöistä.
-
Välikysymys:
Itella on (vihdoinkin, toim. huom.) testannut parissa viimeisimmässä Korkkarissa ja Texissä kimputuksen suojapahveja.
Kertokaapa, ovatko tilatut Texit tulleet perille nätimpinä ja ilman piukeiden muovinauhojen painaumia tms. kulumia tai vaurioita?
-
On tullut perille hyvässä kunnossa.
-
En ole huomannut mitään eroa, ehjinä ovat viimeisimmät tulleet. Joskus on ollut kulma rypyssä, mutta olen ajatellut sen johtuneen siitä kun postipoika/tyttö on willerin laatikkoon tiputtanut.
-
En ole huomannut mitään eroa, ehjinä ovat viimeisimmät tulleet. Joskus on ollut kulma rypyssä, mutta olen ajatellut sen johtuneen siitä kun postipoika/tyttö on willerin laatikkoon tiputtanut.
Ei kai kulma mene tuollaisesta ryppyyn, luulisin tapahtuneen aikaisemmin...
Tilaajana en osaa sanoa mutta valikoivana ostajana sanon että priimoja ovat olleet...
-
Tex Willer: Muistojen polulla on arvioitu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1331). Etusivulle arvio tulee vasta myöhemmin tällä viikolla, mutta lännenmiehet saavat varaslähdön.
Järin ihastunut en opukseen ollut, kyllä nuorikon pelastaminen apassien käsistä tulisi palkita pusun sijasta kunnon ****lla.
-
En ole huomannut mitään eroa, ehjinä ovat viimeisimmät tulleet. Joskus on ollut kulma rypyssä, mutta olen ajatellut sen johtuneen siitä kun postipoika/tyttö on willerin laatikkoon tiputtanut.
Kulmat ovat olleet rypyssä noin joka kolmannessa numerossa. Jos en lehteä niin halvalla saisi tilattuna, ostaisin varmaan mieluummin irtonumerona. Eihän lehteen painettu osoitteenikaan ainakaan arvoa lisää. Toisaalta en ole näitä koskaan myymässä pois, joten pienet viat niissä kyllä kestän.
Irtonumeromyytävissä pääsee ainakin valitsemaan sen pakan parhaan kappaleen noista muista Tex-julkaisuista, mutta aina silloin tällöin jos numeroa ei tule kuin 2-3 kappaletta, saattaa käydä niin, että pakkausnarut ovat pilanneet painaumilla joka kappaleen.
-
Järin ihastunut en opukseen ollut, kyllä nuorikon pelastaminen apassien käsistä tulisi palkita pusun sijasta kunnon ****lla.
Saisivatkohan Tex-historioitsijat laskettua, tapahtuiko nuorikon pelastustoimi noin 9 kuukautta ennen "Pikku Haukan" syntymää?
-
Tex Willer: Muistojen polulla on arvioitu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1331). Etusivulle arvio tulee vasta myöhemmin tällä viikolla, mutta lännenmiehet saavat varaslähdön.
Ei ollut kovin syväluotaava arvostelu tällä kertaa. Vain kaksi lausetta, jotka voi tulkita jollakin tavalla analysoiviksi. Mielipide tuli kyllä selväksi, perustelut eivät niinkään. Väreistäkin olisin kaivannut vähän enemmän kommentointia, koska värillisyys on Texissä silti harvinainen tapaus, vaikka kirjasto juuri alkoikin. Tuhannesta julkaisusta vain 5 on tähän asti ollut väreissä.
Kertokaapa, ovatko tilatut Texit tulleet perille nätimpinä ja ilman piukeiden muovinauhojen painaumia tms. kulumia tai vaurioita?
Enpä ole eroa havainnut, mutta se johtuu varmaan siitä, että lehdet ovat ennenkin tulleet ehjinä perille, onneksi.
-
Minulle Texit saapuvat pääosin hyvässä kunnossa. Tosin en välttämättä huomaa kaikkia painumia, sillä en ole aivan fanaattinen lehden priimakunnon päälle. Joka tapauksessa tilatut lehteni ovat parempia kuin vanhat vuosikerrat, joita olen ostanut suurelta osin divareista.
Kirjastoa lukiessa on tullut mieleen, että käyköhän kuten Mustanaamion kanssa aikoinaan, että värilliseen kun tottuu, niin mustavalkoinen tuntuu vanhemmalta. Kaiken kaikkiaan Kirjasto on hieno paketti, hintaa kun saisi pudotettua alaspäin ;D Mietiskelin myös sitä, että vaikka on totta, että Galepin taide ei ole yhtä huoliteltua kuin parhaimmat nykyajan tex-piirtäjien, niin miten se asettuu muuhun 50-luvun sarjakuvapiirtämiseen? Toisin sanoen piirsivätkö muut sen ajan piirtäjät sen kummemmin? Vaatimukset ja taitotaso on varmasti nykyään kovempi kuin ennen.
Hyvä pointti oli minusta myös se, että nyt kyseessä on ensimmäiset Tex-tarinat. Tinteissä, Asterixeissa, Piko ja Fantasioissa, Lucky Lukeissa ja Blueberryissä esimerkiksi ensimmäisten albumien taso verrattuna myöhempiiin on törkeän iso. Tex muuttuu Galepin käsittelyssä aika runsaasti. Verratkaapa vaikka Kirjaston kuvia Mefiston poika -tarinan piirroksiin. Mieletön ero.
Muistojen polulla -debattiin lisään sen verran, että minusta tarina oli perussettiä ja ei siis varmasti nouse legendaaristen joukkoon. Aiheeltaan se oli kuitenkin merkittävä, sillä Lilythistä kertovat jutut ovat olleet todella kortilla. Luulen, että koko episodi, jossa Lilyth pelasti Texin paalulta miehekseen, oli alunperin hetken mielijohde. Toki tämä on myöhemmin ajateltuna mahdollistanut Texin Navajo-päällikkyyden ja Kitin isäksi, mutta muutoin Lilyth on jäänyt pieneen rooliin. Tästä näkökulmasta katsoen idea tehdä tarina ajalta, jolloin Lilyth oli vielä elossa, on ollut loistava. Harmi vain, että juoni ei ollut viimeisen päälle tehty. Luulen, että aiheeseen palataan joskus vielä tulevaisuudessa. Niin ja olisihan tarina voinut päättyä siihen, että Tex ja Lilyth menevät intiaaniasumuksen ovesta sisään, jolloin lukija olisi voinut päätellä mitä päättelee :)
-
Tex Willer: Muistojen polulla on arvioitu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1331). Etusivulle arvio tulee vasta myöhemmin tällä viikolla, mutta lännenmiehet saavat varaslähdön.
Järin ihastunut en opukseen ollut, kyllä nuorikon pelastaminen apassien käsistä tulisi palkita pusun sijasta kunnon ****lla.
HAHA, kukapa meistä sitä jälkikasvulleen ja kavereilleen kaikkia intiimejä yksityiskohtia kertoisi. Tiedä sitten mitä kuvien välissä mahtoikaan tapahtua...
Kyllä tämä mielenkiintoisine artikkeleineen on kuitenkin mainio opus vaikka tarina ei ihan huippu olekaan.
-
60-luvun liuskoista on vielä normi-Texissä uudelleen julkaisematta 'klassikkotarinoina' 1962 / 20 - 1963/25 sekä 1965 / 7 - 21.
Tarinat:
-Cedar Minesin seikkailu 1962/20 - 23
-Loistavien vuorten salaisuus 1962/23 - 25
-Yampa Flat 1962/26 - 1963/7
-Aavekaupunki 1963/8 - 25
-Piutes 1965/7-12
-Veriset jäljet 1965/13-21
Osaako Asko kertoa, onko nämä loputkin tarkoitus julkaista peruslehdessä klassikkouusintoina? Aikataululla ei niin väliä, numero tai kaksi vuodessa riittäisi minulle oikein hyvin. Kunhan joskus saa sarjan täyteen, en ole liuskoja nimittäin ryhtynyt keräämään vaikka muuta Texiä onkin niin että riittää.
Niin ja Texien kunnossa en ole havainnut eroa, kun tähän mennessä ainoat havaitsemani puutteet ovat olleet painojäljessä. Pakkausnauhojen jälkiä en ole koskaan huomannut. Pikkuiset nirhamat eivät tosin mua haittaakaan, luettavaksihan näitä ostetaan eikä sijoituskohteeksi. :)
-
Ei ole nro 10/09 jälkeen ollut narun jälkiä reunoissa. Hyvä, kun kehitys kehittyy.
-
Saisivatkohan Tex-historioitsijat laskettua, tapahtuiko nuorikon pelastustoimi noin 9 kuukautta ennen "Pikku Haukan" syntymää?
Mitähän te elren kanssa oikein ajattelette, minä kun tarkoitin että uroteko pitäisi palkita kunnon oluella...
Ei ollut kovin syväluotaava arvostelu tällä kertaa. Vain kaksi lausetta, jotka voi tulkita jollakin tavalla analysoiviksi.
Arvostelu vain pönöttää etusivulla, mutta foorumin puolella toteutuu vuorovaikutus tekstin kirjoittajan ja lukijoiden välillä. Toivoisin, että arvostelija vaadittaisiin useammin tilille sanoistaan!
Tämä taitaa olla kolmas arvostelemani Tex Willer -julkaisu, mutta tällä kertaa kovin kaksista analyysiä tästä opuksesta ei oikein perustellusti voinut tuottaa, teos kun on melko ympäripyöreä, minkä hieman eri sanoin muotoilin arvosteluun.
Civitellin kuvitus on hyvää ja perusvarmaa. Värejä se ei kaipaa, mutta ei toisaalta myöskään kärsi niistä. Tämä johtuu Civitellin selkeästä jäljestä, persoonallisempia kiekuroita tuottavien tekijöiden tapauksessa asia voisi olla toisin. Väritys itsessään ajaa asiansa loistamatta sen kummemmin, joten siitä minulla ei ole todellakaan sanottavaa.
Väritys ei mielestäni enää ole sen erityisempi asia kuin kovat kannet, onhan näitä jo ehditty nähdä. Tex Willer -kirjaston kohdalla asiaa voisi parilla sanalla käsitellä, kyseessä kun on julkaisusarja, johon värit keskeisesti kuuluvat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että satavarmasti arvioisin kyseistä sarjaa.
-
Mitähän te elren kanssa oikein ajattelette, minä kun tarkoitin että uroteko pitäisi palkita kunnon oluella...
...no olvillahan minä vaan tuumasin...mitäs sitten muka piti?
-
Tex Willer Kirjasto I on nyt luettu ja paremmaltahan nämä alkupään jutut ainakin väreissä näyttivät. Ikävän hyvin olivat vain tarinat muistissa, kun olin ne juuri mustavalkoisina lukenut, mutta sanotaanhan että kertaus on opintojen äiti. Tulen kyllä jatkossakin opusta ostamaan ja toivoisin, että jo seuraavasta numerosta tämä saataisiin myös lehtipistejakeluun, ei tuo hinta ainakaan minua hirvitä.
-
TW Kirjasto tuli eilen ja pakko todeta taas MAKEAA MAHAN TÄYDELTÄ!
Super hienoa jälkeä ja mukavan kokokin, sopii hyvin handuun, itse tarina on tosi hieno, eli ei moitteita ja värit toimivat tosi hyvin! Danke Schön!
-
Mitähän te elren kanssa oikein ajattelette, minä kun tarkoitin että uroteko pitäisi palkita kunnon oluella...
Hehheh... nuo likaiset "vanhat" herrat.
-
Hehheh... nuo likaiset "vanhat" herrat.
Hähhäh... nuo siveät "nuoret" herrat.
Kyllähän oluen voi kirjoittaa julki ilman tekstitähtösiäkin.
Niin kuin Tex Willerissäkin tapahtuu.
-
Ja jotta osuisi vielä enemmän oikeaan, niin ehkä voisi laittaa myös tuon siveät lainausmerkkeihin...
-
TW Kirjasto tuli eilen ja pakko todeta taas MAKEAA MAHAN TÄYDELTÄ!...
Veit jalat suusta ;) Värit tomivat ainakin näissä vanhoissa tarinoissa hyvin ja opus muutenkin komea!
-
Osaako Asko kertoa, onko nämä loputkin tarkoitus julkaista peruslehdessä klassikkouusintoina? Aikataululla ei niin väliä, numero tai kaksi vuodessa riittäisi minulle oikein hyvin.
Huomasin, etten pysty ilmoittamaan tarkempia aikataulukaavailuja, mutta yksinkertaisin vastaus on, että:
On tarkoitus julkaista kaikki aiemmin suomentamatta jääneet -- todennäköisesti normisarjassa, mutta Maxikin on aina mahdollinen näiden vaihtelevan mittaisten stoorien kanssa.
Juuri nyt alustellaan ensi vuotta. Klassikkosarjat eivät tällä kertaa täytä vuodenvaihteen numeroita (koska kuluneena vuonna täytesarjoja on jo käytetty yli tavallisen kiintiön). Vuoden 1 ja 2 -numerot ovat jo painossa ja ainakin kolmonen on niiden tavoin uutta kamaa. Numeroihin 5-6/2010 mennessä alamme purka satsia Cedar Mines -seikkailusta ja sitä seuraavista lyhyistä jutuista lähtien.
-
Hienoa! En kaipaakaan tarkempia aikatauluja, kunhan joskus tulevat. Texissä tai Maxissa, sama minulle - kaikki ostetaan mitä kauppaan tulee, paitsi peruslehti joka on kestotilauksessa.
Kirjasto nro 1 tuli luettua eilen junassa, ja komeasti oli värit toteutettu. Sivukoko ja formaatti muutenkin olivat omaan makuuni sopivia. Jututkin olin ehtinyt unohtaa juuri sopivasti. ;) Pikku miinus kirjoitusvirheistä: normaalisti niitä ei huomaa juuri koskaan, ehkä siksi tökkäsi silmään että niitä oli peräti muutama osunut samaan julkaisuun. Mutta ehdottoman komea avaus ja jatkossakin tulee ostettua. On mukavaa lukea useampi peräkkäinen tarina samoissa kansissa.
-
Huhhuh. Onpa kerennyt Tex -rintamalla tapahtua tässä minun "passiiviaikanani". Vai että jälleen kerran rikki lukuja myynnissä, ja sen kunniaksi joku uusi sarja..? Bananalta en vielä löytänyt, onko Tex -kirjastoa myynnissä jo jossain?
Civitellin kirjakin on vielä jopa hankkimatta. Täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja lukea uusin Willeri, sekä hankkia nämä uudet opukset.
-
Annoin jo positiivista palautetta Tex Willer Kirjasto 1:stä, mutta nyt luettuani tuon kokonaan, on pakko antaa myös negatiivista.
Kirjassa on nimittäin käsittämätön määrä kirjoitusvirheitä, sekä vääriä kirjaimia, että vaihtuneita sanamuotoja. Onko kirjan tekstauskin tehty Sloveniassa (=ei Suomen kielen taitoa), vai mikä mahtaa olla syynä? Toivottavasti tässä asiassa voidaan vähän petrata seuraavassa osassa.
Ville
-
Onko Texas Bill-Maxia näkynyt? Tänään piti Egmontin lehdistötiedotteen mukaan olla ilmestymispäivä, Akateemisen sivuilla mainitaan 11.12.
-
Kyllä se ainakin painosta on tullut.
-
Onko Texas Bill-Maxia näkynyt? Tänään piti Egmontin lehdistötiedotteen mukaan olla ilmestymispäivä, Akateemisen sivuilla mainitaan 11.12.
Jassoo. En tiedä oliko tänään, mutta ilmeisesti ei, koska kukaan ei ole hehkuttanut ostaneensa. Täytyneepä käydä huomenna kaupassa, sillä torstai on toivoa täynnä... :)
-
Kaipa voin paljastaa,että olen saanut ennakkoon yhden kappaleen uutta maxia. Järisyttävin yllätys on, että toinen suomentaja on ollut Moog Konttinen. Asko toivon mukaan kertoo herrojen Konttinen ja Nyman tehtäväjaon Texin nippelitiedon ystäville. Oma arvaukseni on, nyt kun olen lukenut 100 ensimmäistä sivua, että Moog on vastannut pokkarin alkuosasta. En muista koskaan hihitelleeni ääneen yhtä paljon Texiä lukiessani. Eri asia sitten on, soveltuuko Moogin rempseämpi ja slangimaisempi kirjoitustyyli juuri Texiin. Pientä totuttelua se saattaa vaatia, mutta pienen ihmettelyn jälkeen totean, että ainakaan minulla ei ole mitään sitä vastaan. Ja niille, jotka nyt peljästyivät pahanpäiväisesti, sanon, että Konttisen käännös on kuitenkin aika kaukana hänen Jonah Hex -tekstistään.
-
Onko Texas Bill-Maxia näkynyt? Tänään piti Egmontin lehdistötiedotteen mukaan olla ilmestymispäivä, Akateemisen sivuilla mainitaan 11.12.
Tänään löyty Rismasta mukavan tuhdin oloinen opus onkin ;D
-
Huonosti makuupussissa ärrän ovella nukutun yön jälkeen odotus palkittiin: uusi maksi-tex on plakkarissa ja tätä kirjoittaessa jo luettu! Tarinahan oli mitä mahtavin, onnittelut Askolle onnistuneesta valinnasta! Muzzin piirros (+Galepin täydennykset Texin kasvojen osalta) oli vallan nostalgista, vaikka mutsia onkin paljon kritisoitu. Erityisesti kiinnitin huomiota pahis-kottaraisen Lenan kauniisiin kasvoihin, tosin vartalo ei kaikissa kuvissa ollut häävi. Yhdyn Jannen hihittelyihin, erittäin lennokasta sanailua, mutta ei pelkästään 100 ensimmäistä sivua vaan koko kirja. Teos ansaitsee 1000:nennen arvomerkin; taas saatiin yksi olennainen palanen tex-historiaa suomen julkaisuihin. Kiitos!
Edit:
Ja kiitos vielä Jannelle cameo-artikkelista!
-
Eri asia sitten on, soveltuuko Moogin rempseämpi ja slangimaisempi kirjoitustyyli juuri Texiin. Pientä totuttelua se saattaa vaatia, mutta pienen ihmettelyn jälkeen totean, että ainakaan minulla ei ole mitään sitä vastaan. Ja niille, jotka nyt peljästyivät pahanpäiväisesti, sanon, että Konttisen käännös on kuitenkin aika kaukana hänen Jonah Hex -tekstistään.
Tässä on jo ihmeteltykin, että missä ihmeessä luuraa murre-Texit, kun näitä julkaisua pukkaa pihalle älytöntä vauhtia.
-
Mutta missä ihmeessä puhutaan moogia?
-
Texas Bill melkein kokonaan luettu. Eipä siiinä käännöksessä pahemmin haukkumista. Haudankaivaja tosin on aika kovilla tuossa kylässä kun ruumiit täytyy kipata kuuden sylen syvyyteen, tavallisesti kuusi jalkaa riittää; liekö ollut vain kääntäjän huumoria.
-
Repubblican värisarjasta kuuluu sellaisia uutisia, että vielä 50 nidettä on tulossa. Eli sarjaa jatketaan numeroon 200 asti (nyt ollaan 150. nurkilla), minkä jälkeen painokoneet seisautetaan. Sarja loppuisi tarinoissa 2000 luvun alkupuolelle, ilmeisesti Villan Mefisto-stoorin kohdalle.
Jos tämä pitää kutinsa, riittää Villalla askartelua kansien parissa vielä lähes koko ensi vuodeksi. Tämä taasen tarkoittanee sitä, että optimistisimmatkin Villafanit voivat odottaa hänen Texoneaan ilmestyväksi aikaisintaan 2013.
-
Minä veikkaan, että jatkavat loppuun saakka. Tätä ennen on ainakin jo kaksi kertaa pitänyt lopettaa.
-
Pieni tarkennus edellisiin. Italiassa viime viikolla ilmestyi väri-texeissä nro 150, jossa on käsittääkseni menossa seikkailu "Mustat paholaiset" (I diavoli neri), joka ilmestyi normisarjassa numerolla 371. Kun jokaiseen väritexiin menee tällä vauhdilla hieman enemmän kuin kahden normaalitexin matsku, niin tuo Cheyennen kertoma 50 numeroa lisää (eli vuoden päästä, 1/viikko) tarkoittaa sitä että oltaisiin lähellä normisarjan numeroa 500. Tällä hetkellä uusin normisarjan numero on 590, joten pakkohan Italiassa on kahden vuoden sisällä höllätä tuosta väri-texien ilmestymistahdista, koska ei pian ole enää mitään mitä uudelleen julkaista väreissä. Tuo 500 ensimmäistä normisarjan julkaisua (Villan mefisto alkoi mnumerosta 501) voisi olla looginen päätepiste nykytahdin väri-texeille, olisiko se sitten 200+- kpl.
-
Katselin ajankuluksi muiden maiden Tex Willer -aiheisia nettisivuja ja osui silmään esittely Giovanni Bruzzon piirtämästä tarinasta (nro 591, piirtäjä Faraci). Jotenkin piirrosjälki tuo mieleen Ticcin, vaikka ei se kuitenkaan samaa ole. Joka tapauksessa upeaa jälkeä! Tämäkin tarina tulee sitten joskus Suomen markkinoille.
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2009/12/Giovanni-Bruzzo-P%C3%A1gina-A.jpg)
-
Sisällisotaan sijoittuvat Tex -tarinat ovat olleet itselleni mieluista luettavaa. Olen ruvennut miettimään, kuinka nämä sisällissodan tarinat sijoittuvat kronologisesti. Texhän ei piirteiltään juurikaan näytä nuoremmalta kuin varttuneempi Tex.
Tarinathan antavat ymmärtää, että Tex ei sisällissodan aikoihin vielä ole Navajojen päällikkö, vaan karjatilallinen Texasista. Voin olla väärässäkin, mutta olettaisin, että Tex ei vielä tässä vaiheessa ole tavannut tulevaa vaimoansa Lilithiä. Sorrun taas olettamuksiin, mutta arvioisin Texin pojan Kitin olevan liki parikymppinen, jolloin sisällissodasta olisi kulunut ainakin sen verran.
Ylläolevan perusteella sisällisodan Texin pitäisi näyttää piirteiltään poikamaisemmalta. Tietenkin, jos Tex on ollut jo sisällisodan aikaan naimisissa, niin piirteiden samankaltaisuus on helpommin sisäistettävissä.
Olen myös pistänyt merkille, että sisällissodan Tex näyttää kantavan Colt Single Action Armya eli Peacemakeria. Nipottamiseksihan se menee, mutta ajankuvalle tyypillisestihän Texin kuvittelisi kantavan Colt Armya tai Colt Navya.
Kuinka monta sisällissotaan sijoittuvaa Tex-seikkailua Suomessa on julkaistu?
-
Uusimmasta Ruudinsavusta löytyy Jannen kattava ja mainio artikkeli Texin henkilöiden ja tapahtumien kytkennöistä oikeaan Lännen historiaan. Kannattaa hankkia lehdykkä kätösiinsä jos ei ole postilaatikko kolahtanut!
-
Kiitos Mosabacka hienosta ruudusta. Tosiaan,mieleen tulee Ticcin piirrostyyli. Hienoa että huomasit tämän yksityiskohdan. Oikein herahti vesi kielelle, kun näin ton apassin tuolla louhikossa. Pahus. Taisi saada osuman! Olen aina 7 taivaassa jos vain näen inkkareita.
Hmmm! Olisikohan minusta joskus piirtämään Texiä? On :laugh:. Mutta täytyy harjoitella kovasti vielä kauan. :'(
Tämän piirtäjä Bruzzon jälki on minusta ....paljon parempaa ja elävämpää kuin Ticcin nykyään. Ikä tekee tehtävänsä. Toivottavasti ei mene kovin kauvaa kun tämä tulee ulos Suomessa.
-
Katselin ajankuluksi muiden maiden Tex Willer -aiheisia nettisivuja ja osui silmään esittely Giovanni Bruzzon tarinasta nro 591.
Villa piirsi opuksen kanteen Bruzzo-sivusta puuttuvan "jumpcut"-kameraleikkauksen.
PS. Ruudinsavun juttu "Texistä ja historiasta" on todella mielenkiintoinen tapahtumien ja henkilöhahmojen hakusanasto. Länkkäriseuran nettisivusto ei ole ihan ajan tasalla, mutta Ruudarin tilausmahdollisuus avautuu jostain täältä päin:
http://lankkariseura.blogspot.com/2009/05/ruudinsavu-viimeinkin-ulkona.html
-
Uusimmassa Ruudinsaussa on juttua aiheesta :).
Mutta näissä viimeisimmissä sisällissotajutuissa Tex on todellakin n. parikymppinen eikä ole ole vielä tavannut vaimoaan. Texin pitäisi siis näyttää nuoremmalta. Varhaisimmissa Tex-seikkailuissa Tex on jo leski ja ratkoo yhdessä poikansa ja Carsonin kanssa eräänlaisena puolueettomana rangerina sodan aikaisia siviilirötöksiä.
Loogisuus päätettiin heittää romukoppaan 1970-luvulla.
-
Uusimmassa Ruudinsaussa on juttua aiheesta :).
Mutta näissä viimeisimmissä sisällissotajutuissa Tex on todellakin n. parikymppinen eikä ole ole vielä tavannut vaimoaan. Texin pitäisi siis näyttää nuoremmalta. Varhaisimmissa Tex-seikkailuissa Tex on jo leski ja ratkoo yhdessä poikansa ja Carsonin kanssa eräänlaisena puolueettomana rangerina sodan aikaisia siviilirötöksiä.
Loogisuus päätettiin heittää romukoppaan 1970-luvulla.
Voi olla hyväkin idea, Texin historian jaksottaminen järkeviin mittoihin on aika päätäraastavaa hommaa.
-
Onko tämä (http://www.actuabd.com/spip.php?page=imprimir_articulo&id_article=9638) ilmestynyt suomeksi? Milloin?
Jos ei, niin milloinkohan ilmestyy? Onko kellään tietoa?
Talviseikkailut on sikamakeita juuri mustavalkoisina.
-
Eikös vain tuo Tertsin linkistä löytyvä tarina ole Villi Pohjola joka tulee suuralbumina kai keväällä...? Julkaistu normitexeissä 2001.
-
Eikös vain tuo Tertsin linkistä löytyvä tarina ole Villi Pohjola joka tulee suuralbumina kai keväällä...? Julkaistu normitexeissä 2001.
Vielä tarkemmin veikkaisin toukokuussa ilmestyväksi.
-
Eikös vain tuo Tertsin linkistä löytyvä tarina ole Villi Pohjola joka tulee suuralbumina kai keväällä...? Julkaistu normitexeissä 2001.
Kitoos.
Oottelen siis suuralbumia.
Hienon näköistä jälkeä.
... ja vieläpä siis isossa koossa!
Kyllä meidän kelpaa.
-
Eikös vain tuo Tertsin linkistä löytyvä tarina ole Villi Pohjola joka tulee suuralbumina kai keväällä...? Julkaistu normitexeissä 2001.
Villi Pohjola ?
Ratsastaako Vornan veljekset Texin rinnalla vai vastaan ? ;)
-
Villi Pohjola ?
Ratsastaako Vornan veljekset Texin rinnalla vai vastaan ? ;)
Näin tulee tapahtumaan.
"Vornan lieskat" eivät nyt leimahtele. Edes Tundra-Tauno ei ole mukana.
-
Aamulehden juttu Tex Willeristä 06.01.2010.
-
Kiitos skannista !
Tex Willer, Korkeajännitys ja muutkin "höpöviihteeksi" aikoinaan tuomitut, ovat olleet viimeaikoina usein esillä varsin myönteisessä sävyssä, valtalehdistössäkin.
Meille lukijoillehan niiden arvo on ollut selvää aina !
Itse asiassa, jos katsotaan lehtien elossaolovuosia, niin Aku,Tex ja kumppanit taitavat hivuttautua listalla yhä korkeammalle.....
-
Oli asiantunteva juttu, mikä on aina positiivinen asia, kun jostain, mistä tahansa, kirjoitetaan noinkin tärkeällä foorumilla.
-
Ja Tex Willer -kirjasto sai hyvin mainosta! Kaikki joita asia voisi kiinnostaa eivät välttämättä ole tietoisia, kun kirjasto on vain kirjakauppalevityksessä. Hieno homma!
-
Eikös vain tuo Tertsin linkistä löytyvä tarina ole Villi Pohjola joka tulee suuralbumina kai keväällä...?
Villi Pohjola on muuten viimeinen albumi, joka vanhoista reserveistä on vielä jäljellä. Eli vuodesta 2011 lähtien Suomikin siirtynee 1 suuralbumin verkkaiseen vuositahtiin.
Ellei sitten Asko keksi meille jotain kivaa korvaavaa julkaisua... Muistaakseni täällä on joskus spekuloitu esim. Mondadorin sarjassa tulleesta Kadonneesta laivasta (Villa-Nizzi, suomeksi 1990). Olikohan tuo peräti värillinen julkaisu? Tämä olisi hauska saada isossa koossa ja yksissä kansissa: hyvä tarina, sopivan mittainen (260s.) ja Eagle Passia odotellessa saisi myös villa-nälkänsä tyydytetyksi vähäksi aikaa.
-
Muistaakseni täällä on joskus spekuloitu esim. Mondadorin sarjassa tulleesta Kadonneesta laivasta (Villa-Nizzi, suomeksi 1990). Olikohan tuo peräti värillinen julkaisu? Tämä olisi hauska saada isossa koossa ja yksissä kansissa: hyvä tarina, sopivan mittainen (260s.) ja Eagle Passia odotellessa saisi myös villa-nälkänsä tyydytetyksi vähäksi aikaa.
Jostain syystä ei innosta. Ei ainakaan väreissä, koska kirjastossa tuokin tulee ennemmin tai myöhemmin värillisenä. Enkä tykkää formaatistakaan hirveästi sillä suuralbumit ovat hankalasti käsiteltäviä. Vastaehdotukseni olisi vaikka Kadonnut poliisipäällikkö, joka aikoinaan kärsi huonosta painojäljestä. Ja maxikoossa. Tai sitten kovakantisena tyyliin Mefistot (vaikka koviin kansiin haluaisin seuraavaksi mieluiten Ticcin Traagisen ristin).
-
Villi Pohjola on muuten viimeinen albumi, joka vanhoista reserveistä on vielä jäljellä. Eli vuodesta 2011 lähtien Suomikin siirtynee 1 suuralbumin verkkaiseen vuositahtiin.
Ellei sitten Asko keksi meille jotain kivaa korvaavaa julkaisua...
2000-luvun ajan on normitexin lisäksi tullut vuosittain 2-3 maxia, 2 suuralbumia ja 3 kronikkaa, sekä näiden päälle viimeisenä kolmena vuotena kovakantinen erikoisjulkaisu; eli normisarjan lisäksi keskimäärin 8 muuta julkaisua per vuosi. Kun materiaali alkaa vääjäämättä ehtymään, niin kaiketi siirytään tahtiin 1-2 maxia + 1 suuralbumi + 3 kronikkaa; mutta kun tuo kirjasto on lähtenyt käyntiin niin sieltähän pitäisi tulla 6 kirjaa per vuosi. ja tämähän tekee 11-12 julkaisua normisarjan päälle eli tahti sen kun vaan kiihtyy! Että mitäs "korvaavaa" Cheyenne oikein tähän "verkkaiseen" tahtiin vielä halajaakaan? ;D
-
Tuo on kyllä totta. Monella tulee kukkarosta pohja vastaan tällä menolla. Mielestäni optimaalinen oheistuotanto vuodessa olisi seuraava: yksi maxi, yksi kovakantinen, yksi suuralbumi, kolme kronikkaa ja kuusi kirjastoa. Kovakantinen olisi aina jokin suosikkiuusinta vuosien takaa (ehkä kronikkatarinoiden välistä repäisty mestariteos) ja muut sarjat etenisivät omalla painollaan ilman enempiä miettimisiä. Sekin hyvä puoli tästä olisi, että perussarjaan säästyisivät loput aiemmin julkaisemattomat tarinat, jolloin 16 numeron rytmistä voitaisiin pitää pidempään kiinni.
-
Ei ainakaan väreissä, koska kirjastossa tuokin tulee ennemmin tai myöhemmin värillisenä.
Jep, mustavalko olisi parempi muutenkin. Repubblican sarjassa Kadonnut laiva on tullut numerossa 133, joten muutama vuosi(kymmen) ehtinee vierähtää ennen kuin se meidän kirjastossa tai kronikoissa ehtii vuoroon.
Kadonneen poliisipäällikön maximoimiseksi olen tismalleen samaa mieltä! Jos näistä kahdesta kadonneesta pitäisi valita toinen, niin vaaka kallistuisi poliisipäällikön puoleen.
Hannu, olet ihan oikeassa. 2000-luku on ollut erikoisjulkaisujen taukoamatonta ilotulitusta, mistä Texin lukija ei voi kuin olla iloinen ja tyytyväinen. Niin minäkin, mutta myös spekulointi ja haihattelu on välillä hauskaa, eiks jeh? Lähinnä ajattelin huolestuneena suuralbumisarjan kohtaloa, joka on mielestäni formaattina mainio ja erityinen, koska se päästää piirrokset ihan omalla tavallaan oikeuksiinsa, joten olisi sääli saada jatkossa vain yksi iso albumi vuodessa. Tietysti tähän varmaan ennen pitkää joudutaan, jos jo ensi vuonna, niin all right. Eiköhän siitä jollain konstilla yli pääse, vaikka terapiassa tai alkossa käymällä.
-
Suuralbumiformaatti on tosiaan aivan mainio, ainakin näin kun ikänäkökin alkaa karttumaan ;D
Kestän kyllä vain yhden suuralbumin vuodessa jos kirjasto jatkuu vähintään 6 opuksella vuodessa. Se vaan on hieman ongelmallista kun pitää tarkkaan suunnitella missä nämä suuralbumit saa pysymään ryhdissään, voi että kun ne olis kaikki kovakantisia niinku se Kubertin alppukin. Paljonko lisäisi kovat kannet kustannuksia?
-
Löysin netistä Torinolaisen antivaarin sivuston (http://artecomix.com/fumetti_complete.htm)
ja siellä oli myynnissä mm. täydellinen kokoelma italian liuskatexejä "Disponibile collezione completa 973 strisce da Edicola", mutta hinnan sijalla oli kirjaimet: "p.a.r." Arvaan, että tuo tarkoittaa: "Paljonko Annat Rahaa?" Osaisiko joku italian kielen taitaja sanoa osuinko oikeaan ja jos en niin mitäs se sitten meinaa?
Olisihan tuo liuskakokoelma hauska lisä kokoelmiin, mutta enpä usko että ihan pikkurahalla lähtee.
-
jaa tex willerilläki näköjään oma keskustelupalsta. Jännä juttu muuten että lehti on kauhean suosittu lestaatiolaisten keskuudessa.
-
Näinkö on? Vaan en ihmettele, sillä kyllähän yhdestä willeristä riittää luettavaa isin lisäksi myös kymmenelle lapselle :).
-
Tuli yllättäen mieleen, että eräällä italialaisella keskustelupalstalla oli listaus Nizzin vielä julkaisemattomista tarinoista. Ei siinä ollut muuta yllättävää kuin se, että kerrottiin sen kuuluisan suuralbumin lisäksi hyllytetyn toisenkin tarinan. Sellaisen, joka oli ollut tuloillaan perussarjaan. Muuta tietoa ei ollut. Tiedä sitten, paljonko tuohon on luottamista, mutta yleensä sen palstan se kirjoittaja on tiennyt hyvin asioista.
-
Tuo on kyllä totta. Monella tulee kukkarosta pohja vastaan tällä menolla. Mielestäni optimaalinen oheistuotanto vuodessa olisi seuraava: yksi maxi, yksi kovakantinen, yksi suuralbumi, kolme kronikkaa ja kuusi kirjastoa. Kovakantinen olisi aina jokin suosikkiuusinta vuosien takaa (ehkä kronikkatarinoiden välistä repäisty mestariteos) ja muut sarjat etenisivät omalla painollaan ilman enempiä miettimisiä. Sekin hyvä puoli tästä olisi, että perussarjaan säästyisivät loput aiemmin julkaisemattomat tarinat, jolloin 16 numeron rytmistä voitaisiin pitää pidempään kiinni.
Olen samaa mieltä Jannen kanssa että perussarjaan pitäisi nyt säästää nuo loput julkaisemattomat tarinat, vaikkakin ajatus klassikko-maxeista kyllä viehättää. Laskeskelin tämän hetkistä tilannetta normisarjan osalta, miten kauan 16 numerosta per vuosi voidaan nykysysteemillä pitää kiinni. Jos lähtökohtana on se, että Italian 12 norminumeron lisäksi vuosittain on käytettävissä yksi almanacco, niin täydennykseksi tarvitaan 3 numeroa per vuosi. Ernon aiemmin (22.11.2009) esittämän listauksen mukaan Suomen liuskoissa julkaistuista ja Suomessa julkaisemattomista tarinoista tulee yhteensä hieman yli 1100 pokkarisivua eli 10 pokkaria.
Ennen tätä vuotta ilmestyneistä Almanacoista on Suomessa vielä 7 julkaisematta, alla lista niin voitte tarkistaa olenko listannut oikein:
1/1994 La ballata di zeke Colter (6/2008 Zeke Colerin balladi)
2/1995 La Carovana della paura (7/2008 Pelon matkue)
3/1996 L’uccisore di indiani (3/2009 Intiaanien tappaja)
4/1997 Bad river (4/2009 Paha joki)
5/1998 Glorieta pass (13-14/2009, Glorietan sola)
6/1999 La montagna del mistero
7/2000 La legge del deserto
8/2001 Missione a Sierra Vista
9/2002 L’ultimo squadrone (10/2005 Viimeiseen mieheen)
10/2003 Eroe per caso (3/2007 Sattumasankari)
11/2004 Nella terra dei Klamath (11/2005 Klamathien maassa)
12/2005 Il fuggitivo (4/2007 Karkulainen)
13/2006 Mescalero station
14/2007 Polizia apache
15/2008 La palude nera
16/2009 Capitan Blanco
Yhteensä normisarjaan on siten käytettävissä materiaalia 17 numeron verran eli hieman vajaaksi kuudeksi vuodeksi.
Mitäs tämän jälkeen (siis tdn vuonna 2016)?
Vaihtoehtoja:
1) Normisarjassa ilmestyy 13 numeroa vuosittain (italian 12 + almanacco)
2) Pysytään 16 numerossa, lopetetaan maxien ja/tai suuralbumien julkaisu ja tehdään niistä kolme numeroa
3) Pysytään 16 numerossa uusimalla vanhoja (jo julkaistuja) seikkailuja
Jonsei Asko tykkää kyttyrää, niin tuostahan voisi laittaa vaikka äänestyksen, varsinkin jos jollakulla tulee mieleen lisää vaihtoehtoja. Ja olisi tietysti kiinnostavaa tietää, mitä Asko on asiasta kaavaillut.
-
Woah kvaakkilaiset!
Sheriffi Redman on tehnyt päätöksen. Aika menee niin lujaa vauhtia eteenpäin, ettei perässä pysy. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaiken sen hyvän odottamiseen, mitä vielä tulevina vuosina tai vuosikymmeninä julkaistaan. Noiden Texin kirjastojen ja muiden maukkaiden tulevien uutuuksien odotteluun menee niin monia vuosia, että minun osaltani Texit saavat jäädä. En niitä kuitenkaan hautaan mukani saa. Joten tyydyn kohtalooni. Meidän ihmisten olisi hyvä oppia luopumaan asioista elämässä. Päättää mitkä asiat elämässä ovat tärkeimpiä. En tahdo olla negativinen vaikka tänään sitä oleenkin. Siksi tämä hieman alakuloinen viesti.
Texin sarjakuva maailma on niin laaja ja suuri, ettei ikävä kyllä siihen riitä yhden ihmisen elinikä. Kaikkea hyvää on niin paljon Italian suunnalla. Murheellisena käperryn peiton alle.
Mutta....ehkä toivon kipinä löytyy Egomontin suunnalta. Jospa he voisivat hieman lisätä julkaisujen tahtia, jotta saisimme hieman nopeammin kaikkea sitä hyvää, jota vielä runsaasti on tulossa. Ihan tosi. Onko ajatukseni tuulesta temattu vai ihan tyhmä ajatus ja ehdotus`?
-
Mitäs tämän jälkeen (siis tdn vuonna 2016)?
Vaihtoehtoja:
1) Normisarjassa ilmestyy 13 numeroa vuosittain (italian 12 + almanacco)
2) Pysytään 16 numerossa, lopetetaan maxien ja/tai suuralbumien julkaisu ja tehdään niistä kolme numeroa
3) Pysytään 16 numerossa uusimalla vanhoja (jo julkaistuja) seikkailuja
Noo, jos noista pitäis valita niin minun vaihtoehto olisi 1. Suuralbumin haluan kuitenkin sen yhdenkin vuodessa....maxitkin näyttää kivalta hyllyssä. Viimeistään tuolloin vois nostaa kirjaston tahtia vaikka 1 numero/kk jos perussarja putoaa 13:sta (kuten 1979) eli siinä niitä uusintoja ihan riittävästi ja onhan kronikatkin luultavasti silloin vielä voimissaan...
-
Olen täsmälleen samaa mieltä Elren kanssa, eli vaihtoehto 1 ja kirjastoon hieman lisää vauhtia.
-
Vuoteen 2016 on pitkä aika. Näillä näkymin minäkin tyytyisin vaihtoehtoon 1. Mutta mistä sitä tietää, paljonko Italiassa tehtaillaan Texejä vuonna 2016? Onhan sielläkin määrä ollut kasvussa.
Joka tapauksessa on hienoa, että Suomessa on tällä hetkellä näin runsas tarjonta. Se onkin ainoa keino, jotta saamme suomi-versiot kaikista niistä tarinoista, joita ei ole aiemmin käännetty. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja joskus mekin (kaiketi?) joudumme tyytymään ns. normaaliin tarjontaan.
-
Ilman muuta vaihtoehto 1 tuntuu järkevimmältä. Suuralbumeista tai maxeista luopuminen olis ehdottomasti vikatikki.
-
Yön yli nukuttuani tulin vielä hieman toisenlaisiin aatoksiin. Mietin sitä, että jos ja kun jossain vaiheessa materiaali normi-sarjan 16 numeroon ehtyy, niin haluaisinko nuo jäljellä olevat klassikkoseikkailut (liuska-aika ja suomentamattomat) mieluummin ripoteltuna normisarjaan vaiko maxeina, ja päädyin siihen että ehdottamasti maxeina, silläkin uhalla että normisarjassa siirryttäisiin aikaisemmin 13 numeroon per vuosi. Noista jäljellä olevista klassikkoseikkailuista saisi hyvin ainakin 3 maxia; tosin tietäisi sitä että normisarjassa pitäisi siirtyä 13 numeroon ehkä jo 3-4 vuoden sisällä.
-
Vaihtoehtoja:
1) Normisarjassa ilmestyy 13 numeroa vuosittain (italian 12 + almanacco)
2) Pysytään 16 numerossa, lopetetaan maxien ja/tai suuralbumien julkaisu ja tehdään niistä kolme numeroa
3) Pysytään 16 numerossa uusimalla vanhoja (jo julkaistuja) seikkailuja
Toimituksen näkökulmaa:
Saahan noista äänestellä neuvoa-antavasti minun puolestani, mutta toimitus ei vielä tarkenna tähtäintä vuoteen 2016 saakka. Tiettyjä lisäyksiä ja tarkistuksia on syytä tehdä, ennen kuin edes vaihtoehdot lukitaan:
- Normisarjassa on myös 12 numeron vaihtoehto, kuten Norjalla, joka on myös tehnyt Almanaccoista ainakin yhden maxin.
- Vuotuisten uusien suuralbumien ja maxien julkaisua ei missään nimessä lopeteta, eikä niitä jyvitetä normisarjaan. Tätä vaihtoehtoa ei siis ole olemassa.
Kaikkein keskeisin muuttuja on Tex Willer Kirjaston asema suhteessa muihin formaatteihin: lähteekö se vakuuttavasti liikkeelle, meneekö se vakaasti kaupaksi (myös Norjassa), mikä sen pysyvä julkaisuaikataulu tulisi olemaan.
- Tärkein avoin kysymys on, saako Kirjasto normisarjassa julkaistavat klassikkoseikkailut kuinka nopeasti kiinni -- ja mitä siinä tapauksessa aiotaan tehdä ja kuinka ajoissa. Varhaimmissa "Salaperäisen toteemin" seikkailuissa oli julkaisuväliä kymmenisen vuotta.
Kirjaston tulevaisuudesta riippuu normi-Texin täytesarjojen lisäksi mahdollisten maxeiksi koottavien klassikoiden valinta sekä vaihtoehtomahdollisuudet kenties koviin kansiin kelpuutettavasta materiaalista.
Oikeastaan vain Kronikat voi lyödä vuotta paria pitemmälle lukkoon tässä tilanteessa. Ainakin ensi vuosi on turvattu jokaiselle vakiintuneelle Tex-formaatille. Vuoden 2011 syksyyn mennessä lienee Tex Kirjastonkin merkitys selvennyt.
Redmanin toivonkipinästä huolimatta Tex-matskun julkaisutahti tuskin enää tästä nopeutuu, mutta onhan sitä näissäkin lukemista. Ei vielä viisi vuotta sitten nähty kuin unia näin lihavista vuosista.
-
Kaikkein keskeisin muuttuja on Tex Willer Kirjaston asema suhteessa muihin formaatteihin: lähteekö se vakuuttavasti liikkeelle, meneekö se vakaasti kaupaksi (myös Norjassa), mikä sen pysyvä julkaisuaikataulu tulisi olemaan.
Pahus soikoon, pitääköhän sitä lähteä Norjaan ostamaan repullinen.
[/quote]Ei vielä viisi vuotta sitten nähty kuin unia näin lihavista vuosista.
[/quote]
Se on totta, kyllä tässä varsinaisessa yltäkylläisyydessä on eletty - ja nälkä vaan kasvaa syödessä.
Kiitos Askolle tiedoista!
-
Kiitos AskoA:lle informaatiosta.
Mutta kysyn vielä pieni toivon kipinä korvan takana mahdollisuutta saada Traaginen risti ja Luvattu maa episodit joskus isompana formaattina. Minulla olisi tälläinen ajatus ja kysyn Askolta hyvin toiveikkaana (tietysti petyn taas), että voitsisiinko Suomessa julkaista jotakin speciaalia jota ei olisi muilla. Ehdotukseni olisi seuraavan niminen julkaisu:
Tex Willer Comics masters
Giovanni Ticci
Traaginen Risti vol.1- vol.2
Ja tässä sarjassa voisi olla mukana seuraavat taiteilijat: Ticci, Giolitti, Villa, Venturi ja joitakuita muita. Albumin koko olisi ainakin A4. Alussa tietenkin haastatteluja, kuvia taiteilijasta ja muuta kivaa. Mutta pääpaino isomissa ruuduissa jotta taide näkyy selvästi. Kovakantinen opus niitti selkämyksellä. Alussa voisi olla Renne Nikupaavolan suomennoksia haastatteluista.
Voi pojat jos minä olisin Tex Willerin päätoimittaja minulla olisi upeita visioita julkaistaviksi. Mutta kun olen vaan tavallinen tumpelo! :laugh:
Voitaisiin vaikkapa esittää kysely täällä kvaakissa mitkä jaksot kukin Texin ystävä haluaisin nähdä Tex Willer-Comics masters- sarjassa! Ja tätä albumi sarjaa voisi tulla vaikkapa 10-15 kappaletta ainoastaan. Minusta mahtava idea. :-\
Tämä kaikki vaan siksi, että vanhat 1975-1978 välisenä aikana julkaistut huippu jaksot olivat koonsa puolesta niin pieni kokoisia julkaisuja, ettei niissä taide pääse missään tapauksessa siihen asemaan, jonka suuremmat ruudut mahdollistavat. Lisäksi selkämykset rupeavat olemaan paskana ja sivut irtoilevat alvariinsa. Se vanhoista Texeistä. Minulla on kotona Italian kielisiä Tex Willereitä. Pienikin suurennos tekee jo paljon lisää luku mukavuutta ja ennenkaikkea pääsee ihailemaan taiteilijan sulavaa piirros viivaa.
-
Voi pojat jos minä olisin Tex Willerin päätoimittaja minulla olisi upeita visioita julkaistaviksi.
Hih, valitettavasti visiot ja reaaliteetit ei aina käy käsi kädessä....kuulosti muuten kyllä kivalta mutten halua niittiselkäisiä kovakantisia ;D
Minusta kyllä tuntuu että Asko on kiitettävällä tavalla rikkonut jo tämän sarjan perinteisiä reaaliteetteja mistä nöyrin kiitos!!
Välittäkääs Hannulle joku linkki niin voi sitten säästyneillä matkarahoilla ostaa noita Norjalaasia...
-
Välittäkääs Hannulle joku linkki niin voi sitten säästyneillä matkarahoilla ostaa noita Norjalaasia...
Käviskös http://www.qxl.no/search/search.asp?txtSearch=tex%20willer&Adv=1&catalog=5&Catg=1&InTitleAndDesc=1 (http://www.qxl.no/search/search.asp?txtSearch=tex%20willer&Adv=1&catalog=5&Catg=1&InTitleAndDesc=1) ?
-
Minä puolestani haluaisin Tex Willerin käymään meille kotona ja kertomaan hyviä Villin lännen -juttuja. Ei tartte käydä kuin kerran vuodessa, mutta mielellään kesällä (kun minulla on lomaa!!).
Sitten olisi kiva, jos mukana olisi jompikumpi Kit. Jos on Kit Willer, niin hän voisi leikkiä meidän pojan kanssa lähimetsässä ja opettaa jouskarin käyttöä.
Tiger-Jack on niin hiljainen, että hän voi jäädä puebloonsa. Mefisto EI SAA tulla käymään.
T: Willer-fani
;-)
-
Minä puolestani haluaisin Tex Willerin käymään meille kotona ja kertomaan hyviä Villin lännen -juttuja. Ei tartte käydä kuin kerran vuodessa, mutta mielellään kesällä (kun minulla on lomaa!!).
Etkös pelkää, että majapaikaan ilmestyy luodinreikiä yms. ?
Siellä missä Tex kumppaneineen liikkuu, tapahtuu yleensä paljon ja ilma on lyijypitoista......
-
- Tärkein avoin kysymys on, saako Kirjasto normisarjassa julkaistavat klassikkoseikkailut kuinka nopeasti kiinni -- ja mitä siinä tapauksessa aiotaan tehdä ja kuinka ajoissa. Varhaimmissa "Salaperäisen toteemin" seikkailuissa oli julkaisuväliä kymmenisen vuotta.
Jos kuusi numeroa vuodessa tulee kirjastoa, niin ei kovin nopeasti. Keväällä tulee kolme (vai neljäkö niitä oli..?) seikkailua klassikoita, minkä jälkeen on vain muutama tarina jäljellä ennen kuin päästään vastikään maxeissa julkaistuihin tarinoihin. Näiden tarinoiden jälkeen tuleekin vastaan jo ensimmäinen pokkarikoossa julkaistu tarina, Musta kojootti, joka on jo kronikoitukin. Sen jälkeen tulee kaksi ennen julkaisematonta tarinaa, yhteismitaltaan 256 sivua. Sitten oltaisiinkin jo väljillä vesillä, sillä siitä alkaa pokkaritarinoiden ja suurrimmalta osaltaan kronikoitujen tarinoiden kavalkadi. Vasta Italian numerossa 53 tulee vastaan seuraava ongelmatapaus eli julkaisematon seikkailu.
Käytännössä noiden klassikoiden ongelmavyyhdin pystyisi siis selvittämään yhden vuoden aikana. Eli jos kevään jälkeen seuraava klassikkokooste nähdään vuoden vaihteessa perussarjassa ja tuo 256 sivun kokonaisuus julkaistaan vuoden toisena maxina, niin se olisi siinä. Tämän jälkeen voisi pistää loput julkaisemattomat tarinat ilman hoppua perussarjaan.
Isoimpana ongelmana minä näen sen, että koska kirjastossa ja kronikoissa alkaa tulla samoja tarinoita samaan aikaan. Pokkarilehdissähän eivät tarinat aina ihan uunituoreita ole. Kaikkia luoteja ei pysty varmaankaan välttämään ellei heti pistetä matikkaneroja laskuhommiin. Mutta ei se minusta niin kamalaa olisi vaikka kahdessa erillisessä sarjassa olisi pienin väliajoin sama seikkailu. Kyllähän sitä Italiassakin on tapahtunut ja kustantamo on edelleen pystyssä.
-
Kiitos Ernolle linkistä! Turvauduin kuitenkin perinteisempään keinoon ja pyysin yhtä Norjassa asuvaa tuttua ostamaan sikäläisiä Tex Willer kirjaston opuksia. Eiköhän tuonne hyllyihin muutama sellainenkin uppoa.
-
Vilkaaskaa tätä:
http://www.youtube.com/watch?v=Up4iOF0X7BQ
Eli uutispätkä kuuskymppisestä Willeristä. Jos ette muuta irti saa, niin näette ainakin, mitä Sergio Bonelli nykyään näyttää. Ja ennen kaikkea: näette kuinka Claudio Villa piirtää. Varmat ovat miehen otteet!
-
Ja näkyyhän siellä myös itse Texkin (Giuliano Gemma); tuon näköinen mies se sitten on, Lurker, joka tulee teille ensi kesänä kertomaan lännen tarinoita. Ja eikös siellä vilahda Tigerkin (menossa puebloon murjottamaan kun ei pääse Texin mukaan Lurkerille).
Aika paljon näkyy juutuupissa olevan Tex-aiheisia videopätkiä. Kiitoksia Jannelle vinkistä & linkistä!
-
Taas uudenlainen uusintajulkaisu Italiassa Texistä, tällä kertaa yhteistyössä kahden sanomalehden kanssa, italilaisen sarjakuvan satavuotisen taipaleen kunniaksi julkaistavassa
sarjassa:
New exit on "100 vuotta Italian sarjakuva," viikoittain sarjan ehdotukseen on liitettävä sanomalehti La Gazzetta dello Sport ja Corriere della Sera: 20 tammikuu saapuu kioskeissa on seitsemästoista määrästä, jonka otsikkona on "Spaghetti Valinnanvarainen". (googlen väännös italiasta)
-
New exit on "100 vuotta Italian sarjakuva," viikoittain sarjan ehdotukseen on liitettävä sanomalehti La Gazzetta dello Sport ja Corriere della Sera: 20 tammikuu saapuu kioskeissa on seitsemästoista määrästä, jonka otsikkona on "Spaghetti Valinnanvarainen". (googlen väännös italiasta)
Ja vapaasti suomennettuna jotain tämäntapaista:
"Italialainen fumetti 100 vuotta" -sarjassa, jota julkaistaan La Gazzetta dello Sport ja Corriere della Sera lehtien liitteenä viikoittain, ilmestyy 20. tammikuuta kipareille sarjan uusin 17. osa, joka on nimeltään "Italialainen Western".
Opus sisältää tarinan Oklahoma!. Hieman yllättävä valinta, olisi voinut kuvitella sen olevan jokin pappa Bonellin klassikoista.
Ainakin täältä näkee mitä sarjan muut osat pitävät sisällään:
http://store.corriere.it/catalogo-arretrati-corriere/fumetti/100-anni-di-fumetto-italiano/C356/index.html (http://store.corriere.it/catalogo-arretrati-corriere/fumetti/100-anni-di-fumetto-italiano/C356/index.html)
Ja tässä jonkinsortin virallinen fumetti 100v sivusto:
http://www.fumetto100.it/ita/index.asp (http://www.fumetto100.it/ita/index.asp)
Näköjään fumettisarjakuvan synnyn lasketaan alkaneen lapsille suunnatusta sarjasta "Corriere dei Piccoli", joka on alkanut ilmestyä vuonna 1908, vain pari päivää itsensä G.L. Bonellin syntymän jälkeen.
-
Pieni tarkennus edellisiin. Italiassa viime viikolla ilmestyi väri-texeissä nro 150, jossa on käsittääkseni menossa seikkailu "Mustat paholaiset" (I diavoli neri), joka ilmestyi normisarjassa numerolla 371. Kun jokaiseen väritexiin menee tällä vauhdilla hieman enemmän kuin kahden normaalitexin matsku, niin tuo Cheyennen kertoma 50 numeroa lisää (eli vuoden päästä, 1/viikko) tarkoittaa sitä että oltaisiin lähellä normisarjan numeroa 500. Tällä hetkellä uusin normisarjan numero on 590, joten pakkohan Italiassa on kahden vuoden sisällä höllätä tuosta väri-texien ilmestymistahdista, koska ei pian ole enää mitään mitä uudelleen julkaista väreissä. Tuo 500 ensimmäistä normisarjan julkaisua (Villan mefisto alkoi mnumerosta 501) voisi olla looginen päätepiste nykytahdin väri-texeille, olisiko se sitten 200+- kpl.
Aika hyvin arvasin. SergioBonellin sivuille on tullut tieto jonka mukaan väritex päättyy numeroon 200:
VERSO IL NUMERO 200!
Continua il grande successo della "Collezione Storica a Colori" di Tex: la collana ci accompagnerà in edicola ancora per quasi tutto il 2010, concludendosi con il duecentesimo volume.
http://www.sergiobonellieditore.it/news/1frameset_news.html
-
Tuli tuosta youtube-pätkästä mieleen tuo 80-luvun Tex-leffa, jonka hankin muutama vuosi sitten. Ei mikään huikea elämys kylläkään :)
Moniko täältä on tuon katsonut ja onko mielipiteitä?
-
Tuli tuosta youtube-pätkästä mieleen tuo 80-luvun Tex-leffa, jonka hankin muutama vuosi sitten. Ei mikään huikea elämys kylläkään :)
Moniko täältä on tuon katsonut ja onko mielipiteitä?
Juu, onhan toi Italialaisena ja englanniksikin dubattuna muttei se mikään elämää suurempi olokuva todellakaan ole. Vähän on katsomisesta aikaa mutta saahan paatunut Texin lukija siitä jotain irti. Muistaakseni ne turhanpäiväiset pitkät ratsastuskuviot häiritsi eniten ja se taustamusiikki ei oikein ollut meikäläisen makuun. Varmasti olisi ollut parempiakin tarinoita elokuvan aiheeksi.
-
Osaakos kukaan asetietäjä kertoa mitä aseita Tex käyttää? Siis Colt ja Winchester, mutta mikä on malli jne.
-
Osaakos kukaan asetietäjä kertoa mitä aseita Tex käyttää? Siis Colt ja Winchester, mutta mikä on malli jne.
Tämä ei olekaan mikään yksiselitteinen juttu.
Aseiden ulkonäkö vaihtelee aika paljon eri tarinoissa, osa jopa luokattoman huonoa.
Revolveri lienee kohtalaisen selvä tapaus.
Nelivitosesta puhutaan usein ja eiköhän se siis ole
Colt Peacemaker eli Colt 1873 eli Colt SAA (Single Action Army).
Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Ja kaliiperi siis .45 (Nykykielellä .45Colt tai .45LC erotuksena .45ACP:sta)
Tuumamitta ,eli noin 11,5mm on luodin halkaisija.
Taitaa yleisimmin olla Texillä 5,5 tuuman piipulla.
Tätä on tehty monella piipunpituudella.
Hiekkapenkkaan ammuttuna tuommoinen.45 kuti leviää reikäpäisenä n. 30mm kokoiseksi, joten kyllähän se varmaan kipeää käy.
Ja ase on siis ns. yksitoiminen, eli hana viritetään ensin ja sitten painetaan liipasinta. Näyttävästi tämä tehdään pyyhkäisemällä toisella kädellä (yleensä vasemmalla) hana taakse toisen käden (oikea) sormen ollessa liipasimella.
Tuttua Hollywoodista ja myös Texistä. ;)
Pikavetäjät virittävät hanan asekäden peukalolla, kotelosta oton yhteydessä.
Ja kun Coltista puhutaan, niin piipun alla oleva ejektoritanko ei ole suoraan alla vaan hieman sivulla, jotta sillä voidaan työntää rullasta hylsy pois.
Joskus se on Texissäkin piirretty häiritsevän väärin suoraan piipun alle, jossa se ei voisi toimia, kun ei se hylsy kahvasta voi ulos tulla. >:(
Winsu onkin sitten hankalampi juttu.
Eiköhän se ole Winchester 1873 tai joku sen johdannainen.
Kaliiperi olisi sitten .44-40 Winchester.
Loogistahan olisi, että Tex käyttäisi samaa kaliberia sekä Coltissa että Winsussa, mutta muutamassa sarjassa ovat inventoineet panoksiaan ja määrät on olleet erikseen Colttiin ja Winsuun.
Juuri tuota 1873 mallia ei ole .45 kaliiperissa vissiin tehtykään, mutta kyllä .45Colt Winsujakin löytyy.
Ja kyseessä on siis ns. vipulukkoinen kivääri jossa latausliike tehdään liipasinkaaren jatkeeksi tehdyllä "kaarella" käyttämällä sitä edessäpäin liipasinkädellä, jolloin piipun alla olevasta putkimakasiinista syöttyy uusi patruuna piippuun käytetyn lentäessä ulos.
Huomattavaa lienee myös se, ettei Tex aina ole käyttänyt yhtä ja samaa kalustoa.
Tuossa oli nuo klassisimmat.
-
Mielenkiintoista tietoa!
-
Kyllä, äärimmäisen mielenkiintoista. Ja kun tietämystä näyttää löytyvän, niin kysympä minäkin.
Mikähän on Tigerin tomahawkin merkki?
Ja entäs minkämerkkistä puukkoa poijjat käyttävät? Onko kaikilla Mora?
Jousipyssystä kiinnostaisi myös tietää, onko kaikilla samanmerkkinen jouskari, ja jos on niin onko jännityksissä eroa? Minkä merkkisiä nuolia mahtavat käyttää? Ja mitä tehdään ammutuille nuolille, voiko ne kerätä ja käyttää uudestaaan?
-
Ja kun tietämystä näyttää löytyvän, niin kysympä minäkin.
Nämähän ovatkin aivan selviä tapauksia.
Tigerin Tomahawk on merkkiä GVI92.
Tigerin puukko on WTF3. Muilla on EVVK7:t
Kaikkien jouset on mallia VIK24R ja nuolet HV8.
Ammutut nuolet kierrätetään seuraavaan jaksoon ja katkotut liimataan.
Kaikkia eo. tarvikkeita voit ostaa suoraan Franklin Mintiltä tai Valituilta paloilta.
Kilauta suoraan Kaarina Mäkelälle....
-
Noh noh. Eivät ne puukot sentään Mora -merkkisiä ole. Intiaanit tekevät tietenkin itse jouset ja nuolet. Made in China tai Taiwan ei onneksi ollut vielä voimissaan. Se on muuten merkillistä, että Tex on hyvä ampumaan jousella, vaikka hän ei ikinä harjoittele. Lahjattomat harjoittelevat, tuumaa Tex.
Virgilio Muzzi on siirtynyt Te-En-Ta -vuoristoon ikuiselle metsästysmatkalle.
Tästä kuvaa ja tekstiä portugaliksi. (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=10733)
-
Kyllä, äärimmäisen mielenkiintoista. Ja kun tietämystä näyttää löytyvän, niin kysympä minäkin.
.....Jousipyssystä kiinnostaisi myös tietää, onko kaikilla samanmerkkinen jouskari, ja jos on niin onko jännityksissä eroa? Minkä merkkisiä nuolia mahtavat käyttää? Ja mitä tehdään ammutuille nuolille, voiko ne kerätä ja käyttää uudestaaan?
esitä tyhmä kysymys, saa oikea vastaus(toisaalta Tyhmiä kysymyksiä ei ole):
Veitsiä Texeissä toki viljellään mittavasti muttei mora merkkisiä Nk Bowie-veitsiäkin on Texas rangerseillä ollut.
Ei, eivät ole David Bowien mukaan nimettyjä.
Intiaanit tekivät itse omat kaarijousensa ja nuolet kerättiin huolellisesti mahdollisuuksien mukaan.
eri heimot käyttivät alueella olevia materiaaleja punatammesta ruokoon.
Keskimääräinen vetovastus on 30-35 paunaa eli alle suomen salliman metsästysaseen 180 newtonia ~40 paunaa.
Nämä olivatkin lähinnä pienriistaan joka liikkuu nopeasti tarkoitettuja välineitä. Intiaanit toki sotivat mutta kyseessä oli jokapaäiväinen käyttötyökalu jolla oli myös sotilaallinen funktio.
-
Se on muuten merkillistä, että Tex on hyvä ampumaan jousella, vaikka hän ei ikinä harjoittele. Lahjattomat harjoittelevat, tuumaa Tex.
Niin, olisikin mielenkiintoista lukea esimerkiksi yksi (miksei useampikin) kokonainen Tex Willer -sarjakuvan numero, jossa hän pelkästään harjoittelisi jousiammuntaa roistojen jahtaamisen sijaan.
-
Itse asiassa Tex vaikuttaa olevan varsin tumpelo jouskarilla ampumisessa; TW 4 / 2007 (Almanakka Italiassa) kansikuvassa nuoli on kyllä aivan väärällä puolella jousta; tuostahan nuoli lähtee ties mihin. Harjoittelulle olisi tarvetta.
Ja oliko tuossa siis jouskari mallia VIK24R ja nuoli HV8, kuten K.I.P. asiaa valaisi?
-
Tex Willer -sarjakuvan numero, jossa hän pelkästään harjoittelisi jousiammuntaa roistojen jahtaamisen sijaan.
No ei nyt sentään koko numeroa. Texin on nähty harjoittelevan ampumista ainakin kerran eikä siihen kovin montaa ruutua uhrattu.
Totta, käsien tai nuolen pitäisi olla toisinpäin Hannun viestin Almanacco-kuvassa. Jokainen, joka on ampunut itse pienenä omatekemällä jousella, oivaltaa Villan virheen. En olisi kuitenkaan itse ikinä huomannut tuota.
-
Jep, jousen jänteestä Tex näyttäisi pitävän kiinni aivan oikeaoppisesti, eikä kuten usein muksuna tehtiin, eli pidettiin etusormella ja peukalolla kiinni nuolesta. Kyllä tuo kansikuvan nuoli löytyisi ammuttuna silti luultavimmin törröttämästä Texin omasta polvesta. Muuten komea kuva.
-
Aika pitkä naru tuossa jousessa. Ammunnan jälkeen se on tosi löysällä. Tuo nuoli ei lennä kolmea metriä.
-
Tuo on muuten totta. Eihän tuo jousi ole jännittynyt kaarelle oikeastaan ollenkaan. Texille on sattunut näköjään harvinaisen huono päivä.
-
Texille on sattunut näköjään harvinaisen huono päivä.
Ja vasuriksikin Tex on muuttunut, kun asekotelo on vasemmalla ja vyö on niin kallellaan, ettei oikealla puolella ole asetta painona.....
(Tex:hän on nähty sekä yhden, että kahden aseen kanssa).
Ja jousen kaarikin taitaisi lyödä vielä polveen....
Pisteet kuitenkin Italiaan kalenterin aiheesta.
-
Olisikohan mies peräti humalassa? Ei tätä kaikkea voi oikein muullakaan selittää. Housut on sentään oikein päin jalassa.
-
Winsu onkin sitten hankalampi juttu.
Eiköhän se ole Winchester 1873 tai joku sen johdannainen.
Kaliiperi olisi sitten .44-40 Winchester.
Loogistahan olisi, että Tex käyttäisi samaa kaliberia sekä Coltissa että Winsussa, mutta muutamassa sarjassa ovat inventoineet panoksiaan ja määrät on olleet erikseen Colttiin ja Winsuun.
Juuri tuota 1873 mallia ei ole .45 kaliiperissa vissiin tehtykään, mutta kyllä .45Colt Winsujakin löytyy.
Ja kyseessä on siis ns. vipulukkoinen kivääri jossa latausliike tehdään liipasinkaaren jatkeeksi tehdyllä "kaarella" käyttämällä sitä edessäpäin liipasinkädellä, jolloin piipun alla olevasta putkimakasiinista syöttyy uusi patruuna piippuun käytetyn lentäessä ulos.
Kansissahan Winchester on _AINA_ Yellow Boy-mallia. Sama tuntuu olevan myös väri-Texeissäkin, sopisi kyllä kauniinkeltaisen paidan kanssa. Henry 1860 on myös usein mukana, varsinkin sisällissota-tarinoissa jossa on hieman viitseliäämpi piirtäjä, Glorietan Solassa Gattia piirsi miellyttävän huolella aseet (automaattikiväärit) oikein ajanjaksoon sopiviksi, kun taas seuraavassa Mastantuonon kuvittamassa tarinassa heiluttiin Winchester 1873:lla (ainakin elokuvissa yleisin malli) noin kymmenen vuotta ennen kuin asetta oli edes valmistettu. SAA näkyy myös aika usein näihin aikoihin vaikka Colt 1860 Army tai 1851 Navy olisivat historiallisesti tarkempia.
Eipä nämä nyt tarinoista nauttimista haittaa, pistää vain silmään kun on alkanut tutustumaan tuliasehistoriaan hieman.
-
Virgilio Muzzi on siirtynyt Te-En-Ta -vuoristoon ikuiselle metsästysmatkalle.
Tästä kuvaa ja tekstiä portugaliksi. (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=10733)
Ja tässä The Comics Reporter... Virgilio Muzzi, 1923-2010 (http://www.comicsreporter.com/index.php/virgilio_muzzi_1923_2010/)
Amalgamated Pressille Muzzin työlistalle kuuluivat Kit Carson, Dick Daring (Jim Canada) ja Buffalo Bill (Cowboy Picture Library). Noitahan on tullut suomeksikin joitakin.
http://www.comicbd.fr/Sw-Muzzi-Virgilio.html
-
Muzzi kuului samaan näkymättömien uurastajien joukkoon kuin Gamba. Usein kävi niin, että hän ei saanut nimeään esille tarinoissa, joiden piirtämiseen oli osallistunut. Esierkkinä vaikka toinen mefisto-tarina Luurankoylänkö. Usein kävi vielä niin, että Galep sutaisi Texin kasvot Muzzin hahmotelman päälle ja sai koko tarinan omiin nimiinsä (kuten loistava, äskettäinen Maxi-Tex Texas Bill). Aika harvassa olivat tarinat, jotka Muzzi kuvitti yksin alusta loppuun.
Muzzin ystäville tiedoksi, että vielä on jokunen miehen kuvittama tarina suomeksi julkaisematta. Erityisellä innolla odotan tarinaa La dama di picche, joka on mielestäni paras Muzzin kuvittama tarina.
-
...odotan tarinaa La dama di picche, joka on mielestäni paras Muzzin kuvittama tarina.
Patarouva? Nimi herättää ainakin heti mielenkiinnon. Näen kristallipallostani tumman naisen...
-
Niin odotan Patarouvaa minäkin, samoin kuin muitakin vielä julkaisemattomia. Maxi tai pari klassikkoja ei olisi ollenkaan pahitteeksi, näin TW- kirjaston
väri(s)tyksiä odotellessa.
Jannen kanssa olen kyllä yhtä mieltä tuosta Texas Bill maxista, kyllä se vaan tuo pappa-Bonelli osasi tarinaa kertoa, aivan loistava seikkailu!
-
Aina eivät mestarilliset Tex-piirtäjätkään saa joka ruudusta sitä kaikkein dynaamisinta lopputulosta ^-^
(http://img696.imageshack.us/img696/7489/texjuoksee.jpg) (http://img696.imageshack.us/i/texjuoksee.jpg/)
-
Aina eivät mestarilliset Tex-piirtäjätkään saa joka ruudusta sitä kaikkein dynaamisinta lopputulosta ^-^
(http://img696.imageshack.us/img696/7489/texjuoksee.jpg) (http://img696.imageshack.us/i/texjuoksee.jpg/)
Tuo piirtäjä on siitä metka tapaus että omaa koko lehden historian "sarjakuvamaisimman" ilmeen liioitelluine eleineen ja vastaavilla, mutta hymyn tuo huulille aina.
-
En tiennytkään Texin harrastavan hölkkäämistä. Hyvää se varmaan tekee hevostelujen vastapainoksi.
-
Onkos kukaan selvillä uusimman Willerin piirtäjien, eli Rossin ja Civitellin työnjaosta?
Jos joku vielä valvoo öitään miettimällä tarinan Karkulainen (no 4/2007) piirtäjien työnjakoa, niin kerrottakoon että Civitelli on piirtänyt seikkailun 35 viimeistä sivua. Näin kertovat Italian foorumin syväkurkut.
-
Milloinkas ilmestyy seuraavia maxeja/suuralbumeita/kirjastoja ym??
Ei jaksa odottaa enää kauaa :)
-
Kirjasto huhtikuussa, suuralbumi (uusinta) toukokuussa.
-
Maxi on muistaakseni tuloillaan aika pian. Uusimmat kronikat ovat kuulemma satamalakon seurauksena edelleen satamassa.
-
Maxi on muistaakseni tuloillaan aika pian. Uusimmat kronikat ovat kuulemma satamalakon seurauksena edelleen satamassa.
Alkaa pikkuhiljaa *ituttamaan nuo saamarin ahtaajat. Älyttömät vaatimukset eivät varmasti nopeuta prosessia tippaakaan..
Toivottavasti saavat pian lakkonsa loppumaan niin tulee edes maxit perille :'(
-
Bananapressin sivujen mukaan TW-kirjaston seuraava osa, Satanian sudenpesä, ilmestyy huhtikuun lopussa ja seuraava suuralbumi, Villi Pohjola, ilmestyy samaten huhtikuun lopussa. Seuraava maxi, Viikatemiehen tiellä, ilmestyy toukokuun puolivälissä.
Seuraava kronikka on varmaan tulossa pikapuoliin, päätellen siitä että Lehtipisteen mukaan edellinen kronikka poistuu myynnistä 28.3. Edit: riippuu siis ahtaajista, kuinka pian saadaan kronikat ahdettua kauppojen ja kioskien hyllyille.
Egmontin sivut ovat kyllä edistyneet, mutta edelleen ihmetyttää se, ettei tällaisia tietoja löydy sieltä. Iso talo, mitähän markkinointipuolen ihmiset siellä oikein ovat tekevinään? Asko hövelisti aina meitä kvaakkilaisia informoi tulevasta, mutta miksi ihmeessä kustantajan sivuilta ei löydy tietoja tulevista julkaisuista, niin että muutkin ne löytäisivät?
Normisarjan ilmestymispäivämäärät löytyvät Lehtiapajan sivuilta, mutta Egmontin sivuilta en niitä ole löytänyt. Aika eriskummallista.
-
Egmontin sivut ovat kyllä edistyneet, mutta edelleen ihmetyttää se, ettei tällaisia tietoja löydy sieltä.
Mustaa valkoisella-blogista löytyy ainakinjonkinlainen julkaisukalenteri:
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-maaliskuu-2010/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-maaliskuu-2010/)
Sen tarkemmin en ole tähän perehtynyt, kaipa siitä löytyy kaikki Egmontin sarjakuvajulkaisut?
Itse käytän Antin sarjakuvalistauksia-sivuilla olevaa kalenteria...
http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/ (http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/)
-
Kiitos Erno tiedoista, täytyy vähän peruutella sanomisia Egmontin sivujen suhteen.
-
Tuo sivu meni kyllä heti kirjanmerkkeihin 8]
-
Texas Bill luettu. Ihan muhevaa perus-Texiä, eipä siinä mitään.
Tarina jyräsi kuitenkin eteenpäin huomattavasti paremmin kuin vaikkapa Mustan Tiikerin päätöstarinassa. Piirrokset oli hiukan hutaistuja, mutta sellaistahan se joskus on.
Näissä Bonellin ja Galepin (+ Muzzin) jutuissa on kyllä ihan oma jäljittelemätön tunnelmansa.
Samana vuonna kuin Texas Bill, siis 1975, ilmestyi Comanche-albumi Laramien punainen taivas.
-
Tällä viikolla pitäisi taas vaihteeksi tapahtua Tex-rintamalla, uusi normi-teksi sekä kronikka. Kronikassa taattua Ticciä, Dakotojen sanoma, jota varmaan moni on jo odotellut. Normeissa odottelin klassikkoja, mutta ilmeisesti vielä tulee noita Italian uutuuksia. Kivaa tiedossa kumminkin, toivottavasti postipoika ei nyhjää kovin kauaa minun normi-texini kanssa, niin että saan sen ennen viikonloppua luettavaksi.
-
Tällä viikolla pitäisi taas vaihteeksi tapahtua Tex-rintamalla, uusi normi-teksi sekä kronikka. Kronikassa taattua Ticciä, Dakotojen sanoma, jota varmaan moni on jo odotellut. Normeissa odottelin klassikkoja, mutta ilmeisesti vielä tulee noita Italian uutuuksia. Kivaa tiedossa kumminkin, toivottavasti postipoika ei nyhjää kovin kauaa minun normi-texini kanssa, niin että saan sen ennen viikonloppua luettavaksi.
Tuleeko nyt se Deadwood-tarina?
-
Tulee se, mutta Italiassa ;)
-
Löysin netistä Nizzin haastattelun. Tässä parhaat palat siitä:
-Muun muassa Magnus ei ole koskaan ollut suosikkikuvittajani eikä ole sitä tänäänkään. Työskentely Magnusin kanssa oli uskomaton kokemus. Hänen pikkutarkkuutensa oli ällistyttävää. Ensinnäkin jouduin muuttamaan huvilan, jossa oli suojamuuri, linnaksi ja tein kaaviokuvat jokaisesta huoneesta, niistäkin, joissa ei tapahtuisi mitään. Toiseksi eräässä kohtauksessa epäselvä massa vihollisia (joiden tuli kuolla tarinassa) oli muuttunut pieneksi armeijaksi kanakkeja, puoliverisiä, kiinalaisia ja kaiken aikaa oli huoli seota laskuista heidän kuolemistaan. Lisäksi hän kysyi, miten kauan Texin ja Carsonin ratsastusmatka Sacramenton ja Kauhujen laakson välillä kestäisi, jotta hän voisi huomioida auringon liikkuvuuden ja sitten puiden ja kivien varjoja.
- [Sarjakuvan] lopullisessa versiossa ei ole yllätyksiä, sillä tarkastan sivut, ja jos on huonoja sivuja, ne piirretään uudestaan. Tästä huolimatta voi jäädä virheitä huomaamatta, kuten kerran, kun Ortiz piirsi U.S. Capitol Buildingin Valkoisen Talon paikalle. Asioista ei riidellä, vaan ne puhutaan selviksi. Näin tapahtui Villan kanssa tietyissä tilanteissa, joissa emme olleet päässeet yksimielisyyteen viimeisen Mefisto-tarinan aikana.
Tietääkös kukaan, onko U.S Capitol Buildingille suomenkielistä nimeä? En jaksanut enää kaivella...
-
Capitol building on USA:n kongressi(talo)
-
Kiitoksia tiedosta. Se kongressitalo muuten siintelee Ortizin piirtämässä tarinassa Lincolnin salamurhaajat (tms) numerossa 10/1998. Hieno tarina!
-
Onkos joku jo bongannut tuota uusinta kronikkaa missään?
-
Pitkästä aikaa täällä...
Onkos joku jo bongannut tuota uusinta kronikkaa missään?
Minä kävin äsken kaupassa, mutta ei siellä kyllä ollut kronikan varjoakaan. Edelliset oli viety pois ja vain normi-Texiä ja Parkeria oli tarjolla.... Odotan kyllä, itselläni kun ei 70-luvun Texejä (vielä) ole kronikoita lukuunottamatta, joten olisi mukava taas päästä lukemaan Apache-Kidiä ja Dakotojen sanomia suoraan vuodelta 75. ::)
-
Käykääpäs myös tex immeiset katsomassa avaamani keskusteluaihe. http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12453.0.html
Texistäkin tehty halvannäköistä krääsää, YÖK! >:(
-
Tein sellaisen havainnon, että nyt taitaa perussarjassa olla menossa jo kolmas peräkkäinen tarina, joka ei ole Rennen suomentama. Nyman on ollut kääntäjänä näissä viimeisimmissä. Toivottavasti Renne ei ole jäänyt vaivihkaa eläkkeelle tai mitään muutakaan ikävää sattunut?
-
Onkos joku jo bongannut tuota uusinta kronikkaa missään?
Ahtaajatkin ovat paiskineet töitä taas, joten toivo elää tässäkin viikossa. Missä kronikka viipyy?
-
Toivottavasti Renne ei ole jäänyt vaivihkaa eläkkeelle tai mitään muutakaan ikävää sattunut?
Renne on kyllä voimissaan ja seuraava maxi on hänen käsialaansa.
-
Ahtaajatkin ovat paiskineet töitä taas, joten toivo elää tässäkin viikossa. Missä kronikka viipyy?
Ei ole ainakaan egmont edes päivittänyt sivujaan tuon ilmestymisen suhteen. Edelleen ilmoitettu ilmestyminen viime kuussa.
ASKOOOOO!!! Missä meidän kronikat viipyy??? Tahtoo heti :D
-
Missä meidän kronikat viipyy???
Viikko 15 on viimeksi arvioitu ilmestymis-säätö.
Eikös se ole ensi viikko?
Sen sijaan Tex-suuralbumin "Villi Pohjola" painomatskuja ei ole näkynyt eikä kuulunut, joten sen ilmestymisaika on suuri arvoitus.
Maxi-Tex "Viikatemiehen jäljillä" meni ajallaan painoon, ja ilmestyy ajallaan noin 12.5., vaikka Tex-toimitus (minä) oli talvi/sairaus/pääsiäislomalla viimeiset kolme viikkoa.
Se on Rennen käännös. Hän on kunnossa (Almanaccon käänsi reserviin juuri), mutta sen verran verkkainen, että kuukausittainen sarja siirtyi Nymanille aikataulussa pysymiseksi. Sehän ei ole Rennen vika, että Bonellin postitukset ovat pykineet.
Viimeisintä Maxi-Texiä "Texas Bill" myytiin muuten ällistyttävästi yli 10 000 kappaletta. Ei ole tuo haamuraja rikkoutunut sitten ihan ensimmäisten maxien!
Kiitollisuutta.
-
Viimeisintä Maxi-Texiä "Texas Bill" myytiin muuten ällistyttävästi yli 10 000 kappaletta. Ei ole tuo haamuraja rikkoutunut sitten ihan ensimmäisten maxien!
Merkkipaalunumerot myyvät takuuvarmasti ;D
Tossa on sitten linkki kirjastoa hamuaville:
http://www.huuto.net/kohteet/tex-willer-kirjasto-3---satanian-sudenpesa/134388249?ref=mg
-
Viimeisintä Maxi-Texiä "Texas Bill" myytiin muuten ällistyttävästi yli 10 000 kappaletta. Ei ole tuo haamuraja rikkoutunut sitten ihan ensimmäisten maxien!
Hieno juttu. Pelkäsin vähän pahaa, kun tuo Muzzin taide ei selailtaessa niin kauheasti silmää hivele. Mutta vahva tarina, kelvollinen piirrosjälki ja hieno toimitustyö sekä juhlanumeron juhlistus takasivat näemmä menekin. Mielestäni myös kansi on hyvä. Se osuu hakematta silmään lehtihyllyissä.
-
Kronikasta on ilmoitettu niin erilaisia ilmiintymispäiviä, ettei tuo Askon viikko 15 ollut mitenkään itsestäänselvyys; itse odottelin sitä jo männäviikolla. Sen verran Egmontille - ja Askolle - että ei tuo ilmestymíspäivien ilmoittaminen mitään ítsensä hirttämistä tarkoita; jos ajankohta muuttuu niin ok, mutta olisi mukava siitä tietää! Varsinkin näissä mitä ei voi kotiin tilata.
Texas-Bill-maxista: onhan se aika huikea tarina, hienoa, että käy kaupaksi (ei, en ole ostanut kuin yhden kappaleen)
El Reijon linkkiin: aika moista ennakointia; saas nähdä onko tavallisille ostajille kirjakaupoissa jäljellä yhtään opuksen ilmestyessä SS:n rohmutessa kaikki huutokauppaansa ;D
Joka tapauksessa, hieno TW huhtikuu tulossa!
-
Se on Rennen käännös. Hän on kunnossa
Viimeisintä Maxi-Texiä "Texas Bill" myytiin muuten ällistyttävästi yli 10 000 kappaletta. Ei ole tuo haamuraja rikkoutunut sitten ihan ensimmäisten maxien!
Mukavia uutisia. Liekö Muzzi sittenkin kansan salainen suosikki? Maxi Tex on formaattina niin mainio (nyt kun sen fyysiset raamitkin ovat kasvaneet perussarjan mittoihin), että menestystä sarjalle suo ilomielin. Toivottavasti ainakin kahden maxin vuosisyklissä pysytään jatkossakin, vaikka Italian pojat kituuttavat aina vain yhdellä maxilla vuodessa. Meillä paluusta lihaviin kolmen maxin vuosiin ei kai tohdi fantasioida, vaikka mieli tekisikin. Hyvä on näinkin.
-
Kronikasta on ilmoitettu niin erilaisia ilmiintymispäiviä, ettei tuo Askon viikko 15 ollut mitenkään itsestäänselvyys; itse odottelin sitä jo männäviikolla.
Juohtuipa tässä mieleen sekin, että ei siitä kovin kauaa ole, kun Tex tuli silloin kun tuli. Tavallisella texistillä ei siis ollut mitään ennakkotietoa. Näin ollen turha elämöidä siitä, jos ilmoitettu päivämäärä ei pidäkään paikkaansa. Olen tyytyväinen jokaisesta tiedonrippeestä, mitä esimerkiksi netistä saan. Tällä viikolla lehtihylly olkoon rauhassa texinnälkäisiltä katseilta.
Itse olen Muzzin menekistä sitä mieltä, että 1000. numero sai jengin ostamaan nidettä. Muzzia tai tarinaa yhtään väheksymättä kyseessä ei ollut mikään tilastohelmi vaan peruskauraa. Myyntimäärä on kuitenkin aika huikea!
-
Juohtuipa tässä mieleen sekin, että ei siitä kovin kauaa ole, kun Tex tuli silloin kun tuli. Tavallisella texistillä ei siis ollut mitään ennakkotietoa.
Se oli silloin ennen, silloin ennen ..
En kaipaile 70- 80-luvulle, vaikka toki kivaa silloinkin oli.
-
Tiedä sitten tuleeko lehtihyllylle kirjastoa lähipäivinä, no SS oli kyllä varannut reilusti myyntiaikaa mutta kuitenkin...
1000's numeron keräilyarvokin alkaa piakkoin nousemaan jos painos myydään ennätysajassa...pitäiskö vielä ostaa se toinenkin, Hannu!!
70-luvulla vois kyllä käydä vähän tekemässä divariostoksia ja palata sitten taas nykyaikaan 8]
-
Osaako joku valaista minua seuraavista. Keitä nämä hahmot ovat? (Olisin voinut kysyä tätä vaikkapa tuolla triviassa, mutta kun en tiedä itsekään vastausta :) )
- Il Grande Re
- Baron Samedi
- Il Principe Nero
- Il Sacro Figlio Del Sole
- L'alieno
- Principe Sergio
- Quantrell
- Vindex
Ilmeisesti texissä esiintyneitä hahmoja, mutta tutuilta kuulostaa ainoastaan Baron Samedi ja Quantrell.. Nuo nimet siis ilmeisesti Italiaa.. Pitäisi kysyä varmaan Nikupaavolalta suoraan :D
-
Tässä muutamia
Grande Re on suuri kuningas, se lihava neekeri, jolla oli kivilinna metsikössä ja epsanjalaisittain pukeutuneita intiaanisotilaita
Il sacro figlio del sole on auringon pojat
Quantrell ei ole italiaa, vaan intiaaneille aseita kaupannut konna joka pukeutui sotilasunivormuun (liuskoissa 13-21/ 1965)
Vindex taas oli se hullu tiedemies joka kasvatti isoja puumia ja isoja intiaanisotureita (oliko vuodelta 1972 tai 73, tullut kronikoissa).
Principe nero on myös joku musta, mikähän tuo principe, olisiko joku päällikkö tai johtaja; ei vaan prinssi, en nyt yhtäkkiä muista missä olisi ollut musta prinssi.
-
Ja eikös Baron Samedi ollut se Mefiston mielisairaalasta karannut kaveri, Jean De Lafayette, joska siis tarkemmin sanottuna uskotteli/luuli olevansa Bran Samedin eli hautausmaiden herran inkarnaatio. Hän sai loppunsa Mefiston linnan romahdettua.
-
Principe Nero eli Musta ruhtinas nähtiin tarinassa Sabina tietäjä 2-3 / 86 . Tarinassahan oli eristyksissä oleva keskiaikainen conquistari- yhteisö , jota Musta ruhtinas terrorisoi. Padon murtumista seurannut vedenpaisumus lopetti ruhtinaan ja hänen hallitsemansa kultakaupungin tarun.
Principe Sergio taas oli ruhtinas Sergei Orlov seikkailussa Musta nuoli 9-10 / 85 . Sergein Ivan-eno oli tälläkertaa Alaskan erämaissa eristyksissä olleessa venäläisyhteisössä se paikallinen tyranki . Ruhtinas Ivan yritti päästä eroon siskonpojastaan , mutta Willer ja Carson tekivät aikeet tyhjiksi ja lopulta auttoivat venäläiyhteisön palaamaan takaisin isiensä maahan äiti-Venäjälle.
-
Hienoa, nythän ei mkivimäen listasta puutu kuin tuo l'alieno, eli googlen kääntämänä "ulkomaalainen", eli mikäs se oli tämä pässi vierasmaalainen, mulla ei ainakaan heti tule mieleen. olisiko kyseessä joku engelsmanni? vai saku? vai franssi?
Vai olisiko kyseessä oikea alien eli se niljakas ufo-heppu joka ammuskeli sädepyssyllä (oliko normi 4-5 / 1971, about)?
-
Kyseessä ilmeisesti juurikin tuo niljakas sädepyssyufo... Ohessa kuva.
(http://i9.aijaa.com/b/00913/6077616.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=6077616.jpg)
Kiitokset selvityksestä :D
-
Sen sijaan Tex-suuralbumin "Villi Pohjola" painomatskuja ei ole näkynyt eikä kuulunut, joten sen ilmestymisaika on suuri arvoitus.
Jokos tuon ilmestymisestä on jonkinlaista haisua???
-
Voisko joku auttaa minua Italian eri sarjojen kanssa?
Itseltäni löytyy:
- 1kpl nuova ristampa lehteä nro192
- 2 kpl tutto tex nro 64 ja nro 438
- 1kpl tutto a colori nro 500
Näiden lisäksi löytyy vielä eräs lehti nro 563 kannessa tarinan nimi tex spedizioni in messico. Tässä ei ollut mitään merkintää tutto tai nuova ristampa. Hiukan isompi kuin nuo muut, muttei kuitenkaan suuralbumi.
Kysymys kuuluukin, mitä eri sarjoja Italiassa on julkaistu/julkaistaan?
-
Normisarjasta tulee koko ajan kolme uusintaa: Tre stelle (erottaa siitä, että päädyssä on kolme tähteä), Tutto Tex ja Nuova Ristampa. Näiden lisäksi maxi, suuralbumi ja almanacco del west, viimeksimainitussa on tex-seikkailun lisäksi tarinaa villistä lännestä. Ja sitten tuo värikirjasto.
Tasasata numerot ovat normisarjassa värillisiä, eli tuo sinun tutto a colori 500. Tuo numero 563 on normisarjaa, siihen asti ei uusintasarjat vielä yllä.
Nämä ovat Sergio Bonellin virallisia julkaisuja; niiden lisäksi on myös muita kustantajia kuten Mercury ja Mondadori, jotka julkaisevat uusintoina tex-seikkailuja hieman eri näköisinä ja kokoisina.
Vanhemmista julkaisuista löytyy tietoa esim. Tex Willer 1/2008 artikklelissa.
-
Näiden lisäksi löytyy vielä eräs lehti nro 563 kannessa tarinan nimi tex spedizioni in messico. Tässä ei ollut mitään merkintää tutto tai nuova ristampa. Hiukan isompi kuin nuo muut, muttei kuitenkaan suuralbumi.
Outoa. Ei pitäisi olla isompi kuin muut. Tarkista vielä!
-
Outoa. Ei pitäisi olla isompi kuin muut. Tarkista vielä!
Tarkistuksen jälkeen näyttäisi olevan kuitenkin samaa kokoa kuin muuta. Kannen kuva ilmeisesti hämäsi jotenkin :D
-
Onkos se nyt sitten niin, että ensi viikolla ilmestyisi sekä normi-tex (mahdollisesti klassikkoseikkailuita?) sekä uusi maxi? Onneksi viikolla on Helatorstai, jos näin onnellisesti sattuu.
-
Onneksi viikolla on Helatorstai, jos näin onnellisesti sattuu.
Hymy hyytyy, jos lehti ei olekaan tullut vielä keskiviikkona. Minulla tuli viimeksi torstaina.
-
Tuli aivan äskettäin mieleen, että tuleekohan ensi viikolla ruudinkatkuista postia ja olisiko lehtipisteisiin ilmestymässä tuhdimpaa luettavaa. Tiedonnälkäisenä siirryin välittömästi kvaakin pariin ja täällähän oli jo muitakin, jotka aistivat kuudennella aistilla.
Bonelli-Galep klassikko on ihan ok, mutta erityisesti odotan Segura-Ortiz parivaljakon Maxia. Muistissa on Tex Gatling kourassa tai tavanomaista raaemmat tarinat. Onko joku lukenut tarinan etukäteen italiaksi?
Kansi ja mainosjuttu italiaksi (http://www.sergiobonellieditore.it/auto/scheda_speciale?collana=28&numero=13&subnum=#)
-
Onko joku lukenut tarinan etukäteen italiaksi?
Minä olen ja tykkäsin. Oli vähän erityyppinen kuin yleensä. Eli vähän episodimainen tarina. Enempiä en viitsi paljastaa...
-
Luin juuri Segura/Ortizin Viikatemiehen Tiellä. Rakenne on aika tavallisuudesta poikkeava road-movie hengessä, läpi käydään kohtalaisen saumattomasti klassiset lännenkuvastot: erämaat, aavikot, lumiset vuoret, aavekaupungit, hieman isommat kaupungit, biisonien preeriat jne. Myös hahmokaarti on Bosellin tarinoita suurempi, joista useimmat ovat kertatuttavuuksia joka sopii tarinan tyyliin. Suosikeiksini nousivat valkoisena miehenä elävä apache, ja jokaiselle vastaantulijalle Mauser-kivääreitä kauppaava liikemies. Valitettavasti tarinan pääkonnat jäävät todella etäisiksi karikatyyreiksi, joita ei edes nähdä tarinan aikana kuin pariin kertaan, unohdin jopa nimetkin. Enemmän persoonaa löytyy pomojen hylkäämistä rosvoista, jotka ovat resuisine vaatteineen ja päivä päivältä epätoivoisemmiksi muuttuvine ajatusmaailmoineen jopa hieman sympatiaa keräävä ryhmä. Muutenkin pääjuoni on lievästi sanottuna heppoisa.
Ortiz on aina ollut suosikkipiirtäjiäni ja nytkään ei tuota pettymystä. Veri, hiki, pöly, helle ja kylmä suorastaan tarttuvat paperilta iholle niin elävästi että tunsin tarvetta suihkulle jälkeenpäin. Kovinkaan moni piirtäjä ei kykene samaan immersioon.
-
Empäs löytänyt mistään uutta maksia, piru vie. Soomalainen kirjakauppa, muutama ärrä, prisma ja ässä-marketti tuli tsekattua. Lienee vain yksittäisissä paikoissa laitettu etuajassa myyntiin. Kaverini osti sen kaiketi Jumbon Akateemisesta, mistähän AlkoTanko sen sai? Toivottavasti tulee laajemminkin myyntiin ennen Helatorstaita, ettei tartte lähteä koko pääkaupunkiseutua haravoimaan.
-
Empäs löytänyt mistään uutta maksia, piru vie. Soomalainen kirjakauppa, muutama ärrä, prisma ja ässä-marketti tuli tsekattua. Lienee vain yksittäisissä paikoissa laitettu etuajassa myyntiin. Kaverini osti sen kaiketi Jumbon Akateemisesta, mistähän AlkoTanko sen sai? Toivottavasti tulee laajemminkin myyntiin ennen Helatorstaita, ettei tartte lähteä koko pääkaupunkiseutua haravoimaan.
Eräästä lähikaupungin sarjakuvaliikkeestä. En ole nähnyt kyllä isoissakaan kaupoissa tuota.
-
Kvaak-arvio opuksesta Viikatemiehen tiellä (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1419) on etusivulla!
Opus on kevyttä kesäviihdettä, joka on mieleeni Ortizin voimakkaan taiteen vuoksi. Veteraanisarjan mestari on Willer-kuvittajien joukossa henkilökohtainen suosikkini, samoin Segura-Ortiz-parivaljakon Meksikon luotijuna on Maxi-Tex-julkaisujen joukossa aina ollut minulle mieluisin. Tälläkin kertaa matkataan junassa, mutta näitä yksityiskohtia tarinassa on liiankin kanssa, kuten arviosta voi lukea.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/15052010195338-3.jpg) (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1419)
Arvio alkaa tällä kertaa melkoisen aasinsillan kautta, mutta kuten AlkoTanko totesi, Ortizin kuvitus on erityisen vakuuttavaa ja uskoisin herrasmiehen vierailleen myös Almerian Tabernasin seutuvilla, missä sijaitsee Euroopan ainoaksi autiomaaksi kutsuttu alue, joka mahdollisesti onkin Kvaakin lännenharrastajille tuttu.
Liekö sitten monikaan Suomen lännenystävistä Almerian kulissikyliä käynyt paikan päällä katsastamassa, mutta riittävän intomieliselle harrastajalle lento Malagaan ja vuokra-autolla eteenpäin hurauttaminen ei ole vaiva eikä mikään.
Vuokra-autolla matkaava härmän hurja voi vakuutuspaperi hansikaslokerossaan kaasuttaa kulissikylistä Fort Bravoon niin, että kuivuneen joenuoman pohjalta polttavaa aurinkoa vastaan sinnittelevä kura vain lentää.
Innokkaimmankin lännenmiehen tulee silti ottaa nämä varoituksen sanat todesta: kulissikyliä on vaikea löytää, ellei etukäteen selvitä, minne on matkalla. Pettymys voi sekin koittaa, kun perillä odottaa siloiteltu turistirysä, kuten Mini Hollywood, tai rähjäinen kokoelma hoitamattomia kulissitönöjä, jollainen myös Fort Bravo on. Isommankin turistin alahuuli alkaa siinä väpättää, eritoten kun riemusta saa maksaa enemmän kuin sillä tuntee saavansa vastinetta.
Erityisesti lapset voi suoralta kädeltä säästää kokemukselta, seutua ei syyttä nimitetä Euroopan ainoaksi todelliseksi aavikoksi. Itse olen käynyt siellä kun lämpöä on ollut runsaat parisenkymmentä astetta ja tuolloin korkealta porottava aurinko oli kuumentanut maan lämpöä huokuvaksi paistinpannuksi. Kun kesällä Andalusiassa lämpö huitelee siinä kolmen-neljänkymmenen välillä, kunnon vesitankkaus, lippalakki ja roimalla suojakertoimella varustettu aurinkovoide ovat vähimmäisvaatimus.
Perhesovun nimissä suositeltavin vaihtoehto on jättää lapset ja vaimo Mini Hollywoodin eläintarhaan, kuiva ja kuuma paikka tosin sekin, tai johonkin aurinkorannan lapsiystävällisempään turistirysään.
Koska tämä meni jo aivan matkakertomukseksi, lisätään vielä linkit eli kohteisiin voi tutustua matkailunäkökulmasta (http://www.unique-almeria.com/mini-hollywood.html) tai Wikipedian sivulla (http://en.wikipedia.org/wiki/Mini_Hollywood) (Texas Hollywood on nykyisin Fort Bravo). Elokuvia voivat tuolla käyneet tai sitä vasta suunnittelevat bongata Wikipedian lisäksi tämän listauksen (http://www.spanishhighs.co.uk/photo-albums/wild-west-tabernas/wild-west-tabernas.htm) avulla.
-
Vajaa puolet luettu mutta Jiksin mainion arvostelun allekirjoitan ainakin tällä hetkellä. Välillä piti kurkata kantta että onko tämä Tex Willer vai otinko hyllystä jonkin muun...Lupen omenatorttu vaikutti musta ennemmin kyllä joltain paistilta :laugh:
Ortiz ei meikään ihan kybällä kolahda mutta kyllähän tämä mukavaa kesähuttua on.
-
Mikäs on, kun sekä Hannu että Elre eivät Ortizista tykkää? Mikä siinä on vialla?
-
Mikäs on, kun sekä Hannu että Elre eivät Ortizista tykkää? Mikä siinä on vialla?
En nyt sanoisi etten pitäisi tästä mutta jostain tulee sellainen pieni särö lukuelämykseen...
Kaipa tämä on tottumiskysymys enemminkin...Ortizin tummasävyinen tyyli on monin paikoin loistavan hienoa....minua häiritsee jonkin verran lähinnä erilaiset pärstäkertoimet jossa on ajoittan korostetun koomillisia piirteitä tai sitten on sellaista sutaisun makua ja luonnottomia irvistyksiä...
-
Ortizin konnagalleriassa näyttääkin olevan hieman peruja niiltä ajoilta, kun hän taiteili kauhutarinoita. Onhan niissä pientä irrottelun makua, mutta vastineeksi on lähestulkoon pideltävä nenästä kiinni, kun katselee hikoilevia resupekkoja, siinä määrin vakuuttavasti Ortiz elämää lännessä kuvaa.
-
En ole tätä uusinta Maxia lukenu, mutta kyllä tämä Segura-Ortiz kaksikko on paras tällä hetkellä. Ortizin taide ja Seguran rosoisen väkivaltaiset tarinat sopivat loistavasti yhteen.
-
"Ympäristö- ja luontoteemat hän on lisännyt niitä sen suuremmin korostamatta, joten nekin vain hukkuvat kaiken sekaan. "
Eivät ollenkaan. Viikatemies on Parasta Texiä aikoihin. Siinä ei olekaan suoranaista juonta vaan teema: eloonjäämiskamppailu. Villi länsi kuvataan kesyttömänä maastona, jossa vahvimmat ja sopeutuvimmat pärjäävät - jos onni on myötä.
Tex itsekin on joutua viikatemiehen saaliiksi ja hänet pelastaa vanha mummeli, itsensä uhraten! Sankari taidetaan pelastaa peräti kaksi kertaa.
Ei aina tarvitse olla juonena sitä karjaparonia tai muuta miljoonaan kertaan nähtyä mahtikonnaa. Virkistävää vaihtelua tämmöinen tarina! Ihmiset ovat kuin susia. No joo, oli se vähän koominen se susilauma vielä kaiken muun päälle, mutta se olikin metafora.
Ortiz oli tällä kerralla jopa hivenen hillinnyt mustan käyttöä, ja naamat eivät olleet enää ollenkaan kenkäplankilla sivellyn näköisiä.
-
Luin Hannun tuomitsevan kirjoituksen (Paras Maxi-Tex -ketjussa) ennen omaa uusimman Maxi-Texin lukukokemusta ja täytyy myöntää, että melkein haksahdin luulemaan, että kyseessä on b-luokan paketti.
Totuus on kuitenkin se, että Viikatemiehen tiellä on vähintäänkin ok teos. Ortiz on lempipiirtäjiäni, joten sen puolesta tarina on parasta a-luokkaa. Hiestä, rosoisuudesta ja parrankasvusta on hehkutetttu jo aikaisemminkin, mutta pidän myös siitä, että Ortiz piirtää silmälaseja. Ja ne eivät ole nykymallin mukaisia heijastamattomia linssejä, vaan heijastavia linssejä. Sangat ja linssit saavat välillä kyytiä. Ortiz on in!
Seguralta puolestaan on saatu luettavaksi aikaisemmin tavanomaista Texiä raaempia tarinoita. Viikatemiehen tiellä -tarina on raakuudeltaan normiluokkaa. Minua ilahdutti Lurkerin tavoin se, että Tex on paikoin avuttomassa asemassa. Sekin oli mielenkiintoista, miten kulta sai retkueen miehet sekaisin. Ahneus!
Tarinassa on kuitenkin selkeitä ongelmia ja ne liittyvät tarinan pituuteen. On toki hienoa, että kertomus jatkuu ja jatkuu, mutta jos siihen ympätään kaikki mahdollinen sivujuonne yksityiskohtineen, itse tarinan pääjuoni alkaa ontumaan. Minun mielestäni lukupaketti olisi ollut ytimekkäämpi, jos muutama sivujuonteista olisi jätetty pois joko lyhentämällä tarinaa tai keskittymällä olennaiseen enemmän. Esimerkiksi opasintiaani, hylätyn kylän porukka, pyörremyrsky (muistissa on aikaisempi huikea tarina, joten olihan tämä versio aika väsynyt), sudet (nekin vielä) ja biisonit tulivat ja menivät vaikuttamatta sen kummemmin pääjuoneen.
Joka tapauksessa aion lukea ko. Maxin toiseenkin kertaan jonkin ajan kuluttua, sillä jos vertaa tarinaa normisarjan viimeisimpään tarinaan (ei klassikko, vaan Nizzin kirjoittama), niin Segura-Ortiz jyrää 10-0! Paljon mieluummin ylipitkä tarina, kuin tynkä.
Makuja on monia, sanoi koira, kun muniaan nuoli.
Yleisemmällä tasolla mietin myös sitä, että miksi Carson pitää ottaa mukaan tarinaan, jos hänen roolinsa on loukkaantua ja jäädä olennaisesta pois. On hieman harmillista, että Tex-tarinoissa on vakiintunut käytäntö, että seikkailuissa on joko nelikko, Tex-Carson tai Tex yksin (usein siten, että Carson loukkaantuu). Miksi ei Tex-Kit tai Tex-Tiger tai Tex-Kit-Tiger jne.?
-
Viikatemies on Parasta Texiä aikoihin. Siinä ei olekaan suoranaista juonta vaan teema: eloonjäämiskamppailu. Villi länsi kuvataan kesyttömänä maastona, jossa vahvimmat ja sopeutuvimmat pärjäävät - jos onni on myötä.
No niin! Tämä mielikuva minullekin tuli kun aikoinaan tavasin alkukielisen version. Käännettyä versiota en ole vielä avannut ja aloin näiden lyttäämisten jälkeen ajatella, olenko ymmärtänyt jotain ihan pieleen. Aivan mahtavaa, kun toisinaan on vähän erilainen lähestymistapa kerrontaan. Ja tähän tarinaan ja sen kerrontatapaan sopii aivan eriomaisesti sekä alkuperäinen että käännetty nimi.
-
En ole vielä itsekään ehtinyt uusinta maxia lukea, mutta vähän jo jännittää millaista kuraa tuo on.. En usko, että piirrokset kovinkaan huonoja ovat.. Epäilyttää vaan nuo "metafora" hommat..
Omalla osallani on ainakin usein esimerkiksi elokuvien suhteen niin, että arvostelijoiden ylistämät elokuvat ovat omasta mielestäni täysin surkeita ja toisin päin. Heitetään vaikka esimerkkinä yksi "parhaista" urheiluelokuvista, lämäri, jossa mm. Hansonin veljekset liittyvät joukkueeseen sikailemaan. Kaikki ovat tuota kehuneet kilpaa vaikka onkin vanha elokuva, mutta minun mielestäni tuo raina oli suoraan sanottuna surkea.
Täytyy nyt vaan toivoa, että tuossa viikatemiehessä ei ole liikaa metaforia ja muuta liian taiteellista hölynpölyä minun makuuni :D
-
Eiköhän tätä nyt ole jo sen verran tasapuolisesti haukuttu ja kehuttu, että asennotumisvaikeuksia ei pitäisi ennakkoon olla. Ei muuta kuin stetson päähän ja pihakeinuun maxista nautiskelemaan!
-
Eiköhän tätä nyt ole jo sen verran tasapuolisesti haukuttu ja kehuttu, että asennotumisvaikeuksia ei pitäisi ennakkoon olla. Ei muuta kuin stetson päähän ja pihakeinuun maxista nautiskelemaan!
Mutta tänään tulee Suomen pelikin ;D Jos vaikka huomenna.. Ainiin.. Venäjäpeli.. no jos ylihuomenna :D
-
Pieni toipumistauko tähän väliin; tuo "tuomio" tuolla toisessa säikeessä oli ensireaktio, ehkä hieman siitä olen pehmennyt, mutta en kuitenkaan aio peruutella. Ortizin kuvituksessa minua häiritsevät nuo merkilliset rujot ja toisaalta - kuten Elre sanoi - koomiset pärstät. Pääkonnien lisäksi galleriassa oli ties minkänäköistä tyyppiä, jollaisia ei sitten kirveelläkään mistään oikeasti löydy - siis elävästä elämästä, sarjakuvista toki. En tarkoita että Tex Willerin pitäisi olla mitään superrealistista, mutta hahmot ovat yleensä realistisen näköisiä, ei karikatyyrejä. Orttiz liikkuu - kiikkuu - naturalismin ja komiikan puolella vähän turhan paljon minun mieleeni. Hyvä piirtäjä hän on, sitä ei käy kiistäminen, mutta minun puolestani saisi piirtää jotain muuta kuin Texiä.
Toinen ärtsyyntymiskynnyksen ylittänyt asia oli väkivalta ja ennenkaikkea raaka, brutaali sellainen. Tuossa edellä on Jiksin viestissä kuva toisesta pääkonnasta ampumassa hymy huulilla, nauru vaan puuttuu "and loving it". Korppien nokkima hirtetty sivullinen, intiaanien kokko jossa roikkuu kaksi hahmoa tulessa pää aslaspäin, postivaunujen matkustajien ja vielä lopuksi hevosten teurastaminen, jne. Kuka kvaakkilaisista tarjoaa tätä maxia lastensa luettavaksi?
Sivujuonia oli yllin kyllin, em. seikkojen jälkeen nekin alkoivat harmittaa, kun tuntui että koko tarina on pelkkää päätöntä poukkoilua. En nyt enää pidä niitä niin pahoina synteinä.
Ei tämä ehkä aivan niin onneton ollut kuin mitä aiemmin sanoin, mutta tuskin koskaan enää uudestaan tähän kajoan; en ainakaan jos haluan itseäni viihdyttää.
Mutta kuten Mosabacka oivaltavasti asian ilmaisi, makuja on monia.
-
Toinen ärtsyyntymiskynnyksen ylittänyt asia oli väkivalta ja ennenkaikkea raaka, brutaali sellainen. Tuossa edellä on Jiksin viestissä kuva toisesta pääkonnasta ampumassa hymy huulilla, nauru vaan puuttuu "and loving it". Korppien nokkima hirtetty sivullinen, intiaanien kokko jossa roikkuu kaksi hahmoa tulessa pää aslaspäin, postivaunujen matkustajien ja vielä lopuksi hevosten teurastaminen, jne. Kuka kvaakkilaisista tarjoaa tätä maxia lastensa luettavaksi?
Jep, turhan brutaalia on mutta kestän sen kyllä mutta entä ne kymmenvuotiaat jotka ekaa kertaa avaavat vaikka tällaisen. Mutta kuten ehkä joku muistaakin että kävin vähän kertomassa Texistä alakoulun kuudesluokkalaisille pari vuotta sitten...tiedä tällaista luettuani voisinko ja haluaisinko enää suostua moiseen. Jo silloinkin esitettiin mieltä polttava kysymys "miksi siinä tapetaan niin paljon"....jotenkin siitä vielä selvisin mutta että tästä saisi jo liian pahan...
Tulipahan sitten vähän moraalistakin näkökulmaa...
-
Maxit ja jättialbumit ovat sävyltään selvästi rankempia ja "aikuisempaan makuun" kuin normi-Texit, yleensä. Hyvä niin.
Näissä erillis-Texeissä totta vie saakin olla vähän enemmän sitä kirjallista vapautta ja kerronnan korkeaa liitoa. Ne ovat olleet piristysruiske Texeille.
Ja tämän viimeisen maxin koko ideana oli juuri tuo raakuus: korppikotkat saalistaa. Yrittäkää nyt hiukan päästä irti niistä luutuneista asenteista siitä, millaisen jokaisen Tex-tarinan pitää olla...
Erilaisuus on rikkautta. Suvaitsevaisuus on voima. Heh... :-)
-
Viikatemies on Parasta Texiä aikoihin. Siinä ei olekaan suoranaista juonta vaan teema: eloonjäämiskamppailu. Villi länsi kuvataan kesyttömänä maastona, jossa vahvimmat ja sopeutuvimmat pärjäävät - jos onni on myötä.
Viikatemiehen tiellä oli minustakin virkistävä. Jos tarina olisi ollut jämptimpi, olisi käsissä nyt kaikkien aikojen Willer-klassikko.
Vaihtoehtoisesti Segura olisi voinut koostaa todellisen lännenklassikon viemällä Willeriä vielä reilusti enemmän Ken Parkerin suuntaan ja työntämällä hahmon yhä syvemmälle taustalle, ajelehtimaan maan ja kansakunnan muuttuvien kasvojen editse.
Kaiken edelle nousevaa ja yhdistävää tekijää ei siis nouse tarinan virrasta esiin, mutta ansiot kävinkin jo arviossa lävitse. Lisäksi yksityiskohtien ja hienojen pienten ideoiden runsaus rikastivat opuksen.
Itse sivuutan ennemmin, anteeksi vain Willerin ystävät, hieman sisäänpäin kääntyneet Irlannin poika Pat -tyyppiset täytejulkaisut, tämä jos mikä pelastaa kesäpäivän!
Täytyy nyt vaan toivoa, että tuossa viikatemiehessä ei ole liikaa metaforia ja muuta liian taiteellista hölynpölyä minun makuuni :D
Kvaak-arviossa se kerrotaan: pauketta riittää!
-
Ja tämän viimeisen maxin koko ideana oli juuri tuo raakuus: korppikotkat saalistaa. Yrittäkää nyt hiukan päästä irti niistä luutuneista asenteista siitä, millaisen jokaisen Tex-tarinan pitää olla...
Erilaisuus on rikkautta. Suvaitsevaisuus on voima. Heh... :-)
Sori vaan, Lurker, mutta minusta raakuus ei ole mitään sellaista mitä Texiin toivoisin. Enkä ymmärrä sen liittoa suvaitsevaisuuteen.
Tosi on että elämä on raakaa. En vain halua täyttää päiviäni pelkästään lukemalla/katsomalla sitä, ja että sillä mässäily tukahduttaa kaikki muut asiat elämässä. Eikö Iltalehti, Katso ja 7 Päivää jo riitä?
-
Tarinassa oli raikasta myös se, ettei siinä ollut kenparkermaista ns. tendenssiä - niin paljon kuin Ken Parkerista pidänkin. Ei semmoinen Texiin sopisi kuitenkaan, koska päähenkilö ei ole niin ajatusmaailmaltaan niin monimutkainen. Minun olkapäätäni vasten et voi nyyhkiä... Siinäpä se myötätunto.
En toki ole sanonut mitään sellaista, että Texiin pitäisi tulla lisää raakuuksia?!? Tässä tarinassa oli raakuutta, mutta ei se ollut jutun juju. Se "juju" oli siis jossain ihan muualla... muttei jos tykkää, ei tykkää.
-
Vaihtoehtoisesti Segura olisi voinut koostaa todellisen lännenklassikon viemällä Willeriä vielä reilusti enemmän Ken Parkerin suuntaan ja työntämällä hahmon yhä syvemmälle taustalle, ajelehtimaan maan ja kansakunnan muuttuvien kasvojen editse.
Toivottavasti ei noin syvälle mennä; silloin lopetan oitis Willerin kestotilauksen ;D
-
Erilaisuus on rikkautta. Suvaitsevaisuus on voima. Heh... :-)
Yleensä näin mutta ei mielestäni toimi tässä tapauksessa...on myös rikkautta olla eri mieltä...
Vähän luin taas eteenpäin ...mutta ei tähän tule kyllä sellaista lukemisen paloa kuin normaalisti...ei oo Texin lukeminen ollu aikoihin näin tukkoista.
Ken Parkerin suuntaan mentiin ja ihan liikaa, Ken Parkeriksi tämä olisi sopinutkin ihan sataprosenttisesti. Texin suurin voimavara ja suosion salaisuus on juuri se tuttu ja turvallinen eli peruslukija tietää saavansa mitä ostaa, nyt ei käynyt näin. Texin myytti on niin vahva että sen murtaminen tällaiseen selviytymistaisteluun on melko riskaabelia.
Tex vaikutti ihan tavalliselta tallaajalta, jopa naurettavan avuttomaltakin joka ottaa turpaansa miltä tahansa ukkelilta, jos tämä tyyli alkaa tulla tavaksi veikkaan että se kääntyy sarjaa itseään vastaan (toki on oma jengi joka tästä tykkää mutta takaako se jatkuvuuden seuraavaksi 60 vuodeksi, epäilen...).
Anteeksi vain Jiksi mutta Pat, Irlannin poika on mielestäni sata kertaa enemmän Tex Willeriä kuin tämä vaikka taiteellisesti se ottaakin saman verran turpaansa.
Ugh, elre on puhunut oman mielipiteensä pidittepä siitä eli ette 8]
-
Vaihtoehtoisesti Segura olisi voinut koostaa todellisen lännenklassikon viemällä Willeriä vielä reilusti enemmän Ken Parkerin suuntaan ja työntämällä hahmon yhä syvemmälle taustalle, ajelehtimaan maan ja kansakunnan muuttuvien kasvojen editse.
Vielä tähän: miksiköhän tälläinen olisi jotenkin Texin arvoa kohottavaa? "Ajelehtíminen maan ja kansakunnan muuttuvien kasvojen editse?" Miksi Texin pitäisi olla jotenkin yhteiskunnallisesti valveutunutta ja historiatietoista? Onks tää ny jotenki hienoo?
Sori vaan Jiksi mutta minusta tämä on aika omituista.
-
Miksi Texin pitäisi olla jotenkin yhteiskunnallisesti valveutunutta ja historiatietoista? Onks tää ny jotenki hienoo?
Segura luotsasi tarinansa kauemmas perinteisestä Willeristä, mutta tarinasta toimivan saadakseen siitä olisi pitänyt tehdä sellainen lännentarina, joka ei enää olisi ollutkaan Willer-tarina. Vika ei siis ole käsittelytavassa, vaan käsiin hajoavassa tarinassa.
Itse olen Willer-harrastajia sallivampi, mutta toki on selvää, että Willerin suosio kumpuaa siitä, että hahmo on yhtä kova ja karski kuin rehti ja suoraselkäinenkin. Arvostelussakin varoitin melko monisanaisesti, että nyt pokkarissa on hieman erilainen Tex kuin mihin lukijat ovat tottuneet.
Kunnianhimoisempaa tai muutoshakuisempaa otetta en näe pahana, mutta lukijana reagoin tarinaan hieman samaan tapaan kuin kovemmat Willerin ystävät: Tex on ikoni samoin kuin Teräsmies, ei hahmoa voi liiaksi muuttaa sen suosion perusteiden siitä kärsimättä.
Sen sijaan luen sujuvasti muitakin lännentarinoita kuin aivan perinteisempiä Willereitä. Hienoa on, että Suomessa vaihtoehtoisia tarinoita löytyy Parkereiden sivuilta, yhtä lailla muhevina pokkareina lehtihyllyiltä. En tosin pane pahakseni, jos Willer-tarinoihin tulisi perinteitä kunnioittaen hieman lisää monimuotoisuutta.
-
Olihan Tex ihan oma itsensä tässäkin tarinassa, mutta se tarina vain hiukan poikkesi totutusta. Vai oliko se itse asiassa vähän paluutta kaikkein vanhimpiin Tex-tarinoihin. Villi ja vapaa Tex, yksinänsä, kulkemassa seikkailusta seikkailuun. Viikatemies oli kuin monta liuskatarinaa, mutta peräjälkeen yksissä kansissa.
Ja kuten oli puhetta jo aiemmin, ei Tex muutu, mutta näissä erikoisjulkaisuissa voi ottaa vähän eri näkökulmaa välillä.
-
Mielenkiintoinen on tämä keskustelu Tex Willerin raakuudesta. Usein kärjekkäimmät kommentit aiheesta ajoittuvat Segura-Ortiz -tarinoiden julkaisuajankohtaan. Hassua sinällään, että Seguran kirjoittamat tarinat eivät ole verisimmästä päästä. Kaikkein eniten, ja ylivoimaisesti, tuonelan viikate heilahtaa Bosellin tarinoissa, mutta silloin ei näitä keskusteluja käydä. Syy, tai vika, on siis ilmeisimmin Ortizin kuvituksessa (ja ehkä myös kirjoittajalta saaduissa kuvitusohjeissa...). Raakuutta näissä tarinoissa näytetään tosiaan paljon hurjemmin kuin yleensä. Vilkaiskaapa vaikka parin vuoden takaisen Meksikon luotijunan alkuosuutta! Henkilökohtaisesti nämä raakuudet eivät minua vaivaa, mutta antaisinko omille lapsilleni jonkun parivaljakon töistä ensimmäiseksi Tex-lukemistoksi onkin jo toinen juttu...
Texin kuvittajille on annettu ohjeistukseksi nimenomaan se, että raakuuksia ei saa liiaksi näyttää. Kuinka nämä maxit siis menevät Sergio Bonellin sensuurin läpi? Syitä on ainakin kaksi. Ensinnäkin maxit, kuten myös suuralbumit, on pyhitetty hiukan kokeilevammille töille. Itse asiassa molemat sarjat alkoivat, kun perussarjaan oli pöllähtää vähän liian outo tarina. Toisekseen Ortiz ja varsinkin Segura ovat espanjalaisina italialaisille pitkälti toisen luokan Tex-tuhertajia. Italiassa ei Seguran töitä juurikaan arvosteta saatikka noteerata. Italialaisille Seguran Tex ei ole oikea Tex. Seguraa tuskin koskaan päästetään kajoamaan rakkaaseen Texin perussarjaan, Ortiz sen sijaan sinne on päässyt kynäänsä heiluttelemaan italialaisten kirjoittamiin tarinoihin. Tämän penseyden seurauksena päätoimittajakin suhtautuu rahtusen suvaitsevammin hispaani-Texiin. Seguran-Ortizin tarinoissa sallitaan paljon sellaista, mitä italialaisten tekemissä, 'oikeissa' Texeissä ei sallittaisi.
Tältä pohjalta ei siis ole pelättävissä, että näiden 'kokeilujen' myötä Texin hahmo jollakin tavalla tulevaisuudessa muuttuisi. Ainakin vielä toiset 60 vuotta hän ratsunsa selässä pysyy.
-
Vai oliko se itse asiassa vähän paluutta kaikkein vanhimpiin Tex-tarinoihin. Villi ja vapaa Tex, yksinänsä, kulkemassa seikkailusta seikkailuun.
No ei todellakaan ole, ylivertainen kovuus ja nokkeluus kaikki Texin tunnusmerkit tipotiessään...kas ku ei junalavetilla kauroja syöttäessään sano hepalle pusipusi....Seriffi antaa Texille ohjeitä kuin pässille ruohoja...tarvitaan opasta, saappaita, saapaskoiraa...ja (sanon sitten kun olen lukenut loppuun, selailin kyllä aika tiivisti että tiedän mitä nöyryytystä vielä pitääkin sietää).
Tää on ehkä tarinaltaan realistisempaa mutta se ei olekaan koskaan kuulunutkaan Willeriin...
-
Lurker. Vapaan Texin tarinoita? Ekologista!
-
Lurker. Vapaan Texin tarinoita? Ekologista!
Vapaan Texin munat kunniaan!
Ortizista vielä. Herralla on niin kauhusarjakuvien piirtäminen verissä, että se paistaa läpi Texeissäkin. Joskus "tavallistenkin" ihmisten ilmeet ovat aivan mielipuolisia, kuten sillä kuskilla tarinan alkupuolella. Saati sitten konnilla jotka ovat kuin hornan piruja!
-
Ei mua toi raakuuskaan nyt haittaa ellen ajattele nuorimpia lukijoita mutta sitä en kertakaikkiaan sulata Texin alistamista tällaiseen nyhverön rooliin...tämä olisi ihan eri kaliberin juttu jos Tex olisi sellaisessa roolissa jossa olemme tottuneet näkemään...Carsonin loukkaantuminenkin, joko loukkaantuu sitten jossain välienselvittelyssä ja kostomentaliteetti nostaa tarinan jännitteitä mutta että hevosen alle...eikä ollut edes eka kerta, surkea episodi sekin.
-
Mutta aattele, että kun Karson jäi sinne hevosen alle, niin sitten Teksistä tuli taas villi ja vapaa! Jee!
En tiedä miten tämänkin sitten niille nuorimmille lukijoille kertoisi (Lurker voisi auttaa).
-
Mutta aattele, että kun Karson jäi sinne hevosen alle, niin sitten Teksistä tuli taas villi ja vapaa! Jee!
En tiedä miten tämänkin sitten niille nuorimmille lukijoille kertoisi (Lurker voisi auttaa).
Seguralle mieluusti soisin tuon villin vapauden ellei ala kunnioittaa sarjan perustavaa laatua olevia perinteitä...
-
Seguralle mieluusti soisin tuon villin vapauden ellei ala kunnioittaa sarjan perustavaa laatua olevia perinteitä...
Segurasta löytyy muuten hyvä Wikipedia-artikkeli.
http://en.wikipedia.org/wiki/Antonio_Segura
Perinteitä kunnioittaa parhaiten uudistamalla niitä, totta kai niitä kunnioittaen ja tiettyjä perusarvoja vaalien.
Uskoisin, että maxit ja jättialbumit osaltaan nostivat Texin uuteen suosioon.
-
Mahtavasti saatiin tämän Maxin ruotiminen etenemään näin pitkälle; seuraavaksi pohditaan kuka se mahtoi kumminkin olla tuon Kit Willerin äiti.
-
Perinteitä kunnioittaa parhaiten uudistamalla niitä, totta kai niitä kunnioittaen ja tiettyjä perusarvoja vaalien.
Uskoisin, että maxit ja jättialbumit osaltaan nostivat Texin uuteen suosioon.
Buono, osuit Lurker asian aivan kristallinkirkkaimpaan ytimeen...juuri ne tietyt perusarvot oli jätettu vaalimatta. Uudistusta pitääkin tapahtua ja täsmälleen mainitsemallasi tavalla, en voisi enempää olla samaa mieltä.
Eipä juuri moitteita olekaan aikaisemmista makseista ja suuralbumeista eli miksi sitten muuttaisi radikaalisti toimivaa yhtälöä...
-
Uskoisin, että maxit ja jättialbumit osaltaan nostivat Texin uuteen suosioon.
Näin kävi ainakin minun tapauksessani ja nyt kahlaan lapsuudessa lukemiani, kerran jo unohtamiani, tarinoita Kronikoista.
Huomasiko kukaan, että Viikatemiehen tiellä on, kuten jo Texas Bill, komeasti oikeassa, suuremmassa koossa!
-
Uskoisin, että maxit ja jättialbumit osaltaan nostivat Texin uuteen suosioon.
Miten niin uuteen suosioon? Onko sinulla jotain tietoja Italian levikeistä? Vai puhutko Suomesta?
-
Segurasta löytyy muuten hyvä Wikipedia-artikkeli.
http://en.wikipedia.org/wiki/Antonio_Segura
Helvata, Ortizhan oli piirtänyt Seguran pääkonnaksi...pitääkin mennä lukemaan loppuun, ny tuli motivaatiota >:D
-
Miten niin uuteen suosioon? Onko sinulla jotain tietoja Italian levikeistä? Vai puhutko Suomesta?
Suomesta.
Ja sanoin että uskoisin.
Käännätin Googlella Seguran haastattelua...
"I sent a synopsis of the script and [it was] accepted. When that first album was released, it sold 165 000 copies on a circulation of 200 000 and now I'm working on the fourth story of Tex."
http://www.uv.es/~ponsa/tebeos/asegura.htm
Suosittuhan tuo Segura näyttäisi olevan, Italiassakin.
Omalta osaltani keskustelu Texista on ollut kohdettaan arvostavaa. Olen siis kertonut, että pidin tästä viimeisimmästä tarinasta. Pientä perusteluakin olen yrittänyt mukaan laittaa. Jokaisella on se oma käsityksensä Texistä ja omat suosikkitarinansa, ja hyvä niin. Tarkoitus ei ole siis mitenkään väheksyä tämän pitkän historian omaavan sarjan eri "arkeologisia kerrostumia". Ja kuten olen jo aikaisemmin maininnut, niin olen suuri värikirjaston ystävä, eli pidän myös saagan alkuvaiheista tässä uudessa asussa.
-
Omalta osaltani keskustelu Texista on ollut kohdettaan arvostavaa. Olen siis kertonut, että pidin tästä viimeisimmästä tarinasta. Pientä perusteluakin olen yrittänyt mukaan laittaa. Jokaisella on se oma käsityksensä Texistä ja omat suosikkitarinansa, ja hyvä niin. Tarkoitus ei ole siis mitenkään väheksyä tämän pitkän historian omaavan sarjan eri "arkeologisia kerrostumia". Ja kuten olen jo aikaisemmin maininnut, niin olen suuri värikirjaston ystävä, eli pidän myös saagan alkuvaiheista tässä uudessa asussa.
Samma här, paitsi etten pitänyt. Arvostan kuitenkin muidenkin mielipiteitä, ja toivon etten keskustelun lomassa ketään loukannut.
-
Hienoa että keskustellaan ja ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä, hyvä maksi kun aiheutti tällaiset kuohahtelut...no vähän löpinää että 400's sekoilu saadaan ulos. En siis ylensä kauheasti kirjoittele paitsi tänään ehkä ylitin itseni. Keskustelu oli oikein hauskaa ja antoisaa mutta mikäs tällaisen vanhan jäärän päätä kääntäis...
-
Suomesta.
Ja sanoin että uskoisin.
enemminkin tässä maassa ne yleensä muutoin sarjakuvakentässä vähemmän äänessä olevat tahot, mm. Tex Willerin fanit, saivat lapset kouluun /pois kotoa/asuntolainan siedettävälle tasolle ja alkoivat kerätä divareista Texeja kun siihen oli parempi tilaisuus.
Saattohoitaja Asko A Alanen joka oli aina suhtautunut korkkareihin ja Texeihin innostuksella eikä "vain" työnä onnistui muun toimituskunnan kanssa ajoittamaan Suuralbumit ja Maxit oikeaan hetkeen.
Toisaalta, ilman Texin comebackia (vaikkei ikinä minnekään mennytkään) ei olisi mm. Ken parkeria taas lehtipisteissä.
Ratkaisevin tekijähän Tex Willereissä on korkea laatu.
verrattuna useimpiin muihin saatavilla oleviin vaihtoehtoihin liki ylivertainen laatu, jossa ne maanantaikappale- lapsuksetkin pesevät kilpailun 42 - 0.
Tätä asiaa on mahdotonta lukea "kovasta lännestä" mutta faktoja se ei muuta.
Tuota puhuttua Segura-Ortizia en ole lukenut vielä, mutta Hombren fanina tuskin petyn.
Seguran lähestymistapa on ehkä enemmän sama kuin muuten länkkäreissä: nyt sattui Leone-kopio Hawks-kopion sijaan.
Eikä kummankaan laadukkaassa kopionnissa ole mitään vikaa, oltiin sitten elokuvissa tai sarjakuvissa
-
Kyllä teidän, pannukahvia ryystävien ja kuivalihaa jauhavien lännenmiesten, kanssa on hauska vaihtaa mietteitä.
Toki suosikkisankaria on puolustettava, eivätkä minunkaan pohdintani toivon mukaan parkkiintuneen ja auringonkovettaman nahan läpi kivuliaasti nipistä.
-
Segura luotsasi tarinansa kauemmas perinteisestä Willeristä, mutta tarinasta toimivan saadakseen siitä olisi pitänyt tehdä sellainen lännentarina, joka ei enää olisi ollutkaan Willer-tarina. Vika ei siis ole käsittelytavassa, vaan käsiin hajoavassa tarinassa.
Itse olen Willer-harrastajia sallivampi, mutta toki on selvää, että Willerin suosio kumpuaa siitä, että hahmo on yhtä kova ja karski kuin rehti ja suoraselkäinenkin. Arvostelussakin varoitin melko monisanaisesti, että nyt pokkarissa on hieman erilainen Tex kuin mihin lukijat ovat tottuneet.
Kunnianhimoisempaa tai muutoshakuisempaa otetta en näe pahana, mutta lukijana reagoin tarinaan hieman samaan tapaan kuin kovemmat Willerin ystävät: Tex on ikoni samoin kuin Teräsmies, ei hahmoa voi liiaksi muuttaa sen suosion perusteiden siitä kärsimättä.
Sen sijaan luen sujuvasti muitakin lännentarinoita kuin aivan perinteisempiä Willereitä. Hienoa on, että Suomessa vaihtoehtoisia tarinoita löytyy Parkereiden sivuilta, yhtä lailla muhevina pokkareina lehtihyllyiltä. En tosin pane pahakseni, jos Willer-tarinoihin tulisi perinteitä kunnioittaen hieman lisää monimuotoisuutta.
En ole vieläkään saanut aikaiseksi tuota lukea, mutta yleensä meikäläistä liika raakuus ja väkivalta tökkii. Luin tuossa juuri Petri Hiltusen upean opuksen Vala auringolle ja täytyy sanoa, että vaikka siinä oli todella raakoja kohtauksia niin oli todella hyvä lukukokemus. Piti kuitenkin napata uusin ilmestynyt normitex sen jälkeen käsiinsä, jotta pääsi aivot taas omille uomilleen :)
Ehkä sitä turvallisuuden tunnetta hakee noista Texeistä, kun tietää tasan tarkkaan mitä saa ja kun ei saakaan niin pettyy. Mutta onko kukaan aluksi negatiivisesti tuohon uusimpaan maxiin suhtautunut tullut muutaman päivän miettimisen jälkeen toisiin aatoksiin? Tarkoitan siis, että aluksi tuomitsi tarinan liian raakana tms. mutta hetken mietittyään huomasi, että olikin hyvä tarina vaikka totutusta poikkesikin?
Täytyy kyllä vielä lopuksi sanoa, että täällä kvaakissa on harvinnaisen fiksua väkeä. Normaalisti vastaavissa netin foorumeissa näkee jos jonkinlaista vipeltäjää ja kaikki haukkuvat kilpaa toisiaan. Kiitos ja kumarrus! :-*
-
Tuota puhuttua Segura-Ortizia en ole lukenut vielä, mutta Hombren fanina tuskin petyn.
No, et. Laitetaanpa tähänkin keskusteluun Eurooppalaisten sarjakuvien -puolelle postittamani mallisivu Hombresta. Hyvin länkkärimäistä sekin, ja Tex-juttujen tapaan hevosia kupsahtelee siinäkin...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=12615.0;attach=16405)
Ortiz osaa loistavasti tuoda ruutuihin syvyyttä, siis kuvallisesti.
-
Täytyy kyllä vielä lopuksi sanoa, että täällä kvaakissa on harvinnaisen fiksua väkeä. Normaalisti vastaavissa netin foorumeissa näkee jos jonkinlaista vipeltäjää ja kaikki haukkuvat kilpaa toisiaan. Kiitos ja kumarrus! :-*
Joo, valvojan ominaisuudessa olen ollut tyytyväinen, että keskustelu on pysynyt hyvänä ja tasokkaana. Samaa ei voi sanoa kaikista kvaakinkaan ketjuista. Useimmista kyllä.
-
No nyt on uusin maxitex luettu. Ei ollut mielestäni ollenkaan liian väkivaltainen. Ehkä normitexiä väkivaltaisempi, mutta ihan ok. En tuota ehkä heti ensimmäiseksi texiksi kenellekään antaisi, mutta hyvin upposi. Ainut miinus oli ehkä tuo juonen hyppelehtiminen asiasta toiseen. Matkan varrella sattui yhtä ja toista ja paljon enemmän juuri sitä toista. Kaiken kaikkiaan hyvä lukupaketti!
Hieman täällä annetut kommentit mielestäni poikkesivat siitä, mitä lopulta oli tarjolla.
-
Anteeksi vähäinen Tex-tietouteni, (en jaksanut lukea kaikkia 163 sivua tätä Tex-keskustelua yhdeltä istumalta) mutta onko nämä Maxi-Texit vanhojen tarinoiden uusintoja?
-
Pääsääntöisesti eivät. Kvaakin etusivullakin arvosteltu Viikatemiehen tiellä on Italiassakin aivan uunituore. Sen sijaan sitä edeltänyt Texas Bill on vanha, Suomessa ennenjulkaisematon tarina.
Suomessa aiemmin julkaistuja seikkailuja on niitäkin silti Maxi-Tex-julkaisujen joukossa, Vaarojen saartamana on esimerkki sellaisesta (osa tarinoista on julkaistu ensi kertaa vuonna 1964–1965).
Suuralbumeissa tilanne on periaatteessa sama, mutta klassikkosarjan tarinoita ei niiden joukossa nähdä. Suuralbumeissa on pääsääntöisesti julkaistu ennen kääntämättömiä tarinoita, mutta joskus vakiosarjassa jo julkaistuja suuralbumeita on otettu uusiksi.
Sen sijaan Kronikat-sarjassa julkaistaan vuodesta 1971 alkaen uusintoja ilmestymisjärjestyksessä. Poikkeustapauksissa osa tarinoista on jätetty väliin ja niiden seikkailut on julkaistu kovakantisissa opuksissa, Luurankoylänkö ja Mefiston poika, olivat tällaisia. Kvaak-arvostelut ovat myös molemmista, löytyvät esim. yläpalkin Arkisto-painikkeen takaa toiminnosta Haku toimitetusta sisällöstä.
Lisäksi sitten Kirjasto-sarjassa seikkailuja julkaistaan kronologisesti ja väreissä.
-
Kiitos perusteellisesta vastauksesta, täytyypi hankkia noita kesälukemiseksi.
EDIT. Ei tarvitse lainata ylläoleva tekstiä ainakaan kokonaan. Tärkein tekstin osa riittää. Nyt ei sitäkään nähdäkseni tarvita.
-
Osaako joku sanoa mikä tuo videon taustalla soiva musiikki on? Jotenkin tosi tuttu, mutta ei vaan saa mieleen onko toi jostain leffasta vai mistä... Hyvät, pahat ja rumat leffassakin oli toisenlainen vihellys..
http://www.youtube.com/watch?v=G2UVzZZsMyM
-
Osaako joku sanoa mikä tuo videon taustalla soiva musiikki on? Jotenkin tosi tuttu, mutta ei vaan saa mieleen onko toi jostain leffasta vai mistä... Hyvät, pahat ja rumat leffassakin oli toisenlainen vihellys..
http://www.youtube.com/watch?v=G2UVzZZsMyM
Tämä. (http://www.youtube.com/watch?v=mLXQltR7vUQ)
-
Tänks :)
-
Toi länkkäri-trilogia on muuten yksi mahtavimmista leffasarjoista mitä on tehty.
Odottelen muuten, että Tex Willeristä tulisi leffa.
-
Odottelen muuten, että Tex Willeristä tulisi leffa.
Älä suotta odottele, koska Tex-elokuva on tehty jo vuonna 1985 (http://www.imdb.com/title/tt0090150/).
Eri asia sitten, kuinka onnistuneena tuota kukin pitää, itse en sitä ole nähnyt.
-
Toivottavasti Tex Willeristä ei suunnitella uutta leffaa. Elokuvassa Texin pitäisi ainakin minusta puhua suomea, eikä mitään ulkomaan mongerrusta (niin että itsekin ymmärtäisi; ja kun sarjakuvissakin puhuu suomea). Parhaiten Texin osaan sopinut suomalainen näyttelijä olisi ollut keihäänheittäjä Tapio Rautavaara, mutta hän on jo kuollut. Näin ollen elokuvaa Texistä ja hänen ystävistään ei kande suunnitella, ellei Tapiota saada herätettyä taas henkiin; mikä ei ole kauhean tdn.
-
Älä suotta odottele, koska Tex-elokuva on tehty jo vuonna 1985 (http://www.imdb.com/title/tt0090150/).
No jos elokuva ei ole saavuttanut hysteeristen naismassojen palvontaa, minunkin täytynee ohittaa se.
Tyydyn sitten Tex-sarjisten luomaan mielikuvaan täydellisestä
saavuttamattomasta cowboysta. (rangerista?)
-
No jos elokuva ei ole saavuttanut hysteeristen naismassojen palvontaa, minunkin täytynee ohittaa se.
Englanniksi dupattu jenkkikopio löytyy tai ihan Italoversiokin tarvittaessa jos ihan välttämättä haluaa tutustua....kyllä siitä fani jotain potkua saa vaikkei mikään kaksinen olekaan...tiedä sitten aiheuttaako hysteeristä palvontaa, mutta muuten voipi tulla hysteerinen olo ;D
-
Viikatemiehen tiellä tuli vihdoin hankittua ja luettua.
Ja nyt on kyllä pakko päästä ylistämään tätä teosta !
Parasta Willeriä vuosikausiin, ihan ehdottomasti. Sujuva ja koukuttava tarina, vaikka olikin monisäikeinen. Ei meinannut malttaa päästää pokkaria käsistään, teki mieli lukea kerralla alusta loppuun.
Eikä kyllä ollut ainakaan liian väkivaltainen tai raaka. Kuvitushan on kaiken kaikkiaan aika rosoista ja siten ehkä vähän korostetummin raakuudetkin sieltä paistavat, mutta toisaalta niitä liian siloisiakin Willer-kuvituksia näkee minusta aivan liikaa.
Eikä tämä toisaalta ollut mitenkään ankea ja huonosti tehty kuvitus, sellainen realistisen hikinen villin lännen meininki säilyi hienosti läpi tarinan.
Makuasioitahan nämä tietysti ovat, mutta pitkästä aikaa oikein innostuin tarinasta. Tekee välillä hyvää, kun juoni on täysin ennalta arvaamaton, eikä peruskauraa, jossa konnat ja tarinan juoni pääpiirteissään on helposti arvattavissa jo alkulehdillä.
Mielestäni on myös ihan asiallista ja uskottavaa, että Tex välillä myös ottaa turpaansa, eikä kukkoile koko tarinaa läpi täysin voittamattomana sankarina.
Eikä tämä ainakaan mitäänsanomaton tai tavallinen Willer-tarina ollut, koska näytti täälläkin herättäneen paljon keskustelua.
-
Uusimmassa Tew Willerissä oli Janne V:n tekemä haastattelu Claudio Villasta. Olipa mielenkiintoista lukea hänen ajatuksiaan. Hienoa, että tälläinen artikkeli julkaistiin Suomeksi ja vieläpä "yksinoikeudella".
-
Niin oli, kiitokset Jannelle! Huomiota kiinnitti Villan arvio kolmesta Italian suuresta piirtäjästä, jossa Ticcin ja De Gestaron lisäksi hän mainitsi Uggerin. Uggerihan ei Texiin paljon piirtänyt, mutta olisi mukava tietää lisää, mitä muuta on tehnyt.
Mukavia juttuja uudessa Willerissä oli myös mainos tulevasta klassikko-Maxista, kertakaikkiaan mahtavaa! Ilmestynee joskus syksyllä? Kiitos Askolle tästä jo etukäteen! Ja sitä odotellessa saataneen pari värikirjastoa?
Ilmeisesti klassikkoseikkailut jatkuvat vielä ainakin seuraavassa numerossa, ainakin itse toivon niin!
-
Tuolta jotain seviää Uggerista:
http://lambiek.net/artists/u/uggeri_mario.htm
-
En kerta kaikkiaan ymmärrä uusimman Maxin (Segura/Ortiz) saamaa negatiivista palautetta. Vaikka yleensä vihaan (VIHAAN) näitä yksinäisen Texin tarinoita, oli tämä virkistävä poikkeus ja loistava tarina. Ortizin kuvitus sopii Seguran tarinoihin aivan täydellisesti ja kun vielä painojälki oli siistiä (Ortizin tyyli ei siedä suttuisaa painoa) niin lopputulos on täysi kymppi.
Vaikea on myös ymmärtää valituksia "raakuudesta". Villi länsi kun oli raakaa aikaa jolloin kukkahattuileva vätystely ei perinyt maata.
Sudoplatov, P.
Tex-faniuden inkvisiittori (SMERSH)
-
Niin....ja Claudio Villa mainitsi aivan erikseen, että kaikkien aikojen paras Tex Willer tarina niin kuvitukseltaan ja tarinaaan oli hänen mielestään TRAAGINEN RISTI piirtäjänä Giovanni Ticci.
Olisi suorastaan maailman suurin asia, jos Egmont julkaisi tämän opuksen jättikokoisena suuralbumina. Olisi siinä Italialaiset kyllä kateellisia ja ainakin minä onneni kukkuloilla. Mutta...eihän tätä koskaan tapahdu!!! Ehkä on aivan turha edes puhua tälläisiä.
Ja Traaginen Risti normaalikokoisena painiksena Suomeksi joskus 1975 tai jotain....oli kyllö niin pienikokoinen ruuduiltaan, ettei siinä kyllä Ticci taide tullut millään tasolla esille. Myin kaikki vanhat Suomenkieliset vahat Texit kun sain erään ystävällisen Tex fanin kautta kvaakisa Italian kielisiä Tex Willereitä joitakuita.
-
En kerta kaikkiaan ymmärrä uusimman Maxin (Segura/Ortiz) saamaa negatiivista palautetta. Vaikka yleensä vihaan (VIHAAN) näitä yksinäisen Texin tarinoita, oli tämä virkistävä poikkeus ja loistava tarina. Ortizin kuvitus sopii Seguran tarinoihin aivan täydellisesti ja kun vielä painojälki oli siistiä (Ortizin tyyli ei siedä suttuisaa painoa) niin lopputulos on täysi kymppi.
Vaikea on myös ymmärtää valituksia "raakuudesta". Villi länsi kun oli raakaa aikaa jolloin kukkahattuileva vätystely ei perinyt maata.
Sudoplatov, P.
Tex-faniuden inkvisiittori (SMERSH)
Villi länsi oli raakaa aikaa, samoin oli keskiaika, ajanlaskun alku, maailmansotien aika ja niin on nykyaikakin. Sudoplatov (vai alias Pasoleati alias jotain muuta) voi aivan rauhassa matkustaa vaikkapa lähi-itään todetakseen tämän.
Tex willer on fiktiivinen hahmo joka seikkailee fiktiivisessä "villissä lännessä"; nimenomaan seikkailee. En ymmärrä lainkaan miksi näissä seikkailuissa pitäisi korostaa ja jäädä mässäilemään väkivallalla. Väkivaltaahan sinänsä Texin tarinat ovat täynnä. Tex ampuu ja konnia kuolee, intiaanit ampuvat jouskarilla ja valkoisia kuolee, ja päänahat otetaan, jne. tämähän on sitä villin lännen raakuus-tarinaa. Mutta on eri asia jos tätä puolta aletaan korostamaan, kuvataan yksityiskohtaisemmin miten kaikki tapahtuu ja korostetaan esim. että myös naiset ja lapset tapettiin, tai ylipäätään nostetaan ensisijaiseksi se, mitä kaikkia raakuuksia ja miten tehtiin. Tämä ei mielestäni kuulu Tex Willer -lehteen.
Onkohan Korkeajännitys-lehden osalta käyty vastaaavaa keskustelua? Oma vähäinen kokemukseni korkkareista on, että niissä yhtä lailla kuvataan seikkailuja ja sankaritarinoita ja sodan arkirealismi - pelko, ahdistus, väkivalta, raakuus, apatia, toivottomuus - loistavat poissaolollaan. Pitäisikö korkkareissakin käsitellä sotassankareiden sijasta keskitysleirien vankeja ja niiden arkea; kuvata yksityiskohtaisesti tankkien yliajamien sotilaiden murskautumisia tai pommien aiheuttamaa tuhoa?
Ja kuka näitä haluaisi lukea, viihteeksi?
En kiellä tällä em. asioiden tärkeyttä, mutta minusta TW on ensisijaisesti viihdelukemisto.
-
Hyvä pointti, Hannu. Raaemmat tarinat voi hyvin julkaista toisessa formaatissa kuten Maxeissa, hieman samassa hengessä kuin Marvel teki MAX-linjansa (höhö) kanssa. Näin "kuukausittainen" julkaisu voi jatkaa hyväksi havaitulla kaavalla ja kokeellisemmat tarinat pitää hieman sivummassa.
-
Nyt on syytä kyllä muistuttaa Hannua&Co pienestä kaksoisstandardien käytöstä. Kääntäkääpä kelloja muutama vuoksi taaksepäin tarinaan nimeltä Seitsemän tappajaa (13-15/1999). Ko. tarina on mielestäni monin verroin raaempi kuin uusin Segura/Ortiz-tuotos, mutta enpä muista kenenkään valittaneen ko. tarinan todella sadistisista kohtauksista. Pukkaa jopa epäilyttämään, että koska ko. tarina on esim. Hannun mieliparivaljakko Boselli/Marcello kynistä lähtöisin, sovelletaan siihen erilaisia arvostelustandardeja kuin Segura/Ortiz-duoon...
Sudoplatov, P.
Tex-fanaatikkojen sielunrauhan vartija
-
Sudoplatov, P.
Tex-fanaatikkojen sielunrauhan vartija
Off topic:
Eikös Pavel Sudoplatov vartioinut lähinnä Stalinin mielenrauhaa ? :o
On topic:
Kyllähän Texeissä ja Korkkareissa pääsääntöisesti lähinnä laitettiin väkeä kylmäksi sen kummemmin mässäilemättä ruumilla.
Texeissä konnilta tietoa lypsettäessä väkivallan ja kidutuksen uhkaa kyllä käytettiin (yleensä Apache veitsen muodossa), mutta toimeen ei tarvinnut yleensä ryhtyä ja toimenpiteitäkään ei yleensä näytetty eikä niillä mässäilty.
Sopii ja kuuluu mielestäni Texin "koodiin".
-
(yleensä Apache veitsen muodossa), mutta toimeen ei tarvinnut yleensä ryhtyä ja toimenpiteitäkään ei yleensä näytetty eikä niillä mässäilty.
Itse Tex kyllä kiduttelee säännöllisesti rosmoja nyrkeillään hakkaamalla.
-
Itse Tex kyllä kiduttelee säännöllisesti rosmoja nyrkeillään hakkaamalla.
Lasken tuon kuuluvan Texissä "normaaliin toimintaan" ;)
Nyrkki ja nelivitonen = Busines as usual....
-
Off topic:
Eikös Pavel Sudoplatov vartioinut lähinnä Stalinin mielenrauhaa ? :o
Pasoleati tuntee historian, niin me muutkin.
-
Saapasmaasta kiirii sellainen tieto, että myös Fabio Civitellin seuraava tarina tulee olemaan Texone eli suuralbumi. Kässäri on Bosellin ja alustava nimi on "La cavalcata del Morto". Julkaisuvuosi 2012. Ja hyvällä tuurilla Villan "Eagle Pass" sitten 2013.
-
Taitaakin olla Civitellin ensimmäinen Bosellin kässäriin pohjautuva tarina. Ja eiköhän Villan kiireet ala hellittää, kun Repubblica loppuu piakkoin. Ties, vaikka kaikki kannet olisivat jo valmiina.
-
Kuulostaa hienolta, erityisesti tuo Civitellin suuralbumi. Villan kansitaide taas on niin huikeaa verrattuna siihen mitä viimeksi (lähinnä se mefisto-juttu) on tarinoissa nähty (ja aivan huikeaa muutenkin) , että minusta saapi vaan niitä kansia tehdä.
-
Niin...olen Hannun kanssa samaa mieltä. Minusta Villa on parhaimmillaan juuri kansikuvien tekijänä ei niinkään sarjakuvallisissa ansioissaan, vaikka hän on toki loistava piirtäjä. Sitä ei kukaan varmaan kiellä.. Mutta hänen piirtämänsä intiaanien kasvot ovat miltei toistensa kopiota. Samanlaisia kasvoiltaan ja näöltään. Voitten itse tämän todeta katsomalla hänen tekeleitään. En pidä hänen tavastaan piirtää kasvoja. No...tämä oli nyt mun ajatus vaan. :-\
Mutta kansikuvissa hän on aivan huikaiseva.
-
Osaisiko kukaan kvaakkilaisista hieman kertoa, mitä Civitelli tässä haastattelussa You Tubessa puhuu? Puhutaan Italiaa joita osaan vaan kaksi sanaa.
Olisi kiva juttu, jos joku kvaakkilainen joka osaa Italiaanoa kääntäisi hieman, ja käyttäisi lahjojaan meidän muiden "kielitaidottomien" hyväksi ;).
Rupean muuten tekemään pian omaa Tex Willer näytekanttani ja kysyn sitten teidän ammattilaisten mielipiteitä.
-
Tuskin kauheasti asiaa ainakaan omalla kohdallani auttaisi, vaikka olisikin linkki.
-
Ops....unohtui linkki...kas tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=Jh20vcxj1gY
http://www.youtube.com/watch?v=_XSv0brFBnI
Varmaan Civitelli ketoo jotain meitäkin kiinnostavaa...muttei understand!
-
Keltaisen koiran paluun ensimmäinen osa ( Oltre il fiume ) tuli juuri luettua , kiitos kavereiden Italian tuliaisten . Keltainen koira tarinaa 5-8 /81 pidän itse yhtenä parhaimmista ja olikin mielenkiintoista huomata , että aiheeseen oli palattu uudelleen. Henkilökohtaisesti olisin toivonut Ticcin olleen kuvittajana , mutta kyllä Ortiz minulle kelpaa myös. Juonta liikaa paljastamatta täytyy todeta , että ainakin tämä puolisko tarinasta oli melkoista deja vu - ilmiötä . Nizzi toisti turhankin paljon jo aiemmasta seikkailusta tuttua kaavaa. Keltainen koira siis palaa kosto mielessään joukkioineen Navajo- reservaatin rauhaa häiritsemään. Mielenkiinnolla saa odottaa " skalppeeraako " Yön kotka Keltaisen koiran uudelleen ensi numerossa ?
-
Eipä paljoa odotuksia nostata tuo arvio. Harmi, jos/kun hyvälle piirtäjälle on kirjoitettu kökkö tarina. Ei kannattaisi Ortizin kykyjä enää haaskata roskaan, kun mikä tahansa tarinoista voi jäädä viimeiseksi.
-
Heips,
Mkivimäki kävi Italiassa ja toi tuliaisina sallaisia Tex julkaisuja joista en ole kuullutkaan. Alla lainaus häneltä:
"Muutama normi willeri tuli hankittua, mutta niiden lisäksi myös yksi suuralbumi, kaksi minisuuralbumia (näistä en ollut ennen kuullutkaan, joten pakkohan niitä oli ostaa kun vastaan sattui), Le avventure in treno di tex- tieto/sarjakuvakirja, il riposo del guerriero (jossa tämän uusimman "epävirallisen" tex-julkaisun tarinoita + muita sarjakuvia, suuri kovakantinen tex-opus "naslita di un eroe", ja värikirjasto numero 1. Emäntä vähän ihmetteli mitä teen noilla kaikilla kun en osaa italiaa, mutta eipä se olekaan se pääpointti
Siis kaikenkaikkiaan paljon löytyi sellaisia opuksia joita en tiennyt olevan olemassakaan, mutta paljon jäi myös kauppojen hyllyille.."
Voisiko joku ihan tosissaan selvittää tässä foorumissa, mitä kaikkea nuo edellämainitut Texit, joista mkivimäki mainitsi pitävät sisällään. Ja muistakin julkaisuista olisi kiva saada tietoa. Olen tulla hulluksi siitä, kun Italiassa on kaikenlaista Tex materiaalia ja kun ei tiedä mitä on mikin julkaisu ja mitä pitää sisällään. Millaisia kova kantisia speciaaleja siellä on julkaistu jne. Tämä olisi todella arvokasta tietoa tässä osiossa.
Voisiko joku "asiantuntija" laittaa tänne tietopaketin siitä, millaisia julkaisuja Texistä on olemassa Italiassa ja mitä ne pitävät sisällään. Uskon, että moni muukin ilahtuisi tälläisestä tiedosta. Please! :D
-
Näitä on kyllä kerrottu Tex-ketjuissa vaikka kuinka usein. Minisuuralbumi on vähän outo. Italiasahan aikoinaan oli mini texone (eli suomeksi juurikin minisuuralbumi) sarja, josta ilmeistyi tasan yksi osa: Oklahoma, joka on meillä julkaistu Maxi Tex -sarjassa ja Italiassakin se kai nykyään luetaan kyseiseen sarjaan. Ehkä nuo mkivimäen opukset ovat jotain ihan muuta.
Italiassa on julkaistu lukemattomia tietokirjoja Texistä. Le avventure in treno di tex lienee yksi sellainen. Siinä tuskin on sarjakuvaa, jota muualla ei olisi julkaistu. Tuo kyseinen julkaisu on minulle kuitenkin outo. Samoin on naslita di un eroe, joka lienee myös jonkinlainen tietokirja tai uudelleenjulkaisu jostain tarinasta. Ja noita uudelleenjulkaisujahan on Italiassa niin monta, että ainakaan minä en jaksa niitä luetella. Il riposo del guerriero sen sijaan on tuttu ja siinä on juuri niitä yksisivuisia, joita suomeksikin on saatu nyt vissiin kaikki. Lisäksi siinä läpyskässä on muutakin mukavaa Bonelli-kamaa.
Hienojahan nuo kaikki Italojulkaisut ovat. Jos sattumalta vastaan tulee, niin mukaan kannattaa ottaa. Jos jotain tiettyä tarinaa itselleen etsii, niin suomipoikain kannattaisi ehkä ensin kääntyä virallisten Bonelli-julkaisujen puoleen: perussarja ja sen lukuisat uusinnat, maxit, suuralbumit ja almanaccot. Näitä saa kaiken lisäksi helposti tilattua Bonellin omilta sivuilta. Jos väriwilleriä haluaa omistaa, niin tämä nykyinen repubblica on paras. Mondadorin kovakantiset, värilliset suuralbumit ovat myös komeita, joten niitäkin ehkä kannattaa metsästää, jos siinä sattuu olemaan joku oma suosikkitarina. Mondadori on julkaissut myös pehmeäkantista, mustavalkoista Best Seller -sarjaa, jossa yleensä on yksi tai kaksi tarinaa yksissä kansissa normaalikoossa (ei siis juuri eroa maxi-Tex -formaatista). Tätä Best Seller -sarjaa taitaa olla muutama värillinenkin julkaisu. Noilla pärjää!
-
Näitä on kyllä kerrottu Tex-ketjuissa vaikka kuinka usein. Minisuuralbumi on vähän outo. Italiasahan aikoinaan oli mini texone (eli suomeksi juurikin minisuuralbumi) sarja, josta ilmeistyi tasan yksi osa: Oklahoma, joka on meillä julkaistu Maxi Tex -sarjassa ja Italiassakin se kai nykyään luetaan kyseiseen sarjaan. Ehkä nuo mkivimäen opukset ovat jotain ihan muuta.
Italiassa on julkaistu lukemattomia tietokirjoja Texistä. Le avventure in treno di tex lienee yksi sellainen. Siinä tuskin on sarjakuvaa, jota muualla ei olisi julkaistu. Tuo kyseinen julkaisu on minulle kuitenkin outo. Samoin on naslita di un eroe, joka lienee myös jonkinlainen tietokirja tai uudelleenjulkaisu jostain tarinasta. Ja noita uudelleenjulkaisujahan on Italiassa niin monta, että ainakaan minä en jaksa niitä luetella. Il riposo del guerriero sen sijaan on tuttu ja siinä on juuri niitä yksisivuisia, joita suomeksikin on saatu nyt vissiin kaikki. Lisäksi siinä läpyskässä on muutakin mukavaa Bonelli-kamaa.
Hienojahan nuo kaikki Italojulkaisut ovat. Jos sattumalta vastaan tulee, niin mukaan kannattaa ottaa. Jos jotain tiettyä tarinaa itselleen etsii, niin suomipoikain kannattaisi ehkä ensin kääntyä virallisten Bonelli-julkaisujen puoleen: perussarja ja sen lukuisat uusinnat, maxit, suuralbumit ja almanaccot. Näitä saa kaiken lisäksi helposti tilattua Bonellin omilta sivuilta. Jos väriwilleriä haluaa omistaa, niin tämä nykyinen repubblica on paras. Mondadorin kovakantiset, värilliset suuralbumit ovat myös komeita, joten niitäkin ehkä kannattaa metsästää, jos siinä sattuu olemaan joku oma suosikkitarina. Mondadori on julkaissut myös pehmeäkantista, mustavalkoista Best Seller -sarjaa, jossa yleensä on yksi tai kaksi tarinaa yksissä kansissa normaalikoossa (ei siis juuri eroa maxi-Tex -formaatista). Tätä Best Seller -sarjaa taitaa olla muutama värillinenkin julkaisu. Noilla pärjää!
Kuten tuonne toiseenkin ketjuun jo kommentoin niin laitan kuvia kunhan kotiin pääsen. Nuo mainitsemani "minisuuralbumit" ovat oikeasti pieniä. Sanoisinko vaikka kokoa A6 eli neljäsosa koosta A4. Ne ovat kovakantisia ja ainakin kaikki mitä näin, olivat tehty juuri näistä suuralbumin tarinoista. Itse tuli ostettua tarinat Tex suuri ja Sininen takki punainen sydän.
La avventure in treno... on tosiaankin tietoteos, jossa on kuitenkin lopussa myös sarjakuvaa. Lyhyen tarkastelun jäljiltä sisältää lyhyitä pätkiä Texin junareissuista (kaikkea sitä tutkitaankin :)
Naslita di un eroe on maxi texin kokoinen, mutta kovakantinen ja siinä on uusintapainosta vanhoista tarinoista.
Il riposo del guerriero olikin Jannelle tuttu ja niitä tuli ostettua pari kappaletta (ajattelin ensin yhtä kaveria tuota ostaessa, mutta häneltä se jo löytyikin.) näin ollen laitan tuon varmaan huuto.nettiin myyntiin kunhan kerkiän.
L'uomo senza passato on todella aivan upea opus. Iso ja kovakantinen ja todella paksu värillinen kirja. Tuota selailee mielellään, vaikka ei italiaa osaakaan :)
-
Naslita di un eroe on maxi texin kokoinen, mutta kovakantinen ja siinä on uusintapainosta vanhoista tarinoista.
Ahaa. Tuo on sitten niitä sanomalahden liittetä, joita tuli ennen kuin värikirjasto eli repubblica Italiassa aloitettiin. Eli tuo kirjasto ei ollut ensimmäinen Tex, joka oli sanomalehden liitteenä, vaan hommaa kokeiltiin jokusen opuksen voimin jo aiemminkin. Ihan ovat mukavia julkaisuja nämäkin. Painojälki on hyvää!
Nuo minisuuralbumit ovat minulle aivan uusi tuttavuus. Kuva sellaisesta (rinnallaan mieluusti vaikka joku normi-Tex) olisi kiintoisaa nähdä.
-
Nonniin! Koitetaanpa jos saisi näitä kuvia näkyviin.
Parissa ensimmäisessä kuvassa on L'uomo senza passato albumi. Tuo on suuralbumin kokoinen, mutta kovakantinen, värillinen ja paperinlaatu on paljon parempaa.
(http://img293.imageshack.us/img293/3640/uomosenzapassato.jpg) (http://img293.imageshack.us/i/uomosenzapassato.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
(http://img267.imageshack.us/img267/4830/uomosenzapassato1.jpg) (http://img267.imageshack.us/i/uomosenzapassato1.jpg/)
Sitten seuraavassa kuvassa on Naslita di un eroe, joka on myöskin kovakantinen, mutta maxin kokoinen.
(http://img689.imageshack.us/img689/7384/naslitadiuneroe.jpg) (http://img689.imageshack.us/i/naslitadiuneroe.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
Seuraava on Le avventure in treno di Tex, joka on pehmeäkantinen ja suuralbumin kokoinen tietoteos Texin junamatkailusta, mutta sisältää myös jonkin verran sarjakuvaa.
(http://img227.imageshack.us/img227/5694/leavventureintrenoditex.jpg) (http://img227.imageshack.us/i/leavventureintrenoditex.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
Seuraava on Il riposo del guerriero. Tämäkin on pehmeäkantinen, mutta kuten kuvasta näkyy, malli on hieman liuskamainen. Tämä opus sisältää mm. Texin yksisivuisia kommelluksia ja vitsisarjoja sekä Texin lisäksi myös muuta Bonellin sarjakuvaa. Ja mainittakoon vielä kiinnostuneille, että toin näitä kaksi, joten toinen menee kohtapuoliin huuto.nettiin ;)
(http://img227.imageshack.us/img227/7451/ilriposodelguerriero.jpg) (http://img227.imageshack.us/i/ilriposodelguerriero.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
Seuraavissa kahdessa kuvassa on tuo ns. minisuuralbumi. Noita on ilmeisesti tehty jokaisesta suuralbumista, ainakin valikoiman perusteella. Näitä toin kaksi erilaista.
Laitoin kuviin myös normitexin, jotta tuo koko tulee paremmin esille. Nuo ovat siis kovakantisia ja jos ikänäöstä alkaa olla haittaa, niin suosittelen vahvoja lukulaseja ;) Varmaan ihan mukavaa matkalukemista, kun mahtuu helposti pieneenkin kassiin...
(http://img294.imageshack.us/img294/4844/minisuuralbumi1.jpg) (http://img294.imageshack.us/i/minisuuralbumi1.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
(http://img96.imageshack.us/img96/9549/minisuuralbumi2.jpg) (http://img96.imageshack.us/i/minisuuralbumi2.jpg/)
Uploaded with ImageShack.us (http://imageshack.us)
-
No on tosiaan pienikokoinen tex. En oikein usko, että tuollainen menestyisi Suomessa. Upeita kuvia.
-
No on tosiaan pienikokoinen tex. En oikein usko, että tuollainen menestyisi Suomessa. Upeita kuvia.
Onhan noita minitaskareitakin... :-D
-
...En oikein usko, että tuollainen menestyisi Suomessa. ..
Here we go again!
-
Kiitos MKivimäelle kuvista, oikein kiinnostavaa. Olen syksyllä menossa Roomaan, täytyypä katsella mitä kioskeista oikein löytyy.
-
Myöhäisiä kommentteja Paholaisen eskadroonasta, jonka viimein ennätin lukea.
Näin se aika rientää, minä kun ostin sen vasta toissapäivänä ja lukaisin läpi tänään. Kesä ja Willer kyllä kuuluvat yhteen, oli kesä sitten mikä tahansa. Ja hyvinhän hellepäivä tämän kanssa vierähti, Nizzi kun kirjoitti oikein mukavasti kulkevan tarinan, jossa oli hieman yritystäkin, eikä tuo Cossu nyt perspektiivivirheitä lukuun ottamalta niin pahalta näyttänyt.
-
Victor de la Fuente on kuollut 83 vuoden ikäisenä. Viisi tarinaa hän kaikkiaan teki Texiä, vuosina 1992-2000.
-
Harmillinen uutinen, vahva ja tehokas tekijä oli. Yhden varsinaisen Tex-tarinan olen tosin lukenut häneltä, juuri tuon Arizona liekeissä-suuralbumin. Piirrosjälki oli kuitenkin miellyttävää ja mukavasti omalaatuista erottuakseen. Yleisesti miehellä oli persoonallinen tyyli sarjakuvissaan, paljon oli tarinoita tehnyt ja näitä pitäisi ehdottomasti saada käsiin ja miksei suomeksikin. De la Fuente oli tuttu myös siinä suhteessa, että hänen piirtämiään Korkeajännitys-tarinoita tutkailin suhteellisen kuumeisesti joku aika sitten.
-
Mahtavan päivätyön mies teki. On suurimpia suosikkejani sarjakuvan saralla. Taisi vaan viime vuodet olla sarjakuvan osalta aika hiljaisia.
Texin saralla raivostuttaa miehen kaltoin kohtelu. Monti piirsi useimpiin tarinoihin Texin naamat, minkä takia suhden Bonelli-yhtiöön jäi harmittavan lyhytikäiseksi. Aapon tapaan minäkin olen ihaillut miehen korkkareita. Myös 70-luvun alussa Mustanaamion liitteenä julkaistu Sunday-western on huippu, vaikka sekin sarja jäi harmillisesti kesken.
-
Pistetään tännekin tuo Askon ilmoittama (Texin eri julkaisut -ketjussa) julkaisu-uutinen eli seuraava kovakantinen uusintajulkaisu on Traaginen risti ja ilmestyy jouluksi.
-
perussarjan nro 12 tulee olemaan 600. suomenkielinen Tex-pokkari!
Voisi olla aihetta laittaa logo pokkarin etukanteen vai
mitä suunnitelmia Egmontilla mahtaa olla?
-
Miten te, hyvät willeristit, määrittelisitte missä kulkee ns. klassisen ja modernin Tex Willer -julkaisun välinen raja? Pidättekö rajakohtana jotain tiettyä vuosikymmentä, joidenkin uusien taiteilijoiden astumista mukaan tekijätiimiin, vai ehkä jonkun uuden tyylillisen seikan mukaantuloa? Vanhoja ja vähän uudempia lehtiä selaillessani tulin siihen puolileikilliseen tulokseen, että raja klassisen ja modernin Texin välillä kulkee siinä kohtaa, jossa Tex Willerin asevyö ei enää aja housunkannattimen virkaa. Eli jonkinlainen lisääntynyt kuvituksellinen western-realismi ja yksityiskohtaisuus.
Vai onko koko asialla teille edes mitään merkitystä?
-
Miten te, hyvät willeristit, määrittelisitte missä kulkee ns. klassisen ja modernin Tex Willer -julkaisun välinen raja?
Klassisen ja modernin raja menee jossakin siinä vuosien 1987-1988 taitteessa, kun Civitelli tuli mukaan ja "Kaksi tappajaa" julkaistiin. Siitä sitten alkoi tulla muitakin uusia tekijöitä pikku hiljaa...
-
Juu, olen samaa mieltä Spiritin kanssa. Silloin kun Villat, Civitellit ja kumppanit astuivat kuvioihin tuli minulle tauko Texin lukemisesa. Texit eivät tuntuneet enää oikeilta. Nykyään Villa onkin yksi suosikeistani.
-
perussarjan nro 12 tulee olemaan 600. suomenkielinen Tex-pokkari!
Voisi olla aihetta laittaa logo pokkarin etukanteen vai
mitä suunnitelmia Egmontilla mahtaa olla?
Voipi olla myöhäisä tehdä mitään. Todennäköisesti kaksi seuraavaa pokkaria ovat jo painossa elleivät jopa jo painautuneet. Hyvä idea kuitenkin. Onneksi se tuhannes julkaisu tuli huomioitua.
-
Klassisen ja modernin raja menee jossakin siinä vuosien 1987-1988 taitteessa, kun Civitelli tuli mukaan ja "Kaksi tappajaa" julkaistiin. Siitä sitten alkoi tulla muitakin uusia tekijöitä pikku hiljaa...
Kohtuulisen hyvä arvio. Eiköhän "klassinen" aika texissä päättynyt kun alkuperäiset tekijät Bonelli senior ja Galeppiini vetäytyivät estraadilta, mikä Suomen texeissä tapahtui suunnilleen 1986-1989 välisenä aikana. Toki piirtäjistä upeat Uggeri, Ticci ja Letteri (ja tietysti ei niin upeat Nicolo, Fusco, Gamba ja Muzzi) olivat jo mukana. Vaikea kuitenkaan mitään selkeää rajaa tähän on vetää.
-
Tässä tämän hetken tilannetietoa Italian lähivuosien Tex-tarjonnasta eli mitä tarinoita siellä on nyt työn alla. Turha varmaan sanoakaan, että muutoksia saattaa näihin hyvinkin tulla ajan myötä.
Mauro Boselli
Andreucci: perussarja 220 s.
Brindisi: piirrokset noin sivun 100 paikkeilla
Civitelli: suuralbumi, piirrokset noin sivun 100 paikkeilla, tarinassa esiintynee El Morisco
Danubio: Almanacco del West (110 s., valmis) ja perussarja (220 s.)
Fernandez: Maxi Tex "Alaska" (332 s.), ilmeisesti jatko-osa Läpi lyijytuulen ja luotituiskun -maxille
Frisenda: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 80 paikkeilla
Ernesto Garcia Seijas: perussarja 330 s. piirrokset yli puolessavälissä
Yannis Ginosatis: perussarja 330 s. piirretty yli 200 s.
Gomez: ei tarkempia tietoja
Leomacs: perussarja 254 s. piirrokset noin sivun 200 paikkeilla
Piccinelli: perussarja 296 s. piirrokset noin sivun 200 paikkeilla
Torricelli: Almanacco del West (110 s.), piirrokset valmiit
Venturi: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 70 paikkeilla
Villa: suuralbumi, piirrokset jäissä sivulla 94
Tito Faraci
Giovanni Bruzzo: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 50 paikkeilla
Cestarot: perussarja 220 s. piirrokset melkein valmiit
Danubio: Almanacco del West (110 s.)
Pasquale Del Vecchio: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 110 paikkeilla
Mastantuono: perussarja 220 s.
Mario Milano: ei tarkempia tietoja
Nespolino: perussarja 220 s., piirrokset noin sivun 70 paikkeilla
Repetto: Maxi Tex (332 s.), piirrokset noin sivun 200 paikkeilla
Suarez: Almanacco del West (110 s.), piirrokset noin sivun 100 paikkeilla
Gianfranco Manfredi
Gomez: suuralbumi, piirrokset valmiit
Ticci: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 130 paikkeilla
Claudio Nizzi
Rossano Rossi: perussarja 220 s. piirrokset lähes valmiit
Filippucci: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 130 paikkeilla
Ernesto Garcia Seijas: hyllytetty suuralbumi
Pasquale Ruju
Font: perussarja 220 s. piirrokset noin sivun 60 paikkeilla
Ortiz: perussarja 220 s.
Antonio Segura
Ortiz: Maxi Tex (330 s.), piirrokset valmiit
Tito Faraciin tykästyneillä on ainakin runsaasti mitä odottaa. Myös Mario Milano näyttäisi tekevän paluun Texin pariin Ranskan keikkansa jälkeen. Ja vaikuttaa, että huippusuosittu maxi Läpi lyijytuulen ja luotituiskun on saamassa jatkoa ja ehkä siinä nähdään Gros-Jeanin, Jim Brandonin ja Kathy Dawnin paluu.
-
Pitää paikkansa tuon lyijytuulen suhteen. Pelottaa, että kayköhän niinkuin hyvien elokuvien jatko-osille tuppaa käymään. Eli tulee huono jatko-osa.
Kitos Cheyennelle vaivannnäöstä!
-
Pitää paikkansa tuon lyijytuulen suhteen. Pelottaa, että kayköhän niinkuin hyvien elokuvien jatko-osille tuppaa käymään. Eli tulee huono jatko-osa.
Toivottavasti "Alaskasta" tulee uusi Kummisetä II. Bosellista en ole niin kovin huolissani, mutta saa nähdä, miten uusi tuntematon Tex-ruisku Fernandez selviytyy tulikokeestaan. Kiinnostava seikkailu siitä varmasti tulee, kunhan joskus valmistuu. Ja harvoin nämä talvitarinat ovat pettäneet odotukset, pikemmin päinvastoin.
-
Mitäs, jos Tex ja kumppanit seikkailevat Alaskassa kesällä? :)
-
Olen rutkuttanut aiemminkin, kuinka Carson on ajan mittaan taantunut comic sidekick -hahmoksi. Toisinaan epäröin, ettei muistikuva olisikaan pitänyt paikkaansa, mutta Kronikoiden perusteella asia on juuri kuten muistin!
Carson on näissä vanhoissa tarinoissa usein aloitteen tekijä tai ratkaisija. Kronikassa 13 (1/1973) Carson päättää polttaa intiaaneille aseita ja viskiä myyneen lurjuksen baarin ja komentaa Willeriä, joka leikillisesti vielä pokkuroi ystävänsä komennoille.
Tällaisia kohtauksia, joissa Carson esiintyisi vähintään samanveroisena hahmona en muista äkkiseltään vaikkapa Nizzin kynäilemistä tarinoista yhtä ainutta.
-
Oikeassa olet. Onneksi tilanne ei ole kuitenkaan mennyt niin pahaksi kuin olisi voinut. Jotkut muistavat esim. Zagorin pardnerin Cicon. Siinä vasta kauhea hahmo. Ja hahmon luomistyöstä on vastannut itse Sergio Bonelli, joka on kuitenkin käsitellyt Carsonia melko kunnioittavasti.
-
Tässä tämän hetken tilannetietoa Italian lähivuosien Tex-tarjonnasta eli mitä tarinoita siellä on nyt työn alla. Turha varmaan sanoakaan, että muutoksia saattaa näihin hyvinkin tulla ajan myötä.
Mauro Boselli
Civitelli: suuralbumi, piirrokset noin sivun 100 paikkeilla, tarinassa esiintynee El Morisco
Boselli ja Civitelli tekemässä yhteistarinaa? Se onkin uutta, piirtäjissä Civitelli ja Villa taisivat olla viimeisiä Nizzin "yksinoikeuskuvittajia".
-
Toivottavasti yhteistyö pelaa. Manfredin ja Civitellin välillä se ei pelannut.
-
Löysinpä mielenkiintoisen sivun, josta saattaisi saada tilattua Tex-aiheisia pikku-ukkoja. Taidan laittaa linkkeihin, että voi joskus tehdä figuuriostoksia.
Tex-figuureja -nettikauppa Italiassa (http://www.muscara.com/webstore/main_page/category_tree,155_490)
-
Löysinpä mielenkiintoisen sivun, josta saattaisi saada tilattua Tex-aiheisia pikku-ukkoja. Taidan laittaa linkkeihin, että voi joskus tehdä figuuriostoksia.
Tex-figuureja -nettikauppa Italiassa (http://www.muscara.com/webstore/main_page/category_tree,155_490)
Hieman toistakymmentä löytyy jo hyllyltä, mutta kun noita kaikkiaan on 40kpl täytyy varmaan hankkia lisää..
Laitapa vielä sellainen linkki, mistä saa rahaa kaikkiin hankintoihin ilmaiseksi ;)
-
Löysinpä mielenkiintoisen sivun, josta saattaisi saada tilattua Tex-aiheisia pikku-ukkoja. Taidan laittaa linkkeihin, että voi joskus tehdä figuuriostoksia.
Tex-figuureja -nettikauppa Italiassa (http://www.muscara.com/webstore/main_page/category_tree,155_490)
Kiitos. Tilasin muutaman kokeeksi. Vastaavat ainakin sähköpostiin nopeasti.
Laitan infoa kun on jotain uutta kerrottavaa.
Erno
-
Raporttia kehiin.
Kuinka on oikean oloisia luonnossa ?
Yms.
-
Raporttia kehiin.
Kuinka on oikean oloisia luonnossa ?
Yms.
Saakohan tuosta kuvasta mitään selvää. Ei nuo nyt mitään mestariteoksia kuitenkaan ole, mutta ihan kivoja. Eikä näitä kovin montaa erilaista ole ollut tarjolla. (siis eri valmistajilta.) Vielä kun saisi laittaa esille... vaimo kielsi :-D
-
Vielä kun saisi laittaa esille... vaimo kielsi :-D
No en ihmettele yhtään. Onhan nuo nyt ihan ****** rumia. ;D
-
Vielä kun saisi laittaa esille... vaimo kielsi :-D
Woah !
Squaw vaikenee, kun miehet harrastavat !
(Tarkasta kuitenkin ensin, että teltta on valmiina...... ;) )
-
Kuinka on oikean oloisia luonnossa ?
Sivujen perusteella suurin osa figuureista on 16 cm korkeita.
Vekka of savolle tiedoksi, että verrattuna Megon (Linkki rumiin figuureihin (http://www.megocentral.com/TEXWILLER.html)) tuotteisiin nämä ovat suorastaan kauniita. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin pienoishahmot ovat juuri niitä, joista joskus näkee kuvia italian- ja portugalinkielisillä sivuilla, kun joku keräilijä esittelee tex-materiaaliaan.
Jos ernotam saa tilauksen perille, niin kauppa saattaa saada muutaman muunkin suomalaisasiakkaan.
-
Woah !
Squaw vaikenee, kun miehet harrastavat !
(Tarkasta kuitenkin ensin, että teltta on valmiina...... ;) )
Näin on! Siksi minullakin nuo löytyvät kunniapaikalta Tex-hyllyjen vierestä. :D
-
Vekka of savolle tiedoksi, että verrattuna Megon (Linkki rumiin figuureihin (http://www.megocentral.com/TEXWILLER.html)) tuotteisiin nämä ovat suorastaan kauniita.
Horror, horror... ;D
Barbien Kenille laitettu keltainen paita ja Carsonilla purkkirusketus, neon-oranssi paita ja myrkyn vihreät housut?!?
-
Jos ernotam saa tilauksen perille, niin kauppa saattaa saada muutaman muunkin suomalaisasiakkaan.
Väliaikatiedote: Sähköpostiin tuli ilmoitus, että olisivat tänään postitettu.
-
Kuinkas maksu piti hoitaa. Luottokortti vai IBAN/BIC -tsydeemi?
-
Kuinkas maksu piti hoitaa. Luottokortti vai IBAN/BIC -tsydeemi?
Tilisiirto pelitti hyvin. Kaikki tiedot tulivat kerralla, helposti, vaivattomasti ja oikein. Ihmeiden aika ei ole siis ohi...
-
Kiitos. Tilasin muutaman kokeeksi. Vastaavat ainakin sähköpostiin nopeasti.
Laitan infoa kun on jotain uutta kerrottavaa.
Tänään tuli Tex-ukot postissa. Ei voi kuin ihmetellä, ikuna ei ole italiaanojen kanssa sujunut yhtä helposti. Tilaan varmasti toistekin..
-
Tänään tuli Tex-ukot postissa. Ei voi kuin ihmetellä, ikuna ei ole italiaanojen kanssa sujunut yhtä helposti. Tilaan varmasti toistekin..
Paljonko oli postikulut ja montako ukkoa tilasit? Ajattelin itsekin laittaa tilausta menemään :)
-
Paljonko oli postikulut ja montako ukkoa tilasit? Ajattelin itsekin laittaa tilausta menemään :)
Products
------------------------------------------------------
1 x Tex KIT CARSON 3D Figure Hachette (806101032) = € 18.00
1 x Tex GROS JEAN 3D Figure Hachette (806101055) = € 10.00
1 x Tex TEX PRIGIONIERO DEI NAVAJOS 3D Figure Hachette (807211001) = € 15.00
------------------------------------------------------
Sub-Total: € 35.83
Registered Mail(1.35kg - 0.001m³) € 13.00
Tax 20% (FI-LS): € 7.17
Total: € 56.00
Noilla kokeilin. Hyvin toimi.
Erno
-
Mäkin tilasin noi allaolevat tänään notta pääsee fiilistelemään, mutta huom. nyt ainakin varastoarvot näyttivät aikast pieniltä miten saatavuuden laita vähän ajan kuluttua halutuimmista...
------------------------------------------------------
1 x Tex KIT WILLER 3D Figure Hachette (806101051) = € 18.00
1 x Tex KIT CARSON 3D Figure Hachette (806101032) = € 18.00
1 x Tex TEX WILLER 3D Figure Hachette (806101058) = € 20.00
------------------------------------------------------
Sub-Total: € 46.67
Registered Mail(1.35kg - 0.001m³) € 13.00
Tax 20% (FI-LS): € 9.33
Total: € 69.00
-
Mäkin tilasin noi allaolevat tänään
Taitaa Piero (myyjä) kohta ihmetellä mikä suomalaisiin on mennyt...
Tosiaan muutamia kappaleitahan noita kaikkia taisi olla vain jäljellä, mutta iso osahan noista figuureista on aika turhia hahmoja.
-
Mahtoiko Pietro pudota tuolilta kun huomasi minun tilaukseni ;D
Products
------------------------------------------------------
1 x Tex KIT CARSON 3D Figure Hachette (806101032) = € 18.00
1 x Tex DIABLERO 3D Figure Hachette (806101028) = € 10.00
1 x Tex TEX WILLER 3D Figure Hachette (806101058) = € 20.00
1 x Tex TEX L'UOMO DELLA MORTE 3D Figure Hachette (806101029) = € 15.00
1 x Tex MAH-SHAI 3D Figure Hachette (806101054) = € 10.00
1 x Tex COCHISE 3D Figure Hachette (806101044) = € 12.00
1 x Tex GROS JEAN 3D Figure Hachette (806101055) = € 10.00
1 x Tex MEFISTO 3D Figure Hachette (806101035) = € 10.00
1 x Tex CAPITAN BARBANERA 3D Figure Hachette (806101050) = € 10.00
1 x Tex PADMA 3D Figure Hachette (806101031) = € 10.00
1 x Tex MANUELA GUZMAN 3D Figure Hachette (806101046) = € 10.00
1 x Tex JASON DUCAUX 3D Figure Hachette (806101027) = € 10.00
1 x Tex OLD PAWNEE BILL 3D Figure Hachette (806101052) = € 10.00
1 x Tex DAMBO 3D Figure Hachette (806101042) = € 10.00
1 x Tex TEX PRIGIONIERO DEI NAVAJOS 3D Figure Hachette (807211001) = € 20.00
------------------------------------------------------
Sub-Total: € 154.17
Free Shipping(for orders over € 90.00) € 0.00
Tax 20% (FI-LS): € 30.83
Total: € 185.00
Huomioikaa tuo ilmainen lähetys kun tilauksen arvo on yli 90eur.
Sitten vaan pakettia odottelemaan... Kauankos Ernolla meni?
-
Mahtoiko Pietro pudota tuolilta kun huomasi minun tilaukseni ;D
Heh, Kivimäki putsas melkeen koko jasson ;D Hyvä Suomi!!
Katoin jo eilen että TEX PRIGIONIERO DEI NAVAJOS hinta oli noussu 5 egee Ernon tilauksesta, korotuspaineet senku kasvaa jos tähän tahtiin tilataan...
-
Heh, Kivimäki putsas melkeen koko jasson ;D Hyvä Suomi!!
Katoin jo eilen että TEX PRIGIONIERO DEI NAVAJOS hinta oli noussu 5 egee Ernon tilauksesta, korotuspaineet senku kasvaa jos tähän tahtiin tilataan...
Kaikki muut tuolla myynnissä olevat sitten jo löytyikin... Vielä kun saisi puuttuvat jostain :)
-
Huomioikaa tuo ilmainen lähetys kun tilauksen arvo on yli 90eur.
Koskeekohan myös ulkomaita, vain onko vain joku italialaisten oma tsydeemi. Tosin mun paketissa taisi lukea Budapestista jotakin, mistä lie lähetetty?
-
Koskeekohan myös ulkomaita, vain onko vain joku italialaisten oma tsydeemi. Tosin mun paketissa taisi lukea Budapestista jotakin, mistä lie lähetetty?
Ilmainen lähetys ainakin Italiaan ja Suomeen.. Ilmeisesti worldwide..
Niin ja sanottakoon vielä, että hoidin maksun Paypalin kautta, joten sen turvallisemmaksi ei kait paljonkaan voi mennä..
Tuli viestiä kaupasta noin puoli tuntia ostoksen jälkeen, että lähettävät tuotteet vielä myöhemmin tänään :)
-
Katsoin noista Ernon viesteistä, että oli mennyt viikko ja päivä lähetyksestä ukkeleiden saapumiseen.. Minun paketti lähetettiin 8.9... Pitäisi siis kaiketi huomenna jo tulla :D Tosin vielä ei näy mitään edes postin seurantakoodilla.... >:(
-
Joskus olen saanut odottaa kuukausia Italiasta tulevia paketteja. :-\
-
Joskus olen saanut odottaa kuukausia Italiasta tulevia paketteja. :-\
Älä nyt jumaleisson pelottele tolla tavalla ;)
Uskoisin paketin aika piankin saapuvan, kun lähetystunnuskin jo on... Kaksi viikkoa vielä hyväksyn, mutta sitten täytyy jo hermostua :D
-
Tässä vaiheessa on hyvä kaataa kylmää vettä niskaan, jos se kaksi viikkoa ylittyykin :). Ja yllätytpähän entistä iloisemmin, jos postipoika kolkuttaa jo tänään ovelle.
-
Ei varmaankaan vielä tänään kolkuttele kukaan ovelle, mutta täytyy sanoa, että tämän näkeminen nosti mielialaa reilusti:
15.09.2010, klo 09:42 Lähetys saapunut maahan 01000 HKI VANTAA, ULKOMAANTERMINAALI
OUJEE!!! 8]
-
Tänään oli sitten minunkin vuoro ( kun kaikki muutkin ) tilata Tex - figuureja Saapaslandiasta . Tilasin lähes kaikki hahmot , mitä Pierolla oli tarjolla . Muutaman maltoin jättää kertaan toiseen esim. L`alieno , Manuela Guzman ja se auringonpoikien jonkinlainen kuninkas saivat jäädä hyllylle pölyä keräämään .
Ruokahalu tietysti kasvaa syödessä ja olisi mukava saada sarjan muita kiinnostavia hahmoja , kuten El Muerto , El Morisco , Yama , Tiger Jack jne. Reilun viikon tässä sitten saa olla kuin tulisilla hiilillä , jos tosiaan toimitus Finlandiaan on ollut näin reipasti kuten annettu ymmärtää . Muy bien !
-
Jepu, mun figuurit tuli tänään eikä mitään valittamista ;D
-
Emäntä tuossa juuri ilmoitteli, että paketti on saapunut postiin.. JES! :laugh:
-
Italian Texien kansiin lätkäistään aina myös tarinan nimi, kuten tiedetään. Tänään ihaillessani Villan kantta uusimmassa willerissä tuli mieleen, voitaisiinko meillä käyttää hyväksi tuo kannen alareunan tyhjä musta palkki ja tekstata siihen hillityn tyylikkäästi kulloisenkin tarinan nimi? Klassikkoseikkailuissa ja maxeissahan palkki on jo ansiokkaasti hyötykäytössä.
-
Katsastakaapa ihmiset vielä uudestaan tuo figuurikauppa, joka aikaisemminkin mainittiin. Uusia hahmoja ilmestynyt.
Tein itse seuraavan tilauksen (eli tilasin kaikki uudet):
2 x Tex TIGER JACK 3D Figure Hachette 20.00% € 35.00
1 x Tex - IL COLONNELLO ARLINGTON - 3D Figure Hachette 20.00% € 10.00
1 x Tex AQUILA DELLA NOTTE 3D Figure Hachette 20.00% € 15.00
1 x Tex - NA HO MAH - 3D Figure Hachette 20.00% € 10.00
1 x Tex EL MUERTO 3D Figure Hachette 20.00% € 10.00
1 x Tex TEX PRIGIONIERO DEI NAVAJOS 3D Figure Hachette 20.00% € 20.00
1 x Tex - TIGRE NERA - 3D Figure Hachette 20.00% € 15.00
Pakko oli tilata pari ylimääräistä kun sain siten halvemmalla kuin maksamalla vain haluamieni postikulut. Postikulut siis sisältyvät hintaan kun tilaa yli 90eurolla.
Edellisessä tilauksessa oli käynyt pieni vahinko. Dambo ja Diablero olivat molemmat hieman rikki. Dambo oli irti jalustastaan ja Diableron käsi oli poikki. Ei kuitenkaan mitään mistä ei selviäisi parilla tipalla pikaliimaa. :)
Mainitsin asiasta kuitenkin Pierolle, joka lupasi laittaa uudet hahmot tulemaan, eikä vanhojakaan tarvitse ymmärrettävästi palauttaa. Homma toimii paremmin kuin vanha jopo.
-
Italian Texien kansiin lätkäistään aina myös tarinan nimi, kuten tiedetään. Tänään ihaillessani Villan kantta uusimmassa willerissä tuli mieleen, voitaisiinko meillä käyttää hyväksi tuo kannen alareunan tyhjä musta palkki ja tekstata siihen hillityn tyylikkäästi kulloisenkin tarinan nimi? Klassikkoseikkailuissa ja maxeissahan palkki on jo ansiokkaasti hyötykäytössä.
Mielestäni tämä on kannatettava ajatus! Olisi ihan hienoa saada tarinan nimi myös kanteen ja varsinkin kun sille olisi jo paikkakin valmiina. Tarinan nimi voisi osaltaan jopa palvella kannen kuvituksen dramatiikkaa.
-
Kiitokset aktiivisille lännenmiehille, että nostitte viime numerossa (11/2010) alkaneen tarinan esiin!
Boselli on kirjoittanut erinomaisen hyvin kulkevan tarinan ja Fontin kuvituksessa, etenkin etevästi kuvatuissa tulitaisteluissa, on vetoa.
Taustajuonen olen arvannut, mutta se on hienosti rakennettu ja samalla perusrakenne noudattaa silti jämäkkää takaa-ajomallia. Tämä on sitä uutta, raikasta Willeriä, joka veti minut lapsuudensankarin seikkailujen pariin viidentoista vuoden tauon jälkeen.
-
Nonnih, toinen paketti Pierolta saapui juuri. DHL toimitti paketin työpaikalleni. En kuitenkaan viitsinyt uteliaille paljastaa, mitä loota sisälsi :D
Kaikki oli niinkuin pitikin ja sekä Dambo, että Diablero saapui tällä kertaa ehjänä ja ilman lisämaksua..
-
Minullekin tuli viime perjantaina iso paketti saapasmaasta ja kaikki oli sitä mitä tilasinkin . Hienoja figuureja olivat ja puolustavat paikkaansa Tex Willer fanin kirjahyllyssä ;) Ainut pieni moite ja ihmetys oli esimerkiksi joidenkin hahmojen mittasuhteissa tai ulkonäössä. Dambohan oli hirveän kokonen karpaasi , lihaksikas ja päätään pidempi kuin esim. Baron Samedi ja Mefisto , mutta figuuri versio hänestä olikin aika reppanan kokoinen . Mefisto taas oli liian Gandalfmainen puhtaanvalkoisine hiuksineen ( täytyy varmaan itse maalata harmaammaksi velhon hiuskuontalo ). Myös Carsonin hapset olivat ihan vitivalkoiset tehden hänestä papparaisen , vaikka figuuri muuten olikin ihan ok . Jim Brandon oli figuurin mukaan kersantti vaikka eversti lienee arvo nykyään . Montalesistakin oli vanha versio lainsuojattomana. Mahtavia pystejä anyway ja täytyy noita hankkia lisääkin , kun oli noin vaivatonta tilata . Luotettavuus ja tilauksen nopea toimitus olivat myös huippuluokkaa. Seuraavaksi täytyy jännätä Italian tuliaisia , kun saan tuoreeltaan kaikki uusimmat Tex - julkaisut ensiviikon alussa mukaanlukien värillinen Italian Tex nr.600.
-
Minua vähän kaivelee myös nuo mittasuhteet. Jotenkin myös Diablero olisi saanut olla isompi. Ja varsinkin Arlington oli pieni käppänä :D
Oli parissa figuurissa myös hieman "keikkumista" eli ei pysy täysin tukevasti pystyssä. Ei tarvinnut onneksi kuitenkaan mitään virityksiä keksiä, vaan ihan pysyi itsekseen hyllyllä :)
-
Apua kaivataan!
Täälläkin on vissiin joskus mainittu, että 'Cedar Minesin seikkailu' on koottu suurelta osin (ellei peräti kokonaan?) muista tarinoista.
Olen koittanut kaivaa eri tarinoista näitä ruutuja esille, mutta työ on hidasta ja tuskaista... Jos jollakin on lisätietoa tästä, niin kaikki esille vaan!
Tällä hetkellä olen käynyt seuraavat tarinat läpi:
Tehtävä Devil's holessa 2000/16 - 2001/1
Daltonin kopla 2002 / 6-7
Satanian sudenpesä 2000/16
Paholaisen hyppy 2002/1&6
El Rojon kopla 2000/1
Varmasti jo näihin on jäänyt paljon ruutuja, joita en ole huomannut.
Ja löytämäni olen koonnut tänne:
http://personal.inet.fi/koti/erno.tamminen/
Lataa tiedosto cedarvertailu.pdf Huom. tiedosto on melkoisen iso, yli 6Mb.
Edit: mainitaan vielä, että omat löydökseni painottuvat tarinan loppupuolelle. pdf:n alkupuolen selailu on aika masentavaa katsottavaa...
-
On melkoinen uroteko Ernolta!
-
Oletin että Cedar Mines on tehty kokonaan tuosta Tehtävä Devil's Holessa seikkailun materiaalista, mutta mielenkiintoista että Erno on löytänyt ruutuja muistakin seikkailuista.
Edit:
Mutta olisiko niin, että alku olisi uutta, ja uudelleenkäytetty materiaali alkaisi sivulta 10, jossa kumppanit lähtevät erilleen.
-
Nostan virtuaalista Tex-hattua ernotamille ruutujen skannaamisesta. Yleisemmin on sanottava, että minulla on sellainen kutina, että liuska-ajan tarinoissa "lainaaminen" oli kohtuullisen yleistä. Toisin sanoen yksittäisiä ruutuja on varmasti muissakin tarinoissa. Mutta että koko tarina koostuisi valmiista ruuduista, se on kyllä mielenkiintoista!
Peräti harmillista, että tällä hetkellä aikaa Tex-harrastamiseen jää vain lukemisen muodossa, mutta jos huomaan jotain, niin ilmoittelen kyllä.
-
Italian Texien kansiin lätkäistään aina myös tarinan nimi, kuten tiedetään. Tänään ihaillessani Villan kantta uusimmassa willerissä tuli mieleen, voitaisiinko meillä käyttää hyväksi tuo kannen alareunan tyhjä musta palkki ja tekstata siihen hillityn tyylikkäästi kulloisenkin tarinan nimi?
Palatakseni tähän Cheyennen ajatukseen, miettikää miten hienosti esimerkiksi uusimman Texin kannen tunnelmaan tuo tarinan nimi "Deadwood" olisi tyylikkään hillitysti kirjailtuna sopinut!
-
Liuskalehtien kansistahan osa on ilmeisesti Suomessa tehtyjä. Alla olevat kertauksen vuoksi:
1961 nro 12 - kansi tehty sivusta 22
1961 nro 13 - kansi tehty sivusta 29
1961 nro 14 - kansi tehty sivusta 12
1961 nro 24 - kansi tehty sivusta 4
1961 nro 25 - kansi tehty sivusta 17
1961 nro 26 - kansi tehty sivusta 28
Numeroiden 1963 - 16 ja 18 suomalaiset kannet ovat peilikuvia verrattuna alkuperäiseen italialaiseen. (9 sarja 'Gialla' nrot 9 ja 11)
Tähän asti ainakin minulla on hämärän peitossa ollut numeron 1955/8 kansi, mutta sillekin löytyi alkuperä. Kuvat löytyivät tarinasta El Rojon kopla.
-
Kyllà aika hurjalta vaikuttaa tuo Ticcin piirtàmà tex nro 600, en italiaa osaa niin hyvin ettà olisin kaikkea ymmàrtànyt mutta kuvien perusteella jonninlaisen kuvan tarinasta kuitenkin sai. Mielenkiinnolla odotan suomalaista versiota, siis joskus ensi kevàànà.
Terveiset vaan Kvaakkilaisille tààltà Roomasta, huomenna kotiinpàin ja metsàstàmààn Muzzi-Maxia.
-
Tälläistä tietoa Texin tulevasta julkaisupolitiikasta suoraan toimittaja Alasen viestistä lähes suoraan kopioituna:
- 600-kirja tulee mustavalkoisena (ei kovinkaan upeaa väritystä).
- uusia piirtäjiä lanseerataan.
- peruspokkarin klassikkosarjojen julkaisu on nyt sitten päätetty lopettaa, kun kirjastot ottavat niitä turhan nopeasti kiinni. - vuosi 2012 voi vielä olla 16 numeron varassa, mutta seuraava karsiutunee jo 12 tai 13 numeroon.
- julkaisemattomat kolme vanhaa seikkailua, joista maxi-ketjussa puhuttiin, julkaistaa ensi vuonna Maxi-koosteena.
- kovakantisten jatkosta ei ole ollut puhetta. Paljolti riippunee "Traagisen ristin" menekistä.
-
Kiitos Janne & Asko!
600 mustavalkoisena on tietysti pettymys, mutta ei odottamaton; eihän noita muitakaan satasia ole väreissä julkaistu. No, ompahan tuo Italian versio.
Uusi klasskkkomaxi on enemmän kuin tervetullut!
Traagisen ristin menekkiä aion edistää omalta osaltani 100%:sti.
Värikirjastosta ei ollut tuossa puhetta, mutta sormet ja varpaat on ristissä sen jatkumisen (ja mahdollisesti vauhdin kiihtymisen) puolesta!
-
Värikirjastosta ei ollut tuossa puhetta, mutta sormet ja varpaat on ristissä sen jatkumisen (ja mahdollisesti vauhdin kiihtymisen) puolesta!
Kuutta värikirjaa olisi Norja laittamassa ensi vuodelle.
En ole varma tehtiinkö sopimus jo.
-
- peruspokkarin klassikkosarjojen julkaisu on nyt sitten päätetty lopettaa, kun kirjastot ottavat niitä turhan nopeasti kiinni. - vuosi 2012 voi vielä olla 16 numeron varassa, mutta seuraava karsiutunee jo 12 tai 13 numeroon.
Mielenkiintoista nähdä, nouseeko kestotilaajan tex-laskun summa ensi vuodeksi, jotta sitä voidaan sitten laskea kun Texien määrä laskee... Siis samalla tavalla kuin ruokakaupat (ainakin Prisma) nostivat ensin hintojaan ja kun veromuutos tuli, niin sitten "laskivat" hintojaan käytännössä entiselle tasolle..
Samapa tuo siinä mielessä on.. Joka tapauksessa tilaan jatkossakin, mutta onpahan mielenkiintoista nähdä miten käy..
-
Mielenkiintoista nähdä, nouseeko kestotilaajan tex-laskun summa ensi vuodeksi, jotta sitä voidaan sitten laskea kun Texien määrä laskee...
Ei, Ei ;) Eiks se noussu pari vuotta sitten?
-
Mielenkiintoista nähdä, nouseeko kestotilaajan tex-laskun summa ensi vuodeksi...
Tilaushinnat eivät nouse ainakaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
-
Mites noi Kronikat? Loppuuko nekin?
-
- peruspokkarin klassikkosarjojen julkaisu on nyt sitten päätetty lopettaa, kun kirjastot ottavat niitä turhan nopeasti kiinni. - vuosi 2012 voi vielä olla 16 numeron varassa, mutta seuraava karsiutunee jo 12 tai 13 numeroon.
Almanaccoista riittää täytettä normisarjaan vielä runsaaksi kahdeksi vuodeksi; tällä hetkellä 9 julkaisematta suomeksi:
1/1994 La ballata di Zeke Colter / Zeke Colterin balladi (6/2008)
2/1995 La carovana della paura / Pelon matkue (7/2008)
3/1996 L’uccisore di indiani / Intiaanien tappaja (3/2009)
4/1997 Bad river / Paha joki (4/2009)
5/1998 Glorieta pass
6/1999 La montagna del mistero
7/2000 La legge del deserto
8/2001 Missione a sierra vista
9/2002 L’ultimo squadrone / Viimeiseen mieheen (10/2005)
10/2003 Eroe per caso / Sattumasankari (3/2007)
11/2004 Nella terra dei klamath / Klamathien maassa (11/2005)
12/2005 Il fuggitivo / Karkulainen (4/2007)
13/2006 Mescalera station
14/2007 Polizia apache
15/2008 La palude nera
16/2009 Capitan Blanco
17/2010 La banda dei messicani
-
Mites noi Kronikat? Loppuuko nekin?
Ei lopu! Välistä tosin puuttuu se Traaginen risti, joka nyt tulee kovissa kansissa.
Nyt en pääse tarkastamaan, mutta noista almanakoista ainakin Glorieta Pass on jo julkaistu. Ensi vuonna tulee neljä alamanakkaa:
2/2011: Almanacco del West 1999 NIZZI: Arvoituksen vuori (REPETTO)
7/2011: Almanacco del West 2000, Boselli: La legge del deserto (FONT)
8/2011: Almanacco del West 2001, Nizzi: Missione a Sierra Vista (VENTURI)
14/2011: Almanacco del West 2006, Nizzi: Mescalero Station (ORTIZ)
Eli klassikot on nyt tosiaan perussarjassa lopetettu. Niitä muutamaa tarinaa, jotka liuska-ajalta on vielä julkaisematta, tuskin tullaan pokkareissa näkemään. Perussarjan ainoat ekstraseikkailut ovat tästä lähin vain ja ainoastaan tuota almanacco-sarjaa. Tuskin 12 numeron vuositahtiin mennään, koska joka vuosi tulee kuitenkin yksi uusi osa tätä sarjaa.
-
No niinpäs onkin, Glorietan sola, 13-14/2009, Montalesin paluun perässä. En huomannut kun se oli jaettu kahteen numeroon.
-
Vastatkaas asiantuntijat seuraavaan kirjalliseen kysymykseen.
Helsingin Sanomat uutisoi että "sarjakuvien lännensankarilta Tex Willeriltä näyttävä" (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Obama+sai+vastustajan+Marlboro-miehest%C3%A4/1135261370385) John Boehner on juuri valittu kongressin edustajainhuoneen puheenjohtajaksi (linkin takaa löytyy myös kuva).
Kysymys kuuluu: onko Tex Willer oikeasti tuon näköinen?
-
Huhhuh! Loppuisi Texin lukeminen, jos päähenkilö näyttäisi tuolta. Enpä taida tilata hesaria, jos juttujen taso on tuota :o-
Pisteään nyt kuvakin muusta yhteydestä:
(http://blog.reidreport.com/wp-content/uploads/2010/06/boehner_john_nr.jpg)
Texin vertaaminen poliitikkoon paljastaa kirjoittajan asiantuntemattomuuden aiheesta.
-
Vastatkaas asiantuntijat seuraavaan kirjalliseen kysymykseen.
Kysymys kuuluu: onko Tex Willer oikeasti tuon näköinen?
Tex Willer on kuvitteellinen sarjakuvahahmo eikä oikea henkilö.
-
Oho! Melkomoinen loukkaus tulla verratuksi hahmoon, jolla ei ole todellisuuspohjaa ja on vain huuhaata ...siis loukkaus Willeriä kohtaan.
No.. ehkä jos ajattelee avoimin mielin ja hyväntahtoisesti, ehkä siinä on hieman Galleppinin Willeriä. Mutta erittäin kaukaa haettu juttu joka tapauksessa.
-
Näin flunssaisen syksyn keskellä mieli palailee hellekesään...ja seuraavaan.
Te joilla on suhteita ym., niin eikös ensi kesäksi voisi pistää päälleen Tex Willer t-paidan? Näin on mm. Historia-lehdellä http://www.lehtiapaja.fi/images/oheiskuvat/historialehti_T_paita_2010_08.jpg (http://www.lehtiapaja.fi/images/oheiskuvat/historialehti_T_paita_2010_08.jpg)
-
Näin flunssaisen syksyn keskellä mieli palailee hellekesään...ja seuraavaan.
Te joilla on suhteita ym., niin eikös ensi kesäksi voisi pistää päälleen Tex Willer t-paidan? Näin on mm. Historia-lehdellä http://www.lehtiapaja.fi/images/oheiskuvat/historialehti_T_paita_2010_08.jpg (http://www.lehtiapaja.fi/images/oheiskuvat/historialehti_T_paita_2010_08.jpg)
Noh.. Tex-tatuointi jo koristaa käsivartta, joten ehkä sitä t-paidankin voisi päälleen pukea 8]
Mahtoiko noita jopa joskus olla, mutta sitten tuollainen oheismateriaali kiellettiin?
-
Torricelli: Almanacco del West (110 s.), piirrokset valmiit
Tämän Galepin jäljittelijän, josta tällä foorumilla on puhuttu ensi kerran jo vuona 2005, esikois-Tex ilmestyy nyt vihdoin viimein - yllätys - Italian perussarjassa nro 603. Suomessa se on tiedossa numerossa 6/2011.
Tässä miehen tyylinäyte muistin virkistykseksi:
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2009/12/TEX-Carson-Tiger-e-Kit.jpg)
-
Perussarjassa toinen uusi tekijä on kreikkalainen Yannis Ginosatis. Tässä häneltä näytettä:
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2010/01/P%C3%A1gina-52.jpg)
En tiedä miksi kuva on tuolla tavalla..ööö ... ruutuinen. Tuskin se asiaan kuuluu. Muutakaan näytekuvaa ei löytynyt. Mutta ihan mahtavaltahan tuo näyttää. Hänen depyyttinsä nähdään Suomessa numeroissa 11-13/2011.
-
Ginosatis näyttää osaavan varjostamisen jalon taidon. Onks' käyttänyt peräti rasvaliitua tai jotain? Vie Tex-taidetta vähän uuteen suuntaan.
-
Njam njam, hyvältä näyttävät kummatkin. Kaikkea kivaa siis edelleenkin odotettavissa. Kiitokset Jannelle näytekuvista!
-
Perussarjassa toinen uusi tekijä on kreikkalainen Yannis Ginosatis. Tässä häneltä näytettä:
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2010/01/P%C3%A1gina-52.jpg)
En tiedä miksi kuva on tuolla tavalla..ööö ... ruutuinen. Tuskin se asiaan kuuluu. Muutakaan näytekuvaa ei löytynyt. Mutta ihan mahtavaltahan tuo näyttää. Hänen depyyttinsä nähdään Suomessa numeroissa 11-13/2011.
Näyttäisi olevan jatko-osa Fort Apachelle, toveri vieressä muistuttaa kovasti tarinasta tuttua Laredoa.
-
joo todellakin! Noissa on molemmissa jotain aitoa. Jälkimmäinen on vähän erilaista, mutta selkeää ja tunnelmallista ja mikä parasta, itse willer ei näytä juuri lukemaan oppineelta teiniltä, vaan päättäväiseltä ja elämää kokeneelta :)
-
Perussarjassa toinen uusi tekijä on kreikkalainen Yannis Ginosatis.
Mutta ihan mahtavaltahan tuo näyttää.
Näyttää pöyristyttävän hienolta Ginosatisin kätten jälki, ja mikä parasta, tätä herkkua on luvassa täydet kolme pokkaria!
Ensi vuonna Italiassa tulee muitakin kiinnostavia tarinoita Ginosatisin ja Torricellin lisäksi. Mm. epämäärämittaiset tarinat (yht. 550 s.) Piccinelliä ja Leomacsia Bosellin teksteistä. Leomacs ei aivan vakuuttanut debyytissään Capitan Blancossa, jossa hän viimeisteli Sommerin kesken jääneen työn, mutta toivottavasti hän on nyt panostanut kunnolla tähän uutukaiseensa.
Yritän piakkoin saada päivitettyä "Tulevat lännensarjat" osioon listat ensi vuoden julkaisuista sekä Suomen että Italian osalta.
-
Ernotam peräänkuulutti havaintoja 17.10.2009 Tex-liuskan
nro 7/53 kannen Postinryöstäjät -tekstin erilaisuuksista.
Tähän on jo taidettu ehtiä kommentoida, mutta laitanpa pari kuvaa,
joista eron huomaa.
-
Heips,
Minulle on täysin uusi taiteilija tämä Yannis Ginosatis. Tuon hienon näytesivun johdosta vakuutuin hänen taidoistaan tulla mahdollisesti yhdeksi parhaimmista Tex piirtäjistä muiden maestrojen joukkoon. Minua inspiroi kovasti Yanniksen erinomaiset taustat ja hivelevän kauniit yksityiskohdat esimerkiksi noissa vuorissa, jotka ovat äärettömän vaikeita piirtää. Olen niiden piirtämistä harjoitellut itsekkin todenteolla ja vieläkin on paljon paranneltavaa. Texin kasvot ovat realistiset ja tunnistettavat verrattuna joidenkin muiden Tex piirtäjien yrityiksiin loihtia Texi todellisen Texin näköiseksi. kaikki eivät tässä ole onnistuneet. Ehkä se on yksi vaikeimpia haasteita piirtäjien keskuudessa saada Tex Texiksi.
Yanniksen varjostukset vaatteissa tuovat mieleeni ensimmäisenä mestari Alberto Giolittin tyylin. Hänestä muuten on oiva artikkeli uusimmassa Ruudin-savu lehdessä. Artikkelin on kirjoittanut eräs kvaakkilainen Tex-tietäjä. Mahtava artikkeli.
Odotan mielenkiinnolla tätä uutta Tex numeroa, jossa saan nauttia Yannis Ginosatiksen mestarillisesta osaamisesta. Nami nami!
-
Ernotam peräänkuulutti havaintoja 17.10.2009 Tex-liuskan
nro 7/53 kannen Postinryöstäjät -tekstin erilaisuuksista.
Tähän on jo taidettu ehtiä kommentoida, mutta laitanpa pari kuvaa,
joista eron huomaa.
Loistavaa, kiitos paljon. Tämä eroavaisuus on tosiaan ollut tiedossa pitkään, mutta enpä ole kunnollisia kuvia aiemmin nähnytkään.
-
Kiitos willeristin kuvista, en minä ainakaan oikein hokannut tuota eroa ennenkuin näin kuvan. Muistaakseni minulla on tuo alempi versio. Miksikähän näistä on kaksi versiota Suomessa?
Sinänsä noiden kansien katseleminen näin näytöllä oli huvittavaa. Toinen postivaunujen kuljettajapukilla istuvista yrittää selvästi ampua vaunuja vetävää hevosta päähän ja toinen (se vasemmapuoleinen) näyttää ampuvan summanmutikassa selkänsä taakse. Vasemmalla etualla ratsastava roismo taas yrittää ottaa koppia maasta ponnahtavasta revolverista. (olin kyllä aivan selvin päin kun nämä aatokset tulivat mieleen, jos joku epäilee :D).
-
Uuden kronikan ilmestymispäiväksi on Egmontin sivuilla ilmoitettu 17.11. eli ensi keskiviikko. Hieno homma että tulossa on.
Kaikkiaan kuitenkin ihmettelen julkaisupäivien ilmoittamista Egmontin sivuilla. Sivuilta löytyy "julkaisukalenteri", jonka uusin päivitys oli pari päivää sitten jossa mainitaan marraskuussa ilmestyvät (marraskuu on kohta puolivälissä!) ja lisäksi sivuilta löytyy tiedot heinäkuusta 2009 saakka. En suoraan sanottuna ymmärrä tälläisten julkaisukalenterien funktiota. Ketä kiinnostaa puolitoista vuotta sitten ilmestyneiden julkaisujen pvm, kun ne ovat jo aikaa sitten poistuneet myynnistä? Ja toisaalta, ainakin itseäni kiinnostaa se, mitä on tulossa (siis niistä mistä olen kiinnostunut eli Tex W); ei ole juurikaan uutisarvoa tiedolla että "se ilmestyi viime kuussa / viime viikolla"; toki olen sen silloin jo aika päiviä sitten ostanut. Jos tällainen julkaisukalenteri oikeasti palvelisi ostajia, niin sen pitäisi tällä hetkellä (siis marraskuun puoliväli) mennä vähintään joulukuussa; kuukausi tai pari etuajassa. Jos tähän ei pysty niin voi lopettaa moiset julkaisukalenterit tykkänään.
-
Laitoinpa asiasta kiivastuksissani saman tien palautetta Egmontillekin. En tiedä kuka siellä asioista vastaa, mutta aika ääliömäiselle tuo informointi nykyisellään vaikuttaa. Välillä keittää ...
Edit: Valvojat: tämä ja edellinen viesti ei liity suoranaisesti Texiin, siirtäkää mihin parhaaksi näette.
-
Hyvää isänpäivää kaikille willeristi-isille! Minua odotti tällainen yllätys tänä aamuna. Ja kateellisille tiedoksi, kakku on kokonaan syötävää.
-
Komia kaakku. Etten sanoisi suorastaan: taideteos! Mosabackoilla osataan selvästi yhdistää korkeakulttuuriset ja kulinaristiset nautinnot saumattomasti toisiinsa.
-
Mosabackan kakku oli todellinen päivänpiristys, vaikka piristystä en huomannut enää kaipaavani!
-
Mosabackan kakku oli todellinen päivänpiristys, vaikka piristystä en huomannut enää kaipaavani!
Juu samoin!
Omat lapseni 4,5 v ja 1,5 v tunnistavat Tex Willer -lehden ja isompi muistaa neljän pääsankarin nimet 8] Lapsille tosin näytän vain kilttejä heppakuvia.
-
Italiassa ilmestynyt 600:s Tex julkaistiin värillisenä , mutta meillä se ilmeisesti tullaan näkemään black and white -versiona. Italianversion onnellisena omistajana olen tyytyväinen siihen , mutta olisi kiva tietää miksi Suomen toimitus päätyy normisarjassa aina mustavalko julkaisuun näiden Italian tasan sata numeroidenkin kohdalla ?
-
Uuden kronikan ilmestymispäiväksi on Egmontin sivuilla ilmoitettu 17.11. eli ensi keskiviikko. Hieno homma että tulossa on.
Eipä näkynyt vielä tänään 17.11. Olisiko huomenissa vaiko ensi viikolla?
-
Hannukin on käynyt tihrustamassa lehtihyllyjä sillä silmällä. Itse en muistanut päivämäärää, mutta jotenkin oli kaupassa sellainen tunne, että tulisikohan tällä viikolla jotain. Ehkä huomenna parempi metsästysonni.
Milloin Traagisen ristin pitäisi olla kirjakauppojen hyllyissä?
-
Vastaan oman näkemykseni mukaan Petron kysymykseen ilman tarkempaa tietoa. Ennen ei yksinkertaisesti viitsitty eikä varmastikaan tullut edes mieleen, että suomalaisia voisi kiinnostaa maksaa ekstraa jostain ylimääräisestä hienoudesta. Nyt ekstramatskut ovat osoittaneet myyvänsä kohtuullisen hyvin, kuten Muistojen polulla, edellinen italialainen värijulkaisu, osoitti. Kustantataja päätti kuitenkin pistää lehden toimittajan ulos, karsia kaiken ylimääräisen toimitustyön, kustannuserät ja täten tällaiset erikoisjulkaisut sekä kaikki muutkin innovatiiviset ideat.
Tässä kyseisessä tapauksessa vielä mainittakoon, että numeron 600 väritys ei ole yhtä onnistunut kuin edellisissä tasasatasissa. Ja koska tuskin tästä yhdestä numerosta olisi saatu värillisenä julkaisuna merkittävää voittoa, niin homma on päätetty jättää sikseen. Ainut varma asia värijulkaisusta olisi siis ollut ylimääräiset kulut.
-
... olisi kiva tietää miksi Suomen toimitus päätyy normisarjassa aina mustavalkojulkaisuun näiden Italian "tasan sata" -numeroidenkin kohdalla ?
Normisarjaa on painettu hyvin pitkään säästösyistä kahta numeroa kerralla, parhaimmillaan myös muiden maiden vastaavia versioita. Aiemmin meitä ei edes informoitu tulevista värinumeroista, vaan kamat tulivat aina mustavalkoisina sivupeisteinä niin kuin normaalinumerotkin.
Ehdotukseni yksittäisestä värijulkaisusta ei mennyt läpi. Minun puolestani se olisi saanut mennä tilaajille samaan hintaan ja irtonumerona kalliimmalla. Väripainatus ei sinänsä ole enää pahasti kalliimpaa, mutta yksittäisen numeron kanssa kulunkia olisi tullut selvemmin lisää.
Normisarjasta ei myöskään haluttu irrottaa erilleen yhtään numeroa niin kuin tehtiin koviin kansiin laitetun Muistojen polulla-väriseikkailun kanssa.
Mitä Kronikkaan tulee, jälleen se tuli painosta aivan hyvissä ajoin, mutta levitys ei vain kykene sovittuihin ilmestymispäiviin, vaikka hornan lieskoilla käristäisi.
Valitan, heidän puolestaan.
Traaginen risti on painovedoksina matkalla minulle luettavaksi. Se voi vielä ehtiä jouluviikolle niin kuin oli aikataulutettu, vaikka painoonmeno ottikin pari ylimääräistä viikkoa.
tsek
-
Kiitokset Askolle tiedoista jälleen kerran. Kronikan kanssa ei niin hoppua liene, kun tässä tätä tarjontaa on ollut viimeaikoina aivan yllin kyllin. Mutta onhan se kiva aina saada heti tuoreeltaan.
Tuo 600:n kohtalo on tietysti harmi, mutta ymmärrettävä. Italian kappale hyppysissä toki lohduttaa minua.
Pari norminumeroa, ja sitten jouluksi Traaginen risti!
-
Muy bien ! Kiitos Askolle ja Jannelle vastauksista , näillä mennään . Btw Italiassa erikoisnumero 600 väreissä ei hinnaltaan ollut kalliimpi , kuin muutkaan normisarjan lehdet , vaan maksoi sen saman 2 , 70 € .
Täytyy siis olla kiltti , että pukki ehtisi ja ylipäätään toisi traagisen ristin lahjasäkissään aattona ;)
-
Eipä näkynyt vielä tänään 17.11. Olisiko huomenissa vaiko ensi viikolla?
Kronikka 28 löyty tänään marketista...
-
Harmi, että ei ole rahaa kuten vakuutusyhtiön johtoportaalla. Olisi nimittäin aika makeata laittaa Tex, Corto ja Ken hyllylle.
(http://www.infinitestatue.com/admin/php_docs/foto_prodotti/medium/70.jpg)
(http://www.infinitestatue.com/admin/php_docs/foto_prodotti/medium/54.jpg)
(http://www.infinitestatue.com/admin/php_docs/foto_prodotti/medium/42.jpg)
Paikkahan on infinitestatue.com ja hinnat ovat kyllä aika suolaiset. Rapiat vaille 30-senttiset patsaat ovat todella näyttäviä.
-
Aika makean ja realistisen näköisiä nuo patsaat...pidin kovasti Ken Parkerin näköispatsaasta. Upeita. Mistähän materiaalista noi on tehty jos sattuu putoamaan lattialle (kauheinta mitä voisi tapahtua)!!!!
-
Hienoja ovat kyllä... Hinta ei kyllä ole hieno ;D
399e pronssisesta Texistä menee kyllä jo hiukan yli, mutta jos pistäis taas loton vetämään ;)
-
Siis 399 euroa? Sanoisinko....aika halpaa huvia! ::)
-
Eikä noita ole näköjään montaa edes tehty:
- Normi-Tex 648 kpl
- Ultralimited edition Tex 148 kpl
- Bronze Tex 48 kpl.
Jos tärähtäis lotosta ni mä ostaisin noita pronssisia 2 :D
-
Nostetaan nyt hiukan omaa statusta...
Traaginen risti tulee olemaan tasan tuhannes (1000) omistamani suomenkielinen Tex Willer julkaisu! JIIHAA!!! 8]
-
Vielä on tuo Font-analyysi tekemättä.
Ostin juuri Traagisen ristin.
Paneudunpa nyt siihen.
-
Fontista tiatoo, että hänen pitkä ja hedelmällinen yhteistyönsä Bosellin kanssa on ainakin toistaiseksi päättymyt. Nyt hän kuvittaa Rujun tekstiin pohjautuvaa tarinaa. Myös Ortiz on siirtynyt Rujun siipien suojaan.
-
Entäs jos Tex Willeriä piirtäisikin nainen?
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2010/12/Tex-Willer-de-J%C3%BAlia-Pinto.jpg)
Juohtui vain mieleen.
-
Vähän on tuollainen pop-taiteellinen tyyli.
Hiukan hassut viivan paksunnokset taskuissa ja kauluksessa kun vaatteiden laskokset on sitten vastaavasti hipsuteltu vain tollain kevyesti. Värit vois korjata asian.
-
Osaako joku sanoa mikä tämä on?
http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=260710457697&ssPageName=ADME:B:WNARL:US:1123
Joku kunnianosoitus Letterille se on, mutta enempää ei tyhmä tajua..
-
Letteristä kertova kirja. Hiivatin hyvä! Paljon kuvitustakin mukana.
-
Letteristä kertova kirja. Hiivatin hyvä! Paljon kuvitustakin mukana.
Ilmeisesti omistat kyseisen opuksen? No, taitaa jäädä ainakin itseltä ostamatta kun ei sanaakaan italiaa osaa.. Ellei sitten seuraavalla Italian reissulla tartu mukaan :)
-
No, Tertsi, mitenkäs se Fontin lyttäys?
-
Itsekin ilmoittaudun jonkin asteiseksi "Willeristiksi". Tosin en nyt aivan niin hard core-fani ole, kuten jotkut vanhat kamelit. Noin Texiä epäonnistuneesti lainaten, tarkoittamatta mitään pahaa, vaan ilmentäen nuoren ikäni ja oman fanaatisuuteni tason. Aivan viime viikolla löysin itseni taas lukemasta Willeriä, ja ihastuin uudelleen väistämättömästi. Sittemmin tullut ostettua kirppareilta lisää Texejä, vaihtelevin hinnoin. Sekä uusimman suur-albumin, että kronikan kauppareissulta.
Tarinassa "Valoa avaruudesta" (Nro. 4-6/1996), huomasin western seikkailun muuttuvan melko nopeasti kauhun suuntaan. Muistaako joku muu samantyyppisiä tarinoita ? Sillä kaikessa erilaisuudessaan(?) tarina oli erittäin mukava.
-
Onhan noita kauhujuttuja varsinkin 70-luvulta paljon. Nyt ei ehdi luetella, kun sauna kutsuu. Myös Bosellilla on pari mehevää kauhu-juttua, joista juuri tämä Valoa avaruudesta on yksi.
-
No, Tertsi, mitenkäs se Fontin lyttäys?
Lempo soikoon, unohtunut on koko Font!
Yritän saada sen tehtyä ensi sunnuntai-iltaan mennessä.
-
Tertsi, ei sitä Fonttia oo ihan pakko lytätä jos et millään ehdi :D; mutta jos ehdit niin kiinnostuksella toki odotellaan anlyyziäsi.
-
Tex Willer saa uuden kirjoittajan. Kyseessä on 1974 syntynyt heppu nimeltä Roberto Recchioni. Minulle aivan outo tapaus ja sarjakuvat, joita hän on kirjoittanut ovat minulle tuntemattomia. On siellä kuitenkin listalla Diabolikia ja Dylan Dogia. Täältä enemmän tietoa:
http://it.wikipedia.org/wiki/Roberto_Recchioni
Eli yhtä tarinaa hän on kirjoittamssa. On ollut ilmeisesti käsis jo jonkun aikaa vaiheessa. Saa nähdä, mitä tuleman pitää. Ainakin olisi nuorennusleikkaus Tex-tiimiin.
Toinen uutinen. Claudio Villa on kaivanut vuosia jäähyllä olleen tarinansa esille ja jatkanut kuvitustyötä. Nyt ollaan jo sivulla 97, kun monta vuotta sitten jämähdettiin sivulle 94. Tavoite on saada se suuralbumissa 2013 ulos. Juhuu!
-
Tertsi, ei sitä Fonttia oo ihan pakko lytätä jos et millään ehdi :D; mutta jos ehdit niin kiinnostuksella toki odotellaan anlyyziäsi.
Panin sen lyttäyksen Uusin Willeri -ketjuun.
Olis varmaan pitänyt panna tähän ketjuun, mutta se on nyt myöhäistä.
-
Toinen uutinen. Claudio Villa on kaivanut vuosia jäähyllä olleen tarinansa esille ja jatkanut kuvitustyötä. Nyt ollaan jo sivulla 97, kun monta vuotta sitten jämähdettiin sivulle 94. Tavoite on saada se suuralbumissa 2013 ulos. Juhuu!
Tuo on kyllä mahtava uutinen, suorastaan skuuppi. Villaa isossa koossa.
-
Selailin pitkästä aikaa Ilpo Lagerstedin opusta Minä Tex Willer, ja kohdalle osui tälläinen juttu:
"Tämä Texin pojan aseman korostaminen ilmeisesti liittyy Bonellin suunnitelmiin antaa Kitille oma lehti tuona aikana.... Lehden ensimmäinen tarina kirjoitettiin ja kuvitettiin, mutta lehteä ei valitettavasti koskaan julkaistu." (s.37)
Onko kellään tietoa tämän myöhemmistä vaiheista?
-
Pitää nyt täältäkin udella, et ovatko kaikki jo saaneet uuden Texin 1/11? Mulle ei tuota numeroa ole tullut >:(
-
Mulle tuli uusin numero tällä viikolla, olisko ollut tiistai.
-
Ok ja kiitti infosta. Laitoin postia asiakaspalveluun.
-
Aika hyvä Tex-tarina tämä vinksahtaneen Rangerin stoori. Hienoa "pehmeäviivaista" kuvitusta ja mainioita perspektiivejä (esim. se lopun "Kuka tappoi poikani"-paljastuskohtaus). Tykkäsin suuresti.
Ainoa miinus on ns. ulkopuolisen syyn aiheuttama: Saakelin lumisade! Kun oli tehnyt assalla parkissa olleen pyöräni päälle kauhean kinoksen ja niitä lumia pois ravistellessa meni lunta (vahingossa auki alapuolella olleeseen) kassiini ja tietysti olin juuri ostanut sen Texin ja kun lumi suli niin...kosteusvaurio! KIROUS JA KUOLEMA!!! :(
PS: Korjasin kirjoitusvirheeni mutta pakko laittaa se tähän sen huvittavuuden vuoksi vielä. Kirjoitin ensin "Kuka tappoi piikani" :P
-
Nostalgiaherustusta Tex-faneille. Ohessa viime kesänä Firenzessä otettu kuva italialaisista Tex-liuskoista eräässä näyteikkunassa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=18844)
Lisää kuvia Disney-puolella (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8608.msg327990.html#msg327990).
-
Et kysynyt hintoja?
-
Et kysynyt hintoja?
Se ei ollut oikeastaan näyteikkuna, vaan sellainen umpiseinässä oleva ikkunakehikko, jonka sisällä oli näitä sarjakuva-aarteita. Kauppaa ei vieressä ollut. Ihme, ettei kukaan ollut rikkonut lasia ja vienyt lehtiä... Lehdet näyttivät siltä, että olivat olleet siinä vuosikymmeniä.
-
Mikä ihmeen niitti siellä on joka lehden tyvessä..?
-
mitenhän tää toimii,,noh,,willerinsä joskus myynyt uusiotex kyselee häpeissään että missä numerossa oli seikkailu jossa pahiksena Big Bear niminen rosmo,,sillä tai texillä oli siinä sellanen poikkisahattu winchesteri ??
-
No se toimii siten, että kun painaa Shift-näppäintä samaan aikaan kirjainnäppäimen kanssa, tulee isot kirjaimet. Ja välimerkkejä kirjoittaessa riittää, että painaa vain kerran kyseistä näppäintä. Muutoinhan tuo onnistui ihan hyvin. ;)
Tehtävä Great Fallsissa 1/1979.
-
Mikä ihmeen niitti siellä on joka lehden tyvessä..?
Kun tarkemmin katsoo, niin toisessakin reunassa taitaa olla niitti. Onkohan liuskat lyöty niitillä ilmoitustauluun kiinni? Huh! Keräilyarvo taitaa olla heikon puolella... Mutta eikös tuo ylimmäinen liuska ole se kaikkien aikojen eka?
-
On se ensimmäinen. Herää epäilys, että ovatko ns. aitoja vaiko näköispainoksia. En tosin tiedä, onko noista liuskoista Italiassa näköispainoksia koskaan tehty. Mutta ensimmäisestä Topolinosta (joka näkyy disney-puolella) ainakin on.
-
Italian ebayssä ykkösnumerosta muistaakseni huudettiin jotain 1500 euroa (parin vuoden sisään)...
-
Asiasta toiseen. Luin juuri Italialaiselta keskustelusivulta, että John Buscema olisi ollut aikeissa tehdä aikoinaan Tex-tarinan, ilmeisesti suuralbumi. Joitakin luonnoksia herra ehti piirtää ennen kuolemaansa.
-
kiitokset the spiritille,,nyt sit divariin etsimään,,
-
Iso kasa Tex Willerin vuosikertoja oli Myyrmannin ostoskeskuksessa sijaitsevassa Divarissa, joka sijaitsee kolmennessa kerroksessa. Siellä oli tosi paljon kaikenlaisia sarjakuva lehtiä, joita ei juuri mistään enään saa. Hyllyt notkuivat Mustanaamioita, Star Wars sarjakuvaa, Ihmenelosia, X-menejä suomeksi ja englanniksi. Kannattaa ehdottomasti käydä noi Tex Willerit teskkaamassa jos joku niitä kaipailee.
-
Lahdesta myyrmäkeen on jonkun verran matkaa,,minkähän arvoisia nuo tex liuskalehdet on nykypäivänä,,huutonetistä niitä joskus bongannu,,hintahaitari siellä 7-25 e kipale
-
Lahdesta myyrmäkeen on jonkun verran matkaa,,minkähän arvoisia nuo tex liuskalehdet on nykypäivänä,,huutonetistä niitä joskus bongannu,,hintahaitari siellä 7-25 e kipale
Jos Lahdessa asustelet/oleilet, niin siellä on jonkin verran ihan päteviä paikkoja Willerinmetsästykseen. Kannattaa aloittaa Vesijärvenkadusta ja pyörähtää ensin Ankkurissa (48), sen jälkeen pykältää Kajolle (32) ja Misirlouhun (17) ja lopuksi Vaihtarille (Hämeenkatu 16). Ko. paikoista olen löytänyt monta omaa Willeriäni, vaikka en ole koskaan asunut lähelläkään Lahtea. Vaihtarista olen löytänyt 70-luvun alkupään nidettä sopuhintaan. Ankkurissa on usein liuskoja, jos lompakko kestää ostaa.
Tämä menee kyllä hieman ohi ketjun, mutta parhaat löydöt olen tehnyt aina osto- ja myyntiliikkeistä. Esimerkiksi jonkun edesmenneen herrasmiehen kuolinpesä sisälsi kaikki 80-90-vuosikymmenten Willerit. Ostin 150 Willeriä kerralla. Taisin maksaa 100 e. Mutta näitä paikkoja en kerrokaan näin julkisesti, sillä pitäähän jotain salaisuuksia olla. Tympii yli kaiken sellainen, että vanhoista numeroista pitäisi maksaa esim. divarissa tai huuto.netissä yli 20 euroa kipale. >:D Tai saa sitä maksaa, mutta minä koluan mieluummin osto- ja myyntiliikkeitä ja nautin, kun löydän jonkun puuttuvan numeron pilkkahintaan. 8]
Vuosikerta on ihan hyvä tapa ostella Willereitä, jos haluaa nopeasti saada yhtenäisen sarjan.
-
ok. tosiaan kannattaa useampi tex kerralla hankkia, mun ekat liuskat justiin bongasin, oliko 80 lehteä 3e kipale,,harmi vaan kun se galep ei ole piirtäjänä kummoinen
-
ok. tosiaan kannattaa useampi tex kerralla hankkia, mun ekat liuskat justiin bongasin, oliko 80 lehteä 3e kipale,,harmi vaan kun se galep ei ole piirtäjänä kummoinen
Ihan hyvään hintaan olet löytänyt liuskoja. Itse en liuskoja kovin montaa omista. Minun mielestäni tällä hetkellä kannattaa satsata mieluummin väri-Texiin. Samat tarinat alkuperäisessä järjestyksessä. Mutta jokaisella oma mielipiteensä ja olisivat ne liuskatkin ihan kivoja, jos eivät olisi niin tyyriitä. Galepista riittää mielipiteitä, mutta omasta mielestäni asiaan kannattaa suhtautua siten, että vertaa Galepia aikalaisiin ja siten, että hän on kehittänyt Texin.
-
onko ne väri texit niitä kovakantisia, ei ole vastaan tullut yhtään, ei ollut hämeenkadun vaihtarissakaan : (
-
Pahvikannet niissä on.
-
onko ne väri texit niitä kovakantisia, ei ole vastaan tullut yhtään, ei ollut hämeenkadun vaihtarissakaan : (
Väri-Texit ovat kohtuullisen uusi oma sarjansa. Suomessa virallinen nimi on Tex Kirjasto. Niitä on ilmestynyt nyt kuusi kappaletta. Eivät ole kovakantisia, mutta suurikokoisempia ja paksumpia kuin tavalliset texit. Sisältävät liuska-ajalta alkaen tarinat, mutta nyt alkuperäisessä järjestyksessä. Toivottavasti laskevat liuskojen hintoja alaspäin.
Hakukoneilla löytyy nopeasti sinipohjaisia kansia nähtäväksi.
-
eli ne väri texit on niitä galepin hassuja piirrustuksia väreissä?
-
Kirjastossa edetään kronologisessa järjestyksessä. Eli Kirjaston ekat osat ovat luonnollisesti täynnä Galepin tarinoita.
Galepista ollaan monta mieltä, mutta ainakin minä olen nauttinut paljon hänen lennokkaasta piirrostyylistään Kirjastoa lukiessa. Ja väritkin tuntuvat sitä paremmilta, mitä enemmän niihin tottuu.
Kannattaa ehdottomasti lukea Kvaakin muita Tex-ketjuja. Niistä löytyy paljon tietoa monesta aiheesta. Kirjastollakin on oma ketjunsa.
-
minun henkilökohtainen mielipide galepista vain, uusi kiinnostukseni tex willeriä kohtaan heräsi juuri uusien piirtäjien kautta,,mitä rock musakaan olisi nykyään ilman uutta aaltoa ja punkkiia,,muutos on aina hyväksi
-
onko asko alanen sama henkilö kuin joskus soundi lehden parissa?
-
onko asko alanen sama henkilö kuin joskus soundi lehden parissa?
Olen mä.
Edelleen Soundissa, en enää Egmontilla.
-
onko asko alanen sama henkilö kuin joskus soundi lehden parissa?
on. Tismalleen sama moniosaaja ja ehdottomasti parhaita asioita Suomesta ikinä. Ja itse turhan vaatimaton.
-
no herttinen,,eli on nick lowet, dave edmundsit , dr. feelfoodit , jethro tullit ym sit hyllyssä texien vieressä?
-
no herttinen,,eli on nick lowet, dave edmundsit , dr. feelfoodit , jethro tullit ym sit hyllyssä texien vieressä?
Heh,
kyllä mä kohta alan järjestellä ex-toimituksesta rahtaamaani Tex-arkistoa edellä mainittujen herrojen tuotannon lähituntumaan. Pitää vain hoitaa isompi käännösurakka ensin alta pois.
Eikä Tex-yhteys kokonaan katkea. Oletan pääseväni seuraavan Maxin ladontaan käsiksi lähiviikkoina...
-
on kyllä herra Alanen turhan vaatimaton,,keep on good work!
mä laittelen sanomalehtisoundeja huutonettiin
-
Ainoa miinus on ns. ulkopuolisen syyn aiheuttama: Saakelin lumisade! Kun oli tehnyt assalla parkissa olleen pyöräni päälle kauhean kinoksen ja niitä lumia pois ravistellessa meni lunta (vahingossa auki alapuolella olleeseen) kassiini ja tietysti olin juuri ostanut sen Texin ja kun lumi suli niin...kosteusvaurio! KIROUS JA KUOLEMA!!! :(
Tämä tauti tarttuu: Saakelin lumisade! Painava lumi ja kova tuuli riepottelI postilaatikon tolpan nokasta irti ja siellä ne oli postit uusin texi mukaanluettuna kosteassa hangessa... kosteusvaurio! KIROUS JA KUOLEMA!!! Onneksi oli varakappale käden ulottuvilla :).
-
Onneksi kerrostalon rappuun ei lumisade ylety ja uusi Tex oli näin ollen kuivaa tavaraa. :) Lukukokemuksena se oli tosin varsin keskinkertainen. Taiteilijan vaihtuminen kesken tulitaistelun hämmensi, tietääkö joku guru kertoa miksi näin oli tehty?
-
Karu syy: Sommer kuoli.
-
Karu syy: Sommer kuoli.
Onko Sommer nyt neljäs joka on heittänyt henkensä kesken tarinan, muistan että Nicolo, Monti ja Letteri menivät samaa tietä.
Kevyet mullat heille.
-
Onko Sommer nyt neljäs joka on heittänyt henkensä kesken tarinan, muistan että Nicolo, Monti ja Letteri menivät samaa tietä.
Giolittin kun vielä lisää joukon jatkoksi, lista on täydellinen.
-
Ja Galep, Nadir Quinto sekä Aldo Capitanio, mutta heidän tarinansa piirrettiin alusta alkaen uudestaan. Kuolikos myös Magnus kesken tarinan.. En muista, mutta tussauksen joku muu teki loppuun ja hevosten pirtämisen. Joka tapaukessa aika pian albumin piirtämisen jälkeen Magnus kuoli.
-
Ja Galep, Nadir Quinto sekä Aldo Capitanio, mutta heidän tarinansa piirrettiin alusta alkaen uudestaan. Kuolikos myös Magnus kesken tarinan.. En muista, mutta tussauksen joku muu teki loppuun ja hevosten pirtämisen. Joka tapaukessa aika pian albumin piirtämisen jälkeen Magnus kuoli.
Ainakin Magnusin albumin artikkelissa sanotaan että hän teki lähes kirjaimellisesti kuolinvuoteellaan tarinan loppuun.
Ja mitä hittoa, onko Capitaniokin kuollut? Nyt harmittaa.
Nadir Quinto ei sano minulle mitään, onko näitä alkuaikojen hätäpiirtäjiä kuten Muzzi ja Gamba?
-
Onpas Tex Willerin piirtäminen vaarallista...
Ketkä piirtävät vielä? Ticci, Venturi, Civitelli, Villa, Ortiz, Cestarot, Cossu, Font, Seijas ja Repetto (?) On joka tapauksessa melkoinen porukka verrattuna alkuaikojen yhden miehen orkesteriin.
Minun mielestäni uusin Almanacco-tarina oli varsin onnistunut. Piirtojäljessä en pitänyt kyllä yhtään Sommerin jälkeisestä Leomacsista. Tuntui kuin olisi vaihtanut korkkariin.
-
Quinto aloitteli meillä 1997 julkaistua Coloradon sudet tarinaa mutta sitten kävi kuinka kävi. Fusco aloitti homman alusta. Nadir Quinto on piirtänyt meilläkin nähtyä Larry Yumaa.
-
Onpas Tex Willerin piirtäminen vaarallista.
Sommer siis kuoli kesken tulitaistelun. Kuka vielä sanoo ettei Tex Willer ole realistinen sarjakuva?
-
Tuttuja kasvoja... italialaisella Willer-foorumilla on bongattu tuttuja filmitähtiä Tex-sarjoista. (http://www.texwiller.forumfree.org/index.php?&showtopic=338&hl=cinema) Oliko tämä linkki täällä jo kerran? No, kertauksen vuoksi.
-
Ei ole ollut. Hienoa, tuossa oli monta, joita ei ole ollut tiedossa. Kaikkia en kuitenkaan allekirjoittaisi.
-
mistä saisi selville Letterin ja Fuscon piirtämät tex numerot???
-
mistä saisi selville Letterin ja Fuscon piirtämät tex numerot???
Alkuperäisnumerot löytää UBC-Fumettin listauksista:
Letteri:
http://www.artserial.com/ubcdb/?pe=IT-Letteri,%20Guglielmo
Fusco:
http://www.ubcfumetti.com/ubcdb/?pe=IT-Fusco,%20Ferdinando
Ikävä kyllä kaikissa ei ole vastaavien numeroiden kansia, joiden kanssa olisi helpompi tunnistaa seikkailujen suomenkieliset nimet ja julkaisut.
Ruutuun mahtuu kerralla 20 nimikettä uusimmasta vanhempaan päin. Painamalla "avanti-tekstiä" voi edetä listauksessa.
-
Askon vastausta voisi täydentää vielä seuraavilla:
Tuolta löytyy piirtäjät ja tekstittäjät niin suomalaisista kuin italiaano-versioista, ei tosin ihan viimeisiä:
http://www.bellingham.fi/tex.htm
Janne Viitalan Hornan kekäleet-opuksessa on liitetaulukkona tiedot kaikista texeistä vuoteen 2003 saakka.
Ja tietysti Bonellin omat sivut:
http://www.sergiobonellieditore.it/auto/cpers_index?pers=tex
Kohdasta "arretrati" pääset selaamaan julkaisuja, joissa on mainittu piirtäjät ja kirjoittajat.
-
Törmäsin uutiseen, jossa kerrotaan, että Fusco on jäänyt (taas) eläkkeelle. Uutinen oli päivätty jo viime vuoden toukokuulle. Häneltä on suomentamatta vielä yksi tarina, viime vuoden almanacco.
-
Törmäsin uutiseen, jossa kerrotaan, että Fusco on jäänyt (taas) eläkkeelle.
Eikä mies ole vasta kuin 81-vuotias!
Samaa ikäluokkaa on muuten rautavaari Repetto, joka täyttää torstaina 82 (and still going strong).
Ortiz ja Diso taitavat sitten olla aktiivipiirtäjien tilastossa seuraavina 78 vuodellaan.
-
Mikä noita nuorukaisia vaivaa? Jättävät homman sikseen hetikohta, kun ovat oppineet piirtämään kunnolla.
-
Ihmisikä on liian lyhyt...
-
Voiko joku saapaskieltä osaava kertoa, onko kyseessä käännösmoka vai mikä, kun Bourbon Streetin murhissa Tex ja Carson kävivät lyhyen mutta oudon sananvaihdon. Tex mainitsee olleensa ennen lainsuojaton, kunnes Carson noukki hänet rangereiden riveihin. Anteeksi mitä? Eihän se niin mennyt. Texin värväsi Jeff, jota olen pitänyt jonkinlaisena Carsonin esiasteena. Tex ja Carson tapasivat ensikerran lyhyesti Texin vannoessa rangerinvalansa, ja myöhemmin tutustuivat kunnolla kun Tex pelasti Carsonin intiaaneilta. Jeff puolestaan hankkiutui avuliaasti pois heittämällä henkensä. Ei luulisi vahingossa unohtuvan.
Asia voi olla täysin merkityksetön, mutta se on jäänyt vaivaamaan päätäni. Siitä lähtien kun Tex toisessa Boselli-tarinassa Seitsemän tappajaa sanoi Carsonin olleen hänen opettajansa olen ihmetellyt, onko meillä vain näin erilaiset tulkinnat vai koettaako Boselli salavihkaa uudellenkirjoittaa (kieltämättä sekaista, epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa) Tex-historiaa.
-
Ei olisi eka kerta kun liuskalehtien vaiheita kirjoitetaan uusiksi, esim. Sisällissodan vaiheista taidetaan Bonelli editoressa mukauduttu siihen tiedustelijan asemaan sen sijaan että Tex, Carson ja Kit olivat rangereina "puolueettomina" osapuolina tai jotain, mikä oli mielestäni hieman hassu idea.
-
Minuakin kiinnostaa Maryannen nostama joko käännöskukkanen tai tahallinen jälkihistoriallinen selitys. Onko Janne hereillä?
-
Hereillä ollaan mutta en voi auttaa. Ei satu löytymään bourbonia saapasmaan kielellä. Jos jollain on, niin tänne saa näpytellä italiankielisen katkelman. Eiköhän joku sen sitten käännä.
-
Kiinnostava huomio tosiaan Maryannelta. Multa löytyy italoksi vain Bourbon-trilogian kolmas osa (kiitos Askon), mutta eipä siitä ole tähän hyötyä. Intuitiivisesti ajateltuna tuntuu kyllä vaikealta uskoa, että Renne olisi tuon kohdan kääntänyt väärin...
-
Anteeksi kamalasti jos olen väärässä, mutta olen saanut hieman sellaisen (varmaankin mustavalkoisen) kuvan että Nolitta olisi jonkinlaisena kantona eri Tex-tekijöiden kaskessa ravistella status quota ja tehdä repäiseviä tai menneisyyteen liittyviä tarinoita. En jaksa uskoa että edes Boselli saisi luvan kirjoitella uusiksi jotain sen verran fundamentaalia kuin esimerkiksi Carsonin intro sarjaan. Mutta jospa mieli tekisi? Ja Nolittakin on jo kohta kahdeksissakymmenissä. Milloinkahan - jos koskaan - hän antaa vastuun sarjasta eteenpäin, kenelle se silloin lankeaa, ja millaista linjaa hän lähtee vetämään sarjaan kohdistuvien muutospaineiden suhteen?
Muutospaineista muuten. Mietin tässä taannoin taas, mikä on se syy joka saa yhä vain ihmiset lukemaan Texiä eri maissa, eri ikäpolvissa ja kummassakin sukupuolessa. Päädyin sellaiseen raakilemaiseen oivallukseen, että se on perinteisen, klassisen, positiivisen miehisyyden pakopaikka. Jos ja kun sitä jotain sarjalle perustavanlaatuista halutaan suojella kuitenkaan jämähtämättä isien perimmäissääntöjen vangeiksi, niin tämä olisi silmissäni jotain sellaista.
-
Minä luulen, että selitys on niin yksinkertainen, että Boselli on muistanut asian väärin. Virhe on mennyt saman tien Nolittaltakin ohi kuten moni muukin toimituksellinen asia viime vuosina. Jos siis ei ole kyse käännösvirheestä tai Rennen vapaasta kääntämisestä, mihin myös on saatu vuosien saatossa tottua.
-
Uskonpa hyvinkin että kyse on vain muistikatkoksesta, mutta se ei poista mieleeni palauttamaansa yleistilannetta. Onko oikeastikaan mitään tietoa, mitä Bonelli juniorin jälkeen tapahtuu?
-
Firman suurin omistajahan on velipoika Giorgio, parikytä vuotta Sergiota nuorempi heppuli. Hän on Mauro Bosellin hyvä ystävä. Jos Giorgio saa vapaasti päättää asiasta, niin en ihmettelisi vaikka päätoimittajana olisikin pian Boselli. Mutta tämä on pelkkä arvaus. Annetaan Sergion jatkaa hommiansa sellaiset kohtuulliset 20 vuotta ja mietitään sitten.
-
Firman suurin omistajahan on velipoika Giorgio, parikytä vuotta Sergiota nuorempi heppuli. Hän on Mauro Bosellin hyvä ystävä. Jos Giorgio saa vapaasti päättää asiasta, niin en ihmettelisi vaikka päätoimittajana olisikin pian Boselli. Mutta tämä on pelkkä arvaus. Annetaan Sergion jatkaa hommiansa sellaiset kohtuulliset 20 vuotta ja mietitään sitten.
20 vuotta? Eikös Sergio huitele jo yli 70? Vai 700?
-
Sergio on syntynyt 2.12.1932, eli kohtapian tulee 80 lasiin.
-
Kun tuli ikäkin selvitetyksi, niin tässä kevyempää. Nimittäin palapeliä. Pitäisiköhän tilata? Ja mistä?
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=26235
-
no mutta,, eikö tex willeristä pitäisi saada kunnon leffa aikaiseksi kun jonah hexistäkin on,, jason patric pääosaan ja kit carsoniksi vaikkapa jeff bridges,,ja ohjaajaksi walter hill ,, voisi tulla muutama oscarkin, toisaalta aloittelevalle willer keräilijälle voisi lehtien hinnat nousta sinne seitsemänteen taivaaseen,,joten unohdetaanko koko juttu??
-
Tex Willeristä ja Jonah Hexistä on tosiaan elokuvat olemassa. Yhteistä niille olemassaolonsa lisäksi on se, että kumpikaan ei ole ns. kunnon leffa. Sama pätee myös Blueberry elokuvaan. Mutta näillä mennään. Kenties joskus onnistuu paremmin.
-
http://www.youtube.com/watch?v=SNDMz4Apd1A
-
Walter Hillin ja John Miliusin "Geronimo" on edelleen se paras "Blueberry"-elokuva, jossa Jason Patric / Lt. Charles Gatewood ei liene sattumalta ihan Blueberryn oloinen sankari. Juonessa on myös ilmiselviä yhtäläisyyksiä Blueberryn sarjakuvaseikkailuihin. Siis enemmän kuin Geronimon todelliset vaiheet vaativat.
-
Blogin mukaan 23.3. ilmestyy sekä kronikka 29 että pokkari 4/2011 ;D
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-maaliskuu-2011/
-
kysymys numerosta 1/82 , sivulta 60 lähtien kuvitus muuttunu (huonommaksi)??, ei kai nicolo kuollut ja joku toinen jatkanut?
-
Tarkat silmät. Ei Nicoló vielä tuolloin kuollut. Selitys piilee siinä, että Francesco Gamba on ollut avustajana melkein kaikissa Nicolón tarinoissa. Tämä on ainut tarina, mistä Gamba on saanut virallisen tunnustuksen, mutta tässäkin tapauksessa jälkikäteen (siksi siis Suomen lehdissä ei lue mitään). Gamba siis on ainakin tuohon kohtaan tehnyt lyikkäriosuudet. Nicoló on tussannut koko tarinan.
-
Walter Hillin ja John Miliusin "Geronimo" on edelleen se paras "Blueberry"-elokuva, jossa Jason Patric / Lt. Charles Gatewood ei liene sattumalta ihan Blueberryn oloinen sankari. Juonessa on myös ilmiselviä yhtäläisyyksiä Blueberryn sarjakuvaseikkailuihin. Siis enemmän kuin Geronimon todelliset vaiheet vaativat.
En ole vielä elokuvaa nähnyt mutta Traileri tuli katseltua. Vaikuttavan oloinen elokuva. Itsellenikin tuli Blueberry mieleen Jason Patricin hahmosta ja elokuvasta. Täytynee tässä hommata tuo kyseinen filmi.
-
Pari kysymystä tuli mieleen kun vuosikerran 1984 hankin ja aloin sitä lukemaan.
- Missä vaiheessa tarinoista häviää jonkinnäköinen jatkumo? Ainakin noissa 1984 tarinoissa (osa) seikkailuista jatkuu siitä mihin edellinen loppui. Tai ainakin tarinat on "kertojan äänellä" linkitetty toisiinsa.
- Milloin Dynamiitti poistuu kuvioista? 3/1984 numerossa esiintyy ainakin.
-
Ensinnäkin täytyy huomata, että nuo vuoden 1984-85 tarinat ovat huomattavan paljon vanhempia kuin niitä edeltävät seikkailut
Jatkumot olivat liuska-aikojen juttuja. Nämä 1984 vuoden Pat-jutut taitavat olla ihan viimeisiä sillä saralla ja se koostuu neljästä tarinasta. Aloitus nähtiin maxissa Irlannin poika Pat, seuraava oli 1972 Suomessa julkaistu Aavikon arvoitus, jota seurasi nämä kaksi tarinaa. Ja Italiassahan ne on julkaistu 1957-58.
El Gringo tarina vuonna 1984 on viimeinen, jossa Dynamiitti esiintyy. Siis sellainen, jossa ei ole takautumia tms. Ja se tarina on julkaistu Italiassa 1964.
-
Kerrottakoon nyt täällä, että perusarja jatkuu ainakin vielä ensi vuoden 16 numeron vahvuisena. Vuodenvaihteessa Italia on perusarjassa edellä neljä numeroa eli neljä kuukautta, mikä on melko vähän. Tilanteen pelastaa almanaccot, joita nyt on vielä kuusi meillä julkaisematta, vuoden vaihteen jälkeen tosin yksi vähemmän.
Lisäksi Egmont yrittää saada Color Texin mahdutettua perusarjaan. Jos tähän tulee lupa, niin tulevina vuosina Suomen perussarja supistuu 14 numeroon, joka koostuu 12 Italian kuukausipokkarista, almanaccosta ja color Texistä. Siitä ei ole tietoa, onko Egmontin pyrkimys julkaista color texit väreissä vai ilman. Suunnitelman toteutuminen olisi hyvä asia, sillä aiemmin on esitetty, että perussarja voi huveta 12-13 numero vahvuiseksi.
-
Mitä järkeä on julkaista color texit mustavalkeina??
Nämä värilliset texit on parasta mitä tex-sarjakuvissa on tapahtunut pitkään aikaan
-
Olen melkein samaa mieltä Renezzin kanssa mutta en ihan. Minusta parasta mitä (Suomen) texeissä viime vuosina on tapahtunut on ennen julkaisemattomien seikkailujen julkaisu klassikko-maxeina. Ja toiseksi parasta on värikirjasto - joka tosin saisi laukata vähän kiivaampaa tahtia. Ja kolmanneksi parasta on suuralbumit.
Tuo italian uusi värisarja voisi minustakin kyllä olla aivan hyvin väreissä meilläkin.
-
Mitä järkeä on julkaista color texit mustavalkeina??
Halvempaa tehdä. Ja ihmiset ostaa silti. Minun mielestäni pääasia, että julkaistaan. Mutta voihan se olla, että tulee väreissä.
-
Tex Willer väreissä?? voi herranjestas,,jee,,sittenhän minäkin voisin alkaa piirtä sitä...on kustantajalta joku vohkinut akanatkin,,oisko taas ne pirulliset utet???
-
Pienen tauon jälkeen uusimman Willerin taidokas kuvitus houkutteli irtonumero-ostoon. Vaimo tosin totesi osuvasti, että kannen kuva on selvä adaptaatio "Tom of Finlandin" kuvamaailmasta. Hilpeää!
Valitettavasti muuten yritteliäs tarina purkaa oman jännitteensä jo alussa. Miten huumatut intiaanit voivat muodostaa edes potentiaalista uhkaa, kun sankarimme poistavat vaivatta joukon revektin kätyreitä heti alkuasetelmassa. Todellista vaara-asetelmaa ei siis onnistuta luomaan. Kuten "intiaanien ystävä" Willer toteaa: "Apassit saivat nahkaansa niin paljon lyijyä, että korppikotkatkin saavat ruuansulatusvaivoja".
Positiivista kuitenkin on yhteys vuoden -99 tarinaan. Olen aina toivonut Tex-tarinoihin enemmän viittauksia menneisiin seikkailuihin. Myös Cunninghamin joukkio ja sen mahdolliset motiivit ovat lupaavia elementteja jatko-osille. Ehkä luvassa on pitkästä aikaa tavanomaista parempi tarina, tosin mm. alkukoukun uupuminen jättänee "Helvetillisestä jahdin" kauan klassikkokategorian ulkopuolelle.
-
Pienen tauon jälkeen uusimman Willerin taidokas kuvitus houkutteli irtonumero-ostoon. Vaimo tosin totesi osuvasti, että kannen kuva on selvä adaptaatio "Tom of Finlandin" kuvamaailmasta. Hilpeää!
En tiedä tuosta Tom of Finlandista, mutta kieltämättä kansikuva ja myös italiankielinen otsikko (kakkia infernale) VOI herättää kaikenlaisia ajatuksia; nuoli jalkojen välissä ja per.. äh takapuoli nuotiossa.
-
Caccia-huumoria! Kiitos Hannu, kuva hauskempi kuin Fingerpori.
-
Voiko tämä olla totta? Monesta lähteestä ole nyt saanut lukea, että Sergio Bonelli on kuollut. En meinaa uskoa todeksi. Monesta paikasta olen varmistanut, joten totta se taitaa olla. Voi surkeus. Olen miestä moneen kertaan morkannutkin vähän turhan rautaisista otteista, mutta mies oli kuulemma aina sympaattinen, kannustava ja kohtelias. Voi kurjuus!
-
Voiko tämä olla totta? Monesta lähteestä ole nyt saanut lukea, että Sergio Bonelli on kuollut. En meinaa uskoa todeksi. Monesta paikasta olen varmistanut, joten totta se taitaa olla. Voi surkeus. Olen miestä moneen kertaan morkannutkin vähän turhan rautaisista otteista, mutta mies oli kuulemma aina sympaattinen, kannustava ja kohtelias. Voi kurjuus!
Sergio Bonelli Passes, Aged 78 (http://www.bleedingcool.com/2011/09/26/sergio-bonelli-passes-aged-78/)
-
Sergio Bonelli Passes, Aged 78 (http://www.bleedingcool.com/2011/09/26/sergio-bonelli-passes-aged-78/)
Vaya con Dios, Sergio. Vaya con Dios.
-
Kaikki täältä lähtevät, ennen pitkää. Lepää rauhassa, Sergio.
Nyt ei ole niinkään hetki surra kuin olla kiitollinen miehelle, jota ilman italosarjakuva ei olisi sitä, mitä se tänään on! Hänen luomansa ja julkaisemansa sarjakuvat ovat olleet osa suomalaistakin populaarikulttuuria 50-luvulta saakka. Ei huono.
-
Sergio Bonelli Editoren etusivulle (www.sergiobonellieditore.it) voi jättää surunvalittelut.
-
Kaikki täältä lähtevät, ennen pitkää. Lepää rauhassa, Sergio.
Nyt ei ole niinkään hetki surra kuin olla kiitollinen miehelle, jota ilman italosarjakuva ei olisi sitä, mitä se tänään on! Hänen luomansa ja julkaisemansa sarjakuvat ovat olleet osa suomalaistakin populaarikulttuuria 50-luvulta saakka. Ei huono.
Ikävä uutinen kaikille lännensarjakuvien ja elokuvien ystäville ja muille, jotka tunsivat hänet. Kuten Lurker totesi, jokainen meistä vuorollaan lähtee, eikä ota mukaansa yhtään sarjakuva albumia >:(. Mutta vaikkei tämä olekkaan mikään uskonnollinen foorumi ja vaikken tunnusta mitään uskonnollista suuntaa juuri nyt, niin haluan sanoa tässä nyt näin: Elämä ilman Jumalaa on täysin tarkoituksetonta. Uskon vahvasti, että Sergiogin nukkuu nyt unta ja Jumala saattaa herättää hänet tulevaisuudessa paratiisiin jossa ei ole mitään pahaa. Kaikki entinen on mennyt. Tämä sanoma antaa minulle toivoa, kun maailma ja ihmiset ovat niin kylmiä ja rakkaudettomia. Sergion muistoa kunnioittaen Orjan May! Liitän tähän osioon Sergion muistoa kunnioittavan piirroksen tällä viikolla!
-
Laitoin itseni ja meidän muidenkin puolesta surunvalitteluni Sergio Bonellin muistosivulle:
Asko Alanen scrive:
26 settembre 2011 alle 17:40
Rest in peace on greener pastures Sergio.
I’ve been the editor of Tex Willer in Finland for over 15 years, and I’ve been proud to be the torch bearer of the finest of Italian western comics. I’ve have seen our legendary hero and his adventures getting more and more exciting year after year, because of the fine writers and artists Sergio Bonelli has been choosing and training for the magnificent job bringing Tex and his companions, the whole Wild West, more alive than it has ever been in comics.
In Finland we have put together Maxi Tex -books on our own beside the regular Italian titles. I’m proud to tell that the next 336-page issue contains the very last three classic Tex-stories not previously translated to our odd little language. Now the whole vast saga has been put out here in one format or the other. All this I would like to dedicate to Gianluigi and Sergio Bonelli.
The joy of this “mission accomplished” is very sadly shadowed by the passing of the great man behind so many fantastic Tex-adventures and the whole immortal phenomenon.
Saddened by the news, me and the whole Tex-posse and tens of thousands faithful readers and fans in Finland offer our deepest sympathy and condolences to Sergio’s family, colleagues and friends.
Vaya con Dios
Asko Alanen
Tampere
Finland
-
Adios, Sergio. Vaikea tähän on keksiä mitään syvällistä tai liikuttunutta kommenttia, vähän vaikea on vielä käsittää. Ihan vain pari minuuttia sitten isä meni möläyttämään että "Boselli on kuollut", ja pienen selvittelyn jälkeen asian oikea laita ilmeni. Joo-o.
Autuaammilla metsästysmailla tavataan sitten kerran.
-
Kaikki täältä lähtevät, ennen pitkää. Lepää rauhassa, Sergio.
Nyt ei ole niinkään hetki surra kuin olla kiitollinen miehelle, jota ilman italosarjakuva ei olisi sitä, mitä se tänään on! Hänen luomansa ja julkaisemansa sarjakuvat ovat olleet osa suomalaistakin populaarikulttuuria 50-luvulta saakka. Ei huono.
Tai siis isänsä perintöä jatkanut 50-luvulta saakka. Vanhimmat Sergion käsikirjoittamat tarinat Suomessa voisivat olla Kapteeni Miki -liuskoissa 60-luvulla. Tämä alue on meikäläisellä vähän katveessa, joten arvailen vain. Texiä hän ilmeisesti alkoi käsikirjoittaa vasta 70-luvun puolivälissä (italialaisen Wikipedian mukaan numerosta 183).
-
Olen miestä moneen kertaan morkannutkin vähän turhan rautaisista otteista, mutta mies oli kuulemma aina sympaattinen, kannustava ja kohtelias. Voi kurjuus!
Noh, en minäkään Bonellin johtamistavasta aina pitänyt, mutta kaikkihan me olemme vajavaisia ja sen kanssa eletään ja kuollaan. Olen varma että ihmisinä olisimme ainakin minun puolestani tulleet toimeen niin kuin toimeen yleensä tullaan: parempina ja huonompina päivinä.
En ole oikein perillä Bonellin perheestä. Keitä jää suremaan? Siis meidän sarjisfanien lisäksi.
-
Velipuoli Giorgio ainakin. Hän on ilmeisesti koko kustannusyhtiöön pääomistaja ollut jo pitkään.
-
Tai siis isänsä perintöä jatkanut 50-luvulta saakka. Vanhimmat Sergion käsikirjoittamat tarinat Suomessa voisivat olla Kapteeni Miki -liuskoissa 60-luvulla. Tämä alue on meikäläisellä vähän katveessa, joten arvailen vain. Texiä hän ilmeisesti alkoi käsikirjoittaa vasta 70-luvun puolivälissä (italialaisen Wikipedian mukaan numerosta 183).
Olit sinä oikeassa sen 50-luvun kanssa. Mies tuli kustannusyhtiön johtoon vuonna 1957 (hertsileijaa, oliko hän vasta 24 vee silloin...) joten Birger Terni liuska-Texiensä kanssa on todennäköisesti joutunut asioimaan hänen kanssaan siitä lähtien. Mutta kapteeni Mikiä Bonelli jr ei tietämäni mukaan ole kirjoittanut. Sen sijaan Dustyn ja Timin seikkailuja (Suuri lännen poika) julkaistiin Preeria-liuskassa 1960-62.
-
Velipuoli Giorgio ainakin. Hän on ilmeisesti koko kustannusyhtiöön pääomistaja ollut jo pitkään.
Tuleeko Giorgio sitten Bonelli Editoren johtajaksi Sergion jälkeen?
Ja asiaa sivuten, miten uskotte miten Sergion poislähtö vaikuttaa tuleviin Tex-tarinoihin, sillä Sergio oli tunnettu varsin tiukasta kontrollistaan. Pitääkö uusi johtaja samaa linjaa vai alkaako uudistushenkisempi ilmapiiri nostaa päätään?
-
Tuskin Giorgio sitä hommaa haluaa. Mutta mikäänhän ei ole varmaa. Tätä hetkeä on kauhulla pelätty jo ainakin vuosikymmenen ajan. Uskoisin, että asiaa oli miettinyt myös Sergio itse, joten voi olla, että jokin suunnitelma on olemassa tällaisen tilanteen varalle.
Ja vaikka mitään suunnitelmaa ei olisikaan, niin uskon, että ihan heti hiiret eivät pöydille hypi, jos ei muuten, niin silkasta kunnioituksesta Sergio-vainaata kohtaan.
Sergio oli itse nuori, innokas ja iinnovatiivinn astuessaan puikkoihin vuonna 1957. Toivon, että samanlaista nuorta voimaa löytyisi johtoon tälläkin kertaa. Toisaalta nyt tyhjiksi jääneet saappaat ovat aivan liian isot kenelle tahansa.
-
Sergiolla ei ollut poikia/tyttäriä jatkamaan perheyrityksessä? Vai onko se ollut enää vähään aikaan perheyritys?
Timo
-
Sergio Bonellin jälkeläisistä ei ole tietoa. Muistaakseni jossain haastattelussa vuosia sitten SB kertoi, että jatkajaa ainakaan suvun piiristä ei ole tulossa. Mutta onhan se perheyritys. Sergio äiti Tea Bonelli sen perusti ja aviomies G.L., vaikka erosivatkin toisistaan, oli oikeana kätenä ja käytänössä päätti monesta asiasta. SB johti firmaa yli 50 vuotta ja velipuoli Giorgio, en tiedä onko kyseessä oy, on pääomistaja.
-
auts, pahuksen kova kaveri on siis poissa ...
ehkä myös selvis, miksi mustan tiikerin piti lähteä manalaan? Eihän niin häijy pahis, voi lähteä manan majoille suuren maestron jälkeen ...
-
On päivän selvää se seikka, että Bonnellin sarjakuva-impperiumissa täytyy olla jonkinlainen strategia tai muu suunnitelma, kun "boss" kuolee. Varmasti hän ymmärsi ikänsä tuomat rajoitteet ja mietti sitä, että hän on jo senverran ikääntynyt, että poismeno saattaa tulla eteen milloin tahansa. Kun miettii Bonellin impperiumia on aivan varmaa...niin ainakin uskon....ja niin sen täytyy olla, että joku jatkaa siitä, mihin työt jäivät. Toisaalta meidän on turha asiaa spekuloida, koska meille ei ole sitä informaatiota annettu.
Tietenkin on pelko siitä', että puikkoihin tarttuu henkilö, jolla ei ole samanlaista tatsia sarjakuvamaailmaan ja varsinkin lännensarjakuviin kuten edesmenneellä. Mutta uskon, että Bonellilla on varastossa useita jaksoja Texiä valmiina odottamassa julkaisua. Ainakin jonkin aikaa voimme huokaista helpotuksesta, mutta tulevaisuus on sitten toinen asia. Sen vain aika näyttää. Mutta usein on käynyt niin ikävästi, että kun toinen henkilö tulee "pomon" paikalle, hänellä on aivan erilaiset visiot ja suunnitelmat.
-
Ikävä uutinen, joka veti mielen apeaksi. Sergio Bonellia on kuitenkin viime kädessä kiittäminen kaikista niistä elämyksistä, joita tässä on yhtiön sarjakuvien parissa koettu vuosien varrella. Eikä niitä ole kertynyt ihan vähän. Hänen panoksensa oli kyllä valtaisa italialaiselle sarjakuvalle. Merkittävä, legendaarinen mies.
Sergiolla ei ollut poikia/tyttäriä jatkamaan perheyrityksessä?
Italian keskustelupalstalta vilahti tieto, että Sergiolla olisi ollut ainakin yksi jälkeläinen, Davide-niminen poika. Sen täsmempää tietoa ei ole. Vaikea arvioida myöskään kustantamon tulevaisuutta. Tuntuisi aika uskomattomalta, jos minkäänlaista hätäsuunnitelmaa ei olisi ollut olemassa tällaisen tilanteen varalta. Toivotaan parasta. Tuskin mitään radikaalia muutosta on odotettavissa lyhyellä tähtäimellä. Ainakin Texeihin pitäisi olla tarinat työn alla pariksi-kolmeksi vuodeksi eteenpäin.
-
Hämmästyksekseni minäkin liikutuin melkoisesti suru-uutisesta ja päätin Askon tavoin laittaa terveisiä Suomesta Bonellin muistosivulle, tässä teksti:
Grazie Sergio per i tantissimi sogni che ci hai fatto vivere attraverso le tue storie, spegnendo la nostra sete di avventura e di divertimento con gli eroi della scuderia Bonelli e aiutandoci a sopportare un po’ meglio la grigiore e le disillusioni di ogni giorno... Io che sono un bambino degli anni ’80 e un patito di Dylan Dog ti ringrazio soprattutto per aver reso possibile il successo di Sclavi e la sua creatura e per aver sempre favorito e difeso progetti editoriali anche un po’ fuori dalla norma e commercialmente a rischio come Ken Parker e Napoleone, e mi faccio portavoce anche degli altri appassionati di Tex della Finlandia – durante i decenni sono stati decine di migliaia – che ti dicono: ”Vaya con Dios, Sergio, cavalcando nelle praterie del cielo (Oppure ci stai volando con un Piper, mi chiedo?)! Sei stato grande! Le tue storie vivranno e continueranno a riscaldarci le lunghe notti d’inverno con brezze di focosa grinta e di senso di giustizia che ci mandi dall’Italia e dal mitico West di Tex.” Ci mancherai.
Sentite condoglianze ai familiari.
Lopun lainausmerkkien väliseen osioon tulkitsin Suomen Tex-fanien tuntoja suunnilleen näin: "Vaya con Dios, Sergio, ratsastaessasi taivaan preerioita (Vai mahdatko lentää sinne Piperilla, aprikoin? [Tämä on viite Sergion omaan lempiluomukseen, Brasilian viidakon yllä Piper-romulla seikkailevaan renttumaiseen antisankariin, Mister No:hun])! Olet legenda! Tarinasi jäävät elämään ja lämmittävät yhäkin meidän pitkiä talviöitämme tulisen sisun ja oikeudenmukaisuuden tuulahduksilla, joita meille Italiasta ja Texin myyttisestä lännestä lähetät."
Corriere della seran ja La Stampan artikkelien perusteella Sergiota jäävät kaipaamaan vaimo Beatrice ja poika Davide, joka toimii ilmeisesti tällä hetkellä Bonellin markkinointivastaavana tms., joten ei tilanne mitenkään kaoottinen liene, vaikka yllätys Sergion poismeno kustantamon väelle olikin ollut. Sairaus oli alkanut oirehtia elokuussa lomalla Provencessa, ja nyt vain viikon sairaalassa olon jälkeen Italian legendaarisin kustantaja oli sitten poistunut jatkamaan "unelmatehdastaan" (fabbrica dei sogni, joksi Bonelli itse kustantamoaan usein kutsui) pilven päälle muiden vanhojen suurten nimien joukkoon.
Saas nähdä, miten jättisaappaat täyttyvät... Yhtä kaukonäköistä johtajaa ei ole helppo löytää. Mutta toisaalta en ole huolissani, kyllä ne Bonellilla asiansa osaavat.
-
Tulipahan mieleen...
Jos Texin ilmestymistahti laskee kahteentoista vuodessa sijasta, niin tuleeko se myös tuntumaan kestotilauksen hinnassa?
-
Luulisi muuten tippuvan. Tosin ilmestymistahtia voidaan tiputtaa kerralla reilummin tai vaiheittain, joten hintakin voi tulla alas pienempinä sykäyksinä. Tai sitten hinta on pidemmän ajan sama eli ei ainakaan nouse.
Almanaccoilla voi vetkutella vielä jonkun vuoden isommalla ilmestymistahdilla.
-
Ensi vuonna on ainakin vielä 16 numeroa. Taas tullaan näkemään rutkasti almanaccoa. Sen vuoden jälkeen reservissä on enää kaksi uusinta, joten sitten perussarjaa jouduttaneen kaventamaan. Mutta en usko 12 numeroon vuodessa. Veikkaan 13-14 numeroa. Riippuu siitä, mitä Egmont meinaa tehdä Color Texillä.
-
Tällainen kuva osui silmiin kun vähän Rip Kirbyn seikkailuja lueskelin. Julkaistu siis alunperin liuska kerrallaan vuonna 1947, Italiassa erillisenä liuskalehtenä vuonna 1948, kuten linkistä voi päätellä http://www.ebay.it/itm/RIP-KIRBY-Mr-Fox-NERBINI-completa-1-10-a-striscia-1948-/390342332911?pt=Ulteriori_titoli&hash=item5ae23751ef (http://www.ebay.it/itm/RIP-KIRBY-Mr-Fox-NERBINI-completa-1-10-a-striscia-1948-/390342332911?pt=Ulteriori_titoli&hash=item5ae23751ef). Ehkä tämä oli jo yleisessä tiedossa, mutta en jaksanut lukea ketjuja läpi. Galleppini kuului ihailevan Raymondin piirrosjälkeä, eiköhän noita samankaltaisia sommitelmia löydy lisää jos oikein tongitaan. Tämä skannattu sivu oli Agentti X9 1992-10.
Taitaa taas olla perinteisiä vaikeauksia kuvan siirrossa...
-
Hte,
Erinomainen löytö. Minusta tuo on selvä plagiointi. Ei muuta. Mutta tähän samaan plagiointiin ovat sortuneet monet tunnetuista sarjis piirtäjistä....Moebius, Sy Barry jne.
Mutta oikein erinomainen löytö tuo kuva.
-
Ja muistammehan tämän kansikuvan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6804.msg164338.html#msg164338)...
-
Kun ennen vanhaan ei ollut nettiä, referenssikuvista oli huutava pula.
Ja piirrostahti oli hirmuinen. Ei siinä varmaan paljon ajatellut piirtäjä semmoisia joutavanpäiväisyyksiä kuin, että plagioinko mä nut tässä vai en, pääasia, että sarjakuva valmistui dead-lineen mennessä. Sitten piirtäjä sai rahansa ja aloitti uuden sivun.
-
Olen huomannut yhden asian kun lukee rinnakkain uusia tarinoita pokkareista, maxeista, suuralbumeista ym. ja vertaa niitä kirjastoon, että kirjaston tarinat ja henkilöt ovat jotenkin viattomia nykyisiin verrattuna. Aika varmaankin eri kuin 50-luvulla.
Texikin vaikuttaa kirjaston tarinoissa, ei nyt "tyhmältä", mutta ei niin välkyltä kuin nykyään. Es. ihmetteli muiden kanssa metsäpaloa uusimmassa kirjastossa. Nykyään olisi heti älynnyt, että pahikset ne on olleet asialla.
Siltikin nautin niin uusista kuin vanhoistakin tarinoista!
-
Olen huomannut yhden asian kun lukee rinnakkain uusia tarinoita pokkareista, maxeista, suuralbumeista ym. ja vertaa niitä kirjastoon, että kirjaston tarinat ja henkilöt ovat jotenkin viattomia nykyisiin verrattuna. Aika varmaankin eri kuin 50-luvulla.
Texikin vaikuttaa kirjaston tarinoissa, ei nyt "tyhmältä", mutta ei niin välkyltä kuin nykyään. Es. ihmetteli muiden kanssa metsäpaloa uusimmassa kirjastossa. Nykyään olisi heti älynnyt, että pahikset ne on olleet asialla.
Siltikin nautin niin uusista kuin vanhoistakin tarinoista!
Kokemus opettaa.
-
Osaako kukaan sanoa kenen piirtämä tämä kuva on tai löytääkö joku edes parempilaatuista versiota tästä kuvasta?
-
Osaako kukaan sanoa kenen piirtämä tämä kuva on tai löytääkö joku edes parempilaatuista versiota tästä kuvasta?
Claudio Villan piirtämä potrettihan tuo on.
Janne laittoi oheisen joskus Villa-artikkelin höysteeksi, mutta nytpä vasta huomaan, ettei tämä olekaan täysin tuo sama, jota on käsitelty (ukot järjestetty riviin peilikuvina).
-
Kiitos Asko. Eipä ukkojen järjestyksellä väliä, kunhan kuva on riittävän hyvälaatuinen. Tulee sisustustarraksi mun länkkärihuoneeseen, kunhan talo valmistuu :D
Tarttee kysyä josko ton resoluutio jo riittäisi...
-
Tulee sisustustarraksi mun länkkärihuoneeseen, kunhan talo valmistuu :D
Asennetta!!!
-
Tulee sisustustarraksi mun länkkärihuoneeseen, kunhan talo valmistuu :D
Kuinka iso tarra on tulossa? Sisustamisesta puheen ollen, tiedän yhden vaimon tutun perheen, jossa yhden huoneen seinätapetti on tehty jostain Willer-kuvasta. Ei ole mennyt se idea vielä meillä läpi, mutta tarra... pitääpä ehdottaa joskus.
-
Kuinka iso tarra on tulossa? Sisustamisesta puheen ollen, tiedän yhden vaimon tutun perheen, jossa yhden huoneen seinätapetti on tehty jostain Willer-kuvasta. Ei ole mennyt se idea vielä meillä läpi, mutta tarra... pitääpä ehdottaa joskus.
Mä en ole koosta ihan varma vielä. Meinasin laittaa oven/ikkunan yläpuolelle matalan ja leveän kuvan, mutta toisaalta isompikin kiinnostaa. Riippuu hiukan haluaako muutella huonekalujen paikkaa joskus.
Meillä on jatkossa yksi huone pyhitetty länkkäreille, joten siitä tulee paratiisi 8]
-
Alla olevan videolinkin "Anthony Steffen" -nimimerkillä on kyllä melkoinen kokoelma Texejä ja aiheeseen liittyvää materiaalia. Italianpäässä on ilmestynyt varsinaisten sarjakuvien ja uusintojen lisäksi häkellyttävä määrä erilaisia Texistä tai piirtäjiä käsitteleviä opuksia, lehtiä ja kirjoja. Onko tämän palstan jäsenillä näitä makaroonikirjoja? Tuli vain mieleen, että joku noista on varmasti niin hyvä, että kannattaisi kääntää suomeksikin. Minä ainakin ostan, jos käännetään.
Noita ukkojakin on tehty karmea määrä.
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=34194
-
Reipas määrä oli kaverilla kans noita Tex Willeriä , varmasti lähelle jollei täydellinen kokoelma Italiaksi . Uskon , että meiltäkin löytyy varmasti monia keräilijöitä , joilla on vastaavia kokoelmia . Laskin , että pelkästään Suomeksi käännetyistä Texeistä saa helposti sellaiset kymmenkunta hyllymetriä . Netin kautta tilaamalla on myös vaivatonta saada hyppysiinsä noita Italian " aarteita " . Odottelen parhaillaan reilun 20 lehden tilausta ( Nuova ristampa - sarjan uusintapainoksia ) . Myös noita Tex - figuureja saa suht helposti hankittua . Niitä on tietääkseni tehty 40 erilaista . Texin hahmosta on peräti 6 eri versiota ( Yön Kotka , kidutuspaalussa oleva Tex , kuoleman mies - naamioasuisena , Dynamiitin selässä oleva , " normi Tex " ja hieman paremmin pohjoisen oloihin puettu Tex ) . Italiasta olen tilannut näitä 30 kappaletta ( muutaman vähemmän tärkeän hahmon olen toistaiseksi jättänyt hankkimatta ) .
-
Noita figuureja on mullakin, mutta kaikkia en ole onnistunut hankkimaan. Esim. Tex hevosen selässä ja Mefisto puuttuu sekä muutama muu.
Heti kun jostain löytäisi paikan mistä noita puuttuvia saa, niin tilaan. Muscaralla noita oli ja sieltä ostin kaikki mitkä minulla on.
Vinkkejä otetaan vastaan, jos jostain noita löytyy.
-
...Mefisto puuttuu sekä muutama muu.
Muscaralla näyttäisi olevan muutama Mefisto myynnissä. Taidan ensi vuonna tilata minäkin ukkeleita itselleni. Laitoitteko sähköpostilla tilauksen vai sivujen kautta? Miten maksupuoli kannattaa suorittaa?
-
Muscaran kautta olen minäkin pääasiassa noita Tex - figuureja tilannut . Muistaakseni sinne piti rekisteröityä . Itse tilaaminen on sen jälkeen nopeaa ja vaivatonta . Ostoskori täyteen vaan haluttua tavaraa : ) Sieltä tulee omaan sähköpostiin varmennus ja tilinumero mihin laskun saa maksaa ( itte oon käyttäny pankin toimeksiantoa varmuuden vuoksi . varmaan asian voi toisinkin hoitaa ) Pari viikkoa sitten kun tilasin viimeeksi tavaraa, maksoin laskun pois samana päivänä ja tilaus lähti matkaan Italiasta 4 päivän päästä . Lähetyksen pitäisi saapua muutaman päivän päästä , elikkä jos on itse nopea toimissaan , menee yleensä pari viikkoa siihen , että tilattu tavara tulee perille .
-
Muscaralla näyttäisi olevan muutama Mefisto myynnissä.
Mefisto minulta jo löytyy. Piti sanomani, että puuttuu El Morisco. Melkein samanlainen tyyppi kuitenkin ;D
-
Melkein samanlainen tyyppi kuitenkin ;D
Kummatkin ovat viehtyneet maagisiin asioihin ja ovat merkittäviä henkilöitä tarinoiden kannalta. Pieni vivahde-ero kavereissa kuitenkin on... :P
PS: Kiitos petro k:lle vinkeistä. Laitan raporttia, kunhan joskus saan pienoishahmot kokoelmieni eteen.
-
Katselin willeririvistöjäni ja mieleni juolahti ajatus, jota olen miettinyt aikaisemminkin. Olen huomannut, että alkupään numeroiden liimaus on heikko ja numerot ovat selkeästi paksumpia kuin esimerkiksi kahdeksankymmentäluvulla. Painokoneet olivat varmasti erilaisia. Edelleen jos vertaa yhdeksänkymmentälukua kahdeksankymmentälukuun, paksuusero on merkittävä. Jossakin vaiheessa numeroista tuli sellaisia, että selkämysosa on hivenen paksumpi kuin jatko-osa, jolloin iso kasa uusia willereitä on vaarassa kaatua. Ehkä viimeinen muutos on ollut numeron kasvaminen nykykokoon vuodesta 2007 alkaen.
Kenellä olisi tietoa siitä, missä vaiheissa on tehty muutoksia Tex Willerin tekemisessä?
-
Eiköhän paras paikka asian selvittämiseen ole omat kokoelmat. Tuskin noita tietoja on kirjattu mihinkään, ja takuulla kukaan ei ainakaan muista tarkkoja muutoshetkiä.
-
Kiitos vastauksesta. Täytyneepä tutkailla joku päivä Willereitäni painojäljen, paperin ja nidonnan kannalta.
-
Onko kenellekään osunut tällaista silmiin? Eli liuska 1955 nro 19, erilaiset takakannet? Satuin ne vain kerran huomaamaan kun piti katsella näitä tarkemmin ennen myyntiin laittoa. Kuva ohessa.
-
Laskin , että pelkästään Suomeksi käännetyistä Texeistä saa helposti sellaiset kymmenkunta hyllymetriä .
Pari vuotta sitten noita Tex-hyllymetrejä mittailtiin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12229.0.html).
Vaikka tuon jälkeen on tullut paljon lisää, mm. värikirjasto, niin edelleen 10 metristä jonkin verran puuttuu.
-
Onko kenellekään osunut tällaista silmiin? Eli liuska 1955 nro 19, erilaiset takakannet? Satuin ne vain kerran huomaamaan kun piti katsella näitä tarkemmin ennen myyntiin laittoa. Kuva ohessa.
Ettei tuossa toisessa (jossa on lista ilmestyneistä numeroista) olisi liimattu jonkin toisen lehden takakansi kiinni? Voiko olla mahdollista?
Jotenkin tuntuu, ettei numeron 19 takakannessa voi olla tekstiä, jossa sanotaan liuskoja ilmestyneen jo 24kpl sinä vuonna.
En pääse nyt tarkastamaan omaa kappalettani, mutta voisin vaikka vannoa, että siinä on tuon lentokoneen kuva.
-
En pääse nyt tarkastamaan omaa kappalettani, mutta voisin vaikka vannoa, että siinä on tuon lentokoneen kuva.
Mulla ainakin on toi De Havilland tuon numero 19 takakannessa. Tuo toinen kuvatunlainen takakansi löytyy sitten taasen numerosta 24 :)
-
Joo, syynäsin tuota äsken tarkemmin ja voipi tosiaan olla niin että joku on liimannut sen toisen kannen siihen. Selät näytti äkkiseltään samanlaiselta kuluneilta joissa näkyy niitti etten heti kiinnittänyt huomiota siihen sen enempää.
-
Kerrottakoon, että Davide Bonelli on sitten Sergio Bonelli Editoren uusi pomo. Isänsä poika.
-
Suru-uutinen Italiasta, tai oikeastaan Espanjasta, jos ollaan tarkkoja. Antonio Segura on kuollut viime kuun lopussa. Hatunnosto hienolle Tex-kirjoittajalle, joka Italiassa oli kovastikin aliarvostettu, mutta jonka jokaisesta tarinasta ainakin minä löysin upeaa western-tunnelmaa ja hienoja Tex-hetkiä.
-
Harmillinen uutinen. Jäiköhän Seguralla jokin Tex-tarina kesken? Toivottavasti ei.
-
Ei jäänyt. Häneltä julkaistiin justiin Maxi Tex, joka tulee pian ulos Suomessakin.
-
Ei jäänyt. Häneltä julkaistiin justiin Maxi Tex, joka tulee pian ulos Suomessakin.
Rennen suomennos tuli Tammelan freelatomoon just.
Tässä kansidummy:
-
Aika kapoiset jalat hepalla. Muuten ensiluokkainen kansi.
-
Tosta vielä pulp-dummy.
Wilsonin pintaa miniuusintana:
-
No voihan hornan kekäleet! Paras Tex-kirjoittaja poissa. Ikävä tulee ensi Maxin jälkeen näitä väkivaltasinfonioita.
-
Tosta vielä pulp-dummy.
Wilsonin pintaa miniuusintana:
Mikä pulp tuo on numeroltaan?
-
Aika kapoiset jalat hepalla.
No, totta tosiaan.
-
Texin mietteitä kansikuvatilanteen jälkeen:
"Kirottua! Luulin ratsastavani ylämäkeen mutta hevoseltani olivatkin takajalkojen kaviot tippuneet! Nyt kiireesti lähimmälle Hepoilille (=Villin Lännen hevoshuoltoasema) tankkaamaan jotain vahvistavaa ja laittamaan uudet takakaviot!"
-
Mikä pulp tuo on numeroltaan?
Jaaha, taas Texiä Pulpiin. Jos Ukkostuuli 2 (jonka kansi muuten jo näkyy mainoksessa ainakin helmikuun Hämähäkkimiehessä) on numero 9 ja Paluu kadotukseen numero 10, olisiko tuo Pulpin numero 11?
-
Noniin, toissapäivänä kuoli Francesco Gamba. Taas yksi Tex-puurtaja on poissa. Gamballakin on ihailijoita. Minä henkilökohtaisesti tykkäsin enemmän hänen Pecos Billeistään kuin Texeistä.
-
Kylläpäs nyt näitä tekijöitä tippuu tiheään tahtiin. Onhan kyllä ukot jo 70-80v vanhoja. Seguran poislähtö kyllä harmittaa, itseeni iski herran raaka tyyli. Gambakin oli näitä hiljaisia puurtajia jotka eivät ehkä olleet kaikkein isoimpia tähtiä, mutta tekivät silti työnsä.
-
Egmontilla tiedossa kevään julkaisuaikatailua muissakin kuin pokkareissa. Paljon namia tiedossa keväällä kuukauden sisällä :P ;D
- TEX WILLER KIRJASTO 13: EI ARMOA 25.4.
- MAXI-TEX 23: VERILÖYLYN HETKI 2.5.
- TEX WILLER SUURALBUMI 26: LAMONTIN HYEENAT 9.5.
- PULP-POKKARI: TEX – VIIMEINEN KAPINALLINEN 23.5.
http://blogi.egmontkustannus.fi/tag/tex-willer/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/tag/tex-willer/)
Tuohon vielä kronikka 28.3. muistaakseni!
-
Ompas hienoa että Egmontilla annetaan tietoa julkaisuista näin paljon eteenpäin, aiemmin siellä on ollut lähinnä tietoja siitä mitä on jo tullut (esim. viime vuonna). Tulee hieno willer-kevät, noihin kun vielä lisätään norminumerot niin herkkua on tarjolla viikosta toiseen!
-
Ompas hienoa että Egmontilla annetaan tietoa julkaisuista näin paljon eteenpäin, aiemmin siellä on ollut lähinnä tietoja siitä mitä on jo tullut (esim. viime vuonna).
Viime vuonna varmaan se tosiaan hieman sekotti, että yksittäisistä julkaisuista ilmoitus tuli jäljessä. Kuitenkin esim. koko syksyn julkaisuista tuli heti elokuussa könttäilmoitus ilmestymispäivineen. Siis samaan tapaan kuin tuo *Mika*n viestin linkin eka juttu.
-
Ilmoitettakoon täten, että uuden Tex-tietokirjan tekstit alkavat olla valmiina ja lähetän ne kustantajalle (Jalava) parin viikon kuluttua. Syksyllä pitäisi ilmestyä tuhti tietopaketti. Kirja koostuu aiemmin julkaistuista ja nyt modifioiduista ja täydennetyistä artikkeleista, tilasto-osuudesta ja tekijäesittelyistä.
-
Ompas hienoa että Egmontilla annetaan tietoa julkaisuista näin paljon eteenpäin,
On nuo tiedot annettu jo pidemmän aikaa kauaksi eteenpäin. Blogin ylläpidon aktiivisuuden lisäännyttyä tiedot on vain paremmin esillä.
Onhan tuo hyvä, että niistä ilmoitetaan ajoissa, niin ihmiset osaavat niitä kysyä ja hakea. Miinuksena on sitten se, että jos painos myöhästyy kustantajasta riippumattomista syistä, niin ihmisillä menee herkästi hermot. Ei kai sitä voida pitää kustantajan vikana, jos esim. maa järisee Kiinassa?
Ilmoitettakoon täten, että uuden Tex-tietokirjan tekstit alkavat olla valmiina..
Tähän täytyy kyllä saada tekijän omakätinen Tex Willer piirros!
-
Tähän täytyy kyllä saada tekijän omakätinen Tex Willer piirros!
Kaikki käy. Kirjan pilaaminen onnistuu kyllä.
-
On nuo tiedot annettu jo pidemmän aikaa kauaksi eteenpäin. Blogin ylläpidon aktiivisuuden lisäännyttyä tiedot on vain paremmin esillä.
En minä ainakaan niitä ole löytänyt. Jälleenmyyjillä voi olla paremmat tiedot. Muistan kyllä taannoin Egmontin sivuilla seikkailleenni, ja tietoja tulevista julkaisuista on löytynyt silloin kuluvassa olleen kuukauden ajalta. Hieman on ottanut pannuun, kun ainakin itselleni nimenomaan tiedot tulevista julkaisuista on olleet kiinnostavia, paskan väliä mitä vuosi sitten on julkaistu.
Onhan tuo hyvä, että niistä ilmoitetaan ajoissa, niin ihmiset osaavat niitä kysyä ja hakea. Miinuksena on sitten se, että jos painos myöhästyy kustantajasta riippumattomista syistä, niin ihmisillä menee herkästi hermot. Ei kai sitä voida pitää kustantajan vikana, jos esim. maa järisee Kiinassa?
Nimenomaan tämä on idea: kun kerrotaan etukäteen niin osaa hakea. Ja monet - niinkuin minä - odottaa malttamattomana; sukset on jo tervattu ja eväät tehty viikoja ennen. Mutta jos painos myöhästyy, niin ei se ole mikään katastrofi. Toki siitä nuristaan ja naristaan, mutta en usko että sitä kukaan nyt niin fataalina pitää eikä lähde kenenkään päätä pölkylle vaatimaan. Tärkeämpää on se tieto: odotettavissa silloin ja silloin, ja jos tulee mutkia matkaan niin sitten infoa.
-
Ilmoitettakoon täten, että uuden Tex-tietokirjan tekstit alkavat olla valmiina ja lähetän ne kustantajalle (Jalava) parin viikon kuluttua. Syksyllä pitäisi ilmestyä tuhti tietopaketti. Kirja koostuu aiemmin julkaistuista ja nyt modifioiduista ja täydennetyistä artikkeleista, tilasto-osuudesta ja tekijäesittelyistä.
Ja tämä kuuluu sitten jokaisen Tex-keräilijän/harrastajan kirjahyllyyn!
Kieli pitkällä odotellaan! Laita Janne, heti kun tiedät, tarkempaa tietoa koska sitä saa ostaa ja mistä.
-
Ja tämä kuuluu sitten jokaisen Tex-keräilijän/harrastajan kirjahyllyyn!
Kieli pitkällä odotellaan! Laita Janne, heti kun tiedät, tarkempaa tietoa koska sitä saa ostaa ja mistä.
Upea tietoteos kyseessä. Kuulun siihen onnelliseen joukkoon, joka pääsi tuon testaamaan jo ennen painoa 8]
Suosittelen ehdottomasti kaikille Texin ystäville!
-
jonkun verran on noita 70 luvun alun willereitä ja harmittavasti niistä sivut irti useampana nippuna. Kysynkin että kannattaako koittaa uudestaan liimailla ja mikä liima olisi paras
-
Suosittelen ehdottomasti kaikille Texin ystäville!
Antaako tämä paljon uutta, jos hyllyssä on jo Viitalan ja Lagerstedt:in teokset ?
-
jonkun verran on noita 70 luvun alun willereitä ja harmittavasti niistä sivut irti useampana nippuna. Kysynkin että kannattaako koittaa uudestaan liimailla ja mikä liima olisi paras
Osta Kronikoita, jos löytyy.
-
Antaako tämä paljon uutta, jos hyllyssä on jo Viitalan ja Lagerstedt:in teokset ?
Ainakin paljon uutta nippelitietoa. Muistaakseni noissa aiemmissa ei ollut tässä esiteltyjen tekijöiden taustatietoja näin tarkasti tutkittu.
Vastaus kysymykseen: Kyllä.
-
Antaako tämä paljon uutta, jos hyllyssä on jo Viitalan ja Lagerstedt:in teokset ?
Antaa. Ja paljon.
-
jonkun verran on noita 70 luvun alun willereitä ja harmittavasti niistä sivut irti useampana nippuna. Kysynkin että kannattaako koittaa uudestaan liimailla ja mikä liima olisi paras
Minä olen liimannut niitä hiki hatussa niin, että naapuritkin ovat nauraneet. Mutta kun olen kehitellyt pätevän tavan toimia, niin sivut pysyvät hyvin kiinni ja paketti on siisti. Ja mikä parasta, lukunautinto on täydellinen. Makuasia, mutta mieluummin minä alkuperäisiä pokkareita luen kuin kronikoita. Ihan eri keeperiä olen käyttänyt, mutta jotkut asiantuntijat pitävät sitä kuivuessaan liian kovana. Mulla on toiminut. Texin selkämys on kuitenkin niin ohut, että sen ei tarvitse antaa periksi ja taipua toisin kuin esim. joissakin Aku Ankan taskukirjoissa.
-
Antaako tämä paljon uutta, jos hyllyssä on jo Viitalan ja Lagerstedt:in teokset ?
Jäävihän minä olen mitään sanomaan,mutta mielestäni nämä kolme kirjaa täydentävät toisiaan. Onhan niissä väkisinkin jonkun verran samaa, mutta pakko on ollakin, jotta kirjat toimisivat samalla myös itsenäisinä teoksina. Ja ihan vertailun vuoksi sanottakoon, että Hornan kekäleitä kirjoitin muistaakseni puolisen vuotta, kun tätä uutukaista olen kypsytellyt pikkuhiljaa 6-7 vuotta. Idea valmistaa levällään olleista aineksista ja ajatuksiasta kirja tuli kuitenkin ehkä vasta pari vuotta sitten.
-
eri keeperiä ajattelin itsekkin kokeilla,, tai jotain muuta puuliimaa,,pitääkö ne kuivuneet vanhat liimat rapsuttaa ensin poies,,kai varmaan,,
-
kun tätä uutukaista olen kypsytellyt pikkuhiljaa 6-7 vuotta.
Woah !
Tämä saalis ei jää meiltä nappaamatta.
Ratsastamme heti aamusta........
-
Ainakin paljon uutta nippelitietoa. Muistaakseni noissa aiemmissa ei ollut tässä esiteltyjen tekijöiden taustatietoja näin tarkasti tutkittu.
Vastaus kysymykseen: Kyllä.
Tämä on ilman muuta jokaisen vähääkään itseänsä kunnioittavan Willeristin pakkohankinta. Uskomatonta seurata millainen työmäärä tuon eteen onkaan tehty ;D
-
Ei tartte, jos et halua siistiä jälkeä. Minä olen mennyt joka kerta sivun kerallaan läpi rapsutellen kaikki vanhat liimakökkäreet veke.
eri keeperiä ajattelin itsekkin kokeilla,, tai jotain muuta puuliimaa,,pitääkö ne kuivuneet vanhat liimat rapsuttaa ensin poies,,kai varmaan,,
-
Willereiden itseliimaukseen on kerrottava omat niksit. Minä olen käyttänyt kirjansidontaliimaa ja -verkkoa. Taisin ostaa purkillisen liimaa ja verkonpätkän jostain Lahden kirjansitomosta. Pitäisi taas hommata jostain liimaa, sillä hyllystä löytyy muutama irtolehtipainos. Netistä löytyy hyviä perusohjeita retusointeihin, kun aikansa etsii.
1. Vanhat kellastuneet liimat sivuista esim. mattoveitsellä pois, mutta kuitenkin siten, että niput pysyisivät mahd. ehjänä.
2. Sivut yhdeksi nipuksi ja johonkin puristimeen tai painon alle, että ovat tiiviisti.
3. Leikataan verkosta sellainen palanen, että se peittää selän ja pienen siivun etu- ja takakantta. Uusissa Willereissä tämä kannen taittuminen ennen varsinaista selkää on normaalia, vanhemmissa liimaus tehtiin vain selkään ja sen takia ne hajoavatkin helpommin. Pelkän selän liimaus on paljon minusta paljon vaikeampaa.
4. En ole päätynyt ykkösratkaisuun siitä, kannattaako verkko liimata ensin kansiin vai väkertää koko paketti kerralla. Ehkä verkko ensin ja sitten sivut. Valmis paketti puristimeen. Vaikeata verkon käytössä on se, että se pullistaa helposti sivunipun pidemmälle kuin kannet ulottuvat. Kerran huomioin tätä siten, että leikkasin paperileikkurilla sivuista pienet siivut pois.
Harjoittelu tekee mestarin. Esimerkiksi viiden willerin jälkeen huomaa saavansa ihan kelpo paketteja aikaiseksi. Pahinta on se, että kannet ovat kahdessa tai kolmessa osassa. Sellaisen korjaaminen on tuskallista. Mutta olen huomannut, että liikkeellä on monenlaisesti korjattua willeriä. Liimaajia on monenlaisia, mutta toivottavasti teippaajat vähenisivät.
-
Willereiden itseliimaukseen on kerrottava omat niksit. Minä olen käyttänyt kirjansidontaliimaa ja -verkkoa.
Mikään ei ole vanhoissa villereissä ole niin rasittavaa kuin uudelleen liimatuissa kappaeleissa verkko, joka pullistelee ja sojottaa joka suuntaan. Eri asia sitten tietenkin, kun homman osaa, mutta kaikki eivät osaa. Itse en käytä verkkoa. Meikäläinen vetäisee puhdistetun sivunipun selkämykseen ensin ohuen kerroksen eri keepperiä ja päälle vessapaperia tai talouspaperia sidosaineeksi. Odotan kuivumista ja sitten hiekkapaperilla ylimääräiset pois selkämyksestä. Sitten liimaa ohut kerros kannen sisäselkämykseen ja nipu kiinni. Liimaa ei saa laittaa kovin paljon, ettei ala pursuilla. Vessapaperilla huokoistettu sivupaketti nappaa hyvin pieneenkin määrään liimaa kiinni. Itse varon, että kansien puollelle ei mene liimaa, koska kannet eivät sitten avaudu kunnolla ja lukeminen on hankalaa. Jos sivujen ja selkämyksen väliin jää aukkoja, niin sinne siten varovasti lisää liimaa hammastikulla. Uudemmissa Texeissä, jossa on taitokset kannen tyvessä, liimaa voi roiskia vähän ronskimmin ja pienet pursuilut eivät haittaa.
-
hmmm, onkohan näitä eksynyt suomeen yhtään. Näyttäisi olevan kolmeakin eri versiota ?
Kiinnostaisi tietää onko rahansa arvoinen.
http://www.infinitestatue.com/product_info.php?products_id=71
-
hmmm, onkohan näitä eksynyt suomeen yhtään. Näyttäisi olevan kolmeakin eri versiota ?
Kiinnostaisi tietää onko rahansa arvoinen.
http://www.infinitestatue.com/product_info.php?products_id=71
Näistä on puhuttu täällä ennenkin.
En ole ainakaan itse raaskinut tuollaisia ostaa. On niin sikahintaisia, ettei mitään järkeä...
-
^Karmean hintaisia ovat, mutta näyttävät sentään komealle, toisin kuin ne toiset Tex-figut joista täällä muistaakseni on joskus aikaisemmin ollut myös juttua. Tuossa linkin takana olevassa Tex-patsaassa oli mielestäni upeasti saatu mm. Texin saappaat näyttämään pölyisiltä ja käytetyn näköisiltä. Hienoja yksityiskohtia.
-
En tiedä mikä on, mutta ei tuonut minulle Texiä mieleen.
Pärstä ei jotenkin näytä Texiltä.
-
mikä noissa figuureissa kiehtoo?
Minä kun en enää hetkeen ole moisten kanssa ollut tekemisisssä.
-
mikä noissa figuureissa kiehtoo?
Taulu seinällä, patsas/figuuri hyllyssä, hieno maisema ikkunasta jne.
Visuaalinen mielihyvä.
Eiköhän tämä ole ollut, perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen, yksi merkittävimpiä jo vuosituhansia.
-
En tiedä mikä on, mutta ei tuonut minulle Texiä mieleen.
Pärstä ei jotenkin näytä Texiltä.
Jaa-a, oliskohan Charles Bronsonista otettu mallia. :)
-
Voisikohan joku tehdä pienen palveluksen?
Pientä selvitystä ensin:
Ostin juuri huutiksesta viimeisen ilmestyneen Tex-liuskan eli numeron 27 vuodelta 1965 (13. vuosikerta).
Kohteessa mainittiin, että on hyväkuntoinen ja sitä se onkin, mutta mutta....
Sivut 9-24 ovat aivan täysin erilaista paperia, valkoista ja jämäkkää. Muut sivut ovat kuten muissakin liuskoissa, hieman "ruskeampaa" ja pehmeämpää, siis selvästi vanhemman oloista paperia.
Mulla on nyt sellainen olo, että kyseisen liuskan keskisivut ovat valokopioituja ja liitetty lehden keskelle jälkikäteen. Työ on kyllä tehty tosi hyvin, mutta silti.
Sitten siihen palvelukseen. Voisiko joku ystävällinen sielu tarkistaa oman numeronsa, onko hänelläkin samanlainen lehti? Jos tämä nyt onkin vain joku jo painossa ollut ihmeellisyys. Ei viitsisi valittaa ennen kuin on satavarma, että on kopioituja sivuja..
Eron huomaa jo, kun katsoo lehteä päädystä. Keskisivut ovat toisiin verrattuna lähes vitivalkoisia. Kontrasti on tosi iso.
Pelastakaa mun päivä ja sanokaa, että näin kuuluu ollakin :)
-
Todella isot pahoittelut päivän pilaamisesta...voit käydä vaikka täällä tsekkaamas jos ajelet ohi joku kerta.
-
Miikka, mulla on ihan sama juttu! No worries. Noin kuuluu ollakin. Voi olla, että joissakin kappaleissa paperilaatu on ollut koko ajan sama mutta ei läheskään kaikissa.
-
Miikka, mulla on ihan sama juttu! No worries. Noin kuuluu ollakin. Voi olla, että joissakin kappaleissa paperilaatu on ollut koko ajan sama mutta ei läheskään kaikissa.
Hieno homma! Mä ajattelinkin, että se on kuitenkin niin siististi tehty, ettei ainakaan millään perussaksilla tuollaista leikkausjälkeä saada aikaan.
Näköjään Reijolla kuitenkin toisenlainen kappale käsissä. Aika jännä homma, mitähän ne on siellä painossa oikein tehnyt? Oikea paperi loppunut kesken, niin laitetaan jotain toista laatua tilalle ja tässä tapauksessa parempaa laatua :)
Olisi kiva kuulla muidenkin lehtien tilanne. Onkohan noita molempia yhtä paljon vai onkohan Reijolla käsissään "harvinaisuus"?
-
Mulla ei ole liuskoja enää, mutta sellanen mielikuva on että taisi olla kanssa kahta erilaista paperia.
-
Olisi kiva kuulla muidenkin lehtien tilanne. Onkohan noita molempia yhtä paljon vai onkohan Reijolla käsissään "harvinaisuus"?
Muistaakseni mullakin on ainakin keskiaukeama erilaista paperia. Tosin olen pitänyt sitä valokopiona ja hyväksynyt jo asian :-) Voiskohan se olla ehtaa ja alkuperäinen? Todella siisti sekin on...
Oikea paperi loppunut kesken, niin laitetaan jotain toista laatua tilalle
Onhan tästä tuoreempaakin esimerkkiä. Tais olla Arpatehtaan aikoihin kun paperi oli loppunut ja vaihdettu toisenlaiseen, karkeampaan...mikähän se numero olikaan? 90-lukua vai 2000-alkua... Kuitenkin erottui selvästi.
-
Muistaakseni mullakin on ainakin keskiaukeama erilaista paperia. Tosin olen pitänyt sitä valokopiona ja hyväksynyt jo asian :-) Voiskohan se olla ehtaa ja alkuperäinen? Todella siisti sekin on...
Mä maksoin omastani 30e ni en ajatellut hyväksyä asiaa sellaisenaan ;D
Nyt sen voi jo hyväksyä, kun ilmiselvästi kyseessä on aito ja alkuperäinen lehti. Reijolla on vaan joku porvaripainos tosta liuskasta :laugh:
-
No peijakas, ilmiselvä harvinaisuus tämä sitten jo saadun otannan perusteella on ;D Olen joskus myynyt yhden tai kaksi tuollaista ylimääräisinä mutta ei mitään havaintoa noista erilaisista sivuista, luulisin että olisin ehkä huomannut. Pitääkös nyt sitten yrittää saada vielä tuollainenkin versio lehdykästä >:D
-
Muistaakseni ostin oman kappaleeni Makedoniasta ja aioin saman tien nostaa syyttävän sormen huomattuani eriväriset sivut. Minuuttia myöhemmin olin vakuuttunut ja iloinen lehdykän aitoudesta.
-
Uteliaisuus heräsi ja tarkistin oman lehteni: tasalaatuista rusehtavaa paperia. Kioskilta ilmestyttyään ostettu. Tuo, että nipusta juuri puolet oli eri paperia viittaa kirjapainon tekosiin. Tästä voisikin ajatella, että Texin ilmestyminen loppui aikanaan, koska paperi loppui kesken 8]. Jos liuskassa on vain keskiaukea parempaa paperia, on se varmaan kopioitu. Itse vaihdoin yhteen lehteen keskiaukeaman toisesta lehdestä (josta taas oli puuttunut kannet).
Minkäs verran raatilaiset arvelevat tuollaisen kopioidun keskiaukean laskevan lehden hintaa? Myin aikanaan yhden ykkösnumeron kopiokansilla ja sain noin 10% oikean hinnasta.
Kirjapainon ladontavirheet ovat ikäviä, kun omalle kohdalle osuvat. Sain käsiini juuri paikallisesta kierrätyskeskuksesta kirjan: Pictorial history od the Wild West. Iso opus jossa laajoja artikkeleita villin lännen kuuluisuuksista. Runsaasti valokuvia ja mm. etsintäkuulutusten kopioita. No, kirjassa vaan on kahteen kertaan sivut 145-160. Vastaavasti sivut 225-240 puuttuvat. Ihmiset lahjoittavat aika auliisti tällaisia viallisia kappaleita, ei ollut eka joka minulle osui.
-
No, kirjassa vaan on kahteen kertaan sivut 145-160. Vastaavasti sivut 225-240 puuttuvat. Ihmiset lahjoittavat aika auliisti tällaisia viallisia kappaleita, ei ollut eka joka minulle osui.
Muistaisin, että minulla oli joskus joku Akun iso kirja, jossa oli sama murhe.
Helpotus kuitenkin huomata, että tuo liuska oli alkuperäinen..
-
Ernotamin muistelema esimerkki paperin vaihtumisesta kesken
pokkarin 1990- tai 2000-luvulla lienee Tex 14/2000, jossa sivut 51-66 ovat vaihtuneet
ei niin valkoiseen ja karkeaan paperiin.
-
Tsekkasin hyllystäni samaisen numeron ja niinpä on. Ihan kuin keskellä Willeriä olisi nippu vanhaa paperia. Ko. tarina on siitä erikoinen, että siinä annetaan lukijalle mahdollisuus tulkita, että Texilläkin on tunteita.
-
Tuo paperin vaihtuminen liittyi muistaakseni johonkin lakkoon ja painotaloilla oli vaikeuksia saada paperia.
-
En oikein jaksa uskoa että kukaan vaihtaisi itse kopioituja sivuja liuskoihin. Sopiihan sitä kokeilla, niin näkee, ettei se ole mikään helppo homma saada lopputulos sellaiseksi että vain paperin laatu erottaa.
-
Tuosta tulikin mieleen, että mua on aina himottanut ajatus Tex-liuskoista, jotka aikoinaan jäivät julkaisematta Taikakalu-seikkailusta v 1965 jälkeen. Tunnustaako kukaan tehneensä? Jos on hyvin tehty, niin minua kiinnostaa!
-
On muuten pakko mainostaa, että tein poikkeuksellisen tempun ja tilasin kaikki kolme (kirjasto 13, suuralbumi 26 ja maxi 23) Libriconista. Willeristin joulu on, kun avaa postipaketin, jossa on kolme paksua luettavaa. Toinen vastaava riemutilanne oli, kun löysin osto- ja myyntiliikkeestä jonkun edesmenneen papan kokoelman ja ostin 100 Willeriä kerralla, sopuhintaan.
Pistääkö joku paremmaksi?
-
On muuten pakko mainostaa, että tein poikkeuksellisen tempun ja tilasin kaikki kolme (kirjasto 13, suuralbumi 26 ja maxi 23) Libriconista. Willeristin joulu on, kun avaa postipaketin, jossa on kolme paksua luettavaa. Toinen vastaava riemutilanne oli, kun löysin osto- ja myyntiliikkeestä jonkun edesmenneen papan kokoelman ja ostin 100 Willeriä kerralla, sopuhintaan.
Pistääkö joku paremmaksi?
Jeps. Mä tilasin Libriconista nuo samat sekä samaan pakettiin myös uusin Comanche, uusin Lucky Luke ja Rivo länsi. Helppoa ja mukavaa :D
Meikäläisen kokoelma on karttunut eniten silloin, kun ostin huuto.netistä ison nipun 70- ja 80-luvun Willereitä. Lähdin noita sitten noutamaan ja paikan päällä kasaan lisättiin vielä iso nippu. Iso pahvilaatikollinen noista kertyi.
On tämä keräily vaan kivaa puuhaa :-*
-
Mulla oli jo perustana kaikki pokkarit 70 luvulta asti kun olen pari kertaa ostanut jopa ne kaikki kerralla uusiksi ja myynyt kakkoskappaleet. Ostot teki kipeää mutta kun totesi kakkoskappaleiden myynnin jälkeen jääneensä jopa voitolle ja kokoelman kuntokin koheni niin johan oli hymy herkässä :)
Kerran ne tuotiin jopa taksilla muistaakseni lohjalta maskuun....no myyjä oli se taksikuski mutta kuitenkin :laugh:
-
Tex Willeristä on mielenkiintoinen artikkeli viime viikolla ilmestyneessä Miesten maailma -lehdessä. Asko Alanen on ollut haastateltavana ja luulisinpa että tarinointi kiinnostaisi Kvaakin lukijoita. Juttu on myös kuvitettu varsin maukkaasti ja aiheeseen sopivasti. Löytynee kirjastosta tai lehtipisteestä, hintaa on tosin 10€.
Sama toimittaja ,Teija Aaltonen, teki viime vuonna hyvän jutun Mustanaamiosta ja sitä aiemmin Korkeajännityksistä, tähän samaan vuosittain ilmestyvään julkaisuun.
-
Kits Czaballe vinkistä.
Linkki saattaa kiinnostaa joitakin. Tex Willerin kansien apukuvia tai mikä se virallinen termi nyt onkaan.
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=37472
-
Kits Czaballe vinkistä.
Linkki saattaa kiinnostaa joitakin. Tex Willerin kansien apukuvia tai mikä se virallinen termi nyt onkaan.
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=37472
Kiitos ylläolevasta erinomaisesta linkistä Mosabacka. Siis tosi mahtavaa nähdä kuinka
myös Texin luottopiirtäjät ja vieläpä kuuluisat sellaiset käyttivät työssään apukuvia jolle oikea termi on referenssikuvien hallittu käyttö.
Tästä muistuupi mieleeni Janne Viitalan minulle kertoma ajatus mestari piirtäjä Alberto Giolittista, että hänellä piti olla aina jonkinlainen mallikuva kun hän piirsi. Tämän seikan takia hän omisti valtaisan kasan erilaisia valokuvakirjoja, valokuvia, aseita, päähineita jne. Hänen vaimonsa kuulemma mainitsi, että jokaisen uuden muuton yhteydessä Alberto Giolittin käyttämä referenssi varasto kasvoi kasvamistaan. Alberto lopetti esimerkiksi Turokin piirtämisen jättäen sen Giovanni Ticcille siksi, koska ei ollut sopivia referenssi-kuvia muinaisajan dinosauruksiata, joita muuten oli vaikea piirtää. Siksi Turokin piirtäminen tuotti hänelle päänvaivaa.
-
Hankin lopulta Pulp-sarjan Texin itselleni. Jos minulta kysytään, saisi Colin Wilson kuvittaa jonkun toisenkin tarinan. Piirtäjä teki jo Blueberryssä hyvän vaikutelman. Jotenkin olen sitä mieltä, että ehkä Pulp-sarja pärjäisi ilman Texiäkin.
-
Musta Texit ei oo paraita, mut ihan jees...
-
Onko ohessa oleva postikortti Tex Willer tilaajalahja 1994?
-
Onko ohessa oleva postikortti Tex Willer tilaajalahja 1994?
Kyllä.
-
Pieni kysymys.
Päivittelin aikani kuluksi Almanaccojen Italia-Suomi vastaavuuslistaani ja en äkkiseltään löytänyt vuoden 1998 Glorieta Pass (Boselli-Gattia) tarinaa suomeksi julkaistuna. Muutoin 1994 aloitetut yhden tarinan mittaiset tarinat on julkaistu tai julkaistaan tänä vuonna (paitsi 2011 ja 2012 Almanaccot). Onko Glorieta Pass ilmestynyt jo vai onko se tulossa esim. 2013?
-
Onko Glorieta Pass ilmestynyt jo vai onko se tulossa esim. 2013?
Glorietan solahan julkaistiin 2009 numeroissa 13 ja 14.
-
Kiitos Spiritille. Arvelinkin nimestä, että olen lukenut tuon tarinan, mutta kun etsin tarinaa heittokansien perusteella, niin en löytänyt. Glorietan solan alkuperäiskannet jäivät Suomessa käyttämättä.
-
Yle uutisissa oli juttua noista vanhoista sarjakuvista esim Texeistä, akuista jne
Aiheesta lisää http://yle.fi/uutiset/harvinaiset_aku_ankat_tex_willerit_ja_tintit_-_katso_onko_sarjakuviesi_joukossa_aarre/6193916
-
Nyt on vihdoinkin kaikki pokkarimalliset Texit omana. Vielä muutama liuska ja se on siinä!!! 8]
-
Nyt on vihdoinkin kaikki pokkarimalliset Texit omana. Vielä muutama liuska ja se on siinä!!! 8]
Way to Go !
Vai olisiko tässä paremmin.. BUENO !
-
Nyt on vihdoinkin kaikki pokkarimalliset Texit omana. Vielä muutama liuska ja se on siinä!!! 8]
Mikäs oli se hankalin viimeiseksi jäänyt numero....? (oma oli 1971/2 aikanaan)
-
Mikäs oli se hankalin viimeiseksi jäänyt numero....? (oma oli 1971/2 aikanaan)
Mulla se oli 4/71. Kutosen ostin vasta pari kuukautta sitten, että periaatteessa ne kaksi on ollut hankalia.
-
Nyt saa Tex-figuureja -15% halvemmalla.
Tällä alennuskoodilla pitäisi alennus irrota: PROMOJULY2012
Ja täältä siis noita figuureja saa:
http://www.muscara.com/webstore/sell-online/Tex-490/page,3
-
Nyt saa Tex-figuureja -15% halvemmalla.
Tällä alennuskoodilla pitäisi alennus irrota: PROMOJULY2012
Ja täältä siis noita figuureja saa:
http://www.muscara.com/webstore/sell-online/Tex-490/page,3
Kiitoksia vinkistä. Saatanpa tilatakin.
-
Mikäs oli se hankalin viimeiseksi jäänyt numero....? (oma oli 1971/2 aikanaan)
Heh, tuli tuossa mieleen, että minä sain noista kuudesta ekasta ton kakkosen ensimmäiseksi. Ja taitaa olla vielä parhaimman kuntoinen noista kuudesta :D
Näin se vaan on, että se mitä toinen metsästää vuositolkulla, toinen löytää heti ja toisinpäin.
-
Heh, tuli tuossa mieleen, että minä sain noista kuudesta ekasta ton kakkosen ensimmäiseksi. Ja taitaa olla vielä parhaimman kuntoinen noista kuudesta :D
Näin se vaan on, että se mitä toinen metsästää vuositolkulla, toinen löytää heti ja toisinpäin.
Se on just noin. Ittelle oli " helppoa " kauraa TW 1 - 6 / 71 + loput ekasta vuosikerrasta. Tampereella ja Helsingissä käydessä tuli lompuuki aina ohkasemmaksi, sillä ihan Suomen vihreäselkäisillä seteleillä noi harvinaisemmat herkut lähti joukkoon. Numero 9 / 73 osottautui mulle vaikeimmaksi. Mistään ei meinannu löytyä. Lopulta eräänä lokakuun päivänä 2003 etsintä palkittiin, kun Makedonian hyllyyn oli ilmaantunu 2 kappaletta kyseistä numeroa ja ne oli tullu vielä edellisenä päivänä. Tiskin takana kaveri sano, et tulin just oikeaan aikaan. Eivät välttämättä enää ens viikolla olisi olleet hyllyssä. 72 - vuoden numero 8 oli myös yhtälailla viimeisten joukossa hankalana numerona.
-
Ja tulipa hankittua loput 53 vuoden liuskat (2, 25). Joten vielä neljä liuskaa uupuu.
Ehkä jonain päivänä nuokin saa hankituksi jostain.
-
Mikä tämä on ? http://www.youtube.com/watch?v=K9ls6G2VGeM&feature=related
-
Mikä tämä on ? http://www.youtube.com/watch?v=K9ls6G2VGeM&feature=related
Tää on varmaankin jonkun italialaisen Tex-fanin tekemä ihan oma video. Skannannut vaan sarjiksesta kuvia ja lisännyt musiikin ja äänet.
Ihan hauska idea.
Tuolta youtubesta löytyy myös Texin ja El Muerton kaksintaistelu samankaltaisesti tehtynä.
-
Tää on varmaankin jonkun italialaisen Tex-fanin tekemä ihan oma video. Skannannut vaan sarjiksesta kuvia ja lisännyt musiikin ja äänet.
Ihan hauska idea.
Tuolta youtubesta löytyy myös Texin ja El Muerton kaksintaistelu samankaltaisesti tehtynä.
Mutta mistä joku fani olisi saanut nuo kuvat väritettyinä, epäilen ettei ihan ite olis nuin hyvin värittäny ^-^ Ja ruudussa vilisee aina vähän väliä tommosia mustia piiruja, niin luulen että vanha se ainakin olis, vai? P.S. Kuvauksessa lukee näin : Tex è una serie a fumetti creata nel 1948 da Gian Luigi Bonelli e Aurelio Galleppini ed edita dalla Sergio Bonelli Editore. Oon niin paska kaikissa kielissä niin voisko joku ystävällinen suomentaa?
-
Mutta mistä joku fani olisi saanut nuo kuvat väritettyinä, epäilen ettei ihan ite olis nuin hyvin värittäny ^-^ Ja ruudussa vilisee aina vähän väliä tommosia mustia piiruja, niin luulen että vanha se ainakin olis, vai?
Lähes kaikki Texit ovat ilmestyneet Italiassa jo väreissä.
Videoeditoreissa on kuvaa "vanhentavia" efektejä helposti käytettävissä.
-
väritexejä on ollut italiassa pidempään ja sarjakuvien värittäminen ei ole täysin salatiedettä.
Todennäköisemmin silti skannannut Bonellin värilaitoksen ruudut.
P.S. Kuvauksessa lukee näin : Tex è una serie a fumetti creata nel 1948 da Gian Luigi Bonelli e Aurelio Galleppini ed edita dalla Sergio Bonelli Editore. Oon niin paska kaikissa kielissä niin voisko joku ystävällinen suomentaa?
Tex(Willer) on sarjakuva jonka vuonna 1948 loivat Gian Luigi Bonelli ja Aurelio Galleppini Sergio Bonellin kustantamolle.
-
Yhdistin kaksi uutta lyhyttä Tex-ketjua vanhojen jatkeeksi. Tex-ketjuja on jo niin paljon, että koitetaan välttää uusien perustamista.
-YP
-
Tilasin Muscaralta kuusi ukkoa, perusnelikko + Mefisto ja Lilyth. Käytin alennuskoodia (dänks, mkivimaki) ja maksoin ostoksen luottokortilla.
Katsotaan miten tilaus etenee.
-
Tilasin Muscaralta kuusi ukkoa, perusnelikko + Mefisto ja Lilyth. Käytin alennuskoodia (dänks, mkivimaki) ja maksoin ostoksen luottokortilla.
Katsotaan miten tilaus etenee.
Mulla ei oo ainakaan koskaan ollut mitään ongelmia ton putiikin kanssa. Oon muutaman kerran siellä asioinut ja aina on tullut kaikki mitä kuuluukin. Kerran tuli yksi ukko, miltä oli käsi poikkija senkin vaihto onnistui veloituksetta.
-
Lähes kaikki Texit ovat ilmestyneet Italiassa jo väreissä.
Videoeditoreissa on kuvaa "vanhentavia" efektejä helposti käytettävissä.
Tosi outo väritys. Ennen Tex-kirjastoa osa tarinoista ehdittiin julkaista väreissä Mercury-kustantanon kovakantisissa opuksissa. Olen kuitenkin miltei 100% varma, että tähän tarinaan saakka siinä julkaisusarjassa ei koskaan ennätetty. En myöskään muista mitään erillistä El Muerton erikoisjulkaisua. Ainoaksi vaihtoehdoksi siis jää Tex-kirjasto, vaikka väritys siinä on ihan erilainen. En videokuvan käsittelystä mitään tiedä, mutta jos Lurker sanoo käsittelyn olevan mahdollista, uskon siihen. Toki sekin on mahdollista, että joku on värittänyt sivut ominpäin, mutta sen verran raskas urakka on kyseessä, että en oikein usko siihen.
-
Tosi outo väritys. Ennen Tex-kirjastoa osa tarinoista ehdittiin julkaista väreissä Mercury-kustantanon kovakantisissa opuksissa. Olen kuitenkin miltei 100% varma, että tähän tarinaan saakka siinä julkaisusarjassa ei koskaan ennätetty. En myöskään muista mitään erillistä El Muerton erikoisjulkaisua. Ainoaksi vaihtoehdoksi siis jää Tex-kirjasto, vaikka väritys siinä on ihan erilainen. En videokuvan käsittelystä mitään tiedä, mutta jos Lurker sanoo käsittelyn olevan mahdollista, uskon siihen. Toki sekin on mahdollista, että joku on värittänyt sivut ominpäin, mutta sen verran raskas urakka on kyseessä, että en oikein usko siihen.
Tarkoitatko että Willer-kirjastossa julkaistaisiin myös El Muerto?
-
En videokuvan käsittelystä mitään tiedä, mutta jos Lurker sanoo käsittelyn olevan mahdollista, uskon siihen.
Juu, on hyvinkin helppoa. Valitaan vain efekteistä ja siinä se. Väritkin voi hailakoittaa helposti.
-
PaavoP:lle. El Muerto tulee aikanaan kirjastossa, sillä siinä julkaistaan kaikki ilmestyneet Tex Willerit alkuperäisjärjestyksessä. Uusin kirjasto 14 sisälsi tarinan nro 37 ja El Muerto on järjestyksessään 151., joten sen ilmestymiseen kirjastossa menee jokunen vuosi (esim. kirjasto 57 tai jotain sinne päin).
Eniten ihmettelin itse tehdyissä youtube-videoissa sitä, miten puhekuplat oli saatu pois siten, että niiden takaa löytyi aina maisema. Toisin sanoen mietin, että Cavallini251:llä saattaa olla hallussaan puhekuplattomia eli originaaliversioita tarinoista digitaalisena. Joka tapauksessa hienoja!
-
Joo. Uudessa kirjastossahan seikkailee ne valkoisen biisonin poitsut ja myös traagiset jäljet. Itsekkin ihmettelin miten se sai puhekuplatomia maisemia ??? Mutta voihan olla että pelissä on enemmänkin kuin fanmade animaatio?
-
Terviiset Tallinnasta! Yllätyksekseni löysin Eestinkielisen Texin; noin parisataa-sivuinen pokkari, jossa oli Apache-Kid (alkoi kesken) ja Dakotojen sanoma (loppui kesken); ei ollut hinnalla pilattu: 2.97 euroa. En muista että kukaan olisi maininnut Viron Texeistä, mutta kaikesta päätellen siellä on useampiakin numeroita julkaistu. Egmontin jutskia.
-
Terviiset Tallinnasta! Yllätyksekseni löysin Eestinkielisen Texin; noin parisataa-sivuinen pokkari, jossa oli Apache-Kid (alkoi kesken) ja Dakotojen sanoma (loppui kesken); ei ollut hinnalla pilattu: 2.97 euroa. En muista että kukaan olisi maininnut Viron Texeistä, mutta kaikesta päätellen siellä on useampiakin numeroita julkaistu. Egmontin jutskia.
Mitäs sää Hannu Tallinnassa ??? Tuskin ihan sen Eestinkielisen Texin takia :D
-
Terviiset Tallinnasta! Yllätyksekseni löysin Eestinkielisen Texin; noin parisataa-sivuinen pokkari, jossa oli Apache-Kid (alkoi kesken) ja Dakotojen sanoma (loppui kesken); ei ollut hinnalla pilattu: 2.97 euroa. En muista että kukaan olisi maininnut Viron Texeistä, mutta kaikesta päätellen siellä on useampiakin numeroita julkaistu. Egmontin jutskia.
Ja nyt sit Hannu vauhdilla niitä kuvia siitä läpyskästä! Mä oon siellä monesti harmitellut, kun ei tässä maassa voi edes Texejä etsiä :D
-
Pikaisella netin selailulla löytyi tällänen sivusto:
http://www.kriso.ee/tex-willer-koomiks-db-9789949163090.html (http://www.kriso.ee/tex-willer-koomiks-db-9789949163090.html)
Pistin tilauksen vetämään, saas nähdä miten pelittää...
Onko toi hannu sama numero kuin sulla?
erno
-
Jep, sama nuumero, mutta eri hinta; siis Viru-kaubakeskuksen (tjs) raamatuosastolla (3-4 krs) löytyi hintaan 2.97.
Mutta tosiaan päätellen siitä että seikkailu alkoi kesken ja loppui kesken niin muitakin numeroja pitäisi Eesti vabariikista löytyä.
PaavoP:lle: kyllä me serkkupojan kanssa lähdettiin ihan vaan Texejä etsimään, mutta kaikkea muutakin kivaa matkaan osui (mm. eestinkielisiä Tinttejä, hyvää (ja halpaa) olutta ja ennen kaikkea vanhan hansakaupungin tunnelma, joka vie mielen satojen kilometrien päähän).
(edit): käy Erno paikan päältä hakemassa, matka ei maltaita maksa, ei pajon tuu postikuluihin lisää (eikä pääse Itella jyräämään).
-
Laitan tuohon vielä kuvan aukeamasta, tarkkasilmäiset voivat siitä harrastaa eestinkieltä.
-
Itse en lähtis tallinnaan asti Texejä osteleen ku en eestiä osaa :laugh: Mutta onhan se hienoa että lähdetään noinki kauas Texien takia :)
-
Terve vaan kaikille, sain sitten viimeinkin liityttyä tänne foorumeille - mukavaa nähdä että Tex Willerin ystäville löytyy netistä kohtauspaikka ;)
Willer-innostus alkoi minulla aikoinaan Mummilan willer-aarreaitasta (kaikki numerot vuosilta 74-83) ja omia Willereitä on kerätty vuodesta 2005. Kokoelmaa on jokunen hyllymetri, mukana kasaritexejä, liuskaa, pari italiantuliaista ynnä muuta.
Sitten aiheesta: Tuleva Tex-tietokirja kuulostaa kerrassaan mahtavalta! Odottelen innolla opuksen ilmestymistä! :)
-
Itse en lähtis tallinnaan asti Texejä osteleen ku en eestiä osaa :laugh: Mutta onhan se hienoa että lähdetään noinki kauas Texien takia :)
Vitsi vitsi. Mutta jos kelailet näitä keskustelusivuja vähän kauemmas, niin huomaat että meitä on muutamia (aika monta) tämmöisiä kummajaisia, jotka keräilevät myös eri kielisiä/maalaisia texejä; siis ei niin että olisi välttämättä kaikista maista kaikki, mutta kappaleita kustkin. Italia, espanja, kroatia, norja, ruotsi, englanti, hollanti, ranska ja hindi lienevät jo listalla ja monen kokoelmissa. Italia kun on texin kotimaa, niin sitä monilla on; minullakin n. 70-80, mutten kyllä vieläkään mikään italian kielen taituri ole.
-
Laitan tuohon vielä kuvan aukeamasta, tarkkasilmäiset voivat siitä harrastaa eestinkieltä.
"Hobused!"
Muahhahaa! Tollanen on pakko saada! 8]
-
Sitten aiheesta: Tuleva Tex-tietokirja kuulostaa kerrassaan mahtavalta! Odottelen innolla opuksen ilmestymistä! :)
Niin odotan minäkin. Tässä vähän infoa: http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9789518874679
Alaotsikkona on "Kaikki Tex Willeristä" ja ilmestymisajankohta ehkä lähempänä elokuun loppua, ehkä jopa syyskuussa.
Ja on se näköjään jo täälläkin: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518874670
-
Laitan tähän kaupalliseksi tiedotteeksi tulkittavan jutun koska en hyödy "mainoksesta" mitään ja saattaa palvella jotakuta keräilijää.
Eli Kuopion Halpa-kirjassa on harvinaisen hyväkuntoisina Willerit 1 ja 7-12/71, koko vuosikerta/72 ja olikohan 1-8/73. Osaa voisi pitää melkein lukemattomina.
-
Ajattelin kysyä, onko Texissä autoa muissa sarjoissa kuin Irlannin poika Pat:issa?
Mietin vaan onko tämä auto harvinainen ilmiö Texeissä ::)
-
Willer-innostus alkoi minulla aikoinaan Mummilan willer-aarreaitasta (kaikki numerot vuosilta 74-83) ...
Mummot (ja vaarit) on parhautta!
-
Ajattelin kysyä, onko Texissä autoa muissa sarjoissa kuin Irlannin poika Pat:issa?
Mietin vaan onko tämä auto harvinainen ilmiö Texeissä ::)
Tuo on ainut kerta.
-
Niin odotan minäkin. Tässä vähän infoa: http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9789518874679
Alaotsikkona on "Kaikki Tex Willeristä" ja ilmestymisajankohta ehkä lähempänä elokuun loppua, ehkä jopa syyskuussa.
Ja on se näköjään jo täälläkin: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518874670
Joko kansikuva on päätetty?
Ps. kiitos eilisestä. Hyllyt ostettu :D
-
Kaipa kansikuva on päätetty, mutta minä en vielä tiedä, millainen se on.
-
Kokoelmaa on jokunen hyllymetri, mukana kasaritexejä, liuskaa, pari italiantuliaista ynnä muuta.
Lurker suunnitteli taannoin hienon Tex-keräilijän kunniamerkin, jonka saa (tulostaa), kun on 2,5 hyllymetriä Texejä. Pitäisi löytyä jostain täältä kvaakin kätköistä.
-
Lurker suunnitteli taannoin hienon Tex-keräilijän kunniamerkin, jonka saa (tulostaa), kun on 2,5 hyllymetriä Texejä. Pitäisi löytyä jostain täältä kvaakin kätköistä.
Tässähän tämä :)
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12229.msg290045.html#msg290045
-
Lurker suunnitteli taannoin hienon Tex-keräilijän kunniamerkin, jonka saa (tulostaa), kun on 2,5 hyllymetriä Texejä. Pitäisi löytyä jostain täältä kvaakin kätköistä.
Jep !
Tämähän on virallinen Tex keräilijän määritelmä.
Helppo todeta, kun ei tarvi kuin mittanauhan.
-
Kirous ja kuolema! Tuoreesta käynnistä Turun Omituisiin opuksiin tarttui mukaan numero, jossa 'Shangai Ladyn tradegia' alkaa, mutta seuraavia numeroita ei ollut. Pahus sentään, tuota tarinaa olen kuullut suitsutettavan niin paljon, että kovasti haluaisin sen itsekin lukea. Muutenkin olen aina kovasti pitänyt näistä San Fransiscoon sijoittuvista tarinoista, Friscon ahtaat kadut ovat mukavaa vaihtelua Arizonan preerioille.. Toivottavasti saamme pian uuden San Fransisco-tarinan ja Tom Devlinin sekä kumppanit taas kuvaan :)
-
Uuh, kai sitä kerran vuodessa täytyy italosarjiksia täälläkin markkinoida :sleepy: :P
Ja onnittelut Viitalalle tulevan Tex-opuksen johdosta, yritähän myydä Italian keräilijöillekin! Tarjoilen tässä pientä soundtrackiä kaveriksi, saatte sitten itse surffailla noista eteenpäin.
Se äskettäin askarruttanut Tex-tuubittelu on peräisin RAI:n 70-luvun töllösarjasta SuperGulp, joka risteytti varsin suurella suosiolla sarjakuvaa ja animaatiota siten, että kameralla ajeltiin ja zoomailtiin sarjisruutuja liikevaikutelman loihtimiseksi, ja hahmojakin saatettiin taustan päällä leijutella niitä varsinaisesti animoimatta. Koko komeus oli tietenkin naitettu puhekuplista kasattuun dubbaukseen.
Muistelen, että SuperGulp on hiljattain puserrettu myös DVD-muotoon, joten senkin Tex-jaksoa voi Italiassa turisteillessaan bongailla. Toki Texistä on väännetty vuosien varrella leffan ja tv-sarjan lisäksi myös kuunnelmaa, tietokonepeliä ja ties mitä, muttei nyt jaksa niistä tarkempia tietoja kaivaa. 90-luvun Dylan Dog -pelin ainakin julkaisi Simulmondo, mutta vaikka moisen HC-harrastaja löytäisikin, pitäisi varmaan hankkia joku Amiga tai ur-PC peliä pyörittämään…
Pistin El muerton pardiksi vielä linkin Ken Parkerin telkkuversioon, varmaan kiinnostaa länkkärifaneja eniten. SuperGulpista löytyy kaikkea italohassuttelua kuten Bonvìn Nick Carteria tai Max Bunkerin & Magnuksen Alan Fordia, mutta käsittääkseni myös jenkkisarjakuvien sovituksia, esim. Hämähäkkimiestä (Uomo ragno).
Tex Willer nro 190 (El muerto) RAI:n vuoden 1979 SuperGulp-sarjan telkkarisovituksena (Olikohan tässä nyt vaan alku, ja loppu jossain toisessa klipissä? No, kyllä se tuubista löytyy, olen joskus katsellut.):
http://www.youtube.com/watch?v=NCBeqTffMNo
Ken Parkerin Pat O’Shane -tarinan ekat 10 minuuttia 80-luvun alun sarjasta ”Tex & Company”:
http://www.youtube.com/watch?v=8cwLsBOlXsY
Viime vuonna julkaistiin myös Graziano Romanin Tex-levy, ja sehän pelittää aika mukavasti! Itse ainakin kehtaisin luukuttaa kylänraitilla platan nimibiisiä (nuorta) vanhaa kamelia cosplayatessani…
Kappale pärjää ihan omillaan ja nousee kirkkaasti pelkän pastissi / himofanin musiikillinen kunnianosoitus -tason yli. Sympaattinen jörrikkä vaikuttaa Grazianokin olevan. Muistaakseni äijä luonnehti sarjakuvasuhdettaan niin, että on ”niitä, jotka eivät koskaan lopettaneet (sarjakuvien lukemista)”, ja onpa hän kirjoittanut alan julkaisuihin artikkeleitakin italo- ja jenkkisarjoista.
Tunnistatte varmaan Siäröörin sivustolta biisien nimistä ne, jotka Willer-universumiin linkittyvät… Darkwood jne. -aiheiset juontuvat taas Romanin Zagor-teemalevyltä. Levyn julkaisi muistaakseni Panini, ja olen nähnyt sitä Italian nettikaupoissa myynnissäkin.
Graziano Romanin virallisen Tex-levyn tunnusbiisi:
http://www.youtube.com/watch?v=Ye0J3B5FRyk
Länkkärikirjoittajista taasen Gianfranco Manfredi on aloittanut uransa laulaja-lauluntekijänä, vaikka nykyään enemmän kirjoja ja sarjiksia kynäileekin. Valkkasin tuon videon, koska siinä nuori Manfredi kiehnäilee heiniä erehdyttävästi Western-lavasteita muistuttavissa oloissa, ja Lilyth -look alike lukee sarjakuvia odotellessaan, että mies toipuu taiteilupuuskastaan ja tekee, mitä miehen on tehtävä.
Aika hapokastakin kamaa Gianfrancolta tuolta löytyy, ei uskoisi nykyisestä piinallisen tarkasta taustatutkijasta! Mutta toisaalta, suuri siivu Italian sarjakuvistikoista on vanhoja tai nuoria elämäntapaintiaaneja, ikihippejä, -partisaaneja tai -anarkisteja…
Gianfranco Manfredi nuorena laulaja-lauluntekijänä (cantautore):
http://www.youtube.com/watch?v=JUGsiWtXFhk
Ja lopuksi Villa-nälkää tyydyttämään miehen kuvitus Claudio Baglionin kappaleeseen… Ilmestynyt alun perin ”Canzoni & sorrisi” -musiikkilehdessä 90-luvulla (saatan muistaa aviisin nimen väärin, minulla tuo on Dylan Dog Superbook -uusintapainoksena). Mainiota kelttifiilistelyä, ja tietenkin ykkösluokan sarjakuvataidetta!
Claudio Villan Dylan Dog -kuvitus Claudio Baglionin “Le vie dei colori” -biisiin:
http://www.youtube.com/watch?v=nSDBC3mnVhg
Tsekatkaa myös Disco-Tex, Giuliano Gemman tähdittämä Il signore degli abissi jne. jne.!
-
Hehee... Olin oikeassa ! :laugh:
-
Kiitos Rikulle lähes kaiken kattavasta tietopaketista :).
EDIT. Erityisen hauska oli se Manfredi-video. Olisi ollut hauska nähdä, mitä sarjakuvaa se pimu siinä lueskeli...
-
Pikaisella netin selailulla löytyi tällänen sivusto:
http://www.kriso.ee/tex-willer-koomiks-db-9789949163090.html (http://www.kriso.ee/tex-willer-koomiks-db-9789949163090.html)
Pistin tilauksen vetämään, saas nähdä miten pelittää...
Tänään tuli eestinpojan villerit, hyvin pelitti ja melko nopeastikin. Ei ehkä ihan samaan hintatasoon päästy kuin paikan päältä haettuna, mutta hyvä näinkin.
-
Maksoitko 7,56 egeä virolaisesta texistä? Täytyy joko käydä paikan päällä tai sitten tilata krisostomusta.
-
Tänään tuli eestinpojan villerit, hyvin pelitti ja melko nopeastikin. Ei ehkä ihan samaan hintatasoon päästy kuin paikan päältä haettuna, mutta hyvä näinkin.
Tilasitko useammankin?
-
Maksoitko 7,56 egeä virolaisesta texistä? Täytyy joko käydä paikan päällä tai sitten tilata krisostomusta.
Sen verranhan se kappaletta kohden teki posteineen. Ja tuohan on sentään kahden normivillerin paksuinen, tuplasivumäärä :-D
Kolme kappaletta tilasin samaa numeroa, löysivät jo omistajansa...
-
Täytyy myöntää, että vähän pistää kateudenviheriäksi naamaa nämä viro-willerit. Siellä julkaistaan nyt klassisia 70-luvun tarinoita erittäin hienolla painojäljellä. Dakotojen sanomakin esmes nousee ihan uudelle tasolle. Toivottavsti lehdykät myyvät Virossa hyvin. Ainakaan eivät voi valittaa tarinoiden tasosta.
-
Pietro Italiasta muisti figuuripaketilla. On ne vaan upean näköisiä kirjahyllyssä! Linkkasin itse tähän ketjuun aikanani Muscaran nettisivun ja uskaltauduin tänä kesänä lopulta itsekin. Kiitos vain niille, jotka ostivat silloin heti ukkeleita isot määrät!
Nyt kun ernotam on testanut virolaisten willereiden ostamisen, taidan uskaltautua minäkin hankkimaan oman kappaleen. Oli muuten hyvä huomio se, että kyseessä on tuplanide, jolloin hinta on kohdallaan.
-
Muutenkin olen aina kovasti pitänyt näistä San Fransiscoon sijoittuvista tarinoista, Friscon ahtaat kadut ovat mukavaa vaihtelua Arizonan preerioille.. Toivottavasti saamme pian uuden San Fransisco-tarinan ja Tom Devlinin sekä kumppanit taas kuvaan :)
Siinä tapauksessa suosittelen varauksettomasti Kadonnut poliisipäällikkö -seikkailua vuodelta 1991, jos et ole jo tutustunut siihen. Kyseessä on suoranainen helmi. Ainoa vika siinä vain on, että painojälki oli huono. Milloinkas Kadonnut poliisipäällikkö tulee parempilaatuisena Maxi-julkaisuna ulos?
-
Hola.
Etsiskelen tarinaa, jossa Tex käy vanhempiensa haudalla. Muistaako kukaan?
-
Paluu Culver Cityyn 13-14/2003.
-
Yes! Kiitos Janne! Muistelinkin, että kyseessä voisi olla Civitellin tarina, mutta kun niitäkin on melkoisen paljon. Uudemmista tarinoista pitäisi saada Vartiaisen Laurin tapaiset tiivistelmät, niin olisi helpompi etsiä haluamaansa.
-
^Mitä kaikkea Tex Willerin vanhemmista tiedetään, tai yleensä Texin lapsuus-/nuoruusvuosista? Entä onko Kit Carsonin mahdollisista sukulaisista annettu sarjakuvissa koskaan mitään tietoa?
-
^Mitä kaikkea Tex Willerin vanhemmista tiedetään, tai yleensä Texin lapsuus-/nuoruusvuosista? Entä onko Kit Carsonin mahdollisista sukulaisista annettu sarjakuvissa koskaan mitään tietoa?
Todella vähän on ainakin Texin perheestä, äidistäkin mainittiin ensimmäisen kerran vasta tuossa Culver City-tarinassa. Jopa Texin Menneisyys-tarinassa missä isä murhattiin ei edes kasvoja näytetty, ja etunimi mainittiin varmaan kerran.
Carsonin Menneisyydessä vuorostaan vihjailtiin aika vahvasti sitä että Carson olisi Lenan tyttären oikea isä, mutta sen tasolle se onkin jäänyt, mikä mielestäni on ihan sopivaa (joskin tarina missä tämä vahvistettaisiin voisi olla kiintoisaa lukea).
-
Tarinassa Paluu Culver Cityyn piti olla enemmänkin tietoa Texin taustasta, mutta enin osa sensuroitiin. Äidin nimi, Mae, sentän näkyi hautakivessä. Nuori mies, jonka avuksi Tex entiseen kotikyläänsä rientää, piti alkuperäistekstin mukaan olla hänen veljenpoikansa. Texin taustatiedon lisääminen oli Civitellin idea ja hän osallistui tekstin tekoon aktiivisesti. Sitten kun melkein kaikki hänen ideansa lytättiin, hän ei enää halunnutkaan nimeään esille kirjoittajapuolelle.
-
^Jäikö Texin isän nimi siis kuitenkin pimentoon? Mitä yksityiskohtia Texin isän murhaan liittyy (en ole lukenut tarinaa Paluu Culver Cityyn)? Kuka hänet murhasi ja miksi? Miten murhamiehelle kävi myöhemmin?
-
Isä oli Ken ja veli Sam. Lyhytnimistä sakkia siis koko perhe. Tässä lainaus Vartiaisen sivuilta tarinasta Texin menneisyys, joka on Suomessa julkaistu 1973:
TEXIN MENNEISYYS 1973/2/70
Tex-lehdissä on julkaistu kaksi seikkailua, jotka kertovat seikkaperäisesti Texin elämän vaiheista. Toinen on 50-luvulla julkaistu Kuoleman hyppy, joka kertoo ensikohtaamisesta Navajojen kanssa. Tämä seikkailu on se toinen, ja aloittaa suoraan Texin nuoruudesta. Texiä yllytetään muistelemaan menneitä, kun hän istuu iltaa nuotion ääressä Tigerin, Carsonin ja Kitin kanssa.
Texin isällä, Ken Willerillä, oli ranchi Texasissa Rock Springin itäpuolella lähellä Meksikon rajaa. Texin lisäksi tällä oli toinenkin poika, Sam, ja ranchilla työskenteli myös vanha veteraani Gunny Bill, joka opetti Texin ampumaan. Texin äidistä ei valitettavasti kerrota mitään.
Eräänä päivänä rosvokopla hyökkää Willereiden tilalle, ja varastaa karjan. Ken Willer ammutaan, ja Tex ja Gunny Bill seuraavat roistoja rajan yli, ja antavat aseiden laulaa. Paluumatkalla Gunny kuolee kahakassa Ruralipartion kanssa, ja Tex palaa Yhdysvaltain puolelle, ja jättää ranchin veljensä hoitoon. San Antoniossa hän pestautuu sitten George ja Vincent Corlisin kiertelevään rodeoon, ja jää sinne kolmeksi vuodeksi. Heti aluksi hän nujertaa rodeon tähtiesiintyjän, Clem Tildenin, ja paikallisen korttihuijarin, Lucsa Lucan, organisoiman liigan, joka kiristää uhkauksilla rahaa rodeon muilta työntekijöiltä.
Rodeokausi loppuu kuitenkin lyhyeen, kun Tex kuulee veljensä murhatun kylmäverisesti Calver Cityssä. Kylää hallitsee paikallinen mahtimies Tom Rebo, joka hommannut oman miehensä sheriffiksi. Sam Willer oli perustanut kylän liepeille menestyvän ranchin, mutta Rebo ampui tämän kylmäverisesti sheriffin seuratessa sivusta.
Tex jättää rodeon, ja ratsastaa kaupunkiin kostamaan veljensä murhan. Rebon koplasta jää henkiin ainoastaan sheriffi, joka levittää Texistä etsintäkuulutuksen. Tämä tekee hänestä lainsuojattoman, kuten ensimmäisissä Tex-seikkailuissa on asian laita.
-
Kiitos vastauksesta. Mielenkiintoisia vaiheita Texin alkutaipaleelta. Ilmeisesti hahmon luonne ei ole ollut tekijöillä vielä kovin selkiytynyt, kun liikkeelle on lähdetty puhtaalla kostoteemalla, johon on liitetty myös lainsuojattomuus. Aluperäinen nimisuunnitelma Tex Killer viittaisi sekin paremminkin lainsuojattomaan sarjakuvahahmoon, kuin nykyisin tuntemaamme lahjomattomaan rangeriin.
-
Herkkua on taas syksypuolellakin tiedossa 8] Tässä vähän alustavaa aikataulua, jota oon uusimmasta pokkarista & netistä löytänyt:
- Viitala: Kaikki Tex Willeristä: 31.8.
- Kirjasto 15: 12.9.
- Maxi-Tex: syksy 2012
- Kronikka: 28.11.
Pokkarit:
11. 05.09.
12. 26.09.
13. 17.10.
14. 07.11.
15. 05.12.
16. 19.12.
Bananassa muuten jo tulevan kirjaston, maxin ja suuralbumin hienot kannet nähtävissä:
http://www.bananapress.fi/index.php?sivu=33534 (http://www.bananapress.fi/index.php?sivu=33534)
-
Kenelläkään tarkempaa tietoa tuon seuraavan maxi texin ilmestymis päivämäärästä,,eli se uusiotarina Kaukomaille???
-
Herkkua on taas syksypuolellakin tiedossa 8] Tässä vähän alustavaa aikataulua, jota oon uusimmasta pokkarista & netistä löytänyt:
- Viitala: Kaikki Tex Willeristä: 31.8.
- Kirjasto 15: 12.9.
- Maxi-Tex: syksy 2012
- Kronikka: 28.11.
Pokkarit:
11. 05.09.
12. 26.09.
13. 17.10.
14. 07.11.
15. 05.12.
16. 19.12.
Bananassa muuten jo tulevan kirjaston, maxin ja suuralbumin hienot kannet nähtävissä:
http://www.bananapress.fi/index.php?sivu=33534 (http://www.bananapress.fi/index.php?sivu=33534)
Ässää, uusi kirja! Vähemmän ässää että Hornan Kekäleet puuttuu hyllystä, onko sitä saatavilla enää mistään?
-
Ässää, uusi kirja! Vähemmän ässää että Hornan Kekäleet puuttuu hyllystä, onko sitä saatavilla enää mistään?
Täältä ainakin löytyy muutamia. Yksi on jopa inhimillisen hintainen..
http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?status=N&tits=hornan+kek%E4leet&x=0&y=0
-
Ässää, uusi kirja! Vähemmän ässää että Hornan Kekäleet puuttuu hyllystä, onko sitä saatavilla enää mistään?
Onkos sulla muuten sitä Ilpo Lagerstedtin kirjaa Minä Tex Willer? Jos ei oo, niin voi myös löytyä Huudosta. Taitaa olla vuotta vanhempi kun toi Viitalan teos.
Löytyy tota Ilponkin teosta:
http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?tits=min%E4+tex+willer&ccat=-1&status=N&odir=A&order=R&start=0&num=50 (http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?tits=min%E4+tex+willer&ccat=-1&status=N&odir=A&order=R&start=0&num=50)
-
Heh.. Hauskoja noi huuto.netin linkit.
.....showlist...tits....
Hätäsempi vois jo innostua :laugh:
-
Uudesta Tex Willer-kirjasta sen verran tietoa, että se ilmestyy viimeistään Helsingin Sarjisfestareille, jossa allekirjoittanut pääsee lavalle tentattavaksi aiheesta pe 7.9.2012 n. klo 14.30. Notta kaikki kynnelle kykenevät lavan reunalle hurraamaan ja ammuskelemaan reikiä saluunan kattoon! Tämän jälkeen kirjoihin saa halutessaan tekijän allekirjoituksen. Melkoinen järkäle siitä on tulossa, muistaakseni 295 sivua (eli nettikauppojen ilmoittamat sivumäärät eivät pidä paikkaansa). Kirjan oikovedokset on tarkastettu ja painokoneet pyörähtävät kai piakkoin. Kirjan nimi on muuten Täällähän lentää lyijyä! Kaikki Tex Willeristä.
-
Pyysin kyseisen päivän vapaaksi.
Tex-teosta ei ole varaa ostaa, mutta tekijän haastattelu on varmaankin mielenkiintoinen.
-
Onkos sulla muuten sitä Ilpo Lagerstedtin kirjaa Minä Tex Willer? Jos ei oo, niin voi myös löytyä Huudosta. Taitaa olla vuotta vanhempi kun toi Viitalan teos.
Löytyy tota Ilponkin teosta:
http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?tits=min%E4+tex+willer&ccat=-1&status=N&odir=A&order=R&start=0&num=50 (http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?tits=min%E4+tex+willer&ccat=-1&status=N&odir=A&order=R&start=0&num=50)
Ilpon kirja kyllä on.
-
Vahinko että olen tuolloin perjantaina koko päivän työmatkalla, ehkä joskus toiste tulee tilaisuus pyytää kirjaan nimmaria.
-
Herkkua on taas syksypuolellakin tiedossa 8] Tässä vähän alustavaa aikataulua, jota oon uusimmasta pokkarista & netistä löytänyt:
- Viitala: Kaikki Tex Willeristä: 31.8.
- Kirjasto 15: 12.9.
- Maxi-Tex: syksy 2012
- Kronikka: 28.11.
Pokkarit:
11. 05.09.
12. 26.09.
13. 17.10.
14. 07.11.
15. 05.12.
16. 19.12.
Bananassa muuten jo tulevan kirjaston, maxin ja suuralbumin hienot kannet nähtävissä:
http://www.bananapress.fi/index.php?sivu=33534 (http://www.bananapress.fi/index.php?sivu=33534)
Onko kellään tarkempaa tietoa tuon uuden Maxin ilmestymisajankohdasta?
Bananan saitti hämää aina, kun kaikki on etukäteen tilattavissa. Luulin, että
se on jo saatavissa. >:(
Uudesta Tex Willer-kirjasta sen verran tietoa, että se ilmestyy viimeistään Helsingin Sarjisfestareille, jossa allekirjoittanut pääsee lavalle tentattavaksi aiheesta pe 7.9.2012 n. klo 14.30. Notta kaikki kynnelle kykenevät lavan reunalle hurraamaan ja ammuskelemaan reikiä saluunan kattoon! Tämän jälkeen kirjoihin saa halutessaan tekijän allekirjoituksen. Melkoinen järkäle siitä on tulossa, muistaakseni 295 sivua (eli nettikauppojen ilmoittamat sivumäärät eivät pidä paikkaansa). Kirjan oikovedokset on tarkastettu ja painokoneet pyörähtävät kai piakkoin. Kirjan nimi on muuten Täällähän lentää lyijyä! Kaikki Tex Willeristä.
No voihan nokka. Olen pois maasta tuolloin. Kirja pitää kyllä hankkia.
-
Kirjan oikovedokset on tarkastettu ja painokoneet pyörähtävät kai piakkoin. Kirjan nimi on muuten Täällähän lentää lyijyä! Kaikki Tex Willeristä.
Woah !
Varma hankinta.
Mikäs on kustantajan nimi, että tiedän kysyä kirjan saatavuutta vakiokaupastani ensin ?
-
Jalavahan se. :)
-
Seuraavaksi Janne voisit sitten kirjoittaa ns. oikean Tex Willer-tarinan... Ainakin tuo on helposti sanottu...
-
Vahinko että olen tuolloin perjantaina koko päivän työmatkalla, ehkä joskus toiste tulee tilaisuus pyytää kirjaan nimmaria.
Tässä olisi tilaisuus:
Kaikki Tex Willeristä: Janne Viitala Karkkilan kirjastossa ke 10.10. klo 18-19:30
10.10.2012
Kaikki Tex Willeristä
Tex-tieteen yli-morisco, sarjakuvaharrastaja Janne Viitala kertoo uudesta Tex Willer –tietokirjastaan Karkkilan kirjaston Kirjastogalleriassa keskiviikkona 10.10.2012 klo 18-19:30. Vapaa pääsy.
Tilaisuus on osa 150-vuotisjuhlavuottaan viettävän Karkkilan kaupunginkirjaston yhdessä työväenopiston kanssa järjestämää tietokirjailijavierailuiden sarjaa.
-
Joo, tervetuloa vaan Karkkilaan tuolloin!
-
Täytyypä laittaa harkintaan, vaikka keskiviikkoisin on juuri tuohon aikaan meidän vakiosulkisvuoro, mutta tiedä vaikka saisin koko sulkisjengin innostumaan vaihtoehto-ohjelmasta (aika moni lukee Texiä).
-
(http://kauppa.tietosanoma.fi/WebRoot/Kaupat/Shops/Tietosanoma/4FB0/EA6B/06D0/2E7F/3E56/0A28/1008/11BD/9789518874679_300dpi_m.jpg)
Täällähän näkyy kansi! Nappasin tämän Jalavan sivuilta.
-
Onnea Jannelle Tex-opuksen johdosta!
Sen mitä olen kulissien takaa kurkistanut, Jannen työssä on rehellistä asiantuntijuutta ja perehtyneisyyttä vaativankin Willeristin odotusten edestä!
-
Totta Jiksi. Janne on kyllä mies paikallaan mitä tulee Texin maailmaan. Ja toinen on tietenkin Asko A. Mutta Janne osaa kirjoittaa hyvin kiinnostavasti ja siksi odotan kovasti mitä kirja kerronnallisesti tällä kertaa tarjoaa. Kiitos uudesta kirjasta.
Kirja on on taatusti rautaista tietoa ja lauseiksi puettua mannaa kaikille Texistä kiinnostuneille kuten aina.
-
Uusi Tex Willer tietokirja paikallistettu Akateemisessa kirjakaupassa. Selailin kirjaa ja täytyy sanoa, että erittäin mielenkiintoisia juttuja kirja täynnä. Kirja on aika paksu siis paljon sivuja mikä on mannaa kaikille Tex faneille ja runsas kuvitus. Veikkaan että tuon kirjan kanssa aika menee mukavasti.
-
Uusin tietokirja tarttui mukaan sarjakuvafestivaaleilta mukaan, nimikirjoituksen kera tietenkin. Kummemmin en kiirestä johtuen Viitalan kanssa rupattelemaan ryhtynyt, vaikka kiinnostavaa keskustelua olisi varmasti ollut tarjolla. Näin jälkikäteen voin hänelle viitata olleeni se mustiin pukeutunut nuorukainen joka melkein heti haastattelun jälkeen tuli tyrkyttämään omaa kopiota kirjasta puumerkkiä varten. Junamatkalla takaisin landelle kerkesin alkua lukea ja erittäin hyvältä vaikuttaa ;)
Myöskin Texien osalta hyllyyn karttui Maxi nro. 5. Enään puuttuukin vain yksi maxi.
-
Mukavia lukuhetkiä vaan kaikille kirjan käsiinsä saaneille. :)
-
Kiitoksia kirjasta ja varsinkin hienosta piirroksesta!
Haastattelu oli mielenkiintoinen ja viihdyttävä, vaikkakin Texin kohderyhmä (= vanhat äijät) huomioon ottaen huonoon aikaan järjestetty, kaikki fanit oli vielä pe klo 14.30 duunissa.
-
Onneksi ei ihan kaikki ;).
-
Onneksi työnantaja antoi ainakin kahdelle yleisössä isruneelle perjantaipäivän vapaaksi. ;)
-
Joo. Mainitsin samasta asiasta kuin Tertsi. Perjantaina kun tuo mainio Tex haastattelu oli niin monet olivat töissä eivätkä päässeet tilaisuuteen. Mutta olihan meitä iso lössi kuuntelemassa meitä "vanhoja ukkoja viiksekkäitä". :laugh:
-
Olenpas out of loop, en edes tiennyt tällaisen olevan tulossa. Täytyy hankkia kirjahyllyyn noiden kahden muun Tex-opuksen väliin. Käsittääkseni muuten vastaavia Tex-kirjoja ei ole kirjoitettu muuta kuin meillä Suomessa?
Texin kohderyhmä (= vanhat äijät)
Ahem.
-Nainen, 25 v.
-
Italiassa on ilmestynyt aika läjä kaikenlaista Tex-tietokirjallisuutta. Mutta ei varmasti yhtä hyviä kuin Suomessa.
-
...Mutta ei varmasti yhtä hyviä kuin Suomessa.
Olen kuulevinani tuossa pientä ammattiylpeyttä :) En päässyt työn takia sarjiksia kuolaamaan, mutta kirja on hankinnassa.
-
Toi Jannen kirja on kyllä sellainen opus, että ei voida Willeristiksi edes sanoa, jos ei ole tuota lukenut. Sen verran kovan luokan tavaraa kansien väliin on laitettu.
Onnea Janne vielä kerran kirjan johdosta!
-
Ostin muutama tunti sitten Jannen uusimman kirjan.
En ole kuin vasta ehtinyt selata kirjan läpi, mutta
hienolta näyttää!!! Valtava määrä tietoa on saatu ujutettua
tämän kirjan kansien väliin.
Monet kiitokset Jannelle, että tämä
hieno kirja saatiin julkaistua.
Ehdin jo tehdä Tex-visan. Tietysti petyin, koska en saanut
täysiä pisteitä. No joo, vastasin muutaman kerran väärin.
Onkohan laskukoneeni ruosteessa, kun saan visan maksimipisteiksi
vain 38 enkä 40 pistettä?
ps.
Pitänee hankkia jollain keinoin omistuskirjoitus kirjaan
-
Onkohan laskukoneeni ruosteessa, kun saan visan maksimipisteiksi
vain 38 enkä 40 pistettä?
Mefiston juonia!
-
Espoon Lippulaivan Suomalaisessa kirjakaupassa meikäläistä haastatellaan Tex-kirjasta 20.9. klo 18.00 alken. Halukkaat saavat kirjoihinsa signeeraukset haastattelun jälkeen.
Karkkilalan kirjastossa pidän jonnimmoisen esitelmän willeristä, lähinnä kirjan sisältämistä tilastoherkuista, 10.10. klo 18.00 alkean. Sinnekin on mahdollista tuoda kirjansa signeerattavaksi.
Molempiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
-
Kerrottakoon nyt vielä sellainen Texin tyrskyntärskyuutinen, että Boselli ja Civitelli jatkavat yhteistyötä Italiassa kehuja saaneen suuralbumin jälkeen. Ja aiheena on alustavien tietojen mukaan arkki-ilkiö Yama sekä todennäköisesti myös Mefisto. Alustavasti jutun on suunniteltu ilmestyvän vasta 2016, joten vielä ei kannata alkaa pidättää hengitystään.
Nyt onkin sitten kiintoisaa nähdä, kuinka parivaljakko selvittää Nizzin taaksensa kylväneet miinat Yaman hermoromahduksineen, unohdettuine taikasormuksineen, uudelleen ilmestyneine taikarannerenkaineen (joista yksi oli jo aiemmin tuhottu) sekä muine mokineen.
-
Jippiii! Kaksi pahista joista pidän erityisesti. Jos pitäisi valita toinen niin kallistuisin Mefiston kylmän syleilyn puoleen. :o
Varmasti jos Civitelli piirtää nuo, niin näemme upeita ja pelottavia mustia ja synkkiä värisävyjä pelottavine varjoineen ja realististä mannaa hahmojen puolelta.
-
JIIHAA! Aivan loistava uutinen!
Luulisin, että monen muunkin Tex-innostus on alkanut tai ainakin kasvanut Mefisto-Yama -tarinoiden parissa. Yaman "häivyttäminen" oli Nizziltä huono veto. Mefisto-Yama parivaljakkona olisi kyllä kaikkien aikojen vastus! Maltan tuskin odottaa.
Täytyneepä yrittää tehdä ekskursio Karkkilan kirjastoon lokakuussa.
-
Espoon Lippulaivan Suomalaisessa kirjakaupassa meikäläistä haastatellaan Tex-kirjasta 20.9. klo 18.00 alken. Halukkaat saavat kirjoihinsa signeeraukset haastattelun jälkeen.
Karkkilalan kirjastossa pidän jonnimmoisen esitelmän willeristä, lähinnä kirjan sisältämistä tilastoherkuista, 10.10. klo 18.00 alkaen. Sinnekin on mahdollista tuoda kirjansa signeerattavaksi.
Molempiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Vielä lisään, että 6.10 Tex-kirjailija päivystää Jalavan osastolla Turun kirjamessuilla.
-
Espoon Lippulaivan Suomalaisessa kirjakaupassa meikäläistä haastatellaan Tex-kirjasta 20.9. klo 18.00 alken. Halukkaat saavat kirjoihinsa signeeraukset haastattelun jälkeen.
Karkkilalan kirjastossa pidän jonnimmoisen esitelmän willeristä, lähinnä kirjan sisältämistä tilastoherkuista, 10.10. klo 18.00 alkean. Sinnekin on mahdollista tuoda kirjansa signeerattavaksi.
Molempiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Kyllä nyt ukkoa viedään. Hienoahan tämä on. Poikkea paikalliseen saluunaan, huudo pölyt kurkusta ja anna palaa täydeltä laidalliselta lyijyä ja jatka ratsastamista aina aamunkoittoon saakka Amigo! :D
-
Topolino-lehti kunnioittaa Sergio Bonellin muistoa Corrado Mastantuonon tuoreella sarjakuvalla. Tasan vuosi SB:n kuoleman jälkeen.
Tuttu logotyyppi otsikkokuvassa:
(http://www.afnews.info/wordpress/wp-content/uploads/2012/09/RANGER-2964-1_low.jpg)
Timo
-
Giancarlo Soldi teki Bonellista dokumentin, joka julkistetaan Milanon elokuva-festivaaleilla 20.9. Traileri. (http://www.youtube.com/watch?v=Uxy39AQs-KU&feature=youtu.be)
Timo
-
Espoon Lippulaivan Suomalaisessa kirjakaupassa meikäläistä haastatellaan Tex-kirjasta 20.9. klo 18.00 alken. Halukkaat saavat kirjoihinsa signeeraukset haastattelun jälkeen.
Karkkilalan kirjastossa pidän jonnimmoisen esitelmän willeristä, lähinnä kirjan sisältämistä tilastoherkuista, 10.10. klo 18.00 alkean. Sinnekin on mahdollista tuoda kirjansa signeerattavaksi.
Molempiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Kirjailija on tavattavissa 6.10. Turun kirjamessuilla klo 12 tai 13 alkaen heti haastattelun jälkeen. Ja ihan uusi tieto on esiintyminen 22.10. Espoon kirjastossa klo 17.30 alkaen. Ja tähän vielä päälle todennäköisesti Helsingin kirjamessut lokakuun lopulla joko lauantaina tai sunnuntaina.
-
Tuli postissa tuo Jannen kirja ja tunti vierähti jo selaillessa. Asiaa on paljon ja laidasta laitaan joten suuret kiitokset ja kunnioitukset. Sokerina tuo Texin seikkailujen lista, josta on hyvä täydentää ja tarkistaa omaakin excel-listaa. Epäilenpä, että tämän opuksen parissa vierähtää hetki jos toinenkin.
Tuosta listasta tuleekin mieleen kysymys tietäjille; Ilmeisesti alkuperäisessä Texissä Italiassa numeroissa 23-26 on ollut pari kaksiosaista ei-Tex tarinaa, Sulla pista di forte Apache ja Il feticcio tragico. Onkohan kellään näistä tarkempaa tietoa?
-
...Sokerina tuo Texin seikkailujen lista...
Ilahduin erityisesti listan ajantasaisuudesta. Vain uusin Tex puuttuu listasta! Edellinen listaus oli mennyt jo kauan sitten vanhaksi.
-
Vain uusin Tex puuttuu listasta!
Kyllä minun kappaleessani mennään ihan numeroon 12/2012 ???. Eli ollaan jopa edellä todellista tilannetta edelleen, vaikka kirja on jo pari viikkoa vanha.
Ne ei-Tex tarinat Italian numeroissa 23-26 ovat G.L. Bonellin kirjoittamia länkkärijuttuja. Aika lyhyitä eikä kuvitus vaikuta kovin hääppöiseltä. Saattaa olla, että pätkät muodostavat yhden pidemmän tarinan, mutta tarkemmin en ole perehtynyt. En tiedä, onko niitä Suomessa julkaistu, mutta mahdollista se on ollut 80-luvun Lännentie-sarjassa.
-
No niinpä onkin. Katsoin nopeasti vain että 10/2012, mutta siinähän onkin koko tarina eli 10-12/2012. Ajantasainen joka tapauksessa!
-
Tuli postissa tuo Jannen kirja ja tunti vierähti jo selaillessa. Asiaa on paljon ja laidasta laitaan joten suuret kiitokset ja kunnioitukset. Sokerina tuo Texin seikkailujen lista, josta on hyvä täydentää ja tarkistaa omaakin excel-listaa. Epäilenpä, että tämän opuksen parissa vierähtää hetki jos toinenkin.
Tuosta listasta tuleekin mieleen kysymys tietäjille; Ilmeisesti alkuperäisessä Texissä Italiassa numeroissa 23-26 on ollut pari kaksiosaista ei-Tex tarinaa, Sulla pista di forte Apache ja Il feticcio tragico. Onkohan kellään näistä tarkempaa tietoa?
Täytyi vähän luntata omista lehdistä. Tuo ensimmäinen on tosiaan lyhyt länkkärijuttu ja toinen tuollainen merihenkinen aarteenetsintä, sijoittuu sukellusvarusteista päätellen jonnekin 1900-luvun alkupuolelle. Piirtäjistä ei hajua.
Sitten vähän samaa asiaa sivuten, alkuperäisissä liuskoissa oli myös lisämateriaalia.
Omat kokoelmat ovat kovin puutteelliset, mutta ainakin seuraavista löytyy:
Serie Nevada: Yado (Inkkareita), 6 sivua/ lehti.
Serie Gila: Yado, samaten 6 sivua/lehti, näyttäisivät Gamban piirroksilta.
Serie Apache: I tre marines, 8 sivua/lehti, sijoittuvat 1990-luvun alkupuolelle, ainakin jonkinlainen auto on mukana, tapahtumapaikat ehkä lännenmailla kuitenkin. Piirtäjistä ei tietoa.
Serie Leopardo nero: Il sentiero della vendetta, 8 sivua/lehti, jonkinlaista länkkärijuttua, piirtäjistä ei hajua.
Serie Navajo: Il cavaliere misterioso, 3 sivua/ lehti, länkkäriä, piirtäjistä ei hajua.
-
Offtopic
Onko tuo hte:n avatar jostain Texistä ?
Ontopic
Voihan Hornan kekäleet, kun lentoni laskeutuu Helsinkiin pari tuntia liian myöhään, ehtiäkseni Jannen haastatteluun.
Onneksi kirja on kuitenkin jo tilauksessa.....
-
Tex-kuulumisia voi kuunnella huomenna muutenkin: n. klo 15.05 Ylen radio 1:ltä alkaa Kultakuume, jossa meikäläiseltä kysellään kaikenlaista Texistä.
-
Offtopic
Onko tuo hte:n avatar jostain Texistä ?
On. Muistaakseni näin tuon kuvan edellisessä kirjastossa tai sitä edellisessä. Eli siis liuskalehtien kamaa.
-
Tex-kuulumisia voi kuunnella huomenna muutenkin: n. klo 15.05 Ylen radio 1:ltä alkaa Kultakuume, jossa meikäläiseltä kysellään kaikenlaista Texistä.
Tämä kulttuuripläjäys on myös kuunneltavissa Yle areenassa.
http://areena.yle.fi/radio/1621538
Täytyi itsekin turvautua tuohon, kun osui tuo radiointi työajalle....
Toimittaja oli vissiin tehnyt ainakin hieman taustatyötä, kun oli oikein tietokilpailua heti kärkeen ?
-
Joo, se oli edellisenä päivänä tutustunut kirjaan. Ja nytkin se oli sillä auki. Lisäksi hän tunsi willerin entuudestaan muutenkin.
-
Kyläkauppias Vesa Keskisen mietteitä Tex Willeristä
Ylen tekstitv:ssä sivulla 388
-
Kiitos Janne linkistä tuonne Ylen sivuille jossa oli haastattelu Hornan kekäleet ja Bang Bang!
Hyvin mielenkiintoinen haastattelu.
-
Nyt on Italiassa julkaistu hieno kunnianosoitus vuosi sitten kuolleelle Guido Nolittalle eli Sergio Bonellille: Gli Archivi Bonelli , johon on koostettu kolme miehen kirjoittamaa eri sarjan huippustooria, eli Tex (el Muerto), Mister No ja Zagor. Ekstramausteena on 38 ennenjulkaisematonta sivua ennätyspitkästä Paluu Pilaresiin -tarinasta, jossa Tex ja kumppanit kohtaavat jaguaarimiehiä ym. Nolitta pitää sitä parhaana stoorinaan ja hyvähän se onkin, vaikka olen vankasti sitä mieltä, että siitä olisi voinut saksia enemmänkin sivuja pois. Joka tapauksessa Nolitta leikkasi sivut haikein mielin pois, koska ei halunnut tehdä monimutkaisesta tarinasta vieläkin mutkikkaampaa. Tuo 38 sivua on yhtenäinen kokonaisuus ja toiminee jonkinlaisena lyhärinä.
Olisi aika mahtavaa, jos tuo julkaisu tulisi ulos Suomessakin ihan kokonaisuudessaan.
EDIT. Näytekuvan myötä tuli sellainen tunne, että kirjassa julkaistava Zagor-juttu olisi julkaistu Suomessakin 70-luvulla.
-
Muistokuvia Sergio Bonellille:
http://milano.repubblica.it/cronaca/2012/09/29/foto/omaggio_a_sergio_bonelli_il_padre_di_tex_e_dylan_dog-43516221/1/?ref=HRESS-22
Seuraavaan kuvaan -> klikkaa "Successivo"
-
Muistutanpa tästä. Allekirjoittaneen haastattelu klo 12 alkaen ja sen jälkeen päivystän Jalavan osastolla!
Vielä lisään, että 6.10 Tex-kirjailija päivystää Jalavan osastolla Turun kirjamessuilla.
EDIT. Tämä haastattelu siis tapahtuu Jalavan osastolla.
-
Tämäkin tieto on varmasti Yli-Morisccon kirjassa: koska Tex on viimeksi tupakoinut? Tuli mieleen uutta Maxia lukiessa. Siinä Tex käärii sätkän heti ensilehdillä. Tarina on vuodelta 1982 Suomen Texissä.
-
Tämäkin tieto on varmasti Yli-Morisccon kirjassa: koska Tex on viimeksi tupakoinut? Tuli mieleen uutta Maxia lukiessa. Siinä Tex käärii sätkän heti ensilehdillä. Tarina on vuodelta 1982 Suomen Texissä.
Eikös Tex juuri muutama numero takaperin tupakoinut vai sekoilenko nyt jotain omiani?
-
Tämäkin tieto on varmasti Yli-Morisccon kirjassa: koska Tex on viimeksi tupakoinut?
Valitettavasrti sitä siinä kirjassa ei ole.
-
Eikös Tex juuri muutama numero takaperin tupakoinut vai sekoilenko nyt jotain omiani?
Kyllä Tex välillä tupruttelee ja edellisestä kerrasta ei tosiaan ole montaakaan numeroa aikaa. Sen verran harvoin Willer kuitenkin nähdään tupakkaa vetävän, että mistään ketjupolttajasta ei todellakaan ole kyse.
-
Kyllä Tex välillä tupruttelee ja edellisestä kerrasta ei tosiaan ole montaakaan numeroa aikaa. Sen verran harvoin Willer kuitenkin nähdään tupakkaa vetävän, että mistään ketjupolttajasta ei todellakaan ole kyse.
Okei, tuntuu vain siltä, että olisi kovinkin harvinaista nykyään. Aiemmin taas poltti useammin kuin kerran lehdessä.
-
Itse asiassa Tex puhaltaa tupakansavut roisto Riagon kasvoille uusimmassa numerossa 12/2012 sivulla 34.
-
Kävin Karkkilassa kuuntelemassa kirjantekijää. Huomasin olevani harmaapäisten seurassa. Janne voi kertoa pitämiensä tilaisuuksien perusteella, että onko keskimääräinen Texin lukija eläkeläinen tai lähellä eläkeikää?
Tästä juohtui ajatus, että vaikka on merkkejä, että lukijakunnassa on nuorempi sukupolvi, käy epäilemättä mielessä, että onkohan esim. kymmenen vuoden päästä tulossa selvä notkahdus tilaaja- ja ostolukemiin? Luulisin, että nuoriso ei aivan samalla tavalla tartu Texiin kuin 50-60-luvulla. Nykyään lukuharrastus siirtyy enemmän isältä pojalle (tai tytölle, heitä kuitenkin marginaalisesti).
-
Melkein aivan kaikkeen on tulossa notkahdus vuosikymmenen tai parin sisällä. Nuori sukupolvi ei missään nimessä jatka vanhoja kulutustottumuksia.
Miten käy sarjakuvien, teatterin, konserttien... vanhamuotoinen populaari- ja korkeakulttuuri korjaa katoa kohta. Mutta tuleehan sitä sitten kaikkea uutta tilalle.
-
Ikävä kyllä totta. Nykynuorisomme ei osaa enää lukea ja siksi opettajat ja muut tahot ova aivan aiheellisesti huolissaan suuntauksesta.
Nykyään suuri osa nuorisosta pelaavaa tietokone pelejä joita itse kartan ja suurin osa heistä viettää aikaa facebokissa ja muissa tuontyyppsissä jutuissa. Eipä sitä jää intoa ja aikaa enään sarjakuviin jne. Ikävää mutta totta.
Näin jokin aika sitten perheen istumassa kahvilla. Poika oli 8-vuotias ja tyttö vuoden nuorempi. Molemmilla oli omat sellaiset pienet kannettavat pelikoneet käsissä. Miksi niitä nyt kutsutaankaan? Molemmilla kauhea into pelata. Kysyin mitä te pelaatte. Pojalla oli joku räikintä peli jossa ukkoja kaatui ja tytölle joku peikko-peli tms. Ajattelin itsekseni, että voi tätä kurjaa sukupolvea. Mitä nuo nuoret oppivat kun kaikki aika menee vain pelaamiseen ja muuhun tuollaiseen jonninjoutavaan!
Lopuksi poika sanoi silmät kirkkaina, että isä ostaa kohta uuden pelikoneen.
Sanoisin, että tulevaisuudessa ei enään juuri kovin paljoa julkaista sarjakuvaa johtuen juuri siitä, että letien lukijamäärät pienenevät ja tulevat kannattamattomiksi kustantajille. Verkkosarjakuvat ja nettisajikset blogeineen yleistyvät jakha mennään joitakin vuosia eteenpäin. Uskon vakaasti, että kustannustoiminta painottuu enemmän sarjakuva-albumien suuntaan eikä niinkää enää kannattamattomiin sarjakuvalehtiin.
Saa nähdä kuinka Texin käy vuosien kuluessa tästä eteenpäin. Mutta luulen, ettei lännenaiheiset sarjakuvat kiinnosta nuorisoa enään. Kyllä ne Texin kannattajat ovat sitä varttuneempaa sakkia kuten tässä topikissa aikaisemmin tuli pari otsaketta ylemmäs esille.
-
Totta on, että messuilla ym. juttusille tulleet ovat enimmäkseen olleet varttuneempaa sakkia. Olisin toivonut, että joitakin alle 20-vuotiaita olisi näkynyt paikalla ja tullut oikein puheille. Tähän mennessänä olen kirjani tiimoilta tavannut yhden n. 13 vuotiaan pojan, joka on tunnustautunut Tex-faniksi. Harmaatukkia on tullut useampi kourallinen vastaan.
Mutta luulen että messut ym. ei ole yhtä paljon nuoren lukijakunnan juttu kuin vanhojen huuhkainten. Esim. kvaakissa tuntuu olevan enemmistönä oma ikäluokkani. Ja kyllähän niitä nuoria lukijoitakin ihan todistetusti on: vaimoni katsoi pari viikkoa sitten Talent-ohjelman, jossa kaksi nuorta poikaa pääsi jatkoon. Heiltä kysyttiin, mihin aikoisivat mahdolliset voittorahansa tuhlata. Toinen sanoi, että Tex Willereihin ja toinen Aku Ankkaan. Way to go!!!
-
Vähissä tosiaan olemme me alle parikymppiset Tex-fanit. (Itselläni vielä reilut puolisen vuotta teinivuosia jäljellä!)
Vähän pisti mietityttämään tuo aiempi toteamus siitä, että videopelit ja tietokoneet vievät maata sarjakuvien alta. Tietenkin tavallaan näin on, mutta minä näen erilaiset viihde-elektroniikkan laitteet syrjäyttäjien sijaan vain uusina vaihtoehtoina. Ehkä joskus silloin sodan jälkeen, kun sarjakuvat alkoivat kasvattaa suosiotaan, vanhempi ikäpolvi ihmetteli, että mikseivät kirjat enää kelvanneet nuorisolle vaan piti lukea hölmöjä kuvasarjoja. Entäs nyt? Kyllähän kirjoja luetaan. En usko että sarjakuvat voivat hävitä noin vaan vain siksi, että tarjolla on muita vaihtoehtoja digitaalisen viihteen muodossa. Tai sitten pitää vaan tehdä parempia/paremmin kohdeyleisöön uppoavia sarjakuvia. Katsokaa nyt jotain suosittuja mangoja, vaikka Death Notea. Sehän printtaa jenejä. Olen itse markkinoinut sarjaa täysin sarjakuvia tuntemattomille ikätovereilleni ja upposi kuin häkä. Ja jos sarjakuvien kiinnostuneen kohdeyleisön supistumista povaa, niin enpä tiedä. Nuoret sarjisharrastajat ovat varmaan viimeiset 30 vuotta saaneet nauttia jonkinasteisesta 'geek'-leimasta, sarjakuvat eivät enää pitkään aikaan ole olleet mikään 'kaikkien juttu'. Kyllä meitä riittää jatkossakin ;)
Ps. Omistan sitten itsekin sellaisen kannettavan pelikoneen eli käsikonsolin. Mukavaa ajankulua se on enkä ainakaan itse koskaan vielä ole laittanut Willeriä syrjään päästäkseni pelaamaan ds:ää. Muutenkin suositan vanhoille parroille tutustumista videopeleihin - laadukkaan videopelin narratiivi on vähintään samalla tasolla hyvän sarjakuvan kanssa. Kaikki pelit eivät ole aivotonta tappamista tai vihaisten lintujen linkoamista. Hyvin tehty ja kerrottu videopelitarina on kokonaisuutena niin perusteellinen ja kokonaisvaltainen teos, että on kohtuutonta alkaa sellaista haukkumaan ilman asian perinpohjaista tuntemusta. Kyllä, olen itsekin oikea videopelikulttuurin harrastaja siinä missä sarjakuvienkin.
-
Tänään oli Etelä-Suomen Sanomissa laajahko ja myönteinen juttu Tex Willeristä. Haastateltu Viitalaa ja Tampereen yliopistossa opettavaa Pekka Räihää.
-
Tänään oli Etelä-Suomen Sanomissa laajahko ja myönteinen juttu Tex Willeristä. Haastateltu Viitalaa ja Tampereen yliopistossa opettavaa Pekka Räihää.
Mahtaisko keneltäkään löytyä skannausta artikkelista?
-
Haastateltu Viitalaa ja Tampereen yliopistossa opettavaa Pekka Räihää.
Jaa... Kuinkahan ei tule ollenkaan moinen haastattelu mieleen. Nyt lehti on pakko löytää jostain!
-
Mikähän se tämä on? Tex, Zagor ja Mister No samassa lehdessä (ainakin kannessa):
Almanacco dell'Avventura 2013, annuale
Il re del Sertao
Soggetto e sceneggiatura: Guido Nolitta
Disegni: Roberto Diso
Copertina: Claudio Villa
Un albo tutto speciale: 256 pagine interamente a colori per ricordare l'autore, l'editore, il viaggiatore, il "sognatore" Sergio Bonelli. Un affettuoso omaggio attraversi i libri, i fumetti, i film, la musica che lui amava, accanto ai racconti dei suoi luoghi avventurosi: l'Amazzonia, l'Africa, il West... Inoltre, un lungo dossier su Mister No e la riproposta di una storia completa – per la prima volta in technicolor! – dello scanzonato pilota. E ancora, le gag di "Mister Bo", il buffo alter-ego di Sergio Bonelli.
-
Siinä ilmeisesti käydään läpi juttuja, kirjallisuutta, musiikkia ym., josta Sergio Bonelli piti. Ja siinä kai tutustutaan paikkoihin, joissa Bonellin piirtämät sankarit ovat vierailleet. Mister Non ohella siinä ei ymmärtääkseni sarjakuvaa ole. Näin kuumehoureisilla aivoilla tulkattuna...
-
Sain tällaisen vastauksen Egmontilta, kun olin sinne aikani valittanut huonokuntoisista Texeistä ja peruuttanut tilaukseni.
(http://i10.aijaa.com/t/00324/11123924.t.jpg) (http://aijaa.com/Opas2m)
(http://i1.aijaa.com/t/00832/11123925.t.jpg) (http://aijaa.com/1qrvTp)
-
Minusta saamasi vastaus oli erittäin asiallinen ja asiakkaita ymmärtävä. Hienoa oli se, että he ovat todellakin tietoisia ongelmista ja ihka paikan päällä käyneet katsomassa prosessia. Ja se, mitä he näkivät ei ollut mitään mukavaa katseltavaa.
En ole koskaan nähnyt, paitsi kerran, että Tex Willerit olisivat joutuneet kokemaan kovia, kun ne on ostettu kioskeista tai marketeista. Onko se loppujen lopuksi niin kovin suuri ero rahallisesti, jos Texin ostaa ennemmin muualta irtonumeroina kuin tilaa, jollioin ei voi olla varma tuleeko se ehjänä kotiin vai kärsineenä.
Mikähän se ero muuten olisi euroissa? Onkohan sitä käsitelty tässä topikissa. On nyt senverran vetelä olo, etten jaksa selailla näitä sivuja. Ehkä vastaus on jossain täällä.
-
Tilasin viime kesänä Egmontin tarjouksena 8kpl + Tex Willer kirjasto oliko se nyt 29€. Kaikki numerot tuli priimakunnossa. Nyt tilasin taas tarjouksella 8kp+ Tex willer kirja 29,90. Ensimmäinen numero tuli postissa ja sekin priimakunnossa.
Egmontin sivuilta tilattuna 12kk kestona on näköjään 63,70€ ja irtonumeroina hinnaksi tulisi 88€. Yllättävän iso ero 24,3€
-
Ei se hinnasta ole kiinni, mutta ei jaksaisi jokaisen numeron takia ravata erikseen kioskissa lehteä hakemassa. Sanoin Egmontille joskus, että voin heille maksaa irtonumeron hinnan, jos toimittavat lehden kirjekuoressa. Eipä onnistunut..
-
Tehkää valituksia Itellalle, ei Egmontille. Minun tapauksessani jotain tapahtui, sillä pahoitteluiden jälkeen Tex Willerit ovat tulleet virheettöminä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Toisin sanoen pokkarin paikka on siirtynyt keskemmälle ja toistaiseksi ongelma on poistunut.
Irtonumeroiden tai tilaajanumeroiden hintojen erotuksella saa esim. yhden kirjaston tai suuralbumin ja kronikan tai maxin. Lisäksi kuten on jo mainittu, on mukavampi saada yhden päivän aikaisemmin pokkari kotiin kuin etsiä sitä myöhemmin kaupoista.
-
Sanoin Egmontille joskus, että voin heille maksaa irtonumeron hinnan, jos toimittavat lehden kirjekuoressa. Eipä onnistunut..
ja hyvä niin, se taho joka Texisi runtelee sen kirjeenkin olisi tuonut. Ehkä jopa erillisessä muovipussissa jossa silppua sisällä ja lappu "lähetys on vauriotunut lievästi kuljetuksessa"
tämä:
Tehkää valituksia Itellalle, ei Egmontille.
kun pitää kutinsa.
Itella ei ole Pony express.
Texiäkään kun ei joka kaupasta tahi kiparilta löydy.
-
Täällähän lentää lyijyä luettu. Loistava opus ja täydentää hienosti aiemmin ilmestyneitä kirjoja ( Hornan kekäleet, sanoi Tex Willer sekä Lagerstedtin Minä Tex Willer ). Pari juttua jäi kuitenkin mietityttämään.
Täälläkin on mainittu G.L. Bonellin pilanneen jatkuvuuden kirjoittamalla tarinan Kahden lipun välillä ( 115 ). Mutta Texhän kertoo tarinan tuopin ääressä muille ja hän tunnetusti pystyy vetämään hatustaan melkoisia juttuja. Ehkä hän keksi koko jutun omasta päästään. ( Kirottu-Dick Daytonin mukanaolo pöydässä tuo uskottavuutta, mutta kaksikon toinenkin seikkailu kerrotaan takautumana ilman varsinaisia todisteita ).
Myös Texin 'anteeksipyyntö' on kyseenalainen. Tex toteaa, että taidan olla anteeksipyynnön velkaa ja jättää asian siihen. Hän ei siis varsinaisesti pyydä anteeksi ( jos joku sanoo 'taidan olla sinulle vitosen velkaa', niin se ei kuittaa asiaa ). Joka tapauksessa Tex epäröi tilanteessa, vaikka Carson yllyttää taustalla, joten ei hän ihan täysin metsään mennyt. ( Enemmän minua häiritsi aikoinaan Salaperäinen Herra P-tarinassa ollut Mickey Weltin tyrmäys, joka tapahtui ennen ensimmäistä kysymystä vain nimen tarkistamisen jälkeen ).
En myöskään ymmärtänyt Bonellin vastahakoisuutta tekijätietojen päivittämiseen. Mistä ne lisäkulut tulevat uusintojen kohdalla? Eikö Bonelli maksa tietyn korvauksen ja se annetaan tekijöille. Jos heitä on kaksi, niin palkkio jaetaan kahdella, eikä kerrota. Vai onko kyseessä tunnustettujen tekijöiden ( perikuntien ) vastahakoisuus jakamiseen ja Bonelli myötäilee heitä.
-
En myöskään ymmärtänyt Bonellin vastahakoisuutta tekijätietojen päivittämiseen. Mistä ne lisäkulut tulevat uusintojen kohdalla? Eikö Bonelli maksa tietyn korvauksen ja se annetaan tekijöille. Jos heitä on kaksi, niin palkkio jaetaan kahdella, eikä kerrota. Vai onko kyseessä tunnustettujen tekijöiden ( perikuntien ) vastahakoisuus jakamiseen ja Bonelli myötäilee heitä.
Ihan tarkkaan en tiedä, kuinka tuo homma menee. Jokaiselta uusintakierrokselta kuitenkin tipahtaa rojalteja nimettyjen tekijöiden, tai heidän perikuntien, tilille. Ehkä avustajien työ on katsottu kuitatuksi kertakorvauksella. Joten Secos Billin esittämä jälkimmäinen vaihtoehto lienee varsin lähellä totuutta. Varsinkin Francesco ja Pietro Gambaa tuntui harmittavan se, että ovat jääneet osattomiksi rojalteista.
Toisaalta monesti tekijätietojen päivittämisen estää niinkin vilpitön syy kuin se, että kustantamolla ei välttämättä ole tietoa avustajista. Nämä kun saattavat olla puhtaasti kuvittajien palkkaamia henkilöitä.
-
Ensi viikolla onkin sitten Tex-viikko: maanantaina Espoon kirjasto Ompussa allekirjoittaneen Tex-esitelmä klo 17.30, keskiviikkona Pasi Heikuran haastateltavana Aristoteleen kantapäässä radio yle 1 klo 17.20 ja sunnuntaina haastateltavana Helsingin kirjamessuilla Jalavan osastolla klo 13.00.
-
...sunnuntaina haastateltavana Helsingin kirjamessuilla Jalavan osastolla klo 13.00.
Totta, kirjamessut ovat ensi viikonloppuna. YEAH!
-
Missäs muuten säilytätte Willereitänne?
Itselläni on kaikki muut kuin liuskat ja pokkarit säilytän vuosikerroittain pussitettuina pahvilaatikoissa kotona sisällä. Kirjahylly on muutenkin täynnä ja kirjahyllyssä on vain suuralbumit, maxit, kronikat, kirjastot, tietokirjat ja erikoisopukset.
Kerran ostin yhden, oliko -73 texin yhdeltä keräilijältä, jolla on myös liuskat ja hän säilytti texinsä jokaisen erikseen muovitettuna vaatekomeron nurkassa pahvilaatikoissa.
-
Kaikki on kirjahyllyssä ilman pussia valmiina luettaviksi. Paitsi liuskat on lipaston laatikossa, nekin ilman pussia.
-
Missäs muuten säilytätte Willereitänne?
Kirjahyllyssä lastenhuoneessa :-D
-
Tismalleen sama kuin Jannella. Käytettävyys ajaa arkistoinnin/säilytyksen edelle.
-
Taidanpa minäkin siirtää osan kirjoista niihin pahvilaatikoihin, jotta kirjahyllyyn tulee tilaa myös pokkareille ;)
-
Mulla on oma "länkkärihuone". Käytännössä siinä huoneessa ei ole muuta, kuin kirjahyllyjä/kaappeja ja iso nojatuoli ja kilpikonnan terra.
Kaikki Texit ovat hyllyssä (poislukien ne 4 liuskaa jotka vielä puuttuu). Myös kaikki muut länkkärit mahtuvat toistaiseksi tuohon huoneeseen. Jossain vaiheessa täytynee piipahtaa Ikeassa ostamassa lisähylly :)
-
Tuollahan ne on varastoituna kaikki parin muunkin tapauksen kanssa. Liuskat on vuosikerroittain kansioissa muovitaskuissa mutta muut ilman muoveja. Ihan kaikki ei ole sarjakuvaa mutta kaikki sarjakuvanikaan ei kuitenkaan ole tässä ;D
-
Tuolta pääsee katselemaan Tex-esitelmää:
http://bambuser.com/channel/KirjastoOmena
-
Kiitos Jannelle hienosta esitelmästä Espoon Omenassa! Valitettavasti minun piti poistua hieman ennen loppua lapsennoutopuuhiin. Loppuosan keskustelut seuraan antamastasi linkistä. Eriryisen mielenkiintoinen oli Italiasta kantautunut tieto (huhu?), että Texille ja Ken Parkerille oltaisiin kyhäämässä yhteistä tarinaa. Jäämme odottamaan innolla lisätietoa.
-
Tuollahan ne on varastoituna kaikki parin muunkin tapauksen kanssa. Liuskat on vuosikerroittain kansioissa muovitaskuissa mutta muut ilman muoveja. Ihan kaikki ei ole sarjakuvaa mutta kaikki sarjakuvanikaan ei kuitenkaan ole tässä ;D
Hieno hylly! Näyttää vaan jo aika täydeltä, niin että mitenkäs paljon tuonne enää mahtuu?
-
Minäkin jäin ihastelemaan elren kirjahyllyä. Mistäs tuollaisia saa? Itse olen tyytynyt mappihyllyihin, kun niissä on usein sen verran korkeutta, että kaikki sarjakuvat mahtuvat hyllyille pystyyn. Ne eivät kuitenkaan näytä kauhean tyylikkäiltä.
-
Tällaisia saa ainakin Ikeasta
(http://i8.aijaa.com/t/00449/11149458.t.jpg) (http://aijaa.com/dqJPgv)
Tuossa kuvassa on vielä hiukan muuton jäljiltä nuo laatikot tuossa sivussa. Aika hyvin saa muunneltua noita..
Noiden lisäksi löytyy pari samanlaista kaappia, mutta sellaisilla ovilla, joissa on musta tausta ja joihin olen leikellyt (auts!) Texeistä sivuja mustan taustalevyn ja lasin väliin.
-
Mulla on ikean vitriini. Hyllyt on taipuneet uhkaavasti sarjakuvien ja kirjojen painon alla. Tex-keräilijöiden onneksi Texit on pieniä eli kevyitä.
-
Mulla on ikean vitriini. Hyllyt on taipuneet uhkaavasti sarjakuvien ja kirjojen painon alla. Tex-keräilijöiden onneksi Texit on pieniä eli kevyitä.
Tuo paino tuppaa kyllä olemaan ongelma. Omissakin hyllyissä on havaittavissa pientä taipumista, mutta suht hyvin ovat pysyneet kuosissa.
mkivimakin hylly näytti kanssa ihan hienolta. Hieman kyllä karsastan Ikean vaihtoehtoja, kun omat kokemukset firman tuotteista eivät ole mitenkään ylentäviä. Pikkuiset halvemmat hinnat näkyvät usein kalusteiden laadussa.
-
Tuo paino tuppaa kyllä olemaan ongelma. Omissakin hyllyissä on havaittavissa pientä taipumista, mutta suht hyvin ovat pysyneet kuosissa.
mkivimakin hylly näytti kanssa ihan hienolta. Hieman kyllä karsastan Ikean vaihtoehtoja, kun omat kokemukset firman tuotteista eivät ole mitenkään ylentäviä. Pikkuiset halvemmat hinnat näkyvät usein kalusteiden laadussa.
Ainakin toistaiseksi kestäneet hyvin, eikä ole ollut mitään valittamista. Katsellaan sitten muutaman vuoden päästä uudestaan :)
-
Hienon näköisiä hyllyjä teillä kyllä on. Olette saaneet vielä pidettyä ne hyvässä järjestyksessä ilman ylitäyttöä. Minun sarjakuvahuoneesta ei kyllä siistiä kuvaa saa.
Huomasin että alle 2v sitten ostamani Aspö hyllystö on notkahtanut todella pahasti. Olisi pakko siirtää osa kirjoista, Aku Ankan näköispainoksista, pokkareista yms jonnekin muualle. Alimman hyllystön puuoven aukeamisen tihkaisu sai tutkimaan hyllystöä tarkemmin. Hyllystön (5-osaa) paino on painanut sokkelia reunoista niin että se on mutkalla ylöspäin. Lasiovellisissa hyllyissä taas avatessa näkee kuinka ovi kampeaa ylemmän hyllyn alaosaa ylöspäin. Voisi edes sanoa että halvalla ei saa hyvää mutta kun ei nämäkään mielestäni mitään halpoja olleet.
Mappihyllyissä olen joutunut lisäämään ruuvit joka hyllyn vahvistukseksi kun alkoivat romahtelemaan. Notkuvat siltikin pahasti.
Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Lähes kaikki normi Tex Willerit on säilytyksessä lapsuudenkodissa, kaapissa piilossa. Sitä mukaa haen pois sieltä mitä tulee kronikkoja ja myyn pois tai vien vaihtoon (Liuskat sekä 71-76 Willerit on jo vaihtanut omistajaa). Kronikat, suuralbumit, kirjastot, Maxit ja uusimmat normi-Texit on mappihyllyssä tai sen päällä pinossa.
-
Mulla on Willerien säilytykseen liitteenä oleva, keittiökalustefirmassa mittatilaustyönä väsätty hylly aiheeseen sopivilla Ranger-lätkillä ja "saluunan" ovilla varustettuna. Tilaa on tosin vähän liian niukasti kun ei kaikki enää mahdu samaan hyllyyn. Tilaa 6 hyllymetriä. Saluunan ovien taakse mahtuu suuralbumit, mutta liuskoille ei oo omaa paikkaa tuossa hyllyssä, en tosin niitä kovin montaa omistakaan.
-
Hieno hylly! Näyttää vaan jo aika täydeltä, niin että mitenkäs paljon tuonne enää mahtuu?
Tarkkasilmäiset varmaan huomasivat että lehtiä on kahdessa rivissä (ei kovin kätevää mutta esim. 70-luvun texit on kaikki kronikoiden takana). Ikean hyllystö tämäkin, hyllyleveys 60 cm lastulevyhyllyllä jolle luvattiin 30 kg kantavuus. Pitää katsoa paljonko alkaa ajan mittaan notkumaan mutta Barksin kootut sijoitin sokkelihyllylle juurikin tästä syystä. Ovivaihtoehtoja tähän runkoon oli useitakin...vaikka olis shakkilaudankin tehnyt. Paksut pystyrungot on mitä lie osittain onttoja ja tosi keveitä mutta vielä on kiinnikkeet pysyneet paikoillaan ;D
Tämä 3 metrinen tsydeemi oli kuitenkin selvästi halvempi kuin joku esim. boknäsin 80 cm hyllytorni...
On täällä vielä tilaa ja nuo "ei sarjakuvat" voivat sitten väistyä ajan myötä...
Hienoa nähdä muidenkin upeita hyllyjä ;D
-
Ikean hyllystö tämäkin, hyllyleveys 60 cm lastulevyhyllyllä jolle luvattiin 30 kg kantavuus.
Tuo hyllyleveys kuulostaa aika hyvältä. Itselläni taitaa olla 80 cm ja vaikka kaappi tukevalta vaikuttaakin, niin vuosien kuluessa hyllyt ovat alkaneet taipumaan painon alla. Pitääkin joskus punnita paljonko hyllyllinen sarjakuvia painaa, niin se helpottaa valinnan tekoa. Mitä kapeammat hyllyt, sitä paremmin ne painon kantavat, mutta toisaalta, sitä vähemmän sarjakuvaa niihin mahtuu. Ei ole helppoa sarjakuvien säilytys, ei.
-
Yli-Morisco Viitala oli Heikuran haastateltavana Aristoteleen kantapäässä. Etusivulla tästä uutinen (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1830).
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa (http://areena.yle.fi/radio/1653949).
-
Paljon on puhuttu viime aikoina siitä, että onko Boselli hiipumassa. Omasta mielestäni on ja syynä on mielestäni liian kova työtaakka. Laskin, että montako Tex tarinaa häneltä on tullut per vuosiviime aikoina. Tässä tulokset:
2008: 4
2009: 3
2010: 4
2011: 6
2012: 3
Kyllähän se viime vuosi, jonka satoa olemme viime aikoina saaneet lukea, pompsahtaa hälyttävästi esille. Onneksi nyt on taas vastuu jakautunut, joten ehkäpä se Boselli sieltä tulee vertyneenä takaisin.
-
Kiitos Jannelle hienosta esitelmästä Espoon Omenassa! Valitettavasti minun piti poistua hieman ennen loppua lapsennoutopuuhiin. Loppuosan keskustelut seuraan antamastasi linkistä. Eriryisen mielenkiintoinen oli Italiasta kantautunut tieto (huhu?), että Texille ja Ken Parkerille oltaisiin kyhäämässä yhteistä tarinaa. Jäämme odottamaan innolla lisätietoa.
Jannen Tex-esitelmä Espoon Kirjasto Omenassa oli lievästi sanoen loistava! Yleisö oli häpeällisen vähän, mutta laatu oli sitäkin suurempi! Hieno tilaisuus! Bambuserista voi katsoa koko tilaisuuden, Janne on laittanut linkin.
-
Mahtaisko keneltäkään löytyä skannausta artikkelista?
Minulla on nyt Tex Willer-aiheinen lehtiartikkeli hallussani. Kunhan tässä ehdin, valokuvaan tai skannaan sen tänne luettavaksi.
-
Itellä on muutama Tex Willeri, ja iha hyviä on. Vanhemmat Willerit vähä parempia ku noi uudemmat : P
-
Olen aloittanut vuosien 1971-1973 Willerien ostamisen divareista (tuntuvat kaikki maksavan yhtä paljon kuin Seitsemän veljeksen ensipainokset). Huonokuntoisempia saisi edullisemmin, mutta haluaisin kuitenkin hyllyyni parempikuntoista tavaraa. Tästä on varmastikin palstalla keskusteltu aiemminkin, mutta pakko kysyä nyt muiden willeristien kantaa. Onko teille tärkeää se, että kaikki alkuvuosien Willerit ovat hyväkuntoisia vai onko pääasia, että numerot ovat kaikki hyllyssä vaikka vähän huonokuntoisinakin?
Ostamani vanhemmat Texit ovat päällisin puolin varsin kohtuullisessa kunnossa, mutta kaikista oli lähtenyt irti tai lähtemässä irti sivuja. Vanha liimaus ei siis enää pidä. Onko teillä vastaavaa havaintoa? Jos on, niin mitä liimaa olisi kokemuksenne mukaan parasta käyttää?
-
Muusta en osaa sanoa mitään, mutta ole tarkkana tuon liiman kanssa. Yritin kerran liimata vanhaa Tarzania, jossa oli hieman samanlaista paperia kuin vanhoissa Texeissä. Hieman paksumpaa kylläkin. Kun laitoin liimaa, niin vanha paperi imi sitä tosi nopeasti ja se levisi. Minulla ei tuo liimaus oikein onnistunut enkä ole senjälkeen sitä tehnyt. Erikeeperiä ei kannata kait käyttää. Onkohan olemassa mitään erikoisliimoja, jotka eivät tahmaisi ja joka jättäsi hyvän liimapinnan myös vanhaan paperiin. En osaa sanoa.
Ja tosiaan vanhat Tex Willerin numerot suurimmaksi osaksi nykyään ovat kunnoltaan huonoja tai kohtalaisia. En ole pitkään aikaan törmännyt numeroon, joka olisi täysin lukematon. Divarit kyllä kinuavat niistä isoja summia. Mitä parempi kunto sitä enemmän maksat. Niin se bisnes maailma pyörii.
Ikävä kyllä vanhoissa Texeissä sääntö on se, että sivut irtoavat. Se johtuu huonosta liimasta, jota käytettiin noissa vanhoissa Tex Willereissä. Joten kannattaa olla liiaksi taittelematta, tai ne valahtavat nippuina syliisi kun luet.
-
Onko teille tärkeää se, että kaikki alkuvuosien Willerit ovat hyväkuntoisia vai onko pääasia, että numerot ovat kaikki hyllyssä vaikka vähän huonokuntoisinakin?
Kuuden ensimmäisen (71) haikailun sai lopettaa, kun kronikat alkoivat ilmestymään.
Alkuperäiset taitavat olla automaattisesti irtolehtipainoksia liimasta johtuen, tai eivät ainakaan kestä lukemista sivujen irtoamatta.
Ne kuusi ensimmäistä maksoivat messinkiä jo markka-aikana.
Tiedä sitten onko kronikat tehneet näille saman kuin näkkärit Ankalle ?
Itseä kiinnostivat tarinat ja kronikat korvasivat puuttuneet 6 ensimmäistä ihan mainiosti ja ainakin minulle ne riittävät.
-
Opintolainalla tuli aikoinaan osteltua tuo alkupään teksit (ja kyllä niitä sitten makseltiinkin pitemmän kaavan mukaan...). Mutta silti ei ollut varaa ihan priimakuntoisiin. Eikä niin väliksikään ollut, sillä priimakuntoisia ei pysty lukea, sillä niistä lähtevät sivut kerralla irti, kun kannet kerran kunnolla avaa. Tyydyin siis irtolehtipainoksiin ja opettelin kantapään kautta itselleni sopivan restaurointimenetelmän.
Tässä neuvoni. Kaikki vanha liima pois kaikista sivuista ihan erikseen. Kun sivupakka on ns. puhdas, sivut asetellaan huolellisesti päällekkäin pöydän päälle niin, että selkämys tulee himpun verran pöydän reunan yli. Selkämykseen suditaan eri keepperiä ja sideaineeksi siihen taputellaan päälle vessapaperia tai talouspaperia. Sivut painetaan tiiviisti yhteen ja liima ja vessapaperi painetaan tiiviisti selkämykseen kiinni. Kannattaa varoa, että selkämys ei jää liian paksuksi, muuten se ei ehkä mahdu kunnolla kannen selkämykseen kiinni. Liian tiiviskään selkämys ei saa olla, muuten jään kannen selkämykseen tyhjää tilaa. Tämä vaatiin pientä harjaantumista ja ns. silmää! Sitten kun liima on kuivunut niin paperirämmäleet revitään irti ja selkämystä voi vaikka kynsiviilalla tai hiekkapaperilla hioa, jos siinä on epätasaisia kohtia. Sitten vaan sivupakka kiinni alkuperäiselle paikalleen, josta myös on vanhat liimat huolella rapsittu irti. Eri keepperiä ei kannata pistää kovin paljon, muuten pursuilee ja lopputulos on karsea. Liimaa voi vaikka hammastikulla lisäillä reunoille jälkeenpäin, jos tuntuu, että sivupakka ei ole kaikilta osilta kunnolla kiinni.
Tämä kaikki vaatii pikkaisen harjoittelua, joten ei kannata aloittaa heti kaikkein arvokkaimmilla numeroilla. Jotkut väittävät, että eri keepper kovetttuu kuivuessaan liian kovaksi eikä selkämys jousta. Voi olla, että on parempiakin liimoja, mutta minun mielestäni Texin melko ohuen selkämyksen ei tarvitse joustaa, ja ainakin minulla lopputulos on ollut joka kerta erittäin hyvä ja ennen kaikkea toimiva lukemista ajatellen.
-
Onkohan olemassa mitään erikoisliimoja, jotka eivät tahmaisi ja joka jättäsi hyvän liimapinnan myös vanhaan paperiin.
Kirjansidontaan on ihan oma liimansa.
http://www.cchobby.fi/kirjansidontaliima-1-l.aspx (http://www.cchobby.fi/kirjansidontaliima-1-l.aspx)
-
Itseä kiinnostivat tarinat ja kronikat korvasivat puuttuneet 6 ensimmäistä ihan mainiosti ja ainakin minulle ne riittävät.
Minulta puuttuu myös nuo kuusi ensimmäistä numeroa. Ei ole tullut niitä hankituksi, kun ovat sen verran hintavia ja löytyväthän ne kronikkoina ja joskus tulevaisuudessa myös kirjaston muodossa. Tuskinpa sitä tuon takia hornaan joutuu, vaikkei niitä hankkisikaan.
Mitä Willereiden kuntoon tulee, niin sanoisin, että minun Willerit ovat kunnoltaan keskitasoa. En ole niin hifisti, että tarvitsisi olla priimaa, mutta toisaalta ei mitään ihan huonojakaan. Kannattaa kulkea kultaista keskitietä.
Pääsääntöisesti Willerit eivät ole pusseissa, paitsi muutama, joiden mukana on ollut pussi jo ostettaessa.
Ps. Kiinnostavia ovat olleet nuo radio-ohjelmat ja Willer-esitelmä.
-
Marraskuu on näköjään kolmen texin kuukausi - NAM 8]
Pokkari 14 & Kirjasto 16 (molemmat 7.11.) ja Kronikka 34 (28.11.)
Etenkin odotan uutta pokkaria ja kirjastoa, mutta mukavahan tuo kronikkakin on.
Taitaa kirjastossa olla nyt liuskojen aika ohi? ja kronikoissa siirrytään jo vuoteen 1977 ja luvassa loistavia tarinoita, kuten Fort Defiancen jatko, Kahden lipun välillä, Ihmismetsästystä, El Muerto ja Mefisto-tarina Painajainen. Mutta niinhän se on, ettei 70-luvun Texit sisälläkään muita kuin loistavia tarinoita ;)
-
Marraskuu on näköjään kolmen texin kuukausi - NAM 8]
Pokkari 14 & Kirjasto 16 (molemmat 7.11.) ja Kronikka 34 (28.11.)
Etenkin odotan uutta pokkaria ja kirjastoa, mutta mukavahan tuo kronikkakin on.
Taitaa kirjastossa olla nyt liuskojen aika ohi? ja kronikoissa siirrytään jo vuoteen 1977 ja luvassa loistavia tarinoita, kuten Fort Defiancen jatko, Kahden lipun välillä, Ihmismetsästystä, El Muerto ja Mefisto-tarina Painajainen. Mutta niinhän se on, ettei 70-luvun Texit sisälläkään muita kuin loistavia tarinoita ;)
Fiilikset suunnilleen tätä luokkaa: http://www.youtube.com/watch?v=cA9d_CxNxgQ :D
-
Kiitokset vanhojen pokkari-Willereiden entisöintivinkeistä! Täytyypä kokeilla. Toisaalta olisi helpoin ratkaisu pitää 71-73 vuosien numerot vain divareitten muovitaskuissa avaamattomina ja lukea seikkailut kirjasto-sarjasta. Todettakoon, että alkupään kronikoita on hankala löytää ja nekin ovat jo kovin kalliita.
-
olisi helpoin ratkaisu pitää 71-73 vuosien numerot vain divareitten muovitaskuissa avaamattomina ja lukea seikkailut kirjasto-sarjasta.
Näinhän sitä moni tekee. Itse en kuitenkaan ymmärrä mitä itua on omistaa sarjakuva, jota ei pysty lukemaan.
-
Janne pisti asian ytimeen. Toisin kuin postimerkkeily sarjakuvien keräily on olennaisesti sitä että niitä myös luetaan ja käytetään.
-
Hei!
Mikä tex numero on sellainen jossa on vääpeli Liddaker tai jokin sen niminen sotilas, jokin armeija aiheinen Tex tarina.
-
Hei!
Mikä tex numero on sellainen jossa on vääpeli Liddaker tai jokin sen niminen sotilas, jokin armeija aiheinen Tex tarina.
Onko mahdollista rajata aikaa? Nimi kuulostaa jotenkin tutulta, mutta en jaksa selata yli 600 numeroa.
Tähän hätään voin tarjota vain kapteeni Larrimerin tarinasta Katkaistu Nuoli ( 7-9/83 ).
-
Punapila: vääpeli Liddaker seikkailee tarinassa Fort Buffalo, 2-3/2003. Internet-aikana tarinoiden löytäminen on kohtuullisen helppoa.
-
2-3/2003
Huokaus... joskus oma ikä näkyy tuskallisen selvästi...
-
Huokaus... joskus oma ikä näkyy tuskallisen selvästi...
Niinpä! voi muistella, että siinä vaiheessa ja sen willerin ilmestyessä olin sen ja sen ikäinen...No, me kaikki willeristit ollaan nuoria poikia ;D Varmaankin williristeistä iso osa on jotain 20-70 -vuotiaita miehiä, siis aikuisia - heitin näin hatusta. Janne tietää varmaan parremmin. Jokatapauksessa ollaan parhaita miehiä, miesten parhaita 8]
Omat lapseni ovat 3v ja 6v, myös lasten kasvamisesta huomaa oman iän...
-
En muista onko tämä ollut jo esillä, mutta se TEX-leffa on katsottavissa youtubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=muwF1z3U7uo&feature=related
-
En muista onko tämä ollut jo esillä, mutta se TEX-leffa on katsottavissa youtubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=muwF1z3U7uo&feature=related
Thanks! Pistin DownloadHelperin lataamaan tuota leffaa 8]
-
Nyt sain vähän selvyyttä siihen, kumpi on kovempi Tex Willer -maa, Italia vai Suomi. Löytämäni tieto on toki vanha, mutta kaipa ihan käyttökelpoinen. Italiassa Texin levikki oli 70-luvun puolivälissä yli 300000 kappaletta. Sen kun jakaa italian väkiluvulla (60 miljoonaa), niin saadaan tulokseksi 0,005 Texiä per asukas. Suomessa levikki oli noihin aikoihin kai jotain 20000 ja väkiluku 5 miljoonaa, joten suhdeluvuksi saadaan 0,004. Kyllä se Italia sitten on rahtusen kovempi Tex-maa kuin Suomi. Varsinkin, kun muistelen joskus kuulleeni puhutun puolen miljoonan levikistäkin...
-
En muista onko tämä ollut jo esillä, mutta se TEX-leffa on katsottavissa youtubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=muwF1z3U7uo&feature=related
Muuten hyvä, mut ei oikeen tuo kieli taivu :)
Olispa englanniks tekstitys.
-
Muuten hyvä, mut ei oikeen tuo kieli taivu :)
Olispa englanniks tekstitys.
Komppaan. Onkohan tuosta englanninkielinen versio. Minusta näytti siltä niinvkuin tuo olisi dubattu italiaksi (toiveajatteluako...)
-
On siitä englanninkielinenkin versio.
-
Minultakin tuo englanninkielinen versio löytyy. :)
-
Niin, mutta se on siis dubattu englannniksi. Italiaa ne siinä oikeasti puhuu ;).
-
Niin, mutta se on siis dubattu englannniksi. Italiaa ne siinä oikeasti puhuu ;).
Mikä hulluinta, erittäin monissa italialaisissa elokuvissa omankielisetkin repliikit on dubattu. Tosin kankaalla näkyvien näyttelijöiden itsensä toimesta.
-
Ehkä se johtuu siitä, että italo-ohjaajat huutavat kuvauspaikalla ohjeita ja mamma miaa niin lujaa, että leffat on pakko dubata.
-
En minä vakavissaan jaksaisi katsella huonoa dubbausta. Aikanaanhan se oli kustannuskysymys, että Suomessa päädyttiin tekstityksiin.
Voihan sitä leikkiä ajatuksella kuka duuppaisi suomeksi Texin ja kuka Kit Carsonin?
-
Tuli Tex Willer -biisi Youtubesta vastaan. Esittäjänä Mikko Siltala. Näköjään julkaistu tänä vuonna 6.11.:
http://www.youtube.com/watch?v=6bk57X6xV_U (http://www.youtube.com/watch?v=6bk57X6xV_U)
Komee kipale 8]
-
"Se kaikki naiset saa"??
Mennyt Willer ja Bond sekaisin Siltalalta?
Tuli Tex Willer -biisi Youtubesta vastaan. Esittäjänä Mikko Siltala. Näköjään julkaistu tänä vuonna 6.11.:
http://www.youtube.com/watch?v=6bk57X6xV_U (http://www.youtube.com/watch?v=6bk57X6xV_U)
Komee kipale 8]
-
"Se kaikki naiset saa"??
Mennyt Willer ja Bond sekaisin Siltalalta?
No, ton mäkin huomasin. Muuten ihan ok. Olisi pitänyt olla :"Se kaikki naiset saisi!"
-
Yhden, mutta ottaen huomioon S Bonellin ohjeistukset, niin se on jo iso prosentti. Kelpo kappale, mutta jotenkin silti toivon, että tämä ei saa pahemmin radiosoittoa...
Mutta ansoihin Tex kyllä lankeaa melkein joka jaksossa ( konnat tietysti hätiköivät ja ampuvat ohi, mutta silti ).
'Tex Willer armahtaa...' Luin juuri eilen illalla uusimman kronikan Leppymätön Kostaja...
Saiko joku muu kuvan, että kappaleen 'minä' ei ole lukenut uusia numeroita vuosiin tai jopa vuosikymmeniin?
-
Olen aika pahasti myöhässä, mutta sainpahan vihdoin haltuuni "Täällähän lentää lyijyä!"-kirjan. Suuret kiitokset Jannelle tämän huikean opuksen kokoamisesta! Kirjan sivuilta huokui valtava omistautuminen rakkaalle Texillemme. Upea teos!
-
Kiitos, Juho. :)
-
Uusin Texin numero luettu heti Pan Kerkerin perään. Mainio oli tämäkin Puoliverinen-stoori. Käsikirjoittaja oli ihan outo nimi mutta ehkäpä juuri siksi tarinassa oli vallan tuoretta makua ja toki Alfonso Fontin jopa Prattin joskus mieleen tuova vauhdikas ja ilmeikäs kuvitus auttoi positiivisissa fiiliksissä jotka nummerosta jäi. Onneksi tarina jatkuu vielä.
-
no tervepä terve kaikille kvaakin lukijoille!
semmosta miettisin, että onko kenelläkään tiedossa sähköpostiosoitetta, josta texin piirtäjiä/käsikirjoittajia saisi kiinni. Ainoa kenet sain kiinni sähkiksen kautta oli se kuka piirsi "lamotin hyeenat" suuralbumin. jos kenelläkään on tiedossa niitä yhteystietoja, niin tänne vaan postaamaan! kiitos jo etukäteen!
-
En tiedä kuinka sääntöjen mukaista on pistää ihmisten sähköpostiosoitteita kaikkien luettavaksi. Ei kai sitä mikään kiellä, mutta ainakin itse suosin yksäreitä, jos jonkun sähköpostiosoitteen aion jakaa. Kannattaa ehkä mieluummin linkittää tekijöiden virallisten kotisivujen osoitteita. Niitä kautta olen itse muutamaan otteeseen saanut artistiin yhteyttä. Esimerkiksi Corrado Mastantuono aikoinaan vastasi erääseen kysymykseeni. Ja ainakin molempien Cestaron veljesten blogeissa on heidän sähköpostiosoitteensa näkösällä. Tässä linkit heidän blogeihin:
http://gianlucacestaro.blogspot.fi/
http://blogartofraulcestaro.blogspot.fi/
-
En tiedä kuinka sääntöjen mukaista on pistää ihmisten sähköpostiosoitteita kaikkien luettavaksi. Ei kai sitä mikään kiellä, mutta ainakin itse suosin yksäreitä, jos jonkun sähköpostiosoitteen aion jakaa. Kannattaa ehkä mieluummin linkittää tekijöiden virallisten kotisivujen osoitteita. Niitä kautta olen itse muutamaan otteeseen saanut artistiin yhteyttä. Esimerkiksi Corrado Mastantuono aikoinaan vastasi erääseen kysymykseeni. Ja ainakin molempien Cestaron veljesten blogeissa on heidän sähköpostiosoitteensa näkösällä. Tässä linkit heidän blogeihin:
http://gianlucacestaro.blogspot.fi/
http://blogartofraulcestaro.blogspot.fi/
kiitos jälleen kerran! :D
-
Tervetuloa minunkin puolestani, Gros-Jean! Mukavaa että Texin nuorempiakin lukijoita löytyy; välillä tuntuu että me täällä kvaakissa aika paappa-porukassa asioita vatvotaan.
Suosittelisin että katsoisit nuo Tex-keskustelut läpi, ennenkuin aloitat uusia keskusteluja; näin ihan vaan siksi, että Tex aiheita on jo ennestään niin pirun monta. Veikkaisin että suurimman osan mieltäsi polttavista asioista saat jo olemassa olevien ketjujen alle.
Vielä kerran, tervetuloa joukkoon sankkaan!
-
Tervetuloa minunkin puolestani, Gros-Jean! Mukavaa että Texin nuorempiakin lukijoita löytyy; välillä tuntuu että me täällä kvaakissa aika paappa-porukassa asioita vatvotaan.
Suosittelisin että katsoisit nuo Tex-keskustelut läpi, ennenkuin aloitat uusia keskusteluja; näin ihan vaan siksi, että Tex aiheita on jo ennestään niin pirun monta. Veikkaisin että suurimman osan mieltäsi polttavista asioista saat jo olemassa olevien ketjujen alle.
Vielä kerran, tervetuloa joukkoon sankkaan!
'
kiitos kiitos,
olen kuullutkin juttua ylläpitäjiltä että täällä olisi aika vanhaa porukkaa. no, aina yksi murrosikäinen tänne sekaan mahtuu :) Kiva kun täällä foorumilla on niin ystävällistä porukkaa. tosiaan, kun toissapäivänä liityin niin ei tullut mieleen katsoa vanhoja tex-keskusteluja läpi. mutta on tuonne muutama äänestyskin tullut tehtyä.(mitä ei ennestään ollut). Koska haluan tutustua moneen käyttäjään, niin kysyn nyt nämä:
1.mikä on lempitarinasi Tex Willerissä?
2.kuinka suuri kokoelmasi on
3.kuka on lempipiirtäjäsi?
4.mitä harvinaisuuksiä omistat?
oma lempitarinani on kuolema tulee taivaalta (1975), kokoelmani käsittää kaikki tex willer-julkaisut liuskoja ja 1971-voden ensimmäisiä numeroita lukuunottamatta.
tottahan toki "kadonnut pueblo" löytyy lukemattomana täältä :)
lempipiirtäjäni ovat Ticci ja Letteri. harvinaisuusksia sitten.
ööö, multa löytyy just se kadonnut pueblo, pari ensimmäisen vuosikerran tex-liuskaa ja sitten 1971 vuodelta kaikki numerot paitsi 1,2,3,4 ja 6. Ja vuodesta 1972 eteenpäin multa löytyykin sitten kaikki lehdet ja joka kuukausi tupsahtaa postilaatikkoon uusi :). Huomattavaa on, että olen vasta 13, mutta isoisältähän nämä tuli.
-
kysymyksiin 1 ja 2 olen jo vastannut.
3) Ticci 4) Jaa, kun liuskat puuttuvat, niin ehkä vuoden 1971 pokkarit, Kadonnut pueblo, ensimmäinen kronikka ja tilaajalahja 2002 Kuuma iltapäivä (lehti).
-
Kannattaisi lukea se Kadonnut pueblo. ;)
-
Vai semmoista. No tässäpä tämmöistä:
1.mikä on lempitarinasi Tex Willerissä? V: Kaipa se se Kalmankalinaa jne. (olikohan se Wyomingissa) on. Ainakin jäänyt mieleen. Myös eräs Alfonso Fontin piirtämä intiaanitarina jäänyt mieleen mutta ei varsinaisesti stoorin nimeä saati käsikirjoittajaa. Huono muisti.
2.kuinka suuri kokoelmasi on? V: olisikohan v. 2000 kaikki Tex Willerit & joitakin kymmeniä aiemmilta vuosilta + kaikki muut paitsi ensimmäinen Tex Suuralbumi + lähes kaikki Maxi Texit paitsi ns. klassikkoja sisältävät (en pidä Galepista, tiedän, tiedän, pyhäinhäväistys). Juu ja muutaman kovakantisen paksumman Texin alpparin.
3.kuka on lempipiirtäjäsi? V: Civitelli, Font & Jordi Bernet
4.mitä harvinaisuuksiä omistat? V: Luultavasti en mitään.
-
Vai semmoista. No tässäpä tämmöistä:
1.mikä on lempitarinasi Tex Willerissä? V: Kaipa se se Kalmankalinaa jne. (olikohan se Wyomingissa) on. Ainakin jäänyt mieleen. Myös eräs Alfonso Fontin piirtämä intiaanitarina jäänyt mieleen mutta ei varsinaisesti stoorin nimeä saati käsikirjoittajaa. Huono muisti.
2.kuinka suuri kokoelmasi on? V: olisikohan v. 2000 kaikki Tex Willerit & joitakin kymmeniä aiemmilta vuosilta + kaikki muut paitsi ensimmäinen Tex Suuralbumi + lähes kaikki Maxi Texit paitsi ns. klassikkoja sisältävät (en pidä Galepista, tiedän, tiedän, pyhäinhäväistys). Juu ja muutaman kovakantisen paksumman Texin alpparin.
3.kuka on lempipiirtäjäsi? V: Civitelli, Font & Jordi Bernet
4.mitä harvinaisuuksiä omistat? V: Luultavasti en mitään.
PYHÄINHÄVÄISTYS! ei mulla muuta...
have a nice day!
-
PYHÄINHÄVÄISTYS! ei mulla muuta...
have a nice day!
Gros jeanilla 30 viestiä. Tolppiksella 3000.
Suuta soukemmalle. Pliis.
-
Gros jeanilla 30 viestiä. Tolppiksella 3000.
Suuta soukemmalle. Pliis.
itsehän hän sanoi että pyhäinhäväistys, hei, vähän huumoria guys?
anteeksi hirveesti jos haittas ketään...
-
Ei kai tuosta kannata kenenkään hernettä nenään vetää. Grosjean on innokas - kaikki kunnia siitä hänelle - joidenkin mielestä turhan innokas (=pitäisi perehtyä paremmin siihen mitä kvaakissa on jo keskusteltu), mutta ei ole mitään asiaankuulumattomuuksia ainakaan minun havaintojeni mukaan ilmaissut. Joten ei ehkä ole paikallaan mitään "suuta soukemmalle" vielä käyttää, vai mitä Tertsi?
-
Minä olen suorastaan haltioissani, että Gros Jean osaa arvostaa wanhaa mestaria Galepia. Olin jo siinä luulossa, että se on yli nelikymppisten yksinoikeus :).
-
Hyvin sanottu, Tex-tieteen Yli-Morisco!
-
Minä olen suorastaan haltioissani, että Gros Jean osaa arvostaa wanhaa mestaria Galepia. Olin jo siinä luulossa, että se on yli nelikymppisten yksinoikeus :).
tottahan toki Galep on suosikkien huipulla, kiitos puolustamisesta,
arvostan sitä :D
-
Ei kai tuosta kannata kenenkään hernettä nenään vetää. Grosjean on innokas - kaikki kunnia siitä hänelle - joidenkin mielestä turhan innokas (=pitäisi perehtyä paremmin siihen mitä kvaakissa on jo keskusteltu), mutta ei ole mitään asiaankuulumattomuuksia ainakaan minun havaintojeni mukaan ilmaissut. Joten ei ehkä ole paikallaan mitään "suuta soukemmalle" vielä käyttää, vai mitä Tertsi?
Nuoret ja innokkaat on mitä tervetulleimpia Kvaakkiin. Totta kai.
Toivottavasti gros jean on tullut tänne jäädäkseen.
Mutta pieni harkitsevaisuus ei ole pahasta.
-
itsehän hän sanoi että pyhäinhäväistys, hei, vähän huumoria guys?
anteeksi hirveesti jos haittas ketään...
Molemminpuolisena tsoukkailuna otin...mutten silti pidä Kaalepista :laugh:
-
1.mikä on lempitarinasi Tex Willerissä?
2.kuinka suuri kokoelmasi on
3.kuka on lempipiirtäjäsi?
4.mitä harvinaisuuksiä omistat?
Vastataan galluppiin:
1. Tässä voisi sanoa: Mormoonikopla; satuin ostamaan Italiassa juuri ilmestyessään kaksi Texiä, serie Rossan liuskanippua (149 ja 150). Vuosi taisi olla 68 ja Suomessa siten pientä taukoa julkaisuissa. Mormoonikoplassa suosikkihahmoni Pat on oikeissa mitoissaan, eikä mikään persjalkainen apina kuin joskus myöhemmin.
2. Vanhana keräilijänä minulla on liuskat, ei kuitenkaan noita Reijon mainitsemia ekan vuosikerran jälkisidoksia. Tavallisista pokkareista ostin kioskista vuosikerran 71 ja sitten muutaman vuosikymmenen jälkeen valikoiden muita lehtiä; kaikki Galepin piirtämät löytyvät ja taitaa olla kaikki Letteritkin, Isoja lehtiä ei ole lainkaan ja tuskin ostankaan; niitä voi lueskella kirjastossa tarvittaessa.
Ulkolaisia liuskoja on aika runsaasti, jonkin verran myös näitä tavallisia pokkareita, ei kuitenkaan kaikista maista. Hyvät suhteet muihin keräilijöihin auttavat laajentamaan kokoelmia, eikä aina tarvita rahaakaan.
3. Suosikkipiitäjä on tietysti Galleppini.
4. Mikä nyt sitten on harvinainen lehti. Jotkut lehdistäni ovat täällä Suomessa harvinaisia, mutta ilmestymismaassaan suht. tavallisia.
Liuskat Tanskasta, Ranskasta, Argentiinasta ja Brasiliasta teettivät jonkin varran töitä. Samoin aika kauan sai yrittää, että sai kasaan 9 ensimmäistä alkuperäistä liuskaa siitä Texin ekasta Kanadan seikkailusta.
Mukava tavoite voisi olla kaikki Espanjassa ilmestyneet Texas Bill liuskat.
-
1.mikä on lempitarinasi Tex Willerissä?
-Timantti Jimin kosto, 8/74 eka willeri tilattuna kotiin ja siitä lähtien koukussa...
2.kuinka suuri kokoelmasi on
-vuoden 53 eka liuskakooste puuttuu, muuten kaikki löytyy
3.kuka on lempipiirtäjäsi?
-Galep
4.mitä harvinaisuuksiä omistat?
-jokunen taitaa tuohon väliin osua mutta tuo Tex-lautapeli on kyllä niistä vaikein ;D
-
1. Lempitarina: niitä on monta, ehkä kaikkein rakkaimmat ovat sieltä Suomen 1960-luvun liuskakaudelta, eli ajalta jolloin Texiintutustuin.
2. Kokoelman suuruus: eivät meinaa hyllyihin mahtua. Ei toki aivan El Reijon, Hten, Ernon tai Jannen luokkaa, veikkaisin. Kaikki seikkailut suomenkielisenä löytyvät, voi olla että joku liuska puuttuu (ehkä 2 tai 3; joskus kun menin sen ekan vuosikerran myymään). Suuralbumeista puuttuu pari, kun ne normisarjassa tulivat; samoin pulp-versiot puuttuvat (inhoan niitä! Liian pienessä koossa tämänikäiselle). Ulkomaisista Italian erilaisia opuksia on muutamia kymmeniä, lisäksi norjasta, ruotsista, virosta ja kroatiasta joku kpl. Tuosta Tex-lautapelistäkin löytyy hieno puiseen koteloon pakattu versio, ei siis alkuperäinen (taisi olla elreltä siihen kuvat, kiitos siitä!).
3. Lempipiirtäjiäkin on useita; Galep on tietysti ykkönen, koska hänhän koko tämän Texin visuaalisen maailman loi. Uggeri piirsi harmillisen vähän; loistavien vuorten seikkailu on kyllä minusta upea. Ticci, Letteri ja uudemmista Civitelli ja Repetto tulee ensiksi mieleen. Villa kansikuvien tekijänä on aivan loistava.
-
Jouluglögiä tässä Willerin porukkakin nautii ihan rauhoittuen http://fc09.deviantart.net/fs71/f/2010/248/7/e/tex_willer_and_friends__by_fredmacedohq-d2y2757.jpg (http://fc09.deviantart.net/fs71/f/2010/248/7/e/tex_willer_and_friends__by_fredmacedohq-d2y2757.jpg) ;)
-
Jouluglögiä tässä Willerin porukkakin nautii ihan rauhoittuen http://fc09.deviantart.net/fs71/f/2010/248/7/e/tex_willer_and_friends__by_fredmacedohq-d2y2757.jpg (http://fc09.deviantart.net/fs71/f/2010/248/7/e/tex_willer_and_friends__by_fredmacedohq-d2y2757.jpg) ;)
kuka piirtäjä? näyttää tutulta, mutta ei tule mieleen.
rauhaisaa joulua muillekkin kvaakin lukijoille!
-
kuka piirtäjä? näyttää tutulta, mutta ei tule mieleen.
No lukeekohan se tuossa alanurkan tynnyrissä, jonka päällä Pat istuu... Ja tuon linkin otsikossa. Fred Macedo.
-
No lukeekohan se tuossa alanurkan tynnyrissä, jonka päällä Pat istuu... Ja tuon linkin otsikossa. Fred Macedo.
hups, en katsonut tarkasti :D
-
Jouluglögiä tässä Willerin porukkakin nautii ihan rauhoittuen http://fc09.deviantart.net/fs71/f/2010/248/7/e/tex_willer_and_friends__by_fredmacedohq-d2y2757.jpg (http://fc09.deviantart.net/fs71/f/2010/248/7/e/tex_willer_and_friends__by_fredmacedohq-d2y2757.jpg) ;)
Ihan kiva kuva, mutta Kit Willerin tunnistin vasta vaatteista. Noi kasvot ei vaan ole helppoja..
-
Hyvää Tex Willer -joulua!
-
Yleisön pyynnöstä ja joulun kunniaksi. Figuureista on ennenkin ollut kuvia ja netistä löytyy lisää, mutta omat ovat silti omia.(http://)
-
Yleisön pyynnöstä ja joulun kunniaksi.
Hienot on!
Hauskaa Joulua Willeristeille!
-
Laitetaan taas muutaman vuoden takainen kuva esille.
(http://personal.inet.fi/koti/harte/taka001.jpg)
-
Hieno !
Sitä samaa täältäkin !
-
Käsillä on siis Texin juhlavuosi Suomessa.
http://blogi.egmontkustannus.fi/2012/12/28/tex-willer-60-vuotta-suomessa/
Blogikirjoituksessa lupaillaan "kivaa": "Texin vuosi 2013 tulee olemaan täynnä jännittäviä yllätyksiä ja erikoisjulkaisuja."
Toivottavasti näin tapahtuu eikä kyseessä ole pelkkä sanahelinä.
-
Päivitetäänkö "Tulevat lännensarjakuvat" -ketjua tänä vuonna? Minua ainakin kiinnostaa, mitä tarinoita on tulossa ja milloin? Netistä saa kaivettua ilmestymisaikataulun ja italiankielisen ilmestymisjärjestyksen. Se ei kuitenkaan auta Suomessa, jossa Egmont julkaisee toki tarinoita järjestyksessä, mutta sijoittaa väliin almanaccoa ja/tai color texiä. Mistä sellaista tietoa saa?
-
Sama kiinnostaa täälläkin...
-
Ei taida nykyisin olla ketään, kenen vastuulla tuon ketjun päivittäminen olisi. Kiinnostuneelle Tex-tietäjälle olisi siis siinä oiva paikka.
-
Olisihan se hienoa, jos joku jatkaisi tuota Cheyennen työtä. Sieltä täältähän noita tietoja saa, mutta ainakin Suomen Texeistä Egmont kyllä aika niukasti tiedottaa. Normien ilmestymisaika on toki koko vuodeksi, mutta muutoin mennään päivä kerrallaan. Positiivista Egmontin sivuilla on se, että nyt sentään kuukausittainen julkaisukalenteri on nähtävillä ennen kyseisen kuun loppua.
-
Missäs Cheyenne on?
-
Heipä hei kvaakin lukijoille!
Elikkä, uusi vuosi uudet kujeet! Vuosi vaihtui kivasti ja Tex-rintamalla on
kaikkea mukavaa tiedossa. 2013 on juhlavuosi Texille, tämä ikinuori täyttää nyt 60 vuotta. Onnea :) Jännää nähdä, että mitä on luvassa, Egmontin blogissa sanoivat että tänä vuonna tulee paljon erikoisjulkaisuja. Käyköhän niinkuin Pueblon kanssa -98, että loppu alle 24 tunnin sisällä jos sattuu nyt tulemaan sen veroista keräilyharvinaisuutta?
Tämän aiheen tarkoituksena on saada tietoa kasaan sekä minulle, että muillekkin Kvaak.fin lukijoille siitä, että mitä tänä vuonna on tiedossa. Jos joku on kuullut ja tietää VARMASTI jotain tämän vuoden julkaisuista, niin tänne vaan postaamaan. Kaikki risut ja ruusut ovat tervettulleita. :P
Vamos!
-
Rahalla saa ja hevosella pääsee:
http://www.huuto.net/kohteet/harvinaiset-tex-willer-novellit-9kpl--2-korttia/250510842?ref=gl
Eikös nämä ollut jollakulla hakusessa?
-
Rahalla saa ja hevosella pääsee:
http://www.huuto.net/kohteet/harvinaiset-tex-willer-novellit-9kpl--2-korttia/250510842?ref=gl
Eikös nämä ollut jollakulla hakusessa?
ja tässä on linkit huuto.nettiin, kun sinne ilmestys numerot 2 ja 4/1971 myyntiin.
on nämä ollu aika monella hakusessa, joten tossa ois:
http://www.huuto.net/kohteet/tex-willer-2_1971/250515214
http://www.huuto.net/kohteet/tex-willer-4_1971/250406673
-
Pieni pyyntö eli käytä isoja alkukirjaimiakin, nyt on pikkuisen puuroutunutta tuo teksti...
-
Noniin. Kuten tuli sanottua, niin kyllä näitä aika ajoin myynnissä näkee :)
-
Noniin. Kuten tuli sanottua, niin kyllä näitä aika ajoin myynnissä näkee :)
joo :D
-
Pieni pyyntö eli käytä isoja alkukirjaimiakin, nyt on pikkuisen puuroutunutta tuo teksti...
nyt on muokattu :D kirjotin kiireellä niin ei kerkinyt laittaa kun piti kouluun mennä :/
-
Tuota isoa Tex-juhlakokoelmaa valitsemassa olivat Jannen ja itseni lisäksi Hannu, El Reijo, Erno ja kaivattu Cheyenne. Itse heitin syötiksi El Muerton ja annoin parameetterit, minkäpituisia ja miltä ajalta tarinoita valitaan sisällykseen.
Hyviä ehdotuksia ja niputuksia tuli kaikilta mainituilta.
-
Mutta, mutta... El Muerton pitäisi tulla syksyllä kronikassa.
Alkuperäisen painolaatu on tosin surkea ja heikkenee vielä kronikassa, joten jos El Muerto tulee juhlakokoelmaan, niin se kai jätetään välistä kronikoista, kuten pari muutakin on jätetty.
Mikä sopii erinomaisesti, koska silloin muut tarinat tulevat vastaavasti kirjan verran aikaisemmin...
-
Juhlakokooma kuulostaa hyvältä ja kun vastaavissa tapauksissa on toimitus asian huomioinut tähänkin saakka, voidaan varmasti rauhallisin mielin olla sen suhteen, ettei Kronikoissa nähdä samoja tarinoita mitkä on vedetty sivuun omaan julkaisuunsa.
-
Siinähän ne perustelut El Muerton valinnalle tulivatkin.
Legendaarinen tarina, mutta aiempi surkea painojälki.
El Muertoa vanhempia stooreja kirjaan ei tulekaan, koska kronikat, klassikkomaxit, värikirjastot ja kovakantiset ovat ne jo jyränneet tai jyräämässä.
1970-luku, 1980-luku ja 1990-luku ovat edustetut pitkissä tarinoissa.
Lisäksi on ennen julkaisemattomia yksisivuisia ja yksi kolmisivuinen.
Bonuksena Paluu Pilaresiin -tarinasta (Nolitta, Letteri) pois jätetty valmis pätkä.
Pistän tarkan listauksen tänne, kun se on lopullisesti lukkoon lyöty.
-
Olisiko mahdollista saada noiden maxi, kronikka että suuralbumien ilmestymiskuukausia edes, jos ei päivälleen tiedä. Tietäisi milloin katselee kaupan hyllyjä sillä silmällä. Normi Willereiden ilmestymisaikataulut löytyivät noiden Lehtipisteiden kautta (kännykän kalenteriin merkattu), muttei Egmontin sivuilta josta nyt ensikädessä luulisi löytyvän.
-
Rahalla saa ja hevosella pääsee:
http://www.huuto.net/kohteet/harvinaiset-tex-willer-novellit-9kpl--2-korttia/250510842?ref=gl
Eikös nämä ollut jollakulla hakusessa?
Voiskos noista epävirallisistakin tehdä jonkinlaisen opuksen...pliis ^-^
-
Voiskos noista epävirallisistakin tehdä jonkinlaisen opuksen...pliis ^-^
Taitavat kaikki kuusi ensimmäistä ollakin jo "Kuuma iltapäivä" -kirjassa.
"Wix Teller" -irvailua kartellaan kuin ruttoa. Vain tuo varhainen Galep-sarjis voisi olla hyvää bonusta joskus jonnekin.
-
Taitavat kaikki kuusi ensimmäistä ollakin jo "Kuuma iltapäivä" -kirjassa.
"Wix Teller" -irvailua kartellaan kuin ruttoa. Vain tuo varhainen Galep-sarjis voisi olla hyvää bonusta joskus jonnekin.
Kiva kuulla. Tuo Kuuma iltapäivä kyllä löytyy kirjahyllystä- juu 6 ensimmäistä löytyi Kuuman iltapäivän sisällysluettelosta 8]
-
Tuota isoa Tex-juhlakokoelmaa valitsemassa olivat Jannen ja itseni lisäksi Hannu, El Reijo, Erno ja kaivattu Cheyenne.
Joo, höpsöä, että vaan minun ja Askon nimet oli mainittu tiedotteessa.
-
Ihan ok näin, muutoinhan tuo koko tiedote olisi mennyt vaan meidän nimien latelemiseen ;D
-
Jos en ihan väärin muista, niin tuon Wix Tellerin on laatinut Leomacks, joka sittemmin pääsi Tex-kööriin tekemään oikeita willereitä. Joten kyllä sillä ansionsa on, vaikka ei tyyliltään sovikaan virallisten tarinoiden rinnalla julkaistavaksi.
-
El Muerton ilmestyminen juhlapaketissa sopii kuin nyrkki silmään. Hienoa!
Kertoisiko joku tarkemmin näiden epävirallisten Texien julkaisemisesta Suomessa? Painosmäärä on tainnut vilahtaa jossakin, mutta oliko se 20? Kävi mielessä, että voisiko saman tempun tehdä uudelleen esi-texin ja wix tellerin suhteen?
Tsekkailin epämääräisen säännölliseen tapaani texwillerblogia ja huomioni kiinnittyi rouva Alisonin kuvaan. Hauskuutin itseäni kääntämällä ko. kappaleen google-kääntäjällä. Hölmöltä tuntuvastä käännöksestä sai kuitenkin selville, että Alison on aiheuttanut muuallakin saman tunteen. Siis sen, että Alison ihastui Texiin ja useimpien mielestä tunne oli hetken molemminpuolinen. Muutoinkin loistava tarina (Civitelllin piirtämät tarinat ovat aina loistavia ja Nizzi oli vedossa) päättyy kuitenkin siihen, että lesken veli vie Alisonin ja pojan mukanaan aikomuksena naimisiinmeno. Muuta mainittavaa asiaan ei ole kuin se, että jos ymmärsin oikein "mukakäännetystäsuomesta", Alisonin haluttaisiin ilmestyvän jatkotarinassa. Minusta Alisonin saa jättää yhteen tarinaan, vai?
-
El Muerto! Vihdoinkin! Alkuvuoden paras sarjisuutinen. El Muerto oli meikäläiselle SE suuri Tex-herättäjä, grazie Asko AA ja muutkin!
-
Olisiko mahdollista saada noiden maxi, kronikka että suuralbumien ilmestymiskuukausia edes, jos ei päivälleen tiedä. Tietäisi milloin katselee kaupan hyllyjä sillä silmällä. Normi Willereiden ilmestymisaikataulut löytyivät noiden Lehtipisteiden kautta (kännykän kalenteriin merkattu), muttei Egmontin sivuilta josta nyt ensikädessä luulisi löytyvän.
Löytyy normitexien ilmestymisajat Egmontinkin sivuilta, ilmestymiskalenterissa muistaakseni on linkki. Noiden erillisjulkaisujen ilmestymisestä voisi minustakin paremmin tiedottaa, vaikka sitten edes kuukauden tarkkuudella. Laitoin joskus viestiä asiasta Egmontille, kun alkoi ihmetyttää se että sivuilta löytyy kyllä ilmestymiskalenterit kaksi vuotta taaksepäin muttei kuluvaa kuukautta kauemmas eteenpäin; vastasivat että eivät halua kovin paljoa etukäteen infota, kun aikataulujen toteutuminen on niin monesta kiinni. Ymmärrettävää, mutta voisi kai sitä alustavan ajankohdan riittävän karkeasti ilmoittaa, ja tarkentaa sitten lähempänä.
-
Tässä vähän tietoa siitä, mitä tänä vuonna Italiassa on tuloillaan. Tiedot eivät ole virallisia, mutta melko luotettavia kuitenkin:
perussarja:
627-628 "Salt River"
Boselli & Andreucci
629-630 "L'inseguimento"
Faraci & Mastantuono
631-632 "Inferno Bianco"
Nizzi & Filippucci
633-634 "nimi ei tiedossa"
Boselli & Acciarino
635-636 "nimi ei tiedossa"
Boselli & Ortiz
637-639 "Messico e polvere"
Boselli & Dotti
Erikoisjulkaisut:
Almanacco del West 2013: "La pista dei fuorilegge"
Boselli & Gomez
Suuralbumi 28 "Oregon Trail"
Boselli & Venturi
Color Tex 3 "nimi ei tiedossa"
Boselli & Ticci
Maxi Tex 17"Alaska"
Boselli & Fernandez
Tex-lyhäreitä "nimi ei tiedossa"
Ruju & Scascitelli
Boselli & Genzianella
Faraci & Casertano
Manfredi & Biglia
Tuo lyhärijuttu saattaa olla taas oma julkaisusarjansa tai sitten se jotenkin sulautetaan Color-Texiin. Tarkkaa tietoa ei vielä ole. Huomio kiinnittyy siihen, että aika tasaista kahden pokkarin linjaa vedetään paitsi tuo Dottin ja Bosellin Messico e polvere. Maxi on jatko-osa lyijytuuli-maxille.
-
...Maxi on jatko-osa lyijytuuli-maxille.
Kiitos Jannelle Italian pään tulemasta. Huomioni kiinnittyi heti klassikoksi jo muodostuneen Maxin jatko-osaan. Onkohan Dawn ja Arvik menossa mukana?
Miksi muuten normi-Texissä luovuttiin hyvästä käytänteestä? Alkusivulla luki vielä jokin aika sitten Italian pään numerointi ja alkuperäisen tarinan nimi. Ei enää.
-
1970-luku, 1980-luku ja 1990-luku ovat edustetut pitkissä tarinoissa.
Hiukan kahtalaiset tunnelmat tästä. Kirja tulee varmasti ostettua, mutta omat 90-luvun lehdet ovat vielä niin hyväkuntoisia, ettei niiden ostaminen toiseen kertaan suuresti houkuttele. Joten mielelläni näkisin niissäkin jotain lisäarvoa, esim jos opus olisi suuralbumikokoinen - sana 'massiivinen' toivottavasti viittaa tähän. Näin siis puhtaasti itsekkäistä lähtökohdista, osa faneistahan ei ollut edes syntynyt 90-luvulla.
Ja jos El Muerto on kirjassa, niin kronikassa 36 lienee tarina Ihmismetsästystä kokonaan, eli 76 lisäsivua.
Miksi muuten normi-Texissä luovuttiin hyvästä käytänteestä? Alkusivulla luki vielä jokin aika sitten Italian pään numerointi ja alkuperäisen tarinan nimi. Ei enää.
Tätä olen kaivannut minäkin.
-
Kiitos Jannelle Italian pään tulemasta. Huomioni kiinnittyi heti klassikoksi jo muodostuneen Maxin jatko-osaan. Onkohan Dawn ja Arvik menossa mukana?
Tiämmä ainakin Dawn on.
-
Hiukan kahtalaiset tunnelmat tästä. Kirja tulee varmasti ostettua, mutta omat 90-luvun lehdet ovat vielä niin hyväkuntoisia, ettei niiden ostaminen toiseen kertaan suuresti houkuttele. Joten mielelläni näkisin niissäkin jotain lisäarvoa, esim jos opus olisi suuralbumikokoinen - sana 'massiivinen' toivottavasti viittaa tähän.
"Massiivinen" Tex-kirja tulee olemaan samaa formaattia kuin viimeaikaiset 12 seikkailun Korkeajännitys-raamatut. Noin 780 sivua eli El Muerto ja (tällä hetkellä ehdolla) kaksi ylipitkää valioseikkailua kahdelta muulta vuosikymmeneltä ja eri piirtäjiltä. Sivukoko on hiukan isompi, mutta ei sentään suuralbumien A4. Silmämämääräisesti näyttäisi olevan suunnilleen värikirjastoa vastaava. Mustavalkoinen painatus.
-
Tex on entistä hankalampi vastustaja konnille kun hänen vahvuuksiinsa on lisätty liito-oravan ominaisuuksia (sivu jostain tulevasta seikkailusta):
-
Ticciä näyttäisi olevan. Onkohan se tuosta color Tex 3:sta..?
-
Se on sitten Decio Canzio siirtynyt autuaammille metsästysmaille. Kovin monelle nimi ei sano mitää. Muutama Texin käsikirjoitus on meriittilistalla, mutta suurempi vaikutus hänellä on ollut taustavaikuttajana Sergio Bonelli Editoressa. Hän kuului 80-luvulta lähtien Serrgio Bonellin kyhäämään tarinoiden tarkastuskomiteaan. Komitean läpi menivät kaikki kustantamon tarinat ellei kirjoittajan kanssa erikseen toisin oltu sovittu. Suurin rooli hänellä on ollut Antonio Seguran tarinoiden 'puhtaaksikirjoittajana'. Ennen kuolemaansa hän oli muutaman vuoden jo eläkkeellä mutta osallistui edelleen tarinoiden tarkistamiseen. Sanotaan, että Canzio oli Sergio Bonelli oikea käsi, joten hänen vaikutusvaltansa yhtiössä on ollut suuri.
-
Tex on entistä hankalampi vastustaja konnille kun hänen vahvuuksiinsa on lisätty liito-oravan ominaisuuksia...
Heh, "radioaktiivinen liito-orava puri Tex Willeriä karjanäyttelyssä ja hän sai liito-oravan suhteelliset voimat..."
-
Klaatun kulta ja Salasanoma -tarinat vuodelta 1994 ovat minusta oivallisia näytteitä Decio Canzion tarinaniskutaidoista.
Harmi, että Canzion ei annettu tehdä enempää omia tarinoita. Toinen merkillisyys käsikirjoittajissa on Medda, muistaakseni vain yksi tarina. Ei mitään hajua minkälainen tarina, mutta ehkä näytöt eivät riittäneet enempään.
Ei siinä mitään liito-oravan taitoja tarvita. Hyppää puusta eteen- ja alaspäin, niin näyttää liidolta. Harva kaveri vain uskaltaa tehdä noin :)
-
Klaatun kulta ja Salasanoma -tarinat vuodelta 1994 ovat minusta oivallisia näytteitä Decio Canzion tarinaniskutaidoista.
Harmi, että Canzion ei annettu tehdä enempää omia tarinoita. Toinen merkillisyys käsikirjoittajissa on Medda, muistaakseni vain yksi tarina. Ei mitään hajua minkälainen tarina, mutta ehkä näytöt eivät riittäneet enempään.
Ei siinä mitään liito-oravan taitoja tarvita. Hyppää puusta eteen- ja alaspäin, niin näyttää liidolta. Harva kaveri vain uskaltaa tehdä noin :)
Medda teki kaksi tarinaa: Toinen oli suhteellisen perinteinen Kilpailevat Koplat jossa tosin dialogi oli aika hyvää, ja oli muistaakseni viimeinen tarina jonka Blasco piirsi, ja toinen/viimeinen oli Kauhua! jossa tehtiin lähes tyylipuhdasta gialloa, joka sopi yllättävän hyvin Texin maailmaan, nahkahansikkainen murhaaja oli ja kaikki. Mielestäni varsin aliarvostettu tarina kun äänestetään parhaita Tex-tarinoita, tämä kannattaisi mainita ainakin omalaatuisudeltaan.
-
Medda ja Boselli ottivat kisan siitä, kumpi pääsee sarjan vakkarikirjoittajaksi Nizzin ollessa telakalla. Boselli sai parempaa palautetta tarinoistaan, ja tuli valituksi. Canzio, Manfredi ja Segura paikkailivat samaan aikaan Nizzin tauon aikaista tarinatarvetta. Käsittääkseni ei ollut aikomustakaan tehdä Canziosta vakinaista kirjoittajaa. Manfredilla oli muuta puhaa ja hänen Texinsäkin sai odottaa vuosikymmenen julkaisuaan. Seguran ekaa tarinaa saatiin myös odotella ja se ilmestyi vihdoin maksina Canzion paikkailemana.
Meddaa jäi ikävä. Saisivat kutsua hänet takaisin nyt kun tuntuvat kaikki nykykirjoittajat olevan enemmän tai vähemmän kesäterässä.
-
Medda ja Boselli ottivat kisan siitä, kumpi pääsee sarjan vakkarikirjoittajaksi Nizzin ollessa telakalla. Boselli sai parempaa palautetta tarinoistaan, ja tuli valituksi. Canzio, Manfredi ja Segura paikkailivat samaan aikaan Nizzin tauon aikaista tarinatarvetta. Käsittääkseni ei ollut aikomustakaan tehdä Canziosta vakinaista kirjoittajaa. Manfredilla oli muuta puhaa ja hänen Texinsäkin sai odottaa vuosikymmenen julkaisuaan. Seguran ekaa tarinaa saatiin myös odotella ja se ilmestyi vihdoin maksina Canzion paikkailemana.
Meddaa jäi ikävä. Saisivat kutsua hänet takaisin nyt kun tuntuvat kaikki nykykirjoittajat olevan enemmän tai vähemmän kesäterässä.
Keitäs nyt on vakituisina, Boselli näyttäisi vetävän päävastuuta, ja välillä tekee Faraci, Ruju, ja joskus Manfredi?
-
Toinen/viimeinen oli Kauhua! jossa tehtiin lähes tyylipuhdasta gialloa, joka sopi yllättävän hyvin Texin maailmaan, nahkahansikkainen murhaaja oli ja kaikki. Mielestäni varsin aliarvostettu tarina kun äänestetään parhaita Tex-tarinoita, tämä kannattaisi mainita ainakin omalaatuisudeltaan.
Totta turiset.. Erilaisuudellaan nousee kyllä esiin, mutta aika vähän siitä on ollut puhetta. Ite tykkäsin, olin hiukan toisella kymmenellä kun luin sen eka kertaa ja täytyy sanoa, että se kyllä osui ja uppos kertalaakista. Jännitys säilyi hyvin läpi tarinan.
-
Keitäs nyt on vakituisina, Boselli näyttäisi vetävän päävastuuta, ja välillä tekee Faraci, Ruju, ja joskus Manfredi?
Just nämä. Ruju on lisäämässä vastuutaan rajusti kun taas Manfredilla on vain pari tarinaa teon alla muiden kiireiden vuoksi.
-
Tuo maaliskuun juhlanumero, eli normisarjan nr 3, lienee se Italian eka Color Tex, eli tämä? (mutta mustavalkoisena?):
-
Niin minäkin olen ymmärtänyt.
-
Siinä onkin sitten tiedossa tavallista tuhdimpi lukupaketti, sivuja pitäisi olla 160. Mukava juttu! Kaivoin italian sivuilta vielä näytesivun, ihan näköinen on Brindisin piirtämä Tex:
-
Siinä onkin sitten tiedossa tavallista tuhdimpi lukupaketti, sivuja pitäisi olla 160. Mukava juttu! Kaivoin italian sivuilta vielä näytesivun, ihan näköinen on Brindisin piirtämä Tex:
Tämähän taitaa olla se tarina jossa Carsonin raportoidaan saaden surmansa (just joo) ja muu sakki lähtee kostoretkelle?
-
Siltähän tuo hyvinkin pitkälle vaikuttaa.
Google käännös esittelystä:Tex olisi uskonut he elivät niin aikaa. Meidän sankari, hänen Jännitystä elämään, hän kärsi muun tuskallinen tappioita, mukaan lukien Lilyth ylittämätön. Mutta hän, kuten kaikki muutkin, piti itsestään selvänä, että neljän pards olivat kuolemattomia huolimatta kaikki kertoimet. Nyt traaginen sähkeen kertoo hänelle uutisen, että Kit Carson kuoli hämärissä olosuhteissa Spokane Falls, Oregon. Sydämissä Tex, Tiger Kit ja shokki tulee säälimätön halu saada oikeutta puuttuvat ystävä ja kolme vasemmalle Pohjois jäljillä kostoa.Ylimääräinen debyytti Hetkeäkään hengähdystauko uuden värin sarja
-
Olen joskus ennenkin kertonut, mutta nuo värit ei ole niin karseat kuin noissa kuvissa.
-
Kiinnitin väreissä huomiota kasvoihin ja käsiin; kovin kalpeita ovat, olisiko Tex alkanut käyttämään puuteria? Täydestä menisivät Tuska-festareilla.
-
Mutta eivät ole noin kalpoisa varsinaisessa painotuotteessa ;).
-
Noi googlen käännökset on kyllä ihan parhaita :laugh:
-
Mielenkiinnolla odotan, onko Petri Hiltusen näkemystä Texistä näissä juhlavuoden numeroissa.
Eikös nyt ollutkin niin, että Texistä oli myös uusi tietoteos tulossa? Haulla varmaan löytyykin jotain tietoa aiheesta mutta ajattelin tällä kertaa kysyä.
-
Tuli jo kesällä:
-
Tuli jo kesällä:
Kiitokset! Soitin paikalliseen Akateemiseen ja pyysin pistään syrjään.
-
Kiitokset! Soitin paikalliseen Akateemiseen ja pyysin pistään syrjään.
Heips,
Ihan vaan vinkkinä...kirjojen hinnoissa onn suuriakin eroja kauppakohtaisesti. Olen tilannut Suomalaisesta kirjakaupasta erään todella paksukokoisen taidekirjan aikaa sitten ja sain sen 25 euroa halvemmalla kuin olisin tilannut sen Akateemisesta kirjakaupasta. Ainakin minulle on säästöä 25 euroa. Joten kannattaa olla tarkkana niin säästää euroja näinä vaikeina taloudellisina aikoina.
-
Ihan vaan vinkkinä...kirjojen hinnoissa onn suuriakin eroja kauppakohtaisesti. Olen tilannut Suomalaisesta kirjakaupasta erään todella paksukokoisen taidekirjan aikaa sitten ja sain sen 25 euroa halvemmalla kuin olisin tilannut sen Akateemisesta kirjakaupasta. Ainakin minulle on säästöä 25 euroa. Joten kannattaa olla tarkkana niin säästää euroja näinä vaikeina taloudellisina aikoina.
Kiitos vinkistä! Tällä kertaa ei ollut ihan noin isoa eroa. :)
-
Nettikaupassa:
- Suomalainen kirjakauppa, vajaat 24
- Akateeminen kirjakauppa, reilut 19 e
Kummankaan kaupan perimistä postimaksuista ei mulla ole tietoa.
-
Nettikaupassa:
- Suomalainen kirjakauppa, vajaat 24
- Akateeminen kirjakauppa, reilut 19 e
Kummankaan kaupan perimistä postimaksuista ei mulla ole tietoa.
bananapressiin on tullut ennakkotilattavaksi ensimmäinen tämän vuoden erikois-tex!
Kadonnut pueblo väreissä! Itse ennakkotilasin eilen ja nyt innolla odottelemaan vaan :D tossa linkkiä niin pääsee sivulle nopeasti: http://www.bananapress.fi/index.php?&sivu=33534&kappale[21491][alkuluku]=0&kappale[21491][sql_haku]=tuoteryhma%3D%27tex+willer%27+and+uutuus%3E0&&sivu=33516&kappale[21451][nr]=657911
-
Tämäpä mukava uutinen! Täytyypä hankkia väriversiokin!
-
Pitää hommata juu. Mutta jos näistäkin alkaa tulla koko sarja väreissä, pitää miettiä, josko luopuisi tavoitteesta hankkia kaikki Suomen Tex-julkisut. Alkaa hyllytila olla kortilla.
-
Joo, alkaa tulla jo mitta täyteen itsekullakin ;)
-
^Heh, hauska ilmiö; kun kerättävät kohteet lisääntyvät, laskee keräilijöiden keräilyinnostus. Toisaalta tuo on aika normaali reaktio, kun edessä jo siintänyt vuorenhuippu onkin yllättäen taas saavuttamattomalta tuntuvan matkan päässä. Se lannistaa. Willerin kohdalla, perussarjojen seuraajana, en henkilökohtaisesti paini tämän ongelman kanssa.
-
Pitää hommata juu. Mutta jos näistäkin alkaa tulla koko sarja väreissä, pitää miettiä, josko luopuisi tavoitteesta hankkia kaikki Suomen Tex-julkisut. Alkaa hyllytila olla kortilla.
Hyllyjä saa kaupasta :D. Eri asia jos talo alkaa käymään pieneksi.
-
Tuskinpa tulee koko sarja, vaan tuo Pueblo, hyvä veto siinäkin suhteessa että tuosta pyydetään nykyään maltaita ja näin uusintapainos vie maton alta rahastajilta ;D
Uutta Maxiakin pukkaa näemmä, sekin on bueno juttu.
-
Minustakin makea juttu että tuo kadonnut pueblo julkaistaan ja vieläpä väreissä. Tosin ruudut ovat pienemmät kuin musta-valkoisessa loppuunmyydyssä painoksessa. Pääasia että tuon vihdoinkin saa itselleen, sillä minulla sitä ei ole. Ja huutonetissä siitä on pyydetty ainakin 100 euroa. Aika kova summa yhdestä albumista, jonka saa Italian Ebayltä 5 eurolla. Kieli tietenkin Italia jos sitä ymmärtää. Säästän rahani Sy Barry originaalia varten.
Mutta kiitos tosiaan Egmontille että päättivät julkaista juuri tuon albumin, vaikka muitakin mielenkiintoisia juttuja olisi varmasti tarjolla.
-
(http://www.ubcfumetti.com/vault/ubc/26749_tex0626-067.jpg)
Katselin aikani kuluksi, mitä on tulossa seuraavaksi. Jos kolmonen on juhlanumero, niin 2013/4 suurella todennäköisyydellä aloittaa Ruju-Ortiz (625-626) parivaljakon tarinan. Minä pidän Ortizista. Google-kääntäjät eivät ole vielä niin hyviä, että tarinan juonesta olisi päässyt täysin kiinni, mutta ilmeisesti yksi juttu piilee munkissa, joka on aikoinaan ollut pahis.
Edelleen pitää kysyä, että voisiko normi-Texin alkusivuille ympätä alkuperäismaan mukaisen tarinanumeron?
-
Kuinkahan hankalan takana seuraavien tarinakokonaisuuksien löytäminen voi olla? En ole vielä lähtenyt paikallisia divareita kiertämään, joten ajattelin kysäistä täältä.
Tehtävä Great Fallsissa (1-4/79). Itselläni on tästä ykkösnumero jossain mutta en ole sitä koskaan lukenut loppuun.
Kahden lipun välillä (3-5/77). Myös muut sisällissota-aiheiset tarinat kiinnostavat. Itseltäni löytyy Sodan liekit sekä tuoreehko Missouri. Mitä muita löytyy.
Carsonin menneisyys (2-4/95).
Nuo 70-luvun numerot lienevät jo kohtuu kiven alla mutta 90-lukuisia Willereitä kuvittelisi hyvin varustelluista divareista vielä löytyvän.
-
Kuinkahan hankalan takana seuraavien tarinakokonaisuuksien löytäminen voi olla? En ole vielä lähtenyt paikallisia divareita kiertämään, joten ajattelin kysäistä täältä.
Kahden lipun välillä (3-5/77). Myös muut sisällissota-aiheiset tarinat kiinnostavat. Itseltäni löytyy Sodan liekit sekä tuoreehko Missouri. .
3 ja 4/77 löytyy varmaan pian aika helposti. Itse odottelen ainakin seuraavaa kronikkaa jonka jälkeen nuo numerot lähtevät myyntiin tai divariin. Olen myynyt/vaihtanut kaikki kronikoissa ilmestyneet (numerot 71-2/77) sitä mukaa kun kronikkoja on tullut. Divareissa kun valikoimaa on katsellut niin en ole ainoa joka näin on tehnyt. 5/77 löytyy sitten sitä seuraavan kronikan ilmestymisen jälkeen.
-
...
Nuo 70-luvun numerot lienevät jo kohtuu kiven alla mutta 90-lukuisia Willereitä kuvittelisi hyvin varustelluista divareista vielä löytyvän.
Huuto.netissä pyörii paljon 70-luvun texejä ja nuo eivät enää maksa montaa euroa.
-
90-lukuisia Willereitä kuvittelisi hyvin varustelluista divareista vielä löytyvän.
Ei välttämättä. Painosmäärät olivat 80-90 -luvun taitteessa paljon pienemmät kuin esim. 1980-luvun Texeissä. Divareihin ei siis juurikaan ole päätynyt ylimääräisiksi jääneitä kappaleita. Mutta kyllä noita kaikkia löytyy, jos vaan viitsii vaikka huuto.netissä metsästää.
-
Ainakin tääl pääkaupunkiseudulla Texejä löytyy Kulkukatin pojasta ja SS Libriconista.
Koskaan ei voi olla täysin varma huutonetistä ostetuista Texeistä, vaikka myyjien velvollisuus on laittaa tarkka kuvaus kunnosta. Se on aina suotavaa.
Divareissa usein Texit ovat muovin sisällä, jotta kannet pysyvät hyvänä. Aina minulle on näytetty pussin sisältö, jos olen halunnut katsoa lehteä. Se, että lehti on muovissa ei takaa sitä, että lehti on priima kuntoinen. Olen ostanut lehtiä, jotka ovat olleet muovin sisällä nätisti paketoituna. Mutta itse lehdestä on revitty sivuja irti, tai ollut likaa, jota ei ole huomattu ja huomioitu lehden hinnassa.
Ja nimenomaan kannattaa olla tarkka noiden vanhojen Texien kanssa, sillä niissä käytettiin äärettömän huonoa liimaa, joka ei kestä ajan patinaa. Varsinkin 1970-luvulla. Samoin oli vanhojen Tarzanin erikoisnumeroitten ja jättikirjojen kanssa.
Kesäisin useilla kirpputoreilla on ollut paljon Texejä myynnissä tosi halpaan hintaan. Viimeksi myytiin 0,50 centtiä kpl. Kannattaa katsella.
-
Eli tuossa 77:ssa kannattaisi jopa odottaa sitä seuraavaa kronikkaa?
Täällä Oulussa on ainakin yksi divari, mistä on tullut Texejä kotiin kannettua. Pitää käydä joku päivä siellä.
-
Huudosta löytyikin nuo 95 ja 79 vuoden tarinat lukuunottamatta yhtä numeroa kummastakin. ;D
-
Mietiskelin aikani kuluksi, että jos Juhlakirjaan tulee 70-luvulta El Muerto, mitä mahtaa olla valittuna 80- ja 90-luvuilta?
Jos minulta kysyttäisiin, niin valitsisin 80-luvulta tietenkin jonkun Mefisto-Yama-tarinan (Viidakon murhenäytelmä, Yaman paluu tai Mefiston varjo). Mutta todennäköisesti näin ei käy ja toisaalta El Muerto on Galepin käsialaa, joten ehkä 80-luvulta on valittu joku toinen piirtäjä. 80-luvun huipputarinoihin mahtuu tietenkin Letteriä, mutta myös Fuscoa, Nicoloa ja jopa Civitelliä. Valintaraadilla on ollut paha tehtävä, valitako Nicololta Suuri vehkeily (-85), Fuscolta esim. Kuolleista noussut kostaja (-87) tai Cheyenne Club (-87) vai pitäytyä Letterissä, esim. Pyramidin arvoitus (80) tai Shanghai Ladyn tragedia (-89) tai joku kaupunkiin sijoittuva tarina. Civitelliltäkin on loistava Murha Corpus Christissä (-88) olemassa. Olisikohan 80-luvun tarina jossain noista?
90-luvun perkaamisen jätän jollekin toiselle.
-
90-luvulta juhlakirjaan pitäisi valita Kadonnut poliisipäällikkö. Painojälki on sen verran huono tuossa vuoden 91 tarinassa, että jo sekin puoltaa uudelleenpainatusta ja onhan se Villaa. Villan piirrosjälkeä kelpaa katsella hieman isommassakin koossa. Se toisi lisäksi hieman lievitystä Villan suuralbumin odotukseen.
-
Mietiskelin aikani kuluksi, että jos Juhlakirjaan tulee 70-luvulta El Muerto, mitä mahtaa olla valittuna 80- ja 90-luvuilta?
Heitänpä tähän omatkin ajatukseni aiheesta.
Kirja on siis n 780 sivua ja El Muerto lienee jo varma valinta ( 185 s ). Suuri Vehkeily ( 511 s ) taas on liian pitkä.
Oma listaukseni voisi olla 80-luvulta Keltainen Koira ( 345 s ) ja 90-luvulta Kauhua! ( 220 s ), El Muerton kanssa yhteensä 750 sivua.
Eli tuloksena olisi kolme pitkän linjan suosikkipiirtäjää ( Galep, Ticci ja Letteri ) ja kolme käsikirjoittajaa ( Nolitta, Bonelli ja Medda - valitettavasti Nizzi ja Boselli jäisivät pois ).
Lisäksi tarinat edustavat kolmea eri lajityyppiä, eräänlainen spagettiwestern vahvalla henkilökaartilla, polveileva intiaanisota juonitteluineen ja lopulta kaupunkiin sijoittuva kauhudekkari. Tämän tyylinen kirja sopisi lahjaksi ennakkoluuloiselle ja avaisi silmät monilta, jotka pitävät Texiä pelkkänä vanhanaikaisena hevosoopperana ( ja kestotilaus tehdään seuraavana päivänä... ).
-
Bonuksena Paluu Pilaresiin -tarinasta (Nolitta, Letteri) pois jätetty valmis pätkä.
Alkäähän unohtako tarinaveikkailuistanne tätä tietoa. ;D Jollen ihan väärin muista, niin tämän pätkän pituus taisi olla peräti 30 sivua.
-
90-luvulta juhlakirjaan pitäisi valita Kadonnut poliisipäällikkö. Painojälki on sen verran huono tuossa vuoden 91 tarinassa, että jo sekin puoltaa uudelleenpainatusta ja onhan se Villaa. Villan piirrosjälkeä kelpaa katsella hieman isommassakin koossa. Se toisi lisäksi hieman lievitystä Villan suuralbumin odotukseen.
Samaa mieltä. Kadonnut poliisipäällikkö on kyllä aivan loistava tarina!
-
Veikkaaminen on kivaa :)
Jos oletetaan, että bonuspätkä mukaan luettuna juhlakirjan tarinat on valittu siten, että ei ole samaa piirtäjää, niin Galepin ja Letterin kaveriksi 80-luvulta ei jää kuin Ticci ja Fusco. Edellä mainittu Villan tarina sopisi minunkin puolestani kirjaan.
Nelikoksi tulisi tällöin Galep, Letteri ja kaksi kolmikosta Fusco, Villa ja Ticci. Legendaarisia piirtäjiä kaikki. Tosin pähkäilyni voivat olla päin mäntyä. Asiasta tietävät nauravat partaansa :)
-
Asiasta tietävät nauravat partaansa :)
Ja ihan kippurassa ;). No, ei sentään. Voin sanoa, että ihan samoja tarinoita sitä 'raatikin' pyöritteli. Lopputulos, jos sellaista vielä edes on olemassa, on hyvä kompromissi kaikesta. Rautaisia tarinoita on tulossa, sen takaan!
-
Tässä Bananasta poimittuna seuraavat herkut:
Maxi-Tex 25: Oikeuden mies
(http://www.bananapress.fi/Banana/tiedostot/p1-s3265.jpg)
Tex Willer Kirjasto 17: Peli on pelattu
(http://www.bananapress.fi/Banana/tiedostot/s3267.jpg)
Tex Willer: Kadonnut pueblo
(http://www.bananapress.fi/Banana/tiedostot/p1-s3266.jpg)
-
Onkohan tuossa Kadonnut Pueblo kirjassa sitä Giovanni Ticcin pitkää piirtäjä esittelyä, joka oli tuossa suuralbumissa etu ja takasivulla, joka nykyään maksaa maltaita huutonetissä? Minusta se oli tärkeä elementti. Toki Jannen Tex kirjassa on ollut kattava Ticcin esittely ja varsinkin Traagisessa ristissä siis siinä upeassa kovakantisessa, jonka painojälki oli parasta, mitä koskaan olen nähnyt Texeissä. Nykyinen paperi ja painojälki on surkeaa noissa perus Texeissä (money talks), huokoista, pehmeää WC-paperia joka ohenee vuosi vuodelta ja jättää paino mustetta sormiin ja piirtäjän alkuperäisestä originaalin loistosta on vain aavistus jäljellä jos sitäkään aina, mikälin käteen sattuu maanantai kappale. Sanokaa vaan suoraan jos olen väärässä, niin esitän pahoittelut! ;) Olen tästä napissut aikaisemminkin. Mutta hyvä palauttaa valtakunta maan tasalle.
En halua maksaa WC-paperista!
-
Paperi voisi tosiaan Texissä olla parempaa, mutta on painojälki minusta paljon parempaa kuin muutama vuosi sitten, jolloin mustat alueet jättivät selvän jäljen viereiselle sivulle. Mustakin on nyt mustempaa. Texissa ei ole onneksi koskaan ollut ongelmia resoluution kanssa. Kyllä minä näitä mielelläni luen, mutta vielä mieluummin kovakantisista teoksista, joissa ei ole kompromisseja tehty.
-
Paperi voisi tosiaan Texissä olla parempaa, mutta on painojälki minusta paljon parempaa kuin muutama vuosi sitten, jolloin mustat alueet jättivät selvän jäljen viereiselle sivulle. Mustakin on nyt mustempaa. Texissa ei ole onneksi koskaan ollut ongelmia resoluution kanssa. Kyllä minä näitä mielelläni luen, mutta vielä mieluummin kovakantisista teoksista, joissa ei ole kompromisseja tehty.
Vieläkin silloin tällöin näkee tota ilmiötä, josta Janne mainitsi, että
mustat alueet jättävät jäljen viereiselle sivulle.
Mutta on tässä hyvääkin. Kertaakaan en ole törmännyt kirjakaupoissa
lehden irtonumeroihin, joita olisi kaltoin kohdeltu, kannet vääntyneet
tms. kuten Postin kovakouraisessa käsittelyssä tapahtuu....usein . ;D
-
Lähimmän suomalaisen kirjakaupan hyllystä ei juurikaan Texin irtonumeroa löydy vaikkei mikään ihan pieni olekaan. Tämä numero 2, Raision Myllyn pikku prismassa tais olla 7 kipaletta. Kaikenlaista jälkeä oli kansissa lähinnä selviä taitosmurtumia pieniä ruttuja. Parhaan valkkasin mutta siinäkin oli pientä sanomista ja muita en olisi lainkaan kelpuuttanut. Tänään ihan mielenkiinnosta Maskun tarjoustalossa 5 kipaletta mistä yksikään ei olis kelvannu mulle. Kyllä mä voin maksaa tästä "vessapaperista" mutta 95 rosenttisesti pitää kyllä priimaa olla. Aika vaikeaa alkaa jo olla ihan kauppakierroksellakin ja tilaaminenhan ei käy laatuun...viittis ny iha turkkusenkaan tän takia lähtee 8]
Kyllä, haaveilen edelleen kovista kansista ja huippulaadusta ja valmis maksamaankin siitä...
-
Mä tykkään Texin paperista. Ei se mitään vessapaperia ole. Ja postin kovakouraisuuttakaan en ole joutunut pahemmin kokemaan. Yksi numero taisi tulla hiukan kolhittuna viime vuoden puolella, mutta muuten ollut paremmassa kunnossa, mitä kaupasta löytäisi.
-
Kyllä se välillä aika pehmeältä on tuntunut kädessä . Ei ihan WC-paperia, mutta lumppu tai jätepaperista ja sen massasta tehtyä. En ole kokeillut takapuoleen vielä. :laugh: :-[ Takaan 100%sesti että kun olet lukenut lehdykän loppuun saakka, ja kätesi ovat osuneet ruutuihin, siitä irtoaa väriä.
Ei tuollainen pehmeä paperi ole todellakaan sarjakuvalle paras vaiheoehto. Mutta paperilaadut maksavat tietennii. Siis tarkoitan sitä, että jos paperi on liian huokoinen ja pehmeä painettaessa, niin silloin ohuet hiusviivat katoavat tai ainakaan eivät näytä niin hyviltä. Tosin en tiedä näistä painoasioista paljoakaan, mutta minun silmäni ovat aika tarkat huomaamaan asioita.
Ok. Joku tykkää mutta minä en.
ps. Minulla on Italiankielisiä vanhoja ja uudempia Tex Willereitä. Miksei voitaisi käyttää samanlaatuista paperia myös Suomessa joka noissa on ihan hyvää ja sopivan paksua. Varmasti löytyy. Enkä usko hinnan nousevan juuri mitään. Jos nousee, niin se on todistus, että nyt käytettävä paperi on huonolaatuista.
-
Ja postin kovakouraisuuttakaan en ole joutunut pahemmin kokemaan. Yksi numero taisi tulla hiukan kolhittuna viime vuoden puolella, mutta muuten ollut paremmassa kunnossa, mitä kaupasta löytäisi.
Kateeksi käy. Minulla noin viimeisen runsaan vuoden aikana KAIKKI numerot ovat tulleet perille enemmän tai vähemmän vioittuneina. Pahimmat olen pyytänyt ja saanut Egmontilta ehjinä. Joka jumalan lehdessä on ollut remmin jäljet etukannessa ja/tai takakannessa, näiden lisäksi kulmat kurtussa ja välillä hampaan jälkiä reunoissa. YHTÄ AINUTTA ehjää numeroa ei ole tullut. Niinpä lopetin kestotilauksen (jonka olin aloittanut joskus 1980-luvun alkupuolella). Parin kk sisällä siirryn irtonumero-ostajaksi; niinkuin tiedän aika monen muunkin tehneen.
Vaikea sanoa, kuka tässäkin jutussa jää voittajaksi. Olettaisin kumminkin, että Itellakin tätä tekee rahan vuoksi, että kyllä kait se sielläkin tuntuu jos isompi porukka kestotilauksista luopuu. Mutta jos ei osaa toimittaa tavaraa ehjänä perille niin ei sitten vaan osaa.
-
Kateeksi käy. Minulla noin viimeisen runsaan vuoden aikana KAIKKI numerot ovat tulleet perille enemmän tai vähemmän vioittuneina. Pahimmat olen pyytänyt ja saanut Egmontilta ehjinä. Joka jumalan lehdessä on ollut remmin jäljet etukannessa ja/tai takakannessa, näiden lisäksi kulmat kurtussa ja välillä hampaan jälkiä reunoissa. YHTÄ AINUTTA ehjää numeroa ei ole tullut. Niinpä lopetin kestotilauksen (jonka olin aloittanut joskus 1980-luvun alkupuolella). Parin kk sisällä siirryn irtonumero-ostajaksi; niinkuin tiedän aika monen muunkin tehneen.
Vaikea sanoa, kuka tässäkin jutussa jää voittajaksi. Olettaisin kumminkin, että Itellakin tätä tekee rahan vuoksi, että kyllä kait se sielläkin tuntuu jos isompi porukka kestotilauksista luopuu. Mutta jos ei osaa toimittaa tavaraa ehjänä perille niin ei sitten vaan osaa.
Mulla myös huonoja kokemuksia postinkäsittelystä (by Itella). Ilmeisesti meillä on huonoa säkää = huolimaton postinjakaja.
-
En usko että tuo on postinjakajasta kiinni. Vauriot syntyvät jo aiemmin, niputettaessa ja lajitelukoneilla ajettaessa, mahdollisesti myös jakeluun lastattaessa (tiedä häntä mitä kaikkia vaiheita siinä sitten onkaan). Pääasia on se, ettei Itella ole mitenkään sitoutunut toimittamaan tavaroita ehjänä perille.
Minullehan tuli yksi Kalkkaro-lehti (Vantaalle, ja kirje käsittääkseni oli postitettu Turusta; korjaa Petteri jos olen väärässä) kirjekuoressa joka oli puoliksi revitty ja muutamaan otteeseen taiteltu, ja kuoressa oli TAMPEREEN postitoimiston lappu että "lähetys on vahingoittunut".
Itellan toiminta saa piirteitä jotka ovat jokaiselle Knallia ja sateenvarjoa kuunnelleille erittäin tuttuja.
-
... välillä hampaan jälkiä reunoissa.
Täh!? Tuo on outoa jopa Itellan mittapuulla. Mitä seuraavaksi? Siemennestetahroja?
-
Tai jotain muuta; Orjan Mayhan tuossa edellä totesi Texeissä käytettävän paperin olevan WC-paperia.
Kuvaukseni "hampaan jäljet" ei välttämättä viittaa postipojan tai hänen opaskoiransa hampaisiin, vaan esim. hammasrattaiden tms. tuottamiin jälkiin.
-
Tex Willerin -ystäville tiedoksi!
Suomeen on perustettu uusi kustantamo, joka ilmoittaa erikoistuvansa italialaisiin sarjakuviin, ensimmäisenä julkaisuna on Nick Raider (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,15345.0.html).
http://www.mysteerikustannus.fi/
-
Huh! Luulin sen tarkoittavan myyntilukuja, kun sanottiin, että Texillä pyyhkii hyvin! :-[
-
Olisi hienoa, jos joskus saisimme Fabio Civitelliltä jotakin isompaa kirjaa suomeksi.
Häneltä on julkaistu seuraavanlainen kirja, jonka kuva on tässä linkissä.
Olen ihmetellyt sitä, miksei Fabio Civitelliä ole koskaan kutsuttu Suomeen viereilemaan ja yleensäkkin noita Tex Willer piirtäjiä. Eikö olisi ideaa siinä, että vaikkapa ensi vuonna 2014 joku Tex Willer piirtäjä kutsuttaisiin Suomeen ja samalla julkaistaisiin juuri ennen hänen tuloaan jokin speciaali kirja ja siihen sitten hän voisi antaa nimikirjoituksensa ja vaikkapa piirtää jotakin.
Tai kirja julkaistaisiin vasta samana päivänä sarjakuva festivaaleilla kun joku piirtäjä on haastattelussa. Ja senjälkeen sitten vaan jonoon ostamaan kirja ja saamaan nimmari.
Ja usein piirtäjillä on mahdollisesti mukanaan aitoja origineeleja joita voi ostaa jotka niitä haluavat.
Ja ainahan Suomessa voidaan kyhätä kokoon jokin speciaali kirja. Näinhän tehtiin kovakantisessa Tex Willer kirjassa Kuuma iltapäivä.
-
Olisi hienoa, jos joskus saisimme Fabio Civitelliltä jotakin isompaa kirjaa suomeksi.
Häneltä on julkaistu seuraavanlainen kirja, jonka kuva on tässä linkissä.
Olen ihmetellyt sitä, miksei Fabio Civitelliä ole koskaan kutsuttu Suomeen viereilemaan ja yleensäkkin noita Tex Willer piirtäjiä. Eikö olisi ideaa siinä, että vaikkapa ensi vuonna 2014 joku Tex Willer piirtäjä kutsuttaisiin Suomeen ja samalla julkaistaisiin juuri ennen hänen tuloaan jokin speciaali kirja ja siihen sitten hän voisi antaa nimikirjoituksensa ja vaikkapa piirtää jotakin.
Tai kirja julkaistaisiin vasta samana päivänä sarjakuva festivaaleilla kun joku piirtäjä on haastattelussa. Ja senjälkeen sitten vaan jonoon ostamaan kirja ja saamaan nimmari.
Ja usein piirtäjillä on mahdollisesti mukanaan aitoja origineeleja joita voi ostaa jotka niitä haluavat.
Ja ainahan Suomessa voidaan kyhätä kokoon jokin speciaali kirja. Näinhän tehtiin kovakantisessa Tex Willer kirjassa Kuuma iltapäivä.
Tuo Civitelli-julkaisu on vihkonen, näyttelyesite ymmärtääkseni.
Siitä on näytteitä juuri "Kuumassa iltapäivässä".
Mitä Fabion Suomen vierailuun tulee, kannattaa olla toiveikas, onhan juhlavuosi ja kaikkea.
-
Civitellin tai jonkun muun tex-taiteilijan vierailu Suomeen olisi kyllä huikeaa. Sinne voisi vaikka mennä.
Netissä surffatessa kiinnitän usein huomioni julisteisiin ja piirustuksiin. Olisiko mahdollista, että Suomessa painettaisiin juhlavuoden kunniaksi juliste, jota voisi ostaa esmes Egmontilta tai jonkun sarjakuvatapahtuman yhteydessä? Jotenkin muistan, että Asko tai joku muu kertoi aikaisemmin, että kuvien oikeudet ovat sangen hintavia, mutta elämä on.
Esimerkkinä käyköön vaikka alla oleva kuva, jonka seinällä on mukavanoloinen juliste tutusta suuralbumista. Kuvavaihtoehtojahan riittää.
(http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2013/02/Dorival-Vitor-Lopes-editor-da-Mythos.jpg)
-
Minulla on sellainen muistikuva, että Civitelliltä on julkaistu myös muitakin kirjoja. Täytyypi katsoa Italian Ebayltä, jossa säännöllisesti vierailen katselemalla mitä kaikkea Texiin liittyvää siellä on.....mitä vielä ei ole Suomeksi tullut....vinkki Egmontille. ;)
Ja jos joskus noita Tex Willerin piirtäjiä Suomeen tulee, minusta olisi erittäin toivottavaa ja suotavaa, että hänellä olisi jotain signeerattavaa kuin istua vain pöydässä ihmetellen festari humua, ja hän joutuu istumaan pöydässä ilman mitään tekemistä tylsistyneenä.
Jos olisi joku julkaisu esimerkiksi, niin jutustelu saattaa sujua paljon paljon luontevammin kun on kirja tai muuta fyysistä mukana, johon hän voi samalla piirtää. Miettikääpä tilanne ihan tosissaan piirtäjän kannalta. Istua nököttää pöydän ääressä ja katsella Suomalaisia sarjis-festarilaisia kun menevät edes takaisin teltassa. Mitä virkaa piirtäjällä on istua hänelle varatussa pöydässä. jos ei ole mitään.... no. Annan olla minun puolesta. Eipä asia kuulu minulle.
Jokaisella Italian Tex festarilla joista olen nähnyt kuvia, esimerkiksi Civitellillä ja Giovanni Ticcillä on aina ollut kirjoja edessään, joita on voinut ostaa. Sitten hän on piirtänyt niihin jotain. Mukavan oloinen mies kyllä mitä you tubessä olen nähnyt.
http://www.texwiller.forumfree.org/index.php?&showtopic=321&st=75&
http://www.youtube.com/watch?v=ANQFE5G_jwc
Onpa hienon näköinen juliste tuossa kuvassa takana olevalla seinällä. Ja tuo koko on just oikea. Tuollainen olisi seinällä taivaallista mannaa.
Mosabacka mainitsi noista kuvien julkaisu oikeuksista että ne ovat kalliita. Elämä on. Minulla on ollut toive, että jos Egmont julkaisisi joskus Claudio Villan kansikuvista jotain jossain. Kaapissani on Italian kielisiä Tex Willereitä. Niissä useissa numeroissa on Villan kansikuva aina Texin lopussa. Kansikuva on painettu hieman paksummalle kiiltävälle paperille kuin itse Tex Willer. Ja italiankieliisissä Texeissä paperinlaatu on hyvää minusta.
Mutta lähinnä tuo idea noiden kansikuvien painamisesta Tex Willerin loppuun. Miksei Suomessa voisi näin myös tehdä. Se on kuulkaa Texin ystävät aika juhlavan tuntuinen kädessä tuo Tex numero, kun siinä on kansikuva aivan lehden lopussa ylimääräisenä herkkuna. Onneksi minulla niitä on muutama. Mutta tätäkin ihmettä saamme Suomessa odottaa eikä se koskaan tapahdu! Voin kun asuisin Italiassa! Claudio Villa on huippu juuri noissa kansikuvissa.
-
Mutta tätäkin ihmettä saamme Suomessa odottaa eikä se koskaan tapahdu! Voin kun asuisin Italiassa!
Vielä suurempana ihmeenä pidettiin joskus, että Suomi saa jääkiekosta mitalin, suomalainen pärjää alppihiihdossa tai voittaa euroviisut. Ei kannata menettää epätoivoaan!
-
Olemme eläneet Tex Willerin suhteen melkoista renessanssi-aikaa. Julkaisumuotoja on viisi erilaista ja nidettä ja opusta tulee alituiseen markkinoille. Siihen nähden toiveeni ovat varsin pieniä, mutta jos ei unelmoi, ei ikinä saavutakaan mitään.
Tarkoittaako Orjan May Nuova Ristampa sarjassa ilmestyviä keräilykuvia vai onko italian pään perussarjassa kansikuvan lisäksi kansikuva uudelleen tarinan lopussa? Nuova Ristampa -keräilykuvista otettuja kuvia löytyy hyvin netistä eri keskustelupalstoilta ja blogeista.
-
Joo. Tota Nuova Ristampa sarjaa.
Totta Mosabacka. Olen nähnyt Villan upeita kansikuvia eri Tex foorumeilla.
-
Kysyisin seuraavaa. Saako Tex Willer juhlavuoden johdosta poikkeuksellisesti kvaakkiin laittaa Tex Willer aiheisia kuvituksia? Vai onko tänä Texin juhlavuonnakin kvaakin hierakiassa yhtä tiukka linja kuin muina vuosina, ettei saa laittaa jo olemassa olevia sarjakuva-hahmoja, tissejä jne?
Jos on edelleen voimassa Pohjois-Korealainen tiukka linja kvaakissa, vaikka on Texin juhlavuosi, niin sitten ainakin Devianartiin saa laittaa. :P
Haluaisin kovasti tehdä jotain Tex aiheista kuvaa juhlavuoden kunniaksi. Luonnoksia on ja vanhoja joitakin mistä valita . Täytyisi valita mitä alan työstään kun saan muut jutut alta poikkee.
ps. Anoisin poikkeuslupaa tässä nyt kirjallisessa muodossa.
Nyt voisi järjestää Tex Willerin 60-vuotisen taivalluksen kunniaksi Suomessa kvaakissa jonkinlaisen piirustus-kilpailunkin.
-
Kysyisin seuraavaa. Saako Tex Willer juhlavuoden johdosta poikkeuksellisesti kvaakkiin laittaa Tex Willer aiheisia kuvituksia? Vai onko tänä Texin juhlavuonnakin kvaakin hierakiassa yhtä tiukka linja kuin muina vuosina, ettei saa laittaa jo olemassa olevia sajakuva-hahmoja, tissejä jne?
Jos linja on edelleen sama tiukka kvaakissa, vaikka on Texin juhlavuosi, niin sitten ainakin Devianartiin saa laittaa.
Orjan May: Gallerian linja on yhä yhtä tiukka.
Ainoa poikkeus gallerian käytäntön olisi mikäli Egmont päättäisi järjestää Tex Willer aiheista piirroskisaa kvaakissa.
Sellaista ei vielä ainakaan tietääkseni ole tulossa.
-
Niin arvelinkin. :(
ps. Hyvä idea Curtvile tuo, että jos Egmont sattuisi järjestämään jotain kivaa Texin juhlavuoden puitteissa vaikkapa kvaakissa, kun isoveli valvoo kvaakkaajia, jos vaik vahingossa sattuisi lipsahtamaan kynästä tissi tai tussu paperille! :-[
Ja sitten palkintona voisi olla jotain Egmontin Tex kamaa...hieno idea todella. Kyllä nyt Texin 60:sen taipaleen takii pitää olla näkyvyyttä tänä vuonna kosolti erilaisten tempausten ja juttujen muodossa muuallakin, kuin kirjakauppojen hyllyllä. Saa nähdä, kuinka Egmontin jepet toimituksessa hommansa hoitavat? ::) ::) Joten pankaahan aivonne töihin ja tehkää Texin juhlavuodesta unohtumaton elämys, josta riittää iloa pitkäksi aikaa. Ei pelkästään nuo uudet julkaisut tee vuotta 2013 juhlalliseksi Texin osalta.
-
Ei pelkästään nuo uudet julkaisut tee vuotta 2013 juhlalliseksi Texin osalta.
Löytyykö mistään infoa onko mitään "erikoista" tulossa? Onhan normi kirjastossa, lehdessä, suuralbumissa, kronikassa ja maxitexissä jo ostelemista. Toki jokin pulp-pokkari ja kovakantinen olisi suotavaa saada lompakkoa keventämään...
-
Totta viserrät TexKiller. Kyllä Egmontin heput tietää, kuinka Tex kama myy kuin häkä. Mäkin toivoisin, et jotain erikois julkaisua pukkaisi ulos tänä juhlavuonna. Lupaan olla kiltisti enkä napise enää koskaan Tex Willerin HUONOSTA painojäljestä >:D >:D jos jotain isokokoista ja hienoa olisi tulossa. Siis mitä ei ole ennen ollut. Ja pidän aina lupaukseni.
Onhan toki tulossa hienoja julkaisuja josta jo on puhuttu täälläkin. Esmes tuo minulta puuttuva Kadonnut Pueblo.
Mutta kiire alkaa olla speciaalien kaa jos herrat ovat vasta nyt herränneet juhlavuoden humuun Egmontilla.
-
Totta viserrät TexKiller. Kyllä Egmontin heput tietää, kuinka Tex kama myy kuin häkä. Mäkin toivoisin, et jotain erikois julkaisua pukkaisi ulos tänä juhlavuonna. Lupaan olla kiltisti enkä napise enää koskaan Tex Willerin HUONOSTA painojäljestä >:D >:D jos jotain isokokoista ja hienoa olisi tulossa. Siis mitä ei ole ennen ollut. Ja pidän aina lupaukseni.
Onhan toki tulossa hienoja julkaisuja josta jo on puhuttu täälläkin. Esmes tuo minulta puuttuva Kadonnut Pueblo.
Mutta kiire alkaa olla speciaalien kaa jos herrat ovat vasta nyt herränneet juhlavuoden humuun Egmontilla.
Kun noita eri formaatin julkaisuja alkoi tulla ulos enemmän, hetken vaikutti Egmont tekee "sanomaosakeyhtiöt" vrt. järjetön määrä "erilaista" ankkakirjaa joka kohtalaisen usein wanhan materiaalin myyntiä uusissa kansissa. Mutta kun tottui tilanteeseen tuo 5 eri julkaisua + satunnaiset kovakantiset on ihan OK.
Pueblo löytyy omasta plakkarista jo, mutta mitä todennäköisimmin hankin siitä värialbumin myös.
Asiasta kolmanteen muistelisin lukeneeni jostakin suomessa julkaistusta erinomaisesta cheyenneclubin tarinasta puuttui sivuja. Tuo "täyspitkänä" kelpaisi itselle kovakantisena juhlavuotisjulkaisuna mieluusti :P
-
Juhlavuoden spesiaaleista on tässäkin keskustelusäikeessä ollut puhetta, jos viitsitte selailla vähän taaksepäin.
-
Juhlavuoden spesiaaleista on tässäkin keskustelusäikeessä ollut puhetta, jos viitsitte selailla vähän taaksepäin.
Juu juu, niin onkin, mutta aina voi keskustella uusista speciaaleista, joista nyt
turistiin.
Eihän sitä tiedä, jos Egmontin Rangerit pääkallopaikalla päättävät julkaista jonkun YLLÄRIN Texin juhlavuoden kunniaksi. Uskon, että Mr .Willer voisi olla tästä hyvillään Navaho-kylässä.
???
-
Niin arvelinkin. :(
Tarkennan Curtvilen vastausta sen verran, että kielto koskee tosiaankin galleriaa. Foorumille tuonne piirrosalueelle saa linkittää Texiä ja muutakin, kuten ennenkin.
-
Kuinkas kauan figuuripaketit ovat viipyneet matkalla Italiasta Suomeen? Muistelen hämärästi, että niin taisi kestää viimekin kesänä tulo, mutta kyllähän tässä odottaa jo ihan malttamattomana yhdeksää uutta ukkoa.
-
Tex-figuurit tulivat lopulta, YEAH! Tilauksessa menee 6-7 arkipäivää, kahden tilauksen perusteella.
Ainoastaan pieni yksityiskohta mietityttää. Sain Padman siten, että pohjalaatta oli irti muusta ukosta. Ei siinä sinänsä mitään, kuumaliimalla tuo olisi helposti korjattu, mutta kun pohjalaatassa lukee Cochise! Minulla ei ole Cochisea enkä tilannut sitä, joten joku kömmähdys on tapahtunut joko tehtaalla tai Muscaran liikkeessä.
Laitoin s-postia Muscaraan. Muistelen, että jollekin tuli joskus rikkinäistä kamaa ja homma hoitui nätisti, eikö totta? Katsotaan, mitä Italian päästä vastataan.
-
Tex-figuurit tulivat lopulta, YEAH! Tilauksessa menee 6-7 arkipäivää, kahden tilauksen perusteella.
Ainoastaan pieni yksityiskohta mietityttää. Sain Padman siten, että pohjalaatta oli irti muusta ukosta. Ei siinä sinänsä mitään, kuumaliimalla tuo olisi helposti korjattu, mutta kun pohjalaatassa lukee Cochise! Minulla ei ole Cochisea enkä tilannut sitä, joten joku kömmähdys on tapahtunut joko tehtaalla tai Muscaran liikkeessä.
Laitoin s-postia Muscaraan. Muistelen, että jollekin tuli joskus rikkinäistä kamaa ja homma hoitui nätisti, eikö totta? Katsotaan, mitä Italian päästä vastataan.
Muistat oikein. MInulle tuli Diablero siten, että käsi oli katkennut matkalla. Sieltä lähetettiin toinen tilalle. Ei ollut mitään ongelmaa. Padmakin taitaa onneksi olla sellainen hahmo, että niitä on jäljellä.
-
Piero vastasi ja lupasi korvata figuurin. Katsoin netistä, että Padmaa ei ole enää jäljellä ja Cochisea ei ole ollut vähään aikaan edes myytävänä. Jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää...
-
Selasin uusimpia lisäyksiä Project Gutenbergista ja törmäsin tällaiseen.http://www.gutenberg.org/ebooks/41864 (http://www.gutenberg.org/ebooks/41864) Charles Burdettin v 1869 kirjoittama Kit Carsonin elämänkerta ( englanniksi ).
Tiedän, että kyse ei virallisesti ole samasta Kit Carsonista, mutta ehkä joku kiinnostuu, olihan Texeissäkin joskus R Nikupaavolan kirjoittamia pätkiä tästä Carsonista...
-
Kun Cheyenne taannoin lopetti ketjun "tulevat lännensarjakuvat" päivittämisen, syntyi jonninmoinen tietoaukko ainakin tänne willeristien joukkoon. Huomasin sattumalta, että kvaakissa on myös ketju "tietoja tulossa olevista sarjakuvista" http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6599.0.html
(tiedä sitten menikö tuo linkki oikein), jossa esim. Laineen Jukka on listannut Egmontin kevään 2013 tulossa olevia julkaisuja. Tuon listan mukaan seuraava Maxi (nr 25, Oikeuden mies) ilmestyy 13.3.; Seuraava värikirjasto nr 18 Vindexin armoilla 24.4. ja sitten se suuralbumi väreissä eli Kadonnut Pueblo 15.5.
Hienoa että tällaisia tietoja saadaan, riippumatta siitä, miten hyvin ne pitävät sitten loppujen lopuksi paikkansa! En tiedä J. Laineen tietolähdettä, mutta kaitpa tiedot ovat Egmontista lähtöisin.
Edelleen korostan, että on hienoa saada näitä tietoja etukäteen. Mutta samalla esitän haisevan ihmettelyni sille, miksi Egmont ei voi omilla sivuillaan kertoa näitä? Olen tätä joskus Egmontilta kysellyt, ja vastaus on ollut jupinaa tyyliin "kun se on painosta ja muusta kysymys niin ei aina voi tietää tarkkaan.." Suoraan sanoen, minua kyllä v''''ttaa etteivät muka moisessa lafkassa voi mitään, edes karkeaa tietoa jakaa etukäteen. Aivan varmaan aikataulut siitä, milloin mikäkin menee taittoon ja painoon jne on tehty vähintäin puoli vuotta eteenpäin.
Egmontin sivujen Julkaisukalenterit ovat suoraan sanottuna p*stä; ketä kiinnostaa minä päivänä joku lehti ilmestyi lokakuussa 2010, kun eletään maaliskuuta 2013? Tä? Tä? Minä ainakin näen julkaisukalenterin tms infon funktion siinä, että tietää jonain tiettynä ajankohtana alkaa tarkkailemaan ärriä ja muita, että kohta tuonne ilmestyy jotain jonka haluan ostaa.
Voi että kun keittää! Huh! Enkä tiedä helpottiko tämä vuodatus yhtään. Toivottavasti, etten mene sanomaan niin rumasti kuin mieli tekisi.
-
Kun Cheyenne taannoin lopetti ketjun "tulevat lännensarjakuvat" päivittämisen, syntyi jonninmoinen tietoaukko ainakin tänne willeristien joukkoon. Huomasin sattumalta, että kvaakissa on myös ketju "tietoja tulossa olevista sarjakuvista" http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6599.0.html
(tiedä sitten menikö tuo linkki oikein), jossa esim. Laineen Jukka on listannut Egmontin kevään 2013 tulossa olevia julkaisuja. Tuon listan mukaan seuraava Maxi (nr 25, Oikeuden mies) ilmestyy 13.3.; Seuraava värikirjasto nr 18 Vindexin armoilla 24.4. ja sitten se suuralbumi väreissä eli Kadonnut Pueblo 15.5.
Hienoa että tällaisia tietoja saadaan, riippumatta siitä, miten hyvin ne pitävät sitten loppujen lopuksi paikkansa! En tiedä J. Laineen tietolähdettä, mutta kaitpa tiedot ovat Egmontista lähtöisin.
Edelleen korostan, että on hienoa saada näitä tietoja etukäteen. Mutta samalla esitän haisevan ihmettelyni sille, miksi Egmont ei voi omilla sivuillaan kertoa näitä? Olen tätä joskus Egmontilta kysellyt, ja vastaus on ollut jupinaa tyyliin "kun se on painosta ja muusta kysymys niin ei aina voi tietää tarkkaan.." Suoraan sanoen, minua kyllä v''''ttaa etteivät muka moisessa lafkassa voi mitään, edes karkeaa tietoa jakaa etukäteen. Aivan varmaan aikataulut siitä, milloin mikäkin menee taittoon ja painoon jne on tehty vähintäin puoli vuotta eteenpäin.
Egmontin sivujen Julkaisukalenterit ovat suoraan sanottuna p*stä; ketä kiinnostaa minä päivänä joku lehti ilmestyi lokakuussa 2010, kun eletään maaliskuuta 2013? Tä? Tä? Minä ainakin näen julkaisukalenterin tms infon funktion siinä, että tietää jonain tiettynä ajankohtana alkaa tarkkailemaan ärriä ja muita, että kohta tuonne ilmestyy jotain jonka haluan ostaa.
Voi että kun keittää! Huh! Enkä tiedä helpottiko tämä vuodatus yhtään. Toivottavasti, etten mene sanomaan niin rumasti kuin mieli tekisi.
Hannu,
Puhut asiaa kommentissasi. Tuossa saattaa olla kyse vain asioiden uudelleen järjestelystä tai jotain.
Harmi ettei cheynne enään päivittele noita listoja. Nyt olisi paikka vapaana. Miten olisi Tex fanaatikko Janne? Olisikohan hänellä aikaa tattua hanskoihin.
-
Kun kerran tuolla on nuin hieno ketju tulevista sarjakuvista, niin en tiedä tarvitaanko me nyt sitte erillistä länkkäreistä? Seuraillaan tuota ja sivistytään.
-
Hienoa että tällaisia tietoja saadaan, riippumatta siitä, miten hyvin ne pitävät sitten loppujen lopuksi paikkansa!
Tässä komppaan 100% täysin varsinkin jos tiedot pitävät paikkaansa. Minulla oli joskus illuusio uusimman numeron palautusviikkona ilmestyy uudempi hyllyyn tilalle. Näin ei tosin ainankaan kronikoidan kohdalla ole aina ollut. Voi sitä hampaitten kiristystä ja sadattelua kun prismasta tai r-kioskilta poistunut tyhjin käsin ja mielenkiintoinen tarina ollut kronikassa kesken.(Ja kaikkihan ne ovat kiinnostavia, 1970 luvulla ei suomessa kehnoa Tex tarinaa julkaistu, jotkut vain olivat vielä erinomaisempia kuin toiset).
-
Pikku kyssäri/varmistus... Olikos se Tex Willerin numero 1/2007, josta lähtien lehden koko vaihtui isommaksi?
-
Kyllä oli.
-
Hienoa että tällaisia tietoja saadaan, riippumatta siitä, miten hyvin ne pitävät sitten loppujen lopuksi paikkansa! En tiedä J. Laineen tietolähdettä, mutta kaitpa tiedot ovat Egmontista lähtöisin.
Kvaakin puuhamiehet seuraavat lehdistötiedotteita ym. kanavia ja sieltä nuo tiedot sitten jaetaan eteenpäin.
Tietenkin on hyvä lukaista välillä vaikkapa Egmontin blogia (http://blogi.egmontkustannus.fi/), juuri nytkin siellä on Tex Willer 3/2013 -kansikuva ja selostus opuksen sisällöstä.
Lisäksi, kun seuraatte oikean laidan linkkejä, niin siellä julkaisukalenteri (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/) kertoo myös Willer-julkaisujen tiedot.
-
Kvaakin puuhamiehet seuraavat lehdistötiedotteita ym. kanavia ja sieltä nuo tiedot sitten jaetaan eteenpäin.
Tietenkin on hyvä lukaista välillä vaikkapa Egmontin blogia (http://blogi.egmontkustannus.fi/), juuri nytkin siellä on Tex Willer 3/2013 -kansikuva ja selostus opuksen sisällöstä.
Lisäksi, kun seuraatte oikean laidan linkkejä, niin siellä julkaisukalenteri (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/) kertoo myös Willer-julkaisujen tiedot.
Juuri tuota Egmontin julkaisukalenteriahan minä tuossa kritisoin; viimeiset kolme vuotta sieltä kyllä aina löytyy kuukausittain, mutta eteenpäin ei paljon paskaakaan. Egmontin blogit "on hyvä lukaista", niinkin on tullut tehtyä.
-
Egmontin sivujen Julkaisukalenterit ovat suoraan sanottuna p*stä; ketä kiinnostaa minä päivänä joku lehti ilmestyi lokakuussa 2010, kun eletään maaliskuuta 2013? Tä? Tä? Minä ainakin näen julkaisukalenterin tms infon funktion siinä, että tietää jonain tiettynä ajankohtana alkaa tarkkailemaan ärriä ja muita, että kohta tuonne ilmestyy jotain jonka haluan ostaa.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Itse en ole edes enää jaksanut Egmontin sivuilla käydä, kun parannusta tuohon asiaan ei tunnu tulevan. Kävinpä kuitenkin pitkästä aikaa katsomassa tuon Egmontin julkaisukalenterin. Näytti olevan tiedot vuoden 2009 heinäkuusta eteenpäin, mutta loppuu 2013 helmikuuhun.
Nyt Egmont valot päälle. Elämme maaliskuuta herran vuonna 2013 ja kiinnostaisi tietää vaikkapa jo huhtikuun julkaisut. Enemmän ainakin, kuin heinäkuun 2009.
Ei luulisi olevan mahdoton tehtävä tehdä tuota julkaisukalenteria vaikka niin, että päivämäärän sijaan ilmoitetaan vaikka ilmestymisviikko. Tai vaikka niin, että ilmoitetaan kahden viikon ilmestymishaarukka. Sekin olisi jo parannusta nykyiseen tilanteeseen.
-
Täältä osoitteesta löytyy normi Texin julkaisukalenteri vuodelle 2013. www.lehtiapaja.fi/Egmont/Tex%20Willer
-
Ei liity mihinkään mitenkään, mutta maailman suurimman pörssiyhtiön Exxon Mobilin pääjohtaja on Rex W Tillerson..... ;D
-
Tuli käytyä Tallinnassa. Missään ei näkynyt myynnissä sikäläisiä willereitä. Onkohan siellä laulu loppunut lyhyeen?
-
Katoitko Viru-keskuksen kaubamajasta? Sieltä minä löysin silloin taannoin; raamatuboodista.
-
Silmäilin pari Ärrää. Aku Ankkaa oli kyllä tarjolla.
-
Katoin egmontin Eestin sivut, ei mainintaa Texistä. Näinkö lienee hopotid karannud? Lucky Lukea oli kyllä pari tarjolla poskettomaan hintaan: 0.29 euroa. Et sattunut ostamaan (ottamaan)?
-
En edes nähnyt Lukeja siellä. Lienevät paikalliset ryövänneet hyllyt tyhjiks tuolla hinnalla.
-
Janne toteaa uusimmassa kirjassaan, että Kubertin Yksinäinen kostaja -tarinaa
on sensuroitu 4 sivun osalta liiallisen alastomuuden vuoksi.
Kyseessä on sivut 19-22.
Albumin takakannessa on 4 kuvaa, joita ei löydä samanalaisena albumin
sisäsivuilta. Ne löytyvät seuraavasti:
s 34 keskirivi
s 103 alarivi
s 135 alarivi ensim. kuva
4:ttä takakannen kuvaa ei ole albumissa lainkaan.
Onko tieto miksi nämä kuvat on muutettu albumin sisäsivuilla?
Ainakin s 135 kuvan tytön vaatetus on muutettu vähemmän paljastavaksi.
-
Noi neljä kuvaa eivät ole albumin varsinaista kuvitusta lainkaan, vaan kansikuvia. Tarina julkaistiin neljässä osassa ainakin Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa. Ja olikohan jenkkimarkkinoillekin tarkoitus tehdä niin, mutta se ei toteutunut. Myös tarina kirjoitettiin tätä jakoa varten episodimaisesti jaettuna neljään osaan. Suuralbumimuodossa eli kokonaisena tämä episodimaisuus vähän haittaa lukemista.
-
Sain kuin sainkin männä viikolla Italiasta uuden ja ennen kaikkea ehjän Padma-hahmon. Mietin tässä, että mitä tekisin tuolla Padmalla, joka on irti pohjalaatastaan ja laatassa lukee Cochise? Menisiköhän se kaupaksi?
-
Jos halvalla myyt, niin tänne suuntaan kandee tyrkyttää ;-)
-
Mikä on Tiger Jackin oikea intiaaninimi? Tiikereitähän ei Amerikan mantereelta löydy luonnonvaraisena ollenkaan. Nimi Jack kuulostaa puolestaan valkoisen miehen antamalle nimelle...
-
Mikä on Tiger Jackin oikea intiaaninimi? Tiikereitähän ei Amerikan mantereelta löydy luonnonvaraisena ollenkaan. Nimi Jack kuulostaa puolestaan valkoisen miehen antamalle nimelle...
Muistelisin, että Tiger Jack on ollut aina Tiger Jack. Navajojen ylpeys -tarinasta (93 tai 94 vuodelta) lähtisin kaivelemaan jotain muuta nimeä, jos sellaista edes on. Mahtava tarina joka tapauksessa.
-
Moi! Minkähän näkönen on 2010 nro 15 texin kansi ? Yritin netistä ettiä muttei vielä tärpänny..
-
Perunamaan sivuilla pitäisi olla Texienkin kansikuvat, mutta ei näköjään kansikuvasivu auennut...
-
Moi! Minkähän näkönen on 2010 nro 15 texin kansi ? Yritin netistä ettiä muttei vielä tärpänny..
Tällainen: http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/texwiller/201015.jpg
-
Tex seikkailuja on näemmä ilmestynyt taas jo Englannin kielelläkin. Esimerkiksi suomessakin muutama vuosi sitten tullut Vegasin lainvalvojat ja Taistelu corralissa näyttäisi löytyneen englanninkielellä. Samoin liuskakauden Tex Verinen käsi seikkailut.(Mahtaneekohan olla värillisiä.) En tiedä, onko muut vielä huomanneet ja aiheesta jo puhuneet, mutta näihin lehtiin törmäsin ensimmäistä kertaa sellaisilla sivustoilla kuin http://magazine3k.com/
Ja liuskakauden Texit löytyivät täältä http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-group/tex-willer/3179639-the-red-hand
-
Miälenkiintoista. Tuossa ensimmäisessä kuvassa näyttää olevan italialainen hintalappu, joten se on kai julkaistu Italiassa. Noissa muissa ei hintalappuja näy, joten pikkaisen arveluttaa, että mitä nämä ovat. Mahdollisesti jopa piratteeja, sillä kannet eivät laadultaan vakuuttaneet. Acestroke presents löytyy viimeisen kuvan takanannesta. Sellaista kustantajaa en google-haulla löytänyt. Ilmeisesti twitterissä on jollain siihen liittyvä profiili, mutta mulla ei ole tunnuksia sinne.
-
Mahdollisesti jopa piratteeja
http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-group/tex-willer/3179639-the-red-hand (http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-group/tex-willer/3179639-the-red-hand)
''Amateur edition by the US group "Bonelli in English". Not more than 10 or 20 albums were printed.''
-
Jassåå. Ei noita sitten minään pakkohankintoina voi pitää.
-
Jassåå. Ei noita sitten minään pakkohankintoina voi pitää.
Jep, nuo muuta näyttäisi olevan imuroitavissa tuolta magazine3K -sivuilta.
http://magazine3k.com/search/?q=tex+willer&as_occt=title&as_ordb=relevance&sitesearch=magazine3k.com%2Fcomics%2Fenglish%2F (http://magazine3k.com/search/?q=tex+willer&as_occt=title&as_ordb=relevance&sitesearch=magazine3k.com%2Fcomics%2Fenglish%2F)
Eli ne taitavat olla jonkun omia käännöksiä. Taisi olla lisäksi vielä kolme ensimmäistä kirjaston osaakin. Katsotaan minkälaista jälkeä nuo ovat, yhden pistin tulemaan...
EDIT: The hired gun, aloitus sivu. Koko tarina väreissä, käännettynä englanniksi. jpg-tiedostoina.
-
Hyvin mahdollista että noita piraatti Texejä löytyisi lisää vielä muualtakin. Onko vastaavanlaisiin täällä ennen muuten törmätykään?
-
Onko vastaavanlaisiin täällä ennen muuten törmätykään?
Vertaisverkoista ainakin on löytynyt paljonkin italiankielisiä Texejä. Tosin nehän on vain skannattu... ja näyttäisihän niitä olevan tuollakin.
-
Kiinnostavaa, siis nämä Ernon imurijutskat. Mutta en minä kyllä tuolta catawikistä mitään liuskoja löytänyt, olihan siellä toki kaikenlaista muuta jännää. Laitatko Herman vähän tarkempia koordinaatteja.
-
Laitatko Herman vähän tarkempia koordinaatteja.
Oliskohan Herman tarkoittanut tätä tuolla viittauksellaan liuskoihin...
http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-group/tex-willer/3179639-the-red-hand (http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-group/tex-willer/3179639-the-red-hand) Sama linkki joka on t uossa aiemmassani postauksessa.
En ainakaan mistään löytänyt ladattavaa pakettia tästä tarinasta. (The red hand/punainen käsi)
-
Mitenkäs nuo lataukset onnistuu? Pitääkö kirjautua jonnekin vai mitä? Kokeilin save komentoa, ja ilmoitti notta tallennettu "my magazines", mutta en kyllä sieltä mitään löytäny.
-
Mitenkäs nuo lataukset onnistuu? Pitääkö kirjautua jonnekin vai mitä? Kokeilin save komentoa, ja ilmoitti notta tallennettu "my magazines", mutta en kyllä sieltä mitään löytäny.
Menet kulloisenkin numeron nimestä/kuvasta/linkistä numeron omalle sivulle. Etsit kohdan:
'Please select one mirror to download magazine', jonka alapuolella on kaksi linkkiä/osoitetta:
Esim:
http://filepost.com/files/594m27af/Tex_Willer_-_600_-_The_Demons_of_the_North_(Dragonz-K-T).cbr/
Tai
http://www.mediafire.com/?j8p5be25oi9nept
Tuo mediafire toimi minulla nopeammin. Kopioi osoite selaimen osoitekenttään.
Saiko tästä mitään tolkkua...?
EDIT: esim. internet archive näyttää olevan pullollaan italialaisia Tex Willer - pdf:iä.... http://archive.org/search.php?query=tex%20willer (http://archive.org/search.php?query=tex%20willer)
-
Eläkäähän levitelkö enempää noita piraattilinkkejä julkisesti. :police:
-
Oliskohan Herman tarkoittanut tätä tuolla viittauksellaan liuskoihin...
Yep. Juuri sitä tarkoitin.
Kiinnostavaa, siis nämä Ernon imurijutskat. Mutta en minä kyllä tuolta catawikistä mitään liuskoja löytänyt, olihan siellä toki kaikenlaista muuta jännää. Laitatko Herman vähän tarkempia koordinaatteja.
Joo. Selkeytin vähän aiempaa viestiäni. Joo. Kyllähän sieltä löytää vaikka mitä...
-
Menossa Roomaan ensi viikolla. Olisiko veljillä antaa vinkkiä, onko Rooman keskusta-alueella jotain hyvää kirja- tai sarjakuvakauppaa, josta saisi mukaan Texejä ja ehkä Parkereitakin?
-
Rautatieasemilta yleensä löytyy ja aika paljonkin. Roomassa on toki myös tori, jossa on paljon lehtimyyjiä, mutta himputti kun en muista, missä se tori sijaitsee... :-\
Buon viaggio!
-
Samaa muistelen kuin Janne, sieltä rautatieaseman läheltä löytyy lehtikioskeja, joista ainakin uusimmat Texit löytää. Muistelisin myös että jossain näissä kvaakin keskusteluissa joku ilmaisi tuntevansa paremmin Roomaa ja sen sarjismestoja; en muista tarkkaan; selaa keskusteluja.
-
Grazie! Hotellini on taas aika lähellä Terminiä. Nyt olisi kerrankin aikaa sarjisostoksille.
-
Tuoreita havaintoja Italian Tex-julkaisuista. Tuorein(?) numero 631 (L'oro dei monti San Juan) tuli mukaan. Tarina Nizzin ja piirrokset Filippuccin käsialaa. Alun perinteisestä väijytyskohtauksesta huolimatta tarinassa vaikuttaa olevan lupaavia elementtejä (en osaa vielä italiaa, joten tulkinta fiilispohjalta). Jotain Custerin Washita-joen tapaista intiaanileiriin hyökkäämistä ainakin luvassa.
Vuoden 2013 almanacco-tarina Gomezin käsialaa. Ekstroja jopa kymmeniä sivuja! Kiinnostavalta vaikuttavia juttuja mm Western-elokuvista.
Kirjakaupoissa myynnissä pääosin Texin Bestsellers-sarjaa. Pehmeäkantisia pokkarin kokoisia teoksia, joissa julkaistaan ilmeisesti ns. parhaita tarinoita hienolla mustavalkoisella painojäljellä. Ostin mm. Nizzin-Ticcin hienon Custer-tarinan. Alussa lisänä juttua Little Big Hornista ja siitä, miten asiaa on käsitelty Italialaisissa lännensarjakuvissa (kansikuvat mm. Lännetien, Parkerin ja Ukkostuulen Little Big Hornia sivuavista numeroista). Näitä ekstroja olisi mahtava saada joskus suomeksi.
Valitettavasti en löytänyt mistään Ken Parkereita tai Ukkostuulia. Pari Zagoria tuli kylläkin vastaan.
-
Tex Willerin -ystäville tiedoksi!
Suomeen on perustettu uusi kustantamo, joka ilmoittaa erikoistuvansa italialaisiin sarjakuviin, ensimmäisenä julkaisuna on Nick Raider (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,15345.0.html).
http://www.mysteerikustannus.fi/
Ensimmäinen Nick Raider luettu ja on kyllä sen verran vakuuttavaa jälkeä että tuli tehtyä 12kk eli tusinan numeron kestotilaus joka erittäin kuluttajaystävällinen hinnaltaan (36€).
Voin sanoa vilpittömästi tähän kannattaa tutustua, sain oman kappaleeni frendiltä mutta kansihinta 4.5€ ~110 sivua siinä ei iso riski saatika investointi hankkimisessa ole.
-
Nyt en löytänyt viestiä missä mainittiin egmont ei "pysty" lähettämään Texiä kirjekuoressa, syy olisi kiinnostanut.
Nick Raider tuli kuoressa, kiva saada tilattu lehti keräilykunnossa sen sijaan että kolhittu tärviölle.
-
Nick Raider tuli kuoressa,...
VAU! Todella hyvää asiakaspalvelua.
-
VAU! Todella hyvää asiakaspalvelua.
Mukana oli päätoimittajan kirje joten ehkä se syynä kirjekuoreen. Mutta toivottavasti ei näin, vaan muutkin numerot tulevat kuoressa. Lähetin mysteeriin tiedustelun asiasta ja pistän infoa tänne. Aika monet Tex Willerin tekijät olleet Raiderissa mukana ja sehän ei huono juttu ollenkaan.
-
Jos tosiaan Egmontilta onnistuu Raiderin lähetys kuoressa myös normaalisti, niin voisin vaikka palata Texin kestotilaajaksi.
Vaivaa se ainakin säästäisi.
-
Jos tosiaan Egmontilta onnistuu Raiderin lähetys kuoressa myös normaalisti, niin voisin vaikka palata Texin kestotilaajaksi.
Vaivaa se ainakin säästäisi.
Egmont ei kustanna Nick Raideria.
http://www.mysteerikustannus.fi/ (http://www.mysteerikustannus.fi/)
-
Egmont ei kustanna Nick Raideria.
http://www.mysteerikustannus.fi/ (http://www.mysteerikustannus.fi/)
Tässäpä mysteryn vastine;
"Hei,
kiitos viestistäsi.
Postitamme lehdet tilaajille kirjekuorissa ainakin tämän vuoden ajan.
On totta, että ilman suojaavaa kuorta lehti vahingoittuu helposti
matkalla. Pyrimme siihen, että tilaajat saavat lehtensä mahdollisimman
hyvässä kunnossa.
Hyvää kesän jatkoa!
Ystävällisin terveisin
asiakaspalvelu
Mysteeri Kustannus Oy"
;D :)
-
Egmont ei kustanna Nick Raideria.
http://www.mysteerikustannus.fi/ (http://www.mysteerikustannus.fi/)
Aivan, niinhän se olikin. No ilmankos asiakaspalvelu oli ihan eri tasolla :)
-
Tietoa tulevasta lähes 800-sivuisesta herkusta:
http://www.bananapress.fi/tex-willer-vuotta-muerto-p-2394.html
(http://www.bananapress.fi/images/kuvat/s3524.jpg)
;D 8]
-
No niin :D. Tuossahan on El Muerton lisäksi kaksi muutakin tarinaa: Juonittelua Santa Fessä ja Vaarallinen Washington. Vaikka opus on noin megajytky (tässä on sama koko ja samanlaiset kannet, kun tuhdeissa Korkeajännitys-koosteissa), niin kovin paksuja tarinoita ei kansiin voinut valita, jotta siihen kolme seikkailua saataisiin mahtumaan. Laadussa ei kuitenkaan tingitty, vaan mukana on vain parasta. Muistaakseni jossain onkin jo mainittu, että opuksen sisältöä pääsivät valkkaamaan kvaakista tutut pitkän linjan Texistit, meikäläinen yhtenä onnekkaana. Asko Alanen kokosi ajatukset yhteen ja teki lopulliset valinnat.
Koska tarinavalinnat varmasti monia mietityttää ja takuulla monen ehdoton suosikki tästä puuttuu, niin ehkä on vähän syytä perustella, miten raati päätyi justiin näihin tarinoihin. Hyviä ehdotuksia oli roppakaupalla. Päädyttiin ottamaan mukaan huipputarinat 1970-, 80- ja 90-luvuilta. 1950- ja 60-luvut on jo niin kaluttu Tex-kirjastojen ym. myötä, että ne karsittiin pihalle. Samoin vielä liian likellä oleva 2000-luku. El Muerto oli itsestäänselvä valinta, muita vähän arvottiin. Vaarallinen Washington nousi mukaan erinomaisuutensa lisäksi sen vuoksi, että aikoinaan Suomen pokkariformaatissa siitä oli karsittu rutkasti sivuja. Juonittelua Santa Fessä oli sopivan mittainen huipputarina Civitelliltä, jonka kuvitustaidetta haluttiin mukaan. Myös Villalta oli tarina hakusessa, mutta häneltä ei löytynyt tähän tarkoitukseen sopivaa (ja osin sen vuoksi häneltä julkaistaan Maxissa Kadonnut poliisipäällikkö). Fusco oli myös keskusteluissa esillä, mutta häneltäkään ei löytynyt sopivaa tarinaa.
Opuksessa on mukana näiden kolmen huipputarinan lisäksi myös muuta, meillä ennennäkemätöntä pikkusälää... ;)
-
Hyviä tarinoitahan nuo ovat, Juonittelua Santa Fe'ssä oli se missä yritettiin murhata Presidentti?
Muistelisin lukeneeni jostain että Vaarallinen Washington olisi aiemmin julkaistu hieman lyhennettynä, onko tämä nyt täyspitkä versio vai sama mikä silloin parikymmentä vuotta sitten tuli?
-
Ai että kaksi kolmesta tarinasta on Civitellin käsialaa. En pitäisi pahana sitä, että Villa ja Fusco olisivat seuraavassa juhlakirjassa jo etukäteen valittuina. ;D
Milloinhan tämä juhlaopus ilmestyy? Minua ei tarvitse propagoida ostoksille. Itsestäänselvää ostaa tuollainen jööti.
-
Eihän siinä ole kuin yksi Civitellin tarina eli Juonittelua Santa Fessä. Letteri on piirtänyt Vaarallisen Washingtonin, ja nyt julkistavana se on tosiaankin kokopitkä.
Opus ilmestyy Helsingin sarjisfestareiden aikoihin, ehkäpä jo hiukan ennen.
-
My google-fault. Normisarjassa Vaarallinen Washington -tarina alkaa keskeltä pokkaria, johon päättyy Civitellin piirtämä kertomus. Olisihan tuo pitänyt arvata, että Letteri on varmasti mukana.
Jaiko ja mikä se toinen linnuista nyt olikaan, esiintyvät tarinassa.
Helsingin sarjakuvafestivaalit ovat 6.-8.9. Pari hassua kuukautta siis.
-
Onko muuten kyseessä väri vai m/v kirja?
Aika muikeat tarinavalinnat, El Muerto erittäin hyvä&santa fe ihan tosi laadukasta myös. Washingtonista muistan lähinnä Texin kidutuskohdan jossa Carson kärventää ranteitaan vapautuakseen ja en ihan 100% kyse edes sama kertomus.
-
Tunnen luissani, että TexKiller muistelee väärää tarinaa. Mainittu kidutuskohtaus taisi olla Ortizin piirtämässä tarinassa Lincolnin surmaajat. Vaarallinen Washington on jäänyt ainakin minulle parhaiten mieleen kiinalaisen roiston tappajahaukoista.
-
Muistan pidelleeni viime syksynä Turun kirjamessuilla sellaista paksua "Siivet" opusta kädessäni ja miettineeni, että tällainen kun saataisiin Texistäkin.
Joskus ne toiveet toteutuu :-*
-
Onko muuten kyseessä väri vai m/v kirja?
Vissiinkin MV. Mutta Tex-kirjastossahan nämä saadaan väreissä sitten joskus.
-
Opuksessa on mukana näiden kolmen huipputarinan lisäksi myös muuta, meillä ennennäkemätöntä pikkusälää... ;)
Ja tämähän se eniten kiinnostaa, ainakin meikäsikaa.
-
Käväisin Tallinnassa, uusia Texejä ei löytynyt mutta toin pari kappaletta sitä vanhaa Texiä jossa on mm. Apachi-Kid ja Dakotojen sanoma. Heitin ne Eetulle SS Libriconiin, sieltä halukkaille löytyypi halvalla.
-
Käväisin Tallinnassa, uusia Texejä ei löytynyt mutta toin pari kappaletta sitä vanhaa Texiä jossa on mm. Apachi-Kid ja Dakotojen sanoma. Heitin ne Eetulle SS Libriconiin, sieltä halukkaille löytyypi halvalla.
Päivitys. SS Libriconissa on yksi kappale merentakaista. Toinen lähti minun hyllyyni. Dänks Hannulle vihjeestä!
-
Uusimmassa Ruudinsavu-lehdessä paljastetaan, että syksyn sarjisfestareilla vierailee Fabio Civitelli!
-
Mahtava juttu! Toivottavasti vierailuun kuuluu nimmarointiosuus. Juhlaopus Civitellin nimmarilla olisi aika jees. Enkä laittaisi ollenkaan pahakseni julistetta, kuten muualla näyttää olevan usein saatavilla. Laitetaan siis syyskuun alku kalenteriin.
-
Onkohan Civitellillä mukana mitään originaaleja? Ois huippujuttu, jos voisi edes hetken pitää käsissään sellaista herkkupalaa.
-
Todella hienoa, että vihdoinkon festareille saatiin joku Tex-täky!
-
Myös viimeinen Hannun tuoma eestiläinen Tex on ostettu pois kuleksimasta.
Kiitti Hannulle vaivannäöstä!
-
Onkohan Civitellillä mukana mitään originaaleja? Ois huippujuttu, jos voisi edes hetken pitää käsissään sellaista herkkupalaa.
Yleensä hänellä niitä kuulemma on. Itsekin ajattelin investoida sellaiseen, jos rahatilanne on juuri h-hetkellä siinä jamassa.
-
Ota tuon Civitelli-uutisen vastaan ilolla. Täytynee marssia ensi kertaa sarjakuvamessuille.
Onko niin, ettei Ruudinsavu ole ilmestynyt aikoihin? En ainakaan ole nähnyt Akateemisessa. Minulla on tätä erinomaista lehteä vain pari kappaletta hyllyssä. Tietääkö joku veljistä, mistä aikaisempia numeroita voisi olla saatavissa?
-
Etsiydy Länkkäriseuran blogiin, niin sieltä löydät puheehjohtajan (Juri Nummelin) yhteystiedot, joka auttanee etsinnöissä eteenpäin. Uusi lehti tosiaan tupsahti painosta jokunen päivä sitten, mutta ei ole vielä kauppoihin (eli akateemiseen...) ehtinyt.
-
Egmontin sivuille ilmestynny syksyn ilmestymisaikataulu:
* TEX WILLER 60 VUOTTA: EL MUERTO, 784 sivua, Ilmestymispäivä 04.09.13
* TEX WILLER KIRJASTO 20: TULEN POIKA, 304 sivua, Ilmestymispäivä 11.09.13
* MAXI-TEX 26: KADONNUT POLIISIPÄÄLLIKKÖ, 368 sivua, Ilmestymispäivä 11.09.13
* TEX WILLER SUURALBUMI 28: UUDISRAIVAAJAT, 224 sivua, Ilmestymispäivä 23.10.13
* TEX WILLER KIRJASTO 21: LUURANKOMIES, 304 sivua, Ilmestymispäivä 06.11.13
http://blogi.egmontkustannus.fi/2013/08/21/sarjakuvasyksy/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/2013/08/21/sarjakuvasyksy/)
Tuohon vielä kronikka 37 ja pokkarit 11-16, niin NAM, NAM :laugh:
-
Komia on Tex-syksy!
-
Samaa mieltä! Luin aluksi, että Tuulen poika ja hieman ihmettelin. Minkäänlainen tarina tuo suuralbumi onkaan?
-
Minkäänlainen tarina tuo suuralbumi onkaan?
Tää löyty tuolta Egmontin listasta:
TEX WILLER SUURALBUMI 28: UUDISRAIVAAJAT
Tarina: Mauro Boselli Kuvitus: Andrea Venturi
Tex ja Kit suojelevat uudisraivaajia intiaanien vihalta tässä aiemmin suomentamattomassa tarinassa, jonka kuvituksesta vastaa taidokas Andrea Venturi.
-
Andrea Venturi on yksi minun suosikki piirtäjistäni. Kiva saada isossa
koossa albumi.
-
Pistetäänpäs nyt tännekin nämä sarjisfestareiden linkit, joissa on Tex-tapahtumaa (ja muuta länkkäriä tiedossa). Toivottavasti ainakin Civitelliä tullaan kuuntelemaan vähän kauempaakin. Enkä ollenkaan pistäisi pahakseni, jos Tex-visassa olisi vankka kvaakkilaisten osanotto. Hyvät palkinnot on visasta luvassa!
http://www.sarjakuvafestivaalit.fi/ohjelma/item/kirjasto-10-lauantai-79
http://www.sarjakuvafestivaalit.fi/ohjelma/item/telttalava-sunnuntai-89
-
Kyllä olis tarkootus paikalle ilmestyä...kiva olis nähdä muitakin tuttuja :)
-
Jos visailuun meinaat tulla, niin ei ehkä kannata ennen sitä mennä ostamaan Texin uusimpia julkaisuja. :)
-
No voi harmistus, olen juuri tuon viikonlopun matkoilla. Pahus soikoon!
-
TEX WILLER SUURALBUMI 28: PIONEERI
-
Onko se vaihtanut viime hetkillä nimeä?
-
Uusimman Texin ensimmäisellä sivulla missä on niitä texin myytäviä numeroita oli tuo
TEX WILLER SUURALBUMI 28: PIONEERI kuvan kera.
mm. bananapress.fi sivulla on TEX WILLER SUURALBUMI 28: UUDISRAIVAAJAT
kummalla nimellä se sitten julkaistaan, en tiedä
Mukava päästä lukemaan nuo El muerto ja kadonnut poliisipäällikkö tarinat,en ole lukenut kumpaakaan kokonaisuudessaan, puuttuu kummastakin tarinasta 1 numero.
-
Egmontin blogissa juttua...
Tex-piirtäjä Fabio Civitelli sarjakuvafestareilla! (http://blogi.egmontkustannus.fi/2013/08/29/tex-piirtaja-fabio-civitelli-sarjakuvafestareilla/)
Vuonna 1955 Italian Lugicnanossa syntynyt Fabio Civitelli on piirtänyt sarjakuvaa jo vuodesta 1974 lähtien, ja Texinkin parissa aikaa on vierähtänyt jo kohta 30 vuotta.
-
Alkaa hyllytila käydä ahtaaksi, joten luovun osasta Italian Texejä; vien loppuviikosta läjän SS Libriconiin, hakekaa sieltä joita kiinnostaa. Mukana saattaa olla normien lisäksi joku suuralbumi ja/tai värikirjasto, en oo vielä päättänyt.
-
Ilmestyykö El Muerto lehtipisteisiin vai vain kirjakauppoihin? Toisaalta, onko sitä saatavilla Helsingin sarjisfestareilla, jolloin voi samalla kertaa ostaa juhlapaketin ja hakea nimmarin Itse Civitelliltä?
-
Näyttäs olevan kirjakauppakamaa tuo El Muerto...
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-syyskuu-2013/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-syyskuu-2013/)
-
Noniin, nyt on uunituore El Muerto käsissä. ;D
Libriconissa oli noita jo. Todella hieno on tämä Tex-järkäle, kiitoksia kovasti.
Mutta mitenkäs heti sisällysluetteloon on päässyt painovirhepaholainen?
Luettelon mukaan Juonittelua Santa Fessä alkaa sivulta 381, mutta eipäs
alakaan, vaan sivulta 487. :police:
-Ville
-
Egmontin sivuille ilmestynny syksyn ilmestymisaikataulu:
Harmittaako ketään muuta, että nämä Tex-vyöryt tulevat joka vuosi syksyllä?
Minusta paras tapa lukea Texejä on ulkona kesäauringon paahtaessa kuin itsekin olisi Arizonassa. Listattu paketti kruunaisi helleviikon, mutta ah ja voi, se tullee taas luettua viiman ja tihkun pakottaessa neljän seinän sisään :(
-
Minusta Tex-vyöry voisi olla alati jatkuva, loppumaton... :D
Erityisesti värikirjastoa voisi vyöryttää vähintään kuukausittaisella vauhdilla. No, tarjonta on kuitenkin huippuluokkaa, ehkä turha tässä on lisää vinkua.
-
Harmittaako ketään muuta, että nämä Tex-vyöryt tulevat joka vuosi syksyllä?
Minusta paras tapa lukea Texejä on ulkona kesäauringon paahtaessa kuin itsekin olisi Arizonassa. Listattu paketti kruunaisi helleviikon, mutta ah ja voi, se tullee taas luettua viiman ja tihkun pakottaessa neljän seinän sisään :(
No nythän on onneks luvattu kesäkelejä ainakin vielä viikoksi lähes koko Suomeen ;D
-
Noniin, nyt on uunituore El Muerto käsissä. ;D
Libriconissa oli noita jo. Todella hieno on tämä Tex-järkäle, kiitoksia kovasti.
Mutta mitenkäs heti sisällysluetteloon on päässyt painovirhepaholainen?
Luettelon mukaan Juonittelua Santa Fessä alkaa sivulta 381, mutta eipäs
alakaan, vaan sivulta 487. :police:
-Ville
Aarrgh!
Onpa hölmö moka. Pitkät sivutaitot olivat tietynmittaisina pätkinä, mutta joka tarina alkoi yhden digitaalisen "sivupinkan" alusta, vaikka jakautuisikin useampaan osaan. Olen epähuomiossa kirjannut väärän sivunumeron edellisen Washington-seikkailun jälkimmäisestä osasta.
Rasvaan jo köyteni, mutta odotan vielä lisäraportteja ennen kuin tiedän, pitääkö virittää rautarouvaankin ne pidemmät piikit ja sulkeutua sinne aasihattu päässä.
-
Myös täällä El Muerto hankittu ja hieno on...Olin tosin odottanut "kunnon" kovakantista mutta kyllä tämäkin asiansa ajaa :P
Yksisivuiset huumoritarinat :laugh:
-
Näin tänään eka kertaa SS Libriconissa tuon paksun Tex järkeleen. En ehtinyt kuin kerran rullata sivut läpi, kun SS libriconin pojat olivat kantamassa painavia lehti laatikoita huomiseen festariin. Ne laatikot oli todella painavia enkä viitsinyt seisoa tiellä kun kiire oli kova ja hiki valui. Toivottavasti pojat eivät reväytä selkäänsä. Joten ostakaahan kvaakkilaiset sarjakuvia ettei heidän työnsä ole ihan turhaa. ;)
Täytyy huomenna festareilla tutustua tarkemmin. Mutta hienolta vaikutti. Otan suurennuslasin matkaan ja tarkistan painojäljen. :P Sitten anna palautteen Askolle ruudinsavun kärytessä!
Minusta noin paksu teos on hyvä julkaista pehmeissä kansissa jo luettavuuden takia. Pehmeät kannet mukavasti joustavat luettaessa. Kovat kannet tuossa sivumäärässä olisivat minusta olleet epäkäytännölliset vaikka olenkin vannoutunut kovakantisten ystävä.
-
Täytyy huomenna festareilla tutustua tarkemmin. Mutta hienolta vaikutti. Otan suurennuslasin matkaan ja tarkistan painojäljen. :P Sitten anna palautteen Askolle ruudinsavun kärytessä!
No täytyyhän loputkin tästä tekemisen ilosta jollain tavalla pilata.
Jos ei muuten niin suurennuslasin kanssa.
-
Painojälki ilman suurennuslasia vaikutti noin 30 min lukemisen perusteella erinomaiselta.
Niinkuin oleellista tällaisissa juhlateoksissa...
Hain libriconista myös omani, mutta aikataulu ei salli festareilla vierailua >:D, noteerattiin myös tavarainsiirtopuuhat eli laatikot ympäri liikettä rajoittivat hieman yleistutkailua...
Harmi että menee festariale hukkaan, yli 50€ ostokset kuitenkin tuli tehtyä..
;D
-
Ostin tiiliskiven itselleni synttärilahjaksi (Lukulaarista löytyy Tampereella), vaikka olinkin hiukan etuajassa. Mutta kyllä tästä jää osa huomisellekin. :)
Tuli vihdoin El Muerto luettua, se oli niitä suht vähälukuisia tarinoita joita en ollut koskaan nähnyt. Ennakkonostatukseen nähden Tex tuntui loppujen lopuksi selviävän helpolla, varsinkin kun hänen yleisesti ottaen pystyviä kavereitaan kurmutettiin matkan varrella kovasti. Mutta hyvä, erilainen juttu se kyllä oli.
-
Ois makeeta jos tälläisiä erikois juttuja ilmestyisi lisää täällä pikkuisessa Suomen maassa. Italiassahan on ilmestynyt kaikenlaista josta minullakaan kaikista ei ole tietoa mitä ne ovat. Nytkin hieman sekoilin tänään noiden Italiassa ilmestyneiden sarjojen kanssa, kun niitä on niin monia erilaisia ja osa uusintoja eri nimellä. Mutta on Italiassa julkaistu myös paksuja kirjoja ja muita paksuhkoja opuksia, jotka liittyvät Texiin.
-
No täytyyhän loputkin tästä tekemisen ilosta jollain tavalla pilata.
Jos ei muuten niin suurennuslasin kanssa.
Asko! Me köyhät haluamme rahoillemme vastinetta. Se on niinkuin HK:n sininen- laadusta tinkimättä. ;D
Kiitos sinulle hyvästä toimitus työstä tämän Tex järkäleen puitteissa. Ilman sinua ja mukavaa Tex tiimiä emme olisi tätä saaneet. Ja kiitos Civitellin vierailusta että saimme mestarin tänne pimenevään syksyyn.
-
Tuli vihdoin El Muerto luettua, se oli niitä suht vähälukuisia tarinoita joita en ollut koskaan nähnyt. Ennakkonostatukseen nähden Tex tuntui loppujen lopuksi selviävän helpolla, varsinkin kun hänen yleisesti ottaen pystyviä kavereitaan kurmutettiin matkan varrella kovasti. Mutta hyvä, erilainen juttu se kyllä oli.
Tuo medaljongi idea oli ehkä lainattu Clintin spagettiwesterneistä tai sitten ei...ilahdutti itseäni kohta lopussa jo pyssynpaukkeen loputtua Tex kehaisi El Muertoa tavallaan
-
Tuo medaljongi idea oli ehkä lainattu Clintin spagettiwesterneistä tai sitten ei...ilahdutti itseäni kohta lopussa jo pyssynpaukkeen loputtua Tex kehaisi El Muertoa tavallaan
Olihan se ihan selvä lainaus. Muutenkin tässä tarinassa on kaikkein eniten spagetti-lainaa. Yllättävää sinällään, sillä kirjoittaja Sergio Bonelli alias Guido Nolitta on kertonut, että ei pidä sikäläisistä westernleffoista.
-
Olisi kiva nähdä tarina jossa raskaan tappotyön urallaan tehnyt Tex alkaa kärsimään psyykkisistä ongelmista verenvuodatuksensa vuoksi. Tuota ei tietenkään tulla näkemään mutta mielenkiintoisen tarinan tuosta saisi aikaiseksi...Tai jotain What If kertomuksia kuten jos Kit Willer olisi valinnut rikollisen uran...
-
Jahas, täällä on juhla-albumi jo monella kourassa...itse maltan odottaa vielä huomiseen kun festareille suunnataan. Mä en tarvitse suurennuslasia (no, lukemiseen ehkä mutten virheiden etsintään)eikä pienet sisällysluettelovirheet paljon hetkauta, kerrassaan upeaa että tällaisia julkaistaan. Sitä paitsi nämä suomessa julkaistut kovakantiset ja muut erikoisjulkaisut on paljon hienompia kuin saapasmaassa, mitä nöyrimmät kiitokset Askolle upeasta vaivannäösta sarjan parissa, korkkarikirjoja yms. unohtamatta ;D
-
Mä en tarvitse suurennuslasia (no, lukemiseen ehkä mutten virheiden etsintään)eikä pienet sisällysluettelovirheet paljon hetkauta, kerrassaan upeaa että tällaisia julkaistaan.
Älä enemppä san, veli hopea!Ja ei kun tehtävä great fallsissa ja cheyenne club painoon erikoisjulkaisuina ;)
Ensi viikolla olisi ilmeisesti uusin kirjasto ja maxi-tex(jonka otan kyllä vaikka aiemmin toista mieltä), aika hulppea Willersessio tässä tulee....
Menköön samaan syssyyn normitexin haukkumiset; uusin numero nyt ei ihan vuoden huononta willeriä, mutta aika aivokuollutta lahtausta paljon. Jotain positiivista yksi! rikollinen jäi henkiin...Taide kyllä tosi upeaa..
Taitaa #3 olla paras juhlavuoden numeroista...Ja harmi jos ei sitä ylitetä tasoltaan koska kuitenkin lievästi keskivertoa parempi mielestäni...
-
Koin tänään valtaisan elämyksen saadessani pitää käsissäni Fabio Civitellin uskomattomia originaaleja. Hämmästelin sitä valtavaa tarkkuutta ja niitä musteella ilman tietokonetta tehtyjä taianomaisia efektejä. Esimerkiksi hänen piirtämänsä pöly ja pilvet olivat kuin taikaa. Ja sankari hahmojen kasvot olivat taidokkaasti varjostetut ja ne hevoset. Kuinka ihmeessä hän osaakin piirtää hevoset ja niiden ihon varjot todella kosketeltavan tuntuisiksi.
Ja persoonana Fabio oli todella gentleman, hymyilevä, iloinen ja otti meidät fanit vastaan todella huomaavaisesti. Puristi monien kättä jotka pyysivät signeerauksen. Hänestä virtasi suurta positiivista energiaa, eikä kuuluisuus ollut noussut hattuun pätkääkään.
Nautin suunnattomasti kuunnelle hänen tarinointiansa Texin maailmasta jne. Hän mainitsitsi, että hevoset ovat tosi vaikeita piirtää. Lisäksi hän hieman huvittuneena sanoi, että Italiassa Tex piirtäjät eivät ole rikkaita. Mutta mitä enemmän sivuja saa aikaiseksi sitä enemmän tulee euroja taskuun. Hän valitteli sitä, että hän on hieman hidas piirtämään.
Mestari Giovanni Ticci oli hänen esikuvansa muista piirtäjistä. Kysyin mitä hän juuri Giovanni Ticcissä arvostaa ja yksiselitteinen vastaus oli " hän osaa yhdessä hetkessä loihtia siveltimen vedolla vuoret, hevoset jne".
Hän jopa tunnusti, että piirtäessään ensimmäistä Tex tarinaansa hän kopio Giovanni Ticciä. Pikku hiljaa hän löysi itselleen tunnusomaisen tarkan piirrostyylinsä. Mutta on hän tehnyt sellaista ei niin yksityiskohtaista jälkeäkin.
Sitten hän valotti nuoruus vuosien kokemuksia kouluajoilta, jolloin hän viihdytti luokkatovereitaan piirtämällä alastomia naisia.
Minusta mukava osuus oli se, kun hän hymyillen mainitsi, että "oli helppo päästä Bonellin talliin piirtäjäksi".
Mieluisin hahmo hänelle on ehdottomasti Kit Carson. Fabio sanoi, että Tex hahmoista vaikein piirrettävä on yllätys yllätys.... Kit Willer.
Texin piirtäjiä tällä hetkellä on 25 ja kirjoittajia muistaakseni 5 henkilöä. Vuosia taaksappäin tilanne oli aivan toisenlainen.
Bonellin kuoleman hän sanoi ottaneensa raskaasti mikä on ymmärrettävää.
Ja paljosta muustakin hän puhui tunnin kestävän haastattelun aikana.
Miellyttävä persoona jonka positiivisuutta jäin kaihoisasti kaipaamaan.
Minua suretti kovasti, ettei minulla ollut varaa ostaa tällä kertaa originaalia, sillä taloudellinen tilanteeni on huono työttömyydestä johtuen ja ensi vuonna uhkaa asunnottomuus, kun en löydä vuokra-asuntoa jota kovasti yritän tässä etsiä.
Oli etu jutella Asko Alasen kanssa hetki. Hän mainitsi, että Sunnuntain ohjelmanosassa tulee enemmän piirtämiseen liittyviä kysymyksiä kun taas tänään 10:kirjastolla tarinoitiin itse Tex istä ja muista mielenkiintoista kohokohdista. Joten piirtäjille varmasti huomenna mukavaa infoa mestarilta.
Ja vuonna 2014 julkaistaan Tex tarina, joka varmasti kiinnostaa suurta yleisöä. Siinä on paljon mustaa magiaa ja pahuutta. Kukahan pelottava hahmo jatkaa Texin vainoamista....se selviää ensi vuonna.
Ps. Olen kovasti iloinen niiden kvaakkilaisten Tex fanien puolesta, jotka ostivat tänään Fabio Civitellin originaalin itse mestarilta. Nauttikaa todellisesta sarjakuva-taiteesta. Näin ainakin 4 ostavan sellaisen itselleen ihan huokeaan hintaan.
-
Tässä vielä muutama kuva festareilta ja Tex- saaliistani...juhlakirjan lisäks tietty ;D
Originaali on "Kuoleman ratsumiehen" sivu 79
-
Täytyy tuota El Reijon ensimmäistä kuvaa nyt täälläkin kommentoida, että eivät kaikki kysymykset sentään ihan noin helppoja olleet. Vaikka ei tuokaan ihan kaikilla oikein mennyt :-\
-
Civitelli oli parhautta. Jo yksinään hänen haastattelunsa sai festarikokemuksen päätymään plussan puolelle. Hieno herrasmies, kerta kaikkiaan.
Kiitokset festarijärjestäjille ja Egmontille, että järjestivät Civitellin vierailun Suomeen.
Huomenna olen taas eturivissä.
-
Todella positiivinen kokemus tavata Civitelli. Niin innostunut ja
mukaansa tempaava luonne. Ihan "pakko" oli ostaa originaali mestarilta.
Hienoa, että sain tavata myös Asko Alasen, Janne Viitalan ja
muita kvaakilaisia. Huomenna nähdään taas.
Kiitos Egmont.
-
Orjan May tiivisti Civitellin haastattelusta melkein kaiken. Se unhoittui, että Civitelli kertoi Bosellin kanssa tehtävästä Yama-tarinasta. Aikataulu on kolme vuotta ja Suomi tulee hieman perässä, joten odottamista riittää. Tuollainen haastattelu antaa taas yhden lisäpotkun sille, että vielä minäkin aloitan joku päivä italian kielen opiskelun.
Kiitokset Jannelle visaisista kysymyksistä ja Egmontille kalenterista, juhlakirjasta ja Civitellin saamisesta Suomeen. Mukava oli myös saada Tex-klaanille kasvoja.
Liitteinä Civitellistä kuva, johon tuli vahingossa myös hinnasto ja pari kuvaa, mitä tutkailtiin Civitellin erikoiskirjasta. Ne olen joskus haalinut netin syövereistä.
Lisähuomautus: huomasin, että lisäämäni kuvat ovat samoja, mitä on El Reijon saaliissa. Olivatko ne portfoliosta?
-
Hieno kuva Mosabacka Civitellistä. Hyvin onistunut. Kiinnitin huomioni välineisiin joilla Civitelli piirtää. Lähes kaikki fanikuvat hän piirsi ihan mustalla mustekynällä. Järkevä valinta minusta. Tussi olisi saattanut sotkea käsiä jne.
Tänään sitten jännää, millaisia kysymyksiä kvaakkilaiset Tex harrastajat esittävät Civitellille. Tosiaan eilen Asko mainitsi, että tämän Sunnuntain haastattelu osiossa enemmän itse piirtämiseen liittyviä kysymyksiä.
Civitelli mainitsi eilen, että Texistä on tullut Italiassa melkein kuin uskonto. Italian sarjisfestarit ovat nimeltään festivallucca, joissa kävijämäärä on yli 100 000...joista hyvin iso otanta on Tex harrastajia. Italiassa muistaakseni Tex on ilmestynyt 65 vuotta ja meillä Suomessa 60. Joten vaikka Suomi on pieni maa ja lännensarjakuvien ystäviä on tietenkin pienempi määrä kun vertaa Italiaan, niin silti meillä on hyvin innokkaita ja aktiivisia harrastajia. Joissakin yhteyksissä on joku todennut, että Suomessa Tex on enemmän pinnalla kuin muissa pohjoismaissa. Saattaa olla. En osaa sanoa.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että Tex kirjaston imestymisvauhti pitäisi ainakin kaksinkertaistaa, mutta ehkä se ei tule koskaan tapahtumaan johtuen monista täälläkin kerrotuista syistä. Toivoa aina voi ja pitää yllä.
Pitäsiköhän lähettää ruudinsavuisia viestejä Norjaan. Eikö se niin ollutkin, että sieltä päätetään kaikki Texin ja pohjoismaiden julkaisuista? Joo. Niin se taisi olla.
-
Minäkin kiitän Orjania kattavasta kuvauksesta liittyen Civitelliin. Kirjoitukseen oli omatkin tunnelmani saatu tiivistettyä erinomaisesti. Sen verran lisään, että tuo Orjanin mainitsema tapahtuma Italiassa on Luccan sarjakuvafestivaalit ja siellä Civitelli palkittiin viime vuonna parhaana kuvittajana, mistä hän kertoi olevansa hyvin ylpeä.
-
Juttelin eilisiltana Civitellin kanssa Sarjakuvakeskuksella. Koppasin hyllystä minun ja Mikko Mustasaaren tekemän lännensarjakuvan ja toin maestron arvioitavaksi. Hän tarkasteli jokaista ruutua pienen hetken ja antoi arvokasta kritiikkiä sekä palautetta.
"Tässä on paljon Prattia. Ja tuosta tulee mieleen ystäväni Ivo Milazzon työnjälki. Sinä taidat tykätä Ken Parkerista? Tuo on komea ruutu, mutta tuossa varjostusta voisi tehdä pehmeämmäksi."
Lopuksi hän piirsi Texin omistuskirjoituksen kera ja toivotti kaikkea hyvää uran varrelle. Mahtava kokemus.
-
Jep oli Civitellin tilaisuus lauantaina hieno, istuskelin kakkosrivillä ja pääsin nimmarijonoonkin jo heti toiseksi. Oli todella upeita nuo originaalit, todella harmi ettei ollut nyt rahaa laittaa originaaliin. Tosin lohdutukseksi sain tuon uudemman Tex portfolion ja hienon luonnoksen mestarilta. Egmontillako oli myös Tex kalenteri, damn, tuon todella haluaisin mutta en osannut tuollaista edes tiedustella.
-
Ai noi Civitellin originaalit oli noin halpoja. Olin alunperin tulossa festareille, mutta en sitten lopulta viitsinytkään lähteä, kun oli niin paljon töitä. Yhtenä aatoksena oli juurikin mahdollisuus ostaa Tex-originaali. Noh, säästyipä sekin raha...
-
Liityn tässä samanmielisten Tex-fanien kuoroon ja lausun osaltani kiitokset Egmontille Civitellin vierailusta. Tuo ekstrovertti ja hyväntuulinen herrasmies teki meihin kulumattoman vaikutuksen. Signeerausjonossa oli aistittavissa todellista Tex-hurmaa.
Ostin tuon El Reijonkin näyttämän vedos-portfolion. Kotona odotti iloinen yllätys kun kansiossa olikin kolme vedosta yhden sijaan. Jonossa ilmeisesti tarkkaavaisuus herpaantui mestarin piirrostyötä seuratessa. Hienoa, että Civitelli jaksoi läsnäollessamme piirtää kaikille halukkaille Tex-kuvan signeerauksella.
Vähän jäi harmittamaan se, ettei rohkeus riittänyt osallistua Jannen Tex-visaan; läsnä oli niin monta Tex-gurua, etten "uskaltanut" osallistua. Visan jälkeen harmitti, kun tajusin, että olisin saanut seitsemän oikein ja päässyt sitä kautta käsiksi himoittuun Tex-kalenteriin (olin juuri lukenut sen Boselli-Font albumin). Olisi pitänyt muistaa, että rohkea rokan syö...
-
[quote
Lisähuomautus: huomasin, että lisäämäni kuvat ovat samoja, mitä on El Reijon saaliissa. Olivatko ne portfoliosta?
[/quote]
Jep, samat kuvat...mahtavan hyväntuulinen erittäin mukava herrasmies, ostaessani tuon originaalin Fabio tokaisi että saan portfolion lahjaksi ;D
Oon reilu 39 vuotta Texiä nyt tavalla taikka toisella kerännyt välillä vähemmän ja välillä enemmän aktiivisesti. Civitellin tapaaminen ja maestron kättely sekä onnettomalla kielitaidollani muutaman sanasen vaihtaminen tuntuu todella erityiseltä hetkeltä tässä jatkumossa. Aloittaesaan Texin piirtämistä mainitsi eritoten silmistä jotka ovat tärkeimmät...
Pahoittelen kuvieni laatua, tuli aika huonoja kun hätäpäissäni rukkasin resoluutiota jotta tuli läpi...
-
Ajattelin kirjoittaa jotain niiden kvaakkilaisten iloksi, jotka eivät pääseet tänään Fabio Civitellin haastatteluun. Toiovottavasti pidätte siitä, mitä nyt kirjoitan:
Fabio Civitellin intohimo sarjakuviin ja piirtämiseen syntyi jo kouluaikoina. Hän kertoo, että 7-8 vuotiaana kouluvihot olivat täynnä piirustuksia sellaisissakin vihoissa, joissa niitä ei olisi saanut olla.
Se oli hänen mukaansa aikaa, jolloin ei ollut tietokoneita ja videopelejä, ja tuolloin nuorten harrastuksena usein olivat sarjakuvat, joita vaihdeltiin tyttöjen ja poikien kesken.
"Ongelmani nuorena poikana oli se, etten tuntenut oikeaa piirrostekniikkaa" hän kertoo. Mutta tästä huolimatta piirsin innokkaasti aina kun ehdin koulunkäynnin lomassa ja sen kustannuksella.
Yläasteella hän huomasi ilmoituksen eräässä sanomalehdessä, jossa firma etsi piirtäjiä. Hän lähetti näytteen, mutta hänen tekniikkansa ei ollut se, mitä firma haki. Mutta siellä oli henkilö joka tarjoutui auttamaan Fabiota kehittämään oikeanlaista piirrostekniikkaa. Näillä samoilla teknisillä linjoilla hän loihtii edelleen sarjakuvansa tänä päivänä.
Sarjakuviensa piirtämisen hän aloittaa lyijykynällä joka hänen sanojensa mukaan on se "kaikkein vaikein vaihe" prosessissa. Sen jälkeen tulee tussaaminen musteella ja siveltimellä, joka on se helpompi osuus. Kysyin häneltä henkilökohtaisesti huonolla englaninkielellä, millaista tekniikkaa hän käyttää esimerkiksi pölyn piirtämiseen. Fabio kertoi käyttävänsä sivellintä, joka on melkein kuiva, jotta saa paperille utuisen ja hämyisen vaikutelman. Näistä huikeista efekteistä on tullut hänen yksi bravuureistaan. Hän sanoo olevansa perinteisten työvälineiden ystävä. Siis kynä, sivellin ja valkoinen paperi. Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tietokoneita hän ei käytä sarjakuviensa tekemiseen.
Bonellilla hän tutustui Fernando Fuscoon, joka asui lähellä. Hänhän on tunnettu kuvataiteilijanakin ja käyttää mestarillisesti sivellintä. Fusco opetti hänelle kuinka aseet, talot jne piirretään käyttäen sivellintä. Hänelle on tärkeää sarjakuvissaan kokonaisuudet.
"Voin tehdä sivuja, jotka ovat puhtaita ja niissä musta on aina samanväristä jota keräilijät arvostavat erityisesti" hän kertoo haastattelussa. Katsoessani hänen originaalejaan useaan otteeseen, originaalien mustat laajat väripinnat olivat niin tasaista, että oli lähes mahdotonta erottaa mustan eri sävyjä, sillä musta oli todella mustaa. Hän kertoo käyttävänsä japanilaista ja kiinalaista tussi-mustetta. Kysyin myös tätä häneltä.
Civitellin käyttämä pistetekniikka on kiinnittänyt monien lukijoiden huomion. Ne hän sanoo tekevänsä pienin erin naputtelemalla paperiin pisteitä pisteiden viereen. Aikaa siihen menee, mutta jälki on kaunista ja efektiä antavaa. Mustien pintojen lisäksi hän käyttää harmaan eri sävyjä kuvatessaan yö maisemia, joita on runsaasti hänen ensimmäisessä suuralbumissaan "Kuoleman ratsumiehes".
"Piirtäjän inspiraation lähteet ovat moninaiset", hän sanoo. Niitä ovat filmit, sarjakuvat, joita hänellä on paljon, vanhat valokuvat, lehdet jne. Hän mainitsee ylpeänä omistavansa kaikki Tex Willerit.
Varsinkin valokuvat ovat hänelle tärkeä inspiraation lähde, sillä hän sanoo olevansa itsekkin amatöörivalokuvaaja ( en muista sanoiko hän tässä kohdassa haastattelua olevansa ammattivalokuvaaja vai amatööri). Hän piti erityisesti erään valokuvaajan yötä kuvaavista valokuvista, joista hän on hakenut vaikutteita sarjakuviinsa. Varsinkin kuvatessaan yötä ja yleensä pimeää. Fabio kertoo: "Olen erityisen ihastunut öisiin kuviin, joiden pitkä valotusaika saa pilvet näyttämään kauniilta ja voi nähdä niiden lähes liikkuvan". Hän lisää: "Juuri tämän efektin haluan kuvissani toistaa".
Civitelli kertoo ostavansa usein erilaisia aikakaus-lehtiä, jotka käsittelevät mahdollisimman monipuolisesti eri osa-alueita. Sitten hän leikkaa niistä kuvia eri aihepiireittäin ja kokoaa ne albumiin. Hänellä on yksi kokonainen leikealbumi täynnä kasvojen kuvia, joissa on varjoja. Mutta itse piirrosprosessin aikana käytetty valokuva muuttuu omaksi itsenäiseksi kuvakseen jossa ei enää ole juuri havaittavissa jälkiä käytetystä valokuvamateriaalista. Tärkeimmäksi asiakseen hän haluaa kertoa tarinaa vaikkapa ilman tekstiä, jotta lukija ymmärtäisi mitä tarinassa tapahtuu.
Fabio mainitsi haastattelussa tehneensä yhteistyötä yhtäjaksoisesti 25 vuotta Claudio Nizzin kanssa. Näiden vuosien aikana on syntynyt kumppanuus ja henkinen yhteys toisen taiteilijan kanssa, joka pukee ajatuksensa sanoiksi ja lauseiksi. Hän on saanut esittää omia ajatuksiaan ja ideoitaan käsikirjoittaja Nizzille. Yksi tälläinen tarina, jonka idea lähti häneltä on Ennusmerkki (Tex2000/13/5) sekä Tumac leppymätön. Viime vuosien aikana Claudio Nizzi on siirtynyt enemmän romaani puolelle, joten hänen panoksensa Texin käsikirjoittajana on lähes loppunut. Nykyään hän tekee yhteistyötä Mauro Bosellin kanssa. Civitelli haluaa nimenomaan työskennellä yhden ja saman kirjoittajan kanssa. Siksi häneltä tulee niin harvoin tarinoita. Lisäksi eilisessä haastattelussaan hän mainitsi olevansa hyvin hidas piirtäjä.
Fabio sanoo hyvän käsikirjoittajan olevan sellaisen, joka osaa jakaa tarinansa niin, että hyvä rytmitys säilyy loppuun saakka. Tämä on hyvin vaikeaa juuri aloittaneille nuorille kirjoittajille. Hän sanoo, että Mauro Bosellin tarinat alkavat joidenkin mielestä hitaasti, se tarkoittaa usein Bosellin kohdalla henkilöiden esittelyä tarinassa, mutta sitten tahti kiihtyy kiihtymistään ja lopussa on suuri finaali, räjähdys- suuri loppuhuipentuma. Piirtämisestä toisen käsikirjoitukseen hän sanoo, että pitää ymmärtää mitä kirjoittaja haluaa, mutta kuitenkaan piirtäjä ei voi luopua omasta panoksestaan yhteiseen tarinaan. Molempien painoarvo pitäisi näkyä valmiissa lopputuloksessa.
Bosellin kanssa yhteistyö menee seuraavasti. Kerran kuussa hän lähettää Bosellille valmiita piirroksia jotka ovat valmiina saadakseen informaatiota, ovatko ne hänen omien sanojensa mukaan "hyviä". Tässä Fabio hieman nauroi. Kun kaikki on sitten alustavasti valmista, he menevät Milanoon. Jos on jotain korjattavaa, korjaukset tehdään tietenkin. Kun albumi tai Tex Willerin tuore numero on lukijan käsissä, usein monet eivät ajattele sitä, kuinka suuri työ on tarinan valmiiksi saattamisessa tehty.
Ensi kuussa hän aloittaa piirtämään tarinaa Mefiston pojan paluusta. Tätä tarinaa on odotettu kovasti Tex fanien piireissä. Näitä kahta pahuuden ruumiillistumaa ei ole nähty Texeissä pitkiin aikoihin.
Texin piirtämisessä on tietyt säännöt, joita ei saa rikkoa. Yksi tälläinen on se, että Tex on sinkku. Eli tämä tarkoittaa sitä, ettei hän tule menemään nainmisiin. Onhan Tex ollut toki naimisissa kauan sitten erään kauniin intiaani-tytön kanssa. Tälläiset tarinat ovat olleet hyvin suosittuja, mutta ymmärrettävästi tälläisiin tarinoihin ei kovin usein voida mennä. Civitelli mainitsi myös, että Texin pääsankarit eivät koskaan voi kuolla. Tuli mieleeni Mustanaamio- vaeltava aave-- joka ei voi koskaan kuolla.
Nyt en jaksa enään kirjoittaa. Muistiin panoja on vielä jäljellä. Sen verran vielä mainitsen, että Fabio sanoi, että "jokaisella Texin lukijalla on omat suosikki piirtäjänsä". Italiassa Texin lukijat ovat hyvin ilkeitä ja antavat herkästi kritiikkiä. Hänen mukaansa on olemassa erilaisia Internet sivustoja, joissa fanit rankkaavat paremmuus järjestykseen piirtäjiä. Sitten haastattelussa Asko Alanen kysyi Fabio Civitellin sijoutusta kvaakin Tex piirtäjä listassa. Kvaakissahan hän oli jaettu 5:s sija (korjattu tieto).
Nyt tosiaan lopetan. Velipoika vuokrasi Iron Man 3:sen ja alkaa leffa ilta.
Saludos Amigos.
-
Tuo yötaivaiden valokuvaaja, josta Civitelli mainitsi, oli nimeltään McKenna. Mutta uskomatonta kyllä sen nimisiä taivaskuvaajia onkin useita...
Onkohan edes kumpikaan näistä?
http://www.timmckennaphoto.com/us/features/tag-0-night+sky.html (http://www.timmckennaphoto.com/us/features/tag-0-night+sky.html)
http://www.nightskyhunter.com/ (http://www.nightskyhunter.com/)
-
Kiitos Orjan May pitkästä selostuksesta. On sinulla hyvä muisti ja/tai nopea käsi muistiinpanoihin.
Nyt kun ensimmäinen Tex-piirtäjä on saatu käymään Suomessa, voisi ajatella, että joskus tulee joku toinen piirtäjä. Villa tai Cestarot? Tai ihan kuka tahansa.
PS: Sujuiko ruokailu hyvin, Janne?
-
Kiitos kiitos. Sanoisin näin, että muisti on huono, mutta oma käsi sitäkin nopeampi hoitamaan hommat :-[
-
Nyt kun ensimmäinen Tex-piirtäjä on saatu käymään Suomessa, voisi ajatella, että joskus tulee joku toinen piirtäjä. Villa tai Cestarot? Tai ihan kuka tahansa.
Onhan tuo noin, mikäli Tex-piirtäjältä edellytetään useampaa tarinaa tai pääsarjan kuvittamista.
Kemissä ovat vierailleet Ivo Milazzo 2008 ja Maurizio Dotti 2002. Molemmilla ilmeisesti yksi Tex Willer -tarina vyön alla. Milazzo suuralbumissa ja Dotti almanacco-sarjassa (Alarico Gattian kanssa). Alarico Gattian taidettahan löytyy suomeksi myös "seikkailujen mies" -sarjasta: Klondiken yksinäinen vaeltaja.
-
PS: Sujuiko ruokailu hyvin, Janne?
Namnam! Hyvää oli ruoka ja seura sitäkin parempaa ;). Mahtava seuramies tuo Civitelli, ja juttua Texistä ja muistakin maailman ilmiöistä tuli kuin turkin hiasta. Hän mm. kertoi tilastoja, että italialaiset ovat japanilaisten kanssa pitkäikäisintä kansaa. Ja hyvässä kunnossa hänkin näytti olevan. Kertoi terveytensä salaisuuden olevan lasillinen punaviiniä joka päivä. Noh, ehkei ihan kuitenkaan pelkästään se, sillä miehen poistuessa hetkeksi pöydästä, saimme tietään hänen olevan myös innokas urheilumies ja etenkin pyöräily on hänen ykkösharrastuksensa.
Niin, tuo Milazzo oli 2008 Tampereella, ei Kemissä. Dottin seurana Kemissä oli aikoinaan Mauro Boselli.
-
Kertoi terveytensä salaisuuden olevan lasillinen punaviiniä joka päivä.
Itse asiassa hän juo kaksi lasillista joka päivä. Yhden ja vain yhden lounaalla ja toisen illallisella.
Fabion seurassa ei aika käynyt pitkäksi ja hän oli aivan ideaali haastateltava erinomaisen tulkin välityksellä. Civitelli tosiaankin käynnistyi yhdellä kysymyksellä ja veti 20 minuuttia heti putkeen ja antoi vastauksia, jotka kattoivat aika tarkkaan puolet valmistelemistani kysymyksistä ilman ylimääräisiä jaarituksia.
Sea Horsen illallisilla tuli vielä ilmi, miksi hän on niin elämänsä vedossa. Hän on estottoman iloinen ja ylpeä urastaan ja taiteestaan, koska oli saanut edellisvuonna sen parhaan sarjakuvataiteilijan tittelin Luccan arvovaltaisilla sarjakuvafestivaaleilla ja oli menossa tuomaristoon seuraaville.
Mutta tämän lisäksi hän oli saanut taidettaan aitoihin taidegallerioihin onnellisen sattuman kautta. Hän oli eräällä kaupunkivisiitillään pistäytynyt ennen paluujunan lähtöä paikallisessa taidegalleriassa katsomassa erään suosikkitaiteilijansa näyttelyä, Tex-portfolio muassaan. Hän päätyi keskustelemaan näyttelyä valvovan nuoremman miehen kanssa, joka oli kysäissyt Fabiolta, onko tämäkin taiteilija, jolloin sankarimme näytti piirtävänsä Tex Willeriä. "Papa! Papa!", alkoi mies huutaa, jolloin paikalle ilmaantui hänen isänsä, armoitettu Texin ystävä, jonka kanssa alkoi välittömästi innokas näyttelyn valmistelu (yhdessä koko Italian arvostetuimmista kymmenestä pienestä taidegallerista). Sen jälkeen näyttelyjä on ollut useita kautta Italian ja viimeksi Civitellin töitä on ollut myös Giorgio de Chiricon (suuri suosikkinsa), Andy Warholin ja kumppanien rinnalla. "Pop-taiteen uusi Roy Lichtenstein" oli joku galleristi todennut.
Civitelli on todellakin juuri nyt ammattikuntansa kunnian ja arvostuksen kukkuloilla, ja vaikka olisi tiennytkin Suomen Tex-fanituksen mittakaavasta, hän oli todella yllättynyt ja ilahtunut vastaanoton sydämellisyydestä.
Omaa sydäntänikin lämmitti, että Suomen Civitelli-julkaisut olivat niin komeita; hän oikein erityisesti kehui suuralbumin "Kuoleman ratsumies" painolaatua (Italiassahan ne ovat huokoisemmalla, pulpimmalla paperilla), josta hän esitteli haastatteluissa tekniikkansa yksityiskohtia. Samoin juhlaraamatun "Santa Fe"-selkkaus oli hyvää jälkeä ja vielä kovakantinen "Muistojen poluilla", josta hän ei tietystikään ollut kuullut mitään, ennen kuin fanit toivat sitä silmien eteen nimmaroitavaksi.
Onneksi löysin hyllystäni tuplakappaleen, jonka voin tästä loppuumyydystä juhlakirjasta toimittaa hänelle.
-
Hän päätyi keskustelemaan näyttelyä valvovan nuoremman miehen kanssa, joka oli kysäissyt Fabiolta, onko tämäkin taiteilija, jolloin sankarimme näytti piirtävänsä Tex Willeriä. "Papa! Papa!", alkoi mies huutaa, jolloin paikalle ilmaantui hänen isänsä, armoitettu Texin ystävä, jonka kanssa alkoi välittömästi innokas näyttelyn valmistelu (yhdessä koko Italian arvostetuimmista kymmenestä pienestä taidegallerista).
Ja ne ilmeet ja eleet, joilla tämä tarina, ja monta muuta kerrottiin ;D
-
Sunnuntain haastattelussa Civitelli kertoi piakkoin aloittavansa uuden tarinan piirtämisen , jossa...
Yama ja Mefisto palaavat Texin kiusaksi !!
Ilmestyy kuulemma Italiassa ensi vuonna .
D
-
No, ei se ihan ensi vuonna ilmesty. Hän piirtää sitä 2-3 vuotta, ja aloittaa homman vasta ensi kuussa. Ensi vuonna Civitelliltä julkaistaa tarina Color Tex -sarjassa, joka nähtäneen meillä perussarjassa.
Siitä Mefisto-tarinasta vielä, että Civitellihän kertoi uuden tarinan käsikirjoittajan Mauro Bosellin pettyneen siihen, että viime tarinassa Yamasta tehtiin mammanpoika, joka oli palannut äitinsä helmoihin hermoromahduksen jälkeen muistinsa menettäneenä. Nyt Yamasta tehdään taas oikeasti katala konna. Mefisto itse ei ilmeisesti tarinassa esiinny. Civitelli eilen illalla kertoi, että ehkä enintään jonkinlaisena henkimaailman olentona tai astraalihahmona. Mutta kuka tietää, mihin suuntaan tarinaa lopulta viedään. Aiemminhan on jo kerrottu, että tämä Yama-juttu olisi eräänlainen esiosa (tosin pitkä sellainen, siitä tulee kolmen pokkarin tarina) myöhemmin tetävälle Mefiston n:lle paluulle.
-
I stand corrected ...
"Olisi kiva nähdä tarina jossa raskaan tappotyön urallaan tehnyt Tex alkaa kärsimään psyykkisistä ongelmista verenvuodatuksensa vuoksi. "
Mikä muuten on Texin kaatoluku ?
Massiivinen se kyllä on mutta montakos Tex on passittanut hornan kekäleisiin ??
D
-
Italialainen Timo Simonetti on laskenut kaatolukuja. Hänen blogistaan se varmaan löytyy ja uusimmassa Texin tietokirjassa on muistaakseni asiasta mainittu tai sitten Janne on laskenut niitä itsekin. Joka tapauksessa Tex on ylittänyt 3000 lukeman jo aikoja sitten, mutta ei varmaan ole ylittänyt seuraavaa tonnipaalua.
Minulle Mefisto-Yama -tarinat ovat olleet aina erityisen mieluisia, joten odotellaan esimerkiksi neljä vuotta. Hyvää on siis tulossa!
Oli tuo vain mahtava tapahtuma viikonloppuna.
-
Kuka kirjoittaa Yama-tarinan? Suhteellisen kovat paineet yllä sillä se Mefisto-tarina oli todella surkea puolivälin jälkeen, ja Yama kaipaisi vähän lisää hahmoa ettei jää pelkäksi puoliMefistoksi jolla on huonommat suunnitelmat ja voimat.
-
Saattaisi olla Mauro Boselli joka kyhää seuraavan Mefisto tarinan, jota on fanit kuolaten odottavat. Kuten täällä todettiin, joutunemme odottamaan useita vuosia johtuen siitä, että Fabio Civitelli piirtää koko ajan....mutta omaan mukavan rauhalliseen tahtiinsa.
Ajattelin Bosellia kirjoittajax siksi, että Fabio sanoi tekevänsä mieluiten yhteistyötä tutun käsikirjoittajan kaa, johon on syntynyt tietty henkinen yhteys. Mutta saattaa sen kirjoittaa joku muukin, mutta ehkä saamme uutta infoa kvaakin Tex tietäjiltä. Mutta minun veikkaus on Boselli.
-
Veikkaus on oikea! :)
-
Elikkä puolet tarinasta on takaumaa ja sitten hirveä läjä eriskummallisia hahmoja joilla ei ole muuta funktiota kun joutua ammuttavaksi (kuten nämä Bosellit tuppaa olemaan turhan usein nykyisin, takaumia on tosin vähemmän nykyisin).
Tai sitten yllätyn positiivisesti kun tuloksena onkin paras Mefisto/Yama-tarina koskaan (Kaikkien kehuma Luurankoylänkökin on jokseenkin vanhentunut, vaikkakin viihdyttävä tarina).
-
Nyt olisi pienen etsintäkuulutuksen paikka. Sarjakuvafestivaaleilla yksi Fabio Civitellin originaalipiirroksista katosi lauantaina signeeraustilaisuuden loppupuolella Egmontin myyntipöydältä. Kyseessä on originaaleista kaikkein pienin. Se ei siis ole mikään pokkarissa julkaistu sivu, vaan yksittäinen kuva. Todennäköisesti on käynyt niin, että se on samankokoisena sekoittunut muiden, printattujen festivaalikuvien joukkoon, ja erehdyksessä joutunut johonkin kuvaportfolioon, joita siis oli myös kaupan.
Koska nimmarijonossa oli suunnilleen puolet kvaakkilaisia, niin siksi etsintäkuulutetaan kadonnutta taideteosta täällä. Kuvalla on kovasti tunnearvoa eikä se ollut periaattessa edes kaupan festivaaleilla. Piirtäjämaestro haluaisi kuvan kernaasti takaisin. Jos kyseinen kuva sattuisi jostain portfoliosta löytymään, niin yksäriä minulle. Löytöpalkkio on luvassa!
-
Alkaa hyllytila käydä ahtaaksi, joten luovun osasta Italian Texejä; vien loppuviikosta läjän SS Libriconiin, hakekaa sieltä joita kiinnostaa. Mukana saattaa olla normien lisäksi joku suuralbumi ja/tai värikirjasto, en oo vielä päättänyt.
Väliin tiedotus: Kuulin juuri Eetulta että kaikki meni jo. Palataan asiaan.
-
Nyt olisi pienen etsintäkuulutuksen paikka. Sarjakuvafestivaaleilla yksi Fabio Civitellin originaalipiirroksista katosi lauantaina signeeraustilaisuuden loppupuolella Egmontin myyntipöydältä.
Myös Egmontin sivuilla peräänkuulutetaan tätä piirrosta!
http://blogi.egmontkustannus.fi/2013/09/11/civitelli-ja-kadonnut-piirros/
WANTED-ILMOITUS! KAY-TAN-DEL-LAGO lukee siis lyijärillä piirroksen takana.
-
Todella harmillista. Oli nimittäin harvinaisen upea kuva. Ihailimme tuota tosissamme siinä Civitellin pöydällä. Toivottavasti löytyy nopsasti.
-
Vai päätyykö jonkun tunnottoman yksilön seinälle pieneen huoneeseen , jossa vain hän saa ihailla sitä ?
Toivottavasti EI.
Signor Civitelli on ( kuten todettua) todellinen herrasmies ja hänen kanssaan minulla oli lyhyt mutta täyteläinen juttuhetki sunnuntaina ja toivon todella että hän saa tuon kuvansa takaisin .
D
-
Sain vihdoin juhlakirjan luettua. Kerrassaan upea opus. Kaikki kolme täyspitkää tarinaa tulivat tuossa koossa upeasti oikeuksiinsa ja painojälki oli täydellistä. Suurimmalla mielihalulla nautiskelin Vaarallisen Washingtonin Letterin kauniista tyylistä. Surettaa, kun muistaa, että vain muutamia vuosia tuon tarinan jälkeen käsi ei enää totellut mestarin tahtoa. Lyhyempi tarinantorso ja yksisivuiset täydensivät hienosti kokonaisuutta. Aivan mahtava idea ja toteutus Asko Alaselta jälleen kerran!
-
Kuin myös. Yhdyn täysin Jannen kommenttiin. Hieno kokonaisuus, kerrassaan!
-
Sen verran korjausta, että tuon Texin jättikirjan idea olikin alunperin Jouko Ruokosenmäeltä lähtöisin. Eli kunnia sinne, mihin se kuuluu. Onneksi Egmontilla on edelleen etevää väkeä!
-
Sen verran korjausta, että tuon Texin jättikirjan idea olikin alunperin Jouko Ruokosenmäeltä lähtöisin. Eli kunnia sinne, mihin se kuuluu. Onneksi Egmontilla on edelleen etevää väkeä!
Jeh, kunnia ideasta sinne missä on ansioiduttu.
Sisältövalinnoista täysimittainen kiitos kuuluu kirjassa mainituille asiantunteville Tex-hemuleille. Minä nostin vain sen El Muerton kokkajutuksi, yhteisen ymmärryksen vallitessa senkin, minkä jälkeen sovitin lukuisista loistoehdotuksista sivumäärältään sopivan setin. Itse en muita omia poimintoja tehnytkään, eikä demokratia suosinut muistaakseni Jannenkaan ensimmäisiä rakkaita ehdotuksia.
Mutta erinomainen juhlamöhkäle siitä tuli ja sitä oli suorastaan nautinto taittaa ja latoa. Civitellin tapaaminen ja Santa Fe -sivujen juoksuttaminen keskustelujen taustalla kruunasi elämyksen.
-
Itse en muita omia poimintoja tehnytkään, eikä demokratia suosinut muistaakseni Jannenkaan ensimmäisiä rakkaita ehdotuksia.
Jep, taisin himoita Fuscolta jotain tarinaa mukaan. Ticcin mestariteokset taas taisivat olla kaikki vähän liian pitkiä tähän kirjaan, ja samoin Villan, joten ne karsiutuivat kättelyssä pois. Vaarallisen Washingtonin puolestapuhuja olin, mutta en muista kylläkään kuka sitä alkujaan ehdotti. Villen loistoidea puolestaan oli Santa Fe -seikkailu.
Demokratiassa on voimaa, mahtava tuli koosteesta. Ja ehkä näitä tehdään lisääkin, jos myyntiä riittää.
-
Jep, taisin himoita Fuscolta jotain tarinaa mukaan. Ticcin mestariteokset taas taisivat olla kaikki vähän liian pitkiä tähän kirjaan, ja samoin Villan, joten ne karsiutuivat kättelyssä pois. Vaarallisen Washingtonin puolestapuhuja olin, mutta en muista kylläkään kuka sitä alkujaan ehdotti. Villen loistoidea puolestaan oli Santa Fe -seikkailu.
Demokratiassa on voimaa, mahtava tuli koosteesta. Ja ehkä näitä tehdään lisääkin, jos myyntiä riittää.
Varsinkin Jannen viimeinen lause LÄMMITTI-------ehkä näitä tehdään lisääkin.....TEHKÄÄ ihmeessä. Kyllä Italian Texeistä löytyy täytteeksi vielä jotain speciaaliakin. On meinaan senverran toisissa sfääreissä tuo Italian Tex fanitus. Fabio Civitelli sanoi, että Italiassa Tex on kuin uskonto. Ja kyllähän sen tietää, että monille uskonto on henki ja elämä- lähes kaikki mitä elämässä on. Samoin on Texin kohdalla. Joten älkää olko mammanpoikia Egmontilla :P ::) vaan lisää tätä settiä tulevaisuudessa. Ugh! Olen puhunut.
ps. Teillä on hyvä tiimi jolle vain taivas on rajana. Kaikki omalla sarallaan wannoutuneita Tex harrastajia. Tuosta ei voi syntyä muuta kuin loistavaa settiä tulevaisuudessa julkaisujen muodossa.
-
Asiaa sivuava offtopic ...
Kuinkahan tuonne Little Nemo - kustantamoon saisi avattua sen "tilin" , jolla pääsisi ostoksille sinne ?
Vaadituissa tiedoissa kysytään "tax ID" ja ole hajuakaan , mitä tarkoittaa .
Laitoin kyllä kysärin yhteyslomakkeen kautta mutta ei ole kuulunut dataa .
Vai myyvätkö vain firmoille ??
D
-
Varsinkin Jannen viimeinen lause LÄMMITTI-------ehkä näitä tehdään lisääkin.....
Huomaa kuitenkin, että käytin sanaa ehkä. Asiasta ei ole keskusteltu yhtään eikä Egmontilla asiaa ole varmaan edes ajateltu. Nautitaan nyt tästä.
Italian ja Suomen Tex-faniudessa ei kai suuria eroja ole. Kysyin Civitelliltä, hän kun on kiertänyt maailman eri festareita ahkerasti, että ovatko fanit muualla innokkaampia kuin Suomessa. Ei hän ollut mitään oleellista eroa havainnut. Italiassa tietenkin faneja on enemmän, koska siellä asukkaitakin on enemmän. Mutta väkilukuun nähden Suomessa taitaa olla nykyään jo eniten faneja! Se etu Italiassa tietenkin on, että siellä on 200000 potentiaalista ostajaa erilaisille julkaisuille, kun taas Suomessa kymmenesosa tästä. Italiassa siis erikoisemmatkin erikoisjulkaisut tuottavat helpommin voittoa kustantajalle.
-
Niin. Kuten loppukommentissasi mainitsit- kaikki perustuu voittoon. Näin se on. Elämä on kovaa ja armotonta kilpailua jokaisen euroista ja $:eista.
Mutta anyway. Hieno on opus. Hieman sattuu käsiin kun lukee selällään, mutta ei auta napinat markkinoilla. Senverran hieno julkaisu ja mahtavat tarinat kokonaisuudessaan hyvien extrojen kanssa. Ihailen kansikuvaa. Se on hyvin suunniteltu tektiosioineen.
Mutta....hyvää kannattaa odottaa....EHKÄ saamme joskus jotain samantyyppistä. Ja tästä ei olla keskusteltu Egmontilla mitään. Vain tällä foorumilla.
-
Asiaa sivuava offtopic ...
Kuinkahan tuonne Little Nemo - kustantamoon saisi avattua sen "tilin" , jolla pääsisi ostoksille sinne ?
Vaadituissa tiedoissa kysytään "tax ID" ja ole hajuakaan , mitä tarkoittaa .
Laitoin kyllä kysärin yhteyslomakkeen kautta mutta ei ole kuulunut dataa .
Vai myyvätkö vain firmoille ??
D
Huomenna tulee Civitelli-kirja DHL:llä...olis jo tänään mut ku en ollu paikalla. Pistä pelkkä väliviiva siihen tax ID:n paikalle niin pääset eteenpäin...
-
Ok .
Kauanko kesti e-mail vahvistuksen tulo ?
D
-
Ok .
Kauanko kesti e-mail vahvistuksen tulo ?
D
Tais tulla samana päivänä, siin sit sovittiin maksutavat jne...
-
Huomasin messuilla, että Civitellin paljastus Yaman paluusta otettiin innolla vastaan. Miksi? Yama näyttää peräkammarin pojalta eikä ole missään mielessä pelottava hahmo. Kuulun ilmeisesti niihin harvoihin, jotka eivät ole saaneet kiksejä Mefistosta ja Yamasta. Olisiko nyt niin, että viimeisen parin vuoden heikot Tex-tarinat ovat saaneet Tex-yleisön nostalgisoimaan pelastusta vanhoista ja tutuista "vihollis-aihioista". Oma mielipiteeni on, että nyt tarvittaisiin pitkästä aikaa pidempi eeppinen intiaanitarina (jotain Ticci-Nizzin Custer tarinan tapaista tai Boselli-Fontin Deadwoodin). Olisi kiva innostua taas uusista laadukkaista seikkailuista eikä aina pelkästään niistä klassikoista (joiden uudelleen julkaiseminen juhlakirjan muodossa on tietenkin upeaa).
Kannattaako Yama-tarinaa odottaa 2-3 vuotta hehkutuksen mielentilassa? Niille, jotka eivät malta jaksaa odottaa tarinaa, voin paljastaa juonen jo etukäteen. Yama juonii pirullisen suunnitelman sankariemme päänmenoksi ja kuin ihmeen kaupalla he selviävät tuurin ja jonkun huru-ukon antamien taikakalujen avulla. Loppuratkaisu jää auki, sillä Yama putoaa a) jokeen b)kaivoskuiluun c)suohon ja palaa sensaatiomaisesti vainoamaan sankareitamme taas muutaman vuoden kuluttua. The end.
-
Vanhoista vihollisista proteus ja mestari olisivat olleet etukäteen kiinnostavammat comebackin suhteen. Pidin kyllä ensimmäisestä Yama tarinasta todella paljon alussa luotiin hyvä tunnelma ja se pysyi loppuun asti, jälkimmäinen sitten oli jotain keskitasoa ja lopun "sormuskikka" jo liki naurettava...
Pitkä intiaanitarina olisi ok, taitaa olla kulunut jo aika kauan viimeisimmästä jossa Tex naruttaa sinitakkeja "punakuonoja" puolustaessaan....Tai sitten kunnon hurmeinen sotajuttu >:D
-
Ei sohita Yamaa. Mefisto-Yama -tarinat ovat monelle lukijalle mielenkiintoisia. Olisi ollut häpeällistä, että Yama olisi jätetty vässykäksi. Minä odotan tulevaa tarinaa ja toivon, että Padmakin vilahtaisi ruuduissa. Tiedän Texin lukijoita, jotka eivät juuri välitä yliluonnollisesta pahuusmagiasta, vaan lukevat mieluummin ruudinkäryisiä tarinoita. Annetaan siis kunkin lukijan hehkuttaa mieltymyksiään. Itse pidän kaikista tarina-aiheista.
Kaikista Texin tarinoista voi sanoa, että lopussa Tex on hengissä ja yleensä konnat ovat saaneet yliannostuksen lyijyä.
Ajattelen, että koska pääosa Tex Willerin vastustajista kuopataan tarinan lopussa, ne ainoat, ketkä ovat jääneet eloon, nousevat heti nostalgiaosastoon. Edellä tuli esille Proteus ja Mestari, joiden paluuta on odoteltu jonnin aikaa. Muistetaan myös se, että Jack Thunder ja El Muerto pääsivät konnagalleriaan ilman jatko-osia.
Se sitten, että pystyykö tulevasta Yama-tarinasta tekemään vielä kerran mielenkiintoisen vai onko kaikki eväät jo syöty, on ihan aiheellinen kysymys. Siinä suhteessa Proteuksella ja Mestarilla olisi ollut enemmän annettavaa.
Olen eri mieltä siitä, että Tex-tarinat olisivat olleet huonoja parin vuoden ajan. Minusta keskimääräinen nykytarina on aina parempi kuin liuska-ajan loputtomien kliimaksien tarinat ja jos kelaa taaksepäin, niin tusinatarinoita on aina mahtunut vuosikertoihin.
Taidan lähteä hakemaan Poliisipäällikön pois kaupan hyllyltä.
-
Olen eri mieltä siitä, että Tex-tarinat olisivat olleet huonoja parin vuoden ajan.
Eihän Tex ole koskaan ollut huono mutta aika mielikuvituksetonta settiä missä jopa kymmenien sivujen yhtäjaksoista pyssyn pauketta ollut tarjolla viime aikoina aika rajusti...Yhden numeron tarinoissa tuollainen vielä menettelee mutta kaksi numeroa jossa raskasta räiskimistä jollain tosi perustekosyyllä ei hyvä.
Pitänee kronikoista tarkistaa asia varmemman vakuudeksi mutta olen vahvasti mieltä 197* oli Tex-vuosikertoja missä ns. tusinatarinoita ei ollut ja vuonna 1980 niitä ei ollut ainankaan.
Makuasioita tosin...
-
Makuasioita tosin...
Juu! Onhan nuo Willerit vieläkin kivaa luettavaa, mutta huomaahan sen kun välillä lukee vanhoja 70-luvun tarinoita ja välillä näitä uusia tarinoita, niin nuo 70-luvun tarinat ovat muistissa vuosiakin...ja lämmöllä ;D ja nämä uudet tarinat pääsääntöisesti häipyvät mielestä hyvin pian. Jotain kait se tarinoiden kiinnostavuudesta kertoo...
-
Itsekään en ole syttynyt niin noihin yliluonnollisiin Yama/ Mefisto juttuihin niin paljon kuin näihin ns. maallisempiin pahiksiin. Ennemmin kiinnostaisi vaikka esim: Proteus. Olisi tosiaan kiva nähdä jo yli 20 vuoden jälkeen.
Tai jos Mestari palaisi vielä kolmannen kerran, niin mitähän hän tällä kertaa käyttäisi aseenaan. Ensimmäisessä tarinassa hän käytti aseenaan myrkkyä, toisessa räjähteitä. Ties vaikka kolmannella kerralla olisi käytössä kaasua...
Periaatteessa Zhendakin voisi vielä palata, mutta eukkopahanenhan päätti jäädä kyhnöttämään vuorille loppu iäkseen. Vieläköhän mahtaa olla elossa, vai jokohan on mahtanut siirtynyä jo ajasta ikuisuuteen...
-
Olen kamalan huono välillä etsimään infoa netistä, olikohan 60w juhlakirjan washington tai santa fe tarinoissa lisäsivuja verrattuna takavuosien lehtijulkaisuihin?
Piirtäjä ilmeisesti vaarallisessa washingtonissa sama kuin ensimmäisessä mestaritarinassa, sivun 225 rufus ainankin toi oitis mieleen pasianssin pelaajan jonka Tex pakotti "myymään" kollegansa ilman erillistä "suostuttelua"...
Omistan normilehdet vasta vuodesta 2007 ja läheskään aina ei voi luottaa muistiin...
-
vaarallisessa Washingtonissa oli nyt lisäsivuja. Etenkin lintujen hyökkäilystä oli leikelty ensimmäisessä suomiversiossa sivuja pois.
-
vaarallisessa Washingtonissa oli nyt lisäsivuja. Etenkin lintujen hyökkäilystä oli leikelty ensimmäisessä suomiversiossa sivuja pois.
Oliko ihan väkivaltaisuuden vuoksi vai vaan että pidetään tarinaa vauhdissa? Selvästi näkyi ainakin siitä lintutarhataistelusta että puuttui sivuja.
-
Suomen Texiä ajettiin tuolloin, vuodenvaihteessa 1989-90, yhdenmukaiseksi Italialaisen laitoksen kanssa. Sen takia tästä ja eräästä toisestakin tarinasta napsittiin sivuja pois. Minun mielestäni on komeaa katsottavaa juuri nuo lintujen hyökkäykset, mutta koska niissä ei ole juurikaan dialogia, niin niistä oli helpointa nipsaista.
-
Ruokakauppojen lehtipisteissä oli myytävänä tämä Kadonnut poliisipäällikkö Maxi, muttei tuota yli 800 sivuista El Muerto, Washington ja Presidentin murha kokoelmaa. Eräs Kuusamolainen tuttu sanoi että ainakin Suomalaisessa kirjakaupassa olisi tarjolla, ja pehmeä kantisena, sanoi ainakin hän. Ja hinta noin kolmenkympin luokkaa. Mahtaakohan muualtakin saada vain kirjakaupoista? jos näin on, niin täytynee tilata netin kautta.
-
60-vuotisjuhlakirjaa ei saa muualta kuin kirjakaupoista ja hinta tosiaan noin 30 (nettikaupoissa hiukan halvempi). Se on semmonen pehmeäkantinen kovakantinen. Mikähän ois hyvä termi? Sidottu kumminkin.
-
60-vuotisjuhlakirjaa ei saa muualta kuin kirjakaupoista ja hinta tosiaan noin 30 (nettikaupoissa hiukan halvempi). Se on semmonen pehmeäkantinen kovakantinen. Mikähän ois hyvä termi? Sidottu kumminkin.
Jäykkäkantinen ?
D
-
Jäykkäkantinen ?
D
:)
Maailmalla puhutaan Flexi kansista. Käviskö myös suomeen tämä nimitys.
-
Eilen satuin Kuopion Prisman sarjakuvahyllylle samaan aikaan jonkun Tex-harrastajan kanssa. Hän kehui tuota Kadonnut poliisipäällikkö Maxia ja heräsi kiinnostus, että onko se normaalia parempaa Texiä? Eli kannattaako satunnaisen lukijan ostaa?
El Muerton hankintaa olen myös harkinnut, mutta sitä en ole vielä missään nähnyt. Siinä pitäisi ainakin tason olla kohdallaan.
-
Kadonnut poliisipäällikkö on niin tarinankuljetukseltaan, tunnelmaltaan kuin kuvitukseltaan parasta A-luokkaa. Ero on kuin yöllä ja päivällä siihen mitä tänä vuonna on normisarjassa julkaistu. Näin siis vuonna 91.
-
The Spiritin kanssa ei voi olla olematta samaa mieltä. Aivan parasta tarinaa mitä Nizzi on kirjoittanut, vaikka ratsastaakin aika reippaasti Timantti-Jimin kostolla. Kuvitus ei voisi olla yhtään parempaa. Joten jos jonkun Tex Willerin haluaa lukea, niin tässä olisi kerrassaan mainio vaihtoehto.
-
El Muerto -juhlakirja luettu, lukuunottamatta Paluu Pilaresin lisäsivuja. Teos mielestäni vuoden sarjakuvatapaus! Koska olin noin vuosina 1990-2010 jättäytynyt pois sarjakuvien lukumaailmasta, niin noiden 38 lisäsivun tausta herättää kiinnostusta. Sen tiedän, että Nolittan ja Letterin Paluu Pilaresiin -seikkailu on pisin Tex-tarina. Leikattiinko nuo 38 sivua pois tarinasta Bonellin mahtikäskyllä tarinan lyhentämiseksi vai onko taustalla puhdas vanhinko? Bonellin käskyä tukee käsittääkseni se, että juhlakirjassa on kuva italialaisesta lehdestä, jossa mainostettiin noiden puuttuvien sivujen julkaisua.
-
Kadonnut poliisipäällikkö on niin tarinankuljetukseltaan, tunnelmaltaan kuin kuvitukseltaan parasta A-luokkaa. Ero on kuin yöllä ja päivällä siihen mitä tänä vuonna on normisarjassa julkaistu. Näin siis vuonna 91.
The Spiritin kanssa ei voi olla olematta samaa mieltä. Aivan parasta tarinaa mitä Nizzi on kirjoittanut, vaikka ratsastaakin aika reippaasti Timantti-Jimin kostolla. Kuvitus ei voisi olla yhtään parempaa. Joten jos jonkun Tex Willerin haluaa lukea, niin tässä olisi kerrassaan mainio vaihtoehto.
Nämä kommentit vahvistavat saamani suosituksen. Kiitokset! Näköjään sitä voi toisinaan luottaa tuntemattoman ihmisen sanaan. Pitää käydä poimimassa sarjakuva omaan hyllyyn.
J.T. Chancen kommentin innoittamana El Muertokin kiinnostaa entistä enemmän.
-
Leikattiinko nuo 38 sivua pois tarinasta Bonellin mahtikäskyllä tarinan lyhentämiseksi vai onko taustalla puhdas vanhinko?
Riippuu vähän, että keneen Bonelliin viittaat. G. L. Bonelli ei ainakaan ollut enää asialla. Aloite sivujen poistamiselle tuli Texin päätoimittajalta (tms.) Dezio Canziolta, jonka mielestä tarina oli jo muutenkin liian pitkä ja monimutkainen. Firman toimitusjohtaja Sergio Bonelli, alias tarinan käsikirjoittaja Guido Nolitta, tähän suostui, mutta en tiedä, oliko kyynelsilmin.
EDIT. Ihan kiva kun noita poistettuja sivuja julkaistaan. Toivoisin, että joskus julkaistaisiin Shanghai Ladyn tragedian alkuperäinen lopetus, jossa Mestari kuolee. Ihan senkin vuoksi, että Letterin kuvitusta on jo sinällään mukava ihastella. Siinä olisi erikoisjulkaisun paikka: varsinainen tarina ja vaihtoehtoinen lopetus.
-
Toivoisin, että joskus julkaistaisiin Shanghai Ladyn tragedian alkuperäinen lopetus, jossa Mestari kuolee. Ihan senkin vuoksi, että Letterin kuvitusta on jo sinällään mukava ihastella. Siinä olisi erikoisjulkaisun paikka: varsinainen tarina ja vaihtoehtoinen lopetus.
Mitä mitä, onko tuostakin muka joku alkuperäinen lopetus joskus tehty? Jos näin on, niin tahdon tietää lisää....
-
Kiitos Janne tiedosta! En muistanut, että G.L. oli jo autuaammilla metsästysmailla. En tullut mieleen, että Nolitta/Sergio deletoisi omaa tarinaansa. Ymmärsi varmaan viime kädessä, että tarinan pituus ei aina ole tae laadusta (vaikka Paluu Pilaresiin ei mielestäni ole lainkaan hullumpi seikkailu).
-
Eilen satuin Kuopion Prisman sarjakuvahyllylle samaan aikaan jonkun Tex-harrastajan kanssa. Hän kehui tuota Kadonnut poliisipäällikkö Maxia ja heräsi kiinnostus, että onko se normaalia parempaa Texiä? Eli kannattaako satunnaisen lukijan ostaa?
El Muerton hankintaa olen myös harkinnut, mutta sitä en ole vielä missään nähnyt. Siinä pitäisi ainakin tason olla kohdallaan.
Itsekin tätä mietin ja päädyin ostamaan molemmat. Vielä en ole lukenut, mutta näyttävät hyviltä. Lisäksi ostin uusimman numeron 11/2013 vain ja ainoastaan tekijöiden vuoksi. Tito Faraci ja Corrado Mastantuono tekevät hyvää jälkeä ankkapuolella, joten kiinnostus heräsi...
-
Mulla vasta herkut edessä 8] Tilasin SS Libriconista samalla kertaa 60-vuotiskirjan, Kirjaston nro 20 sekä tuon uusimman Maxin! Huomenna haen ison ja arvokkaan paketin postista!
Jotain 1500 sivua yhteensä. No, jos ehtis lukemaan ne ennen ens kuun suuralbumia. Ei mitään paineita kuitenkaan :P
-
Mitä mitä, onko tuostakin muka joku alkuperäinen lopetus joskus tehty? Jos näin on, niin tahdon tietää lisää....
Joo, Irlannin Pat saa myrkkyä vereensä,ja Texille ja Carsonille tulee hoppu. Mestari päästetään homman tiimellyksessä pois päiviltä ja Pat pelastuu. Muistaakseni Boselli pistettiin kirjoittamaan loppu uusiksi. Tarinahan oli muutenkin Bosellin ja Giorgio Bonelli yhdessä tekemä, mutta G. L. Bonelli otti sen nimiinsä. Mutta Tex-toimitukselle lopetus ei kelvannut ja se kirjoitutettiin uusiksi.
-
TEX WILLER POIKENNUT SUOMESSA !!!! ;D
Lahtelaista 38-vuotiasta miestä syytettiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa muun muassa törkeästä ampuma-aserikoksesta ja törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen hallitsemistaan tiloista poliisi oli takavarikoinut 47 ampuma-asetta, joista 18 toimi sarjatulella. Amfetamiinia poliisi löysi noin 2,5 kiloa.
Vyyhti lähti purkautumaan, kun hätäkeskukseen soitettiin toukokuussa. Soittaja arveli, että Hämeenkoskella oli ammuttu sarjatuliaseella.
Seuraavana päivänä poliisi löysi nopeasti tiensä taloon, jossa oleskeli aiemminkin laittomista aseista tuomittu lahtelaismies. Samalla paljastui valtava asearsenaali, suuri huumausainemäärä ja huikea määrä dopingaineita.
Poliisikuulusteluissa lahtelaismiehen vakiovastaus oli "en kommentoi".
Kun poliisi kysyi, kuka oli ampunut hiekkakuopalla Hämeenkoskella, mies vastasi: Tex Willer.
??? :P >:D
Hämeenkosken talosta oli löytynyt myös vuosi sitten nokialaisesta liikkeestä ryöstettyjä koruja. Ryöstön suunnitelusta on tuomittu rikollisjärjestö United Brotherhoodin turkulaisjäseniä.
Lahtelaismies myönsi kuuluvansa järjestöön, mutta kiisti, että järjestöllä olisi ollut mitään tekemistä niiden asioiden kanssa, joista häntä syytetään.
Syyttäjä vaatii miehen rangaistuksen koventamista jengijäsenyyden ja aiemman rikollisuuden perusteella.
D
-
Minullekin tuli eilen Libriconista paketti, joka sisälsi uusimman Maxin, El Muerton ja uusimman kirjaston. Kadonnut poliisipäällikkö piti maiskutella heti. Se on kyllä vaan niin uskomattoman hyvä tarina.
-
Saakos sitä Tex Willer -kalenteria tilattua jostain, vai liittyikö se vain siihen Tex-visaan?
-
Se on kaiketi tilaajalahja uusille tilaajille. Sitä oli festareilla jaossa ilimaiseksi, mutta loppuivat sieltäkin kesken. Eli ostaahan sitä ei voi mistään. Paitsi ehkä huuto.netistä...
-
Mukavaa että uusia tilaajia muistetaan kalenterilla, mutta vanhat kestotilaajajäärät unohdetaan.
Tuo kalenteri kompensoisi mukavasti sitä mielipahaa jota Itella on Texien mutiloinnilla aiheuttanut.
-
Mukavaa että uusia tilaajia muistetaan kalenterilla, mutta vanhat kestotilaajajäärät unohdetaan.Tuo kalenteri kompensoisi mukavasti sitä mielipahaa jota Itella on Texien mutiloinnilla aiheuttanut.
Totta! Kestotilaajat ei saa koskaan mitään ekstraa >:( Meillehän toi kalenteri ekaks kuuluis lähettää!
-
Joo, Irlannin Pat saa myrkkyä vereensä,ja Texille ja Carsonille tulee hoppu. Mestari päästetään homman tiimellyksessä pois päiviltä ja Pat pelastuu.
Mielenkiintoinen uutinen todellakin, vaikka kyllähän tuo jo olemassa oleva loppu oli ehdottomasti se oikea ja hyvä mielestäni, että Mestari jätettiin vielä henkiin, olisi nimittäin jäänyt muuten loistelias Mestarin paluu tarina kokonaan tekemättä.
Itse kuvittelin tuohon vaihtoehtoiseen loppuun mestarin saavan myrkkyä vereensä, ( juuri kuten tuossa jo olemassa olevassa lopetuksessa) ja ainoa vasta-aine piikki olisi myös tuhoutunut kokonaan taistelussa. Pakomatkan aikana hän olisi pikku hiljaa tehnyt kuolemaa kouristellen ja käpristyen kokoon ja valitellen kipua. Lopulta rangerit olisivat tavoittaneet äijän tämän istuessa jotain puuta vasten tuskissaan ja kasvot muodottomiksi paisuneena ja silmät ammollaan. Siinä oltaisiin sitten vielä vaihdettu muutama sananen, jossa Mestari vielä lopuksi korisee joitain viimeisiä sanoja ennen lopullista kuolemaa.
-
Kyllä. Nimenomaan kestotilaajille olisi kuulunut lähettää eikä uusille tilaajille. Tai näin, että ensiksi kestotilaajille ja uusille tilaajille tilauksen yhteydessä. Toihan on minusta aika järkyttävää, että Egmont unohtaa kestotilaajat, jotka ovat jo vuosia tilanneet Texin kotiin. Minusta olisi ollut mukava lahja Egmontilta kaikille kestotilaajille et hei, meitä kestotilaajia ei ole unohdettu. Mutta näköjään on. Eiköhän juuri heiltä ne eurot tule kustantamolle. Tuollainen kyllä tökkii jonkun aikaa. Voin ymmärtää teitä kestotilaajia ja ikävää fiilistä. Näin Egmont muistaa kestotilaajiaan.
-
Ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun vain uudet tilaajat saavat lahjuksen. Tällä kerralla olen kalenterin omistaja. Tapahtunutta on turha itkeä, mutta jos Asko veisi palautetta eteenpäin, että vakiotilaajia voisi joskus muistaa. Esim. juhlavuotena jouluna? Tai eihän sitä tiedä, vaikka suunnitelma olisikin jo.
-
Ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun vain uudet tilaajat saavat lahjuksen. Tällä kerralla olen kalenterin omistaja. Tapahtunutta on turha itkeä, mutta jos Asko veisi palautetta eteenpäin, että vakiotilaajia voisi joskus muistaa. Esim. juhlavuotena jouluna? Tai eihän sitä tiedä, vaikka suunnitelma olisikin jo.
Turha itkeä, mutta joka kerta sitä on manattu ja noiduttu.
Nämä tilaajalahjathan ovat markkinointipuolen projekteja levikin nostamiseksi, eikä niitä juonita suuntaan eikä toiseen Tex Willerin julkaisuvastaavien tai -tekijöiden kesken.
Valikoin, tilautin tai kaivoin cd/dia-arkistoistani tällä kertaa sekä Texin että Korkeajännityksen kalenterikuvat siinä uskossa, että niitä painatteita jaettaisiin kasapäin ja riittoisasti festareilla. Niillehän ei ole myyntilupaa, vaan pelkkä promokäytön sopimus. Painos osoittautui pian ihan liian pieneksi.
-
Itse olin onnekseni lopettanut kestotilaukseni juuri tuon Itellan töpeksimisen takia.
Nyt tein uuden tilauksen ja minulle tuo kalenteri luvattiin.
Yhdyn kyllä siihen, että on täysin perseestä kun kestotilaajat unohdetaan.
Mutta kuten Asko sanoi, niin ei tuossa ajatella kuin uusien tilaajien saamista. Harva kestotilaaja tuskin lopettaa tilaustansa tuon syyn takia. Tai minä ehkä lopettaisin, mutta ehkä eivät muut... ;D
-
Kyllä tämä varmasti kaikkia v***ttaa tämä tälläinen vanhojen tilajien sorsiminen. Mutta aiheesta kolmanteen tietääköhän kukaan onko herra Civitelli löytänyt kadonnutta piirrostaan?
-
Ei ole tietoa tullut, että iirros olisi löytynyt. Ja kyllä siitä varamasti Egmontin toimesta tiedotettaisiin.
-
Kyllä tämä varmasti kaikkia v***ttaa tämä tälläinen vanhojen tilajien sorsiminen.
Niin toi sama käytäntöhän on kaillla lehdillä, ei vain Willerin kohdalla (7 päivää, Apu, Seura jne. jne.) , mutta olishan se kiva, et välillä muistettaisiin uskollisia kestotilaajia!
-
Olisikohan tässä kohtaa aiheellista käyttää joukkovoimaa ?
1) Kadonneen piirroksen kuva talteen Egmontin sivulta .
2) Tehdä "ETSINTÄKUULUTUS" , johon tuo kadonnut kuva / Egmontin yhteystiedot ja pyydetään kuvan nähneitä tai siitä jotakin tietäviä ilmoittamaan Egmontille. Mukaan tietysti teksti . "Kuvan löytymiseen johtavista tiedoista luvassa palkkio".
3)Levitetään etsintäkuulutuksia antikvariaatteihin , kirjakauppoihin ja muihin paikkoihin missä sarjakuvan ystäviä käy .
4) Toivotaan parasta.
D
Jos idea mielestänne älytön , pls ;ei tervaa ja höyheniä.
Ihan hyvä. Myös Egmontin facebook sivustolla tuo on josta sen voi jakaa, kuten olen itsekin tehnyt...jos reippaasti saataisiin levitykseen niin vois olla aika kattavaa...
-
Tuosta vaan tulee kohta sellainen lynkkausmieliala ja syyttelymeininki esille, että se, jolla kuva on, ei uskalla sitä palauttaa, vaikka olisi sen vahingossa ottanutkin.
-
Mutta minä veikkaan, että asianosainen jo tietää kuvan kadonneen. Eri asia on, onko kuvan nykyinen haltija tietoinen siitä, että piirros on hänen portfoliossaan tms...
-
Tarkoitin asianosaisella sitä, jolla kuva tällä hetkellä on. Pointti oli siinä, että tämä henkilö hyvinkin tietää kuvan jo kadonneen (useimmat Texin harrastajat, ja ainakin ne, jotka olivat sarjisfestareilla, lienevät tästä tietoisia kiitos nyt jo tehokkaiden etsintäkuulutusten) mutta ei tiedä itse pitävänsä sitä hallussaan. Ja pelkään sitä, että hän ei uskalla palauttaa sitä, kun näitä etsintäkuulutuksia, joiden sävy ennen pitkää saattaa mennä vähän syytteleväksi, alkaa olla joka paikassa. Eli yritetään kai painottaa ihan samaa asiaa :)
Mutta voin olla väärässäkin enkä halua missään nimessä olla tiedonlevityksen tukkeena. Itse asiassa olen itsekin jakanut tietoa asiasta täällä ja Facebookissa.
-
Tehokkain juttu olisi tietenkin pistää uusimpaan Texiin kuvan etsintäkuulutus. Jos ei sen jälkeen ala kuulua mitään, niin sitten peli on mentetty.
-
Jätetään asian päätösvalta AskoAA:lle ja katsotaan mitä hän sanoo ; toiminta sen mukaan.
Muistutan tässä välissä, että minulla ei ole Egmontin toimien suhteen minkäänlaista päätösvaltaa. Minut irtisanottiin jo kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen tehnyt vain ulkoistettuja, tarkkaan rajattuja urakoita.
Mutta jos mielipidettä kysytään, minusta voisi olla hyvä varmistaa, että ainakin antikvariaatit ja sarjakuvakauppiaat olisivat tietoisia kadonneesta kuvasta, jos joku vaikka yrittää sitä kaupitella.
-
Ja pelkään sitä, että hän ei uskalla palauttaa sitä, kun näitä etsintäkuulutuksia, joiden sävy ennen pitkää saattaa mennä vähän syytteleväksi, alkaa olla joka paikassa.
Miksi ei uskaltaisi? Palkkiohan on luvassa vaikka kuvan olisi varastanutkin. Tärkeintä on saada kuva takaisin.
Kannattaa rummuttaa aiheesta, sillä jos kuva on lähtenyt mukaan jonkun piripään matkaan, niin sen rahaksi vaihtaminen vaikeutuu. Ja jos kuvan on napannut yli-innokas fani, niin kai sillekin on loppuviimeksi enemmän iloa löytöpalkkiosta.
-
Jannella on oikea ote asiaan. Jos joku on ottanut kuvan vahingossa, pitää palauttamisen kynnys olla niin alhaalla kuin mahdollista, ihan turhaan syyllistää. Voi tietysti olla niikin, että joku otti sen tarkoituksella, jolloin sitä ei hetkeen (=kymmeniä vuosia) nähdä. Toivon kuitenkin että myös mahdollinen hetken hairahtuja palaa järkiinsä.
-
Ok...
Antaa homman olla .
D
-
Italialaisen Tex Willer forumin toimituskunta on alkanut julkaista Tex fanzinea nimeltä Tex Willer Magazine. Mielenkiintoisia juttuja siellä pilvin pimein. Se on ehtinyt jo yhdeksänteen numeroonsa. Viimeisimmässä numerossa on vähän alkupaloja ensi vuoden Color Texistä, joka koostuu lyhistä tarinoista ja jossa esitellään uusia piirtäjiä. Taitaapa olla yksi uusi kirjoittajakin, jos en väärin muista. Kannattaa kurkata, miltä näyttää.
Täältä voi ladata ihan vapaasti ja laillisesti kaikki numerot:
http://www.texwiller.forumfree.org/index.php?&showforum=144
-
Hieman surullisia uutisia Texiä ohimennen sivuten: Giuliano Gemma, joka esitti Texiä 1985 tehdyssä Tex e il signore degli abissi-elokuvassa menehtyi auto-onnettomuudessa 1. lokakuuta.
Vaikka elokuva nyt ei todennäköisesti mikään laatuteos olekaan, niin Gemma kyllä teki pitkän uran Italialaisessa elokuvassa, etenkin spaghettiwestern-fanit voivat muistaa miehen Day of Angerista, Price of Powerista, ja A Pistol for Ringosta.
-
Tex Willer El Muerto -juhlakirja nousi syyskuussa Suomen kirjakauppojen käännetyn kaunokirjallisuden sarjassa myytyjen teosten listalla sijalle 10. Huraa!
-
Huippua! Onkohan Texit ennen keikkuneet noin korkealla?
-
Tex Willer El Muerto -juhlakirja nousi syyskuussa Suomen kirjakauppojen käännetyn kaunokirjallisuden sarjassa myytyjen teosten listalla sijalle 10. Huraa!
HURRAAA MYÖS TÄÄLTÄ!
Tää uutinen kertoo ainakin mulle sen, että ois mahiksii julkaista lisää samantyyppistä materiaalia. Ensiksi odotan muiden Tex fanien mielipidettä ennenkuin jatkan lisää. Olenko yksin idean kanssa? Tuollainen myy kuin Norjalainen lohi Cittarissa.
Ja jos samaa tyylilajii bukkaa ulos joskus hamassa tulevaisuudes, ni laittakaax mukkaan mukavasti extra matskuu.
-
Ja minä esim. ostin omani festareilta Eegmontin tiskiltä. Ei päätynyt tuo ostos kirjakauppamyyntitilastoihin, kuten ei moni muukaan. Tex keikkuisi vielä korkeammalla listasijoituspaikalla.
-
Voisiko nuo sarjisfestareilta ostetut Texit ilmoittaa jälkeenpäin noihin tilastoihin.
-
Ai jumaliste!
Onpahan mukava kuulla, että oma "labour of love" (tai labour of muerto – miten vaan) on noin noussut ihan Top Teniin.
Varsinaisen upean työn ja ansaitun suosion kunnia kuuluu toki Nolittalle & Galepille, Nizzille, Letterille ja Civitellille sekä Villalle, Marcellolle, Ondinalle ja Ticcille!
Tarinoiden valitsijamiehinä toiminut Tex-posse saa myös röyhistellä kunnolla!
Tämän kunniaksi otan siivun Jannen lahjoittamasta Jimppa B. -lestistä, joka on vielä puoliksi täysi (ei tyhjä).
Vamonos!
-
Mahtava uutinen...mullakin on kolme hyllyssä eikä yksikään ole kait tuossa mukana, Tex rules!!
-
Huippua! Onkohan Texit ennen keikkuneet noin korkealla?
Olihan eka värikirjasto Suomalaisen kirjakaupan kolmen myydyimmän joukossa joulukuussa 2009 (katso Tex Willer kirjasto - keskustelu).
-
Voisiko nuo sarjisfestareilta ostetut Texit ilmoittaa jälkeenpäin noihin tilastoihin.
Listaus on vain kirjakauppojen myynnistä. Eikä sekään ostotapahtumista, vaan siitä, kuinka paljon ne ovat ottaneet ko. opusta myyntiin.
"Mitä Suomi lukee" -otsikko on siis jonkin verran harhaanjohtava, mutta kai suurelta osin itsensä toteuttavaksi ennustukseksi havaittu.
-
Sama käytäntö on käsittääkseni myös äänitteiden myynnin listauksessa. Virallinen top50 lasketaan pääasiassa sisäänostojen mukaan. Kaikkia äänitemyyjiä ei kuitenkaan noteerata virallisessa tilastoinnissa. Esim. R-kioskista myytyjä musiikki-cd-levyjä ei huomioida top50-listassa.
-
Hieno juttu että opusta noinkin paljon otettu myyntiin ja toivottavasti myy ihan oikeasti, on se niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin huikea opus. Kirjahyllyn uusi komistuskin se on, tyylikäs kirja.
Ja toivon että jotain vastaavaa saadaan jatkossakin, ei toki tarvitse olla samanlainen mammutti mutta sinne päin.
Tex-kirja on kyllä syksyn kovin juttu suomenkielisellä sarjakuvarintamalla.
PS Sitten pikku narinaa tuosta Tex-kalenterista. Ymmärrän markkinatalousmiehenä että se on tilaajalahja ja houkutin, mutta jotain pitäis myös keksiä meille vanhoille tilaajille.
-
Eiköhän liene oikeasti myynytkin, Raision myllyn suomalaisessa oli pari viikkoa sitten useita kappaleita ja tänään näin vain yhden :)
-
Tuo Civitellin Juonittelua Santa Fessä on julkaistu normi pokkareissa, muistaakseni joskus 90-luvun puolivälissä. Näin ulko muistista se taisi olla vuonna 1994 numeroissa 4-6. Oikaiskaa, jos olen väärässä. Aikaa on kulunut jo vuosia, kun tuon jutun luin viimeksi.
-
Mistä muuten saisi tilattua / hankittua noita italiankielisiä väri-Texejä ?
D
-
Amazonilla näytti olevan ainakin yksittäiskappaleita.
-
Italian Amazonilta (hae: Tex a colori) värikirjasto näyttäisi suurimmaksi osaksi löytyvän (yleinen hinta 8€), lisäksi siellä on myös väriversiot suuralbumeista sekä Mercury kustantamon värijulkaisuja; esim allaoleva osui noista silmään:
-
Noita Mercuryn julkaisuja neuvoisin välttämään kuin ruttoa.
-
Jonkinlainen perustelu lienee paikallaan.
-
Hirveä väritys. Jos siis Texiä värillisenä haluaa lukea, niin nuo Mercuryn kirjat ovat lajissaan ylivoimaisesti kehnoimpia.
-
Onko Mercuryn Tex-kirjojen väritysten taso samaa kuin Megon Tex-figuureissa? Ei tulisi mieleenkään tilata Megon ukkoja, kun on laatuakin olemassa. Sama varmaan sitten Mercuryn kanssa.
(http://www.angelfire.com/tv/3amegos/images/gallery/TexSeries.jpg)
-
En tiiä, kun en ole Megon figuureihin sekaantunut... Mutta hailakat ja suttuiset ne värit siinä on. Texin tasasatasissa, Tex-kirjastoissa, Tex a colorissa ja värillisissä suuralbumeissa sekä Mondadorin värijulkaisuissa on kaikissa hyvät värit. Mercuryn väritykselle antaisin kouluarvosanalla ehkä jotain 5+ kun noissa muissa on väritys kiitettävää luokkaa.
-
Nyt kuin on otettu puheeksi nuo Mercuryn värit noissa Texeissä, niin ei noissa perus Tex kirjastoissakaan rehellisesti sanottuna väritys ole aina osunut nappiin, kun miettii, millaista väritys parhaimmillaan voisi olla. Välillä noissa on ollut hyvin luonnottomalta näyttäviä värisävyjä ja pintoja, joihin ei kuitenkaan onneksi häiritsevästi kiinnitä huomiota. En ole mikään expertti puhuun väreistä.
-
El Muerto tuli postissa ja saa ikävä kyllä lähteä heti takaisin. Viimeiset 16 sivua yläreunasta taittuneet ja puolet niistä sivuista on taitoksen ansiosta yläreunasta liimattu kannen ja kansipaperin väliin :(
Toivottavasti seuraava on sitten virheetön kappale. On kyllä hieno julkaisu muuten.
-
El Muerto hankittu täälläkin. Hieno on kiitos!
-
Giovanni Ticcin ystävänä minua kiinnostaa, onko tässä videolla jokin uusi kirja Giovanni Ticcistä? Osaisiko kukaan sanoa joka osaisi hieman Italiaa? Kiitos tiedosta jos joku tietää. Ainakin alussa tyypit nostaa tuon kirjan pöydälle joten se ehkä on jokin uusi kirja. Voi kun asuisi Italiassa. Voisin kylpeä kaikessa Texiin liittyvässä. ::)
Video on jukaistu 14.10 eli jokunen päivä sitten.
Ai niin se linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=687vhUAXfvs
-
Moi!
Tuo taitaa olla se kirja, josta Civitelli puhui sarjisfestareilla. Eli vastaava kirja Ticciltä kuin minkä Little Nemo (www.littlenemo.it) julkaisi häneltä. En kylläkään jaksanut kuunnella tuon videon höpötystä enkä siitä alustakaan läheskään kaikkea ymmärtänyt.
-
Keksikäähän nasevat tekstit puhekupliin. Joku asiantuntija (Janne ym.) tietää varmaan oikeatkin repliikit. Mitä kaverukset juttelevat:
(http://img600.imageshack.us/img600/3525/25112010647.jpg)
Oma arvaus:
Carson: "Lähimmässä kaupungissa upotan ahterini kylpyveteen! Auts!"
Tex: "Sitä samaako se vanha kameli nyt miettii?! HEH!"
-
Eikös tuo ole ajatuskupla , joka pulpahtaa Kit Carson'in päästä ??
Joten ...
Tex : "Ja siitä ei sitten puhuta , mitä Rosaritan baarin takahuoneessa tapahtui ..."
Kit : "Luulet vain ..."
Versio 2 :
Tex : "Sanoin ,että sinun ei kannattanut lyödä sitä "Istun-kaktukseen-jos-voitat" - vetoa veitsenheittokisassa Panchon kanssa!"
Kit: "Sinä pas*****en ..."
Saako näitä tekstejä muuten heittää hiukan kevytmielisemminkin vai pysytäänkö pois pikku siivottomuuksista ?
D
-
Heittäähän noi läppää ja ovat aikuisia :D
1)
Tex: "Olisikohan aika jo kertoa pojalleni Kitille kukista ja mehiläisistä?"
Kit miettii: "Odottaisi nyt vielä jonkun vuoden...eihän Kit ole kahta kymmentäkään..."
2)
Tex: "Liikenisiköhän lihasvuori Patilta meille sellainen pienempi tanko, jossa on ne rautapallot päissä? Ei tarttis nostella hevoskärryjen akselia!"
Kit miettii: "Vai vielä painojen nostelua! Muutenkin kolottaa joka paikkaa tässä konin selässä!"
-
Italiassa ilmestyy jo toinen väri-sarjan tex tälle vuodelle. Opus sisältää näemmä 4 lyhyttä seikkailua ja piirtäjät ovat aivan outoja. Joka tapauksessa tämä on hyvä uutinen, jos näitä jatkossakin tulee 2/vuosi; helpottaa Suomen normisarjaa.
L'uomo sbagliato
Soggetto e sceneggiatura: Tito Faraci
Disegni: Giampiero Casertano
Colori: Oscar Celestini
Un covo di belve
Soggetto e sceneggiatura: Pasquale Ruju
Disegni: Sandro Scascitelli
Colori: Overdrive studio
L'ultimo della lista
Soggetto e sceneggiatura: Gianfranco Manfredi
Disegni: Stefano Biglia
Colori: Oscar Celestini
La valle sacra
Soggetto e sceneggiatura: Mauro Boselli
Disegni: Nicola Genzianella
Colori: Overdrive studio
-
Ainakin ensi vuonna tulee tällainen samanlainen lyhärikooste. Mutta enpä tiennyt, että jo tänäkin vuonna moinen tulee. Mukava yllätys juurikin Suomen perussarjan kannalta. Nyt tulee siis 15 Suomen perussarjaan soveltuvaa tarinaa vuodessa. Jos haluaisin taktikoida Egmontilla, niin ottaisin noista koostealbumeista vain 3 tarinaa ja jättäisin yhden ns. varastoon. Tänä ja ensi vuonna olisi sitten jo kaksi lyhäriä odottamassa ja seuraavan ilmestyessä saataisiin yksi ylimääräinen pokkari kasaan. Vaan voi olla, että on liian myöhäistä taktikoida tällä tavalla, jos haluaa säilyttää Suomen 16 pokkarin julkaisutahdin. Mutta olishan toisaalta taas mahdollista napata normaalista 160 sivuisesta Color Texistä 50 sivua seuraavaa pokkaria varten ja täydentää sitä parilla novellilla.
-
Tai jos Egmont julkaisisi värispesiaalin väreissä pehmeäkantisena normisarjan ulkopuolella? El Muertohan on myynyt hyvin, joten markkinoilla on kysyntää erikoisjulkaisuille. Taloustieteessähän hintamekanismi ohjaa yrityksiä tuottamaan markkinoille nimenomaan niitä hyödykkeitä, jotka menevät kuluttajille kaupaksi.
-
Peruspokkarit taitavat silti mennä parhaiten kaupaksi. En usko, että Egmontilla olisi suuria haluja kaventaa perussarjaa.
-
Tai jos Egmont julkaisisi värispesiaalin väreissä pehmeäkantisena normisarjan ulkopuolella? El Muertohan on myynyt hyvin, joten markkinoilla on kysyntää erikoisjulkaisuille. Taloustieteessähän hintamekanismi ohjaa yrityksiä tuottamaan markkinoille nimenomaan niitä hyödykkeitä, jotka menevät kuluttajille kaupaksi.
Kannatan ideaa, olisi kiva saada noita väri-Texejä värillisinä erillisinä pehmeäkantisina julkaisuina, mutta epäilen vahvasti ettei taida toteutua toiveemme, koska Egmont taitaa satsata tuohon peruspokkarisarjaan.
-
Värillisenähän noita olisi kiva saada perussarjassa tai perussarjan ulkopuolella. Sellaiseksihan kuvittaja on tarinan alunperin tarkoittanut. Mitä olen näytekuvia nähnyt Ticcin Color Texistä, niin mahtavaa jälkeä on, ja olisi sääli, jos se Suomessa tulee mv.
-
Kannatan ideaa, olisi kiva saada noita väri-Texejä värillisinä erillisinä pehmeäkantisina julkaisuina, mutta epäilen vahvasti ettei taida toteutua toiveemme, koska Egmont taitaa satsata tuohon peruspokkarisarjaan.
Ottaisin mieluummin kovakantisina, vaikka hinta korkeampi. Mutta finanssiosasto tekee päätökset kannattavuuden mukaan. Mutta kaikki toki kelpaa, formaatista riippumatta.
Olin muuten aika pitkään skeptinen väritexien suhteen koska tottunut/olin tottunut mustavalkoiseen mutta viime aikoina kallistunut väritexeihin, kiitos todella laadukkaiden kirjastojen. Joiden haalimisen aloitin suhteellisen myöhään, olikohan 7 julkaistu ennenkuin ostin ensimmäiseni.
ARVELISIN silti jotkut tarinat toimivat paremmin mustavalkoisina...
-
Minusta kovakantinen julkaisu on käsissä paljon helpommin käsiteltävä kuin inhottavasti kääntyvä pehmeäkantinen.. Kovakantiset julkaisut pysyvät usein paremmassa kunnossa kuin vastaava pehmeäkantinen, joka rupeaa rispaantuman kansista ja selästä. Kovakantinen pysyy paremmin kuosissa. Mutta makuasia tietty.
-
Minusta kovakantinen julkaisu on käsissä paljon helpommin käsiteltävä kuin inhottavasti kääntyvä pehmeäkantinen.. Kovakantiset julkaisut pysyvät usein paremmassa kunnossa kuin vastaava pehmeäkantinen, joka rupeaa rispaantuman kansista ja selästä. Kovakantinen pysyy paremmin kuosissa. Mutta makuasia tietty.
Minulla on kymmenvuotiaana saatuja pehmeäkantisia albumeja, ja eivät ne 30+ vuoden aikana minnekään ole rispaantuneet. Vaikka esimerkiksi Johannes ja Pirkale -sarjan lukukerrat lasketaan jo kolminumeroisilla luvuilla.
Alle 70 sivuisia albumeja on myös mukavampi lueskella pehmeäkantisina.
Ja pehmeäkantiset eivät vie tilaa niin järjettömästi.
-
Suru-uutinen :'(:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2019
-
Lisään tuohon Renne Nikupaavolan merkittävien käännösurakoiden listaan Patrick O'Brianin merisotakirjat Napoleonin aikaisen "Master and Commander" Aubreyn edesottamuksista. 20-osaisesta kirjasarjasta Renne käänsi kuusi ensimmäistä vuosina 2000-2007, eikä enempää enää julkaistukaan.
Erinomainen sarja oli hänelle erittäinen mieluinen suomennettava, ja hänen historiallista tietämystään hyödynsivät myös muut meriteemaisten romaanien ja suurten kuvateosten kustantajat.
Hänen asiantuntemukseensa luotti myös Arturo Perez-Reverten mainion "Merikartta"-romaanin (2001) suomentaja, joka konsultoi hänen kanssaan käännöksen yksityiskohdista.
-
Pakko ei ole kuin kuolla.
Yksi suomalaisen Tex Willer -genren aikaansaajista on siis kuollut.
Kiitokset Jannelle ja Askolle muiden käännöstöiden valottamisesta. Ajattelin ensin, että juurihan jossain näin tutun kääntäjän nimen ja sehän olikin uusin albumi. Todellakin saappaat jalassa.
-
Tää oli kyllä suru-uutinen. Rennen töihin tutustuin tietoisesti ensimmäistä kertaa Semicin Tähtien sodan kautta, jota hän käänsi. Sitä kautta varmaan on aina ollut veto myös Texin pariin. Itelle kuitenkin merkittävä sarjakuvahenkilö, koska Tähtien sota oli se, mikä mun kohdallani varsinaisesti sarjakuvaharrastuksen aloitti.
-
Nyt kyl riipaisee karskinkin miehen sydäntä. :(
-
Kevyet mullat Rennelle! Ja kiitokset isosta panoksesta suomalaiseen Tex Willer -kulttuuriin.
-
Suuri suomalainen Tex-vaikuttaja on poistunut keskuudestamme.
Osanotto Renne Nikupaavolan omaisille.
-
Juu kaikki hyvä loppuu aikanaan, pätee ihmisiinkin.
-
El Muerto tuli postissa ja saa ikävä kyllä lähteä heti takaisin. Viimeiset 16 sivua yläreunasta taittuneet ja puolet niistä sivuista on taitoksen ansiosta yläreunasta liimattu kannen ja kansipaperin väliin :(
Toivottavasti seuraava on sitten virheetön kappale. On kyllä hieno julkaisu muuten.
Virheetön kappale El Muertosta saapui jo viikko sitten. Nyt kun vielä ehtisi lukemaan.
Minimanissa näytti El Muerto maksavan 19,90€ joten olisi vähän säästänyt kun olisi ostanut sieltä. Hyvin kai mennyt kaupaksi kun eilen oli hyllyssä enää 1kpl. En kyllä tiedä montako on ollut.
-
Suru-uutinen :'(:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2019
Asko AA:lla on hieno muistokirjoitus Renne Nikupaavolasta Egmontin blogissa (http://blogi.egmontkustannus.fi/2013/11/08/ansioitunut-suomentaja-renne-nikupaavola-kuoli-saappaat-jalassa-2/).
Renne taisi olla melkoinen erakko, jos hän ei koskaan tavannut Askoa eikä saanut tilaisuutta puhua italiaa.
Totta, että hänen vaikutuksensa kieleemme on suuri. Rennen nimeen kääntäjänä törmää usein. Itsellänikin on hyllyssä sarjakuvien lisäksi hänen elävästi suomentamiaan dekkareita ja jotakin pseudoviktoriaanista erotiikkaa. Mies käänsi ihan kaikkea!
Hänen nimensä oli sen verran erikoinen, että kun näin sen ensimmäisen kerran Star Wars -lehdessä 80-luvulla, luulin, että kyseessä oli nimimerkki, varsinkin koska Semicin lehdissä esiintyi nimet Mail-Man ja The Metsänen.
-
Renne oli todella lupsakka herrasmies. Olen soittanut hänelle kaksi kertaa vuosia sitten. Hänellä oli aina aikaa keskustella Texistä. Todella suru uutinen :'(.
Hänen lahjakkuutensa tuli erityisesti esiin Texissä lennokkaina lausahduksina ja luontevina käännöksinä.
Kiitos Asko A:lle kauniista ja puhuttelevasta muistokirjoituksesta. Suuri menetys meille kaikille!
-
Aristoteleen kantapäässä uusintana Aaveet eivät tapa, mutta Tex Willer kyllä! (http://areena.yle.fi/radio/2037854)
-
Laitetaan nyt tännekin vinkiksi... ebayn kautta saisi San Marinolaista Tex-postimerkkiä kerrankin kohtuu edullisesti... itse tilasin tätä kautta:
http://www.ebay.it/itm/SAN-MARINO-FRANCOBOLLO-COMICS-FUMETTI-ITALIANI-NUOVO-PERFETTO-TEX-WILLER-MNH-/121209378081?pt=Francobolli_San_Marino&hash=item1c38a45521&_uhb=1 (http://www.ebay.it/itm/SAN-MARINO-FRANCOBOLLO-COMICS-FUMETTI-ITALIANI-NUOVO-PERFETTO-TEX-WILLER-MNH-/121209378081?pt=Francobolli_San_Marino&hash=item1c38a45521&_uhb=1)
kustannus 2,50 + 6e. Ja kuitin kanssa :-D
-
Jaa että oikein postimerkki. Käsittääkseni Tex itse ei oikein koskaan ole tykännyt takapuolen nuoleskelijoista :)
-
Paree sitten olla liimaamatta niitä mihinkään...
-
Italiassa on viikko sitten julkaistu Color Tex 4.
(http://www.sergiobonellieditore.it/resizer/381/-1/true/UpkPfA5XLjiLM1mLCBQzYbtsbuVgm/PsttSRuFk/pLY=--.jpg)
Uutinen sikälikin, että nyt näitä Color Texejä tulee Italiassa kaksi kappaletta vuodessa, mikä helpottaa paineta olla kaventamatta Suomen 16:n perussarjaa. Italiassa julkaistaan vuodessa nyt yhteensä 15 Tex-opusta, jotka soveltuvat Suomen perussarjaan sellaisenaan.
Toinen tärkeä juttu on se, että tässä on neljä kokonaista, mutta lyhyttä tarinaa. Säännöllisesti ilmestyvät lyhärit ovat nyt siis tulleet täydentämään Tex-tarjontaa.
Kolmas erikoisuus on siinä, että Claudio Villa ei ole piirtänyt tähän kantta, vaan [fanfaarit tähän, kiitos!] nainen: Laura Zuccheri! Naisvallankumous on nyt siis nähty Texissä! Hieno kansi minun mielestäni. No, ehkä nuo buutsit ja jalat muutenkin vaikuttavat turhan isokokoisilta.
-
Sain tietää, että El Muertosta tulee toinen painos joulukuussa. Nyt se on täydellinen, sillä sisällysluettelossa ollut pikkuvirhekin on korjattu :). Hyvin on siis vissiin kauppa käynyt, mahtavaa.
-
Aiheestahan (siis Color-Texistä) jo kuukausi sitten käytiin debattia tässä säikeessä. Suomen normisarjan kannalta tämä tilanne näyttää hyvältä (ts. että Italiassa tulee normien lisäksi yksi almanacco ja kaksi color-sarjan numeroa vuodessa); näillä eväillä voidaan 16/vuosi tahtia ainakin hetken jatkaa. Mutta mitäs jos olisikin näin:
* Normisarjassa 15 numeroa vuodessa, joka koostuisi seuraavasti:
* Italian 12 normia + almanacco entiseen tapaan
* Color-texit osana normisarjaa, mutta sen erikoisjulkaisuina, ja siten myös värillisinä & paksumpina
-
No, mää kyllä ostaisin Hannun ehdotuksen mukaisen paketin. Vuotuinen sivumäärähän pysyisi silti melkein samana, kun nuo Color Texit on paksumpia. Ja olisin jopa valmis maksmaan hitusen enemmän 15 pokkarin paketista kuin nykyisestä setistä, jos nuo Color Texit julkaistaisiin meilläkin väreissä. En nyt ole niin kova hinkumaan sarjakuvien värien perään, mutta kun tässä tapauksessa piirtäjät haluavat esittää työnsä juuri tässä muodossa. Esim. Civitellillä naama suorastaan venähti puolen sekunnin ajaksi, kun hän kuuli, että hänen Color Texinsä tullaan Suomessa julkaisemaan mahdollisesti mv.
-
Muistaako kukaan, missä numerossa, tai suunnilleen edes minä vuonna, Renne pahoitteli sitä, että oli säännöllisesti kääntänyt omenatortun hunajatortuksi?
-
Äkkiseltään viimeisin löytämäni maininta hunajatortusta on numerossa 2/2001 s 28. Numerossa 7/2008 on R.N.:n haaastattelu, jossa virheestä mainitaan, joten jossain tuossa välissä - tuntuu kyllä, että ennen 2005. En kyllä itse löytänyt sitä ja ruokailukohtauksissa, jotka löysin jätetään jälkiruoka aina mainitsematta, vaikka muu kyllä luetellaan. :(
-
Pikaisen googlauksen perusteella ainakin 2005 tai ennen.
-
Kiitoksia koordinaateista, noista oli apua. Rennen synnintunnustus löytyi numerosta 1/1998.
-
Toivottavasti näistä kuvista saa selvää. Lukiessani Tex 6/87 huomasin,
että sivu 113 onkin edellisen Texin eli numero 5:n sivu 113.
Onko muilla samankaltaisia havaintoja ja ennen kaikkea löytyykö
jostain puuttuva sivu suomennettuna?
-
Onko muilla samankaltaisia havaintoja ja ennen kaikkea löytyykö
jostain puuttuva sivu suomennettuna?
no ei just suomennettuna, mutta mahtaako kaivata välttämättä...
-
hieno juttu, kiitos paljon Ernotam!
-
Ikäviä uutisia Tex Willerin lukijoille Jose Ortiz kuollut 81v ikäisenä. Uutinen löytyi bleedingcool sivustolta. Mestaria kaivaten. Saukki
-
Ou nou. Vielä siis ehti tämäkin murheuutinen juhlavuoden puolelle. Ortiz oli yksi kovimmista suosikeistani. Meni hänkin ns. saappaat jalassa. Taisi jäädä tarinakin kesken. Kepeät mullat.
-
Ikäviä uutisia, myönnetään.
Ortiz on ollut nyt jo kauan Tex-kuvittajista minulle se ykkönen ja siten kiinnostuin enemmältikin penkomaan töitä miehen komean uran varrelta.
-
Jopas jopas. Jose Ortiz kuului tai kuuluu edelleenkin minun suosikkipiirtäjäkaartiin. Vaikka Ortiz on tullut vasta vanhemmalla iällä Texin pariin, hän ehti tuottaa monta unohtumatonta tarinaa, kuten huikeat Maxi-Texin tarinat (Kalinat, junahässäkkä Meksikossa, Viikatemies ja Verilöyly), suuralbumin (Suuri junaryöstö) ja useita perussarjan tarinoita (kuumailmapallotarina oli upea).
Ortizin roistot ovat aina kuin suoraan manalan halstereista, naama täynnä juonteita, suut irvistävät ja iho näyttää niin kuivalta, että itsellekin tulee jano. Ortiz oli mestari kuvaamaan kuumuutta ja janoa.
Kaikki täältä lähtevät aikanaan.
-
Ortizin roistot ovat aina kuin suoraan manalan halstereista, naama täynnä juonteita, suut irvistävät ja iho näyttää niin kuivalta, että itsellekin tulee jano. Ortiz oli mestari kuvaamaan kuumuutta ja janoa.
Toden totta, hiki ja pöly suorastaan maistui suussa kun autiomaassa oltiin oikein kunnon paisteessa.
Ortiz kyllä yksi suosikeistani vaikka piirsikin konnansa sellaisiksi että niillä voisi pieniä lapsia pelotella, RIP.
-
Taisi jäädä tarinakin kesken.
Ortizilla on yksi perussarjassa todennäköisesti ensi vuonna julkaistava tarina valmiina. Sen on kirjoittanut Boselli. Kesken häneltä jäi Faracin kirjoittama Maxi Tex. Kummallisen lyhyt tarina Maxiksi, vain n. 180 sivua. Mahdollista on, että siinä julkaisussa niputetaan kaksi tarinaa yhteen. En saanut kaivetuksia tietoa siitä, kuinka paljon Ortiz ehti tehdä sitä. Toivottavasti niin paljon, että juttua ei piirrätetä kokonaan uusiksi.
-
Jossain ( en muista missä ) näin paperisen Texin tilauslipukkeen. Lipukkeessa sanottiin että tilaajat saavat tilaaja-lahjana 2014 kalenterin.
Mahtaako tilaaja-lahja koskea meitä kestotilaajia??
-
Jossain ( en muista missä ) näin paperisen Texin tilauslipukkeen. Lipukkeessa sanottiin että tilaajat saavat tilaaja-lahjana 2014 kalenterin.
Mahtaako tilaaja-lahja koskea meitä kestotilaajia??
Tästä oli aiemmin juttua, taitaa olla vain uusien tilaajien etu.
-
Näinhän se menee, mutta tuntuu aikamoiselta vääryydeltä että kestotilaajia näin rangaistaan. Itse tosin lopetin joku aika sitten vuosikymmeniä kestäneen tilauksen Texistä, mutta se taas oli pelkästään Itellan ansiota. Mutta joka tapauksessa tuntuisi järkevältä että näitä tilaajalahjoja saisivat myös (ja ennen kaikkea) kestotilaajat.
-
No, minä tilasin Texin uutena tilaajana lokakuun puolella, eipä ole kalenteria kuulunut vaikka kestotilaus on maksettukin jo ajat sitten.
-
Itellan vuoksi minunkin kestotilaus Texin osalta meni jäihin aikoinaan. Nyt tilasin tuon puolivuotistilauksen Texiä jotta sain tuon Tex kalenterin. Se tuli noin kuukausi laskun maksamisesta erillisessä kuoressa jota sitäkin Itella oli ansiokkaasti kurittanut mutta kuin ihmeen kaupalla itse kalenteri oli täysin ehjä. Käsittääkseni tuon kalenterin sai tilauksen yhteydessä vain mikäli käytti tilauksessa erillistä koodia joka oikeutti tuohon lahjaan (saatan toki olla väärässäkin). Tilasin tuon puhelimella ja erikseen varmistin että kalenteri kuuluu tilaukseen. Taitaa näitä aika vähän olla tuota kautta tullut markkinoille, eri asia sitten paljonko Egmont jakoi noita sarjisfestareilla ilmaiseksi satunnaisille "vinkujille" mikä sekin syrjii kyllä rajusti Texin tilaajia. Taitaa kyllä tuo kestotilaus jäädä uusimatta sen verran rajusti Itella kohtelee edelleen tavaraa joka on sille annettu kuljetettavaksi...
-
Noh, kestotilaaja on aina se vatun luuseri prkl :( Eikä koske pelkästään Texin kestotilausta. Kyllähän tuo kalenteri ja jokin tilaajalahja maittaisi mullekin.
-
Selasin hiukan kokoelmaa ja osoitelapuista päätellen olen ollut kestotilaaja ainakin vuodesta 95 asti. Ikinä en ole muuta saanut kuin lehden ja laskun, edes ensimmäisellä kerralla ei tullut mitään.
No, lehtihän se tärkein on, enkä kyllä kalenteria seinälle laittaisikaan, mutta jokin tunnustus 20 vuodesta olisi asiallinen ( ja sitä ennen oli sentään 15 vuotta irtonumeroja ). Vaikkapa ilmainen vuosikerta ;)
-
.. Itse tosin lopetin joku aika sitten vuosikymmeniä kestäneen tilauksen Texistä, mutta se taas oli pelkästään Itellan ansiota...
Minulle Tex tullut tilattuna nrot 1/1975--16/1982 ja nyt nrosta 7/1999 eikä pahaa sanaa sanottavana Kekkosen/Vennamon Postista tai Niinistön Itellasta. Tilaus jatkuu ja (off topic) suunnittelen just Kalkkaron tilausta.
-
Ei ainakaan tämä satunnainen vinkuja saanut festareilta Egmontin osastolta kalenteria ilmaiseksi vaan El Muerton kylkiäisenä kylläkin. Tein myöskin kestotilauksen silloin ja olen siitäkin kalenterini saanut, ostan edelleen tilauksen lisäksi erikseen mahdollisimman virheettömät pokkarit koska jotain pientä noissa itellan toimittamissa on mutta mainioita lukukappaleita. Jannen tietovisasta taisin kans bongata yhden mutta piti osallistua ja jotain piti tietääkin...
-
En löytänyt haulla tietoa niin kysyn täällä: mitä ne Egmontin Pulp-sarjan Texit oli? Uudelleenjulkaisuja vai maxi-tex sarjaa vai mitä...?
-
En löytänyt haulla tietoa niin kysyn täällä: mitä ne Egmontin Pulp-sarjan Texit oli? Uudelleenjulkaisuja vai maxi-tex sarjaa vai mitä...?
Uudelleenjulkaisuja. Coloradon kaivoskahakka ja Viimeinen kapinallinen.
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lannensarjat/texwiller/tex-albumit.html (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lannensarjat/texwiller/tex-albumit.html)
-
Innostuin vähän Texistä tuossa joulunpyhinä luettuani mm. numeroissa 10-11/2013 olleen minulle enemmän Aku Ankka-piireistä tuttujen herrojen Faraci/Mastantuono tarinan Takaa-ajo/Leppymätön taistelu. Onko missään listattu herrojen (yhdessä tai erikseen) muut suomeksi julkaistut tarinat? Mielestäni oikein onnistunut tarina sekä juonen että kuvituksen puolesta, mitä muut tykkäsivät? Toki mun vertailupohjat Texin yleiseen tasoon ei vielä ole kovin suuret...
Edit:
Erinäistä lähteistä löytynyttä: maxi-Texit 21, 25 sekä nrot 1,2/2013 ainakin Faracin kirjoittamia, Sotaprofeetta Manitary / Tex Willer suuralbumi 18 Mastantuonon kuvittama, listatkaa jos muistatte muita tai pointatkaa eteenpäin.
-
Faraci:
Vankilapako 11-12/2007
Intiaanisheriffi 9-10/2009
Mies Baltimoresta 9-10/2010
Karibian verikoirat Maxi Tex 21 (2011)
Saattokeikka 8-9/2012
Vainottuna 1-2/2013
Huijaritohtori 7/2013
Oikeuden mies Maxi Tex 25 (2013)
Takaa-ajo 10-11/2013
Mastantuono:
Sotaprofeetta Manitary Suuralbumi 18 (2007)
Missouri 14-15/2009
Vegasin lainvalvojat 4-5/2011
Takaa-ajo 10-11/2013
Faraci ei ole mielestäni onnistunut Texissä läheskään yhtä hyvin Disney-tarinoissa. Häneen ei olla myöskään kustantamossa tyytyväisiä. Mastantuono on kyllä hyvä, mutta tietty huumorittomuus kuvituksessa vaivaa, mikä on yllättävää Disneyn parissa maineensa luoneelle piirtäjälle.
-
Ovatkos kaikki huomanneet Koipeliini-äänestyksen? Viime vuoden parasta käännössarjakuvaa ollaan valitsemassa. Texiäkin saisi äänestää muutaman vuoden tauon jälkeen:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,15974.30.html
-
Faraci:
Mastantuono:
Kiitokset Janne. Mitä suosittelisit aloittelevalle Texistillle "pakollisena oopimääränä"? Kirjastoja päätin alkaa ostelemaan, niiden ulkopuolelta? Saako sulta kirjaa signeerauksella...? ;-)
-
Ovatkos kaikki huomanneet Koipeliini-äänestyksen? Viime vuoden parasta käännössarjakuvaa ollaan valitsemassa. Texiäkin saisi äänestää muutaman vuoden tauon jälkeen:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,15974.30.html
Vai onko peräti ensi kerta? Saatan muistaa väärinkin, muttei Tex ole tainnut aikaisemmin olla ollut ollakseen mukana Koipeliini-kisassa.
-
Patagonian rangerit oli joskus Koipeliinissa mukana, muistaakseni.
-
Patagonian rangerit oli joskus Koipeliinissa mukana, muistaakseni.
Eips! Tätä valiteltiinkin silloin. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13315.msg324790.html#msg324790)
-
Muisti pätkii.
Luin kuitenkin tuolloin tuon Patagonian. Kelpo albumi, mutta ei Koipeliinin A-ryhmää.
Käsikirjoituksessa ainakin yksi kiusallinen klisee. Tex vapautuu putkasta aika booooooring-keinolla.
-
Ennen kuin Janne lataa oman mielipiteensä, heitän päänelikon taustoista kertovat tarinat kehiin Miqsille.
Tex Willeriin liittyvät olennaiset tarinat ovat tietysti Paholaisen hyppy (kirjasto 4-5), Texin menneisyys (kirjasto 13), Fort Defiance -76 ja Paluu Culver Cityyn (13-14/2003).
Kit Carsonia valottaa parhaiten tarina Carsonin menneisyys (2-4/1995), Kit Willeriä Mies ilman menneisyyttä (15/1996-1/1997) ja Tigeriä Navajon ylpeys (11-14/1993).
Nämä tarinat toimivat historiallisena viitekehyksenä eli minusta pakollisena "oppimääränä". Tämän jälkeen voi lähteä kahlaamaan huipputarinoita monella eri teemalla, lukea järjestyksessä tai summamutikassa ;)
1) vakiosivuhenkilöt (esim. Pat MacRyan, El Morisco, Devlin, Montales, Jim Brandon, Gros-Jean, Phil Davis, Ely Parker ja Cochise)
2) pahikset (esim. Mefisto, Yama, El Carnicero, Proteus, Musta Tiikeri, Jack Thunder ja El Muerto)
3) yliluonnollisuudet ja scifi (paljon vaihtoehtoja, avaruus, dinosaurukset, erikoiset kansallisuudet, magia)
4) intiaani- ja armeijatarinat (esim. Ticcin piirtämät)
5) kaupunkiseikkailut (esim. San Franciscossa)
6) karja- tai maakiistaseikkailut
7) roistokoplat
8) matkailutarinat (Kanada, Panama, Meksiko, Argentiina jne.)
9) uskontotarinat (mormonit, luostarit ja auringonpalvojat)
10) piirtäjät (Ticci, Villa, Civitelli, Fusco, Font, Ortiz jne.)
11) kirjoittajat (Bonelli, Nolitta, Nizzi jne.)
12) huipputarinat (http://www.huvipuisto.net/tex/gallup.htm tai kysy täältä kvaakista)
-
1) vakiosivuhenkilöt (esim. Pat MacRyan, El Morisco, Devlin, Montales, Jim Brandon, Gros-Jean, Phil Davis, Ely Parker ja Cochise)
2) pahikset (esim. Mefisto, Yama, El Carnicero, Proteus, Musta Tiikeri, Jack Thunder ja El Muerto)
3) yliluonnollisuudet ja scifi (paljon vaihtoehtoja, avaruus, dinosaurukset, erikoiset kansallisuudet, magia)
4) intiaani- ja armeijatarinat (esim. Ticcin piirtämät)
5) kaupunkiseikkailut (esim. San Franciscossa)
6) karja- tai maakiistaseikkailut
7) roistokoplat
8) matkailutarinat (Kanada, Panama, Meksiko, Argentiina jne.)
9) uskontotarinat (mormonit, luostarit ja auringonpalvojat)
10) piirtäjät (Ticci, Villa, Civitelli, Fusco, Font, Ortiz jne.)
11) kirjoittajat (Bonelli, Nolitta, Nizzi jne.)
12) huipputarinat (http://www.huvipuisto.net/tex/gallup.htm tai kysy täältä kvaakista)
Kiitokset Mosabacka hyvästä listasta. Toivoisin täsmävinkkejä tarinoista/julkaisuista noissa kategorioissa, erityisesti kolmesta viimeisestä. Tuo linkki huipputarinoihin ei ole hetkeen päivittynyt ja sen jälkeenkin on varmasti huipputarinoita tullut. Onko esim. Kaikki suuralbumeissa, kovakantisissa tai Maxi-Texeissä olevat tarinat aina huippuja/hyviä?
Laitoin nuo Jannen luettelemat Faracin ja Mastantuonon tarinat hankintalistalle koska tykkäsin miesten yhteistarinasta ja olen heidän Ankka/Hiiri-tarinoista aina digannut. Onko muuten muita italotaiteilijoita kuin em. herrat, jotka ovat työstäneet sekä Ankkaa että Texiä...?
-
Raffaele Della Monica ja Ivo Milazzo ovat vähemmän tunnettuja Disney-taiteilijoita, jotka ovat Texiäkin piirtäneet. Katsoppas Miqz ketjua, jossa äänestetään parata Tex-tarinaa. Sieltä takuulla saat vinkkejä. Itse suosittelisin aloittelijoille Maxi Texejä. Niissä on yleensä yksi, pitkä tarina ja yleensä ne ovat olleet erinomaisia. Tieysti poikkeuksiakin on.
Kirjaa ei saa meikäläiseltä signeerauksella ellei toimita sellaista minulle signeerattavaksi tai tee treffejä johonkin, jossa voin signeerata :-\. SS Libriconissa ja ehkä myös Makedoniassa voi olla valmiiksi signeerattuja kappaleita myynnissä.
-
Kirjaa ei saa meikäläiseltä signeerauksella ellei toimita sellaista minulle signeerattavaksi tai tee treffejä johonkin, jossa voin signeerata :-\. SS Libriconissa ja ehkä myös Makedoniassa voi olla valmiiksi signeerattuja kappaleita myynnissä.
Kiitokset. Pari maxia menikin ostoslistalle ja tuo uusin onkin jo odottamassa lukemista. Ehkä me voidaan sitten vaikka ensi vuoden sarjisfestareille treffit tehdä, ei mulla vielä ole sitä kirjaakaan. Miten luonnehdit kirjojen eroja? Niissä on melkein se 10v välissä, keskittyykö se eka puheenparteen Texeissä ja toinen on yleistietoteos, vai?
-
Ovatkos kaikki huomanneet Koipeliini-äänestyksen? Viime vuoden parasta käännössarjakuvaa ollaan valitsemassa. Texiäkin saisi äänestää muutaman vuoden tauon jälkeen:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,15974.30.html
Hei, hei, hei, Texi voiton vei! Uudisraivaajat valittiin vuoden parhaaksi käännösarjakuvaksi! Kannaakohan tänä(kään) vuonna järjestää äänestystä vuoden parhaasta Tex-tarinasta... Notta eiköhän voittaja siinä kategoriassa ala olla selvä.
-
Hei, hei, hei, Texi voiton vei! Uudisraivaajat valittiin vuoden parhaaksi käännösarjakuvaksi! Kannaakohan tänä(kään) vuonna järjestää äänestystä vuoden parhaasta Tex-tarinasta... Notta eiköhän voittaja siinä kategoriassa ala olla selvä.
Mutta olikohan tuo edes viime vuoden paras Tex-tarina...
-
Hyvä että Tex voitti, itse arvoin Texin ja Mikin välillä ja jälkimmäisen valitsin koska sitä olin odottanut vuosikausia.
-
Hei, hei, hei, Texi voiton vei! Uudisraivaajat valittiin vuoden parhaaksi käännösarjakuvaksi! Kannaakohan tänä(kään) vuonna järjestää äänestystä vuoden parhaasta Tex-tarinasta... Notta eiköhän voittaja siinä kategoriassa ala olla selvä.
Egmontin blogissa kiitellään palkinnosta! (http://blogi.egmontkustannus.fi/2014/01/08/tex-willer-on-vuoden-2013-kaannossarjakuva/)
-
Uudisraivaajan valinta parhaaksi käännössarjakuvaksi lienee osoitus huonosta mausta. Mutta (Tex-)kansa on puhunut, enkä periaatteessa saisi valittaa, kun en käyttänyt äänioikeuttani. Oma mielipiteeni on se, että sanoisin kyseistä albumia totaaliseksi kuraksi, ellei se loukkaisi kuran tunteita. Ensimmäinen Tex (joitakin 40-50-luvun texejä lukuunottamatta), jota en pystynyt lukemaan loppuun. Albumin taidehan on hyvää, mutta se ei kuitenkaan riittänyt pelastamaan tyrmäävän järjetöntä "juonta". Tex-intoiluni kilpi sai pahan kuprun.
-
Tälläiset äänestys jutut eivät anna todellista kuvaa siitä, mikä albumi ja kuka kääntäjä on tehnyt parhaimman työn, joka on aina hyvin haasteellinen.
Olen 100%sen varma, että suurin osa osion äänestäjistä ei ole lukenut kaikkia 22
albumia mitenkään läpi. Se ei ole kaikille mahdollista. Lähinnä nyt kysymys kait olikin siitä, mikä minusta ja sinusta oli paras käännösalbumi minkä ITSE on lukenut.
-
Mutta olikohan tuo [Uudisraivaajat] edes viime vuoden paras Tex-tarina...
Ei minun mielestäni. Suuralbumiketjussa olen jo aiemmin moittinut Uudisraivaajia tarinan osalta. Kuvitus ja käännös olivat kyllä hyviä. En muistanut äänestää mitään, mutta Texiä olisin joka tapauksessa äänestänyt, koska en ole ainoatakaan noista muista vaihtoehdoista lukenut. Ehkä siis parempi, että en äänestänyt ollenkaan. :D
-
Lähinnä nyt kysymys kait olikin siitä, mikä minusta ja sinusta oli paras käännösalbumi minkä ITSE on lukenut.
Näin minäkin tämän koin.
Nythän ei siis ymmärtääkseni haettu mitään absoluuttisesti parasta viime vuonna julkaistua albumia, vaan sitä mikä oli Kvaakin jäsenten mielestä paras albumi. Ja kai se paras on itse kunkin valittava niistä albumeista, jotka ovat kiinnostaneet sen verran, että ne on tullut luaettua.
Akua Ankka -foorumilla tai vaikkapa Manga Caféssa suoritettava äänestys tuottanee tyystin erilaisen lopputuloksen.
-
Kokeilkaapa Tex-fanit lukaista noita muita ehdolla olleita teoksia. Mitähän niiden viihdyttävyydestä olette mieltä?
-
Itse Italian Tex-tehtaallakin Koipeliini on noteerattu:
http://www.sergiobonellieditore.it/news/notizie-flash/18051/Un-premio-per-Tex-in-Finlandia.html
-
Hieno juttu!
-
Milo Manaran Tex Willer on tämännäköinen himpulavimpula... (Tex Willer blog (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=48705)).
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=27278)
-
Vähän näyttää siltä että Manaran Texin sukujuuret olisivat Ruåtsissa (katso esim. pikkusormen asento) :D
-
Vähän näyttää siltä että Manaran Texin sukujuuret olisivat Ruåtsissa (katso esim. pikkusormen asento) :D
Joku blogin kommentoijista kertoi, että Manara piirtää Color Texiin tarinan. Oh hoh! Siis jos on totta...
-
No huh!
-
Katson tuota Manaran kuvaa ja olen hyvin hämmentynyt, osittain sen takia että luulin Manaran jo kuolleen vuosia sitten, osittain siksi miten oudolta ajatus Manarasta piirtämässä Texiä tuntuu. Mutta katsotaan, voihan tästä tulla hyvääkin.
-
Joku blogin kommentoijista kertoi, että Manara piirtää Color Texiin tarinan. Oh hoh! Siis jos on totta...
Tätä on uumoiltu jo pitkään. Manaran hintapyyntö on vaan ollut liian kova. Voi olla, että kyseessä on n. 30 sivuinen juttu, jollaisia Color-Texeihin on ruvettu lykkämään. Tuossa kuvassa muuten Texin kaulahuivi on epätexmäisesti oikeinpäin. Muuten ok. Paitsi tuo pikkurillillä pyssynperän hiplailu saa pelkäämän pahaa, että millaista hiplailua koko tarina tulee olemaan.
-
Minusta toi kaveri ei oo edes Texin näköinen. Jos piirtäjä havittelee pääsevänsä Bonellin impperiumin piirtäjä talliin, niin ensiksikin pitäisi harjoitella kasvojen piirtämistä sillain, että ne ovat tunnistettavat. Ei Tex ole tollanen siloposkinen teinipoika. Ainut kuvassa oleva hyvä on toi hevonen. Ja kaulahuivi on kamalasti piirretty.
Turhaa kiinnittää minusta huomiota johonkin pikkurilliin....kasvot ovat paljon tärkeämmät kuin jokin pikkurilli.
Kehotan kaikkia hyvässä hengessä menemään optikolle, jotka kehuvat tuota hompahtavan näköistä Texiä. :laugh: >:D...että se edes vahingossa näyttäisi Tex Willeriltä. Teillä on alkava taittovika silmissä.
Itiksen optikko liikkeissä taisi olla ilmainen näötarkastus ainakin vielä viime viikolla.
Mutta seksikkäitä naisia Manara osaa piirtää kyllä. Siitä hyvät pointsit joo.
-
Minusta tuo persoonallisen näköinen Tex on elävä ja mukava. Lehmipojan asento on luonnollinen ja paidan rypyt hienot; Manara todellakin osaa piirtää. Ja katsokaa tuota hevostakin.
-
Kyllähän tuo minustakin on aivan upea kuva, ja innolla odotan josko tosiaan Manaran piirtämä Tex-tarina ilmestyisi. Mahtavaa! Mutta ei tuo poika kyllä tosiaan Texiltä näytä. Itse asiassa tuo Lurkerin luonnehdinta "himpulavimpula" osuu kyllä naulan kantaan ja niinkuin nenä päähän. Pikkurilliä myöten.
-
Manaran taitoja ei käy kiistäminen. Hänen Texinsä yleisilme vaikuttaa kuitenkin sen verran Willer-konventioista poikkeavalta, että ehkä tarinankin on tarkoitus olla enemmän tai vähemmän totunnaisuuksia tuulettava, tietoinen irtiotto. Nähtäväksi jää. Luen Texiä harvoin, mutta jos Manaran juttu meillä nähdään, niin pitää tutustua siihen.
-
Näyttää aika paljon Damian Lewisiltä. (http://www.harpersbazaar.co.uk/going-out/who-what-where/the-appeal-of-damian-lewis) Persoonallisen näköinen Tex kyllä!
-
Kaikki hartioista ylöspäin on pielessä, hattua myöten. Ja näyttää vielä kieltäkin!
Näyttää aika paljon Damian Lewisiltä. (http://www.harpersbazaar.co.uk/going-out/who-what-where/the-appeal-of-damian-lewis) Persoonallisen näköinen Tex kyllä!
Pohjustavat salakavalasti Hollywood-elokuvaa :o !!!
-
Lisää Tex Willer -blogista (käännetty portugalista englanniksi Google Translatella (http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=pt&tl=en&u=http%3A%2F%2Ftexwillerblog.com%2Fwordpress%2F%3Fp%3D50283)), kertovat siellä jostain palkinnosta Pohjolan perillä... (alk. linkki portugaliksi (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=50283)): Um prémio para Tex na Finlândia.
Kommenteissa joku huomauttaa, että "proof that the Vikings also have good taste". Heh.
-
Milo Manaran Tex Willer on tämännäköinen himpulavimpula...
No huh! Minkälainen Village People Cowboy Manaran Carson mahtaa olla ja mistä pikkurilli sitten löytyy... Kuvanahan tuo "Tex" on sinänsä mitä mainioin ja upeasti toteutettu.
-
No huh! Minkälainen Village People Cowboy Manaran Carson mahtaa olla ja mistä pikkurilli sitten löytyy... Kuvanahan tuo "Tex" on sinänsä mitä mainioin ja upeasti toteutettu.
No, olen perheellinen heteromies, eikä minulla ole MITÄÄN vähemmistöjä vastaan. Voisihan ajatella, että hyvän leffan Brokeback Mountain kaksikko olisi Tex ja Carson nykyajassa ;)
(http://www.leffatykki.com/static/content/image/f7a919431336cab2e821237cff207052.jpg)
-
Eikös kukaan Willer-fani kerennyt katsomaan Palsa-elokuvaa "Kalervo Palsa ja kuriton käsi"?
Siinä nähdään hieman erilaiset Willer ja Carson, ei kuitenkaan ihan niin raadollista kaksikkoa kuin Palsan alkuperäisessä sarjakuvassa "Tex Willer puhdistaa kaupungin".
-
Fabio Civitellin taiteesta näkyy järjestetyn taidenäyttely (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=50315), viime vuoden marraskuussa. Jutun lopussa on videokin.
-
Tämä nyt kuuluu vain osittain tähän Tex-ketjuun, mutta tässäpä asiani:
Surffailin netissä ja huomasin, että kaikki Aku Ankat on skannattu Aku Ankka Lataamo -palveluun. Hommasin lataamon ja kun meillä on 7- ja 4-vuotiaat lapset, voi Aku kiinnostaa heitäkin. Itse luin akua kakskymppiseks kun pikkuveljelle tuli Aku vielä silloin. Lataamo maksaa näin ei-tilaajalle 10 euroa kuussa. Viikko sitten hommasin lataamon ja joka ilta olen lukenut Akuja varmaan reilun tunnin ajan.
Toimiva palvelu tuo Lataamo ja voihan se olla joskus todellisuutta myös Texin kohdalla. Toki Aku Ankkaa lukee varmaan Texiin verrattuna ainakin 10-kertainen määrä ihmisiä Suomessa.
No, Tex Willer on kuitenkin numero uno 8]
-
Kiitokset. Pari maxia menikin ostoslistalle ja tuo uusin onkin jo odottamassa lukemista. Ehkä me voidaan sitten vaikka ensi vuoden sarjisfestareille treffit tehdä, ei mulla vielä ole sitä kirjaakaan. Miten luonnehdit kirjojen eroja? Niissä on melkein se 10v välissä, keskittyykö se eka puheenparteen Texeissä ja toinen on yleistietoteos, vai?
Olen näköjään unohtanut vastata tähän. Suurin ero kirjoissa on se, että ensimmäinen on pääasiassa kvalitatiivinen ja jälkimmäinen puolestaan kvantitatiivinen. Ekassa kirjassa yritin pohdiskella vähän Texin ominaispiirteitä ja myös sen suosion syytä. Se oli aika nopsaan kirjoitettu, varmaan puolessa vuodessa. Pohdiskelevan sävyn vuoksi sain siitä kerran kritiikkiä, että siinä oli liikaa "mukafilosofista paskaa".
Toisella kertaa päätin jättää pohdiskelut minimiin ja keskityin tiukkaan faktaan. Siinä on mm. runsaasti tekijäesittelyjä sekä tilastollista faktaa. Kirjan tekoprosessi oli paljon pidempi kuin edellisellä kerralla. Muistaaksi 6-7 vuotta. Aluksi en edes ajatellut kirjaa, vaan tein erilaisia artikkeleja. Kirjaan sitten koostiin, parantelin ja päivitin niitä artikkelja ja kirjoitin liudan kokonaan uusiakin.
Totta kai kirjoissa on yhteneväisyyksiäkin. Eihän talvisodastakaan voi kirjoittaa kirjaa kertaamatta tiettyjä faktoja. Näkyvimmät yhteneväisyydet ovat päähenkilöiden esittelyt, vaikka ne on kirjoitettu hieman eri näkökulmista. Molempien kirjojen lopussa on listaus julkaistuista tarinoista.
-
Mitäs Tex-tilaajalahjoja vuosien varrella on ollut? Jostain korteista kuulin juttua, onko muuta?
-
Pohdiskelevan sävyn vuoksi sain siitä kerran kritiikkiä, että siinä oli liikaa "mukafilosofista paskaa".
Ja tuotahan nyt ei voi mitenkään ottaa todesta, kyseessähän vain oli yhden henkilön yliampuva kommentti (varsinkin kun muistetaan että kyseisen henkilön muutkin kommentit vilisivät laatusanoja kuten "kuraa" ja suosituksia tekijöiden teilaamisesta tms.).
Hyvin toisiaan täydentäviä ovat nuo Jannen opukset, ja siihen rinnalle kannattaa nostaa se ensimmäinen Tex- kirja eli Ilpo Lagerstedin "Minä Tex Willer".
Jannelle sen verran että kun seuraavan kerran haluat tehdä "oikeasti" kvantitatiivisen tarkastelun, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.
-
Mitäs Tex-tilaajalahjoja vuosien varrella on ollut? Jostain korteista kuulin juttua, onko muuta?
Moi.
Varsinaisia tilaajalahjoja ei ole ollut kuin kaksi.
Kaksintaistelu niminen ohut sarjakuvatarina. Muistaakseni ainakin oli tuon niminen.
Sen lisäksi on ilmestynyt täksi vuodeksi seinäkalenteri, jota jaettiin sarjisfestareilla ja kai sitä vieläkin annetaan uusille tilaajille.
Nuo postikortit ovat olleet jonkinlaisia messuilla jaettavia oheismateriaalia, ei siis tilaajalahjoja.
-
Moi.
Varsinaisia tilaajalahjoja ei ole ollut kuin kaksi.
Kaksintaistelu niminen ohut sarjakuvatarina. Muistaakseni ainakin oli tuon niminen.
Sen lisäksi on ilmestynyt täksi vuodeksi seinäkalenteri, jota jaettiin sarjisfestareilla ja kai sitä vieläkin annetaan uusille tilaajille.
Nuo postikortit ovat olleet jonkinlaisia messuilla jaettavia oheismateriaalia, ei siis tilaajalahjoja.
Yksi Tex postikortti oli 1990-luvulla tilaajalahja, siinä muistaakseni nelikko ratsasti. Ilmestyi -90-luvun puolessavälissä ja tuli lehden välissä. Itselläni on noita 2 kpl ja toinen on säilötty sen numeron väliin jonka mukana ilmestyi. 8]
-
Moi.
Varsinaisia tilaajalahjoja ei ole ollut kuin kaksi.
Kaksintaistelu niminen ohut sarjakuvatarina. Muistaakseni ainakin oli tuon niminen.
Sen lisäksi on ilmestynyt täksi vuodeksi seinäkalenteri, jota jaettiin sarjisfestareilla ja kai sitä vieläkin annetaan uusille tilaajille.
Nuo postikortit ovat olleet jonkinlaisia messuilla jaettavia oheismateriaalia, ei siis tilaajalahjoja.
Kiitos tiedosta! Jos näin on, niin joudunkin varmaan uusimaan tilaukseni. Ellei sitten joku ole valmis luopumaan kalenteristaan?
-
Ellei sitten joku ole valmis luopumaan kalenteristaan?
Mikä karmaiseva ajatus! :o
-
Otin Tex Willerin korvaavaksi lehdeksi Ryhmä-X:n tilalle. Tätä ei kai lasketa uudeksi tilaukseksi tai ei ainakaan mitään kalenteria ole näkynyt vaikka ensimmäinen numero jo tulikin ???
-
Mikä karmaiseva ajatus! :o
Otin jo yhteyttä Egmontiin, mutta kalenteritarjous oli umpeutunut vuodenvaihteessa. Eipähän tarvitse tilata mitään, kun tänään löytyi muita kanavia pitkin. On kyllä hieno!
-
Otin jo yhteyttä Egmontiin, mutta kalenteritarjous oli umpeutunut vuodenvaihteessa. Eipähän tarvitse tilata mitään, kun tänään löytyi muita kanavia pitkin. On kyllä hieno!
Mistä hommasit?
-
Yksi Tex postikortti oli 1990-luvulla tilaajalahja, siinä muistaakseni nelikko ratsasti. Ilmestyi -90-luvun puolessavälissä ja tuli lehden välissä. Itselläni on noita 2 kpl ja toinen on säilötty sen numeron väliin jonka mukana ilmestyi. 8]
Voisitko tarkistaa, että mikä numero on kyseessä?
-
Voisitko tarkistaa, että mikä numero on kyseessä?
1994/5
-
Ne on ihan kivoja nuo tilaajalahjat, mutta kyllä se tuntuu vähän (ja oikeastaan aika pirusti) epäoikeudenmukaiselta että noita ei oo koskaan kestotilaajille jaeltu. En minä niin noiden korttien perään ole, mutta se novelli silloin aikanaan....
-
1994/5
Juuri tuo numero 5/1994 se on. Ainakin parin edellisen numeron takakannessa mainostettiin tuota korttia. Virallisia Tex kortteja Suomessa lienee siten kolme eli tämä ja kaksi 50-vuotis korttia? Toki nykytekniikalla noita voidaan tehdä vaikka millaisia...
Tämä kalenteri sekoiluhan kuvaa aikas hyvin Egmontin toimintaa kun noita jaettiin kylkiäisinä festareilta eli ei mitään tekemistä Tex tilaamisen kanssa. Varsinaiset tilaajat jäivät suurimmaksi osaksi nuolemaan ruudin katkuisia näppejään ja myöhemmin näistä vielä kilpailutettiin somessakin (kuka tahansa voi osallistua kisaan). Tuskin kovin moni edes huomasi noita olevan uusille tilaajille tilaajalahjana (tietyllä koodilla), ei tainnut montaa mennä sen kautta.
Olisi reilusti laitettu nuo kirjakauppa myyntiin niin olisivat kaikki halukkaat saaneet omansa...
-
Virallisia Tex kortteja Suomessa lienee siten kolme eli tämä ja kaksi 50-vuotis korttia?
Neljä...
-
Neljä...
No voi vihtorin vitjamunat.
Ei mulla tuollaista Gringo Italiano korttia olekaan. Hemmetti sentään, mistähän semmoisenkin saisi repäistyä.. Ei näyttänyt huudossakaan olevan yhtään..
Onko tuo julkaistu viime vuonna?
-
No voi vihtorin vitjamunat.
Ei mulla tuollaista Gringo Italiano korttia olekaan. Hemmetti sentään, mistähän semmoisenkin saisi repäistyä.. Ei näyttänyt huudossakaan olevan yhtään..
Onko tuo julkaistu viime vuonna?
Keräilytaudin kuvaanhan kuuluu että kaikki mahdollinen pitää omistaa ja heti, jotkut tuosta parantuvat toiset eivät koskaan. Tuostahan tuo on tulostettavissa, hyvää paperia ja laadukas tulostin niin avot >:D
-
Keräilytaudin kuvaanhan kuuluu että kaikki mahdollinen pitää omistaa ja heti, jotkut tuosta parantuvat toiset eivät koskaan. Tuostahan tuo on tulostettavissa, hyvää paperia ja laadukas tulostin niin avot >:D
Tässä vaiheessa voinee sanoa, että olen parantumaton :D
-
Minäkin sain oman willer-kalenterini tänään. Hienoja on kuvat. Onko joku indeksoinut kalenterin kuvat, eli mihin tarinaan ja julkaisuun suomessa linkittyvät? Jos ei, voisiko joku asiaa tunteva tehdä tämän? :)
-
Kevään herkkuja vielä Bananan esittelyssä:
http://www.bananapress.fi/tex-willer-c-129.html (http://www.bananapress.fi/tex-willer-c-129.html)
-
Aika hauska juttu, Natashan esittelykuva ei ole Walthéryn piirtämä! No, tekevälle sattuu. ;D
-
Nyt en (taaskaan) ymmärtänyt? Mistä on kyse ja miten liittyy texiin?
-
Sorry. Off-Topic. Mopo lähti käsistä.
-
No hätä. Ota mopo kii.
-
*Kröhöm*.. Gringo Italiano-kortti plakkarissa :P
Kyllä on taas sellaista herkkua luvassa Tex-rintamalla, että oksat pois. Hiukan kyllä hämää tuon Yksinäisen kostajan uudelleen lämmittäminen. Ei se kuitenkaan niin oivallinen tarina ole.
-
Minua myös hämää tuo Yksinäinen kostaja kun se vielä näyttää olevan numeroitu suuralbumiksi 29 lehdistötiedotteessa. Harvassa sarjassa uusintapainos on myös uusi numero. Kadonnut pueblo, yksinäinen kostaja... mikä mahtaa olla seuraava uusintapainos? Onhan nämä kaksi harvinaisinta suuralbumia mutta silti alkaa tuntumaan jo vähän rahastukselta. Saatiin värillinen kadonnut pueblo ja nyt kai tulee mustavalkoinen yksinäinen kostaja?
-
Minua myös hämää tuo Yksinäinen kostaja kun se vielä näyttää olevan numeroitu suuralbumiksi 29 lehdistötiedotteessa. Harvassa sarjassa uusintapainos on myös uusi numero. Kadonnut pueblo, yksinäinen kostaja... mikä mahtaa olla seuraava uusintapainos? Onhan nämä kaksi harvinaisinta suuralbumia mutta silti alkaa tuntumaan jo vähän rahastukselta. Saatiin värillinen kadonnut pueblo ja nyt kai tulee mustavalkoinen yksinäinen kostaja?
Suuralbumi-ketjussa on tästä keskusteltu (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5745.msg419467.html#msg419467), ja siellä keskustelu myös jatkukoon.
-
Ticcia (tissiä) parhaimmillaan? ;)
(http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg)
Täydessä koossa:
http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg (http://i3.photobucket.com/albums/y56/AndreiaTEX/ticci4.jpg)
-
Yllä olevan Ticcin piirroksen intiaani on liian pornahtava ilmeeltään mukaan lukien mukava varustus.
-
Hieno!
Ja Tex se vaan tuumailee, että ompa komia biisonin talja. :laugh:
-
Tex toimii tilanteessa, kuten kuka tahansa normaali mies: Päättää pysyä uskollisena 20 vuotta (oikeasti yli 50 vuotta) sitten kuolleelle puolisolleen.
-
Tai jos ne on justiin nousseet biisonintaljalta ja Tex on saanut justiin vedettyä housut jalkaan.
-
Haluan vilpittömästi uskoa eniten Jannen teoriaan. Tex selvästikin vielä kohentelee housujansa. Taljan sarvet toivat varmaan lisäjännitystä iloitteluun.
-
Onhan nämä kaksi harvinaisinta suuralbumia mutta silti alkaa tuntumaan jo vähän rahastukselta.
Yritin kyllä saada ohjelmaan Kubertin albumin alkuperäisellä numerollaan.
Silti luotan kyllä siihen, että Tex-julkaisuhistoriikissa lukijat ja keräilijätkin osaavat välttää tämän sangen passiivisen "rahastuksen" tunnun.
Ja haluan luottaa myös siihen, että kenenkään ei ole ollenkaan pakko ostaa Tex-julkaisuja toiseen tai useampaan kertaan. Minusta olisi suorastaan kunniaksi Tex-keräilijälle, että osaa tunnistaa kokonaissarjan, eikä tuhlaa rahaa tai huomiota uudelleenjulkaisuihin.
Kubertin kovakantista värikirjaa meni ymmärtääkseni kaupaksi enintään kolmannes normaaleihin suuralbumeihin nähden. Siksi se oli loogista julkaista toistamiseen.
Suokaa siis huoletta vaille jääneiden Tex-lukijoiden hankkia se.
Toistan vielä:
Älkää ostako mitään, mikä teillä on jo ennestään.
Vain siten saadaan julkaisupäätökset oikealla tolalleen.
-
Toistan vielä:
Älkää ostako mitään, mikä teillä on jo ennestään.
Vain siten saadaan julkaisupäätökset oikealla tolalleen.
Ei mulla ole vielä Kubertin mustavalkoista versiota suomenkielellä. Pakko se on ostaa?
-
:D
-
Ei mulla ole vielä Kubertin mustavalkoista versiota suomenkielellä. Pakko se on ostaa?
Lienee siis italiaksi, mutta onko myös pienemmässä koossa ja "amerikaksi"?
;)
-
Lienee siis italiaksi, mutta onko myös pienemmässä koossa ja "amerikaksi"?
;)
On meil sekin ameriikan ihme ;D ... peilataan sitä sitten tähän uutukaiseen...
-
Lisäksi joku ex-jugoslaavi (olikohan Sloveniasta) ja hollantintainen neliosainen väriversio löytyy meikältä. Elvistelyä himmentää se, että on tunnustettava, että Dark Horsen erittäin harvinaisia promokappaleita (varsinaista julkaisuahan ei koskaan tullut) eikä niinikään promojulkaisua, jossa oli mukana vain osa sivuista (sensuroimattomat sellaiset) ei löydy kokoelmistani. Eikä Italian väriversiota. Asko ilmeisesti tietää, että miniversiokin Italiassa on julkaistu, mutta sellaistakaan en omista. Onneksi kerättävää siis piisaa.
-
Netin ihmemaailmassa tuli tällainen vastaan:
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2275220-tex-willerin-ikaraja/
Ilmeisesti jotkut ovat aidosti huolissaan tällaisestakin ;)
-
Netin ihmemaailmassa tuli tällainen vastaan:
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2275220-tex-willerin-ikaraja/
Ilmeisesti jotkut ovat aidosti huolissaan tällaisestakin ;)
Yksi kommenteista: "Yläikäraja on 94 v. Alaikäraja siinä kun kelpaa vielä lehti ylösalaisin."
-
Kävimpä heittämässä kommentin myös. Minusta on hienoa, jos lapset kiinnostuu lukemisesta, mitäs pirua sitä kieltämään tai rajoittamaan.
-
Kun tuolla Kalkkaro-ketjussa on puhuttu tarinoiden sisältämistä todellisista sekä kuvitelluista ajoitusvirheistä ja mainittu ohimennen myös Tex, niin onkohan missään valitettu siitä, että Texillä oli jo ennen v 1861 alkanutta sisällissotaa Dynamiitti-niminen hevonen, vaikka dynamiitti kehitettiin vasta 1866 ( pat -67 ).
Näin engl Wikipedia:
Dynamite was invented by Alfred Hitchcock and was the first safely manageable explosive stronger than black powder. Nobel obtained patents for his invention: in England on 7 May 1867 and in Sweden on 19 October 1867
:laugh:
-
Kun tuolla Kalkkaro-ketjussa on puhuttu tarinoiden sisältämistä todellisista sekä kuvitelluista ajoitusvirheistä ja mainittu ohimennen myös Tex, niin onkohan missään valitettu siitä, että Texillä oli jo ennen v 1861 alkanutta sisällissotaa Dynamiitti-niminen hevonen, vaikka dynamiitti kehitettiin vasta 1866 ( pat -67 ).
Näin engl Wikipedia::laugh:
Kuulostaapa uskottavalta tuo että dynamiitin kehitti Alfred Hitchcock. Eiköhän se ollut Nobel. Vuosiluvut silti täsmää.
-
Kuulostaapa uskottavalta tuo että dynamiitin kehitti Alfred Hitchcock. Eiköhän se ollut Nobel. Vuosiluvut silti täsmää.
Kuinkahan moneen kouluaineeseen tuo jekku on mahtanut jo ehtiä...?
-
Ja sitä paitsi, Hitchcock on voinut nimetä räjähdysaineensa Texin hevosen mukaan. Höh!
-
Tulipa tässä mieleen et onko kukaan teistä koskaan pohtinut ??? millainen olisi Kari Leppäsen piirtämä Texitys? Ainakin Karilla olisi hevoset hanskassa ja mustavalkoisessa hän on parhaimmillaan.
-
En minä ainakaan panisi hanttiin. Leppäsen muista kommenteista huolimatta hän on taitava piirtäjä. Bonelli-kustantamohan sen sitten ratkaisee.
-
Bonellilta on mennyt läpi muutamia niin kädettömiä tuhertelijoita, ettei Leppäsellä teknisten taitojen puolesta olisi hädän päivää. Varusteet, miljööt ja western-tunnelman luominen vaativat tietysti oman osaamisensa ja niiden hallinta voisi olla Leppäsen kuvitteellisen Tex-uran kynnyskysymyksiä. Tuskin tulisi ongelmia niilläkään osa-alueilla.
-
Yksi kommenteista: "Yläikäraja on 94 v. Alaikäraja siinä kun kelpaa vielä lehti ylösalaisin."
Lehtikuningas.fi sivustolla oli Texin kohdalla seuraava tilasto. Tiedä sitten millainen on otos ollut:
" Kuka lukee lehteä?
Mies: 81 %
Nainen: 19 %
Ikä: 12 - 99 vuosi "
-
Lehtikuningas.fi sivustolla oli Texin kohdalla seuraava tilasto. Tiedä sitten millainen on otos ollut:
" Kuka lukee lehteä?
Mies: 81 %
Nainen: 19 %
Ikä: 12 - 99 vuosi "
Suoraan sanottuna en olisi uskonut.
Siis sitä, että viidesosa Texin lukijoista on naisia! Positiivinen yllätys.
-
Bonellilta on mennyt läpi muutamia niin kädettömiä tuhertelijoita, ettei Leppäsellä teknisten taitojen puolesta olisi hädän päivää. Varusteet, miljööt ja western-tunnelman luominen vaativat tietysti oman osaamisensa ja niiden hallinta voisi olla Leppäsen kuvitteellisen Tex-uran kynnyskysymyksiä. Tuskin tulisi ongelmia niilläkään osa-alueilla.
Aivan, olet asian ytimessä! Olen itse trad. piirrosjäljen ystävä Texin kohdalla. Muutama heikkotasoinen piirtäjä on nykyään kehissä.
Leppäselle voisi kernaasti antaa mahdollisuuden, mies osaa piirtää.
-
Leppäselle voisi kernaasti antaa mahdollisuuden, mies osaa piirtää.
Alkaa vaan olla jo aika iäkäs. Eikös 70 jo kolkuttele ovelle? Vaan eipä korkea ikä suoranaisesti Bonellin tiimissä mikään este ole ollut. Paremminkin suositus.
-
Niin, onko nykyisissä texin tekijöissä yhtäkään alle 50v äijää? Taitaapi aika "pappoja" olla ainakin enimmäkseen :)
-
Viime aikoinahan on tullut ainakin puoli tusinaa uutta piirtäjää, eivät he kaikki ikäloppuja voi olla. Ainakin Cestaron veljekset ovat vasta vähän yli kolmikymppisiä, vaikka ovat olleet mukana jo monta vuotta.
-
Ok. Mä en ole niin perillä noista. Lienee kuitenkin niin et viel joku vuos takaperin oli enimmäkseen vanhempaa vuosikertaa? Tarkoitan siis täs samalla myös kirjoittajia :)
-
Minulla ei ole pahaa sanaa sanottavana Cossusta ja vielä vähemmän Rujusta. Aivan mahtava aloitus. ... Ja Rujun tarinoita luen tällä hetkellä suurimmalla mielihalulla nykyisistä kirjoittajista.
Minäkin olen tykästynyt Rujun tarinoihin. Saatko Janne kaivettua mulle numerot/julkaisut, missä on ollut Rujun tarinoita, kuten taannoin teit Faracin osalta?
Edit (asiattomuuksien jälkeen): suomenkielinen index olisi hyvä idea. Senhän voisi toteuttaa Jannen "Täällähän lentää lyijyä" -kirjan taulukosta yhdelle sivulle vaikka kvaakiin? Olisko huono idea?
-
Anyway, Jannen opuksen "Täällähän lentää lyijyä" liitetaulukosta löytyy ainakin kaksi Rujun kirjoittamaa tarinaa: 381 "La palude nera" (Almanacco 2008; lienee jo ilmestynytv suomeksi) ja 203 "Tulikoe", suomessa 16/2010 - 1 / 2011.
-
Anyway, Jannen opuksen "Täällähän lentää lyijyä" liitetaulukosta löytyy ainakin kaksi Rujun kirjoittamaa tarinaa: 381 "La palude nera" (Almanacco 2008; lienee jo ilmestynytv suomeksi) ja 203 "Tulikoe", suomessa 16/2010 - 1 / 2011.
Niin, osaatkos sanoa missä numeroissa tuo Almanacco olisi tullut? Tätä tarkoitin ongelmalla. Tuon toisen mä nyt vaan jotenkin missasin täysin kun silmäilin taulukkoa. Lisäksi olisi kiva tietää nuo muut mitä on Bonnellin sivuilla ja tämä myöskin tukee ajatustani suomalaisesta tex-indeksistä. Jannellahan se on selkeästi jossain digitaalisessa muodossa, olisi kiva saada se yleiseenkin käyttöön.
-
Sen verran tuli asiatonta kielenkäyttöä Miqzin kysäriin, että siirtyi koko loppuketju autuaammille metsästysmaille. Suuri Metusalem sentään, käyttäytykää ihmisiksi.
-
Oli siellä asiaakin, hukkasitko kaiken?
-
Ei hukannut kokonaan.
Asian voi palauttaa, mutta asiallisesti.
Muulle ei ole tilaa eikä sijaa täällä.
Lurker on kiva ihminen ja pyytää nätisti.
Mutta nyt pysytään kaikki asialinjalla tai poissa kvaakista.
Vaihtoehtoja ei ole olemassa.
-
Oli siellä asiaakin, hukkasitko kaiken?
Asiallinen pyyntö. Palautettu kaksi viestiä "hukasta", ks. yllä.
-
Noissa tuoreemmissa numeroissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin oma kokoelma, tai esim. http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/publication.php?id=texwiller ja verrata niitä italian sivuihin. http://www.sergiobonellieditore.it/sezioni/10/tex
Pahoittelut vielä pillastumiselleni. Yritän parhaani, ettei tule toistumaan. Tosin Curt yrittää parhaansa toiseen suuntaan.
-
Pahoittelut vielä pillastumiselleni.
Sattuuhan näitä. Itse kullekin. Vahvimmatkin murtuvat joskus. ;-)
Toverit keskenään!
(http://i34.tinypic.com/2v9u6u9.jpg)
-
PASQUALE RUJU haastateltavana Tex Willer -blogissa (http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=it&tl=en&u=http%3A%2F%2Ftexwillerblog.com%2Fwordpress%2F%3Fp%3D11553) (käännetty Googlella englanniksi, kohtuullisen hyvin tuo konekäännös toimii nykyään).
-
Ruju:
Klamathien maassa, 11/2005
Tulikoe, 16/2010-1/2011
Musta suo, 13/2012
Puoliverinen, 15-16/2012
Syyllisyyden kahleet, 5-6/2013
Sumuisten maiden rosvot, 3-4/2014
Rujun osalta meikäläisen kirjan tiedot ovat siis jo osittain vanhentuneet. Sehän ilmestyi syksyllä 2012. Niin se aika rientää. Jos nyt tekisin sitä kirjaa, niin Ruju saisi siinä kattavamman käsittelyn, varsinkin, kun hän on nyt vakiinnuttanut paremmin asemaansa sarjan kirjoittajana.
Ylläpidän edelleen listausta tarinoista, joten ei ole ongelma tällaisten yhteenvetojen tekeminen. Yksärilläkin saa kysyä, jos ei täällä uskalla ;).
-
Ruju:
Klamathien maassa, 11/2005
Tulikoe, 16/2010-1/2011
Musta suo, 13/2012
Puoliverinen, 15-16/2012
Syyllisyyden kahleet, 5-6/2013
Sumuisten maiden rosvot, 3-4/2014
Rujun osalta meikäläisen kirjan tiedot ovat siis jo osittain vanhentuneet. Sehän ilmestyi syksyllä 2012. Niin se aika rientää. Jos nyt tekisin sitä kirjaa, niin Ruju saisi siinä kattavamman käsittelyn, varsinkin, kun hän on nyt vakiinnuttanut paremmin asemaansa sarjan kirjoittajana.
Ylläpidän edelleen listausta tarinoista, joten ei ole ongelma tällaisten yhteenvetojen tekeminen. Yksärilläkin saa kysyä, jos ei täällä uskalla ;).
Jep, kiitti Janne. Tuun hakee sulta signeerauksen kirjaan seuraavilla festareilla. Sellaista ryöpytystä tosiaan tuli muutamalta asialliseksi kuvittelemaltani tyypiltä kysymykseeni että hoidan yksärillä jatkossa vastaavat tarpeet. Mutta se sun indeksi olisi silti kiva saada yleiseen hyvään ;)
-
En minä sitä aio mihinkään nettisivuille pistää, kun minulla ei ole omia nettisivuja. Mutta jos joku osaa sanoa, mihin word-asiakirjan voi helposti liittää kaikkien luettavaksi, niin sitten voin harkita. Siihenkin tosin tarvitsisin kirjan kustantajan luvan.
-
En minä sitä aio mihinkään nettisivuille pistää, kun minulla ei ole omia nettisivuja. Mutta jos joku osaa sanoa, mihin word-asiakirjan voi helposti liittää kaikkien luettavaksi, niin sitten voin harkita. Siihenkin tosin tarvitsisin kirjan kustantajan luvan.
Veikkaisin että et edes tarvitse kustantajalta lupaa, koska eikös koko kirja ole sinun tuotoksesi ja ainoastaan kuvat Bonellilta? Kvaakissahan on muitakin hienoja listauksia kuten Gottfredsonin suomessa julkaistut tarinat sekä Tarzanin indexit joten miksei sinunkin Tex-taulukkosi voisi toimia sivuna yhtälailla. Toki siihen voi joutua pientä viilausta tekemään eikä se välttämättä suoraan tallennu oikein mutta uskoisin näiden olevan pieni juttu. Sen jälkeen meillä olisi ihan oma I.N.T.E.X. johon kaikki voisivat tehdä hakuja ja yhdistellä muista lähteistä (kuten Antin sivusto ja Bonellin sivusto) saatavia tietoja.
Mutta nämä vain minun kaksi senttiäni asiasta.
-
I.N.T.E.X.
Loistava nimi Tex-indeksille!
-
Loistava nimi Tex-indeksille!
Avustavalla välähti? ;-)
-
Hyvä välähdys olikin. Ja nimen lisäksi kehittelemisen arvoinen idea. Voiskohan I.N.T.E.X.iä viedä vähän niinkuin wikipedian suuntaan? Lauri Vartiaisen sivuillahan on tekijätietojen lisäksi linkitetty kansikuvat ja tarinalyhennelmät.
-
En minä sitä aio mihinkään nettisivuille pistää, kun minulla ei ole omia nettisivuja. Mutta jos joku osaa sanoa, mihin word-asiakirjan voi helposti liittää kaikkien luettavaksi, niin sitten voin harkita. Siihenkin tosin tarvitsisin kirjan kustantajan luvan.
Google Drive: http://drive.google.com. Lataat tiedoston Driveen ja jaat julkiseksi. Ohjeita: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/tvt/sosiaalinen-web/google-docs
-
Egmontin blogissa on mainittu maaliskuulle uusi Max ja kirjasto. Tietääköhän joku, milloin kronikka 38 ilmestyy? Nro 37 poistuu myynnistä tällä viikolla:
http://www.lehtipiste.fi/fi/kirjat/524758/Tex+Willer+Kronikka+Mingo+kapinallinen+%252f+painajainen/ (http://www.lehtipiste.fi/fi/kirjat/524758/Tex+Willer+Kronikka+Mingo+kapinallinen+%252f+painajainen/)
Muuten, muistan kun joskus noin 2005 oli Bananassa myynnissä Tex Willer - t-paita, mutta poistui myynnistä.
Tilasin pari Tex -paitaa Vistaprintistä. Siellä kun voi painattaa mitä t-paitoja vain. Vaikka Tex-aiheisen mukin, kyniä ja vaikka mitä 8]
http://www.vistaprint.fi/miesten-t-paidat.aspx?mk=t-paidan&ad=p&crtv=25185710096&psite=mkwid|nxh4CxZ5&device=c&GP=3%2f4%2f2014+5%3a01%3a29+AM&GPS=3120532221&GNF=1 (http://www.vistaprint.fi/miesten-t-paidat.aspx?mk=t-paidan&ad=p&crtv=25185710096&psite=mkwid|nxh4CxZ5&device=c&GP=3%2f4%2f2014+5%3a01%3a29+AM&GPS=3120532221&GNF=1)
-
Tampereella asuessani painatin Koskikeskuksen jossain paitapainattamossa tms. Tex-teepaidan. Ekassa pesussa lähti Texin naama, kaikki muu jäi jäljelle. Menin luonnollisesti marmattamaan. Ei myyjä ottanut asiaa vastuulleen. Minulla oli kuulemma jäänyt psukoneeseen avainnippu, joka oli raapinut justiin Texin naaman paidasta. Sanoi, että hän voi antaa rahat, niin voin käydä ostamassa askartelukaupasta tekstiilitussin hänen liikkeeseensä, niin voin piirtää Texin naaman uudelleen hänen kustannuksellaan. Oli kyllä uskomaton tyyppi. Piruuttani otin rahat ja hain tekstiilitussin, jotta tulisi ukolle edes jotain kuluja. Piirsin sillä sitten Texin naaman uudestaan ja yllättävän hyvä tuli. Paita oli käytössä vuosia. Kostoksi vielä selitin ja marmatin asiani liikkeessä suureen ääneen, niin että varmasti kaikki läsnäolijat kuulivat ja saivat tietää liikkeenharjoittajan palvelualttiudesta.
-
Ei sinulla ole paidasta mitään kuvaa jäljellä? :)
-
Eipä taida. Tapahtumastakin lienee jo suunnilleen 15 vuotta.
-
Miksi muuten virallisten Tex&Carson paitojen myynti lopetettiin?
Ja asiasta toiseen en ole libriconin postituslistalla(ei tarvis, asun kohtalaisen lähellä) frendini mainitsi uusimmassa mailissa oli maininta yli satasella tilaaville Tex 2014 kalenteri kaupanpäälle. (Tämän tiedon oikeellisuudesta en takaa mutta tuskin kaiffa puutaheinää puhui)..
-
Miksi muuten virallisten Tex&Carson paitojen myynti lopetettiin?
Eivät sitten olleetkaan virallisia.
Vuorovaikutus Bonelli Editoren kanssa oli tuolloin todella minimalistista. Jollekin jostain vastaavalle hemulille laitoin sähköpostiviestiä ja mallikuvaa paidasta ja sain myönteisen vastauksen. Ilmeisesti toisaalla Italian toimituksessa joku sai silmiinsä Suomen pokkarista Tex Shopin ilmoituksen ja reklamoi äänekkäästi moisesta omavaltaisuudesta, etenkin kun Giolittin "bang bang"-kuva oli niin väkivaltainen ja tylyilmeinen. Saatiin anteeksi, olihan Ilpo Lagerstedt ehtinyt esiintyä se päällä telkkarissa silloisen juhlavuoden kunniaksi (Italian viiskymppiset, jos en väärin muista)... Paidat vedettiin nopeasti markkinoilta, mikä kävi helposti, koska vain Banana Press levitti niitä ja painatukset tehtiin pieninä erinä paikallisella Paita-Elviksellä tilausten mukaan.
-
Miksi muuten virallisten Tex&Carson paitojen myynti lopetettiin?
Ja asiasta toiseen en ole libriconin postituslistalla(ei tarvis, asun kohtalaisen lähellä) frendini mainitsi uusimmassa mailissa oli maininta yli satasella tilaaville Tex 2014 kalenteri kaupanpäälle. (Tämän tiedon oikeellisuudesta en takaa mutta tuskin kaiffa puutaheinää puhui)..
Pitää paikkansa. Tein jo itse yli satasen tilauksen :)
-
Ennen kuin kaikki menevät tekemään yli satasen tilausta siinä toivossa, että saavat samalla Tex-kalenterin itselleen, kannattaa huomata, että SS Libricon ilmoitti viestissään, että kalentereita on rajoitettu määrä. Mutta kaipa niitä nyt on ihan kohtuullinen pinkka kuitenkin, sillä tuskin olisivat muuten moista ilmoitusta tehneet lainkaan.
-
Mä ehdin tilata jo maanantain, piti tarttuu tilaisuuteen kerran tarjottiin...ahne mikä ahne >:D
-
Mäkin sain kalenterin jo aiemmin, aina kun siellä tulee vierailtua niin lähemmäs satasella sieltä tavaraa tarttuu mukaan, kun palvelu on hyvää ja hinnat edulliset. Ensi-seuraavalla viikollakin taas sellainen määrä julkaisuja tulossa että kalenterin saisi helposti. Sain vielä neuvoteltua tex-kirjastolle osamaksusopimuksen niin voi ostaa edulliseen hintaan koko sarjan kirja kerrallaan.
-
Moi,
olen kerännyt tälläistä tietokantaa lähinnä omaan käyttöön, mutta ajattelin linkittää sen tännekin, jos siitä jollekin jotain iloa olisi:
http://tex.willer.fi/ (http://tex.willer.fi/)
-
Tiedoksi, että Tex Willer 2014 -kalenterit ovat loppuneet Libriconista
-
http://tex.willer.fi/ (http://tex.willer.fi/)
Hieno juttu. Tällaista tässä on jo kaivattukin. Hyvä idea aloittaa aineiston lisääminen uusimmasta päästä. Toivottavasti myös vanhempi matsku karttuu sivustolle pikkuhiljaa. Mahdollisuus äänestää on myös toiminto, jonka perään täällä kvaakissakin on huudeltu.
-
Hieno innovaatio Valtterilta todellakin. Konsepti näyttää ammattitaitoiselta.
-
Minustakin hienoa! Tuota kun kehittelet ja laajennat, niin tarvittaessa varmaan löytyy apuja täältä.
Kannattaa myös katsoa nuo olemassaolevat, esim.
Peltolan Antin http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/
Lauri Vartiaisen http://www.bellingham.fi/tex/texhome.htm
ja
Moog Konttisen
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=sarjat&tyyppi=1
ja italiasta Sergio Bonelli Editodesr likäksi esim.
http://www.tinosimonetti.it/TEX%20STRISCIA%205.htm
Nämä vain siksi, että voisi miettiä mitä noista puuttuu ja mitä voisi tehdä paremmin. Sellaista hyvää suomalaista totaali-sivustoa kyllä ollaan vailla; mitenkään väheksymättä noita aiemmin mainittuja.
-
Aijjai, älä pelottele, Hannu, millään totaali-sanoilla. ::)
-
Tiedoksi, että Tex Willer 2014 -kalenterit ovat loppuneet Libriconista
Tiedoksi, että tämä tieto on kyllä virheellinen.
-
totaali-sivustoa
Tässä menee aika kauan, että sivun saa tuohon tilaan :) Ennen kun rupean massana tuomaan tuonne noita julkaisujen tietoja, pitää miettiä vielä tuota sivuston rakennetta. Jälkeenpäin aika työlästä lisäillä vaikkapa puuttuvia tageja, jotta sivuston navigoinnin saa kuntoon tms...
Noista vanhoista julkaisusta löytyy ihan hyvin jo tietoa, niin ajattelin lähteä tästä uudemmasta päästä liikkeelle. Tällä hetkellä mulla on vaan 2008 vuodesta lähtien yhtenäisiä vuosikertoja, joten sekin vaikutti hieman tähän päätökseen :P
-
Ei ollut tarkoitus pelotella eikä laittaa rimaa liian korkealle. Siitä vaan Valtteri tekemään sellaista mikä sinusta tuntuu mukavalta!
-
Minä en ymmärrä mitään noista teknisistä asioista, mutta kyllä minä mielelläni annan taulukkoni yhteiseen käyttöön (en siis usko, että kirjan kustantajalla on mitään sitä vastaan. Julkaisusopimuksen tekstissä kuitenkin lukee, että lupa on kysyttävä).
-
Helsingin Kirjamessuilla ensi syksynä mm. Tex Willer.
Italia tuo Helsingin kirjamessuille sarjakuvaa
Italia tuo kirjamessuille sarjakuvaa, proosaa, keittokirjoja ja antiikin historiaa
Italia on Helsingin Kirjamessujen teemamaa 23. – 26.10.2014 Messukeskuksessa Helsingissä. Italia tuo kirjamessuille tuulahduksen italialaista kirjallisuutta ja sarjakuvaa, keittokirjoja ja antiikin historiaa.
Italian ohjelman pääteemoja ovat italialaisen sarjakuvan historia, nuortenkirjat, ruokakirjallisuus sekä antiikin historia. Esillä on myös vahvasti kauno- ja tietokirjallisuus.
Asiantuntijat Italiasta ja Suomesta johdattavat messuvieraat italialaisen sarjakuvakulttuurin historiaan yhden sen tärkeimmän edustajan, vastikään edesmenneen Sergio Bonellin sekä hänen legendaarisen sarjakuvahahmonsa Tex Willerin kautta.
Esillä on myös toinen suomalaisten lukijoiden suosikki Corto Maltesea ja hahmon luoja, Hugo Pratt. Kirjamessuilla tuodaan esille italialaisen sarjakuvan kustannustoimintaa ja sarjakuvatuotantoa kattavasti ja nykypäivään asti ulottuvasta näkökulmasta. Esillä on mm. Pietro Sartorisin, Dario Guzzon ja Giovanni Sinchetton suosittu sarjakuva Il Comandante Mark.
Helsingin kirjamessuilla Italian ohjelmasta vastaa Italian kulttuuri-instituutti ja Italian suurlähetystö.
Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma.
Lähde Messukeskuksen tiedote.
Timo
-
Hmm... Tosta saa käsityksen, että Sergio Bonelli on ns. Tex Willerin luoja. Lisäksi aika yllättävä veto tuo Il comandante Mark, sitä ei ole käsittääkseni Suomessa julkaistu sivuakaan. Mutta hyvä juttu tämä on. Toivottavasti tämä poikii runsaasti Egmontilta ja Jalavalta italosarjakuvan julkaisuja. Esim. Prattia. Ja kenties jotain Tex Willerin erikoisjulkaisuja.
-
Markia (ja kapteeni Mikiä lisää) olisi kyllä mukava saada suomeksi, kumpikin siis sitä EsseGesseä. Mikistä on vain osa julkaistu, ja Markia ei tosiaan yhtään. Hiukka laaapsellisiahan ne kumpikin on, mutta sopii ainakin mulle.
Niinkuin Janne, toivon että tämä poikisi jotain kivaa uutta (ja runsaasti)!
-
Moikka,
tein aika isoja päivityksiä tuonne sivulle, ja ajattelin tässä vaiheessa kysyä ulkopuolisen palautetta tehdyista ratkaisuista, kun alkaa tulla sokeaksi omille virheille.
Eli onko teidän mielestä nuo tämän hetkiset hakusanat hyviä ja riittäviä, vai olenko unohtanut jotain?
Toimiiko sivu moitteetta yleensä ottaen?
Jotain muuta?
Jos hommat on kunnossa, niin rupean lisäilemään tuonne lisää lehtiä sitä mukaan kun niitä ehdin lukemaan. Itselle tulee mieleen, että tarina lyhennelmätkin olis hauska olla, mutta niiden kirjoittamiseen ei kyllä itsellä resurssit riitä. Sivunumeroille on jo oma luokkansa, mutta se ei näy missään tällä hetkellä.
linkki: tex.willer.fi (http://tex.willer.fi)
-
Itselle tulee mieleen, että tarina lyhennelmätkin olis hauska olla, mutta niiden kirjoittamiseen ei kyllä itsellä resurssit riitä.
Muutaman rivin tarinakuvaukset voisivat olla ok sivustolle "eksyville" uusille Texin lukijoille.
Jos ei tarkoitus koko tuotantoa hankkia niin helpottaa etukäteen ostoslistan tekemistä divarikierrosta varten merkata ylös etukäteen kiinnostavimmilta vaikuttavat.
-
Jalavalta ilmoitettiin, että saan julkaista Tex-tarinoiden listauksen kvaakissa. Nyt on vielä mietittävänä, että kuinka ja missä muodossa. Siinä saattaa mennä vähän aikaa. Halukkaat indeksoijat voivat siinä välissä pyytää listaa meikäläiseltä. Kannattaa huomata, että olen listannut tarinat, en julkaisuja, joten kaikki tarvittavat tiedot eivät listalta sellaisenaan löydy. Alkuperäisen julkaisun, siis italiankielisen, julkaisuvuodet eivät listalta ole sellaisinaan otettavissa. Nimittäin jos tarina on julkaistu Italiassa kahden eri vuoden aikana, niin laistaan olen merkinnut vain aloitusvuoden. Italopokkareiden julkaisuvuodet on helppo tarkistaa esim. täältä:
http://www.sergiobonellieditore.it/sezioni/454/tex
Liuskathan on julkaistu ihan eri aikoina, ja niiden tiedot, esim. julkaisuvuosi ja alkuperäinen nimi, löytyvät aika hyvin täältä:
http://www.tinosimonetti.it/indexconbarra.htm
Eli alalaidasta pitää klikata ensin "Tex Willer", sitten "le striche di Tex", ja siihen avautuvat tiedot.
Oikeastaan helpoimmin indeksoitavia juttuja ovat Texit 1971-1989, sillä ne ovat suomalaisten omia julkaisuja. Sellaisenaan niitä ei ole Italiassa julkaistu. Mutta esim. kansikuvat on julkaistu Italiassa ja niitä voi etsiä vaikkapa tuolta Sergio Bonelli Editoren sivuilta.
-
En tiedä onko tästä mainintaa millään sivulla, mutta kysyisin mistä lähtien vuosi/nro
Villa on piirtänyt kannet Texeihin.
-
1994 n:o 12 on ensimmäinen Villan kansi. Sen jälkeen tosin on siellä täällä muiden tekemiä, klassikkotarinoissa Galepia ja alunperin suuralbumeina julkaistuissa muita.
-
11/1994 kannessa Tex heiluttaa ikään kuin hyvästit Calepin kansitaiteelle. Secos-Bill ehti ensin :)
Perussarjassa kannet piirtää Villa, erikoisnumeroissa usein tarinan piirtäjä.
-
Ok, kiitos tiedoista.
-
Onko tietoa kirjoittajista?
oon kuullu huhun, että Isä-Bonelli ei olisikaan kirjoittanut kaikkia 40-80-luvun tarinoita, joissa hänen nimensä esiintyy!
-
Onko tietoa kirjoittajista?
oon kuullu huhun, että Isä-Bonelli ei olisikaan kirjoittanut kaikkia 40-80-luvun tarinoita, joissa hänen nimensä esiintyy!
Tästä kirjasta löytyy lähes täydellinen listaus tarinoista tekijöineen ( ja paljon muuta :) )
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518874670
Edit: tästä löytyy heti, mutta ei kelpaa tekosyyksi jättää kirja hankkimatta :
http://www.huvipuisto.net/tex/willersf.htm
-
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518874670
Kirjan nimeksi pitäisi muuttaa Lähes kaikki Tex Willeristä, sillä varsinkin ko. listaus on jo vähän vanhetunut. Mutta ei hätää: kvaakkiin tulee jossain vaiheessa samainen listaus ihan kaikkien luettavaksi, ja tarkoitus olisi pitää sitä myös ajan tasalla. Plus sitten nämä uudet tietokannat, joista löytyy koko ajan enemmän tietoa...
-
Egmontin sivuilta koostin tämän (ainakin alustavan) aikataulun huhti- ja toukokuulle, eli namia on runsaasti tiedossa :P
16.4. pokkari nro 5
16.4. kronikka nro 38
7.5. pokkari nro 6
13.5. kirjasto nro 24
21.5. suuralbumi / juhlakirja nro 29
28.5. pokkari nro 7
-
Egmontin sivuilta koostin tämän (ainakin alustavan) aikataulun huhti- ja toukokuulle, eli namia on runsaasti tiedossa :P
16.4. pokkari nro 5
16.4. kronikka nro 38
7.5. pokkari nro 6
13.5. kirjasto nro 24
21.5. suuralbumi / juhlakirja nro 29
28.5. pokkari nro 7
Muuten täsmää toukokuun aikataulu, mutta Egmontin blogin mukaan tuon kirjaston nro 24 ilmestyminen on siirtynyt ja se tulee kans 21.5. kuten toi suuralbumikin.
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-toukokuu-2014/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-toukokuu-2014/)
-
Ihan huvikseni tein tämmöistä; tarkastelin Texin hinnan kehitystä 1971-2014, ja yllättäen, hinta on 2000-luvulla lähtenyt hurjaan nousuun. Viisaammat saavat tehdä johtopäätökset.
Jokaisen vuoden hinnaksi määritettiin numerossa 7 ollut hinta (näin siksi että tuorein hinta oli saatavissa numerosta 7/2014).
Markkahinnat vuosilta 1971-2001 muunnettiin euroiksi kertomalla 0.6:lla (eli 1 markka on noin 17 senttiä)
Markan/Euron arvon kehitys saatiin Tilastokeskuksen sivuilta: http://www.stat.fi/til/khi/2013/khi_2013_2014-01-15_tau_001.html
Tilastokeskuksen tieto siis antaa kertoimen, jolla kunkin vuoden Texin markka/eurohinta on muunnettavissa vuoden 2013 euron tasolle.
Texin hinta siis pysyi (nykyrahassa mitattuna) siellä kolmen euron kieppeillä ennen 2000-luvulle siirtymistä. Nyt se on viimeisten 15 vuoden aikana suunnilleen kaksinkertaistunut.
-
lisään vielä tämän: Italiassa Texin hinta on vuosina 2002-2014 noussut eurolla (2,20 -> 3,20), kun Suomessa 2,50 euroa (3,70-> 6,20).
-
Aika tasaistahan tuo kehitys on ollut, paitti sitten nämä viimeiset viisi vuotta. :o
Tiedä sitten onko tuo jonkinlaista rahalehmän lypsyä. Willer-fanithan ovat aika uskollinen ostajaryhmä. Tietysti olisi kiinnostavaa saada tietää myös painosmäärien kehitys.
Texin kokohan kasvoi 2007, mutta hinta nousi tuolloin vain viisi senttiä.
Mitenkähän Aku Ankan hinta on noussut viimeisen viiden vuoden aikana?
Mainio diagrammi. ;)
-
Tilastokeskuksen tieto siis antaa kertoimen, jolla kunkin vuoden Texin markka/eurohinta on muunnettavissa vuoden 2013 euron tasolle.
Valitettavasti kuvaaja ei kerro muuta kuin, että yksikköhinta on noussut ja lisäpohdintaa varten tulisi ottaa mukaan inflaatio, painosmäärä tms. riippuen mitä haluat kuvata.
En kurkannut tilastokeskuksen sivuja, mutta oletettavasti tuo suhteutettu hinta antaa vain jotain käsitystä kuluttajan ostovoimasta.
-
Siis inflaatiohan tuossa juuri otetaan huomioon ja muutetaan nykyarvoon. Mutta miksi painosmäärä pitäisi ottaa mukaan?
-
Siis tottahan toki painosmäärä vaikuttaa hintaan. Mitä isompi painos on, sen edullisempi tuote on painaa ja sitä alemmaksi sen hinnan voi siksi asettaa.
Texin painosmäärä ei ole laskenut paljoa viimeisten vuosien aikana. Sen hintaa on siis nostettu muista syistä.
-
Pitäiskös verrata verotonta hintaa? Tai sitten erotella valtiolle menevä osuus... Juuri nyt en muista kuinka alv on muuttunut kirjojen ja lehtien osalta vuosien varrella. Joku muu tietänee paremmin?
-
Siis inflaatiohan tuossa juuri otetaan huomioon ja muutetaan nykyarvoon. Mutta miksi painosmäärä pitäisi ottaa mukaan?
Silmäys riittää kertomaan, ettei sininen käyrä kuvaa inflaatiota, muutoinhan käyrä loikkisi tunnetulla tavoin eri vuosikymmenien aikana.
Kurkkasin nyt tilastokeskuksen sivua, ja siellä kerrotaan kyseessä olevan elinkustannusindeksi, eli se sama indeksi jonka ansiosta vuokranantaja voi nostaa vuokraa.
Kuvaaja siis kertoo, että vuoden 2013 tasoon suhtautettuna vuonna 2013 hinta on ollut "oikea" ja tätä ennen Tex on ollut edullisempi kuin sen olisi vuoden 2013 tasoon suhteutettuna pitänyt olla, koska eläminen vuonna 2013 on ollut kalliimpaa kuin ennen ko. vuotta... Ilmeisesti tarkoitus ei silti ollut sanoa tätä.
Tulosta tehdään joko volyymillä tai vaihtoehtoisesti korkealla yksikkökatteella, joten painosmäärä mahdollisesti jotain mielenkiintoista voisi kertoakin, riippuen painotetaanko mm. rahan arvon kehittymistä.
Sen sijaan sitä mikään käyrä ei kerro, onko kustantajan siivu yksikköhinnasta leveämpi, mitä tässä kai haetaan...
-
Jiksi: en mä mitään hae, laitoin vain faktaa esille. Kyllähän tuo sininen käyrä vääjäämättä inflaatiota kuvaa; rahan (euron tai markan) arvon muutosta verrattuna nykyhetkeen. Sitä miten se on laskettu, ei minulla ole hajuakaan; luotan kuitenkin edes jonnin verran tilastokeskukseen, paremman arvauksen ne tekevät kuin esmes minä tai sinä.
Kiinnostavaa pohdintaa on jo tullut. Italiaan verrattuna heti ylim kustannuksena tulee käännös; mutta näinhän se on ollut aina. Mutta mikähän Suomessa nyt pukkaa tuota hintaa niin vahvasti ylöspäin?
-
Mitenkähän Aku Ankan hinta on noussut viimeisen viiden vuoden aikana?
Jos joku toimittaa minulle Akun hinnat niin isketään ne tuohon samaan kuvioon.
-
Silmäys riittää kertomaan, ettei sininen käyrä kuvaa inflaatiota, muutoinhan käyrä loikkisi tunnetulla tavoin eri vuosikymmenien aikana.
Kurkkasin nyt tilastokeskuksen sivua, ja siellä kerrotaan kyseessä olevan elinkustannusindeksi, eli se sama indeksi jonka ansiosta vuokranantaja voi nostaa vuokraa.
Eli indeksi, jolla inflaatiota mitataan. Inflaatio on tuon indeksin muutos. Sininen käyrä ei kuvaa inflaatiota, vaan kertoo, mitä punainen käyrä on nykyrahassa inflaatiokorjattuna.
Painosmäärä ja veroton hinta olisi mielenkiintoista lisätietoa, jos haluttaisiin kustantajan osuus selville - selventäisi nousun syitä: verotus, painokulut vai lisää rahaa kustantajalle? Varmaan pitäisi sitten tietää vielä vuosittaiset lisenssimaksut yms?
Nyt tuosta näkee kuitenkin sen, että kuluttajan näkökulmasta Tex lohkaisee leipäkorista tuplasti sen, mitä 20 vuotta sitten.
-
Eli indeksi, jolla inflaatiota mitataan. Inflaatio on tuon indeksin muutos. Sininen käyrä ei kuvaa inflaatiota, vaan kertoo, mitä punainen käyrä on nykyrahassa inflaatiokorjattuna.
Tismalleen. Kiitos Kahkonen!
Tuohon pohdintaan vielä: Eikös 70 ja 80 luvuilla vielä tekstikuplat täytetty skalpelliveitseä käyttäen? Luulisi tietotekniikan hieman yksinkertaistaneen asioita?
-
Eli indeksi, jolla inflaatiota mitataan.
Kyllä, näin juuri on. Enpä ollut ajan tasalla, että elinkustannusidenksi ja kuluttajahintaidenksi ovat taas viimeiset viisi vuotta olleet yksi ja sama asia, kuten ne joskus muinoinkin olivat. Tilastokeskuksen sivut ne tämänkin kertoivat, kun vaivauduin kurkkaamaan tarkemmin.
Linkin takaa jo otsikko kertoo kyseessä olevan tilastokeskuksen "rahanarvonkerroin", eikä indeksikerroin.
Mitäs tuosta nyt oikeasti voidaan johtopäätellä muutakin kuin, että reaalihinta on noussut... Koko sen ajan, kun vuosikertaan on kuulunut 16 numeroa, tämä hintakehitys kannessa on ollut johdonmukaista ostovoiman kehitykseen suhteutettuna... Eli hinta on kehittynyt reilusti vaikka reaalihinta on viime vuodet noussut voimakkaasti?
-
Euroon siirtymisen jälkeen (2002) hinnat ovat keskimäärin kasvaneet noin 17% (eli tämä on se inflaatio). Texin hinta on noussut 3.70 eurosta (2002) 6.20 euroon (2014) eli 67%. Mitäs tästä sitten pitäisi ajatella? En tiedä; Tex on kalliimmpi kun ennen.
Ai niin, vuoden 2003 nro 7 oli vain 3.50 €, eli muutosta on vielä enemmän: 77%
-
Tsekkasin kuvahaulla Aku Ankan kansihintoja.
Vuonna 2009 kannessa tasan kaksi euroa, 2014 hinta oli 2,95. Nousua huimat 47,5 prosenttia.
Sitä voikin sitten vaan pähkäillä, että mistä moiset nousut johtuu. Onko painosmäärä pudonnut vastaavaa tahtia?
Puljuhan on samaan aikaan heitellyt työntekijöitään kortistoihin.
-
Texin hinta on noussut 3.70 eurosta (2002) 6.20 euroon (2014) eli 67%. Mitäs tästä sitten pitäisi ajatella? En tiedä; Tex on kalliimmpi kun ennen.
Hintakehitys euroaikana onkin mielenkiintoisempaa kuin tarkastelu pitkällä aikavälillä, onhan tuo nousu juuri viime vuosina ollut kovinta.
En ole enää muutamaan vuoteen asunut Suomessa, mutta lehtihyllysarjakuviahan ei taida kovin montaa olla. Mitenkä ovat kansihinnat muissa julkaisuissa kehittyneet. Ken Parkerin kohdalla ainakin on kuulunut rutinaa.
Minua on aina mietityttänyt, mahtavatko lukuisat eri Tex-julkaisut kannibalisoida toisiaan. Suomessa seurasin suuralbumeja, Maxeja ja kronikoita. Ettei vain normi-Tex olisi tavan lukijan kannalta se epäkiinnostavin lännenjulkaisu...
-
^Itse en koe että olisi liikaa julkaisuja. Texin Pulp-pokkarit olivat turhia pienen kokonsa takia.
Mitä tulee lehtihyllyihin, niin tällä alueella on kato käynyt, ei ole enää montaa varsinaista sarjakuvalehteä hyllyissä ja mm. paikalliset marketit ja R-kioski eivät enää ota kaikkia julkaisuja hyllyihinsä mm uusimpia Ken Parkeria ei ollut missään.
Härpäkelehtiä löytyy. Sarjakuvalehdet ovat hätää kärsimässä.
-
Tuohon pohdintaan vielä: Eikös 70 ja 80 luvuilla vielä tekstikuplat täytetty skalpelliveitseä käyttäen? Luulisi tietotekniikan hieman yksinkertaistaneen asioita?
Nyt en muista ihan varmasti, mutta kyllä muistaakseni vielä 90-luvulla skalpelli oli käytössä. Ehkä 2000-luvun alkuvuosinakin... Ei siitä hirveän kauan ole, kun siirryttiin digimatskuun. Taidettiin skalpellista luopua samaan aikaan.
-
Nyt en muista ihan varmasti, mutta kyllä muistaakseni vielä 90-luvulla skalpelli oli käytössä. Ehkä 2000-luvun alkuvuosinakin... Ei siitä hirveän kauan ole, kun siirryttiin digimatskuun. Taidettiin skalpellista luopua samaan aikaan.
Kun pulp-sarjaan etsittiin Tex-suuralbumien digimatskuja, varhaisin "skalpelliton" taisi olla numero 5. "Viimeinen kapinallinen" (2001). Sitä vanhemmat olivat oletettavasti painopeistejä (aukileikattuja sarjiksia ja pohja-arkille ladottuja paperisivuja).
Tosin olen aika lailla järjestään pelastanut toimituksen haltuun päätyneet digi-cd't siinä vaiheessa, kun niitä ollaan oltu heittämässä pois. Voi hyvin olla, että joku aikaisempikin julkaisu on mennyt sivu suun. Ja voi myös olla, että normi-Texiä on tullut pitempään skalpellikäsittelyyn kuin spesiaaleja.
-
Tein kirpparilta pienen heräteostoksen: Morgan Kane n. 6 Tappajasheriffi. Pienen lukemisen jälkeen juoni alkoi tuntua tutulta: Kane kutsutaan selvittämään outoja ryöstöjä ja jäljet johtavat kiertävään sirkukseen. Kuvioissa on mukana tarkka-ampuja/veitsenheittäjä ja muuta sirkusväkeä. Texin vastaava sirkusseikkailu (Dramma al Circo, alkaen syyskuussa 1964 Italiassa) oli tyypiltään samanlainen: tarkka-ampuja, taikuri ja muuta sirkusväkeä, kuten Pat voimamiehen roolissa. Suurin yhtenevyys löytyy rikosten ratkaisusta (kartalta katsoen sankarimme pystyvät yhdistämään ryöstöpaikat sirkuksen esiintymispaikkoihin. Kanen tarinassa naisilla (kauniilla) on enemmän roolia, kun taas Texin näkyvä nainen on lihava sikaria polttava sirkuspomo. Texissä huumoria löytyy Patin otteissa, Kane taas on aika totista touhua.
Kane on julkaistu Norjassa 1967. Voihan olla, että molemmat tarinat perustuvat johonkin aikaisemmin julkaistuun kertomukseen; en ole hirveästi perehtynyt näihin sanallisiin lännensarjoihin.
-
Norjassa ei ole tuota tarinaan ainakaan tuolloin vielä julkaistu. Mutta onhan se mahdollista, että Kjell Hallbing (kirjoittaja) on käynyt lomamatkalla Italiassa. Tex on hänlle takuulla ollut tuttu, sillä onhan sitä Norjassa jonkun verran julkaistu 1951-55 lehdessä nimeltä Serimagasinet. Varsinaisia liuskalehtiä Norjassa ei ollut.
-
Päätin karsia Tex-kokoelmastani löysät pois, ja aluksi saavat lähteä Kronikat, Maxit ja albumit. Kunto on heikoimmillaankin kohtuullista, osa kuin pakasta vedettyjä. Kannattaako näitä lähteä myymään Huutossa yksittäin, vai kiikutanko vain johonkin paikalliseen alan liikkeeseen?
-
Kandee Huutoon laittaa ainakin, Kronikoilla ja albumit, todella kysyttyjä.
-
Päätin karsia Tex-kokoelmastani löysät pois, ja aluksi saavat lähteä Kronikat, Maxit ja albumit.
Hornan kekäleet! KRonikat minä vielä jotenkin ymmärrän, mutta että maxit ja suuralbumit :o
-
mutta että maxit ja suuralbumit :o
Näiden piirtäjät eivät kuulu siihen maailmaan, jossa kasvoin. Yksinäisen kostajan kansi sai suorastaan voimaan pahoin; en kelpuuta enää hyllyyni vain uskollisuudesta ostettua kamaa.
Osaatteko ehdottaa jotain karkeaa lähtöhintaa per nide (tai läjissä), vai kannattaako laittaa 0€ ilman hintavarausta, kuten mies tekee?
-
SS Libriconissa ja Kulkukatin pojassa on asiantuntevat arvioijat; kysy näistä. Tietysti voit myös katsella netistä, millaisia hintoija noista pyydellään eri puolella (huuto + divareiden omat sivut).
-
Luin supertaskariuutukaisesta tänään kaksi pikku-Aku -tarinaa, vaikka yleensä vältän pikku-Akuja kuin ruttoa. Pidin lukemastani. Molemmat tarinat olivat tasapainoisesti rakennettuja, hauskoja ja pahimpia kliseitä vältteleviä.
Ai miksikö kirjoitan asiasta tänne? No, siksi että molemmat tarinat on kirjoittanut Bruno Enna, joka pian aloittaa uransa Tex-kirjoittaja. Vaikkuttaa siltä, että hyvää on tiedossa.
-
Tuotas noin - nyt kerrankin haluan antaa positiivista palautetta... Lainasin näet kirjastosta Tex Willer -kirjaston osan 24 ja ihastelin pitkään kannen punasävyistä väritystä - se oli jotenkin "nostalginen" ja "erilainen". Eli kiitokset hienosta värityksestä, kenelle kiitos sitten kuuluukin :)
-
Pitkästä aikaa kulutin aikaani Sergio Bonelli editoren nettisivuilla. On näköjään taas uusi Tex-sarja: Tex libri. Mutta se on Mondadorin kustantama, joten ei siis ns. virallinen. Siinä on lähinnä julkaistu Letterin piirtämiä tarinoita kokonaisina. Villan piirtämät hienot kannet. Jaguaarimies on uusin osa:
(http://[img]http://www.sergiobonelli.it/userUpload/testo_El_Morisco_04.jpg)[/img]
Tahtoo!
Suuralbumikin on näköjään ilmestynyt.
Ja elokuussa ilmestyy Civitellin Color Tex.
-
Lomalla ehtii... Olen nyt myös kolunnut Tex Willer forumilla julkaistuja Tex Willer magazineja. Ne ovat pullollaan kaikenlaista turhaa tietoa, jota ilman ei tietenkään voi elää. Yksi mielenkiintoisimmista tiedoista on, että Ticci piirsi Fuscon muutoin piirtämään tarinaan Rautanaamio Texin kasvot useaan ruutuun. Ilmeisesti Sergio Bonelli oli saanut negatiivista palautetta Fuscon töiden tiimoilta ja näin sitten toimittiin. Ja kyllähän Fuscon Tex alkoi noihin aikoihin muuttua. Ja selittää tämä senkin, että minulla oli yhteen aikaan, junnulukijana, vaikeuksia erottaa Ticcin ja Fuscon työt toisistaan.
Tex Willer Magazinessa on runsaasti myös tekijöiden haastatteluja. Bosellin haastattelu on erityisen hyvä. Hän sanoo mm. ettää jotkut lukijat pitävät hänen Texiään liian totisena. Boselli myöntää tämän todeksi, mutta ei ota yksin syitä niskoilleen. Hän sanoo, että jos hän pyytää esimerkiksi Mastantuonoa piirtämään hymyilevän Texin, niin tämä saa Texin naamalle enintää viivan, joka on lievästi kurtussa. Eli Bosellin mukaan erityisesti Mastantuono tuo liikaa totisuutta Texiin (ja nyt tämä kissa nostaa häntäänsä: juuri huumorittomuudesta ja totisuudesta olen kritisoinut Mastantuonon muutoin loistavaa kuvitusta).
-
Olisi kiva, jos tämä tarina julkaistaisiin Suomessa. Oikeastaan kummallista, että ei ole jo julkaistu. Mutta ehkä Sanoma Magazinen heput eivät ole oivaltaneet Tex-kytköstä.
http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+2964-1
http://sbamcomics.it/blog/2012/09/15/edicola-topolino-bum-willer/
-
Ja tällä välin Italiassa... Uusi Color Tex ilmestyy pikapuoliin (Boselli-Civitelli), ja mainostekstissä lukee notta semestrale eli puolivuosittain eli 2 vuodessa. Tämä lienee hyvä uutinen Suomen normisarjan kannalta, joskin olen edelleen sitä mieltä että nämä Color Texit voitaisiin myös Suomessa julkaista värillisinä, joskin osana normisarjaa.
-
-- nämä Color Texit voitaisiin myös Suomessa julkaista värillisinä, joskin osana normisarjaa.
Kannatan. Ne on tarkoitettu julkaistaviksi värillisinä, ei mustavalkoisina. Pelkä musta viiva on näissä numeroissa oudon haljua, kun väripinnat puuttuvat. Varjostusta kun on käytetty vähän, jos ollenkaan.
-
Ilmestymisaikataulua:
- Pokkari 10: 6.8.
- Kronikka 39: 6.8.
- Kirjasto 25: 13.8.
- Pokkari 11: 27.8.
;D
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-elokuu-2014/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-elokuu-2014/)
-
Ilmestymisaikataulua:
- Pokkari 10: 6.8.
- Kronikka 39: 6.8.
- Kirjasto 25: 13.8.
- Pokkari 11: 27.8.
;D
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-elokuu-2014/ (http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-elokuu-2014/)
Kiitos tästä! Ehdin jo hieman ajatella, että elokuussa taas pukkaa ostettavaa, mutta en ollut vielä viitsinyt etsiä netistä ilmestymispäiviä.
-
Herkkua tiedossa! Egmontin blogin mukaan 24.9. ilmestyy pokkari 12 ja tämän lisäksi maxi 28, eli itse Keltainen koira 8]
-
Leffan pituus on 62 minuuttia. Toivottavasti se on tekstitetty suomeksi. Ja harmi, kun se on perjantai. Pitää ottaa vapaapäivä töistä.
-
Samana päivänä (PE 24.10.) klo 13-14 Helsingin kirjamessuilla on mielenkiintoisen tuntuinen "Ratsailla Texin kanssa" eli italialaisen sarjakuvan historia. Vieraina Soldi, Alanen ja Viitala.
Mitenhän päivän saisi vapaaksi?
-
täytyypä ottaa vakavaan harkintaan kirjamessut ja tuo perjantai.
-
Mistäs tuo tieto, Mosabacka, on napattu? Olen itse ollut luulossa, että tuo homma olisi peruttu, eikä sitä myöskään messujen virallisessa ohjelmalehtisessä lue. Jos se on viime hetkillä otettu taas ohjelmaan, niin ei siitä ainakaan minulle ole kukaan muistanut kertoa.
-
Löysin yllä olevan esittelytekstin kirjamessujen Italian messuesitteestä, netissä tuo on edelleen. Jos homma on siis peruttu, sitä ei ole muutettu ko. esitteeseen. Katsoin nyt messulehden nettiversiota ja sieltä ei löydy esitystä, joten näillä mennään :)
-
No harmi!
-
no niin, Janne ja Asko, hopi hopi paikalle!
-
No, itse asiassa tänään varmistui, että pidetäänhän se tilaisuus sittenkin. Ellei myöhemmin peruta ;). Joten näillä näkymin kaikki vaan, Hannun sanoja lainatakseni, hopi hopi paikalle!
-
ja siis onko se perjantaina?
-
Joo, yhdeltä aka aivan kuten Mosabacka jo jat sitten tiedotti. Ja muistakaa, että dokumenttielokuva Texistä alkaa jo 10.50.
-
Muy bien ! Paikalle tullaan, hieno juttu !!!
-
Erinomainen, täyden 10 pisteen tarina vuodelta 1984, eli Mormonikopla olisi mahtavaa nähdä suuremmassa koossa tai ainakin yhtenä opuksena 8] Tiedä sitten, onko tarinan lyhyys (150 sivua) este tälle?!
http://www.bellingham.fi/tex/kansi84.htm
-
Mormonikopla tulee noin vuoden päästä värikirjastossa, numero 32.
-
Vau! Thanks Hannu! Hyppii riemusta ;D :P :angel:
-
Marraskuussa ilmestyy Italiassa uusi Color Tex, eli siis toinen jo tämän vuoden puolella. Tämä lupaa hyvää Suomen normisarjalle, johon nuo upotetaan. Mukavaa vaan olisi ne saada värillisinä tännekin. http://www.sergiobonelli.it/scheda/37902/Stelle-di-latta-e-altre-storie.html
Sivumäärähän noissa on 160, eli kahdesta colorista saadaan kolme norminumeroa, ja siihen päälle almanacco, niin on puuttuvat neljä kasassa.
-
Ei taida olla ihan kaikissa Color Texeissä sittenkään sitä 160 sivua, joten se seikka pilaa tämän rakennelman. Perussarjaa todennäköisesti sittenkin joudutaan kutistamaan, mutta ei kuitenkaan vielä ensi vuonna.
-
Sergio Bonelli (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergio_Bonelli) olisi tänään täyttänyt 82 vuotta. (Via Comicus (https://twitter.com/comicus_it/status/539732971344130048))
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=29274)
-
Vuoden 2014 paras tarina?
-
Vuoden 2014 paras tarina?
Nuoret murhamiehet.
(Liki) eeppinen el supremo ei sentään leviä käsiin mutta vähän turhankin paljon henkilöitä ja juonenkäänteitä.
Lopetus olisi voinut olla mielikuvituksellisempikin kuin tytön kidnappaus ja soluttautuminen vihollislinnakkeeseen.
Murhamiehissä kaikki natsasi kohdalleen.
Oli kyllä huikean hyvä vuosi kokonaisuutena, yhtään tarinaa ei voi sanoa heikoksi.
-
Tammikuussa 2015 tulee kaksi perus-Texiä: 8.1. ja 28.1.
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-tammikuu-2015/
-
Sen verran ymmärsin, että tämä Paulo Eleuteri Serpieri on uusi piirtäjä ja tässä on kyse jotenkin nuoresta Texistä, mutta saako joku parempi kielentuntija selville, mistä julkaisusta on kyse? Tulee mieleen Blueberryn nuoruus näistä kuvista.
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=57552
-
Kyseessä on jonkinlainen erikoisjulkaisu, joka ilmestyy Italiassa helmikuussa. Aika isokokoinen, mutta en jaksanut lukuea tekstiä niin pitkälle, että olisin havaannu sivumäärän. Siis ihan yksittäisjulkaisu ja ilmeisesti Serpieri ei jää vakituisena Tex-tiimiin. Noiden näytekuvien perusteella ainakin toivon, että ei jää. Tollasessa erikoisjulkaisusssakin on minulla jo sulateltavaa, vaikka avoimin mielin yritän suhtautua näihin kokeiluihin. Mutta siinä toivossa, että tämä pelastaisi myös vuodelle 2016 16 peruspokkaria... :)
-
Kyseessä on jonkinlainen erikoisjulkaisu, joka ilmestyy Italiassa helmikuussa. Aika isokokoinen, mutta en jaksanut lukuea tekstiä niin pitkälle, että olisin havaannu sivumäärän. Siis ihan yksittäisjulkaisu ja ilmeisesti Serpieri ei jää vakituisena Tex-tiimiin. Noiden näytekuvien perusteella ainakin toivon, että ei jää. Tollasessa erikoisjulkaisusssakin on minulla jo sulateltavaa, vaikka avoimin mielin yritän suhtautua näihin kokeiluihin. Mutta siinä toivossa, että tämä pelastaisi myös vuodelle 2016 16 peruspokkaria... :)
Mutta oishan se ihan mieletöntä, jos Serpieri rupeaisi piirtämään Texiä ja vetämään juttuakin Druuna-tyyliin! Siinä vois monelta leuka pudota...
http://zizki.com/paolo-eleuteri-serpieri (http://zizki.com/paolo-eleuteri-serpieri) [K16-matskua]
-
Serpieri-Texin koko on (22,5 x 30,5 cm) eli aika iso kirja kutistettavaksi normi-Texin kokoon, ja sitten katoisivat nuo hienot värit.
Itse kyllä pidän ok-asiana näitä kokeiluja, ja mielestäni tämä pitäisi julkaista Suomessa alkuperäisessä koossa ja väreissä, jos tämä edes julkaistaan täällä.
-
Kyllä kai tämäkin julkaistaan Suomessa. Miksei julkaistaisi? Onhan kaikki muukin julkaistu.
Hyvää uutta vuotta kaikille willeristeille ja muille!
-
Serpierin tarinasta sen verran, että siinä alussa vissiin haastatellaan todella vanhaa Kit Carsonia vuonna 1913, joka äityy kertomaan tarinaa sisällissotaa edeltävistä ajoista, jollon hän ja Tex olivat nuoria miehiä. Tarina on vain 32-sivuinen. Erikoista siinä on, että Serpieri on myös kirjoittanut tarinan. Hän on saanut aika lailla vapauksia, sillä nykyisen tulkinnan mukaan Carson ja Tex eivät olleet tavanneetkaan ennen sisällissodan alkua. Sekin on outoa, että tarinan nimeä ei mainita missään (edes Sergio Bonelli Editoren sivuilla), vaikka se ilmestyy Italiassa jo ensi kuussa. Uskoisin, että Sergio Bonelli ei olisi koskaan tällaista päästänyt ulos painokoneista.
-
Paolo Eleuteri Serpierin fanina tuo on silti pakollinen hankinta.
Se että menee vastavirtaan perinteikästä Tex kerrontaa on itselleni vain ja ainoastaan plussaa.
-
Minä olen sen verran patavanhoillinen willeristi, että ennakkoon meinaa nousta karvat pystyyn. Mutta ihan mielenkiinnolla aion sen hommata, ja ties vaikka tykästyisin. Tuskin Serpieri kuitenkaan ihan vapita käsiä on saanut, joten en usko, että Carsonia ja Texiä ainakaan bordellissa nähdään >:D.
-
Serpieri on kyllä ennenkin piirtänyt ihan ...ei-eroottista? Tavallista? no länkkäriä kuitenkin ja on piirtäjänä aika pitkälti omassa luokassaan.
On vain kehittynyt noista 70-luvun päivistä jolloin väänsi lännen tarinoita.
En itsekään usko että tuossa Texissä nähdä Druunan kaltaisia kaunottaria, jotenkin en usko että Tex vaimoväen päälle niin perustaakaan.
-
No nyt se näkyy italian sivuilla: http://www.sergiobonelli.it/scheda/38171/Realta-e-leggenda.html
-
Huomasitko nämä?
-
En. Olivatko ne samalla sivulla? No, joka tapauksessa, kiitos Erno! Äkkiseltään aika epäortodoksiselta Texiltä näyttävät, mutta kiinnostavaa joka tapauksessa.
-
En. Olivatko ne samalla sivulla? No, joka tapauksessa, kiitos Erno! Äkkiseltään aika epäortodoksiselta Texiltä näyttävät, mutta kiinnostavaa joka tapauksessa.
Siitä ne aukes jostain nappulasta samalta sivulta...
-
Sain justiin luettua Teemu-kirjan. Breaking news: Selänteen harvoihin kirjallisiin harrastuksiin on kuulunut Aku Ankka ja Tex Willer. Niin sitä pitää!
-
Siltä varalta ettei jokainen ole libriconin postituslistalla, tässä kevään Tex-tarjonta;
Tex Willer kirjasto 28 Kaksintaistelu iltapäivällä (Bonelli-Galep/Egmont) (maaliskuu).
Tex Willer kirjasto 29 Terroria Rio Sonoralla (Bonelli-Galep / Egmont) (toukokuu).
Tex Willer maxi 29 Luopioiden etuvartio (Egmont) (huhtikuu).
Tex Willer suuralbumi 31 Kadonnut laiva (Ruju-Roi / Egmont) (toukokuu).
Katselin Tex Willer elokuvan, mainettaan parempi. Saksankielinen audio ilman englantitekstitystä ei ihan optimaalinen kokemus mutta menetteli kuitenkin...
Vuonna 1976 julkaistu "el morisco" on erittäin vahvasti elokuvan juonessa, tosin minusta tuntui muutama kohtaus oli lisätty jostain toisesta atsteekkiseikkailusta. Kit Willeriä ei elokuvassa ollut. Saksan ebaysta saa 7€ kieppeillä dvdn kuluineen...
-
Tuo suuralbumi pitäisi olla värisuuralbumi. Ainakin sellainen oli suunnitelma jossain vaiheessa.
-
"Kadonnut laiva" ei ole värialbumi ja tekijät ovat Claudiot Nizzi ja Villa.
Normaalia paksumpi se kyllä on.
Ruju ja Roi ovat "Luopioiden etuvartion" tekijät.
-
Siis tämä se uusi maksi:
http://www.sergiobonelli.it/scheda/37713/Maxi-Tex-n--18.html
-
Lukiessani Libriconin listaa ajattelin Kadonneen laivan kohdalla, että eikö Villa ole piirtänyt samannimisen tarinan. Sitten ajattelin, että voihan nimenä olla samantapainen. Pieni, mutta olennainen virhe luettelossa, joka nyt tuli korjattua.
Luvassa hieno Tex-kevät!
-
Hei, muistelin lukeneeni joskus tarinan jossa Kit Carson? "kuoli" en muista tarinan numeroa/vuotta, jos oli normi texi. Olisin kiitollinen jos joku kertoisi missä lehdessä tämä tapahtui.
-
3/2013, Koston päivä koitti ( Boselli / Brindisi ) ?
-
Juu, sehän se oli. Kiitos Secos.
-
Onko suuralbumi 31 uusintapainos 3/1990 alkavasta samannimisestä tarinasta?
-
On se.
-
Onko linja nyt muuttumassa siten, että suuralbumeissa aletaan julkaista uusintoja? Vai julkaistiinko tuo Villan kuvittama tarina alunperin Italiassa albumikoossa?
-
Ei julkaistu. Mutta Italiassa on Sergio Bonelli Editoren lisäksi muita kustantajia, kuten Mondadori ja Mercury, joista ainakin jälkimmäinen on julkaissut Texiä albumikoossa (kovakantisina ja väreissä). Mikä siis estää tekemästä samaa täällä?
-
Minulla on ainakin Mondadorin hieno kovakantinen Apache Kid -tarina. Kirjan alussa historiaa oikeasta Apache Kidistä.
Tätä vasten en oikein tajua, miksi julkaista kyseinen Villan tarina pehmeäkantisena ilman lisämatskua. Paitsi, jos väreissä extroineen. Muussa tapauksessa vain pakollista ja turhauttavaa ostopullaa meille keräilijöille, aivan kuten se mustavalkoversio Yksinäisestä kostajasta. No, onhan tietysti uudet lukijat huomioitava, mutta suosisin uusintoja maxisarjassa.
-
Tämä on siis julkaistu Italiassa juuri tuossa Mondadorin kovakantisten, värikylläisten suuralbumien sarjassa. Alunperin siis ihan pokkaritarina. Mutta tuo Italian julkaisu on muistaakseni inspiroinut Askoa tähän uudelleen julkaisuun (minkä vuoksi kai hairahduin olettamaan, että Suomessakin tämä tulisi väreissä).
Minä tykkään näistä enemmän mustavalkoisena. Mutta pääasia, että painojälki olisi hyvä.
-
Ketjussa aiemmin käsiteltiin Serpierin Texiä mutta normia ulkopuolisten mestarispiirtäjien työstä Texin parissa ei liene pelkoa.
Mike Deodato Jr vs Mauro Boselli (http://www.bleedingcool.com/2015/03/24/mike-deodato-vs-mauro-boselli-over-tex-the-e-mails/)
Kova länsi kirjoittaa jatko-osansa jopa ilman kvaakkia.
-
???
Tuo kaipaa Tex-meemiä -
"Well, that escalated quickly!".
-
Harmin paikka, Deodatolla tuntuu olevan talenttia. Loppujen lopuksi kai pieni väärinkäsitys, minkä jälkeen kaksi herkkähipiää kuohahti. Olisi ollut kyllä kiva tietää, paljonko Deodato kuvitustyöstä aluksi vaati ja mihin hän olisi lopulta tyytynyt. Sitä myös ihmettelin, että eivätkö muka kuvittajat saa rojalteja. Ainakin ennen on saanut.
-
Herkät hipiät ja vaikka viisikymppinen Deodato on kymmeniä vuosia työskennellyt jenkkikustantamoille epäilen kielimuuria engrishin kautta.
harmi sinänsä
linkissähän ei ollut mainittuja Tex "raamatun" mallikuvia juurikin näitä plansseja joka suunnasta joten
laitetaan spoileriin:
(http://41.media.tumblr.com/7c22475c7c046a31a0a8749c1a1b563c/tumblr_ng852771A91qiknbco1_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/34bcfc6c34822853d44b310dfa05a5dc/tumblr_ng852771A91qiknbco2_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/84a6706c012a2c6948454d09476bbcbe/tumblr_ng852771A91qiknbco3_1280.jpg)
(http://36.media.tumblr.com/8b070d34136c41188f23c23a052d79ba/tumblr_ng852771A91qiknbco4_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/651f3ed4d02a733afb9e4ef670e63cfb/tumblr_ng852771A91qiknbco5_1280.jpg)
(http://41.media.tumblr.com/464c8342fb05b3af3fc0250701a3f695/tumblr_ng8545ABWP1qiknbco1_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/a0088e027a94ad4e4ec879dcebda9686/tumblr_ng8545ABWP1qiknbco2_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/01c22383beafda3f5ca93a7e2e3cd5c8/tumblr_ng8545ABWP1qiknbco3_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/3a61a93cdaee5b1dfcca13750c9c0594/tumblr_ng8545ABWP1qiknbco4_1280.jpg)
(http://40.media.tumblr.com/a4f125ede2be3a0fa37f80a569393540/tumblr_ng8545ABWP1qiknbco5_1280.jpg)
-
Vaikka kyseessä on luonnokset, niin muut paitsi lähikuvat ovat aika kökköjä. Kyllä luonnoksissakin hahmojen asennot olisi pitänyt olla paremmin kohdillaan. Hevoskuva on ihan kamala, näyttää kuin kyseessä olisi joku keinuhevosen ja kirahvin yhdistelmä.
-
Hyvät luonnehdinnat Tertsiltä. Texin ja Carsonin kasvokuvissa on kuitenkin luonnetta ja oikeaa tunnelmaa oikein riittävästi. Ne näyttävät siis 'oikeilta'. Ja tähän asiaan Tex-fanit ensimmäisenä kiinnittävät huomionsa.
-
Laitetaan nyt sitten Tiger Jackistakin on siinä tuollainen keinuhevonenkin
(http://41.media.tumblr.com/562cf234723953f8f0e1b1c6a1f62ba6/tumblr_ng857swGL51qiknbco1_1280.jpg)
(http://41.media.tumblr.com/b3fa636777fbf021a04f17baefd579de/tumblr_ng857swGL51qiknbco4_1280.jpg)
(http://41.media.tumblr.com/7fa8da50b91471226892ecf3422cffbf/tumblr_ng857swGL51qiknbco5_1280.jpg)
-
Istuuko toi Tiger hevosen sisällä vai mitä? Ainakin Tigerin jalat on lähes maassa.
Koko kuva on aika jees, asento melko luonnollinen ja tasapainoinen.
Näiden kuvien perusteella en kyllä valitsisi tätä heeboa Tex-piirtäjäksi. Herran mahdollisista muista meriiteistä en tiedä mitään.
-
Minusta nuo on ok.
-
Texin profiili on aika outo. Hevosen pää näytti myös kummalliselta, kunnes tajusin missä asennossa se oikeasti on. Ja ratsastuskuvassa Tigerin torso on kyllä tuplasti liian pitkä.
En toivoisi Tex-piirtäjäksi, mutta mielestäni huonompiakin on kelpuutettu.
Enkä tajunnut lainkaan miksi tilanne räjähti tuolla tavalla.
-
Minusta piirtäjä on tässä se riidanhaluisempi osapuoli. Vai tapasivatko he jossain välissä naamatusten tai puhelimessa, koska minä en havaitse Bonellissa mitään hyökkäävää piirtäjää kohtaan. Eiväthän herrat pääse rahasta sopimukseen, mutta so what.
Olenko aivan väärässä mutta jotenkin sain semmoisen kuvan, että suurelle amerikkalaiselle yhtiölle piirtävä itseriittoinen taiteilija närkästyy aika pienestä, kun pikkuinen italiaano ei olekaan mielinkielin?
-
Jos oikein ymmärsin, niin Boselli närkästyi siitä, kun sai tietää Deodaton menneen antamaan haastattelun, jossa kertoo haaveestaan päästä Tex-piirtäjäksi. Lisäksi jutusta on kai saanut käsityksen, että Deodato olisi puhunut vasta puoliksi sovituista asioista. Boselli ei ollut tajunnut, että Deodato oli antanut haastattelun jo ennen kuin he olivat olleet edes yhteydessä toisiinsa ja puhunut vain yleisesti halustaan tulla Tex-piirtäjäksi. Sitten Boselli teki sen virheen, että kielsi D:tä enää antamasta moisia haastatteluja ja käytännössä kutsui tätä valehtelijaksi, mikä sai D:n raivoihinsa.
Rahajuttu olisi saattanut kariuttaa koko jutun muutenkin, mutta en usko sen olleen varsinainen syy riitaan, vaikka Boselli muuta väittikin.
-
Olenko aivan väärässä mutta jotenkin sain semmoisen kuvan, että suurelle amerikkalaiselle yhtiölle piirtävä itseriittoinen taiteilija närkästyy aika pienestä, kun pikkuinen italiaano ei olekaan mielinkielin?
Olet.
-
Voi jeekale. On niitä näköjään muitakin jotka polttaa päreensä tuosta vaan.
-
Juuri esimerkin vuoksi. Riidassa on aina kaksi osapuolta.
Itse olen kuin aggressiivinen partiolaisen ja terrierin sekoitus: aina valmiina tappeluun.
Jannen arvio on suht oikea, kaksi joilla on temperamentti kun ottaa sopivasti yhteen siltoja palaa.
Itsestä tuo on kaikin puolin valitettava tapaus josta viime kädessä kärsivät vain ja ainoastaan sarjakuvan fanit.
-
Minusta loppu oli fanin kannalta onnellinen. Piirtäjä jatkaa töitään alueella, jonka hallitsee eikä tule söhrimään hevoskummajaisiaan Tex-sarjakuviin.
-
Vaikea arvioida noiden kuvien pohjalta. Minä tykkäsin kaikista kasvokuvista. Hevosen anatomia ei ole minulla kovin hyvin selkäytimessä, joten vaikea sanoa siitä mitään. Ja koska miehen muut työt ovat minulle tuntemattomia, niin muutama kokonainen näytesivu olisi kertonut huomattavasti enemmän. Mutta nyt olen enemmän pahoillani kuin helpottunut. Harmittaa myös lahjakkaan piirtäjän puolesta, joka selvästi oli innoissaan hankkeesta.
-
Vaikea arvioida noiden kuvien pohjalta. Minä tykkäsin kaikista kasvokuvista. Hevosen anatomia ei ole minulla kovin hyvin selkäytimessä, joten vaikea sanoa siitä mitään. Ja koska miehen muut työt ovat minulle tuntemattomia, niin muutama kokonainen näytesivu olisi kertonut huomattavasti enemmän.
Ei Texiä vaan Deodaton työtä Secret Avengersiin mutta kertonee jotain ilman dialogia ja värejäkin.
Varoitus, sisältä hevosia tai tertsiä mukaellen, hevosolioita
(https://36.media.tumblr.com/b45cf0c700ef5358e7b37c2fee7bae4d/tumblr_nlubawykgD1qj34j2o1_540.jpg)
(https://41.media.tumblr.com/72491a18b5996e3434bd6638d0245252/tumblr_nlubawykgD1qj34j2o2_540.jpg)
-
Tämä sivu näyttää oikein asialliselta! Hevosetkin ovat riittävän hevosia.
Tyyli ei ole kovin texmäinen, mutta on suuralbumeissa nähty kummempaakin.
-
Nyt olen vielä enemmän harmissani.
-
Curtvilen laittama Deodaton kuvat riittäisivät oikein hyvin Tex-maailman piirtämiseen. Jos hevosen piirtäminen on Tex-piirtämisen kriteeri, niin on hyvä muistaa, että Galleppini ei hallinnut sitä kovin hyvin. Päänelikon kasvot Deodato oli osannut piirtää sen sijaan hyvin. Harmi, että tilanne jäätyi ja voi olla, että siihen jääkin.
-
En tajua urbaania hevostelukritiikkiä. Deatahan on mestari.Upeaa elokuvallista TAIDETTA. Bosellin arrogantti kitupiikittely vaikuttaa absurdilta. Meni jälleen taas tilaisuus tuoda Texiin jotain kiinnostavaa. Viiskytlukulainen moralismi ja Randolph Scott meininki jatkuu.
-
Viiskytlukulainen moralismi ja Randolph Scott meininki jatkuu.
Asiantuntevasti, ja hauskasti, kiteytetty.
-
Peräti kaksi kertaa ratsastustunnilla käyneenä urbaanina ihmisenä lisäisin kuitenkin, että en taida olla hevosen anatomiaopissa ihan kartalla. Mutta ne näyttävät kuitenkin noissa kuvissa upeilta.
-
Bosellin arrogantti kitupiikittely vaikuttaa absurdilta.
Siis Deodato otti yhteyttä Boselliin, tarjoutui tekemään vajaan kolmasosan työstä ( vain lyijykynät ) pyytäen siitä tuplapalkkaa ja Boselli on kitupiikki, kun ei suostunut?
-
Peräti kaksi kertaa ratsastustunnilla käyneenä urbaanina ihmisenä lisäisin kuitenkin, että en taida olla hevosen anatomiaopissa ihan kartalla. Mutta ne näyttävät kuitenkin noissa kuvissa upeilta.
Sarjakuvissa dynamiikka ja sujuva kuvakerronta on paljon tärkeämpää kuin just' jetsulleen oikein oleva anatomia.
Jättialbumeissa on ollut vaikka minkälaista taidetta tarjolla, hyvin sinne joukkoon olisi sopinut Deodatonkin kynänjälki. Näyttää olevan erityisen lahjakas kasvojen piirtäjänä, jossa kohden monilla tökkii.
Mutta ei kannata itseään tupata, jossei tykätä. Outo episodi. Kustantajan ei tilaamattomien töiden tai työtarjousten suhteen tartte tehdä yhtään mitään, vaikka artisti kuinka pahoittaisi mielensä.
-
Viiskytlukulainen moralismi ja Randolph Scott meininki jatkuu.
Viiskytlukulaisen moralismin ymmärrän, mutta mitä on Randolph Scott -meininki? ;) Ovatko nämä synonyymeja toisille. Vastikään telkkarista tulleiden Scott-länkkäreiden pohjalta näin voisi olettaa. Se, että Boselli omassa käytöksessään tuntuu ainakin tämän episodin osalta edustavan tällaista mustavalkoista maailmankuvaa, on vähän ristiriidassa sen kanssa, että mielestäni hän ei sitä tee kirjoittamissaan tarinoissaan.
-
Sarjakuvissa dynamiikka ja sujuva kuvakerronta on paljon tärkeämpää kuin just' jetsulleen oikein oleva anatomia.
Luonnoksista näkyi vain kömpelö ja tahattoman koominen piirrosjälki, ei niissä ollut mitään aineksia arvioida herran kuvakerrontataitoja.
Kuten aiemminkin totesin: Varsinaiset piirrokset ovat yllättävän paljon parempia kuin Bosellille lähetetyt näyteluonnokset, joskaan eivät vetoa juurikaan omaan makuuni. >:D
-
Siis Deodato otti yhteyttä Boselliin, tarjoutui tekemään vajaan kolmasosan työstä ( vain lyijykynät ) pyytäen siitä tuplapalkkaa ja Boselli on kitupiikki, kun ei suostunut?
ei, nyt olet lukenut väärin vahingossa. Deodato otti yhteyttä se menee oikein ja tarjosi joko harmaasävyjä tai mustavakoista.
Bonelli oli se taho joka otti puheeksi värit ja siihenkin Deodato vastaus oli että jos tahdotaan puhdasta mustaa (=tussaus) sekin käy.
Sitten molemmat sankarit päättivät löytää sisäisen vänttyränsä ihan yhtä aikaa Bonellin syyttäessä deodatoa valehtelijaksi ja asiain vääristelijäksi josta kuka tahansa voisi hermostua, joskaan ei ehkä ihan tuossa mittakaavassa.
Rahastahan puhuvat molemmat ja Deodato mainitsee tuon Bonellin mainitseman ei rojalteja kuten marvelilla.
Tarinassa ei ole hyvistä ja pahista vaan ainoastaan kaksi tahoa joiden kommunikaatiokyvyt eivät vaan kohtaa muutoin kuin eri päistä pääkatua puoliltapäivin.
-
Näyttää siltä, että Suomessa julkaistut Texit mahtuvat reiluun neljään muuttolaatikkoon. 8]
Hyllyjen perusteella oletin jotenkin enemmän.
-
Riippuu tietysti muuttolaatikoiden koosta sekä siitä, miten tiukkaan ne sinne murjoo.
-
Muutoissa on aina yllätyksiä. Löytyi 80-luvun loppupuolen Texejä laatikollisen verran lisää... näitä en ole tainnut nähdäkään sitten vuoden 99, kun muutin tähän kämppään... Kesälukemiset onkin sitten taattu täksi vuodeksi ;D
-
"Toukokuun julkaisukalenteri nyt blogissa! Luvassa paljon Tex Willeriä."
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-toukokuu-2015/
Onhan tuota. Kirjastokin lähtee uusintapainatuksille alusta.
-
Hienoa! Uusintapainatus kertoo siitä, että menee kaupaksi!
-
Eikös näistä otettu toiset painokset heti kättelyssä? Ainakin alkupään numeroista. Eli olisiko tuo jo sitten kolmas painos..?
-
Eikös näistä otettu toiset painokset heti kättelyssä? Ainakin alkupään numeroista. Eli olisiko tuo jo sitten kolmas painos..?
Ainakin eka kirjastosta tuli 2. painos ajat sitten eli 3. painos nyt kyseessä.
-
Aina vaan hienompaa! kertoo siis siitä, että menekki on ylittänyt reilusti kustantajan odotukset!
-
Terveisiä Norjasta! Olin työmatkalla ja tutustuin myös paikalliseen sarjakuvatarjontaan, erityisesti Texiin. Kioskeissa oli tarjolla kolmea TW julkaisua: uusin norminumero (siis sama kuin täällä, se Piccinellin piirtämä El Morisco -jutskan eka osa), Maxi-Tex nro 40 (Lohikäärmeen paluu) ja Color Texistä erillisjulkaisu (nro 2 Norjassa, se Civitellin seikkailu mikä juuri tuli Suomen normeissa). Ostin nuo kaksi ensin mainittua (normi = 6,60 € ja maxi 11,80 €, eli suunnilleen Suomen hintatasoa; eli siis halpoja, kun suhteuttaa Norjan yleiseen hintatasoon).
Kiinnostavaa oli, että sekä normissa että Maxissa oli ilmoitettu koko vuoden 2015 ilmestymisaikautaulu Texien osalta! (Suomessahan Egmont pihtaa näitä tietoja ja kertoo kuukauden lopussa mitä mitä seuraavan kuukauden aikana ilmestyy.) Noiden tietojen mukaan Norjassa ilmestyy tämän vuoden aikana 13 normia, 5 värikirjastoa, 6 maxia ja yksi suuralbumi; kun tuohon vieläl lisää se värillisen erillisjulkaisun, niin yhteensä 27 julkaisua. Siis suunnilleen sama määrä kuin Suomessa, mutta hieman eri formaateissa.
Maxeja on tosiaan tullut Norjassa jo 40 ja tämän vuoden aikana päästään jo numeroon 44; meillä tuo viimeisin oli nro 29. Eli norjassa on tehty vielä enemmän näitä omia klassikkomaxeja; mukana lienee myös Italian almanacoista koostettuja.
Maxissa oli mukana myös mainoksia muista tulevista sarjakuvista. Kioskissa näinkin yhden Pioner -pokkarin, joka näytti sisältävän meillä aikanaan Lännentiessä julkaistuja tarinoita. Lisäksi Kapteeni Mikin ja Davy Crocettin seikkailuja on alettu julkaista: http://www.univers.no/tegneserier/ovrige_tegneserier/Davy-og-Miki-2/sku-51365
Kaikkiaan näytti siltä, että Norjassa ei sarjakuvien julkaiseminen ole kuihtunut niinkuin täällä meillä, myynnissä on yhä mm. Mustanaamiota ja Agentti X9:ää.
-
Tex-puisto (ei huvi-) Roomaan (http://www.sergiobonelli.it/news/notizie-flash/38668/L-inaugurazione-del-Parco-di-Tex.html).
Timo
-
Mikäs tämä Makedonian twiitti on? Jännän äärellä?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=30493) (https://twitter.com/MakedoniaTre/status/602065618884493313)
-
Viitannee seuraavaan normiTexiin, joka ilmestyy huomenna keskiviikkona (tilaajille jo tänään).
-
Eiköhän tuossa paremminkin viitata uuteen Tex kirjastoon ja suuralbumiin jotka tulevat tuonne myyntiin tällä viikolla.
-
Mitenkäs sinne niin myöhään? Minä ostin omani viime keskiviikkona.
-
Jokin aika sitten kronikassa n:o 40 julkaistusta tarinasta Poppamies Nana paljastui mielenkiintoista tietoa (?). Tiesin, että Nana sekä Victorio olivat todellisia henkilöitä ja jutussa on parikin tekstilaatikkoa, joissa mainitaan joitakin seikkoja tapahtuneiksi 'asiakirjojen mukaan'. Oletin kuitenkin, että hahmoja on käytetty yhtä vapaasti kuin esim Daltoneita eräässä jutussa.
Mutta mm engl Wikipedian mukaan Steve Cratte ja Ben Haring saattoivatkin olla todellisia henkilöitä ja koko juttu on muutenkin tapahtunut. Texin ja Carsonin sijasta heitä vain jahtaa kolme intiaanitiedustelijaa.
Todellisuus on näköjään tarua ihmeellisempää, ellei joku sitten taas vedätä Wikin lukijoita...
Boselli kuulemma lukee hirvittäviä määriä, hän on myös kirjoittanut monta tarinaa, joissa on todellisia henkilöitä ja Tex sivuosassa. Montakohan niistä on poimittu suoraan historiankirjoista tai legendoista...?
Edit. kyseisessä kronikassa on sivulla 130 signeeraus M G Letteri. Mikä se 'M' on?
-
Alla olevan linkin tarina vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta... Syksyllä sitten ;)
http://www.sergiobonelli.it/scheda/38832/Winnipeg-.html
-
Ennakkohehkutusta alkusyksyn Tex-sadosta mm juttua Kronikasta.
http://blogi.egmontkustannus.fi/2015/07/17/ennakkohehkutusta-tex-willerin-tuimaakin-tuimempi-syyssato/
-
Ou nou! Ferdinando Fusco on kuollut :'(
-
Katselin Facebookin puolella aikaisemmin, että näin on käynyt.
Fusco ehti piirtää kauan Texiä ja minulle tulee mieleen hyvinä tarinoina esim. Klaatun kulta, Cheyenne Club ja Kuolleista noussut kostaja (Il Carnicero pahiksena eli Paul Balder). Varmaan niitä on muitakin kovia tarinoita. Fusco jos joku osasi piirtää erämaan maisemat kohdalleen.
(http://i40.tinypic.com/qsnsra.jpg)
-
Kurja uutinen oli tietysti tuo Fernando Fuscon siirtyminen autuaammille preerioille.
Itselle Fuscon piirtämät Tex-tarinat olivat jotenkin niitä sykähdyttävimpiä. Maisemat ja tunnelma aina kohdallaan. Top 5 tarinoihin lukisin Tehtävä Great Fallsissa 1- 4 / 79 ( mikä on samalla myös yksi kaikkien aikojen parhaista Tex - tarinoista koskaan ), Rautanaamio 2 - 4 / 81, Paholaisen merkki 2 - 3 / 1982, Kuolleista noussut kostaja 3 - 5 / 87 ja Murhaajan saappaissa 8 - 10 / 92.
Myös tarinat Petturi 5 - 8 / 93, Cheyenne Club 13 - 15 / 87, Väijytys laivassa 5 - 8 / 90, Kuolema virralla 2 - 5 / 91 sekä kurjuuden reservaatti 10-12 /88 kuuluvat suosikkeihini. Varmasti muitakin mielipiteitä löytyy siitä mitkä Fuscon piirtämät tarinat kuuluisivat tuolle listalle.
Jostain syystä luin hiljattain kasari - Tarzaneita läpi ja huomasin, että ainakin numerossa 11 / 83 oli ilmiselvästi Fernandon piirtämä tarina. Tarzanin kasvoissa ja ruumiinrakenteessa oli selvästi Texin piirteitä havaittavissa ja sanomattakin selvää, että tarinassa esiintynyt naishenkilö oli kuvankaunis, kuten Fuscolla oli tapana kuvata kauniimpaa sukupuolta myöskin aina Tex - tarinoiden yhteydessä.
-
Fuscon suomeksi julkaistuja Tarzaneita:
Leopardijumalan papitar, Tarzanin kolmas suuri seikkailukirja 1971 (Up. Tarzan 8/1984)
Sovinto, Tarzan kesäkirja 1978
Unohdettu kylä, Tarzan 11/1983
Musta pantteri, Tarzan 1/1984
-
Aivan huikea Tex-lokakuu tulossa: 2 normia, suuralbumi, kirjasto ja se jättikirja! http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-syyskuu-ja-lokakuu-2015/
Huh!
-
Tex-julkaisut pelastavat loppuvuoden, hyvä sato on tulossa.
-
Tanskalaisen Tex Willerin mainos vuodelta 1972.
Sama suomeksi Salama-lehdestä numerosta 1971/03 :-D
-
Laatunen ihmetteli jo Talouselämä-lehdessä hallituksen synnyn jälkeen, miksi pääministeri tarjoaa valtaansa ulkopuolisille.
”Kun hallitus ilmoittautuu työmarkkinakentälle pelaajaksi, se ei pääse pelistä enää pois. Se jää prosessin vangiksi”, Laatunen kirjoittaa.
Nyt hallitus on Laatusen mukaan tullut nurkasta ulos Tex Willerin tapaan ampumalla.
”Näkikö Sipilä neuvottelupettymyksessään Martti Lutherin tavoin seinällä pirun SAK:n hahmossa ja heitti sitä mustepullolla eli poikkeuksellisella leikkauslistalla ja kömpelöllä juridisella rakennelmalle?”, Laatunen ihmettelee.
Willer mainittu! Aamulehti 24.9
-
Tuolla Maxi-Tex keskusteluissa kirjoitin että mielestäni Diso on jopa huonompi piirtäjä kuin Galep, josta muutama Tex-fanaatikko veti herneen nenäänsä. Vedän hiukan sanojani takaisin ja sanon että Galepin taide ei häiritse jos kyseessä on mielenkiintoinen tarina.
Minun Top3 Tex-piirtäjät ovat tällähetkellä Villa, Civitelli/Ticci
Lueskelin El Muerto opuksen El Muerto tarinaa ja tuli mieleen että mikä on ensimmäinen tarina jossa Tex kantaa kahta Coltia vyöllään? El Muerto tarinassa käyttää yhtä asetta, mutta Villan piirtämässä kuvassa(El Muerto opuksessa) Texillä on kaksi asetta.
-
^^ Kyllähän Tex kantaa jo ensimmäisessä tarinassa kahta asetta ( myös El Muerto-tarinassa ).
Se, mitä minä olen ollut huomaavinani ( ja äsken hiukan tarkistelin ) on, että Texillä ja Carsonilla on kaksi asetta, Kitillä yleensä yksi ja Tigerillä ei välttämättä ole revolveria lainkaan.
Fusco piirsi minusta useasti kaikille kaksi revolveria, mutta hän aseisti melkein jokaisen maajussinkin ( ja selkäpuolelle vielä valtava veitsi... )
Muistan myös sellaisen jutun, että Letterin revolverit olivat valtavia, kun taas Nicolon olivat surkean pieniä ( sama koski myös viskipulloja ja korttipakkoja )
Uudempia ( viim 20 v ) en ole lukenut niin moneen kertaan, että osaisin tähän hätään tehdä tilastoa, mutta eiköhän uudemmilla piirtäjillä ole tarkat malliarkit jokaisesta hahmosta.
-
Niinhän se oli että El Muerto tarinassa kantoi kahta asetta, mutta Texin muisteloissa kantoi yhtä. Pitäisi katsoa ruudut tarkemmin.
-
Onkos tästä (http://bdzoom.com/91676/actualites/%c2%ab-tex-%c2%bb-en-albums-et-de-2/) ollut jo täällä puhetta?
-
En muista onko, mutta tämä on joka tapauksessa sitä uutta värialbumisarjaa, jonka Serpieri talvella aloitti. Tulee siis puolivuosittain aina uusi. Ja näyttipäs muuten hyvältä!
-
Toivottavasti tämä sarja tulee tällaisena omana värillisenä albumisarjana Suomeenkin.
-
Toivottavasti tämä sarja tulee tällaisena omana värillisenä albumisarjana Suomeenkin.
Pienessä koossa harmaasävyillä? Ei kai sentään.
-
Saattaapa olla niinkin, että nuo kaksi ekaa värialbumia laitetaan ensi vuonna suuralbumien sarjaan yksissä kansissa – ja tietysti väreissä.
-
Sepä olisikin hienoa!
-
Twitter-tili @AmigosTex postailee paljon kuvia. Willeristeille hauska seurattava.
(https://pbs.twimg.com/media/CVeAa9bXAAEZoXQ.jpg)
(https://pbs.twimg.com/media/CVeAXjFWUAA8c4N.jpg)
-
Tuo alempi kuva on Claudio Villan keräilykuva Texin nuova ristampa -sarjaan. Siinä on Villan tekemä väritys ohjeeksi heppulille, joka tekee mustavalko-originaaliin tietokonevärit.
-
Jos nyt pikaista katugalluppia yrittäisi, niin mikä on mielestänne vuoden (2015) paras uusi Tex-seikkailu? Ajattelin pistää ehdokkaaksi Koipeliiniin, kun oli niin poikkeuksellisen hyvä Tex-vuosi. Ihan omavaltaisesti asiaa en viittisi päättää, koska oli monta todella hyvää tarjolla. Pintapuolisella vilkaisulla näytti siltä, että eniten kehuja saivat Piccinellin ja Bosellin Syvyyksien käärmeihmiset ja Mastantuonon ja Bosellin Verenkarvainen kuu. Molemmat tosin saivat osakseen myös rankkaa kritiikkiä. Hyvä olisi, että naistä kahdesta toinen valittaisiin, mutta toki saa ehdottaa muitakin.
Minun ääneni menee hyytävälle Syvyyksien käärmeihmisille!
-
Musta kirves(editoitu)
-
Syvyyksien käärmeihmiset miellytti myös minua.
-
Musta Kirves kolahti itselleni eniten, Syvyyksien Käärmeihmiset alkoi varsin jännittävästi mutta jotenkin loppua kohden meni vähän pitkäveteiseksi. Verenkarvainen Kuu ei nyt tältä istumalta muistu, tämä oli se Mastantuonon kuvittama tarina?
-
Musta Kirves kolahti itselleni eniten
Sama juttu, lukaisin tuon uudestaan aamusella. Jotenkin tuo kuolemansairas "konna" joka kuitenkin vain pyrki tasaamaan tilit keinoja kaihtamatta on tämän kirjoittajalle eräs mieleenpainuvimpia hahmoja viime vuosilta.
Näkisin mieluusti lisääkin tämän kaltaisia tarinoita jossa vakiohenkilöt hieman sivuosassa....
-
Jostain syystä mieleen nousi jokiseikkailu, jonka nimeä en nyt valitettavasti muista. Taisi ilmestyä väri-texeissä? Tältä istumalta en menisi vannomaan senkään hyvyyttä, mutta jotain siinä on kai ollut kun on mieleen jäänyt. Siis muutakin kuin ne värit.
-
Jostain syystä mieleen nousi jokiseikkailu, jonka nimeä en nyt valitettavasti muista. Taisi ilmestyä väri-texeissä?
Jep, väreissä.Oli se ihan kelpo tarina. Tuosta jäi kuitenkin pokerisession ohella päällimmäisenä mieleen noinkohan vain rangereilla on valtuuksia jaella pois jokilaivan omistajuutta....
-
Verenkarvainen Kuu ei nyt tältä istumalta muistu, tämä oli se Mastantuonon kuvittama tarina?
Jep.
-
Jep, Käärmeihmiset saa puoltoäänen täältäkin ;D
-
^^ Sama. Musta Kirves kakkosena.
Huonoin oli Henkien laakso.
-
Ok. Tähän tyrehtyi. Käärmeihmisillä mennään. Keskustelua vuoden parhaasta Texistä saa toki jatkaa.
-
Minulla on melkein kaikki tämän vuoden Texit paria ensimmäistä lukuunottamatta vielä lukematta, joten ihan tämän ketjun perusteella tuli nyt aloitettua kasan keskeltä ja luettua tuo Syvyyksien käärmeihmiset. Täytyy sanoa, että on aika kovan luokan tarina se, joka tuosta vielä paremmaksi pistää tämän vuoden Willereistä puhuttaessa. Huima tarina. Erilaisuudessaan noussee mieleen vielä myöhemminkin; monet tarinat tuppaavat unohtumaan tyystin yhden lukukerran jälkeen. Tietysti eri mieltäkin tarinan hyvyydestä voi olla, kuten tuolla uusin Willeri -ketjussakin mielipiteet hieman jakautuivat. Ylipäätään ymmärrykseni mukaan aika kovatasoinen Tex-vuosi ollut, joten herkkua riittää vielä useamman tarinan verran. 8]
-
Kyllä käärmeimmeiset sopii Texiä edustamaan Koipeliiniehdokkaana paremmin kuin esmes tuo Kanada-raamattu tahi Galvestonin suuralbumi, maxista puhumattakaan.
-
Toivottavasti alkavana vuonna 2016 Tex Willerin normisarjaa painettaisiin nykyistä laadukkaammalle paperille. Paperilaadun taannoinen huononeminen oli harmittavaista.
-
Käärmeihmisillä mennään.
Eipäs mennäkään. Säännöt sanovat, että julkaisu pitää olla kirjakauppalevityksessä ja sitähän normipokkarit eivät ole. Maxit ja suuralbumit kelpaavat tähän kisaan, jos joku toimittaja sellaista sinne ehdottaa. Säännöt ovat sellaiset, ja niitä kunnioitettakoon. Minun moka, en ollut perehtynyt sääntöihin tarpeeksi hyvin. Mutta plussapuolena se, että ainakin saatiin selväksi se vuoden paras Tex-tarina. :)
-
Kävin pikaisesti läpi mitä vuonna 2015 on tullut, ja mielestäni ei tämä vuosi ollut mitenkään poikkeuksellisen laadukas jos nyt ei mikään roskavuosikaan. Erikoisuuksia oli värilliset lyhyttarinat jotka olivat ihan kivoja välipaloja sekä Delta Queen, joka osoitti että Civitellin tarinoihin ei värit istu, tai ainakaan näin kirkkaat mitä siinä tarinassa oli. Verenpunainen Kuu jäi mieleen Bosellin kenties tylyimpänä tarinana mikä saa jotenkin epäilemään jopa jonkinlaista henkilökohtaista synkkää kautta, meno oli välillä melkeinpä Seguran kynästä. Eikä raiskaustakaan ole isommin lehden historiassa käsitelty ainakaan näin suoraan mitä kyseisessä tarinassa.
Muutenkin tulee mieleen että voisi olla ihan paikallaan laittaa ulos joku kevyempi/koomisempi tarina kuten Taivaallinen Takaa-ajo (joka muuten varmaan yksi harvoista tarinoista joissa kukaan ei kuole) jottei mennä ihan pelkällä mustat varjot + sata ruumista per tarina-linjalla kokoajan.
-
Muutenkin tulee mieleen että voisi olla ihan paikallaan laittaa ulos joku kevyempi/koomisempi tarina kuten Taivaallinen Takaa-ajo (joka muuten varmaan yksi harvoista tarinoista joissa kukaan ei kuole)
Verta laitumilla olisi toinen missä arkkumanu ei saa töitä...
-
Muutenkin tulee mieleen että voisi olla ihan paikallaan laittaa ulos joku kevyempi/koomisempi tarina kuten Taivaallinen Takaa-ajo (joka muuten varmaan yksi harvoista tarinoista joissa kukaan ei kuole) jottei mennä ihan pelkällä mustat varjot + sata ruumista per tarina-linjalla kokoajan.
Olen tästä täsmälleen samaa nieltä. Tuo Boselli on jännä kirjoittaja. Se aina kehittelee jonkun kaavan, joka tuntuu aluksi piristävältä. Sitten se alkaa tympiä. Tämän jälkeen ilmeisesti Tex-toimitukseen alkaa tulla negatiivista palautetta, ja Boselli kehittää uuden sapluunan. No, nyt on nämä ahdistavat ja verikylläiset Texit nähty. Toivottavasti Italiassa palautelaatikot ovat täyttyneet. Tai toivottavasti Sergio Bonelli Editorella on Suomessa agentti, joka käy lukemassa Kvaakia! ;)
-
Työterveyslääkäri: Tex Willerin työn vaaratekijät ja riskinarviointi.
Klikkaa isommaksi:
(https://pbs.twimg.com/media/CX4XQTQUMAEaxP4.png) (https://pbs.twimg.com/media/CX4XQTQUMAEaxP4.png:large)
Egmontin Twitter-tililtä. (https://twitter.com/egmontkustannus/status/684009764070752256)
Tex näyttää haavoittuvan yllättävän usein päähän, ohimon kohdalle...
-
Texin "työn" arviointi terveysmielessä on mielenkiintoinen näkökulma. :)
-
Missä 70-luvun Texissä oli isojalkoja (bigfoot)? Oli joko yksi tai useampi isojalka ja asui(vat) karussa kallioisessa maastossa.
-
VIRGINIA CITY 1980/10/
http://www.huvipuisto.net/tex/tarinat/willer80.htm
Oisko tämä.
-
Tex Willerin ystävien kannattaa suunnata Karkkilan kirjastoon 17.3., koska tuolloin siellä pidetään luento aiheesta Tex Willerin tutkimisen ongelmia. Yritän tuoda esille joitakin yksityiskohtia, joita ei ole aiheesta ennen kuultu/tiedetty.
-
Yleisön pyynnöstä vähän päivitystä tulevista Texistä.
Perussarjassa on Italiassa julkaistuina seuraavat tarinat:
659-660, La chiesa sulla collina (kirkko kukkulalla), Font-Boselli. Onpa se Font nyt ikävän tuottelias...
661, Ricercato vivo o morto! (etsitään elävänä tai kuolleena), Danubio-Boselli
662-663, Carovana di audaci, Dotti-Faraci/Barbieri. Tarina-aihion on siis väsännyt uusi tulokas Luca Barbieri.
664-665, Partita pericolosa, Nespolino-Faraci
Lisäksi on ilmestynyt kolmas niitä ihmeellisiä, ohkaisia värialbumeitä, nyt nimeltä Painted Desert. Piirtäjänä Angelo Stano ja kirjoittajana Boselli. Ulos on tullut myös ensimmäinen Tex Magazine, jossa on kaksi tarinaa, molemmat uusilta piirtäjiltä. Näistä jälkimmäinen keskittyy Carsonin nuoruuteen, ja saattaa olla, että kyseessä on tarina, jossa ei ole Tex Willeriä lainkaan :o. Tämä Tex Magazine korvaa Almanacco dell'westin, jonka viimeinen numero ilmestyi siis viime vuonna. Luulin aiemmin, että Tex Magazine olisi väreissä, mutta ainakin näytekuvat ovat mv.
Perussarjassa julkaistaan Italiassa tänä vuonna seuraavaksi Rujun ja Ticcin (oujee!) tarina l'onere di guerriero numeroissa 666-667, seuraavassa kahdessa numerossa on Manfredin ja Seijaksen tarina nimeltä Octobus. Sitten tuleekin pitkästä aikaa kolmen pokkarin tarina Bad Hand Bosellilta ja Biglialta. Numeroissa 673-674 on Rujun ja Filippuccin La legge dei Forrester. Sitten, juhuu, Italiassa vuoden 2017 alussa tulee Civitellin ja Bosellin kolmiosainen Yaman paluu (jolle Cestarot ja Boselli väsäävät sellaista jatkoa, jossa on sitten itse Mefistokin kaiketi vuodeksi 2019). Tätä sitten seuraavat todennäköisesti Acciarinon, Bruzzon ja Venturin kaksiosaiset tarinat. Näitä seurannee Bosellin ja Piccinellin kaksiosaine tarina nimeltä Lupe. Siinä on siis jatkoa muinaiselle tarinalle, jossa Lupe Velasco kosaisi Texiä. Sergio Bonelli aikoinaan kielsi Bosellia tekemästä tätä tarinaa, mutta nythän Bosellin ei tarvitse enää välittää Bonellin kielloista. SB kielsi Bosellia tekemästä tarinaa myös Dynamiitin kuolemasta, mutta varmaan sekin seikkailu joskun ilmestyy neniemme eteen.
Tänä vuonna saamme Breccian suuralbumin ja ehkä myös Andreuccin, ja ensi vuonna sellainen tulee Carnevalelta ja/tai Majolta, Zuccherilta tai Altunalta. Eli ei näistä varmuutta ole. Aika paljon näitä näyttää olevan tulossa, mikä saattaa enteillä sitä, että ainakin jonakin vuotena tulisi ulos kaksi suuralbumia. Villan suuralbumi on edennyt niin, että hän viime lokakuussa oli sivulla 130 ja sen julkaisuvuodeksi on uumoiltu 2019. Aivan uskomatonta, että ukkeli saa yhden sarjakuvan valmiiksi 20 vuoden välein. Päätetään vielä sellaiseen uutiseen, joillekin hyvä ja joillekin huono, että Diso on saanut taas yhden Maxi-Texin valmiiksi. Voi olla, että tulee kunnon horror-Tex, mutta ei ehkä siinä mielessä, kuin tekijät ovat tarkoittaneet. Toinen vanha jäärä, jonka kynän kärki on ilmeisesti katkenneena tyvessä nuljunut viime vuodet, Repetto, ei ilmeisesti enää piirrä Texiä. Ainakaan häneltä ei keskeneräistä tarinaa ollut listattuna. Kiitos ja kumarrus siihen suuntaan!
-
Tex Magazinen toinen tarina on Kit Carsonin nuoruusseikkailu!
http://www.comicus.it/index.php/mainmenu-rece/item/61787-tex-magazine-1-2016/61787-tex-magazine-1-2016
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=32737)
-
Kiitos ja kumarrus Jannelle! Paljon mielenkiintoista Tex-rintamalla tulossa, ja ennen pitkää nuo Italian uutuudet saapuvat myös meille. Itselle jäi erityisesti mieleen noista nyt tuo Lupe, jota siis Piccinelli piirtää. Vautsi! Jos vähänkään siitä vanhan Meksikon villikissa -seikkailun fiiliksistä tuohon siirtyy, niin mahtavaa! Vaan mahtaako Lupe olla jo hieman varttuneempi noista ajoista?
Ja toki Ticciä odottaa aina vesi kielellä! Yaman paluu, Civitelli... jää nähtäväksi.
-
Näköjään taiteellisin vapauksin taiteiltu Wild Wild Westin Salma Hayek vierailee Tex Magazinessa. ;D
-
Taide on Kitin nuoruustarinassa ainankin minun silmille varsin hienoa katseltavaa.
:D
-
Tosiaan, taide Kitin nuoruus-jutussa on huikean näköistä, ja Jannen Tex-uutiset laittavat odotukset korkealle, paljon hyvää on tulossa.
Ticci iskee jälleen, siinä vasta hyvä uutinen!
-
Tex Willerin ystävien kannattaa suunnata Karkkilan kirjastoon 17.3., koska tuolloin siellä pidetään luento aiheesta Tex Willerin tutkimisen ongelmia. Yritän tuoda esille joitakin yksityiskohtia, joita ei ole aiheesta ennen kuultu/tiedetty.
Kiitos Jannelle mielenkiintoisesta puolitoistatuntisesta, aika meni siivillä!!
-
Kiitoksia. Porukkaa oli aika vähän, mutta kerrankin voi ihan rehellisesti todeta, että laatu korvasi määrän. Eli luennoisijallakin oli mukavaa!
-
Minulla ei ole enää Texin "tietokirjoja" mutta ainankin yhdessä niistä oli tilastoja aika tavalla. Muisti pätkii pahasti, olikohan opuksessa infoa kuinka monta kertaa Tex on käyttänyt "fyysistä suostuttelua"?
-
Joo, oli: 199.
-
Joo, oli: 199.
heheee...no ei ihme kit joissakin tarinoissa varoittelee rystyset kuluvat>:D
-
*piipahtaa käymässä*
No mutta, tuo Carsonin nuoruustarinahan näyttää vallan hienolta! Nyt heräsi odotukset.
Vaan oli minulla asiaakin.
Täällä varmasti tiedetään, mitä tehdä jos on yksi viimeaikainen numero jäänyt ostamatta. Pikkuveljeni nimittäin kyselee 1/2016:a perään. Kolmiosaisesta tarinasta on harmittavasti jäänyt yksi uupumaan. Tilausta ei ole, ihan kaupasta on kiikutettu. Kävin Egmontin verkkokaupassa, mutta siellä mainostettiin vain kestotilausta. Muissa nettiostareissa on hajanumeroja, muttei juuri tuota. Täytyykö vain odotella että se ilmaantuu antikvariaattiin?
-
Ei kai muu auta kuin odottaa :-/. Banana Pressinkään sivuilla ei näyttänyt olevan yhtäkään tämän vuoden opusta...
-
SS Libriconista tota vois saada vielä uutena...voi vaikka postikuluineen saada alle markettihinnan :)
-
Näin vähän arvelinkin. Kiitos vastauksista!
-
Repetto, ei ilmeisesti enää piirrä Texiä. Ainakaan häneltä ei keskeneräistä tarinaa ollut listattuna. Kiitos ja kumarrus siihen suuntaan!
Voivoi. Väärän tiedon levitystä. Repotto on vielä voimissaan ja ainakin yksi 110 sivuinen tarina häneltä vielä tulee. Todennäköisesti kuitenkin vasta vuonna 2018 Italiassa ja Suomessa puolisen vuotta myöhemmin. Notta ainakaan vauhti ei enää päätä huimaa.
-
Maxi-Tex 32 – Kit Carsonin menneisyys
-ilman muuta pakko-ostos ja koska kyseessä yksi ehdottomista suosikeistani taidan ostaa 2kpl, toinen arkistoon ja toinen lukukappaleeksi.
Tex Willer suuralbumi 34
-hankittava niinikään.
Tex Willer – Flagstaffin suuri vehkeily
-menee jo kinkkisemmäksi. Molemmat tarinat ovat kyllä hyviä mutta libriconin hinta ratkaisee. Koska aikaisemmat tiiliskivet ovat jo hyllyssä kyllähän tämä jo silläkin tekosyyllä olisi pakkohankinta mutta....
Kiitos infosta!
-
Bravo! Tex pelastaa taas meikäläisen sarjakuvasyksyn!
-
Minkäslainen tarina tuo Mies ilman menneisyyttä oli? Vuonna 1995 näytti olevan julkastu.
-
http://www.huvipuisto.net/tex/tarinat/willer96.htm
-
Suuren vehkeilyn julkaisu jättikirjassa hyvä päätös asiantuntijaraadilta. Pisin seikkailu tarina ei taida olla, vaan kunnia lankeaa Nolittan kynäilemälle Paluu Pilaresiin -tarinalle, joka pituudestaan huolimatta julkaisiin alunperin lyhennettynä. Poistetut sivuthan julkaistiin ensimmäisessä jättikirjassa El Muerto.
Toivottavasti raati valitsee vuoden 2017 (?) jättikirjassa Ticcia. 2000-luvun klassikko Salaliitto Custeria vastaan (2002) esim. Tai mikä vaan, sillä ei tule mieleen yhtään heikkoa tarinaa, jota mestari olisi ollut kuvittamassa. Mies on nimittäin saanut ohuemmatkin juonet neliöityä varsin innostavaksi lukukokemuksiksi.
-
Lukaisin Tex tarinan Seitsemän tappajaa (13-15/1999; Boselli & Marcello). Tuon jatkotarinaahan oli hiljan julkaistu Kid Rodelo jutska, joka oli minusta yksi heikoimmista seikkailuista. No, tämä on jos mahdollista vielä surkeampi. Siis minun mielestä. Ei tuommoiset omituiset otukset kuulu Texiin. Kerta kaikkisen ällö. Ja ällöttävyyden kruunasi Marcellon piirros. YÄK!
-
Itse kyllä listaisin jack thunderin top 20 joukkoon. Mukavan toiminnantäytteinin tarina ja omaperäisiä kelmejä...
-
Sauli Niinistö kertoi tänään Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa lukeneensa nuoruudessaan Tex Willeriä.
-
Sauli Niinistö kertoi tänään Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa lukeneensa nuoruudessaan Tex Willeriä.
Juu lapsena ::) Lukee varmaan vieläkin, ei vaan kehtaa myöntää :laugh:
-
Toimiva palvelu tuo Lataamo ja voihan se olla joskus todellisuutta myös Texin kohdalla. Toki Aku Ankkaa lukee varmaan Texiin verrattuna ainakin 10-kertainen määrä ihmisiä Suomessa.
Onko tällaisesta palvelusta ollut missään vaiheessa minkäänlaista puhetta? Onko muissa maissa digitoitu ja tarjottu? Vai onko lukijoita kuitenkin Suomessa "liian vähän"?
-
Onko Tex ollut kahleiden talossa asiakkaana muissa tarinoissa kuin "suuri vehkeily", "viimeinen kapinallinen" ja meksikolaisjutskassa missä tutustui kaksoispeliä pelaavaan Cobra Galindeziin?
Etiäinen sanoisi on ainankin yksi tarina noiden lisäksi mutta en saa muististani paikannettua...
-
Egmontin julkaisukalenterista:
21.9. Tex Willer 12/16
21.9 Tex Willer Kronikka #46
28.9 Tex Willer Maxi-Tex #32
12.10. Tex Willer 13/16
19.10. Tex Kirjasto #36: Musta nuoli
19.10. Suuralbumi # 34
26.10.Tex Willer Kirja: Flagstaffin suuri vehkeily
( Ja tietysti juuri, kun ulkona lukeminen muuttuu mahdottomaksi... )
( edit. normisarjan n:o14 tulee tietysti n viikon verran tämän listan jälkeen... )
( edit 2: korjattu Mr Fontin huomaama suuralbumin puutos )
-
Egmontin julkaisukalenterista:
21.9. Tex Willer 12/16
21.9 Tex Willer Kronikka #46
28.9 Tex Willer Maxi-Tex #32
12.10. Tex Willer 13/16
19.10. Tex Kirjasto #36: Musta nuoli
26.10.Tex Willer Kirja: Flagstaffin suuri vehkeily
( Ja tietysti juuri, kun ulkona lukeminen muuttuu mahdottomaksi... )
Urgh. Hirvee Tex-ähky on vaarassa iskeä läpi Suomen syys-lokakuussa!
-
Suuralbumi puuttuu vielä tuosta listauksesta, 19.10. tulee! Ei näillä vielä ähkyyn päästä ;)
-
Lukaisin Tex tarinan Seitsemän tappajaa (13-15/1999; Boselli & Marcello). Tuon jatkotarinaahan oli hiljan julkaistu Kid Rodelo jutska, joka oli minusta yksi heikoimmista seikkailuista. No, tämä on jos mahdollista vielä surkeampi. Siis minun mielestä. Ei tuommoiset omituiset otukset kuulu Texiin. Kerta kaikkisen ällö. Ja ällöttävyyden kruunasi Marcellon piirros. YÄK!
Loistavasti sanottu! En ole ko. tarinasta tykännyt koskaan.
Flagstaffin suurta vehkeilyä sen sijaan odotan kuin kuuta nousevaa.
-
https://www.facebook.com/egmontkustannus/posts/10154548676509168:0
Mihin loppuvuoden julkaisuun viitataan?
-
Olin just Egmontin naamakirjassa ja olin tulossa tänne ihmettelemään samaa.
-
Toi on Enrique Brecciaa!
Tuulettelin sitä jo jossain Tex-ketjussa. Yksi ehdottomia suosikkitekijöitäni.
Valikoivaan ja valistuneeseen makuun tietysti. :P :laugh:
...
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=64093
-
Tänään tuli Willerin mukana 1 kortti+ 5 tarraa, mutta mistä tuollaisen tarra-albumin voisi hankkia?
-
Kato pirkule. Ilmankos olikin niin nätisti Tex pussissa. Ja huippua: Ticcin taidetta. Tästä ei päivä paljoa parane.
Ekku
-
Tuo Migzin ja kumppaneiden ihmettelemä, Breccian taiteilema jutska on uusi suuralbumi Kapteeni Jack, tulee joskus lokakuussa.
http://www.bananapress.fi/tex-willer-kapteeni-jack-p-3022.html
-
Olinpa taas hätäinen, tästä tarra jutusta oli toisessa ketjussa asiaa.
-
Tuo Migzin ja kumppaneiden ihmettelemä, Breccian taiteilema jutska on uusi suuralbumi Kapteeni Jack, tulee joskus lokakuussa.
http://www.bananapress.fi/tex-willer-kapteeni-jack-p-3022.html
Jeps elikkä juurikin tämä kyseessä. Itsellä italokappale hyllystä löytyy ja on pirun hienoa katseltavaa. Varmasti jakaa mielipiteet aika kahtia persoonallisella kuvituksella, mutta suuralbumien sarjassa ehdottomasti loistava kuvittajavalinta ja loppuvuoden Texeistä itse ainakin odotan tätä todella paljon!
-
Toi on Enrique Brecciaa!
Tuulettelin sitä jo jossain Tex-ketjussa. Yksi ehdottomia suosikkitekijöitäni.
Valikoivaan ja valistuneeseen makuun tietysti. :P :laugh:
...
http://texwillerblog.com/wordpress/?p=64093
Ei tuon mallikuvan perusteella huonoimmasta päästä tuo Breccia, mutta alempana olevan kuvan perusteella tuo Laura Zuccheri on paljon parempi.
-
Ei tuon mallikuvan perusteella huonoimmasta päästä tuo Breccia, mutta alempana olevan kuvan perusteella tuo Laura Zuccheri on paljon parempi.
Breccia on paljon parempi.
-
Breccia on paljon parempi.
Perustelu? Minusta Breccia on kovin luonnosmaista ja köyhää.
-
Katsokaapa 2008/4 sivua 77. Punanahat antavat melkoisen taidonnäytteen miten vuorelta laskeudutaan oikeaoppisesti. ::) >:( :)
-
Katsokaapa 2008/4 sivua 77. Punanahat antavat melkoisen taidonnäytteen miten vuorelta laskeudutaan oikeaoppisesti. ::) >:( :)
Ne ovatkin tekijämiehiä, eivät kolmannen luokan veikkakustaksia... ;)
-
Uusimman Texin välissä on lappu jolla saa tilata ensi vuoden erikoisnumerot 85 euron hintaan:
4 kpl Kronikoita
2 kpl Maxeja
2 kpl Suuralbumeja
Hyvä homma, ei tarvitse pähkäillä mistä noita saa.
-
Olisivat voineet vähän paljousalennusta tarjota, vaikkei noissa postikuluja olekaan. Ja sitten on pelkona että posti tapansa mukaan ryttää. :)
-
Ovat tulleet suhteellisen paksussa kirjekuoressa ja ainakin minä olen saanut omani kunnossa.
-
Ruskeassa merkittömässä kuoressa? ;)
-
Valkoisessa ;D
-
Paljonkos enemmän sisältöä Oklahoma! ja Cheyenne Club -Maxeissa on kuin alkup. suom. pokkareissa?
-
Paljonkos enemmän sisältöä Oklahoma! ja Cheyenne Club -Maxeissa on kuin alkup. suom. pokkareissa?
CHEYENNE CLUB - Tex Willer 1987 / 13 - 1987 / 16
Suomenkielinen seikkailu on kaksi sivua lyhempi. Kaikki puuttuvat kohdat ovat numerossa 15/87.
- Sivujen 112 ja 113 välistä puuttuu 2 riviä.
- Sivun 113 keskimmäisen rivin molemmilta puolilta puuttuu rivit.
- Sivun 114 ensimmäisen rivin jälkeen puuttuu 2 riviä
OKLAHOMA - Tex Willer 1995 / 5 - 1995 / 7
Suomenkielisestä versiosta puuttuu 8 sivua ja yksi rivi.
Kirjojen 5/95 ja 6/95 välistä puuttuu yksi sivu ja yksi rivi.
Nro:sta 6/95 sivujen 5 ja 6 välistä puuttuu sivu.
Nro:ssa 6/95 sivut 63 ja 64 ovat vaihtaneet paikkaa.
Nro:sta 7/95 sivujen 8 ja 9 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 36 ja 37 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 49 ja 50 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 78 ja 79 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 89 ja 90 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 107 ja 108 välistä puuttuu sivu.
-
CHEYENNE CLUB - Tex Willer 1987 / 13 - 1987 / 16
Suomenkielinen seikkailu on kaksi sivua lyhempi. Kaikki puuttuvat kohdat ovat numerossa 15/87.
- Sivujen 112 ja 113 välistä puuttuu 2 riviä.
- Sivun 113 keskimmäisen rivin molemmilta puolilta puuttuu rivit.
- Sivun 114 ensimmäisen rivin jälkeen puuttuu 2 riviä
OKLAHOMA - Tex Willer 1995 / 5 - 1995 / 7
Suomenkielisestä versiosta puuttuu 8 sivua ja yksi rivi.
Kirjojen 5/95 ja 6/95 välistä puuttuu yksi sivu ja yksi rivi.
Nro:sta 6/95 sivujen 5 ja 6 välistä puuttuu sivu.
Nro:ssa 6/95 sivut 63 ja 64 ovat vaihtaneet paikkaa.
Nro:sta 7/95 sivujen 8 ja 9 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 36 ja 37 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 49 ja 50 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 78 ja 79 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 89 ja 90 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 107 ja 108 välistä puuttuu sivu.
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta! Pitääkin siis hankkia molemmat.
-
Muistaako kukaan onko vuoden 90 alussa julkaistu "Junarosvot" millainen tarina? Bellinghamista huomasin että tuotakin on pahoin leikelty suomijulkaisuun. Jos tuo tarina on mistään kotoisin niin sehän kannattaisi livauttaa johonkin uusintajulkaisuun puuttuvien rivien kanssa. Maxiksi taitaa olla liian lyhyt, tarvitsisi toisen tarinan kaverikseen.
Suomenkielisestä lehdestä puuttuu lähes kuusi sivua, kaikki puutteet ovat numerossa 2/90:
- Sivujen 42 ja 43 välistä puuttuu 1 rivi.
- Sivujen 75 ja 76 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 82 ja 83 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 101ja 102 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 105 ja 106 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 114 ja 115 välistä puuttuu 1 sivu.
-
Muistaako kukaan onko vuoden 90 alussa julkaistu "Junarosvot" millainen tarina?
Tarina on varsin hyvä, vaikka onkin todella kauan viime lukaisusta loppuratkaisu on iskostunut mieleen.
Olisi ilman muuta julkaisun arvoinen kun noinkin paljon on aikoinaan "saksittu"..
Harmi ettei tuo ole Suuren Vehkeilyn kanssa samoissa kansissa, silloin olisi ostotapahtuma vuorenvarma...
-
Ketkä ovat tulevan Yama tarinan kirjoittaja ja piirtäjä?
-
Boselli ja Civitelli
http://www.sergiobonelli.it/albo/sezione-privata/41269/il-segno-di-yama.html
-
Olikos tämä luvassa jo alkuvuodesta Suomessakin?
Ekku
-
Kyllä vain, numerossa 3/17 ensimmäinen mahdollisuus julkaista jos siis ei laiteta color texiä justiinsa siinä kohtaa. Kolmiosainen tarinahan tuo taitaa olla.
-
Boselli ja Civitelli
http://www.sergiobonelli.it/albo/sezione-privata/41269/il-segno-di-yama.html
No, nyt on helvetti valloillaan!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=34148;image)
-
Yama: Se tulee kohti kaupunkia!
Äitee: Aivan kuin helvetti olisi kuullut rukouksesi!
Yama: Katso! Näitkö? Kuolema ja demoni myrskyn silmässä!
Äitee: Minä en... ?!
Olemme siis jännän äärellä!
-
Herkkua tiedossa.
Ekku
-
Taide Yaman ja äiteen osalta näyttää hyvin kelvolliselta, eikä myrskyn kummajaisissakaan moittimista.
Hmm, äitee ollut dieetillä sitten viime näkemän..
:D
-
Mutta edelleen " hirveen näkönen harppu".
Ekku
-
Civitelli on todellakin saanyt käyttää pistetekniikkaansa tuota sivua tehdessään. Oikea mies on valittu hommaan.
-
Tuolla olisi vähän stooria:
http://blogi.egmontkustannus.fi/
-
Tuolla olisi vähän stooria:
http://blogi.egmontkustannus.fi/
Hieno juttu ja haastattelu. Itsekin miehen lauantaina tavanneena voin hyvin kuvitella hänen vastanneen ja käyttäytyneen noin kuten Janne tuossa kirjoittaa.
-
Hyvä Janne! Hyvä juttu! Näin kyllä hemmon kun oli piirtelemässä, mutta en itse ollut juttusilla.
-
Hyvä Janne! Hyvä juttu! Näin kyllä hemmon kun oli piirtelemässä, mutta en itse ollut juttusilla.
Etkö hakenut piirustusta keräilykirjaan?
-
Ei ollut keräilykirjaa mukana. En osannut arvata että DelVecchio olisi ollut enää paikalla kun menin, eli töiden jälkeen perjantaina.
-
https://m.youtube.com/watch?v=joSR80_LXUM
Ihan mielenkiintoinen video, vaikka en sanaakaan italiaa ymmärrä. Jokatapauksessa Tex-team tuossa käy tulevaa satoa läpi ja taustalla näkyy maistiaisia. Täytyy sanoa että näyttää ihan hemmetin hyvältä.
Ensinnäkin Civitellin Yama-tarina, josta muutama lisäsivu tuollakin videolla vilahtaa, vaikuttaa entistä kiinnostavammalta. Eipä paljon paremmin kuvittajan valinta olisi tuohon tarinaan voinut osua, on tainnut vanha kunnon Fabio pistää kaiken osaamisensa kehiin. Luulenpa että tarinapuolikin on aika mintissä, Boselli ei varmasti ole halunnut toistaa Nizzille sattuneita kömmähdyksiä.
Erittäin hyvältä vaikuttaa myös Piccinellin piirtämä Meksikon villikissa- tarinan jatko. Piccinelli ja Mastantuono ehdottomat suosikit itselle näistä uudemmista kuvittajista. Ja Mastantuono nyt kun mainittiin niin hyvältä näyttää myös hänen tuleva tarinansa, huppupäisiä kelmejä sisältävä tarina herätti kyllä odotukset senkin suhteen. Ai että, odottavan aika on pitkä!
Janne voisi italiaa sujuvasti ymmärtävänä vähän tulkata tuota videota, varsinkin Civitellin kommentteja kiinnostaisi kuulla.
-
Ihan mielenkiintoisia kuvia kyllä. Mutta en minä tuosta oikein mitään ymmärtänyt, jätin kymmenen minuutin päästä kesken.
-
Mikä seikkailu tuo on missä on noita etelävaltion jengiä naamioissa? Kyse on tosta videosta.
-
Ihankos tuolla on aina noin messevät järjestelyt, kun julkaisevat uuden tarinan ja taustavoimat? Ihankuin hiihtoliiton tilaisuus mutta iloisempi 😈. Muuta en ymmärtänyt kuin 'con' on jonkun kanssa.
Ekku
-
Mastantuono on siis piirtänyt tuon KKK-tarinan (kolme pokkaria), ja se julkaistaan vajaan vuoden päästä.
-
Ei ollut keräilykirjaa mukana. En osannut arvata että DelVecchio olisi ollut enää paikalla kun menin, eli töiden jälkeen perjantaina.
Itselläni ei ollut myöskään mukana omaa kirjaani, mutta onneksi pojan kirja oli! Mutta sain del Vecchiolta kyllä pojan kansion lisäksi luonnoksen messuilta ostamaani Kanadan kapinat raamattuun :)
-
http://www.sergiobonelli.it/albo/sezione-privata/41269/il-segno-di-yama.html
Tulevasta Civitellin Yama - tarinasta traileri hiukan animoituna .
Nami !
D
-
^ohoh, on Tex piirretty mukavan tylyn näköiseksi eikä Carsonkaan ole sen oloinen kun olisi häihin menossa.
Vaikka kiinnostus uutta Yama-tarinaa kohtaan oli jo valmiiksi suurta, niin pari kauhallista löylyä sivut löivät lisää...
;D
-
Claudio Nizzi tekee paluun Tex-kirjoittajien joukkoon. Mutta ei hätää, kyseessä on (tällä erää?) vain 32-sivuinen Color Texissä julkaistava tarina. Myös Berardi, se Ken Parker -kirjoittaja, aikoo kirjoittaa Texiä.
-
Claudio Nizzi tekee paluun Tex-kirjoittajien joukkoon. Mutta ei hätää, kyseessä on (tällä erää?) vain 32-sivuinen Color Texissä julkaistava tarina. Myös Berardi, se Ken Parker -kirjoittaja, aikoo kirjoittaa Texiä.
Onko kyseessä Berardilla uusi aluevaltaus Texin puolella vai löytyykö aikaisempia suomennettuja tarinoita?
Ekku
-
Oklahoma-maxi on Berardin kirjoittama. Tarina on julkaistu myös perussarjassa 20 vuotta sitten.
-
http://www.sergiobonelli.it/tex/2016/11/04/albo/i-quattro-cavalieri-1000199/
Taitaa olla neljä kaverusta pienissä vaikeuksissa, voi veljet.
Onkohan kansi harhaanjohtava vai pystyyköhän Yama vahingoittamaan uhrejaan jotenkin jopa etäältä käsin. Pirkule sentään.
-
http://www.sergiobonelli.it/tex/2016/11/04/albo/i-quattro-cavalieri-1000199/
Taitaa olla neljä kaverusta pienissä vaikeuksissa, voi veljet.
Onkohan kansi harhaanjohtava vai pystyyköhän Yama vahingoittamaan uhrejaan jotenkin jopa etäältä käsin. Pirkule sentään.
Ja ihankos se Moriscokin on matkassa.
-
Ja ihankos se Moriscokin on matkassa.
On on, ja hyvä niin. Jospa sillä olisi jokin pelastava loitsu noinkin tukalaan tilanteeseen.
Morisco on ollut Texeissä kyllä aikamoinen laaduntae, harvoin on ollut huonoa seikkailua jossa 'brujo' olisi ollut mukana. Hyviä taasen on aikamoinen lista.
-
Joo, se oli kumma, että Morisco ei ollut mukana viimeisimmässä Mefiston kohtaamisessa. Kaikkein hienointa olisi, jos vanha kunnon Padme kaivettaisiin naftaliinista. Hänhän pystyi pistämään Mefistolle kunnolla turpiin.
Ei tolla Tigerillä sentään suolet näy. Pieni lihashaava, tilkka viskiä ulkoisesti ja sisäisesti jne... ;)
-
Hieman jälkijunassa, mutta pakkohan minun on kertoa että näin juuri kuvan
ihanista t-paidoista Helsingin kirjamessuilla.
Laitoin juuri viestin Egmontille, että mistä sellaisen voisi ostaa.
Toinen vaihtoehto on itse tulostuttaa sama kuva t-paidalle - vai rikonko silloin
tekijänoikeutta?
-
Hieman jälkijunassa, mutta pakkohan minun on kertoa että näin juuri kuvan
ihanista neito... eikun t-paidoista Helsingin kirjamessuilla.
Laitoin juuri viestin Egmontille, että mistä sellaisen voisi ostaa.
Toinen vaihtoehto on itse tulostuttaa sama kuva t-paidalle - vai rikonko silloin
tekijänoikeutta?
Miulla kyllä vaimo nakkaa pihalle sarjiksineni, jos näkee paidassa nämä neitoset. Ai belsepuupi sentään.😉
-
Hieman jälkijunassa, mutta pakkohan minun on kertoa että näin juuri kuvan
ihanista t-paidoista Helsingin kirjamessuilla.
Laitoin juuri viestin Egmontille, että mistä sellaisen voisi ostaa.
Toinen vaihtoehto on itse tulostuttaa sama kuva t-paidalle - vai rikonko silloin
tekijänoikeutta?
Kait sitä omalle paidalleen saa tehdä mitä halajaa. Eri asia, jos tommosia tekee enemmän ja niitä kaupittelee.
-
Ei tolla Tigerillä sentään suolet näy. Pieni lihashaava, tilkka viskiä ulkoisesti ja sisäisesti jne... ;)
Tigerin pistohaava on kehon vasemmassa yläneljänneksessä .
Yaman veitsen terässä näkyvä veri osoittaa piston uponneen n. 7 - 8 cm .
Tuolla uppoamalla pisto ylettyy keuhkoon tai jopa osuu sydänpussin reunaan .
Shokkiin vajoaminen varmaa.
Erittäin hengenvaarallinen vaikkeivat suolet roikukaan ulkona .
Mutta käsikirjoittaja pelastaa !
D
-
Yaman veitsen terässä näkyvä veri osoittaa piston uponneen n. 7 - 8 cm .
Ei lainkaan välttämätöntä; ompahan voinut viiltää kyljen reunaa pitkin.
-
Ja kuinka vaarillinen tuo haava onkaan jos se onkin vain kaikkien kolmen (tiger, tex, morisco) harha-aistimusta. Yamahan on jonkinlainen henki tuossa kannessa, eikä lainkaan fyysisessä olomuodossa. Tuota veistäkään ei siis fyysisesti voi olla jolla haava on tehty, joten ei kai haavaakaan silloin voi olla.
-
Näinkin voi olla. Kyllä nyt jänskättää niin kovaa että kuinka sinne ensi kevääseen asti jaksaakaan venailla? ;D Hyvässä yamassa näyttää siis Tex-lehden tulevaisuus olevan.
-
Se todellinen, jopa käsittämättömän,hyvä uutinen on se, että Barardi on pestattu käsikirjoittajaksi. Mikäli vanhalla herralla on edes hitunen vanhaa luovuutta jäljellä ja hallussaan Bonellin taantumussensorien mandaatti, niin Tex sarjakuva kokee renessanssin.
Oma skeptisistinen luonteeni ei usko, että Yama-tarinasta tulee edes pienehköä elämystä. Toivon.että olen väärässä. Mutta Berardin ensimmäistä tarinaa on syytä odottaa yli ideologisten rajojen.
-
Jos odotukset ovat suuret, ja niinhän ne ovat, Yama-tarina voi epäonnistua helposti. Taannoinen viimeinen Tiikeri-tarina on hyvä esimerkki siitä, että ei jäänyt kovin suuria muistijälkiä.
Edellinen Mefisto-tarina oli kyllä hieno, vaikka siitäkin käytiin monta tiukkaa puheenvuoroa "säännön" rikkomisesta. Kansikuvan perusteella kyseessä voi olla siis taas "sääntörikko", mutta se tekee vastustajista harvinaisen vaarallisia. Mahtavaa odotella Yama-tarinaa.
PS: Hienoa huomata, että Padmaa ei ole unohdettu. Itse muistuttaisin myös, että Pii on elossa.
-
Ja kuinka vaarillinen tuo haava onkaan jos se onkin vain kaikkien kolmen (tiger, tex, morisco) harha-aistimusta. Yamahan on jonkinlainen henki tuossa kannessa, eikä lainkaan fyysisessä olomuodossa. Tuota veistäkään ei siis fyysisesti voi olla jolla haava on tehty, joten ei kai haavaakaan silloin voi olla.
Tuossa on hyvä pointti .
Kuvassa Yama tosin on läpinäkyvä mutta veitsi ei .
Kahvakin näkyy "kiinteänä" Yaman käden läpi .
D
-
Jos odotukset ovat suuret, ja niinhän ne ovat, Yama-tarina voi epäonnistua helposti. Taannoinen viimeinen Tiikeri-tarina on hyvä esimerkki siitä, että ei jäänyt kovin suuria muistijälkiä.
Edellinen Mefisto-tarina oli kyllä hieno, vaikka siitäkin käytiin monta tiukkaa puheenvuoroa "säännön" rikkomisesta. Kansikuvan perusteella kyseessä voi olla siis taas "sääntörikko", mutta se tekee vastustajista harvinaisen vaarallisia. Mahtavaa odotella Yama-tarinaa.
Jostain syystä tuntuu, että Yama-tarina ei epäonnistu. Luulen, että Boselli on jo vuosia miettinyt, että kuinka saisi Mefiston ja Yaman nostettua siitä suosta, johon Nizzi heidän upotti. Nizzihän tunnetusti sairastui burnoutiin kesken Mefiston kirjoittamisen, mikä ikävä kyllä näkyy tarinassa. Ei mies viitsinyt kunnolla edes kerrata edellisten tarinoiden tapahtumia. Sen sijaan Boselli on mielestäni osoittanut sen, että silloin kun hänellä on kunnianhimoa ja motivaatiota, niin osaahan hän kirjoittaa. Tätä motivaatiota on viime vuosina näkynyt melko harvakseltaan, mutta sen verran usein sitä on pilkahtanut, että voidaan sanoa taidon olevan tallella.
-
Hiukan tilastotietoja:
Tex 14/2016 oli 1200. suomenkielinen Tex-julkaisu
Tex 16/2016 ilmestyessään on 700. pokkari
Hetkinen, Tex-tarrakirjakin voitaneen laskea mukaan virallisiin julkaisuihin ???
-
http://www.sergiobonelli.it/tex/2016/12/02/albo/l-inferno-che-urla-1000325/
Hornan kekäleet!
-
Aivan huikeata! Tuskin malttaa odottaa.
-
Hetkinen, Tex-tarrakirjakin voitaneen laskea mukaan virallisiin julkaisuihin ???
Ilman muuta. Onhan siinä mukana myös aiemmin julkaisematon tarina.
-
Aika hassu juttu sattui: ranskalaisen eversti Paul Malmassarin uudessa panssarijunaensyklopediassa oli meksikolaisten panssarijunia käsittelevässä luvussa yhtenä lähteenä teos "El Treno Blindado, kirj. Antonio Segura"...
-
Onko suomenkielinen teos. Jos on, niin kääntäjä ei ole tietoinen, että kyseinen teos on jo suomeksikin.
-
Ei ole suomeksi. Englanninkielinen. Brittijulkaisija on Seaforth ja amerikkalainen kustantaja on U. S. Naval Institute Press. On uusittu ja laajennettu painos ranskankielisesta Editions Heimdalin kirjasta.
-
Bananapressissä on infoa tulevista julkaisuista;
Maxi;
http://bananapress.fi/fi/tuote/8968276
Suuralbumi;
http://bananapress.fi/fi/tuote/8983696
Maksi kiinnostaa erittäin paljon...
::) 8]
-
Italian päässä ilmestyy nyt niin monta eri sarjaa, että pitää olla tarkkana, mistä sarjasta on kyse. Nyt siis ilmestyy ison värillisen sarjan (Cartonato Tex, mitä nyt tarkoittaakaan suomeksi) kolmas ja neljäs osa. Ilmestyvät siis meidän kotoisessa suuralbumi-sarjassa. Hyvää siis luvassa niin maxi- kuin suuralbumirintamalla.
-
Jep, mukava Tex-kevät tiedossa. Tuo tulevan albumin piirtäjä Giulio de Vita vaikuttaa aika hyvältä piirtäjältä.
Täällä pari näyte sivua http://shop.sergiobonelli.it/albo/sezione-privata/41095/sfida-nel-montana.html
-
Väriä pukkaa kolm3n numeron verran...
http://blogi.egmontkustannus.fi/2017/02/10/varilliset-tex-willerit-vuonna-2017-kauhutunnelmointia-ja-tuimaa-toimintaa/
-
Väriä pukkaa kolm3n numeron verran...
http://blogi.egmontkustannus.fi/2017/02/10/varilliset-tex-willerit-vuonna-2017-kauhutunnelmointia-ja-tuimaa-toimintaa/
Dodi. Ja taas toivoisi tiheämpää julkaisutahtia tai sitten noissa muissa sabluunoissa lisää julkaisuja. Mutta hyvältä nämä värillisetkin näyttää.
Ekku
-
Hieno uutinen, hieman nihkeän alun jälkeen tapahtuu parannus.
Jutussa on pieni irvailu:
"Pian koittaa vanhoillisimpien Tex-fanien kolmen numeron mittainen kiirastuli, sillä Tex Willerit 3–5/2017 ovat sisäsivuiltaan riemunkirjavia, eli värikkäitä. Mustavalkoisuuden nimiin vannoville tämä on ikävä aika vuodesta, mutta onneksi vaihtelun virkistämiä löytyy myös melkoinen joukko...."
-
Täytyy sanoa, että Tissellin jälki tekee pahaa, tunnistaakohan hahmoja edes muuta kuin vaatteista. Ilmeitä lienee turha odottaa.
Rajua toimintaa akvarelleilla - ei toimi edes idean tasolla... koneelliset puhekuplat ja fontti 'kruunaavat' kokonaisuuden.
-
Tuossa näytön ruudulla homma toimii, mutta jos paperi on edelleen nykyistä ruskeaa huokoista laatua, niin melkoista akvarellituhnua on tiedossa. Toivottavasti Egmontilla olisi herätty jo näiden väripainatusten kanssa edes vähän parempaan paperilaatuun.
-
Maaliskuussa tule aimo annos Texiä:
http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-maaliskuu-ja-huhtikuu-2017/
Pari normia, yksi Kronikka, yksi Maxi ja yksi Kirjasto.
-
Hienolta näyttää maaliskuu! Ja hienoa on että Egmont on siirtnyt laveammin kertomaan julkaisutiedoista jo etukäteen; ennenhän julkaisukalenteria päivitettiin vain kuukaudeksi ja nihkeästi kuun vaihteessa. Hyvä näin!
Mutta mitäs Italiassa tapahtuu? Onko taas lanseerattu uusi uusintasarjaTex Classic? http://www.sergiobonelli.it/news/2017/02/17/gallery/tex-classic-riparte-lavventura-1000633/
-
Käänsin tuon alun italiasta enkuksi Googlen kääntäjä avulla ja tuo on jonkinlainen klassikkosarja väreissä:
"Since March 3, arrives on newsstands and comics a new series that repeats every fortnight, in beautiful books in color, the origins of Tex legend!
There are stories that never cease to amaze. Read and reread, maintain their charm and, page by page, help us explore the origins of a legend, and perhaps even to build their strength. Almost seventy years after first publication, since March 3, every fifteen days, we will re-present - on newsstands and in comic books - the birth of a myth, allowing you to read or reread all of the Ranger adventures created by Gianluigi Bonelli and Aurelio Galleppini, thanks to Tex Classic! 64 color pages, presented in an elegant robe "vintage", enclosed by covers that even recover some rare illustrations signed Galep. Here's how the initiative has our Graziano Frediani....."
-
Siinä on siis Texin ensitarinat taas uusissa kuoseissa, 64 sivuisina koostealbumeina ns. vintagehenkisinä. Ihan koko juttua en jaksanut tavata, mutta nähdäkseni ei sanottu, montako osaa julkaistaan. "Tarinat, jotka eivät lakkaa hämmästyttämästä." Minua taas ei lakkaa hämmästyttämästä italialaisten into julkaista samoja tarinoita kerta toisensa jälkeen ja fanikunnan into ostaa ne aina uudestaan. Mutta onhan niitä kompletisteja Suomessakin... :-[
-
^Samaa ihmettelen minäkin, luulisi että riittäisi laadukas Tex Kirjasto-sarja Italian hardcore-faneille.
Mutta pitää seurata minkälaisessa kuosissa tuo uusi sarja on ennen lopullista tuomiota.
-
Tuossahan on vain samaa meininkiä kuin meikäläisessä ankkakustantamisessa. Jos matsku menee eri formaateissa, niin ei kai siinä mitään. Itekin tykkäisin tuommoisista ohuemmista klassikkojulkaisuista kirjastojen sijaan.
-
Tuossahan on vain samaa meininkiä kuin meikäläisessä ankkakustantamisessa. Jos matsku menee eri formaateissa, niin ei kai siinä mitään. Itekin tykkäisin tuommoisista ohuemmista klassikkojulkaisuista kirjastojen sijaan.
Tuossahan olisi ideaa, lehtipisteisiin vaan tämäkin kokeeksi, sittenhän sen näkee meneekö tämäkin kaupaksi täällä.
Kirjasto on joka tapauksessa jo edennyt ihan eri vuosikymmenille.
-
Tuossahan on vain samaa meininkiä kuin meikäläisessä ankkakustantamisessa. Jos matsku menee eri formaateissa, niin ei kai siinä mitään. Itekin tykkäisin tuommoisista ohuemmista klassikkojulkaisuista kirjastojen sijaan.
Ihan samaa ne italialaiset tekevät oman ankkatuotantonsa kanssa. No kyllähän saapasmaalaiset saavat syystäkin olla ylpeitä oman maansa sarjakuvista.
Timo
-
Tex-ilta on tulossa.
-
Tex-ilta on tulossa.
Onkohan tuota Jannen esitystä mahdollista kuvata ja saada meille itä-suomen maalaisillekin nähtäväksi? Ei piäse tiältä sinne.
Ekku
-
Juliste on ainakin hyvä :P
-
Hyvältä näyttää, paikalle on päästävä! Helsingistä jotain kimppakyytiä?
-
Hieno juttu Mosabacka !
Varmasti mukana olen, kun on omalla paikkakunnalla saatu tämä onnistumaan...
-
Texiä mainostetaan oikein telkkarissakin: http://www.sergiobonelli.it/notizie-flash/2017/03/17/video/tex-classic-il-nuovo-spot-tv-1000759/
-
Salkkareissahan itse Sergay lukee yhtenään Tex Willeriä. Vähän väliä näkyy Willeri lehti kuvassa. :P
-
Pasquale Ruju kertoo eräässä haastattelussa vuoden 2015 lopulla, että on saanut 1,5 vuotta sitten valmiiksi tarinan nimeltä "Proteuksen paluu" käsikirjoituksen. Ikävä kyllä jutussa ei sanottu, että kuka on piirtäjä. Mutta jos käsikirjoituksen lopettamisesta on jo kolmisen vuotta, niin ei tässä enää kovin kauan voi mennä, että tarina julkaistaan. Varsinkaan, kun Ruju ei yleensä kovin pitkiä tarinoita raapusta.
Olisi kyllä voinut keksiä tarinalle mielikuvituksekkaamman nimen. Nyt on jo Montalesin, Yaman, Mestarin, Mustan Tiikerin ja Moriscon paluut. Saa nähdä, keksiikö kääntäjä jonkun omaperäisemmän nimiratkaisun.
EDIT. Toisaalta löytyi vastaus kuvittajakysymykseen: Bruno Ramella. Pitäisi ilmestyä vuonna 2019.
-
Luonnos sivu löytyi Ramellan työstä, eipä tuosta osaa sanoa minkälainen lopputulos on. ehkä netistä löytyisi valmiita sivujakin?
http://texwillerblog.com/wordpress/wp-content/uploads/2016/08/P%C3%A1gina-a-l%C3%A1pis-de-Bruno-Ramella.jpg
-
Aika kauan googlailin, ja tuo samainen sivu oli ainut, minkä löysin.
-
Täältä löytyi muutama kuva lisää, http://texwillerblog.com/wordpress/?p=68200
tuolla olisi myös Ramellan haastattelu Texistä
Harmi kun en osaa Italiaa, ja google translate käännös on mitä on :(
-
Ai hän on piirtänyt myös Nick Raideria ja Ukkostuulta? Kiinnostavaa!
-
Kiitos Jannelle, Mosabackalle ja muille willeristeille viihdyttävästä ja lämminhenkisestä tilaisuudesta Nurmijärvellä. Väkeäkin paikalla ilahduttavasti. Lisäbonuksena saimme nähdä maineikkaan teoksen Civitelliltä, ja keräilykorttitilannettakin tuli päivitettyä. Vamos seuraavaan kertaan!
-
Täältä löytyi muutama kuva lisää, http://texwillerblog.com/wordpress/?p=68200
tuolla olisi myös Ramellan haastattelu Texistä
Harmi kun en osaa Italiaa, ja google translate käännös on mitä on :(
Pikaisella vilkauksella oleellisinta näytti olevan se, että mies on tuhottoman hidas: 7-8 sivua kuukaudessa. Lisäksi hän kertoo, että ei tee sivuja kerralla valmiiksi, vaan tietyn kasan lyikkäriluonnoksia, jotka siten jossain vaiheessa tussaa kerralla. Nämä seikat selittävät ainakin sen, miksi kestää niin tuhottoman kauan ennen kuin tarina on valmis (tekstihän on valmistunut jo kolme vuotta sitten) ja sen, miksi miehellä on ollut tuossa vaiheessa näytillä vain luonnossivuja.
-
Kiitos Jannelle, Mosabackalle ja muille willeristeille viihdyttävästä ja lämminhenkisestä tilaisuudesta Nurmijärvellä. Väkeäkin paikalla ilahduttavasti. Lisäbonuksena saimme nähdä maineikkaan teoksen Civitelliltä, ja keräilykorttitilannettakin tuli päivitettyä. Vamos seuraavaan kertaan!
Oli kyllä hieno ilta. Huipentumana oli paikallisten willeristien pieteetillä järjestämä Tex-illallinen paikallisessa ravintolassa. 8]
-
Kiitos Jannelle, Mosabackalle ja muille willeristeille
Omastakin puolesta isot kiitokset, erittäin mukava tilaisuus! Puuttuvaa tarraa ei löytynyt mutta oli virkistävää voittaa jotain pitkästä aikaa. :)
-
Juu, kiitos myös omasta puolesta. Mukava ilta entusiastien kanssa.
Civitellin "varastettu" Taulu oli hieno ja kyllähän se tietokilpailusta saatu kirja + Lahjakortti lämmitti.
Nyt vaan venttaamaan sitä Yama-seikkailua..
-
Joskus ideasta (Tex-ilta kirjastoon) tulee mainio toteutus. Esim. paikalliseen ravintolaan kehitelty Tex-ateria eli pihvi perunavuoren ja omenatortun kanssa ei ollut minun ideani, mutta se täydensi mukavasti Jannen aloittamaa iltamaa. Vaikka tiesin monen olevan kiinnostunut, silti väkimäärä oli ennalta-arvaamaton. Ilo oli minun puolellani!
PS: kuinka sopivasti, uusin Tex oli tänään postilaatikossa :)
-
Kuulostaa hienolta tilaisuudelta. :)
-
Pasquale Ruju kertoo eräässä haastattelussa vuoden 2015 lopulla, että on saanut 1,5 vuotta sitten valmiiksi tarinan nimeltä "Proteuksen paluu" käsikirjoituksen.
Olisi kyllä voinut keksiä tarinalle mielikuvituksekkaamman nimen. Nyt on jo Montalesin, Yaman, Mestarin, Mustan Tiikerin ja Moriscon paluut. Saa nähdä, keksiikö kääntäjä jonkun omaperäisemmän nimiratkaisun.
Ja nyt on Italiassa julkaisuvuorossa Il ritorno di Lupe eli "Lupen paluu".
-
Ystävän pyydetyt tuliaiset Italiasta olivat pian Suomessa alkava Yama-tarina (Il segno di Yama) kovakantisena kokonaisena versiona ja toinen mielenkiintoinen isoja kuvia sisältävä kovakantinen.
Italiaa en osaa, mutta selatut kuvat kertovat sen verran, että hieno Yama-tarina on tulossa ja melkoisia temppuja velholla on takataskussaan.
Toisesta kirjasta (Fieramente Tex) olen tähän mennessä ymmärtänyt, että ilmeisesti se on erilaisiin sarjakuvamessuihin piirretyistä kuvista koostuva kirja. Jos jollakin kvaakisteista on sama kirja ja ymmärrystä enemmän, kertokaa lisää. Iso osa kuvista oli tuttuja netistä, mutta onhan nuo aivan älyttömän hienoja painettuna. On Villaa, Civitelliä, Cestaron veljeksiä, yksi Ticci ja monen muun piirtäjän hienoja mustavalkotyylittelyjä. Jos käytte Italiassa, niin tuo kirja on yksi parhaista tuliaisostoksista.
Il segno di Yama ja Fieramente Tex (https://drive.google.com/open?id=0B9VQtVfBL2TYU3FjVnluZXlxeDg)
Cestaro &
Civitelli esimerkit (https://drive.google.com/open?id=0B9VQtVfBL2TYT1lBZjlhQUNHZ2c)
-
Nythän on menossa melkoinen vanhojen hahmojen uudelleenherättely eli renessanssiaikaa.
Yama, Proteus ja Lupe. Vielä kun joku tajuaisi herätellä Mestarin eli sen happoa kasvoilleen saaneen kaverin, josta on ollut vaivaa muutamassa tarinassa.
-
Ystävän pyydetyt tuliaiset Italiasta olivat pian Suomessa alkava Yama-tarina (Il segno di Yama) kovakantisena kokonaisena versiona ja toinen mielenkiintoinen isoja kuvia sisältävä kovakantinen.
Italiaa en osaa, mutta selatut kuvat kertovat sen verran, että hieno Yama-tarina on tulossa ja melkoisia temppuja velholla on takataskussaan.
Toisesta kirjasta (Fieramente Tex) olen tähän mennessä ymmärtänyt, että ilmeisesti se on erilaisiin sarjakuvamessuihin piirretyistä kuvista koostuva kirja. Jos jollakin kvaakisteista on sama kirja ja ymmärrystä enemmän, kertokaa lisää. Iso osa kuvista oli tuttuja netistä, mutta onhan nuo aivan älyttömän hienoja painettuna. On Villaa, Civitelliä, Cestaron veljeksiä, yksi Ticci ja monen muun piirtäjän hienoja mustavalkotyylittelyjä. Jos käytte Italiassa, niin tuo kirja on yksi parhaista tuliaisostoksista.
Il segno di Yama ja Fieramente Tex (https://drive.google.com/open?id=0B9VQtVfBL2TYU3FjVnluZXlxeDg)
Cestaro &
Civitelli esimerkit (https://drive.google.com/open?id=0B9VQtVfBL2TYT1lBZjlhQUNHZ2c)
Ihan mielenkiinnosta kyselen jotta kuinka arvokkaita tuollaiset kovakantiset aarteet ovat?
Ekku
-
Jos ko. opukset ilmestyisivät Suomessa, ne olisivat kalliimpia. Ainakin painosmäärät ovat Italianpäässä isompia. Nyt kun googlasin, niin tuo ei ole ainoa Fieramente, tai miksikä noita nyt Suomeksi kutsutaankaan. Linkeissä näkyvät hinnat.
http://www.rwedizioni.it/pubblicazioni/fieramente-tex/
http://shop.sergiobonelli.it/tex/2017/01/10/libro/tex-il-segno-di-yama-1000438/
-
Eivätpä ole kauaa viivytelleet tuon Yama-tarinan uudelleenjulkaisun kanssa.
-
Jep, aika uskomatonta! No, pian saadaan täälläkin tuo Yama-seikkailu käsiimme. Egmont oli päivittänyt julkaisukalenterin, ja ihan mukavalta tuo alkukesä (touko-kesä) näyttää: 3 normia, suuralbumi, kronikka ja kirjasto; eli lähes joka viikko jotain. http://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri/julkaisukalenteri-toukokuu-ja-kesakuu-2017/
-
Ohessa tuomisia Rooman keikalta. Yama-hankinta ja mm. uusin normi-willer (Boselli- Mastantuono).
Pakko oli laittaa kuva myös hienosta kovakantisesta ja yli 500-sivuisesta Ukkostuuli-kirjasta, jossa tarinan runkona Little Big Horn. Tarina näyttää tosi vetävältä, joten olisi loistavaa, jos Egmont julkaisisi Ukkostuulesta vaikka näitä spesiaaleja.
Koska Comanchen julkaisu loppui harmittavasti kesken, tuli ostettua viimeiset tarinat pokkarikoossa ja mustavalkoisina (divarista läheltä Vatikaania). Noissa pokkareissa yhteensä 5 tarinaa (toisessa kannessa sama kuva kuin Apollon julkaisemassa osassa 6, mutta eri seikkailu).
Olisi ollut mukava tuoda enemmänkin, mutta aika ja matkalaukun tila eivät riittäneet. Harmittamaan jäi se, ettei Tex-figuuria ollut saatavilla.
-
Tuo Ukkostuuli-tarina on julkaistu myös perussarjassa. Eli tekevät niin kuin Texissä: nostavat parhaita tarinoita hienoiksi erikoisjulkaisuiksi.
-
Hei, tämäpä hauskaa! Italiassa julkaistaan Tex-pelikortit! Ymmärrykseni mukaan pelikortteja jaetaan uusien Tex-julkaisujen kylkiäisinä. Tämä ehdottamasti myös Suomeen! http://www.sergiobonelli.it/home/2017/05/31/news/le-carte-di-tex-1001219/
-
Ai hitto miten hyvä idea. Nuo ehdottomasti meillekin. Ei tarvii aina ukkoporukassakaan teeskennellä, että ne iänikuiset pornokortit olis jotenkin parasta "samihedbergiä".
Ekku
-
Kortit todellakin tännekin, maksoi mitä maksoi!
-
No peijooni! Mäkin haluan kortit...
Taannoin tuli vähän kuvanmukaista rekvisiittaa ja Yaman merkki-erikoisjulkaisu julisteen kera on vielä tulossa....
-
Gyllä, gyllä, nuo kortit Suomeen!
-
Hei, tämäpä hauskaa! Italiassa julkaistaan Tex-pelikortit! Ymmärrykseni mukaan pelikortteja jaetaan uusien Tex-julkaisujen kylkiäisinä. Tämä ehdottamasti myös Suomeen! http://www.sergiobonelli.it/home/2017/05/31/news/le-carte-di-tex-1001219/
Mahtava juttu. Muisaakseni joitakin vuosia sitten täällä Kvaakissa haaveiltiin Tex-aiheisista pelikorteista. Kyllä noita pari pakkaa ainakin pitää saada.
-
Etenkin jos ovat kunnon pelaamista kestävät muovikortit. Ostaisin!
-
Senpä takia justiin kaksi pakkaa pitää saada. Toinen pelaamista ja toinen säilyttämistä varten. Ja vaikka olisi kuinka muovikotit, niin kyllä nekin kuluvat.
-
Ei kaksi pakkaa riitä, jos yksi menee arkistoon. Esim canastaan tarvii kaks pakkaa. Mutta hauskaa olis jos noita kortteja sais texien kylkiäisinä Italian malliin.
-
El Reijon kokoelma on komia, pitää itsekin hankkia muutama kuvan tuotteista.
Ihmettelen ettei Texistä ole kunnon julisteita oikein missään, ei edes Italian ebayssa.
-
Tässä blogissa hieman kuvia noista "spessuista".
Tex-dynamiittilaatikko —
http://rosatoeu.blogspot.fi/2017/04/tex-dynamite-recensione.html
Korttipakka-Tex —
http://rosatoeu.blogspot.fi/2017/06/tex-n-680-la-pista-dei-forrester.html
Mefiston pärstä jokerikorttina ei kylläkään tunnu oikein sopivalta. El Morisco parempi!
Italian Amazon kauppaa dynamiittilootaa: https://www.amazon.it/Tex-dynamite-Gianluigi-Bonelli/dp/8869611922/ref=cm_cr_arp_d_product_top?ie=UTF8
-
No nyt tulivat nuo tilaamani Tex kortit. Ebaysta löytyivät viime viikolla ja näkyy olevan taas tarjolla. Täytyi ostaa myös tuo pokkari jotta sain keltaisenkin kotelon :laugh: Jos julkaistaan myös Suomessa niin pitänee ostaa pari pakkaa lisää...
-
Onko nuo muovia vai muovitettuja?
-
Kroatiasta tarttui mukaan paikallinen versio jätti-Texistä: kaksi maxia samoissa kansissa. Muutenkin italialaisella sarjakuvalla näytti olevan vahvahko asema maassa, sillä kaupasta löytyi myös Zagoreita, Mister No:ta ja lännentie-spessuja.
Tietäisikö joku, kuinka monessa maassa Tex ilmestyy tätä nykyä?
-
Ööh... Italia, Suomi, Norja, Brasilia ja Kroatia nyt ainakin säännöllisesti. Voi olla Turkkikin ja mahdollisesti joku muukin ex-Jugoslavian maa (ainakin niissä melkein kaikissa on jokunen numero ilmestynyt). Erikoisjulkaisuja on viime aikoina tullut ainakin Tanskassa, Hollannissa, Portugalissa ja kaiketi Ranskassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokeiluja on ollut aika monessa maassa.
-
Ja eikös Intiassakin tullut joku?
-
Joo, 80-luvulla ainakin. Onhan näitä. Mutta tuskin Intiassa enää julkaistaan Texiä.
-
Kiitos tiedoista! Selvittelin vähän lisää. Turkissa on julkaistu ainakin Tex Almanaccoja vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen Almanaccoja ei enää Italiassakaan julkaistu. Intiassa on julkaistu ainakin maxeja (ja Comanchea!). Espanjassa maxeja, jotain paikallisia? spessuja ja suuralbumeita. Kreikassa on ainakin jossain vaiheessa ilmestynyt Texejä, koska kustantajan sivuilla niitä on edelleen myytävänä (lähinnä klassikkokamaa). Lisäksi vielä ainakin Saksassa ja Chilessä on julkaistu suuralbumeita.
Menneistä ajoista vielä sen verran, että Jannehan kirjoitti jollain palstalla, että aikoinaan Jugoslaviassa julkaistiin Texiä. Liekö ainoa sosialistinen maa, jossa Willeriä luettiin?
-
Joku joskus kertoi, että Albaniassa olisi julkaistu Texiä. En tiedä koska enkä ole edes varma, että pitäisi paikkaansa. Edes kuvaa en ole nähnyt.
Vai Chile? Mielenkiintoista. Siellähän puhutaan espanjaa. Oletko varma, ettei olisi sama julkaisu kuin Espanjassa? Brasiliassa julkaistua Texiä myydään myös Portugalissa (silti Portugalissa on omia erikoisjulkaisuja) eli olisikohan Espanja-Chile kuvioiltaan vähän samanlainen..?
-
Ranskassa on muuten loppujen lopuksi ollut melko voimakasta Texin julkaisua ihan viime vuosiin saakka. Perussarjan julkaiseminen on loppunut vuonna 2014, mutta suuralbumeita ja maxeja sekä Color Texejä ja Romanzi a fumettia julkaistaa kaiketi vieläkin. Siellä on julkaistu mm. 25 suuralbumia ja 16 maxia.
-
Kyllähän tuo Chileläisen kustantajan sivuilla myytävän suuralbumin luulisi olevan samasta painoksesta kuin Espanjassa julkaistun. Ehkä otettu Chilessä myyntiin siksi, että kyseessä on naapurimaasta Argentiinasta kotoisin olevan Carlos Gomezin kuvittama Karavaani Oregoniin.
Albaniassa 😂! Voin jo mielessäni nähdä, että Enver Hoxnan bunkkereissa luettiin ajankuluksi Texiä.
-
Willer ratsastaa Chilessä paikallisen kustantajan (Acción Comics) ja erään sarjakuvakaupan (Shazam Comics) yhteisponnistuksina.
Toistaiseksi on julkaistu Joe Kubertin Yksinäinen kostaja (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=61486) 2015 ja Karavaani Oregoniin. Ensimmäinen oli sarjakuvakaupan yksinoikeusjulkaisu, todennäköisesti pieni painos sarjakuvafestivaaleille myytäväksi.
Tämä uusikin on tähdätty tärkeille sarjakuvafestivaaleille. Todennäköisesti sankaria ja genreä enemmän Chilessä julkaisupäätöksiin ovat vaikuttaneet kuvittajat.
Kubertin kuoleman jälkeen Chilessä julkaistiin mm. kaikki Tarzan-albumit, jotka näkyivät ihan katukuvassa.
Chileen tulee enemmän sarjakuvaa Argentiinasta kuin Espanjasta. Tavanomaisesti yhteistyökuviot ovat naapurimaiden välillä.
Chilessä ja Espanjassa puhutaan hieman eri espanjaa vrt. brittienglanti ja amerikanenglanti, joten yleensä julkaisuja editoidaan maakohtaisesti. Samoin Chilessä ja Argentiinassa on maakohtaisia eroja mm. sanoja ja ilmaisuja.
En usko Willeriä enempää Chilessä julkaistun. Tuon linkin takaa todetaan Bonelli-materiaalista aiemmin julkaistun vain Dylan Dog -sarjaa. Shazam Comicsin omilta sivuiltakaan ei haku "Willer" anna mitään tuloksia.
EDIT: Korjattu kirjoitusvirhe.
-
https://blogi.egmontkustannus.fi/2013/11/08/ansioitunut-suomentaja-renne-nikupaavola-kuoli-saappaat-jalassa-2/
Olin viikonloppuna Pohjois-Pohjanmaalla. Kävin myös Rennen haudalla kunnioittamassa hänen työtään Texin suomentajana.
Tai varsinaisesti Rennen haudalla ei voi käydä, koska hänen tuhkansa on siroteltu muistolehtoon, mutta muistelupaikalla siinä lähellä.
http://aijaa.com/YRw9bE (http://aijaa.com/YRw9bE)
http://aijaa.com/jqOKtw (http://aijaa.com/jqOKtw)
-
Jestas! :o Rennellä täsmälleen sama syntymäpäivä ku mulla, eli 16.8. Mielenkiintoinen sattuma :) Tosin mitä nyt oli 40v vanhempi.
-
Nyt on kyllä kansi sieltä paremmasta päästä.
(https://pbs.twimg.com/media/DGkItQEXoAAae6-.jpg)
-
Nyt on kyllä kansi sieltä paremmasta päästä.
Totta, tuo on kyllä hieno. Kelpaisi plekseihin verhottuna seinälle erittäin hyvin...
-
Mielenkiintoisia tarinoita tulossa taas italian maalla;
http://www.sergiobonelli.it/tex/2017/08/04/albo/il-vendicatore-1001617/
Syyskuussa siellä siis ilmestyy uusi värialbumi. Boselli haluaa selkeästi nyt keskittyä tarinoihin jotka sijoittuvat Texin nuoruuteen. Jos jotain ymmärsin tästä uutukaisesta niin jollain tavalla tarina liittyy Texin isän murhaan, tai ainakin sen jälkeiseen aikaan. Texin velikin taitaa olla mukana näytesivujen perusteella. Kuvitus näyttää kyllä hyvältä, Andreucci on tekijämies!
Samaisen kaksikon mustavalkoinen suuralbumi saadaan Suomessa jo lokakuussa, jonka tarina myöskin liittyy Texin nuoruuteen. Siihen vielä päälle perussarjassa Italiassa meneillään oleva Lupen paluu, niin johan on taas kunnolla sorkittu GLn kirjoittamaa Tex historiaa uusiksi. Jokainen voi itse päättää sitten onko se mielestään hyvä vai huono asia. Ainakin suurella mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää!
-
Suuralbumimaakari Sergio Zaniboni on kuollut 18. päivä tätä kuuta. :(
-
Kronikan tarinassa Mustaa Kultaa on aika harvinainen lopetus sikäli että konnat jäävät eloon ja eivätkä edes päädy kahleiden taloon tai joudu vaihtamaan paikkakuntaa. Tosin tuntuvia taloudellisia tappioita kärsivät ja nuorempi veli sai sydänkohtauksen dynamiitin jysähdyksestä..
Ainoa vastaavan kaltainen lopetus vaikka kuinka muistilokeroita selaan niin on "verta laitumilla"(on muuten "kirjastokäännös" hemmetin huono viimeisten ruutujen osalta verrattuna pokkariin).
Onkohan muita?
-
Laitetaanpa taas Egmontin julkaisukalenterista (https://blogi.egmontkustannus.fi/julkaisukalenteri) poimittua:
30.8. - Tex Willer 11/17
6.9. - Maxi-Tex 34: Mefiston varjo
13.9. - Tex Willer Kronikka 50
20.9. - Tex Willer 12/17
11.10. - Tex Willer 13/17
25.10. - Tex Willer -kirja: Mestari kylvää kuolemaa
25.10. - Tex Willer -kirjasto #41
25.10. - Tex Willer -suuralbumi #36
Kaipa näillä pärjää marraskuuhun asti...
-
Kiitti, Secos-Bill. Olinkin miettinyt, että pitää kaivella netistä Texien ilmestymisaikatauluja. Hyvää on siis tulossa!
-
http://www.sergiobonelli.it/tex/2017/08/04/albo/il-vendicatore-1001617/
Syyskuussa siellä siis ilmestyy uusi värialbumi. Boselli haluaa selkeästi nyt keskittyä tarinoihin jotka sijoittuvat Texin nuoruuteen...
EVS VMP!
-
Boselli haluaa selkeästi nyt keskittyä tarinoihin jotka sijoittuvat Texin nuoruuteen.
Plus Del Vecchion piirtämä Maxi Tex sijoittuu Texin nuoruuteen. Ehkä tässä on nyt kerralla vähän liikaa. Mutta eipä ne kai voi nelikymppisen Texin seikkailusta nyt kovin paljon yli 60 vuotta putkeen kirjoittaa.
-
Luin uuden kronikan, tuo laidunsota -seikkailu tuntui paremmalta kuin muistinkaan. No, katselin sitten Jannen kirjasta mitä kronikoissa tuleman pitää. Joulukuussa ilmestyvässä kronikka nro 51ssä laidunsota jatkuu, ja siinä alkaa neljäs Mefistoseikkailu viidakon murhenäytelmä, joka siis Suomen pokkareissa ilmestyi 3-5/1980. Tuo sitten jatkuu kronikassa nro 52, joka ilmestynee maaliskuussa 2018. Kiinnostavaa on, että tuo samainen seikkailu on värikirjastossa nro 44, joka ilmestynee lähes samaan aikaan eli kesäkuussa 2018. Mitähän mahtavat Egmontissa tehdä? Otetaanko kronikoista pois?
-
Luin uuden kronikan, tuo laidunsota -seikkailu tuntui paremmalta kuin muistinkaan. No, katselin sitten Jannen kirjasta mitä kronikoissa tuleman pitää. Joulukuussa ilmestyvässä kronikka nro 51ssä laidunsota jatkuu, ja siinä alkaa neljäs Mefistoseikkailu viidakon murhenäytelmä, joka siis Suomen pokkareissa ilmestyi 3-5/1980. Tuo sitten jatkuu kronikassa nro 52, joka ilmestynee maaliskuussa 2018. Kiinnostavaa on, että tuo samainen seikkailu on värikirjastossa nro 44, joka ilmestynee lähes samaan aikaan eli kesäkuussa 2018. Mitähän mahtavat Egmontissa tehdä? Otetaanko kronikoista pois?
Onko kirjasto siis nyt saavuttamassa kronikan? Vai onko kronikat kovinkin epäkronologiset?
-
Kronikat noudattavat Suomen pokkareiden ilmestymisjärjestystä, joka 1970 ja 1980 -luvuilla poikkesi totaalisesti alkuperäisestä Italian järjestyksestä. Esim tuo laidunsota-seikkailu julkaistiin Italiassa v.1978 numeroissa 217-219, kun taas Suomessa pari pokkaria myöhemmin käynnistynyt viidakon murhenäytelmä oli Italiassa ilmestynyt jo v. 1967 numerossa 93. Eli ei voi sanoa että kirjasto olisi saavuttanut kronikat.
-
Kiinnostavaa on, että tuo samainen seikkailu on värikirjastossa nro 44, joka ilmestynee lähes samaan aikaan eli kesäkuussa 2018. Mitähän mahtavat Egmontissa tehdä? Otetaanko kronikoista pois?
Luultavasti ottavat kronuista pois. Ei kuulosta oikein mielekkäältä toinen julkaisu söisi toisen markkinoilta.
-
Luin uuden kronikan, tuo laidunsota -seikkailu tuntui paremmalta kuin muistinkaan. No, katselin sitten Jannen kirjasta mitä kronikoissa tuleman pitää. Joulukuussa ilmestyvässä kronikka nro 51ssä laidunsota jatkuu, ja siinä alkaa neljäs Mefistoseikkailu viidakon murhenäytelmä, joka siis Suomen pokkareissa ilmestyi 3-5/1980. Tuo sitten jatkuu kronikassa nro 52, joka ilmestynee maaliskuussa 2018. Kiinnostavaa on, että tuo samainen seikkailu on värikirjastossa nro 44, joka ilmestynee lähes samaan aikaan eli kesäkuussa 2018. Mitähän mahtavat Egmontissa tehdä? Otetaanko kronikoista pois?
Sama huomio, oli yllättävän hyvä ja mukaansatempaava tarina! Piti lukea pokkareista loppuun, vaikka selväähän tässä oli mitä tuleman pitää, kun Tiger kerran oli jo tulossa avuksi. Muistelen että tämän jatko-osa 1987 vuodelta on myös erittäin hyvä, taidankin lukea sen jatkoksi vielä tähän.
Tuo mainitsemasi päällekkäisyys onkin ainoita vuosiksi eteenpäin kun kronikat ja kirjasto kohtaavat näin lähekkäin. Saas nähdä onko Egmontilla oltu hereillä. No kaikkihan ne kronikat on ostettava kuitenkin ettei puutu rivistä numeroita välistä! Toki värillisenä mielummin uusintalukee näitä laadukkaasta kirjastosta.
Kronikkasarjaan on tosin muutenkin tulossa paljon ylihyppyjä, jos miettii että Keltainen koira, Kaukomaille, Mefiston poika ja Mefiston varjo on julkaistu jo uudelleen. Näistäkin tulee joskus värikirjastot vielä, joten neljännelle julkaisulle kronikka-sarjassa ei lieneekään tarvetta. Näiden jälkeen 1984-85 vuosikertojen tarinat taas aikapitkälti löytyy jo värikirjastosta, joten siinäkin kohtaa kronikoiden kanssa ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Mutta ehkä tuolloin on jo kirjastojulkaisusta riittävästi aikaa, että nuo tarinat voidaan painaa vielä kerran uudestaan.
-
Parasta olisi hypätä Kronikoissa yli nuo lähiaikoina tulevat Kirjasto-Texit.
Pitää myös muistaa ettei kaikki Texiä lukevat osta Kirjastoja esim. hinnan takia tai vierastavat värejä.
Joten Kronikoita kannattaisi julkaista jatkossakin.
-
Toisaalta , eipä tuo päällekkäisyys ainakaan minua haittaa, ostan molemmat joka tapauksessa. Ja onhan noita päällekkäisyyksiä jo nyt vaikka kuinka paljon, yli 20 seikkailua on ilmestynyt sekä kronikoissa että kirjastossa.
-
Eipä se muakaan haittaa toistaiseksi olen ostanut kaiken mitä Tex-rintamalta on tullut, tosin tuo Kirjasto hieman arveluttaa, syistä jotka mainitsin Kirjasto-ketjussa.
-
Eipä se muakaan haittaa toistaiseksi olen ostanut kaiken mitä Tex-rintamalta on tullut, tosin tuo Kirjasto hieman arveluttaa, syistä jotka mainitsin Kirjasto-ketjussa.
Myin aikoinaan kirjastot veks, en päässyt ns sinuiksi värien kanssa ja uudet suomennokset hieman tökkivät. Myöhemmin opuksia lainastossa selaillessa on alkanut mieli rahtusen muuttumaan värityksen suhteen, jotkut varsinkin ~84/85 julkaistut heikomman taiteen tarinat näyttivät väreissä huomattavasti paremmalta...Osa 70 luvulla soomessa julkaistuista tarinoista tulee varmasti hankittua kirjastoina.
Jos tapahtuu Viidakon Murhenäytelmä ensi kesänä ilmestyy molemmissa niin jätän kronikan ostamatta(ensimmäinen mikä tulee uupumaan). Ei mieltä hankkia samaa tarinaa kahdesti noin lyhyen ajan kuluessa ja onhan kirjastossa paremman painojäljen lisäksi enemmän luettavaa...
-
Vuosien päästä kun lukee klinikoita niin tuntuu tyhmältä, jos välistä puuttuu tarinoita.
-
Jos tapahtuu Viidakon Murhenäytelmä ensi kesänä ilmestyy molemmissa niin jätän kronikan ostamatta(ensimmäinen mikä tulee uupumaan). Ei mieltä hankkia samaa tarinaa kahdesti noin lyhyen ajan kuluessa ja onhan kirjastossa paremman painojäljen lisäksi enemmän luettavaa...
Eipä tuota niin vaan jätetä ostamatta ilman vaikutusta muidenkin tulevien tarinoiden hankkimiseen! Tuo tarinahan jakautuu niin, että alkaa seuraavassa kronikassa (joulukuu), jossa siis on myös edellisen tarinan lopetus, sekä välissä Letterin piirtämä Salaliitto Washingtonissa. Sitten tuon Mefisto-tarinan lopetus on maaliskuussa ilmestyvässä kronikassa ensivuonna, mutta siinä alkaa myös seuraava tarina, eli Kuoleman kukka.
Ehkä noita ei kannata värikirjaston takia hyppiä yli kronikoissa, onhan niillä varmasti jonkin verran myös eri ostajakuntaa. Toinen on lehtipistejakelussa ja toinen kirjakaupoissa. Itselle ei niinkään väliä asialla kun kaikki tulee varmasti ostettua enivei. Kirjastosta toki mielummin luen tuon loistavalla laadulla, se ehkä se mieluisin sarja ulkoasultaan tällähetkellä. Kronikka voi olla sitten sellanen "to go" kappale, helposti esim. reissuun mukaan! ;)
-
Vuosien päästä kun lukee klinikoita niin tuntuu tyhmältä, jos välistä puuttuu tarinoita.
Onhan se noinkin. Pitää kronut missä 80 luvun tarinat vielä hankkia sitten "ovi säppiin" kronikoissa.
1980 luku saattaa olla jopa kovatasoisin vuosikerta. Ei siinä yhtään top3 tarinaa ole mutta jokainen on vähintäänkin keskitason paremmalla puolella.
-
Asiasta toiseen, onko joku onnistunut jo hankkimaan nuo Tex-pelikortit? E-Baysta katselin, mutta ei oikein tärpännyt. Enkä Bonellin sivuilta myöskään löytänyt mahdollisuutta niitä ostaa. http://www.sergiobonelli.it/home/2017/05/31/news/le-carte-di-tex-1001219/
-
Mutta jos kronikoissa ei olisi hypitty yli kovakantisissa ja ''raamatuissa'' julkaistuja, niin niissä olisi äkkiseltään arvioituna päästy vasta jonnekin El Muertoon asti.
Ei hyvä, näin parempi. Hypittäköön minun puolestani jatkossakin.
-
Asiasta toiseen, onko joku onnistunut jo hankkimaan nuo Tex-pelikortit? E-Baysta katselin, mutta ei oikein tärpännyt. Enkä Bonellin sivuilta myöskään löytänyt mahdollisuutta niitä ostaa. http://www.sergiobonelli.it/home/2017/05/31/news/le-carte-di-tex-1001219/
En ole onnistunut, olen katsellut Ebaysta mutta ei ole tärpännyt tai hinta on ollut liian korkea, toisaalta elättelen toivoa kortit tulisivat myyntiin Suomeen, joku oli jo niistä kertonut Suomen Egmontin facebook-sivulla.
Toisaalta olisi kiva tietää onko nuo laadukkaat, jos on "pelkkää" kehnoa pahvia niin sitten voivat pitää tunkkinsa.
-
Olisi kyllä hienoa kun kortit tulisivat Suomeenkin! Italiassahan noita kortteja on siroteltu eri tex-julkaisuihin kylkiäiseksi. Hyvä idea! Paljon mukavampi noita olisi keräillä kuin tuo taannoinen keräilykirja kortteineen ja tarroineen. Mikä minusta näin jälkikäteen ajatellen oli aika onneton viritelmä. Näin siitä huolimatta että oli se silti ihan hauskaa. Mutta toteutus oli luokaton.
-
Ruudinsavun blogissa on julkaistu lyhennetty versio kirjoittamastani Texin uudet tekijät -jutusta.
http://ruudinsavunjutut.blogspot.fi/2017/09/tex-willerin-uuden-sukupolven-kuvittajat.html
Ruudinsavulehti tulee kotiin kannettuna helposti ja halavalla kun liittyy Suomen Länkkäriseuraan! :-*
-
Olisi kyllä hienoa kun kortit tulisivat Suomeenkin! Italiassahan noita kortteja on siroteltu eri tex-julkaisuihin kylkiäiseksi. Hyvä idea! Paljon mukavampi noita olisi keräillä kuin tuo taannoinen keräilykirja kortteineen ja tarroineen. Mikä minusta näin jälkikäteen ajatellen oli aika onneton viritelmä. Näin siitä huolimatta että oli se silti ihan hauskaa. Mutta toteutus oli luokaton.
Todella toivon tätä. Toivon myös sitä, että jos noita kortteja tulee Suomeen niin Suomen Egmont hoitaa homman.
Tuo Panini ei oikein haltsannut tuota keräilyhomma.
Jotenkin oli onneton, varsinkin tuo "äkkiloppu" oli suorastaan nolo, alun perin Lehtipisteen sivuilla oli niin, että korttien ja kirjan palautuspäivä oli vuosiksi eteenpäin ja sitten tuli äkkiloppu, ja kamat myytiin Libriconille, ei tainnut olla mikään menestystarina?
-
Ruudinsavun blogissa on julkaistu lyhennetty versio kirjoittamastani Texin uudet tekijät -jutusta.
http://ruudinsavunjutut.blogspot.fi/2017/09/tex-willerin-uuden-sukupolven-kuvittajat.html
Ruudinsavulehti tulee kotiin kannettuna helposti ja halavalla kun liittyy Suomen Länkkäriseuraan! :-*
Kuullun mukaan vaan tuo Ruudinsavun aikataulu heittää ja vielä pahasti. Plus tilaus on vähintään henkistä tukea sananvapautta vihaavalle Juri Nummelinille.
-
Kaikkea kuulemaansa ei kannata uskoa. Suomen toiseksi paras julkaisu - heti Tex Willerin jälkeen.
:-)
-
Kuullun mukaan vaan tuo Ruudinsavun aikataulu heittää ja vielä pahasti. Plus tilaus on vähintään henkistä tukea sananvapautta vihaavalle Juri Nummelinille.
Olen jo vuosikausia seurannut Nummelinin blogeja, mahtavan mielenkiintoista luettavaa.
-
Joskus itsekin postitin Kvaakiin löytämäni Tex Willer -kannen, jonka huomasin pöllittyn jostain vanhan lännenlukemiston kannesta. Näitähän on vaikka kuinka paljon.
Lähde: https://fi.pinterest.com/sergioaltiero/tex-willer-fumetto/
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=36069)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=36071)
-
Aika jännää tää Bonellin touhu nykyään. Pelikortteja, mukeja, paitoja, julisteita. Ei minusta noita ennen näkynyt.
http://www.sergiobonelli.it/news/2017/09/27/gallery/le-nuove-tazze-di-tex-1001780/
http://www.sergiobonelli.it/news/2017/10/11/gallery/tre-nuove-t-shirt-per-tex-1001801/
-
Aika jännää tää Bonellin touhu nykyään. Pelikortteja, mukeja, paitoja, julisteita. Ei minusta noita ennen näkynyt.
http://www.sergiobonelli.it/news/2017/09/27/gallery/le-nuove-tazze-di-tex-1001780/
http://www.sergiobonelli.it/news/2017/10/11/gallery/tre-nuove-t-shirt-per-tex-1001801/
Tommonen muki olis kyllä aika pähee. Mut sitä ei kyllä uskalla viedä töihin. Lähtee tiskikaapista kävelemään. Olis kyllä aika katu-usokttava muki...tuleeko näitä jouluksi Suomeen. Egmont...mites olis!
-
Vaikka periaatteessa en tuollaista oheissälää diggaa käytännössä kyllä ostan texkahveemukin ja el muerto julisteen jos tänne saapuu kaupattavaksi. Suhteellisen hienon näköisiä. Paitaa en!
-
Olisi kyllä ihan kiva saada kunnon Tex-juliste, ei niitä oikein ole Italian ebayssakaan myynnissä.
Tuo juliste josta on kyse, ei se kummallinen ole. Koko on 70x100 cm, mutta menee kun ei ole muutakaan tarjota.
http://www.sergiobonelli.it/news/2017/09/28/gallery/quattro-nuovi-poster-doppi-1001783/
Uudet mukit ovat päheitä, mutta ei taida tulla myyntiin Suomeen ja tuollaisen herkästi särkyvän tavaran tilaaminen ulkomailta on aina iso riski.
-
Minä en niin ole noiden muiden perään, mutta nuo pelikortit kyllä haluan.
-
Minä en niin ole noiden muiden perään, mutta nuo pelikortit kyllä haluan.
Tänne myös. Ainakin jos on kunnon muovikortit, ettei kahden pelikierroksen jälkeen kulahda.
-
Eivät ole kunnon muovikortit vaan lähinnä pahvikortit joissa on "ohut pinnoite". Tilasin noita pari pakkaa ebayn kautta heti kun saapasmaassa ilmestyivät, kalliiksi tulivat koska ryöväsivät postimaksuissa oikein kunnolla. Mutta enää ei taida löytyä edes ebaysta?
-
Eivät ole kunnon muovikortit vaan lähinnä pahvikortit joissa on "ohut pinnoite". Tilasin noita pari pakkaa ebayn kautta heti kun saapasmaassa ilmestyivät, kalliiksi tulivat koska ryöväsivät postimaksuissa oikein kunnolla. Mutta enää ei taida löytyä edes ebaysta?
Mutta kestivätkö käyttöä paremmin kuin pahvikortit?
Ekku
-
Mutta kestivätkö käyttöä paremmin kuin pahvikortit?
Ei ole tarkoitus noilla pelata. Toisen avasin ja katsoin kortit läpi, toisen jätän avaamattomaksi...
-
Siis mitä mitä täh?
Eihän tätä palstaa tarvitse olla lukematta kuin muutama vuosi ja heti on kaikkea uutta hienoa tavaraa myynnissä ;D
No, jospa taas alkaisi seurata taas Kvaakia pitkästä aikaa, niin pysyisi joku roti näissäkin hommissa.
Eli terveet vaan kaikille tasapuolisesti pitkästä aikaa!
-
^Tervetuloa takaisin!
Saa nähdä mitä kamaa vielä tulee tulevaisuudessa. Nuo kamat ovat Lucca Comics 2017 tapahtumassa julkaistavia, en ole varma onko osa niistä rajoitettuja eriä?
-
https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000005429412.html
Fingerporissa luetaan Willeriä.
-
Italiassa edessä Tex 70-vuotisjuhlat!
Bonelli julkaisi juhlavuoden logon ja hehkutuksen tulevasta:
Google kääntäjän versio italiankielestä enkkuun:
"Seventy Years of Tex: Unveiled the Logo!
During the keynote of Lucky on November 4, Sergio Bonelli Editore has unveiled the logo that will accompany all the initiatives the publishing house will propose to celebrate the seventies of the most famous and longstanding Ranger of Cartoon History!
2018 at Casa Bonelli will undoubtedly be Tex's year. So many initiatives and lots of novelties and surprises on site. Here is the logo that will accompany the seventies of the Ranger!
http://www.sergiobonelli.it/notizie-flash/2017/11/05/news/settant-anni-di-tex-svelato-il-logo-1002055/
Eli luvassa kaikkea kivaa ja yllätyksiä juhlavuotena!
-
Toivottavasti meilläkin ilmestyy paljon ennen julkaisematonta herkkua, vaikkapa Ticciä.
Ekku
-
^Niin toivottavasti!
Mutta mihinkään ekstra- tai lisäjulkaisuihin en usko (en ainakaan kevään aikana), Egmont on aiemmin suhtautunut nihkeästi julkaisujen lisäämiseen (lähde Facebook), hyvä kun nämä julkaisulinjat mitä nyt on säilyvät.
Eli jos jotain "erikoista" tulee niin se tulee nykyisissä sarjoissa. Ja syksyllä tullee kait uusi iso Tex-kirja.
Mitä klassikoihin tulee niin meillä on niitäkin julkaistu viime vuosina paljon ja edelleen mm Kirjastossa.
-
Toivottavasti meilläkin ilmestyy paljon ennen julkaisematonta herkkua, vaikkapa Ticciä.
Ekku
Eipä tuota ennenjulkaisematonta taida enää olla, siis sellaista, mikä olisi Italiassa julkaistu, muttei meillä Suomessa. Lukuunottamatta noita uusimpia, on kaikki Italian Tex-seikailut tulleet täälläkin.
Mutta toivottavasti saadaan ne pelikortit jakoon.
-
Joku oli kysellyt Egmontin Facebook-sivulla onko mahdollista tilata entiseen tapaan Kronikoita jne.....ja vastaus on ettei ollut tarpeeksi kiinnostusta, paha juttu kun Kronikoita ja Maxeja ei ole täällä näkynyt kioskeissa eikä marketeissa aikoihin :(
-
Joku oli kysellyt Egmontin Facebook-sivulla onko mahdollista tilata entiseen tapaan Kronikoita jne.....ja vastaus on ettei ollut tarpeeksi kiinnostusta, paha juttu kun Kronikoita ja Maxeja ei ole täällä näkynyt kioskeissa eikä marketeissa aikoihin :(
Kaaren Primassa on vielä myyty!
-
Joku oli kysellyt Egmontin Facebook-sivulla onko mahdollista tilata entiseen tapaan Kronikoita jne.....ja vastaus on ettei ollut tarpeeksi kiinnostusta, paha juttu kun Kronikoita ja Maxeja ei ole täällä näkynyt kioskeissa eikä marketeissa aikoihin :(
Kyllä mulle ainakin tuli viime kronikan välissä kuponki jolla nuo olisi saanut tilattua vuodeksi 2018 samaan 85e pakettihintaan. Ihme jos ei nyt muka saakkaan.
Edit. Kyllähän tuota saa Egmontin verkkokaupasta; tilaajapalvelu.egmont.fi ja sieltä tilaa lehti -kohdasta etiä päin. Tuttuun tapaan 4 kronikkaa, 2 maxia & 2 albumia kuuluu pakettiin. Laittakaas omat tilauksenne jo vetämään niin varmistetaan hienon palvelun jatkuvuus!
-
Kato prkl! Niinpäs onkin eli löytyy Egmontin tilauspalvelusta, firmassa ei näemmä oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, onneksi näin.
-
Käydessäni heinäkuussa Turussa Booktori-tapahtumassa ja vähän muuallakin
otin kuvan Tex-maalauksesta, joka roikkuu Turun elokuvadivarin seinällä.
Kiitos vaan, kun sain kuvata. Omistaja on kuuleman mukaan innokas Tex-fani.
Olisipa hienoa omistaa Tex-aiheinen taulu.
-
Willer ja Carson siinä muuten ratsastelevat Aurajoen rannalla. Taustalla näkyy Turun tuomiokirkko. Hauska maalaus.
-
Juhlavuosi alkaa Italiassa. Uusi julkaisulinja tulee.
Kerran viikossa julkaistaan Tex-pokkari kahden italialaisen sanomalehden mukana.
Julkaisu on värillinen ja kokoa 18x26 cm ja 140 sivua per julkaisu. Julkaisuja tulee vuoden 2018 aikana 50 kpl.
Ekassa tarinassa Tex kohtaa tulevan vaimonsa Lilythin.
Tarinat lienevät vanhoja?
http://www.sergiobonelli.it/home/2017/12/21/gallery/tex-settant-anni-di-un-mito-1002260/
-
Ei niissä mitään uutta ole. Paitsi artikkeleita. Ja se, että Villa-parka on taas joutunut kansikuvamaakariksi. On se kumma, että näitä kansien väsäämisiä edes uusintajulkaisuihin ei anneta kenenkään muun hoidettavaksi. Montakohan vuotta vielä menee, että Villalta tulee uutta sarjakuvaa...
-
On se kumma, että näitä kansien väsäämisiä edes uusintajulkaisuihin ei anneta kenenkään muun hoidettavaksi.
Ja juuri kun ripottelin tuhkaa päälleni, huomaan uutisen, jossa kerrotaan, että Maurizio Dotti tekee tammikuusta 2018 alkaen kaikki uudet Texin nuova ristampa -keräilykuvat. Jos joku ei siis tiedä, niin kyseessä on keräilykuva, joka on kyseisesen uudelleenjulkaisun jokaisessa numerossa liitteenä ennen takasivua. Ihan yhtä vaativa juttu kuin mikä tahansa kansikuva, ja Suomessahan näitä on kansikuvinakin käytetty. Parhaimmillaan niitä tehtiin joka toinen viikko, mutta nykyään kuukausittain. Ja on Villa niitä jo rutkasti yli 400 saanut aikaiseksi. Tämä on siis valtavan iso juttu Villan ja hänen tulevien tarinoidensa kannalta. Aloin jo pelätä, että voidaan olla tyytyvyväisiä, jos saadaan häneltä enää se yksi, 15 vuotta tekeillä ollut, suuralbumiksi tarkoitettu tarina.
-
Tämä on keskimääräisen willeristin kannalta hieno juttu, sillä Villan käsialaa olisi tosiaan mukavampi nähdä tarinoissa kuin kansissa. Tosin vielä on perussarjojen kansikuvat, kirjastot ja nämä juhlavuoden sarjan kansikuvat. Auttaneeko yhtään, että Nuova Ristampat tippuvat pois?
Tuo Dotti saisi minun puolestani siirtyä Villan tilalle rustaamaan kansikuvia.
-
Lisää juhlavuoden antia, tulossa mm kovakantinen väri-Tex rangerin nuoruusvuosilta, mukana Texin veli Sam.
http://www.sergiobonelli.it/news/2017/12/29/news/l-anno-di-tex-1002310/
Huomio! Käytän Googlen kääntäjää Italia-Englanti, joten takuuta ei ole että nämä aina olisivat täysin oikein.
-
Tilasiko joku viime vuonna Egmontilta sen Tex erikoisnumeropläjäyksen?
Siis sen että kotiin tulee suoraan kronikat, maxit ja suuralbumit?
Tekisi hiukan mieli itse tilata tuo paketti ensi vuodeksi, mutta mietityttää miten ne tulevat. Jos tulee niin kuin normilehti, niin sitten on melkein aina kunnossa jotain sanomista.
-
Tuli kirjekuorissa. Ihan tavallisessa eikä pahvisessa, mutta ainakin itselle tuli ilman vaurioita perille.
-
Vähän vahvemmassa isossa valkoisessa kirjekuoressa tulivat, opukset tulivat ihan hyvässä kunnossa.
-
Noista Villan kansikuvissa on todettava, että niillä on varmasti ollut käänteentekevä vaikutus irtonumeroiden ostopäätöksiin. Kaikkihan me tiedämme, kuinka heikkoja kansia Galepilta tuli etenkin viimeisinä vuosina. Vaikka minäkin toivoisin Villalta piiitkästä aikaa kokonaista seikkailua, en silti uskaltaisi jättää kansikuvia kenellekään muulle. Nuova ristampat toki.
Tuo Jannen maininta siitä, että keräilykuvia on käytetty meillä kansikuvissa, on minulle jokseenkin uusi. Onko siis vielä vuoden 2000 jälkeenkin meidän normisarjassamme ollut eri kansikuvia kuin Italian normissa?
Vaikka seuraava kysymys kuuluisikin keräilyosioon, niin pakko kysyä, että kerääkö joku willeristi noita Nuova ristampassa julkaistuja Villan keräilykuvia? Minulla on niitä joitakin: hienoja ovat. Ohessa muutama esimerkiksi.
-
Vaikka seuraava kysymys kuuluisikin keräilyosioon, niin pakko kysyä, että kerääkö joku willeristi noita Nuova ristampassa julkaistuja Villan keräilykuvia?
Kyllä minä kerään. Aikomuksena ei toki ole irrottaa niitä julkaisun yhteydestä, vaan säilyttää koko lehti. Onhan noita rastampa-kuvia hyvin usein käytetty esim. maxeissa ja muissa erikoisjulkaisuisa.
Villa kertoi aikoinaan, että kansikuvasta tehdään yleensä monta luonnosta, joista paras hyväksytään. Luonnoksen hyväksymisen jälkeen kestää keskimäärin kaksi päivää valmistaa kansikuva. Sama pätee, olettaisin, näihin ristampa-kuviin. Normaalin sarjakuvasivun piirtämiseen Villalla menee 1,5 päivää. Jokainen voi siis laskea, että montako sarjakuvasivua Villalta olisi syntynyt siinä ajassa, kun hän on ahkeroinut 430 keräilykuvaa.
-
Tilaanpa siis erikoisnumerot suoraan Egmontilta. Saa sitten nuo kronikatkin helposti.
-
Italian juhla......
Nyt näiden sanomalehtien mukana tulevien Texien mukana tulee Villan piirtämiä postikortteja tjsp, niitä pitäisi tulla 200 kpl tänä vuonna,
Tässä esimakua:
http://www.sergiobonelli.it/news/2018/01/04/gallery/le-figurine-di-tex-70-anni-di-un-mito-1002327/
-
Nuo postikortit ovat siis samoja, jotka ovat olleet niitä ristampojen keräilykuvia alunperin.
-
Editoren sivuille ilmestynyt näemmä iso kollaasi näytesivuja tulevista tarinoista;
http://www.sergiobonelli.it/news/2018/01/12/gallery/tex-2018-1002335/
Tulevasta Proteus seikkailusta (Ramella) muutama kuva mukana, vaikuttaa ihan pätevältä piirtäjältä. Ainakin saa merkittävän tarinan heti Tex-uransa alkuun.
Tuossa myös vahvistetaan että Dotti/Bosellin 440-sivuinen New York-spektaakkeli tulee olemaan toisen vakiokonnan, Mestarin paluu. Voi veljet!
Ja onko se nyt sitten tuo Ticcin tarina jossa nähdään Lilyth?
Jännityksellä jäämme odottamaan, tosin osahan näistä nähdään vasta 2019 Suomessa.
-
Hyvältä näyttää, toivottavasti tuo NY-juttu julkaistaan meilläkin kokonaisuutena.
-
Ja näköjään siellä on Dynamiitinkin viimeinen tarina. Mielestäni Boselli on törkeä. Hän ei kunnioita tippaakaan Sergio Bonelin muistoa. Lupen paluun ohella tämänkin tarinaidean Sergio Bonelli aikoinaan kielsi. Tuskin hän näitä kieltoja ihan ilkeyttään teki. Olisi kiva saada tietää mihin suuntaan Texin myyntiluvut Italiassa ovat menneet Sergio Bonellin kuoleman jälkeen.
-
Nyt en ymmärrä. Tex Willer -henkilö ei ole edesmenneen Sergio Bonellin omaisuutta, vaan elää Arizonassa ja jatkaa seikkailujaan. Minulle S. Bonelli ei merkitse juuri mitään, viime vuosina pelkkä sensori. Miksi hänellä olisi ollut diktatorinen oikeus Texin elämän vaiheisiin? Kustantajana kyllä, mutta uudistushenki oli Pravdan tasoa.Mitä enemmän Boselli käsikirjoittaa esiiin jotain kiinnostavaa Texistä, sen parempi.
-
Onko se Dynamiitin kuoleman näyttäminen sitten niin kiinnostava asia? Totta on, että SB oli aikoinaan tiukka, suorataan diktatoorinen johtaja talossa. Varsinkin Nizzi tuskastui tiukkoihin rajoituksiin. Sergio Bonellilla oli kuitenkin visio ja toimilleen perusteet. Hän pyrki siihen, että Tex ei henkilöhahmona saa liiaksi muuttua eli sen pitää olla uskollinen G. L. Bonellin luomille määritelmille. Yksi tärkeimmistä määrityksistä oli se, että ei romantiikkaa sarjaan. Noh, tuossa Lupe-jutussa alkoi olla jossain vaiheessa jo epäilys, jos kyseessä olisi ollut ns. tavallinen sarjakuva, että kohta vällyt heiluvat. Entä mitä, jos Tex ja Lupe olisivat perustaneet uusioperheen? Dynamiitin kohdalla puolestaan ehkä olisi ollut parempi antaa heposen vain hiljaa hiipua kuvioista ja jättää lukijoiden arvailtavaksi, että mikä sen kohtalo lopulta oli. Ihan takuulla nämä kaikki on perusteltu aikoinaan Bosellille. Mutta Boseli ei välitä. Kysymys kuuluu, että pitäisikökään välittää. Onko Tex uudistuksen tarpeessa? Tarvitsemmeko Texiin kaikkia nätä Bosellin tuomia uudistuksia: runsasta väkivaltaa, lisää värijulkaisuja, romantiikkaa. Onko uudistusten huipentuma ehkä joku Hurja Joukko -tyylinen veribaletti, jossa sankarimme säntäävät taisteluun suoraan bordellin pahnoilta? Tuntuu, että kyseessä on pitkälti yleisön kosiskelu. Tex on kuitenkin italialaisessa sarjakuvassa ollut se suunnannäyttäjä numero uno. Pitääkö siis korjata jotain, joka ei ole rikki. Vai onko Tex rikki? Siksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, että mihin suuntaan Texin levikki Italiassa on menossa. Voihan olla, että Sergio Bonelli oli väärässä ja Mauro Boselli on oikeassa.
Tex on nyt porskuttanut 70 vuotta. Menestysresepti luotiin aikoinaan vahingossa, ja edelleen on aika monta melipidettä siitä, että mikä siinä reseptissä oli olennaisinta. Toki tätä reseptiä täytyy toisinaan päivittää nykyaikaan, mutta siinä saakin olla tarkkana, ettei mene sorkkimaan juuri sitä olennaisinta osaa. En haluaisi olla Bosellin housuissa.
-
Italiankielisen Wikipedian mukaan Texin levikki on huippuvuosista laskenut 700 000:sta 200 000:een (vuonna 2010). On varmaan tuosta sitten vielä laskenut...
Ymmärtääkseni sarjakuvien levikki yleensäkin on laskussa Italiassa, vaikka luvut moniin muihin maihin verrattuna huimia ovatkin.
-
.... Mutta Boseli ei välitä. Kysymys kuuluu, että pitäisikökään välittää. Onko Tex uudistuksen tarpeessa? Tarvitsemmeko Texiin kaikkia nätä Bosellin tuomia uudistuksia: runsasta väkivaltaa, lisää värijulkaisuja, romantiikkaa. Onko uudistusten huipentuma ehkä joku Hurja Joukko -tyylinen veribaletti, jossa sankarimme säntäävät taisteluun suoraan bordellin pahnoilta? Tuntuu, että kyseessä on pitkälti yleisön kosiskelu. Tex on kuitenkin italialaisessa sarjakuvassa ollut se suunnannäyttäjä numero uno. Pitääkö siis korjata jotain, joka ei ole rikki. Vai onko Tex rikki? Siksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, että mihin suuntaan Texin levikki Italiassa on menossa. Voihan olla, että Sergio Bonelli oli väärässä ja Mauro Boselli on oikeassa.
..
Jannella paljon mielenkinntoista asiaa.
Itse en ole tunnetusti kovin Tex willer fani mutta fumettojen kuluttajana on jonkun verran yhteyksiä saapasmaan harrastajapuoleen ja tässä tullaan siihen suunnannäyttäjä numero unoon.
Tex on Bonellin alkusysäys ja isoimpia saavutuksia ja selkeä kestosuosikki mutta saanut firman sisällä merkittäviä kilpailijoita jotka täällä Suomessa loistavat poissaolollaan.
liitän oheen vuoden 2014 tilastoa joka on tuolloin saatu ns hevosen suusta(Davide Bonelli & Mauro Marcheselli). Tex on ottanut sellaiset 200 tuhatta pudotusta silloin ja yleinen lasku myynnissä 3-5%
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6804.0;attach=36690;image)
Dylan Dog ja Dampyr ovat täällä Brendonin ja sen yhden Julian kera vain vilahtaneet mutta hyviä sarjakuvia heillä on tarjolla.
Vaihtoehtojen tarjonta tietenkin tukee kustantamon laareja, ne jotka eivät länkkäristä perusta ostavat sitten noita muita eivätkä kaikki vertauskuvan munat ole yhdessä korissa.
se onko pudotus vietävissä Bosellin nimiin on spekulaatiota. verrokkina ankkapuolen, italiassa Topolinon, myynti oli se 141 000
Tilasto ei kyllä kerro moniko pitkän ajan lukija ei hanki Texejä koska Boselli vie väärään suuntaan.
-
Todella mielenkiintoisia tilastoja. Jos Texin levikki oli vuonna 2010 enää 200 000 kappaletta, niin kyllähän se lasku oli alkanut jo ennen Bonellin kuolemaa. Hän siis kuoli vuonna 2011 (huh, onpa siitäkin jo aikaa...). Siinä mielessä on siis selvää, että jotain pitää tehdä. Kysymys vain kuulu, tekeekö Boselli oikeita asioita. Erinomaista kuitenkin, että firmassa on herätty toimimaan.
Ja joku saattaa ihmetellä, kun puhun Bosellista ikään kuin hän olisi Bonelli Editoren johtaja. Ei ole, vaan se on nimenomaan Curtvilen mainitsema Davide Sergionpoika Bonelli, jolla on apunaan (virallista titteliä en tiedä) Mauro Marcheselli. Boselli on kuitenkin Texin pääkirjoittaja ja ns. pääsensori (periaatteessa yhdessä Marchesellin kanssa) eli hänen kauttaa hyväksytetään muiden kirjoittajien tarina-aihiot. Aiemmin Sergio Bonelli hoiti nimenomaan tämän tehtävän muiden tehtäviensä lisäksi.
Ihan sivumennen sanoen Texin levikin lasku on näkynyt myös omassa keräilyharrastuksessani. Kaksi vuotta sitten pääsin yli vuosikymmenen tauon jälkeen Italiaan lomamatkalle. Mistään ei meinannut löytyä niitä nostalgisia divarikärryjä, joita ennen tuli varsin usein vastaan kaupungissa kuin kaupungissa. Onneksi yhteen sellaiseen törmäsin, ja sehän pelasti silloin sen reissun.
-
Noista levikkiluvuista olisi kiinnostavaa tietää se, mitä kaikkea Tex-julkaisuja siihen on laskettu mukaan. Kattaako luku pelkästään normi-texin (siis prima editzionen), vai onko mukaan laskettu erikoisjulkaisut kuten Suuralbumi, Maxi, Color Tex jne, ja sitten myös uusintasarjat (Tre stelle, Tutto Tex, Nuova ristampa ja tämä uusin, Classic Tex)?
Noista uusintajulkaisusarjoista sen verran, että olen jo pitkään ihmetellyt miten ne kaikki voivat mennä kaupaksi? Kun siis siitä normi-sarjasta ilmestyy ensin se eka versio (prima editzione), niin sen jälkeen tulee nuo kolme uusintaa varsin tiheään tahtiin. Esim. nyt Italiassa kaupoissa on Nuova Ristampa nro 429: Morte di un amigo. Tuo ilmestyi siellä ekan kerran 1996; sitten Tex tre stelle sarjassa vuonna 1999; sitten Tutto Tex –sarjassa 2007. Ja kaiken lisäksi se on tullut myös Tex-värikirjastossa (jossain numeroiden 170-180 tietämillä, olisko ollut joskus vuonna 2007 sekin). Miten noille kaikille voi riittää ostajia? Ja vielä kun tähän lisää muiden kustantajien kuten Mondadorin ja Mercuryn erilaiset uusintajulkaisut, niin on aika hurjaa tarjontaa!
Yksi selitys voi olla se, että Italiaiset eivät noita pokkareita keräile, vaan kun lehti on luettu, se joutaa pois heitettäväksi; näin sen voi taas muutaman vuoden päästä ostaa uudelleen. Mutta entäs sitten nuo Tex-värikirjastot, jotka tulivat Italiassa tiuhaan tahtiin (1 per viikko) noin viiden vuoden aikana; nehän olivat vielä paljon prameampia kuin nämä meidän versiot. Onkohan nämä lentäneet samalla tavoin roskiin kuin nuo pokkarit? Vai olisiko niin, että näitä on enemmän säästetty, ja kun niissä edettiin jo sinne lähelle numeroa 600, niin tämä on vähentänyt kiinnostusta ostella enää noita pokkarien uusintasarjoja?
-
Käsittääkseni (tässä on nyt iso mutu marginaali) tuossa on TEXit eli siis julkaisulinja perus, Gold, nuova ristampa könttänä.
Voi toki olla että on yksin perusTex eikä extroja.
Italiahan on maailman neljänneksi suurin sarjakuvakenttä. Luvut eivät ole vuosilukuja. nuo ovat kuukausilukuja.
Eli kyllä 2014 myynti oli 190 000 Texiä per kuukausi.
Italian liikevaihto oli noin 200 miljoona euroa sarjakuvissa vuonna 2013. Tämän edellä ylivoimainen ykkönen mangan Japani(4 miljardia euroa), supersankarien USA (840 miljoona euroa) ja Bedefiilien Ranska(459 miljoonaa euroa).
Saapasmaan tilastointi vaan on pahuksen hankalaa koska tarkkoja myyntitietoja ei meinaa saada millään ja siellä juurikin lehtipistemyynti on se perinteikäs kivijalka jolle rakentaa.
Sillä on luotu sarjakuvakulttuuri ja skene mutta kirjanpidollisesti ihan yhtä ********ä.
Texillä on huima myynti mutta kuten laskutaitoisimmat hoksaavat Dyalnilla on vain 80 tuhatta kappaletta kuussa vähemmän myyntiä ja muidenkin yhteenlaskettu otos on neljännesmiljoonan kipaleen luokkaa.
Italiassa on keräilijäkulttuuria ja Texien ja Dylan Dogin saatavuus on hyvää kuten Diabolikinkin.
Nämä siis italialaisten sarjistuttujen kautta saatuja tietoja, ovat tosin voittopuolisesti kaltaisiani enemmän kauhuorientoituneita tai sarjakuvaa yleisemmin harrastavia ei niinkään Tex-aktiiveja.
-
Ja joku saattaa ihmetellä, kun puhun Bosellista ikään kuin hän olisi Bonelli Editoren johtaja. Ei ole, vaan se on nimenomaan Curtvilen mainitsema Davide Sergionpoika Bonelli, jolla on apunaan (virallista titteliä en tiedä) Mauro Marcheselli. Boselli on kuitenkin Texin pääkirjoittaja ja ns. pääsensori (periaatteessa yhdessä Marchesellin kanssa) eli hänen kauttaa hyväksytetään muiden kirjoittajien tarina-aihiot. Aiemmin Sergio Bonelli hoiti nimenomaan tämän tehtävän muiden tehtäviensä lisäksi.
Olen ollut ymmärtävinäni että Marcheselli on Bonelli-kustantamon päätoimittaja. Linjoilla on tietty omat päätoimittajansa ja toimittajansa mutta viime kädessä olisi lse luovasta puolesta osakkaille vastaava taho
-
Minusta Tex Willerin alamäki alkoi jo 90-luvun loppupuolella ja on jatkunut tähän päivään saakka. Suurin yksittäinen tekijä on nimeltään Mauro Boselli. Luin juuri noita Bosellin ensimmäisiä tarinoita, ja kyllähän ne ovat aika lapsellisia. Yhdistän Bosellin tarinoihin seuraavat ärsytystä aiheuttavat seikat: jatkuva turha lapsellinen lässytys, romantiikka, raakuus, tyhjästä keksityt ”vanhat tutut”, Texin historian uudelleen kirjoittaminen, Tex ei ole aina päähenkilö, vaan mukana on joku ”juanraza” tms. PÄTEVÄ, pahikset eivät aina olekaan pahoja, tai ainakin ovat sympaattisia. Käsittääkseni ukko-Bonelli antoi seuraajilleen seuraavat ohjeet: ei romantiikkaa, Texin pitää olla päähenkilö, hyvien pitää olla hyviä ja pahojen pahoja.
Kyllä en tykkää Mauro Bosellista.
-
Käsittääkseni (tässä on nyt iso mutu marginaali) tuossa on TEXit eli siis julkaisulinja perus, Gold, nuova ristampa könttänä.
Voi toki olla että on yksin perusTex eikä extroja.
Minä tulkitsin sen niin, että eri Tex-julkaisuja keskimäärin kuukaudessa tai sitten perussarjan uusinta numeroa, joka siis ilmestyy Italiassa kerran kuukaudessa. Ehkä mieluiten toi jälkimmäinen. Tilasto olisi muuten harhaanjohtava, koska muilla sarjoilla ei ole läheskään yhtä paljon, jos lainkaan, uusintajulkaisuja tai muita ekstrajulkaisuja.
-
Tilasto olisi muuten harhaanjohtava, koska muilla sarjoilla ei ole läheskään yhtä paljon, jos lainkaan, uusintajulkaisuja tai muita ekstrajulkaisuja.
Paitsi mm. Dylan Dogilla ja Nathan Neverillä, joista ainakin Dylanilla on Maxit, specialet, grandprintit, super bookit ja color festit.
-
Ja Zagorillakin on vaikka mitä. Mutta sitten tuolla häntäpäässä on sellaisia, tuohon aikaan, uusia tulokkaita, että ei niillä mitään uusintoja ja ekstroja takuulla ole. Mitä enemmän mietin, niin sitä varmempi olen, että kyseessä on perussarjan uusimman numeron levikki. Mutta saatan silti olla täysin hakoteillä...
-
Vähän masentuneena olen lukenut näitä ketjun viimeaikaisia viestejä. Minusta on ikävää - ja vähän yllättävääkin - että Tex Willerin ystävät haluaisivat Willer-sarjakuvasta niin asenteiltaan mustavalkoisen ja matalaotsaisen sarjakuvalehden, kuin miltä nyt on kuulostanut. Hyvät ovat hyviä, pahat pahoja ja pääosassa on ylivertainen, mutta impotentti aseksuaali Tex Willer, jota naiset (tai miehet) eivät kiinnosta. Meillä on jo sellainen sarjakuvasankari: Mikki Hiiri.
Tex Willeristä pitäisi, joidenkin mielestä, karsia pois kaikki ihmiselämän harmaat alueet, eli juuri ne, jotka tekevät siitä mielenkiintoisen. Makuja on monia ja kaikki (ehkä) yhtä oikeita, mutta minun mielestä on pelkästään hyvä asia jos Tex Willer -sarjakuva kehittyy ajan mukana. Tai paremminkin niin, että saamastaan kritiikistä huolimatta, Willer-meininki on tällä hetkellä aika seisahtanutta ja kelkasta pudonnutta, eli johonkin suuntaan se saisi ja sen tulisi kehittyä.
-
Minusta on ikävää - ja vähän yllättävääkin - että Tex Willerin ystävät haluaisivat Willer-sarjakuvasta niin asenteiltaan mustavalkoisen ja matalaotsaisen sarjakuvalehden, kuin miltä nyt on kuulostanut.
Jos viittaat minun viesteihini, niin lähinnähän tässä olen käynyt keskustelua siitä, että pitäisikö lehden muuttua, ja jos kyllä, niin mihin suuntaan. Ja käsittääkseni kukaan ei ole täällä sanonut, että missään nimessä muuttua ei saa. Muutos ei ole kuitenkaan aina kehitystä. Mielestäni Tex Willerin ei tarvitse olla niin kuin muut 'nykyaikaiset' sarjakuvat. En ole esimerkiksi tervehtinyt ilolla Bosellin mukanaan tuomaa ylenmääräistä väkivaltaa. Mielestäni myöskään värit eivät tuo mitään lisäarvoa. En myöskään ymmärrä, mitä lisäarvoa siitä saataisiin, jos Texistä muokattaisiin pikkuhiljaa naissankari (meillähän on sellainen lännensankari: Morgan Kane). Tuo viimeinen oli ehkä liian vahvasti sanottu, sillä ihan sillä tiellä ei ainakaan vielä olla. Lupe-tarina oli mielestäni tyylikkäästi toteutettu, joten ainakin sillä kertaa Boselli taisi olla enemmän oikeassa kuin Bonelli. Muutama muukin asia nyky-Texissä tökkii. Ei kuitenkaan kaikki. Yleisesti ottaen luen hyvin mielelläni uudetkin Texit. Tietenkään en tiedä, millaisia keskusteluja Sergio Bonelli ja Mauro Boselli ovat aikoinaan käyneet, kun Bonelli oli tullut hylänneeksi Bosellin nyt toteuttamia tarinaideoita. Ymmärtääkseni kyse oli perinteiden kunnioittamisesta. Omasta mielestäni Tex oli parhaimmillaan 70-luvulla: vahvoja tarinoita toinen toisensa perään. Silloin viimeistään Tex muodostui lopullisesti sellaiseksi, kun sen nyt tunnemme. Tex oli hyvin moderni pitkine, suorastaan elokuvamaisine tarinoineen. Eivätkä ne sen ajan tarinat tunnu vanhentuneilta vieläkään.Itse olen syntynyt 70-luvulla, joten mielipiteeseeni saattaa vaikuttaa silkka nostagia. Mutta aika kummasti moni nuorempikin lukija on nostanut juuri sen ajan tarinat kaikkien aikojen parhaimmiksi. Ja kaiken tämän sanottuani olen sitä mieltä, että kaikenlaisia kokeiluja tulee olla, jotta lehti pysyy tuoreena ja elinvoimaisena. Perinteen ja uudistamisen rajamailla työskentely on haastavaa puuhaa. Kuten jo kertaalleen sanoin, niin en haluaisi olla Mauro Bosellin housuissa.
-
En viitannut pelkästään sinun viestiisi. Olen täysin samaa mieltä, että kaikki muutos ei ole kehitystä. Se on nähty karvaasti muuallakin, kuin sarjakuvagenressä. Mutta onnistuessaan, se voi olla myös sitä. Minäkään en pidä siitä, että ammuskelusessioiden näyttämiseen käytetään karhun osa koko ilmestyneestä numerosta, mutta väkivallan esittäminen kauheana – ei toivottavana ja viimeiseen asti välteltävänä – asiana on mielestäni ollut plussaa. Kunhan sillä ei mässäillä. Joskus tosiaan tuntuu, että Tex voisi vähän tarkistaa sitä omaakin vihanhallintaansa, kun turpiin näyttää tulevan sellaisillekin ressukoille, joille riittäisi pelkkä asiasta tiukasti sanominen. Väreistä puolestaan olen kanssasi eri mieltä. Joissakin tapauksissa värit ovat tuoneet omaan lukukokemukseeni lisäarvoa. Myös muuta, kuin vaihtelua.
Ei Texistä mitään naissankaria tarvitse tehdä. Se aihe on kaluttu loppuun James Bondissa, mutta jonkinlaisella terveellä kiinnostuksella vastakkaista sukupuolta ja seksuaalisuutta kohtaan Texin voisi jatkossa seikkailuihinsa valjastaa. ”Vanhalla pöllöllä”, Carsonilla, kyllä keulii ja halut vaikuttavat olevan edelleen tallessa ja se tekeekin harmaahapsesta niiltä osin hahmona uskottavamman. Tex on oma intohimoton itsensä, täysin lahna.
Jos Willerin tunnekylmyys kuuluu hahmon persoonaan ja sitä halutaan tarinoissa hänen kohdallaan tällä tavalla korostaa, niin myös sitä aluetta voisi sitten käsitellä hieman monipuolisemmin. Nykyisellään Tex antaa vain välinpitämättömän ja passiivisen vaikutelman.
Aivan kuten sanoit; perinteen ja uudistamisen rajamailla työskentely on haastavaa puuhaa. Sillä alueella operoiminen vaatii rohkeutta ja se on tehtävä, josta saattaa olla jopa mahdotonta selvitä täysin kuivin jaloin. Kuitenkin uskon sen olevan sen arvoista. Huteja tulee varmasti, mutta ehdottomasti niitä voittojakin. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Texin uudistuminen on kuitenkin ollut tähän saakka aika minimaalista, paitsi piirrosjäljen suhteen ja se jos mikä on ainakin ollut tervetullutta.
Perinneperustaiseen prinsessa ruususen ikiuneen ja nostalgiaan ei pitäisi vaipua vaikka se niin helppoa onkin (myös minä fanitan muutamia asioita, joiden toivoisin tunteenomaisesti pysyvän aina ja ikuisesti täysin samanlaisina, eli ymmärrän hyvin myös Tex-nostalgikkoja), sillä silloin tullaan ajan myötä vääjäämättä tilanteeseen, ettei uutta lukijapolvea välttämättä enää kiinnosta. Toisaalta, tarvitseeko siitä asiasta edes välittää?
-
Hienoja ajatuksia Jannelta ja Gothicusilta! Kukapa meistä ei arvostaisi ja pitäisi 70-luvun willereistä. Tex- fanina minua on kuitenkin aikuisiällä aina kiusannut kronologian puute ja se, että päähenkilö ei kehity. Alati on läsnä abstrakti perusajatus siitä, mitä Tex on. Texillä on yli-inhimilliset älynlahjat ja fyysiset voimat saatteenaan onni ja rohkeus. Bonellien näkemys Texistä lienee ollut se, että Tex edustaa klassisia ja positiivisia sankarillisia arvoja. Ristiriidaton ja ennaltaennustettavissa oleva perinteinen lännenmies. Eihän näkökulmassa sinänsä ole pelkkää vikaa, sillä onhan tämä riittänyt koukuttamaan meidät sadat tuhannet uskolliset lukijat.
Tex ei ole rinnastettavissa esim. teräsmieheen, joka on kiinnostavuudessaan samassa sarjassa kuin tapetti ja Matti Vanhanen. Texhän ei edusta pelkästään positiivisia arvoja, kuten hyvyyttä ja jaloutta. En lukisi Texiä kuitenkaan muodissa oleviin traagisiin antisankareihin (joita esiintyi kyllä jo antiikin mytologiassa), joilla on jokin kohtalokas heikkous.
Kaikissa klassisissa arvostamissani lännenelokuvissa lähestymistapa on se, että toiminnan terästämällä päähenkilöllä on jokin sisäinen ristiriita, joka on ratkaistava. En sinänsä halua muokata Texistä jotain edellämainittua, joka olisi täysin poikkiteloin Bonellien luoman perinteen kanssa. Bosellin käsikirjoittamasta väkivallasta en pidä yhtään sen enempää kuin Jannekaan, mutta haluan Texin hahmoon jotain sellaista, joka laajentaisi päähenkilön henkistä horisonttia. Esimerkiksi viime kuukausina on ilmestynyt jo kaksi tarinaa, jotka sijoittuvat Lilythin kuoleman jälkeisiin vuosiin. Näissä tarinoissa Tex tuo julki surunsa ja ahdistuksensa, jota menneitten vuosikymmenien puhdasverisissä seikkailuissa ei olisi ikinä esitetty (muistelkaamme esim. Texin reaktioita, kun hän löysi isänsä surmattuna).
Nykytarinoissa ollaan vielä valovuosien päässä romantiikasta ja Texin "naissankaruudesta". Texin olematon kiinnostus naisia kohtaan ei ole seikkailunautinnollisesti puute, mutta se on kuitenkin tyhjyyttä ammottava kohta miehen persoonassa. Tätä voisi hienosti paikata se, että jokin tulevista tarinoista palaisi menneeseen, jossa ruodittaisiin Texin ja Lilythin suhdetta. Tämä voisi riittää, kun haetaan selitystä Texin mentaaliselle kylmyydelle. Ylivertaisen sankarimme väkivaltaisesta varjosta nousisi kaavamaisuuden sijaan jotain melankolisen kaunista.
-
Ei Texistä mitään naissankaria tarvitse tehdä. Se aihe on kaluttu loppuun James Bondissa, mutta jonkinlaisella terveellä kiinnostuksella vastakkaista sukupuolta ja seksuaalisuutta kohtaan Texin voisi jatkossa seikkailuihinsa valjastaa.
Tämä on ilmeisesti kustantamossakin havaittu (ihme olisi, jos ei olisi). Texiähän eivät lue käytännössä kuin vanhat ukot. Ripaus romantiikkaa ja, hui kauhistus!, seksiäkin voisi olla se lääke, jolla nuoret lukijat saataisiin uudelleen Texistä innostumaan. Olenkin melko varma, että tämä Lupe-tarina oli nyt jonkinlainen kokeilu. Toinen vastaava oli äskettäinen suuralbumi, jossa Texin ja kapakkatytön välillä saattaa hyvällä tahdolla kuvitella olleen jotakin. Nuoruuteen sijoittuviinhan tarinoihin reipasta romantiikkaa on turvallisempaa ripotella kuin Lilythin jälkeiseen. Saamme nyt havaita, että mitä Tesahin ilmestyminen ruutuihin meinaa. Ja joitakin nuoruuteen sijoittuvia juttuja on vielä tulossa...
Tarkennan vielä, että mikä minua Bosellin väkivallassa eniten ärsyttää: valtava väkivallan ja kuolleiden määrä sekä Texin ylivoimaisuus taisteluissa. Onko Tex nyt sitten jotenkin kovempi ja modernimpi, jos hän pistää kylmäksi yhdessä tarinassa viiden tyypin sijasta 30? Ainakaan realistisempi se ei ole. Kuvitus on kuitenkin muuttunut realistisempaan suuntaan. Mutta ei minua loppujen lopuksi haittaa se, jos näytetään, mitä luodin osumasta seuraa.
Vaikka kaikkein paras lääke Texille olisi kirjoittaa jatkossa entistä enemmän Hyviä Tarinoita...
-
Erinomaiset kirjoitukset J.T. Chancelta ja Jannelta! Olen täysin samaa mieltä kummankin kirjoittajan kanssa kaikesta edellä mainitusta. Myös Teräsmiestä, Matti Vanhasta ja seinätapettia yhdistävistä piirteistä.
-
seksiäkin voisi olla se lääke, jolla nuoret lukijat saataisiin uudelleen Texistä innostumaan...
Eikös se Druunan piirtäjä jo yhden Tex-tarinan tehnytkin, joten tästä olisi helppo jatkaa vielä. ;D
-
Monien pettymykseksi siinä ei kyllä näytetty mitään :). Odotellaan nyt, josko saataisiin Milo Manara kehiin.
-
Ja nimi on sitten jatkossa Sex Willer.... :laugh:
-
Ja nimi on sitten jatkossa Sex Willer.... :laugh:
Kuvittajana Giovanni Tissi...
-
Ja nimi on sitten jatkossa Sex Willer.... :laugh:
Tai Tex Knuller
-
...
-
Juhlat jatkuvat ja jatkuvat.....
Tex Willer Magazine on nyt ilmestymisvuorossa, 176 sivuinen lehti jossa artikkeleita ja pari ennen julkaisematonta (?) Tex-sarjakuvaa, toinen on Tiger Jackin soolo.
"....In "Model Detention", written by Diego Cajelli and illustrated by Luca Vannini, Tex and Kit Carson find themselves escorting the inmate Archibald Leyton, protecting him from the attacks of Apaches and a rich landowner who wants him dead.
While it is dedicated to Tiger Jack - absolute protagonist - "The soul of the warrior", written by Luigi Mignacco and designed by Giovanni Bruzzo. Let Graziano Frediani be the first solo adventure of Tex's Navajo pard....."
Google-käännös!
http://www.sergiobonelli.it/news/2018/01/24/gallery/arriva-il-nuovo-tex-magazine-1002388/
-
Egmontin blogissa juttu Texin 65v juhlista Suomessa ja mm. Tulevien numeroiden kansitaidetta. Numerossa 3/2018 Calepin kansi!
https://blogi.egmontkustannus.fi/2018/01/26/tex-willer-65-vuotta/
-
Italian juhlaa.....
Uusi Tex Willer-peli on tulossa. Jonkin sortin lauta-korttipeli.
http://www.sergiobonelli.it/home/2018/02/19/news/il-gioco-da-tavolo-di-tex-1002476/
-
Tällaisen arvonnan löysin http://aitoradiot.fi/kilpailut/tex-willer-65-vuotta/
Kisa päättyy maanantaina 26.2.2018.
-
Tässä enemmän kuvia tuosta pelistä, näyttää paremmalta kuin se Trivial-Tex-peli.
http://www.sergiobonelli.it/home/2018/02/20/gallery/fino-all-ultima-pallottola-1002454/
Lisäksi makupaloja nuoren Texin seikkailuista väreissä:
http://www.sergiobonelli.it/tex/2017/12/21/albo/giustizia-a-corpus-christi-1002297/
-
Tämän päivän (5.3.2018) Kymen Sanomissa artikkeli Tex Willeristä:
https://kymensanomat.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/f529fbea-1a06-4055-8c44-cb8d22173755
-
Tämän päivän (5.3.2018) Kymen Sanomissa artikkeli Tex Willeristä:
https://kymensanomat.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/f529fbea-1a06-4055-8c44-cb8d22173755
Sama juttu oli myös Itä-savossa.
Ekku
-
Tässä enemmän kuvia tuosta pelistä, näyttää paremmalta kuin se Trivial-Tex-peli.
http://www.sergiobonelli.it/home/2018/02/20/gallery/fino-all-ultima-pallottola-1002454/
Olispa kiva, kun Egmont julkaisisi tämän pelin. Se Trival Pursuit menee kyllä italiaksikin, koska säännöt ovat monille entuudestaan tutut. Tämä on ihan eri juttu.
-
Tämän päivän (5.3.2018) Kymen Sanomissa artikkeli Tex Willeristä:
Kumma kun näissä lehtijutuissa tuntuu järjestään esiintyvän väite, että Tex on sheriffi.
Ja tässä taidetaan vihjata myös siihen, että hän harrastaa aikamatkailua:
Italialaissarjis on muiden sarjakuvien lailla kokeillut eri tyylejä fantasiasta scifiin ja vienyt Arizonassa asuvan, heikompia puolustavan sankarinsa monille aikakausille tappelemaan avaruusolentoja, dinosauruksia, ihmissusia ja noitiakin vastaan.
-
Toimittajaparka on joutunut tekemään jutun itselleen vieraasta aiheesta. Sitten tehdään vain sinne päin, nopeasti.
-
Joo. Aika vähän asiaa ja iso kuva.
Ekku
-
Entä jos on nuorempi kuin 50-70 vuotias? Minun Tex-kuplassani keski-ikä on huomattavasti nuorempi kuin lehtijutun, mutta ilmeisesti pitäisi puhkaista kupla. ;D
Ehkä pitää tuumata, että virheellinen julkisuus on parempi kuin ei julkisuutta ollenkaan.
-
Joo, eikähän tuo ikämääritelmä ollut vähän turha. Tdn, että tuon ikäiset on nimenomaan niitä, jotka on noita vanhoja Texejä ostaneet divareista; mutta eihän se kerro mitään lukijakunnasta. Itse kuulun tuohon senioriryhmään, mutta kun kaikki on jo ennestään, niin ei ole vuosikymmeniin ollut tarvetta Texejä divareista metsästää. Tiedän myös ihan juniori-ikäisiä Texin lukijoita!
-
Meikäläistä haastateltiin justiin YLE:n toimesta Texistä (tulee kai joskus Areenaan, ja vähän kauhistuttaa - mitähän sammakoita siinä tuli jännityksen keskellä päästeltyä). Siinä sanoin, että Texin kohderyhmä on 40-80 -vuotiaat miehet, mutta ei taida Mosabacka siihenkään ihan vielä mahtua ;). Mainitsin samalla että oma kummipoikakin kyllä lukee Texiä (ja tekipä aiheesta koulussa ihan esitelmänkin).
-
Laitahan vinkkiä kun tulee ulos.
Ekku
-
En tiedä onko tämä ollut täällä, mutta tässä on Aristoteleen kantapää ohjelma vuodelta 2012 https://areena.yle.fi/1-1653949
Viitala haastattelussa
-
Pieni pintaraapaisu Italian tulevista julkaisuista. Aika yllättävää meininkiä meneillään. Claudio Nizzi on tehnyt nyt ihan kunnon paluun Texin kertojakaartiin. Hänenhän piti tehdä vain yksi lyhäri, mutta nyt on työn alla ihan pitkiäkin tarinoita ykköskastin piirtäjille kuten Filippuccille ja Ticcille. Sen sijaan Tito Faracin status on laskussa: vain kaksi tarinaa on tekeillä.
Ja Mefisto-ympyröissä tapahtuu edelleen. Tunnettuahan jo on, että Cestarot tekevät jatkoa Civitellin taannoiselle tarinalle. 220 sivua ja ilmestynee vuonna 2020. Mutta tämä onkin nyt vain pelkkä välisoitto. Civitelli nimittäin jo työstää jatko-osalle jatko-osaa, joka on 330 sivua pitkä ja pitäisi ilmestymän 2021. Ja tämän tarinan nyt uumoillaan olevan päätös Mefisto-saagalle. Ainakin se on päätös tälle tarinakokonaisuudelle.
Kaikkein oudointa on kuitenkin se, että Andrea Venturi on hikisessä puuhassa herättelemässä Mustaa Tiikeriä henkiin. Voi hornan kekäleet! Mielestäni tämä on jo vähän koomista. Ensin Mefisto kuolee, ja hänet herätetään henkiin. Nyt käy Mustalle Tiikerille samoin. Keksisivät uusia hahmoja! Outoutta lisää se, että kirjoittaja on Mauro Boselli. Edeltävät tarinathan on kyhäillyt Nizzi, joka nyt on siis taas ruodussa. Mutta kaiketi Bosellilla on joku oma visio. Joka tapauksessa tämäkin ilmestynee 2021 ja paksuutta on kaksi ja puoli pokkaria. Toivottavasti meteoriitti ei mäjähdä päähän tai jotain muuta yhtä mukavaa ennen kuin nämä tarinat on Suomessakin julkaistu, sen verran kiinnostavalta tämä vaikuttaa.
-
Kaikkein oudointa on kuitenkin se, että Andrea Venturi on hikisessä puuhassa herättelemässä Mustaa Tiikeriä henkiin. Voi hornan kekäleet! Mielestäni tämä on jo vähän koomista. Ensin Mefisto kuolee, ja hänet herätetään henkiin. Nyt käy Mustalle Tiikerille samoin. Keksisivät uusia hahmoja! Outoutta lisää se, että kirjoittaja on Mauro Boselli. Edeltävät tarinathan on kyhäillyt Nizzi, joka nyt on siis taas ruodussa. Mutta kaiketi Bosellilla on joku oma visio. Joka tapauksessa tämäkin ilmestynee 2021 ja paksuutta on kaksi ja puoli pokkaria.
JES!! Parasta ikinä ;D Nämä on nähtävä ehdottomasti! Kenties Mefisto kaivaa Tiikerin hornasta kumppanikseen ja yhdessä käyvät Texin kimppuun ... Mefisto & Yama feat Tigre Nera vs. Tex Willer! Kaikkien aikojen tarina luvassa ..
Vakavasti ottaen pidän Bosellia niin hyvänä kirjoittajana (olenpa sitten vaikka yksin sitä mieltä) että uskon kaikkien näiden tulevien tarinoiden onnistuvan. Tästä osoituksena sarjan ylivoimaisesti paras Yama-tarina viimekesältä. Hienoa että saadaan Bosellilta Musta Tiikeri -juttu, ja Mestarin paluu, ja pari Mefistoa. Myöskään se ei ole haitaksi että nyt sarjan pääkirjoittajana Boselli saa parhaat kuvittajat tarinoilleen. Mutta kyllä näiden jälkeen voisi Texille kehitellä uusiakin vihulaisia.
Iso plussa myös Nizzin paluulle. Henk.koht. en pidä Faracista tippaakaan, joten jos hän jää lähes pois Nizzin tieltä, niin olisin erittäin tyytyväinen. Jospa tauko on tehnyt Claudiolle hyvää, ja tulee takaisin tuoreiden ideoiden kera. Nizzi&Bosellihan olivat välillä pahoissa riidoissa, joten aika yllättäväkin comeback.
-
En tiiä olivatko miehet ihan riidoissa. Nizzi oli sitä mieltä, että Bosellin tarinat eivät olleet tarpeeksi uskollisia Tex-perinteelle, mitä hän ei epäröinyt julistaa isoon ääneen eri haastatteluissa. Boselli piti enimmäkseen mölyt mahassa. Enemmän Nizzi oli riidoissa Sergio Bonellin kanssa, joten ehkä tämä come-back on mahdollistunut juurikin Bonellin kuoleman seurauksena. Toivon ihan sanoin, että Nizzi olisi saanut vedettyä palkeet täyteen ilmaa, ja tarinasuoni pulppuaisi tuoreena. Parhaimmillaan Nizzi oli järjettömän hyvä kirjoittaja mutta loppuaikoina todella ankeaa ja väsynyttä tarinantynkää saimme luettavaksi. Joten olen vähän huolissanikin. Mutta ei hänen paluunsa kovin pitkäaikainen voi olla missään tapauksessa, koskapa hän täyttää tänä vuonna jo 80 vuotta.
-
Ja Mefisto-ympyröissä tapahtuu edelleen... Ja tämän tarinan nyt uumoillaan olevan päätös Mefisto-saagalle.
Voe voe... toivottavasti Mefistosta saataisiin nyt irti jotain aikuisten jännää, eikä sitä camp-henkistä hupsuttelua, jota nähtiin vastikään Yama-seikkailussa. Mutta jos kyseessä todella on päätös, niin hyvä. Uusien hyvien ja kestävien hahmojen luomisen kannalla minäkin olen.
-
Olen enimmäkseen samaa mieltä kuin Janne ja Jalo Juffure. Jannen kommenttiin siitä, ettei haittaa, jos näytetään luotien osumien vaikutus. Tällä varmaan viitataan veren roiskumiseen. Tuo veren roiske on todellisuudessa suurta harhaa, johon tuntuvat uskovan esim. Sami Pukinpanijan elokuvien fanit. Texin aikaan käytetyt aseet olivat luodin lähtönopeudeltaan hyvin maltillisia, esim. .45 Long Colt on selvästi ääntä hitaampi. Vartaloon osuessa veri ei todellakaan roisku. Ei se roisku edes .308 ammuttaessa (Yhdessä sotadokumenteissa jostain Afrikan kähinästä näytettiin kohtaus, jossa kaatunutta ammuttiin parin metrin päästä FN FAL -kiväärillä rintaan. Ei minkäänlaista roisketta.).
Miten romantiikan lisääminen muka toisi "nuoria" lukijoita? Ei mitenkään. Väittäisin, että jokainen potentiaalinen Texin lukija tietää, mitä odottaa lehdeltä. Eikä se taatusti ole romantiikka.
-
Verenroiskumisesta en tiedä mitään, mutta sen tiedän, että kaatuneella ei sydän lyö eli pumppaa.
-
Miten romantiikan lisääminen muka toisi "nuoria" lukijoita? Ei mitenkään. Väittäisin, että jokainen potentiaalinen Texin lukija tietää, mitä odottaa lehdeltä. Eikä se taatusti ole romantiikka.
Tottahan tuo. Texin lukijakunta kuitenkin ikääntyy kokoa ajan ja vanhimmat poistuvat pikkuhiljaa tilaajarekisteristä. Lukijakunta pienenee lähes samaa vauhtia. Jotain täytyy tehdä tai Tex Willeriä ei kohta enää ole. Pieni romantiikan lisäys on yksi kokeilu. Toinen on värit. Kolmas on pyrkimys realistisempaan kuvitukseen. En tiedä, kuinka toimivat tai pelastavatko mitään. Karkottavatko kokeilut kenties enemmän vanhaa lukijakuntaa kuin tuovat uutta. Mutta ainakaan minulla ei ole parempaa vinkkiä tuotantotiimille antaa. Tietysti yksi olisi se, että tarinat olisivat käsikirjoituksen osalta tasalaatuisen hyviä, kuten ne olivat esim. 1970- ja 80 -luvuilla. Mutta uutta, loistavaa käsikirjoittajaa ei niin vain kaupasta osteta. Sama se on monessa muussakin perinteisessä sarjakuvassa. Ennen oli paremmin.
-
Onkohan Texin levikit laskussa myös Italiassa?
-
Olihan täällä jossain ketjussa vähän aikaa sitten taulukko, josta näkyi, jos muistini ei nyt petä, että huippuvuosien 700 000 levikistä on laskettu 200 000:een, mikä toki edelleen on hyvä lukema.
-
Hieman OT.
Kun on seurannut Bonelli Editoren sivuja ja sos.mediaa viimeisen vuoden aikana, niin kovasti on alettu panostamaan eri lehtiin ja oheistuotteisiin.
Myös nuorille tarkoitettuihin lehtiin on panostettu ja onhan siellä myös Bonelli Kids linja.
Ehkä sielläkin on sama trendi mikä on muuallakin ettei lapset/nuoret enää lue niin paljoa sarjiksia kuin ennen.
-
Tämänpäiväinen Metro-lehti: B Virtanen ja vaimonsa Armi innostuvat lukemaan Markon repusta löytyneitä Tex Willereitä!
-
Tietysti yksi olisi se, että tarinat olisivat käsikirjoituksen osalta tasalaatuisen hyviä, kuten ne olivat esim. 1970- ja 80 -luvuilla. Mutta uutta, loistavaa käsikirjoittajaa ei niin vain kaupasta osteta. Sama se on monessa muussakin perinteisessä sarjakuvassa. Ennen oli paremmin.
90-luku oli viimeinen vuosikymmen milloin vielä Tex Willer tarinat oli tasalaatuisen huippuja. Sen jälkeen alkoi taso heitellä roimasti. 2011 lopetin Texien ostot. Toistaiseksi.
Ymmärsinkö oikein että Mestari kolmonen olisi jossain vaiheessa ilmestymässä, ja jos näin on niin onko tietoa piirtäjästä?
-
Joo, nykyisellään Willerissä näkee ajoittain aika köykäisiä tarinoita, mutta on sellaisia ollut aikaisemminkin. Toisaalta olen ajatellut, että jos 1970-luvun Tex Willer ilmestyisi tänä päivänä, niin en usko että olisin lehden tilaaja.
-
90-luku oli viimeinen vuosikymmen milloin vielä Tex Willer tarinat oli tasalaatuisen huippuja.
Periaatteessa samaa mieltä. Nizzi oli vielä 90-luvun puolivälissä iskussa. Sitten tuli Boselli ja Nizzin taso laski huomattavasti. Boselli ei ole kyennyt tasalaatuiseen jälkeen. Myöhemmistä Faraci on ollut pahin pettymys. Manfredin tarinoissa jokin häiritsee, ehkä liiallinen kantaaottavuus. Ja Ruju oli aluksi vielä vähän raakile. Mutta on 2000--luvulla silti tullut iso liuta erinomaisia tarinoita!
-
Periaatteessa samaa mieltä. Nizzi oli vielä 90-luvun puolivälissä iskussa. Sitten tuli Boselli ja Nizzin taso laski huomattavasti. Boselli ei ole kyennyt tasalaatuiseen jälkeen.
Totta. Nizzin taso laski 90-luvun puolen välin jälkeen burnoutinsa vuoksi. Boselli sitten otti vakituisen Tex käsikirjoittajan paikan. Parhaimmat tarinat Bosellilta 90-luvulta näin äkkimuistelmalta Carsonin menneisyys 1995, Mestarin paluu 1997, Voittamattomat 1997 ja Seitsemän Tappajaa 1999. jne. Vaikkei Nizzi yltänytkään enää 90-luvun puoltaväliä aiempaan tasoon, niin siitä huolimatta vielä puolen välin jälkeenkin tuli ihan hyviä juttuja Nizzin kynästä, mainittakoon esimerkiksi vuonna 1996-1997 tarina Mies ilman menneisyyttä, 1998 Mustan Tiikerin paluu, 1997 ilmestynyt Pergamentin arvoitus, Coloradon sudet ja Himotappajat. Omia henk koht suosikkejani. Minulle 90-luvun jälkipuoliskon yksi parhaimmista Tex vuosista on juurikin 1997. Toinen huippu vuosi mielestäni on 1999.
Villahan aloitti kansien teon joskus 90-luvun puolessavälissä. Niistä sen ajan kansista muuten huomaa, että Villalla oli intoa ja niissä kansikuvissa oli sellaista alkuvoimaa ja paloa, että moni nyky Texin kansi kalpenee sen ajan Texien kannelle, vaikka toki hyviä vieläkin on. Meinaan siis, että silloin Villalla oli hyvin aikaa paneutua kansiin, kun nykyään hänellä riittää työnsarkaa jo liikaakin erilaisten Tex formaattien kansia työstäessä, eikä silloin vielä juuri muita Tex formaatteja julkaistu. Vaan perussarja ja ensimmäiset suuralbumit, mutta niidenkin kansien kuvituksesta vastasi muut kuin Villa.
Täältä näkee. Suosikki vuoteni on 1997. Jokainen kansi on tuolta vuodelta todella upea. Omat suosikki kannet vuodelta 1997 on ehdottomasti numerot 1, 5, 7, ja 13. 1997 ;) http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/publication.php?id=texwiller
-
Siellä nyt on jotain:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/19/jo-70-vuotta-lyijysadetta-onko-tex-willer-sarjakuvan-muuttumattomuus-taakka-vai
Sitten tulee ehkä vielä varsinainen haastattelu, jos/kun toimittaja saa Egmontin kanssa sovittua julkaisuoikeudet tietyistä asioista.
-
Tuo oli hyvä juttu. Hyviä että myös kriittisiäkin näkökantoja nyky Willeristä, esimerkiksi juurikin tuo Texin ylivoimaisuus ja niin edeleen. Huumoriakaan ei oltu artikkelissa unohdettu. ;)
-
Bonellin sivuilla uutinen siitä, että markkinoille on tulossa uusia Tex-figuureja. Ilmeisesti ilmestyvät yksi kerrallaan ajan myötä. Figuurit ovat siis erilaisia kuin ne, mitä willeristit ovat tilanneet mm. Muscaran kautta. Pitääkö nämäkin sitten hankkia?
http://www.sergiobonelli.it/news/2018/03/16/gallery/tex-settant-anni-in-3d-1002631/
Jannen mainitsema juttu 70-vuotiaasta Texistä löytyy ylen sivuilta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/19/jo-70-vuotta-lyijysadetta-onko-tex-willer-sarjakuvan-muuttumattomuus-taakka-vai
-
hei kaikki jotka ovat kiinnostuneita Tex-pelikorteista! Käykäähän Egmontin fb-sivuilla kannustamassa! Hieman vielä tuntuvat empivän asiaa. Lupasin tuolla jo heti ostaa pari-kolme pakkaa; ehkä jos useampi käy tivaamassa niin oikeasti ne kortit joskus tänne saadaan.
-
Hei, tämäpä hauskaa! Italiassa julkaistaan Tex-pelikortit! Ymmärrykseni mukaan pelikortteja jaetaan uusien Tex-julkaisujen kylkiäisinä. Tämä ehdottamasti myös Suomeen! http://www.sergiobonelli.it/home/2017/05/31/news/le-carte-di-tex-1001219/
Eli näistä kyse!
-
Minä olisin kyllä laittanut ikuisen naistenmiehen Carsonin herttaässäksi ja Texin ristiässäksi, kun tuo enempi tehtailee hautaristejä vastustajilleen.
-
Nyt ei tartte enää arvailla, että mihin suuntaan Texin myyntikäyrät ovat Italiassa menossa.
https://www.giornalepop.it/quante-copie-vendono-i-fumetti/?fbclid=IwAR2XBVNSBRXoWFbAXwqkM9yYPx1ttEfaftY9Q3Wj4QyfvrxvOWDFzPRmdNA
Tex painui 200 000 kappaleen rajapyykin alle vuoden 2013 tietämissä (vuonna 2012 myynti oli 210 000 ja kaksi vuotta myöhemmin 190 000). Tämänkin jälkeen lasku on ollut ikävä kyllä rankkaa. 2016 myynti oli enää 170 000 kappaletta. Kuukausivaihteluitakin tietenkin on, mutta 2017 keskivertomyynti oli pikkuisen alle 160 000 ja viime vuonna jo alle 150 000. Ja tässä siis puhutaan perusarjasta, eli lukumääriin ei lasketa Texin lukuisia uusintasarjoja. Lasku on siis noopeaa, mutta ei tällä matematiikalla erityisen kiihtyvää. Hävikki on ollut melko tasaisesti 10 000 lukijaa vuodessa vuodesta 2012 lähtien.
Muistutan kahdesta asiasta. Texin levikki on ollut parhaina aikoin yli 700 000 kpl. Segio Bonelli kuoli vuonna 2011, minkä jälkeen Mauro Bosellin muutokset liittyen lehden sisältöön alkoivat. Näyttää siltä, että mainitut muutokset eivät ole auttaneet katkaisemaan suosion syöksykierrettä. Mutta tuskin ne ovat kauheasi sitä pahentaneetkaan. Taustalla on nimittäin se, että Italiassa kaikkien sarjakuvien myynti on merkittävästi laskenut. Jos noita linkin takana olevia taulukoita osaan oikein tulkita, niin Topolinon suosio on laskenut todella rajusti vuoden 2016 110 000 kappaleen levikistä viime vuotiseen todella surulliseen 33 000:een. Tämä on kuitenkin ihan ääriesimerkki.
Boselli tekee jotain myös oikein. Uuden Tex Willer -sarjan (eli Texin nuoruus) levikki on 100 000 kappaletta. Se tekee siitä Italian toiseksi myydyimmän sarjakuvajulkaisun. Tämän ilosanoman takana on myös se toinen puoli. Truuttaamalla markkinoille koko ajan uusia Tex-sarjoja Boselli pystyy pitämään kokonaismyynnin edelleen hyvänä. Myyntimäärä se on markkinoilla, mikä ratkaisee. Kaikkien tuntemama totuus on kuitenkin se, että määrä ei korvaa laatua, kuten viime vuosina on hyvin nähty. Tyytymättömien lukijoiden määrä siis lisääntyy, mikä vauhdittaa suosion laskua. Pelkään, että tässä käy niin, että lypsävää lehmää ei armollisesti lopeteta niin kauan kuin se vähänkin lypsää. Julkaisujen määrä hyllyssä lisääntyy lisääntymistään, mutta oikeasti kiinnostavaa luettavaa saa käsiinsä entistä harvemmin. Mielestäni tulisi antaa Texin ratsastaa kohti auringolaskua kunniakkaasti ja lopettaa julkaisu silloin, kun siinä on vielä niitä elementtejä mukana, joiden vuoksi sarjaa aloitti alun perin lukemaan. Mutta ei niin käy.
Loppuun hyviä uutisia. Tex on edelleen Italian sarjakuvarintaman ylivoimainen ykkönen. Siellä näköjään sinnitellään myyntilistoilla vaatimattomalla kymppitonninkin myynnillä. Eli kyllä Texiä vielä hyvinkin vuosikymmeniä truutataan markkinoille. Ja mikäänhän ei ole niin pysyvää kuin muutos. Saattaa hyvinkin olla, että sarjakuvan myynti lähtee tulevina vuosina uudestaan nousuun. Miksi ei nousisi? Onhan se toimiva konsepti kertoa hyviä tarinoita. Ja ihan yhtä hyvin Tex saattaa saada aivan yllättäen uuden, loistavan kirjoittajan, sellaisen, jota tässä on odotettu jo usiampi tovi.
-
Milloinkohan Civitelli taas piirtäis? Luin Civin upean "Ennusmerkki" ja samaten "Tumak leppymätön". On se vaan loistava piirtäjä!
-
Koko ajanhan se piirtää. Taitaa olla nyt Bosellin Mefisto-trilogian kolmas osa työn alla.
-
Civitelliltä julkaistaan meillä kaksi tarinaa tänä vuonna. Seuraavan kolmen pokkarin jälkeen on mahdollisesti vuorossa Civitellin piirtämä tarina, joka julkaistiin Italiassa numerolla 700 ja väreissä. Viime vuonna Italiassa julkaistussa Tex magazinessa oli yksi Civitellin kuvittama minitarina (Lilyth mukana). Ehkä ja toivottavasti Egmont julkaisee sen meilläkin vielä kuluvan vuoden aikana.
Tähän liittyykin se ihmetyksen aihe, että miten Egmont aikoo mahduttaa normi-Texiin jonossa olevat Magazinet, Color-Texin ja nuori Tex Willer -julkaisut. Kuten Janne tuossa edellä esitti, uusia Tex-julkaisuja riittää ruuhkaksi asti.
-
Onko se "pakko" julkaista kaikki normisarjassa? Kyllä egmont ulostaa kaikki uutuusteksit umpisaletisti siitä ei ole mitään epäilystä.
Jollei suunnitelmiin kuulu tinkiä siitä yhdestä uusinnasta makseissa/vuosi niin sitten tulee lisää erikoisjulkaisu(ja).
-
Enpä usko, että noita kaikkia millään mahdutetaan perussarjaan. Ellei tehdä osasta numeroita huomattavasti aiempaa paksumpia.
-
Jollei suunnitelmiin kuulu tinkiä siitä yhdestä uusinnasta makseissa/vuosi niin sitten tulee lisää erikoisjulkaisu(ja).
Maxeihin alkaa olla tunkua muutenkin, kun Italia näyttää kiihdyttäneen kahden maxin vuositahtiin. Noinkohan syksyllä ilmestyvä Navajon ylpeys jää viimeiseksi klassikkomaxiksi meillä? Mikä olisi kyllä pienimuotoinen harmi, kun klassikkotarinoihin panostanut hieno Raamattusarjakin on jäissä. Ellei sitten palata kolmen maxin vuositahtiin, kuten vuosina 2003-05 ja 2007 oli tapana.
-
Kyllä klassikoiden julkaisua Maxissa kannattaa jatkaa mikäli vain ostajia riittää koska kyseessä on erinomainen formaatti pitää edullisesti tarjolla noita hienoja tarinoita sekä uusille että vanhoille Texin ystäville. Vaikka alkuperäiset pokkarit omistankin, tulee klassikko-maxit maitokaupasta yhtä iloisesti napattua matkaan kuin uutta materiaalia sisältävätkin.
-
Civitelliltä julkaistaan meillä kaksi tarinaa tänä vuonna. Seuraavan kolmen pokkarin jälkeen on mahdollisesti vuorossa Civitellin piirtämä tarina, joka julkaistiin Italiassa numerolla 700 ja väreissä. Viime vuonna Italiassa julkaistussa Tex magazinessa oli yksi Civitellin kuvittama minitarina (Lilyth mukana). Ehkä ja toivottavasti Egmont julkaisee sen meilläkin vielä kuluvan vuoden aikana.
Tähän liittyykin se ihmetyksen aihe, että miten Egmont aikoo mahduttaa normi-Texiin jonossa olevat Magazinet, Color-Texin ja nuori Tex Willer -julkaisut. Kuten Janne tuossa edellä esitti, uusia Tex-julkaisuja riittää ruuhkaksi asti.
Eikös nuo Colorit ja Magazinet julkaista vuosittain normisarjassa? Ei kai niitä tarviikaan muualle siirtää.
-
Niin julkaistaan. Mutta aiemmin ei ole julkaistu Tex Willeriä. Jos se meinataan perussarjaan mahduttaa, niin jotain täytynee jättää pois. Veikkaan, että Color Texit saavat tehdä tilaa, koska niistä on tullut eniten nillitystä.
-
^Juu nej, ei pokkareissa ole väri-Texit loistaneet, ne kuuluu painaa hyvälle paperille ja hieman isompaan kokoon.
Tuskin niitä erikseen julkaistaan, siihen ei Egmontilla ole resursseja, varsinkin JOS se joutuu ottamaan isompaa roolia Disney-tuotteista.
Luultavaa on se skenaario, että Sanoma huolehtii nuo Disney-tuotteet painokuntoon ja "vain" firman nimi vaihtuu.
-
Luultavaa on se skenaario, että Sanoma huolehtii nuo Disney-tuotteet painokuntoon ja "vain" firman nimi vaihtuu.
Nyt olen tipahtanut kärryiltä. Mitä siis on tapahtumassa?
-
Jaa Erio Nicolon piirtämä Tex originaali sivu kehystettynä vuodelta 1973. Hinta 249e. Postikulut 10e. Tuo on jo harvinaisuus.
https://www.huuto.net/kohteet/tex-willer-originaali-sivu-erio-nicolo-1973/494336629
-
** Malttakaa pari viikkoa ja tuo sivu löytyy seuraavasta värikirjaston osasta.
-
Repetto on kuollut tämän kuun 10. päivä. :(
-
Oisko kellään tietoa milloin Villan tarina on tulossa ulos?
-
Ei ole.
-
Willer ratsastaa Chilessä paikallisen kustantajan (Acción Comics) ja erään sarjakuvakaupan (Shazam Comics) yhteisponnistuksina.
Toistaiseksi on julkaistu Joe Kubertin Yksinäinen kostaja (http://texwillerblog.com/wordpress/?p=61486) 2015 ja Karavaani Oregoniin. Ensimmäinen oli sarjakuvakaupan yksinoikeusjulkaisu, todennäköisesti pieni painos sarjakuvafestivaaleille myytäväksi.
Tiedän ainakin Jannen olleen tästä kiinnostunut, joten kirjoitetaan nyt kun viimein sain opuksen käsiini.
Saapastelin saluunaan ja kysyin reteästi Tex Willeriä, mutta tokihan se on maailmalla pelkkä Tex. Julkaisun nimen sentään muistin (Karavaani Oregoniin).
Julkaisu on sitä vähän suurempaa pokkarikokoa. Kiiltävä paperi ja painojälki ovat ensisilmäyksen perusteella moitteetonta jälkeä, ja opus paitsi näyttää myös tuntuu jämptiltä. Sivukoko vaikuttaa riittämättömältä, mutta katsotaan nyt viikonloppuna, tuntuuko se siltä enää lukiessa.
Kansi on mattapintainen ja helposti naarmuuntuva. Ensi töikseen henkilökunta oma-aloitteisesti nouti varastosta siistimmän kappaleen, mikä oli asiallisesti toimittu, vaikka olisihan nämä pitänyt pussittaa yksitellen.
Kubertin opus oli saman kokoinen, mutta minua se ei kiinnostanut enempää kuin Espanjasta saapuneet opukset. Jälkimmäiset kovakantiset Texit olivat kyllä komean näköisiä ja kokoisia, mutta nämä julkaistiin Suomessa jo kymmenisen vuotta sitten, joten ne minulla olivatkin.
Valitettavasti Texin laukka päättyi toistaiseksi em. kahteen opukseen, suunnitteilla oli jo kolmas, mutta myynti ei vastannut odotuksia. Unohdin kysyä asiaa suoraan, mutta oletin Kubertin siirtyneen paremmin harrastajien koteihin.
-
Oisko kellään tietoa milloin Villan tarina on tulossa ulos?
Instagramista poimittua: Villa on suuralbumissaan sivulla 190/224. Janne on varmaan parempi arvioimaan kauanko voidaan olettaa aikaa menevän loppujen 34 sivun piirtämiseen. Valmistuisiko nykytahdilla jopa sivu per viikko? Optimistina voisi ajatella tarinan olevan vuoden päästä kesällä Italiassa ulkona. Toivotaan parasta. Hienoa kuitenkin että Villa on saanut viimeaikoina keskittyä sarjakuvan piirtämiseen enemmän kansikuvatehtailun vähennyttyä.
-
Jos on jatkossakin tuo 10 sivua/vuosi, niin eihän tässä mene enää enintään kuin kolme vuotta.
Vauhdikkaat kuvittajat voisivat tösäyttää nuo puuttuvat sivut kuukaudessa. Mutta ei missään nimessä Villa. Kyllä kolme kuukautta vähintään menee. Ja jos tuosta minimi ja maksimi vauhdista laskee keskiarvon, niin Villan suuralbumi julkaistanee joko ensi vuonna tai viimeistään 2021.
-
Muy bien! :)
-
Civitelliltä julkaistaan meillä kaksi tarinaa tänä vuonna. Seuraavan kolmen pokkarin jälkeen on mahdollisesti vuorossa Civitellin piirtämä tarina, joka julkaistiin Italiassa numerolla 700 ja väreissä. Viime vuonna Italiassa julkaistussa Tex magazinessa oli yksi Civitellin kuvittama minitarina (Lilyth mukana). Ehkä ja toivottavasti Egmont julkaisee sen meilläkin vielä kuluvan vuoden aikana.
Tähän liittyykin se ihmetyksen aihe, että miten Egmont aikoo mahduttaa normi-Texiin jonossa olevat Magazinet, Color-Texin ja nuori Tex Willer -julkaisut. Kuten Janne tuossa edellä esitti, uusia Tex-julkaisuja riittää ruuhkaksi asti.
Seuraavassa parissa numerossa tulee nuo spesiaalit. Ensin Tex Magazinen tarinat ja sitten numero 700. Civitelliä siis pukkaa.
Egmontin blogi (https://blogi.egmontkustannus.fi/2019/07/05/heinakuun-helmet-2019/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+EgmontKustannusBlogi+%28Egmont+Kustannus+Blogi%29)
-
Olenkin tuota Magazinea odottanut. Harvinaista settiä, sillä Texillä naisseuraa: ensi numerossa mukana Lilith ja seuraavassa julkaisussa (nro 700) Tesah.
Kiinnostusta ylläpitää tämänkin jälkeen se, että edellisiä seuraa Manfredin kirjoittama kaksiosainen tarina. Manfredista vielä sen verran, että hänen luomaansa Magico Ventoa, eli suomalaisittain Ukkostuulta, aletaan julkaista vuosien tauon jälkeen Italiassa uudestaan uusin numeroin. Kelpaisi kyllä täälläkin, Egmont!?
-
Tällaista boxia myydään amazonilla: https://www.amazon.it/Tex-Willer-Wanted-box-Poster/dp/8869613461/ref=sr_1_1?__mk_it_IT=%C3%85M%C3%85%C5%BD%C3%95%C3%91&keywords=tex+willer&qid=1564944814&s=books&sr=1-1
Mukana myös yksi liuska.
-
Ostin tuon peltiboxin Italiassa keväällä. Sisältää lähinnä yhden Tex Willer -numeron (siis nuoruus-sarjasta) monilla erilaisilla kansilla
-
Aha, kiitos! Eipä taida maksaa vaivaa tarkemmin tuohon tutustua jos kerran noin on.
-
Aika harvoin huutonetissä on myynnissä alkuperäistaidetta. Nyt olisi myynnissä kaikille Letterin piirrostyylistä diggaaville originaali sopu hintaan. Noita originaaleja oli useampikin. Kolman eri piirtäjän originaaleja oli ilmoituksen sivuhuomautus.
https://www.huuto.net/kohteet/tex-willer-originaali-sivu-letteri-maxi-tex-kobran-myrkky/503589878
-
Hei Texin ystävät,
Jops jotakuta kiinnostaa, niin näin SSLibriconissa ison pahvilaatikollisen Italiankielisiä Tex Willereitä. Oli erilaisia versioita Tex Willeristä. Ainakin 6 suuralbumia, normitexeja ja sitten muita sellaisia, joita en ole koskaan itse nähnyt aikaisemmin. Ja Almanakkoja oli myös. Niissä on erittäin hyvälaatuinen paperi ja painojälki. Noissa Almanakkoissa tai miten ne nyt oikeaoppisesti kirjoitetaan, oli jokaisessa hurjasti lännenaiheista tietoutta ja upeita kuvia, joihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt. Kiva että Italiankielisiäkin saa täältä Helsingistä.
-
Tämmöinen on Italiassa julkaistu. Ei kait tuossa juurikaan Tex seikkaile, vaan lienee Bonellin muita sarjakuvia. Texin nimellä kuitenkin menee.
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2019/08/08/albo/avventura-magazine-2019-tex-presenta-i-grandi-eroi-di-g-l-bonelli-1005089/
-
Ymmärtääkseeni Tex esittää Bonellin suuria sankareita. Aika harhaanjohtava tuo opuksen otsikointi. Mutta kyllä sillä saadaan ostajat liikkeelle.
-
Minun on tehnyt mieleni usein kysyä Texin ystäviltä erästä asiaa. Ajattelin nyt kysyä...ehkä joku vaivautuu vastaamaan. Mitä sellaista Texiin liittyvää haluaisitte että Suomessa joskus julkaistaisiin olipa se sitten sarjakuvaa tai jotain muuta Texiin liittyvää. Minua kiinnostaisi kovasti tietää, millaisia täällä Tex harrastajat ja muut kaipaisivat.. Itse toivoisin kirjaa Claudio Villan kansikuvista, sekä taide kirjat Giovanni Ticcistä ja Villasta suomeksi.
-
Villan kansikuvakirja olisi mukavaa :)
-
Minulla on taidekirjat Ticcistä ja Villasta italiaksi. Ensiksi mainittua ei ole tarkoituksenmukaista kääntää, sillä tekstiä on lähinnä vain esipuheessa. Upeat piirrokset puhuvat puolestaan!
Toiveena kyllä olisi kirja, jossa olisi Villan tekemät keräilykuvat. Sitten ei tarvitsisi hankkia niitä kaikkia yli 500 Ristampa nuova -julkaisua, joissa kuvat on julkaistu. Italiassa on kyllä julkaistu kuvakirja, jossa on satoja Galepin tekemiä kansikuvia, mutta nehän eivät silmiä hivele.
-
Minulla on taidekirjat Ticcistä ja Villasta italiaksi. Ensiksi mainittua ei ole tarkoituksenmukaista kääntää, sillä tekstiä on lähinnä vain esipuheessa. Upeat piirrokset puhuvat puolestaan!
Toiveena kyllä olisi kirja, jossa olisi Villan tekemät keräilykuvat. Sitten ei tarvitsisi hankkia niitä kaikkia yli 500 Ristampa nuova -julkaisua, joissa kuvat on julkaistu. Italiassa on kyllä julkaistu kuvakirja, jossa on satoja Galepin tekemiä kansikuvia, mutta nehän eivät silmiä hivele.
Oi, onpa hienot kirjat nuo molemmat. Varsinkin tuo Villan musta valkoinen albumi sai tajunnan räjähtämään. Ole ystävällinen ja kerro hieman millainen on kirjan sisältö. Millaista materiaalia tuo sisältää?
Onko tuo Ticcin kirja pelkästään tuollaisia hienoja maalauksia vai löytyisikö myös esmes musta valkoisia kuvia tai originaaleja sarjakuva sivuista joista aina ehdottomasti pidän? Kehtaako kysyä, paljonko maksoit noista kpl ja mistä nuo tilasit. Kiitos kun laitoit nuo hienot kuvat. 👍👍👍👍
-
Kiitos tosi paljon kirjan materiaalin lähimmästä tarkastelusta. Jos tuon löytäisi jostakin kohtuulliseen hintaan ois tosi nastaa omistaa tuo kirja....ehkä on parasta olla kiltisti loppuvuoden....jospa saisi tuon pukin konttiin. Missähän se korvatunturin osoite olikaan......tai jos jollakulla kvaakkilaisella ois ylimääräinen kappale, niin ostaisin.
-
Olipa hieno kirja. Mahtava linkki. Kiitti. Enpä tuollaista linkkiä olisi osannut itse löytää. Tässä näkee kuinka tarpeellinen tämä kvaak tiedon tarjoajana todella on. Kuin jalokivi joka säihkyy kaikkea sarjakuvallista mannaa. Nähtyäni nuo kuvat on uni tänä yönä makea. Olen monta yötä nukkunut huonosti kun unettomuus vaivaa. Mutta tänä yönä teen matkan villiin länteen😴
-
Toiveena kyllä olisi kirja, jossa olisi Villan tekemät keräilykuvat. Sitten ei tarvitsisi hankkia niitä kaikkia yli 500 Ristampa nuova -julkaisua, joissa kuvat on julkaistu.
Tämä olisi minunkin suurin toiveeni. Ja vieläpä niin, että isoin kuva olisi Villan itsensä värittämä versio ja sen ohessa pienemmät kuvat lopullisesta tietokoneväritetystä versiosta sekä mustavalkoisesta luonnoksesta. Ja sitten vielä lyhyesti kerrottaisiin, mistä seikkailusta kuva-aihe on otettu.
-
Ticcin kirjaa myydään vielä Sergio Bonellin nettikaupassa hintaan 28 euroa. Sieltä minäkin hankin kirjan pari vuotta sitten.
https://shop.sergiobonelli.it/libri/2017/09/29/libro/giovanni-ticci-artbook-l-arte-di-giovanni-ticci-1001802/
Villan kirjaa saa italialaisista nettikaupoista hintaan 19-24 euroa (Amazon.comista loppu) Esim:
https://www.edizionibd.it/bd-fumetti/2968-icon-claudio-villa.html
-
Italiassa on kyllä julkaistu kuvakirja, jossa on satoja Galepin tekemiä kansikuvia, mutta nehän eivät silmiä hivele.
Tämä voisi olla kiinnostavampi, jos siihen saisi koottua kaikki referenssikuvat mitä Galleppini on käyttänyt.... liitteessä vain _yksi_ malli... Tuskinpan Galep nyt tuosta suomalaisesta kansiversiosta tuota on kopioinut, mutta jostain kuitenkin :-)
Ja Villan kirja tietysti kelpaisi mullekin niistä Nuova Ristampan -liitekuvista.
Edit: tämän keskustelun innoittamana kaivoin esille Ticcin taidekirjan, se kannattaa kyl ostaa jos osuu kohdalle.
-
Mukava näyte Galepin käyttämästä referenssi materiaalista. Yleisluonteisesti piirtäjät tavalla tai toisella käyttävät ja tarvitsevat referenssi kuvia työssään. Niistä on merkittävä apu monessakin suhteessa. Kaikki suuret nimet ovat niitä käyttäneet ja käyttävät edelleen. You Tubea kun katselee, niin siellä monissa videoissa näkyy taustalla piirustuspöydällä jonkinlaista referenssi kuvamateriaalia autoista, aseista, rakennuksista jne.
Galep on saanut minusta hienosti vangittua tuon asesankarin liikkeen ja olemuksen kuvaan. Kasvot on vain muutettu. Katselin tällä viikolla viimeiksi You Tubessa Galepin videota, jossa hän piirtää ulkona luonnossa kas kas Texhän siitä kuvasta tuli, vaikka luulin, että hän piirtää aivan jotain muuta.
-
Se upea päähinepäinen kuva on otettu eräästä vanhasta Buffalo Bill lehdestä, joista Gir otti muitakin referenssejä. Jos joku, niin mestari Gir otti todella paljon referenssejä toisten tekemistä sarjoista. Löysin kerran netistä sivuston, se on nyt ollut poistettuna jo monta vuotta, jossa eräs ranskalainen sarjakuva alan harrastaja esitti lähes 30 kuvaa, joissa Gir oli se, joka oli kopsannut kuvat omiin juttuihinsa.
Minulla ei ole tuota kuvaa enää......😢
-
Voi olla silmät tekevät kepposen kun tuijottaa tuota kansiparia pidempään mutta Tex alkaa vaikuttamaan huomattavasti enemmän Ketchumin näköiseltä ja yhä vähemmän "omalta itseltään"...
Olisin tyytyväinen jos raamattu otettaisiin uudestaan julkaistavaksi. Koska omat normitexini rajoittuvat vuodesta 2007>tähän hetkeen, tiiliskivioli hyvä formaatti saada wanhempia tarinoita erinomaisella painojäljellä. Divarista en lähde retronumeroita hankkimaan koska ne kaikki luettu kuitenkin aikanaan...
-
Jos tässä nyt voi esittää toiveita, niin toivoisin:
-Taidekirjoja, kts edellä olevia vastauksia
-Kunnon Tex-julisteen, nyt netissä myynnissä ovat aika "karuja" ja "rumia".
Koitin pysyä kohtuudessa.
-
Uusimmassa Ruudinsavussa (2/2019) on allekirjoittaneen kirjoittama 11-sivuinen artikkeli "Tex Willer ja elokuvat". Siinä ruoditaan Texiin saatuja elokuvavaikutteita, Texin vaikutusta spagettilänkkäreihin ja toisinpäin sekä kerrotaan tietenkin ainokaisesta Tex-elokuvasta. Tämä on sellainen artikkeli, jota suunnittelin jo "Kaikki Tex Willeristä" -kirjaan, mutta en silloin keksinyt sopivaa lähestymistapaa.
Lehdykkää saa ostaa ainakin Turun sarjakuvakaupasta. Ainakin ennen näitä on ollut myynnissä myös Akateemisesa, mutta en tiedä, onko enää.
-
Artikkeli luettu ja kiinnostava oli. Kiitos Janne!
Suosittelen kaikille lännenviihteen ystäville Suomen länkkäriseuran julkaisemaa Ruudinsavu-lehteä. Lehden ilmestyminen on aina vuoden kohokohtia: tasokkaita juttuja ja kritiikkejä asiantuntevilta kirjoittajilta.
Lännennälkäisille kehuisin vielä True West -lehteä. Ei ole edes kallis, vaikka tulee kotiin kannettuna Amerikoista asti.
-
J.T. Chance sanoi kyllä hienosti Ruudinsavu lehdestä. Olen aina arvostanut tuota lehteä. ja sanoisin, että sen antama informaatio villiin länteen liittyvistä teemoista, niin elokuvista, näyttelijöistä, sarjakuvista ja piirtäjistä, ja niin paljon muusta on kultaakin arvokkaampaa. Ruudinsavu on no 1 aivan omassa luokassa. Syvä toiveeni on ollut, olen tästä maininnut lehden päätoimittajallekkin, että voi kun saisi kaikki Ruudinsavu lehdissä ilmestyneen aineiston digitaalisena tallenteena, se vasta olisi jotakin. Mutta ymmärsin saamastani vastauksesta, ettei se ehkä ole mahdollista. Minulla ei ole tuota postausta enää tallessa. Mutta toivon edelleen, että joskus tuo aineisto kerättäisiin talteen, niin arvokas se tiedollisesti on.
Lehden kirjoittajat ovat käsitelleet kutakin teemaa mistä ovat kirjoittaneet hyvin monipuolisella tavalla ja käyttäneet luotettavaa lähdeaineistoa. Jokainen lännen ystävä on varmasti saanut näiden vuosien aikana lehdestä hienoja lukuelämyksiä.
Yritän aina jos vain löydän noita Ruudinsavu lehtiä napata niitä mukaan divareista, mutta niitä ei kovin paljoa liiku missään. Turun sarjakuvakaupasta löysin ja nappasin niitä mukaani. Sinne jäi vielä pieni nivaska. Niitä on todella vaikeaa löytää ainakaan divareista. Mutta varmaan joitakin numeroita viel saa tilattua lehden toimittajalta.
-
Ruudinsavu on no 1 aivan omassa luokassa. Syvä toiveeni on ollut, olen tästä maininnut lehden päätoimittajallekkin, että voi kun saisi kaikki Ruudinsavu lehdissä ilmestyneen aineiston digitaalisena tallenteena, se vasta olisi jotakin. Mutta ymmärsin saamastani vastauksesta, ettei se ehkä ole mahdollista. Minulla ei ole tuota postausta enää tallessa. Mutta toivon edelleen, että joskus tuo aineisto kerättäisiin talteen, niin arvokas se tiedollisesti on.
Julkaisun alkupää numeroista ei ole säilytetty digitaalisia tiedostoja. Mutta kyllä aineisto tallessa on: jos ei muualla niin länkkäriseuralaisten hyllyissä. Ja pitäisi kyllä joistakin kirjastoistakin löytyä.
-
Muistaako kukaan missä tarinassa Kit Willerillä oli selässään valjaat, joissa oli puukko? Tarttisin sellaista tietoa eräälle puukontekijälle, mutta nyt en millään ehtisi pläräämään.
-
^^ Löytyy ainakin värikirjaston osasta 7 Kit Willer - Texin poika, sivulla 15.
Näytetään kahdessa kuvassa, mutta vain takaa. Periaatteessa kai samalaiset kuin ratsuväen kolmipistehenskelit + veitsikotelo lapojen välissä.
-
Onko kukaan muu huomannut että tex willerien määrä kaupoissa on vähentynyt 2020 huimasti? Useampi kauppa tullut vastaan joissa ei näytä olevan enää ollenkaan tex willeriä hyllyssä ja ne joissa on niin määrä on huomattavasti pienempi kuin aiemmin. Nuori tex willer numeroa 2 olen löytänyt enää yhdestä kaupasta ja sielläkin ihan pari numeroa. Onko suosio romahtanut vai onko suosio kasvanut niin paljon että siksi ovat kaikkialta lopussa? Suosion kasvua en kyllä usko tapahtuneen noin nopeasti
-
Ylipäätänsä kaikki sarjakuvat ovat vähentyneet kaupoista. Jopa taskarit ovat huvenneet. Ja korkkareita saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.
-
S-markettiin (HKI) on tullut aika runsaasti Texejä myös 2020. Ainakin 6 kpl Tex Willeriä ja 6 kpl Nuorta Tex Willeriä, joka ei ole mennyt oikein kaupaksi - vieläkin 4 nroa sitä myymättä. Eiköhän määrä ole sama kuin viime vuonnakin, jos oikein muistan.
-
S-ryhmän kaupoista löytyy paljon sarjakuvia ainakin meillä Mikkelissä on Korkkaria on Tex Willeriä ja r-kioskikaan ei tee siinä poikkeusta, joten paljon on ja hyvin löytyy ainakin edellämainittujen kohdalla ja täällä mikkelissä. Muiden paikkakuntien sarjakuva tarjonnasta en tiedä voihan se olla että jossain päin tarjontaa on vähemmän.
-
Käsittääkseni lehtien myynnistä hyvitetään jälleenmyyjälle 20% myyntihinnasta (paremman % saa jos olet myynyt runsaasti edellisenä vuonna Lehtipisteen lehtiä).
Jos, hävinneet (varastetut) lehdet veloitetaan jälleenmyyjältä, niin ei tuo systeemi taloudellisesti oikein houkuta lehtiä kioskilla, tai pienessä kaupassa myynnissä pitämään.
Tietoni aiheesta on kyllä erittäin vajavaiset.
-
Alla oleva teksti kopsattu Bonelli Editore-sivustolta:
Bonelli News
Shipments suspended
As a result of the current health regulations we were forced to close our warehouse and to suspend the processing and shipment of the orders made through our Online shop.
Itsekin olen muutaman kerran tilannut tuolta Texejä
-
Noin vuosi sitten tuli pelastettua oma Tex kokoelmani isäukon vintiltä, jossa lehdet olivat olleet sen 8-vuotta. Olivat pysyneet ihan samassa kunnossa kuin sinne aikanaan vietynäkin. 70-90-luvun vuosikertoja runsaasti ja joitan 2000-2010- luvun lehdyköitäkin. Runsas kokoelma siis. Ja täysi 76 vuosikerta vieläpä. Ja Timantti-Jimin kosto koko tarina esim. Vain 70-luvun alusta ja loppupuolelta puuttui eniten numeroita. Jopa El Muerto löytyy kokonaisena. Nämä Willerit tuli siis aikanaan teininä keräiltyä divareista ja loput Huutonetin kautta. Tullut tässä lueskeltua 80-luvun vuosikerroilta parhaita '' tai muuten vaan ok'' tarinoita jo useita. Nimittäin meikäläisen lempi vuosikymmen Willer rintamalla on ehdottomasti tuo 80-luku. Tarinat mitä olen lukenut kyseiseltä vuosikymmeneltä tähän mennessä (osaa näistä en ole koskaan aiemmin kunnolla lukenutkaan) Ovat:
Rautanaamio 1981
Keltainen koira 1981
Paholaisen merkki 1982
Kaukomaille 1982
Punaiset rosvot 1983
Mefiston varjo 1983
Luopiot 1984
Muukalainen 1984
Mormonikopla 1984
Synkkiä enteitä 1985
Merirosvon aarre 1985
Suuri vehkeily 1985
Punainen profeetta 1986
Sierra Madren salaisuus 1986
Väijytys erämaassa 1986
Kuolleista noussut kostaja 1987
Tulivaunut 1987
Vuoristojärven aarre 1987
Cheyenne Club 1987
Sodan liekit 1988
Nuo kaksi viimeistä lukaisin nyt viikonlopun aikana. Aivan loistavia tarinoita. Osa tarinoista palautuu pikkuhiljaa mieliin 8-vuoden tauon jälkeen. Osa on vielä melko kirkkaassa muistissa. Etenen tietysti 80-luvun vuosikertojen loppuun asti valikoiden vuosien 1988 ja 1989 parhaimmat ja kiinnostavimmat: Kaksi Tappajaa, Aaveiden majatalo, Kurjuuden reservaatti, Murha Corpus Christissä, Punaisen Käden paluu, Shanghai Lady, Valkoinen Biisoni, Kit Carsonin rikos, Susipoika, Kuoleman Niittokone et Waarallinen Washington. ;)
Lopuksi boonuksena vuoden 1990-vuosikerrasta ainakin Kadonnut Laiva ja Kauhujen Kaivos, ennen 1970-luvun tarinoihin siirtymistä. ;)
-
Aivan loistavia tarinoita.
Näinhän se on. Kaikenlaisen muun, hyvän ja huonon, sarjakuvan keskellä kannattaa aina muistaa, että tuohon aikaan Tex Willer oli aivan erinomaista sarjakuvaa: hyvin, kirjoitettua ja piirrettyä sekä äärimmäisen tasalaatuista. Eivät muut kioskisarjakuvat pääse lähellekään ja aika moni maineikas albumisarjakin pääsee korkeintaan rinnalle.
-
Näin on Janne. Ja sanottiinpa nyky Nizzistä mitä tahansa, kunnioitan miestä joka tapauksessa juuri näiden menneiden loistavien tarinoiden ansiosta. Kuten Bosellikin aikanaan sanoi, Nizzi pelasti Willer sarjan tultuaan taloon vakituiseksi kirjoittajaksi vuonna 1983. ;)
-
Itselleni on jäänyt parhaiten mieleen se Nizzin tarina jossa ovat lumisessa Kanadassa, turkit päällä ja wichesterit laulavat. Veikkaisin että 80-luvun alku. Joku täällä minulle joskus kertonut ehkä pariinkin otteeseen mikä vuosi ja sarjan nimi.
-
Itselleni on jäänyt parhaiten mieleen se Nizzin tarina jossa ovat lumisessa Kanadassa, turkit päällä ja wichesterit laulavat. Veikkaisin että 80-luvun alku. Joku täällä minulle joskus kertonut ehkä pariinkin otteeseen mikä vuosi ja sarjan nimi.
Jaa-as. Nyt ei kyllä satu heti mieleen. Liekö vielä ollenkaan Nizzin tarina. Nizzin ensimmäinen suomessa ilmestynyt tarina muistaakseni oli vuoden 1986 tarina Vedenpaisumus. Numerossa 13-14.1986. Italiassa ilmestyi jo 1983. Oltiin tuolloin siis noin kolmisen vuotta jäljessä. Syynä se kun 1980-luvun alussa oltiin kiritty Italia julkaisuissa jo melkein kiinni, noin vähän reilu puolella vuodella. Syynä siis se, että pohjoismainen julkaisu (jossa oli tosin mukana myös Britannia 70-luvun alkuvuonna sekä Hollanti johonkin 70-luvun lopulle saakka) kattoi sen 16 numeroa vuodessa, kun taas Italiassa on aina ollut sen 12 numeroa. Vuosien 84-86 välillä, tai 86 puoleenväliin asti pohjoismainen yhteisjulkaisu (nykyään kattaa vain Suomen ja Norjan) julkaisi ennenjulkaisematonta vanhempaa Tex materiaalia. Sillä saatiin taas lisää välimatkaa sopivasti.
Olisiko manitsemasi tarina sitten ollut pappa Bonellin kynästä, tai Nolittan? Varmaa en osaa sanoa. 8]
-
Jaa-as. Nyt ei kyllä satu heti mieleen. Liekö vielä ollenkaan Nizzin tarina. Nizzin ensimmäinen suomessa ilmestynyt tarina muistaakseni oli vuoden 1986 tarina Vedenpaisumus. Numerossa 13-14.1986. Italiassa ilmestyi jo 1983. Oltiin tuolloin siis noin kolmisen vuotta jäljessä. Syynä se kun 1980-luvun alussa oltiin kiritty Italia julkaisuissa jo melkein kiinni, noin vähän reilu puolella vuodella. Syynä siis se, että pohjoismainen julkaisu (jossa oli tosin mukana myös Britannia 70-luvun alkuvuonna sekä Hollanti johonkin 70-luvun lopulle saakka) kattoi sen 16 numeroa vuodessa, kun taas Italiassa on aina ollut sen 12 numeroa. Vuosien 84-86 välillä, tai 86 puoleenväliin asti pohjoismainen yhteisjulkaisu (nykyään kattaa vain Suomen ja Norjan) julkaisi ennenjulkaisematonta vanhempaa Tex materiaalia. Sillä saatiin taas lisää välimatkaa sopivasti.
Olisiko manitsemasi tarina sitten ollut pappa Bonellin kynästä, tai Nolittan? Varmaa en osaa sanoa. 8]
Kyselin tuolla Ticci jaksaa -ketjussa eli olikin Ticci, tarina oli Dakotojen sanoma.
-
Kyselin tuolla Ticci jaksaa -ketjussa eli olikin Ticci, tarina oli Dakotojen sanoma.
Jepp. Vuoden 1975 tarina ja numerot 6-8.
-
Murha Corpus Christissä luettu eilen illalla. Oli vieläkin parempi ja mielenkiintoisempi mitä muistinkaan. Willer ja Carsonkaan eivät onnistuneet kaikessa heti, vaan vastoinkäymisiä sattui tuon tuostakin. Ja Civitellin taide silmiä hivelevää. Vaikka paikoin numerossa 13.1988, näytti olevan muutamia luonnosmaisia kuvia mukana ( Mikä ei siltikään huonoa jälkeä). Johtuenko kiireestä vai osin painojäljestä mutta pääosin kaiken kaikkiaan mahtavaa jälkeä. Saksalainen oli ovela kovanaama. TEUFEL! ;)
-
Nyt olisi myynissä Tex Willerit 1971-2019 huutonetissä.
Jos minulla olisi nyt ylimääräistä rahaa, tuo setti saada kaikki Texit noilta vuosilta olisi hulppeen hienoa.
Myyjällä näytti olevan erittäin paljon myös Texin irtonumeroita sekä useita Tex Willerin yksittäisiä vuosikertoja myynnissä. Selailin noita läpi. Myyjä laittanut hyvät kuvaukset kunkin lehtien kunnosta jne.
-
Harvinaisen edullinen! Nyt vaan sanoo vaimolle ja lapsille että seuraavat x vuotta harrastetaankin ihan kotimaan lomailua kotona tai mokilla, ei ulkomaan matkailua, isi lukee nyt joka kesä muutamat vuosikerrat Tex Willeriä ja vetäytyy heti pariksi viikoksi omaan kammioonsa kesämokin vintille!
-
Vanhojen 80-luvun Willer tarinoiden maratooni pienen tauon jälkeen meitin osalta jatkuupi. Toissapäivänä tuli luettua Susipoika nrot 9-11.1989. Oli koskettavampi kuin muistinkaan. Loppu varsinkin. Tällaisia Willer tarinoita ei enää tehdä. Tai hyvin harva tarina yltää edes lähelle. Ticcin mahtava taide kruunasi vielä kokonaisuuden. 10+. Seuraavaksi vuorossa Gatling kopla.
8]
Muuten vaan lisäsin alas pikku kokoelmani 80-luvun lopun Willereistä. 8]
-
Mahtaisiko löytyä listausta, missä Tex-tarinoissa on mukana El Morisco? Useissa Mefisto-tarinoissa luonnollisesti, mutta mitä muita seikkailuja?
-
Mahtaisiko löytyä listausta, missä Tex-tarinoissa on mukana El Morisco? Useissa Mefisto-tarinoissa luonnollisesti, mutta mitä muita seikkailuja?
Vanhalta sivustolta löytyy 2000-luvun alkuun listaus. Etsit vain E-kirjaimen tarinan kohdalta.
http://www.huvipuisto.net/tex/ (http://www.huvipuisto.net/tex/)
Sori, ei menekään suoraan sivulle. Valitse päähenkilöt-> El Morisco-> tilastot.
-
Löytyi Tex-kokoelmastani tällainen kampanjatempaus - 2 Texiä yhden hinnalla.
Texit nätisti suojapussissa.
Onkohan tällaisia kampanjoita ollut useammin kuin kerran?
-
En ole noita tupla-Tex paketteja nähnyt aikaisemmin, koska Tex keräilyni alkoi uudestaan vasta noin vuonna 2009. Välissä oli 25 vuoden pimeä keskiaika.
Kiva nähdä kuvia yli 20- vuotta vanhoista mintti-kuntoisista Texeistä.
-
Mikäs tässä Texin ykköskronikassa nyt oli niin ihmeellistä, aina kun olen läpyskän divareissa nähnyt niin pyyntihinnat ovat lähteneet viidestäkympistä ylöspäin. Netissä monet pyytää vielä enemmän, melkein jo tulee mieleen että saisiko ne orkkisnumerot 1 ja 2/71 jo halvemmalla :D eipä kai sentään. Törkyhintojen takia mokoma on jäänyt tähän mennessä hankkimatta mutta nyt saapui toimitettuna kotiovelle saakka 14 egen hintaan. Mukavahan tämä yksi viimeisistä "puuttuvista paloista" on sujauttaa hyllyyn kronikkaliudan ensimmäiseksi.
-
Ei kai tuossa mitään ihmeellistä olekaan. Paraikaa nettiantikka myy Willer-kronikoita 1-50 5€/kpl. En oo minäkään maksanut yhdestäkään sen enempää. Vaan eihän se hullu oo joka pyytää, vaan joka maksaa... ;D
-
Osa alkupään kronuista oli aikoinaan hyvinkin arvokkaita/&haluttuja. 1,2&5 olivat vaikeimmat numerot. Kun kirjastoja alettiin julkaisemaan taksat laskivat "kohtuulliselle" tasolle joskin osa divareista pitää sitkeästi kiinni vielä "vanhoista" hinnoista...Tuo 14€ toimitettuna on varsin kelpo hinta nykypäivänä...
"Vaan eihän se hullu oo joka pyytää, vaan joka maksaa..."
Ei liity kronikoihin mutta on pyytäjissä hulluja siinä missä maksajissakin...
-
Kysyntä ja tarjonta määrää markkinahinnan. Tex Willereillä on vielä keräilijöitä ja siksi kovahintaisiakin pyyntöjä ilmenee. Minusta minttikuntoinen kronikka 1 on ehkä juuri tuon viiden kympin arvoinen. Pelkosen kronu näyttää ehkä k3 tai K3+ -kuntoiselta. Tuossa luokassa 14 euroa asianmukainen hinta.
-
Jopas! Joku täällä varmaan huomasi aiemman viestini ja korjasi talteen kronikat 1-12 nettiantikasta. Tekee varmaan hyvät hinnat myydessään ne eteenpäin. Vitosen kappalehinnalla sievoinen voitto. Ja kuvista päätellen olivat kuin uusia.
-
Jatkoa edelliseen: nyt oli menny iso osa lopuista tarjolla olleista kronikoista...
-
Lieneekö joulu innostanut ostajia, paikallisessa prismassa Willerin eri julkaisut ovat tehneet hyvin kauppansa. Uutta suuralbumia ja maksia oli täydet rivit ehkäpä vastikään isketty hyllyyn täydennystä.
Mutta viimeisintä norminumeroa, kronikkaa ja Teini-willeriä oli vain pari kappaletta jokaista. Viime viikolla niteitä huomattavasti enemmän...
:)
-
Vuoden 2020 texit tuli luettu useampaa kertaa... Eka satanian tytär.. Yhtä surkee kuin aikoinaan. Kakkonen, kolmonen väri... Surkeata, vitonen makua, ei huono pääesittäjä jäi henkiin... 7, 8 Piiritetty postiasema, 9 peruskauraa 9,veristä satoa ei mitään ihmeellistä yokon race 10 dryforkin pakkotyövangit😲12 pirunkukkula, no kohtalainen tarina 13 kohtalaista... Kokonaisuutena, yksikään tarina ei nouse mihinkää kultti sarjaan. Kuten sanottu eka numero surkein, värit on mitä on, laivatarina Jaahas...
-
Aika hauska. Jollain välähtänyt. ;D https://www.trendsmap.com/twitter/tweet/1372110340545249281
-
Tex kirjastossa numerossa 13 julkaistiin joku aika sitten tarina nimeltä Muumio. Ite sain kaverilta lahjoituksena Tex kirjaston (Ainut Tex kirjasto minkä omistan) jossa tuo tarinan eka osa. Muistin että tuohan on julkaistu aiemmin normi Tex sarjassa vuonna 1984 nimellä Muumioiden sali. Itellä löytyy kyseisestä vuosikerrasta tuon tarinan päätösosa, eli nro 7. 1984. Aattelin hankkia myös numerot 5-6.1984. Ehdottomasti haluan lukea tuon tarinan alkuperäisenä ja mustavalkoisena, jossa tunnelma on sentään kohdillaan. Ei nuo Tex kirjastot oikein meikäläiseen niin iske muutenkaan. (Kiitos silti kaverille lahjoituksesta.) Ja tuo Muumioiden salihan taisi olla Mormonikoplan ohella vuoden 1984 parhaimpia tarinoita. Selailin tässä vähän tarinan loppua numerosta 7.1984. Jälki oli mielestäni jopa ihan siistiä Galeppia, kuten Mormonikoplassakin, vaikken niin muuten hänen taiteestaan kovin perusta. ( No El Muertossakin toki ihan hyvää jälkeä, samoin joissain 70-luvun alkupään tarinoissakin ) 8]
-
Ihan ulkomuistista nyt sanoisin, että Muumioiden salin on piirtänyt Muzzi, ei Galep.
-
Ihan ulkomuistista nyt sanoisin, että Muumioiden salin on piirtänyt Muzzi, ei Galep.
Niinpä taitaa ollakin. Näyttää vaan melkoisesti Galepin taiteelta. Galep tosin piirsi kasvot Muzzin piirtämille hahmoille, niin varmaan sen takia sekoitin.
-
Omiin silmiini Muzzi on piirtänyt vain ensimmäisen kolmanneksen ja Galep aloittaa luvussa Yön pojat ( josta kansikuvakin on ).
Värikirjaston osa on muuten 25. Tuo 13 tulee tarinan nimestä 13. muumio, jossa on jonkin sortin kielioppivirhe. Sijoituksensa takia se tosiaan hyppää silmiin ja olen itsekin monta kertaa meinannut siirtää sen "oikeaan" paikkaan kahdentoista ja neljäntoista väliin.
-
Tarviisin teidän Texin ystävien apua. Muistaako kukaan, oliko Venturin piirtämä tarina KAPINALLINEN formaatiltaan pienenetty lehti vai Italian Texin kokoinen? En ole löytänyt lehtiä divareista jotta olisin voinut tarkistaa oliko lehti normaali kokoinen vai pienennetty Tex.
Nyt unohdin vuoden milloin tuo tarina ilmestyi ja mitkä numerot.
Siinähän nuori intiaani päästää alussa kenraalin päiviltä yhtääkkiä, pakenee paikalta ja Tex myös lähtee nuorukaisen perään. Lopussahan intiaania rangaistaan kenraalin tappamisesta ampumalla.
Kiitos avusta jos joku vaivautuu vastaamaan.
-
Tarina löytyy numeroista 15-16/2006. Numerosta 1/2007 Italian kokoon, eli nämä ovat viimeiset pienennetyt.
Hyvä, että mainitsit piirtäjän, olisi muuten ollut aika toivoton etsintä :)
-
Heips,
Olen hieman jäänyt junasta näissä Tex Willer asioissa.
Siksi kysyisin, voisiko joku laittaa tänne listan kaikista Tex Willerin piirtäjistä ( uudet ja vanhat kaikki piirtäjät). Olisi kiva saada sellainen jos joku tietäisi.
On tullut niin paljon uusiakin tulokkaita, etten tiedä juuri mitään.
-
Täältä (https://www.sergiobonelli.it/sezioni/47/autori) löytyvät Texin tekijät.
Piirtäjät ovat otsikon Disegni alla. Soggetto on ideointi, sceneggiatura taas on käsikirjoittajat ja copertina on kannet.
Kun painaa mostra altri tulee esille koko luettelo. Listalla olevaa nimeä klikkaamalla taas aukeaa lista tehtyjen kirjojen kansista. Kansia klikkaamalla taas saa esiin kuvanäytteitä.
Harmi, että ensimmäisestä luettelosta ei selviä mitään vuosia. Tekijöitä on kuitenkin aivan tolkuttomasti tätä nykyä ja jotkut ovat tehneet vain yhden tarinan. Tuosta ei myöskään käy ilmi ovatko tehneet normisarjaa, maxeja, suuralbumeita vai mitä. Kaikki nimet vain yhteen kasaan aakkosjärjestyksessä :(
Yhdellä laskemalla sain luvuksi yhteensä 110, voi heittää puoleen tai toiseen, mutta kaukana ollaan nuoruuteni ajoista, kun lista oli Galep, Letteri, Nicolo, Ticci ja Fusco.
-
Oi kiitos tuosta listasta. Enpä noista sivuista ole ollut tietoinenkaan.
Vielä kun löytäisi sivustoja, joissa olisi hienoja kuvia noista Tex Willerin piirtäjistä oman
työpäytänsä ääressä piirtämässä Texiä. Sellkaisia kuvia, joissa näkyyisi vähän piirtäjän
työpöytää, kyniä ja itse piirtäjä piirtämässä.
Jotain pientä olen löytänytkin, mutta vaikeaa kun ei meinaa keksiä
oikeaa hakusanaa millä etsiä kun en ole kielellisestä lahjakas.
-
Tämä menee vähän off topiciksi, mutta ehkäpä Tex Willerin lukijoitakin kiinnostaisi KVAAK Kirjan uusin joukkorahoituskampanja, sillä tarjolla olisi scifi-toiminta/sotasarjakuva Argentiinasta! Kampanjan lisukkeena olisi tarjolla mm. originaalipiirros Pasquale Del Vecchiolta, joka on tuttu tekijä Tex Willerin sivuilta
--
KVAAK Kirjan Eternautti -joukkorahoituskampanja käynnistyi just!
Helteiden päätteeksi on mukava astua suoraan lumisateeseen – tai sitten ei, ainakin jos Eternauttiin on uskomista.
KVAAK Kirjan ja Zum Teufelin joukkorahoituskampanja argentiinalaisen scifi-sarjakuvaklassikko Eternautin (El Eternauta) suomenkielisen painoksen rahoittamiseksi käynnistyy torstaina 5. elokuuta. Tarjolla on muutakin kivaa ekstraa, kuten suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden piirroksia. Tällä kertaa mukana on myös yksi ulkomaalainen taiteilija, sillä italialainen Tex Willer-piirtäjä Pasquale Del Vecchio on lupautunut piirtämään oman versionsa Eternautista! Suomenkielisen Eternautti-kirjan on taittanut Timo Ronkainen ja kääntänyt Jarkko Sikiö.
KVAAK Kirjan edellinen joukkorahoituskampanja oli Will Eisnerin Dropsie Avenue – Katu Bronxissa, ja se sujui yli odotusten. Ensimmäinen rahoituskynnys saavutettiin jo yhdeksässä tunnissa!
Seuraa KVAAK Kirjaa:
Bloggerissa:
https://kvaakkirja.blogspot.com
Facebookissa: https://www.facebook.com/kvaakkirja
Mesenaattikampanja löytyy täältä:
https://mesenaatti.me/2220
-
Pahoittelen jos tämä on hölmö kysymys, mutta:
tämmöisenä Tex-untuvikkona kysyn että mistä kannattaisi alkaa, siis mikä kirja tai seikkailu kannattaisi ensiksi lukea? Että jos menen kirjastoon lainaamaan jonkun, niin mikä olisi hyvä? Mitään arkistojen aarteita tai sellaista josta painos on jo vuosia sitten loppunut, ei siis kannata ehdottaa ;D
-
Mielenkiintoinen kysymys. Täällä keskustelijoilla on varmaan jokaisella omat suosikkinsa, kuten myös laajemminkin Texin lukijoilla. Periaatteessa Texiin tutustumisen voi aloittaa ihan mistä seikkailusta tahansa, koska seikkailut ovat pääsääntöisesti itsenäisiä tarinoita. Toki mukana on muutamia jatkumoja, kuten esim. Mefisto- ja Yama-jutut; jotka on varmaan mukavinta lukea järjestyksessä. Tex Willer kirjastossa (tähän mennessä ilmestynyt 59 opusta) tarinat on julkaistu alkuperäisen Italian julkaisujärjestyksen mukaan, näiden kautta voisi hyvin aloittaa tutustumisen ja oletan että noita voisi kirjastoista löytyä. Tosin oletan, että jotkut vierastavat näitä alunperin -40 - -50 -luvulluilla julkaistuja varhaisia tarinoita. Kronikoissa taas on uusittu Suomen pokkarimuotoisia julkaisuja alusta eli vuodesta -70 lähtien, ja niitä ainakin uudempia löytyy kyllä divareista. Eli summa summarum: ei kait sillä väliä mistä seikkailusta aloitat kunhan aloitat seikkailun alusta. :)
-
Kiitos, tämä selvensi paljon. Voisin ensi alkuun hommata käsiini sen Kirjaston ensimmäisen osan, näköjään Salaperäinen toteemi, ja etenen siitä harkinnan mukaan. Kiitos vielä kerran!
-
Kiitos, tämä selvensi paljon. Voisin ensi alkuun hommata käsiini sen Kirjaston ensimmäisen osan, näköjään Salaperäinen toteemi, ja etenen siitä harkinnan mukaan. Kiitos vielä kerran!
Jos ne ihan alkupään tarinat tökkii, niin voi hypätä suoraan kirjaston osaan 47 ja siitä eteenpäin. Tästä alkaa ehkä se arvostetuin "kultakausi".
Toki kirjastosta vois lainata myös noita uudempia suuralbumeja. Esim. Loistava lainsuojaton on hyvä nuoruuden tarina, jossa ei tosin mukana Texin peruspossea.
-
Hyvä tietää, laitan korvan taakse :) Kiitos.
Lisäksi huomasin että TW-lehdessä 12/2019 on näköjään seikkailu jolla on kiinnostava nimi, Temppeli viidakossa. Se teki uteliaaksi, joten tein siitä varauksen.
-
Jos ne ihan alkupään tarinat tökkii, niin voi hypätä suoraan kirjaston osaan 47 ja siitä eteenpäin. Tästä alkaa ehkä se arvostetuin "kultakausi".
Anteeksi nyt vaan niuhottamiseni Vekka, mutta en malttanut olla puuttumatta tähän. Siis millä kriteereillä "arvostetuin kultakausi"? Kenen arvostama? Millä foorumilla julkistettu? Mikset olisi vaan sanonut että "minun mielestäni"? Makuja ja mielipiteitä on monia, miksi yrittää esittää jotain muuta, ikäänkuin absoluuttisena totuutena? Itse tykkään kovasti noista alkupään seikkailuista.
-
Anteeksi nyt vaan niuhottamiseni Vekka, mutta en malttanut olla puuttumatta tähän. Siis millä kriteereillä "arvostetuin kultakausi"? Kenen arvostama? Millä foorumilla julkistettu? Mikset olisi vaan sanonut että "minun mielestäni"? Makuja ja mielipiteitä on monia, miksi yrittää esittää jotain muuta, ikäänkuin absoluuttisena totuutena? Itse tykkään kovasti noista alkupään seikkailuista.
Tuosta alkavat tarinat ovat usein "paras ja tärkein" äänestyksissä ja listauksissa kärkeen sijoittuneita seikkailuja, sekä Suomessa että Italiassa. Laatu oli tasaisen vahvaa ja monet Suomen Tex-tietäjätkin taitaa arvostaa juuri näitä 70-luvun - 80-luvun alkupuoliskon Suomi-Texeissä ilmestyneitä tarinoita? Saa toki korjata, jos olen aivan täysin väärässä tulkintani kanssa.
-
Itse aloitin juurikin Tex Willer kirjastolla. Alkupaasta tulee perushahmot tutuiksi ja miten on tutustunut heihin. Kuten esim Montales, Gros-Jean ja irlantilainen Pat MacRyan. ;D
-
tämmöisenä Tex-untuvikkona kysyn että mistä kannattaisi alkaa, siis mikä kirja tai seikkailu kannattaisi ensiksi lukea? Että jos menen kirjastoon lainaamaan jonkun, niin mikä olisi hyvä? Mitään arkistojen aarteita tai sellaista josta painos on jo vuosia sitten loppunut, ei siis kannata ehdottaa ;D
Itse lähtisin ehkä suuralbumisarjan (tai miksei maxi-texienkin) alkupäästä. Siellä pääset suoraan parhaisiin piirtäjiin kiinni, ja tarinatkaan harvoin pettävät. Noita varmaankin kirjastostakin löytyy edelleen kiitettävästi lainattavaksi ja tarinaa ei tarvitse keräillä kasaan, kun se löytyy samojen kansien sisältä.
Tex-värikirjasto lähtee tosiaan 50-luvun sarjakuvista liikkeelle ja tekisi mieli sanoa että vaatii jonkinlaista tunnesidettä niihin, että niistä saa kovinkaan paljon irti :) Onhan nuo tehty aikanaan aivan eri formaattiinkin, kuin mikään nykyinen sarjakuva. Toki makuja on monia.
Kirjastoa suosittelisin samoin suunilleen sieltä 47 osasta eteenpäin, jos opuksia on tarjolla. Muistelen lukeneeni (Viitalan Jannen kirjasta ehkäpä) että yleisesti Italiassa Texin kultakautena pidetään sikäläisiä numeroita 100-200, eli juuri tuosta kohtaa kirjastoja eteenpäin.
Toki jokainen tarina kannattaa lukea jos intoa riittää!
-
Tex-värikirjasto lähtee tosiaan 50-luvun sarjakuvista liikkeelle ja tekisi mieli sanoa että vaatii jonkinlaista tunnesidettä niihin, että niistä saa kovinkaan paljon irti :) Onhan nuo tehty aikanaan aivan eri formaattiinkin, kuin mikään nykyinen sarjakuva.
Tuo on täysin totta. Texiä julkaistiin aluksi liuskalehtinä, joissa oli pitkään vain 32 sivua, jossain vaiheessa sivumäärä kasvoi, mutta kuitenkin tuo liuskalehtimuoto selkeästi vaikutti siihen, miten tarinaa kuljetettiin eteenpäin. Jokainen liuska päättyi aina siten, että se houkutteli ostamaan ja lukemaan seuraavan numeron. Italiassa pokkarimuotoon siirryttiin vuonna 1967, ja tuo siirtymävaihe liuskoista pokkareihin on suunnilleen tuolla kirjaston numerossa 45.
-
Tämä menee vähän off topiciksi, mutta ehkäpä Tex Willerin lukijoitakin kiinnostaisi KVAAK Kirjan uusin joukkorahoituskampanja, sillä tarjolla olisi scifi-toiminta/sotasarjakuva Argentiinasta! Kampanjan lisukkeena olisi tarjolla mm. originaalipiirros Pasquale Del Vecchiolta, joka on tuttu tekijä Tex Willerin sivuilta
--
KVAAK Kirjan Eternautti -joukkorahoituskampanja käynnistyi just!
Helteiden päätteeksi on mukava astua suoraan lumisateeseen – tai sitten ei, ainakin jos Eternauttiin on uskomista.
KVAAK Kirjan ja Zum Teufelin joukkorahoituskampanja argentiinalaisen scifi-sarjakuvaklassikko Eternautin (El Eternauta) suomenkielisen painoksen rahoittamiseksi käynnistyy torstaina 5. elokuuta. Tarjolla on muutakin kivaa ekstraa, kuten suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden piirroksia. Tällä kertaa mukana on myös yksi ulkomaalainen taiteilija, sillä italialainen Tex Willer-piirtäjä Pasquale Del Vecchio on lupautunut piirtämään oman versionsa Eternautista! Suomenkielisen Eternautti-kirjan on taittanut Timo Ronkainen ja kääntänyt Jarkko Sikiö.
KVAAK Kirjan edellinen joukkorahoituskampanja oli Will Eisnerin Dropsie Avenue – Katu Bronxissa, ja se sujui yli odotusten. Ensimmäinen rahoituskynnys saavutettiin jo yhdeksässä tunnissa!
Seuraa KVAAK Kirjaa:
Bloggerissa:
https://kvaakkirja.blogspot.com
Facebookissa: https://www.facebook.com/kvaakkirja
Mesenaattikampanja löytyy täältä:
https://mesenaatti.me/2220
Juuri saamani tiedon mukaan Pasquale Del Vecchion originaalin ostaja saa kaupan päälle myös Eternautti-mysteeriolkalaukun! Jossakin ketjussa huhuiltiin sen sisältävän ainakin puuvärikyniä, mutta olisikohan siellä jotain muutakin kivaa….!?
-
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikähän mahtoi olla tarina, jossa Italian julkaisu muuttui liuska formaatista paksumpaan pokkari muotoon vuonna 1967?
-
Viimeinen liuskamuodossa julkaistu seikkailu oli Mefisto-seikkailu Viidakon murhenäytelmä (Suomessa ilmestynyt ensimmäisen kerran 3/1980; kirjasto 45). Ja ensimmäinen alun perin pokkarimuodossa julkaistu seikkailu taas oli Luopiot (Suomessa 9/1984, kirjasto 45). Italian liuskalehdistä on juttu Tex Willer 1/2008.
-
Lisäksi huomasin että TW-lehdessä 12/2019 on näköjään seikkailu jolla on kiinnostava nimi, Temppeli viidakossa. Se teki uteliaaksi, joten tein siitä varauksen.
12/2019 Temppeli viidakossa on kaksiosaisen tarinan jälkimmäinen osa. Alkaa edellisessä numerossa nimellä Vampyyrien kuningatar.
Keskustelu kyseisestä tarinasta spoileri-ketjussa alkaa seuraavasta viestistä, jota typistin, ettei tulisi spoilattua täällä
Olipas hyvä aloitus Vampyyrien Kuningattarelle.
-
No mutta tuohan oli tärkeä tieto, kiitti! Vastaisen varalle, mistäs tuollaiset voisi tarkistaa? Onko joku lista jossain jossa olis noi jatkumot?
Teenpä nyt sitten varauksen siitä 11/2019:stäkin.
-
Helpointa taitaa olla ihan vain kysyä täällä.
Vanhojen jatkumoiden listaamisessa ongelma on se, että jos mennään parikymmentä vuotta taaksepäin, niin tarinat eivät aina alkaneet minkään numeron alusta, eivätkä loppuneet minkään numeron loppuun. Pituudet vaihtelivat sen mukaan mitä kirjoittaja katsoi tarvitsevansa sivuja ja tarina saattaa alkaa vaikka pokkarin sivulta 50 ja loppua seuraavassa numerossa sivulle 100. Tuossa saa sitten 49 sivua edeltävää tarinaa ilman sen alkua ja 10 sivua seuraavaa tarinaa ilman sen loppua.
-
Mutta siinä voisi olla juuri tuo tieto että joku seikkailu alkaa nrossa 3 ja jatkuu nroon 4. Ei sillä väliä vaikka se alkaisi 3-numeron sivulta 26 ja jatkuisi 4-numeron sivulle 78. Olisihan se kuitenkin informatiivista ;)
-
Esim. täältä löydät:
http://www.perunamaa.net/sarjakuvat/publication.php?id=texwiller
-
Hyvä!
-
Viimeinen liuskamuodossa julkaistu seikkailu oli Mefisto-seikkailu Viidakon murhenäytelmä (Suomessa ilmestynyt ensimmäisen kerran 3/1980; kirjasto 45). Ja ensimmäinen alun perin pokkarimuodossa julkaistu seikkailu taas oli Luopiot (Suomessa 9/1984, kirjasto 45). Italian liuskalehdistä on juttu Tex Willer 1/2008.
Ok. Kiitos tästä tiedosta. 8]
Tuosta alkavat tarinat ovat usein "paras ja tärkein" äänestyksissä ja listauksissa kärkeen sijoittuneita seikkailuja, sekä Suomessa että Italiassa. Laatu oli tasaisen vahvaa ja monet Suomen Tex-tietäjätkin taitaa arvostaa juuri näitä 70-luvun - 80-luvun alkupuoliskon Suomi-Texeissä ilmestyneitä tarinoita?
Samaa mieltä. Ite sijoittaisin myös vuosikertojen 1987-1990 tarinat ''toiseen laadulliseen kultakauteen'' kastiin. Lähes katkeamatta laatutarinoita toistensa perään sekä myöskin ''uusilla'' hienoilla piirtäjillä. Civitelli, Villa, Blasco... Toki siinä välissäkin, eli Suomessakin vuonna 85 ilmestynyt Suuri vehkeily sekä Suomen että Italialaisten Tex harrastajien mielestä on yksiä parhaimpi Tex tarinoita.
-
Nyt on kyllä ihan pakko hehkuttaa, kuinka hyviä piirtäjiä tuoreissa Tex-julkaisuissa on ollut!
Perussarjassa Stefano Biglian pitkä rupeama (numerot 6-9) oli niin upeaa ihailtavaa, että oksat pois.
Jumalattomasti kehuja ansaitsee myös Nuori Tex Willer -lehdessä vaikuttava Michele Rubini (numerot 18-), jonka viiva hivelee silmää.
Tällaisten mestareiden käsissä jokainen Tex-seikkailu muuttuu säteileväksi timantiksi.
-
Nyt on kyllä ihan pakko hehkuttaa, kuinka hyviä piirtäjiä tuoreissa Tex-julkaisuissa on ollut!
Perussarjassa Stefano Biglian pitkä rupeama (numerot 6-9) oli niin upeaa ihailtavaa, että oksat pois.
Jumalattomasti kehuja ansaitsee myös Nuori Tex Willer -lehdessä vaikuttava Michele Rubini (numerot 18-), jonka viiva hivelee silmää.
Tällaisten mestareiden käsissä jokainen Tex-seikkailu muuttuu säteileväksi timantiksi.
Stefanon Facebookin sivuja kantsii selailla (ei vaadi Facebook-tunnusta).
https://www.facebook.com/stefanobigliadisegnatore/
Hän on piirtänyt myös Ukkostuulta, mutta ei tainnut ehtiä suomeksi tulleisiin numeroihin.
-
Onkohan noi Tex willerit jotka on viisi senttiä paksuja kaikki uusintoja. Ainakin muutamaa kun kirjastossa selaili ne oli kaikki uusintoja.
-
^^ Siis nämä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17598.0.html)?
Sarjan ensimmäisessä osassa El Muerto on joitakin sivunmittaisia pätkiä, joita ei ole täällä ennen nähty ja muuta täytettä. Muissa osissa on pelkkiä uusintoja.
-
^^ Siis nämä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17598.0.html)?
Sarjan ensimmäisessä osassa El Muerto on joitakin sivunmittaisia pätkiä, joita ei ole täällä ennen nähty ja muuta täytettä. Muissa osissa on pelkkiä uusintoja.
Juuri ne. Kiitos
-
Tänään tuli postilaatiikkoon sekä Tex Willer että nuori Tex Willer. Kiva päivä, mutta harmittaa, kun takakanteen on nyt teipattu/liimattu pystysuuntainen koodilappu. Onko muilla vai lieneekö paikallisen postin tekosia. Uskaltaako niitä repiä pois ilman että kannen pinta menee rikki?
-
Mää oon kans nähny noita samoja "koodilappuja", aika ikäviä ne on ja näyttäisivät olevan aika lujasti kii. En oo uskaltany lähteä irrottelemaan.
-
Itse olen ne irrottanut ja nätisti on lähteneet aina irti. Useamman kerran näin on ollut, eikä mitään ole tullut.
-
Itse olen ne irrottanut ja nätisti on lähteneet aina irti. Useamman kerran näin on ollut, eikä mitään ole tullut.
Helposti lähtee pois jopa Aku Ankan kannesta.
-
Jep, lähti nätisti pois :)
-
Ihan mielenkiinnosta. Löytyykös yhtä pitkään Texiä tilanneita ? Itselläni on tullut Tex Willer vuodesta 1984 lähtien.. ja tulee edelleen 8]
-
Löytyykös yhtä pitkään Texiä tilanneita ?
Tervetuloa keskustelemaan!
Olen harrastanut Texiä summittain yhtä kauan, mutta tilannut vain yhden tilauskauden joskus 90-luvun alussa.
-
Aloitin tilauksen vasta joskus 90-luvulla, mutta ensimmäinen ostamani oli 6/80. Tarina ei alkanut siinä, eikä myöskään loppunut, joten oli hiukan pettynyt olo, vaikka sisältö oli muuten rautaa. Numerosta 11/80 on sitten tullut hankittua jokainen numero.
-
Liuskakauden tilaajia ei taida Kvaakista löytyä...? :)
-
Liuskan Tilaaja oiski jo kova sana :D. Joskus oon miettiny ett voisi noi Egmontillaki jotenki palkita pitkänlinjan tilaajia.. Lehdestä riippumatta.. Epäilen että niiden rekisterit ei Yllä 80-luvulle ;D
-
Mulle on Tex tullut tilattuna vuodesta 1982 lähtien; sitä ennen ostelin irtonumeroina. Eka ostamani Tex oli nro 4/1971; en heti huomannut että Tex oli alkanut ilmestyä uudelleen pokkarina. Nuo kolme ekaa hommasin myöhemmin divareista.
-
Mulle on Tex tullut tilattuna vuodesta 1982 lähtien; sitä ennen ostelin irtonumeroina. Eka ostamani Tex oli nro 4/1971; en heti huomannut että Tex oli alkanut ilmestyä uudelleen pokkarina. Nuo kolme ekaa hommasin myöhemmin divareista.
Respect :)
-
Kaksi viimeisintä tilattua normi Texiä tulleet postilaatikkoon kannet osittaain rutussa, mutta en kyllä viitsi alkaa egmontille palauttelemaan saadakseni uuden kappaleen.
-
Ei kai niitä egmontille tarvitse palauttaa? Ainakin aiemmin on saanut uuden rikkinäisen tilalle kun on vain ilmoittanut asiakaspalveluun
-
Saman itsekin tehnyt. Ilmoitus egmontille ja uusi on tullut postissa.
-
Aivan upea ja kaunis tarina tuo G.Ticcin "susipoika"!! Siitä tulikin mieleen, että harmillista kun klassikkomaxit lopetettiin. Tästäkin hienosta tarinasta saisi hyvän Maxi Texin.
-
Harmillisesti murhamysteerejä on ollut teksissä aivan liian vähän. Kyseisestä genrestä saisi ammennettua hyvin villiin länteen sopivia tarinoita. Ne harvat tehdyt ovat olleet ensiluokkaisia, "aaveiden majatalo" mielestäni kasarin ihan parhaimmistoa. Kauhua! on myös erinomainen. Muutama pokkarin mittainen taitaa olla myös olla olemassa ja voi olla unohdin jonkin pidemmän tarinan mutta ei likimainkaan tarjontaa tarpeeksi.
-
Harmillisesti murhamysteerejä on ollut teksissä aivan liian vähän. Kyseisestä genrestä saisi ammennettua hyvin villiin länteen sopivia tarinoita. Ne harvat tehdyt ovat olleet ensiluokkaisia, "aaveiden majatalo" mielestäni kasarin ihan parhaimmistoa. Kauhua! on myös erinomainen. Muutama pokkarin mittainen taitaa olla myös olla olemassa ja voi olla unohdin jonkin pidemmän tarinan mutta ei likimainkaan tarjontaa tarpeeksi.
Aaveiden majatalo on kyllä yksi 80-luvun ( ja muutenkin koko sarjan) parhaimpia Willer tarinoita. Mutta itsellänikään ei kyllä tule noiden lueteltujesi tarinoiden ohella ainakaan tähän hätään mieleen muita vastaavia tarinoita, eli aika vähissä on sellaiset. Hämärästi muistan yhden pokkarin mittaisen Civitellin tarinan Musta surma nro 5.2002, jossa muistaakseni oli vähän samantapaisia elementtejä. Siitä on aikaa kun luin, mutta muistan että pidin kyllä tarinasta. Civitellin taide oli silmiähivelevää. 8]
-
Empä ole koskaan pitänyt tosta aaveiden majatalosta.. Mutta nyt vilkaisin samaista lehteä niin siinä alkava kurjuuden reservaatti on kyllä kulttikamaa..
-
Piti verestää muistikuvia huvipuiston sivulta ja on todella lujatasoinen vuosikerta1988. Erittäin hyvä Kuoleman Mies kertomus ei ole edes 2. paras tarina vaan sen edelle kiilaa vaivoin Murha Corpus Christissä. Tuo ja murhaajan saappaissa olisi mukava saada "raamattuna"..Sodan liekitkin todella laadukasta texiä..
-
A- luokan formaatti nuo Mondadorin kovakantiset. Nyt hankittu Tex "Il ragazzo selvaggio". Mielettömän hieno ja ihastuttava kirja! :) Mahtavia ruutuja. Ticcin parasta Willeriä ehdottomasti.
-
Taitaa olla synkimpiä ja surullisempia Willer tarinoita tuo Villi Pohjola. 7-8,2001. (Julkaistu myös suuralbumina.) Mutta silti tarinana mielestäni erittäin toimiva. Nizzihän oli vedossa tätä kirjoittaessaan. Tarina yltää mielestäni Nizzin myöhempien aikojen ehkä parhaimpiin, kuten Custer tarina. Ja tykkäsin Goran Parlovin taiteesta. Onnistui luomaan hyvin tunnelmallista jälkeä.
-
Tuli sitten ostettua kaikki viime vuoden normi texit kerralla, vuoden tätä päivää onkin tullut odotettua kuin kuuta nousevaa. Eka numero vasta luennassa, hyvältä maistuu! 😊
-
Lueskelen juuri vuosikertaa 2015 ja lopettelin numeron 10 joka on viimeinen osa Charvezin tarinasta.
Ja huh, mikä tarina tämä olikin, Bosellin kynäilemä yllättävän pessimistinen, synkkä ja Charvez itse oikea pahuuden ruumiillistuma.
Raiskauksesta syntynyt lapsi ja verinen kostoretki on synkkyydessään jotain mitä ei Texin sivuilla usein näe, plus Tex puhuu raiskauksesta sen oikealla nimellä.
Comanchien raakuus lopussa olevassa väijytyskohtauksessa josssa miestä ammutaan jalkaan ja käteen nuolilla ja jonka Rick päästää kärsimyksestä ampumalla takaraivoon on mieleenjäävä.
Corrado Mastantuono joka on muuten yksi lempi Tex-taiteilijoista kruunasi tämän tarinan viivankäytöllään.
2015 onkin oikein mainio vuosikerta tähän mennessä..
-
Nytkö kun lukee näitä 2021 vuoden väri Texejä, ompa kuraa luettavaa, kämäsiä pieniä juttuja, kyllä kannattaisi värilliset poistaa kokonaan julkaisusta ja alkaa julkaisee mustavalkoista kolmeatoista Texiä ainoastaan. Tilaajat säästäisi 20 egua per vuosi kun värilliset ei olisi riippakivenä.
-
Olisikohan tämä ensimmäinen Tex-julkaisu, jonka kanteen ei ole taiteiltu itse päähenkilöä?
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2022/01/17/albo/rivolta-all-inferno-1021268/
-
2015 onkin oikein mainio vuosikerta tähän mennessä..
Ite en ole tuon vuosikerran Texejä lukenut mutta oman käsityksenikin mukaan mitä täältä olen lukenut niin vuosi 2015 olisi oikein mainio, Syvyyksien Käärmeihmiset, Charvez yms sekä numerosta 16.2015 alkava Jack Thunderin paluu, piirtäjänän mainio Font. Voisi kyllä itsekin hankkia kyseisen vuosikerran ja myös 2016 pari ekaa numeroa jossa Jack Thunder tarinoiden loppuosat 8]
Myös tuossa aiemmin mainitsemassani Villi Pohjola tarinassa oli puoliverinen murhamies Jesus Zane, joka syntyi myös raiskauksen seurauksena. Valkoinen mies raiskasi hänen intiaaniäitinsä, ja synnytettyään Zanen hän opetti poikaansa vihaamaan syvästi valkoisia. Siinäkin tuota raiskaus sanaa käytettiin ihan suoraan. Kuten jo aiemmin mainitsin, on Villi pohjola myös mielestäni yksiä synkimpiä Tex tarinoita. Tarinassa Zanen äidin kuoltua tämän ollessa lapsi päätyi hän lähetysaseman orpokotiin jossa ystävystyi intiaanitytön Sheewan ja valkoisen pojan Natin kanssa. Vuosia myöhemmin ystävysten vartuttua Natista ja Seewasta tuli rakastavaisia ja pari, josta puoliverinen Zane koki tietysti syvää mustasukkaisuutta, koska oli itsekin kiinnostunut Sheewasta. Tähän kolmiodraamaan koko tarinan juoni hyvin vahvasti perustuikin, joka lopulta johtikin kaikenlaiseen...
-
Olisikohan tämä ensimmäinen Tex-julkaisu, jonka kanteen ei ole taiteiltu itse päähenkilöä?
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2022/01/17/albo/rivolta-all-inferno-1021268/
Olisiko näin, ei viitsi varmistaa selaamalla kaikkia Texejä läpi
-
Olisikohan tämä ensimmäinen Tex-julkaisu, jonka kanteen ei ole taiteiltu itse päähenkilöä?
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2022/01/17/albo/rivolta-all-inferno-1021268/
Ainakin 2002/16 ei ole
-
Liuskoissa on muistaakseni montakin kantta, joissa ei ole Texiä.
-
Ai niin, se Mefisto-tarina. Kiitos tarkkuudesta. En vaivautunut käymään kaikkia opuksia läpi, onhan niitä riittämiin.
-
Kaikkien liuskojen kannessa on Tex hepan selässä, mutta vaihtuvassa kansikuvassa on todellakin monia Texittömiä kuvia.
-
^^ Värikirjaston on osassa 11 ( Carson puuttuu peliin ) Tex puuttuu kannesta. Osassa 38 Mefiston kapina, Tex on ainoastaan pienenä kuvajaisena Mefiston liemimaljassa.
-
Sitten on vielä perussarjan numero 16/2018, jossa on Kit Willer ja ”Kit Willer” muttei Texiä.
-
Tais olla ensimmäinen juttu missä ei esiinny Texiä ja kitiä... Suuri yhteenotto 2021/11.... Mielenkiintoista... Kyllähän se välillä käy jos juttu on hyvä. No tää tarina olikin aika lyhyt...
-
Tais olla ensimmäinen juttu missä ei esiinny Texiä ja kitiä... Suuri yhteenotto 2021/11....
Ei ole. Gros-Jean, Tiger ja Carson ovat saaneet omat tarinansa ilman kumpaakaan Willeriä kuvioissa mukana.
-
Ei ole. Gros-Jean, Tiger ja Carson ovat saaneet omat tarinansa ilman kumpaakaan Willeriä kuvioissa mukana.
Missä numeroissa?
-
Missä numeroissa?
G-J 2020/9 on käden ulottuvilla, muiden kertomusten löytämisessä menee hieman aikaa.
Mielikuva Carson tarinoita olisi 2, toinen värillinen ja toinen m/v, asian puolesta en kuitenkaan vetoa löisi.
-
G-J 2020/9 on käden ulottuvilla, muiden kertomusten löytämisessä menee hieman aikaa.
Mielikuva Carson tarinoita olisi 2, toinen värillinen ja toinen m/v, asian puolesta en kuitenkaan vetoa löisi.
No Niimpä olikin 2020/9, eipä tullut kiinnitettyä huomiota kun tarina oli niin huono ja lyhyt.
-
Luen pitkästä aikaa tarinat Aavikon vaeltajat 1-3/1983 ja Taivaallinen takaa-ajo 3-4/1983. Jälkimmäisessä ei taida tulla yhtään ruumista. Sitten on vuorossa muistaakseni loistava tarina Kaappaus merellä 15/1982 - 1/1983.
https://www.huvipuisto.net/tex/tarinat/willer83.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/tarinat/willer83.htm)
-
Taivaallinen takaa-ajo 3-4/1983. Jälkimmäisessä ei taida tulla yhtään ruumista.
Onkohan tuo ainoa Tex missä kukaan ei päädy saapasmäkeen? On hatara mielikuva olisi ainankin 1lisää moinen harvinaisuus olemassa mutta en saa kohdennettua luultavasti väärää tuntumaa...
Poppamies Nanassa sen sijaan ei Carson eikä Tex passita ketään hautuumaalle. Hieman eriskummallinen mutta erinomainen tarina silti, parivaljakolla ei juurikaan muuta tekemistä kuin seurata vanavedessä ja asiat etenevät "omalla painollaan"..
-
Onkohan tuo ainoa Tex missä kukaan ei päädy saapasmäkeen?
Tarina luettu. Ihan viihdyttävää luettavaa! Enpä muista, onko toista tarinaa, jossa ei kukaan potkaise tyhjää? Jospa joku muistaisi. Pitääpä lukea joku päivä tuo Poppamies Nana.
-
^^ Täällähän lentää lyijyä!-opuksen mukaan Bonelli kirjoitti kokonaista neljä tarinaa, joissa ketään ei tapeta.
-
Poppamies Nanassa kyllä usiampikin henkilö päätyy hiilenluontihommiin, vaikka ei Texin ja Carsonin toimesta.
-
Enhän minä sitä täysin raadottomaksi väittänytkään :P
-
Pitäisiköhön lukea Poppamies Nanan jälkeen kaikkien aikojen pisin tarina Paluu Pilaresiin. 586 sivua! En muista tarinasta mitään, on niin kauan kun olen lukenut sen. On vuosien 1993 ja 1994 tarina. On varmaan hyvä juoni!
-
Pitäisiköhön lukea Poppamies Nanan jälkeen kaikkien aikojen pisin tarina Paluu Pilaresiin. 586 sivua! En muista tarinasta mitään, on niin kauan kun olen lukenut sen. On vuosien 1993 ja 1994 tarina. On varmaan hyvä juoni!
Lue ihmeessä, on nimittäin ihan sitä terävintä kärkeä! Jotkut sanovat ehkä jopa liian pitkäksi, mutta itseäni ei sekään tuossa haittaa ollenkaan.
Alun Cantina kohtaus on legendaarinen!
-
Siinähän olisi Egmontille uusi Tex-järkäleen aihe: uusintajulkaisu koviin kansiin tuosta Paluu Pilaresiin -seikkailusta ja siihen vielä houkuttimeksi voisi ympätä siinä ensimmäisessä Tex-raamatussa (El Muerto) julkaistu poistettu pätkä laitettuna takaisin oikealle paikalleen. Ostaisin tämän mammutin kyllä takuuvarmasti.
-
Olishan se kiva jos nuo paksut Tex-kirjat jatkuisivat näin muutaman vuoden jälkeen :)
On muuten kätevä haku kun hakee jotain tiettyä tarinaa: https://www.huvipuisto.net/tex/tarinat.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/tarinat.htm)
Muistelin joskus lukeneeni tarinan, jossa on joku mies naamari päällään. Tarina on Katkaistu nuoli vuodelta 1983. Löysin sen lukemalla tuota huvipuisto.nettiä. Harmi kun päivitys päättyy vuosituhannen vaihteeseen.
Onhan tuolla sivustolla myös kaikkea muuta kivaa: https://www.huvipuisto.net/tex/texhome.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/texhome.htm)
-
Texin seikkailuista tortillamaassa riittäisi aineksia useampaankin hyvätasoiseen "raamattuun". Pilaresia mieluummin näkisin järkäleessä Murha corpus christissä ja jatkoa. Kaikki asiaan liittyvät tarinat eivät mahtuisi yhteen opukseen mutta raamattuja voitaisiin julkaista lisääkin. Koska albumeissa ja maxeissa uusinnat kuopattu niin "raamattu" voisi tehdä paluun..
-
Kannatetaan
-
Lue ihmeessä, on nimittäin ihan sitä terävintä kärkeä!
Luin tuossa muutaman tarinan 70- ja 80-luvulta, mutta nyt luen tuota Paluu Pilaresiin -tarinaa. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Nyt on luettu! Olihan tuo pitkä tarina, mutta tempaisi mukaansa. Kannatti lukea uudelleen pitkän ajan jälkeen. Luin tämän jälkeen tuon Murha Corpus Christissä. Olihan tuo ihan mukaansa tempaava tarina. Vähän poikkeava tarina juoneltaan.
-
Luin tämän jälkeen tuon Murha Corpus Christissä. Olihan tuo ihan mukaansa tempaava tarina. Vähän poikkeava tarina juoneltaan.
Mielestäni koko 80-luvun paras Tex tarina (Plussana Civitelli) heti Kaukomaille tarinan jälkeen. Myös Suuri Vehkeily, Sodan liekit ja Cheyenne Club menee omassa listassani Texin 80-luvun top 5 joukkoon.
Kuudentena ehkä loistava Shanghai Ladyn tragedia. 8]
-
Shanghai Ladyn tragedian luin muutama vuosi sitten neljännestä jättikirjasta. Tuon Sodan liekit luin viime viikolla. Oli kyllä hyvä tarina. Kaukomaille ja Keltainen koira ovat suosikkeja 80-luvulta. Cheyenne Clubin luin Maxista pari kuukautta sitten ja on loistava tarina. Suuri vehkeily on nyt Kirjastossa menossa. Lisäksi mm. 80-luvun alkupuoliskon Mefisto ja Yama tarinat ovat loistavia! Samoin dinosauruksia tarinassa Kaappaus merellä on loistava tarina. On Paholaisen merkki ja muita hyviä tarinoita 80-luvulla.
-
On Paholaisen merkki ja muita hyviä tarinoita 80-luvulla.
Pitipä tehdä oikein oma Tex Willer 80-luvun tarinoiden top 10 listaus pienen miettimisen jälkeen. Välillä tuntui vaikealta päättää järjestys. Moni tarina niin loistava. Mutta päädyin tällaiseen listaukseen:
1. Kaukomaille
2. Murha Corpus Christissä
3. Cheyenne Club
4. Keltainen koira
5. Suuri vehkeily
6. Shanghai Ladyn tragedia
7. Sodan liekit
8. Susipoika
9. Aaveiden majatalo
10. Paholaisen merkki
Vaarallinen Washington ehkä yhdentenätoista. Toki tuo mainitsemasi Keltainen koira klassikko tarina myös. ;D
Itseltäni tosin puuttuu melkein kokonaan vuosikerta 1980. Voisi tuonkin joskus hommata. Kaveri kehui Letterin Rakos tarinaa. Oliko vuoden vaihteessa 80-81. Joku Egyptiläiseen pyramidi juttuun sijoittuva seikkailu, eli epäperinteinen western seikkailu sekin, jollaisia tulikin 80-luvun puolella paljon. :)
-
Ihan hyvä tarina on numerossa 13/1979, joka on vuoden viimeinen numero, alkanut tarina Laidunsota. Tällä viikolla luin vuodelta 1980 tarinan Uhka rajan takaa, joka on myös hyvä tarina. https://www.huvipuisto.net/tex/kansi80.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/kansi80.htm) Tuo Lohikäärmeen paluu pitäisi lukea. Virginia cityn luin viikko sitten.
Mormonikopla vuodelta 1984 on LOISTAVA tarina! Kannattaa lukea. Pat MacRyan sirkuksen voimamiehenä.
-
Mormonikopla vuodelta 1984 on LOISTAVA tarina! Kannattaa lukea. Pat MacRyan sirkuksen voimamiehenä.
Samaa mieltä. Omistan myös suurimman osan vuoden 84 vuosikerrasta. Toinen mielenkiintoinen tarina kys vuosikerralta olisi Muumioiden sali josta tosin omistan pokkari muodossa vain loppuosan. Nron 7.84. Kiinnostaisi hommata tuokin kokonaan. Sain aikanaan kaverilta tuon värillisenä Kirjasto julkaisuna (Kirjasto nro 25) Tosin tarina loppuu kesken. Aattelin kyllä tuonkin vielä hommata mustavalkoisena. Paljon tunnelmallisempi niin.
Mielestäni vuoden 1986 kolme parasta tarinaa on ehdottomasti Punainen profeetta, Sierra Madren salaisuus ja Väijytys erämaassa. (Ticci)
Ei Fuscon Dynamiitti rosvotkaan nrot 14-15.1986-huono tarina ollut. Ihan viihdyttävää luettavaa. Se tyttö siellä maatilalla oli jotenkin tosi sexy. Fuscohan osasi piirtää todella seksikkäitä naisia. ;)
Tuo Laidunsota tarina pitäisi kyllä saada kokoelmiini. El Carnicerohan (Paul Palder) teki paluun tarinassa Kuolleista noussut kostaja numeroissa 3-5.1987. Hyvä tarina sekin.
Vuoden 1983 kaksi parasta tarinaa mielestäni on Punaiset rosvot ja Mefiston varjo. :)
-
8. Susipoika
9. Aaveiden majatalo
Pitääpä lukea nuo tarinat kun uusin Kirjasto on luettu! Samoin ainakin tuo Kuolleista noussut kostaja.
-
Pitipä tehdä oikein oma Tex Willer 80-luvun tarinoiden top 10 listaus pienen miettimisen jälkeen.
8. Susipoika
Susipoika on kyllä mielestäni yksi aliarvostetuimmista Tex-tarinoista, jos joku pitäisi valita. Aika harvoin tuota tunnutaan mainittavan jos parhaita tarinoita listataan, mutta mielestäni tuo on ihan ensiluokkainen tarina. Itse törmäsin tähän joitakin vuosia sitten kun uusintaluin 80-lukua järjestyksessä, ja ehkä juuri sen takia kun mitään isompia odotuksia ei ollut, tarina toimi mielestäni todella hyvin ja yllätti positiivisesti. Koskettava tarina ja Ticcin hienoa kuvitusta. Menee ehkä kasarin top3 joukkoon jopa, vaikka muuten olen listasi kanssa kyllä samoilla linjoilla. Mutta nyt jos uusintaluette sitä tämän hehkutuksen jälkeen, niin yllätysefektiä ei pääse syntymään :D .. Toimii se jokatapauksessa!
Paljon hyviä kasaritarinoita onkin jo mainittu mutta ehkä maininnan arvoisia olisivat vielä Proteus tarinoista paras, eli Kit Carsonin rikos ’89 ja varsin toimiva salaseuratarina Punaisen käden paluu ’88. Jälkimmäinen tosin muistaakseni kärsii kuvituksessa siitä että joku toinen on piirtänyt kasvot päähenkilöille Blascon kuvituksen päälle täysin tarpeettomasti.
-
En susipojasta muista muuta kuin syyt miksi poikaa lähdettiin etsimään ja lopun missä poika tosiaan käyttäytyi susimaisesti työnjohtajan poikaa(vai oliko veljenpoika) kohtaan. Yleensä paremmat tarinat tuppaa jäämään hyvin mieleen mutta saattaa tuo siltikin olla laadukas vaikka muisti ei pelaa.
Top-10 listoja ei arvaa yrittää laatia, kovin kärki on kohtalaisen helppo nimetä kasarilta(Cheyenne club, paholaisen merkki ja kaukomaille) mutta menee liian vaikeaksi sen jälkeen. Tarjontaa yllinkyllin seuraaville sijoille.
Laidunsota kannattaa ilman muuta hankkia, mielestäni kahdesta El Carnicerosta piirun verran parempi vaikka ihan laatuteksiä jatkokin toki on.
Hyvää sanailua Oklahoma! maxissa..Tex Carsonille"En tiennyt että olet noin hellämielinen"..
Carson;Olen aina ollut. Jo lapsena tapoin muurahaisia kun niiden raataminen säälitti minua niin..
:P
-
Paljon hyviä kasaritarinoita onkin jo mainittu mutta ehkä maininnan arvoisia olisivat vielä Proteus tarinoista paras, eli Kit Carsonin rikos ’89 ja varsin toimiva salaseuratarina Punaisen käden paluu ’88.
Ehdottomia helmiä kumpikin tarina. Menevät omassa listassani varmasti ainakin top 15 parhaimman kasari tarinan joukkoon, jos listaa lähtisin jatkamaan. Samoin Ticcin vauhdikas Tulivaunut ja Fuscon Kurjuuden reservaatti. Pidin myös mystisestä Valkoinen biisoni tarinasta. 8]
Samaa mieltä Susipojasta. Yksi koskettavimpia ja kauneimpia Tex tarinoita ylipäänsäkin koko sarjasta ja upealla ja kaikin puolin tunnelmallisella Ticcin taiteella.
-
Tuo Cheyenne Club, jota on kehuttu, taitaa olla Maxissa 30 vähän pidempi kuin pokkareissa silloin vuonna 1987. https://storyhouseegmont.fi/2015/11/19/cheyenne-club-kiveakin-kovempi-tex-klassikko/ (https://storyhouseegmont.fi/2015/11/19/cheyenne-club-kiveakin-kovempi-tex-klassikko/) Kannattaa lukea myös tuo Maxi, jos ei ole vielä lukenut sitä.
-
Tuo Cheyenne Club, jota on kehuttu, taitaa olla Maxissa 30 vähän pidempi kuin pokkareissa silloin vuonna 1987.
Olisiko ollut noin sivun tai pari verran pidempi. Myös tarina Vaarallinen Washington nro 15.1989-1.1990 löytyy täysmittaisena Tex Willer raamatusta El Muerto. https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/1211422 On myös muutamia sivuja lyhyempi pokkareissa. Kaikki lyhennetyt kohtaukset taisi olla numerossa 1.1990. Tosin lyhennykset oli tehty sen verran ovelasti, ettei ainakaan meikämanne hoksannut yhtään, mistä kohtaa pokkaria oltiin kohtauksia lyhennetty.
-
Kaikki lyhennetyt kohtaukset taisi olla numerossa 1.1990. Tosin lyhennykset oli tehty sen verran ovelasti, ettei ainakaan meikämanne hoksannut yhtään, mistä kohtaa pokkaria oltiin kohtauksia lyhennetty.
Ihan lopusta tosiaan lyhennelty, lähinnä niistä haukkojen hyökkäyksistä. Ihan loppuvaiheessa toimituksessa herätty siihen, että pitää vähän lyhentää, että saadaan pokkari sopivasti loppumaan. Samoin kävi Cheyenne Clubissa.
Punaisen käden paluu ’88. Jälkimmäinen tosin muistaakseni kärsii kuvituksessa siitä että joku toinen on piirtänyt kasvot päähenkilöille Blascon kuvituksen päälle täysin tarpeettomasti.
Ei ole Blascon kuvituksia kukaan päässyt sorkkimaan. Sen sijaan toisen hispaanimaakarin Victor de la Fuenten tarinoihin Monti piirsi uudet pärstävärkit muistaakseni de la Fuenten ensimmäistä tarinaa lukuun ottamatta. Siitä touhusta oli kunnioitus kaukana yhden kaikkien aikojen parhaimman sarjakuvapiirtäjän kohdalla.
Minäkin pidän Susipojasta. 80-luku+Ticci+Nizzi=sellainen yhtälö. ettei yleensä petä. Näitä tarinoita arvostaa jälkikäteen enemmän ja enemmän, kun käy selväksi, ettei sellaisia enää vain kyetä tekemään.
-
Ihan lopusta tosiaan lyhennelty, lähinnä niistä haukkojen hyökkäyksistä. Ihan loppuvaiheessa toimituksessa herätty siihen, että pitää vähän lyhentää, että saadaan pokkari sopivasti loppumaan. Samoin kävi Cheyenne Clubissa.
Näinhän se oli, että saadaan sivut ja kannet täysin identtisiksi Italian julkaisun kanssa. Samasta syystä muistaakseni myös tarina Junarosvot 2-3.1990 oltiin hieman lyhennetty. Lehdestä nro 2.1990.
Näitä tarinoita arvostaa jälkikäteen enemmän ja enemmän, kun käy selväksi, ettei sellaisia enää vain kyetä tekemään.
Niin totta. Tuli vielä plarattua tässä yksi ilta läpi pitkästä aikaa Louisianan rämeillä. 5-8.1990. En koskaan aiemmin ollut lukenut tuota kokonaan. Oli mahtavan viihdyttävä vanha seikkailu jälleen kerran. Fusco elämänsä vedossa. Myös Kadonnut laiva tuli ennen sitä luettua. Villan ensimmäisiä tarinoita. Taisi olla järjestyksessä toinen tarina, minkä hän kuvitti. Johan näitä vanhoja lukee mielellään. Luulen että vuoden 90-vuosikerta on yhtälainen suosikkini 80-luvun vuosikertojen ohella. 8]
-
Luulen että vuoden 90-vuosikerta on yhtälainen suosikkini 80-luvun vuosikertojen ohella. 8]
Minä olen vuorostani lukenut viimeiset kuukaudet lähinnä 70-lukua ja ihan 80-luvun alkua lukemalla kronikoita. Nyt alan kertailla 80-luvun tarinoita enemmänkin.
-
Saatan muistaa väärin...El Muerton alkuperäisessä pokkarissa MUISTIKUVA arpinaaman paetessa Tigeriä AN miettii "sehän käy päälle kuin yleinen syyttäjä". Raamatussa lause menee "eihän tässä ehdi hetkeäkään hengähtää". Voisiko henkilö jolla pokkari tarkistaa onko sanasto kuitenkin sama molemmissa eli muisti pettää. Ja oliko sitten jossain muussa liki identtisessä takaa-ajossa mainintaa yleisestä syyttäjästä? Arpiotsaisessa soturissa samankaltaine n kohta mutta eri henkilöt..
Kanadan Kapinallisissahan raamatussa oli muutettu alkuperäiskäännöstä Maurin osalta...
-
Nyt on Susipoika luettu. Tarina oli koskettava. Oli hyvä lukuelämys. Nyt aloitan tarinan Kuolleista noussut kostaja. Hyvä tarina tämäkin. Ei ehkä yhtä hyvä kuin Laidunsota, mutta mukavaa luettavaa kuitenkin! Seuraavana vuorossa Aaveiden majatalo. Olipa trilleri! Lopun muistin, mutta se ei haitannut lukunautintoa. Nyt vuorossa Kurjuuden reservaatti. Tarinassa ei kuollut alun jälkeen ketään.
-
Saatan muistaa väärin...El Muerton alkuperäisessä pokkarissa MUISTIKUVA arpinaaman paetessa Tigeriä AN miettii "sehän käy päälle kuin yleinen syyttäjä"
Muistit aivan oikein. Skannattu ruutu löytyy sivulta 54 nro 8/1977
-
^Kiitos. Vaikka lukenut El Muerton "tiiliskivestä" usein vasta tällä viikolla ahmiessani opusta jälleen kerran alkoi Arpinaaman miete vaivaamaan "Hetkinen, eihän tämä muistaakseni näin ollut originaalissa".
Hrmpf, nyt vasta huomasin käännöksestä vastuussa Pentti Linnonen. Voisin vastaisuudessa lukaista suomalaisten osuudet teokseen kirjan alusta. ::)
-
Seuraavana vuorossa Aaveiden majatalo. Olipa trilleri! Lopun muistin, mutta se ei haitannut lukunautintoa.
Myös vuoden 1990 tarina Kauhujen kaivos joka on myös Letterin piirtämä, on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jännittävä ja paikoin hyvinkin ahdistava ja myös koskettava samaan aikaan. Kylmäsi varsinkin ensimmäisellä lukukerralla kun joskus teininä sen luin. Suosittelen kyllä lämpimästi. Letterin kylmävätunnelmainen tyyli oli aikanaan kuin luotu tällaisiin kauhu/mysteeri tarinoihin, kuten Aaveiden majatalostakin huomasi. :)
-
Myös vuoden 1990 tarina Kauhujen kaivos joka on myös Letterin piirtämä, on ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Kaivoin jo tuon Kauhujen kaivoksen esiin. Äkkiseltään en muista tarinasta mitään. Kerron huomenna fiiliksistä luettuani tarinan. Sen jälkeen luen tarinat Tulivaunut, Valkoinen biisoni, Muumioiden sali ja Dynamiittirosvot. Saa antaa lukuvinkkejä lisää 80- ja 90-luvulta kun 70-lukua on tullut niin paljon luettua :)
-
Kaivoin jo tuon Kauhujen kaivoksen esiin. Äkkiseltään en muista tarinasta mitään. Kerron huomenna fiiliksistä luettuani tarinan. Sen jälkeen luen tarinat Tulivaunut, Valkoinen biisoni, Muumioiden sali ja Dynamiittirosvot. Saa antaa lukuvinkkejä lisää 80- ja 90-luvulta kun 70-lukua on tullut niin paljon luettua :)
Vaarallinen Washington 1989-1990. Suosittelen lukemaan. Loistava tarina. Samoin Kit Carsonin rikos 1989, Kuoleman niittokone, 1989, Kadonnut laiva 1990, Louisianan rämeillä 1990 ja Rajaseudun rosvot 1990. Itseasiassa koko 1990 vuosikerta on myös loistava Tex vuosikerta. ;D
-
Ysärillä on hemmetisti hyviä tarinoita, jos häviää kasarille niin todella niukasti.
Ensimmäisenä tulee mieleen (onneksi) maxissa uusittu Kadonnut poliisipäällikkö, Avunpyyntö pohjolasta ja Klaatun kulta. Toki myös Corpus Christin "jatko-osat".
-
Myös vuoden 1990 tarina Kauhujen kaivos joka on myös Letterin piirtämä, on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jännittävä ja paikoin hyvinkin ahdistava ja myös koskettava samaan aikaan. Kylmäsi varsinkin ensimmäisellä lukukerralla kun joskus teininä sen luin.
Nyt tuo Kauhujen kaivos on luettu. Oli ihan mukaansa tempaava normaalista poikkeava tarina. Mulla vuorostaan Mefisto ja Yama tarinat olivat lähes pelkoa aiheuttavia tarinoita. Ovathan ne edelleen jännittävää luettavaa. Nyt luen noita muita tarinoita. Kiitosta vaan noista lukuvinkeistä!
-
Nyt vuorossa Kurjuuden reservaatti. Tarinassa ei kuollut alun jälkeen ketään.
Paitsi tietysti lopussa jossa Eversti Middleton väijyy Texiä pimeällä kujalla ja koettaa pamauttaa pari luotia tämän selkään, mutta kupsahtaakin lopulta itse. ;) Tuo Middleton on muuten yksiä kusipäisimpiä hahmoja koko Tex sarjan historiassa. (Custerin jälkeen.) Toki löytyy lukemattomia muitakin koopää kapiaisia/muita kelmejä.
-
Paitsi tietysti lopussa
Niin alussa ja lopussa joo :)
Kaivoin tuossa esiin tarinan Muumioiden sali vuodelta 1984 ja luin sen. Hyvä tarina, ei siinä mitään. Vanha tarina. Seuraavana luin hyvän tarinan Tulivaunut vuodelta 1987. Nyt vuorossa pitkä tarina Mefiston varjo vuodelta 1983. Tuntuihan tuo tutulta, mutta ihmekös tuo kun luin Maxista tarinan viitisen vuotta sitten. Lopuksi luin loistavat tarinat vuodelta 1990 Louisianan rämeillä ja Rajaseudun rosvot.
-
Tex willer 2009/14 Missouri! On kyllä yksi parhaimmista texeistä, pidän.
-
Lopuksi luin loistavat tarinat vuodelta 1990 Louisianan rämeillä ja Rajaseudun rosvot.
Letterin Sierra Madren salaisuus 1986 ja Ticcin Väijytys Erämaassa 1986 myös hyviä. Tuossa viimeksi mainitussa Tex taisi kohdata Manuel Pedrozan ensimmäistä kertaa, joka teki paluun tuossa Rajaseudun rosmot 1990 tarinassa. ;)
-
Letterin Sierra Madren salaisuus 1986 ja Ticcin Väijytys Erämaassa 1986 myös hyviä.
Pitääpä lukea seuraavaksi nuo tarinat ja muita aiemmin mainittuja :)
-
Olipa vain viihdyttävä tarina tuo Muumioiden sali. Toimintaa ja tapahtumia riitti koko tarinan ajan. Tosin karsastin hieman Virgilio Muzzin taidetta tarinan alussa. Onneksi huomattavasti parempi piirtäjä Galeppini astui puikkoihin melko varhaisessa vaiheessa tarinaa. Lukunautinto ja tunnelma tarinassa muuttui huomattavasti paremmaksi. Harmi kun ei piirtänyt alusta asti. Ja vaikkei Galeppini omalla listallani mihinkään huippupiirtäjä suosikkeihini kuulukaan, niin mielestäni hänen jälkensä sopii täydellisesti juuri tämänkaltaisiin tarinoihin. Kuten Mefisto tarinat.
Virgilio Muzzista vielä sen verran, huomasi kyllä että tarinan alku oli miehen aivan varhaisinta tuotantoa. Hänen myöhempiä tarinoita joita olen lukenut, huomaa selkeän kehityksen hänen taiteessaan muunmuassa tarinoissa Armottomat 5-6.1986, sekä Muukalainen 10-12.1984. Näitä pystyi suht nikottelematta jo lukea/katsoa, vaikka jälki oli silti kaukana loistokkuudesta. Voittaa toki Gamban mennen tullen, mutta siihen ei nyt paljoa vaadita. :-\
-
Oheisessa kuvassa esiintyy Pinkertonin etsivä Colt Miller sarjasta Colt, El Justiciero.
Jotain tuttua tässä etsivässä kyllä tuntuu olevan... Kyseessä on tietenkin Argentiinassa Editorial Abril -kustantajan sarjoissa esiintynyt versio Tex Willeristä. Tex saapui Argentiinaan 1940-luvun lopussa ja siirtyi lehtien myötä Editorial Yago -kustantajalle 1960-luvun alussa.
Tarkemmin Texin vaiheista Argentiinassa kuvataan tässä blogissa (https://luisalberto941.wordpress.com/2018/09/29/los-70-anos-de-colt-miller-el-justiciero-incansable/).
Jos vuosilukuihin ja julkaisuihin tuntuu liittyvän epäselvyyksiä, niin tarkistamatta voisin luottaa tähän blogiin, koska kyseessä on aito toimittaja joka vain sattuu siviilissä olemaan kovan linjan sarjakuvaharrastaja.
-
Nyt on tullut luettua vinkkeinä saadut tarinat ja paljon on hyviä tarinoita myös 80-luvulla ja 90-luvulla. Tänään luin tarinan Naamioidut tappajat 15/1986-1/1987. Hyvä tarina, kannattaa lukea! Luin myös tarinan Kivettynyt metsä 1-3/1987, joka oli myös hyvä tarina.
-
Syyskuussako on seuraava mefisto/yama tarina suomessa?Tuntuu hieman tällä tarinalla ei ehkä ole paljoakaan tarjottavaa. Pirun kaksikko liian vaikea tapettavaksi kuin myös nelivaljakko. Tosin viimeisin yama kertomus oli varsin viihdyttävä(saattaa olla paras luurankoylängön jälkeen) joten liian suureen pessimistiin ei kannattane uppoutua.
-
.. liian suureen pessimistiin ei kannattane uppoutua.
Ei missään nimessä kannata. Ihan jo senkin takia että aivan loistavaa kuvitusta saadaan takuuvarmasti. Myös minusta tuo viimeisin Yama-tarina oli varsin hyvä, joten tekee mieli luottaa nyt tässä Boselliin. Hän harvoin pettää ison tarinan ollessa kyseessä. Iso tarina tuosta tulee ihan varsinaisestikin, 7 pokkaria peräti yhteen putkeen. Se on ehkä ainoa asia mikä itseäni arveluttaa, että miten pidetään mielenkiintoa yllä noin kauan saman aiheen tiimoilta, vaikka tarina onkin tavallaan kahdessa osassa. Toisaalta esim. normisarjan uusin 4 osainen Erebus -setti toimi varsin hyvin, joten katsotaan.
Syyskuussa joo alkaa meillä.
-
Myös minusta tuo viimeisin Yama-tarina oli varsin hyvä, joten tekee mieli luottaa nyt tässä Boselliin. Hän harvoin pettää ison tarinan ollessa kyseessä. Iso tarina tuosta tulee ihan varsinaisestikin, 7 pokkaria peräti yhteen putkeen.
Uhhuh, aikamoinen pokkarimäärä. Tuossa viimeisimmässä oli iso plussa Yaman kaikki apurit eivät standardi afroja/intiaaneja joita aiemmissa tarinoissa laitettiin coltin&tykin ruoaksi. Kuvitus oli myös erinomaista. Ja mukavasti oli mefiston&yaman isännät esillä. Oikeastaan mitään moitittavaa ei siinä tarinassa ollut.
Jos/kun Musta Tiikeri tekee paluun niin onhan edellistä viimeisen tarinan voodooukko ja nainen käytettävissä. Ja ei kaii poissuljettua mustalla tiikerillä olisi poika mutta vaikea/mahdoton kuvitella alkuperäistä mustaa tiikeriä voitaisiin tuoda takaisin. Tosin saas nähdä sitten joskus..
-
Tuli hankittua Italiasta tulevan Mefisto tarinan ensimmäinen osa Tex "il manicomio del dottor Weyland". Cestaron veljesten piirrosjälki on todella hienoa!! :) Ensimmäisen ruudun voisi vaikkapa kehystää, aivan häikäisevän hieno!
-
Vähän olen skeptinen tämän tulevan Mefiston kanssa. Mefiston ja Texin taistelut ovat olleet aina melko tasaväkisiä. Kahdessa viime tarinassa Mefisto/Yama on edelleen kasvattanut mahtiaan, mutta Tex ja Co. ovat pysytelleet samoissa välinessä. Viimeksi otatus päättyi lähinnä tasapeliin ja Tex porukoineen selviytyi lähinnä tuurilla. Kyllä nyt pitäisi olla Texillä jotain apuja, jotta kamppailusta ja hänen eittämättömästä voitostaan tulisi edes jolloin tasolla uskottava. El Moriscollahan oli Hathorin peili, mutta hän luopui siitä. Siinä olisi ollut kunnon ase Mefiston velhonkujeita vastaan. Aikoinaan Texillä oli apunaan Padma, mutta hän oli vain yhdessä tarinassa. Olisiko nyt aika hänen tehdä paluu?
-
Aikoinaan Texillä oli apunaan Padma, mutta hän oli vain yhdessä tarinassa. Olisiko nyt aika hänen tehdä paluu?
Voi olla muistan väärin mutta ei hän kai texin apuna ollut?Vaan ei hyväksynyt mefiston toimia..76-77 tarina tuo oli pitää kronuista kerrata...
-
^^ Auttaa tavallaan jopa pariin otteeseen:
1) Padma ilmestyy savupilvessä ja kehoittaa Texiä menemään Golcondan kaupunkiin missä Mefisto on ja 2) saa lopussa Mefiston sekoamaan, jolloin tämä vangitaan ilman vastarintaa.
Tämän lisäksi Padma myös säikyttelee Mefistoa ja tämän apureita kellarissa, jossa tämä pitää vankejaan, minkä seurauksena pari apuria päättää livistää ja ehtiipä hän jopa pelastaa sheriffin Mefiston myrkkynuolelta.
-
Ja kuin tilauksesta seuraavan italialaisen Texin nimi on "Il ritorno di Padma"! 8]
-
Elokuun puolivälissä avautuu Karkkilan museossa Tex Willer & Fingerpori -yhteisnäyttely. Kaikenlaista keräilykamaa, aiheeseen liittyviä pelejä, originaaleja, taidetta ja tietoa on esillä. Jotkut originaalit ovat myös myynnissä. Myös oheinen juliste on myynnissä. Siitä on otettu rajoitettu 80 kpl painos.
-
Taitaa olla Karkkilan reissu edessä. :) Kiitos Jannelle informoinnista.
Mefisto, Padma ja Tex Willer. Hyvän tarinan ainekset ovat kasassa. Onpahan taas jotain mitä odotella.
-
Ostin pari Tex-originaalia.
Kummatkin ovat Letterin töitä.
Kauhujen kaivos s. 51 (Tex Willer 11/1990) ja
Maxi-Tex: kobran myrkky s. 189
-
On aina hieno nähdä originaaleja mittakaavassa. Varsinkin oman suosikkipiirtäjäni. Tuo on siis piirretty A-nelosta pienemmälle arkille?! Hiukan isompi siis kuin värikirjastossa ja suuralbumia varteen kuvat jouduttaisiin suurentamaan! :o
Tuo on itselleni aika järisyttävä tieto. Niin kauan kuin ylipäänsä olen olettanut mitään, olen olettanut noiden sivujen olevan vähintään A-3. Tuossa ei ole paljoa ollut varaa käden vapista tai vetää viivaa edes milliä väärään paikkaan. Mutta selittänee ainakin osan Letterin nopeudesta.
-
Joo. Monet Tex piirtäjät piirtää tosiaan noin pieneen formaattiin alkuperäiset originaalinsa. Mestari Ticci piirtää aikaajoin kokoon A4. Olen nähnyt kuvia ja videoita sekä originaaleja myynnissä. Koko ei todellakaan ole kokoa A3.
Samaan kokoon kuin nuo näyte originaalit, piirsi myös Ferri Zagor sarjaansa. Netissä 5 osainen videosarja, jonka osassa 5 hän piirtää kahden ruudun kokonaisuutta minusta melko pienelle paperikoolle. Tosin originaali on pituussuuntainen ja tilaa jää ihan kivasti piirtää. Ferri käytti taitavasti sivellintä työssään. Harmi ettei noita Italian Zagoreja ole Suomeksi julkaistu mitenkään runsaanlaisesti.
Voisiko joku, please ja kiitos etukäteen, nyt kun on keskusteltu Mefisto ja Yama Tex numeroista, tehdä pienen listauksen, jossa olisi kaikki numerot ja vuodet, joissa on ilmestynyt Mefisto ja Yama tarinat. Myös kirjoittaja ja piirtäjä mainittaisiin.
-
Tuo on siis piirretty A-nelosta pienemmälle arkille?! Hiukan isompi siis kuin värikirjastossa ja suuralbumia varteen kuvat jouduttaisiin suurentamaan! :o
Tuo on itselleni aika järisyttävä tieto..
Tässä vielä yksi kuva, jossa vertailun mukana A4-arkki. Kyllähän nuo originaalit ovat isompia kuin A4.
Edellinen kuva vääristi mittasuhteita.
sivun koko korkeus x leveys
Kobran myrkky 375 mm x 244 mm
Kauhujen kaivos 332 mm x 244 mm
A4 297 mm x 210 mm
-
Tässä pitäisi olla kaikki Mefisto ja Yama -tarinat.
Laitoin värikirjaston mukaan niin pitkälle kuin saattoi, sillä ne lienevät helpoimmin saatavissa. Muut normisarjan mukaan.
Kiero Vakooja Mefisto (2)
Tulen Poika (20-21)
Mefiston kapina (38)
Murhenäytelmä Viidakossa (44-45)
Pirullinen Kosto (56-57)
Yaman Paluu 1982/7-9 ( on tällä hetkellä kesken kronikoissa, värikirjastossa vuoden 2023 lopussa ilmestyvässä osassa 71 )
Mefiston Varjo 1983/11-15 ( tekijät Bonelli / Galep, kuten kaikki edeltävät tarinat )
Mefisto! ( Nizzi / Villa ) 2002/15-2003/2
Yaman Merkki ( Boselli / Civitelli ) 2017/6-8
"Tri Weylandin Mielisairaala" ( tai jotain sinne päin ) ( Boselli/Cestaro ) 2022/12, julkaistaan 14.9. Ilmeisesti kolme numeroa, minkä jälkeen alkaa Bosellin kirjoittama ja Civitellin piirtämä jatko-osa, joka on Italiassakin vielä kesken.
Ja kiitokset Willeristille hienoista näytteistä :)
-
Nyt on Kadonnut pueblo myynnissä jopa 10 eurolla! Minä maksoin monta kymppiä 10 vuotta sitten.
https://www.huuto.net/haku/words/kadonnut+pueblo/sort/highprice (https://www.huuto.net/haku/words/kadonnut+pueblo/sort/highprice)
-
Tässä pitäisi olla kaikki Mefisto ja Yama -tarinat.
Laitoin värikirjaston mukaan niin pitkälle kuin saattoi, sillä ne lienevät helpoimmin saatavissa. Muut normisarjan mukaan.
Kiero Vakooja Mefisto (2)
Tulen Poika (20-21)
Mefiston kapina (38)
Murhenäytelmä Viidakossa (44-45)
Pirullinen Kosto (56-57)
Yaman Paluu 1982/7-9 ( on tällä hetkellä kesken kronikoissa, värikirjastossa vuoden 2023 lopussa ilmestyvässä osassa 71 )
Mefiston Varjo 1983/11-15 ( tekijät Bonelli / Galep, kuten kaikki edeltävät tarinat )
Mefisto! ( Nizzi / Villa ) 2002/15-2003/2
Yaman Merkki ( Boselli / Civitelli ) 2017/6-8
"Tri Weylandin Mielisairaala" ( tai jotain sinne päin ) ( Boselli/Cestaro ) 2022/12, julkaistaan 14.9. Ilmeisesti kolme numeroa, minkä jälkeen alkaa Bosellin kirjoittama ja Civitellin piirtämä jatko-osa, joka on Italiassakin vielä kesken.
Lisäksi Nuori Tex Willer 10/2020-01/2021 "Pinkerton Lady" (Boselli - De Angelis)
Sekä Italiassa nyt kesäkuussa ilmestynyt Tex Willer Speciale 4 "Mefisto: le origini del male" (Boselli- De Angelis)
-
Tex Willer Specialen nro 4 (”Pahan alku”) on todellakin spesiaali. Pokkarissa kerrotaan mefiston alkuvaiheista vuodesta 1850 alkaen ja teemana lienee kuvantaa Mefiston tietä pahuuteen. Juonen rakenne ei ole minulle vielä ihan avautunut, sillä käännöstyö on hidasta. Irtiottona tavanomaisista konventioista tarina keskittyy täysin Mefistoon ja hänen siskoonsa Lilyyn: Tex ilmaantuu tarinaan ensimmäistä kertaa mukaan 130 sivuisen pokkarin viimeisellä sivulla!
Toivottavasti nämä Tex Willerin nuoruuden Specialet saadaan myös meilläkin julkaisuohjelmaan. Muistelen lämmöllä aikaa, kun Asko Alanen oli täällä tiiviisti informoimassa tulevista Tex-julkaisuista. Luulisi jonkun nyky-Egmontillakin ehtivän tänne jakamaan näkemyksiään.
-
Lokakuun 5 pv tulee olemaan hulppea päivä ainankin irtonumeroiden ostajille. maxi, nuori ja normi ostettavissa.
-
TEX WILLER & FINGERPORI YHTEISNÄYTTELY – TEX WILLER KOHTAA HEIMO VESAN
Suomen valimomuseon Galleria Bremerissä, Karkkilassa avautuu perjantaina 19.8. klo 18.00 Tex Willer & Fingerpori yhteisnäyttely. Avajaiset ovat kaikille avoimet. Näyttelyn avaa kirjailija Ville Hänninen. Avajaisissa on tavattavissa myös Fingerporin luoja Pertti Jarla. Avajaisten jälkeen näyttely on avoinna viikonloppuisin klo 12-15 aina 6.11.2022 asti.
Tex Willer on Suomen yksi pitkäikäisimmistä ja suosituimmista käännössarjakuvista. Se sijoittuu 1800-luvun lopun Villiin länteen. Fingerpori puolestaan on suosituin kotimainen sarjakuva. Se sijoittuu nykyajan kuvitteelliseen Fingerporin kaupunkiin. Näyttelyidea lähti liikkeelle kahdesta eri aihiosta, mutta lopulta yhteneväisiä piirteitä kahden erilaisen sarjakuvan välillä löytyi riittävästi yhteisnäyttelyä varten. Näyttelyssä on esillä luonnollisesti itse sarjakuvataidetta, originaalipiirustuksia, keräilyesineitä, tietoa sekä lautapelejä, joista osa on vapaasti pelattavissa.
Vesa Kataisto on haastatellut Pertti Jarlaa näyttelyn teemoista ja sen liepeiltä:
Fingerpori on sarjakuvien villi länsi ja viidakko
Aivan ensimmäinen Pertti Jarlan sarjakuvahahmo oli Tex Tiili, stetsonpäinen tiiliskivi.
”Meillä kotona oli 1970-luvulla Tex Willer -pokkareita, tarkemmin sanottuna koko kämppä oli täynnä sarjakuvia. Siskoni harrasti piirtelyä ja maalaamistakin. Hän piirsi ehkä vuonna 1976 tällaisen stetson-tiilihahmon jolla oli pyssyjä. Nappasin hahmon ja piirtelin siitä sarjakuvia. Olin itse niihin aikoihin oppinut kirjoittamaan ja tein sarjan kerran päivässä. Niissä oli lännenteemoja aika usein. Leikkikouluikäisenä kun en osannut teoksiani arvostaa, ei niitä ole säilynyt ainuttakaan”, Jarla muistelee.
”Laitoin itseni piirtämään ihan päivittäin. Teeveestä tuli silloin jotain lännenjuttuja, esimerkiksi Veljekset-niminen sarja ja Alias Smith & Jones. Tykkäsin niistä, joten piirtelin silloin aika paljon lännenjuttuja. Lapsena ei joutunut miettimään, mikä menisi kaupaksi yleisölle. Opettelin piirtämään Tex Tiili -jutuilla. Muistan yhden tarinan juonen, koska olen jälkikäteen miettinyt, mitä ihmettä mahdoin silloin ajatella.”
”Siinä tiilihahmot ajelevat jeepillä erämaassa ja näkevät pyramidin. Hahmot ihmettelevät: ”Pyramidi Suomessa, mitä ihmettä?” Sieltä löytyy roistoja, joten tiilet menevät ampumaan ja tappamaan ne. En tiedä mitäköhän olen sillä jutulla halunnut sanoa, mutta vähän samankaltaisia ne kaikki olivat. Joudutaan konflikteihin pahojen ihmisten kanssa ja ammutaan ne. Varmaan television pahaa vaikutusta.”
”Luin kyllä myös oikeita Tex Willereitä ja muita sarjakuvia mitä meillä oli. Paitsi Frankenstein ja ihmissutta, jota ei suositeltu minun luettavakseni, mutta tutkailin sitäkin. Se ei pelottanut, varmaan koska tarinoiden ymmärtäminen oli aika vaikeaa. Hirveästi tekstimassoja ja yllättävän hapokkaita juonia. Eipä kuusivuotiaana tajunnut Tex Willeristäkään varmaan puoliakaan. Riitti, että siinä ratsasteltiin ja ammuskeltiin. Lähinnä Willereistä on jäänyt mieleen mustaa magiaa harjoittanut Mefisto. Luin silloin niin paljon kaikkea, löysin lähikirpparilta Diabolikkeja ja sellaista, joten jutut ovat menneet muistoissa sekaisin.”
Tex Willer-jutut puhuttelivat suorasukaisuudessaan alakouluikäistä ja vähän nuorempaakin Perttiä.
”Kun ryhdyin tekemään Fingerporia, Willer ja muut kumpusivat aika luonnostaan alitajunnasta. Willerin seuraamisessa tuli pitkä tauko, mutta sitä on tullut luettua niin herkässä iässä, että jutut palaavat mieleen. Laittaessani Tex Willerin Fingerporiin mietin sitäkin, mitkä jutut hahmosta tulevat kaikkien mieleen. Sama pätee muihinkin Fingerporin cameorooleihin, kuten Mustanaamioon.”
”Kun olen piirtänyt Fingerporin karttaa, olen miettinyt, että kaupungin ulkopuolella alkavat myyttiset alueet, kuten Mordor ja Mustanaamion sekä Tarzanin viidakot, kaikenlainen örkkien kansoittama erämaa. Niistä voisi ehkä piirtää enemmänkin, viedä Fingerporia fantasian suuntaan, tai ainakin sarjan kontekstissa kuvata niitä alueita, se on kiinnostava ajatus. Ettei aina vain oltaisi kaupunkimaisemassa. En ole koskaan ajatellut selittää, miten Heimo Vesa ja Aku Ankka voivat elää samassa todellisuudessa. Näin se vain menee. En ole mikään Don Rosa, joka pyrkii selittämään hahmojen historiat ja suvut.”
”Yhtenäiskulttuurista on ollut se hyvä puoli, että kaikki ovat lukeneet samoja sarjakuvia. Voi luottaa siihen, että lukijat ymmärtävät, jos mieleeni tulee tehdä jokin Tex Willeriin liittyvä vitsi. Ja yleensä, jos strippi on viitannut johonkin populaarikulttuuriseen hahmoon, lukijat innostuvat ja alkavat tarjota omia, samantyylisiä vitsejään. Esimerkiksi suosituimmat Mustanaamio-Fingerporit on tehty enimmäkseen lukijoiden jutuista”, Jarla paljastaa.
-
Onko tämä Tex Willer ilmestynyt meillä? En löytänyt mitään infoa.
https://shop.sergiobonelli.it/romanzi-e-miniserie/2017/06/09/albo/cheyenne-1001283/
Ilmeisesti kai kuuluu nuori Willer sarjaan???
Ja vielä yksi kysymys. Joko Bonnelli kustantamo lähettää Suomeen sarjakuvia. Joku täällä sanoi jossain vaiheessa, ettei enään lähettäisi. Onko kukaan tilaamassa lähiaikoina mitään Italiasta?
-
Kyllä tuo taitaapi olla Texi vapaa julkaisu, vaikka lännessä seikkaillaan.
Näyttäisi kyllä hyvältä, mutta tuskin koskaan julkaistaan täällä asti
-
Tänään huomasin kuluvan vuoden nro2 oli lukematta. Onkohan hajamielisyys edennyt jo liian pahaksi kun olin laittanut lehdykän muovitaskuun+hyllyyn tutustumatta. Tämä lienee suosikkini kaikista wäriwillereistä. Tuomarin talossa on erinomainen muuten paitsi loppuun olisi voinut keksiä muun ratkaisun kuin kummittelun. Vauhdikas "Kiskot" oli myös nautittava ja Prescottin tiellä ihan kelpo luettavaa myös.
On "lyhhäreissä" sentään ja onneksi joskus lujaa laatuakin.
-
En tiedä onko kellään muulla tullut mieleen esim: hauskana "yhtymäkohtana" Kenraali Velasco. Hahmohan on ikäänkuin Tex Willer sarjan oma "Harvey Dent." Ensin Tex yrittää estää salissa pommimiehen attentaatin, joka epäonnistuu ja Velasco joutuu pommin uhriksi ja menettää puolet kasvoistaan, ja lopuksi tämä sarjan oma "kaksikasvo" palaa juonittelemaan tarinaan Murhaajan saappaissa. Puoli päätä tosin metallilla peitettynä. Vain kolikko puuttuu ja jakautunut persoonallisuus. ;D Ei tosin syytä Texiä ainakaan yhtä suoraan vammastaan kuten Montalesia, jota kohtaan tunteekin suurta kostonhimoa ja vihaa. En tietenkään väitä, että tämä olisi ollut Nizziltä mikään tietoinen lainaus Batman sarjakuvaan, vaan mielestäni on vaan hauska verrata näitä kahta hahmoa ja tietynlaista samankaltaisuutta "hahmojen synnyssä" vammoineen. :D
-
Satuin eilen lukemaan tuon tarinan Murhaajan saappaissa. Pitkä ja ihan hyvä tarina. Joo muistan tuon kenraalin, jolla oli puoli naamaa metallia. Olen tässä kuukauden päivät lueskellut 80-luvun lopun ja 90-luvun alun Texejä.
-
Muuten huomasin tuossa, että liuskassa 4/1953 on varmaan virhe kun tarina Verinen käsi alkaa, niin alussa lukee, että "Eräänä heinäkuun iltana 1898..." Texin seikkailuthan ovat paljon aiemmin.
-
^^ Bonelli ei olettanut, että hahmo olisi niin pitkäikäinen ja laittoi seikkailuja "realistisin" väliajoin. Joskus tarinan alussa kerrotaan, että edellisestä seikkailusta on muutama kuukausi. Ja parin tarinan välissä Texin poikakin ehtii kasvaa kymmenisen vuotta. Kun Tex kostaa Lilythin tappajille, niin tarinan alussa Carsonin lukemassa sanomalehdessä on vuosiluku 1901. Ja onhan siellä ollut puhelimiakin ja jopa auto. ( Golden Gate-silta oli piirtäjän moka. Se valmistui vuonna 1937, niin kauas Bonelli ei sentään Texiä sijoittanut. )
Uusintajulkaisuista nuo vuosiluvut ( ja GG-silta ) on poistettu ja seikkailujen määräkin on jo sellainen, että ei 1860-1900 millään riittäisi niihin. En tiedä paljonko seikkailuja on, mutta jos tuo 40 vuotta jaetaan pokkarien määrällä, niin jokaiseen riittäisi reilut kaksi viikkoa. Ei millään riitä, kun harva seikkailu on ohitse viikossa ja jotkut vievät kuukausia.
edit. tajusin juuri, että tuo mainittu "Verinen Käsi" on järjestyksessä toinen seikkailu, joten mikään yllä oleva ei vielä silloin pätenyt. Myöhemmin kyllä.
-
Uusintajulkaisuista nuo vuosiluvut ( ja GG-silta ) on poistettu ja seikkailujen määräkin on jo sellainen, että ei 1860-1900 millään riittäisi niihin. En tiedä paljonko seikkailuja on, mutta jos tuo 40 vuotta jaetaan pokkarien määrällä, niin jokaiseen riittäisi reilut kaksi viikkoa. Ei millään riitä, kun harva seikkailu on ohitse viikossa ja jotkut vievät kuukausia.
Noihin lisättynä vielä kaikkien Suuralbumi, Maxi Tex, ynnä muut erikois formaattien tarinat.
Aloin tässä lukemaan ihan ensimmäistä kertaa tarinaa Hopearosvot 1973. Mielenkiintoiselta vaikuttaa. Tiger rukka joutuu sadististen paskiaisten uhriksi. Liekö vuoden 73 paras Willer tarina? Olihan silloin toki myös Maniton henki, Texin menneisyys ja tietysti Proteuksen eka tarina. Mielestäni varsin hyvä vuosikerta 1973.
-
Mielestäni varsin hyvä vuosikerta 1973.
Joo aika lyhyitä tarinoita, mutta hyviä! Texin menneisyys on ehkä suosikkini, mutta tuo Hopearosvot on myös hyvä tarina.
https://www.huvipuisto.net/tex/kansi73.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/kansi73.htm)
-
Joo aika lyhyitä tarinoita, mutta hyviä! Texin menneisyys on ehkä suosikkini, mutta tuo Hopearosvot on myös hyvä tarina.
https://www.huvipuisto.net/tex/kansi73.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/kansi73.htm)
Hopearosvot on erittäin hyvä osoitus juoneltaan suhteellisen köykäisestä päästään osaavan käsikirjoittajan toimesta erinomaiseksi sarjakuvaksi kun "palaset loksahtavat kohdalleen".
-
Olipa pirun kova tarina tuo Keltainen koira. Paljon parempi ja viihdyttävämpi kuin muistinkaan. Luin sen aiemmin joskus kolmisen vuotta sitten ja toki pidin siitä jo silloin, mutta jostain syystä tarina tuntui vieläkin paremmalta kun sen tänään lukasin. Siis kerrassaan loistava seikkailu. Tarina oli erittäin vauhdikas, tapahtumia ja toimintaa riitti lähes kokoajan ja oli aidosti tiukkoja ja jännittäviä tilanteita sekä paljon hyviä henkilöhahmoja. Mikään hahmo ei ollut turha, vaan kaikilla oli oma merkityksensä. Samoin tarinassakaan ei ollut mitään turhia sivujuonteita, vaan se rullasi määrätietoisesti eteenpäin, ja kaikki palaset vaan loksahtivat loistavasti paikoilleen. Loistavaa käsikirjoitusta. Ja mikä parasta, upea Ticci.
Liekö tämä sitten niitä Willer tarinoita, jotka vaan paranevat kuin viini joka lukukerralla. Menee kyllä ehdottomasti ainakin 80-luvun top 10 tarinoiden joukkoon lähes samalle viivalle Panama seikkailun ja Corpus Christi tarinoiden kanssa, jotka muutenkin ovat parhaimpien Tex tarinoiden joukossa. Ei siis pelkästään 80-luvun parhaissa. :D
-
Olipa pirun kova tarina tuo Keltainen koira.
Joo Keltainen koira on yksi suosikkitarinoistani! Samaa tasoa kuin Kaukomaille (Vaarojen Panama). Minä luen nyt vuorostani 90-luvun alun tarinoita ja olen nyt vuodessa 95. 90-luvulla mukaan on tullut uusia piirtäjiä, mutta myös vanhoja on mukana.
-
70 luvun Ticci on kyllä parasta Willerin historiassa. Tänään juuri ihastelin Ticcin mahtavaa kuvitusta tarinassa "Koloradon kultaa" Nrot: 11-12/1978.
-
Minä vuorostani luen tarinaa Red Hillin verilöyly vuodelta 1997, jonka toinen piirtäjä on Ticci!
-
Minä vuorostani luen tarinaa Red Hillin verilöyly vuodelta 1997, jonka toinen piirtäjä on Ticci!
Pituutensa vuoksi ( ja muutenkin ) tuo erinomainen tarina olisi sopiva tiiliskiveen/raamattuun ja toinen pätevä tarina mukaan kaveriksi niin kyllä kelpaisi.
Kun katselee vm 1997 tarinalistauksia oli todella kovatasoinen vuosi. Red Hill ei välttämättä edes vuoden paras tarina vaan muistaakseni pergamentin arvoitus oli erinomainen ja voittamattomat myös.
-
Kun katselee vm 1997 tarinalistauksia oli todella kovatasoinen vuosi. Red Hill ei välttämättä edes vuoden paras tarina vaan muistaakseni pergamentin arvoitus oli erinomainen ja voittamattomat myös.
Totta turiset. Ja Mestarin paluu huipputarina mielestäni myös.
-
Makuja on tietenkin monia ja tuli sitten kaivettu vuoden - 97 vuosikerta esiin ja huomasi heti että eipä ole sitä vuosikertaa paljon luettua kun lehdet on niin hyvä kuntoisi, tarinat ja kuvitus ei ole kovin hääppöisiä... Mutta hienoa että jotkut pitää näistäkin vuosikerroista..
-
Olen tässä jonkun aikaa lukenut 80-luvun ja 90-luvun willereitä ja nyt on vuorossa siis vuosi 1997. Seuraavana tarina Voittamattomat. 90-luvulta etenkin Ticcin, Fuscon ja Letterin tarinat ovat hyviä.
Voittamattomat luettu. Lahdattiimpa meksikolaisia paljon läjiin!
-
Makuja on tietenkin monia ja tuli sitten kaivettu vuoden - 97 vuosikerta esiin ja huomasi heti että eipä ole sitä vuosikertaa paljon luettua kun lehdet on niin hyvä kuntoisi, tarinat ja kuvitus ei ole kovin hääppöisiä... Mutta hienoa että jotkut pitää näistäkin vuosikerroista..
Suosittelen ehdottomasti lukemaan kyseiseltä vuosikerralta ainakin Red Hillin verilöylyn, numerot 7-11.1997, jos et ole sitä aikoihin tai koskaan lukenut. On helvetin hyvä tarina. Piirtäjinä loistava parivaljakko Giolitti ja Ticci. :)
-
Päätin sitten hypätä noin kahden vuoden tauon jälkeen taas mukaan teksin kyytiin. Latasin tilauksen sisään ja sain vielä siten sumplittua, että pääsen mukaan mefisto tarinan alusta asti ;D Hyvää palvelua siis egmontilta. Postin palvelun tasoa saakin sitten jännätä joka numeron saapuessa ::) En vaan jaksa metsästää noita numeroita sieltä sun täältä ja on aina riski, että jää ilman lehteä ja tietty rahaakin palaa enemmän.
-
Tuli lainattua paikallisesta kirjastosta vuosikerran 2012 numerot 10-12. Tarinan nimi Orjakauppiaat. Tänään luin tarinan loppuun ja olihan se vauhdikas seikkailu. Seijasin taiteesta tykkäsin kyllä. Sinänsä erikoinen tarina että siinä oli sivujuonteena se Espectro juttu. Mielenkiintoinen ja särmikäs hahmo, jota olisin halunnut nähdä enemmänkin. Tyypissä olisi ollut aineksia vaikka vakio konnaksi tai ainakin voisi palata vielä jossain myöhemmässä tarinassa. Tiedä vaikka niin vielä kävisikin. Päätarina orjapiiskureineen ja intiaaneineen/kusipää eversteineen sekä yhteen otot päänahan metsästäjien ynnä muiden bandiittien kanssa oli mielestäni oikein hyvä. Lopun everstin kohtalo oli juuri oikeanlainen moiselle piiskurille. Tykkäsin. Liekö tuo vuoden 2012 paras seikkailu?
-
Tarinan nimi Orjakauppiaat. Liekö tuo vuoden 2012 paras seikkailu?
Mielestäni "Tappaja Mondego" on rahtusen parempi mutta ihan oivallinen Orjakauppiaatkin on.
-
Täytyypä lukaista jossain vaiheessa myös tuo Tappaja Mondego tarina. Kiitos vinkistä.
-
Mielestäni "Tappaja Mondego" on rahtusen parempi mutta ihan oivallinen Orjakauppiaatkin on.
Suuralbumi 9 on myös nimeltään Orjakauppiaat.
-
Se on käsittääkseni sama tarina. Useita alkupään albumeita julkaistiin ensin normi-Texissä jaettuna kahteen osaan
-
Se on käsittääkseni sama tarina. Useita alkupään albumeita julkaistiin ensin normi-Texissä jaettuna kahteen osaan
Ei ole. Alppari-kauppiaat on ihan hyvä. Pokkarin tarina parempi.
-
Se on käsittääkseni sama tarina. Useita alkupään albumeita julkaistiin ensin normi-Texissä jaettuna kahteen osaan
Tuo vuosikerran 2012 Orjakauppiaat tarina on aivan eri tarina. Kolmen pokkarin mittainen. Seijasin kuvittama ja Bosellin kirjoittama. Numerot 10-12. Itsekin pidin sitä parempana kuin Suuralbumi Orjakauppiaita. Sen oli kirjoittanut Nizzi ja piirtänyt Sommer.
-
Terve kaikille! Ajattelin vihdoinkin liittyä ja kirjoittaa palstalle kun on tullut lueskeltua tätä varsin hyvää palstaa jo viitisentoista vuotta, ainakin.
Hieman ensin itsestäni, ensimmäisen Tex Willer-lehden ostin lukemaan opittuani 1986 ja ei se ihan silloin vielä iskenyt mutta kun joskus 1989-90 olin ostellut lisää irtonumeroita niin päätin tilata Texin. Siitä asti lehti on tullut ja vanhemmat numerot tullut kerättyä ajan myötä kokoelmaan joka kattaa nykyään kaikki Suomessa ilmestyneet pois lukien liuskat ja värikirjastot. Syynä etten liuskoja ole hankkinut on ollut tietysti rahan puute ja liuska-ajan tarinat eivät koskaan ole olleet suosikkejani.
Mielestäni Tex Willerin taso on pysynyt hyvänä ja jopa parantunut vuosien varrella. Julkaisujen määrä on kasvanut kokoajan tasosta tinkimättä, toki joukkoon mahtuu hieman heikkolaatuisempaakin materiaalia mutta varsinkin viimevuosien pitkät tarinat ovat olleen todella hyviä.
Ei tällä kertaa sen enempää, tulen kirjoittamaan tänne tästä lähtien useammin, peijakas vieköön!
-
Pikainen kysymys TEX-ammattilaisille: parhaat Tex-tarinat 200-luvulta?
Tarvitsisin vähän ideaa aamupäivän antikvariaattihankintoihin
-
Pikainen kysymys TEX-ammattilaisille: parhaat Tex-tarinat 200-luvulta?
Tarvitsisin vähän ideaa aamupäivän antikvariaattihankintoihin
Yaman merkki 2017/6
-
Syynä etten liuskoja ole hankkinut on ollut tietysti rahan puute ja liuska-ajan tarinat eivät koskaan ole olleet suosikkejani.
Ite hankin keräilymielessä yhden liuskan vuodelta 1962. Numero 20. Avaustarina tarinalle Cedar Minesin seikkailu. Tarina siis vaan kolmen liuskan mittainen, ja aattelin ostaa jossain vaiheessa kaksi seuraavaa liuskaa niin onpahan kokonainen, alkuperäinen liuska tarinakin sitten. Myös Loistavien vuorten salaisuus samalta vuodelta on kolmen liuskan mittainen, samoin vuoden 1965 Tehtävä Las Vegasissa. Jos nämä kaikki kolme tarinaa saisi täyteen, yhteensä siis 9 liuskaa, ois ihan kiva juttu. Niihin sentään vielä rahkeet riittäisi. Oishan se jännä omistaa edes yksi, miksei kolmekin, alkuperästä liuskatarinaa. Enempää tuskin alkaisin haalimaankaan. Liian tyyristä. ;D
-
pois lukien liuskat ja värikirjastot. Syynä etten liuskoja ole hankkinut on ollut tietysti rahan puute ja liuska-ajan tarinat eivät koskaan ole olleet suosikkejani.
Mikäs sulla on pointti, ettet ole hankkinut Kirjastoa? Hyvä kokoelma sulla kyllä on ;)
-
Mikäs sulla on pointti, ettet ole hankkinut Kirjastoa? Hyvä kokoelma sulla kyllä on ;)
Jostain oli pakko karsia, muuten karkaa menot käsistä! ;) No, normisarjan ja nuoren texin tilaus plus albumit niin aika summa siitä jo tulee. Formaattina kirjasto on kyllä loistava, sitä en kiellä. Ja omasta kokoelmastani sen verran että alkupään numerot on kronikkoina, niinkuin varmaan monella muullakin. Ekat 6 kpl sekä -74 vuosikertaan asti kronikkoja siellä täällä. Kronikkakin oli hyvä keksintö, ei olisi mitenkään ollut mahdollista ostaa 70-luvun alun Texejä alkuperäisinä.
-
Pikainen kysymys TEX-ammattilaisille: parhaat Tex-tarinat 200-luvulta?
Tarvitsisin vähän ideaa aamupäivän antikvariaattihankintoihin
Lienet jo käynyt ostoksilla mutta tässä nyt kuitenkin omia suosikkeja:
13-15/00 Ennusmerkki (Civitelli)
2-4/02 Custer (Ticci)
5-7/04 Pitkä taival (Ortiz)
13-15/04 Punaiset sudet (Font)
9-10/07 Surma sumussa (Font)
10-12/08 Puhvelisotilaat (Ticci)
2,5,6/09 Bourbon street
Monia muitakin hyviä toki on, ja riippuu vähän millaista tarinaa olet hakemassa :)
-
Pikainen kysymys TEX-ammattilaisille: parhaat Tex-tarinat 200-luvulta?
Tarvitsisin vähän ideaa aamupäivän antikvariaattihankintoihin
Suuri hyökkäys 2002. Jotenkin eeppinen tarina, kertoo Teksasin comanchesotien ajasta eli on takaumana kerrottu. Boselli/Marcello kaksikon tekemä.
Bourbonstreetin murhat 2009. Silloin kun tämä ilmestyi pidin sitä jopa top15 tarinana. Bosellin kirjoittama, olikohan piirtäjinä Cestarot.
On jokunen muukin 2000 ekan vuosikymmenen tarina jota voisi suositella, ei vaan oma muisti pelitä...
Jaa ei, jokuhan aiemmin mainitsi tarinan Tappaja Mondego, vuotta en muista mutta todella hyvä jopa hieman hmm erikoinen seikkailu ja sitä edeltävä Orjakauppiaat myös hyvä.
Viime vuosien parhaana pidän Mestarin paluuta, oliko 2019? Boselli/Dotti kaksikon mestariteos ehdottomasti.
Lisättäköön tähän vielä kun muisti alkaakin pelittään niin Winnipeg, vuotta en muista mutta Jack Thunder ym. mukana, erikoinen juoni. Suosittelen.
-
Hyviä kaikki täällä mainitut. Tykkään myös tarinasta Kauhun naamio. 2002. Nizzi ja Ortiz. 8]
-
Jo mainittu bourbon street erinomainen. Itse pidän rajusti Vegasin Lainvalvojista ja tarinasta missä Wild Bill Hichkokin kuolemaa selvitettiin. On toki paljon muitakin laatutarinoita 20** julkaistu mutta nuo tulivet ekana mieleen.
-
Joo, tein jo hankintoja vanhemmasta ja tutusta. Etsin Ticciä ja Villaa, löysin palasia Paluusta Pilaresiin ja Mefisto!:sta. Yritin löytää myös näitä uusia veijareita, jotka piirtävät uutta Mefisto-tarinaa
-
Lienet jo käynyt ostoksilla mutta tässä nyt kuitenkin omia suosikkeja:
13-15/00 Ennusmerkki (Civitelli)
2-4/02 Custer (Ticci)
5-7/04 Pitkä taival (Ortiz)
13-15/04 Punaiset sudet (Font)
9-10/07 Surma sumussa (Font)
10-12/08 Puhvelisotilaat (Ticci)
2,5,6/09 Bourbon street
14-15/01 Härkätaistelija
12-13/05 Vihan laakso
13-14/06 Viimeiset postivaunut.
15-16/06 Kapinallinen
Nämä vielä näin äkkimuistilta. 😁
-
Jaa-a. Luulin, että Ortiz on piirtänyt vain Maxeihin. Se piirtää hyvin samalla lailla kuin Judge Dreddin Ezquerra.
Sillä lailla räkäisen rouheasti. Tyylillä, jossa visva ja hiki haisee lehden sivuilta aina lukijalle asti.
-
Jaa-a. Luulin, että Ortiz on piirtänyt vain Maxeihin.
Mulla on 90-luvun tarinoista vuorossa tarina Lincolnin surmaajat 9-10/1998 piirtäjänä Ortiz.
-
Lainaus TexKiller:
Ysärillä on hemmetisti hyviä tarinoita, jos häviää kasarille niin todella niukasti.
Ensimmäisenä tulee mieleen (onneksi) maxissa uusittu Kadonnut poliisipäällikkö, Avunpyyntö pohjolasta ja Klaatun kulta. Toki myös Corpus Christin "jatko-osat".
Edelliseen viitaten, tuota tarinaa " Murha Corpus Christissä" on täällä kehuttu paljon ja nyt tuli esiin myös sen jatko-osat. Mistä numeroista tämä sikermä nyt sitten löytyy?
-
Lainaus TexKiller:
Ysärillä on hemmetisti hyviä tarinoita, jos häviää kasarille niin todella niukasti.
Ensimmäisenä tulee mieleen (onneksi) maxissa uusittu Kadonnut poliisipäällikkö, Avunpyyntö pohjolasta ja Klaatun kulta. Toki myös Corpus Christin "jatko-osat".
Edelliseen viitaten, tuota tarinaa " Murha Corpus Christissä" on täällä kehuttu paljon ja nyt tuli esiin myös sen jatko-osat. Mistä numeroista tämä sikermä nyt sitten löytyy?
Nyt ei muisti pelaa ihan täysin joka johtuu etten omista kyseisiä lehtiä mutta jos muistan väärin paremmin tietävät korjatkoon. Ainankin 1 jatko-osa julkaistiin vuonna 1993 missä Cobra isossa roolissa. Olikohan tarinan nimi Pettäjä?
-
Tex Willeri leffa youtubessa enkku dubilla katseltavissa. https://youtu.be/uwOCc0IKOjc
-
Tex Willer -seminaari pidetään sunnuntaina 6.11.2022 klo 12.00 alkaen Tex Willer & Fingerpori -näyttelyn yhteydessä Karkkilassa Suomen Valimomuseossa (Bremerintie 10). Luennoitsijana Janne Viitala. Vapaa pääsy!
-
Tex Willeri leffa youtubessa enkku dubilla katseltavissa. https://youtu.be/uwOCc0IKOjc
Tuossa leffassa pysyi aika hyvin "kartalla" italian audiollakin jos lukenut pokkarit. Ei niin laadukas että jaksaisi katsoa englanniksi uusintaa mutta ei tyystin kelvoton tekele. Suosittelen ensikatsojille.
-
Viime yönä valvoin flunssassa ja kuumeessa ja rupesin pohtimaan seuraavaa:
Tex on sarjakuvana erittäin kiinni konventioissaan. Seikkailujen jälkeiset tilanteet nollautuvat 95% tarinoissa ja yleensä pahiksetkin tapetaan pois, joten mitään tarvetta palata aikaisempaan ei ole. Sankarit selviytyvät yleensä pintanaarmuin eikä ole pelkoa siitä, että kukaan heistä tai heidän ystävistään kuolisi tai vammautuisi vakavammin. Suuria menetyksen tunteita ei tarvitse käsitellä, eikä varsinaista draamaa kohdata. "Mies vailla menneisyyttä" on todella terveellinen poikkeus ja luin sen aikoinaan kyllä todella mielelläni ja siihen aina joskus palaankin.
2000-luvun alussa Marvelilla oli useampienkin ryhmien osalla The End -kampanja, eli kerrottiin se ns. viimeinen seikkailu. Liittyikö se nyt sitten Ultimates-tarinajatkumoiden päättymiseen tms. (Luen sis muutakin kuin Tex Willeriä). En usko, että Texissä olisi tehty enkä jaksa uskoa että sellaiseen olisi halua tai kiinnostustakaan lehden kotikonnuilla, mutta olisiko mahdollista kertoa vaihtoehtoishistoriana ns. Texin viimeinen seikkailu? Oikeasti se "Grande Finale" ja millainen se olisi?
Itselläni tulee heti mieleen sovellettuna Hurja Joukko. Viimeinen keikka olisi tietysti jokin muu kuin junaryöstö, mutta asetelma toimisi kyllä hyvin. Tarinahan sijoittuu 1910-luvulle, jolloin sivistys jyrää vanhan lännen. Texin seikkailutkaan eivät voi oikein ulottua 1900-luvulle.
Tex - Pike
Carson - Dutch
Kit - Lyle
Tiger - Tector
Irlannin Pat taikka Montale tai jopa El Morisco - Angel
Deke Thornton nyt jää hämäräksi
Muutama hauska ajatus tästä: Texillä automaattipistooli, sekä autojen ja preussilaisarmeijan upseerien kohtaaminen
Ja ainakin se Dutchin tunteellinen loppu Piken kuollessa sopisi Carsonille hyvin. Jotain ironiaa olisi myös siinä, että Pikenhän ampui kuoliaaksi pikkupoka ja sekin vielä selkään. Angelin kohtalo oli kyllä leffassa melkoisen karu.
Tässäpä pohdittavaa kaikille "moriscoille" ja yli-willeristeille
-
Nyt ei enää oma muisti riitä. Mikä olikaan se tarina, jossa Kit Willer viihtyi lokoisasti ilotalossa. Aikaa tästä lienee pari kolme vuotta. Tarvitsisin vastauksen pikaisesti.
EDIT. Löytyihän se: Finneganin rangerit.
-
Viihdyttävä tarina tuo Käsi louhikossa. Olen aina nauttinut tästä tarinasta. Yhtenä syynä Giolittin erittäin tarkka ja tunnelmallinen taide. Myös hahmogalleria on persoonallinen. Yhdellä konnalla mielestäni jopa hieman Lee Van Cleefin piirteitä. Hahmo toiseksi ylemmässä kuvassa. Yksi pääpahiksista tarinan loppupuolella saa viihdearvon mielestäni nousemaan entistäkin korkeammalle. Monet varmasti muistaakin kuka hän oli. ;)
Muutama kuvanäyte Giolittin mahtavasta taiteesta. Vahvaa piirrostyötä. Vuosi 1991 oli kyllä mahtava vuosikerta myös.
-
Yhdellä konnalla mielestäni jopa hieman Lee Van Cleefin piirteitä.
Ja taustalla on Lee Marvin.
-
Ja taustalla on Lee Marvin.
Niinpä tosiaan on. Ilmiselvästi. Miten en tuota aiemmin hoksinut. 8]
Onhan noita julkimoita (esiintynyt) enemmänkin Texin sivuilla. Ainakin siinä vuoden 1989 Gatling kopla tarinassa se gatling hullu pitkätukka blondi muistutti myös jotain Hollywood tähteä, mikä lie sen nimi nyt olikaan... Oliko johonkin Texin tietokirjaan koottu näitä tyyppejä.
Myös Giolittin toisessa tarinassa nimeltä Wickenburgin sheriffi vuosien 1992-1993 taitteessa nähdään myös yksi julkimo Jubal Lancey nimisen konnan roolissa. Ilmiselvä Jack Palance. Kuvat tyypistä alhaalla. Myös "Klaus Kinski esiintyy" samaisessa tarinassa konnana alimmassa kuvassa. 8]
-
Niin ja tarinassa Kaukomaille eli Vaarojen Panama oli ilmiselvä Kirk Douglas. Joku vuosi sitten jossain texissä oli esitelty näitä hahmoja.
-
Katsoiko kukaan uusinta Suomen huutokauppakeisari jaksoa? Siinä myytiin Tex pokkarivuosikerta 1981 50 eurolla. Esittelytekstissä oli Tex Willer. Aki sanoi joskus lukeneensa Tex Willeriä.
-
Katsoiko kukaan uusinta Suomen huutokauppakeisari jaksoa? Siinä myytiin Tex pokkarivuosikerta 1981 50 eurolla. Esittelytekstissä oli Tex Willer. Aki sanoi joskus lukeneensa Tex Willeriä.
Oho, olikohan mintti kuntoisia....
-
Oho, olikohan mintti kuntoisia....
Kuntoarviota ei kerrottu, eikä näkynyt niin selvästi, että minkä kuntoisia olivat.
-
Niinpä tosiaan on. Ilmiselvästi. Miten en tuota aiemmin hoksinut. 8]
Onhan noita julkimoita (esiintynyt) enemmänkin Texin sivuilla. Ainakin siinä vuoden 1989 Gatling kopla tarinassa se gatling hullu pitkätukka blondi muistutti myös jotain Hollywood tähteä, mikä lie sen nimi nyt olikaan... Oliko johonkin Texin tietokirjaan koottu näitä tyyppejä.
Myös Giolittin toisessa tarinassa nimeltä Wickenburgin sheriffi vuosien 1992-1993 taitteessa nähdään myös yksi julkimo Jubal Lancey nimisen konnan roolissa. Ilmiselvä Jack Palance. Kuvat tyypistä alhaalla. Myös "Klaus Kinski esiintyy" samaisessa tarinassa konnana alimmassa kuvassa. 8]
Ja minä kun olisin voinut vaikka vannoa että se Gatling-koplan "hullu pitkätukka blondi" muistutti nimenomaan Klaus Kinskiä? ???
-
Ja minä kun olisin voinut vaikka vannoa että se Gatling-koplan "hullu pitkätukka blondi" muistutti nimenomaan Klaus Kinskiä? ???
Tosiaan. Nyt kun vertailin kuvaa, niin sama jätkähän se siinä. ;D
-
Tosiaan. Nyt kun vertailin kuvaa, niin sama jätkähän se siinä. ;D
Näitä cameoesiintymisiä on aika paljon listattu kirjassa Kaikki Tex Willeristä. On muistaakseni mainittu tuo Kinskikin kuten myös Lee Marvin ja Lee van Cleef. Muutenkin ihan hyvä kirja :).
Kuntoarviota ei kerrottu, eikä näkynyt niin selvästi, että minkä kuntoisia olivat.
Kyllä kuvista sen verran sai selville, että aika luetun näköistä settiä. Eihän niitä kunnolla siinä esitelty, mutta pientä taitetta ja puoliksi irronnutta sivupakkaa siinä heti selvästi näkyi. Siis lukukappaleita, joten joku oli maksanut vähän ekstraa siitä ilosta, että sai ostaa ne huutokauppakeikarilta.
-
Mielenkiintoinen Tex sivusto. Tuolta näkee kansikuvat ja alkuperäiset ilmestymisvuodet ynnä muuta mielenkiintoista.
http://texwillerrenger.altervista.org/index.htm
Liekkö tuo italiassa 1966 julkaistu Pueblo bonito heidän ihka ensimmäinen pokkarimuotoinen Tex julkaisu. Sama kansi "ja ehkä tarinakin" kuin suomen nro 16.1984 pokkarissa.
http://texwillerrenger.altervista.org/ordinaria/09/071.htm
-
Mistäköhän syystä on julkaistu uusintapainoksena TEX WILLER - Flagstaffin suuri vehkeilyä 🤔
-
Meinasin tilata texit... Mietityttää mitenköhän hyvin pakkaavat kirjekuoreen.. Tuleeko muovipussi suojaamaan lehteä. itellä ainakin postilaatikko on välillä kuin uitettu koira...
-
Ei tule kuoressa tai muovissa.
-
^Ei niin, paitsi korvaavat kappaleet kuoressa. Jos postiloota on altis hörppäämään vettä kannattaa pysyä irtonumeron ostajana.
Sai muutenkin turhan usein olla pummaamassa egmontilta uutta lehteä postin runteleman tilalle vaikka lehti oli riihikuiva.
-
Kuntoarviota ei kerrottu, eikä näkynyt niin selvästi, että minkä kuntoisia olivat.
Olin tuossa huutokaupassa ihan paikalla. Risaisia lukukuntoisia olivat Willerit, menivät kuntoonsa nähden tosi kovaan ylihintaan. Avaushuuto oli yli sen, mitä olisin itse maksanut.
-
Onko tuossa nyt sitten huudon takana että kunhan sieltä vain jotain saa ostettua niin tulee hyvä mieli. Aika moni tuntuu sillä periaatteella ohjelmassa ostavan
-
Varmaan niin. Ei sitä, että ihmiset maksavat satoja euroja jostain lommoisesta kuparipannusta, muukaan selitä. Mutta nyt noilla willereillä on se lisäarvo, että ovat huutokauppakeikarilta ostettuja. Toivottavasti lukeekin ne.
-
^Ei niin, paitsi korvaavat kappaleet kuoressa. Jos postiloota on altis hörppäämään vettä kannattaa pysyä irtonumeron ostajana.
Sai muutenkin turhan usein olla pummaamassa egmontilta uutta lehteä postin runteleman tilalle vaikka lehti oli riihikuiva.
Tuli myös kysyttyä texien lähetys pakkauksista Egmontilta.... Pelkkä kirjekuori koska muun tyyppinen suojaus on kallista! 😂
-
Varmaan niin. Ei sitä, että ihmiset maksavat satoja euroja jostain lommoisesta kuparipannusta, muukaan selitä. Mutta nyt noilla willereillä on se lisäarvo, että ovat huutokauppakeikarilta ostettuja. Toivottavasti lukeekin ne.
Toivotaan, että lukee! Hyvät voitot käärivät, aina kaksin- tai kolminkertaisen voiton saamistaan tavaroista.
-
Tuli hankittua Italian Tex 695 "L'ultima vendetta". Näyttää vielä hienommalta ruudut, kuin Suomen vastaavassa, kun on parempi painojälki :) kuuluu mun ehdottomiin suosikkeihin viime vuosien Willereistä. Komeaa mestari G. Ticcin piirrosta hienoissa väreissä. Todellakin juhlanumeron arvoinen opus.
-
^Mikä tuon tarinan suomen kielinen nimi on?
-
"viimeinen kosto" Nro:1/2019
-
Vuoden odottanut Tex willer ja Nuori Tex willerin lukemista, nyt ostettu tämän vuoden texit kerralla. Oikeastaan pitäisi säästää lukeamisia niin että lukisi vuosikerran ensi vuoden aikana mutta siihen kyllä pysty! 🤪
-
Minulla on vähän isompi urakka jäljellä
Lukematta kaikki nuori tex willert, maxi texit, kirjastot 6-66, suuralbumeista melkein 20, normi texit 1994-2022, kaikki joustokantiset ja varmaan vielä jotain muutakin.
Oli välissä yli kymmenen vuoden tauko texin ostamisessa mutta sitten aloin ostamaan puuttuvia numeroja ja ajattelin lukea kun saan ne kaikki hommattua. Kaikki on nyt hyllyssä ollut jo pitkään mutta ei vielä aikaa lukea
-
Minulla on vähän isompi urakka jäljellä
Lukematta kaikki nuori tex willert, maxi texit, kirjastot 6-66, suuralbumeista melkein 20, normi texit 1994-2022, kaikki joustokantiset ja varmaan vielä jotain muutakin.
Oli välissä yli kymmenen vuoden tauko texin ostamisessa mutta sitten aloin ostamaan puuttuvia numeroja ja ajattelin lukea kun saan ne kaikki hommattua. Kaikki on nyt hyllyssä ollut jo pitkään mutta ei vielä aikaa lukea
Noi kirjastot on itselle aika puuduttavia ettei niitä ole edes ostettua ja muutamaa olen käynyt kirjastossa lukemassa!
-
Minulla lukematta uusin Nuori, noin kymmenisen normitexiä lähinnä värinumeroita. Erikoisjulkaisut tulee luettua heti mutta muuten koittanut vähän hamstrata jos ensi kesänä saisi pienimuotoisen tex maratonin mökillä aiemmin lukemattomia tarinoita. Mefistoa ei luonnollisestikaan voi säästellä mutta jos värinumerot ensi vuonna saisi vielä pihdattua kesään asti.
-
Nuori Tex willer numeroitu ykkösestä eteenpäin... Mitä tapahtuu kun päästään 100 numeroon kuin se ei oikein mahdu kannen päätyyn kun aika ohkanen!
-
Siinä vaiheessa täytyy siirtyä tuplanumeroihin
-
Voihan sen numeroinnin siirtää kansiin. Leffafriikeilläkin joku pakkomielle numerointi oltava selkämyksessä mutta ei se iso vaiva luulisi olevan laittaa kronologisessa järjestyksessä hyllyyn vaikkei selkäpuolelta # näkyisikään.
-
^^ Kääntävät numeron kyljelleen, kuten kaikki muukin teksti on selässä. Tuo yksityiskohta näytti aluksi kertovan, että sarjasta ei tule pitkäikäistä. Toivottavasti kuitenkin jatkuu, kun on kokonaisuutena vahvempi kuin normisarja.
Numero on kyllä hyvä olla selässä. Alkuperäisen Lännentien selässähän ei lukenut mitään ja oli tuskaa etsiä divarista puuttuvia numeroita, kun niitä oli ilmeisesti mahdoton saada pysymään siellä missään järjestyksessä. Muutama numero jäikin löytymättä, kun ei joka kerralla voinut käydä yksitellen läpi sitä viisimetristä riviä, joka oli tiivis kuin lekalla täytetty.
-
(https://i.ibb.co/68MNxdn/1671818100-picsay.jpg)
Tän vuoden texien sidonta on kyllä ollut heikkoa, etenkin toiseksi viimeinen sivua ollut aika surkea, empä usko että kovin montaa luku kertaa kestää...
-
Tuli luettu 2022 kadonneita laivoja etsimässä (5-8), en ole vähään aikaan lukenutkaan näin turhauttavaa tarinaa jolle on jopa uhrattu neljä lehteä! Ei jatkoon!
-
Tex willer 2022/12 Tohtori weylandin hullujenhuone... Tätä juttua olen odottanut kuin kuuta nousevaa... Muutaman sivun jo lukenut ja hyvältä vaikuttaa. Kyllä Yama on hyvä persoona texeihin, fantastista! Ilman yamaa texit olisi aika lailla köyhiä!
-
Käsittääkseni Mefisto oli vankina "helvetissä" miten oikein pääsi pois sieltä.. Kun nyt seikkalee taas tarinoissa! Onkohan jäänyt joku tarina lukematta, ei ainakaan normi texeissä sitä muistaakseni kerrota! 🤔
-
Hei
Tässä Secos-Billin viestistä lainattu listaus Mefisto-tarinoista, jotka kaikki ovat erinomaisia.
Kyselemäsi karkaaminen helvetistä tapahtui tarinassa Mefisto!, joka on jopa Villan piirtämä.
- - - - - - clip clip...
Tässä pitäisi olla kaikki Mefisto ja Yama -tarinat.
Kiero Vakooja Mefisto (2)
Tulen Poika (20-21)
Mefiston kapina (38)
Murhenäytelmä Viidakossa (44-45)
Pirullinen Kosto (56-57)
Yaman Paluu 1982/7-9 ( on tällä hetkellä kesken kronikoissa, värikirjastossa vuoden 2023 lopussa ilmestyvässä osassa 71 )
Mefiston Varjo 1983/11-15 ( tekijät Bonelli / Galep, kuten kaikki edeltävät tarinat )
Mefisto! ( Nizzi / Villa ) 2002/15-2003/2
Yaman Merkki ( Boselli / Civitelli ) 2017/6-8
-
Tästä puuttuu se pelkästään italiassa julkaistu Tex Willer speciale, jossa kerrotaan Mefiston pahuuden synnystä.
-
Tulipa sitten luettua toi Mefisto! 2002/15 - 2003/2.... Olihan se tullut luettua aikaisemminkin kun lehtien kuntoa katselee... En kyllä pidä villan piirustuksista, liian musta valkoisia omaan makuun! Tarina itsessään ihan hyvä, siis vain hyvä... Paras kohtaus on tietenkin mefison takaisin siirtyminen elävien kirjoihin! Eipä tule luettua 2000 luvun alun lehtiä kovin paljoa kun pidän niitä texien huonoimpina vuosi kertoina. Tämäkin tarina olisi varmasti isompana lehtenä parempi!
-
Mielestäni vuosina 2000-2002 tuli varsin monta hyvää tarinaa.
2000
Kultasola. Medda/Ortiz no 2-5
Kuoleman kukkula. Nizzi/De la Fuente no 9-10
Pitkä taival. Boselli/Letteri no 11-12
Ennusmerkki. Nizzi/Civitelli no 13-15
2001
Siouxien kukkulat. Nizzi/Monti no 4-6
Villi pohjola. Nizzi/Parlov no 7-8
Wyomingin ratsastajat. Nizzi/Fusco no 11-13
Härkätaistelija. Boselli/Capitanio no 14-15
2002
Salaliitto Custeria vastaan. Nizzi/Ticci no 2-4
Musta kuolema. Nizzi/Civitelli no 5.
Kauhun naamio. Nizzi/Ortiz no 8-10
Suuri hyökkäys. Boselli/Marcello no 11-13
Mefisto. Nizzi/Villa no 15-2.2003
2003
Tämä vuosikerta oli mielestäni kyllä tosi vaisu. Ainut ok seikkailu oli vuoden viimeinen, Oregonin metsissä, Nizzi/Venturi no 15-16.2003. Kun taas Civitellin piirtämä Paluu Culver Cityyn oli piirrokseltaan loistava, mutta tarina ei itseäni kyllä pahemmin säväyttänyt.
2004
Tuona vuonna tuli pari ihan hyvää tarinaa, Sateinen yö, Nizzi/Cestarot no 8.2004 sekä Punaiset sudet, Boselli/Font no 13-15.2004. Myös Tarina, Myrkkyä joessa, Nizzi/Brindisi no 9-10 oli ihan ok, joskaan ei vuoden parhaimpia.
Eli mielestäni vuosi 2004 voittaa 2003:n, vaikkei tuo 04:kaan muuten mielestäni mikään häävi ollut.
2005
Viimeiseen mieheen. Repetto/Nizzi no 10.2005 oli ihan hyvä.
Tarinat Vihan laakso, Nizzi/Cestarot no 12-13 ja Tumac leppymätön, Nizzi/Civitelli No 14-15 muistan jotenkin. Melko perustason tarinoita.
Vaikea sanoa, kumpi vuosikerta parempi. 04 vai 05, mutta molemmat päihittää vuoden 03.
2006
Tuolloin taas tuli kolme suosikki tarinaani. Poislukien ehkä Colorado Bellen, Boselli/Font tarina no 2-3 oli vähän siinä ja siinä. Loppukahakka muistutti mielestäni hieman liikaa Carsonin menneisyyttä. Kuvitus toki oli hyvää Fontia.
Sen sijaan no 8-9 lumiseikkailu Juonia Klondikessa, Boselli/Repetto, sekä Viimeiset postivaunut no 12-13. Boselli/Sommer, sekä vuoden viimeinen tarina Kapinallinen Nizzi/Venturi no 15-16, oli seikkailuja joista tykkäsin kyllä paljon.
Mielestäni 06 on parempi kuin pari edellistä vuosikertaa
2007
Juna Redvilleen. Nizzi/Ortiz no 1-2 oli vähän siinä ja siinä, että pidinkö vaiko en.
Surma Sumussa. Boselli/Font no 9-10. Ehdottomasti vuoden paras tarina.
Mielestäni 07 häviää silti vuodelle 06
2008
Vuosikymmentä myöhemmin. Rossi/Civitelli no 8-9 oli ihan ok, muttei vuoden parasta antia.
Puhvelisotilaat. Boselli/Nizzi no 10-12 oli hyvä.
Tappaja. Boselli/Seijas no 12-13 oli myös tarina josta nautin kyllä suuresti, niin taiteen kuin tarinankin osalta. Menee samalle rinnalle mielestäni Puhveli sotilaiden kanssa, jopa karvan verran ehkä parempikin mielestäni, vaikka olikin noin 1/5 pokkaria pitkä.
Kun taas tarina Kirotut maat no 14-15 Boselli/Font oli taas niitä tarinoita, jotka jätti hieman ristiriitaisen tunteen lopussa. Olisi voinut olla kolmas vuoden paras tarina Puhvelisotilaiden ja Tappajan kanssa, mutta jotain siitä jäi puuttumaan. Ihan ok silti. 08 vuosi mielestäni hieman parempi kuin 07
2009
Bourbon Streetin murhat. No 2 ja 5-6, Boselli/Santucci, ehdottomasti yksiä parhaimpia 2000-luvun ja ylipäänsä koko Tex sarjan parhaimpien tarinoiden kastissa mielestäni. Loistavaa kuvitusta ja tunnelmaa ja aivan mahtava tarina muutoinkin. Tarina oli kyllä mahtava piristysruiske silloin pitkiin aikoihin Tex tarinoiden rintamalla. Voittaa mielestäni edellisvuoden Puhveli sotilaat ja monien muidenkin 2000-luvun seikkailun mennen tullen. Tarinahan sijoittui New Orleansiin. Suosittelen kyllä kaikille Willer faneille.
Intiaanisheriffi. No 9-10. Nizzi/Cestarot oli mainio myös.
Missouri. No 14-15 Boselli/? Myös menee vuoden parhaimpiin. Silti kumpikaan näistä kahdesta viimeisestä ei mielestäni voita loistavaa Bourbon Streetiä.
Loppuyhteenveto. Parempi kuin 08 vuosi. Pitkälti loistavan Bourbon Streetin murhien ansiosta.
2010. Mainitaan nyt tämäkin vielä tähän 00-vuosikerran loppuun lisäksi.
Kuolleen miehen käsi. No 11-13. Boselli/Font
Siinäpä se vuosikerran paras tarina taisikin olla. Häviää 09:lle.
Loppuyhteenveto 2000-luvun eka vuosikymmenen vuosikerroista.
Top 5 parhaimmat vuosikerrat järjestyksessä kyseisellä vuosikymmenellä mielestäni ovat:
2000
2002
2009
2001
2006
UGH! Olen puhunut. 8]
-
Mielestäni vuosina 2000-2002 tuli varsin monta hyvää tarinaa.
2001
Siouxien kukkulat. Nizzi/Monti no 4-6
Villi pohjola. Nizzi/Parlov no 7-8
Härkätaistelija. Boselli/Capitanio no 14-15
Mielestäni Wyomingin ratsastajat nro 11-13 on hyvä seikkailu vuodelta 2001.
-
Mielestäni Wyomingin ratsastajat nro 11-13 on hyvä seikkailu vuodelta 2001.
Niin olikin. Lisäsin senkin tuonne joukkoon.
-
https://www.sergiobonelli.it/draft/2022/12/23/gallery/settantacinque-anni-di-tex-1022601/#1
On näemmä editoren sivuille postattu maistiaiset ja ennakoinnit mitä on tänävuonna Italiassa luvassa Texin 75v. juhlan kunniaksi. Käykäähän kurkkaamassa kuvia.
Itselleni mukavin uutinen oli että saadaan Villalta uusi tarina jo näin pian. Villan yksipokkarinen, joka julkaistaan Italiassa syyskuussa, taitaa osua meillä numeroon 1/24 jos laskin oikein. Vuoden verran siis siihen odottelua. Vähän harmi jopa että tuo tulee väreissä, koska Villa on ehdottomasti mv:nä parhaimmillaan.
Toisena noista maistiaissivuista huomio kiinnittyi Fontin piirtämään sivuun, jossa viitataan yhteen suosikkitarinaani Navajon ylpeys (Ticci/Nizzi 93). Tarina jossa Tex ja Tiger tapasivat. Tuo voi olla mielenkiintoinen, jos siihen aiheeseen tulee jonkinlaista jatkoa.
Toki on myös luvassa Mustaa tiikeriä, Wolfmanin paluuta jne. joten vaikuttaapa tuleva vuosi lupaavalta!
-
Kiitos Mr. Font mukavasta Tex uutuuksien viestistä. Minua kiinnosti erityisesti Villan tuleva uutukainen, Laura Zuccherin tuleva värillinen tarina ja Andrea Venturin tuleva tarina. En oikein ymmärtänyt, milloin tuo Venturin piirtämä Tex seikkailu ilmestyy Italiassa ja milloin mahdollisesti meillä Suomessa?
-
Nyt vasta huomasin että vuoden Tex willer 2009 n:o 2 tarina jatkuukin vasta numerossa 2009 n:o 5.... Onkohan tämä ainoa kerta kun tarina ei jatku seuraavassa numerossa! 🤔
-
Vaikuttaa lupaavalta tuleva matsku. Hyppäsin näemmä takaisin satulaan juurikin oikeaan aikaan ;D 8]
-
Nyt vasta huomasin että vuoden Tex willer 2009 n:o 2 tarina jatkuukin vasta numerossa 2009 n:o 5.... Onkohan tämä ainoa kerta kun tarina ei jatku seuraavassa numerossa! 🤔
Joo. Painomatskut eivät tuolloin tulleet ajoissa Suomeen. Egmont sai haukut sekä Sergio Bonelli Editorelta että suomalaisilta lukijoilta, vaikka vika ei ollut heidän.
-
Nyt vasta huomasin että vuoden Tex willer 2009 n:o 2 tarina jatkuukin vasta numerossa 2009 n:o 5.... Onkohan tämä ainoa kerta kun tarina ei jatku seuraavassa numerossa! 🤔
Eikös 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ollut liuska-ajan tarinoita, jorka jatkuivat aina myöhemmin, ei heti seuraavassa numerossa?
-
Eikös 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ollut liuska-ajan tarinoita, jorka jatkuivat aina myöhemmin, ei heti seuraavassa numerossa?
Muistat oikein! No ainakin 2002 vuonna oli tämmöinen konsepti. https://i.ibb.co/3WL94x4/1676479200-picsay.jpg
-
Missä määrin (olettaakseni enimmäkseen Kitin) lausuma "oppivatpahan kunnioittamaan vanhempiaan" esiintyy sarjassa? Yhteenottojen yhteydessä.
Täytyyhän tuon yleinen olla? En muista enää, keksinkö itse vai hainko muistini lokeroista. Olen vasta aloittanut Tex Willerin lukemisen aikuisiällä, teininä ja nuorempana kävin läpi joitain kymmeniä numeroita.
-
Enpä ainakaan minä ole kiinnittänyt moiseen huomiota. Jatkossa ehkä kiinnitän, nyt, kun nostit asian esille. Lausahdus toki on tuttu.
-
On ainakin eri muodoissa yleinen. "Eivätkö ollenkaan kunnioita harmaita hapsia?" jne
-
Tex Willer on saavuttanut Suomessa 70 vuoden kunnioitettavan iän. Eikös tässä olisi Egmontilla tilaisuus juhlistaa jollain erikoisjulkaisulla juhlavuotta?
Esimerkiksi vaikka julkaisu suomalaisten Tex-pokkareiden kansista tai jotain erikoista ...
-
Tex Willer on saavuttanut Suomessa 70 vuoden kunnioitettavan iän. Eikös tässä olisi Egmontilla tilaisuus juhlistaa jollain erikoisjulkaisulla juhlavuotta?
Voisivat julkaista Italiassa julkaistuja tarinoita, jotka eivät kuulu Suomen sarjoihin.
-
Viimeksi kun oli 60 vuotia juhlavuosi niin julkaistiin koston päivä koitti, texin numero 2013/3... Voisin sanoa että texin huonoimpia julkaisuja 2000 luvulla... Piirrokset tehnyt brindisi on tehnyt umpisurkeata jälkee etenkin alkupään kuvat jossa ollaan hämärässä... Tarinassa carson kuolee... Joopa joo jonka jopa Tex käy todistaa... Ei voi sanoa että juhlanumero olisi kaikkein parhaita texejä.
-
Hankin Italiasta Mondadorin julkaiseman klassikkotarina "Red Hillin verilöyly" yksissä kansissa. Komea opus tuli :) hieno, elämänmakuinen Tex -klassikko kaksikolta Nolitta/Ticci. kuuluu Ticcin parhaimmistoon tämä. Tuolloin mestarin otteet olivat saavuttaneet sen keskikesän kypsyyden.
-
Tuli tuosta Red Hillin verilöylystä mieleen, itselläni kävi mielessä, että voisi vaikka ottaa lukuun 1997 vuosikerran kaikki tarinat järjestyksessä. Lisäten alkuun numerosta 15.1996 alkavan tarinan Mies vailla menneisyyttä, kun se päättyy lehdessä 1.1997. Yksi parhaimmista tarinoista sekin. Minusta kokonaiskatsauksella 1997 vuosikerran tarinat ovat vähintäänkin hyviä, ja parhaimmillaan loistavia. Ei yhtään heikkoa tarinaa. Kannetkin ovat loistavia. Paras kansi mielestäni numerossa 7.1997. Tuli myös selailtua numeroiden 2 ja 3 lehtiä 1997. Kerrassaan mahtavaa meininkiä, ja piirtäjänä mahtava Marcello. Oli hyvässä vedossa varsinkin vielä tuohon aikaan.
En kuitenkaan nyt jaksanut alkaa lukemaan koko vuosikertaa läpi vaan selailin sitten tuota Red Hillin verilöylyn numeroita ja aattelin pitkästä pitkästä aikaa aloittaa kyseisen tarinan lukemisen. Ja onpahan tarinassa vielä kaksi suosikki kuvittajaani, Giolitti ja Ticci. Molemmat siis piirsi puolet tarinasta. Giolitti ensimmäisen puolikkaan ja Ticci jälkimmäisen. Ticci on tässä kyllä todella rautaisessa vedossa.
Red Hillin verilöyly lukeutuu kyllä ehdottomasti omallanikin listalla yksiin Tex Willerin parhaimpiin seikkailuihin.
-
Ernesto Garcia Seijas on siirtynyt autuaampien kuvitustöiden ääreen. Ei ollut ikinä ihan suurin suosikkini, mutta todella ammattilaisen varmaotteista jälkeä tuli loppuun saakka.
-
Yksi asia harmittaa texeissä on se ettei niitä julkaistu normaali kokoisina alunkinperin vaan piti pienentää lehden kokoa. Sama juttu noissa kronikoissa miksi ihmeessä valkattiin tämä pienempi koko silloin 2000 luvun alkupuolella!
-
Jostain syystä vuonna 2006 päädyttiin pienentämään lehden kokoa entisestään numerosta 3.2006. Tätä olen ihmetellyt useasti. Ruutujen koko ei muistaakseni silti pienentynyt, mutta kun lehden avasi niin kuvien oikea reuna liimauspuolelta peittyi liiaksi. Lehteä piti tosissaan taittaa, jos halusi kuvat kokonaan esiin. Ja lehti tuntui kääntäessä muutenkin jotenkin jäykältä. Kuitenkin heti seuraavana vuonna, 1.2007 numerosta siirryttiin italialaisten alkuperäiseen kokoon. Onneksi.
-
Jostain syystä vuonna 2006 päädyttiin pienentämään lehden kokoa entisestään numerosta 3.2006. Tätä olen ihmetellyt useasti. Ruutujen koko ei muistaakseni silti pienentynyt, mutta kun lehden avasi niin kuvien oikea reuna liimauspuolelta peittyi liiaksi. Lehteä piti tosissaan taittaa, jos halusi kuvat kokonaan esiin. Ja lehti tuntui kääntäessä muutenkin jotenkin jäykältä. Kuitenkin heti seuraavana vuonna, 1.2007 numerosta siirryttiin italialaisten alkuperäiseen kokoon. Onneksi.
2006 vuoden kuvakoko on leveydeltään vain noin 7mm kapeampi kuin nykyinen kuvakoko... Ei kyllä uskoisi kun lehti vaikuttaa pienemmältä mutta tietenkin 7 milliä vaikuttaa aika paljon luettavuuteen!
-
Jostain syystä vuonna 2006 päädyttiin pienentämään lehden kokoa entisestään numerosta 3.2006. Tätä olen ihmetellyt useasti.
Muistaakseni painopaikka vaihtui, eikä uudessa paikassa pystytty painamaan lehteä täysin samoilla mitoilla kuin aiemmin.
-
Ehkä yksiä parhaimpia kohtauksia Tex Willer sarjassa. Sai nauraa ääneen kun ekan kerran luki tätä tarinaa ja kys kohtausta. Pappa Carson oli lähellä lirauttaa pöksyynsä. Ihan klassikko. ;D
-
^Kauhujen kaivos olisi mukava saada maxina tai mieluummin julkaisu "raamatussa". Valitettavasti taitaa kumpikin olla äärimmäisen epätodennäköistä.
-
^Kauhujen kaivos olisi mukava saada maxina tai mieluummin julkaisu "raamatussa". Valitettavasti taitaa kumpikin olla äärimmäisen epätodennäköistä.
Totta. Samaa mieltä. Tässä jos jossain on todellakin tunnelma kohillaan. Tarinan ahdistava tunnelma tuntuu yhä ja saa aikaan kylmiä väreitä. Kiitos loistavan Letterin. Teininä eka lukukokemus veti mukaansa samantien ja meni todella ihon alle. En tosin silloin omistanut vielä tarinan ekaa osaa mutta loput kaksi numeroa 12-13.1990.
-
Mauro Bosellin ulkonäöstä tulee itselleni mieleen ihan Kummeleiden Timo Kahilainen. En tiedä onko muut huomanneet samaa yhtäläisyyttä. ;D
-
Lueskellut texejä ja nyt on menossa Yaman merkki.... Kyllä on parhaita texejä ikinä! Pidän! 😊
-
Tuli tosiaan luettua jokin aikaa sitten 2022 vuoden kansas sarjan loppuosa. Täytyy sanoa, että oli hyvin mielenkiintoinen se seikkailu siellä Alaskassa tai jossain, missä se retkikunta kohtasi niitä hirviömäisiä intiaaneja. Se koko retken tarkoitushan taisi olla selvittää jonkun kadonneen retkikunnan kohtalo. Mutta en spoilaa tässä enempää, jotta säästän lukunautinnon niille, jotka eivät tätä tarinaa ole lukeneet.
-
Ja joo tää mun nimimerkki ''Lyhyt Tukka'' tulee tietenkin Kit Carsonin intiaaninimestä ''Hopeatukka''.
-
Täytyy myöntää että normi texit vuodesta 2007 eteen päin, aika usein törmää lehtiin josta sivut irtoo aika heppoisilla lukemisilla! ???
-
Haulla ei oikein löytynyt ja sivuja tässä threadissa niin paljon ettei vaan pysty lukee.
Onko muitakin värillisiä Texin julkaisuja kuin nuo "Tex Willer kirjasto" pokkarit? Muistan muutama vuosi sitten lukeneeni isompikokoisen Texin (Tintti-albumin kokoinen, tosin pehmeä kantinen). Joten Antikvaarista tilasin pari isoa Tex-julkaisua mutta ne olivat mustavalkoisia. Joskus myös muistan lehtipisteestä ostaneeni normi-kokoisen Texin joka oli väreissä - mutta nyt kun niitä katselee kaupoissa näyttää ne kaikki olevan mustavalkoisia.
-
Tuo Kirjasto on värillinen. Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Pokkareissa ilmestyy vuodessa noin numerot 3,4 ja 5 värillisinä. Kaksi ohutta, mutta isokokoista albumia ilmestyy väreissä vuodessa (ilmestyneet Ruoska, Viimeinen tehtävä ja Snakeman). Lisäksi on ilmestynyt muutama albumi väreissä tai lähes kokonaan väreissä (suuralbumi 13 Yksinäinen kostaja, muutama muu suuralbumi ja albumi Kuuma iltapäivä). Nuo ainakin.
-
Kadonneesta pueblosta on sekä mustavalkoinen että värijulkaisu. Kovakantinen spesiaali "muistojen polulla" on väreissä. Muuta en saa mieleeni jota ei oltaisi jo mainittu.
-
Hieno kansikuva Villalta :) kestää jonkin aikaa kun julkaistaan Suomessa. onkohan 2018 vuonna ilmestyneen susimiehen paluu kyseessä..
-
Tässäpä vanhan ajan Tex seikkailee Serie magasinet-lehdessä nro 48/1955.
Uskollinen lukija tunnistanee mistä seikkailusta on kyse - Daltonin kopla. :)
Huomatkaa värilliset sarjakuvaruudut. Lehdessä on usemman hahmon seikkailuita ja sivuissa on värillisiä ruutuja.
Mielestäni niitä ei ole jälkikäteen väritetty - värit ovat tulleet jo painossa.
-
Tämä on ehkä yksiä hauskimpia dialogeja sarjassa. Ja parhaimpia Tex tarinoita. Turha kaunopuhe on tosiaan yliarvostettua. Varsinkin villissä lännessä. ;D
-
(https://storyhouseegmont.fi/wp-content/uploads/2023/02/4534665.jpg)
Väri tarina tuli luettu... Aika semmoista outoo matskua...
-
Jos joku ei vielä tiedä, niin Texyklopedia II on ilmestynyt Mölöpoikien kulttuurisäätiön toimesta ja Texin juhlavuoden kunniaksi. Vaikka oma lukunautinto on vielä kesken, niin voin sanoa, että aivan jumalattoman hieno julkaisu. Vähän hämäävästi tässä on samanlainen kansi kuin ykkösosassa, mutta älkää antako sen häiritä: kyseessä ei ole mikään uusintapainos, vaan päivitetty versio, jossa on rutkasti uutta tietoa, jota mistään muualta ei saa. Ykkösosassa oli alle 200 sivua, mutta tässä on yli 350. Olen sitä mieltä, että tällainen kuuluisi löytyä jokaisen Tex-harrastajan hyllystä. Huuto.netissä tätä ainakin on myynnissä ja löytyy hakemalla kirjan nimellä.
-
^lukuhetki näyttää kauppaavan myös
https://www.lukuhetki.fi/texyklopedia-volume-2/111254
-
Olikos se täällä, kun joku vähän aikaa sitten hehkutti uutta ruåtsinkielistä willeriä. Oli käsittääkseni jonkun sikalaisen divarin oma julkaisu, ja jos en ihan väärin muista, niin puhuttiin Södermalmista. No, nyt olisi Tukholmaan lähtö edessä, mutta tarttisin tarkemmat koordinaatit.
-
Olipa hyvä tuo Tex Willer -värialbumi Ruoska. Tässä mielestäni valittu formaatti toimi paremmin kuin monessa muussa, olisivatpa kaikki värialbumit tällaisia, niin ei olisi niitä tarve aina ruoskia.
-
Olipa hyvä tuo Tex Willer -värialbumi Ruoska. Tässä mielestäni valittu formaatti toimi paremmin kuin monessa muussa, olisivatpa kaikki värialbumit tällaisia, niin ei olisi niitä tarve aina ruoskia.
Olen myös pitänyt näistä eurooppalaisen albumiformaatin mukaisista Texeistä. Niillä on tarkoitus varmaankin hakea uusia markkinoita. Toimii!
-
Ruoska on hemmetin hyvä. Viimeisestä tehtävästä en aluksi pitänyt mutta uusintalukaisulla vaikutelma petraantui jonkin verran, onneksi.
Snakeman sitävastoin ON hemmetin huono, en usko kolmatta kertaa albumia luen koskaan.
4.10 on varsin willeririkas päivä kun ilmestyy peruspokkari, Nuori ja värialppari#4 Aguas Negras.
-
Olen myös pitänyt näistä värijutuista. Yleensä niissä on jotain toisenlaista kulmaa Texiin ja kivahan niitä on lukea jos tarina vaan on hyvä. Lyhyemmänkin saa toimimaan kuten juuri Ruoska osoitti. Snakeman on erikoinen mutta se jotenkin teki kiinnostavaksi kun eihän sen tyylisiä varmaankaan paljon tule. Kaikkein tylsintä minusta olisi jos Tex olisi aina todella ennalta arvattava.
Kaikkein parasta on kun julkaisuja tulee paljon nykyään. Kukin voi valkata sellaisia mistä itse tykkää: Perussarja, nuori Tex, kronikka, kirjasto, maxi, värialbumi ja suuralbumi ilmestyvät säännöllisesti. En valita!
-
Tulipas luettua pitkästä aikaa tarina Kuolema virralla 1991. Tarinan loppu oli pyyhkiytynyt jostain syystä täysin mielestä, joten oli ihan jännä seurata miten tämä suht pitkä tarina tuli päättymään. Ei missään nimessä huono loppu, mutta jätti kuiten ehkä vielä enemmän toivomisen varaa. Olihan tarina muutoin ihan viihdyttävä ja tapahtumarikas ja Fuscon jylhä taide hivelöi silmää. Ei ehkä ihan parhaimmasta päästä mutta silti vahvaa kunnon vanhan ajan Willer seikkailua joka tapauksessa. En olisi pannut pahakseni vaikka loppu kahina olisi ollut hieman pidempi. Pahikset oli hyviä, ja muutkin sivuhahmot. On se Gros Jean kyllä melkosen kova karhu. Jättimäisellä tukilla hirsiseinästä vaan läpi. :D
-
^^ Juuri tuollaiset piirrokset tapaavat ärsyttämään aika tavalla. Seinähirsi ei katkea tuolla tavalla siististi ja vielä kahdesta kohdasta, vaan todennäköisemmin vääntyy keskeltä poikki ja irtoaa päistään. Tuollaista siistiä reikää ei saa aikaan edes klassisella murskauspallolla.
Hiukan vastaavia omituisuuksia näkee usein Galepin piirtämissä saluunatappeluissa, joissa jotakuta lyödään pöydällä ja pöydän jalka katkeaa sen sijaan, että irtoaisi liitoksestaan.
-
Paitsi jos Gros Jean oli jo etukäteen havaannut seinässä tupajumin runteleman kohdan... :-\
Mutta ei tuo Texin hattukaan tuossa kuvassa nyt oikein vakuuta.
-
Räjäyttikö Tex Kuoleman Virran lopussa osan kelmeistä tönöineen taivaan tuuliin? Vaikka kuinka muistilokeroa sorkin en muista Gros Jeania tarinassa. No, onhan viime lukaisusta...Niin, kai ainankin 7 vuotta..
-
Räjäyttikö Tex Kuoleman Virran lopussa osan kelmeistä tönöineen taivaan tuuliin? Vaikka kuinka muistilokeroa sorkin en muista Gros Jeania tarinassa. No, onhan viime lukaisusta...Niin, kai ainankin 7 vuotta..
Niinhän siinä kävi. En itekään muistanut koko loppua. Sekä Caudill että Stuart lensivät savuna ilmaan tönön räjähdettyä erittäin pitkällä sytytyslangan omaavalla dynamiitti paukulla. Nämä kaksi konnaa sattuivat juuri pahimmoilleen sisään. Kuulivat sytytyslangan sihinän ja lopulta näkivät sen palavan, kunnes oli jo liian myöhästä. Texiltä sangen laskelmoitua toimintaa. :laugh:
-
Tässä maistiaisia tulevasta susimies tarinasta. Del Vecchio on oivallisessa vireessä :)
-
Onkos tämä Del Vecchio piirtänyt aiemmin Texiä?
-
On joo. Miehen viimeisin työ lienee Maxi Tex "Nueces Valley".
-
Itse nostaisin Del Vecchion tämän hetken parhaimmaksi kuvittajaksi.
-
Itse nostaisin Del Vecchion tämän hetken parhaimmaksi kuvittajaksi.
Aika kova statement. Sinänsä komppaan, että Del Vecchio ainakin tekee persoonallista ja muista erottuvaa jälkeä, mikä on hyvä asia. Kun miettii Texin kultavuosien kuvittajia, Letteriä, Ticciä ja Fuscoa vaikkapa, niin kaikki piirsivät varsin omintakeisella ja keskenään erilaisella tyylillä, mikä on varmasti ollut yksi vahvuus noina vuosina. Nykyään uusissa piirtäjissä näitä Villa ja Ticci kopioita sikiää kuin sieniä sateella, ja otetaan suoraan mallia vanhoista töistä. Persoonallisuus uupuu.
Oma ykkössuosikki tämänhetkisistä on Dotti. Harmittavasti kansikuvavastuun myötä tahti on vähän hänelläkin hiipunut uusien töiden osalta. Onneksi ensikeväänä tulee se suuralbumi häneltä!
-
Dotti on minunkin mieleen. Hänhän piirsi sen viimeisimmän Mestari tarinan. On kyllä upeaa taidetta siinäkin. Ja ne usvaiset kaupunki kuvitukset. Dotti on tainnut piirrellä monia parhaimpia 2010-luvun tarinoita kuten El Supremo ja Syvyyksien käärmeihmiset ja mitä näitä olikaan. Korjatkaa jos muistan väärin.
-
Kertaillut kronikoita. Jos 70luvulta unohdetaan ne ihan absoluuttiset klassikot kuten el muerto ja Kanadan kapinalliset, Dakotojen sanoma on ilman muuta kärkeä. Kehutusta luvatusta maasta joka saanut tällä palstalla kehuja en kovin paljon perusta hihhuliteeman vuoksi.
Smaragditoteemi taitaa olla jopa parempi kuin kristallitoteemi joka ilmeisesti enemmän pidetty. Molemmissa yhteistä hualpaita lahdataan urakalla.
Mies Denverissä aika tyly "suostuttelu" mutta ei muistaakseni ihan niin raju kuin jonkun kronun jälkeisessä rengas tarinassa.
-
Minä olen vuorostani lukenut liuskoja. Eivät ole niin huonoja kuin sanotaan! Nyt on vuorossa vuosi 1961 ja tarina Seikkailu Utahissa, jossa Texistä tulee päällikkö Punaisen nuolen kuoltua. https://www.huvipuisto.net/tex/kansi61.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/kansi61.htm)
-
Minä olen vuorostani lukenut liuskoja. Eivät ole niin huonoja kuin sanotaan! Nyt on vuorossa vuosi 1961 ja tarina Seikkailu Utahissa, jossa Texistä tulee päällikkö Punaisen nuolen kuoltua. https://www.huvipuisto.net/tex/kansi61.htm (https://www.huvipuisto.net/tex/kansi61.htm)
Ihan hyviä seikkailuitahan ne liuska Texitkin ovat. Itellä on kolme irtonumeroa liuskoina vuosilta 1962. Numerot 8,9 ja 20.
Olisi ihan jännä ostaa muutama 60-luvun tarina ihan alkuperäisinä liuskoina. Vaikkapa kolmen liuskan mittaiset tarinat esim: Tehtävä Cedar Minesissä 1962, Loistavien vuorten salaisuus 1962 ja Tehtävä Las Vegasissa 1965.
-
Ihan hyviä seikkailuitahan ne liuska Texitkin ovat. Itellä on kolme irtonumeroa liuskoina vuosilta 1962. Numerot 8,9 ja 20.
Olisi ihan jännä ostaa muutama 60-luvun tarina ihan alkuperäisinä liuskoina. Vaikkapa kolmen liuskan mittaiset tarinat esim: Tehtävä Cedar Minesissä 1962, Loistavien vuorten salaisuus 1962 ja Tehtävä Las Vegasissa 1965.
Minä ostin kaikki liuskat kerralla vajaa vuosi sitten. Vaikka nuo liuskat on aika lailla uusittu pokkareissa ja kirjastossa, niin kivaa on juu lukea ne liuskoina. Kieli on muuttunut jonkin verran. Eivät kuitenkaan vedä vertoja 70-luvun kultakaudelle.
-
Eivät kuitenkaan vedä vertoja 70-luvun kultakaudelle.
Olihan tuosa 70 luvun alkupuolella muutama kehnompi vuosi suomen julkaisujärjestössä. Olikohan 1973 lopulla vai 74 alussa tosin alkoi järjettömän pitkä laadukkaiden seikkaulujen sarja mistä yhtään heikkoa ei löytynyt pitkään aikaan ja keskitason tarinatkin harvinaisia.
-
1973 vuoden lopulla tuli mainio Letterin piirtämä "Hopearosvot." Samana vuonna tuli "Maniton Henki", "Texin menneisyys" sekä Proteuksen ensimmäinen osa. 1972 taas oli mielestäni parempi kuin 1971 vuosikerta. No "Vihreä Kuolema" ja "Navajoverta" oli ihan hyvä. 1972 tuli ainakin kolme hyvää tarinaa. Ticcin "Apassien maa" sekä "Yellow Creekin verilöyly", Sekä Mainio "Karjakuninkaan kuolema" tarina yksissä kansissa numerossa 9.1972. Muuten olen kyllä samoilla linjoilla.
-
1973 vuoden lopulla tuli mainio Letterin piirtämä "Hopearosvot." Samana vuonna tuli "Maniton Henki", "Texin menneisyys" sekä Proteuksen ensimmäinen osa. 1972 taas oli mielestäni parempi kuin 1971 vuosikerta. No "Vihreä Kuolema" ja "Navajoverta" oli ihan hyvä. 1972 tuli ainakin kolme hyvää tarinaa. Ticcin "Apassien maa" sekä "Yellow Creekin verilöyly", Sekä Mainio "Karjakuninkaan kuolema" tarina yksissä kansissa numerossa 9.1972. Muuten olen kyllä samoilla linjoilla.
Hopearosvoista mikä on loistava sen jälkeen tuli muistaakseni yksi heikompi tarina sitten alkoi raju hyvien kertomusten putki. Apachien maa eli myöhemmin novellina julkaistu Goldenan verilöyly on erinomainen.
-
Ei Rautatie helvethiinkhään huono ollut. Historiallinenkin tarina Suomessa ja muuallakin juuri senkin takia kun oli ensimmäinen numero pokkarikoossa. 8]
-
Mies Denveristä myös A-luokkaa. Varsin hyvää dialogia Texin hieroessa nyrkkiään kelmien leukaperiin. Seuraan kronikan tarinan Luvatun Maan taidan jättää nyt kertaamatta se tuli aikoinaan luettua niin hemmetin usein että muistan liki ulkoa sivusta sivuun tapahtumat.
Näppärästi alun intiaanien suorittama valkoisen pojan ryöstö jäi taka-alalle Texin ja tarina keskittyi Texin ym nujakoimiseen comancherojen kanssa. Ja hyvin oli kirjoitettu juoni tarinan kulku miten Valkoiseen Intiaaniin palattiin tarinan lopusta.
Joo on tuo rautatie helvettiin myös hyvä.
-
Vuonna 1971 Tex Willeriä julkaistiin myös Britanniassa. Tarinoiden julkaisujärjestys oli sama kuin Suomessakin. Täältä löytyy lisää. Mahtavat olla sielläkin melkoisia keräilyharvinaisuuksia. Tuo Rautatie helvettiin oli sielläkin se ensimmäinen numero.
https://www.worthpoint.com/worthopedia/1971-tex-willer-western-classics-494033448
-
Olihan tuosa 70 luvun alkupuolella muutama kehnompi vuosi suomen julkaisujärjestössä. Olikohan 1973 lopulla vai 74 alussa tosin alkoi järjettömän pitkä laadukkaiden seikkaulujen sarja mistä yhtään heikkoa ei löytynyt pitkään aikaan ja keskitason tarinatkin harvinaisia.
Minä vuorostani tykkään myös 70-luvun alun willereitarinoista. Makuasioita :D
-
Päänahanmetsästäjät myös kovan luokan tarina. Hyvin tuokin kirjoitettu, alun rettelöittä aiheuttavat intiaanit ilmaantuvat tarinaan vasta lopussa laittamaan luopiot hiljaiselle tulelle.
Muistanen väärin mutta mainittiinko jossain tarinassa Tiger ei juo viskiä mutta olut OK? 70luvun kertomuksessa(olikohan Luvattu maa) joita kerrannut viimeisen viikon aikana Jack+muut olivat sheriffin toimistossa viinalasit kädessä. Tigerin viskivastaisuudelle voisi olla syy koska Navajon ylpeydessä hän ja Tex mainitsivat tuliveden intiaaneilla tuoneet harmit.
-
Vuonna 1971 Tex Willeriä julkaistiin myös Britanniassa. Tarinoiden julkaisujärjestys oli sama kuin Suomessakin.
Tuohan on se yhteispohjoismainen julkaisu, joka myytiin Englannin ohella myös Saksaan ja Hollantiin. Eivät nuo mitään megaharvinaisuuksia ole ainakaan Suomessa, koskapa ne painettiin Tampereella. Niitä on sitten tänne jäänyt joihinkin nurkkiin lojumaan. Englannissa voivat olla harvinaisempia. Minäkin olen muutaman numeron onnistunut löytämään ja saattaa olla, että juurikin tuo ykkösnumero on yksi niistä.
-
Olikos se niin että Italian jälkeen Tex on suosituin suomessa?
-
Olikos se niin että Italian jälkeen Tex on suosituin suomessa?
Muistelen myös noin.
-
Tex willer 2022 n:o 14
Mefisto sarjassa otsikossa on maininta Tex 740... Mihinköhän viitataan!
(https://i.ibb.co/L5c0cQ2/1693929149-picsay.jpg)
-
^^ Viittaa ihan Italian perussarjan (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2022/05/05/albo/bedlam-1021647/) järjestysnumeroon. Siellä ollaan jo numerossa 755 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/08/03/albo/la-cavalcata-del-destino-1023478/), joka on Villan piirtämä Texin 75-vuotisjuhlanumero.
Täällä täällä seurataan aika tiukasti kannoilla ensi viikolla ilmestyvällä numerolla 750 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/03/08/albo/ritorno-a-redrock-mini-copertina-tex-181-1022831/).
Italiassa julkaistaan perussarjaa vain 12 numeroa vuodessa, joten täällä neljä pokkaria on otettu muualta ja siksi tuo alkuperäisjulkaisun nimi saattaa olla vaikkapa Color Tex 20 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2021/11/03/albo/la-terribile-banda-e-altre-storie-1020973/), joka oli meillä julkaistiin numerolla 3/2023.
-
^^ Viittaa ihan Italian perussarjan (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2022/05/05/albo/bedlam-1021647/) järjestysnumeroon. Siellä ollaan jo numerossa 755 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/08/03/albo/la-cavalcata-del-destino-1023478/), joka on Villan piirtämä Texin 75-vuotisjuhlanumero.
Täällä täällä seurataan aika tiukasti kannoilla ensi viikolla ilmestyvällä numerolla 750 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/03/08/albo/ritorno-a-redrock-mini-copertina-tex-181-1022831/).
Italiassa julkaistaan perussarjaa vain 12 numeroa vuodessa, joten täällä neljä pokkaria on otettu muualta ja siksi tuo alkuperäisjulkaisun nimi saattaa olla vaikkapa Color Tex 20 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2021/11/03/albo/la-terribile-banda-e-altre-storie-1020973/), joka oli meillä julkaistiin numerolla 3/2023.
Noniin... Olisipa toi pitänyt tietää... Kiitos
-
Nyt on luettu kaikki liuskat! Loppupuolella oli etelävaltojen ja pohjoisten välinen sota, vaikka nykyään Texin ja kumppaneiden seikkailut sijoittuvat noin 20 vuotta sodan jälkeiseen aikaan.
-
Nyt on luettu kaikki liuskat! Loppupuolella oli etelävaltojen ja pohjoisten välinen sota, vaikka nykyään Texin ja kumppaneiden seikkailut sijoittuvat noin 20 vuotta sodan jälkeiseen aikaan.
Tuo Taikakalu vsk 1965 tarina kokonaisuudessaan on julkaistu Maxissa 11. Valkoisen biisonin pojat. Se tarina mikä jäi kesken vuoden 1965 kuudessa viimeisessä liuskassa.
-
Tuo Taikakalu vsk 1965 tarina kokonaisuudessaan on julkaistu Maxissa 11. Valkoisen biisonin pojat. Se tarina mikä jäi kesken vuoden 1965 kuudessa viimeisessä liuskassa.
Pitääpä lukea tarina loppuun! Nyt on luettu loppuun. Ihan hyvä tarina, ei siinä mitään.
-
Luin tässä viikonloppuna kolme pokkaritarinaa vuodelta 2002. Ensin oli vuorossa tarina Salaliitto Custeria vastaan (Nizzi / Ticci). Taattua laatua. Hyvä kolmen pokkarin tarina. Toisena luin tarinan Musta kuolema (Nizzi / Civitelli). Yhden pokkarin mittainen jännäri. Tämän jälkeen luin tarinan Kauhun naamio (Nizzi / Ortiz). Tämä kolmen pokkarin tarina oli hyvä. Seuraavana luen kolmen pokkarin tarinan Suuri turkissota vuodelta 2003 (Nizzi / Fusco) ja tämän jälkeen palaan vuoden 2002 kimppuun :)
-
Eli onko tosiaan niin, että alkuvuodesta saadaan nauttia Villan kuvittamasta tarinasta? 👍
-
Eli onko tosiaan niin, että alkuvuodesta saadaan nauttia Villan kuvittamasta tarinasta? 👍
Pokkari 1/2024 on kaiketi Boselli/Villa juhlanumero Tex-75v (Italia syyskuu 23).
-
Elleivät Suomessa halua muuttaa järjestystä ja julkaista tätä numeroa vielä tämän juhlavuoden puolella. Periaatteessa se olisi mahdollista julkaista esimerkiksi Fontin piirtämän tarinan jälkeen ennen Wolfmania. Eri asia sitten on, onko siihen halua ja mahdollistaako voimassa oleva sopimus tämän. En siis tiedä, kunhan heitän vaihtoehtoja. Aika niukasti Egmont tätä juhlavuotta on julistanut, joten nyt olisi siihen sopiva ja viimeinen sauma.
-
Minkä verran italiaksi on vielä suomessa julkaisematonta teksiä?Zagorin kohtaaminen ainankin ja ilmeisesti suomen perussarjassa ei kaikkia väritarinoita olla julkaistu?
Onko mefistoon/yamaan tulossa uusi kertomus saapasmaassa lähivuosina?Muistikuva luin täältä M&Y tarinoita oli aikomus tehdä 2 lyhyehkön ajan kuluessa mutta saatan muistaa väärin. En sekoita tuota täällä mainittuun tulevaan seikkailuun missä kerrotaan kuinka Mefisto sai paholaismaiset kykynsä..
-
Muistikuva luin täältä M&Y tarinoita oli aikomus tehdä 2 lyhyehkön ajan kuluessa mutta saatan muistaa väärin. En sekoita tuota täällä mainittuun tulevaan seikkailuun missä kerrotaan kuinka Mefisto sai paholaismaiset kykynsä..
Kaksihan niitä tehtiinkin ja julkaistiinkin myös täällä peräkkäin viime talvena ;)
Vielä on tämä Tex Magazinen lyhyt tarina aiheeseen liittyen tulossa, mutta sitten kai se oli siinä.
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2022/12/20/albo/tex-magazine-2023-1022588/
-
Kaksihan niitä tehtiinkin ja julkaistiinkin myös täällä peräkkäin viime talvena ;)
:-[ :-[ :P ::) Oikosulku. Jossain vaiheessa aloin ajattelemaan tuota yksittäisenä tarinana.
Hienoa taide tuossa Mefistolinkissä.
-
Mefisto tarinat hyviä mutta jutuissa on kyllä outouksia esimerkiksi punttisalijoukon ilmestyminen yhtäkkiä kuvioihin... Ei oikein natsaa...
-
Täältä näkee kaikki alkuperäiset Italian Tex perussarjan pokkarit ja alkuperäiset ilmestymisvuodet. https://www.sergiobonelli.it/sezioni/43/fumetti?tag_0=1&noinit=true&tag_2=%5B%20TO%20now%5D&sortElement=tag_2,false&sortDefault=false&exact_match.tag_64=Tex&exact_match.tag_92=Tex&page=1
-
Missähän seikkailussa navajojen reservaattiin Tex toi naisen jonka mies oli murhattu, taisi naisella olla jälkikasvuakin. Pientä orastavaa romantiikkaa saattoi olla mutta kertomuksen lopussa nainen poistui turvapaikasta. En muista stoorista yhtään enempää. Todennäköisesti tämäkin seikkailu tehty ennen vuotta 2007, olen "uudessa" koossa ilmestyneet pokkarit lukenut niin monta kertaa että jos seikkailu niissä muistaisin sitten paremmin yksityiskohdat..
-
Missähän seikkailussa navajojen reservaattiin Tex toi naisen jonka mies oli murhattu, taisi naisella olla jälkikasvuakin. Pientä orastavaa romantiikkaa saattoi olla mutta kertomuksen lopussa nainen poistui turvapaikasta. En muista stoorista yhtään enempää. Todennäköisesti tämäkin seikkailu tehty ennen vuotta 2007, olen "uudessa" koossa ilmestyneet pokkarit lukenut niin monta kertaa että jos seikkailu niissä muistaisin sitten paremmin yksityiskohdat..
Kyseessä lienee Ennusmerkki (Tex 13 - 15/2000) Nizzi/Civitelli.
Tex on monenlaisessa vaarassa ennen kuin ongelmat saadaan ratkaistua. Tarinan lopussa nainen lähtee pikkupoikansa kanssa lankonsa kärrykyydillä pois reservaatista.
-
^Kiitos. Ennusmerkistä oli muistaakseni puhettakin palstalla pari kuukautta sitten. Pitää lisätä ostoslistaan antikvariaattikäyntiä varten.
-
Tulipa mieleen, että voisikohan Egmont painattaa Tex-paitoja 70 vuotisjuhlan kunniaksi. 2000-luvun alussa Banana Press myi
Tex-paitoja ja -kollegepuseroita. Muistaakseni niitä oli vain vähän aikaa myynnissä, koska Italian pääkonttorissa ei pidetty logoa
sopivana - olikohan se liian väkivaltainen tms. ?
Harmittaa jälkikäteen kun ei tullut silloin ostettua :)
-
Uudisraivaajien karavaani vaeltaa mormonialueen läpi kohti Kaliforniaa. Mormonien asuttamissa kylissä mm. Cedar Cityssä ei myydä ruokaa uudisraivaajille. Cedar Cityssä käynnin jälkeen uudisraivaajat leiriytyvät Vuoriniityille aikomuksenaan ylittää erämaa, jonka toisella puolella on Kalifornia. Yön aikana intiaanit tekevät ensimmäisen hyökkäyksen uudisraivaajia vastaan. Myöhemmin käy ilmi, että mormonit ovat usuttaneet intiaanit uudisraivaajien karavaanin kimppuun traagisin seurauksin.
Kuulostaako tutulta? Edellä mainittu kertomus löytyy Jack Londonin kirjasta Pakkopaita. On julkaistu myös nimellä Tähtivaeltaja. Alkuteos on julkaistu 1915.
Samansuuntainen tarina löytyy myös Tex Willerin pokkarista Naamioidut tappajat 15/86 - 2/1987. Olisikohan pappa Bonelli lukenut
Londonin kirjan aikoinaan?
-
On voinut lukeakin, mutta kuvattu episodi perustuu tositapahtumiin. Vuonna 1857 mormonien asejoukot hyökkäsivät paiute intiaanien kanssa Utahin läpi kulkevan karavaanin kimppuun. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet houkuteltiin ensin antautumaan ja sen jälkeen kaikki 120 miestä, naista ja lasta murhattiin. Mormonit pyrkivät salaamaan tapahtuman ja syyttivät joukkomurhasta paiuteja. Teko oli niin pöyristyttävä, ettei mormonien osuuteen haluttu valkoihoisten keskuudessa oikein uskoa. Vuosia myöhemmin vain yksi joukkomurhaan osallistuneista tuomittiin teosta.
-
Tex Willer sarjan konnagalleria on mitä värikkäintä sorttia. Teinpä aikani kuluksi listan ikimuistettavimmista konnista mitä sarjassa on ollut. Osa on esiintynyt useammassakin tarinassa, osa vain yhdessä. Mikäs se on Kvaakkilaisten suosikki pahis? Tässä olisi näin alkuun 25 konnaa.
-
sivu 2.
-
Sivu 3.
-
Sivu 4.
-
Sivu 5. Vielä viimeinen sivu konnagalleriaa. 8]
-
Paljon oli kovia pahiksia noissa kuvissa! Kovimmat ovat Mefisto ja hänen poikansa Yama :)
-
Ei kai Mefisto&Yama sentään Kapteeni Drakelle pärjää :P...Tuo ylin kuva muistaakseni kelpo stoorista missä epärehellinen sheriffi auttoi pankkirosvot karkuun mutta eräällä konnien tuttavuudella oli kalavelkoja tinatähdelle.
'
-
Ei kai Mefisto&Yama sentään Kapteeni Drakelle pärjää :P...Tuo ylin kuva muistaakseni kelpo stoorista missä epärehellinen sheriffi auttoi pankkirosvot karkuun mutta eräällä konnien tuttavuudella oli kalavelkoja tinatähdelle.
'
Kyllä. Käsi louhikossa oli se tarina. Hyvä tarina kyllä. Se erakko hahmo oli hauska. ;D
Itelle iskee noista eniten ns ihmismäisemmät pahikset, joilla ei ole yliluonnollisia kykyjä. En ole oikein koskaan juurikaan fanittanut Mefistoa tai Yamaa, vaikka pahimpia Texin vastustajia ovatkin. Omat suosikki tuolta listalta ovat ainakin Mestari ja Jack Thunder. Ja El Muerto tietysti. No se Alieni oli myös aika jännä sädepyssyineen. Erilainen hahmo. Myös Saksalainen ja tietysti kapteeni Drake menee ainakin omaan suosikki listaan. Myös tuo teurastaja Sally tarinasta Kauhua oli kohtuu hyytävä hahmo. Omalla tavallaan kiehtovia hahmoja silti kaikki.
-
Lomax
Kabag
Keitä nämä? Ei muistu mieleen... joten eipä kovin korkealle listalla pääse.
-
Keitä nämä? Ei muistu mieleen... joten eipä kovin korkealle listalla pääse.
Lomax oli yksi rosvoliigan jäsen jonka eräs pankkirosvo pankkikeikan jälkeen petti ja luuli tappaneensa tämän iskemällä lapiolla ja pudottamalla erään aavekaupungin kaivoskuiluun kiväärineen päivineen ja jätti ns "kuolemaan" ja ilman hevosta. Kaivokseen olivat piilottaneet rahasäkit. Idea oli palata myöhemmin hakemaan rahat, kunnes pöly laskeutuu tai he pääsevät vankilasta. Konnan palatessa kaverinsa kanssa kuukausien päästä noutamaan rahoja olikin tämä hengissä selvinnyt mutta lähes järkensä menettänyt erakkoäijä vastassa näitä kavereita. Siitä alkoikin ns kunnon kissa ja hiiri leikki pitkin aavekaupunkia, kun tämä hullu päätti kostoksi hieman huvitella heidän kustannuksellaan. Myös rangerit olivat näiden rosvoporukan kannoilla. Tämä siis tarinassa Käsi Louhikossa 16.1991-1.1992.
Kabag oli tarinassa Louisianan rämeillä. 5-8.1990. Vanha satavuotias alligaattorimiesten ns opas ja näkijä, jolla yliluonnollisia kykyjä. Lopussa muuttui alligaattoriksi ja ahdisteli Texin poppoota johdattamalla myös muut alligaattorit heidän peräänsä.
Ai hitto, unohdin ihan Keltaisen Koiran. Lisätään vielä sekin listalle. Ja isä Crandall. Varmasti olisi monia muitakin lisättäviä vielä mutta mennään nyt näillä.
-
Kyllähän El Muerto ja Ruby Scott olivat kovia aseen vetäjiä, mutta hävisivät lopulta Texille.
-
Marcus Parker ja Proteus aiheuttivat teksille kosolti harmia(en parempaa sanaa saanut mieleen) yhteiskunnan silmissä mutta hengenvaaran mittarilla useampikin on ollut lähempänä toimittaa teksin hiiliä lapioimaan. Lähimpänä kai Suuressa vehkeilyssö ja Proteustarinossa kun Proteus sai toimitettua Texin tiikerin ateriaksi joka luonnollisesti jäi väliin.
Mestari oli kelmi jolla suurin potentiaali ja yrityskin toimittaa iso joukko sakkia hornan halstereille mutta niissäkään tarinoissa texin oma nahka ei niin ylettömän uhattuna.
Muerto ja Ruby saivan luodin osumaan teksiin joten hankala heitä olisi sivuuttaa listalta. Joku tarina ysärin lopulta tai 2000 luvun alkupuolella missä rikollisen sairastui juotuaan kaivon vettä oli aika kiinnostava - muistaakseni.
-
Harmi ettei Tex ole kohdannut koskaan Morgan Kane! :)
-
Harmi ettei Tex ole kohdannut koskaan Morgan Kane! :)
Tuo olisi ollutkin mielenkiintonen tarinan aihe.
-
Katselin Bonnellin sivuilta mitä uutta tarjolla. Silmiini osui seuraava tuleva Claudio Villan uutuus Italiassa:
Tex. La cavalcata del destinoLIBRI TEX TEX. LA CAVALCATA DEL DESTINO
Formato: 22 x 29,7 cm, b/n
Tipologia: Cartonato
Pagine: 144
ISBN code: 978-88-6961-831-4
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/09/08/libro/tex-la-cavalcata-del-destino-1023560/
Onkohan tuo Claudio Villan piirtämä jakso tulossa milloin mahdollisesti meillä Suomessa julkaisuun?
-
Tuo näyttää olevan suuralbumin kokoinen ja kovakantinen 75-vuotisjuhlanumero, jossa on 144 sivua.
Alalaidasta löytyy linkki, joka johtaa normisarjaan, missä tuosta on 132-sivuinen versio. Se on numero 755 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/08/03/albo/la-cavalcata-del-destino-1023478/) ja viimeisin täällä julkaistu taas on 752 (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/05/05/albo/fratello-di-sangue-1023064/).
Tuosta voisi päätellä, että se on ensivuoden ensimmäinen numero. Egmontin julkaisukalenteri (https://storyhouseegmont.fi/julkaisukalenteri/) jatkuu jo ensi vuoden puolelle, mutta ensimmäisen numeron kansikuvaa ei vielä ole.
Erikoista, että albumi on mustavalkoinen ja normisarjan versio taas väreissä. Heitän myös arvauksen, että nuo albumin ylimääräiset 12 sivua on enimmäkseen tekstiä.
Tämän tarinan jälkeen Italian normisarjassa näyttää tulevan uusi Musta Tiikeri-tarina (https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/09/07/albo/la-tigre-colpisce-ancora-1023550/). Saa nähdä julkaistaanko tuo väritarina ja muut värilliset täytteet heti vuoden aluksi ja Musta Tiikeri jää kevääseen.
-
Kiitos infosta koskien tuota Claudio Villan uutukaista. Olisi kyllä hienoa jos tuo julkaistaisiin yhtä isossa koossa ja kovakantisena kuin Italiassa meillä täällä Suomessa Tex Willerin juhlavuoden kunniaksi. Mutta vahvasti epäilen ettei niin käy. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Claudio Villan piirräntä on sen verran upeaa noissa näytesivuissa että soisi sen julkaistavan isommassa koossa. Riittäisi pehmeäkantinenkin versio vastaavassa koossa kuin Italian suunnalla.
-
Komealta näyttää taide mustavalkoisessa painoksessa varsinkin. Olisi hyvä jos alpparina julkaistaisiin täällä ensin, värinumero olisi sitten välttämätön paha tilauksen kera. Päinvastaisessa järjestyksessä jos/kun pokkarin lukee ensin en välttämättä olisi innostunut enää hankkimaan albumia varsinkaan jos hinta parinkympin hujakoilla. Tai tarinan pitäisi olla todella hyvä jotta "päivitys" kannattaisi. Mutta ei taida egmont tehdä poikkeusta vaan seuraa italian järjestystä...
Mietin useamman kerran menneisyydessä mihin katosi keskimmäisessä Mustassa Tiikerissä ollut maagikko kun ei silloisesa päätösseikailuusa ollut mutta nyt on kuvioissa mukana. On kyllä aika kornia jos/kun tiikeri herätetään mustan magian avulla henkiin mutta voi silti olla varsin kiinnostava tarina tulossa.
-
Villan tarina ilmestyy Suomen perussarjassa värillisenä ensi vuoden ekassa numerossa. Mustaa Tiikeriä olisi vuorossa nrosta 6/24 eteenpäin.
-
Villan tarina ilmestyy Suomen perussarjassa värillisenä ensi vuoden ekassa numerossa. Mustaa Tiikeriä olisi vuorossa nrosta 6/24 eteenpäin.
Color Texiä varmaankin se perus kolme numeroa, eli 2-4/24 joten mitä tulee vitosnumeroon ennen Tiikeriä? :o
-
mitä tulee vitosnumeroon ennen Tiikeriä? :o
Magazinea, näillä näkymin.
-
Viihdyttävä tarina tuo Punaiset Muurahaiset. 10-12.1985. Tex ja Carson kohtaa ensimmäistä kertaa El Moriscon ja Eusebion. Tex nauttii taikasieniä ja näkee näkyjä Mefistosta. Tykkäsin myös Letterin varhaisajan taiteesta tässä tarinassa. Hahmojen ja Texinkin kasvot olivat teräväpiirteiset. Kovanaaman kasvot. Letterin tyylihän hieman muuttui myöhemmin. Punaiset Muurahaisethan julkaistiin alunperin Italiassa muistaakseni joskus 60-luvun lopulla.
-
Nopealla silmäyksellä Röykkä Resortin Tex Willer -illasta ei vielä näyttänyt olevan mainintaa tässä ketjussa. Itsellenikin uusi juttu, mutta soitin juuri järjestäjä Jari Pitkälälle ja ilmeisesti tapahtumaan olisi ilmoittautunut jo yli 70 osallistujaa! Jari kertoi, että ovat pitäneet vastaavia Tex-iltoja Nurmijärvellä jo pari kolme kertaa aiemmin hieman pienemmällä osallistujamäärällä. Kehoitti minua mainostamaan tapahtumaa täällä Kvaakissa kun kyselin onko vielä täältä rekrytoinut faneja. Tässäpä siis linkki tapahtuman infoon: https://roykkaresort.fi/tex-willer-ilta-29-11/
-
Letterin tyylihän hieman muuttui myöhemmin.
Hieman? Mielestäni valahti mestaritasolta surullisen huonoksi.
-
Hieman? Mielestäni valahti mestaritasolta surullisen huonoksi.
Tarkoitin lähinnä että Letterin tyyli hioutui huippuunsa siinä joskus 60-70 lukujen taitteessa ja sitä huippua kesti läpi lähes koko 80-luvun, ehkä jopa vielä jonnekin 90-luvun ihan alkuun asti, jonka jälkeen alkoi tasainen lasku. Punaiset Muurahaiset taisi ilmestyä Italiassa joskus 60-luvun puolenvälin tienoilla. Oikein mainiota Letteriä jo siinä tarinassa. Miehen ekassa tarinassa Väijytys kalliolla huomasi kyllä, että se oli hänen aivan varhaisimpia teoksiansa. Taide vasta haki ikäänkuin suuntaansa, vaikka kyllähän siitäkin jo Letterin jäljen tunnistaa. Mutta nopeasti hän kyllä kehittyi, koska Italiassa jo samana vuonna ilmestyneessä Punaisissa Muurahaisissa jälki oli jo oikein hyvää.
-
Facebookissa tuli vastaan Toni Koivukankaan tekemä Tex Willer -sivusto:
https://haapola.fi/
Näytti sisältävän paljon tietoa.
-
Lukaisin pitkästä aikaa Leppymättömän Kostajan. Hampuusi jonka teks palkkaa apuriksi kostoonsa kertoo 15 vuotta aiemmin armeijan harmaissa(tai oikestaan sinisissä) ollessaan Tex kolkkasi ketkun tämän toimiessaan tallimiehenä. Kessun natsatkin Texillä. En omista likimainkaan kaikkia klassikkoseikkailuja mutta pukeutuiko Tex koskaan armeijan vetimiin? Tiedustelijana muistan hänen toimineen, en sotilaana.
-
^^ Tuo tallimiehen kolkkaaminen tapahtuu värikirjaston osassa kaksi, kun Tex pakenee vankilasta, jonne Mefisto on hänet toimittanut. Texillä on ihan siviilit yllä sellissä, mutta hän ottaa vaatteet tyrmätyltä vartijalta.
Olen aika varma, että Texillä ei ole koskaan ollut omaa asepukua ainakaan missään Bonellin aikaisessa tarinassa.
Tuo takautumaruutu on aika suora kopio alkuperäisessä tarinassa olevasta. Erikoista, että Bonelli otti tuon parissa kuvassa esiintyneen nimettömän sotilaan mukaan toiseen tarinaan yli 20 vuotta myöhemmin. Minusta tuo todistaa, että Bonelli lueskeli vanhoja tarinoitaan, sillä ei tuollaista muuten muistaisi.
-
^Kiitos, pitää tuo Kirjasto saada hyppysiin.
-
Muistelisin että normi texin puolellakin on jossain kohtaa asepuku päällä mutta vähän liian iso homma selata kaikki läpi! ???
-
Innolla odotan uusinta Musta Tiikeri tarinaa, joka tällä hetkellä Italiassa on jo käynnissä. Ilmestyy ensivuonna Suomessakin. Sen tarinan aattelin taas ostaa, koska kyseessä yksiä huikeimpia Tex pahiksia koskaan. Liekö Boselli käyttänyt käsikirjoituksessa osittain Nizzin tekstiä, jonka Sergio aikanaan lyttäsi. Tuli vain mieleen, kun Tammikuun italian perussarjan kannessa ollaan ilmiselvästi jossain sademetsässä (Borneo?) Eikös Nizzi alunperin sijoittanut viimeisen Musta Tiikeri seikkailunsa Borneoon, jonne Texin Ja Carsonin piti matkata Tiikerin perään, mutta Sergio lyttäsi koko idean. Sergiohan ei pitänyt koko Musta Tiikeri hahmosta, mutta antoi tehdä vielä yhden Tiikeri tarinan, ehtona että lopussa Tiikerin piti kuolla niin selkeällä tavalla ettei se enää koskaan voisi sarjaan palata.
Liekö Nizzi ja Boselli keskustelleet asiasta, ja Nizzi lopulta antanut Bosellille vapauden käyttää hänen alkuperäistä ideaansa osaksi tässä seikkailussa. Boselli selvästi arvostaa Nizzin luomaa Musta Tiikeri hahmoa, ja haluaa saattaa sen tarinan kunnialla päätökseen, koska edellinen Nizzin kirjoittama Tiikerin tarina ns lässähti johtuen kait suuremmalta osin edesmenneen Sergion liian tiukaksi asettamista rajoista tarinan suhteen, ilmeisesti myös sen pituudenkin suhteen joka oli kahden pokkarin mittainen. Ilman näitä rajoituksia Nizzi olisi varmaan saanut paremman päätöksen Tiikeri trilogialle, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Hyvä että aiheeseen viimein tartutaan ja uskon että Boselli saa Tiikeri tarinalle hyvän päätökseen. Oma veikkaukseni on, että Nizzi itse ei ole enää jaksanut tähän hahmoon tarttua, kun hänen useampikin käsikirjoitusversio tuli torjutuksi Sergion osalta. Nämä vaan omia mietelmiäni.
Edellinen perussarjan tarina jonka viimeksi hommasin oli Mestarin Varjo 2019. Vielä kun saisi hommattua sen Winnipeg tarina. 15.2015-1.2016. jossa Jack Thunder. Myös viimeisin Proteus seikkailu vuodelta 2018 puuttuu, jonka aattelin hommata. Muutoin ei ole juurikaan nyky Texejä tullut enää osteltua. No lisätään tähän joukkoon vielä Captain Jack suuralbumi mikä kiinnostaisi hankkia. Jo ihan netistä näkemieni kuvien perusteella, joissa ilmeisen poikkeavan oloista tarinankerrontaa ja jo hahmojen persoonallisen ulkonäönkin takia. Tämä albumihan on käsittääkseni myös Jenkeissäkin julkaistu.
Uusinta viimeistä Mefisto tarinan rypästä selailin aikanani vaan markettien hyllyillä. Ilmeisesti oli ihan ok tarinakokonaisuus näin yleisesti ottaen sekin (Varsinkin ne ekat kolme osaa) vaikka pitkä olikin. Eka puolikas Cestarojen kolmen pokkarin juttu ja viimeinen neljän pokkarin puolikas Civitelliä. Kun itse en ole ollut oikein koskaan mikään hirveä Mefisto tai Yama fani, päätin jättää kyseiset tarinat hyllyille. Noh... Mefiston Varjosta toki pidän. Yaman paluukin kiinnostaisi toki hieman, kun vaan joskus saisin kipinän aloittaa kys tarinaa. Samoin kehuttua Viidakon Murhenäytelmää 1980. Sen sijaan Luurankoylängöt sun muut vielä vanhemmat Mefisto jutut ei ole ainakaan vielä toistaiseksi napanneet. Ei edes se uusin Yama tarina oliko se vuodelta 2016? 2017? No kuitenkin.
Tuleva Italian perussarjan Tex: https://shop.sergiobonelli.it/tex/2023/12/04/albo/i-pirati-del-borneo-1024065/
-
Uusinta viimeistä Mefisto tarinan rypästä selailin aikanani vaan markettien hyllyillä. Ilmeisesti oli ihan ok tarinakokonaisuus näin yleisesti ottaen sekin (Varsinkin ne ekat kolme osaa) vaikka pitkä olikin. Eka puolikas Cestarojen kolmen pokkarin juttu ja viimeinen neljän pokkarin puolikas Civitelliä.
Nuo 3 Cestarejon pokkaria kannattaa hankkia, tarina on vauhdikas ja hyviä juonenkäänteitä. Lukaisin hiljattain tuon jälkimmäisen osan kokonaisuudessaan yhdeltä makuulta. On sekin jees mutta melko hidastempoinen(varsinkin ensimmäiseen osaan verrattuna) ja koska lopussakaan ei mitään yllätyksiä/dramatiikkaa(Mefiston&Yaman apurit vaihtavat hiippakuntaa, Mefisto helvettiin ja Yama menettää järkensä taas vaihteeksi) vaikuttaisi ettei se ainankaan Sinulle ole mikään välttämätön omistaa.
Taas ei niin pitkästä aikaa menossa kronikoiden uusintaa. Joskus kauan sitten ylenkatsoin Kotka&Salama tarinaa mutta varsinkin viime vuosina olen alkanaut tarinaa todella paljon. Ei suomessa 70luvulla parhaiden top viitoseen mene mutta kymmenen joukossa ilman muuta vaikka tungosta kymppiin tosin on.
-
Harmi ettei Tex ole kohdannut koskaan Morgan Kane! :)
Tuopa olisikin mielenkiintoinen kysymys, että jos nämä herrat kohtaisivat, niin kumpi voittaisi vetokisassa? Willeri vaiko Morgani? ;D
-
Tuopa olisikin mielenkiintoinen kysymys, että jos nämä herrat kohtaisivat, niin kumpi voittaisi vetokisassa? Willeri vaiko Morgani? ;D
Kyllähän tässä Morgan Kane voittaisi jos ei vaan olisi liian kännissä! :P
-
Kyllähän tässä Morgan Kane voittaisi jos ei vaan olisi liian kännissä! :P
Sepä tuossa olisikin mielenkiintoista, että pystyisikö Texikin vetämään sen 1/5 sekunnissa kuten Morgani. Muuten toki taitava pyssysankari Texikin. Veikkaisin että korkeintaan tasoissa oltaisiin, mutta tuskin Tex kuitenkaan Kanea voittaisi. ;D
-
Muistelisin että normi texin puolellakin on jossain kohtaa asepuku päällä mutta vähän liian iso homma selata kaikki läpi! ???
Maxissa Paholaisen Eskadroona Tex&Karson pukeutuvat sinisiin soluttautuessaan kelmisotilaiden linnakkeeseen.
-
Kronikat ja maksit on kerrattu kyllästymiseen asti(ja ylikin) muutaman viime vuoden aikana joten piti räpylöihin ottaa lehdykköjä joiden lukeminen takavuosina jäi hieman vähemmälle.
vuoden 2015 Kiristäjä on hyvä, liki erinomainen mutta kaksipokkarisen tarinan jälkimmäisessä lehdykässä liikaa keskityttiin pyssynpaukkeeseen. Harvinaista kun rosmoista joku jää henkiin, Sladen soisi pakenevan vankilasta aiheuttamaan harmia rangereille.
Montalesin Kosto vm 2009 sitävastoin ON erinomainen. Hyvin kirjoitettu tarina jossa vivahdus Montalesin menneisyyttä, kulta-aarre ja iso rypäs meksikolaisia bandiitteja ja muutama jenkkikin. Oli tosin muistikuva laadukkaasta jutusta kyse mutta on ihan 200* parhaimmistoa mielestäni.
-
oho, onko tuleva mustatiikeri tarina neljän pokkarin mittainen?
-
Ihan vaan tiedoksi, että kääntäjä J. L. Nymanin laaja haastattelu on julkaistu uusimmassa Ruudinsavussa. Lehteä voi tilata ainakin Turun sarjakuvakaupan kautta.
-
oho, onko tuleva mustatiikeri tarina neljän pokkarin mittainen?
Neljä kappaletta, pokkarit 756-759 ( Tiikeri Iskee Jälleen - Pako Merelle - Valkoinen Rajah - Borneon Merirosvot ). Eli Tex päätyy aika kauas Arizonasta.
Bonellin sivuilla on jo tietoja numerosta 760 ( Kadonnut Partio ), joka on Rujun kirjoittama ja sijoittuu talviseen Kanadaan. Tiedoissa mainitaan Jim Brandon. Harmi vain, että piirtäjä on Font.
-
Minkälaisista Willeritarinoista te tykkäätte eniten?
Minä tykkään eniten tarinoista, joissa on paljon intiaaneja kuten tarinoissa Traaginen risti, Keltainen koira ja Kaukomaille.
-
Kaikenlaiset tarinat kelpaavat, mutta jostain syystä kohtaukset, jotka tapahtuvat aavekaupungeissa tai raunioissa vetoavat.
Vähiten pidän kohtauksista, joissa jaaritellaan todellisten henkilöiden kanssa. Erityisesti, jos niissä aletaan kehumaan puolin ja toisin, niin ne jopa herättävät myötähäpeää.
-
Sarjakuva on oiva keino pitää menneisyyden henkilö "elossa" nykypäivänä. Monta kertaa on tullut Googletettua Tex Willerinki sivuilta löytyviä henkilöitä ja etsittyä tietoa. Viimeksi etsin tietoa "uusimmasta" Lännentie opuksesta löytynyttä Punaista pilveä.
-
^^ Totta tuokin. Itsekin olen joitakin hahmoja googlannut ja päätynyt tuntikausien hyppelyyn nettisivulta toiselle.
Mutta jos käytetään todellisia hahmoja, niin soisin, että myös tapahtumat olisivat todellisia, ainakin niin pitkälle kuin tarina sallii.
Jos taas kyse on vain jostain tunnetun nimen käyttämisestä ilman mitään sidosta todellisuuteen, niin se pelkästään ärsyttää.
-
Pitääpä lukea aiemmat Musta tiikeri tarinat ennen uuden tuloa, voisko joku kertoa miltä vuodelta aiemmat tarinat ovat.
-
Pitääpä lukea aiemmat Musta tiikeri tarinat ennen uuden tuloa, voisko joku kertoa miltä vuodelta aiemmat tarinat ovat.
Ainakin tex Willer 2010 n:o 2, Tiikerin kynsi, 1998 n:o 4
-
Ainakin tex Willer 2010 n:o 2, Tiikerin kynsi, 1998 n:o 4
Lisäksi ensimmäinen Musta Tiikeri -tarina Teatterimurha Tex Willer nrot 8-11/1993
https://www.huvipuisto.net/tex/tarinat/willer93.htm#teatterimurha (https://www.huvipuisto.net/tex/tarinat/willer93.htm#teatterimurha)
-
Kiitokset, enpä muistanutkaan että aiemmasta tarinasta on jo 14 vuotta.
-
Löytyi tällainen outous, kun lueskelin uusinta värikirjastoa. Piirrosjälki ei selvästi ole Nicolon kädestä, joten piti vilkaista normisarjaa ja siellä hahmot ovat täysin erilaisia, mutta ainakin Nicolon käsialaa. Mutta oudointa on se, että kuvien tausta on sama. Kuvasta on vain poistettu Nicolon piirtämät hahmot ja joku vähemmän taidokas on piirtänyt uudet tilalle. Syytä en osaa edes arvata, sillä alkuperäisessä ei ole mitään vikaa.
-
Löytyi tällainen outous, kun lueskelin uusinta värikirjastoa. Piirrosjälki ei selvästi ole Nicolon kädestä, joten piti vilkaista normisarjaa ja siellä hahmot ovat täysin erilaisia, mutta ainakin Nicolon käsialaa. Mutta oudointa on se, että kuvien tausta on sama. Kuvasta on vain poistettu Nicolon piirtämät hahmot ja joku vähemmän taidokas on piirtänyt uudet tilalle. Syytä en osaa edes arvata, sillä alkuperäisessä ei ole mitään vikaa.
Tenavana ja nuorena en tykännyt Nicolon piirrostyylistä. Oli Galep, Ticci, Fusco ja Letteri. Nykyään tykkään myös Nicolon taiteesta.
-
Syytä en osaa edes arvata, sillä alkuperäisessä ei ole mitään vikaa.
Oisko korjattu klaffivirhettä? Pitäisi nähdä edeltäviä ja seuraavia ruutuja. Samalla kun hahmot vaihtavat paikkaa syvyyssuunnassa ne vaihtavat paikkaa oikea-vasen suunnassa sivulta kuvattaessa. Onhan nuo myös isompia eli näkee paremmin ja nopeammin mitä tapahtuu.
-
Löytyi tällainen outous, kun lueskelin uusinta värikirjastoa.
Todella hyvin huomattu. Selasin sitä kirjastoa ja ei tule mitään muuta mieleen kuin että olisi klaffivirhettä korjattu, kuten Reima sanoi. Edeltävässä ruudussa intiaanit alunperin myös istuivat, ja nyt heidät sitten haluttiin ampua siinä asennossa, jossa vähän aikaan sitten olivat. Vähän outoa sinällään, koska välissä oli kaksi ruutua, jonka aikana intiaanit olisivat ihan hyvin ehtineet nousta seisomaan. Tämä kuuluu sarjaan turhia, typeria ja hintavia operaatioita, joita ei olisi koskaan pitänyt tehdä.
-
Tekstilaatikko kertoo, että edellisen kuvan jälkeen on kulunut yö, eli tämä on aamun ensimmäinen kuva. Piirrosten välissä siis voi olla mitä tahansa kuuden ja kymmenen tunnin väliltä.
Hiukan vastaava tapaus muuten löytyy normisarjasta 12/1971 ( Kronikka 6 ), Muzzin piirtämä Comanchit Ja Kiväärit. En tiedä kenen piirtämä se toiseksi viimeinen rivi on, mutta se on kaikin tavoin parempi kuin värikirjastossa oleva Muzzin piirtämä ja oletettavasti alkuperäinen rivi.
-
Huomasin tuossa jännän aikajanavirheen texeissä... Vanhassa maxitexissä Merihevosen mysteeri näyttää kesken tarinan syttyvän Yhdysvaltain sisällissota, vaikkei se ihan suoraan kyseisessä tarinassa paljon näykkään.
Mutta Tex on jo valmiiksi mm. navajoiden päällikkö, ja Kit Willer kulkee jo hänen mukanaan ja itseasiassa tässä tarinassa liittyy rangereihin. Kai jotain 15-17 vuotta ;D, vähän nuorempi kuitenkin mitä nykypäivän texeissä.
Tarina on siis itse G.L. Bonellin tarina alkujaan 60-luvulta, ja tuon perusteella sisällissota pitäisi edelleen olla meneillään tai juuri loppunut siihen aikaan, jolloin suurin osa Tex-tarinoista tapahtuu.
Mutta myöhemmissä tarinoissahan ymmärtääkseni on esitetty, että tex oli vielä nuori sisällissodan aikaan ja mm. osallistui siihen Unionin joukoissa joidenkin nuoruudenkavereidensa, kuten "Damned" Dick Daytonin kanssa.
Sitten Kitin syntymä, päälliköksi tulo yms olisi tapahtunut vasta myöhemmin.
Onko muita tällaisia vahvasti "aikajanaa" sotkevia tapauksia ja mitenhän suurinpiirtein "oikea" Texin aikajana pitäisi tulkita? Siis tärkeistä hetkistä Texin vaiheissa. Tuli ehkä pitkä ja sekava teksti, mutta halusin laittaa tämän tänne.
-
Ainakin nyky Texin seikkailuthan sijoittuvat aikapitkälle 1880-luvulle, ehkäpä pian jo lähemmäs 1890-lukua, eli kaukana sisällissodan ajoista. Välillä toki pompitaan ajassa taaksepäin. Varsinkin takauma tarinoissa ja nuoressa Willerissä varsinkin aikaan ennen sisällissotaa.
Liuska Willereissä saatettiin elellä mitä tahansa aikaa noin 1840-1890-luvun välillä. Ja Kit oli jo niissä sisällissota tarinoissa jo teini ikäinen Ranger. Myöhemmin pokkarikokoon siirretyissä tarinoissa, kun Texin suosio kasvoi, alkoi Giovanni Bonelli kirjoittaa Texin menneisyyttä uudelleen. Ja oliko Kahden lipun välillä vai missä, jossa olisi jossain mainittu Kit Willerin syntyneen sisällissodan jälkeen. Näissähän Tex taisteli nuorena parikymppisenä unionin joukoissa. Eli Kit olisi näin syntynyt aikaisintaan ehkä 1865. Eli pokkari tarinoissa alettiin muuttaa ns Tex historiaa, ja elettiin huomattavasti myöhempiä aikoja. noin 1870-1880 lukua.
-
Onko muita tällaisia vahvasti "aikajanaa" sotkevia tapauksia
Ei ainakaan mitään muuta yhtä pahaa. Tämä episodi päätettiin tietoisesti unohtaa, kun Texille rakennettiin menneisyyttä kahdessa 1970-luvulla valmistuneessa tarinassa. G. L. Bonellihan itse oli pitkään vastahakoinen kirjoittamaan mitään taustatarinoita Texille, mutta poikansa Sergio, joka nousi kustantamon johtajaksi, onnistui kääntämään isänsä pään.
-
Ainakin nyky Texin seikkailuthan sijoittuvat aikapitkälle 1880-luvulle, ehkäpä pian jo lähemmäs 1890-lukua, eli kaukana sisällissodan ajoista.
Lähinnä Kit Willerin ikää käytin referenssinä tuossa, että loogisesti ajateltuna kyseisen tarinan ei pitäisi "tapahtua" kovin paljon "nykytarinoita" aikaisemmin.
Tuo Kahden lipun välillä muuten kuulostaa mielenkiintoiselta tarinalta, itse en ole sitä päässyt ikinä lukemaan. Olikos se miltä vuodelta, tuleekohan mahdollisesti lähiaikoina vastaan värikirjasto-sarjassa?
-
Tuo Kahden lipun välillä muuten kuulostaa mielenkiintoiselta tarinalta, itse en ole sitä päässyt ikinä lukemaan. Olikos se miltä vuodelta, tuleekohan mahdollisesti lähiaikoina vastaan värikirjasto-sarjassa?
Vuodelta 1977 ja kronikassa 35. Joku tietää varmasti paremmin mutta arvaan lähiaikoina ilmestyy kirjastossa ???
Lukaisin hiljattain usean vuoden paussin jälkeen edellisestä lukemisesta Kahden Lipun "jatko-osan" Missouri! Puolentoista pokkarin mittaiseen tarinaan Boselli oli onnistunut kynäilyssä hyvin, todella tapahtumarikas. Tiivistä kerrontaa kuten osapuilleen yhtä pitkässä /lyhyessä Shanghai Ladyn tragediassa.
-
Kahden lipun välillä on tullut jo aiemmin kirjastoissa 51-52
-
Huomasin tuossa jännän aikajanavirheen texeissä... Vanhassa maxitexissä Merihevosen mysteeri näyttää kesken tarinan syttyvän Yhdysvaltain sisällissota, vaikkei se ihan suoraan kyseisessä tarinassa paljon näykkään. ..
...
Onko muita tällaisia vahvasti "aikajanaa" sotkevia tapauksia ja mitenhän suurinpiirtein "oikea" Texin aikajana pitäisi tulkita? Siis tärkeistä hetkistä Texin vaiheissa. Tuli ehkä pitkä ja sekava teksti, mutta halusin laittaa tämän tänne.
Minä ostin ja luin vuosi sitten liuskatarinat liuskoista. Noissa tarinoissa juu elettiin milloin 1800-luvun loppua, milloin sisällissotaa. Kirjaston käännöksissä ei mielestäni ollut tällaista, tai niin muistelen.
-
Kahden lipun välillä on tullut jo aiemmin kirjastoissa 51-52
Ihan tosi...? Mielestäni kaikki kirjastot olen lukenut mutta en kyllä muista yhtään. No, onhan niitä järkäleitä varmaan jo jotain 70 niin eipä sitä kaikkea voi muistaakaan. Pitäisi vissiin aloittaa uusi maratooni ;D.
-
Huh, tätä sivua kun vähän selasi taaksepäin niin sain monenlaista kiinnostavaa tietoa... Musta Tiikeri -tarina tulossa siis kohta? Enpä kyllä paljoa muista aiemmista, liekö niitä ainakaan kaikkia päässyt lukemaankaan... "Palaavat" hahmot, siis konnat tai hyvät, yleensä aina kiinnostavia. Etenkin konnat kun niillä ei ole ihan samanlaista "plot armoria" kuin vanhoilla tutuilla El Morisco, Montales, Devlin, Brandon yms. jotka varmaan elävät ikuisesti niin kuin Tex ja kaverit. Säilyy jännitys tarinassa kun ei tiedä miten käy. ;D
Ja mietin nuita julkaisumuotoja ja ajankohtia... ymmärtääkseni Italiassa perussarjaa tulee se 12 per vuosi, ja nykyään Suomessa on tahti otettu kiinni ja (ilmeisesti?) julkaistu kaikki vanhat tarinat, vai olenko ihan hakoteillä?
Mutta mistäs nuo 4 nykyään aina värillistä "ylimääräistä" osaa sitten otettu? Onko nekin joku oma sarjansa Italiassa ja miten Suomijulkaisut pysyy sen tahdissa?
-
Ja muuten jos joku hyvän muistin ja mahtavan kokoelman omaava sankari jaksaisi väkertää jonkinlaisen listan näistä merkittävistä toistuvista konnista/tarinoista, ja mahdollisesta statuksesta (elossa vai kuollut), olisin kiitollinen! Olisi mukava lukea kaikki saman hahmon ympärille kietoutueet tarinat yhteen menoon jos mahdollista, ja myös tietää, kenelle voi olettaa vielä jatkoa tulevaisuudessa.
Ainakin mitä itselle nopeasti tulee mieleen (laitan spoilerin, jos joku ei ole vielä lukenut hahmojen viime seikkailuja eikä halua paljastaa itselleen, onko kyseinen konna elossa vai ei);
-Mefisto (kuollut viimeisimmän tarinan jälkeen, jos se nyt mitään enää tarkoittaa hänen kohdallaan)
-Yama (hullujen huoneella vaihteeksi)
-Musta Tiikeri (jatkoa luvassa näköjään)
-Mestari (taisi muuttua kirjaimellisesti siiviläksi viime kerralla)
-Jack Thunder (taisi kuolla todenteolla viimeksi?)
-Proteus? (taisi jäädä junan alle...? Mutta lieköhän näytettiin kuolleena, voi ehkä vielä palata?)
-
-
Juuri pitkälti tuon listan mukaan se menee. Osa kiistattomasti kuollut. Yama hengissä ja pian taas Musta Tiikeri. Proteuksesta ei satavarmaa tietoa.
Samperi. Selasin tuossa toistakymmentä vuotta sitten netistä ostamaani Tex pokkaria no 12.1982. Eli Kaukomaille tarinan avausta. Enpä muistanut tällaista omassa kappaleessani. Aika Ärsyttävää.... :o
-
Mefisto (kuollut viimeisimmän tarinan jälkeen, jos se nyt mitään enää tarkoittaa hänen kohdallaan)
Eihän Mefisto varsinaisesti "kuollut" vaikka maallisen ruumiinsa menettikin Narbasille vaan jäi helvettiin "elossa". Todennäköisesti tekee paluun sitten joskus.
Muutamia vuosia sitten palstalla oli lista vanhoista tuttavuuksista jotka tekemässä paluuta ja muutaman vuoden jälkeen täällä vähän ruodittiin listaa ja hyvin piti info paikkansa. Mainituista ainoastaan Kapteeni Mustapartaa ei ole näkynyt mutta toivottavasti partasuu tekee paluun ja mieluummin lähitulevaisuudessa kuin 10 vuoden päästä :P
-
Eihän Mefisto varsinaisesti "kuollut" vaikka maallisen ruumiinsa menettikin Narbasille vaan jäi helvettiin "elossa".
Eikö tuo hyvin pitkälti juuri ole kuolemisen määritelmä että menettää maallisen ruumiinsa ja joutuu helvettiin :D
Mutta joo, samaa mieltä että kun Mefisto kerran on karannut sieltä aiemminkin, niin ehdottomasti on uudelleen herätettävissä sieltä vieläkin. Sinänsä sitä en kyllä toivo ihan heti, alkaa aihe olla aika loppuun kaluttu.
Seuraava herätettävä henkilö on siis Musta tiikeri nyt tulevan kesän peräti neljäosaisessa tarinassa. Vähän ristiriitaiset ennakkotunnelmat tästä. Selasin italiankielisenä avauspokkarin ja Tiikerin henkiinherättäminen on kyllä sellaista saippuaoopperaa, että mennään mielestäni komiikan puolelle. Myöskään Venturi ei mielestäni edusta aivan terävintä kuvittajakärkeä, joten nähtäväksi jää tuleeko tuosta Tiikerin paluusta nautinto vai kesän kurimus.
Sen sijaan tämä paluutarina näyttää varsin mehukkaalta;
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2024/03/05/albo/il-mistero-del-monte-rainier-1024374/
Varsinkin Boccin hieno kuvitus.
-
Sen sijaan tämä paluutarina näyttää varsin mehukkaalta;
https://shop.sergiobonelli.it/tex/2024/03/05/albo/il-mistero-del-monte-rainier-1024374/
"Esinäytös" on vuoden 1987 2. paras tarina, Cheyenne Clubi toki ylivoimainen ykkönen. Kadonnut Maailma on kiinnostava ja kohtuullisen omaperäinen.
Harmi ettei täällä kärkkäisen puotia näyttäisi willerit olevan varsin hyvissä hinnoissa jos kivijalkamyymälässä sama veloitus kuin postitse.
-
Tuossa Mount Rainier-tarinassa Nicolo teki käsittämättömän virheen, joka vielä käsittämättömämmin pääsi läpi. Gros-Jean ei ilmeisesti ollut hänelle aiemmin tuttu hahmo ja hänen piirtämänsä hahmo on aivan erinäköinen kuin virallinen versio. Elleivät silmäni petä, niin näytteissä on takautuma, jossa tuo virhe on huomioitu viiksekkään Gros-Jeanin muodossa.
-
Tarkemmin tutustuen iso osa Maxi-texeistä ja suuralbumeista näyttäisi olevan samoja tarinoita, jotka ennemmin tai myöhemmin julkaistu myös perussarjassa... Millähän perusteella nuo päällekkäisyydet on tehty? Esim. tuo kaikista muhkein kohtuutuore 400-sivuinen maxitexi "Mefiston varjo" sisältää Yama-tarinan joka alunperin julkaistu Suomessa 11-15/1982, muuten vaan päätetty "klassikko" heittää maximuotoon?
Sitten taas jotkut vanhemmat maxit sisältää alkuperäisiä Bonellin ja Galepin tarinoita, joita ilmeisesti ainakaan siihen aikaan ei ollut vielä Suomessa muuten julkaistu...? Aika sekavaa settiä näiden kaikkien eri julkaisumuotojen päällekkäisyyksien kanssa.
Jotkut tarinat ilmeisesti julkaistu jopa neljään kertaan, mahdollisesti normisarjassa, sitten kenties maxissa/suuralbumissa, ja vielä jossain kohtaa kirjastossa ja kronikassa. ???
Sen toki tiedän että kronikka on nimenomaan uusintajulkaisu Suomen alkuperäisen julkaisujärjestyksen mukaan ja kirjastosarja uudelleenjulkaisu Italian järjestyksen mukaan...
-
Tex ja Carson muistelevat menneitä tapahtumia tarinassa Oopiumia! (Tex 13/1998) sivulla 74.
Suomentaja viittaa tekstiboksissa tarinaan Teatterimurha, jonka kerrotaan alkavan numerosta 8/1983.
Uskollinen lukija muistaa toisin kuin suomentaja, nimittäin Teatterimurha-tarina alkaa numerosta 8/1993.
-
Hankin Italiasta etukäteen Fontin talvitarinan toisen osan, tarinan, joka on tulossa Suomeen ehkä tämän vuoden loppupuolella. Fontin lumiset maisemat ovat ainakin kunnossa ja pistää ehkäpä vielä hivenen paremmaksi kuin suurenmoisessa maxissaan "Läpi lyijytuulen ja luotituiskun". :)
-
Font se vaan jaksaa. Vähintään tarina vuoteen, vaikka ikääkin tulee jo 78.
-
Mitäs mieltä uudesta normisarjan Willeristä...? Lyhyehkö taustatarina Mefistolle, jota onkin viimeaikoina nähty aika usein. Sijoittuu ilmesesti Mefiston ja Texin ensimmäisen kohtaamisen jälkeiseen aikaan, sen jossa Mefisto piti jonkin sortin piru-asua ;D.
Itse en enää tarkasti kyseistä tarinaa muista, mutta ilmeisesti sen lopussa Mefisto joutui tuonne vankilaan josta nyt vapautui...?
Mies on siis kerennyt puuhastella Konfederaation salamurhaajanakin ja onnistui jo nyt matkojen päästä tappamaan(?) tai ainakin hermoromahduttamaan pohjoisen kenraalin. Hmm...
Luurankoylänkö lienee siis kronologisesti seuraava jakso tämän jälkeen Mefiston saagassa.
-
^^
Kenraali McClellan (https://en.wikipedia.org/wiki/George_B._McClellan) jäi kyllä henkiin. Tuo tapahtuma on ajoitettavissa suhteellisen tarkkaan, sillä Lincoln otti komennon 5.11.1862.
Edit: mainitaan nyt sekin, että molemmat tarinat olivat minun mielestäni aika tyhjänpäiväisiä. Mutta erityisesti jälkimmäinen.
-
Mitäs mieltä uudesta normisarjan Willeristä...?
Uudelle willerille on oma ketjunsakin :police:. Ja siellä saa spoilatakin :)
-
Aloin lukee maxi Texiä neljä kostajaa, mielenkiintoinen alku tarinalla. Mutta sitten tarina menikin aika hentoiseksi. Mutta loppua kohden parani, voisi sanoa ehkä typistetty versio tarinasta olisi parempi, tässä kyllä toistettiin kaksi kertaa juoni. Ensimmäisen kerran texeissä on federaation lippu esillä. Toinen juttu kiinnitti huomiota kirkon kellon numerointi on normaali eikä roomalaiset numerot. Kun Tex ja Kitt tulee soutuveneellä laiturille kymmenen miehen väijytykseen, luotia lentää mutta yksikään luoti ei osu näihin meidän sankareihin... Miten voi olla mahdollista! ???
-
Olen tänä vuonna lueskellu vanhoja Texejä pitemmän tauon jälkeen ja olen tykästynyt Marcellon piirtämiin tarinoihin.
-
Lainasinpa tuossa kirjastosta Jannen loistavan kirjan "Täällähän lentää lyijyä - kaikki Tex Willeristä", ja oli täyttä asiaa ;D.
Lopussa todella loistava listaus kaikista tarinoista alkuperäisjärjestyksessä sekä suomijulkaisuista vuoteen 2011 vai 2012 asti.
Satuinpa sitten törmäämään internetin ihmeellisessä maailmassa tuommoiseen uudehkoon "Mölöpoikien kulttuurisäätiön" järkälemäiseen (peräti 354 sivua) Texyklopedia vol.2 -tietokirjaan, joka ilmeisesti sisältää muun tiedon ohessa tarinalistaukset peräti vuoteen 2022 asti, 10 vuotta Jannen kirjaa pidemmälle. Sitä vain en löytänyt ainakaan kirjastoista.
Onkohan kukaan lukenut tätä kirjaa ja onkohan minkälainen Jannen kirjaan verrattuna? Jos tuo jostain löytyy, niin voisi ehkä olla ihan hyvä ajantasainen keräilyapu keräilystä innostuneille ::)
-
Tuota Texyklopedia vol.2 -tietokirjaa saa tilattua Huuto.netistä ainakin. :)
-
Sitä tullut fundeerattua että millainenhan Tex-tarina olisi mahtanut tulla jos vaikkapa norjalainen edesmennyt länkkärikirjailija ja Morgan Kane sarjan luonut Kjell Hallbing, salanimellä Louis Masterson olisi kirjoittanut yhden sellaisen vaikkapa joskus 90-luvun tienoilla vierailevana tähtenä esim johonkin suuralbumi sarjaan tai muuhun formaattiin kuten vaikkapa Maxi julkaisuun? Millaisenhan villinlännen maailman hän olisi mahtanutkaan loihtia Texiin ja olisikohan tarinassa mahtanut seikkailla mahdollisesti koko nelikkö, vaiko Tex ja Carson kahdestaan vaiko sitten pelkkä Texi yksinäisenä ratsumiehenä ja rangerina. Sen sanon että jokatapauksessa varmasti mieleenjäävä ja erilainen Tex Willeri seikkailu olisi varmasti tullut. Kuten Berardin Oklahoma tarina. 🤔🤠🏜🐴
-
Lukaisin vuoden 1980 (erinomaisen) tarinan Lohikäärmeen paluu vuosien jälkeen. Huomasin jo ajat sitten kelmitär Jane vihjaa Cristobalista Texille mutta mitään loogista syytä asialle ei ole. Tai ainankaan itse en löytänyt sellaista.
Tarinassa myös yksi parhaimpia kevennettyjä kohtauksia kun hautausurakoitsija sanoo antavansa alennusta Texin sanoessa on mahdollisuus lisäasiakkaisiin..
Carson mainitsee myös papagovelhon ennustaneen 90vuoden ikää, josta oli maininta täälläkin hiljattain. Ei kuitenkaan ainoa kerta suinkaan kun kyseinen ennustus ollut pokkareissa puheena.
-
Löysin kirjastosta Tex-raamatun "Mestari kylvää kuolemaa." Täytyy sanoa että Mestarin paluussa Letterin kuvitus pääsee paremmin oikeuksiinsa isommassa koossa. Nautittavaa katsottavaa. Vaikkei nyt edes ollut huonoimmasta päästä pienemmässä pokkari koossakaan, ihan ok taide mutta siinä versiossa iäkkäämmän Letterin piirrosjälki on selkeästi tummempaa. Isossa kirjassa kyseisen tarinan viivat olivat ohuempia ja ns siistimpiä. Liekö kuvia käsitelty siistimmiksi jälkeenpäin vai johtuneeko vaan isommasta formaatista? 🤔
-
Luin tuossa viikonloppuna vuoden 2005 Tex-pokkarit. Monta ihan hyvää tarinaa. Oli mm. Fuscon piirtämä neljän pokkarin tarina. Nyt alkuviikolla ja keskellä viikkoa on luettu vuosikerta 2006. Taas oli ihan ok tarinoita ja mieleen painuvana jäi tarina Kapinallinen (15-16). Liuska-ajan Texejä 10-12 en lukenut. Nyt käyn vuosikerran 2007 kimppuun.
-
Ellen ihan hakoteillä ole, kaikki perussarjan kansikuvat taitaa olla joko Galepin tai Villan käsialaa? Mistäköhän numerosta alkaen urakka siirtyi Villalle?
-
En ole varma onko tämän jälkeen ollut muita, mutta 11/1994:n kannessa Galepin Tex heittää kuin terveiset lukijoille ja aurinkokin on kuin painumassa mailleen. Kansien välissä on Galepin viimeinen sarja, tasan yhden numeron mittainen Huuto myrskyssä.
-
Uusia tuskin, sillä Galleppini kuoli maaliskuussa 1994. Tämä viimeinen Galleppinin tarina ja kansi julkaistiin kuukausi ennen kuolemaa Italian numerossa 400.
-
Onhan noita kansimaakareita ollut jonnin verran muitakin. Esimerkiksi Letterin Oklahomassa oli varsin erikoiset kannet ja silloin, kun suuralbumitarinoita julkaistiin pienessä koossa, niin niissä oli albumin tekijöiden tekemät kannet tai sisäsivulta näpsäisty kuvasuurennos kantena. Ja sama peli on ollut myös joissakin Color Tex -kansissa. Kaikki nämä tiedot löytyvät esimerkiksi Texyklopedia-kirjasta.
-
Suuralbumit tietenkin asia erikseen, eikös niissä aina ole piirtäjän tekemät kannetkin? Samoja kansia kai niissä kutistetuissakin käytettiin. Lisäksi lähivuosina parissa sellasessa normisarjan väritetyssä "täytenumerossa" kyllä oli ihan muun kuin Villan tekemät kannet, mutta näin pääpiirteittäin.
Tuo Texyklopedia on vissiin ihan kattava opus, joskus lukenut Jannen tex- kirjat, oli mielenkiintoisia, mutta ei enää ihan ajan tasalla kun viimeisestä jo yli kymmenen vuotta. Sisältääkö tuo Texyklopedia "samat asiat laajennettuna/päivitettynä" vai miten sisältö vertautuu Jannen kirjoihin? Löytyykö esim. kattavat tarinalistaukset niin kuin Jannen viimeisessä kirjassa?
-
Texyklopediassa on samanlainen tarinalistaus kuin meikäläisen kirjoissa mutta toki päivitetty. Lisäksi siellä on kansimaakarit listattu todella hyvin. Kaikenlaisia muitakin tilastoja löytyy.
-
Carson mainitsee myös papagovelhon ennustaneen 90vuoden ikää, josta oli maininta täälläkin hiljattain. Ei kuitenkaan ainoa kerta suinkaan kun kyseinen ennustus ollut pokkareissa puheena.
Kyseinen maininta löytyy numerosta 7/1980 sivulta 127.
Onkohan pappa-Carsonilla muistin kanssa ongelmia, koska numerossa 7/1993 sivulla 84 hän mainitsee papagovelhon ennustaneen hänelle 100 vuoden iän? Toisessakin seikkailussa on kyse 100 vuoden iästä ja se löytyy numerosta 5/1992 sivulta 87.
-
Tex omaa jonkin verran sivistystä myös teatteritaiteesta, kun hän tunnistaa Shakespearen Hamletin. Tämä käy ilmi
numerosta 10/1980 sivulta 106.
Myöhemmässä seikkailussa Hamlet on suuri tuntemattomuus Texille ja Carsonille. Kts. nro 8/1993 sivu 80.
Texin seikkailuja on niin tuhottoman paljon, että käsikirjoittajilla on varmaan lähes mahdoton tehtävä pitää tarinan kaikki yksityiskohdat linjassa vanhojen seikkailujen suhteen.
Näitä merkityksettömiä epäyhtenäisyyksiä on kiva bongata. ;D
-
Vuoden 2016 n:o 13 Kit juo viskiä, olikohan eka kerta. muistaakseni ei ole koskaan mainostettu että joisi alkoholeja. Päin vastoin!
-
Eikai Kit Willer ikinä sentään ole lasiin sylkenyt, vaikkei mikään sieni olekaan... ehkä ihan alkupään tarinoissa, missä oli vielä aika selkeästi alaikäinen, varmaan 17-vuotias kloppi. Pat McRyanhan se on kuuluisa absolutisti, vaikka muistaakseni jossain tarinassa joi hänkin. ;D
-
Tex omaa jonkin verran sivistystä myös teatteritaiteesta, kun hän tunnistaa Shakespearen Hamletin. Tämä käy ilmi
numerosta 10/1980 sivulta 106.
Myöhemmässä seikkailussa Hamlet on suuri tuntemattomuus Texille ja Carsonille. Kts. nro 8/1993 sivu 80.
Eräässä lähteessä mainittiin, että kultakuumeen aikoihin USAssa ei ollut juurikaan kirjapainoja ja kirjat olivat pitkälti tuontitavaraa Englannista. Ja ne olivat varman päälle valittuja klassikoita, eli raamattu ja paljon Shakespearen tuotantoa, joita väki sitten luki useampaan kertaan. Lähteen mukaan oli tavallista, että lännessä miehet saattoivat yhtäkkiä päättää piristää iltaa saluunassa teatteriesityksellä, johon näyttelijät otettiin paikalla olevista kullankaivajista ja paimenista ja nämä osasivat repliikkinsä ulkoa.
Vasta myöhemmin, kun kirjapainoja alkoi tulla myös länteen ja alettiin julkaista pulp-vihkoja esim Kit Carsonin seikkailuista, niin raamattu ja Shakespeare jäivät suosiosta.
-
Välillä bongatessaan virheitä ihmettelee miten ei tuota aiemmin huomannut varsinkin kun kyse tarinasta joka on tullut luettua useammin kuin kerran tai 2. Kertomuksessa Tulikoe(2010/16&2011/1) teksiltä loppuu luodit winchesteristä ja ei ehdi lataamaan. Juoksee intiaania kohti käyttäen asetta nuijana. Ei kai taistelun tiimellyksessä huomannut on asevyössä coltit.
Kyseissä tarinassa ollut järkensä menettävä ranger kohtalaisella todennäköisyydellä nähdään aikanaan Nuoressa Texissä.
-
Nopealla silmäyksellä Röykkä Resortin Tex Willer -illasta ei vielä näyttänyt olevan mainintaa tässä ketjussa. Itsellenikin uusi juttu, mutta soitin juuri järjestäjä Jari Pitkälälle ja ilmeisesti tapahtumaan olisi ilmoittautunut jo yli 70 osallistujaa! Jari kertoi, että ovat pitäneet vastaavia Tex-iltoja Nurmijärvellä jo pari kolme kertaa aiemmin hieman pienemmällä osallistujamäärällä. Kehoitti minua mainostamaan tapahtumaa täällä Kvaakissa kun kyselin onko vielä täältä rekrytoinut faneja. Tässäpä siis linkki tapahtuman infoon: https://roykkaresort.fi/tex-willer-ilta-29-11/
27.11. seuraava ilta, onko tulijoita?
-
Suomenkielisten Tex-julkaisujen määrä lähestyy kunnioitettavaa 1.500 kappaleen rajapyykkiä!
Tällä hetkellä määrä on 1488 kpl tekemäni excel-taulukon mukaan.
Itse asiassa oikea määrä onkin 1489 kun
otetaan huomioon, että tarrakirjasta julkaistiin sekä kovakantinen että pehmeäkantinen versio.
Kun julkaistiin 1.000 Tex niin sen kanteen lyötiin ko. luku. Tuo 1.000 Tex oli muuten
Maxi-Tex nro 18: Texas Bill.
Tänä vuonna julkaistaan vielä seuraavat Texit Egmontin julkaisukalenterin mukaan:
Nuori Tex Willer 10-2024
Tex Willer 13-2024
Tex Willer Kirjasto 76
Tex Willer Maxi-Tex 48
Tex Willer 14-2024
Nuori Tex Willer 11-2024
Tex Willer Kronikka 04-2024
Tex Willer 15-2024
Nuori Tex Willer 12-2024
Tex Willer 16-2024
Tekee yht. 10 kpl joten päästään lukemaan 1499
v. 2025 julkaistaan
Nuori Tex Willer 01-2025 joka olisi 1500. julkaisu mikäli
se ehditään julkaista ennen Tex Willer 1/2025
Egmont/Story House voisi järjestää jonkin yllätyksen juhlan kunniaksi!
Tex nro 1/1986 sisäkannessa infoa numerossa 12/1985 olleesta lukijakyselystä
ps.
Tex-kalenteri, lautapeli, Tex-aiheiset tietokirjat ja epäviralliset julkaisut eivät sisälly lukuun.
edit:korjattu kirjoitusvirheitä
-
Kuinkas paljon saa euroja kulumaan jos ostaisi jokavuosi kaikki tex julkaisut?
Ite ostan vain maxit ja albumit, tilatun normi texin lisäksi.
-
Kuinkas paljon saa euroja kulumaan jos ostaisi jokavuosi kaikki tex julkaisut?
Ite ostan vain maxit ja albumit, tilatun normi texin lisäksi.
Ihan kiitettävästi. Minä ostan kaikki suomenkieliset julkaisut. Tuleeko niitä 42 vuodessa :) Ei tule yhtään liikaa!
-
Jääköhän Zagorin yhteisseikkailu tyystin julkaisematta ::) ???
Joskus aikoinaan oli käsitys kaikki mitä julkaistaan saapasmaassa päätyy kioskien/&kirjakauppojen hyllyyn täälläkin mutta ei taida olla enää niin..
-
Käsittääkseni Egmontilla ainakin oli joitakin aikomuksia Zagor-tarinan suhteen. Sitä on kuitenkin vaikea sovittaa nykyiseen julkaisuohjelmaan. Lisäksi asiat muuttuvat koko ajan; nythän näitä on tullut jo toinenkin ja kaiken lisäksi nuoren willerin sarja loppuu joskus lähitulevaisuudessa. Jos olisin Egmont, en hätäilisi. Mielestäni paras ratkaisu julkaista nämä 'specialet' olisi sitten lopuksi, kun sarja on muuten tullut päätökseensä.
Noita muita julkaisemattomia on iso liuta Texin lyhäreitä ja Italian kesäiset bis-numerot, jotka nekään eivät mahdu nykyiseen julkaisuohjelmaan. Itse olisin sitä mieltä, että saisivat perussarjassa julkaista mieluummin noi bis-numerot, ja jättää värilyhärit entistäkin vähemmälle, koska niitä ei muutenkaan kaikkia julkaista ja myös siksi, että niiden painojälki Suomessa on viime aikoina ollut monesti ihan hanurista. Jos näin tehtäisiin, niin ongelmana olisivat enää nuo lyhärit, ja ehkä joskus, jossain optimaalisessa ja ihanassa tilanteessa, niistä saisi erikoisjulkaisun tai pari kasatuksi. En kyllä enää usko Egmontin sorvaamien erikoisjulkaisujen ilmestymiseen. Mutta kuten sanoin, asiat muuttuvat koko ajan.
-
kaiken lisäksi nuoren willerin sarja loppuu joskus lähitulevaisuudessa.
Onko nuori willer jo loppunut Italiassa? Jos on niin paljonko suomeksi on julkaisematta? Kaikki tähän mennessä ilmestyneet on hyllyssä mutta yhtäkään en ole ehtinyt vielä lukemaan. Voisi lukea sitten koko sarjan kerralla jos tuo on loppumassa
-
Joku uutinen oli, että se lopetettaisiin lähitulevaisuudessa, mutta ei se vielä ole loppunut.
-
Joku uutinen oli, että se lopetettaisiin lähitulevaisuudessa, mutta ei se vielä ole loppunut.
Spekulaatio lähti siis siitä, että Mauro Boselli kertoi Youtube-haastattelussa ajattelevansa että sarja olisi hyvä lopettaa noin sataan numeroon ja tapahtumana Texin ja Lilythin avioliittoon.
Italiassahan mennään nyt lokakuussa numeroa 72, joten ainakin pari vuotta olisi vielä sarjaa jäljellä. Suomi tulee reilun vuoden vielä siitä sitten perässä, eli ihan heti ei ole materiaali loppumassa.
Mitään varmuuttahan tämän päättymisestä tiettyyn numeroon ei siis ole, vaan yksi lopettamispohdinnan syy oli esimerkiksi Bosellin ikä, sekä mahdollisen jatkajan puuttuminen. Jos jatkaja löytyy parin vuoden aikana, tai Boselli päättääkin että tarinaa voidaan kirjoittaa pidemmälle, niin ainahan sarja voikin jatkua.
Toki Tex esim. liittyy rangereihin pokkarissa#70 ja aletaan lähestyä Texin ”normaalitilaa” pikkuhiljaa. Vaikka Boselli näkeekin Lilythin kanssa avioitumisen päätepisteenä nuoruustarinoille, niin olisihan sarjassa mahdollisuus silti käsitellä perussarjaan jääneitä aukkoja vielä tämän jälkeenkin. Eriasia varmaan onkin, että halutaanko vaikkapa Lilythin kuolemasta tehdä uusintatarinaa, ja sen jälkeen seurata yh-isä Texin seikkailuja pienen Kit Willerin kanssa. Nämä tarinathan Tex jatkumosta vielä puuttuvat :D
-
JOS nuoruussarja päättyisi suhteellisen pian, sitä olisi mukava kerätä kun sillä on selvät ja ”inhimilliset” rajat. Texin perussarja on hirveän laaja kokonaisuus, joka vielä laajenee koko ajan.
-
Eriasia varmaan onkin, että halutaanko vaikkapa Lilythin kuolemasta tehdä uusintatarinaa, ja sen jälkeen seurata yh-isä Texin seikkailuja pienen Kit Willerin kanssa. Nämä tarinathan Tex jatkumosta vielä puuttuvat :D
Etukäteistuntumalta tuollainen konsepti ei niin suuresti innosta. Naimisissa oleva&yksinhuoltajateks olisi varmasti vähemmän rämäpäinen ja kiinnostava hahmo kuin nykyinen nuori "hulttio". En muistaakseni pahemmin perustanut kit willeristä klassikkoseikkailuissa kun hän oli/on ~16 ikäinen.
-
Suomenkielisten Tex-julkaisujen määrä lähestyy kunnioitettavaa 1.500 kappaleen rajapyykkiä!
Tällä hetkellä määrä on 1488 kpl tekemäni excel-taulukon mukaan.
Lähetin viestin 10.10. Story House Egmont Oy Ab:lle ja alla vastaus:
"Kiitos palautteestasi ja aktiivisesta Tex Willerin seurannastasi! Tex Willerin toimituksemme oli tietoinen tästä ja tulemme juhlistamaan merkkipaalua sosiaalisessa mediassa ainakin jonkinlaisen kilpailun merkeissä"
-
Periaatteessahan Kitin nuoruusaikaa (syntymästä johonkin ~16-17 vuotiaaksi asti, jolloin taisi liittyä Texin ja muiden mukaan seikkailuihin) on alkuperäisissä tarinoissa käsitelty vain jossain kahdessa tarinassa, ellen ihan väärin muista. Saisihan tuoltakin ajalta varmaan Nuoreen Tex Willeriin materiaalia.
Mutta toisaalta ellen taas väärin muista, siitä on aikaa kun viimeksi lukenut näitä alkupään tarinoita, eikös Texillä sanottu olevan tuona aikana aika rauhallinen jakso elämässä Kitin perässä katsomassa... rangereistakin taisi jäädä väliaikaisesti "eläkkeelle". Niin ehkä se avioliitto Lilythin kanssa (kirjasto-sarjassa taisi olla osassa 4) olisi ihan sopiva päätös nuorelle Texille.
Ehkä noin ~1200 normisarjan alkupään tarinoiden sivun kanssa (4 kirjastoa x 300 sivua) tulisi "päällekkäisyyksiä", joihin voisi nuoressa Texissä upottaa joitakin tarinoita väliin.
-
Huomasin taulukossani virheen, koska Neljä kostajaa Maxi-Texi oli jäänyt siitä pois.
Tämä tarkoittaa sitä, että 1500. Tex tuleekin jo tämän vuoden aikana.
Itseasiassa tällä viikolla tullut Tex 16/2024 taitaa olla tuo 1500 suomenkielinen Tex
Suomenkielisten Tex-julkaisujen määrä lähestyy kunnioitettavaa 1.500 kappaleen rajapyykkiä!
Tällä hetkellä määrä on 1488 kpl tekemäni excel-taulukon mukaan.
Itse asiassa oikea määrä onkin 1489 kun
otetaan huomioon, että tarrakirjasta julkaistiin sekä kovakantinen että pehmeäkantinen versio.
Tänä vuonna julkaistaan vielä seuraavat Texit Egmontin julkaisukalenterin mukaan:
Nuori Tex Willer 10-2024
Tex Willer 13-2024
Tex Willer Kirjasto 76
Tex Willer Maxi-Tex 48
Tex Willer 14-2024
Nuori Tex Willer 11-2024
Tex Willer Kronikka 04-2024
Tex Willer 15-2024
Nuori Tex Willer 12-2024
Tex Willer 16-2024
Tekee yht. 10 kpl joten päästään lukemaan 1499
-
Avovaimo tilasi synttärilahjaksi gubelle Wix Tellerin. Which was nice. Unohdin sen kaupassa ja ostin vahingossa saman numeron jonka sain postiluukusta tänään. Which was not nice. Wanha kunnon weteraani Ticci oli pukoissa pitkästä(?) aikaa. Noin yleensä tykkään nykyisin etenkin kuvituksen puolesta Nuoresta Wix Telleristä (hienoa, nimenomaan hienoviivaista tarkkaa, historiallista työtä usein) mutta kyllähän Ticcin vauhdikkaassa hiukan vapaammassa piirrosjäljessäkin on omat puolensa.
-
Oliko mukana pihvin syöntiä? ;D
-
Hitto, ei muuten ollut pihvejä!
-
Olenko oikeassa, että 2009 vuosikerta taitaa olla ensimmäinen tuossa uudessa, hieman isommassa lehtiformaatissa? Ja ilmeisesti myös parempilaatuisia tuosta eteenpäin. Joitakin 2000-luvun ensimmäiseltä puoliskolta olevia irtolehtiä löytyy, niissä paperi on semmoista äänekkäästi rapisevaa esimerkiksi sivua käännettäessä, ja liimauksetkin tuntuvat pettävän helpommin, kun taas muutama 2009 vuoden lehti löytyy ja ne vaikuttaa paremmin aikaa kestäviltä.
Ja ilmeisesti myös seuraava vuosikerta, 2010, on viimeinen vuosikerta jossa julkaistu vanhoja tarinoita uusintoina, siitä eteenpäin vain uusia tarinoita 16 numeroa vuodessa.
Mietin että jos joskus alkaa perussarjaa keräämään, niin voisi varmaan olla hyvä aloittaa tuosta 2009 alkaen, niin sen takia kun varmaan lehdet yleisesti parempikuntoisia, kuin myös siksi että en tykkää noista uusinnoista syltättynä perussarjaan mihin sattuun väleihin. Mieluummin lukee niitä kronologisessa järjestyksessä Kirjastosta, kun niissä kaiken lisäksi on jonkinlaista tarinajatkumoakin, toisin kuin nyky-Texeissä joissa aika selkeästi tapahtuu "päällekkäin" kaikki tarinat.
-
Kirjastossa jo julkaistuja tarinoja on tullut numeroissa viimeiseksi 2010:6-8.
Muut kirjastoissa jo julkaistut
2009: 1,11,12
2008: 1,16
2007: 16
2006: 1, 10-12
2005: 1,16
2004: 1-4,16
2003: 4-7
2002: 1,6,7
2001: 1,16
2000: 1,16
1999: 1,2,16
1998: 11,12
1984:1- eteenpäin lähes kaikki numeroon 1986:8 julkaistu kirjastoissa.
1971:1- 1976:6 ja muita hajanumeroja 1977-1982 kirjastoissa (2028 on kirjastoissa julkaistu kaikki 70-luvun normi texit ja 2031 lopussa kaikki numeroon 8/86 saakka. Vähän liian paljon tuli kronikoiden myynnissä ennakoitua ja vasta kuuden vuoden päästä on taas kaikki tex tarinat jossain muodossa hyllyssä)
Tex liuskat julkaistu kirjastoissa
Maxit texit 2,3,11,13,16,20,22,28 ja seuraavaksi 18 julkaistu kirjastoissa.
Välissä on myös paljon normi texejä jotka on julkaistu uudelleen suuralbumeissa, maxeissa tai joustokantisissa.
Jos haluaa kerätä täysin ilman uusintoja niin 2011 alkaen se onnistuu ja aikaisemmista vuosikerroista valikoiden
-
Olenko oikeassa, että 2009 vuosikerta taitaa olla ensimmäinen tuossa uudessa, hieman isommassa lehtiformaatissa?
Itseasiassa ensimmäinen vuosikerta isossa formaatissa oli v. 2007.
Egmont lähetti Tex:in tilaajille oheisen lipuskan, jossa ilmoitetaan pokkarin koon suurenemisesta.
-
Itseasiassa ensimmäinen vuosikerta isossa formaatissa oli v. 2007.
Okei, kiitoksia. Katselinkin tuossa Bonellin sivuilta eri julkaisuja ja vertasin kansikuviin tuolta Perunamaa.net sivustolta jossa listattu suomalaiset Texit.
Huomasin että Italian jo loppunut erikoissarja "Almanacco del West" on Suomessa julkaistu tässä 2000-luvun puolella. Kaikki muut kansikuvat löysin, mutta en yhtä. Onko tätä tarinaa ikinä julkaistu?
https://shop.sergiobonelli.it/scheda/2612/Almanacco-del-West-1998.html
Edit: Nimen perusteella taitaa olla 13-14/2009, kansikuva vain eri.
-
Posti olikin mukava ja toikin jo tänään ensi viikolla ilmestyvän numeron. ;D pääsee tutustumaan Seijaksen taiteeseen viikonlopun aikana.
-
Posti olikin mukava ja toikin jo tänään ensi viikolla ilmestyvän numeron. ;D pääsee tutustumaan Seijaksen taiteeseen viikonlopun aikana.
Joo sama homma, tänään tuli! Ihan kiva tarinan aloitus.
-
Onko tietoa tänävuonna julkaistavista Tex kirjoittajista/piirtäjistä?
Viime vuonna oli useampikin hyvä tarina.
-
Eilen tuli luettua tarina Winnipeg 16.2015-2.2016. Eli Jack Thunderin paluu ihka ensimmäistä kertaa. Ensinnäkin täytyy kyllä kehua Fontin taidetta tässä. Mies ilmeisesti panosti kuviin ja oli selvästi innostunut tarinasta. Tunnelman luonti, varjostukset jne...Ja itse Thunder näytti tosi creepyltä. Tarinastakin pidin kyllä. Toki ensimmäinen Seitsemän tappajaa 13-15.1999, oli toki parempi. Mutta kyllä Thunderkin jatko tarinan ansaitsi. Oli aika yllättävää, miten Carson veti Texiä dunkkuun seottuaan kaasusta siellä kellarikäytävissä. Sellaista en muista sarjassa aiemmin käyneen, että toinen kaveruksista mätkii toista. Kid Rodelon takin kääntö lopussa ehkä vähän hämmensi. Luulin että olisi ollut loppuun saakka liitossa Thunderin kanssa, mutta yhä käänsi takkinsa ja pelastikin Kitin ja Carsonin ansasta. Toki ei ole ensimmäinen ''konna'' sarjassa, joka pelaa täysin kaksinaamaista peliä.
Missähän tarinassa Kid Rodelo haavoittui ja joutui pyörätuoliin. Pitäisi hankkia sekin hyllyyn. Winnipeg tarinassa ei tainnut olla mitään viittauksia sen tarinan numeroihin, en ainakaan hoksannut. Ehkä myös jonkinlainen takauma tarinan alussa olisi voinut kertoa mitä aiemmin oikein oli tapahtunut, kun sen aiemman tarinan tapahtumat olivat selvästi vahvasti sidoksissa tähän juttuun, kuten myös Dallasin hahmo sekä miehensä Mike Foster.
-
Tulipa luettua kirjasto 23-24 tarina Salamurhaaja pitkästä aikaa, ei mitään muistikuvaa ollut tarinasta. Mutta pakko sanoa että ei ihan heti toista tarinaa tule mieleen jossa Tex toimisi yhtä röyhkeästi ;D, tuntuu suorastaan nauttivan "roiston" roolistaan täysin palkein. Tarina oli kyllä viihdyttävä ja yllätyksellinen loppuun asti.
Lisäksi alussa ranger-everstille annettu lupaus "kukaan ei saa tietää että olemme rangereita" ei tainnut pitää kun lopussa kävellään kadulla koko poppoolla tähdet komeasti rintapielessä ;D.
-
Eilen tuli luettua tarina Winnipeg 16.2015-2.2016.
Missähän tarinassa Kid Rodelo haavoittui ja joutui pyörätuoliin.
Ensinnäkin mainittava että hieno tarina tuo Winnipeg. Ihan 2010-luvun parhaita, vaikka harvoin tuosta puhutaan.
Edeltävä osa, hyvä sekin, on numeroissa 9-11/2014 (Yuman vanki, myöskin Font/Boselli).
Ja Dallas ja Foster tekivät paluun pari vuotta sitten hienossa tarinassa Kadonneita laivoja etsimässä 5-8/2022 (Bruzzo/Boselli). Sekin ehdottomasti hyllyyn, vaikka vähän löyhemmin jatkumoon kuuluukin.
-
Winnipeg on kyllä hyvä, kiinnostavia juonenkäänteitä riittää ja ripaus salamyhkäisyyttäkin. Pidän silti Yuman Vankia hitusen parempana ja ilman muuta kannattaa opukset haalia. Pokkarissa #9/2014 josta yuman vanki alkaa on El Supremon loppu ja jos/kun Hermanilta tuo seikkailu uupuu myös niin ehdottomasti hankkimisen arvoinen. 201* yksi parhaimmistoa.
-
Winnipeg on kyllä hyvä, kiinnostavia juonenkäänteitä riittää ja ripaus salamyhkäisyyttäkin. Pidän silti Yuman Vankia hitusen parempana ja ilman muuta kannattaa opukset haalia. Pokkarissa #9/2014 josta yuman vanki alkaa on El Supremon loppu ja jos/kun Hermanilta tuo seikkailu uupuu myös niin ehdottomasti hankkimisen arvoinen. 201* yksi parhaimmistoa.
No nuokin voisi kyllä hankkia. Ei löydy kokoelmistani. Ostin tuon Winnipeg tarinan sekä Syvyyksien käärmeihmiset eräästä Oulun divarista viimesyksynä syysloma reissulla. Viimeksi mainittu on vielä lukematta. Ja ehkä tuo vuoden 2022 Kadonneet laivat juttu myöskin olisi hankinnan arvoinen.
Kyllähän noita laatutarinoita tuntuu edelleenkin Texeissä ilmestyvän tietyn väliajoin. Kuten nyt menneen viimevuosikerrankin tarinat. Niitäkin tullut irtonumeroina hankittua. Muuten en tilaile tai ostelekaan kaikkia Willereitä säännöllisesti. Vähän liikaa butjetilleni, ja ei taho hyllytilat riittää. Mutta juurikin näitä parhaimpia tarinoita 2010 ja ehkä 2020-luvulta voi ostaa. Sekä joitain suuralbumeita.
-
Kun Tex suostuttelee jotain onnetonta kertomaan tietonsa, melkein aina mainitaan hampaiden menettäminen tai säilyttäminen. Ei purukalusto ollut näin usein kuulusteluissa puheena aikoinaan vai ehkä muistan väärin ja jostain syystä olen vasta hiljattain alkanut kiinnittää asiaan huomiota ???
-
En muista kans, että ennen olisi niin paljon puhuttu hampaista kun Tex on vedellyt jotain tyyppiä turpiin. Nykyään on enemmän puhetta hammaskalustosta. ;D
-
Luin tuossa viikonloppuna vuoden 2009 Tex-pokkareita. luin pokkarin 2, joka jatkuu. Tarina ei jatkunutkaan numerossa kolme (apua!), vaan vasta numerossa viisi! Aika harvinaista, että tarina ei jatkukaan seuraavassa numerossa. 90- ja 2000-luvun liuska-ajan tarinauusinnat saattoivat tehdä näin.
-
Luin tuossa viikonloppuna vuoden 2009 Tex-pokkareita. luin pokkarin 2, joka jatkuu. Tarina ei jatkunutkaan numerossa kolme (apua!), vaan vasta numerossa viisi! Aika harvinaista, että tarina ei jatkukaan seuraavassa numerossa. 90- ja 2000-luvun liuska-ajan tarinauusinnat saattoivat tehdä näin.
Lieköhän ollut jokin toimituksellisiin syihin liittyvä häiriö / hätäratkaisu kun muistaakseni vielä kakkosnumerossa sanottiin normaalisti että jatkuu seuraavassa numerossa. En kyllä muista vastaavaa itsekään, lukuunottamatta nuita liuskojen uusintoja. Varmaan tilaajat ollut ihmeissään tuohon aikaan kun kolmososa on tippunut postiluukkuun ;D
Kyseinen tarina on muuten yksi suosikkejani / parhaiten mieleenjääneitä, kun pikkupoikana ensi kertaa sen lukenut ja seuraavana yönä keskiyön aave tuli uniin ;D.
-
Lueskelin tässä tätä ketjua taaksepäin hyvän matkaa, välillä tuli vastaan ihan mielenkiintoista keskustelua ja siitä innostuneena päätin kirjoittaa oman pikku (tai ehkä pidemmänkin) pohdinnan omista mielipiteistä. Olisi mukava saada tähän vastauksiakin ja muita näkökulmia.
Näin alkuun, näkee että jotkut vanhemmat lukijat muistelee kaiholla "vanhoja hyviä aikoja" ja ovat ärsyyntyneetkin esimerkiksi Bosellin viimeaikoina tekemistä ehkä suuristakin muutoksista ja "uusista tuulista", toiset taas sanovat että tämä on juuri sitä mitä Tex nykyään kaipaa. Onhan lehteä julkaistu jo kohta 80 vuotta. Itsekään en kaikkea ihan nikottelematta niele, mutta tykkään kyllä yleensä todella paljon Bosellin tarinoista, kun taas juurikin jotkut alkupään Bonelli-Galep klassikot eivät iske ihan yhtä hyvin. Toki ensimmäisissä tarinoissa liuskaformaatista johtuen tarinoiden pituus ja rakenne poikkesi nykyisestä suuresti.
Sitten itse kun edustan nuorempaa sukupolvea ja arviolta 1985-2006 vuosien tarinat melkein kokonaan vielä lukematta (uudemmat ja erikoisjulkaisut nykyään löytyy itseltä, vanhemmat lukenut kirjastosta värikirjastosarjasta), niin kun miettii parhaita lukemiani Tex tarinoita, juuri Bosellin tarinoita nousee tosi paljon esiin.
Tykkään myös (sen verran kun vuosikausia jatkuva sarja antaa myöten) tietynlaisesta kronologiasta ja hahmokehityksestä tarinoissa. Jos hahmot ja tarinat noudattaa vuosikymmenestä toiseen (70+v ajan!) tiettyjä tarkkoja raameja ja pysyy ihan samanlaisina, niin voisi kuvitella että johan siinä alkaa niin tarinaideat loppumaan käsikirjoittajalta kuin mielenkiinto lukijaltakin jos tarinat toistaa itseään.
Nuori Tex Willer on omasta mielestä ihan loistava veto Bosellilta ja odotan innolla miten hän (uskoakseni ja toivottavasti) sitoo Texin sissällissota-ajan mukaan tähän jatkumoon ja tuo nuoruusajan Texin saagan selkeisiin rajoihin (alkuaikojen rämäpäisestä kostajasta rangeriksi, sisällissotaan, avio ja Kitin syntymä). Tykkään myös (etenkin Bosellin harjoittamasta, vaikka tekihän sitä etenkin hahmojen osalta paljon jo G.L Bonellikin aikoinaan) historiallisten tapahtumien ja henkilöiden esittämisestä, kunhan noissa tapauksissa myös pysytään pääosin historian puitteissa eikä kirjoiteta historiaa uusiksi.
Sitten haluan vielä puhua näistä toistuvista sivuhahmoista - muistaakseni enimmäkseen taas juurikin Boselli on ihan viime vuosina tuonut takaisin monia toistuvia konnia, (Mefisto, Yama, Proteus, Mestari, Musta Tiikeri...) mutta toisaalta myös kiistattomasti tappanut pois useamman näistä. Siksi toivoisin että saataisiin pikkuhiljaa ehkä joku uusi mielenkiintoinen, pidempiaikainen konna täyttämään tämä syntynyt "tyhjiö".
Toisaalta taas toivoisin isompaakin roolia näille aidan toisella puolella oleville toistuville sivuhahmoille. Otetaan nyt esimerkiksi vanha kunnon San Franciscon poliisipäällikkö Tom Devlin: mies on ollut mukana aika monessa tarinassa ja aina kehutaan kuinka loistava poliisipäällikkö hän on. Mutta onko Devlin loppupelissä tarinoissa antanut kyvyistään paljoakaan näyttöä? Aina Tex ja Carson tulevat poimimaan kuumat nauriit tuhkasta ja poliisipäällikkö nähdään lähinnä tuhoamassa pihviä loppuratkaisun jälkeen (ehkä vähän kärjistäen, mutta pointti varmaan tuli selväksi). Mielestäni vain siksi että lehden nimi on "Tex Willer" ei satojen tarinoiden jatkumossa kaiken tarvitse aina pyöriä Texin ympärillä ja Texin saada viimeinen sana "pahisten" kanssa (vaikka tästäkin on joitakin poikkeuksia). Nythän viime vuosina ON kokeiltu jopa ihan Texittömiä tarinoita muutaamaan otteeseen, mutta taitavat lähinnä olla alimittaisia lyhäreitä mihin ei vielä kovin iskevää juonta ehdi saada aikaiseksi.
Enkä siis sano että pitäisi välttämättä saada ihan Texittömiä tarinoita, mutta muutkin hahmot voisivat välillä saada enemmän roolia. Esimerkiksi Carsonkin tuntuu surullisen usein kuvattavan vain "vanhana hölmönä ukkelina" joka on mukana vain siksi, että hänen ihmettelynsä avulla saadaan korostettua lukijalle Texin yli-inhimillistä ajatuksenjuoksua.
UGH!
-
Kuten itse sanoit, Tex on jatkunut jo usean vuosikymmenen ajan. Siinä välissä on ehtinyt syntyä monta uutta lukijapolvea ja vastaavasti aika monta on jo ehtinyt kuolla pois. Samaan tahtiin tekijäkaarti on vaihtunut. Olen sitä mieltä, että se ajanjakso, jolloin itsekukin on Texin tutustunut, on juuri sitä oikeaa aikaa. Edustan jääräosastoa, mutta en ihan sieltä syvimmistä alhoista, sillä ensimmäiset liuska-Texit sain käsiini vasta aikuisena 1990-luvulla. Olen kuitenkin sitä koulukuntaa, että Tex oli parhaimmillaan, kun Italiassa julkaistiin Texit 100-200, jotka Suomessa on julkaistu suunnilleen vuosina 1973-82. Tässä nyt on tietenkin sitä nostalgiakerrointa, koskapa Texiä aloin lukea 1970-80 -lukujen taitteessa. Mielestäni sarjan käsikirjoittaja G. L. Bonelli oli tuolloin parhaimmillaan ja nykypäivään verrattuna hyvin niukka kuvittajakaarti oli silkkaa timanttia. Tarinat muuttuivat elokuvamaisiksi ja huonoja seikkailuja ei tuona aikana juurikaan julkaistu. Tietenkin on aina poikkeuksia; nythän oli juuri Tex-kirjastossa Muzzin kuvittama tarina Texas Bill (muistaakseni...), ja totesin lukiessani, että onpas tämä huono. Siinä tarina sai kyllä repäisevän alun ja klassikon ainekset olivat käsissä. Mutta sitten kaikki tukahtui turhaan jaaritteluun ja tarinalta loppui happi. Eikä se Muzzin kehno kuvitus yhtään auttanut asiaa.
Jokaisella saa ja pitääkin olla omat suosikkinsa, mutta se ei johda mihinkään, jos kaikki nähdään mustavalkoisena huippu - ihan paska -akselilla. Harmaan sävyjä löytyy aina. Mieltymyksistäni kertoo jotain se, että edelleen luen ihan innoissani uusimmatkin Texit. Boselli on erinomainen kirjoittaja, mutta koska ajat ovat mitä ovat eli sarjakuvan suosio laskee ja Texinkin lukijakunta on murto-osa entisestä, niin määrän on täytynyt ajaa laadun edelle. Tämä tietenkin näkyy sarjan tasaisuudessa. Niitä huonojakin tarinoita, jotka aiemmin mielestäni pitkälti loistivat poissaolollaan, tulee harmittavan usein. Eikä pelkästään Bosellilta, vaan muiltakin kirjoittajilta. Vielä enemmän tason vaihtelu näkyy kuvituspuolella: viimeisen 20 vuoden aikana on tullut järkyttävä määrä uusia kuvittajia, ja eiväthän he nyt toki kaikki voi olla mestariluokkaa. Kiire ja määrä ovat ehkä nostaneet Bosellinkin huonoimmat puolet esiin: ensinnäkin se, että ideasta kuin ideasta pitää lypsää kaikki mahdollinen niin, että tuoreus katoaa. Jossain vaiheessa ne olivat ne jatkuvat takautumat ja seuraavaksi aidot historian tapahtumat ja henkilöt. Ja kaikkein eniten kritisoin sitä, että Sergio Bonellin kuoleman jälkeen piti heti marssittaa kaikki superkonnat framille. Sitä kansa tahtoi. Osa näistä tarinoista oli kaiken lisäksi kehnoja, jotkut vakkarifanit kyllästyivät (etenkin viimeisimmän Mefiston aikana) ja ennen kaikkea se lukijatoive on nyt kertalaakista täytetty, joten mitäs seuraavaksi? No, nämä horjahdukset eivät tietenkään vie pois sitä tosiasiaa, että viimeisen 30 vuoden aikana Boselli on vastannut valtaosasta sarjan nerokkaimmista tarinoista.
Sanon monesti mielelläni, joskus ihan piruuttanikin, että ennen oli paremmin. Texin kohdalla sitä ei kuitenkaan kannata sanoa - ainakaan juuri nyt ;). Jos joskus uusimmat tuotokset sylettävätkin, niin ne vanhat omat suosikit pysyvät ja niiden pariin voi aina palata. Jokainen uusi hyvä tarina, jollaisia onneksi edelleen tulee, lisäävät kuorrutusta kakun päällä, joten ihan objektiivisesti on sanottava, että jokainen uusi Tex-vuosi on se paras Tex-vuosi.
-
Sanon monesti mielelläni, joskus ihan piruuttanikin, että ennen oli paremmin. Texin kohdalla sitä ei kuitenkaan kannata sanoa - ainakaan juuri nyt ;). Jos joskus uusimmat tuotokset sylettävätkin, niin ne vanhat omat suosikit pysyvät ja niiden pariin voi aina palata. Jokainen uusi hyvä tarina, jollaisia onneksi edelleen tulee, lisäävät kuorrutusta kakun päällä, joten ihan objektiivisesti on sanottava, että jokainen uusi Tex-vuosi on se paras Tex-vuosi.
Niin ja nykyään Suomessa ilmestyy 42 Willeriä vuodessa (16 pokkaria, 12 Nuorta Willeriä, 5 kirjastoa, 4 kronikkaa, 2 Maxia, 2 värialbumia ja 1 suuralbumi) ja hyvä niin. 2000-luvulla Texien määrä on lisääntynyt kiitettävästi. Pakostakin on mukana myös hyviä Texejä. Muutenkin mielestäni ne surkeat Willerit puuttuvat. On erinomaisia, hyviä ja tyydyttäviä tarinoita. Lisäksi on valinnanvapaus, mitä Texejä ostaa ja keräilee. Joku ostaa vain tietyt Willerit, minä ostan kaikki suomenkieliset julkaisut. Just, aina on myös kiva lukea uudelleen niitä vanhoja julkaisuja. Kronikka ja kirjasto pakostakin saa aikaan sen, että lukee vanhoja tarinoita.
Saisivat vielä julkaista ne Italiassa julkaistut tarinat, joitta ei ole julkaistu Suomen sarjoissa.
-
Nyt sain sitten hankittu vuoden 2023 vuosikerran, Mefisto jutut oli jo luettu aikaisemmin, seuraavat värikuvat laitettiin hyllyyn suoraan, numero kuudesta alkoi taas mv, mahtavaa päästä lukee uusia lehtiä melkein kahden vuoden odotuksella. :) vuoden 2023 sidonta on kyllä heikkoa tasoa, ei tule olemaan pitkäikäisiä luettavia.. Varmasti muutaman kerran kun lukee on sivut irti. On palattu vuoteen 1971.pieni pieni pyörii. Onkohan 2024 vuosikerta samallaista.
-
Yksi asia alkoi mietityttää, onkohan missään Tex sarjassa, Tex hävinnyt lopullista taistelua. ???
-
Yksi asia alkoi mietityttää, onkohan missään Tex sarjassa, Tex hävinnyt lopullista taistelua. ???
Jaa kovia vastustajia on ollut, mutta en muista että olisi ollut lopullista häviötä.
-
Yksi täpärimmistä tilanteista on ilman muuta Kanadan kapinallisissa kun Big"Mauri"Bear valmistautui laittamaan lyijykarkkeja Texiin& Brandoniin ja apu saapui yllättävältä taholta Petturi-donovanin muodossa.Tuossa ei olisi omin keinoin ollut pienintäkään selviytymisen mahdollisuutta. Toinen liki yhtä lähellä tilanne oli Mustan Tiikerin kolmannen tarinan loppu missä poliisit auttoivat Texiä erittäin vaarallisessa tilanteessa. Tosin tätä hieman valkopestiin tiikerin viimeisessä seikkailussa ettei teks ehkä ihan niin avuton ollutkaan ;D :P
-
Tulipa luettua kirjastoista hiljattain Mefisto-tarinat Mefiston kapina ja Murhenäytelmä viidakossa. Tunnelma on kyllä todella erilainen näissä kahdessä peräkkäisessä osassa. Ensimmäisessä osassa Tex ja muut tuntuvat ihan tosissaan pelkäävän Mefistoa kuollakseen ja ryhtyvät kaikkiin varotoimenpiteisiin.
Murhenäytelmä viidakossa -tarinassa taas ihan päinvastoin. Kaverukset eivät tunnu pelkäävän Mefistoa ollenkaan ja lähtevät rehvakkaasti perään, kun taas Mefisto itse näkee painajaisia ja panikoi kun saa tietää Texin olevan tulossa.
Muutenkin Mefisto itse tuntuu olevan selvästi pääosassa eikä Texiä ja kumppaneita paljoa edes nähdä eivätkä tee tarinassa paljoakaan. Pieni laivatappelu kahden mustan kanssa ja kärhämä baarissa, ja lopussa Mefiston linna ammutaan sotilaiden tykkitulella matalaksi.