Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => Aiheen aloitti: VesaK - 08.08.2006 klo 11:36:47
-
Klaffivirhe = hahmon asennon, lavasteiden tms. luonnoton muuttuminen / katoaminen kesken ajallisen ja kuvallisen jatkumon. Ts. piirtäjän moka. Tässä yhdeydessä myös käsikirjoittajan epälooogisuus. Aiheesta on keskusteltu ketjussa Sarjakuvatapaamiset Turussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1493.300)
Omalle kohdalle osui ensimmäisenä tarkasteltavaksi sillä silmällä Tintti kuun kamaralla.
Puuttumatta juonen faktoihin, jotka vaikka lienivätkin aivan ajanmukaisia 1950-luvun alussa, on koko seikkailu Päämääränä kuu / Tintti kuun kamaralla lähempänä Jules Verneä kuin NASAn ohjekirjoja.
Mielenkiintoista on silti, miten:
1. Muut matkalaiset ovat työhaalareissa koko matkan ajan, mutta Tintti ja Haddock vaihtavat "siviileihin" sivulla 11. Olisiko Haddockin känniavaruuskävely säikyttänyt heiltä molemmilta huonot housuihin, ja kun ei pesukonettta kuulu Tuhatkaunon avaruusrakettiin, niin...
2. Dupond/t:in viikset toipuvat ensimmäisenä friikihköstä kemikaali-flashbackista (ks. Mustan kullan maa), joka poliisikaksikolle aiheutuu kesken matkan.
3. Paluumatkan nykivyys. Sen kestoksi ilmoitetaan aluksi neljä tuntia! (Tarkoittaa keskinopeudeksi 96100 km/h.) Sivulla 56 valvomon Baxter ilmoittaa: "Matkaa on jäljellä enää 80.000 km. Siihen kuluu tuskin puolta tuntia enempää..."
Seuraavalla sivulla valvomo ilmoittaa jäljellä olevan enää 10.000 km, ja sivulla 59, kun matkaa on alle 1000 km, valvomo toteaa raketin laskeutuvan parinkymmenen minuutin kuluessa.
-
Sarjakuvia lukiessa en jostain syystä usein laita noita merkille. Joskus Elfquestissa taisi haltialla kerran olla viisi sormea (Wendy Pinin haltiat ovat nelisormisia). Omiin juttuihin noita sen sijaan eksyy. Mm. yhdessä pätkässä äijällä on toisessa kädessä sormus, joka vaihtaa paikkaa kädestä toiseen jotakuinkin joka sivulla.
-
Blueberry-albumissa "Viimeinen kortti" Blueberrry sanoo tulleensa aseettomana tapaamaan "El Tigreä" hotellihuoneeseen. Kuitenkin hänellä näkyy revolveri vyöllä.
-
No jaa, krapula-aamut ne on animaattoreillakin (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/fingers.jpg)...
-
No jaa, krapula-aamut ne on animaattoreillakin (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/fingers.jpg)...
Menee hitusen off-topiciksi - tässä sarjassa ei nähdäkseni ole yhtään klaffivirhettä - mutta pakkohan tää on tuoda esiin ku animaattoreiden krapula-aamuista puhutaan:
(http://www.kaltsu.net/roina/working-here.jpg) (http://www.kaltsu.net/roina/working-here.jpg)
<3
-
Ihme että kethu saa olla näinkin rauhassa, eritoten kun Tertsillekin tulee BoDoï.
Siellähän on oma (yleensä) aukemansa juuri klaffivirheille. Lämmittää sydäntä kun näkee että esim Tardilta, Tabarylta ja kumppaneiltakin joskus ajatus katkeaa ja lopputulos päätyy painotuotteeseen.
-
Musta on tuntunut hieman huijaukselta näyttää täällä BoDoin klaffivirheitä. Enhän mä ole niitä itse bongannut!
Mainitaas kuitenkin yksi herkkupala:
Jos muistan oikein niin Serenadi neljälle daltonille -albumissa on Daltonien perään kiiruhtava viiksekäs meksikolainen saanut kaksi vasenta jalkaa!!
tekevälle sattuu.
Tarkistan illalla kotiin päästyäni, että onko tuo moka "Serenadissa" vai jossain muussa Lucky Luke -albumissa.
-
Jo kersana ihmettelin Blueberry-albumissa "Kohtalokas kaivos" sillanylityskohtauksessa, että siirtyykös se vuori ihan oikeasti Blueberryn oikealta puolelta vasemmalle (tai päinvastoin). Vai pitäisikö sanoa Zoom kuukauden seikkailu: Navaho -albumissa.
Pahin klafffivirhe ikinä johon olen törmännyt.
-
Takavuosina Tähtivaeltajassa oli Vernes-Vance -tuotantoinen Bob Morane -albbari päässyt oikein "kalkkunalla on asiaa" -palstalle. Hirmuliskojen temppeli -teos onkin oikein klassikko klaffivirheiden alalla, kiitokset Vesa Sisätölle, joka antaumuksella listasi suurimman osan obuxen järjettömyyksistä. Esim. Bob meinaa iskeä pahista kiväärintunkilla, mutta kuvassa vippaakin tätä kivellä niskaan. Kyseessä ei ole suomentajan virhe, vaikka niitäkin on.
Hiljattain ryhdyin keräämään "Bob Moran" -kirjoja, ne ovat myös aivan satavarmaa äksönjäksöniä.
Ilmankos heppu vaihtoi alaa seikkailemiseen tympäännyttyään:
http://www.moranebob.com/moranein.htm
-
Takavuosina Tähtivaeltajassa oli Vernes-Vance -tuotantoinen Bob Morane -albbari päässyt oikein "kalkkunalla on asiaa" -palstalle. Hirmuliskojen temppeli -teos onkin oikein klassikko klaffivirheiden alalla, kiitokset Vesa Sisätölle, joka antaumuksella listasi suurimman osan obuxen järjettömyyksistä.
Niille, jotka eivät VIELÄ ole kyseistä Tähtivaeltajaa hankkineet, alkuperäisselostus löytyy Babeknabelista.
http://babeknabel.fi//index.php?option=com_content&task=view&id=655&Itemid=58
-
Jep, Serenadi neljälle Daltonille -albumissa on tuo meksikolainen, jolla on kaksi paljasta vasenta jalkaa.
-
Superman Vol 2 #19ssä silloisella Terästytöllä on pöksyt jalassa mutta tarinan jatkossa toisessa lehdessä ne ovat hävinneet (Veli Loponen ehdotti että Terästyttö strippasi matkalla) ja sama toistuu Superman Vol 2 #20ssä ja housut ovat hävinneet Superman V2 #21ssä (ja tuskin on stripannut tällä kertaa kun kerran varjosti Teristä).
-
Nyt muistin itsekin tarkistaa noi lehdet. Oletin kuvauksesi perusteella, että Terästytölle olisi piirretty housut jalkaan. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan värittäjä on jostakin syystä värittänyt Terästytön paljaat jalat välillä sinisiksi. Eli: Terästytöllä ei ole housuja jalassa, vaan kyse on vain väritysvirheestä.
-
Nyt muistin itsekin tarkistaa noi lehdet. Oletin kuvauksesi perusteella, että Terästytölle olisi piirretty housut jalkaan. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan värittäjä on jostakin syystä värittänyt Terästytön paljaat jalat välillä sinisiksi. Eli: Terästytöllä ei ole housuja jalassa, vaan kyse on vain väritysvirheestä.
Lahkeilta ne kyllä näyttää ainakin Superman V2 #19sta kun tämä seisoo ovella ja sitten lentää lähes avaruudessa. Liian orjallisesti kopsattu Teriksen asua.
-
Lahkeilta? Se on ihan perus Terästytön asu, joka sillä on muuallakin päällä. Siinä vain jalat on virheellisesti väritetty sinisiksi. Sinusta ne ehkä näyttävät lahkeilta, mutta koska tuon ajan Terästytön asuun ei kuuluu pitkiä housuja, niin ne ovat paljaat jalat, jotka on värjätty virheellisesti sinisiksi. Virhe voi olla värittäjän tai sitten se voi olla värierottelun, jolloin virhe on saattanut johtua samasta syystä, mistä alkuaikoina Hulkin ja Hulktarenkin iho oli välillä väärän värinen.
-
Ken Parker -pokkarissa "Päänahanmetsästäjä" joka on juuri ilmestynyt, sivulla 117 ylimmässä ruudussa postivaunujen kuljettaja ohjailee heppojaan oikealta puolelta. Keskirivillä ja alarivissä kuski istuu vasemmalla puolella, mutta seuraavalla sivulla taas oikealla puolella.
Liekö syynä matkalaisten tyhjennystauot tai muu pakottava tarve? Piirtäjänä Marraffa.
-
Spiroun erikoisnumeron kannessa näkyy yksi klassisimmista piirtäjämokista. Pieleen mennyt napitus. :)
Pari luonnostakin tuosta löytyy kuvahaulla ja ihan ekassa, jossa ei näy muita nappeja, asia on periaatteessa vielä oikein.
-
Jonah Hex (2008) -koostealbumissa "Matka unohdukseen" -kertomuksessa Hex menetti hattunsa ja takkinsa Karibianmerellä seilanneella orjalaivalla, mutta saikin ne ykskaks takaisin saavuttuaan haaksirikkoisena ja puolipukeisena eräälle brasilialaiselle plantaasille jatkokertomuksessa "Amazonin aarre... Amazonin kuolema!" Sama kirjoittaja kummassakin teoksessa, mutta eri kuvittajat. Liekö vaikuttanut asiaan...
-
Spiroun erikoisnumeron kannessa näkyy yksi klassisimmista piirtäjämokista. Pieleen mennyt napitus. :)
Jos Pikolla* on kerrankin päällään oikeanlainen takki. Semmoinen, jossa on kaksirivinen napitus.
*Onhan tuo Piko? Mä olen ko. sarjakuvasta luvattoman pihalla...
-
Jonah Hex (2008) -koostealbumissa "Matka unohdukseen" -kertomuksessa Hex menetti hattunsa ja takkinsa Karibianmerellä seilanneella orjalaivalla, mutta saikin ne ykskaks takaisin saavuttuaan haaksirikkoisena ja puolipukeisena eräälle brasilialaiselle plantaasille jatkokertomuksessa "Amazonin aarre... Amazonin kuolema!" Sama kirjoittaja kummassakin teoksessa, mutta eri kuvittajat. Liekö vaikuttanut asiaan...
Kaiketi kuvittajan ja kiireen syy, uusi kuvittaja ei ole ehtinyt tutustumaan edeltäjänsä työhön vaan on tehnyt kuvituksen tietämättömänä mitä on tapahtunut.
Samanlainen juttu oli kun Ka-Zar tappeli Klawta vastaan, seuraavan numeron flashbackissa Klaw lähti museosta eri tavalla kuin alunperin. Syyksi ilmoitettiin kiire.
-
Kun lukee vanhoja lehtiä joissa vauva-Kal-El lähetetään avaruuteen niin Lara näyttäisi käyttävän joka flashbackissä eri asua.
-
Erinomainen aihe. DuBois/Manningillakin Tarzanin pedoissa klaffi-virhe, jonka oikaisimme 2015 käännöksessä (viimeinen ruutu). Köysi nimittäin todellakin katkaistaan ja silti Kincaid nökötti parin sivun jälkeen tukevasti ankkurissa. Keskimmäinen tuutu on 1972 erikoisnumerosta.
-
Eikös tuon kokoluokan aluksissa ole ihan kettinkiä se "köysi" sitäpaitti? Ei katkenne ihan iisisti.
Timo
-
Yksi tavanomaisimmista "virheistä" on repeytyneiden vaatteiden tms. korjaantuminen muutamia ruutuja rikkoutumisen aiheuttaneen tapahtuman jälkeen, ellei risaisuudella ole erityistä merkitystä juonelle. Erityisesti huumorisarjoissa tämä tosin saattaa olla tietoistakin. Nyt ei valitettavasti ole yhtään esimerkkiä käsillä, mikä vähän syö huomioni tehoa. Haastan kokoelmiensa äärellä olevat etsimään. Ainakin Disney-sarjoista monesti löytyy.
-
Eikös tuon kokoluokan aluksissa ole ihan kettinkiä se "köysi" sitäpaitti? Ei katkenne ihan iisisti.
Timo
Samaa minäkin mietin.
-
Eikös tuon kokoluokan aluksissa ole ihan kettinkiä se "köysi" sitäpaitti? Ei katkenne ihan iisisti.
Timo
Tarina sijoittuu 1910-luvulle - en tiedä, milloin ankkuriköydet vaihtuivat kettinkiin, mutta voisi kuvitella vielä tuolloin käytetyn köyttä.
-
Luin eilen kirjaa Teräsmies; ystäviä ja vihollisia. Kirjan alkupuolella on Shusterin ja Siegelin Teräsmies-tarina, muistaakseni vuodelta 1940, jossa Teris mittelee kykyjään punahiuksista Lex Luthoria vastaan. Tarina vilisee klaffivirheitä, joita on suorastaan hauska bongailla:
Teräsmiehen punaisten uikkareiden keltainen vyö katoaa oikeastaan jokaisella sivulla. Jopa useaan kertaan. Kyse ei ole värittämiseen liittyvistä painoteknisistä haasteista, vaan vyö on yksinkertaisesti jätetty välillä kokonaan piirtämättä. Samoin viitan selässä oleva keltainen "S"-merkki katoilee palatakseen muutaman ruudun jälkeen takaisin. Hypätessään Luthorin lentohärvelin perään Teräsmieheltä katoaa yhden ruudun ajaksi jopa koko tavaramerkkinä liehuva punainen viitta, mutta seuraavassa ruudussa se on jälleen paikoillaan.
Tietysti ajat olivat 40-luvulla painoteknisesti ja muutenkin sarjakuvallisesti täysin toiset kuin nykyään, mutta eivät nekään seikat kaikkia klaffimokia selitä. Varhainen tekoaika aiheuttaa tietysti myös sen, ettei noista asioista voi olla harmissaan, vaan ne ovat paremminkin hilpeyttä herättäviä pikku huomioita ja osa sarjakuvien kehityksen kulttuurihistoriaa.
-
Luin eilen kirjaa Teräsmies; ystäviä ja vihollisia. Kirjan alkupuolella on Shusterin ja Siegelin Teräsmies-tarina, muistaakseni vuodelta 1940, jossa Teris mittelee kykyjään punahiuksista Lex Luthoria vastaan.
Klaffivirheen sukuinen on myös tapahtumaketju, jonka seurauksena Luthorin ulkonäön keskeisimmäksi ominaisuudeksi tuli kaljuus. Alkuaan Luthor on tosiaan punapää, mutta kaljuuntuu ilman selitystä seuraavaan esiintymiseensä mennessä.
Kyseessä ei ole varsinainen klaffivirhe, koska tukka ei katoa kesken tarinan, mutta tarkoituksena ei kuitenkaan ollut muuttaa radikaalisti Luthorin ulkonäköä. Ilmeisesti Luthor sekoittui varhemmin esiintyneeseen kaljupäiseen Ultra-Humanite -nimiseen konnaan, joka myös on noissa vanhoissa Teriksissä tällainen hullu tiedemies. Sittemmin Luthorin ulkonäön muutoksille keksittiin monenmoista selitystä Teräsmies-sarjakuvissa, mutta ne jutut ovat varmaan useimmille tuttuja ja Kvaakissakin moneen kertaan puituja.
-
Punatukkainen Lex Luthor näytti pikkutakissaan tavalliselle kadunmiehelle, ei Public Enemy No. 1:lle, joka voisi haastaa itsensä Teräsmiehen. Ehkä yllättävällä kaljuudella tavoiteltiin jonkinlaisesta fyysisestä erityislaatuisuudesta ja poikkeavasta yksilöstä viestivää elementtiä. Vähän samoin, kuten Kapteeni Koukun koukkukäsi tai Al Caponen arpi.
-
Kaljuudella sinänsä tavoitellaan usein kuvaamasi kaltaisia ominaisuuksia. Kalju poikkeusyksilö voi toki joskus olla sankarikin, kuten Ryhmä-X:n professori Xavier. Luthorin ulkonäön muutos on kuitenkin alkuaan käsittääkseni vain kuvaamani kaltainen erehdys. Teräsmiehen ensimmäinen useita kertoja esiintynyt vihollinen Ultra-Humanite, johon uskon Luthorin noissa varhaisissa sarjoissa sekoittuneen, on alkuaan kiilusilmäinen kaljupää. Myöhemmissä sarjoissa se muuttuu isoaivoiseksi valkoiseksi gorillaksi. Mutta se on toinen tarina eikä klaffivirhe.
-
Kun sankarista tulee vasuri eli kannen kääntäminen peilikuvaksi. Jota tehtiin aikoinaan milloin mistäkin syystä. Voi vain spekuloida niillä syillä.
-
Kun sankarista tulee vasuri eli kannen kääntäminen peilikuvaksi. Jota tehtiin aikoinaan milloin mistäkin syystä. Voi vain spekuloida niillä syillä.
Spekulaatio: Logon vaihtuminen sivun vasempaan reunaan voi liittyä irtonumeromyyntiin ja tavoiteltuun lehtipistenäkyvyyteen.
-
Logon kääntämisen minäkin epäilen olevan tietoinen ratkaisu, Reiman spekulaatio syistäkin tuntuu äkkiä ajateltuna ihan pätevältä.
Repeytyvien ja nopeasti korjaantuvien vaatteiden sukulaisia ovat nopeasti paranevat tappelunjäljet, kuten irronneet hampaat ja mustat silmät. Näistäkin löytyy esimerkkejä ankka- ja pottunokkasarjoista. Tarkkaan ottaen kyse on toki useammin visuaalisesta tehokeinosta kuin varsinaisesta virheestä.
Mustan Pekan puujalan paikan vaihtuminen vasemman ja oikean koiven välillä on myös tuttu Disney-esimerkki klaffivirheestä ja vaikutti puujalasta luopumiseen. Mikki Kolkkojoella -tarinassahan tuo tapahtuu Pekan selittäessä, että perinteinen "merirosvomalli" on korvattu uudella.
-
Punatukkainen Lex Luthor näytti pikkutakissaan tavalliselle kadunmiehelle, ei Public Enemy No. 1:lle, joka voisi haastaa itsensä Teräsmiehen. Ehkä yllättävällä kaljuudella tavoiteltiin jonkinlaisesta fyysisestä erityislaatuisuudesta ja poikkeavasta yksilöstä viestivää elementtiä. Vähän samoin, kuten Kapteeni Koukun koukkukäsi tai Al Caponen arpi.
Superman oli tekijäparin ensimmäisissä fanzinetarinoissa se maailmanherruutta tavoitteleva kalju konna. Luthor sai sittemmin tämän roolin.
1933 fanzine Science Fiction: The Advance Guard of the Future #3
-
Spekulaatio: Logon vaihtuminen sivun vasempaan reunaan voi liittyä irtonumeromyyntiin ja tavoiteltuun lehtipistenäkyvyyteen.
Hyvin oivallettu. Eipä tullut koskaan mieleen, vaikka olen ihmetellyt juuri näitä vanhoja Tarzanin peilattuja kansia.
Ovatko lehtihyllyt olleet jenkeissä sellaisia pyöriteltäviä räkkihyllyjä (ulkomuistista olen nähnyt valokuvia lehtiä lukevista pojista) tai sellaisia mihin lehdet laitetaan pystysuunnassa lepäämään?
Muistan (Suomessa) 80-luvulla lehtien olleen kioskin ikkunan takana juuri niin, että niiden oikea puoli jäi aina etummaisen taakse piiloon.
-
Jonkunnäköinen klaffivirhe tapahtui TASM #410 ja Spider-Man #67 välillä kun Hämiksen (Ben Reilly) tyttöystävä sai yhtäkkiä päällensä kauluspaidan kun aiemmin oli ollut poolopaita päällä.
-
Hyvin oivallettu. Eipä tullut koskaan mieleen, vaikka olen ihmetellyt juuri näitä vanhoja Tarzanin peilattuja kansia.
Ovatko lehtihyllyt olleet jenkeissä sellaisia pyöriteltäviä räkkihyllyjä (ulkomuistista olen nähnyt valokuvia lehtiä lukevista pojista) tai sellaisia mihin lehdet laitetaan pystysuunnassa lepäämään?
Muistan (Suomessa) 80-luvulla lehtien olleen kioskin ikkunan takana juuri niin, että niiden oikea puoli jäi aina etummaisen taakse
Liittäisin tämän ajoittaisen peilaamisen logoseikkojen ohella ainakin joissakin tapauksissa siihen, että kannen toiminta saadaan "juoksemaan" vasemmalta oikealle. Se tuntunee luontevimmalta vasemmalta oikealle luettavia kieliä käytettäessä, vaikkei kannessa logon lisäksi edes lukisi mitään. Tuo Tarzan-kansi on hyvä esimerkki, vaikka apinain kuninkaasta tuleekin tahattomasti vasuri.
-
Tarzan on esimerkki täydellisestä sankarista, joten olisi vaikea olettaa muuta kuin, että hän on ambideksteerinen ja muutoinkin kutakuinkin symmetrinen.
-
Liittäisin tämän ajoittaisen peilaamisen logoseikkojen ohella ainakin joissakin tapauksissa siihen, että kannen toiminta saadaan "juoksemaan" vasemmalta oikealle. Se tuntunee luontevimmalta vasemmalta oikealle luettavia kieliä käytettäessä, vaikkei kannessa logon lisäksi edes lukisi mitään. Tuo Tarzan-kansi on hyvä esimerkki, vaikka apinain kuninkaasta tuleekin tahattomasti vasuri.
Tästä on nyt pakko olla eri mieltä. Ensinnäkään en usko että 1970-luvun kustantamoissa tuommoista mietittiin hetkeäkään. Siis liikesuuntaa ja kannen estetiikkaa sitä kautta. Nyt jos joku kustantaja innostuisi digitekniikan myötä asialla leikkimään se edellyttäisi kuitenkin sitä että KUSTANTAJA kokisi että hänellä on parempi esteettinen silmä kuin taiteilijalla joka kannen alun perin teki ja lisäksi pitäisi vielä ottaa vastaan fanien viha siitä että kansi on uuden julkaisun myötä peilattu. :) Samalla kun tuo ratkaisu on tuossa tehty, on myös tiedetty, että kannen yläreunan tekstejä peittävät lätkät peittävät vielä isomman osan kannesta ja se nyt tuskin on kenenkään silmään kauniinpaa kuin vanha suomikansi tai alkuperäinen. (Uusimmassa kannessa itse asiassa visuaalisesti kaikkein eniten korostuvat nuo blokit tai laatikot ja itse kansikuvakin alkaa jäädä toiseksi!)
Toiseksi vaikkapa noiden Tarzan kansien sommittelu on ollut melkoisen harkittua ja monimutkaista (ks. P.A. Mannisen artikkeli Sarja/kuva/ilmiö -näyttelykataloogissa.) Esimerkiksi tuossa Petrin postaamassa Tarzan-kannessa korostuu enemmän V:n muotoinen sommittelu kuin Tarzanin liikesuunta.
Muuten, Darzee olet oikeassa että liikesuunta on yksi vaikuttava asia kansien suunnittelussa. Manninen muistaakseni rinnasti kyllä Tarzan-kannet artikkelissaan maalaustaiteen historiaan, mikä ei lopulta olekaan kovin kaukaa haettu ajatus. Näin ollen kansimaalari on miettinyt tai painottanut enemmän muita juttuja, kuten dynaamisuutta, kuin sitä että kuva tulee lehden kanteen. Sen kautta että on tehty itsessään kuvana näyttävä työ, on päästy välillisesti myös hienon kansitaiteen ääreen.
-
Saako tämmöisen kataloogin luettua jossakin?
-
Tyhmä kysymys:
Mistä te päättelette, että taitelija on maalannut Tarzanin alunperin oikeakätiseksi (puukko oikealla lanteella)? Tuo puukko vasemmalla lanteella -kuva on kaikin puolin parempi.
-
Tästähän tuli mainio ketju.
Tyhmä kysymys:
Mistä te päättelette, että taitelija on maalannut Tarzanin alunperin oikeakätiseksi (puukko oikealla lanteella)? Tuo puukko vasemmalla lanteella -kuva on kaikin puolin parempi.
Tarzan on valmistautunut käyttämään puukkoa oikealla kädellä numeron 150 kannessa, kun taas puukko on valmis iskuun vasemmassa kädessä numeron 192 kannessa.
Tarzan käyttää siis tarpeen mukaan molempia käsiä.
Taiteilijan mukaan puukko on järjestään vasemmalla puolella (pikatarkistus numeroiden 152 ja 153 kansikuvista).
Mielestäni puukon kantaminen vasemmalla puolella tarkoittaa, että Tarzan on oikeakätinen.
Tällöin puukko on vasemmalla puolella yksinkertaisesti siksi, että sitä käytetään useimmiten yksinkertaiseen tarkoitukseen (liaaneja leikkaamaan).
Puukon voi vasemmalta puolelta vetää käyttö/iskuvalmiiksi vain vasempaan käteen (teräase on yhtä uhkaava riippumatta kummassa kädessä se on). Oikealla kädellä puukkoon voi tarttua, kun kaivetaan antiloopin lihaa hampaiden välistä.
Aarnion liittämässä kuvassa puukko tietenkin korostaa, että Tarzan tappelee reilusti vaikka kädet olisivat täynnä ja puukkoon tartutaan vasta kun muuta vaihtoehtoa ei enää ole.
-
Erinomainen aihe. DuBois/Manningillakin Tarzanin pedoissa klaffi-virhe, jonka oikaisimme 2015 käännöksessä (viimeinen ruutu). Köysi nimittäin todellakin katkaistaan ja silti Kincaid nökötti parin sivun jälkeen tukevasti ankkurissa. Keskimmäinen tuutu on 1972 erikoisnumerosta.
Tuossa ei ole klaffivirhettä, vaan kyse on siitä, että sarjakuvasovitus ei kerro romaanin kaikkia tapahtumia.
Tarzanin pedot -romaanissa Jane pakottaa merimiehet katkaisemaan Kincaidin ankkuriketjun (tosiaan ketjun eikä köyden) päästäkseen pakoon roistoja. Miehet katkaisevat ketjun. Kincaid ajautuu hetkeksi hiekkasärkälle. Miehet pääsevät hyökkäämään Janen kimppuun. Tarzan ja hänen petonsa pelastavat Janen. Tämä menee sarjakuvassa suunnilleen samoin kuin kirjassa, joskin sarjis oikoo monia mutkia.
Mutta sitten romaanissa taistelun jälkeen laiva ankkuroidaan Ugambi-joen suulle uudestaan – tosin tätä ei valaista siinä sen enempää. Sarjakuvan suomennokseen keksitty ”kakkosankkuri” on loistava oivallus. Sarjakuvan piirtäjä Russ Manning lienee tarkoituksella piirtänyt kuvaan ankkurin laivan eri puolelle kuin katkaistun ankkurin. Ehkä myös romaanin tarinassa juurikin käytettiin aluksen toisen puolen ankkuria, jollei sitten laivan uumenissa ollut toinen ankkuri varalla entisen paikalle.
Laitan tähän näytteen ankkuriköyden katkaisemisesta sarjakuvassa. Se köysi on eri puolella kuin ”kakkosankkuri”. Liitän tähän myös Petrin aiemmin laittaman näytteen, jossa näkyy "kakkosankkuri".
Asiasta toiseen, tuossa Petrin näytteessä lukeva ”steam up” lienee suomeksi pikemmin ”höyry päällä” eikä ”sumun peittämä”. Sumusta ei puhuta kirjassa mitään, ja ”sumun peittämä” -ilmaus olisi englanniksi muutenkin oikeammin partisiipin perfekti ”steamed up”. Romaanissa kerrotaan, että Tarzan ja taistelusta hengissä selvinnyt laivan miehistö lämmittivät laivan höyrykattilat (= ”höyry päälle”), mutta laivalla ei uskallettu lähteä merelle kovan aallokon takia, joten se pidettiin suojassa joella.
-
Asiasta toiseen, tuossa Petrin näytteessä lukeva ”steam up” lienee suomeksi pikemmin ”höyry päällä” eikä ”sumun peittämä”.
Auts. Tuo on totta.
Sattuuhan näitä.
Timo
-
Sattuu, sattuu. Se ei huononna suomennoksen hyvää kokonaisuutta. Virheen vastapainoksi laitoin suomentamisketjuun kehun ruotsalaisen kokin kielen (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8657.msg480329.html#msg480329) ”suomentamisesta” samassa Tarzan-kokoelmassa.
-
Pistän vielä kansikeskustelun jatkoksi *Oparin' kannet, josta näkyy myös Manningin versio kuvasta. Lisää varmaan kiinnostavuutta kuvien tekemisjärjestyksen suhteen. Olin melkoisen onnekas kun aikanaan spottasin tämän kuvaversion Gold Key Apinain Tarzanista. Huomatkaa puukon puuttuminen! Voisiko tämä olla toiminut aikoinaan konseptipiirroksena George Wilsonille kantta varten?
http://www.tarzan.com/gk15/155a16.jpg
Mitäs olette mieltä muuten seuraavasta mieltäni vaivaavasta ongelmasta. Tai onko se edes ongelma? Otan esimerkiksi hypoteettisen tilanteen että tehtäisiin albumi jonka nimi on Apinain Tarzan: Tarzanin Poika. Minua vaivaa tässä tämä toisto. Se näyttää minusta sekä kirjoitettuna toistolta kuin typografisestikin designissakin toistolta. Luonnollisesti genetiivimuoto viittaa juurikin Tarzaniin, jos taasen olisi kyse jostakin muusta pojasta niin se ilmaistaisiin esim. Apinain Tarzan: Mugambin Poika. Näin ollen lyhentäisin tittelin mielellään muotoon Apinain Tarzan: Poika tai esim. Apinain Tarzan: Pedot.
-
Siinäpä sitä miettii, kumpi oli ensin, piirros vai maalaus? ;)
"Apinain Tarzan: Korak" ?
Timo
-
Saako tämmöisen kataloogin luettua jossakin?
Googleta Sarja/kuva/ilmiö. Löytyy kirjastoista ja divareista. On Tampereen sarjakuvaseuran vihko vuodelta 1988. Muistan vilkaisseeni tuota joskus.
Mitäs olette mieltä muuten seuraavasta mieltäni vaivaavasta ongelmasta. Tai onko se edes ongelma? Otan esimerkiksi hypoteettisen tilanteen että tehtäisiin albumi jonka nimi on Apinain Tarzan: Tarzanin Poika. Minua vaivaa tässä tämä toisto. Se näyttää minusta sekä kirjoitettuna toistolta kuin typografisestikin designissakin toistolta.
Minusta tuossa ei ole mitään ongelmaa, koska ensimmäinen sanapari on sarjan nimi ja toinen sarjan osan nimi. Siksi niitä tarkastellaan ikään kuin erillään. Onhan tuollaisia sanayhdistelmiä ollut aina, vrt. esim. "Aku Ankan taskukirja: Aku Ankan muistelmat".
-
Tästä on nyt pakko olla eri mieltä. Ensinnäkään en usko että 1970-luvun kustantamoissa tuommoista mietittiin hetkeäkään. Siis liikesuuntaa ja kannen estetiikkaa sitä kautta. Nyt jos joku kustantaja innostuisi digitekniikan myötä asialla leikkimään se edellyttäisi kuitenkin sitä että KUSTANTAJA kokisi että hänellä on parempi esteettinen silmä kuin taiteilijalla joka kannen alun perin teki ja lisäksi pitäisi vielä ottaa vastaan fanien viha siitä että kansi on uuden julkaisun myötä peilattu. :)
´
Olet varmaan asiasta minua paremmin perillä. Ajattelin, että juuri menneiden vuosikymmenten kustantamoilla olisi saattanut olla häpyä tietää mielestään taiteilijaa paremmin, miltä (valmiin) kannen tulee näyttää, ja muokata sitä kovakouraisestikin. Mutta varmaan tosiaan taiteellinen kunnianhimo ei sitten ollut määräävä tekijä.
-
Olet varmaan asiasta minua paremmin perillä. Ajattelin, että juuri menneiden vuosikymmenten kustantamoilla olisi saattanut olla häpyä tietää mielestään taiteilijaa paremmin, miltä (valmiin) kannen tulee näyttää, ja muokata sitä kovakouraisestikin. Mutta varmaan tosiaan taiteellinen kunnianhimo ei sitten ollut määräävä tekijä.
Onhan tuo sikäli kyllä validi oletus, että kun toimittaja/kustantaja pääsee sormeilemaan läpinäkyviä painoilmejä niin siinä voi syntyä idea painattaa kansi niin päin kun itsestä näyttää parhaalta. Ettei tämä peilaus ihan digiajan mukanaan tuomaa ole. (Painopellithän on aina peilikuvana.)
-
Saako tämmöisen kataloogin luettua jossakin?
Hans Nissen näyttäis kauppaavan ainakin yhtä exemplaaria (https://www.huuto.net/kohteet/sarja-_-kuva-_-ilmio/447790038).
Timo
-
Huomasiko muut, hauska klaffivirhe uudessa Zoom Teufelin Siegfriedissä? Hahmon rinnassa oleva raapaisuarpi vaihtaa suuntaa sen jälkeen kun se ekan kerran näytetään.
-
Huomasiko muut, hauska klaffivirhe uudessa Zoom Teufelin Siegfriedissä? Hahmon rinnassa oleva raapaisuarpi vaihtaa suuntaa sen jälkeen kun se ekan kerran näytetään.
Haa, totta! En huomannut ennen kuin sanoit. Näemmä arpien suunta vaihtuu jopa useasti. Arvet näytetään ensimmäisen kerran sarjakuvasivulla 30, jolloin ne kulkevat näin: ///. Mutta jo seuraavalla sivulla ne menevät \\\. Sitten sivuilla 45 ja 50 on sama \\\, kunnes suunta on taas /// sivulla 61.
-
TÄSSÄ voi olla kyse nimen omaan siitä että piirtäjä peilailee piirustuksiaan koonella.
-
Excaliburissa (vol 3) Scarlet Witchin huone "isäpapan (eli Magneton)" luona Genoshassa saa mm. uuden lattian ihan noin vain vaan (joko tekijöiden moka tai sitten Wanda muutti sisustusta tai sitten "iskä" muutti sitä).
-
Ei varsinaisesti klaffivirhe, mutta selvisihän viimein Batmanin hihattomuus.
-
Vielä kun selviäisi kuka on tuonkin Lepakkomies -lehden kannen maalannut. Kari Leppänen?
-
Vielä kun selviäisi kuka on tuonkin Lepakkomies -lehden kannen maalannut. Kari Leppänen?
Noissa Lepiksissä julkaistiin monia Semicin tekemiä kansia. Erässä indeksissä lukee (https://www.comics.org/issue/121305/) tuosta kannesta, että ”ruotsalainen uudelleenmaalaus eräästä vanhasta Batmanin ja Robinin pinupista”. Mallina on selvästi käytetty Neal Adamsin taidetta. Viittaako sinusta jokin kannessa juuri Leppäseen? Itse en huomaa sellaista.
-
Leppänen on tehnyt omien sanojensa mukaan vain yhden Teris kannen eikä se ole toi.
-
Viittaako sinusta jokin kannessa juuri Leppäseen? Itse en huomaa sellaista.
Ei, mutta olisi vain kiva tietää mitkä kannet esim. Teräsmiehissä on Leppäsen. Maalaustyylistä niitä en kyllä kykene oikein erottamaan.
-
Olemme off-topic, mutta jatkan. Semicin 70- ja 80-luvun vaihteen kansimaalareista löytyy hivenen tietoa ruotsalaiselta foorumilta täältä (http://serieforum.se/phpbb3/viewtopic.php?f=10&t=800&hilit=St%C3%A5lmannen&start=2520#p199934) ja täältä (http://serieforum.se/phpbb3/viewtopic.php?f=8&t=2728&p=199904&hilit=Dahlstr%C3%B6m#p199463).
Yhteenveto: Björn Dahlström eli nimimerkki Björne lienee tehnyt monia kansia, ja hänet on myös merkitty kansitaiteilijaksi esim. Stålmannen 12/79:ään (https://www.comics.org/issue/109963/). Myös Tage Bäckström (TB), Peter Göransson (PG) ja Jan Gissberg heitetään Teräsmiehen ja Lepakkomiehen todennäköisinä kansimaalareina. Rolf Gohs on selkeästi tehnyt kannen Stålmannen 6/79:ään.
Leppästä ei mainita tuolla. Mielestäni Stålmannen 2/79:n (https://www.comics.org/issue/109953/cover/4/) kannessa on leppäsmäistä jäykkyyttä. Suomessa tuo oli Teris 3/79.
-
Leppäsen Teris-kansi löytyy tuolta (http://karileppanencomics.fi/muita__sekalaisia__kansikuvia.htm).
-
Kiitos, Veli. Tunnistin tuon lähes varmasti KTL:n työksi ilman että katsoin tuolta hänen sivustoltaan.
-
Kumma kun se ammuttu käsi vaihtuu kesken sivun ja sitten se haava häviää.
-
Ompas tämä kuollut ketju.
No kumminkin: Niin kummassa kädessä se kilpi taas olikaan.
-
The Batman's Grave #9 vuodelta 2020. Väritysvaiheen kiireessä unohtui sellainen pikkujuttu kuin Batmanin kasvot.
-
Aika hämmentävää, että mustavalkoisessa noi kasvojen viivat ovat tallessa, mutta väritetyssä ei. Värittäjän tai jonkun muun on täytynyt poistaa ne. Höh.
Timo
-
Piirtäjä Bryan Hitchin mukaan (https://bleedingcool.com/comics/for-the-batmans-grave-9-bryan-hitch-takes-it-on-the-chin/) moka sattui, kun oikaisivat värityksessä copypasteamalla taustan edelliseltä sivulta. Samalla lohkesi Battiksen korvasta pala.
Ei pitäisi oikoa, hyi laiskimuksia!
-
Luen nyt Batman Familyä hitaasti ja kun Battis ja Robin ottivat yhteen Blockbusterin kanssa (Outsider eli "kuollut" Alfred auttoi tätä) niin yhdessä ruudussa Robinilla ei ole maskia mutta se on takaisin seuraavassa ruudussa.
-
Ompas tämä kuollut ketju.
No kumminkin: Niin kummassa kädessä se kilpi taas olikaan.
Joo, kyllä tänne sopii toivoa enemmän aktiivisuutta.
Tässäpä kumminkin toinen käsiä koskeva havainto, jonka tein, ihme ja kumma, vasta muutamia viikkoja sitten. Prinssi Rohkean seikkailut ovat varmaan useimmille kvaakkilaisille tuttuja, ja kesällä huomasin että niitä on julkaistu Read Comic-nimisellä sivustolla. (En tiedä sivustosta enempää, en tekijänoikeusongelmista enkä mistään muustakaan.)
[Poistettu linkki piraattisivustolle: älkää saattako itseänne ja foorumia vaikeuksiin.]
Jo vanhasta Semicin albumista on jäänyt muistiini kohtaus, missä Prinssi Rohkea kamppailee raakalaismaista (ja lisäksi kerrassaan epäkäytännöllisesti ja epähistoriallisesti puettua) viikinkisoturi Thundaaria vastaan.
Mutta... kun Thundaarin tapparaa heiluttava oikea koura prinssin "laulavan miekan" sivalluksen myötä muuttuu irtokädeksi, siitä tuleekin vasen käsi. "Heti kättelyssä", kuten on tapana sanoa.
-
Capu Amerikka: Vaihdanpa kilven kädestä toiseen ennen rynnäkköä.
-
Asian vierestä: mikä tuo alkuperäisjulkaisu on? Haukka on mukana, mutta Kyklooppi ja Ihmetyttö ovat pukeutuneet Ryhmä-X:n alkuperäisiin keltamustiin vormuihin (tai no, Ihmetyttö on jo vaihtanut hupun karnevaalimaskiin, mutta kuitenkin). Haukka debytoi vuonna 1969, ja samana vuonna äksät päivittivät vaatekaappinsa värikkäämmäksi (Kyklooppi sai sinisen haalarin, Ihmetyttö vihreän mekon jne.). Ajoitus on näiden johtolankojen perusteella vähän epäselvä.
-
Luulisin että alkuperäisnumero on captain america 173 May 1974
-
Asian vierestä: mikä tuo alkuperäisjulkaisu on? Haukka on mukana, mutta Kyklooppi ja Ihmetyttö ovat pukeutuneet Ryhmä-X:n alkuperäisiin keltamustiin vormuihin (tai no, Ihmetyttö on jo vaihtanut hupun karnevaalimaskiin, mutta kuitenkin). Haukka debytoi vuonna 1969, ja samana vuonna äksät päivittivät vaatekaappinsa värikkäämmäksi (Kyklooppi sai sinisen haalarin, Ihmetyttö vihreän mekon jne.). Ajoitus on näiden johtolankojen perusteella vähän epäselvä.
Ennen GSXM #1stä sen jälkeen kun alkup. ryhmän uudet seikkailut loppuivat univormuissa oli "hiukan" hajontaa kun Hulkissa Xt (Proffa X, Kyklooppi ja Marvel Girl vangitsivat Juggernautin) Kyklooppi ja Marvel Girl olivat ns. päästä varpaisiin puettu univormuun (kuten Avengers #110-111) ja sitten oli Capuissa olleet vormut ja sitten mentiin takaisin siihen mitä oli kun GSXM tuli.
Luulisin että alkuperäisnumero on captain america 173 May 1974
Lähellä mutta se on CA #175.
Nuo Caput oli sitä Secret Empire I tarinaa.
-
Tuo Capun kilpi on ongelmallinen nykyäänkin (tai sitten Capu vaihtaa kilpeä kädestä toiseen taistelun tiimellyksessä).