Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Välineet ja oppaat => Aiheen aloitti: tertsi - 07.08.2006 klo 21:35:06
-
Vihdoinkin! ;D ;D
Nyt löytyi vempain, jonka avulla voi näppärästi vetää tekstauksen vaatimat apuviivat.
Tuolta näitä voi ostaa.
http://www.artsuppliesonline.com/catalog.cfm?cata_id=5506
Tilasin justiinsa hieman paperia ja yhden Lettering Guiden. Saapunevat alle kahdessa viikossa. Saapi nähdä, osaanko käyttää tuota Lettering-sydeemiä.
ja jos kyseinen instrumentti ei näy tuolta yläpuolella olevasta linkistä , niin tästä pitäisi näkyä
http://www.artstuff.net/ames_lettering_guide.htm
-
No niin.
Joku on tällaisen siis löytänyt.
Hyvä.
Ilmoittele kun olet saanut kokeiltua. Kiinnostaa näet kovasti. Tuota vimpainta ei meinaa löytää mistään perusliikkeistä.
-
Ilmoitellaan.
Löysin tuon ihmevempaimen kirjasta:
Prentis Rollins
The Resonator, The Making of a Graphic Novel (Double-sided Flip Book)
Helsingin Suomalaisen kirjakaupan hyllyssä näytti olevan muutama kappale tämän ostamani opuksen lisäksi.
Siinä näytetään miten tämä Lettering Guide toimii.
Toivottavasti myös Guiden pakkauksessa on ohjeet mukana.
-
Sehän on sapluuna millä voi vetää viivoja esim arkkitehtien piirustuksiin mihin kulmaan vain. Yleensä muovilevy missä kääntyvä keskiö. Käännät sen haluamaasi kulmaan, teet pisteet reikien kautta, vedät viivottimelle apuviivat?
Samaan tulokseen kai pääsee myös tavallisella kirjain sapluunalla.
http://www.ninjaturtles.com/comics/daily04.htm
-
Sehän on sapluuna millä voi vetää viivoja esim arkkitehtien piirusruksiin mihin kulmaan vain. Yleensä muovilevy missä kääntyvä keskiö. Käännät sen haluamaasi kulmaan, teet pisteet reikien kautta, vedät viivottimelle apuviivat?
http://www.ninjaturtles.com/comics/daily04.htm
Jos käytät esim. T-viivainta vaakasuorassa asennossa, niin ei tartte piirtää pisteitä.
Panet lyijytäytekynän Lettering Guidessa olevaan reikään ja vedät viivan liikuttamalla sapluunaa ja kynää, vaakasuorassa olevan viivaimen laitaa pitkin. Jotenkin näin sen pitäisi toimia kätevimmillään. (Onnistuu se Kojoccin mainitsemallakin tavalla)
Let's see.
EDIT:
Tämän Lettering Guiden vahvuus on ymmärtääkseni se, että siihen voi säätää samalla kerralla sekä kirjaimen korkeuden että myös rivivälin korkeuden .
Ja tarvittaessa vaihtaa kummankin kokoa.
EDIT:
Kysymys kuuluukin:
Tietääkö joku, voiko näitä muovikiekkoja ostaa Suomesta? Jos voi, niin mistä?
-
Aiheesta aikasemmin kuvan kans: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2867.msg46631#msg46631
Olen muuten tän viikon riittävän kaukana (WWDC), joten voisin tuoda lähikaupasta jokusen Ameksen jos tarttee.
Vilautin tollasta joskus Milenkassa.
-
Aiheesta aikasemmin kuvan kans: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2867.msg46631#msg46631
Olen muuten tän viikon riittävän kaukana (WWDC), joten voisin tuoda lähikaupasta jokusen Ameksen jos tarttee.
Vilautin tollasta joskus Milenkassa.
Hitto! Huomasin vasta nyt, että tuo sun viesti on ollut tuolla jo yli vuoden!!!!!
Arvaa, oisko tuolle muovinpalalle ollut käyttöä!
No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :)
EDIT:
Pekak: Muuten mulle vois tuoda tollasen, mutta kun ehdin jo tilaamaan tuolta nettikaupasta. Kiitoksia kuiteskin.
-
Tuohan on suuressa maailmassa aikalailla tekijöiden standardi ollut käsittääkseni pidempäänkin, tosin nykyisin fontit kai ovat syrjäyttämässä kaiken. Mutta jooh, etsiskelin joskus 90-luvun lopussa tai 2000-luvun alussa tuota muovihäkkyrää myös, mutta silloin en mistään alan liikkeistä löytänyt.
-
Jaa-a. Jenkeistä Ameksen joskus ostin, mutta kyllä se laatikon pohjalle käyttämättä jäi. Oli sitten vissiin liian monimutkainen arkikäyttöön. Vanha kunnon viivoitin tuli tilalle takaisin.
(Mikä tarkoittaa, että tuo on tuossa nyt käyttämättömänä. Pitänee joskus ottaa sarjakuvatapaamiseen mukaan, niin voidaan hämmästellä joukolla).
-
Ames tuli postissa. Minusta se vaikuttaa oikein kätevältä.
Sillä pystyy vetämään kolme tekstausriviä kerrallaan. Leveä tekstiosa ja ohut riviväli. Kokoa voi vaihtaa kätevästi.
Mutta:
Kyllä mä aion jatkossa pääasiassa käyttää tietsikkafonttia, koska se on niin sairaan nopeata mutta HETI, kun mielestäni osaan tekstata riittävän hyvin ja joutuisasti, niin tekstaan taas käsin. Koko ajan harjoitellaan.
Joo, vahingossa lähettivät mulle ensin jonkun sveitsiläisen tilaamia huopakyniä, mutta sitten kyllä lähettivät ilmaiseksi Amesin. Ja nopeasti lähettivätkin, tuote tuli alle viikossa.
-
Kyllä kunnon käsityötaidossa on jotain arvostettavaa. Hatunnosto kaikille, jotka homman hallitsevat. Vaan kun nuo fontit on niin käteviä... :-\
-
Kyllä kunnon käsityötaidossa on jotain arvostettavaa. Hatunnosto kaikille, jotka homman hallitsevat.
Ja minä haluan tutkia ja hypistellä originaaleja.
Mikä se semmoinen originaali on, jossa on tyhjiä puhekuplia, höh?
-
Ames tuli postissa. Minusta se vaikuttaa oikein kätevältä.
Sillä pystyy vetämään kolme tekstausriviä kerrallaan. Leveä tekstiosa ja ohut riviväli. Kokoa voi vaihtaa kätevästi.
Mutta:
Kyllä mä aion jatkossa pääasiassa käyttää tietsikkafonttia, koska se on niin sairaan nopeata mutta HETI, kun mielestäni osaan tekstata riittävän hyvin ja joutuisasti, niin tekstaan taas käsin. Koko ajan harjoitellaan.
Joo, vahingossa lähettivät mulle ensin jonkun sveitsiläisen tilaamia huopakyniä, mutta sitten kyllä lähettivät ilmaiseksi Amesin. Ja nopeasti lähettivätkin, tuote tuli alle viikossa.
Kyllä kunnon käsityötaidossa on jotain arvostettavaa. Hatunnosto kaikille, jotka homman hallitsevat. Vaan kun nuo fontit on niin käteviä... :-\
Itsellä mennyt usein hermo juuri tiesikkafonttien kanssa vaikka niillä nk.Pratchett-efekti onnistuu paremmin.
Amesistä toivon saavani lisäinfoa kunhan käyttöaste on kasvanut.
Paljonko se Ames noin suurinpiirtein kustansi alunperin? Toimituksine kaikkineen.
Siis jos olisi maksanut ilman sveitsin kansan huopakyniä?
Verkkokauppojen hinnat kun joskus eroavat todellisuudesta vaihtokursseineen ja toimituksineen.
-
Ames maksoi 2,57 dollaria + postimaksu.
Postimaksua en tiedä, kun ensin tilasin myös Bristol Boardeja, mutta toimittaja ei osannut sanoa niiden postimaksua (olivat siis jotain extrasuuria, A2 tai jotain).
Peruin nuo boardit ja sanoin ottavani vain Amesin.
Tuo Lettering Guide on noin reilun kämmenen kokoinen härveli, about viivottimen paksuinen. Ei sen postittaminen voi kauheasti maksaa, pakettikin sopi ihan helposti postiluukusta sisään.
-
Tottahan työvälineiden täytyy aina olla hyvät. Ostaa sitten vaikka *mainos* Pirkka-spagettia *mainos* Barillan asemesta koko syksyn niin homma on siinä.
Ja minä haluan tutkia ja hypistellä originaaleja.
Mikä se semmoinen originaali on, jossa on tyhjiä puhekuplia, höh?
Onhan se eri fiilis tehdä työ rehellisesti paperille, katsella sitä, kehystää ja pistää seinälle kuin leikata/liimata fotarissa ja siirrellä fonttia vasemmasta reunasta oikeaan reunaan. Sanoo mies, joka on tehnyt juuri tätä koko aamun.
-
Ja minä haluan tutkia ja hypistellä originaaleja.
Mikä se semmoinen originaali on, jossa on tyhjiä puhekuplia, höh?
Originaaliin jätetään tietenkin kokonaan puhekuplat piirtämättä. Siinä sivussahan niidenkin väsääminen onnistuu kun tekee tekstauksenkin.
-
Originaaliin jätetään tietenkin kokonaan puhekuplat piirtämättä. Siinä sivussahan niidenkin väsääminen onnistuu kun tekee tekstauksenkin.
taitaa olla makukysymys, mutta en minä kyllä hallua puhekuplattomia tai tekstaamattomia originaalisivuja seinilleni roikkumaan.
Tehokkaan nykyajan työmetodina ymmärrän tuon tietsikkatekstauksen ja puhekuplien väsäämisen tietokoneella, vaikka se hyvin usein onkin kliinisen tylsää. Kaikki pitää tehdä nopeasti, ikävä kyllä.
Parhaat puhekuplat ja tekstaus, jotka minä tiedän, ovat Giraudin ja Franquinin tekemiä, eläviä ja lennokkaita. Olisi ihan hirveää, jos Niilo Pielisessä olisi vektoreilla tehdyt puhekuplat. Mutta eivät nuo vektorikuplat kaikissa sarjiksissa häiritse.
Mutta tämä lienee siis makuasia.
-
Franquinin jutuista en ole oikeastaan koskaan perustanut, mutta jumatsuka millainen tussaaja mies oli!
Tietysti jos on piirtäjänä riittävän nopsa hahmottaja tussaus paranee siinä sivussa varmaan huomaamatta, kun ei tarvitse turhan tarkkaan sitä sini/lyijykynäviivaa tihrustaa.
Sellainen näkemys mulla on että vektoreilla voi saada oikein pätevää jälkeä aikaan, mutta huipputussaajien virtuoosimainen viiva siinä jää saavuttamatta (Prove me wrong!). Sama juttu tietysti puhekuplissa, mutta fontteja alkaa olla nykyään kyllä niin joka lähtöön, ettei siinä enää käsityö parhaimmillaankaan erotu oikein laatufonteista. Pientä vaihtelua tietysti esiintyy enemmän käsityössä, vaan kuinka hyvin se tulee huomatuksi, kun lukunopeus keskiverto sukankuluttajallakin on varmaan kymmeniä merkkejä sekunnissa? No, onhan se työn mielekkyys itselleenkin tietysti aivan mainio peruste.
-
Onkos antaa mitään osoitteita, mistä saa hyvia sarjisfontteja? Itselläni on hyvä fontti (Blamboot), mutta se on aika jenkkifontti. Ois kiva jos löytyisi joku eurooppalaisempi. Suht korkea ja kapea, mutta reilunkokoinen o-kirjain.
Franquin muuten teki aivan sairaan tarkat lyijäripiirrokset ja sitten tussasi ne orjallisesti.
http://www.franquin.com/atelier/etapes_atelier.php
-
Täytyypä vähän kaivella arkistoja, josko olen johonkin merkinnyt ne ylös... bookmarkseista ei enää löydy, kun on käyttöjärjestelmä vaihtunut ja edellisestä kerrasta on aikaa, mutta kyllä mulla se tieto jossain varmasti on. Ilmoittelen piakkoin. Jännä juttu,viiva on niin liukkaan näköistä että olisin luullut herran työskennelleen Wattersonin tapaan lähes ilman luonnoksia. Mutta varmaan aika nopsaa herran tussaus on silti ollut?
-
Tässä muutamia maukkaita Franquinin tussipiirroksia Spirou lehden kannen vasempaan alanurkkaan.
http://www.franquin.com/presse/titres_presse.php
Mulla on yksi kirja, jossa Franquinilta kysytään, että paljonko menee aikaa yhden Pielis-sivun tekemiseen. Ja vastaus on niin monimutkainen, ettei siitä saa oikein mitään tolkkua. Pääpointti lienee se, että Franquin luonnosteli erillisille lappusille sarjakuvansa hahmoja ja yksityiskohtia päiväkausia ennen kuin alkoi työstää lyijärillä originaalisivua. Muistaakseni hän jossain välissä toteaa, että yhden sivun tussaukseen menee kolme tuntia. Muuhun menee sitten koko loppuviikko.
Joo, meni taas offtopikiksi
-
Ainakin tuolta www.webfontlist.com osoitteesta olen näyttänyt joitain fontteja hakeneen. Siis comic-kategoriasta. Osoitteen hyvä puoli on se että fontit arvostellaan ja tarjoaa myös freeware-fontteja. dafont.com osoitteesta näytän käyneen hakemassa jotain myös. Skandinaavien kanssa oli jossain fontissa erikoisia ongelmia, löytyivät kyllä, mutteivät toimineet kapitaaleina.
Ja sitten on tietenkin www.blambot.com.
-
Ameksen käyttöohjeet löytyvät nyt sarjakuvantekowikistä (http://www.sarjakuvanteko.fi/wiki/index.php/Ames_lettering_guide).
-
Kylmästi suosittelen Ameksen sapluunaa. Sillä alkaa harjoittelemaan tekstausta ihan huvikseen. Tietokonefonttejakin multa löytyy, mutta käsin tekstaaminen on vaan niin lystiä. En osaa selittää oikein minkä takia, mutta (luotettavan, of course) nettiprofiloinnin mukaan olen niin kuin master artesaani, vähän niinkuin bruus lii.
-
Sarjakuvawikissä voisi olla maininta hakaviivaimesta.
Nyt siellä sanotaan vain että laita Ames viivotinta vasten. Helpommalla siis pääsee jos panee hakaviivaimen esim. piirustusalustaa vasten ja vetää Amesia sitten hakaviivainta pitkin.. Paperi on siis teipattu piirustusalustalle suoraan (ei vinoon ::) ). Piirustusalustassa on viivasto, jolloin paperin saa helposti suoraan. Näin tulee automaattisesti 90 asteen kulmassa olevia viivoja. Nyt wikin esimerkissä ensimmäinen viiva pitää mitata, jotta ei tulisi vinoa viivaa.
Itse olen käyttänyt epätasavälein vedettäviä viivoja rivinväleihin, en isojen ja pienien kirjaimien viivottamiseen.
no, tapansa kullakin.
EDIT:
Tuuma-asteikon muuttaminen milleiksi oli mainio oivallus! Danke.
-
Sarjakuvawikissä voisi olla maininta hakaviivaimesta.
Omat vinkit ja niksit voi lisätä sivuille ihan suoraan. Yleisön osallistumista käsittääkseni Keijo & kumppanit toivovatkin.
-
Ameksen käyttöohjeet löytyvät myös jo toisessa säikeessä mainitsemastani opuksesta DC Comics guide for Coloring and Lettering for comics. Todd Klein neuvoo minkä kerkiää, näyttää myös muutaman perustekstaustyylinsä.