Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot => : Hazart 12.11.2003 klo 00:52:48
-
Auttakaa miestä mäessä. Strippisarjista aloitelen pikapuolin, mutta en muista/löydä kuvakokostandardeja mistään. :(
Eli: Minkäkokoinen on perusstrippi, jotta julkaisu ei kaadu siihen tulevaisuudessa, että teen väärän kokoisia. hahaha! Saa kertoa myös sunnuntaistripin koot. Kiitokset etukäteen.
-
Ööh, ei kai sitä mitenkään standardisoitu ole. Mihin kokoon haluat piirtää? Tärkeintä on että stripin suhteet pitää kutinsa. Siis että pituus ja leveys ovat sopivassa/"oikeassa" suhteessa toisiinsa. Mittaile Iltiksen sarjakuvasivulta vaikka.
timo
-
Kiitos Timoro vastauksesta! Minkä kokoisena teit kuukauden kotimaisen?
Olen kuitenkin kuullut tietystä perusmitasta tai mittasuhteesta, jota valtaosa sanomalehdistä käyttää. Millimetrejä siis kaipailen... Omalaatuista sarjista tietenkin voi tehdä mihin mittaan hyvänsä.
Piis and lööv!
-
Lähetä sähköpostia Heilälle tai Juballe... 8)
-
Kiitos Timoro vastauksesta! Minkä kokoisena teit kuukauden kotimaisen?
Taitoin A3:n puoliksi pituussuuntaan ja siinäpä se aika tarkkaan oli. Marginaalia about sentti. Olisko se jotain noin suurinpiirtein lähes ja melkein täsmälleen 1:3.
Kun noita sanomalehtisarjoja kattelee ja mittailee, niin pikku vaihteluja niissä on koon suhteen aika lailla. Riittää tuommoinen suurin piirtein sinne päin.
Mene ja tiedä olisko amerikkalaiset satandardoineet tämänkin. Voipi olla että jossain myyvät sikakalliilla valmiiksi pohjattuja (apuviivaristikko vaaleansinisellä painettu) piirustuspapereita. Sieltä kai se koko löytyisi. Varmaan jossain netissä myydään. Kokeiles Joe Kubertin koulua. (olisko ollu ihan joekubert.com) Siellä oli materiaalimyyntiäkin.
Timo
-
Kokeiles Joe Kubertin koulua. (olisko ollu ihan joekubert.com)
Joo. www.joekubert.com .....
Eikös sunnuntai stripeistä ole kaksi kokoa. Sellainen, että alku pudotetaan pois, ja sitten se drawers-cut versio... Ainakin Wattersoni teki aina sundaystrippeihinsä sellaisen pienen alkuvitsin, joka voitiin, kuitenkin jättää pois.
- Jarkko Sivula
-
Eikös sunnuntai stripeistä ole kaksi kokoa. Sellainen, että alku pudotetaan pois, ja sitten se drawers-cut versio...
Joo. Tai periaatteessahan ne on yks ja sama, ylin rivi vaan voidaan tiputtaa pois. Ja tätähän vastaan Watterson taisteli ja teki mitä ihmeellisimpiä taittoja sunnuntaisivuihinsa, eikä nistä voinut sitten jättää mitään pois. Ota tai jätä -menetelmä. Jotkut jättivät ja julkaisivat mieluummin mainoksen. >:(
Timo
-
Ei löytynyt Joe Kubertilta valmiiksi ("preruled") paneloitua strippipaperia. Sarjakuvalehteä varten löytyi. 12 arkkia 14.95 dollaria. Hyvää laatua, mutta kallista Strathmore 400 Series Bristol.
Timo
-
Kiitokset miehiin!
Eikähän tästä nyt jotain selvää saa. Tuo A3 kikka kuulosti hyvältä. Täytyy mittailla noita lehtiä. Minulla on kehitteillä jos jonkinlaista kuvasarjaprojektia. Strippiä ja novellia (Kemin kilipailuun). Saas nähdä mitä niistä tulee. - Työtä ainakin, se on varma...
-
Itse teen strippien originaalit tosin A4 koossa kahdesta syystä:
1) Olen laiska piirtäjä - pienemmässä mittakaavassa on nopeampi piirtää kuin isossa
2) Skannaus ja arkistointi on helpompaa ja halvempaa - ei ole tullut hankittua vielä A3-skanneria.
Muutenkin sanomalehdet julkaisevat stripit nykyisin niin pieninä, että A3-kokoon piirrettäessä ainakin itse tuhraisin aivan liikaa yksityiskohtia, jotka sitten tekisivät julkaisukoossa stripistä tukkoisen. Pieni originaalikoko rajoittaa sopivasti yksityiskohtien määrää.
Sunnuntaistripit tai albumien sivut ovat sitten taas asia erikseen. Kun julkaisukoko on lähellä alkuperäistä niin alkaa olla vaikeaa tehdä mitään järkevästi. Noille pitäisi ilman muuta valita A3 paperia piirtämiseen.
Strippien kokosuhteeseen ei kai käsittääkseni ole olemassa mitään standardia, kyllä ne lehtien sivuilla ovat melkein joka sarjassa erikokoiset. Se on vaan sinne päin 1:3. Tärkeintä on se, että valitun koon säilyttää samassa sarjassa aina samana.
Tuo sunnuntaistrippien kolmirivinen "vaihtoehtoasettelustandardointikin" on tippunut jo käytännössä kokonaan pois. Alkuperäinen ideahan oli, että aina kolmeen riviin piirretty sunnuntastrippi sisältää kolme tietyssä kohdassa olevaa katuojaa, joiden pitää olla aina samalla paikalla. Tällöin sunnuntaistripin ruudut voidaan myös ylimmän ruuturivin pätkäisyn lisäksi asemoida kokonaan uudelleen neljään riviin niin, että sillä saadaan täytettyä sopivasti myös pystymuotoinen sivu. Taikka neliö, jos ylin rivi pudotetaan taas pois.
Bill Wattersonhan tappeli tämän kanssa pitkäänkin, kunnes Universal Press Syndicate viimeinkin antoi periksi, kun Watterson meinasi lopettaa piirtämisen jo ensimmäiseen sopimuskauteen. Viimeisimmät 5 vuotta Bill piirteli sitten sarjat ihan haluamallaan ruutujaolla ja hukkavitsit unohtaen - oi mitä ylellisyyttä. ;D
Nykyisin näyttää kuitenkin olevan vallalla se toimintatapa, että sunnuntaistripit piirretään kahteen riviin lähestulkoon vapaalla ruutujaolla ja ylin kolmas rivi on lähinnä vain yli-iso otsikkopalkki, joka ei sisällä mitään hukkavitsiä tai sarjakuvaruutuja. Julkaiseva media voi sitten valita jättääkö otsikkopalkin ja hukkaa 1/3 sarjakuvalle varattua tilaa siihen vai julkaiseeko pelkästään 2 sarjakuvariviä.
Typerä ratkaisu tämäkin minusta, mutta tämä nyt on tätä nykyaikana kun strippisarjakuvat eivät tunnu merkitsevän yhdellekään lehdelle enää mitään. Ne ovat vain pakollinen haitta, jonka vaikutus pitää minimoida.
-
En tiedä onko enää voimassa, mutta mulla on jossakin kaappien kätköissä King Featuresin ohjeistus hakemuksille ja siinä on aika tarkkaan määritelty sarjakuvastripiin suhteet (ja sitä tarkkaa lukua en nyt muista, kun en ole lukenut viime aikoina enkä nyt jaksa ruveta etsimään) ja vähintäänkin suosituksena siinä sanottiin, että pitäisi piirtää Timon mainitsemalla tyylillä n. A3:n puolikkaalle.
Mutta suhteenhan saa selville, kun mittaa sanomalehtisarjoista (mielellään ulkolaisista eli esim. karvinen tai tenavat tai lassijaleevi), mutta tuskin sillä mitään hirvittävää vaikutusta on, vaikka ei ihan millilleen menekään kohdalleen.
-
Mulla sellainen ongelma, että en tiedä mitä tehdä!! :-X
No, oon piirtänyt 6 strippiä muuten valmiiksi, mutta en oo tussannut. Mutta oisin leikisti tussannu, jooko..?
Ne on A3:sen vaakasuunnassa pitkiä ja toiset on 13cm paksui ja toiset 14. (kuulostipa pervolta) Skanneriin mahtuu vain A4 eli ne pitäisi "pienentää". Kysymys kuuluu miten? Ne on siis ihan origanaalei, eli en oo kopioinut.
-
Yksi mahdollisuus on, että skannaat ne osissa (esim. ruudun kerrallaan). Niin tein kesällä yhden sarjakuvan A3 -koossa.
Toinen vaihtoehto on, että käyt jossakin (kirjasto?) ottamalla kopiokoneella pienennöksen ja skannaat siitä. Mutta se ei välttämättä ole suositeltavaa, koska jälki voi huonontua (kopiokone kun on) ja hintavaakin se voi olla (kirjastoissa taitaa olla hintaa n. 0,5e/kpl).
-
Ne on A3:sen vaakasuunnassa pitkiä
Ja A4-lasille pitää sopia. Sitten pienennyssuhde on sellainen, että valokopiokone laitetaan 70% tai 71% prosenttiin.
Prosentinlaskukaava menee näin:
(julkaisukoko : originaalikoko) x 100 = %
Tuosta voidaan päätellä myös se, että A4:n suurentaa A3:ksi 141%:lla.
-
Niistä mun stripeistä kolme on 13 senttii niinku ylhäältä alaspäin paksuja, 2 14,2 cm ja yks 15,5. En kyllä oikein Kivi tajunnut, mutta kirjastontädit on kilttejä ja auttavat varmaan mielellään. ;)
Mahtaako tuo iso kokoero (13cm-15,5cm) samoissa sarjakuvissa olla haittana, esim: julkaisulle?
-
Mahtaako tuo iso kokoero (13cm-15,5cm) samoissa sarjakuvissa olla haittana, esim: julkaisulle?
Jos teet omakustanteen niin periaatteessa (onko se perjaatteessa vai periaatteessa?) ei (vaikken minä omakustanteista tiedä pirun vertaa), mutta sanomalehti-julkaisussa (en minä siitäkään kyllä mitään tiedä) voi tulla ongelmia jos sarjat ovat vakiopaikoillaan...
-
Niistä mun stripeistä kolme on 13 senttii niinku ylhäältä alaspäin paksuja, 2 14,2 cm ja yks 15,5. En kyllä oikein Kivi tajunnut, mutta kirjastontädit on kilttejä ja auttavat varmaan mielellään. ;)
(julkaisukoko jaettuna originaalikoolla) kerrottuna sadalla on prosentti. (Sulut tarkoittaa sitä, että niiden välissä oleva osa lausekkeesta lasketaan ensiksi.)
Eli kun sulla se pitkä sivu (stripin leveys) piti saada pienennettyä puoleen (sun korkeus [ei 'paksuus' - se olis paperin paksuutta] sopii kyllä minkälaiselle paperille tahansa), niin jaettiin 29,7cm (A4:n pitkä laita) 42 cm:llä (A3:n pitkä laita) ja saatiin tulokseksi 70,7%. Tämä luku pyöristettynä vaikkapa 70 sitten näpytellään kopiokoneen pienennyssuhde-ruutuun.
Sori, mulla oli aluksi väärä prosentti. Muistin väärin.
Mahtaako tuo iso kokoero (13cm-15,5cm) samoissa sarjakuvissa olla haittana, esim: julkaisulle?
Tuskinpa vain, kun ei kerran ammattimaisesta julkaisemisesta ole kyse. Nuoret piirtäjät piirtävät vaikka mihin kokoihin ja muotoihin.
Vihje: jos aiot piirtää oikean muotoista strippiä, valitse strippisarja jonka muoto miellyttää itseäsi eniten, piirrä viivottimella sen vasemmasta alanurkasta oikeaan ylänurkkaan halkaisija, ja jatka tätä viivaa. Voit valita originaalisi oikean ylänurkan mistä kohden tätä viivaa tahansa (vasen alanurkka on sama kuin mallistripissäkin), ja sarjasi on pienennettynä oikean muotoinen ja kokoinen, prosentti vain vaihtuu.
-
Vihje: jos aiot piirtää oikean muotoista strippiä, valitse strippisarja jonka muoto miellyttää itseäsi eniten, piirrä viivottimella sen vasemmasta alanurkasta oikeaan ylänurkkaan halkaisija, ja jatka tätä viivaa. Voit valita originaalisi oikean ylänurkan mistä kohden tätä viivaa tahansa (vasen alanurkka on sama kuin mallistripissäkin), ja sarjasi on pienennettynä oikean muotoinen ja kokoinen, prosentti vain vaihtuu.
Älä Kivi tee sitä liian vaikeeks.. Toi ensimmäinen laskutapa oli ihan hyvä, mut tää, joka tässä on lainattuna... tiedän mitä tarkoitat, mutta se on liian vaikeasti selitetty ajatellen monia Kvaakkilaisia. Jos osa porukasta ei ensin tajunnu tuota kaikkein ensimmäisintäkään yritystäsi selittää, niin ei kyllä tätäkään. Tää viimesin oliski helpoin selittää havainnollistavalla kuvalla.
Toisaalta sen kaikein voi tehdä myös niin, että laskee tietyt suhdeluvut sanomalehtisarjakuvasta (se, minkä mitat eniten miellyttää katsojaa) ja siirtää ne omaan originaaliinsa vastaaviksi. Toisin sanoen sanomalehtisarjakuvasta saadaan tietty suhdeluku esimerkiksi jakamalla stripin korkeus sen leveydellä. Tästä saatua suhdelukua voidaan käyttää jatkossa esim. seuraavasti: Mitataan originaalipaperille haluttu stripin leveys siten, että jätetään sopivasti marginaaleja (sen verran kuin nyt haluaa). Sen jälkeen tämä leveys kerrotaan äsken saadulla suhdeluvulla, jolloin saadaan stripin korkeus. Tällä tavalla saatu originaalistripin korkeus suhteessa stripin leveyteen on täsmälleen sama, kuin valitsemassasi sanomalehtistripissä, vaikka suurennus-/pienennyssuhde olisi mitä tahansa. Nämä pienennys-/suurennussuhteet voi sitten laskea joskus myöhemmin. Ne on ajankohtaisia vasta sitten, kun niitä julkaistaan, tai ne halutaan ahtaa tiettyyn pakettiin, esim. kilpailua varten kolmesta neljään strippiä/sivu... esimerkiksi...
Ihmisethän nyt saa lähettää työnsä vaikka yksi strippi per sivu, jos haluavat, kunhan vain strippejä on vaadittu määrä (15 kpl). Tässä kohtaa ensikertalaisille kannattaa teroittaa, että älkää lähettäkö originaaleja! Selvennyksen vuoksi (me usein pidämme joitakin asioita itsestäänselvyyksinä, vaikka ne eivät kaikille sitä välttämättä ole...) muistutettakoon nuorimpia, että ORIGINAALI tarkoittaa alkuperäistä työtäsi. Eli sitä, mitä olet hiellä ja verellä yölampun valossa tuhnuttanu. Kaikki originaalista otetut kopiot, vedokset ym, toissijaiset jäljennökset ovat nimensä mukaisesti originaalia vastaavia kopioita. Aivan, kuten joka viidennen perheen seinällä on esim. yks ja sama Rembrandtin tai Picasson taulu. Ei nää herrat oo maalannu näitä kaikkia, vaan ne ovat kopioita. Ne oikeat ja alkuperäiset siellä jossain maailman museoissa ovat sitten niitä originaaleja...ja jotkut muuten väittävät tällaisia originaaleja korvaamattomiks...
Enivei, tällaisia kopioita teidän sitten tulisi lähettää niille tuomareille, koska ORIGINAALEJA EI PALAUTETA! Ei, vaikka soittaisitte maahanmuuttoviranomaisille ja karhuryhmälle... Lukekaa se kaikki kaltsun jättämän linkin kautta! Siellä se kaikki on. Leivänpaahtimenikin manuaali on epäselvempi... kyllä se kaikki sieltä selviää...
PS. Kiitos Kivi muuten uusimmasta. Lueskelin uusinta SK:ä salilla jalkojen loitontajalaitteessa... Hieno juttu, että sait sen sinne. Saippuaa on siitä hyvä formaatti, et se sisältönsä vuoks on ällistyttävän monikäyttöinen... Eläköön jalkojen loitontajalaitteet! Eläköön naiset! ;)
... nyt on loitontajalihakset kipiät... tee Kivi lyhyempiä sarjakuvia...
-
En kyllä oikein Kivi tajunnut, mutta kirjastontädit on kilttejä ja auttavat varmaan mielellään. ;)
Kopiokoneissa on yleensä semmoinen valmis nappula kuin
"pienennä A3 > A4"
Huomaa , että tätä varten koneessa pitää olla poikittaista paperia.
- lainakoneissa ei aina ole .
Toisaalta vaaka A3:n stripit voi kutistaa suoraan A5:een .
Varsinkin, jos ajateltu julkaisukoko olisi pysty A4 (yleensä likimain on).
Esimes sanomalehtistripit on yleensä vaaka-A5 tai vähän pienempiä .
-
Täältä lehden näkökulmasta... Se ei ole niin tarkkaa minkä kokoinen sarjakuva on. Sille on varattu tietty tila lehdestä, ja jos se ei siihen sovi niin sarjakuvan mittasuhteet muutetaan sopivammaksi. Esim. Viivi & Wagner on meidän lehdessä leveys:108% ja pituus: 93%. No venähtäneeltähän tuo näyttää ja on mielestäni aikamoinen raiskaus mutta niin niille stripeille vaan tehdään. Varattu tila on 4 palstaa x 55-60mm ja siihen se on survottava..
Ja ei, en paljasta missä lehdessä työskentelen.
-
Esim. Viivi & Wagner on meidän lehdessä leveys:108% ja pituus: 93%. No venähtäneeltähän tuo näyttää ja on mielestäni aikamoinen raiskaus mutta niin niille stripeille vaan tehdään.
Tuo on laitonta. Suomen tekijänoikeuslain mukaan kuvaa ei saa muttaa.
-
Niinpä. :-\
Kun itse teen kuvituksia ko. lehteen, käyn kyllä vakoilemassa, että kuvitusteni mittasuhteita ei ole muuteltu. Sarjakuvia kuitenkin kohdellaan aika rankalla kädellä. En tiedä mikä on homman nimi muissa lehdissä. Toivottavasti asiat on fiksummin mutta epäilen, että sama meininki saattaa olla muuallakin. Sen verran voin valottaa, että kyseessä on kuitenkin keskisuuren kaupungin päivittäissanomalehti, ei siis mikään pilipalisanomat. Valitettavaa mutta todellista.
-
Laitoin osoitteeseen
http://www.royalcomics.com/tuki/sanomalehtisarjakuvienmittasuhteet.pdf mittoja, jotka on mitattu noin 70 yleisimmästä sanomalehtisarjakuvasta. Mukana on sekä arkistripin että eri sunnuntaistrippivaihtoehtojen mittasuhteet.
Kaikki, jotka ovat haaveilleet syndikaattipiirtäjän urasta, kannattaa tarkistaa sarjakuvien mittasuhteet ylläolevasta dokumentista, ettei menestyminen jää ainakaan mittasuhteista kiinni :). Ja voihan mittatiedoista olla muillekin hyötyä.
Terveisin, Timo Kähkönen
Royal Comics Syndicate
http://www.royalcomics.com
-
Minkä kokoinen teksti pitää laittaa a3 paperille jos sen haluaa näkyvän a4:sella kun sen pienentää..?
Kiitos.
-
Minkä kokoinen teksti pitää laittaa a3 paperille jos sen haluaa näkyvän a4:sella kun sen pienentää..?
Riippuu siitä, onko sulla siisti tekstausjälki. Tuolla on tuo "piirustus-tussaus-tekstaus" -aluekin, mutta en ole varma, milloin tähän aiheeseen siellä on viimeksi tartuttu.
Itse tekstaan vastaavankokoiset suurinpiirtein kuuden millimetrin rivivälille, jolloin pienennöksen jälkeen väli on semmoiset 4.5mm. Testaa itse. Kirjoita tekstit puhtaaksi ja rajaa puhekuplat, ennen kuin piirrät hahmoja muuten paperille. Jäljellejäävän tilan kanssa voi sitten pelata tilanteen mukaan.Kirjainten käsinkirjoitettu muotokin vaikuttaa luettavuuteen: tosi siistit tekstaajat saavat kirjoitettua puolet pienempää, ja silti saa selvän.
Eipä tarvitse kauaa vertailla eri tekijöiden jälkeä, kun huomaa, kuka tarvitsee enemmän tai vähemmän tilaa tekstauksilleen.
Kuulin kerran jutun yhdestä "vanhasta mestarista", oliko se nyt Morris, joka oli tehnyt oman tekstausapuviivapiirtimensä yksinkertaisesti kammasta, josta oli nyppinyt tasavälein sopivasti piikkejä pois. Jutun todenperäisyydestä ei ole tietoa, mutta idea kuulostaa toimivalta. Varsinkin, jos tulee enemmän tehtyä. Jokainen löytänee omat oikotiensä työtä helpottamaan.
-
Kiitos. Pitänee testata. :-*
-
Toista viikkoa vanha ketju, mutta jatkan aiheesta uutena käyttäjänä.
Itse nappasin mitat sanomalehden stripistä ja kerroin kahdella kun A3:lle piirrän. Luulisi olevan ihan ok 10x34 cm.
-
Tekstauksesta vinkki, kuka sen nyt alkuaan antoi ja missä yhteydessä, en muista.
Jos sulla on valopötä, kirjoita kuplien tekstit jollain kätevällä fontilla ja koolla (esim. Word-issä tai vastaavassa) sillai kun luulet rivijakojen sopivan kupliin.
Tulosta.
Valopöydällä voit kirjottaa/piirtää ne ruutuihin/kupliin sopivan "rennolla käsialalla" tulostus mallina alla, rivivälit ja tekstit pysyy hallinnassa.
-- j --
-
Tekstauksesta vinkki, kuka sen nyt alkuaan antoi ja missä yhteydessä, en muista.
Minä sen annoin! ;)
-
Hienoa mr TERTSI.!
Kuuluisiko tuo(kin) jo NÄIN TEET -- vinkkiosioon?
-- j --
-
Elikkä haluisin nyt varmistusta tähän mittasuhde jutskaan, että jos siis yrittäisi piirtää strippejä, joita sitten yrittää tyrkyttää johonkin lehteen, niin stripit pitää siis piirtää a3:selle hurjaan kokoon? onko tämä välttämätöntä?
-
Elikkä haluisin nyt varmistusta tähän mittasuhde jutskaan, että jos siis yrittäisi piirtää strippejä, joita sitten yrittää tyrkyttää johonkin lehteen, niin stripit pitää siis piirtää a3:selle hurjaan kokoon? onko tämä välttämätöntä?
Ei kai se välttämätöntä ole, mutta mitä pienempään tilaan yrittää, sitä suttusempaa jälkeä saattaa tulla ja luulen että lehdet/syndikaatit ottavat mahdollisimman siistinä strippinsä. Kun meinaan jos kuva skannataan 600 pikseliä per tuuman tarkkuudella (esim) niin sitä enemmän saanet photoshopilla (tai mitä softaa sitten ikinä käytätkään) korjailla. Näin pers tuntumalta sanoisin, ei minulla mitään faktaa asiasta ole. Se on maku asia, sanoi koira kun persiitä haisteli.
En silti usko että yksikään sanomalehteen printattu stippi olisi A4:lle tehty.
Ja btw, voin sanoa, että se A3:kin käy välillä tosi ahtaaksi ;).
-
En silti usko että yksikään sanomalehteen printattu stippi olisi A4:lle tehty.
Kyllä on. B. Virtanen esimerkiksi. Yhä enenevässä määrin varmaan muutkin ja ihan ulkomaillakin, kun sarjakuvien saama tila on vuosikymmenien ajan pienentynyt. Ihan ennenmuinoin strippi oli koko sanomalehden levyinen, eli sivun reunasta reunaan. Nyt hyvä jos puolet siitä, joskus vähemmänkin. Nykypäivän sanomalehtistrippi on 40-30% siitä mitä se vielä 1920, -30 -40, ja -50-luvuilla oli.
Timo
-
Elikkä haluisin nyt varmistusta tähän mittasuhde jutskaan, että jos siis yrittäisi piirtää strippejä, joita sitten yrittää tyrkyttää johonkin lehteen, niin stripit pitää siis piirtää a3:selle hurjaan kokoon? onko tämä välttämätöntä?
Ei ole välttämätöntä.
Mutta moni vaan piirtää aika isoon kokoon, koska se on helpompaa.
Mutta kukin saa tehdä tyylillään.
-
Kyllä on. B. Virtanen esimerkiksi.
Mjaah. Enpäs tiennytkään.
-
Itse piirrän strippejä just A4-paprulle isoin marginaalein. Se sopii joidenkin tyyliin. Kandee Tincankin kokeilla.
-
Vähäsen vielä lisää. Heilä piirtää sitten kyllä B. Virtasen sunnuntaijaksot A3:n kokoon. Muita A4:lle piirustavia on ainakin Jope. Huopakynillä tavalliselle kopiopaperille. A4:lle piirtäviä ulkomaaneläviä ovat myös ehkä Helmiä sioille -piirtäjä Stephan Pastis (en ole 100% varma). Mutta missään nimessä hänen työnsä eivät ole photoshop-kopioilla leikittelyä. En originaaleja ole nähnyt, mutta riittävän hyviä skannauksia läheltä ja jokainen ruutu poikkeaa toisestaan siinä määrin, että niinpä vain on mies joka ruudun piirtänyt. Niistä on erottanut myös rasteria leikanneen puukon jäljen selvästi.
Se mihin kokoon tekee, ei ole niin tärkeää kuin sarjan mittasuhteet.
Timo
-
Elikkä haluisin nyt varmistusta tähän mittasuhde jutskaan, että jos siis yrittäisi piirtää strippejä, joita sitten yrittää tyrkyttää johonkin lehteen, niin stripit pitää siis piirtää a3:selle hurjaan kokoon? onko tämä välttämätöntä?
Watterson kertoi Sunnuntaisarjat-kirjassaan kuulleensa, että realistiset sarjakuvat piirretään isompaan kokoon kuin ns. pilasarjat. Olin juuri lukenut tämän, kun olin aloittamassa Laihonen & Ludvigin piirtämistä. Siispä suurensin strippioriginaalini koon normaalista Vaaka A3:sta Vaaka A2:een. Taivas aukeni! Piirtäminen muuttui fyysisemmäksi ja alkoi muistuttaa maalaamista, koska enää ei tarvinnut varoa pikkulipsahduksia vaan saatoin keskittyä viivaan ja valooreihin. Sivellinkoko 6 antaa kunnolla ilmaisuvoimaa.
Olin hieman huolissani miten cross-hatching-tyyppisen varjostukseni kävisi rankassa pienennöksessä sanomalehtipaperille, mutta siinä ei ollut mitään ongelmaa. Skannerin asetuksia säätämällä kaikki viivat tulivat mukaan kuvaan. 34 % pienennössuhdetta voi ihailla tästä (http://www.isihei.fi/jysays/Laihonen.jpg).
Skannaamiseenkin tuli rutiini, vaikka pahimmillaan jouduin skannaamaan yhden ruudun kolmessa osassa. Yleensä sentään mahtui ruutu per sivu.
Ja mitä mittasuhteisiin tulee, koska tiesin joutuvani kuvaamaan paljon olemassaolevaa arkkitehtuuria ja käyttämään suuria tekstimassoja, valitsin stripin mittasuhteet siten, että siinä oli suhteessa hieman enemmän korkeutta kuin keskivertostripissä. Näin sain lisää piirrostilaa. Toki jos olisin tähdännyt kansainväliseen menestykseen, olisin ilman muuta ottanut mittasuhteet vaikka Lassista ja Leevistä.
Iso koko jäi sitten päälle, joten kun tein myöhemmin Arkkinauttien aloitussivun Suomen Kuvalehteen, originaalisivukoko oli A1, vaikka kyse ei ollut enää realistisesta sarjakuvasta. Se oli pakko tussata kahdessa osassa, sillä piirustuslaudan koko loppui kesken. Lyijykynäluonnostelun tein yhdessä osassa teippaamalla molemmat sivunpuolikkaat seinään.
-
Tämä lienee paras ketju viestille, siirtäkää muualle jos keksitte paremman ketjun.
Kouvalainen oli laittanut tuonne Helsingin sanomien sarjakuvia käsittelevään ketjuun linkin Royal Comics Syndicaten sivuille.
Hämmästyin hieman sivuilla olevasta ohjeistuksesta:
Nykyään sarjakuvat toimitetaan julkaiseville lehdille tiedostoina. Mustavalkoisen tussipiirroksen tarkkuuden on syytä olla julkaisukoossa vähintään 900 dpi ja kuvamuodon 1-bittinen (Lineart/Bitmap). Väritystä ei ole järkevää tehdä samaan kuvaan, vaan sen täytyisi olla erillinen CMYK-värinen tiedosto, joka sisältää pelkästään värityksen ja jonka julkaisukoon tarkkuus on 200-300 dpi. Molempien tiedostojen fyysinen koko täytyy asettaa oletettuun julkaisukokoon, joka on leveydeltään 18,6 cm. Sekä väritys- että tussaustiedostot tallennetaan pakkaamattomaan TIFF-muotoon. Lopuksi nämä erilliset tiedostot asetetaan päällekkäin esim. Macromedia Freehandissa, merkitään tussaus läpinäkyväksi, keskitetään sivun keskelle ja exportoidaan EPS-muotoon (EPS with Tiff Preview). Lisätietoja tiedostojen tekemisestä saat ottamalla yhteyttä Royal Comics Syndicateen.
Lähde: Royal Comics Syndicaten (http://www.royalcomics.com/rc/index.cgi?p1=sarjakuvantekijaksi&PHPSESSID=5ff35be30730e6242b96286b883b2588) www-sivut.
Tuo 900 dpi minimivaatimus tuntuu ensinnäkin aika kohtuuttomalta, täälläkin monet ovat puhuneet 300-600 dpi resoluutioista. Minulla ainakin menee kone ihan jumiin jo tuossa 600dpin resoluutiolla skannatessa.
Teknologiasta kun en tiedä hittojakaan, niin ihmetyttää myös tuo miksi värien ja viivan pitäisi olla erillisenä tiedostona saati eri resoluutiolla. Saahan sitä tiedoston kokoa tietenkin pienemmäksi kun värit ovat pienemmällä resolla, mutta onko siitä mitään muuta konkreettista hyötyä. Sitten tuo että värien ja viivan pitää olla kokonaan eri tiedostoissa, jos ne kuitenkin liitetään jossain vaiheessa päällekkäin. Minä olen ainakin hoitanut koneella värityksen siten että olen pitänyt erillisenä tasona viivan ja värittänyt viivapiirroksen alle. Ja kai jotkut ammattilaisetkin sentään vielä värittävät kuvansa käsin? Silloinhan tussit ja värit ovat samassa kuvassa joka vain skannataan koneelle, mikä silloin tulee resoluution olla?
Ja mikä ihme tuo ESP oikein on?
Kamalan monimutkaista tämä sarjakuvien tekeminen näinä teknologian kulta-aikoina, on se ennen ollut helpompaa kun ei ole tarvinnut miettiä mitään cmykejä tai tiffejä, kunhan on tiennyt miten päin kynää täytyy pitää kädessä 8]
-
Idea tuossa on se, että mustat viivat olisivat tarkkoja. Käytännössä tavallinen käyttäjä ei todennäköisesti huomaa, onko työ tehty noin vai ei, mutta parempilaatuisen saa kuitenkin noin tekemällä.
Viivatiedoston koko on ihan ymmärrettävä. 1-bittisen kuvan minimitarkkuus kun painettaessa on 600. Toi 900 on siis vain hitusen sitä suurempi, jotkut tahot toivovat peräti 1200 resoluutiota.
Jos koneesi ei tykkää pyörittää noin isoja tiedostoja, niin värityksessä voit käyttää myös vaikka 300 resoluution viivapiirrosta. Poistat sen vain värityksen jälkeen. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että arkin fyysinen koko ei muutu.
Niin ja EPS on tiedostomuoto kuten jpg tai tiff. Ero siinä on se, että sillä pystyy tallentamaan paremmin mm. vektorikuvia. Tässä tapauksessa eps halutaan siitä syystä, että viivapiirroksen ja värityksen resoluutiot eivät sekoitu. Toinen vaihtoehto tälle on pdf.
Ai niin. Itse väritän omat työni 400 resoluutiolla ja pidän viivat samassa tiedostossa. Teenpä jopa niinkin, että tekstaan tekstit cmyk-mustana. Ja ihan hyvälltä on tähän saakka näyttänyt.
-
Tuodaanpa tänne esimerkki saman sarjakuvan eri versioista. Toinen on väritetty samaan tiedostoon kuin viivat. Toisessa viivat on pidetty erillisenä.
Mustavalkoviiva rasteroituu kun se pidetään värien kanssa samassa tiedostossa:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=657.0;id=2262)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=657.0;id=2263)
Riippuu sitten painon rasteripisteiden tiheydestä miten hyvin tuon viivan rasteroituminen erottuu. Rasteritiheyttä ei pidä sekoittaa pikseleihin tai resoluutioon.
Timo
-
Tuota joo .. itteltäkin nää unohtuu että pitäisi kertailla väh. kerran kuukaudessa ..
EPS (Encapsulated Post Script) on tiedoston tallentamismuoto. Lähestulkoon KAIKKI grafi-ohjelmat tukevat / hyväksyvät sen. Sopii Mac-ille ja Pc-lle. Voit siirrellä Illusta > Freehandiin ja Photariin ja päinvastoin. .eps on noin sormituntumalla hiukan "suurempi" kuin vastaava, tavallinen kuva-fajli juuri koska siihen tulee "lisänä" joitakin parametrejä. Ei-tuhoava-tiedosto. .. ja eikös tää muuta kuvan vektorigrafiikaksi .. en nyt tarkemmin muista tuota.
.jpeg (joint picture e..jotakin group) on tuhoava tiedosto, voit säädellä mistä kohdin / kuinka paljon kuvaa haluat "laihduttaa" esim. vaihtaa 16 milj. väriä 256-een ja siten saada pienen tiedostokoon. Ei voi tehdä toistapäin!
.gif taasen on hyvä jos haluaa läpinäkyvän kuvan tai ilman "näkyvää" taustaa. Tuhoaa kanssa eikä voi tehdä toissapäin.
.bmp on hyvä jos haluaa tositarkkaa VAIN musta-valkoista kuvaa ja silloin väh. kanssa 600 dpi. ja säästää sen 1-bittisenä. Viivasta ei tuu rosoista vaikka suurennuslasilla kattoisi. Ja valkoisesta tulee vain tosi valkoista.
Noin yleensä, noita kuvamuotoja on kymmeniä erilaisia ja aina on hyvä tietää etukäteen missä muodossa kuva tulisi säästää tai miten tai mihin sitä lopulta käytetään. Liiankin usein näkee lehdissä jopa 4-värimainoksia joissa on otettu kuvia mistä tahansa verkkonäytöltä ja tulos on täyttä pikseilpaskaa ..
Niin, ja konevoimaa ei ikinä voi olla liikaa. Itse skannan nyt kaikki viivapiirokset väh. 600 dpi. poltan kaikista kopion ja kutistan niitä vasta jälkikäsittelyssä Photarissa. Juuri jaksaa tää toosa pyörittää n. 12 Mb. kuvia, lataukseen kyllä menee tovi.
Niin muuten, jos paremminosaavilla on hyvää linkkiä kuva- / tallennusmuotoihin perehtyvälle sivulle, laittakee tänne linkkiä!
-- j --
-
Tuo 900 dpi minimivaatimus tuntuu ensinnäkin aika kohtuuttomalta, täälläkin monet ovat puhuneet 300-600 dpi resoluutioista. Minulla ainakin menee kone ihan jumiin jo tuossa 600dpin resoluutiolla skannatessa.
Ei kai sentään, jos skannaat bitmap-kuvana, eli kaksivärisenä, jossa on ainoastaan kaksi väriarvoa: musta ja valkoinen.
Tämmöinen kuvahan vie ainoastaan murto-osan harmaasävykuvan - tai puhumattakaan värillisen kuvan - datamäärästä.
Bittikarttakuvan korkeampi skannauksen tarkkuusvaatimus perustuu jo yksinomaan siihen, että bittikarttakuvassa viivan reuna ei ole antialiasoitunut, kuten esimerkiksi värillisissä kuvissa, joissa viiva "pehmenee" kun se muodostuu mustan lisäksi eri harmaasävyistä.
Minä olen ainakin hoitanut koneella värityksen siten että olen pitänyt erillisenä tasona viivan ja värittänyt viivapiirroksen alle. Ja kai jotkut ammattilaisetkin sentään vielä värittävät kuvansa käsin? Silloinhan tussit ja värit ovat samassa kuvassa joka vain skannataan koneelle, mikä silloin tulee resoluution olla?
Eihän siinä mitään pahaa ole miten tekee, kunhan pääsee haluamaansa tulokseen tai halutun median vaatimustasoon teknisesti.
Painettavaa aineistoa suunniteltaessa - jotta painotulos olisi laadukas ja värisävyiltään haluttu - on kuitenkin hyvä ymmärtää muutamia teknisiä vaatimuksia. Tuo Ronkaisen esittämä kuva on loistoesimerkki siitä, miten viiva käyttäytyy, kun ääriviivat sisällytetään samaan bittigrafiikkakuvatiedostoon, mistä syystä ääriviivat olisikin hyvä olla erillisessä, bitmap-tiedostossaan ja nämä voi sitten yhdistää joko painossa (elleivät siellä kämmää) tai itse vaikka jollain vektoriohjelmalla.
Tosin vielä suositeltavampaa on luoda värit vektoriohjelmalla (esim. Freehand, Illustrator, InDesign, Corel Draw) jolloin värien mahdollinen muokkaus jälkikäteen on helppoa ja nopeaa ja tiedostokokokin jää pieneksi.
Myös ääriviivat voi halutessaan vektoroida, jolloin päästään todella pieneen tiedostokokoon ja käytännössä äärettömään skaalautuvuuteen - työn voi painaa vaikka pilvenpiirtäjän seinään eikä siitä läheltä tarkasteltuna huomaa mitään "pikselöitymistä".
Ja mikä ihme tuo ESP oikein on?
ESP (electronic stabilizing program) tarkoittaa autoissa käytettävää elektronista ajonhallintaohjelmaa ts. ajonvakautusjärjestelmää ;D
EPS - johon tässä taas viitannet - tulee lyhenteestä Encapsulated PostScript, ja on standardoitu tiedostoformaatti, joka voi sisältää tekstiä, bitti- ja vektorigrafiikkaa. Siis vähän kuin PDF-formaatti, mutta vanhempi ja tiedostokooltaan tehottomampi. (http://www.prepressure.com/formats/eps/fileformat.htm)
Kamalan monimutkaista tämä sarjakuvien tekeminen näinä teknologian kulta-aikoina, on se ennen ollut helpompaa kun ei ole tarvinnut miettiä mitään cmykejä tai tiffejä, kunhan on tiennyt miten päin kynää täytyy pitää kädessä
Toisaalta ennen aikaan eivät painetut aineistotkaan olleet teknisesti yhtä laadukkaita kuin nykyisin - senhän huomaa selatessaan mitä tahansa vanhaa sanoma- tai aikakauslehteä.
Mutta eihän noilla asioilla kannata liikaa päätään vaivata, vaan selvittää aina tarpeen mukaan. Jos sarjakuvaa tekee yksinomaan esimerkiksi verkkoon, ei tuolla ole mitään väliä. Painetussa aineistossa taas teknisillä vaatimuksilla alkaa olla jonkin verran painoarvoa.
-
Saivartelevia korjauksiani, mutta menköön:
EPS (Encapsulated Post Script) on tiedoston tallentamismuoto. Lähestulkoon KAIKKI grafi-ohjelmat tukevat / hyväksyvät sen. Sopii Mac-ille ja Pc-lle. Voit siirrellä Illusta > Freehandiin ja Photariin ja päinvastoin. .eps on noin sormituntumalla hiukan "suurempi" kuin vastaava, tavallinen kuva-fajli juuri koska siihen tulee "lisänä" joitakin parametrejä. Ei-tuhoava-tiedosto. .. ja eikös tää muuta kuvan vektorigrafiikaksi .. en nyt tarkemmin muista tuota.
Ei EPS muuta varsinaisesti mitään bittigrafiikkakuvasisältöä vektoreiksi vaan siis tarvittaessa säilyttää kuvan osana olevat vektoripinnat ja tekstit vektoripintoina ja teksteinä. Mikäli niitä siis lähdeaineistossa (=vektoriohjelmalla tuotetussa aineistossa) on käytetty.
gif taasen on hyvä jos haluaa läpinäkyvän kuvan tai ilman "näkyvää" taustaa. Tuhoaa kanssa eikä voi tehdä toissapäin.
Gif ei varsinaisesti tuhoa kuvainformaatiota, koska toisin kuin JPEG-formaatissa, Gif:in pakkaustapa perustuu värien vähentämiseen. Gif-tukee maksimissaan 256 eri värisävyä ja kuvaformaatin voi kääntää mihin tahansa takaisin ilman hävikkiä, mikäli eri värisävyjä ei muutenkaan ole ollut aikaisemmin käytössä enemmän kuin 256. JPEG:in pakkaustekniikasta johtuvaa suttuisuutta GIF-formaattiin ei siis tule. GIF-käy hyvin esim. bittigrafiikan tallennusmuodoksi, mutta TIFF on siinäkin, erityisesti painoaineistoja käsiteltäessä, suositeltavampi.
Yleensä GIF-formaatti on soveltuvin webbiympäristöön sijoitettujen pienten graafisten kuvien (grafiikan, ei valokuvien) tallennusmuotona. Tosin "rojaltivapaa" PNG-formaatti on kovaa vauhtia syrjäyttämässä patentoitua GIF-formaattia, jonka käytöstä siis periaatteessa pitäisi maksaa aina korvauksia formaatin kehittäjälle.
GIF-formaatti tukee myöskin yhtä läpinäkyvää väriä (eli yksi väri on määriteltävissä kokonaan läpinäkyväksi) kun uudemmassa PNG:ssä on oma alfakanavansa, jossa voi määritellä väreille myös tiettyjä läpinäkyvyysasteita. Tosin kaikki selaimet, mm. Internet Explorer, eivät taida vieläkään tukea PNG-kuvan alfakanavia eli läpinäkyvät pinnat täyttyvät värillä.
-
Saivartelua tai ei :P .. hyvä vaan jos saa selityksen joltakin joka osaa asiat kun ei noita "sivulauseina mainittuja vinkkejä" kumminkaan tuu laitettua muistiin .. thanx.
Nämäkin olisi kuulunut siihen ehdottamaani "Näin Teet" .. osioon, vinkejä meille amatööreille .. ammattilaisilta.
-- j --
-
gif taasen on hyvä jos haluaa läpinäkyvän kuvan tai ilman "näkyvää" taustaa.
No korjailen saivarrellen minäkin. Tai täydennän. Gif sopii webbikuvaksi, kuten Juha kirjoitti, ja sellaisena tuo läpinäkyvyys on ihan oiva. Jos sen sijaan haluaa painettavaan tuotteeseen kuvaa, jossa on läpinäkyvyyttä (eli vaikka logo, jota ei halua syvätä), niin sitten eps on se oikea vaihtoehto.
Tosin vanhemmissa versioissa mm. Freehand ei osannut epsin läpinäkyvyyttä toistaa ihan oikein kaikissa tapauksissa, mutta nykyisin pitäisi kai olla ihan toimiva.
Jos jaksan, niin pitää ehkä koota näistä jutuista tänne semmonen Jokelan mainitsema "Näin teet" -juttu.
-
Kamalan monimutkaista tämä sarjakuvien tekeminen näinä teknologian kulta-aikoina, on se ennen ollut helpompaa kun ei ole tarvinnut miettiä mitään cmykejä tai tiffejä, kunhan on tiennyt miten päin kynää täytyy pitää kädessä 8]
Samaa kuin Tuuk42 ihmettelin joku aika sitten toisessa viestiketjussa.
Itse piirrän A4 melkeinpä 1:1. Kuvat lähettelen JPG:nä yleensä 300 dpi maksimissaan 600 dpi. Värierotteluista minulla ei ole hajuakaan.
Löysinpä tuon viestin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4914.0) jossa kyselin osittain samoja asioita ja jossa Veli asiaan vastasi.
Edit. korjasin nimimerkin (Tuuk42)
-
Ei kai sentään, jos skannaat bitmap-kuvana, eli kaksivärisenä, jossa on ainoastaan kaksi väriarvoa: musta ja valkoinen.
Tämmöinen kuvahan vie ainoastaan murto-osan harmaasävykuvan - tai puhumattakaan värillisen kuvan - datamäärästä.
Bittikarttakuvan korkeampi skannauksen tarkkuusvaatimus perustuu jo yksinomaan siihen, että bittikarttakuvassa viivan reuna ei ole antialiasoitunut, kuten esimerkiksi värillisissä kuvissa, joissa viiva "pehmenee" kun se muodostuu mustan lisäksi eri harmaasävyistä.
Noniin johan selkisi tuokin salaisuus. Olen nimittäin skannaillut kaikki harmaasävyissä, ja pitänytkin ne aikalailla sellaisina. Ei ihme että tiedostokoot huitelevat tarkemmilla resoilla muutaman sadan megatavun luokkaa ::)
Kiitokset kaikille vastanneille suuresti, taas selvisi monta asiaa jotka voisi hoitaa ilmeisesti viisaamminkin.
Joku viitseliäis voisi tosissaan tehdä sellaisen "kuinka tehdään"- oppaan tänne kvaakkiin, emme varmasti ole Jokelan kanssa ainoat jotka sellaista kaipailevat.
-
.bmp on hyvä jos haluaa tositarkkaa VAIN musta-valkoista kuvaa ja silloin väh. kanssa 600 dpi. ja säästää sen 1-bittisenä. Viivasta ei tuu rosoista vaikka suurennuslasilla kattoisi. Ja valkoisesta tulee vain tosi valkoista.
Kun kerran saivarrellaan niin... no tarkennetaan lisään ja vielä pahemmin off topic kuin edelliset mutta kun kerrankin tietää jostain jotain...
Mustavalkokuva, siis kuva jossa on pelkkää mustaa ja valkoista yhtä pikseliä kuvamaan tarvitaan 1 bitti. Harmaasävyä 8 bittiä eli harmaasävykuva kahmaisee tasan 8 kertaa niin paljon muistia kuin 1 bittinen kuva. On eri asia käsitellä kuvaa joka vie 10 megaa muistia kuin kuvaa joka vie 80 megaa muistia. Värikuva vaatii 8, 16, 24 tai 32 bittiä riippuen siitä miten värit esitellään kuvasta. Värithän on koneella muotoa RGB joista jokaista väriä kuvaa 8 väriä (arvo 0:sta 255:een) eli kaikki värit saa 24 bittiin. Edellisen esimerkin kuva värikuvana veisi jo 240 megaa muistia.
Nämä taitavat myös olla A4 kokoisen kuvan kokoja 900 dpi:llä. Ainakin hieman liioitellen. Mutta en ihmettele jos viimeisen kokoisen kuvan käsittely pisteisi koneen polvilleen.
BMP formaatti tallentuu raakana eli tiedoston alussa on vähän tietoa kuvasta ja sen jälkeen pikselit. Tiedosto koko on suunnilleen sama mitä kuva vie muistia kun sitä käsitellään. BMP on hyvä formaatti aina silloin kun kuva tulee puhtaasti tietokonekäyttöön eikä tallennetun tiedoston koolla ole väliä. Se on myös ohjelmoija ystävällinen. BMP kuvaformaatissa käsittääkseni on nykyään mahdollisuus valita RLE pakkaus. Mutta siis BMP:lle on paljon muutakin käyttöä kuin se että se sopii yksibittisten kuvien tallentamiseen.
Jos PNG edelleen yrittää korvata GIFiä webbipuolella on se tiedostoformaattina lähes ainoa vaihtoehto mobiilipuolella jossa myös tehokas pakkaus on mukava asia kun ohjelmat pitää saada puristettua 64 kt:n paketteihin.
-
Entäs mitenkäs TIFF-muoto? Haluaako joku analysoida sitäkin. :)
-
Entäs mitenkäs TIFF-muoto?
Täällä (http://home.earthlink.net/~ritter/tiff/).
Löysinpäs tämmöisenkin (http://www.helsinki.fi/atk/lehdet/201/pisteet,%20viivat,%20pikselit.html), jossa noita termejä selitellään.
-
.. EPS - johon tässä taas viitannet - tulee lyhenteestä Encapsulated PostScript, ja on standardoitu tiedostoformaatti, joka voi sisältää tekstiä, bitti- ja vektorigrafiikkaa. Siis vähän kuin PDF-formaatti, mutta vanhempi ja tiedostokooltaan tehottomampi. .. http://www.prepressure.com/formats/eps/fileformat.htm (http://www.prepressure.com/formats/eps/fileformat.htm)
Ylläolevien sivujen sisältöä --- http://www.prepressure.com/sitemap/map01.htm (http://www.prepressure.com/sitemap/map01.htm)
Tuolta löytyykin kaikenlaista tarpeellista infoa, hyvä linkki. Thanx! Samoin Veli L. Hyvinkin perustavaa tietoa! (Ja nyt on linkit säästettynä)
Jälkeenpäin lisä ja hiukan off-topic .. tässä varsin seikkaperäinen ja hyvä "tutorial" skannatun kuvan Photari-käsittelyyn ja vastaava piirrosohjelmalla (Freehand) -- http://www.helsinki.fi/~nykanen/tekstit/sammakko.html (http://www.helsinki.fi/~nykanen/tekstit/sammakko.html)
-- j --
-
Jos jaksan, niin pitää ehkä koota näistä jutuista tänne semmonen Jokelan mainitsema "Näin teet" -juttu.
Kvaakin toimituksellisen materiaalin puoltahan voisi jossain vaiheessa laajentaa myös erilaisiin sarjakuvantekemistä ja siihen liittyviä tekniikoita käsitteleviin tutorialeihin. Tämmöisiä voisin itsekin muutaman kirjoitella.
Katsotaan nyt, kunhan ensin nuo muut kiireisimmät saa valmistumaan...
-
Kuvat lähettelen JPG:nä yleensä 300 dpi maksimissaan 600 dpi. Värierotteluista minulla ei ole hajuakaan.
Tuosta asiasta kuulisin minä ja varmaan moni muukin mielipiteitä ahkerasti värikuvia painattavilta.
Miten tarpeellisia tai yleisiä nuo em. monikerrostiffitouhuilut nykyaikana yleensä ovat ?
-
Miten tarpeellisia tai yleisiä nuo em. monikerrostiffitouhuilut nykyaikana yleensä ovat?
Tarkoitatko tuota viivapiirroksen ja väritiedoston yhdistämistä taitto- tms. ohjelmassa? Tiffihän on painoalalla varmaankin yleisimmin käytetty tiedostomuoto.
-
Nyttemmin tuo 600 dpi kuulostaa aivan järkyttävän isolta. Kun strippini on skannattu näköjään 300 dpi resoluutioon (eikä 600:n kuten luulin, pitää mennä karhuamaan rahoja takas Karhukopiolta :) ) ja sekin jo tuntuu aivan hengästyttävän pikkutarkalta.
-
Nyttemmin tuo 600 dpi kuulostaa aivan järkyttävän isolta. Kun strippini on skannattu näköjään 300 dpi resoluutioon (eikä 600:n kuten luulin, pitää mennä karhuamaan rahoja takas Karhukopiolta :) ) ja sekin jo tuntuu aivan hengästyttävän pikkutarkalta.
Onko ne skannattu A3:na? Jos, niin pienennettäessä resoluutiota voi nostaa. A4:ään tulee siis jo 600:n resoluutio..
-
Onko ne skannattu A3:na? Jos, niin pienennettäessä resoluutiota voi nostaa. A4:ään tulee siis jo 600:n resoluutio..
A3:sia joo. A4:lle piirrettyjä kuvia en ole vielä lähtenyt skannaamaan. Mutta hyvä jos 300 dpi on ihan kelpo A3:lle piirretylle stripille.
-
A3 --> A4, 300dpi ---> 600dpi:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5485.msg87026#msg87026
Timo
-
Uh .. meneekö jo saivartelusta pykälää pahemmaksi? .. Mutta eikös nää .dpi lasketa "peräkanaan laitettuna" tuumissa, senteissä whatever? Ei siis alueella tai neliösenteillä tms.
Ja siten Timon esimerkinkin mukaan 21 cm/600 tekeekin tuplana 42 cm/300 dpi. Siis teoksen sivujen tai reunojen mitta kasvaa puolella, ja reso laskee samalla arvolla. Mutta teoksen pinta-ala kasvaa neljä kertaa. Eli esimerkin loppukoko onkin A2. Onko näin?
Koska A3 = 1.414xA4 sivu- tai reunamitoilta mutta 2x pinta-ala. Vai miten?
-- j --
-
Tarkoitatko tuota viivapiirroksen ja väritiedoston yhdistämistä taitto- tms. ohjelmassa? Tiffihän on painoalalla varmaankin yleisimmin käytetty tiedostomuoto.
Sitä juuri. Muistelen että Hollen lisäksi täällä joku muukin olisi lähetellyt lehtiin kuvituksiaan jpeggeinä. Ajattelin , että onko taitto-ohjelmien hankinnasta ja opettelusta käytännössä vaivannäkönsä arvoista hyötyä ?
-
Koska A3 = 1.414xA4 sivu- tai reunamitoilta mutta 2x pinta-ala. Vai miten?
No siten. Timo siinä linkkaamassaan viestissä esittää asian ihan oikein (600 dpi -> 300 dpi = A4 -> 59,4 cm korkea eli A2), mutta nyt meni mitat sekaisin. (Itse asiassa taisi mennä Welzulla!) Itse tein vastaavasti (siis A3 -> A4) juuri tulostaessani yhtä sarjakuvaa, mutta en vaivautunut muuttamaan dpi-asetuksia, käskin vain tulostamaan 70,707%:n skaalassa.
-
No niinhän se onkin. 300 dpi:n resoluutio A3:lla pienenee A5:ksi kun reson muuttaa 600:aan. Tän siitä saa, kun ei tarkista.
-
Back to the Start vielä...
Se strippien kuvasuhde on Universla Press Syndicate mukaan 13:38.4 eli 1:2.95:een, mutta muiden syndicaattien mukaan stripit ovat kyllä vähän leveämpiä. King Features Syndicatella koko on 1:3.25 ja jossain se oli 1:3.2 ja noilla main se on musta lehdissäkin yleensä pyörinyt. Eli kun teette niistä stripeistänne sentin korkuisia niin muistakaa tehdä leveydeksi 3 senttiä ja 2,5 milliä päälle. Siitä lehdet suurentavat strippinne sitten sopivaan kokoon. Pieneksihän tuo piirtäminen tuossa koossa menee mutta minkäs teet, sarjakuvaura on yksi kyinen suo...
Aika lähelle kuitenkin noita Ronkaisen mittoja siis ja kyllähän noissa strippikooissa on lehdissä pientä heittoa.
Sunnuntaistripeissä kolmirivisyys rupeaa jäämään pois ja tilalle on tullut kaksirivisen rinnalle vielä leveämpi vaihtoehto isolla neliön muotoisella aloitusruudulla. Toivottavasti tapa ei rantaudu pian Suomeen sillä käytännössä se tarkoittanee sunnuntaistrippien julkaisemista vielä pienemmässä kuvakoossa (leveyden pysyessä samana lehden sivullavaikka stripin leveyttä on nostettu lisäruudulla strippiä täytyy käytännössä pienentää).
-
Mjooh, kyllä itse kanssa huomannut, että aika paljon lehdissä vaihtelee nuo strippien mitat. Esim tenavat ovat melko lailla ohkasempia kuin muuta. Ei kai sillä mitalla loppujen lopuksi niin paljon merkitystä ole, kun strippejä nykyään tunnutaan aika paljon printattavan päällekkäin.
-
Joo Tenavien mitat tietääkseni perustuvat vanhempiin mittasuhteisiin. On kai se tärkeää että ne strippien mitat nyt ovat suurinpiirtein oikein, mutta onko se suhde sitten 1:3, 1:3.2 vai 1:3.25 lienee toisarvoista. Ainakin täällä Suomessa, varmaan viilaavat pilkkua enemmän tässä asiassa jossain rapakon toisella puolella.
-
Jos haluaisin piirtää strippejä ja sitten yrittää tarjota niitä jollekulle, niin onko jotain ihanne strippikokoa (siis puhun nyt mittasuhteista, en ite sarjakuvan pituudesta), vai kelpuuttaako lehdet ihan minkä kokoisen sarjakuvan tahansa? Vai voiko ne sanoa "ei, tämä on paria senttiä liian korkea". Meinaan jos se ei olisi kolmen ruudun strippi, vaan ehkä kaksikin riviä, mutta ei kuitenkaan A4 kokoinen? Tästä on todennäköisestikin mainittu jo aiemmin ketjussa, joten antakaa vaikka pientä linkkiä/vinkkiä jos löydätte asiaani vastauksen.
Ja huoliiko lehti pelkästään niitä kolmen ruudun pituisia strippejä vai kelpaako niille pikkuriikkisen pitemmät? Lehtikohtaista?
Mitä minun nyt ylipäätänsä pitää tehdä, jos olisin kiinnostunut yrittämään tarjota sarjakuvaa johonkin lehteen..? :o
-
Siis yleisin julkaisukoko on arkistrippi, jonka mittasuhteet löydätkin suoraan yltä: leveys=3.2xkorkeus. Seuraavaksi yleisin on sunnuntaistrippi, josta löytyykin jo enemmän vaihtelua:
1/2-sivun koko on sunnuntaistripeistä suurin, joka tehdään usein, vaan ei nykyään enää välttämättä, kolmiriviseksi. Tämän muoto on käytännössä tavallinen A4: leveys=1.45xkorkeus. Pienempi vaihtoehto tästä on 1/3-sivun koko, joka saadaan usein aikaan poistamalla ylin rivi. Tällöin strippi täytyy tietenkin suunnitella niin että se toimii sekä kaksi-että kolmirivisenä. Kaksirivisen mittasuhteet ovat suurinpiirtein leveys=2.17xkorkeus. Äh.. täältä löytyvät arki -ja sunnuntaistrippien mitat oikein havainnollisin esimerkein:
http://www.royalcomics.com/tuki/sanomalehtisarjakuvienmittasuhteet.pdf
Lisäksi lehdet julkaisevat jonkin verran koko sivun sarjakuvia, jolloin luultavasti mittasuhteiksi riittää kun teet sen A4-muotoon, marginaalit elävät sitten lehden sivukoon mukaan.
-
Ei löytynyt Joe Kubertilta valmiiksi ("preruled") paneloitua strippipaperia. Sarjakuvalehteä varten löytyi. 12 arkkia 14.95 dollaria. Hyvää laatua, mutta kallista Strathmore 400 Series Bristol.
Timo
Löysin tänään aivan mahtavan nettikaupan, josta löytyy tätäkin ihmettä.
http://www.bluelinepro.com/Merchant2/merchant.mvc?Screen=PROD&Store_Code=BL&Product_Code=BL1052&Category_Code=003csb
-
Joo minäkin olen nähnyt bluelinepro:ssa nuo valmiiksi paneloidut ruudut. Ihan mihin tahtoo rahansa haaskata. Sopivan kokoisten neliöiden piirtämistä voisi ehkä silti pitää hyvän strippisarjakuvan toteuttamisen pienimpinä haasteina :)
-
Mää en nyt viiden sivun aikana tajunnut...
Elikä, olen paikkaamassa Helge Hirven tilaa, tai toisin sanoen, häädin hirven pois lehdestä. Ja nyt pitäis maantaiks tehdä kolme kappaletta näytestrippejä, taittoa varten. Julkaisu koko on ok (18,6x5,70), mutta mihin kokoon mun nyt pitäis piirtää?
A3 piirtäisin mieluummin, mutta niin isoa skanneria ei oo, joten mikä olis se A4 piirrettävän mitat?
Ja entäs se värijuttu? Kahteen eri tiedostoon? En ihan ymmärrä ja osaa. Väritys kyllä onnistuu vielä jotenkuten, vaikka oonkin heikko värinäköinen..Krhm..
Jos joku viitsii vastata, niin tarjoan joskus vaikka kahvit ;)
Terv
Tuleva sarjakuvapiirtäjä
-
Mää en nyt viiden sivun aikana tajunnut...
Elikä, olen paikkaamassa Helge Hirven tilaa, tai toisin sanoen, häädin hirven pois lehdestä.
Raumalaiseenko? Kesän lopuilla tulee sitten vallankumous. (:D)
-
Julkaisu koko on ok (18,6x5,70), mutta mihin kokoon mun nyt pitäis piirtää?
A3 piirtäisin mieluummin, mutta niin isoa skanneria ei oo, joten mikä olis se A4 piirrettävän mitat?
Koollahan ei sinällään ole väliä, kunhan ne mittasuhteet on samat. ks. liitekuva.
Värityksestähän täällä oli jossain oma ketju.
Sanomalehteen olis varmaan syytä tehdä värit eri tiedostoon. Royal Comics Syndikaatilla oli se erinomaisen kätevä online työkalu, jolla ne eri tiedostot (väri ja 1-bit m/v) saatiin yhdistettyä näppärästi painokelpoiseksi PDF:ksi. Haje ketjuista. Kyllä vastaukset ovat täällä sisällä... :)
Mut se, että mitäs ohjelmia sulla nyt oli väritykseen etc?
-
Haje ketjuista. Kyllä vastaukset ovat täällä sisällä... :)
Mut se, että mitäs ohjelmia sulla nyt oli väritykseen etc?
Juu, yleensä ku tarkemmin etsii, ni löytää kyl..
Mulla on Photoshop Elements. Mitään piirtopöytiä ei oo, mutta maalaamista nyt stripin väritykseen tuskin.
Joonas
-
No nythän mä sen tajusin!
Timon, ja tietty muitten, aikasemmat viestit ku luki tarkemmin niin valkeni asiat.
Tarjoon sulle sitte kaffet.
Kyllä se tästä lähtee. Jostain vielä halpa A3- skanneri.
Joonas