Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => : V1lle 26.06.2006 klo 18:39:04
-
Otsikko kenties aiheuttaa hieman ihmetystä. Tarkoitukseni olisi tuoda esille joitakin mielestäni omituisia puhekuplien sanailujen siirtymisiä ruudusta seuraavaan ruutuun huomattavalla ajallisella loikalla. Esimerkiksi Aku Ankoissa olen törmännyt sellaiseen erikoisuuteen, että lause aloitetaan yhden ruudun puhekuplassa, sitä seuraa kolme pistettä ja lause päätetään seuraavassa ruudussa, jossa ollaan siirrytty ajallisesti huomattavasti eteenpäin. Esimerkiksi näin: ankkapoppoo on koolla Roopen rahasäiliöllä ja Roope sanoo joukon lähtevän etsimään aarretta. Tämän kuultuaan Aku sanoo: "kuinka kummassa...", seuraa siirtyminen rahasäiliöltä kuivalta maalta merelle ja Aku sanoo loppuosan laivalla avomerellä: "...Roope vetää meidät aina mukaan aarrejahteihinsa". Tämä tuntuu jokseenkin hassulta. Juuri nyt ei muistu mieleeni, onkohan vastaavaa ollut muissa sarjakuvissa.
-
Minun mielestäni tuo ei ole hassua( jos hassu tarkoittaa = outo, kummallinen, huono), vaan ihan sarjakuvan peruskikka, jolla suoritetaan nopea siirtyminen paikasta toiseen.
Ei tarvitse tuhlata ruutuja siihen, että näytettäisiin matkustaminen meren rannalle.
EDIT:
Ja jos oikein ryppyotsaisen tosikkomaisesti ajatellaan, niin mehän emme tiedä, mitä kaikkea on puhuttu matkalla merelle. Ehkä on pelkkää sattumaa, että nuo puhekuplat rimmaavat noin hyvin yhteen. ;D
Lassissa ja Leevissä on tämänlaista replokointia paljonkin, esim. pulkkamäessä.
EDIT:
Parhaimmillaan tuo kikka toimii silloin kun on suht paljon tekstiä lukijalle tuputettavana. Voidaan piirtää esim kolme rinnakkaista ruutua, joissa on ihan eri miljöö ja jokaisessa runsaasti tekstiä. Koska jokainen ruutu poikkeaa reippaasti muista ruuduista, ne ovat mielenkiintoisempia lukijalle kuin jos kaikissa olisi vain esim. rahasäiliön eteinen. Ja mikä tärkeintä, niitä on kivempi piirtää.
-
Omasta mielestäni se jotenkin rikkoo tarinan ajallisen etenemisen logiikkaa, jos tilanne yhtäkkiä vaihtuu radikaalisti toiseen mutta sama lause sen kuin jatkuu vaan. Ikäänkuin ruutujen välissä ei tapahtuisikaan mitään. Outoa se vaan on. Kaipa se joissakin tilanteissa kuitenkin on hyödyllinen ja välttämätön keino saada tarina etenemään sujuvammin.
Mielestäni on yhtä hämyä, että etenkin eräissä vanhimmissa akkareissa Akun sisarenpojat ikäänkuin ajattelevat telepaattisesti ja jaetun tietoisuuden omaavina (?) suoltavat samasta lauselmasta kukin oman osuutensa, esimerkiksi näin:
Tupu: "Roope-setä..."
Hupu: "on käsittämättömän..."
Lupu: "pihi penninvenyttäjä."
Tämä taitaa kuitenkin olla vähenemään päin nykyisissä akkareissa.
-
Omasta mielestäni se jotenkin rikkoo tarinan ajallisen etenemisen logiikkaa...
Kyseessähän on varsin oiva tarinallinen "leikkaus", jossa esimerkin AA ei puhu samaa lausetta, vaan koska välissä on ajallinen siirtymä on kyseessä erillinen lausumiskerta. Eli
1)Tämän kuultuaan Aku sanoo: "Kuinka kummassa (Roope vetää meidät aina mukaan aarrejahteihinsa)"
2)Aku sanoo laivalla avomerellä: "(Kuinka kummassa) Roope vetää meidät aina mukaan aarrejahteihinsa"
()-olevat osat on tekijä päättänyt leikata pois otoksista. Eli ajallinen eteneminen toimii aivan oikein.
-
Omasta mielestäni se jotenkin rikkoo tarinan ajallisen etenemisen logiikkaa, jos tilanne yhtäkkiä vaihtuu radikaalisti toiseen mutta sama lause sen kuin jatkuu vaan.
Tässä kohtaa on pakko pilata elokuva ja televisionkatsomisnautintosi :) osoittamalla että sama efekti on hyvin tavallinen liikkuvassa kuvassa. Leffassa äänimaailma (usein musiikki, mutta myös puhuttu kerronta, pisteäänet tai replat) pehmentää leikkausta eli johdattaa katsojan kohtauksesta/kuvasta toiseen.
Aku Ankka operoi varsin rajallisella merkintävalikoimalla. Niinpä tekijän vaihtoehtona on tämän efektin saavuttamiseksi lähinnä puhe- tai ajatuskupla. Mangassa homma toimii jouheammin.
Mutta siinä olet oikeassa että jonkun mielestä tämä voi olla ongelma. Kyse on siis myös siitä miten luet sarjakuvaa, eli miten olet tottunut/halukas avaamaan sitä koodia.
Mielestäni on yhtä hämyä, että etenkin eräissä vanhimmissa akkareissa Akun sisarenpojat ikäänkuin ajattelevat telepaattisesti ja jaetun tietoisuuden omaavina (?)
Olen pitänyt tätä lähinnä huumoristisuuteen pyrkivänä efektinä. AA on tyylilajiltaan huumorisarja.
Mainittu keino on kuitenkin myös kätevä tapa saada kaikki nämä hahmot aktiivisiksi. Olisi hieman tylsää jos jollakin veljenpojista olisi paljon suurempi rooli kuin muilla? Ellei näin haluttaisi, pitäisi jokaiselle kaksiä jotain viksua sanottavaa ja reploja kertysi moninkertainen määrä.
-
Lucky Lukessa Daltoneilla on samantapainen "ajatuksensiirtoreplikointi", olkoonkin että heillä se vähän pätkii.
Taas kerran pitää mainita Alan Moore, hänellä V for Vendetta, Watchmen ja From Hell. Näissä on vähän toisenlainen "siirto" -efekti, eli teksti viittaa toiseen aiheeseen ja kuva toiseen, silti homma pelaa eli kuva ja sana "säestävät" toisiaan leikattaessa kohtauksesta toiseen.
Elokuvista vielä, etsikääpäs käsiinne Pohjoisen julkaisema kirja "Kun hirviöt heräävät - Kauhu ja taide". Siinä on vallan verrattoman hyvä juttu musiikin käytöstä Stanley Kubrickin Hohdossa.
-
Ikäänkuin ruutujen välissä ei tapahtuisikaan mitään.
Ruutujen väleissä Ankat ja muut sarjakuvahahmot vain kävelevät uusille kuvauspaikoille sanomaan repliikkinsä jotta piirtäjä voi heidät piirtää ja tekstaaja tekstata heidän puhekuplansa. Varsinkin kävelyä tai liikettä esittävien kuvien tekeminen on sarjakuvahahmoille varsin työlästä, kun joutuu olemaan dynaamisessa asennossa kauan paikallaan. Kaikki piirtäjät kun eivät ole hirveän nopeita piirtämään.
-
Ruutujen väleissä Ankat ja muut sarjakuvahahmot vain kävelevät uusille kuvauspaikoille sanomaan repliikkinsä jotta piirtäjä voi heidät piirtää ja tekstaaja tekstata heidän puhekuplansa. Varsinkin kävelyä tai liikettä esittävien kuvien tekeminen on sarjakuvahahmoille varsin työlästä, kun joutuu olemaan dynaamisessa asennossa kauan paikallaan. Kaikki piirtäjät kun eivät ole hirveän nopeita piirtämään.
Joo, Aku aina valittaa tuosta. "Samperi kun se Rosa on sellainen pipertäjä. Se on kuule tuskaa seistä yhdellä jalalla paikallaan muutama tunti."
;D
-
Mutta moderni tekniikka on tuonut parannusta tähänkin: Nykyään piirtäjä ainoastaan ottaa muutaman ankan häkistä, järjestää ne haluttuun asentoon ja piirtää näiden kuvien läpi sitten sen ruudun minkä me näemme lehdessä. ;) :D
-
Kiitoksia mielenkiintoisista ja paikoin hauskoistakin ajatuksista. Ehkäpä jatkossa katson asiaa hieman toisella tapaa.
-
Eehheh... nää on näitä sarjakuvamaailman ihmeellisyksiä. Vähän sama juttu kun se että näytetään kaukana lentävä lentokone ja silti "kuulemme" sen sisällä matkaavien puheet! :o
Timo
-
Eehheh... nää on näitä sarjakuvamaailman ihmeellisyksiä. Vähän sama juttu kun se että näytetään kaukana lentävä lentokone ja silti "kuulemme" sen sisällä matkaavien puheet!
Puhumattakaan avaruudessa tapahtuvista räikeänkuuloisista räjähdyksistä!
-
Tuli muuten mieleen värivirheistä ja keskustelun siirtymisestä vielä ärsyttävämmät virheet. Aku Ankoissa kun tuntuu olevan suhteellisen yleistä, että kahden samassa ruudussa olevan puhekuplan tekstit ovat menneet ristiin. Tuommoinen luo ärsyttävän töksähdyksen lukemiseen, eikä luulisi olevan vaikea korjata pienellä oikolukemisella.
Ei mulla muuta, teki mieli avautua.