Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot => Topic started by: Rami Rautkorpi on 03.01.2004 klo 14:13:57
-
Menee hiukka täpärälle, mutta kaikille dubbausta inhoaville tiedoksi, että Tintti-animaation alkuperäisversio esitetään MTV3+ digikanavalla klo 14.30.
Suomeksi puhuttu versio MTV3:lta klo 14.55.
-
No sepä meni aika komeasti päin honkia. Ohjelmatiedoista (http://www.mtv3.fi/ohjelmat/ohjelmatiedot/sivu1.shtml/20040103?3.1) poiketen ohjelma alkoi jo 14.15. Eivätkä sitten vaivautuneet laittamaan tekstityksiäkään. Jos en halua kuunnella Tintin rääkyvän suomeksi, niin osaan tietenkin automaattisesti ranskaa. Hyvää palvelua.
-
Voit Rami lohduttautua sillä että kyse ei kuitenkaan ole animaatiotaiteen varsinaisista virstanpylväistä.
-
Ynnä nämä saa myös DVDinä joko kaupasta tahi vuokraamoista ja silloin voi Tintin kuulla puhuvan vaikka ruotsia. Nyt alkaa pikkuhiljaa ressata mikseivät Tintti Haijärvellä, Siniset appelsiinit & Kultainen talja ole saatavilla videolla millään normaalilla eurokielellä...
-
Ja nyt myös selvisi että FST (!) on hankkinut Tintin et Moi -dokumentin 12. tammikuuta esitettäväkseen. Eli sama juttu kävi tämän kohdalla kuin Barks-dokkarin kanssa taannoin. Ruotsinkielisillä teksteillä saadaan katsoa. :( Sitten saa odottaa suomenkielistä esitystä turhaan kuin kuuta nousevaa. ärh.
Timo
-
Ja nyt myös selvisi että FST (!) on hankkinut Tintin et Moi -dokumentin 12. tammikuuta esitettäväkseen. Eli sama juttu kävi tämän kohdalla kuin Barks-dokkarin kanssa taannoin. Ruotsinkielisillä teksteillä saadaan katsoa. :( Sitten saa odottaa suomenkielistä esitystä turhaan kuin kuuta nousevaa. ärh.
Timo
Olisiko tälle dokkarille tekstitys teksti-tv:n puolella? Joissain se on muistaakseni s.779.
-
Kuten jo tuolla toisessa säikeessä: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=3;action=display;threadid=536;start=15 sanoin, niin kyllä näin on. Tekstitys löytyy. Jee! :)
Timo
-
Voi hitto, kun ei ikinä muista tuota ajoissa. Nytkin se just loppui. Mörrr!
Olen siis missanut jo neljä. Kun ei ikinä muista!
-
Täytyy kyllä ihmetellä, että aamuisin tulee tuutin täydeltä ihan oikeita lastenohjelmia, joita EI ole dubattu. Sitten joku keskellä päivää esitettävä Tintti, joka EI ole lasten piirretty, on dubattu. Suomessa elänee vieläkin käsitys, että animaatiot ja piirretyt ovat lastenohjelmia. Sen kertoo jo Suuri Kupla -ohjelma - kilpailijoina vain lapsia. Joskus joku julkkis häviämässä.
Kohta varmaan King of the Hill (rock!) dubataan :(.
-
Sarjakuvat ovat lasten maailmaa niin lähellä ettei niille viittitä järjestää muita tv-visailuja
-
Tjaa tjaa, kyllä sarjishahmot tekevät visiittejä "aikuistenkin" visailuihin. Viime perjantaina Haluatkomiljonäärissä kysyttiin, mikä on Bringing up Father -sarjan suomenkielinen nimi. Eipä auttanut oljenkorsikaan (soitto kaverille), ja 4000 extraeuroa jäi saamatta. Niin ovat jo Vihtori ja Klaara suomalaisilta unohtuneet...
-
Niin no, pikku hiljaa ehkä. Sanaristikoissakin on usein sarjakuvahahmoja eivätkä Mäkelän Markun hienosti ja hauskasti piirtämät alastomat tai pyllistelevät naiset taida ihan lasten kamaa olla :D.
Mutta kaukana ollaan vielä Ranskasta tai Japanista missä sarjakuva on osa mediaa suorastaan.
-
Suomessa elänee vieläkin käsitys, että animaatiot ja piirretyt ovat lastenohjelmia. Sen kertoo jo Suuri Kupla -ohjelma - kilpailijoina vain lapsia.
Sinun kommenttisi puolestaan kielii ajatusmaailmasta, että animaatiot ja sarjakuvat ovat yksi ja sama asia :-\
-
Suomessa elänee vieläkin käsitys, että animaatiot ja piirretyt ovat lastenohjelmia. Sen kertoo jo Suuri Kupla -ohjelma - kilpailijoina vain lapsia
Miten niin vain Suomessa?
Samalla voitaisiin sanoa "ainoat jotka tietävät mitään ovat aikuisia. Sen kertoo jo Haluatko miljonääriksi- ohjelma - kilpailijoina vain aikuisia"
Tällä hetkellä on niin tolkuttomasti (oikeastaan kaikki) ohjelmia (tai tietokilpailuja) joihin pääsevät vain aikuiset. Miksei lapsilla voisi olla jotain ohjelmaa?
Mistä olet muuten saanut käsityksen että sarjakuvatietokilpailussa kysytään animaatioista ::)
-
Mistä olet muuten saanut käsityksen että sarjakuvatietokilpailussa kysytään animaatioista ::)
Hmm, minä en tuota suuremmanpuoleista kuplaa ole turhan usein katsonut, mutta juuri äsken näin telkkarista pätkän. Siinä tyypit kasasivat jostain isoista neliönmuotoisista palikoista kasoja, ja kuvissa olevat hahmot tai hahmojen nimet olivat kaikki eri Disney-animaatioista. Oli Mulania, kolme caballeroa sekä Liisaa ihmemaassa.
Ovat nämä ehkä hyvinkin esiintyneet jossain määrin sarjakuvissakin, mutta eivät ole mielestäni sarjakuvahahmoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Paitsi ehkä Aku Ankka suomalaisille.
Hämärretään vaan animaation ja sarjakuvan rajaa entisestään. :(
-
Juuh, alkuperäisiä animaatiohahmoja kysellään paljon, mutta aina ne ovat ainakin muutamaan kertaan sarjakuvissakin vierailleet.
-
Pitäisiköhän tästä tehdä uusi aihe? Olen huomannut, että Kvaakissa ollaan vähän - miten nyt sanoisin - diplomaattisen varovaisia animaatioita kohtaan ns. viralliselta puolelta. Keskustelijat (me) puhumme kyllä ihan täysin sekä sarjakuvista että animaatioista.
Englannissa sana cartoon tarkoittaa samaa asiaa. Animaatio ja sarjakuva ovat molemmat sarja kuvia. Animaatiossa niitä on 24 sekunnissa (tai oikeastaan 7-70 fps) ja sarjakuvassa on vangittu olennaiset hetket. Animaatiossa on ääni ja sarjakuvassa teksti, mutta eiköhän lopputulos kuitenkin ole sama? Ennemmin katson Tom & Jerryä piirrettynä kuin luen sitä typerää lehteä joka tulee lapsilleni. Luen kyllä sitäkin.
Eivät sarjakuva ja animaatio tietenkään ole sama asia, mutta hyvin lähellä kuitenkin toisiaan. Animaatio on "parannettu versio" sarjakuvasta, kaikkihan muistavat kyllä pläräysvihkon jolla voi tehdä kuvasarjasta animaation. Koulukirjoihinkin niitä on piirretty ja hävyttömiä tietysti osa.
Sarjakuva ja animaatio ovat vain nykyisellään niin kaukana toisistaan ettei niitä oikein voi verrata. Nemoa etsimässä, Kanan lento tai vastaavasti Linnut ja meret tai Mämmilät ovat hyviä edustajia genressään. Taas Aku Ankka toimiii sekä sarjakuvana että piirrettynä. Tai Mikki Hiiri.
-
Eivät sarjakuva ja animaatio tietenkään ole sama asia, mutta hyvin lähellä kuitenkin toisiaan. Animaatio on "parannettu versio" sarjakuvasta, kaikkihan muistavat kyllä pläräysvihkon jolla voi tehdä kuvasarjasta animaation. Koulukirjoihinkin niitä on piirretty ja hävyttömiä tietysti osa.
Eikä ole! Siis sarjakuvat ja animaatiot eivät ole lähelläkään toisiaan ja edes suluissa ei voi sanoa, että animaatio olisi "paranneltu versio" sarjakuvista. Sarjakuvan ja animaation kerronta on täysin erilaista. Yleensä puhtaasta animaatiosta tehty sarjakuva ei toimi.
Vertaus animaation frameista suhteessa sarjakuvan ruutuihin on naurettava vertaus. Se että Aku seikkailee sekä animaatioissa että sarjakuvissa ei yhtään sen enempää lähennä näitä kahta. Seikkailee se Ankka tietokonepeleissäkin. Pistetäänkö vielä tietokonepelit samaan kasaan? Onhan nekin kasa peräkkäin esitettäviä kuvia. Ja jos jämähdetään siihen, että sama hahmo voi seikkailla sekä sarjakuvissa että animaatiossa niin yhtä hyvin sitten sen mukaan voitaisiin niputtaa yhteen kirjat, näytellyt elokuvat, vanhat myytit, musiikkien sanoitukset ja kirjat. Sitäkään ei voi pitää yhdistävänä tekiänä että kumpikin on piirrettyjä. Savesta voi tehdä animaatioita samoin kuin 3D mallinnoksella. Itse asiassa näytelty elokuva ja animaatio elokuva on jo kohtalaisen lähellä toisiaan vaikka niissäkin on huima ero. Sarjakuvia taas voi tehdä esim. valokuvista ja kuulemma se on jossain päin maailmaa ihan suosittuakin (veikkaus intia.)
Sarjakuvan tekemisessä täytyy ajatella aivan eri tavalla kuin animaation. Sama koskee seuraamista. Animaatio on passiivisempi media, jossa seurataan ennalta määrättyyn tahtiin esitettyä tarinaa. Sarjakuvat on tehty niin, että niitä voi lukea omaan tahtiin (ja minä tuomitsen alimpaan helvettiin kaikki yritykset tehdä "sarjakuvaa" jossa lukija / kokija pakotetaan esim. kuuntelemaan sarjakuvan dialogi). Sarjakuvissa aika muuttuu paljon mielenkiintoisemmaksi käsitteeksi kuin animaatiossa. Sen lisäksi että ruutujen välillä voi kulua eri pituisia aikoja, yleensä myös ruudun sisällä kuluu jonkin verran aikaa. Tämmöinen kerronnallinen elementti ei onnistu animaatiossa. Ja jos sarjakuva ja animaatio edelleen tuntuvat olevan läheistä sukua keskenään niin kipin kapin kirjastoon lainaamaan Scott McCloudin nerokkaita teoksia. Sarjakuva - Näkymätön taide on ensimmäinen teos mihin pitää tarttua.
Katsoppa uudestaan sitä Tom & Jerry sarjakuvaa ja mieti onko sen ongelma ehkä sittenkin se, että sen tekijät eivät ole ymmärtäneet sarjakuvan kerrontaa ja ovat yrittäneet tehdä sen animaation sääntöjen mukaan.
Tai no läpiä päähäni minä taas kirjoitan. Kaikki sarjakuvathan on Walt Disneyn käsistä samoin kuin animaatiot ja muita sarjakuvia tai animaatioita ei ole edes olemassa. Paitsi ehkä Warner Brosin animaatiot ja niistä tehdyt sarjakuvat.
-
Sanan "cartoon" alkuperäiset merkitykset ovat kadonneet aikojen hämärään. Piirrettynä kuvana aikain alussa cartoon on tarkoittanut paperikartongille (carton) 1:1 tehtyä luonnosta tai mallia jota käytettiin apuna freskojen maalaamisessa. Vanhat maalarimestarit Rafael ja Leonardo da Vinci tekivät hekin cartooneja, ja monet niistä toimivat itsenäisinä taideteoksina. Jossain vaiheessa alettiin tehdä cartoon "kuvaelmia" ihan varta vasten. 1700-luvulta lähtien kuvissa oli humoristisia aiheita, jopa kuvasarjojen tapaan eteneviä tarinoita. Tuolloin esim. William Hogarth teki huomattavan määrän tunnettuja satiirisia kuvia. 1800-luvulla cartooneja julkaistiin lehdissä kuten Punch ja tässä vaiheessa "cartoon" vastaa lähinnä nykyajan pilapiirrosta, tässä merkityksessä sanakirjat sen pääasiallisesti tuntvat. Kun moderni sarjakuva kehittyi, cartoonin merkitys laajeni, saatettiin puhua cartoon stripistä erotuksena yksikuvaisesta pilakuvasta. Termistö oli kuitenkin vakiintumatonta ja kun ala ei arvostanut itseäänkään, oli käytäntö kirjavaa. Comic cartoon, Cartoon strip, comic strip, funnies, jne. Comic strip vakiintui hiljalleen tarkoittamaan sanomalehtisarjakuvaa. Niiden piirtäjiä kutsuttiin ja kutsutaan silti yhä termillä cartoonist. Animaatiot olivat alkuaikoina, 1800-1900-luvun vaihteessa, lyhyitä ja käytännössä animoituja versioita sanomalehtien pilakuvista, siksi niitä alettiin kutsua nimelllä animated cartoon, elävöitetty pilapiirros.
Ja tämä oli vasta englanninkielisestä termistöstä. :)
Timo
-
Minulle ei oikein jäänyt enää mitään uutta sanottavaa, kun muut olivat ehtineet ensin. No, enpähän sitten kirjoita :(
Kirjoitinpahan koulun erään kurssin suoritukseksi tutkielmankin sarjakuvan ja piirroselokuvan yhteisistä alkuajoista Ameriikan mantereella, joten ei minun sitä tähän tarvitse referoida :)
Animaatioiden ja sarjakuvien yhdistäminen samaksi on minulle tärkeä aihe, koska Disney-ihailuni on 100% animaatioiden ansioita, enkä koskaan ole oikein jaksanut innostua Aku Ankka -sarjakuvista. Sarjakuvasuosikkini taas löytyvät ihan muualta.
Niin, ja niiden sarjakuvasuosikkieni pohjalta tehdyt animaatiot taas eivät innosta ollenkaan.
-
Eikä ole! Siis sarjakuvat ja animaatiot eivät ole lähelläkään toisiaan ja edes suluissa ei voi sanoa, että animaatio olisi "paranneltu versio" sarjakuvista. Sarjakuvan ja animaation kerronta on täysin erilaista. Yleensä puhtaasta animaatiosta tehty sarjakuva ei toimi.
- - -
Katsoppa uudestaan sitä Tom & Jerry sarjakuvaa ja mieti onko sen ongelma ehkä sittenkin se, että sen tekijät eivät ole ymmärtäneet sarjakuvan kerrontaa ja ovat yrittäneet tehdä sen animaation sääntöjen mukaan.
Tom & Jerry "sarjakuva" ratsastaa vain ja ainoastaan animaation avulla, kuten jokin Nakke tai Nalle Puh -sarjakuvat. Hahmot vain on otettu rahastuskäyttöön ilman mitään sarjakuvallisia ambitioita niin sanoakseni. Kuten sanot, animaatiosta tehty sarjakuva ei toimi, eikä toisinpäin. Dilbert-animaatio oli ihan paska suoraan sanottuna kuten Stephen Kingin kirjoistakaan saa hyviä elokuvia kirveelläkään vaikka kirjat ovat loistavia.
Minusta animaatio ja sarjakuva ovat jotenkin samaa genreä. Ne ovat piirrettyjä. Piirretty animaatio on vain uhanalainen, koska tietokoneanimaatio valtaa alaa ja tulee koko ajan paremmaksi. En tiedä onko se hyvä vai huono asia. Sen näkee sitten.
Yritin hakea yhteyksiä sarjakuvan ja animaation kesken enkä haastaa riitaa väittämällä mitään. Heti kauhea huuto kun lipsauttaa jotain. Herkempi voisi suuttua.
-
Ei animaation osaamisesta ole varsinaisesti haittaakaan sarjakuvantekijälle. Verratkaa esimerkiksi Barksin ja Rosan kuvankuljetusta.
Animaation (tai elokuvan) parissa oppia saaneet piirtäjät osaavat varsin luistavan kuvallisen kerrontatavan: Walt Kelly, Jeff Smith, ym.
Suoraan elokuvista tehdyt sarjikset harvoin elähdyttävät, mieleen tulee juuri telkassa esitetty, Tim Burtonin erinomainen Sleepy Hollow, jonka sarjakuvaversio oli lupaavista tekijöistä (Sandmania ja Batman: Red Rain-tarinan piirtänyt...äh, muisti pätkii) huolimatta kankeaa patsastelua.
Täytyy olla todellinen mestari puhaltaakseen henkeä usein yksiluonteisiin animaatiohahmoihin, saadakseen näistä kertovat sarjakuvat toimimaan. Tomia ja Jerryä, kuin myös Nakke Nakuttajaa ym. Warner-hahmoja, tehtiin sarjiksiksi sivukorvauksella, eipä niissä tarinoissa erityisemmin ole rakkautta mukana...
-
Kelley Jones. Sovituksen tehnyt Steven Seagle on myös saanut hyviäkin juttuja aikaan mutta tuossa ei kyllä ollut mikään kohdallaan.
-
Tom & Jerry "sarjakuva" ratsastaa vain ja ainoastaan animaation avulla, kuten jokin Nakke tai Nalle Puh -sarjakuvat.
Nalle Puh taitaa kuitenkin ratsastaa kuvitettujen kirjojen avulla sekä animaatiossa että lehdissä. Enemmän on kuitenkin noihin jälkimmäisiin tutustunut kun koulu ikään hiljalleen ehtivä veli-puoli on kauhia Nalle Puh fani.
kuten Stephen Kingin kirjoistakaan saa hyviä elokuvia kirveelläkään vaikka kirjat ovat loistavia.
Jack Nicholsonin tähdittämä Hohto? Näyttää myös siltä, että olen eri mieltä kanssasi Kingin kirjojen loistavuudesta.
Minusta animaatio ja sarjakuva ovat jotenkin samaa genreä.
Minusta sinä näet sekä sarjakuvasta että animaatiosta yhden tarkkaan rajatun genren. Sanotaan vaikka "Cartoon" tyylisen animaation/sarjakuvan. Vähän samoilla linjoilla tuntuu olevan Suuri Kupla. Animaation määritelmäksi ei kuitenkaan minulle kelpaa: "Iso saalistaja eläin jahtaa pientä ärsyttävää ja söpö saaliseläintä. Yleisö toivoo että saalistaja söisi ärsyttävän saaliin. Näsäviisas ärsyttävä saaliseläin keksii näsäviisan ja ärsyttävän ansan. Saalistaja räjähtää hauskan graaffisen efektin saattelemana tsiljoonaksi kappaleeksi." Samalla tavalla kun sarjakuvan määrittelyksi ei riitä: "Iso lihaskimput tirkoissa hakkaavat toisia isoja lihaskimppuja trikoissa koska jälkimmäiset tahtovat vallata maailman ja ensimmäiset potevat tarvetta oikaista kaikki vääryydet maailmasta."
Mutta kun puhutaan Tomista ja Jerrystä, Aku Ankasta tai Mikki Hiirestä niin helposti puhutaan samasta genrestä. Yhtä hyvin tästä genrestä voisi kirjoittaa kirjan tai tehdä näytellyt elokuvan. Tosin kun genren vitsit toimivat yleensä graaffisina, niin ne toki toimivat parhaiten piirretyissä ilmaisumuodoissa.
Mutta sarjakuva on ilmaisumuotona paljon laajempi ja sen rajaaminen yhteen pieneen, mutta tunnettuun genreensä johtaa siihen että me menetämme 80% sarjakuvan ilmaisuvoimasta ja samalla esim. animaatioon vähän pidempää väliä pitänyt eurooppalainen sarjakuva jää helpommin unholaan. (Niin euroopassakin tehtiin joskus sarjakuvaa...)
Ne ovat piirrettyjä. Piirretty animaatio on vain uhanalainen, koska tietokoneanimaatio valtaa alaa ja tulee koko ajan paremmaksi. En tiedä onko se hyvä vai huono asia. Sen näkee sitten.
3D animaatio on mielestäni paljon kuolleempaa kuin piirretty viiva eikä oikein toimi "Cartoon" tyylisessä animaatiossa jolla nyt viittaan erityisesti Disney ja Warner Borsin klassikoihin. Ottaen kuitenkin huomioon millainen teollisuus japanissa on piirretyn animaation saralla niin tuskin se piirretty animaatio on ihan heti kuolemassa - vaikka Disney olisikin potkinut kaikki piirretyn animaation mestarit pihalle. Saas nähdä mitä ne Disneyltä potkitut animaattorit - mikä Legacy Animation Studio se nyt olikaan - saa jatkossa aikaan.
(Eikös tästä ollut Kvaakissakin uutinen?)
Yritin hakea yhteyksiä sarjakuvan ja animaation kesken enkä haastaa riitaa väittämällä mitään. Heti kauhea huuto kun lipsauttaa jotain. Herkempi voisi suuttua.
No minä alan heti haastaa riitaa kun joku vähäkään yrittää vähätellä sarjakuvan merkitystä maailman kaikkeuden hienoimpana kerrontamuotona. En usko, että kvaakkilaiset lähtevät edellisen kaltaisista vuodatuksistani suuttumaan. Täällä kun tuntuu olevan kypsiä ja järkeviä sarjakuva harrastajia ikään katsomatta.
-
Suoraan elokuvista tehdyt sarjikset harvoin elähdyttävät, mieleen tulee juuri telkassa esitetty, Tim Burtonin erinomainen Sleepy Hollow, jonka
Eiköhän nuo elokuvista kopioidutkin sarjakuvat ole aika rakkaudettomasti kopioituja tekeleitä, jotka yrittävät liiankin orjallisesti noudattaa elokuvan kerrontaa. Sleepy Hollowin sarjakuvaan en ole tutustunut. Mutta eiköhän tuommoinen elokuva sovitus jää helposti rahakkaaksi keikaksi, jonka voi tehdä parhaalla mahdollisella ammattitaidolla parhaimmillaan mutta samalla täysin välinpitämättömästi ja luultavasti nuodattaen ylhäältä tarkkaan määrättyjä ohjeita.
Täytyy olla todellinen mestari puhaltaakseen henkeä usein yksiluonteisiin animaatiohahmoihin, saadakseen näistä kertovat sarjakuvat toimimaan.
No niitä todellisia mestareita oli onneksi Disneyllä. Mikki Hiiren historiaan en täysin muista, mutta ei ne vanhimmat kolahtaneet, mutta sitten kun joku herra rupesi Mikkiä tekemään niin kyllähän hänkin kunnon seikkailuja sai aikaan. Sitten Mikki taas meni vähän liikaa vakavoitumaan ja sai muutaman ihan ok salapoliisi seikkailun ja paljon huonoja salapoliisiseikkailuja ja vähitellen hahmo muuttui todella tylsäksi ja nämä uudistuksen ovat menneet vain pahemmin metsään.
Mutta kyllä suomestakin löytyy esimerkkejä animaatio kuolutuksen saaneita nuoria henkilöitä, joilla on myös sarjakuvallinen kerronta kohdallaan. Käykää vaikka tutustumassa animaattori Maija Rajalan tuotantoon osoitteessa: http://www.studio-rain.com/maija/
-
Sanan "cartoon" alkuperäiset merkitykset ovat kadonneet aikojen hämärään. Termistö oli kuitenkin vakiintumatonta ja kun ala ei arvostanut itseäänkään, oli käytäntö kirjavaa. Comic cartoon, Cartoon strip, comic strip, funnies, jne. Ja tämä oli vasta englanninkielisestä termistöstä. :)
Ja outous jatkuu yhä. Viimeisin keksintö oli kutsua pitkää, kertovaa sarjakuvatarinaa nimellä "graphic novel". Siitä irtoaa loistavia hirtehisyyksiä kun sen yrittää kääntää suomeksi. Haluaisinpa nähdä sellaisen kirjan muotoon painetun romaanin, joka ei olisi vähimmässäkään määrässä graafista työtä. ;D
Sitten taas puolestaan, jos ajattelee termiä "graphic sex and violence" niin siihen rinnastettuna "graphic novel" tuntuu joutuvan aika outoon seuraan.
Joten kun tämäkään viritelmä ei vaikuttanut onnistuneelta, niin viimeisin vouhotus on "sequential art". Mitä se on oikeastaan suomeksi? "Jaksotaide"? Ei.
Lisäys: Sinänsä kyllä ymmärrän tarpeen päästä eroon termistä "comic", koska se tuntuu implikoivan että sarjakuvan on pakko olla koomista, muuten se ei olisi sarjakuvaa.
-
Joten kun tämäkään viritelmä ei vaikuttanut onnistuneelta, niin viimeisin vouhotus on "sequential art". Mitä se on oikeastaan suomeksi? "Jaksotaide"? Ei.
Joo, tämä on Will Eisnerin keksimä termi. Jaksollinen taide voisi olla sopivin käännös. Toimiva tuo termi ei kylläkään ole. Toimisiko "cartoon stripistä" johdettu "cartoon novel"? Comic stripin lisäksihän olen nähnyt termejä "adventure strip" ja muita vastaavia, jolloin tuo "comic" on oikeastaan ollut genren luonnetta kuvaava adjektiivinen tarkenne. Jossain vaiheessa vain comic strip on jäänyt geneeriseksi, kaikkea sarjakuvaa tarkoittavaksi termiksi.
Lisäys: Sinänsä kyllä ymmärrän tarpeen päästä eroon termistä "comic", koska se tuntuu implikoivan että sarjakuvan on pakko olla koomista, muuten se ei olisi sarjakuvaa.
KS. ed.
Timo
-
Saattaa mennä hieman aiheen vierestä, mutta liittyy siihen kuitenkin:
Liian tiukka rajanveto sarjakuvan ja animaation välille, tai minkään muun taidelajin välille on mielestäni sama kuin rajojen piirto veteen. Minkään taidealan asiantuntija ei voi rajoittaa osaamistaan pelkästään omaan alueeseensa, koska ne liittyvät toisiinsa läheisesti. Jos lähdemme perusteista, niin elämä innoittaa kirjailijoita ja kirjoista löytyy aiheita taiteeseen. Esimerkkinä mainittakoon raamattu, joka oli se suurin vaikuttaja taiteen parissa keskiajalta renesanssiin ja myöhemminkin. Jos haluaa analysoida Michelangelon maalauksia, on tiedettävä jotakin siihen perustuvasta kirjallisuudesta.
Siirtymät eri taiteenlajien välillä ovat siis luonnollisia ja joissakin tapauksissa alkuperäinen tuotos saattaa jäädä kopioidensa varjoon (Aku ja Mikki ovat alun perin animaatiohahmoja, mutta eivätköhän ne sarjikset jyrää useimpien mielessä). Kuinka moni esimerkiksi tietää, että tässä keskustelussa mainittu (mainio) Sleepy Hollow -elokuva pohjautuu Irving Washingtonin The Legend of Sleepy Hollow -novelliin? Disney teki kyseisestä novellista animaation "The adventures of Ichabod and Mr. Toad", joka on varmasti jenkkilässä tunnetumpi kuin alkuperäinen novelli. Nyt siis Sleepy Hollowista on tehty sarjakuva, josta en ollut tietoinen. Eli kaava kulki näin: novelli -> animaatio -> elokuva -> sarjakuva.
Se, mikä varmaankin tuottaa vaikeuksia monille näissä animaatio<->sarjakuvajutuissa, on liian suorat muunnokset. Kyseessähän on kaksi taiteen lajia, joilla on osin yhtenevät, mutta silti erilaiset ilmaisukeinot. Tämän takia aivan viivasuorat muunnokset eivät onnistu ja suurin osa elokuvasarjiksista on melkomoista sontaa, koska kaikki päähahmot yritetään piirtää pääosan esittäjien näköisiksi ja ruudut saatetaan kaapata suoraan leffa-asettelusta.
Esitettyyn mielipiteeseen sarjakuvien ja animaation täydellisestä erillisyydestä voisi muistuttaa, että kaikista animaatiosta ja suuresta osasta elokuvista laaditaan aina ensin kuvakäsikirjoitus, joka on eräänlainen sarjakuva. Kyllä nämä kaksi sankaria menevät paljolti päällekkäin ja kulkevat käsi kädessä.
-
Sarjakuvanovellista puheenollen, ostin ja luin ahmimalla Timo Mäkelän Vaaleanpunainen pilvi. En tiedä onko se flopannut kun oli tarjoustalossa hintaan 4.95 mutta minusta se on loistava.
Samoin sarjakuvanovelleja, Huovisen ja muiden kirjailijoiden novelleja Kimmo Taskisen piirtämänä ovat kanssa hyvää suomalaista sarjakuvaa. Vaaleanpunaisessa pilvessä oli vain itse keksitty tarina, ei sarjakuvitettu valmista tekstiä. Molemmat toimivat, vaikka Taskinen on ehkä joutunut pähkäilemääb hiukan enemmän. Taskisen Selleriä oli valtavan hupaisa sarja Pahkasiassa ja Mäkelähän nyt on luku erikseen. Sunnutain Hesarista luen aina ensimmäisenä Minun elämäni. Samalla sivulla ilmestyvä uusi Arkeen-sarja vaikuttaa taas jossain määrin postmodernilta Mämmilältä. Erittäin hyvä sekin. Olemme onnellisia kun saamme lukea hyviä sarjakuvia, eikö? :D
En missään nimessä ole koittanut aliarvioida sarjakuvaa, koitan epätoivoisesti piirtää (tai tehdä) sitä itsekin. Nyt on jo avaruusstroppisarja työn alla. Avaruusmatkailu ja alienit antavat aika paljon mahdollisuuksia. Sarjakuva on minustakin ehdottomasti antoisin taiteen ja viihteen laji.
-
Kuinka moni esimerkiksi tietää, että tässä keskustelussa mainittu (mainio) Sleepy Hollow -elokuva pohjautuu Irving Washingtonin The Legend of Sleepy Hollow -novelliin?
Minä tiedän :)
Disney teki kyseisestä novellista animaation "The adventures of Ichabod and Mr. Toad"
Pakko syyllistyä pieneen pilkunviilailuun. Kyseessähän on siis lyhytelokuva "The Legend of Sleepy Hollow", joka on liitetty sittemmin osaksi yhteen 40-luvulla tehdyistä ns. kavalkaadielokuvista, jonka nimi on tuo mainitsemasi. Sisältää lisäksi "kaislikossa suhisee"-filmatisoinnin.
-
Pilkunviilailussa ei ole mitään pahaa, varsinkin kun olet oikeassa :) Pahoittelen epätarkkuuttani, mutta vetoan siihen, että kyseinen kokonaisuus julkaistiin juuri tuolla nimellä ja kyseiset elokuvat erotettiin myöhemmin televisio-/videoversioiksi.
Toivottavasti kaikki nämä kavalkadielokuvat muuten julkaistaan Suomessakin DVD:einä Disney-klassikkokokoelmassa. Alku näyttää hyvältä, koska Fun and Fancy Free putkahti ulos kuun vaihteessa. Vielä kun ne kolme muuta ja Bambi tulisivat, niin 10 ensimmäistä Disneyn kokoillan leffaa olisi julkaistu.
Edit: Njaha, meni sitten uudelle sivulle, joten totean tämän liittyvän edellisen sivun viimeiseen viestiin.
-
Jos viilataan lisää, niin muistakaa että novel on romaani ja short story novelli. ;D
Eipä ne ole nämä termit muissakaan taiteenlajeissa mitenkään selkeitä.
Eli Irving Washingtonin romaani.
Timo
-
Se vielä muistui mieleeni, että noin kymmenen vuotta sitten radiossa ranskalainen parturi (!) moitti suomen kielen termiä "sarjakuva" ja vaatimalla vaati, että on keksittävä parempi käsite. Hän ei ilmeisesti ollut tutustunut amerikkalaiseen sarjakuvaterminologiaan. Siihen verrattunahan suomen kielen "sarjakuva" on suorastaan loistava sana.
-
Jos viilataan lisää, niin muistakaa että novel on romaani ja short story novelli. ;D
Eipä ne ole nämä termit muissakaan taiteenlajeissa mitenkään selkeitä.
Eli Irving Washingtonin romaani.
Novellin ja short storyn eron olen muistanut toki siitä lähtien, kun sain englannin kokeesta kuudennella luokalla kymppimiinuksen kympin sijasta juuri kyseisen lapsuksen takia. :P
Eli tässä Sleepy Hollowssa on kyseessä juurikin novellista eli short storysta, joka julkaistiin Sketch-Book-nimisessä kirjassa.
-
Eli tässä Sleepy Hollowssa on kyseessä juurikin novellista eli short storysta,
Niinpä tuo taitaa ollakin. Useimmiten on tuohon viitattu vain termillä "tale". Ja kirjailija taitaakin olla Washington Irving. Eli kaupunki on etunimi, ei suku-. Offoffofftopic..
Timo
-
Irving lähettää Lepakkofaneille terveisiä: "Washington Irving Kutsui New Yorkia Gothamiksi [hölmöläksi], koska hänestä sen asukkaat olivat typerästi viisaita ja viisaasti typeriä."
Toinen hänen tunnetuimmista tarinoistaan on Rip van Winkle, jota sitäkin on ahkerasti muovailtu siellä sun täällä, sarjakuvissa ja muualla.
-
Sen uhalla että asia on täälä jo mainittu en uskalla aloittaa aiheesta uutta ketjua.
Mutta siis,
Spielberg aikoo tehdä trilogian verran Tinttileffoja. Vasta valmisteluasteella ovat ja jonossa uuden Indyn jälkeen. Ilmeisesti Spielberg aikoo ohjata ainakin sarjan ensimmäisen osan ja tuottaa kaikki.
Lähteenä Hohdon uutissivu.
Jos asia on jo mainittu niin sivuuttakaa tämä viesti olan kohautuksella.
-
Nelvanan TV-sarjasta puuttuu kokonaan Tintti Afrikassa, ilmeinen syy albumin mustien stereotypiat ja eläinten huono kohtelu. Myös Tintti Neuvostojen maassa puuttuu sarjasta vanhentuneiden poliittisten stereotypioiden takia.
Muita (sensuuri)muutoksia albumisarjaan verrattuna on mm. (listaus osittain ulkomuistista):
1. Salaperäinen tähti ja Tintti Amerikassa ovat lyhyempiä jaksoja (24 min versus 45 min useimmat episodit) ja jälkimmäisestä puuttuu kokonaan alkuperäisamerikkalaiset.
2. Kultasaksisessa ravussa ollut Haddockin juoppohulluuskohtaus lentokoneessa on käännetty päälaelleen: Haddock yrittää estää lentäjää kolkkaamasta Tinttiä. Muutoinkin Haddockin juopottelua on sarjassa suitsittu.
3. Ottokarin valtikan Halambiquen veljeksistä paha polttaa (hyvä ei), albumissa tämä on toisinpäin.
4. Seikkailussa punaisella merellä orjina ovatkin arabit eikä mustat.
5. (Kaikki muut mitä en huomannut/muista.)
Voi olla että tulevat elokuvat ovat hieman Nelvanan versioita tasokkaampia. Ilmeisesti ensimmäinen elokuva perustuu Kultasaksiseen rapuun ja Yksisarvisen salaisuuteen.
Muistettakoon myös että Hergé itse päivitti albumejaan, toisinaan myös kustantajien tahdosta. Kun Haddock juo Kultasaksisen ravun jälkeisissä albumeissa malspiikkiä tms. niin hän ei enää tule samanlaiseen humalaan. Ravussa on myös alunperin ollut muutamia mustia sivuhahmoja jotka ovat vaihtuneet toisiin rotuihin ja Haddockin pullon suusta juomista ei enää näytetä. Salaperäisen tähden arveluttavin juutalaiskohtaus poistettiin kokonaan ja myös nimet sekä maat vaihtuivat. Ja Tintti Neuvostojen maassa albumiahan ei koskaan piirretty väriformaattiin.
En oikein usko että näitä maestron eläessä tehtyjä albumimuutoksia tuleviin elokuviin jotenkin peruttaisiin ja elokuvat olisivat siinä suhteessa "rankempia".
Ihme kyllä Veikko, Tette ja Jykke -albumien melko ronskit stereotypiat ovat saaneet jäädä rauhaan...
-
Sitäpaitsi Hitler-viiksiäkin saa käyttää täysin vapaasti knallin kanssa. Tulee täysin eri assosiaatio.
Jaa, täytyypä kokeilla. Tämän hetkinen tilanteeni on suht siloinen, joten mulla on noin pari viikkoa aikaa hommata knalli jostakin.
-
5. (Kaikki muut mitä en huomannut/muista.)
- Kuuseikkailussa molemmat konnat jäävät henkiin
- Särkyneessä korvassa Tintti pelastaa konnat pikkupiruilta
- Jotain muuta
Mitä tähän rasistit/antisemitistit vs. Hollywoodin poliittinen korrektius -lässytykseen tulee, niin eihän tässä onnettomassa keskustelussa ole edes kyse Tintistä, vaan katkerien kitisijöiden tarpeesta purkaa pahaa mieltään helppoihin mutta vääriin kohteisiin. "Tintillä tulee olee tumma tukka, öhö-öhö, mgbl..."
-
Ja kun ei Tintin maailma aivan niin mustavalkoinen ole.
Kultasaksisessa ravussa on "hyvä" japanilainen kun taas Sinisestä Lootuksesta sellaista ei oikein löydä.
Särkyneen korvan lopussa on sympaattisesti kuvattu rikas amerikanjuutalainen Samuel Goldwood.
Alunperin Mustan kullan maassa oli juutalaisia Irgunin jäseniä, sekä Tintin kaksoisolento Finkelstein. Myöhemmissä versiossa Finkelstein muuttui ensin Durandiksi sitten Goldsteiniksi ja lopullisessa versiossa tapahtumapaikka muuttui kuvitteelliseksi samalla kun Irgun muuttui arabikapinallisiksi ja Finkelstein/Durand/Goldstein katosi kokonaan.
Picaroissa Tintti kantaa rauhan merkkiä kypärässään ja loppukohtaus antaa ymmärtää että poliittisesta järjestelmästä riippumatta huono-osaisten asema ei muutu.
Albumien ulkopuolella Tintti ja Milou kampanjoivat eläinten hyvinvoinnin puolesta ja osallistuipa Tintti viimein Greenpeacen mainokseenkin.
Kaikkiaan Tintin muodonmuutos 20/30 -luvun vaihteen konservatismista 80-luvun liberaaliksi oli huomattava, ja kehitys jatkui kunnes Hergé kuoli 1983.
Jos Tintti olisi saanut jatkoa niin ehkäpä Tintistä olisi tullut ympäristö- ja rauhanaktiivi. Siihen suuntaan hahmo ainakin kehittyi.
Olisipa ollut eri mielenkiintoista nähdä miten Hergé olisi päivittänyt Tintti Neuvostojen maassa -albumin 62-sivuiseksi väriversioksi nyky Venäjästä!
(edit: typot pois ja sujuvuutta lisää)
-
Ei tästä tv-sarjasta sitten sarjakuvaketjuun, kiitos.
Mutta entä kun on vertailtu TV-versioita alkuperäiseen sarjakuvaan, kuten näissä Severin viesteissä on tehty? Eli puhutaan molemmista.
Timo
-
Mutta entä kun on vertailtu TV-versioita alkuperäiseen sarjakuvaan, kuten näissä Severin viesteissä on tehty? Eli puhutaan molemmista.
Kuulunee silti tänne.
Samaa vertailuahan muutenkin tulee noissa sarjakuvaelokuvat- ja tv-sarjat alueen ketjuissa. Sen takiahan ne ovat sarjakuvaelokuvia- ja tv-sarjoja
-
FSTn esittämät Tintit on sitten loppu vähäksi aikaa ainakin ja ihan hyviä olivat mitä nyt erot sarjakuvaan ovat suuret joissakin tarinoissa, esim. Picaroissa ei paljoa ole viskin juontia ja Tuhatkaunon parannuskeino Picaroitten taistelukuntoon saamisessa on kokonaan unohdettu.