Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : Timo Ronkainen 29.05.2006 klo 15:25:36
-
Suomessa Nobelistimme A.I. Wirtasen tiedetään lukeneen innokkaasti Aku Ankkaa.
Filosofi Heidegger sai amerikkalaisfilosofi Norman Malcolmilta 1930-luvulla USA:laisia gangsterisarjakuvia, joista kovasti nautti,samaten kuin ajan amerikkalaiselokuvista. Ehkä sarjat olivat lehdistä leikattuja Dick Tracyjä.
Picasson tiedetään tykänneen 1910-luvulla ainakin Kissalan pojista, ja halusi vanhoilla päivllään pitää näyttelyn Crumbin kanssa(huhu?). Samaten monet 1900-luvun alkupuolen surrealistit ja dadaistit pitivät aikakauden hillittömistä sarjakuvista. Tunnettu on Duchampin ready-made teos (ylösalaisin käännetty pisoaari) joka on signeerattu nimellä A. Mutt. (Matti Mainio).
Vasta myöhemmät älypäät jopa käsittelivät sarjakuvia teksteissään.
Runoilija, esseisti E. E. Cummings kohotti Krazy Katin korkeammalle kuin minkään muun amerikkalaisen taideluomuksen ja Gilbert Seldes siis myös..
Ecosta ei kannattane puhuakaan.
Muita?
Timo
-
Herra A.I.W. oli muistaakseni myös innokas Mustanaamion eli Fantomin eli Urjan lukija. Niin ikään ovat, öhm, poliittiset merkkihenkilömme Pertti Paasio ja Erkki Tuomioja, Naamion ystäviä.
Polittikan alueelta jälleen, öhm öhm, rakennemuutospresidentti Ronald Reagan kutsui sarjakuvapiirtäjiä Valkoisen talon päivällisille. Niin ikään teki myös Bill Clinton.
Tarja Halonen on kutsunut paitsi Mauri Kunnaksen, myös Johanna Sinisalon ja Hannu Mänttärin (Finlandia-ansioista tosin) ja Juban ja Jopen ja Heikki Porkolan - samalla kertaa linnan juhliin. Halonenhan tunnetaan Lempi-sarjakuvan suurena fanina.
Mutta mutta, taiteilijoista, no, Akseli Gallén-Kallela teki lapsuudessaan sarjakuvamaisia kokeiluja mm. Punahilkka-sadusta. Ihmettelisin, jos ei Hugo Simbergillä olisi ollut jotain kosketuspintaa sarjakuviin. Pietarin oopperan kattomaalaukset ym. ym. tehnyt taidemaalari Samuel von Bell toteutti Amerikalaisen kuvakirjan graafisen asun 1905.
Tove Jansson ja K. Palsa toki tiedetään sarjakuvakonnektioista, kuin myös Erkki Tanttu, Mika Waltari ja Kieku & Kaiku, Kari Suomalainen haukkui Comicscodeilun Uudessa Kuvalehdessä 1950-l. lopulla, jne...
-
Kurt Vonnegut, Alice Cooper. Faneja. Taiteilijoita.
Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa oma laajalevikkinen lehti saanut kuuleman mukaan puhelinsoiton valtionsa presidentiltä.
Molempien sävykin on ollut sama: sama se jos ei ole ulkomaan sivuja kunhan sarjakuva palaa.
Muistini mukaan sarjikset on Aku Ankka suomessa ja Krazy Kat jenkeissä.
-
Kurt Vonnegut, Alice Cooper. Faneja. Taiteilijoita.
Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa oma laajalevikkinen lehti saanut kuuleman mukaan puhelinsoiton valtionsa presidentiltä.
Molempien sävykin on ollut sama: sama se jos ei ole ulkomaan sivuja kunhan sarjakuva palaa.
Muistini mukaan sarjikset on Aku Ankka suomessa ja Krazy Kat jenkeissä.
Paitsi että se oli kyllä ministeri ja kustantaja E. Erkko, joka soitti haukkuakseen toimitussihteerin, joka oli mainosten takia jättänyt Hesarista Kippari-Kallen ja Akun pois. Kukaan presidenteistämme ei tainnut sentään näin suivaantua. Tamminiemessä käydessäni en havainnut yhtään sarjakuvaa UKKn kirjahyllyissä...
-
Paitsi että se oli kyllä ministeri ja kustantaja E. Erkko, joka soitti haukkuakseen toimitussihteerin, joka oli mainosten takia jättänyt Hesarista Kippari-Kallen ja Akun pois. Kukaan presidenteistämme ei tainnut sentään näin suivaantua. Tamminiemessä käydessäni en havainnut yhtään sarjakuvaa UKKn kirjahyllyissä...
Hienoa. Kyllä Erkolla enemmän valtaa oli kuin kekkoslovakian päämiehellä.
elokuvaohjaajista useimmilla on vähintään lukkarinrakkautta sarjakuviin.
-
Teodor Tugaista eli Teuvo Tuliosta olikin tuossa juuri puhe, hänen Vihtori & Klaara -versionsa 20 ensimmäistä minuuttia ovat suoraa lainaa sarjakuvasta, ryskettä ja posliininrätinää. Sitten vasta ryhdyttiin kuvaamamaan käsiksen pohjana olleen näytelmän juonta.
Spede & Ere Kokkonen ja Jukka Virtanen käyttivät Robin Hood -sarjakuvavihkoja ideapohjana tuumiessaan Noin 7 veljestä -elokuvaa.
Aki Kaurismäellä oli Vanhat Herrat mielessään kuvatessaan Calamari Unionia.
-
Asiaa lisää tutkittuani lisään vielä:
Richard Ellmanin James Joyce-kirjassa tiettävästi mainitaan Joycen pitäneen Gasoline Alleysta.
Ja Krazy Katin faneihin voidaan lukea kuulemma Joycen (taas!) ohella myös Hemingway, H. L. Mencken, Kerouac, De Kooning, F. Scott Fitzgerald ja Woodrow Wilson joka siis soitti lehteen, kun Krazy puuttui.
Timo
-
Orhan Pamukilla ja Olli Rehnillä oli kuulemma synkannut hyvin kun molemmat tajusivat olevansa Tintti-faneja. Muistaakseni Suomen Kuivalehdessä olleessa haastattelussa Pamuk kertoi lapsuuden traumastaan kun Tintti ei ikinä vaivautunut käymään Istanbulissa. Ymmärrän, eihän se ikinä tullut Helsinkiinkään
-
Eilen luin Will Eisnerin ja Milton Caniffin keskustelua, jossa herrat totesivat että Mao Tse-Tung hyödynsi uransa alussa sarjakuvailmaisua - hänen paksuviivainen ja simppelihkö sarjistyylinsä oli aikansa Kiinan virallinen tyyli.
Diktaattorit ovat usein tykänneet sarjakuvista, tai sarjismaisesta pikaisesti perille menevästä ilmaisusta. Vaatihan Jussi Stalin itse, Disney-filmien diggari, että jokaiseen Neuvostotasavaltaan ja itäblokin maahan on perustettava Disney-tasoinen animaatiostudio.
Natsipapat taasen eivät tykänneet Mikki Hiirestä, pitivät sitä "loiselukan ylistyksenä". Tämä innoitti päivänpolitiikasta varsin pihalla olleen Walt Disneyn lausumaan: "Vai ei herra Hitler pidä meidän Mikistämme. Kylläpä herra Hitler vielä jonakin päivänä nolostuu, kun Mikki Hiiri pelastaa hänet pulasta!"
-
.
Natsipapat taasen eivät tykänneet Mikki Hiirestä,
Kyllähän Herr Hitler salaa kotkanpesässään yksinoikeudella Mikkejä katseli, taisi olla valtakunnan arkkitehti Speerin poika kun muisteli katsoneensa Adolf-sedän luona Mikki-piirrettyjä?
Timo
-
Aatu olikin erikseen. Natsien propagandistit vaan vanhasta muistista haukkuivat kaikkea jenkkikamaa 1930 -luvulla.
Walt Disney ja Henry Ford olivat ainoat isot pomot jotka kehtasivat tavata Leni Riefenstahlin tämän "hyväntahdonmatkalla" Amerikkaan juuri kivasti kristalliyön (marrask. 1938) jälkeen...
Joakim Pirinen lausuihe haastattelussa v. 2003 näin:
"Sarjakuva-ilmaisu avautui minulle teini-iän lopulla. Harkitsin taiteilijaksi ryhtymistä, olin innostunut abstraktista ekspressionismista ja sellaisesta. Sitten näin taulun, jonka oli tehnyt taiteilija Öyvind Fahlström. Se pohjautui George Herrimanin Krazy Kat -sarjan sivuun. Olin nähnyt kyseistä sarjaa muutaman sivun verran, ja häikäistynyt oivaltaessani miten kauniita sarjakuvat voivat olla. Fahlström oli muuttanut hahmojen mittakaavan abstraktiksi, mutta säilyttänyt ruutujaon. Se oli ihmeellistä, tajusin että sarjakuvan ja taiteen voi sekoittaa keskenään. Fahlströmin teos ei tietenkään toiminut sarjakuvana, mutta se oli taidetta, hehkuttaa Pirinen."
Fahlströmin Krazy-visiota ja M. Duchampin signeeraamia esineitä voi käydä ihmettelemässä Pariisin Pompidou-keskuksessa.
-
Frederik L. Schodtin Manga! Manga! World of Japanese Comicsissa mainitaan japanilaisen kirjailijan, Yukio Mishiman olleen samurai-mangaa tehneen Hiroshi Hiratan fani.
-
Tarja Halonen on kutsunut paitsi Mauri Kunnaksen, myös Johanna Sinisalon ja Hannu Mänttärin (Finlandia-ansioista tosin) ja Juban ja Jopen ja Heikki Porkolan - samalla kertaa linnan juhliin. Halonenhan tunnetaan Lempi-sarjakuvan suurena fanina.
Tätä ennen Tarja Halonen kävi Kemissä ja halusi tavata sarjakuvantekijöitä. Järjestettiin keskustelutilaisuus johon kutsuttiin mm. minut ja Ari Kutila. Tarja Halonen ja Hannele Pokka kertoivat harrastavansa itsekin sarjakuvaa, ja Pokalla oli Piirrä sarjakuvaa! -oppikirjamme, jonka Tarja kertoi lainaavansa. Lupaili poiketa Limingan taidekoulussa muttei ole vielä näkynyt.
-
Lueskelin tuossa juuri kirjastosta mukaan tarttunutta Gravettin Graphic Novels-opusta jonka esipuheessa todistellaan että myös Goethe oli varsinainen fanipoika aikoinaan. En ole täysin vakuuttunut
-
aikanaan McManuksen Jiggsin ja Maggien, eli Vihtorin ja Klaaran faneja. Kun sarja täytti 20 vuotta, McManukselle tulvi onnittelusähkeitä mm. useilta valtionpäämiehiltä.
Tulipa Suomestakin mm. Alli Paasikiveltä sähke. (ks. uusi Vihtori ja Klaara -kokooma).
että myös Goethe oli varsinainen fanipoika aikoinaan. En ole täysin vakuuttunut
Gothe lueskeli viimeisinä vuosinaan Töppferin tuotteista mm. Koipeliinia. Eipä siihen aikaan paljon muita sarjiksia ollutkaan.
Timo
-
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö Pablo Picassokin ollut hurahtanut sarjakuviin ja niiden ilmaisuvoimaan? En muista mistä olen kuullut, että herra olisi aikanaan halunnut kokeilla sarjakuvan tekoa...
Edit. marssii Instruun...
-
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö Pablo Picassokin ollut hurahtanut sarjakuviin ja niiden ilmaisuvoimaan?
Picasso mainitaan aloitusviestissäni. Ainoa asia jonka tekemättä jättämistä kuolinvuoteellaan katui oli sarjakuvien piirtäminen.
Timo
-
Olisi hauska nähdä esimerkiksi erään Adolfin teoksia. Eikös hän askarrellut joskus sarjakuvan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=6759.0) parissa?
Waltarikin teki jonkun kumppanin kanssa Sinuhe islamilaista sarjakuvana. Mistä sellaista löytyy tänäpänä?
-
Waltarikin teki jonkun kumppanin kanssa Sinuhe islamilaista sarjakuvana. Mistä sellaista löytyy tänäpänä?
Tuon minä haluaisin nähdä. Kuuluu selvästi sarjaan "jos sitä ei olisi olemassa, meidän olisi tarpeellista keksiä se".
-
Tuon minä haluaisin nähdä. Kuuluu selvästi sarjaan "jos sitä ei olisi olemassa, meidän olisi tarpeellista keksiä se".
Ainakin Trivial Pursuitin kysymyksiin kuului tällainen
-
Waltarikin teki jonkun kumppanin kanssa Sinuhe islamilaista sarjakuvana. Mistä sellaista löytyy tänäpänä?
Sinuhe egyptiläinen. Waltarin kirjasta on tehty sarjakuvaversioita. Vaan ei Suomessa.
-
Sinuhe egyptiläinen. Waltarin kirjasta on tehty sarjakuvaversioita. Vaan ei Suomessa.
Tässä kyseessä ei ollut hänen tekemänsä kirja, vaan sarjakuva, Sinuhe islamilainen, tai joku vastaava.
Piirtäjänä toimi joku muu suomalainen herra.
Lupaan ottaa selvää tästä! Waltari kävi muuten naapurissa naurisvarkaissa poikasena. Täällä on siltakin nimetty Waltarin mukaan. Mökillä kerrottiin kirjoittaneen Sinuhe Egypiläisen, yksi Waltarin mökeistä oli Pornaisissa. Tarina ei kerro, onko kirja siellä kirjoitettu...
-
... sarjakuva, Sinuhe islamilainen, tai joku vastaava.
Lupaan ottaa selvää tästä! ...
Joo, ota selvää, koska muuten tuo jää kaivertamaan meidän mieltä. Voisiko se olla Waltarin toisen klassikon, kaksiosaisen Mikael Karvajalka / Mikael Hakim -teoksen pohjalta viritelty? Siinähän pohjoisen mies lähtee ulkomaille reissaamaan ja joutuu orjaksi Algeriin, missä häntä sinnikkäästi neuvotaan ottamaan oikea profeetan usko omakseen. Mainio kirja muuten: taattua rutiiniwaltaria, mikä on aina meikäläistä (ja lähipiiriä) viihdyttänyt.
-
Tässä kyseessä ei ollut hänen tekemänsä kirja, vaan sarjakuva, Sinuhe islamilainen, tai joku vastaava.
Piirtäjänä toimi joku muu suomalainen herra.
Ohoh... Siis Waltarin ihan omalla suostumuksella, jopa käsikirjoituksella tekemä? Rauhalan ehdottama Mikael Karvajalka tuntuisi loogisemmalta. Osaisikohan joku tuolla kertoa:
http://www.mikawaltariseura.fi/
Timo
-
Ainakin pari rokua: Glenn Danzig ja Rob Zombie ovat vannoutuneita faneja. Edellä mainittu pani pystyyn kustantamonkin josta toimittelee ja käsikirjoittaa (kirjoitti) Satanikaa ja Dalkielia. Myös Zombien palttu on piirtänytkin, en nyt muista mikä aviisi oli kyseessä mutta pätevää jälkeä kaippari duunas.
-
Natseista ja Hitleristä ei kai voi puhua älypäinä, mutta koska Aatun suhdetta Mikkiin on täällä käsitelty, esitettäköön seuraava lainaus:
"Mickey Mouse is the most miserable ideal ever revealed... Healthy emotions tell every independent young man and every honourable youth that the dirty and filth-covered vermin, the greatest bacteria carrier in the animal kingdom, cannot be the ideal type of animal... Away with Jewih brutalization of the people! Down with Mickey Mouse! Wear the Swastika Cross!"
-newspaper article, Pomerania, Germany, mid-1930s
-
Itse Goethe, joka ei pitänyt "irvokkaista ja halpahintaisista" pilapiirroksista, tykästyi todellakin kovasti Rodolphe Töppferin sarjakuviin. Mm. herra Koipeliiniin.
Aiheesta enemmän Sarjainfossa 02/1996.
Jean Sibelius diggaili niin ikään Vihtoria ja Klaaraa, kuin myös Paavo Nurmi, joka muuten ei ole minään huumoriveikkona historiaan jäänyt.
Veikko Huovinen ja Arto Paasilinna pitävät myös sarjakuvista, kummallakaan ei ole ollut mitään teoksistaan tehtyjä sarjakuvasovituksia vastaan.
Pirrhana kun ei ollut "Valittuja sarjoja" (by P. Jarla) mukana sen kerran kun A. Paasilinnan tapasin...
Eikö tuosta Mikael Karvajalan sarjakuvaversiosta ollut joskus esillä näytekin kvaakissa? Linkki tai jotain?
-
Eikö tuosta Mikael Karvajalan sarjakuvaversiosta ollut joskus esillä näytekin kvaakissa? Linkki tai jotain?
Minä laitoin joskus pätkän ruotsalaisesta Sinuhesta. Mikael Karvajalasta en tiedä.
Timo
-
Minä laitoin joskus pätkän ruotsalaisesta Sinuhesta. Mikael Karvajalasta en tiedä.
Ja minä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2836.msg72463#msg72463) myös... Bovilin (kuten Timo tiesi) Sinuhe ilmestyi Kansan Kuvalehdessä. Karvajalan sarjakuvaseikkailuista ei ole minullakaan mitään tietoa.
-
Ja minä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2836.msg72463#msg72463) myös... Bovilin (kuten Timo tiesi) Sinuhe ilmestyi Kansan Kuvalehdessä. Karvajalan sarjakuvaseikkailuista ei ole minullakaan mitään tietoa.
Pitäisi koota albumiksi tämä. Jos olisi muita Waltari-sovituksia, niin ne samaan ja Waltari-seura mukaan kustantamaan. Jostain (Sarjainfosta) luin ennenmuinoin jutun, kuinka Waltarin luo saapui tärkeän näköinen kustantamon valtuuskunta jostain kaukaa Etelä-Amerikasta, halusivat julkaista kotimaassaan Sinuhen. Aikansa neuvoteltuaan kaivoivat edustajat salkustaan, että tämmöistä olisi tarkoitus tehdä. Pino sarjakuvalehtiä otettiin esille. Waltari suostui ja nyt jossain päin maailmaa on espanjan tahi portugalinkielinen (en muista mikä maa se oli) sarjakuvaversio Sinuhesta.
Timo
-
Liitetään nyt tähän kotimaisista älypäistä Jukka Kemppinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Kemppinen) ja ulkomaisista Billy Idol. Jälkimmäinen muistetaan Octobriana -fanina (itselleen muistutukseksi?) hän on tatuoinut hahmon käsivarteensa. (Kuvia löytyy netistä).
Bowiekin on ilmeisesti joskus lukenut sarjiksia, ainakin hän intoili päiväkirjassaan 1970-luvun alussa Octobriana -elokuvan tekemisestä. Siinä Ziggy Stardust olisi kohdannut Amanda Learin esittämän Octobrianan :-*
-
Juh, tietty Kemppinen. Kirjoittaa blogissaan mm. Ankasta ja Barksista:
http://kemppinen.blogspot.com/2006/11/hpsismi.html
ja mainitsee:
Tiedän erään merkittävän ortodoksisen kirkonmiehen, joka vietti yli vuoden Uuden Valamon skiitassa eli erakkomajassa syventyneenä rukoukseen ja kilvoitukseen. Myöhemmin hän kertoi tuttaville, miten hienolta tuntui, kun kävi ilmi, että tuona aikana oli ilmestynyt neljä uutta Aku Ankan taskukirjaa ja niistä yksi oli Taikaviitta!
;D
Timo
-
Herrasmiesälykkö Matti Klinge diggailee varsinkin ranskalaista sarjakuvaa.
-
Tää lienee tuttua, mutta Veltto Virtanenhan tilasi aikanaan eduskuntaan Marvel-lehdet, Tex Willerin, Mustanaamion ja Tähtivaeltajan. Onkohan Jyrki J. Kasvi tehnyt samoin..?
-
Mainitsematta on vielä Rauli Badding Somerjoki, jonka teinivuosien suuri idoli oli Jonah Hex. Ilmeisesti on aikoinaan lukenut ja inspiroitunut samoista tarinoista, jotka vastikään uusintajulkaistiin kioskiraamattuna?
-
Badding tykkäsi myös Barksin ankoista:
"- Mä muistan ikuisesti sen, oli sarjakuva, jossa oli Roope Ankka ja tämä paroni Petkunterä. Petkunterällä oli sellainen vanha kuitti, jonka mukaan Roope oli vipannut siltä fyrkkaa ja sitse rupes laskeen kuinka paljon korkoja on, koko Roopen omaisuus siirtyy hänelle.
Oikeesti Roope oli maksanut sen, mutta kuitti kuitenkin oli Petkunterällä. Sitten tämä Petkunterä viskasi tän lapun lentokoneesta sinne jonnekin Alaskan aavikolle. Ja sit tää Roope lähti hakemaan sitä. Ja tää Petkunterä heitteli sellasii kaloja sinne tielle, joita Roopen vetokoirat söi. Niissä oli nukutusainetta.
Kaikki muut nukkuu paitsi tää vanha Puru, joka nousi jaloilleen. Sitten Puru joutu sinne jäälautalle. Sillä oli se paperi siellä. Ja tämä Roope Ankka meni ja pelasti sen Purun sieltä jäälautalta. Ja sanoi: meidän kahden vanhan täytyy pitää yhtä. Niin kaunis teko kuin ikinä. Se olis luopunu koko omaisuudestaan, että sais sen koiran pelastettua.
Ja sitten se Roope sai sen omaisuuden tietenkin. Petkunterä yritti repiä sen lapun. Siellä oli paikalla lehdistökin, valokuvaajatkin todistamassa. Räps! Räps! Räps!Voi luoja. Mä todella itkin. Vau!"
(Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen toimittamasta haastattelusta,huhtikuu 1986)
Timo
-
Bowiekin on ilmeisesti joskus lukenut sarjiksia, ainakin hän intoili päiväkirjassaan 1970-luvun alussa Octobriana -elokuvan tekemisestä. Siinä Ziggy Stardust olisi kohdannut Amanda Learin esittämän Octobrianan Kiss
Ohjaaja Darren Aronofsky on kertonut että Bowie on myös joskus suunnitellut Watchmen -rock-oopperan tekemistä.
-
Nipullinen Tintti-faneja kommentoi:
http://www.asterion.se/tintincitat.html
Alain Resnais, Andy Warhol, Dalai Lama, Raymond Briggs, Steven Spielberg etc. etc.
Timo
-
Kyllähän Herr Hitler salaa kotkanpesässään yksinoikeudella Mikkejä katseli, taisi olla valtakunnan arkkitehti Speerin poika kun muisteli katsoneensa Adolf-sedän luona Mikki-piirrettyjä?
Timo
Herr Hitler ei tyytynyt katselemaan Mikkejä Iltasanomien mukaan (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1492138). Hän maalaili mm. kääpiöitä, esmers hellyttävän Ujon.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6333.0;attach=8697)
Pitäisikö tämän olla ketjussa Apinoinnin rajat? Eikö A. Hitler olekaan kuuluisa älypää?
-
Herr Hitler ei tyytynyt katselemaan Mikkejä Iltasanomien mukaan (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1492138). Hän maalaili mm. kääpiöitä, esmers hellyttävän Ujon.
Ei ollut älypää eikä taiteilija, eikä edes sarjakuvan lukija ainakaan tässä tapauksessa. Mutta "hupsua" ajatella että allekirjoitettuaan hyökkäyskäskyjä länsirintamalle, vetäytyi herr H huoneeseensa maalailemaan Disneyn kääpiöitä. Tapasiko Herr Hitler sittenkin Disneyn vuonna 1935? Lukekaa uusin Ankkalinnan Pamaus (nro19).
EDIT: kuva pois lainauksesta
Timo
-
Aika paljastava "cleavage" Ujolla tuossa. Muutenkin taitaa vinkata silmää. Aika veitikka, tuo Herr H. Ehkä kääpiöporno oli hänen juttunsa.
-
Lemmykin lukee..
(http://i7.photobucket.com/albums/y261/junkohanhero/Lemmykatteleekuitenkinvaankuvat.jpg)
x (http://i84.photobucket.com/albums/k37/Born-to-eat-toast/Lemmy016.jpg)
-
On tavallaan ohi aiheen sillä minulla on vaikeuksia nähdä Dave Stewartia älypääänä tai taiteilijana.
Ai mitä entinen eurythmics mies lukee? Paha mennä sanomaan mutta on liittynyt Virgin comicsin sarjakuvan tekijöihin sarjakuvalla musikaalista Zombie broadway (http://www.davestewart.com/cyberspace/zombiepreview.htm)
aiemminhan Virginilla on jos jonkin sortin popikonia säätämässä (joskin itse löydän suurta ironiaa Virgin comicsin Jenna Jameson sarjakuvasta Shadow hunter (http://www.virgincomics.com/shadowhunter/))
-
Vastikään kuollut korkeakirjailija John Updike olisi halunnut olla sarjakuvapiirtäjä ennen kuin tästä tulikin kirjailija. Kirjoitti fanikirjeita suosikkipiirtäjilleen. Näin kertoo Jeet Heer The Guardianin (http://www.guardian.co.uk/books/2004/mar/20/fiction.johnupdike) sivuilla:
Before John Updike settled on writing as a career, he wanted to be a cartoonist and badgered his heroes to send him signed copies of their work. Jeet Heer recently uncovered one letter, sent to the creator of Little Orphan Annie, when Updike was 15.
[...]
The love of cartooning is a thread that runs through Updike's life. Born to a genteel-poor family in Shillington, Pennsylvania, in 1932, he grew up in a golden age of American cartooning. Walt Disney, not yet ossified into corporate blandness, was releasing his best short and feature animated films. The newspapers filled large tabloid pages devoted to the four-colour adventures of Flash Gordon, Popeye, Dick Tracy, and (of course) Little Orphan Annie. The New Yorker was graced with elegant line-drawings by the likes of Charles Addams, James Thurber and Saul Steinberg while more conventional periodicals like the Saturday Evening Post had their own stables of artists.
"I can't remember the moment when I fell in love with cartoons, I was so young," Updike once recalled in Hogan's Alley magazine. "I still have a Donald Duck book, on oilclothy paper in big print format, and remember a smaller, cardboard-covered book based on the animated cartoon 'Three Little Pigs'. It was the intense stylisation of those images, with their finely brushed outlines and their rounded and buttony furniture and their faces so curiously amalgamated of human and animal elements, that drew me in, into a world where I, child though I was, loomed as a king, and where my parents and other grownups were strangers."
Timo
-
Kotiseutuhistoriaa olen lueskellut toisinaan, ja pari sarjakuva-aiheista bongausta on sieltäkin tarttunut silmiin.
Kuoronjohtaja, musiikkikriitikko, monipuolinen kulttuuripersoona Heikki Klemetti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Klemetti) syntyi ja asui Kuortaneella, jossa hänen isänsä toimi lukkarina ja kanttorina, ja piti myös kirkonkirjoja. Kirjassaan "Elämää jota elin" (WSOY, 1947) hän mainitsee seuraavaa kuvaillessaan kotitaloaan ja isänsä työhuonetta:
"Pitkin seiniä kiersi kierteli Turmiolan Tommin kuvasarja raamitettuna. Vieraskamarin oven päältä se ulottui eteisen ovelle. Ensin "Onnellinen kotoelämä", sitten toisten ryyppäämään houkutus, edelleen: "Jos ei muori anna velaksi, jätä kirja pantiksi!", "Etkö sinä sen riivattu anna sitä kymmentä kopeekkaa!", vaimon murha ja lopuksi kahleinen vanki kolkosti kopissa. Tämä järkyttävä puupiirrossarja teki kyllä vaikutuksen. Sitä saivat kaikki asiakkaat katsella isän tehdessä kirkonkirjoihin merkintöjä."
Klemetti syntyi 1876, ja tuo liittyy lapsuusmuistoihin, ajoittuen varmaan siten jonnekin 1880-luvulle.
Hausjärvellä 1896 syntynyt, mutta lapsena Kuortaneella asunut pakinoitsija Valentin, eli Ensio Rislakki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensio_Rislakki) kertoo kirjassaan "Pappilan häjy poika" (Otava, 1961) mm. raittiusesitelmöijän käynnistä pappilassa:
"Hän piti esitelmänsä, näytti niitä suuria värillisiä kuvia ja möi viidellä pennillä pieniä valkoisia vihkosia, joissa kerrottiin juomarin elämästä. Se oli surkeaa elämää, se täytyy myöntää, kaikki oli niin kurjaa kuin olla saattoi.
.....
Niissä oli juomarin kuva kannessa ja jännittävää tekstiä. Juomari tuli hoiperrellen kotiin, löi ensin akkaansa ja sitten lapsiaan ja koiraansa. Lopulta hän kaatui kuin ruumis sänkyyn. Ja kaiken tämän sai aikaan vain kirkas, väkevä neste. Se oli käsittämätön asia."
Kirja kertoo Rislakin lapsuudesta kouluun menoon saakka, joten tuo taas ajoittuu ihan 1900-luvun alkuvuosiin. Kuvaus ei ihan täsmää Turmiolan Tommiin, joten Rislakki ehkä muisti jutun vähän väärin tai sitten kyse on ihan muusta vihkosesta. Rislakki mainitsee valistuksen myös tehonneen... aina 24-vuotiaaksi asti. Rislakki oli varmasti aika läheisesti tekemisissä sarjakuvien kanssa myöhemmässä elämässään.
-
Niin ja Turmiolan Tommi, johon edellisessä viitataan on siis tämä aikoinaan laajasti levinnyt kuvasarjavihko: http://www.raitis.fi/yhdistys/historia/TurmiolanTommi/ (http://www.raitis.fi/yhdistys/historia/TurmiolanTommi/)
-
Fyysikko Paul Diracista kertovan kirjan arvostelusta (http://www.nj.com/entertainment/arts/index.ssf/2009/08/books_the_hidden_life_of_paul.html) lainattua:
The British physicist Paul Dirac (1902-84), a winner of the Nobel Prize, is generally seen by scientists as a creative genius on the level of Einstein. Starting in the 1920s, Dirac made a series of astonishing discoveries, --- [snip]---
"The Strangest Man" goes far to humanize Dirac, revealing that he was a fan of the comic strip "Prince Valiant," the Broadway musical "Pajama Game" and the pop singer Cher. Photos show Dirac as tall, concave and emaciated, without the fuzzy, puppy-dog warmth of Einstein.
Timo
-
Suomessa Nobelistimme A.I. Wirtasen tiedetään lukeneen innokkaasti Aku Ankkaa.
Tässä kuvassa A.I. lukee myhäillen Ankkaa. Kuka tunnistaa mikä numero ja miltä vuodelta? Jotain 1950-luvun loppua lienee ("Walt Disney" on aivan vasemmassa reunassa). Ehkä sen voi näkkäreistä selaamalla jäljittää, takakannen avulla. A.I. Virtanenhan (1859—1973) loppuvuosiensa haastattelussa sanoi kuinka 1960-luvulta parhaiten jäi mieleen se, miten Aku Ankan taso laski.
Timo
-
Harmi että ei ole yhden yhtä näkkäriä, mutta kyllä se on AA 11/1958.
-
Hyvin löydetty! Kiitos! :D
Timo
-
Natsipapat taasen eivät tykänneet Mikki Hiirestä, pitivät sitä "loiselukan ylistyksenä". Tämä innoitti päivänpolitiikasta varsin pihalla olleen Walt Disneyn lausumaan: "Vai ei herra Hitler pidä meidän Mikistämme. Kylläpä herra Hitler vielä jonakin päivänä nolostuu, kun Mikki Hiiri pelastaa hänet pulasta!"
Tässäpä voisin mainostaa pian ilmestyvää varsin mielenkiintoista kirjaa, lopultakin englanninkielinen käännös tästä: "Mickey Mouse, Hitler, And Nazi Germany: How Disney's Characters Conquered The Third Reich".
Packed with documentary material and authored by international Disney expert and frequent museum curator Carsten Laqua, this all-new art book details the business relationships between Walt Disney and the Third Reich during the Second World War and illustrates the popularity of the company's characters in Germany during that turbulent time in world history.
Timo
-
Havaitsin omistavani Retu ja kumppanit -lehden numeron vuodelta 1974, joka on osoitelapun mukaan lähetetty alkujaan Tuomas Anhavalle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Anhava
-
Havaitsin omistavani Retu ja kumppanit -lehden numeron vuodelta 1974, joka on osoitelapun mukaan lähetetty alkujaan Tuomas Anhavalle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Anhava
Tekijänkappale suomentajalle?
-
Tekijänkappale suomentajalle?
Jotain semmoista, juu. Hauskaa ainakin ajatella että Parnasson päätoimittaja ja taiteilijaprofessori olisi sivuhomminaan kääntänyt Retua.
-
Jotain semmoista, juu. Hauskaa ainakin ajatella että Parnasson päätoimittaja ja taiteilijaprofessori olisi sivuhomminaan kääntänyt Retua.
Entisaikaan professorit saivat vaikka kuinka paljon ilmaiskirjoja, kiinnostipa se heitä tai ei. On aivan varmaa että Anhavalle on lähetetty riesaksi asti Viisikoita ja vastaavia nuortenkirjoja, varmasti sarjakuviakin.
-
Keith Richardsin poika Marlon muistelee äskettäin ilmestyneessä Rolling Stones -kitaristin elämäkerrassa seuraavasti:
Keith luki minulle aina tarinoita. Rakastimme Tinttiä ja Asterixia, mutta hän ei osannut lukea ranskaa, ja koska ne olivat ranskankielisiä laitoksia, hän keksi kaiken omasta pirun päästään. Tajusin vasta vuosia myöhemmin Tinttiä lukiessani, että hän oli pelkästään bluffannut. Melkoinen saavutus, kun ottaa huomioon kaiken sen hepon, torkahtelun ja sen sellaisen. (Keith Richards: Elämä, s. 387)
Keith Richards on elämäntavoistaan huolimatta aika fiksun oloinen kaveri, joka arvostaa kirjastolaitosta ja lukemista. Sympathy for the Ol' Devil!
-
Heh. Comic strip, pif baang boom.. zip paf.
-
(https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/c0.0.403.403/p403x403/425528_10151091826151474_627475858_n.jpg)
Vähän sama ilme kuin A.I.V:lla ylempänä.
Timo
-
Pitkän linjan taiteilijoita nämäkin herrat.
(http://24.media.tumblr.com/tumblr_kz8c59OG311qz9bu3o1_500.jpg)
-
Pitkän linjan taiteilijoita nämäkin herrat.
Siitä voidaan kiistellä että onko Mad sarjakuvalehti, mutta käsittääkseni yhden elokuvan käsikirjoittaminen ei vielä tee taiteilijaa, ja siitä musiikista nyt voi olla montaa mieltä...
-
Siitä voidaan kiistellä että onko Mad sarjakuvalehti, mutta käsittääkseni yhden elokuvan käsikirjoittaminen ei vielä tee taiteilijaa, ja siitä musiikista nyt voi olla montaa mieltä...
Mitä, eikö Bilbo Reppulin balladi (http://www.youtube.com/watch?v=AGF5ROpjRAU) tai Iron Man (http://www.youtube.com/watch?v=WM3J5B2rVBc) säväytä? :)
-
En oikein tiennyt mihin ketjuun tämän postaisi, mutta menköön nyt tänne.
Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa 25.9.2012 oli vieraana näyttelijä Vesa Vierikko. Juontajat työnsivät heti alkuun hänelle kopion aikoinaan Nyrkkiposti-lehdessä julkaistusta "eroottisesta" sarjakuvapätkästä, joka oli Vierikon piirtämä, ja Juice Leskisen kirjoittama. Vierikko ja Leskinen asuivat kuulemma nuorena jonkin aikaa samassa kämpässä Tampereella. Juice teki muutaman sarjiskässärin Kieku ja Kaiku -tyyliin riimitellen ja Vierikko piirsi ne. Vähän epäselväksi jäi, julkaistiinko muita kuin tuo yksi ohjelmassa vilahtanut.
Toistaiseksi nähtävissä Yle Areenassa, sarjispätkä on heti ohjelman alussa:
http://areena.yle.fi/tv/1640193
-
Vierikko sanoi että neljä niitä tuli piirrettyä.
Timo
-
Morjens!
Onko tietoa missä lehden/lehtien numeroissa näitä sarjakuvia on julkaistu? Vois hommata itselle. Kiitos.
-
Eipä tuossa tarkalleen sanottu, mistä Nyrkkipostin numerosta leike oli, mutta vuoden 1974 lopulta kuitenkin. Vierikko sanoo, että Juice kirjoitti neljä kässäriä, tämän julkaistun sarjiksen lisäksi hänellä on tallessa yksi keskeneräinen, eikä hän tiedä missä ne kaksi muuta ovat. Eli tuosta sain käsityksen että tämä oli luultavasti ainoa joka julkaistiin. Nyrkkiposti kiinnostui asiasta, koska Juicesta oli Marilyn-biisin myötä tullut julkkis.
Kuvakaappaus jutusta on melkoista suttua, mutta ehkä siitä jotain selvää saa... Ja lisukkeena yksi epäselvä ruutu Vierikon taiteesta.
-
Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon saanut taloustoimittaja Jan Hurri kertoo uusimmassa SK:ssä, että hänen yksi ammattillinen idolinsa on Tintti: "Hänhän on toimittaja ammatiltaan, ja yli 60 vuotta seikkaillut, mutta ei ole koskaan kirjoittanut yhtään juttua. Tällaisen pikkaisen työtä välttävän näkökulmasta se on hieno saavutus."
Ja mistähän luin vasta jonkun toisen, kuuluisamman, henkilön haastattelun, jossa hän kertoi keräilevänsä Tintti-kamaa. En muista kuka se oli, ehkä joku täällä muistaa?
-
Olisiko ollut Ristomatti Ratia? Ainakin hänellä on jotain Tintti-kamaa ja on muistaakseni kertonut sitä keräävänsäkin.
-
Ratialla on ainakin Tintin kuuraketti sisustuselementtinä kodissaan.
-
Joo, Ratia se oli.
-
Ei kai se Bogiekaan ihan tyhmimmästä päästä ollu... heh.
(http://media-cache-ak1.pinimg.com/550x/70/07/86/700786c032dcbfb67efe8230c2e0debb.jpg)
Timo
-
Ian Rankinin tuotanto on vakuuttanut miehen taidosta ja neroudesta ja osoituksia sarjakuvaharrastuksestaan on ollut (ei, vuoden 1988 romaani Watchman ei ollut vahingossa nimetty) mutta tienasi tänään lisäarvostusta.
Tärkeysjärjestys olla pitää:
(http://24.media.tumblr.com/0d4d2c2ec4ed5b1df994abfebb62e20a/tumblr_mph2kpBHQE1qz4bxgo1_1280.jpg)
-
Onko tämä se sama Ian Rankin, joka on meille suomalaisillekin tuttu Hellblazer jutustaan pulpissa?
-
Juurikin sama Ian Rankin, parhaiten silti tunnettu etsivä John Rebuksesta kertovista romaaneistaan, näitä on myös suomeksi.
-
Samhaimin kunniaksi hyvää sarjakuvaa ja itse olen molempien muusikoiden letkeästä popista pitänyt.
Kuvatehtävistä toinen on helppo, toinen voi olla haastavampi:
(http://24.media.tumblr.com/4f8b7ef95d138161baa71fb37c713804/tumblr_mvjukiQcYl1qzoglfo1_400.jpg)
(http://25.media.tumblr.com/6550434ae561750223e4437ed67d5c2a/tumblr_mvjukiQcYl1qzoglfo2_400.jpg)
Werewolf by Nightia siis ei tarvitse tunnistaa, ovat vuosilta 1974 ja 1975
Ei muuta kuin hop. Voitajalle voi olla luvassa jokin välimerkki palkkiona.
-
Brownin ja Cobainin akkojen pojathan siinä.
-
Brownin ja Cobainin akkojen pojathan siinä.
heittämällä oikein.
Papukaijoja pitäisi kai välissä ruokkiakin ja pisteet nyt on siis niin last year
Arvatenkin minun tavoin löydät käyttöä etiopialaiselle temherte slaq-merkille tuossa olepa hyvä: ¡
(käytetään sarkasmin yhteydessä)
-
Jei!
-
Lon Chaney Jr., Tor Johnson, Bela Lugosi ja John Carradine lukevat Ankkaa. Mahtaakohan Barksin tarina Huijariuimari (http://coa.inducks.org/story.php?c=W+WDC+190-01) olla hilpeyden aiheuttaja?
Edit. oli kuva unohtua. ::)
-
Joko täällä oli Salman Rushdiesta-tarinaa?
Mieshän kirjoitti esipuheen yhteen kovakantiseen Justice League-poppoon wanhoja tarinoita kierrättävään opukseen, jossa kertoi lapsuutensa DC-sankareista.
-
Lisätään vaihtelevaan listaan Neil Tennant (takarivin nuoriso, semmoinen humppaorkesteri kuin Pet Shop Boys katsokaa googlesta) työskenteli 1975-1977 Marvel UKn leivissä, mm. uudelleen piirrättämässä daameja brittiläiseen soveliaisuuteen sopivammiksi mutta on sittemmin tosiaan päätynyt vähemmän kannattaville aloille kuten juurikin musiikkibisnekseen.
-
(https://24.media.tumblr.com/d31495951130601f3e604cb13fa05abc/tumblr_mz7sw0X4Ug1qkuou9o1_500.jpg)
niin monta syytä syvään huokaukseen...
-
Kuka hän on, ja voisikos nyt mainita ainakin yhden huokailun aiheen, että vähän selventyisi?
-
Joan Crawford oli vahva, yritteliäs, itsenäinen nainen joka janosi hemmotellun tyttärensä hyväksyntää elokuvassa Mildred Pierce - amerikkalainen nainen (http://www.imdb.com/title/tt0037913/?ref_=nm_knf_t1)...
...mutta sisarensa piinaama pyörätuolipotilas shokkiklassikossa Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (http://www.imdb.com/title/tt0056687/?ref_=nm_knf_t2)
-
voisikos nyt mainita ainakin yhden huokailun aiheen, että vähän selventyisi?
Koko... koko...
-
Lisää nimiä teoksesta Arguing Comics: Literary Masters on a Popular Medium edited by Jeet Heer, Kent Worcester
Arguing Comics: Literary Masters on a Popular Medium brings together nearly two dozen essays by major writers and intellectuals who analyzed, embraced, and even attacked comic strips and comic books in the period between the turn of the century and the 1960s. From e. e. cummings, who championed George Herriman's Krazy Kat, to Irving Howe, who fretted about Harold Gray's Little Orphan Annie, this volume shows that comics have provided a key battleground in the culture wars for over a century. With substantive essays by Umberto Eco, Marshall McLuhan, Leslie Fiedler, Gilbert Seldes, Dorothy Parker, Irving Howe, Delmore Schwartz, and others
(esikatselu Google-kirjana) http://books.google.fi/books/about/Arguing_Comics.html?id=-SgS6JFZZWUC&redir_esc=y
Marshall McLuhanilta on muistaakseni sarjakuvaa käsittelevä essee myös suomennoksessa Ihmisen uudet ulottuvuudet (sama kuin em. teoksessa?).
http://www.cbc.ca/news/canada/marshall-mcluhan-s-legacy-don-t-downplay-the-comic-books-1.1120303
Shakin maailmanmestarilla Bobby Fischerillä oli laaja sarjakuvakoelma.
Michael Chabon, ja hänen romaaninsa The Amazing Adventures of Kavalier and Clay sekä Umberto Econ romaani Kuningatar Loanan arvoituksellinen liekki täytyy toki vielä tässä yhteydessä mainita, vaikka ovat kaiketi monille tuttujakin.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Amazing_Adventures_of_Kavalier_%26_Clay
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Mysterious_Flame_of_Queen_Loana
-
Eco mainitaan tietty jo aloitusviestissä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6333.msg108139.html#msg108139), Chabon lukeutuu myös tuttuun kaartiin.
Hyvää settiä yhtä kaikki.
Huomasin että yksi henkilö uupuu, ei ehkä aikamme suurin älypää mutta monet laskevat kuitenkin taiteilijaksi vaikka olikin eläessään suosittu kuin mikä.
Jopa niin suosittu että osa faneja ei usko tämän kuollleenkaan.
Elvis Presley vietti lapsuutensa köyhissä oloissa ja tieto löytyy paitsi Pamela Keoghin kirjasta Elvis Presley: The Man. The Life. The Legend:
“Like a lot of kids with a chaotic home life, Elvis created his own world inside his head. He read comic books and was drawn to Superman, Batman, and, most of all, Captain Marvel Jr. Around the age of 12, Elvis discovered Captain Marvel Jr. and quickly became almost obsessed with him.”
myös sitaatissa hevosen suusta:
"When I was a child, I was a dreamer. I read comic books, and I was the hero of the comic book.”
Ja se Captain Marvel JR?
(http://bmj2k.files.wordpress.com/2013/03/captain-marvel-jr-elvis.jpg?w=490&h=312)
Niin.
-
(https://40.media.tumblr.com/11a65a8bd90297cf64e3aaae3f1038b1/tumblr_nvpqe7ZCeR1tbqjxro1_500.jpg)
-
(http://2.bp.blogspot.com/-q-2mqggRXcA/VRv5d_ZTV3I/AAAAAAAAQUg/J82b1UgGS74/s400/stan_laurel_oliver_hardy_holding_a_comic_book_spy_smasher.jpg)
-
Neil Tennant puhuu Marvel UK -päivistään:
https://youtu.be/USOSo67Trn8?t=10m4s (https://youtu.be/USOSo67Trn8?t=10m4s)
-
arvottuani tämän ketjun ja sanomalehdet kirjoittavat sarjakuvista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11726.0.html) välillä tämä lienee oikeampi
Guardianin otanta sarjakuvista pitävistä "kuuluisista faneista" Zadie Smith, Nick hornby, Ethan Hawke, Amanda Palmer ja Sam Bain (https://www.theguardian.com/books/2017/nov/05/how-i-fell-in-love-with-graphic-novels-celebrity-fans-zadie-ethan-hawke-nick-hornby-amanda-palmer)
makuja on tietty monia mutta itsestä Zadie Smith ja Ethan Hawke ovat itselle helpoimmin ymmärrettäviä kantoja(ja muulat tuotannoltaan suositeltavia). Hawken mainiosta Indeh sarjakuva-albumista on pitänyt kirjoittaa kehuja lännensarjakuvapuolelle, mutta jäänyt ajatuksen asteelle.
-
Myös Costnerin Kevin on sekaantunut sarjakuvien tekemiseen:
https://www.sarjakuvakauppa.fi/the-explorers-guild-1-a-passage-to-shambhala.html
-
Esko Valtaoja kertoili Yle Puheen Nenäpäiväohjelmassa vieraillessaan, kuinka hänellä on hyllyntäysi amerikkalaista supersankarisarjakuvaa muutoissa riesana. Ja kenellekään tuskin kelpaisi jos myydä yrittäisi...
-
"Miten mainostaisi oman bändinsä tuoretta levyä?" Se on hyvä kysymys ja jos on Monster Magnetin Dave Wyndorf niin vastaus on tietty intoilemalla 10 minuuttia sarjakuvista.
https://www.youtube.com/watch?v=8aC2K8YnyPc
ihan rautaa, kuten Monster Magnetkin
-
Elvis luki Archieta (http://www.dialbforblog.com/archives/627/) vuonna 1956. Elvis ja Kapteeni Marvel mainittiin jo ketjun aiemmalla sivulla (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6333.msg434229.html#msg434229).
-
http://bid.igavelauctions.com/Bidding.taf?_function=detail&Auction_uid1=5555323
Anthony Bourdainin sarjakuvakokoelma huutokaupataan. Linkissä yksi satsi.
-
Justa äskettäin luin Anthonyn "käsikirjoittamasta" (juonittamasta?) kokkauskauhusarjakuva-alpparista Hungry Ghosts noin puolet. Ei vakuuttanut. Kuvittajat ihan hyviä, mutta tarinat kökömpää kuin huonoimmatkaan Shokeista. Kirjassa on vielä viisi ihan uutta reseptiä!
EDIT: Ihan hyvä sarjakuvamaku Bourdainilla näyttää olleen. Mutta että tästä satsistako:
"Fourteen Graphic Novels or Comic Books, including
R Crumb Handbook and Crime SuspenStories AB1A"
$375!?
Timo
-
Mutta että tästä satsistako:
"Fourteen Graphic Novels or Comic Books, including
R Crumb Handbook and Crime SuspenStories AB1A"
$375!?
Ja $1200 oli korkein tarjous. Ja onko tuossa vielä joku 300 taalan välitysprovisiokin päälle? Eihän tossa pelkästään sarjiksia ostettu (jotka huutokauppa oli arvioinut 40-60 $:n arvoisiksi) vaan pala julkkishistoriaa ja ohan toi huuutokauppa kai vähän tavallaan hyväntekeväisyyttäkin, jossa kerätään pesämunaa edesmenneen perheelle.
-
Taannoin YLEltä tullut Sergio Leone dokumentti valaisi elokuvaohjaajat makua.
Eritoten Alex Raymondin Flash Gordon sekä Lee Falkin Mandrake ( Taika-Jim) ja Phantom (Mustanaamio) olivat fanituksensa kohteita ja viritteli kaikista elokuvaprojekteja. Jättäytyi Flash Gordon elokuvan ohjaamisesta kun katsoi käsikirjoituksen poikkeavan liikaa sarjakuvasta.
Dokkarissa oli toki Tex Willeriä myös kuvituksena kun puhuttiin sarjakuvamaisuudesta Leonen töissä muttei vaikutteena.
-
Jyrki Kasvi on taidettu mainita tässä aiheessa.
Ikäviä uutisia... IS: Ex-kansanedustaja Jyrki Kasvi kertoo joutuneensa saattohoitoon (https://www.is.fi/politiikka/art-2000007773537.html)
Kuvan taustalla näkyy kunnioitettavan monipuolinen kokoelma sarjakuvaa, hyllykaupalla.
-
Jyrki Kasvi on taidettu mainita tässä aiheessa.
Ikäviä uutisia... IS: Ex-kansanedustaja Jyrki Kasvi kertoo joutuneensa saattohoitoon (https://www.is.fi/politiikka/art-2000007773537.html)
Kuvan taustalla näkyy kunnioitettavan monipuolinen kokoelma sarjakuvaa, hyllykaupalla.
Tämä oli kyllä harvinaisen ikävä uutinen. Ja tosiaan, Kasvi on varsin tunnettu myös sarjakuva- ja scifi-eksperttinä.