Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => Aiheen aloitti: kaltsu - 21.12.2003 klo 01:27:57

Otsikko: Metasarjakuva
Kirjoitti: kaltsu - 21.12.2003 klo 01:27:57

Luin Katuojasta (http://www.iwn.fi/kalaksikukko/katuoja/kk_katuoja_251103.htm) Otto Sinisalon arvostelun Reima Mäkisen Ruskaa pakkasella (http://www.nic.fi/~kuvagra/sarjakuva/ruskaa.jpg)-albumista. Otto puhuu metasarjakuvallisesta temppuilusta ja minua alkoi mietityttämään. Otetaanpa suora lainaus:

Inspiraation puutteesta kärsivä vuoden 2003 Mäkinen matkustaa ajassa taaksepäin vuoteen 1981 ja antaa menneisyyden itselleen tehtävän: elä elämisen arvoinen elämä ja pidä siitä päiväkirjaa. Vuoden 1981 Mäkinen unohtaa tulevaisuuden Mäkisen vierailun, mutta alkaa silti kirjata elämäänsä päiväkirjaksi. Metasarjakuvallinen temppu on nokkela.

Ajassa matkustetaan mutta onko kyseessä kuitenkaan metasarjakuvallisesta tempusta. Mä oon mielessäni ajatellu metasarjakuvan joksikin mitä ei muissa kertomataiteen välineissä pysty toteuttamaan ja jossa käytetään nimenomaan sarjakuvallisia elementtejä hyväksi. Tyyliin lamppu on palanut mutta henkilö saa idean ja ottaa ajatuskuplaansa tulleen lampun rikkoutuneen tilalle.

Oon miettiny pääni puhki asiaa ja päätyny siihen että tuo Reiman kikka on oikeastaan vain "tavallista" fantasiaa eikä suinkaan metasarjakuvaa. Mitä mieltä te muut olette? Miten määrittelette metasarjakuvan tai miten se teille on määritelty?

Nimim. "ostetaan huokealla elämä"

^{Lisää keskustelua Reiman opuksesta: P**skaa Rukkasella (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=3;action=display;threadid=597)}

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: [kivi] - 21.12.2003 klo 02:52:38

Lainaus käyttäjältä: kaltsu - 21.12.2003 klo 01:27:57

Oon miettiny pääni puhki asiaa ja päätyny siihen että tuo Reiman kikka on oikeastaan vain "tavallista" fantasiaa eikä suinkaan metasarjakuvaa. Mitä mieltä te muut olette? Miten määrittelette metasarjakuvan tai miten se teille on määritelty?

Juu, ei oo metasarjakuvaa. Jos Reima vilkaisisi sarjakuvassa sivulle 27 tms, tai kurkistaisi ruudun reunan taakse, se olisi metasarjakuvaa.

Tuosta tulee enemmänkin mieleen se, onkse nyt Charles Dickensin, joulukertomus, jossa miehelle näytetään eri vaihtoehtoja elämästä. Olette varmaan nähneet televisiosta minä tahansa jouluna?

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: VesaK - 21.12.2003 klo 11:18:38

Muita esimerkkejä ovat lähes vuosittain toistuvat jenkkisanomalehtisarjojen tekijöiden ja/tai hahmojen vierailut toistensa "kuvauksiin". Viimeksi näin tehtiin lokakuussa Dilbertissä.
Suomessa on nähty Wagnerin soittavan Juballe sekä Wagner B. Virtasen naapurina, esimerkiksi.

Huikeimman metasarjan asemaa Samin sarjan ohella tavoittelee Hunt Emersonin Thunderdogs.

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: Justus - 21.12.2003 klo 14:04:58

Lainaus käyttäjältä: VesaK - 21.12.2003 klo 11:18:38

Muita esimerkkejä ovat lähes vuosittain toistuvat jenkkisanomalehtisarjojen tekijöiden ja/tai hahmojen vierailut toistensa "kuvauksiin". Viimeksi näin tehtiin lokakuussa Dilbertissä.
Suomessa on nähty Wagnerin soittavan Juballe sekä Wagner B. Virtasen naapurina, esimerkiksi.

Pahkasiassa oli ainakin kerran Rasin piirtämä sarja, jossa Lempi haki asuntoa pahkasta. Peräsmiehen kämppää olisi pitänyt tuulettaa (terve Kokkila) ja Vanhojen herrojen sarja ei lähtenyt ryypylläkään käyntiin. Jurpo oli saanut muistaakseni häädön ja jurpotti.

Samoin Vanhat herrat ovat käyneet Pahkeisessa vierailulla ja Pahkeisen 20-vuotis(?) -juhlaa muistivat monet eri piirtäjät, mm. Jurpo eli Hannu Pyykkönen.

Aihetta viistosti sivuten, tänään Smallvillessä (teiniteräsmies tv-sarja) oli halvaantunut Christoper Reeve vierailemassa. Hänellä näytti olevan hauskaa. :D.

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: VesaK - 21.12.2003 klo 14:40:15

www.dilbert.com :ista löytyvät nuo muiden piirtäjien visiot Pentti Perusinsinööristä.

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: Frank N. Furter - 03.01.2005 klo 21:14:47

Mutta mikä sitten olisi sopiva (ja yksinkertainen?) tapa luonnehtia metasarjakuvaa? Hahmojen tiedostaminen olevansa sarjakuvassa?
Entä sitten sarjakuva joka sekoittuu "oikeaan" elämään ja henkilöihin (tekijäänsä) kuten Ruskaa pakkasella (en ole lukenut) ilmeisesti? Miksi tätä luonnehtisi? Hypersigil?

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 03.01.2005 klo 21:33:51

Haa, tämähän on juuri minua varten. Nautin saadessani sekoittaa termejä toisiinsa aivan päättömästi.

Metasarjakuvaa on usein kutsuttu nimityksellä "itsestään tietoinen sarjakuva". Tämä tarkkaan ottaen ei edellytä sitä, että siinä tapahtuisi sarjan ulkopuolisten toisten sarjakuvahahmojen esiintymistä. Pat Sullivanin alkuperäistä Felix-kissaa olen nähnyt kutsuttavan metasarjakuvaksi, koska siinä Felix esim. miettii miten saisi ongittua kalan, pään yläpuolelle ilmestyy kysymysmerkki, ja Felix keksii: kas, siinähän on sopiva koukku.

Toisena mahdollisena käsitteenä esittelisin intertekstuaalisuuden, joskin sarjakuvadiskurssin tarpeita varten sanaa tulisi ehkä muokata. Lyhyesti: siinä missä tekstit viittaavat toisiin teksteihin (puhutaan "sisäkkäisistä kirjoista") sarjakuvat voivat viitata toisiin sarjakuviin kuten Samin Sarjassa, jolloin tapahtuu sarjakuvien välinen crossover.

Tarkentajat jatkavat tästä.

PS: Minusta molemmat, Felix ja Samin Sarja kelpaisivat "metasarjakuvaksi", mutta voihan hyvinkin olla että metasarjakuvan käsite on muuttunut vuosien varrella.

Otsikko: Re:Metasarjakuva
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 04.01.2005 klo 11:49:46

"itsestään tietoinen sarjakuva" juu, mutta  "intertekstuaalinen" ei.
Käsittääkseni  intertekstuaalisuus on aika laaja asia tai määritelmä (tosin en ole lukenut aiheesta sen enempää), Nykyäänhän kaikki viittaa hyvin luonnollisesti kaikkeen, jopa niin, että tarinoita (niiden syvällisyyttä ja vaikkapa huumoria) ei voi oikein ymmää ellei tunne näitä viittauksia.  Toisaalta tarinan saa aina ymmärtää väärinkin, se on sallittua. Pakko tunnustaa, että mielessäni sana intertekstuaalinen tarkoittaa: viittauksia sisältävä. Kuinkahan väärässä lienen?

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että voiko meta-sarjakuvasta oikein puhua edes erillisenä genrenä tai ilmiönä? Niin yleistä se tuntuu olevan. Pikemminkin näkisin, että tekijät ottavat silloin tällöin käyttöön meta-tason tavoitellen sillä yleensä humoristista vaikutelmaa. Se milloin tälle metatasolle siirrytään on myös epämääräistä.
Nähdäkseni näin tapahtuu esim. silloin kun hahmo, joka ei ole (ollut) kertoja, alkaa puhutella suoraan lukijaa katsojaa. Mutta tässäpä meillä onkin juuri itsestään sarjakuvahahmona tietoinen sarjakuvahahmo...

Muistaakseni Ruskassa toinen (nyky)minäni toimi kertojana. Näin ollen en muista, että siinä olisi ollut metasarjakuvallisia piirteitä. Meta-tasohan nimen omaan korostaa lukijalle/katsojalle sitä että sinä katsot tässä nyt vain paperia jossa on mustetta tai näytteleviä ihmisiä. Minun tavoitteeni oli kertoa tarinaa, enkä siksi halunnut rikkoa tarinan illuusiota. Toki käytin kerronnallista kikkaa, mihin Otto saattoi kirjoituksessaan hieman seota. Kaikki kikat eivät kuitenkaan ole metatekniikoita. Saisimmeko siis tähän listan metatekniikoista?!

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Jyrki Vainio - 31.01.2009 klo 18:51:05

Mort Walkerin ja Jerry Dumasin Sam's strip tulee lopultakin täydellisenä laitoksena (http://www.fantagraphics.com/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=1551&category_id=5&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=62).

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Futoi yatsu - 31.01.2009 klo 19:25:36

Minusta metasarjakuvasta voi puhua ainakin jos siinä tapahtuu jotain seuraavista:
- Sarjakuvan hahmo ilmaisee tietävänsä, että hän on sarjakuvassa
- Sarjakuvan hahmo ottaa suoraan kontaktia lukijaan
- Sarjakuvan hahmo ottaa kontaktia johonkin sarjakuvan ulkopuoliseen (esimerkiksi samalla sanomalehden sivulla olevaan lehtijuttuun)
- Sarjakuvan tekijä tai joku muu ulkopuolinen puuttuu sarjakuvan sisällä sarjakuvan kulkuun
- Sarjakuvan hahmo käyttää jotain sarjakuvailmaisuun käytettyä esinettä, joka ei varsinaisesti ole sarjakuvan hahmojen todellisuudessa (edellä esimerkki kysymysmerkin hyväksikäytöstä)

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: JanneT - 01.02.2009 klo 11:43:33

Lainaus käyttäjältä: Futoi yatsu - 31.01.2009 klo 19:25:36

Minusta metasarjakuvasta voi puhua ainakin jos siinä tapahtuu jotain seuraavista:
- Sarjakuvan hahmo ilmaisee tietävänsä, että hän on sarjakuvassa
- Sarjakuvan hahmo ottaa suoraan kontaktia lukijaan
- Sarjakuvan hahmo ottaa kontaktia johonkin sarjakuvan ulkopuoliseen (esimerkiksi samalla sanomalehden sivulla olevaan lehtijuttuun)
- Sarjakuvan tekijä tai joku muu ulkopuolinen puuttuu sarjakuvan sisällä sarjakuvan kulkuun
- Sarjakuvan hahmo käyttää jotain sarjakuvailmaisuun käytettyä esinettä, joka ei varsinaisesti ole sarjakuvan hahmojen todellisuudessa (edellä esimerkki kysymysmerkin hyväksikäytöstä)

Helmiä sioille taitaa täyttää säännöllisesti kaikki kriteerit. Teatteripuolella ainakin commedia dell'artessa ja siitä kumpuavassa nukketeatteriperinteessä ollaan oltu vuorovaikutuksessa yleisöön ja kommentoitu esitystä esityksen sisältä jo 1500-luvulta lähtien. Metateatteria ja -nukketeatteria?

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: keijoahlqvist - 01.02.2009 klo 12:47:26

Lainaus käyttäjältä: JanneT - 01.02.2009 klo 11:43:33

Helmiä sioille taitaa täyttää säännöllisesti kaikki kriteerit. Teatteripuolella ainakin commedia dell'artessa ja siitä kumpuavassa nukketeatteriperinteessä ollaan oltu vuorovaikutuksessa yleisöön ja kommentoitu esitystä esityksen sisältä jo 1500-luvulta lähtien. Metateatteria ja -nukketeatteria?

Teatterissa todella metakerrontaa hyödynnetään usein.

Woody Allen Annie Hall -elokuvassa tarjosi kohdan jossa Woody puhutteli jonottavaa henkilöä metamaisesti, kuinkas se menikään..?

Metahan tarkoittaa asian ilmaisemista toisella tasolla kuin normaalisti.

Ari Kutilan Mustapukuinen mies perustuu metakonsteille.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 01.02.2009 klo 17:21:42

Olis jännää jos joku sanomalehtisarjakuva yhtäkkiä murtautuisi rajojensa ulkopuolelle, Wagner hyppelehtisi viereisellä palstalla tekstin seassa ja ehtisi mukaan strippiin vasta viimeisessä ruudussa tai jotain vastaavaa, tai voisivat vierailla toistensa sarjoissa, fingerporilaiset ja Viivi &Wagner vaikkapa.

Timo

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: JJ Naas - 01.02.2009 klo 17:35:01

Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 01.02.2009 klo 17:21:42

Olis jännää jos joku sanomalehtisarjakuva yhtäkkiä murtautuisi rajojensa ulkopuolelle, Wagner hyppelehtisi viereisellä palstalla tekstin seassa ja ehtisi mukaan strippiin vasta viimeisessä ruudussa tai jotain vastaavaa, tai voisivat vierailla toistensa sarjoissa, fingerporilaiset ja Viivi &Wagner vaikkapa.

Hieman tuollaistahan Wallu on harrastanut Pelit -lehden Kyöpeleiden kanssa.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 02.02.2009 klo 10:54:42

Lainaus käyttäjältä:   - 02.02.2009 klo 09:19:29

Ei lukijalle/katsojalle puhuminen metaa ole. Sitä kutsutaan "neljännen seinän rikkomiseksi".

Teatterissahan yleisö on läsnä, fyysisesti samassa tilassa samaan aikaan kertojan tai kertojien kanssa. Teatteriesitys tosin kuvaa yleensä jotain muuta paikkaa kuin teatterin sisätilaa sillä samalla kellonlyömällä, mutta silti. Minusta teatteria ja sarjakuvaa ei voi tästä syystä aivan 1:1 rinnastaa. Elokuva on tässä mielessä lähempänä sarjakuvaa.

Editoin hieman seuraavaa listaa, sillä minusta nämä:

Lainaus käyttäjältä: Futoi yatsu - 31.01.2009 klo 19:25:36

Minusta metasarjakuvasta voi puhua ainakin jos siinä tapahtuu jotain seuraavista:
- Sarjakuvan hahmo ilmaisee tietävänsä, että hän on sarjakuvassa
- Sarjakuvan hahmo ottaa suoraan kontaktia lukijaan
- Sarjakuvan tekijä tai joku muu ulkopuolinen puuttuu sarjakuvan sisällä sarjakuvan kulkuun

Ja nämä:

Lainaus käyttäjältä: Futoi yatsu - 31.01.2009 klo 19:25:36

- Sarjakuvan hahmo ottaa kontaktia johonkin sarjakuvan ulkopuoliseen (esimerkiksi samalla sanomalehden sivulla olevaan lehtijuttuun)
- Sarjakuvan hahmo käyttää jotain sarjakuvailmaisun välinettä, joka ei varsinaisesti ole sarjakuvan hahmojen todellisuudessa (edellä esimerkki kysymysmerkin hyväksikäytöstä)

Kuuluvat vähän eri ryhmiin. Ekan ryhmän jutut voidaan lukea kahdella tavalla. Joko niin että nuo kikat muodostavat jonkun metatason tai sitten niin että mitään metatasoa ei ole (Sarjakuvan hahmot vain sekoilevat tai niiden jumala/tm. puuttuu peliin).

Tokassa ryhmässä taas lukija ei voi valita: joko tai. Vaan asiat ovat yhtä aikaa kahdella tavalla tai kahdessa tasossa (ja se toinen on se metataso). Ellei se musta pamppu (johon Felix tarttuu) ole samalla myös huutomerkki, niin eihän jutussa ole mitän koukkua tai hauskuutta.

Itse koin hikisiä hetkiä kun yritin aikanaan teoretisoida nyky-mangassa yleisiä chibejä ja joitakin muita mangan merkintöjä. Päädyin lopulta siihen että chibit ovat usein omalla tasollaan (joka on rinnakkainen/päällekkäinen sarjakuvan tarinatasolle). Mangassa esiintyy siis chibi-taso jonka kaikkia ominaisuuksia en nyt jaksa listata.
Jossain määrin manga muistuttaa tässä mielessä television sitcomia jossa monet vitsit ja hassut asiat on kirjoitettu sisään tarinaan, niin että ne ovat hauskoja, mutta eivät kuitenkaan naurata sitcomin hahmoja. Sarjakuvassa vain on mahdollista käyttää "rankempia" visuaalisia keinoja kuin sitcomissa.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 02.02.2009 klo 11:39:04

Lainaus käyttäjältä:   - 02.02.2009 klo 09:19:29

Wagner on vieraillut B. Virtasessa. V ja W asuvat Virtasen seinänaapureina Ilkka Heilän mukaan.

Nyt kun sanoit, niin niinhän se olikin! Jep. Ei aina muista.

Timo

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: keijoahlqvist - 02.02.2009 klo 12:45:35

Lainaus käyttäjältä:   - 02.02.2009 klo 09:19:29

Ei lukijalle/katsojalle puhuminen metaa ole. Sitä kutsutaan "neljännen seinän rikkomiseksi".

Neljännen seinän rikkominen on metaa.  ;)

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: envis - 04.02.2009 klo 16:32:28

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella metasarjakuva olisi aina etäännyttävää. Mutta esim. pupuankkaa (hihi) pidetään ymmärtääkseni metakuvana:

http://www.uic.edu/com/eye/LearningAboutVision/EyeSite/OpticalIllustions/Images/duckbun.gif

Miksei siis metasarjakuva voisi olla jotain vastaavaa? Vai riittääkö että sarjakuvan kuva kommentoi  kuvallisuutta - onko se silloin vain sarjakuvan sisällä olevaa metakuvaa? Riittäisikö metasarjakuvaksi se, että sarjakuvan hahmo lukisi sarjakuvaa ja kommentoisi sitä? Tai piirtäisi itse sarjakuvaa?

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.02.2009 klo 16:39:11

Lainaus käyttäjältä: envis - 04.02.2009 klo 16:32:28

Riittäisikö metasarjakuvaksi se, että sarjakuvan hahmo lukisi sarjakuvaa ja kommentoisi sitä? Tai piirtäisi itse sarjakuvaa?

Ei, ellei se sarjakuva ole se, jossa se hahmo itse on.

Timo

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: envis - 04.02.2009 klo 16:56:41

Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 04.02.2009 klo 16:39:11

Ei, ellei se sarjakuva ole se, jossa se hahmo itse on.

Miksei? Jos metakuvaa on kuvallisuuden ja kuvakonvetioiden kommentointi (esim. muinaiset egyptiläiset istumassa kuin renessanssiajan kuvataideluokassa ja piirtämässä tiukassa profiilissa seisovaa mallia), niin miksei se riitä sarjakuvassa? Miksi metasarjakuvan pitää etäännyttää?

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.02.2009 klo 17:00:48

Lainaus käyttäjältä: envis - 04.02.2009 klo 16:56:41

Miksei? Jos metakuvaa on kuvallisuuden ja kuvakonvetioiden kommentointi (esim. muinaiset egyptiläiset istumassa kuin renessanssiajan kuvataideluokassa ja piirtämässä tiukassa profiilissa seisovaa mallia), niin miksei se riitä sarjakuvassa? Miksi metasarjakuvan pitää etäännyttää?

Jos elokuvassa katsotaan elokuvaa tai kirjassa joku lukee kirjaa, niin mennääkö siinä vielä meta-tasolle? Silloin varmastikin, jos ne kietoutuvat jotenkin teoksen sisäiseen todellisuuteen tms. mutta nähdäkseni ei muuten.

Timo

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: envis - 04.02.2009 klo 17:19:41

Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 04.02.2009 klo 17:00:48

Jos elokuvassa katsotaan elokuvaa tai kirjassa joku lukee kirjaa, niin mennääkö siinä vielä meta-tasolle? Silloin varmastikin, jos ne kietoutuvat jotenkin teoksen sisäiseen todellisuuteen tms. mutta nähdäkseni ei muuten.

Mutta voihan sarjakuva sarjakuvassa kietoutua teoksen sisäisen maailmaan ilman etäännyttävää aspektia. Mä olen ymmärtänyt, että metataso on nimenomaan esityskeinon kommentointia. Mutta että se ei vaadi etäännyttämistä (kuten esim. lukijan saattamista tarkan tietoiseksi omasta asemastaan).

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Lurker - 04.02.2009 klo 17:23:42

Mausissa piirretään sarjakuvaa sarjakuvassa, puhutellaan lukijaa, taiteilija kertoo itsestään jne. Muttei se silti jotenkaan mitään metasarjakuvaa ole.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.02.2009 klo 17:38:14

Lainaus käyttäjältä: Lurker - 04.02.2009 klo 17:23:42

Mausissa piirretään sarjakuvaa sarjakuvassa, puhutellaan lukijaa, taiteilija kertoo itsestään jne. Muttei se silti jotenkaan mitään metasarjakuvaa ole.

Niin, siinä kun eivät hahmot koko ajan lukijaa evästä että tämä tässä on sarjakuvaa, me elämme sarjakuvassa, he ovat koko ajan omassa reaalitodellisuudessaan mutta sen sarjakuvallisesta luonteesta ei lukijaa muistuteta. Muistaakseni siinä ei koskaan olla tietoisia siitä että hahmot ovatkin sarjkuvassa.
Samalla tavallahan elokuvassa henkilöt esim painottavat ääneen, että nyt tehdään elokuvaa, ja näytellään ja että kaikki on edeltäkäsin kirjoitettua fiktiota. Päähenkilöt puhuvat suoraan kameralle tai kameramiehelle ja kommentoivat itse tarinaa, katsovat mitä käsikirjoituksessa seuraavaksi tapahtuu, jne.
Jos elokuvassa tehdään tai katsotaan elokuvaa ei kai se vielä riitä metatasoksi. Esim. Woody Allenin elokuva Hollywood - elokuvan päätepysäkki. Siinä tehdään elokuvaa ja se on täysin keskiössä ja kommentoitavana (tämä on se leffa jossa Woodyn hahmo tekee sokeutuneena vahingossa ranskalaisiin uppoavan taideleffan) mutta en minä sitä metaelokuvana pidä.

Timo

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Jyrki Vainio - 04.02.2009 klo 19:04:19

Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 04.02.2009 klo 17:38:14

Muistaakseni siinä ei koskaan olla tietoisia siitä että hahmot ovatkin sarjkuvassa.

Kyllä Art sanoo siinä jossain toisen osan alussa jotain sen suuntaista kuin "oikeassa elämässä en esim. kerralla puhuisi näin pitkään ilman keskeytyksiä".

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Gothicus - 10.08.2017 klo 15:23:57

Hellboy seuraa populaarikulttuurin trendejä.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Curtvile - 10.08.2017 klo 15:31:06

Tyylikäs kuva.
Itsestä ehkä enemmin:
Batman vaan on cool ja sinällään Mignolan Hellboy manattiin 23.12.1944 ja noihin aikoihin suosittu Batman oli monella rintamamiehellä lukemistona.

Etäisesti "hauskempi" ja vähemmän tiukkapipoinen selitys on että sai paidan Hellboy/ Batman /Starman tarinan päätteksi.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Darzee - 10.08.2017 klo 16:12:13

Tässä ketjussa ei ole vielä huomioitu John Byrnen aikaa Hulktaren parissa Sensational She-Hulk -lehdessä. Siinähän rikotaan neljättä seinää tuon tuosta ja Hulktar ojentaa kättään ruudusta toiseen ja saattaa murskata joskus ruutujen välipalkin nyrkillään tms. Kaikki nämä olivat sarjan alkuperäiseen ilmestymisajankohtaan eli 1980-90 -lukujen taitteeseen mennessä jo koeteltuja juttuja, mutta tällaisessa massamarkkinoiden käyttösarjakuvassa niiden laajamittainen käyttö oli kai tuolloin harvinaista. Supersankarisarjoissakin tekijät olivat piirtäneet itsensä mukaan sarjoihin aktiivisiksi toimijoiksi monta kertaa jo aiempina vuosikymmeninä, mutta ne olivat enemmän tällaisia satunnaisia vitsejä. Batmanissa joskus menneiden vuosien luottopiirtäjä Jim Aparo piirtää tarinalle onnellisemman lopun, Salama eksyy DC:n konttoriin, jossa toimiston henkilökunta auttaa häntä pääsemään kotiin jne.

Otsikko: Vs: Metasarjakuva
Kirjoitti: Lurker - 24.04.2023 klo 19:45:36

Samin sarjassa vierailee aina välillä ikivanhoja sarjakuvahahmoja, jotka yleensä tunnistaa, mutta tämä... onko kenelläkään mitään hajua?!?

(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=610.0;attach=43699)

EDIT: Aika obskuuri hahmo: Mr. Dry Ameriikan kieltolain ajoilta.
http://bottlesboozeandbackstories.blogspot.com/2014/08/the-life-and-death-of-mr-dry.html