Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : bilkis 27.03.2006 klo 21:26:31
-
Plaa plaa plaa...Nyt tuli mieleeni, että oletteko ostaneet sarjakuvia siitä syystä että olette halunneet tukea tekijää/-öitä? Minä nimittäin olin ihan varma lueskeltuani täällä Jysäys-lehdestä, että ostan kannatuksen vuoksi, mutta into hiipui, sillä en vaan kertakaikkiaan viitti lukea sarjakuvan pätkiä vaan tahdon nautita omani albumimuodossa.
Toisen kerran olin varma, että ostaisin serkkuni tekemän sarjakuva-albumin, mutta selailtuani sitä kaupassa tulin taas toisiin ajatuksiin. Tosin aion kyllä ostaa sen myöhemmin äidilleni lahjaksi.
-
Ostan sarjakuvia vain säälistä. (Muutenhan ostatan ne kirjastoon.)
Ettäs tiedät, Hannu Esko!
-
Taidatte olla moni niin tuttuja toisillenne, ettette kehtaa paljastaa...vuosien armonpullat!
-
En osta sarjakuvia säälistä. Kannatuksen vuoksi saatan joitakin ostaa, vaikka en niistä tykkäisi.
-
Ostan sarjakuvia vain säälistä. (Muutenhan ostatan ne kirjastoon.)
Säälikää mua sitten ;D Itse ostan vain sarjakuvia joista pidän... (Tai "lainaan" öhöm, kirjastosta) ::)
-
En osta säälistä.
En kylläkään osta kaupasta juuri minkään laisia sarjiksia (minä tilaan niitä) ;D
-
En ainakaan sarjakuvia ja kirjoja.
Kannatus on yksi asia, mutta sääli on sairautta.
-
Omakustanneosasto menee aika usein kannatuksen piikkiin. Ei tietenkään aina, osaa haluan ihan oikeastikin.
-
Baareissa ja kaduilla tulee joskus vastaan kaikenlaista ruusuntyrkyttäjää* ja korukauppiasta. Ne ovat itämafian organiseeraamaa poppoota, joilta ei pidä ostaa yhtään mitään. Myyjille jää tuskin edes hiluja kauppahinnasta.
*En tarkoita ravintoloissa kiertäviä, ruusuja koreista kauppaavia tyttöjä. Tarkoitan ryysyläisiä, jotka "hyväntahdon eleenä" lykkäävät ruusun kouraan ja sitten anovat "lahjoitusta", usein ainoana kommunikointimetodinaan jonkun "avuliaan" heille valmiiksi kirjoittama suomenkielinen lappu.
-
Ostan sarjakuvia vain säälistä. (Muutenhan ostatan ne kirjastoon.)
Ettäs tiedät, Hannu Esko!
No, nytpä tiedän.
Sääli on väkivallan (tai sillä uhkailun) jälkeen tehokkain
keino saada asioita tapahtumaan.
-
Sääli on väkivallan (tai sillä uhkailun) jälkeen tehokkain
keino saada asioita tapahtumaan.
"Sääli mua köyhää ja osta lehti, tai lyön!!" ;D
Timo
PS: sääli sitä joka säälistä ostaa... hyllyt täynnä sälää, joka ei ostajaa kiinnosta pätkääkään.
-
Miten tuon nyt ottaa... Toisinaan sarjoja tulee ostettua, vaikka samalla toivoo, että taso nousisi jossain vaiheessa. Good Fellowsillekin on ilmoitettava 3 kuukautta etukäteen, kun haluaa (uudelleen) tilata jotain, joten ihan pienistä notkahduksista en ala tilaustani muuttelemaan.
Aiemmin ostelin enemmän yksittäisiä lehtiä kannatuksen takia, mutta nykyisin on tuo Matti kukkarossa otettava enempi huomioon.
-
Sarjakuvia tai vastaavia en koskaan osta säälistä. 8]
Mutta olen ostanut kerran kannatuksen takia partiolaisilta joulukalenterin. Perhanan joulumieli :o
-
Baareissa ja kaduilla tulee joskus vastaan kaikenlaista ruusuntyrkyttäjää* ja korukauppiasta.
Ne ovatkin aika röyhkeää porukkaa:
- Kirjastossa joku kerjäläinen näytti lappua, jossa selitettiin kuinka köyhiä ollaan ja kaukaa tullaan, antaisitko vähän rahaa. Tietääkseni kirjastossa kerjääminen kielletään ihan järjestyssäännöissä.
- Kadulla taas joku yritti väkisin tyrkyttää ruusua. Eli kävelin akan ohi mahdollisimman välinpitämättömän näköisenä ja tämä ihan yritti pysäyttää minut työntämällä kädellään. "Tästähän et mene ennenkuin kukka ja raha vaihtavat omistajaa, prkl!"
- Muistaakseni toissakesän Tuskan tienoilla törmäsin Mannerheimintiellä pari kertaa tyyppiin, jolla oli lappu missä luki että "ei ruokaa pariin päivään, apua."
Pari kertaa kävelin ohi, viimeisen kerran tyyppi yritti jo pysäyttää väkisin ja kun en jäänyt jakelemaan vähiä rahojani tuntemattomille, heppu totesi että haista vittu. Että ei ihan ummikko kielemme suhteen.
Oho, meneepäs taas ohi aiheen. No, aikoinaan Helsingin sarjismessuilla kävin pienlehtitaivaassa, missä omakustanteitaan kaupustelevat myyjät tuntuivat sen verran sietämättömiltä, että ainakin sillä kerralla jätin sääliostoksetkin tekemättä. Mutta sain sentään samalla reissulla Nemin piirtäjän nimmarin, että ei ihan turha reissu.
Ei tule nyt mieleen, että olisin koskaan ostanut yhtään sarjista pelkästään säälistä, mutta ei se kyllä mahdotontakaan ole.
-
En osta säälistä vaan myyn.