Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Markku Myllymäki - 19.02.2006 klo 23:51:51
-
Tuo toinen keskustelu kertoo, mikä euroscifissä on vialla, mutta mitäs suosituksia sitten on? Kaikki ei ole huonoa...
Itse olen lähinnä innostunut Valerianin kaltaisesta scifistä. Aikojen saatossa kaikenlaista on osunut käsiin kaikenlaista hyvää, esim Gigantikiä julkaistiin joskus kauan sitten jonkun verran Suomessakin. (Gigantikin tyylistä scifisarjakuvaa kuulemma julkaistaan jonkun verran Italiassa, mutta mistähän sitäkin saisi...)
Moebius ja hänen juttujensa jatko-osat ovat kiinnostaneet, esimerkiksi Arzach, Incal, Metabarons (engl. nimi)... Sillage on hienoa sarjakuvaa (kiitos Jysäykselle esittelystä). Golden Cityä ostin muutaman alpparin vaikka en tajua ransakan sanaa... Druilletin Loane Sloanesta olen aina tykännyt. Samoin melkein kaikesta, mitä Jodorowsky on kirjoittanut (olikos Käsipuoli prinssi Jodorowskyä?).
Tuon fantasian lisäsin tuohon otsikkoon, koska paljon lienee sellaista mitä on vaikea luokitella. Ihan miekkaa ja magiaa en juuri nyt kaipaa, mutta ei kai se pahasta ole jos joku haluaa suositella.
Antakaahan palaa. Esitelkää hyvää euroscifiä. Mainitkaa myös jos jokin on visuaalisesti loistokasta, vaikka tarina ei sitten olisi... Joskus sitä tulee ostettua ihan kuvituksen vuoksi... ;D
-
Alan Moore-nimisen herrasmiehen ;D Shocking futures , Twisted times, ihastuttava Skizz ja D.R & Quinch.
Kaikki suositeltavia tuttavuuksia.
Haluaisin mainita Warren Ellisin, eritoten Orbiter-teoksen, mutta vaikka kirjoittaja britti teos jenkki.
Nathan Never on hyvää scifiä, kuten (ainakin ajoittain) spin-offit Agenzia Alfa ja Legs Weaver. Nathan Neveria 6 albumia englanniksi. Muutoin, parle italiano?
Suomesta Konrad Orbiter, Hiltusen työt, varauksin Maagor-Missabib ja Sinoz Hoix.
Kyllä noilla alkuun pääsee...
-
(Gigantikin tyylistä scifisarjakuvaa kuulemma julkaistaan jonkun verran Italiassa, mutta mistähän sitäkin saisi...)
Italian eBaysta löytyy osasto nimeltä fumetti, jossa pääsee aika hyvin ihastelemaan italialaisen sarjakuvan kirjoa. Varsinaiset ostokset voi toki sitten tehdä jostain sikäläisestä nettikaupastakin.
Hyviä italialaisia scifikauhusarjoja:
Terror Blu
Storie Blu
Storie Blu Special
Storie Viola
Hyviä italialaisia scifikauhulänkkärisarjoja:
Pioneers
Zordon (jota tekemässä ollut mm. Ken Parkerista tuttu Fabio Civitelli)
Kaikki ovat tietysti k-18 kamaa, ja hyviä enemmänkin sellaisten vanhojen Twilight Zonejen ja Outer Limitsien hengessä kuin vakavasti otettavana scifinä. Jotkut Lorenzo Leporin piirtämät jutut ovat varsin näyttäviäkin.
-
2000 AD kamasta EI saa unohtaa Pat Millsin komeaa Nemesistä.
Näkökulman vaihdos on virkistävä. Alienit sankareita ja symppiksisä, ihmiset iljettäviä murhaavia paskiaisia. Muutenkin tasokkainta ja syvällisintä kamaa tuolta 2000 AD:lta. Samalta suunnalta vielä Mooren hieno Halo Jones trilogia. Kumpaakin suomennettu.
Francois Schuiten ja Benoit Peeters ovat tehneet monta komeaa ja kiehtovaa albumia, joista valitettavasti vain yksi, Kuumetta Urbicandessa on käännetty. Ei ihan tavanomaisinta fantsuscifiä, kiehtovaa kuin mikä kylläkin.
Mutta englanniksi onneksi löytyy:
http://www.nbmpub.com/fantasysf/schuiten/schuitenhome.html
(http://schuitenpeeters.beeldbeeld.be/images.php/SP_DI140.jpg)
... ja vielä jo mainittu Roco Vargas.
Timo
-
2000 AD kamasta EI saa unohtaa Pat Millsin komeaa Nemesistä.
Ihan ensimmäinen Nemesis-alppari on klassikko. Sen jälkeen taso notkahti, mutta koska en tiedä paljonko sitä on tehty, en tiedä nousiko taso taas...
-
Ihan ensimmäinen Nemesis-alppari on klassikko. Sen jälkeen taso notkahti, mutta koska en tiedä paljonko sitä on tehty, en tiedä nousiko taso taas...
Suomeksi on tainnut tulla 5 albumia ja englanniksi nämä (http://www.2000adonline.com/?zone=reprint&page=gnprofiles)
-
Oli siellä myös Rogue Trooper jota luin muutaman kokoelman viime vuonna aika kivuttomasti. Viehättävän synkeä maailmankuva vaikkei tuo mikään maailmaa mullistava teos olekaan.
-
Alan Moore-nimisen herrasmiehen ;D Shocking futures , Twisted times, ihastuttava Skizz ja D.R & Quinch.
Kaikki suositeltavia tuttavuuksia.
Haluaisin mainita Warren Ellisin, eritoten Orbiter-teoksen, mutta vaikka kirjoittaja britti teos jenkki.
Olen samaa mieltä!
Mooren 2000AD lyhärit ovat parhaimmillaan aivan tolkuttoman viihdyttävää tavaraa. Hankiskelin vastikään niitä jaksoja joita ei ole kokooma-alppareissa ja vastaan tuli myös muutama kokoomissakin oleva klassikko kuten ihan simppeliin juttuun (elämän kulkemiseen väärin päin) perustuva erinomaisen kutkuttava The Reversible Man. Itse olin ihan liekeissä kun luin sen taas, mutta siippa ei ihmeemmin lämmennyt. Mutta sehän ei mistään mitään tiedä ;D
Ocean putosi ilmestyessään todella hyvin joskin sen loppuratkaisu ei tainnut olla kenties onnistunein mahdollinen joskaan ei missäään nimessä huonokaan.
-
Olen samaa mieltä!
Mooren 2000AD lyhärit ovat parhaimmillaan aivan tolkuttoman viihdyttävää tavaraa. Hankiskelin vastikään niitä jaksoja joita ei ole kokooma-alppareissa
Näistä ei vissiin ole eksklusiivista kokoelmaa olemassa?
-P.
-
Ei kai ole absolute exglusive -kollektiota Mooren 2000AD-stooreista, pari kokoelma-albbua lyhyistä starinoista kyllä on olemassa. Pikkasen harmittaa kun ei tullut n. 15 v. sitten ostettua niitä, Virginin megastoren sarjisosastolta 1 punta kipales. Nyt ovat tietty jo keräilykamaa.
-
Tuli tuossa mieleen vanha kunnon Jeff Hawke.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jeff_Hawke
Muutama alppari tuli 80-luvulla suomeksi. Todella hyvin piirrettyä sarjakuvaa, ainakin jos arvostaa klassisempaa piirustustaitoa ja tarinat olivat yhtälailla hyviä. Strippisarjan rajoitukset vähän rajoittavat kerrontaa. Löytyy hyvin varustetuista kirjastoista.
-
Tuli tuossa mieleen vanha kunnon Jeff Hawke.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jeff_Hawke
Muutama alppari tuli 80-luvulla suomeksi. Todella hyvin piirrettyä sarjakuvaa, ainakin jos arvostaa klassisempaa piirustustaitoa ja tarinat olivat yhtälailla hyviä. Strippisarjan rajoitukset vähän rajoittavat kerrontaa. Löytyy hyvin varustetuista kirjastoista.
Ja antikvariaateista. Muisti antaisi albumien lukumääräksi kolme, kahdesta olen varma.
Lämpimiä muistoja, huomattavasti parempi kuin Dan Dare. Britit ovat yllättävän hyvin edustettuina juuri scifissä.
Voi olla väärä paikka mutta tanskalaisen Frank Madsenin Kurt Dunder-sarja on kai luokiteltavissa scifiksi? Ei ole etsinnöistä huolimatta tullut vastaan.
-
Ja antikvariaateista. Muisti antaisi albumien lukumääräksi kolme, kahdesta olen varma.
Kolme albbua jalavalta, mutta JH-muitakin julkaisukertoja on. Lakoma auttaa taas:
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/
-
Hain tuolla hieman provokatiivisellä ja kieltämättä epämääräisellä kysymyksenasettelulla hyvää uutta scifiä manner-Euroopasta mutta kukaan ei ole esittänyt mitään lukuunottamatta noita italialaisia jotka kuulostavat oikeastaan mielenkiintoisilta. Roco Vargas on minusta hieno mutta kyllä 80-luvusta on jo aikaa. Sillagea en ole nähnyt kuin sen Jymäytyksen vaisun näytteen ja olen siten jäävi puhumaan siitä. Niinkuin täällä muutkin päättelivät, englantilaisten amerikkalaisilla kustantamoilla julkaistuja sarjakuvia en laske eurosarjakuviksi. Eli ei näytä pirteältä tällä hetkellä Vanhalla mantereella
-
Hain tuolla hieman provokatiivisellä ja kieltämättä epämääräisellä kysymyksenasettelulla hyvää uutta scifiä manner-Euroopasta mutta kukaan ei ole esittänyt mitään lukuunottamatta noita italialaisia jotka kuulostavat oikeastaan mielenkiintoisilta.
Niin siis pitääkö sen olla MANNER-eurooppalaista?
Kotomaamme sinnittelee tiukasti brittein saarten ja Ranska-benelux-akselin kannassa. Italian Nathan Never & kumppanit ovat hyviä, joskin monet kuittaavat kioskiroskaksi. Heidän menetyksensä.
Eurosarjakuvien ystäville myös 2000AD on usein kuin kirosana. Oma kokemus on osoittanut kyseisen brändin olevan edes jonkin näköinen laadun tae.
Periaatteessa mikään ei estäisi Suomen nousua scifisarjakuvien alalla. Teknisesti päteviä tekijöitä on ja niin vaikeaa kuin sitä onkin uskoa tämä on yksi euroopan teknologisesti kehittyneimpiä maita, jolla on elävä scifi-harrastajayhteisö.
Tilausta olisi muuallakin, suomalaista sarjakuvaa voidaan myös kääntää.
-
Polstar
Tekijät: Jean Léturgie & Simon Léturgie
Verta ja vauhtia!!
http://www.bdnet.com/zi/bdweb/images/69/9782869679696_pg.jpg
-
Kuvituksen kannalta Juan Gimenez on kyllä mun listan kärkipäässä... tuo Jodon Metabarons vaikuttaisi ihan mukavalta sarjalta, kuten myös Technopriests. Pitäisi lukaista Fourth Power ja Leo Roa jossain vaiheessa (nämä siis vain Gimenezin kuvittamia).
Tietääkö joku onko Darrow tai Travis Charest kuvittanut mitään vain Euroopassa julkaistua? Yksi Charestin Metabarons one-shot on tullut vastaan, mutta ranskaksi.
Bryan Talbotin The Adventures of Luther Arkwright pitää myös mainita... jos se nyt oli alunperin briteissä julkaistu? Tosin aika kauan on kun olen viimeksi sen lukenut... pitäisi joskus virkistää muistia.
Fantasia-puolelta ei kyllä ihan heti muistu mieleen oikein mitään... hämärä muistikuva on jostain Ariasta. Muistan yhden suomennetun albumin sitä lukeneeni.
-
Tietääkö joku onko Darrow tai Travis Charest kuvittanut mitään vain Euroopassa julkaistua? Yksi Charestin Metabarons one-shot on tullut vastaan, mutta ranskaksi.
Bryan Talbotin The Adventures of Luther Arkwright pitää myös mainita... jos se nyt oli alunperin briteissä julkaistu? Tosin aika kauan on kun olen viimeksi sen lukenut... pitäisi joskus virkistää muistia.
Fantasia-puolelta ei kyllä ihan heti muistu mieleen oikein mitään... hämärä muistikuva on jostain Ariasta. Muistan yhden suomennetun albumin sitä lukeneeni.
Tarkoitatkos I am Legion ykköstä ja kakkosta? Eikös siinä ollut Cassaday kuvittajana?
Talbot on kyllä klassikko. Ja jos fantasiapuolelle mennään niin alkaa Kadonneiden nummien valitukset ja Malterren viimeiset laulut puhumattakaan suomentamattomasta materiaalista.
-
Tarkoitatkos I am Legion ykköstä ja kakkosta? Eikös siinä ollut Cassaday kuvittajana?
Tuosta en ole kuullutkaan... se Charest one-shot olikin vain n. 10 sivun tarina 'Metal Hurlant' lehdessä.
-
Niin siis pitääkö sen olla MANNER-eurooppalaista?
Se lista englantilaisista ja irlantilaisista jotka ei ole amerikkalaisilla firmoilla on kovin lyhyt. Maltan ja Kyproksen tilanteesta ei ole tarkkaa kuvaa joten kertokaa toki jos tiedätte
-
Se lista englantilaisista ja irlantilaisista jotka ei ole amerikkalaisilla firmoilla on kovin lyhyt. Maltan ja Kyproksen tilanteesta ei ole tarkkaa kuvaa joten kertokaa toki jos tiedätte
Ei mitään havaintoa kuten ei myöskään lichtensteinin tai vatikaanivaltion sarjakuvatilanteesta.
Kyllähän briteissä ja vihreällä saarella tehdään sarjakuvia omakustanteina ja vain omille markkinoillekin. Ei 2000ad ole ainoa, täytyy kaivaa taas lähdeviitteet jostain esiin.
Aivan oma lukunsa on esim. games workshopin peleihin pohjaava black flame kustantamo. Ei varmaan monen mielestä lukeudu HYVÄÄN euroscifiin. En voi kommentoida kun olen vain selannut opuksia.
-
Niinkuin täällä muutkin päättelivät, englantilaisten amerikkalaisilla kustantamoilla julkaistuja sarjakuvia en laske eurosarjakuviksi.
Fantagraphics julkaisi Jason Hys!-albumin yhdysvalloissa, onko Jason nyt sitten jenkki? ;)
Kyllähän Briteissä euroscifiä tehdään, mutta myynti kanavoituu scifilehtien ilmoituspalstojen, netin ja kauhistus, previewsin kautta.
mm. AP Comics, vaikka onkin enemmän kauhufantasiaan kallellaan on britti-, ei jenkkipulju.
Ongelma on että tietoa muista kuin 2000AD julkaisuísta täytyy etsiä evän kanssa.
Googletukseenkin kannattaa varata aikaa.
Darkaham Vale ja Monster Club ovat brittifantasiaa nykyajassa. Nyt joku alkaa väittää niitä mangaksi....
-
Fantagraphics julkaisi Jason Hys!-albumin yhdysvalloissa, onko Jason nyt sitten jenkki?
No ei tiettyst, nehän on ensinnä julkaistu Norjaksi/Ruotsiksi. Mutta nyt Jason asuu Pariisissa ja hänen uutuutensa ilmestyvät ensin ranskaksi!
-
No ei tiettyst, nehän on ensinnä julkaistu Norjaksi/Ruotsiksi. Mutta nyt Jason asuu Pariisissa ja hänen uutuutensa ilmestyvät ensin ranskaksi!
Eli nyt Jason on ranskalainen! Hiphei.
Ironia on raudan laji ja sarkasmi tappaa kahdeksan kymmenestä vaatturista.
Jos jotakuta kiinnosti niin AP Comics löytyi kovin mielikuvituksekkaasta osoitteesta http://www.apcomics.com.
-
Yleisön pyynnöstä, Irlanti.
Venäjän mafia vastaan vihreän saaren noidat: 102 sivuinen albumi Spell Maffia
http://homepage.eircom.net/~albedo1/assets/images/Sp-Maf.jpg
Ja jotta totuus ei unohtuisi, kauhufantasiayksityisetsivä Sancho ja mm. Dublinin vampyyrit
osoitteesta http://www.20000-leagues.com
Pyydämme kohteliaasti jättämään mielenterveyden narikkaan, kiitos.
-
Kas vain, mikäs se tämä: /www.bdgest.com/critique_1455.html (http:///www.bdgest.com/critique_1455.html)
Ranskalainen scifisarja, Orbital. Ja toinenkin osa vuonna 2007.
Italian taidottomien kannattaa hankkia narwainin englanninnos Morgan sarjasta. nuori rock laulaja menettää äänensä lähitulevaisuuden Austraaliassa muukalaisten hyökätessä..
Aihe on italiassa nyt pop: Sergio bonellin Brad Barron sijoittuu 1950-luvulle uukalaisten vallattua USAn.
Tämä biologi päättää potkia alieneita istumalihaksiin.
-
Kuvituksen kannalta Juan Gimenez on kyllä mun listan kärkipäässä... tuo Jodon Metabarons vaikuttaisi ihan mukavalta sarjalta, kuten myös Technopriests. Pitäisi lukaista Fourth Power ja Leo Roa jossain vaiheessa (nämä siis vain Gimenezin kuvittamia).
Tuon Fourth Powerin myötä kaveri kyllä nousi omiin idoleihin (kuvituksen puolesta) raketin tavoin, hiton kaunista jälkeä......
-
Tuon Fourth Powerin myötä kaveri kyllä nousi omiin idoleihin (kuvituksen puolesta) raketin tavoin, hiton kaunista jälkeä......
Juan Gimenez on aivan loistava kuvittaja mutta Argenttinalaisena tuskin kelpaa euroscifittäjäksi.
-
Juan Gimenez on aivan loistava kuvittaja mutta Argenttinalaisena tuskin kelpaa euroscifittäjäksi.
:o Tuo oli minulle uutta! Jostain syystä luulin kaveria espanjalaiseksi, kiitos tästä sivistyksestä :)
-
Bryan Talbotin The Adventures of Luther Arkwright pitää myös mainita... jos se nyt oli alunperin briteissä julkaistu? Tosin aika kauan on kun olen viimeksi sen lukenut... pitäisi joskus virkistää muistia.
Ei ole vain HYVÄÄ euroscifiä vaan maailman paras sarjakuva.
Löytyy kotoa noin puolena tusinana eri versioina. Ehdottomasti komein on tämä vuonna hankkimani massiivinen tsekkiläinen kovakantinen Dobrodružství Luthera Arkwrighta.
(http://www.komiks.cz/img_clanek/5644_obalka_final.jpg)
Kovilla nahkakansilla, etukannen kullatuilla teksteillä sekä massiivisella koollaa (24x35x3 senttiä) on erinomainen esimerkki siitä millainen formaatti pitäisi saada kaikille hyville sarjakuville. Ja se painojälki! Kaikki sivut mitä on ollut mahdollista on skannattu/kuvattu alkuperäisistä ja etenkin laveeratuissa takaumissa tällä on PALJON eroa. Moni kohta joka aiemmissa painoksissa on ollut pelkää tummaa muhjua paljastavat yksityiskohtansa. Myös sivujen leikkaus paljastaa paikoitellen uusia yksityiskohtia kun bleedaukset (mitä tuo on oikeasti suomeksi?) ovat kohdillaan. Mmmmm!
-
Juu, minullakin on Luther A. sekä suomeksi (no siis se puolikas), englanniksi että ranskaksi. Viimeksimainittu on teknisesti erinomaisin, ISO ja mahtava. Talbot iloitsi kovasti sivujensa putsaamisesta ja puleeraamisesta, koska nyt kaikkialla on mahdollisuus saada julki paras laitos Arkwrightin 1. pitkästä tarinasta - eikä urakka maksanut Talbotille itselleen mitään.
-
Juan Gimenez on aivan loistava kuvittaja mutta Argenttinalaisena tuskin kelpaa euroscifittäjäksi.
Viilaanko pilkkua... eh... A Matter of Time -albumissa sanotaan, että hän on "Argentinian living in Madrid". Euroopassa tehtyä ovat hänen sarjansa siis.
Timo
-
Ei ole vain HYVÄÄ euroscifiä vaan maailman paras sarjakuva.
Ja tuota puleerattua Luther Arkwrightiahan voi käydä ihailemassa ja lukemassa myös netin kautta. Tosin jos näytteitä enemmän haluaa tsekata, niin sitten pientä maksua vastaan. Mutta on se sen arvoista!
Katsasta tuolta:
http://www.bryan-talbot.com/lutherarkwright/
Bryan Talbot rules!
-
Viilaanko pilkkua... eh... A Matter of Time -albumissa sanotaan, että hän on "Argentinian living in Madrid". Euroopassa tehtyä ovat hänen sarjansa siis.
Timo
Tuosta muuten varmaan sitten johtuukin väärinkäsitykseni....
-
Viilaanko pilkkua... eh... A Matter of Time -albumissa sanotaan, että hän on "Argentinian living in Madrid". Euroopassa tehtyä ovat hänen sarjansa siis.
Timo
Mennyt minulta taas tuo muutto Madridiin ohi. Ei mitään pilkunviilausta ole koska sehän tekee miehestä euroscifittäjän, eikö?
-
Kuvituksen kannalta Juan Gimenez on kyllä mun listan kärkipäässä... tuo Jodon Metabarons vaikuttaisi ihan mukavalta sarjalta, kuten myös Technopriests. Pitäisi lukaista Fourth Power ja Leo Roa jossain vaiheessa (nämä siis vain Gimenezin kuvittamia).
Sattui vanha Heavy Metal käsiin divarissa jossa oli tuo Leo Roa. Täytyy suositella, oli vallan mainio.
-
Tuli tuossa mieleen vanha kunnon Jeff Hawke.
Muutama alppari tuli 80-luvulla suomeksi.
Hawke! Mainio sarjakuva, ei ollenkaan mitään Jet-Acen henkistä höpöscifiä vaan ihan oikeasti kovaa kamaa, joka jossain vaiheessa herkkää nuoruuttani iski kovastikin. Hawkeissa oli ihan omanlainen (vähän brittiläinen?) tunnelmansa niin piirrosten kuin tarinoiden suhteen.
Kirjastoissahan noita kyllä on, mutta jos omaksi tahtoo, huutonetissä ei ainakaan ollut kuin yksi myynnissä ja siinäkin taisi hintaa olla jo tuplat siitä mitä moinen läpyskä uutena maksaisi nykyään. Jos tätä joku kustantaja lukee, niin jos joku julkaisee vaikka yksiin kansiin mahdutetut Hawket, niin kyllä täällä ainakin yhden ihmisen ostava yleisö löytyy.
Mitenkä tuommoinen nimi muuten ylipäätään lausutaan? Englannintunnilla opimme, että lopussa oleva 'e' olisi mykkä, mutta eroaakos tämä nimi nyt jotenkin sanan 'hawk' ääntämyksestä?
-
Jaa, ainakin sellainen jossa muoto ei mene ohi sisällön. Ks. Blalin uusin verrattuna niihin albbuihin joita hän teki P. Christinin kanssa.
Verrataan yleisesti vaikka sellaisiin tiiliskivijännäreihin, joissa selostetaan pultintarkkuudella kaikki sukellusveneen tms. osat tai jokin juridinen prosessi pykälä pykälältä - käytännössä pysäytetään juonenkulku.
Samalla tavoin on lähes tuskallisen huvittavaa pläräillä jotakin uudemman polven tekijän albumia. Usein piirtäjä osaa visioida loistavia avaruusaluksia, mutta ihmisten anatomiasta hän ei tajua mitään. Saati sujuvasta juonenkuljetuksesta. Tai genren historiasta. Tai omaa huumorintajua.
-
Pipareita Marvelin tapaan
Parasta uutta euro-scifiä on mielestäni ranskalaisen Dennis Bajramin 6-osainen sarja Universal War One.
http://www.bedetheque.com/serie-279-BD-Universal-War-One.html (http://www.bedetheque.com/serie-279-BD-Universal-War-One.html)
Photoshopattua silmäkarkkia riittää, mutta tärkeintä on tarina. Harvoin näkee näin hyvin kirjoitettua kokonaisuutta. Kaikki on etukäteen mietitty ja palaset loksahtavat yksi toisensa jälkeen paikoilleen. Kerronnalliset kierrokset kasvavat tasaisesti loppua kohti. Albumien nimet on napattu Raamatusta ja syy siihenkin selviää.
Bajram on kasvanut Marvel-sarjisten parissa ja sen huomaa. Kiirastuli-laivueen jäsenet muodostavat epähomogeenisen ryhmän, jonka jäsenillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ahaa, minun on siis tarkoitus oppia välittämään näistä luusereista, ajattelin kyynisesti. Mutta 4. osassa oli pakko mennä virran mukana.
Suosittelen niille, joita kiinnostaa jokin seuraavista: jenkkiläiset toimintasarjat, Valerianin aikaparadoksit, Orwellin 1984 ja Ilmestyskirja Nyt.
-
Jeff Hawke uudelleenjulkaisuja on tulossa englanniksi. Pitänee tuo tilata, vaikken tiedä sanoa onko päällekkäisyyksiä suomennettujen albumien kanssa. Laatutavaraa kuiteskin.
edit: Tähtivaeltaja osasi sanoa, että näitä tarinoita ei löydy jo suomennetuista albumeista.
http://www.amazon.com/Jeff-Hawke-Overlord-Willie-Patterson/dp/1845765974/ref=pd_bbs_sr_1?ie=UTF8&s=books&qid=1207072883&sr=1-1
-
Pakko mainita tässä yhteydessä sitten myös Dan Dare joskin uusin inkarnaatio on Holywoodin pojan Garth Ennisin ja Gary Erskinen käsialaa.
Scarlet traces-sarjan steampunkihtava marsilaishyökkäyksen jälkeinen maailma lukeutuu myös euroscifisarjakuvien valioihin.
-
kiitos vinkistä, laitetaan Dan myös tilaukseen.
-
Onko kukaan ehtinyt saada Le tueur - Killer sarjan tekijäkaksikon Jacamon &Matz Cyclopes-sarjaa?
Jotenkin näiltä kahdelta on lupa odottaa tasokasta mediakriittiistä scifisarjakuvaa. Ainakin sankarien (http://www.planetebd.com/BD/interview-38.html) haastattelupätkä lupailee oivaa triloigiaa.
Jotenkin edes tuo kulunut sodankäynti ulkoistettuna liikeyrityksille ei vaikuta niin tönköltä kuin yleensä. Tai sitten vaan pidän liikaa tosi-tv:n mätkimisestä.
-
Bryan Talbotin Heart of Empire ja tekijän koko tuotanto muutenkin. Uusin, Ihmemaan Liisasta versioitu tarina, on tosin vielä lukematta.
-
David O'Connellin Tozo on mielenkiintoinen tuttavuus. Hieno sivusto.
http://tozocomic.com/pages/legend.htm
Pelkistetyn selkeää viivaa. Onko jo ylipelkistettyä?
-
Yhdistyisikö tässä seikkailu-, fantasia- ja taidesarjakuva? (http://www.bdgest.com/preview-429-BD-donjon-potron-minet-sans-un-bruit.html)
-
Et ole yksin.
Teitä on Kvaak täynnä.
-
...rumaan, piirustusjälkeen (kuten tässä).
Rumaan?? Häh.
-
Ja miksi tämä on taidesarjakuvaa? Mikä ei ole taidesarjakuvaa? Ja miksi?
Miksi ei?
Epätaiteellinen sarjakuva ei ole taidesarjakuvaa.
No, siksi.
-
Yhdistyisikö tässä seikkailu-, fantasia- ja taidesarjakuva? (http://www.bdgest.com/preview-429-BD-donjon-potron-minet-sans-un-bruit.html)
Näyttipä tolkuttoman hienolta, on aina hienoa löytää piirtäjä jolla on oma jälki. Kielitaidottomuuteni kostautuu jälleen.
-
Näyttipä tolkuttoman hienolta, on aina hienoa löytää piirtäjä jolla on oma jälki. Kielitaidottomuuteni kostautuu jälleen.
En minäkään noin outoja kieliä osaa, mutta ähkin ällistyneen äimissäni noin upean grafiikan edessä.
Kyse on siis jostain DONJONista, tekstiä ovat vääntäneet tutut Trondheim & Sfar, piirroksesta vastaa Christope Gaultier.
Anteeksi edellisen viestin töykeä sävy, mutten voinut mitään. Kuinka joku voi sanoa tätä rumaksi? Ohessa kuvaa...
EDIT: Löytyi Gaultierin upea blogi! (http://wakartate.free.fr/)
-
Näyttipä tolkuttoman hienolta, on aina hienoa löytää piirtäjä jolla on oma jälki. Kielitaidottomuuteni kostautuu jälleen.
Vaikka kuulunkin Meihin (tai Teihin - riippuu näkökulmasta), olen samaa mieltä kuin Pertti. Hauskan näköistä jälkeä, omaperäistä. Tulee mieleen Maalari ja merirosvo.
Edit. Lurkerin laittaman kuvan nähtyäni olen tuplasti samaa mieltä. Tässä ei ole mitään rumaa vaan osoitus loistavasta piirustustaidosta. Heti alkoi itseänikin kiinnostamaan. Harmi vain, että on tällainen kielipuoli.
-
Tuo Donjon näyttää tosi kiinnostavalta. Piirustustyylistä tulee vähän Fred (Filemon) mieleen. Samankaltaista viivankäyttöä. Taidesarjiksesta on minun paras vaieta, ettei taas tule maailman vihaa niskaan.
-
Sarjan aiempia osia on kyllä ilmestynyt englanniksi. Kaipa toikin tulee.
http://www.nbmpub.com/humor/trondheim/dungeon/dungeonhome.html
-
No niin, astuinpa sitten varpaille.
Taisit astua omille varpaillesi. Keskustelu on aina tervetullutta, ja omat mielipiteet. Ei siinä mitään. Olisit voinut kuitenkin esitellä esimerkein omia näkemyksiäsi enemmän ennen kuin alat vaatimaan muiden käsitystä siitä "taidesarjakuvasta." Aihe on muutenkin niin loppuunkaluttu, että jos sinulla on siitä jotain uutta ja tuoretta sanottavaa, sitä varmasti kuunnellaan.
Älä vielä ota takkia naulasta, vaan jää kylään. Tervetuloa.
-
Taitaa se taidesarjakuva olla jotain ihan muuta kuin tämä Donjon.
-
Minulle sarjakuva on sarjakuvaa, yksi parempaa, toinen huonompaa, yksi miellyttää enemmän kuin toinen. Minä en erikseen kategorioi yhtä kuuluvaksi taidesarjakuviin ja toista taas en. Siksi olen kiinnostunut, miksi jokin on jonkun mielestä taidetta ja jokin muu taas ei.
Oma makuni on ilmeisen jämähtänyt, koska tällainen 'persoonallinen kynänjälki' ei vain miellytä. Ja kuten aloituksessani sanoin, vastaavan 'persoonallisen kynänjäljen' tavoittelu on mielestäni valitettavan yleistä.
Aluksi olisi varmaan hyödyllistä yrittää selvittää mitä on taide. Mitä taiteen käsite siis pitää sisällään? Wikipedia määrittelee taiteeksi yksinkertaisesti ne ihmisten tekemät teokset, jotka tuottavat esteettisiä kokemuksia. Tämän perusteella voisi sanoa, että ne sarjakuvat jotka sinulle tällaisia kokemuksia tuottavat, ovat mitä suurimmassa määrin sinulle myös taidetta. Jonkun toisen mielestä ne eivät sitä silti välttämättä ole, mutta hänen mielipiteellään ei tarvitse olla sinulle mitään merkitystä. Taide määrittyisi taiteeksi tämän määritelmän mukaan subjektiivisen kokemuksen kautta. Jonkun mielestä kissan tappaminen on kulttuuriteko ja taidetta parhaasta päästä, mutta joku toinen kokee saman asian raukkamaisen julmuuden osoituksena. Pitääkö koetun esteettisen kokemuksen sitten välttämättä olla luonteeltaan miellyttävä? Onko värikäs seiskapäivälehden kansi taidetta? Näitä asioita voisi pyöritellä vaikka koko päivän pääsemättä silti mihinkään tyhjentävään taiteen määritelmään, joka kelpaisi sellaisenaan kaikille.
Minusta tuntuu, että koko asialla ei siis kannata vaivata liikaa päätään. Mitä iloa kenellekään edes oikeastaan on siitä tiedosta, mitä joku toinen pitää taiteena?
-
Aluksi olisi varmaan hyödyllistä yrittää selvittää mitä on taide. Mitä taiteen käsite siis pitää sisällään? Wikipedia määrittelee taiteeksi yksinkertaisesti ne ihmisten tekemät teokset, jotka tuottavat esteettisiä kokemuksia.
Seuraavaksi on varmaan määriteltävä "esteettinen kokemus". Onko esmes uudesta Kummeli-leffasta saatu katselukokemus esteettistä laadultaan? ;D
Lisäys: Mutta asiassa pysyäkseni, lisään että tuo Donjon näytti erittäin hyvältä. Upeaa ja taitavaa ja innoittunutta piirrostyötä.
Timo
-
Minkäänlaista vastausta en ainakaan saanut.
Johtuu varmaankin siitä, että vastausta ei ole. Ota rennosti äläkä turhia anteeksi pyytele.
-
???
Keskustelua kaivataan, mutta ilmeisesti itse ei olla siihen valmiita.
Tästä taide/viihde-aiheesta on taitettu peistä aika ajoin. Paljonkin.
Ehkä jengi ei just nyt vaan jaksa palata vanhaan aiheeseen.
Asemasotavaihe menossa.
Ollaan vaan poteroissamme ihan hissukseen.
-
Johtuu varmaankin siitä, että vastausta ei ole. Ota rennosti äläkä turhia anteeksi pyytele.
Noinhan se on. Kyseessä on vähän samanlainen ikuisuusaihe kuin kysymys siitä, mikä on elämän tarkoitus. Asiaa voi vatvoa loputtomiin pääsemättä kuitenkaan yhtään mihinkään.
Eikä täällä kukaan noin vähästä pahastu. Jatka vain, mrman, kommentoimista ja asioiden kyseenalaistamista vaikka sitten täällä Kvaakin sivuilla.
Mitä tuohon Donjoniin tulee (että pysyisin edes hiukan aiheessa), niin hyvältähän tuo näyttää. Taitaa jopa olla minun silmään sitten ihan sitä taidetta.
-
Sen verran voi sanoa, että taiteen olisi hyvä olla elävää ja kehittyvää, olla jämähtämättä: Donjonin visuaalinen tyyli viehättää siksikin, että se ei ole miljoonaan kertaan nähtyä ja kulunutta.
-
Toisen tyyli kaikkinensa on hyvin klassista, toisen paljon rujompaa.
Tuohan kuulostaa siltä kuin sanoisit ettei Picasso tehnyt ikinä mitään muuta kuin kubismia. ;D
(http://i253.photobucket.com/albums/hh60/Arkakoira/picasso2.jpg)
Ehkä parempi esimerkki olisi verrata Gaultierin tyyliä perinteiseen amerikkalaiseen supersankarisarjis-tyyliin joista osaa ei välttämättä pysty kutsumaan taiteeksi kuin hampaat irvessä ja kyynel silmässä.
Mielestäni Boucqin taide on yhtä "taidetta" kuin Gaultierinkin, Gaultier vain käyttää erilaista tyyliä (jonka kanssa on selväti sinut, joten en kutsuisi sitä pelkästään "gimmickin" käytöksi) jonka ehkä mieltää sinänsä "taiteellisemmaksi". Jos mummo näkee kyseisen albumin ja kysyy "miksi tämä näyttää näin rumalta?" voi aina sanoa että se on taidetta. Periaatteessa "taidesarjakuvan" voisi korvata vaikka "nyky-taidesarjakuvalla" jotta varmasti olisi korrekti termi myös klassisesta tyylistä pitäville.
Henkilökohtaisesti en usko että tyylitelty tarkoittaa aina rujompaa, ja mitä nyt noita muutamia ruutuja katsoin, mustan käyttö ja tunnelma olivat jotain sellaista jota kaipaisi useampaan sarjakuvaan, vaikka sitten tyylittelyn uhalla.
-
Tapana kun tuntuu olevan lukea toisten kirjoituksia kuin piru raamattua, etenkin jos toisen mielipide ei vastaa omaa.
Ehkä tässä on myös sitä että tämä ei ole "mikä on taidesarjakuvaa?" thread jossa ihmiset on innokkaita keskustelemaan kys. aiheesta. Eikä nyt pidä ottaa heti niin vakavasti jos yhdessä threadissä ihmiset nyt sattuu vastustamaan.
-
Satunnaisesti tätä keskustelua seuranneena, olen huomannut sen keskittyvän pääasiassa sarjakuvien visuaaliseen puoleen mikä on tietysti sarjakuvien harrastajien/tekijöiden kohdalla ymmärrettävää.
Mutta mikä on sitten sisällöllisesti ja tarinan kannalta hyvää euroscifiä/-fantasiaa? Ja miksi?
-
Mutta mikä on sitten sisällöllisesti ja tarinan kannalta hyvää euroscifiä/-fantasiaa? Ja miksi?
Linkki tämän ketjun aikaisempaan viestiin.
Pipareita Marvelin tapaan
Parasta uutta euro-scifiä on mielestäni ranskalaisen Dennis Bajramin 6-osainen sarja Universal War One.
....
Tämä on ranskalaisen Soleil-kustantamon 6-osainen albumisarja. Marvel on alkanut julkaista sarjaa jenkeissä. En tiedä kuinka paljon formaattia on muutettu. Ranskisalbumit ainakin ovat isokokoisia ja komeita. Mutta tässä myös tarina on minun mielestäni erinomainen.
-
Tämä on ranskalaisen Soleil-kustantamon 6-osainen albumisarja. Marvel on alkanut julkaista sarjaa jenkeissä. En tiedä kuinka paljon formaattia on muutettu.
Valitettavasti vaan noita, kuten muitakaan Marvelin tuoreita Ranskiskiinnityksiä, ei saa Eurooppaan ainakaan Diamondin kautta :(
Palatakseni aiempaan osaan keskustelusta, niin Donjon eli meille ranskaa osaamattomille imbesilleille Dungeon on todellakin aivan lositavaa Eurofantasiaa!
varsinkin ekat alpparit (eli Zenithit) ovat suoranaista ilotulitusta!
-
Tämä on ranskalaisen Soleil-kustantamon 6-osainen albumisarja. Marvel on alkanut julkaista sarjaa jenkeissä. En tiedä kuinka paljon formaattia on muutettu.
Tiedossa on kolme 60-sivuista (http://www.marvel.com/news/comicstories.4012.Universal_War_One_Begins) julkaisua.
-
Tässäkin pieni joukko asettui heti siilipuolustukseen ja peräänkuulutetun keskustelun sijaan lyttäsi toisenlaisen mielipiteen ja ymmärtääkseni aidon keskustelunaloituksen täysin. Vai onko sarjakuvarahvaan mielipiteellä mielestänne väliä? Pitäisikö heidän ymmärtää pysyä keskusteluista ulkona? Tai hymistellen myötäillä mielipiteitänne?
Minusta näyttäisi siltä, että tällä (sanotaan nyt vaikka) taidesarjakuvalla on oma lukijakuntansa, joka aidosti tykkää vähän ronskimmasta jäljestä ja ymmärrettävästi hämmentyy jos joku kysyy "kelle tällaista muka tehdään".
-
Tapana kun tuntuu olevan lukea toisten kirjoituksia kuin piru raamattua, etenkin jos toisen mielipide ei vastaa omaa.Now I'll get me coat.
Jep.
Tästä saatiin taas todistetta ihan riittämiin.
Harmi.
-
Onko oikeasti tavoitteena yleisön tavoittaminen?
Taidesarjakuva, pilkallisesti tukisarjakuva, on terminä melko huono. Osa taidesarjakuvasta ottaa todella vaikutteensa taiteesta, osa on enemmän kokeellista tai äkkinäisesti epäkaupalliselta vaikuttavaa.
Jarla tiivisti asian riittävän hyvin, kohderyhmä kenties lukee sarjakuvaa laajemminkin, mutta kyse on kohderyhmästä yhtä kaikki. Enemmän minua hämmästyttää omakustanteiden julkaisijoiden ja pienkustantajien sitkeys, mutta kuten olen ennenkin todennut, kustannusala on minulle jokseenkin vieras.
Mielipiteineen ei ketään tarvitse myötäillä, mutta en näe Suomessa olevan varsinaista sarjakuvaeliittiä tai -rahvasta. Kyse on mieltymysten lisäksi kulutustottumuksista ja ikäjakaumasta. Harrastajakunta on pirstaleista joukkoa, kuten vaikkapa musiikin harrastajat tms. otos.
(Eikö tälle keskustelulle olisi sopivampaa ketjua?)
-
Ryhdikkyyttä voi peräänkuuluttaa mutta sitä ei asemasotien kummastakaan leiristä kannata odottaa.
Voin kertoa oman kantani toki, mutta kun tämä nimenomainen ketju ei ole "sarjakuva taidetta vai ei" ketju.
Pysytään siinä aiheessa.
-
Miten olis taide-euroscifi? Druilletin Salammbo?
Timo
-
Miten olis taide-euroscifi? Druilletin Salammbo?
Eikös tuo julkaistu joskus jenkkienkin Heavy Metalissa? Mielipuolisen komeita kuvia, mielipuolisen vaikeaselkoinen tarina (jos sitä nyt oli)...
-
... Mielipuolisen komeita kuvia, mielipuolisen vaikeaselkoinen tarina (jos sitä nyt oli)...
Oli hevimetalissa, muistan. Druillet'n mukaelma pohjautui Gustave Flaubertin romaaniin 1800-luvulta, mutta koska sitä en ole lukenut, en tiedä, onko Druillet sekoittanut pakkaa lähtökohdistaan. Piirrokset olivat, toden totta, mielipuolisia ja komeita.
Jos joskus riittää aikaa ja harrastusta, voisi vaikka lukea originaalitekstinkin: http://www.gutenberg.org/etext/1290
-
Druillet ei minusta ole piirtäjänä kovinkaan kaksinen ja ne tekstimassat on niin uuvuttavan kokoisia etten ole koskaan viitsinyt tosissani sen sarjakuvia lukea. Mutta ne visiot on niin megalomaanisia että ihailen sitä silti. Varsinkin ranskalainen kovakantinen albumiversio viehättää silmää.
-
Juu, hevimetalista tul itsekin aikanaan luettua. Ei siitä sillon mitään juurikaan tajunnu, mutta kuvia kyllä katteli mielikseen - taidetta, eh. Pitäisköhän kaivaa uudelleen esille ja tarkistaa, miltä nyt tuntuu.
Timo
-
Koska Dunjon oli ehkä liian "taiteellista", entäs siten Les Naufragés d'Ythaq?
http://www.ythaq.com/
Kaunista kerrontaa. Olisiko tässä fantasiascifiä samalle lukijakunnalle, joka tykkää Valerianista?
-
Olisiko tässä fantasiascifiä samalle lukijakunnalle, joka tykkää Valerianista?
Voisipa vaikka ollakin. Tosi hienolta näyttää, mutta riippuu tietysti paljon myös tarinan ja kerronnan tasosta. Kuvituksen puolesta vaikuttaa ainakin oikein mielenkiintoiselta.
-
Miten olis taide-euroscifi? Druilletin Salammbo?
Timo
No sepä on kyllä sitä ihteään! Ja oikeastaan koko Lone Sloan -stoori on scifi-sarjakuvan parhaimmistoa, niin eurooppalaisen kuin koko maailman. Ihan pilveähän ne tarinat ovat, mutta mitä siitä? Eipä nuo alan romaanitkaan aina ihan selväjärkisiä ole -- mutta ei kukaan kiistä silti esim. Moorcockin asemaa scifi-kirjailijoiden kaanonissa. Go Druillet! Asian vierestä: nähtiin Heiskasen Jukan kanssa Pariisin liepeillä yksi Philip-sedän originaalisivu, ja se taisi olla jotakin A1-kokoluokkaa, peitti kokonaisen seinän.
-
Kappas, täältä löytyi lisää hienoja Ythaq-näytteitä (http://www.augredesbulles.net/index.php?2006/07/07/41-naufrages-d-ythaq-t3). Aikas kiinnostavia...
Graafinen loisto ei ehkä vedä aivan vertoja Valerianille, sittenkään.
-
No tämäpä aika paukku: Robin Hobbia sarjakuvaksi!
L'Assasin Royal (http://www.bdgest.com/chronique-3179-BD-Assassin-royal-(L-)-Le-batard.html)
Muutama sivu löytyy täältä (http://www.bdgest.com/preview-425-BD-l-assassin-royal-le-batard-.html).
-
No tämäpä aika paukku: Robin Hobbia sarjakuvaksi!
Jep. Olen ymmärtänyt että Soleil on hankkinut Hobbilta oikeudet julkaista albumeita vain ranskaksi. Tekijät ovat kaavailleet että tahti on 3 albumia per kirja eli eka trilogia vaatisi 9 albumia.
Näkijäin tarun lisäksi Soleil-kustantamon uudessa Cherche Futurs -sarjassa julkaistaan sarjakuvasovituksia esim. seuraavista kirjoista:
- Zelazny: Amberin kronikat
- Silverberg: Majipoorin kronikat
- McMaster Bujold: Miles Vorkosiganin seikkailut (oma lemppari)
- E C Tubb: Dumarest-saaga
-
- McMaster Bujold: Miles Vorkosiganin seikkailut (oma lemppari)
Herran jestas! Olen lukenut viittä vaille kaikki Milesin, tuon jättiläisen, seikkailut. Ai jai, onpas herkkuja. Mielenkiintoista nähdä tuon sarjan visualisointi.
-
Herran jestas! Olen lukenut viittä vaille kaikki Milesin, tuon jättiläisen, seikkailut.
Ei kyllä niitä on enemmän kuin viisi...omassa hyllyssäkin kahdeksan yhdestätoista ja yksi novellikokoelma.
Totta, Miles on pitkä ja salskea kuten minäkin.
Zelazny ja Silverberg vaikuttavat kiinnostavilta.
Hauskaa, jenkeissä Marvel vääntää George RR Martina, Stephen Kingia ja Orson Scott Cardia, mutta fantasia/DF osastoa.
Eurooppa suunta katseensa scifiin ja tekee sen ihan mielenkiintoisesti.
-
Trondheimin ja Sfarin Donjon näyttää olevan uusi sarjakuvan menestystarina!
http://www.comicbookbin.com/trondheimdungeon001.html
Nykyaikana ei ehkä voi enää uusia asterixtinttiluckylukeja syntyä, mutta tässä on ainesta melkein semmoiseksi.
-
Donjoneitahan on hehkutettu Kvaakissa jo aika pitkään eikä syyttä.
Sarjan Zenithit nyt ainakin pitää kaikkien hankkia!
-
Visuaalista tieteissarjakuvaa... tekijänä Leo. Kuka tai mikä lieneekin.
http://www.mondes-aldebaran.com/
Näitä on julkaistu integraaleinakin (http://www.bdzone.com/chop/recherche.php?type=auteur&chaine=L%E9o).
Paul Gravett on hänkin näitä kehunut.
http://www.paulgravett.com/articles/pgtips_22/22_pgtips.htm
-
Kolmannella kotimaisella Aldebarania on julkaissut Cinebook. Kaksi kahden albumin settiä on tullut, eli neljä osaa. Joku kvaakkilainen jossain toisessa ketjussa taisi kuitenkin huomauttaa, että noissa Cinebookin Aldebaran -albumeissa oli todella tökeröä censurointia, eli jos sellainen ärsyttää, niin sitten ranskankurssille.
-
En nyt sanoisi tuota sensurointia todella tökeröksi vaan kohtalaisen hienotunteiseksi -aika hyvin nuo sulautuivat akluperäiseen jälkeen. Mutta syvältähän moinen sensuroiminen toki on.
Aldebaran on hieman jäykkää kamaa, mutta ihan luettavaa toistaiseksi ilmestyneiden perusteella.
-
Donjoneitahan on hehkutettu Kvaakissa jo aika pitkään eikä syyttä.
Kyllä se on minunkin mielestä sen kaiken ansainnut, Terry Pratchet meets... no hyvän beden ja umpikieron sammakkojen moraalin.
-
Aldebaran on hieman jäykkää kamaa, mutta ihan luettavaa toistaiseksi ilmestyneiden perusteella.
Downthetubes.netissa esitellään Cinebooksin Aldebaran -tupla-albumi (http://downthetubescomics.blogspot.com/2009/06/in-review-aldebaran-catastrophe.html). Kuulemma artistin luvalla on ne rintaliivit piirretty.
-
Kas vain, mikäs se tämä:
Ranskalainen scifisarja, Orbital. Ja toinenkin osa vuonna 2007.
Onko kukaan tutustunut tuohon Orbitaliin, ts. onko mistään kotoisin?
Nythän sitä on käännetty britanniaksikin - Cinebookilta tietenkin.
-
Törmäsin minäkin sattumalta Orbitaliin.
Näyttää kiinnostavalta. Tykkään kun on piirretty tollai svengaavasti.
Seuraan nyt jo niin montaa ranskalaista sarjaa, että enää ei uusia sovi joukkoon.
Lompakko ei kestä.
http://www.bdgest.com/preview-548-BD-orbital-nomades.html
-
Ensimmäistä Orbital-albumia (in English) on saatavana suoraan Akateemisen sarjakuvaosaston hyllystä.
Tässä on nyt semmoinen kutina, että nämä scifit voivat lyödä kohta hyvinkin läpi. Toivottavasti se Sillage lähtee Suomessa ns. vetämään!
-
Ensimmäistä Orbital-albumia (in English) on saatavana suoraan Akateemisen sarjakuvaosaston hyllystä.
Taisi sitten tulla kirjakauppareissu...
-
Nyt kun Valerian on loppu (nyt jo?!?) ja kaarensa päättänyt, Suomen sarjakuvamarkkinoilla olisi rako hyvälle monta osaa käsittävälle euroscifille. En tiedä Comanchen menestyksen määrää, mutta mukavasti se paikkasi Blueberryn jättämää länkkäriaukkoa.
Sillagea toki saatiin ja toivottavasti, toivottavasti se jatkuu.
Pehmeäkantinen Valerian-tyyppinen sarja? Tietääkö joku semmoisen.
BDzonesta löytyy scifi-teemaiset alpparisarjat.
http://www.bdzone.com/chop/theme.php?codet=60
Kovin totisilta avaruusnäyiltä ne näyttävät, missähän niistä olisi edes hitunen huumoria...
-
Kovin totisilta avaruusnäyiltä ne näyttävät, missähän niistä olisi edes hitunen huumoria...
Tässä. (http://www.bdzone.com/chop/serie.php?serie=VAGATässä.[/)
Vagabond des limbes
(Tullut aikoinaan Heavy Metalissa, saattaa siis valitettavasti löytyä jo monen potentiaalisen ostajan hyllystä)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5685.0;attach=15892)
edit:
Oho, tuo linkkihän taitaa johtaa ihan väärään paikkaan.
No, googlettakaa.
-
Sarjan Zeithit nyt ainakin pitää kaikkien hankkia!
Jaa? Mun mielestä nuo Early Yearsit oli parhaita. Suosittelen kovasti.
-
Kun Incalin integraali julkaistiin pari vuotta sitten, olisiko Avant ja Apres L'Incal mitään? La Caste des Meta-Barons, Les Technoperes?
-
Kun Incalin integraali julkaistiin pari vuotta sitten, olisiko Avant ja Apres L'Incal mitään
Taisi Kirsi Kinnunen jossain kääntämisketjussa mainita olevansa suomentamassa Avant Incalia. Eli olisi tänä vuonna tulossa...
-
Hyvältähän tuo näyttää eli meni ostoslistalle.
Kiitos vinkistä!
Missään aiheen uutisissa ei tunnu näkyvän juuri mitään lisäinfoa kuten julkaisuajankohtaa. Ei ole edes ensi kuun Previewsissä eli tulee aikaisintaan kesäkuussa.
-
Onko jollekin tuttu? Vaikuttaa Star Wars -parodialta.
Hyvin omituiselta sellaiselta. Näytti ihan siltä siltä kuin Star Warsista olisi tehty miekka ja magia tyyppinen seikkailu, SciFiä ja fantasiaa yhdistelevän modernin ritaritarinan sijaan.
-
Jos joku kustantamo etsii Sillagen menestyksen innoittamana jotain jännää scifi-sarjista kustanettavaksi suomeksi... niin Orbital voisi olla aika hyvä valinta (http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2011/orbital-gets-political-and-much-better-for-it/).
Valerianin perilliset kasvavat ja voivat hyvin.
-
Jos joku kustantamo etsii Sillagen menestyksen innoittamana jotain jännää scifi-sarjista kustanettavaksi suomeksi... niin Orbital voisi olla aika hyvä valinta (http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2011/orbital-gets-political-and-much-better-for-it/).
Valerianin perilliset kasvavat ja voivat hyvin.
Perhanan kova piirrosjälki ainakin. Tuossa yhdistyy hyvin eri eurooppalaiset tyylit. Tuota voisi lukeakin.
-
Oon lukenut Orbitalin 2 ekaa osaa, jotka muodostaa kokonaisuuden. Orbitalissa on mielestäni aika oivaltava näkemys ihmiskunnan luonteesta. Asetelma siinä on mielenkiintoinen: ihmiset eivät todellakaan siinä ole galaksin kovimpia/arvostetuimpia jätkiä (ja hyvästä syystä). Tämä totuus on monille vaikea pala niellä. Ihmiskunta on jakautunut - osa haluaa avautua galaksiin ja osa taas eristäytyä (toki myös he haluvat luonnollisesti käyttää ufomiesten teknologiaa).
Kansallisrunoilijamme Runeberg näyttäisi rustanneen käsiksen ja joku Pelle piirtänyt...henkilökohtaisesti tykkäsin, jopa enemmän kuin vänrikki Stoolin tarinoista.
-
Koska Dunjon oli ehkä liian "taiteellista", entäs siten Les Naufragés d'Ythaq?
http://www.ythaq.com/
Kaunista kerrontaa. Olisiko tässä fantasiascifiä samalle lukijakunnalle, joka tykkää Valerianista?
Ythaqia löytyi Espoon kirjastosta englanniksi, tuli lukaistua. Oli ihan ok, nätisti piirrettyä ja juonellisestikin mukiinmenevää tavaraa, mutta pahasti olivat sörssineet kun pienensivät koon alkuperäisestä albumikoosta jenkkikokoon. Ruuduista tuli liian pieniä ja välillä sai oikein tihrustaa, että saisi selvän mitä ruudussa kuvataan. Ei toimi, ei...
-
varmaksi en voi mennä sanomaan laadusta mutta Cinebookin kautta ajattelin itse tilata monisyklisen Aldebaran -Betelgeuse -Anteres setin (http://www.cinebook.co.uk/index.php?cPath=152)
ja kokeilla jossain välissä Chimpanzee complexia (http://www.cinebook.co.uk/product_info.php?products_id=3878)
Toiston vuoksi silti: 2000ADn kanssa ei voi pahasti metsään mennä.
-
Laiskana ihmisenä lainailen itseäni:
• Hienoisista ongelmistaan huolimatta The Chimpanzee Complex kuuluu jokaisen vakavan tieteissarjakuvan ystävän lukulistalle.
• Cinebookin julkaisemien albumien takakansitekstit väittävät Aldebaranin maailmoja yhdeksi kaikkien aikojen fantastisimmista tieteissaagoista. Tämä on tietysti hölynpölyä, mutta jotakin vastustamattoman kiehtovaa Leonin kömpelössä elämäntyössä on.
• Näyttävästi taiteiltu Orbital on silkkaa tieteisjuhlaa. Konfederaation lukuisat erikoiset rodut, toisistaan poikkeavat maailmat, huikeat avaruusalukset ja mahtavat orbitaalit hehkuvat vahvaa scifi-ihmeen tuntua. Lisäksi juonenkuljetuksessa yhtyvät lähes saumattomasti toiminnallisuus, inhimillisyys ja sosiaalinen kommentointi. Ei tässä parhaiden Valerianien tasolla olla, mutta hyvin lähellä mennään.
Huomattavasti tarkemmat kuvailut löytyvät Tähtivaeltaja-lehden 1/11 suuresta sarjakuvavuosikatsauksesta.
-
Tämän ketjun perusteella voisi kuvitella, ettei hyvää euroscifiä ole julkaistu sitten vuoden 2012.
Ei julkastu myöskään sarjaa La Brigade chimérique (http://fr.wikipedia.org/wiki/La_Brigade_chim%C3%A9rique) englanniksi nimellä The Chimerical Brigade (http://weirdfictionreview.com/2012/07/the-chimerical-brigade/), vaikka Archaia sen loppuvuodelle 2012 lupasi.
Tosin Archaia ajautui talousvaikeuksiin koettaessaan vaihtaa jakelijaa, minkä seurauksena se ajautui Boom! Studiosin käsiin.
"Ranskan Alan Moore" kuulostaa suositukselta, mutta toisaalta teksti ei varmaan ole se paras aloituskohta testata preudotason ranskaa, kun ei ollut tänäkään vuonna aikaa ranskankurssille.
-
Hienoisista ongelmistaan huolimatta The Chimpanzee Complex kuuluu jokaisen vakavan tieteissarjakuvan ystävän lukulistalle.
Niin kuuluu, ja kiitos kuuluu vinkistä sinulle.
Onhan tämä kieltämättä hilkun päässä siitä, että että tätä voisi toisille suositella. Kova scifi on kuitenkin sen verran harvassa, että tämä miellyttää vanhaa scifi-partaa vikoineen kaikkineen.
Tästä saisi kenties vetävän elokuvan aikaan, sen verran jännästi ja elokuvamaisesti rullaa monessakin kohtaa.
Käsikirjoitus tekee aina toisinaan harmillisia loikkauksia ja kuvitus on sitä koulukuntaa, jossa pinta kyllä hivelee silmää, mutta perusasiat ihmisten ja kasvojen kohdalla on välillä pahasti hakusessa.
Kaiken antaa kuitenkin anteeksi, kun välillä on ihmeen tuntua mukana ja vaikkei minulle tässä pohjamateriaalina käytetty teoria ollut järin tuttu, niin silti jysähti oivallus kovaa kalloon, kun sen käsikirjoittaja viimein antoi jysähtää.
-
Laiskana ihmisenä lainailen itseäni:
• Hienoisista ongelmistaan huolimatta The Chimpanzee Complex kuuluu jokaisen vakavan tieteissarjakuvan ystävän lukulistalle.
Ongelmia tosiaan oli, Cinebookin Simpanssikompleksit hajosi käsissäni kappaleiksi kuin vanhat Alixit ikään, en pystynyt mielipahaltani keskittymään juoneen. Kuvituksessa tapailtiin minun makuuni liikaa sellaista fotorealistista otetta.
Orbitaali on kyllä rautaa - odotellaan innolla osaa 5.
-
Ranskalaiset kustantajat Ankama ja Comix Buro ovat alkaneet julkaista sarjakuva-albumeita, jotka sijoittuvat kirjailijalegenda Stefan Wulin (http://fr.m.wikipedia.org/wiki/Stefan_Wul) (1922-2003) luomiin maailmoihin tai näin ainakin olen ymmärtänyt. Kyse ei käsittääkseni ole siis suorasta romaanien sarjakuvasovittamisesta, vaan niiden sisältämien maailmojen hyödyntämisestä.
Ostin viisi kappaletta noita albumeita. Pikaisesti selailtuna vaikuttivat olevan huolella tehtyjä. Sisällöstä en osaa sanoa mitään muuta kuin että albumeissa käytetty ranskan kieli oli melko vaikeaa. Eli näiden lukeminen tulee olemaan minulle melkoista ponnistelua, mutta eiköhän aikaa riitä jos ei muuten niin ensi kesänä sitten.
Mielenkiintoinen julkaisuprojekti.
-
Mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Sitten off-topic:
Kannattaa kuitenkin foorumille linkittää aina Wikipedian perusversio, eli seuraavasti: Stefan Wul (http://fr.wikipedia.org/wiki/Stefan_Wul)
Tuossa mobiiliversiossa kun on se ikävä puoli, että kielivalinnat eivät ole kovin näppärästi sijoitettu (painike kun on esim. nyt ranskaksi) ja varmaan täällä puolet hakee epätoivoisesti englanninkielistä versiota.
Saahan sen linkin tietysti selaimessa muokattua pudottamalla sen mobiilin m-kirjaimen kieliversion jälkeen pois, mutta moniko tuon tietää.
-
Sori, en edes huomannut että selailen mobiiliversiota. Olenpa jatkossa siis tarkempi.
edit: En mä onnistu näköjään tabletilla menemään muulle kuin Wikipedian mobiilisivustolle, vaikea siis linkata niitä perussivuja.
-
Tässä ketjussa on pari kertaa jo viitattu Leo:n Aldebaran saagaan. Tykkään kyllä todella paljon, osa vielä lukematta koko setistä, jonka vähän aikaa sitten olen saanut hankittua. Hyllyni julkaisut on Cinebookin ja ei mua se alastomuuden sensurointi / uudelleen vaatettaminen haittaa lukukokemuksen tasolla.
Hyllyssä kokolemana siis tällä hetkellä englannin kieliset julkaisut:
Aldebaran osat 1-5
Betelgeuse osat 1-5
Antares osat 1-5 (tähän tulossa vielä osa 6, mutta enkkuversion julkaisuajasta tietoo)
Lisäksi Leo aloittanut vielä neljännen osan, johon tulee myös 5 osaa. Survivants nimisessä setissä julkaistu ranskaksi wikin mukaan 2 osaa mutta Cinebook kautta ei vielä mitään.
-
Sopisivat täydellisesti julkaistavaksi suomeksi integraaleina nämä Aldebaranit ja Betelgeuset - Sillagen imussa menisivät varmasti.
http://downthetubescomics.blogspot.fi/2011/05/in-review-betelgeuse-survivors-caves.html (http://downthetubescomics.blogspot.fi/2011/05/in-review-betelgeuse-survivors-caves.html)
-
Aldebaranilla oma ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,14847.0.html) Kvaakissa.
Minua sarja ei vetänyt mukaansa, kun en päässyt alkua pidemmälle. Kenties sille pitäisi antaa toinen tilaisuutensa, mutta selailtuna siitä tulee sama vaikutelma kuin Tähtivaeltajan Tonille, eli hieman kömpelöltä vaikuttaa.
-
Kaikki nämä Leon sarjat ovat hitaasti kehittyviä. Tuntuu ettei yhdessä albumissa pitkälle ehditä. On se pakollinen yllätyskäänne juonessa plus sivukaupalla ihmissuhdedraamaa. Kelpo skifiä näistä kuitenkin löytyy. On hienoja maailmoja outoineen kasvineen ja eläimineen.
Survivants on tulossa myös Cinebookilta. Kovasti luottavat että Leo jaksaa tehdä loppuun tämän sarjan. Sen kolmas osa on syyskuussa Dargaudilta tulossa ja tuskin tarina loppuu siihen.
Sarjassa 12 henkinen nuorisojoukko haaksirikkoutuu GJ1347-planeetalle. Jo kohta alkaa rivit rakoilemaan ja vihulaisia on vähän joka suunnassa, kuten planeetan outoja asukkeja. Survivants on selkeästi nopeampitempoisempi kuin moni muu Leon albumisarja. Kakkososaa saa Cinebook sitten joskus sensuroida urakalla, vaikka ei tässä mitään hurjaa pornoilua ole tiedossa.
-
Lisäksi Leo aloittanut vielä neljännen osan, johon tulee myös 5 osaa. Survivants nimisessä setissä julkaistu ranskaksi wikin mukaan 2 osaa mutta Cinebook kautta ei vielä mitään.
The Survivors osa 1 tulee Cinebookilta 16.10.
-
Kiitoksia!
-
Minulla nuo Cinebookin Albebaran-niteet tuntuvat hajoavan käsiin. Orbitalin (Pelle & Runberg) ohuemmat liparit pysyvät kasassa, samoin Thorgalit, mutta Aldebaranin (ja Betelgeusen) osista irtoaa sivuja ja kansia ensi lukukerralla, enkä ole erityisen kovaotteinen tyyppi.
-
Aquablue mainittiin toisessa euroscifiketjussa, mutta laitan tänne tämän.
Tämähän on pitkä sarja, mutta ei taida olla Sillagen korvaajaksi, kun visuaalinen puoli näyttäisi kuvittajavaihdosten yhteydessä menevän kuralle.
On tuossa alussa jännää Dark Horse -tyylistä lisävärinää, se kun vielä ajoittuu karkeasti Aliens-sarjakuvien kuningaskauteen.
-
Luin engl.kieliset alpparit Orbital 1-5 (oi mutta missä on numero 6? Stoori jäi kesken :( Lainasin nämä Tikkurilan kirjastosta ja ainakaan vielä ei ole pk-seudun kirjastoissa kuutusalpparia) ja hyväksi ne havaitsin. Aiemmin olen muistaakseni lukenut joskus sen ykkösalpparin.
Jos tätä suomennettaisiin ja alppari maksaisi kohtuullisesti esim. 10-19 € (riippuen julkaisumuodosta ja kustantajasta) niin kyl mie ostasin vaikka enklanniksi jo nuin pal lukennakin.
-
Kuutonen on vasta ilmestymässä, tässä kuussa jopa.
Loistavaa scifiviihdettähän Orbital -alpparit ovat.
Ainoa harmi noissa Cinebookin enkkupainoksissa on huono paperi. Parissa ekassa paistaa painojälki läpi sivun toiselle puolelle. Muutenkin tälle olisi sopinut kiiltävämpi paperilaatu.
-
Ai? Nyt vasta...augh! Taitaa olla paras laittaa Tiksin kirjastoon hankintaehdotus siis :)
-
Vasta ranskisversio siis eli ihan tuoretta kamaa.
Cinebookin sivuilla ei ainakaan vielä kevät/kesä -listalla näkynyt.
Yoko Tsuno Message for Eternity näköjään ilmestyy toukokuun alussa.
-
World War X -kokoelma kaksikolta Jerry Frissen ja Peter Snejbjerg maistui aivan mainiosti.
Kuvittajasta johtuen tässä on sellainen voimakas Valon prikaati -fiilis. Tunnelmat menivät usein mystiikan puolelle, vaikka scifi-selitykset kaikelle löydettiinkin.
Tanskalainen Snejbjerg on tässä se nimi, mikä minut tähän veti puoleensa. Jälki on kivaa, enkä muista aikoihin sitä kyllä nähneenikään.
Olisi opus varmasti toiminut hyvin, monesti paremminkin, mustavalkoisena.
Värittäjän nimeä ei mainita. Tämä varmasti tarkoittaa, että tanskalainen on itse sohinut värit kohdalleen.
Totuus voisi aivan yhtä hyvin olla, että värittäjä oli niin häpeissään lopputuloksesta, ettei tahtonut nimeään julki.
On tässä aina väliin joku sivu osunut kohdilleenkin, mutta pääsääntöisesti värittäjä on ollut täysin kuutamolla. Huu. Hu-huu.
-
Ne Leon Aldebaran-jutut olivat sen verran kivoja, että olen nyt etsinyt luettavaksi kanssa Rodolphen kanssa tehtyä Kenya-sarjaa. Viiden albumin Kenya-kokonaisuuden luin pari vuotta sitten ja muistelen että lukiessa ihan viihdyin, mutta muistijäljet itse tarinasta eivät ole kovinkaan vahvoja, vähän sitä perusideaa että oli dinosauruksia ja ufoja, ja miljöönä 40-luvun lopun Afrikka on tietysti varsin kiva valinta.
Nyt sitten luin jatkon, viiden albumin mittaisen Namibia-kokonaisuuden, joka on väljää jatkoa...
Taas kerran miljöö on kiva, ja tässä on kivoja ideoita ja visioita joilla luodaan mysteerin tuntua...mutta tässä on kyllä sellainen esimerkki herpaantumisesta että se on jo melkein kiinnostavaa: ihan kuin jossain nelosalbumin puolivälissä tekijät olisivat todenneet että heillä ei ole oikein mitään käsitystä mitä ovat tekemässä ja huitaisevat vaan jonkinlaisen lopun. Iso osa niistä kivemmista visioista ihan vaan unohdetaan, se vähän isommassa osassa ollut sivujuoni lässäytetään loppuun ja vitososassa vedetään tarinankäänteitä joilla ehkä yritetään luoda fiilistä grandiöösistä scifistä mutta jotka minusta ovat huonosti toteutettuja ja ihan vaan korneja.
Pitää ehkä kuitenkin sitä seuraavaa Amazonia-kokonaisuutta ainakin katsoa, jos siellä poimittaisiin tämän albumin lässähtäneitä osia tavalla joka oikeuttaisi tämän heikon lopun.
-
Last of the Atlases -sarja (Europe Comics 2019–2021, alkuteos Le Dernier Atlas, Dupuis) esitellään Europe Comicsin sivulla vasemmalla kädellä (https://www.europecomics.com/serie/last-of-the-atlases/).
Käytännössä Algeriassa tapahtuu kummia, ja viisikymppinen taparikollinen päätyy järjestämään paikalle ruostuneen jättirobotin. Taustalla on modernia, korkealentoista scifiä sekä vaihtoehtoista historiaa Ranskasta, joka pakkasi laukkunsa Indonesiasta ajoissa ja keskittyi tappelemaan Algeriassa. Sitten on tapahtunut jotain kamalaa, mistä syystä jättiläisrobotit eivät enää rakentele taloja.
Sarja väläyttää aina riittävin väliajoin neroutta, joka saa aina vain puurtamaan tätä eteenpäin, mutta mittaa tällä on aivan liikaa. Kun olin lukenut sitä jotain viitisensataa sivua tai mitä nyt parisenkymmentä osaa yhteensä tekee, niin viimeisellä sivulla todettiin vain season 2:n päättyneen.
Tarinan on käsikirjoittanut Fabien Vehlmann & Gwen de Bonneval, taiteesta puolestaan vastaavat Hervé Tanquerelle & Frédéric Blanchard. Taide on mahtavaa, mutta jonkinlainen vika se on kai sellainen tasaisen hyvä suorittaminen. Kun tarina on niin hallittua, pieni ylimääräinen tyylittely piristäisi sivuja.
-
Laitan tämän nyt tähän, kun en täysin osuvaa ketjua löytänyt. Humble Bundlella on tarjous (https://www.humblebundle.com/books/european-sci-fi-and-fantasy-comics-from-cinebook-books?hmb_source=&hmb_medium=product_tile&hmb_campaign=mosaic_section_1_layout_index_3_layout_type_threes_tile_index_1_c_europeanscifiandfantasycomicsfromcinebook_bookbundle), jossa 54 digitaalista eurooppalaista scifisarjakuva-albumia saa reilulla parilla kympillä. Käytännössä tuo menee niin, että tuolta saa koodit, joilla teokset saa lunastettua Izneo.com -palvelussa. En ole näistä yhtäkään aiemmin lukenut, mutta nyt on hyvä syy tutustua eurooppalaiseen scifi-sarjakuvaan.
-
Mulle oli liian moni tuttu että houkuttaisi...
Kaikki Valerianit jos ne haluaa juuri englanniksi itselleen hankkia.
Leon Aldebaran-sarjaa useampikin minisarja (Aldebaranin ja Betelgeuzen olen lukenut ja niistä pitänyt, nuo seuraavat pätkät pitäisi kanssa joskus), ja se pari postausta ylempänä mainitsemani Namibia, joka ei niin vakuuttanut (sen jatko-osa Amazonia-kokonaisuudenkin luin ja se on nojooihankiva).
Orbitalia en ole vielä lukenut mutta on sitä kyllä kehuttu.
-
Joko Serpierin Druuna on tullut mainituksi?
Kymmenen albumia vv. 1985 - 2018, joista vain kolme ensimmäistä julkaistiin suomeksi.
-
Magnetic Press on aika mainio laatusarjakuvan kustantaja.
Brindille on aivan hurmaava 170 sivun tarina nuoresta tytöstä hienon fantasian merkeissä. Tekijät Frederic Brremaud ja kuvitus Federico Bertolucci.
Kunnon avaruusmenoa tarjoaa samainen Magnetic Press yli 200 sivuisessa teoksessa Shangri-La - tekijä Mathieu Bablet.
-
Olivier Vatinen kirjassa Niourk (Dark Horse 2018, alkuteos Ankama 2012) on maailmalle käynyt jälleen kerran köpelösti, mutta olipas tekijänsä muiden töiden tavoin komeasti kuvitettu.
Kanteen ei käsikirjoittaja Stefan Wul ole kumma kyllä nimeään saanut, mutta tarina tässä potkii vähintään kuvituksen tasolle. Ote on reipasotteista, ja rivakasti etenevä meno on selkeästi LANU-kategorian puolella.
Kaikin puolin oikein mainio opus, joka ehkä pienestä yhdentekevyydestään johtuen kannattaa ennemmin lainata kuin ostaa omakseen.
-
Caza: Arkadi and the Lost Titan, 528-sivuinen scifi tiiliskivi tulossa englanniksi Humanoids ja backerkit.com yhteistoimena. Joukkorahoituksen call to action alkanut ja varsinainen kampanja alkaa 12 päivän päästä. Takuuvarmasti mukana kampanjassa.
https://nordic.ign.com/arkadi-and-the-lost-titan/82656/news/arkadi-and-the-lost-titan-a-seminal-graphic-novel-finally-comes-to-the-us
https://www.backerkit.com/call_to_action/2d268600-3467-4e7c-ab9b-5642ceab7703/landing
-
Caza - Arkadi and the Lost Titan edennyt Humanoidsilla jo siihen pisteeseen, että joukkorahoittajat saivat meiliin 530 sivuisen PDF-kirjan.
Ohessa muutamia kuvakaappauksia ihan jumalattomasta herkusta.