Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => : Wilpuri 29.01.2006 klo 23:32:02
-
Keräilen tällä hetkellä NGE:a, Full Metal Panic!ia ja Kino's Journeyta (ja sitten jotain lyhyempiä kokonaisuuksia...). Excel Sagan pari ensimmäistä lättyä on saapumassa ja Noir-boxi pitäisi hankkia...
...mutta mitäs muita pitäisi lähteä keräämään? Love Hinaa olen kierrellyt ja kaarrellut, mutta ei ole vielä napannut. Pitäisikö?
Entäpä Cutie Honeyt, Dirty Pairit (flash?) tai vaikka Chobits? ???
Olisin erityisesti kiinnostunut ihmissuhdetarinoista (tai ainakin sellaisita joissa on muutakin, kuin toimintaa), koska tuota jättirobomättöä ja muuta actioinia) yms. on kyllä kohta ihan omiksi tarpeiksi.
Niin ja mitään poikarakkausjuttuja en todellakaan ajatellut ruveta katsomaan, joten ne voi jättää mainitsematta. :P
-
Oletko kenties rekisteröitynyt animewatcheriin (http://animewatcher.net/)?
Jos olet, niin voisin pikaisesti profiloida sinut ja heitää muutamia sarjaehdotuksia.
Katsomissasi sarjoissa on muuten oltava sitten arvosanat! (Vihaan sitä, kun ihmiset eivät voi laittaa niitä arvosanoja sinne.)
Ja jos ketä kiinnosti, niin minä olen tässä (http://animewatcher.net/users/531).
:P
-
Love Hina anime; ensimmäiset viisi jaksoa ovat oikein hienoja, mutta sen jälkeen homma muuttuu paikallaan pyörimiseksi, joka tylsyttää hyvin nopeasti. Loppuratkaisuakaan ei tarjota. Jos todella haluat, osta ensimmäinen DVD, mutta sen jälkeen ei kannata vaivautua. Sarjassa on hieno animaatio ja kauniit musiikit, joten ensimmäiset jaksot voisi olla hyvä sijoitus.
-
Jos kerran pidit Full Metal Panicista, niin kannattaa tutustua Full Metal Panic Fumoffuun, joka on käytännössä FMP josta poistettu mechat ja keskitytty Chidorin ja Sagaran "suhteeseen" ja runsaaseen huumorin viljelyyn.
Lisäksi täytyy vielä sanoa, että mikäli Squaren tuotteet ovat yhtään miellyttäneet menneisyydessä, niin Full Metal Alchemist on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
-
Lisäksi täytyy vielä sanoa, että mikäli Squaren tuotteet ovat yhtään miellyttäneet menneisyydessä, niin Full Metal Alchemist on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Full Metal Alchemist on tosiaan viihdyttävä sarja, joskaan en usko että jaksaisin katsoa sitä kovinkaan montaa kertaa. Itse hihkuin kun Paranoia Agentin kolmas DVD tuli kauppoihin, mutta se ei ehkä ole kaikkien sarja, sen verran... ööö... outo. (Hyvä ohjaaja. Ohjannut myös Tokyo Godfathersin, Perfect Bluen ja Millenium Actressin.)
Haibane-Renmeistä pidän itse hirveästi (13 jaksoa), mutta ei sekään ehkä ole kaikkien sarja. Keskittyy kyllä hahmoihin.
-
Hellsing on legenda sarja.... Pakkohankinta jos oot edes vähän kiinnostunu vampyyreistä...
-
Entäpä Cutie Honeyt, Dirty Pairit (flash?) tai vaikka Chobits? ???
Se Cutie Honey, jonka olen nähnyt (Re: Cutie Honey eli uusin versio) oli varsin riemastuttava kokemus, jossa ei toimintaa, huumoria tai fanipalvelua säästelty. Tuo dvd:llä saatavilla oleva vanhempi OVA ei vaikuta yhtä hubalta mutta on niin halpa että sitä voisi vaikka kokeilla. Dirty Pair Flash oli lievästi puiseva kaksi ensimmäistä dvd:tä ja katsottava kolmannella dvd:llä. Paljon räjähdyksiä. Chobits on hauska ja söötti (toisten mielessä tämä kääntyy muotoon pervo mutta en välitä heistä). Toimintaa tuskin ollenkaan.
Jotain ihmissuhdepuolen epätoimintaa voisi olla vaikka Kodocha (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=165). Ei kannata antaa 12-vuotiaiden päähenkilöiden hämätä, sarjassa vedetään välillä katsojaa aikamoisten tunnemankelien läpi. Kodochan hämmästyttävin puoli on se, että tunnekuohuihin liitty täysin saumattomasti sekopäinen huumori, jolla hakevat vertaa vain Full Metal Panic ja Azumanga Daioh.
Suunnilleen samaan loveen lankeaa Fruits Basket (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=348), jossa seikkaillaan myös komedian ja nyyhkytyksen välimaastossa. Päähenkilö saattaa tuntua joskus rasittavan kiltiltä, mutta loppujen lopuksi sai raavas mieskin siitä mukavan pörröisen olon.
Princess Nine (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=298) puolestaan on mukava urheilutarina lukion tyttöjen baseball-joukkueesta, joiden tarvitsee voittaa ulkoisia ja sisäisiä vastuksia. Mukana myös kolmiodraamaa. Ei kuulosta kummoiselta, mutta veti minut tehokkaasti mukaansa. Kiitos kavereille, jotka hankkivat tavaraa, jota ei itselle tulisi mieleenkään ostaa.
Infinite Ryvius (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=411) kertoo, mitä tapahtuu, kun 400 avaruuspiloteiksi koulutettavaa joutuu sabotaasin johdosta ansaan hallituksen salaiseen huippuhävittäjään. Liittoja muodostuu ja hajoaa ja vallan tasapaino keinuu puolelta toiselle. Kärpästen herra avaruuteen siirrettynä. Varoitus: sisältää avaruustaisteluita eli toimintaa. Myös mechan tapaisen.
Nuo tulivat ensimmäisenä mieleen. Lisäksi olen kuullut monesta lähteestä Kare Kanon (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=392) ja Koi Kazen (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=3595) olevan hyviä ihmissuhdesarjoja, mutta en ole niitä itse katsonut. Voisi joskus tulevaisuudessa hankkiutua tilanteeseen, jossa niitä näkee.
edit:
Unohdin Crest of the Starsin (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=14). CotS on hyvä, katsokaa sitä.
-
Itse hihkuin kun Paranoia Agentin kolmas DVD tuli kauppoihin, mutta se ei ehkä ole kaikkien sarja, sen verran... ööö... outo. (Hyvä ohjaaja. Ohjannut myös Tokyo Godfathersin, Perfect Bluen ja Millenium Actressin.)
Paranoia Agent on kyllä kiinostanut jo pitkään. Ohjaajan Perfect Blue ainakin iski, kuin triljoona volttia.
Saako tuota Kare Kanoa mistään ilman luottokorttia? Sarjakuvana olen nähnyt jopa Akateemisessa, mutta DVD:llä en...
-
dragonball on tosi hyvä ainakin minun mielestäni. Suosittelen sitä huumorin ja äärimmäisen hienojen taistelukohtausten siivittämänä. Tietenkään kaikki ei tykkää siitä taistelutyylistä, kun paljas silmä ei oikein erota että mihin siinä huiskitaan vihollista.
-
DB ei ehkä ole sitä mitä ainakaan itse haen... ::)
-
Saako tuota Kare Kanoa mistään ilman luottokorttia? Sarjakuvana olen nähnyt jopa Akateemisessa, mutta DVD:llä en...
Kotimaassa ainakin Videodivari (http://www.videodivari.fi/index.asp?Code=E2E4F5A3-7A36-4541-9351-193B35EC11D3&ID=0&Page=Item&ShowItem=24975&BreadCrumbs=\His%20And%20Her%20Circumstances%20-%20Collection&URLBack=http%3A%2F%2Fwww%2Evideodivari%2Efi%2Findex%2Easp%3FSearchFrom%3Ditems%2E%2A%26SimpleSearch%3Dcircumstances%26code%3DE2E4F5A3%2D7A36%2D4541%2D9351%2D193B35EC11D3%26id%3D0%26Page%3DBrowse) sitä myy. Ulkomailla Archoniasta (http://www.archonia.com/index.php?page=searchresults&category_id=2&input=his+and+her+circumstances) saa yksittäisiä DVD:tä, boksi on loppuunmyyty.
-
Huomenna tulee tili... ja nyt se jo meni... :'(
-
Huomenna tulee tili... ja nyt se jo meni... :'(
Vanha sananlasku sanoo, että dvd-hyllyn sisältöä on lystimpi katsella kuin pankkitilin saldoa. ;)
-
Ainakin yhdellä tutulla oli Read Or Die OVA:aa DVD:llä ja pidin siitä aika paljon. Etä se on ihan katsottavaa animea. Tosin myös se itse sarja on kunnollinen, tosin vielä kaksi jaksoa on näkemättä kyseisestä sarjasta.
Myös Hellsing on ihan katottavaa, jos pitää vampyyreista. Mutta vaikka Filmifriikissä olen käynnyt, niin siellä oli ainakin Fruits Baskettia, mutta ei varmasti kiinnosta.
Tokion Kummisedät (? ei varmaan suommenneta noin?) sitä ainakin löytyy anttilasta ja free recordshopista...
Kissojen Valtakunta... Ehkä liian "lapsimainen".
Mutta muita en osaa oikeen kertoa, mitä on DVD:llä. Että Anttilassa ainakin on ihme kyllä Oulun eräässä divarissa on myös pari anime DVD:tä myynnissä, tosin ne oli laitettu ihan sinne Manga hyllyyn.
Stellviasta en tiedä onko DVD:nä jossain, mutta hemmetin hyvä Scifi seikkailu ja jäin ikävä kyllä koukkuun kyseiseen sarjaan.
Kaverini tilasi kaikki Yu Yu Hakushot, Ruoni Kenshinit ja pari muuta amazonilta ja uskon, että ne maksoi *vihletää*
Ja minä olen myös Animewatcherissa... tosin toisella nimellä, mutta sivun kertoja Fantasyfan taitaa kuikkia siellä top 10 edelleen, jos muistan oikein...
-
Ainakin yhdellä tutulla oli Read Or Die OVA:aa DVD:llä ja pidin siitä aika paljon. Etä se on ihan katsottavaa animea. Tosin myös se itse sarja on kunnollinen, tosin vielä kaksi jaksoa on näkemättä kyseisestä sarjasta.
. . .
Mutta vaikka Filmifriikissä olen käynnyt, niin siellä oli ainakin Fruits Baskettia, mutta ei varmasti kiinnosta.
. . .
Kaverini tilasi kaikki Yu Yu Hakushot, Ruoni Kenshinit ja pari muuta amazonilta ja uskon, että ne maksoi *vihletää*
Minulta löytyy tuosta RODista se lyhyt kolme (vai neljä?) osainen stoori... se kyllä rokkaa kympillä. Onko se toinen sarja yhtä hyvää/erilaista)paempaa)huonompaa vai mitä häh?
Mitenkäs Fruits Basket? Kehuttu on? Onko vain tytöille? Uskaltaako tällainen maskuliininen, miehekkyyttä pursuava komistus iskeä moista hyllyynsä? ::)
Rurounia lueskelen magana. Onko anime-versio samaa tavaraa vai onko siinä eroja?
-
Minulta löytyy tuosta RODista se lyhyt kolme (vai neljä?) osainen stoori... se kyllä rokkaa kympillä. Onko se toinen sarja yhtä hyvää/erilaista)paempaa)huonompaa vai mitä häh?
Mitenkäs Fruits Basket? Kehuttu on? Onko vain tytöille? Uskaltaako tällainen maskuliininen, miehekkyyttä pursuava komistus iskeä moista hyllyynsä? ::)
Rurounia lueskelen magana. Onko anime-versio samaa tavaraa vai onko siinä eroja?
Se pidempi sarja eli... Oliko se nyt 26 jaksoa on myös ihan katsottavaa, että jännittävä se myös on. Harmittaa vain, että ne kaksi viimeistä jaksoa on jäänyt katsomatta ja jäi jännittävään kohtaan.
Minusta Fruits basket taitaa olla ehkä enemmän tytöille kuin pojille... Ainakaan fantsussa olessani tetissä, ei tainut pojat sitä ostella. Mangahan jatkuu erityylillä kuin itse anime.
Ruoni Kenshin mangana ja animea... Juuri tänään lueskelin volume 20 ja eri menoa se selvästi on. Koska volume 19-21 numeroissa on sitä Samurai X OVA, niin ku vertasi niitä, niin Kenshin hymyili enemmän mangassa. Ja itse Ruoni Kenshin animessa ei tainut Enshiniä näkyä ollenkaan aikuisena.
Että eri rataa ne menee, tietysti animessa japani äänessä plussana on upeat 'oro' kohdat. Enkuksi ääni näyttelijä sanoo oro:n sijaan huh.
Yu Yu Hakusho on taistelu animea, mutta huumoria siinä tietysti löytyy. 112 jaksoa on siinäkin sarjassa. Filmifriikissa on vain 2 levyä kyseisestä animesta, että eräs ihminen valitteli, ku ei ole enempää. Mutta en tiedä onko sitten oikeen sopivaa...
My Hime on myös katseltavaa, tosin se liittyy noihin koulutarinoihin... Ainakin ihan itse pidin siitä. Huumoria on, taistelua ja pientä romantiikkaakin..
-
tuo pidempi R.O.D taitaa kertoa ihan eri henkilöistäkin. Siinä lyhyessä päähenkilö oli Yomiko Readman. Tuossa toisessa näyttäisi olevan paperisisarukset Anita, Maggie ja Michelle.
-
Rurounia lueskelen magana. Onko anime-versio samaa tavaraa vai onko siinä eroja?
TV: Hitaampi ja joissakin kohdin syvämietteisempi. Enemmän tilaa vastustajien henkilökuville ja motivaatiolle. Kenshin palaa Kiotoon -arcin alku on loistava. Kun sen joskus seitsemän vuotta sitten näki ensimmäisen kerran, alkoi katkoa lyijykyniä silkasta vihasta sitä kohtaan että tällaista ei saa nähdä Suomessa. Sitten kun tuli 30 jaksoa wannabe-muumio Shishiosaman juonia, juttu venyi Yu Yu Hakushoksi. Mutta komeasti miekkailijat hyppivät kahdenkymmenen metrin korkeuteen ja taistelut ovat elämää suurempia.
Elokuva: Oikein hyvä ajankuvauksenakin. Junalla mennään Jokohamaan ja kohdataan länsimaisia barbaarimerimiehiä.
OVA: Hirmuinen kaikilla mittareilla. Taro Iwashiron soundtrack on vailla vertaa.
-
Ai peijjjjjuuni. Tuon Rurouni TV-sarjan kerääminen olisi hemmetin hienoa, mutta näyttäisi tulvean aivan poskettoman kalliiksikin.... :'(
Ehkäpä päädyn seuraavaksi kuitenkin teinihörhöilyyn ja hommaan Kare Kanoa ja Onegai Teacheria...
...mutta sitten kun tienaan omaisuuden (suuren omaisuuden), niin hommaan kyllä nuo Rurouni boxit... Wandering Samurai Collection, Legend Of Kyoto Collection ja Tales Of The Meiji Collection. Eikös noissa ole koko sarja?
-
Kenshin tv-sarja on huikeaa katsottavaa ensimmäisten n. 50 jakson osalta, sen jälkeen 20 jaksoa ihan hyvää kamaa, mutta loput 20 ovat sitten kohtuullisen epämääräisiä. Ne eivät enää perustu mangaan ja tuntuu lähinnä siltä, että joku kesäharjoittelija olisi palkattu niitä kirjoittamaan. Mitä nyt tappelevat feng-shui -roistoja vastaan ja etsivät ihmekukkia.
Ensimmäinen OVA-sarja puolestaan on niin rautainen, että pois alta hevot ja männynkävyt. Se on niin saakelin raaka, kaunis ja surullinen yhtäaikaa, että minä olin kuin lekalla päähän lyöty ensimmäisen katsomiskerran jälkeen. Ja on kestänyt uusintakatselmukset täydellisesti. Toinen OVA-sarja on hieno myös, mutta vihaan sitä sydämeni pohjasta. En vaan kestä katsoa, kuinka hahmoja, joita olen oppinut rakastamaan 100 edellisen jakson aikana, kohdellaan niin julmasti. Varsinkin tv-sarjan positiviisen ilmeen jälkeen.
-
Nuo OVA:t kuulostavat juuri siltä "mun jutulta". Hmmm... eläisikö kuukauden pelkällä näkkileivällä. Karisisi ne 5 - 10 liikakiloakin. 8]
-
Höh. Ei niitä liikakiloja ollutkaan, kuin 3 tai neljä. :P
Noh, mutta asiaan. Jos hommaisi Noir-boksin ja Kare Kano -boksin, niin pysyisi action ja draama hyvin balanssissa (pentele... huomasin juuri, että videodivarista löytyy Berserk-boksikin...).
Haluaisin kuitenkin vielä kysäistä, että onko näistä mihinkään:
- Boogiepop Phantom
- Bubblegum Crisis
- FLCL
- Gunslinger Girl
- Zone Of The Enders
- Jubei - Chan: The Ninja Girl
Pitäähän ne seuraavatkin tilit johonkin heittää...... 8]
-
Onko FLCL:stä mihinkään? Let me tell you somethin'.
FLCL - ja kitarat ovat lyömäaseita
Animen ääneen sanomattomiin perinteisiin kuuluu seuraava käytäntö: TV-sarjat ovat simppeleitä ja myyviä, ja avantgardististen, kokeellisten tai muuten vain häröjen animaatioiden tekijöiden leikkikenttänä on OVA-formaatti. Tämänkertainen tapaus ei tee tästä poikkeusta.
FLCL – lausutaan “furikuri” - on merkillinen pala katsottavaksi. Vain kuusiosainen OVA-sarja on friikkihumoristinen ja sisältää kielellisiä vitsejä ja verbaaliakrobatiaa siinä määrin, että hitaammilta voi kärähtää sulake. Lempeän irvailevaa ironiaa esitetään niin zinekulttuuria kuin animen kliseitäkin kohtaan, ja Gainaxin otakupoikien käsissä viivat venyvät ja paukkuvat.Visuaalinen ilme vaihtelee skaalan laidasta laitaan film noir –tyylisistä mustavalkoisista stillkuvista animoimalla dramatisoituun mangaan, koomisen karkeasti piirretyistä kuvista huolellisesti cellsheidattuun jälkeen ja Matrix -suutelukohtauksista South Park – parturikohtaukseen. Terminator -haulikonlatausta unohtamatta.
FLCL:n otakuhuumori onkin parhaimmillaan silloin, kun ympärillä on iso porukka muita - jos et itse huomaa Lupin-cosplayta, muut kyllä tajuavat alkaa nauraa puolestasi. Kuka sanoi ”Daicon V?”
Flaky cleverness
Ensi katsomalta FLCL voi vaikuttaa aika lailla juonettomalta. Tarina on nopeatahtinen, mutta ei etene oikeastaan minnekään - yksittäiset kohtaukset voivat olla hyvinkin irrelevantteja kokonaisuuksia, minkä takia sisäpiirin vitsit ja viittaukset poptaiteen klassikoihin eivät pääse häiritsemään.
Nysvähtävän kaksitoistavuotiaan Naota-kunin isoveli Tasuku on lähtenyt jenkkeihin baseballia pelaamaan, minkä takia tämän tyttöystävä Mamimi kiehnää Naotan kyljessä jatkuvasti. He elävät Mabasessa, kaupungissa, jonka ainoa outo piirre
on kerran päivässä höyryä sylkevä, valtavan silitysraudan muotoinen tehdas. Eräänä päivänä Haruhara Harukoksi esittäytyvä nainen karauttaa kaupunkiin Vespallaan ja lyö Naotaa bassokitaralla päähän. Pian poitsun päästä alkaa pulpahdella robotteja, eikä tapahtumien kausaliteeteista enää ota oikein selvää - ainakaan ensimmäisellä katsomiskerralla.
On FLCL:ssa juonikin; siihen liittyy iso paha suuryhtiö, aivopuoliskoja hyödyntävä
hyperavaruusportti ja planeettoja varasteleva avaruuspiraatti, mutta nämä elementit selkiävät vasta sarjan loppumetreillä, eivätkä ne ole edes olennaisia. Langanpäät jätetään killumaan ilmaan, ja siksi niitä on aika turha alkaa selittää. Tärkeämpää osaa sarjassa näyttelevätkin näennäisen surrealistiset tapahtumat ja ainutlaatuinen tunnelma, jonka luomisesta vastaa pitkälti The Pillowsin itsepäinen, lapsenkasvoinen fiilistelymusiikki - olkoonkin, että se voisi olla paikoin vähän vähemmän dialogin päällä. FLCL:a ei voi eikä kannata selittää; se pitää kokea itse.
Feverishly clear
FLCL:n voi kuitenkin katsoa myös aikuistumisen allegoriana, koska kaiken takana voi nähdä teemana murrosiän läpi kulkemisen. FLCL:a voi pitää tavallaan Neon Genesis Evangelionin itseironisena jälkipyykkinä: molemmat ovat nuoren pojan kasvutarinoita, ja molemmat pojat joutuvat ohjaamaan robottia taistelussa selittämättömiä hirviöitä vastaan. Hideaki Annolta perityt aiheet jäivät siis käyttöön senkin jälkeen, kun hän jätti Gainaxin siirtyäkseen live-elokuvien
pariin. Hänen tilalleen tuli Kazuya Tsurumaki, joka halusi peilata sarjalla koko studion historiaa - ykkösjaksossa on paljon samaa kuin Kare Kanossa, kakkosjaksossa erityisen paljon Evangelion-viittauksia, ja niin edelleen. Evangelion, Gainaxin päätyö, onkin ainoa vaihtoehto tällaisen sarjan pohjaksi.
Hahmosuunnittelijana heilui kuitenkin yhä Yoshiyuki Sadamoto, joka teki jälleen upeaa jälkeä. Harvassa animessa päähenkilön keskenkasvuisuutta tajutaan korostaa sellaisilla piirteillä kuin merkkivaatteilla ja kalliilla repulla (tässä tapauksessa Gregoryllä).
Sarjan nimestä on esitetty kymmenittäin teorioita, mutta todennäköisin vaihtoehto on japanilaisen nuorison tapa lyhentää englanninkielisiä sanoja uusiksi japaninkielisiksi sanoiksi - Pocket Monstersista Pokémoniksi, esimerkiksi. ”Furikuri” ei tarkoita sinällään mitään, mutta sitä käytetään sarjassa toistuvasti seksuaalisvivahteisissa yhteyksissä.
FLCL:n pohjalta tehty manga on epätavallisesta tyylistään tunnetun Hajime Uedan käsialaa. Se jakaa selkeästi mielipiteitä, mutta ajan kanssa sekin paljastaa lukijalleen enemmän kuin ensi näkemältä arvaisi. Sarjan pohjalta on kirjoitettu myös kolme romaania; näitä Enokido Yojin teoksia ei ole käännetty englanniksi, ja sen odottaminen lienee ajan tuhlausta.
Foolish child
Aikuisillakin on kuitenkin omat ongelmansa. Naotaa, poikaa, joka ei pidä mistään
voimakkaan makuisesta, ympäröivät asioihin väärillä tavoilla suhtautuvat ihmiset.
Haruko on itsekeskeinen ja vastuuton; Naotan isä Kamon antautuu viettiensä viemäksi ja päätyy kuivumaan kasaan; Mamimi antaa periksi kostonhimolleen, mutta se alkaakin hallita häntä; Ninamori katkoo suhteensa vanhempiinsa ja väärinkäyttää valta-asemaansa; Amarao piilottaa epävarmuutensa nori-kulmakarvojensa taakse; Gaku intoilee suudelmista ja fritsuista. Sarjan edetessä käydään läpi aikuistumisen ihmissuhteiden keskeisimmät teemat, kuten rohkeus, mustasukkaisuus, ikävöinti, ylpeys ja aivan erityisesti vastuu. Naota ajautuu tapahtumien syövereihin vastentahtoisesti ja ilman omaa panostaan, täysin samaan tapaan kuin murrosiän muutoksiinkin.
Päästä kasvavat sarvet ovat yllättävissä tilanteissa ilmaantuvien outojen tuntemusten fallisia ilmenemismuotoja. Silitysrautatehdas ja pursuava
höyry puolestaan kuvaavat herääviä hormoneita, jotka saavat yhä enemmän
näkyvyyttä tapahtumien edetessä - ”And it’s been like this ever since that factory came along.” Neljännessä jaksossa voikin halutessaan nähdä vertauksia
ensimmäiseen seksikokemukseen - tai ainakin se on minun käsitykseni siitä,
mitä virkaa niillä kaikilla nenäverenvuodoilla on. (Tätä käsitystä vasten katsottuna kahdessa viimeisessä jaksossa esiintyvä valtava käsi tuskin kaipaa symboliikkansa selittelyjä.) No, ainakin ne käyttivät kylpylakkia…
Viimeisessä jaksossa Naota uskaltaa lopultakin tehdä sen mitä ei ole
ennen uskaltanut, ja ottaa kitaran omiin käsiinsä ilman kenenkään apua. Hän ei kuitenkaan edelleenkään pidä happamista juomista - lapsuuden hoppu on kaikesta huolimatta hyödytöntä, koska mikään ei oikeastaan ole muuttunut. Harukon, murrosiän sekavuuden, muisto värisyttää yhä hänen bassonsa kieliä.
Naotan kaverit tuovat tulkintasoppaan vielä oman lisänsä. Intoileva Gaku on selkeästi lapsellisin heistä; Masashi taas ajaa autoa luvatta. Ninamori juo hapanta limsaa muttei häpeile myöskään vesipyssyä (toisin kuin ilmakivääreillä oidipaalista kamppailuaan käyvät Naota ja Kamon); ehkä hän onkin aikuisin kaikista sarjan henkilöistä. Kenties aikuisuus ei loppujen lopuksi riipukaan ulkonäöstä.
Kenties tämä on vain naurettavaa ylitulkintaa; tai ehkä FLCL:a ei olekaan tarkoitettu loppuun asti tulkittavaksi. Kenties sen ensisijainen merkitys on kuin
onkin se, että animaattoreilla on ollut hauskaa liimaillessaan omia
pärstäkuviaan tappelupölypilven sekaan. Se kuitenkin täytyy sanoa, että sen
katsomatta jättäminen on aukko sivistyksessä.
Gainax, 6 jaksoa, 2000
(Julkaistu Otakussa 3/2005)
-
Wou.
Saisko noista muista kans tällasen syväluataavan esseen? ;D
Juup. Jotain tuollaista olin FLCL:stä kuullutkin. Ilmeisesti samaa anime-parodia sekopäisyys tsukutsukuviuviu -viihdettä, kuin Excel Saga (josta pitäisi pari ekaa lättyä kolistella luukusta joku päivä)...
Tosin Excel Saga taitaa olla puhtaammin kummallistelua ihan vain sen itsensä vuoksi.
-
Minusta Fruits basket taitaa olla ehkä enemmän tytöille kuin pojille... Ainakaan fantsussa olessani tetissä, ei tainut pojat sitä ostella. Mangahan jatkuu erityylillä kuin itse anime.
My Hime on myös katseltavaa, tosin se liittyy noihin koulutarinoihin... Ainakin ihan itse pidin siitä. Huumoria on, taistelua ja pientä romantiikkaakin..
Furuba on alkujaan tytöille suunnattu sarja, mutta hassua kyllä en tunne kuin yhden naispuolisen Furuba-fanin ja useita miehiä.
My HiMEä ei ole vielä DVD:nä kuin Japanissa. Ykköslevy ilmestyy maaliskuun lopulla Amerikan ihmemaassa ja limited setissä on mukana normaalin säilytyslootan lisäksi t-paita, jossa toivon lukevan sarjan epävirallisen iskulauseen "Stuff happened and there were boobs."
-
Epäluotaava essee:
http://koti.phnet.fi/otaku/reviews/lain/lainbuugipoppu.htm
-
Gunslinger Girl on hyvin outo ja ehkä vähän ristiriitaisiakin tunteita herättävä sarja, joka on välillä aika rankkaa katsottavaa. Sinänsä ajatus aseiden kanssa heiluvista pikkutytöistä on vähintäänkin hölmö, mutta sarja on onnistunut mielestäni aika hyvin. (Se olisi voinut mennä pieleen. Hyvin pieleen.) Vähän niitä sarjoja, joita ei tule katsottua montaa jaksoa putkeen, sen verran raskasta stuffia. Mutta mielenkiintoinen.
Alkuperäistä Bubblegum Crisista en ole nähnyt, mutta uudempi sarja oli lainassa joku vuosi sitten. En koskaan tainnut katsoa paria viimeistä jaksoa, ja tuo uusi sarja on aika haukuttu. Mutta varmaan tarkoitit sitä vanhaa?
-
Jubei-chan 1 oli todella mukavaa katsottavaa. Ninja- ja samuraitoimintaa, suuria tunteita ja sekopäistä huumoria, joka välillä hyppii metatasoille. Äärimmäisen hyvin tasapainotettu sarja. Jubei-chan 2: kiristetään joka ruuvia vähän. Taisteluiden kohdalla tämä toimii varsin hyvin ja kakkossarja onkin parhaimmillaan todella munaisaa katsottavaa, kun maailmankaikkeuden paras teema soi taustalla ja miekat välkkyy kuunvalossa. Ikävä kyllä melodraama ampuu yli ja välillä tekisi mieli todeta ruudulle, että tajusin jo viisi minuuttia sitten, että tämä on tuskallinen juttu, voitaisiinko siirtyä eteenpäin. Sama nyyhkiminen vie terää huumoriltakin. Mutta jeesus ne taistelut on hienoja.
Syväluotaavia kommentteja: FLCL pamautti aivot pihalle kaikessa hienoudessaan, Boogiepop Phantom piti katsoa läpi kolme kertaa parin kuukauden sisällä kun asiat jäivät kaivelemaan, Gunslinger Girl sisältää yhden animehistorian surullisimmista kohtauksista.
-
Saisko noista muista kans tällasen syväluataavan esseen? ;D
Valitan, esseily on sen verran työlästä ja taustatyötä vaativaa, että lipsauttelen niitä foorumeille vasta lehtijulkaisujen jälkeen. Ja noista muista olen katsonut vain pari jaksoa Bubblegum Crisista jonkun videoillan pikkutunneilla, eikä siitä paljon mieleen jäänyt. (Sen sijaan jonkun täällä (http://otakulehti.anime.fi/lehdet.html) mainitun nimikkeen kirjoitus saattaisi hyvinkin päätyä tännekin.)
Tosin Excel Saga taitaa olla puhtaammin kummallistelua ihan vain sen itsensä vuoksi.
Niinkin, mutta siitäkin löytyy urakalla viittauksia animeklassikoihin. Muistaakseni ADV Films käytti DVD:illään ensimmäisen kerran popup-note -toimintoa (vai mikä se nyt oli), siis mahdollisuutta katsoa materiaali sopivissa kohdissa ilmestyvän tekstikommentaarin kanssa. Abenobashissa tämä toiminto pääsi loistamaan, muuten.
-
Niinkin, mutta siitäkin löytyy urakalla viittauksia animeklassikoihin. Muistaakseni ADV Films käytti DVD:illään ensimmäisen kerran popup-note -toimintoa (vai mikä se nyt oli), siis mahdollisuutta katsoa materiaali sopivissa kohdissa ilmestyvän tekstikommentaarin kanssa. Abenobashissa tämä toiminto pääsi loistamaan, muuten.
ADV päätti muuten jättää kyseiset kuplat pois thinpak-kokoelmastaan. No, kai Abenobashi on muutenkin katsottava, vaikka ei kaikkea tajuisi. Excelin kohdalla sujuvan katselukokemuksen saaminen oli hiukan hankalaa, kun noita popuppeja on välillä koko ruutu täynnä ja pausea pitää hakata jatkuvasti, että ne ehtii lukea. Jos ne jättää pois, puolet vitseistä menee ohi korvien. Elämä on kompromisseja jne.
-
Huijausta! Huijausta! Ja minä kun olin juuri ostamassa (http://www.pienileffakauppa.fi/catalog/product_info.php?products_id=165) sitä. Hyvä että ehdit varoittaa.
-
Ei kai se nyt ole tarkoituskaan, että kaikki vitsit löytää... ja huumorihan katoaa siinä, kun joku selityslaatikko ne selittää.
Sama juttu, kuin jotain Asterixia lukiessa. Suuri osa vitseistä menee humisten ohi, kun ei tunnista, että mistä ranskalaisesta kuuluisuudesta nyt tehdään pilaa, mutta jos joku selittää homman, niin ei naurata kuitenkaan sen enempää.
-
No silloin ainakin tietää, että sen kuuluisi olla hauska. Muuten tulee huijattu olo; "siinäkö se nyt sitten oli?"
Animen kanssa viittausten löytäminen vain on vähän hankalampaa, kun pitäisi tietää kaikki kulttisarjat Gundamista Hamtaroon. Ja sitten tietty vielä olla katsonutkin ne, mielellään lapsuudessaan niin että niistä tulee vielä nostalgiaakin. Onneksi on netti ja fanisaitit.
-
Huijausta! Huijausta! Ja minä kun olin juuri ostamassa (http://www.pienileffakauppa.fi/catalog/product_info.php?products_id=165) sitä. Hyvä että ehdit varoittaa.
Oho, Pienen Leffakaupan sivut ovat vähän päivittyneet viime näkemän. Mutta tosiaan, itsekin tuskailin jonkun aikaa sen kanssa, ostanko thinpakin vai täysversiot. Mutta kun thinpakin sai DVDPacificista alta 30 euron posteineen ja normaaliversiot boksin kanssa olisivat maksaneet noin 70 euroa, päätin että ei ne ekstrat 40 euron arvoiset kuitenkaan ole. Kai. Toivottavasti.
Excelin ongelma on se, että se ei ole läheskään yhtä hauska kuin Asterix, jos viittauksia ei tiedä. Excelin Harlock/Yamato-jakson nautintotaso nousi huomattavasti, kun toisella katselukerralla tiesin keistä oli kysymys. Asterix on taas toiminut aina riippumatta omasta tietoisuuden tasosta.
-
Mitenkäs on muuten One Piece -animen laita? Taitaa olla aika pitkä...
Jossain ulkomailla sitä kai löytyy bokseina, mutta paljonkohan kyseisen saagan kerääminen maksaisi.... brrrr. Pelottava ajatus.
-
Mitenkäs on muuten One Piece -animen laita? Taitaa olla aika pitkä...
Jossain ulkomailla sitä kai löytyy bokseina, mutta paljonkohan kyseisen saagan kerääminen maksaisi.... brrrr. Pelottava ajatus.
Pitkä kuin nälkävuosi ja jatkuu yhä. Tällä hetkellä jotain 250+ jaksoa. Englanninkielisillä tekstityksillä ei pitäisi vielä olla saatavilla muuta kuin piraattiversioina. Viz aikoo julkaista tulevaisuudessa jenkki-dvd:t, mutta niihin ilmeisesti tulee vain leikattu dubbi (http://www.animenewsnetwork.com/article.php?id=7696). Tosin DVDPacificista (http://www.dvdpacific.com/search.asp?title=one+piece) löytyy vain jotkut "sub edit" versiot, joista en ole nähnyt mainintaa missään. Australian Madman (http://www.animenewsnetwork.com/article.php?id=8240) suunnittelee julkaisevansa leikkaamattomat versiot joskus mutta ei siitäkään ole tarkempaa tietoa.
Summa summarum: lue mangaa. Halvempaa, nopeampaa ja leikkaamatonta. :)
-
Luen mangaa. ;D
Jep. Kyllä One Piece saa liikkuvan kuvan osalta jäädä väliin.
Tässä hankinta listaa seuraavien kuukausien ajaksi:
- His and Her Circumstances
- Noir
- Rurouni Kenshin
- Please Teacher
- gunsliger Girl
Niin... ja pitäisi Neon Genesis Evangelion, Full Metal Panic!, kino's Journey ja Excel Sagakin kerätä loppuun. :P
Anime on sairaus.
-
Anime on sairaus.
Ja kun ei ole lapsi enää, ei se lähde edes hakkaamalla... ;)
-
Jep... ja sitten kun pitäisi vielä ostaa muitakin DVD:itä. Mm. Aliaksen kolmas kausi (ÄLKÄÄ KIVITTÄKÖ!), Indy-boksi, Muutama eteläkorealainen laatuleffa (Windstruck, Arahan, Crying Fist jne.), niin taitaa olla, että syön vanhat kalsarini ensi kuussa ja sitä seuraavassa kravattini....
-
Huomasin tässä tänään, että lähi ostarin musiikki/elokuvaliikkeessä olisi myynnissä GITS: Stand Alone Complex ensimmäisen tuotantokauden dvd boksi suht mukavaan hintaan. Kysymys siis kuuluu: kannattaako kyseinen paketti hankkia? Sekä alkuperäinen manga, että elokuva on luettu ja katsottu ja pidän kyseisiä teoksia arvossa. Eli tuleeko Stand Alone Complex ihastuttamaan vai vihastuttamaan?
Kiitokset vastaajille jo etukäteen.
-
Stand Alone Complex on erittäin suositeltava sarja, jos olet pitänyt edellisistä töistä. (Tiedä häntä voiko animeja verrata Oshiin mangaan, koska nehän ovat tyyliltään täysin erilaisia.) Elokuvan huimaan visuaaliseen loistoon se ei yllä, mutta varsin mielenkiintoisia poliisitarinoita ja scifi-idiksiä se kyllä pitää sisällään. Sivuhenkilötkin pääsevät elokuvaa paremmin esiin, ja ärsyttävän pätkittäin aukeava pääjuoni on mielenkiintoinen.
Ainoa hankaluus on puheen paljous, joka hidasti allekirjoittaneen katselukokemusta englanninkielisillä teksteillä, mutta suomeksi mitään ongelmaa ei pitäisi olla. Suomenkielisen käännöksen laadusta taas en osaa sanoa mitään.
-
niin taitaa olla, että syön vanhat kalsarini ensi kuussa ja sitä seuraavassa kravattini....
Mä voin sponsoroida sun harrastusta jonkin verran, jos pistät yo. tapahtumista kuvia Kvaakkiin? ;D
-P.
-
Voi olla, että kyseisten tapahtumien jäkeen jonkun muun on suoritettava kuvien Kvaakkiin laittaminen..... :-X
Heh... noh... tilithän on kai tarkoitettukin tuhlattavaksi? ::)
-
Heh... noh... tilithän on kai tarkoitettukin tuhlattavaksi? ::)
Kovalevytila, pankkitilin riittävyys ja puhtaiden vaatteiden saatavuus on vakio riippumatta alkuperäisestä määrästä.
Aikuisena on vaan kalliimpia leluja tai vastaavasti enemmän.
-P.
-
tietääkö kukaan löytyykö one piece:a - dvd:llä?
-itse en ainakaan ole nähnyt..
-
tietääkö kukaan löytyykö one piece:a - dvd:llä?
Aikaisempia viestejä SAA lukea... :P
On DVD:llä... en tiedä LÖYTYYKÖ DVD:llä.
-
Tässä hankinta listaa seuraavien kuukausien ajaksi:
- His and Her Circumstances
- Noir
- Rurouni Kenshin
- Please Teacher
- gunsliger Girl
His and Her Ciscumstances on alussa erinomainen, mutta paikoitellen loppuun päin niin kokeellinen, että minä ainakin hermostuin. Neljän ensimmäisen jakson perusteella ei siis kannata intoutua ostamaan koko sarjaa loppuun asti.
Noir on sellaista kukkua, etten voi olla varoittamatta. Ei mitään järkevää sisältöä ja kaksi söpöä tappajatyttöä ovat, iik, niiii-iin epäuskottavia etten sietänyt tätä sarjaa hetkeäkään. Ja usko huviksesi, sarja ei missään vaiheessa parane.
Rurouni Kenshin on ihan OK, mitä nyt parisenkymmentä jaksoa olen katsonut aikanaan. Joskus olisi tarkoitus katsoa kokonaan, mutta se päivä antaa vielä odotuttaa itseään, ei kenelläkään ole rahaa hankkia tuollaisia sarjoja kertarysäyksellä.
Please Teacherista en muista juuri mitään, vaikka pidin siitä ihan hulluna, kun sen katsoin. Pääsee uusintakierrokselle jonain päivänä.
Gunslinger Girliä en ole nähnyt lainkaan.
-
Vastakkainasettelun aika ei ole ohi!
Noir on just mahtava sarja. Pääosissa on kaksi ihanaa tappajatyttöä, joiden epäuskottavuutta ei edes huomaa, kun tarina vie syvälle maailmanlaajuisen salaseuran pyörteisiin. Pääparin suhde kehittyy tasaisesti ja juonesta ei ole unohdettu käänteitä. Huikea musiikki kohottaa tunnelman kattoon ja hiljaiset hetket on tehty kaurismäkeläisellä otteella.
Please Teacher onnistui tylsistyttämään tylsällä ja epämukavalla pääparilla. Sivuhahmoissa oli potentiaalia, mutta haukottelin liikaa seuratakseni sarjaa kunnolla.
Mutta hyvännäköinen lista Wilpurilla. Onko tuo Kenshin nyt OVA- vai TV-sarja?
-
Huikea musiikki kohottaa tunnelman kattoon
Noirin musiikki ansaitsee kyllä kaikki kiitokset, siitä olemme samaa mieltä. Myös animaatio ja visuaalinen ilme on onnistunut, mutta käsikirjoituksessa en nähnyt mitään hyvää.
-
Noir on sellaista kukkua, etten voi olla varoittamatta. Ei mitään järkevää sisältöä ja kaksi söpöä tappajatyttöä ovat, iik, niiii-iin epäuskottavia etten sietänyt tätä sarjaa hetkeäkään. Ja usko huviksesi, sarja ei missään vaiheessa parane.
Olen nähnyt Noirin pari ensimmäistä jaksoa ja iskivät lujaa.
Pidän tuollaisesta synkästä, hivenen melodramaattisesta maalailusta jota tahditetaan näyttävillä toimintakohtauksilla.
-
Noirin musiikin onkin säveltänyt Yuki Kajiura, jonka tunnetaan lymyilevän myös .hackin ja Petite Cossetten (http://www.cossettedvd.com/) lopputeksteissä. IMHO. En osaa edes edes arvioida, kuinka monta kertaa Romance (= biisi, jonka soidessa ensimmäisen jakson alussa näemme ensimmäistä kertaa Mireillen tulevan kaupasta skootterilla hetkeä ennen sähköpostien lukemista) on aikoinaan pyörinyt Winampissani toistolla.
Noirin pääjuoni ja konsepti toimivat, siinä on vain helkkaristi täytejaksoja. Jos tämä ei haittaa, ostos voi ollakin kannattava.
-
Mitä tarkoitat täytejaksoilla? Huonoja jaksoja vai sellaisia, jotka eivät kuljeta pääjuonta?
Kare kano (His and Her Circumstances) muuten lähti sitten tilaukseen... tulee varmaan parin viikon päästä...
-
Huonoja jaksoja vai sellaisia, jotka eivät kuljeta pääjuonta?
Sanotaanko että hiukan molempia. Hyvä sarja se on silti.
Ja Kare Kanokin on oikein mielenkiintoinen tuttavuus. Kannattaa silti muistaa, että sen loppu on Evangelionin tapaan tehty rahan puutteessa vähän sinnepäin (http://www.gainaxpages.com/anime/karekano.php).
-
Noir tuntuu tosiaan jakavan mielipiteet aika jyrkästi kahtia. Tai no, itse taidan sijoittua kuitenkin välimaastoon. Ihan ok sarja, se oli mukava katsoa, mutta en ostaisi itselleni - nykyään pyrin ostelemaan vain sarjoja, joita jaksan katsoa uudestaankin. En koskaan nähnyt viimeistä DVD:tä, ja on se kieltämättä jäänyt vähän kaivelemaan, mutta ei niin paljon että jaksaisin aktiivisesti tehdä asialle jotain. Kuulin kaverilta miten sarja loppuu.
Ihan tyylikäs sarja se on, ainakin välillä. Paljon ampumista, verta ei juuri ollenkaan ja musiikki on ihan hyvää.
-
nykyään pyrin ostelemaan vain sarjoja, joita jaksan katsoa uudestaankin. En koskaan nähnyt viimeistä DVD:tä, ja on se kieltämättä jäänyt vähän kaivelemaan, mutta ei niin paljon että jaksaisin aktiivisesti tehdä asialle jotain. Kuulin kaverilta miten sarja loppuu.
Mistä sitä etukäteen tietää, että mitä jaksaa katsoa? Minä en ainakaan tiedä täällä päin mitään muuta laillista keinoa katsella anime sarjoja, kuin ostaminen..... :P
Ja parin jakson perusteella jaksan katsella Noirin uudelleenkin. Kare Kanosta ei mitään hajua. Siinä olen vain toisten kommenttien varassa.
-
Oi, mutta kaikista klassisin ja halvin laillinen keinohan on liittyä johonkin animeyhdistykseen. Symbolista pääsymaksua vastaan (meillä Oulussa 5 euroa vuodessa) saa vapaan pääsyn yhdistyksen videoiltoihin ja all-nightereihin, joissa katsotaan yleensä useasta sarjasta muutama jakso kerrallaan. Tavat ja videoiltojen pitotiheydet vaihtelevat alueittain, mutta yleisesti ottaen tällä tavalla tulee katsottua monta sarjaa vuodessa ja elokuvia siihen päälle.
-
Ei ole aikaa sitoutua moiseen. Pitää katsoa leffoja yms. juttuja silloin, kuin itse kerkiää. En jaksa TV:stäkään seurata mitään sarjoja, koska en halua, että televisio päättää aikataulustani.
-
Oi, mutta kaikista klassisin ja halvin laillinen keinohan on liittyä johonkin animeyhdistykseen.
...tai lainata kaverilta. :) Porukassa katsottiin tuo Noirkin, kun yksi sarjasta syvästi innostunut osti Filmifriikistä kaikki DVD:t. (Myös sen viimeisen, jota en nähnyt.)
Mistä sitä etukäteen tietää, että mitä jaksaa katsoa?
Olithan sinä nähnyt ne pari ensimmäistä jaksoa. ;) Sanoisin, että jos ensimmäinen DVD kolahtaa lujaa ja aiheuttaa välittömän "jess, tätä täytyy saada lisää"-olon, niin silloin voipi olla hyväkin hankinta. Itselleni jäi Noirista vähän ohkainen olo, mutta kuten sanottua, osa pitää sarjasta hyvin paljon. Siinä on hyvä tunnelma. (Muistaakseni. :))
DVD:t (ja varsinkin anime importit) ovat niin turkasen kalliita, että sitä miettii kaksi tai kolmekin kertaa haluaako ostaa "kertakäyttösarjan" ja maksaa siitä 120 euroa... :-\
-
Olithan sinä nähnyt ne pari ensimmäistä jaksoa. ;)
Niin... kun olin OSTANUT ensimmäisen lätyn. Sitten myin sen koska totesin, että tulee kutienkin halvemmaksi ostaa koko köntti, kuin kerätä ne yksi kerrallaan.
-
Niin... kun olin OSTANUT ensimmäisen lätyn. Sitten myin sen koska totesin, että tulee kutienkin halvemmaksi ostaa koko köntti, kuin kerätä ne yksi kerrallaan.
Heh, ok. :) Tottahan se on, ettei aina ole mahdollisuutta lainata tai nähdä telkasta, joten on pakko ottaa riski. Lehdissä on sentään arvosteluja, ja onneksi on netti. Ja en nyt tarkoita vertaisverkoista latailua, vaan netin lukuisia arvostelu- ja fanisivuja, joista saa kerättyä jonkinmoisen kuvan sarjasta. Ja onhan meillä myös tämä Kvaak.
Paranoia Agentin päätin ostaa kuulemieni kehujen ja lukemieni arvostelujen perusteella, ja vaikuttihan siinä sekin, että olin nähnyt pari Satoshi Konin leffaa. Noihin pariin leffaan taas olin tutustunut siksi, että olin kuullut kehuja ja lukenut jonkun arvostelun Tähtivaeltajasta tai jostain. Arvostelu on arvostelijan henk koht näkemys, mutta saa siitä aina jonkin kuvan.
Harmi vain, että Paranoi Agentin suomalainen tekstitys jätti hieman toivomisen varaa... :-\ (Osa teksteistä oli jätetty kääntämättä yms pientä...)
-
DVD:t (ja varsinkin anime importit) ovat niin turkasen kalliita, että sitä miettii kaksi tai kolmekin kertaa haluaako ostaa "kertakäyttösarjan" ja maksaa siitä 120 euroa... :-\
Luottokortti on ihana asia. Kun kokonaisesta 26 osan sarjasta parhaimmassa tapauksessa tarvitsee maksaa alle 30 euroa, niin voi kokeilla vähän epävarmempia tapauksiakin (ref. Silent Möbius). Kumma kyllä vaikka anime on kortin hankkimisen jälkeen halventunut, animeen kulutettu rahamäärä on kasvanut. ???
Mielenkiinnolla odotan, josko noita suomijulkaisuja löytyisi jonkun ajan kuluttua Anttilan alelaareista. Jotain Sopranosin jaksoja siellä ainakin on näkynyt, joten ei se mahdotontakaan ole.
Noirin kanssa kävi niin hyvin, että ostin ensimmäisen dvd:n enkä innostunut. Lainasin kaverille, joka innostui ja hankki koko sarjan. Minä lainasin boksin ja katsoin. Innostuin. Molemmat hehkutimme Kirakaa toisillemme. Happy end.
-
Harmi vain, että Paranoi Agentin suomalainen tekstitys jätti hieman toivomisen varaa... :-\ (Osa teksteistä oli jätetty kääntämättä yms pientä...)
Mikähän siinä on, että nuo suomenkieliset tekstitykset ovat useissa animeissa jotenkin tiivistettyjä? Itsekin katselin NGE:a muutaman jakson suomalaisilla subeilla, mutta sitten totesin, että osa informaatiosta tuntuu jäävän saamatta. Englanninkielellä tekstiä sitten tuleekin niin, että ei meinaa pysyä perässä. En silti ajatellut ryhtyä piilottelemaan "markettianimea" kenkäosastolle tai pakastealtaisiin... ;D
Paranoia Agenttia meinasin ruveta keräämään, kun tuli uusia sarjoja suomeen, mutta valitsinkin sitten Kino's Journeyn... jostakin syystä. Tosin ajattelin, että kerään Paranoian sitten, kun Kino on plakkarissa kokonaan.
-
Mikähän siinä on, että nuo suomenkieliset tekstitykset ovat useissa animeissa jotenkin tiivistettyjä?
Jeps, se vaikuttaa välillä asioiden ymmärtämiseen. Paranoia Agentissa on jätetty kääntämättä hyvin ärsytävästi esim tietokoneen näytöllä näkyvää tekstiä. Hahmo reagoi tekstiin, mutta katsojalle jää semmoinen "mitä häh"-olo. Lisäksi kääntäjä tuntuu vaihtuvan tiuhaan tahtiin, tai siltä se näyttää. Mailapojan nimikin on käännetty noin kolmella eri tavalla.
Paranoia Agenttia meinasin ruveta keräämään, kun tuli uusia sarjoja suomeen, mutta valitsinkin sitten Kino's Journeyn... jostakin syystä.
Kino's Journeyta ajattelin minäkin ostaa, mutta olen nähnyt sarjan läpi noin 3 kertaa (kun se tuli Canal plussalta, löytyy nauhalta), joten siksi se ei ollut listalla ensimmäisenä. Jospa sen saisi myöhemmin halvemmalla...? Erittäin hyvä sarja.
-
Jeps, se vaikuttaa välillä asioiden ymmärtämiseen. Paranoia Agentissa on jätetty kääntämättä hyvin ärsytävästi esim tietokoneen näytöllä näkyvää tekstiä. Hahmo reagoi tekstiin, mutta katsojalle jää semmoinen "mitä häh"-olo. Lisäksi kääntäjä tuntuu vaihtuvan tiuhaan tahtiin, tai siltä se näyttää. Mailapojan nimikin on käännetty noin kolmella eri tavalla.
On kätevää, kun osaa japania sen verran, että tietää, että nyt käännöksessä mätää jokin... mutta ei silti saa välttämättä mitään tolkkua siitä, että mistä puhutaan... :P
-
On kätevää, kun osaa japania sen verran, että tietää, että nyt käännöksessä mätää jokin... mutta ei silti saa välttämättä mitään tolkkua siitä, että mistä puhutaan... :P
...tai mitä luetaan. Lievätkö jättäneet kääntämättä sen takia, että kanjia ilman furikanaa on niin tuskaista kääntää? Paranoia Agentin kolmannella DVD:llä on jakso, jossa oli tekstit onneksi käännetty. Koko jakson juonesta ei olisi saanut mitään tolkkua.
-
Katsoin muutaman jakson Evangelionia kaverilta lainatulta Suomi-DVD:ltä ja itkin verta. Subbarilta tulleessa versiossa oli yksinkertaisesti niin paljon paremmin tehdyt käännökset, että potutti ruhtinaallisesti siinä vaiheessa kun nauhoittamisen joutui jättämään siinä yhdessä vaiheessa välistä.
Ilmeisesti on ollut tietoinen valinta jättää kaikki "taustaääniksi" laskettava tekstityksistä pois. Esimerkiksi se yksi kohtaus, jossa seistään kaupan kassajonossa ja kuunnellaan, mitä taustalla ohi kävelevät naiset puhuvat - suomenkielisiset tekstit loistavat poissaolollaan koko varmaan 30 sekunnin mittaisen kohtauksen ajan. Lisäksi kääntämättä on jätetty NERVin päämajassa kaikuvat kuulutukset. Loppu DVD olikin katsottava englanniksi, jotta mielenterveys olisi säilynyt.
-
"Mitenkäs Fruits Basket? Kehuttu on? Onko vain tytöille? Uskaltaako tällainen maskuliininen, miehekkyyttä pursuava komistus iskeä moista hyllyynsä? "
Melko tyttömäistä söpöilyä tuo FB on. :D
-
Söpöily on kivaa. Onhan joku Henkien kätkemäkin söpöilyä, mutta kolisee silti kympillä! :)
-
Nyt on 5 ekaa jaksoa Excel Sagaa takana... huh... hengästyttävää menoa. Osa herjoista menee kohisten ohi, mutta tempo on niin kova, että tuskin olisi inhimillisesti mahdollista kaapata kaikkia viestejä ainakaan ensimmäisellä kerralla, vaikka osaisi täydellisesti japania (itse osaan sitä varsin kehnosti). Suuri osa kuitenkin löytää maalinsa. Deittisimulaatioparodia oli ratkiriemukas. Pedron traagiset kohtalot ovat kyllä riipaisevia. Kertakaikkisen julmaa huumoria! 8]
-
Huh... nyt tömähti Kare Kano -järkäle postista... Kehtaakohan noin suloista laatikkoa edes pistää hyllyynsä. Voi tulla tyttömäinen olo. :D
-
No, Neon Genesis Evangelion on tosi hyvä, suosittelen !!!!!
-
Juu. On se hyvä... ja kuten totesin ensimmäisessä viestissä, niin kerään sitä jo. ;)
-
Oma suosikkini on ylivoimaisesti Cowboy Bebop. Hauskat hahmot, mielenkiintoiset tarinat ja loistava musiikki. Samurai Champloo ei ehkä ihan kokonaisuutena yllä Bebopin tasolle mutta loistava sekin on. Kuten myös GITS: Stand Alone Complex 1st & 2nd Gig ja tietysti NGE. Muita mainitsemisen arvoisia ovat mm. Trigun, Escaflowne, Lain yms.
Hellsing on myöskin ihan asiallinen sarja... loistava päähenkilö ainakin. Tosin anime on aika vaisu verrattuna mangaan... tosin tuo uus Hellsing OVA on enemmän mangan tyylinen. Siis tämä:
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=5114
Itseä ei tuo pelkästään komediallinen anime juurikaan kiinnosta. Osaako joku suositella jotain vähän vakavampaa meininkiä? Pitäisi varmaan tuo Paranoia Agent katsoa jossain vaiheessa. Planetes ilmeisesti myös aika hyvä?
-
Planetes ilmeisesti myös aika hyvä?
Onhan tuo lievästi sanottuna hyvä. Huumoriaste on suunnilleen Cowboy Bebopin tasolla: alussa enemmän ja lopussa tuskin ollenkaan. On siinä kuussa asuvia ninjojakin.
-
Gunslinger Girlit lähtivät tilaukseen... joskus tulevaisuudessa täytyy sitten hommata Noir ja Rurouni Kenshinit (löytyy jopa ALLE satasella per boksi... on se halpaa).
Muut jääköön taka-alalle siihen asti, kun saan NGE:n, FMP!:n, Excel Sagan ja Kino's Journeyn kasaan..... :P
-
Onhan tuo lievästi sanottuna hyvä. Huumoriaste on suunnilleen Cowboy Bebopin tasolla: alussa enemmän ja lopussa tuskin ollenkaan. On siinä kuussa asuvia ninjojakin.
Nyt olisi katsottu puolet tuosta sarjasta... on kyllä varsin mukavaa meininkiä. Sopivassa suhteessa huumoria ja vakavampaankin pohdiskelua. Pitää varmaan mangakin lukaista jossain vaiheessa...
-
Itse suosittelisin pienoisella äänelläni Paranoia Agentia ja Kino's Journeytä, molempia on tullut Filmifriikistä tilattua ensimmäiset kaksi.
Jos kaipaa omituista huumoria pitänee ostaa Azumanga Daiohia.
-
anime sarjoista en pahemmin tiedä, mutta kannattaa kokeilla Furubaa. se on kuulemma aika hyvä sarja....
elokuvia ehotan ainakin Henkien kätkemää, ja liikkuvaa linnaa...
(en ole kyllä ite nähy niitä, mutta ne on kuulemma hyviä), ja NGE kanttii kokeilla... ;)
-
Ostin tuossa Macross plussaa lätyn jossa oli kaksi ekää jaksoa. Niitähän taitaa olla neljä yhteensä... vai?
Onko tietoa mistä saisi ne seuraavat jaksot? Suomijulkaisuna en ainakaan ole nähnyt eikä kovin helposti pikaisella haulla näyttänyt olevan verkkokaupoissa ulkomaanversionakaan. Onko tietoa, että tuleeko jatkoa Suomeen vai pitää kö metsästä muualta?
-
Sitä minäkin ihmettelen... Emina PAN Visionin viimeisin julkaisu oli maaliskuinen GITSin osa. Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään.
Sandrew Metronomellehan kävi niin, että Suomessa levyt meni kaupaksi, mutta muissa pohjoismaissa ei. Futurefilm hankki sitten levityksen itselleen.