Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => : Justus 11.02.2006 klo 17:52:50
-
Ankkalinnan kaupungin profiilia hallitsee Julle Ankanpään patsas. Barksilla (ja Don Rosalla tietysti) Julle pitelee maissintähkiä, mutta Marco Rotan J. Ankanpää levittää käsiään, syleilee maailmaa. Miksi Rota on piirtänyt erilaisen? Onko jotain kahnausta piirtäjien välillä? Onko patsaasta muita versioita?
Luin Rotan Aku viikinkien matkassa -tarinan ja siinä se näkyy selvästi. Minusta Rota on parempi kuin Rosa, Scarpa ja Barks nyt olivat omaa luokkaansa. Rotan jälki on parempaa eivätkä tarinat ole niin standardinmukaisia. Onko Rosalla muuten yhtään omaa hahmoakaan? Siis sellaista, joka olisi ollut useammin kuin kerran. En tähän hätään muista. Rotalla on Akun viikinkiversio.
-
Barksilla (ja Don Rosalla tietysti) Julle pitelee maissintähkiä, mutta Marco Rotan J. Ankanpää levittää käsiään, syleilee maailmaa. Miksi Rota on piirtänyt erilaisen?
Varmaankin siksi, että Rota on edes viitsinyt vaivautua käyttämään vähän mielikuvitusta ja omaperäisyyttä, toisin kuin Barks-kopiokone -Rosa.
-
Onko Rosalla muuten yhtään omaa hahmoakaan?
On, Musta Ritari.
-
Ankkalinnan kaupungin profiilia hallitsee Julle Ankanpään patsas.
Kuusi erikokoista Julle Ankanpään patsasta.
-
Kuusi erikokoista Julle Ankanpään patsasta.
Mistäs näin päättelit? Oliko jossain Barks sarjassa? Niin muistelisin. ???
-
Mistäs näin päättelit? Oliko jossain Barks sarjassa? Niin muistelisin. ???
No Roope ja joku Maharadza kävivät kilpailun jossa selvitettiin kumpi on rikkaampi tjsp (vaikea arvata kumpi voitti) ja he rakensivat kilpaa Julle-patsaita ensiksi ja sitten patsaita itsestään.
-
Koska isoimmat patsaista olivat pilvenpiirtäjien korkuisia, ne varmaankin myöhemmin sulatettiin pois. Kun ei niitä muissa sarjoissa enää näy.
Ai niin, nämä on sarjakuvia - ei oikeaa elämää.
Timo
-
Koska isoimmat patsaista olivat pilvenpiirtäjien korkuisia, ne varmaankin myöhemmin sulatettiin pois. Kun ei niitä muissa sarjoissa enää näy.
Ai niin, nämä on sarjakuvia - ei oikeaa elämää.
Timo
Isoin oli Roope-patsas joka oli tehty vuoresta ja siihen lisättiin vielä hattu. Joku rosvokopla on varastanut ne koska niissä oli sen verta paljon jalokiviä sun muuta.
-
Isoin oli Roope-patsas joka oli tehty vuoresta ja siihen lisättiin vielä hattu. Joku rosvokopla on varastanut ne koska niissä oli sen verta paljon jalokiviä sun muuta.
Kooltaan suurin oli Roopen viimeksi pystyttämä Julle-patsas. Se oli ainakin kymmenen kertaa korkeampi kuin viereinen yli 10-kerroksinen talo. Eli huomattavasti suurempi kuin esim. Vapaudenpatsas.
Arvokkain tietysti oli Roope-patsas. Tosin se oli vain 27 metriä korkea, mutta platinaa ja timantteja. Silmät oli tehty jalkapallon kokoisista safiireista. Aluksi näkyi vain silkkipytty, mutta Roope sai kampea vääntämällä lopun patsaasta nousevan maasta.
Junttapurin maharajan patsas oli vain kymmenen metriä korkea, tosin puhdasta kultaa, turbaani timanteista ja smaragdisilmät.
-
Missä aku ankassa tuo kilpailu siitä kuka on rikkain oikein on ilmestynyt?
Olen kyllä kuullut aikeáisemmin tuosta kilpailusta mutta vuotta ei tule mieleen ???
Luin Rotan Aku viikinkien matkassa -tarinan ja siinä se näkyy selvästi. Minusta Rota on parempi kuin Rosa, Scarpa ja Barks nyt olivat omaa luokkaansa. Rotan jälki on parempaa eivätkä tarinat ole niin standardinmukaisia. Onko Rosalla muuten yhtään omaa hahmoakaan? Siis sellaista, joka olisi ollut useammin kuin kerran. En tähän hätään muista. Rotalla on Akun viikinkiversio.
Rotan tarinoissa on kyllä parempi juoni mutta Rosa on parempi piirtäjä
-
Missä aku ankassa tuo kilpailu siitä kuka on rikkain oikein on ilmestynyt?
Aku Ankka 2/1953
Aku Ankka 44/1971
Aku Ankan Parhaat 6
Onhan tuosta näemmä aikaa kun viimeksi on nähty. Saattaa olla että tuo sarja tulee suomeksi tänä vuonna Ankkalinnan maamerkkien yhteydessä. Toivottavasti.
Timo
-
No Roope ja joku Maharadza
Junttapurin Maharadza ;)
-
Junttapurin Maharadza ;)
Ex-Maharadza.
-
Ex-Maharadza.
Vararikossa oleva maharadza, ei ex.
-
Vararikossa oleva maharadza, ei ex.
Joku suur mies kummiskin :)
-
Kuka oikein kirjoitti ja piirsi tuon Julle Ankanpään patsas tarinan ???
-
Kuka oikein kirjoitti ja piirsi tuon Julle Ankanpään patsas tarinan ???
Siis tämän ekan Julle-jutun, jossa on maharadza? No arvaapa.... ;D Carl Barks.
Timo
-
Löytyy muuten Aku Ankan parhaat -sarjan osasta VI (6.) Maailman Rikkain mies, keltaisessa kannessa Aku lyö usealla golf-mailalla palloa ja Roope tekee takana laskelmiaan. Kansi ei liity albumin sarjoihin mitenkään, luultavasti kyseessä on joku toinen sarja jossain toisessa albumissa. Huiskahäntä -albumissa on taas kansi Lentävä matto -albumin kalkkunan metsästys -tarinasta. Ihme sekoilua. Ostin noita juuri vinon pinon. Taskukirjoissakin näkee välillä että on "väärä" kansi ts. kansi tehty sarjaan jota ei koko kirjassa ole. Muistaakseni Varo velhoja, Roope -taskarissa on paljon myöhemmässä taskarissa olevan tarinan kansi.
Suurin Jullen patsas tosiaan hipoo pilviä ja lopuksi kilpailijat (kumpi on maailman rikkain mies) tekevät omia näköispatsaitaan. Junttapurin Maharadža tulee lopuksi tynnyriin pukeutuneen katsomaan Roopea, näkee että Roopenkin rahat ovat menneet. Roope avaa koko lattian ja sanoo että tuossa kassakaapissa olivat vain pikkurahat.
Tarinassa on kyllä loogisuusvirhe. Roope rakentaa kolme kertaa isompia patsaita viereen mutta Maharadža ei huomaa muka mitään. Viimeinen patsas tulee maasta, mutta muut ovat vieressä.
-
Jospa ne rakennettiin palasina jossain tehtaassa ja koottiin yön pimeydessä?
-
Patsaita ei yleensäkään "rakenneta" paikanpäällä, vaan ne tehdään veistämössä ja metallivalimossa ja kuljetetaan sitten vasta valmiina paikanpäälle pystytettäväksi.
Muistaakseni sarjassa patsaita pystytettiin korkeiden aitojen takana.
Timo
-
Muistaakseni tarina esiintyi myös Aku Ankan murrealbumissa "Isoon taloon Ankka" eli "Mahtiankka Roope".
Roope ei ollut tarinassa kovin kitsas (paitsi ihan alussa ja lopussa), joka tuntui oudolta. Tarinan kilpailu oli ehkä Roopen kilpailutarinoista älyttömin, mutta kuuluu suosikkeihini. Mahtaakohan tämä tarina tulla Aku Ankka lehdessä, kun Ankkalinnan nähtävyyskuvissa tulee vuoroon Jullen patsas.
-
Roope ei ollut tarinassa kovin kitsas (paitsi ihan alussa ja lopussa), joka tuntui oudolta. Tarinan kilpailu oli ehkä Roopen kilpailutarinoista älyttömin, mutta kuuluu suosikkeihini. Mahtaakohan tämä tarina tulla Aku Ankka lehdessä, kun Ankkalinnan nähtävyyskuvissa tulee vuoroon Jullen patsas.
Barksin sarjoissa Roope ei ollut aina ihan saita, saattoi ostaa ravintolan että Aku joutuisi korvaamaan ravintolalaskun, osti isoja kaivureita ja maksoi sakkoja miljoonan ylimääräistä (kaksi yhden sijaan) ja totesi että "rakentakaa vaikka metri metroa". Muissakin tarinoissa Roope tuhlaa miljonia säästääkseen pienissä asioissa. Esimerkiksi hän kehittää vaikka minkälaisia matkustuskeinoja päästäkseen tapaamaan asiakkaita Pellen kanssa ja maksaa siitä tolkuttomasti, vain siksi ettei ovimatto kuluisi kun vieraita ramppaa. Viimeiseksi jääneessä (?) Tyhjätasku-albumissa on paljon yhden sivun mittaisia Barksin Roope-tarinoita. Ne ovat hauskoja ja opettavaisia.
Eivät rakentaneet seinien sisällä, mutta ei sitä rakennusta näytettykään. Jotkut patsaat olivat peiton alla. Sovitaan sitten että rakennettiin piilossa. Kroisoksen tai Kulta-Into Piin kanssa taisi olla joskus samanlainen kilpa, siinä rakennettiin ainakin piilossa ja Aku vakoili mittoja. Se ei ollut Barks ja Kroisos taitaa olla italohahmo.
-
Eikös se Barks myös Kroisoksen luonut?
-
Joo, Barks keksi Kroisoksen mutta käytti vain yhdessä tarinassa.
Timo
-
Joo, Barks keksi Kroisoksen mutta käytti vain yhdessä tarinassa.
Timo
Mikä oli tarinan nimi? Jos itseltä löytyy, pitääpi lukasta. :)
-
Mikä oli tarinan nimi? Jos itseltä löytyy, pitääpi lukasta. :)
Ihmebensiini. Läytyy:
Aku Ankka 1964-03
Aku Ankka 1986-49
Ankalliskirjasto 1 (2002)
Timo
-
Muistaakseni sarjassa patsaita pystytettiin korkeiden aitojen takana.
Timo
"Viikkokausia kuuluu suunnattoman korkean aidan takaa kalketta ja poran jyrinää! Siellä valmistuu jotakin ennen näkemätöntä!" (AA 2/1953)
Mikä Jullen alkuperäinen nimi muuten on? Julius Duckhead? Tuntuu, että suomennos on hölmö nimiväännös erään presidenttimme sukunimen suomennoksesta (vrt. Urho Teräsvuori).
Täytyy muistaa myös tarina Jouluparaatista 1957, jossa Aku ja pojat veistivät lumesta Julle Ankanpään patsaan, tarkoituksena toisistaan tietämättä antaa voittorahat köyhän lesken lapsille. Aku ujutti salaa poikien veistämän Jullen sisälle kynttilän, ja Julle muistutti sulamisen josakin vaiheessa lähinnä Muumipappaa. Lumen loputtua Aku veisti uuden Jullen jätepesusienipaloista "Aaltonen on minun rinnallani nolla" ja päällysti joulukuusilumella. Pormestarin pitäessä palkintopuhetta pojat ruiskuttivat vettä patsaaseen, Julle paisui ja halkesi, ja pormestari kastui pahanpäiväisesti. Lopulta köyhät lapset saivat sitten voittopalkinon Lumiprinsessastaan.
Lopuksi muistin virkistämiseksi kymysys: Mitä sekä Akun että poikien Julle-veistos piti käsissään?
- maissintähkiä?
- kivääriä?
- maapalloa?
-
Mikä Jullen alkuperäinen nimi muuten on? Julius Duckhead? Tuntuu, että suomennos on hölmö nimiväännös erään presidenttimme sukunimen suomennoksesta (vrt. Urho Teräsvuori).
Cornelius Coot (http://coa.inducks.org/character.php/x/Cornelius+Coot)
Inducksin COA-hakukone on hyvä hahmoissa. Siellä on kaikki. Myös suomeksi. http://coa.inducks.org/
-
Lopuksi muistin virkistämiseksi kymysys: Mitä sekä Akun että poikien Julle-veistos piti käsissään?
- maissintähkiä?
- kivääriä?
- maapalloa?
Kivääriähän se Julle kainalossaan piti.
-
Sinkohan se
Kyllä sotajermu nämä asiat tietää ;D
-
Ei tuo mikään kivääri ole. En ole aseiden tuntija mutta eikö tuo joku haulikko ole?
Musketti? Luodikko?
-
On noita sarjakuvissa ennenkin nähty, mutta en tiedä miksi tuollaista sanotaan.
Se on varmaan tämmönen 1700-luvun suustaladattava tussari, missä on torvimainen piippu, eli ns. blunderbuss:
(http://lynnart.net/models/firearms/blunderbuss.jpg)
Main Entry: blunderbuss
Etymology: by folk etymology from obsolete Dutch donderbus, from Dutch donder thunder + obsolete Dutch bus gun
1 : a muzzle-loading firearm with a short barrel and flaring muzzle to facilitate loading
Webster.
Niin ja lisäyksenä vielä että siitähän se varmaan "tussari" tulee > dutch.
Timo
-
Kivääriähän se Julle kainalossaan piti.
Kyllä se Julle sitä asetta "Jalalle vie!"-asennossa piti.
Ei tuo mikään kivääri ole. En ole aseiden tuntija mutta eikö tuo joku haulikko ole?
Enpä minäkään mikään aseasiantuntija. Pitkäpiippuinen puusta veistetty ase joka tapauksessa. Ilmeisesti Julle oli siis innokas metsästäjä aikoinaan.
-
Ilmeisesti Julle oli siis innokas metsästäjä aikoinaan.
No pitihän se elanto hankkia isohkolle joukolle.
-
Isoin Junttapurin maharajan lahjoittamista Julle-patsaista oli 90 kerrosta korkea, joten kuvasta voi päätellä, että Roopen vastaava oli noin 125 kerroksen korkuinen, eli jotakin 350 metrin päälle.
Mikä noista kuudesta Julle-patsaasta sai sitten jäädä paikalleen?
Itse otaksuisin, että toiseksi pienin, eli Roopen lahjoittama. Pienin luultavasti siirrettiin Ankallismuseoon sisätiloihin.
Välikoot varmaan lahjoitettiin Ankkalinnan ystävyyskaupungeille ehdolla, että lahjoituksen saaja maksaa vain siirtokustannukset. Ihan vastaavasti Tallinna oli vuosikymmenien varrella kyllästynyt täynnänsä oleviin erään suippopartaisen hepun patsaisiin, ja olisi lahjoittanut yhden niistä siirtokustannuksia vastaan ystävyyskaupungilleen Helsingille, joka kuitenkin syystä tai toisesta kieltäytyi kunniasta.
Suurimmista patsaista purettiin Jullet, koska ne vaaransivat liiaksi lentoturvallisuutta. Isoimman jalusta muutettiin Roopen rahasäiliöksi. Näin Roope sai komean marmoripintaisen rahasäiliön, jossa nimikin oli jo valmiina! Kuvista huomaa selvän yhdennäköisyyden jalustan ja rahasäiliön välillä.
Mikä sitten oli kulta-timantti-platinaisten Maharaja- ja Roope-patsaiden kohtalo? Niiden ympärivuorokautinen vartiointi olisi tullut mielettömän vaikeaksi ja kalliiksi kaupungille, että jokin ratkaisu oli pakko tehdä.
-
Ei, kyllä se ennemminkin on tälläinen tavallinen kivääri:
(http://netlinkenterprises.com/prodimages/1140L_sm.jpg)
Suora piippu, ei levene loppua kohden.
-
Kyllä se Julle sitä asetta "Jalalle vie!"-asennossa piti.
Totta puhut, tarkistin juuri. Muistikuvat ovat joskus petollisia.
-
Ei, kyllä se ennemminkin on tälläinen tavallinen kivääri:
http://netlinkenterprises.com/prodimages/1140L_sm.jpg[/img]
Suora piippu, ei levene loppua kohden.
Kyllähän se muuten levenee
Mistä lie oot repiny tuon kuvan
-
Kyllähän se muuten levenee
Mistä lie oot repiny tuon kuvan
Kiistamme ratkaisuksi skannasin ko. sarjasta sen ruudun:
(http://www.kolumbus.fi/j.sahlberg/images/scans/julle.jpg) Aku Ankan Parhaat XX, Lumiprinsessa, sivu 15, viimeinen kuva. (c) Disney.
Ei se minusta näy levenevän. Tuon aikaisemman viestini kuvan sain ihan Googlen kuvahaulla sanalla "rifles" tai jotain.
-
Kyllä se jossakin sarjassa levenee
Entä jos Jullella olikin kaksi tussaria :o
-
Kiistamme ratkaisuksi skannasin ko. sarjasta sen ruudun:
(http://www.kolumbus.fi/j.sahlberg/images/scans/julle.jpg) Aku Ankan Parhaat XX, Lumiprinsessa, sivu 15, viimeinen kuva. (c) Disney.
Ei se minusta näy levenevän. Tuon aikaisemman viestini kuvan sain ihan Googlen kuvahaulla sanalla "rifles" tai jotain.
Jahas joo, muisti pettää taas. Tuo on tuommoinen 1700-luvun lopun pitkäpiippuinen kertaladattava kivääri. Ettei olisi samanlainen Kentucky kuin Ken Parkerilla.
(http://www.aaawt.com/html/firearms/images/f73a.jpg)
Timo
-
Jouluparaatissa 1957 ase on puunvärinen, ei luminen. Lauta-aita keltainen, seinälaudoitus punainen, ikkunanpuitteet siniset, vasemman pojan lippis ja tumput siniset, oikean vihreät, Jullen silkkipytyn heijastus violetti. Ja huutomerkit Akun lausahduksissa! Pisti vaan silmään. Eli muuttuvatko värit noin paljon uusintapainoksia otettaessa?
Samoin höpsismi 6/1954 on kesäisissä olosuhteissa. Olenko nähnyt näkyjä, mutta muistan myöhemmin nähneeni aivan saman tarinan uusintana talvimaisemassa? Menee kyllä nyt vähän aiheen ulkopuolelle, mutta onko muilla samoja havaintoja?
-
Ei tule, opettaja mä tiedän. Suomenkielessä tussari on ruotsalaislainaa: "Studsare", jonkinlainen vanhahtava yleisnimitys kaikelle aserautaromulle, mikä ei ansaitse erisnimeä "gevär" tai "hagelbössa" tms.
Ettei vain olisi yleisgermaanista perua, on nimittäin saksassakin käytetty Stosser -sanaa ilmaisemaan tuollaista tussaria. Siis semmoista, millä vain suurinpiirtein "täräytetään", keskittymättä sen tarkemmin tähtäämisen kaltaiseen hienosteluun.
...Ei hitsi, pakko oli käydä tarkastamassa: sana on sittenkin ihan nykyruotsia puhuttaessa LUODIKOSTA. Siis semmoisesta hirvipyssystä. Jolla kuuluu tarkkaan sihdata. Eikä vain osoitella.
-
Entäs karbiini? Olisiko semmoinen?
Ei ei ei. Julle Ankanpään tuliase on luodikko. Pitkäpiippuinen metsästyskivääri.
Karbiini on lyhennetty kivääri, sotilaskäyttöön keksitty, etteivät ratsu- ja tykkimiehet sotkeentuisi pitkiin torrakkoihinsa. John Waynellä oli lännenelokuvissaan se hieno ratsuväen karbiini: pikkuinen pyssy sai ison miehen näyttämään vielä isommalta.
Aletaan varmaan hiljalleen livetä aiheesta tuonne Napalm-Vitikaisen tontille...
-
Jouluparaatissa 1957 ase on puunvärinen, ei luminen.
Eli muuttuvatko värit noin paljon uusintapainoksia otettaessa?
No eiväthän värit "muutu". Kyse on vain uudelleen väritetystä tarinasta. Piirtäjät eivät koskaan värittäneet sarjojaan.
Samoin höpsismi 6/1954 on kesäisissä olosuhteissa. Olenko nähnyt näkyjä, mutta muistan myöhemmin nähneeni aivan saman tarinan uusintana talvimaisemassa? Menee kyllä nyt vähän aiheen ulkopuolelle, mutta onko muilla samoja havaintoja?
Muistaakseni Karamellikammo vaihdettiin jossain (ehkä 50-luvun) versiossa talvella/kesällä tapahtuvaksi. Taisivat tanskalaiset olla takana. Pitäisi lähemmin tarkistaa, kun ei muista.
Timo
-
Löytyipä Ankkalinnasta vielä yksi Julle-patsas. AA:ssa 5/1959 Aku oli saanut kaupungin vedenpuhdistajan viran. Vedenpuhdistusjauhe- ja voimakas väriainelähetykset olivat vaihtuneet keskenään.
Puistossa paljastetaan suihkukaivo, jossa Julle pitää kädessään vesikannua. Pormestari pitää paljastuspuhetta: "...ja tämä uusi suihkukaivo on pystytetty Julle Ankan muistoksi. Hän se perusti kaupunkimme ensimmäisen vesilaitoksen ja lahjoitti Ankkalinnalle sen raikkaan ja puhtaan juomaveden." Pormestarin avattua hanan kannusta juoksee altaaseen punaista vettä.
Onkohan tekstittäjälle sattunut moka, vai lyhensikö Julle myöhemmin sukunimensä?
-
Mieleeni muistui juuri vielä yksi Julle-patsas. Tarina oli Vicarin piirtämä, ilmestyi joskus 80-luvulla. Siinä Aku yritti saada televisionsa kuvaa selkeämmäksi jonkinlaisen langattoman antennin avulla. Hän kokeili eri paikkoja, mm. asetti sen Jullen Ankanpään patsaan päähän. Tämä sai pormestarin raivoihinsa, sillä kyseinen antenni muistutti aivan Mikki Hiiri-klubin hattua. Pyhäinhäväistystähän sellainen oli, kyseessähän oli sentään Ankkalinnan perustaja!
Patsaassa Julle istui hevosen selässä, ylväs ilme kasvoillaan, toinen käsi ojennettuna, olisikohan toisessa ollut kivääri/musketti/mikälie.
Ja mitä Maailman rikkain mies-tarinan patsaisiin tulee, on ainakin yhden kohtalo selvillä. Don Rosan Hänen Majesteettinsa Roope Ankka-tarinassa Julle Ankanpää-seuran arkisto on rakennettu yhden patsaan jalustaan.
-
Don Rosan Hänen Majesteettinsa Roope Ankka-tarinassa Julle Ankanpää-seuran arkisto on rakennettu yhden patsaan jalustaan.
Missä Akarissa Hänen Majesteettinsa Roope Ankka tarina on ilmestynyt ???
-
Missä Akarissa Hänen Majesteettinsa Roope Ankka tarina on ilmestynyt ???
Ei missään, ainoastaan kovakantisessa Don Rosa -kirjassa Temppeliherrojen kätketty kruunu:
http://coa.inducks.org/story.php/x/AR+145
-
Rotalla on Akun viikinkiversio.
Eikös Augustus Ankka ole skotti, joka taistelee viikinkejä vastaan?
-
Jossakin 60-luvun Kurja-Ankan tarinassa oli Julle Ankanpään patsas, jossa Julle oli alusvaatteisillaan. Taiteilijan mukaan silloin oli kuuma päivä kun Ankkalinna perustettiin, joten Jullekin oli varmaan alkareissa. Pormestari määrää Iineksen ompelemaan Jullen patsaalle jättiläiskokoisen frakin ja silkkipytyn. Seuraa n. kymmenen sivun verran tyhmää slapstikkia ja hölmöilyä. Mutta sitten paikalle ilmestyy vanha ukko, joka oli kuulema Jullen seurassa silloin kun he tulivat Ankkalinnan perustamispaikalle. Äijä kertoo, että silloin oli tosiaankin kuuma päivä ja heillä molemmilla oli päällä... uimahousut! Kuvanveistajä veistää siis aluspaidan pois ja kaikki on hyvin. Iinestä harmittaa.
En todellakaan keksi tätä itse.
-
Eikös Augustus Ankka ole skotti, joka taistelee viikinkejä vastaan?
Juu, näinhän taitaa olla.
-
Jossakin 60-luvun Kurja-Ankan tarinassa oli Julle Ankanpään patsas, jossa Julle oli alusvaatteisillaan. Taiteilijan mukaan silloin oli kuuma päivä kun Ankkalinna perustettiin, joten Jullekin oli varmaan alkareissa. Pormestari määrää Iineksen ompelemaan Jullen patsaalle jättiläiskokoisen frakin ja silkkipytyn. Seuraa n. kymmenen sivun verran tyhmää slapstikkia ja hölmöilyä. Mutta sitten paikalle ilmestyy vanha ukko, joka oli kuulema Jullen seurassa silloin kun he tulivat Ankkalinnan perustamispaikalle. Äijä kertoo, että silloin oli tosiaankin kuuma päivä ja heillä molemmilla oli päällä... uimahousut! Kuvanveistajä veistää siis aluspaidan pois ja kaikki on hyvin. Iinestä harmittaa.
En todellakaan keksi tätä itse.
He hee... ei helvata, repesin täysin tossa "Seuraa n. kymmenen sivun verran tyhmää slapstikkia ja hölmöilyä" -kohdassa. Kuvaan sopisi, että juttu olisi vielä "umpiloistavan" Stroblin piirtämä. ;D
-
Vihdoinkin tämä klassikkouusinta!
Mahtoi Junttapurin kansa olla riemuissaan, kun maharadza tuhlasi kansan kassan järjettömiin monumentteihin.
Roope tietysti teetti duunit omilla urakoitsijoillaan, joten patsasrahat kiersivät loppujen lopuksi takaisin hänelle - kuin myös äärimmäisen todennäköisesti maharadzan pysteihin käyttämät varat.
Jutun vitsi hieman kärsii jos asiaa näin ajattelee, eli unohtakaa tuo äskeinen.
Käännöstä oli hiukan tarkennettu, ei kuitenkaan häiritsevästi. Tarina on vain niin helkkarin hieno - Roopen patsaan kohoaminen maasta on aivan uskomattoman säväyttävä ruutu.
Joku pilipaliartisti olisi tuhlannut siihen kokonaisen sivun, kun Barksille riitti 1/4 sivua. (Osin olosuhteiden pakosta tietty, koska sivumäärää ei voinut kasvattaa.)
-
Lukunautintoa vähensi kamala väritys, sekä tietysti edelleen tämä karsea painojälki. Miksi noissa käytetään niin kylmiä värejä?
-
Viimeinkin sain tietää mitä tämä Julle Ankanpään patsas juttu oikein tarkoitti ;D
-
Cornelius Coot
"Coot" tarkoittaa oikeastaan nokikanaa (kuten joku on jo ehkä jossain ketjussa ehtinyt huomauttaakin), joten ehkäpä Jullen nimi olisi kääntynyt osuvammin vaikkapa Nikke Nokikanaksi ;D Toisaalta nokikanat ovat voittopuolisesti mustia, eivätkä nimestään huolimatta mitenkään erityisen läheistä sukua kanoille, vaan pikemminkin kurjille. Mutta vesilintujen nimethän menevät niin Barksilla kuin Rosallakin iloisesti sekaisin, minä vain olen liian ryppyotsainen...
Minua sekoitti joskus se, että Rosan tarinoissa tavattu Jullen poika Clinton Coot on käännetty Kornelius Ankanpääksi, vaikka Cornelius on siis Jullen etunimi alkuperäiskielellä.
-
Ei se ollut sitten Julle vaan Dwight Duck.
Semmoinen ankka perusti tuon jutun mukaan Ankkalinnan. FC # 995, 1959
Ensin luulin että tuossa kuvassa oli Roope-setä lihavana mutta eipäs ollutkaan vaan pormestarina oli ankka.
-
Ei se ollut sitten Julle vaan Dwight Duck.
Jaahah haa... suomentaja oli siis yrittänyt pelastaa historiaa vääristelevän sarjan. ;D Minä kun luulin ettei Strobl tiennyt eikä välittänyt miltä Barksin luoma Cornelius Coot näytti.
Timo
-
Löytyipä Ankkalinnasta vielä yksi Julle-patsas. AA:ssa 5/1959 Aku oli saanut kaupungin vedenpuhdistajan viran. Vedenpuhdistusjauhe- ja voimakas väriainelähetykset olivat vaihtuneet keskenään.
Aku taisi saada sitten potkut Ankkalinnan vesijohtolaitokselta. Nyt hän saisi suosituksineen takuuvarmasti vastaavan homman Nokialta! ;)
-
Kuusi erikokoista Julle Ankanpään patsasta.
Hyvin erikoista. Maharajan patsas on tarinan mukaan 90 kerrosta korkea, ja Roopen kaksikertaa sitä suurempi. Näin olen laskenut että patsaat ovat 2, 5, 15, 30, 90 ja 180 kerrosta korkeita.
-
Totuus on melkein tarua ihmeellisempää: nyt Intiaan on noussut maailman korkein patsas (https://en.wikipedia.org/wiki/Statue_of_Unity), joka esittää Intian itsenäisyyden varhaisvuosien suurmiestä Sardar Patelia.
Mutta koska Intia on monien kansanryhmien yhteinen kotimaa, pientä kotiseutuhenkistä kilpailua esiintyy: Mumbaihin puuhataan vielä korkeampaa (https://edition.cnn.com/style/article/india-world-tallest-statue-opens/index.html) 1600-luvulla eläneen valloittajakuningas Shivajin patsasta. Sen pitäisi valmistua vuonna 2021.
-
Barks ennustajana, osa 573. Jep. :D
Timo
-
Hyvin erikoista. Maharajan patsas on tarinan mukaan 90 kerrosta korkea, ja Roopen kaksikertaa sitä suurempi. Näin olen laskenut että patsaat ovat 2, 5, 15, 30, 90 ja 180 kerrosta korkeita.
Jos korkein patsas on 180 kerrosta korkea ja oletetaan että kerroskorkeus on 2 metriä se tarkoittaa että patsas on jopa noin 360* metriä korkea. Todin en tiede mikä on floor height levelin standardi korkeus 1950-luvun Amerikassa.
*2010 avattu Burj Dubai on 828 metriä korkea ja 1931 valmistunut Empire State Building oli maailman korkein rakennus vuoteen 1973 asti. Barksin tarinan aikaan maailman korkeon patsas oli 71 metriä korkea Leshan jättiläis Budha.
-
Tuskin se standardi on sen kummemmin muuttunut eli n. 8 jalkaa eli 24-25 metriä.
Roope oli ~puolet-2/3 osaa oman patsaansa hatun korkeudesta ja patsaan pää oli ~hatun korkuinen ja vartalo sitten pää+hattu ja jalat ~hatun korkuiset ja itse jalusta patsaan korkuinen-2/3 osaa eli tuosta voi yrittää arvioida korkeuksia.
-
Tuskin se standardi on sen kummemmin muuttunut eli n. 8 jalkaa eli 24-25 metriä.
Roope oli ~puolet-2/3 osaa oman patsaansa hatun korkeudesta ja patsaan pää oli ~hatun korkuinen ja vartalo sitten pää+hattu ja jalat ~hatun korkuiset ja itse jalusta patsaan korkuinen-2/3 osaa eli tuosta voi yrittää arvioida korkeuksia.
Maharajan patsas on ihan englanniksi ninety stories high (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Storey). Löysin tähän nyt jonkin selvyyden netistä kaivelemalla että Amerikan standardeissa kerroskorkeus on sisältä noin kolme metriä ja ulkoa neljä. Ja sitten ota vielä huomioon että kilpaileva patsas on aina kaksi kertaa korkeampi kuin edellinen, eli Roopen Julle Ankanpää on 180 kerrosta. Roopen patsas on siis korkeampi kuin aluksi oletin. Ehkä jopa noin 720 metriä...
-
Maharajan patsas on ihan englanniksi ninety stories high (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Storey). Löysin tähän nyt jonkin selvyyden netistä kaivelemalla että Amerikan standardeissa kerroskorkeus on sisältä noin kolme metriä ja ulkoa neljä. Ja sitten ota vielä huomioon että kilpaileva patsas on aina kaksi kertaa korkeampi kuin edellinen, eli Roopen Julle Ankanpää on 180 kerrosta. Roopen patsas on siis korkeampi kuin aluksi oletin. Ehkä jopa noin 720 metriä...
Tässä ketjussa siis puhutaan nyt Julle Ankanpäätä esittävästä patsaasta, josta Roope ja maharaja kilpailivat ennen omapatsaita.
-
Jos korkein patsas on 180 kerrosta korkea ja oletetaan että kerroskorkeus on 2 metriä se
Wikipedia sanoo:
"The height of each storey is based on the ceiling height of the rooms plus the thickness of the floors between each pane. Generally this is around 14 feet (4.3 m) total; however, it varies widely from just under this figure to well over it."
Huonekorkeus voi olla tuon noin 2 metriä. Siitäkin on oikein asetus - ainakin Suomessa.
"Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 metriä (pientaloissa 2,4 m) ja se mitataan kohtisuoraan lattiapinnasta kattopintaan."
Siihen sokkelit ja lattian paksuudet. Menemmekö lähelle neljää metriä per kerros?
Timo
-
Wikipedia sanoo:
"The height of each storey is based on the ceiling height of the rooms plus the thickness of the floors between each pane. Generally this is around 14 feet (4.3 m) total; however, it varies widely from just under this figure to well over it."
Huonekorkeus voi olla tuon noin 2 metriä. Siitäkin on oikein asetus - ainakin Suomessa.
"Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 metriä (pientaloissa 2,4 m) ja se mitataan kohtisuoraan lattiapinnasta kattopintaan."
Siihen sokkelit ja lattian paksuudet. Menemmekö lähelle neljää metriä per kerros?
Timo
Ainakin tämän kuvan mukaan...
-
Patsashommasta intouduin pykäämään blogitekstin (http://ankkalinnanpamaus.blogspot.com/2018/11/jattilaispatsaiden-aika.html).
Timo
-
Patsashommasta intouduin pykäämään blogitekstin (http://ankkalinnanpamaus.blogspot.com/2018/11/jattilaispatsaiden-aika.html).
Mukavaa, että tämä irrallinen huomioni intialaispatsaista inspiroi näin antoisaan keskusteluun ja kiinnostavan blogitekstin kirjoittamiseen.
Sivuhuomiona mainittakoon, että toisissa yhteyksissä Roope on ollut patsasasioissa vaatimattomampi. Barksillahan on yksisivuinen, jossa Roope menee kuvanveistäjä Ossi Taltan ateljeeseen tiedustelemaan rintakuvan hintaa. Maailman rikkaimman ankan saituus saa taiteilijan maljan vuotamaan yli ja hän heittää Roopen pää edellä mutalammikkoon. Sitten Roope hakee kipsiä, jonka kumoaa kaatumajälkeensä ja katso: O. Taltan veistos R. Ankasta on syntynyt pelkän kipsin hinnalla.
-
Mukavaa, että tämä irrallinen huomioni intialaispatsaista inspiroi näin antoisaan keskusteluun ja kiinnostavan blogitekstin kirjoittamiseen.
Sivuhuomiona mainittakoon, että toisissa yhteyksissä Roope on ollut patsasasioissa vaatimattomampi. Barksillahan on yksisivuinen, jossa Roope menee kuvanveistäjä Ossi Taltan ateljeeseen tiedustelemaan rintakuvan hintaa. Maailman rikkaimman ankan saituus saa taiteilijan maljan vuotamaan yli ja hän heittää Roopen pää edellä mutalammikkoon. Sitten Roope hakee kipsiä, jonka kumoaa kaatumajälkeensä ja katso: O. Taltan veistos R. Ankasta on syntynyt pelkän kipsin hinnalla.
Roopen luonteesta voi ainakin päätellä sen verran, että tämä ei voi vastustaa kilpailuja vaan kiusaus voittaa toinen on liian suuri. Kilpailutilanteessa Roope unohtaa saituuden ja heittäytyy turhankin avokätisesti rahojaan tuhlailevaksi. Varsinkin jos kilpailija väittää olevansa rikkaampi tai parempi kuin Roope.
-
Huonekorkeus voi olla tuon noin 2 metriä. Siitäkin on oikein asetus - ainakin Suomessa.
"Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 metriä (pientaloissa 2,4 m) ja se mitataan kohtisuoraan lattiapinnasta kattopintaan."
Nimenomaan reilusti enemmän kuin kaksi metriä. Kaksi metriä on sellainen korkeus, että tällainen keskikokoinen aikuinen ihminen pystyy koskettamaan kädellä kattoon kantapäät lattiassa. Jossain vessassa voi olla sen verran?
-
Toi "vähintään 250cm" on jostain rakennusasetuksesta. Meillä on nipin napin 251 asuinhuoneissa, eteisessä matalammalla (kattolevyjen takana on kai jotain, mitä lie). Eteisessä käsi yltää kattoon, kun menen vähän varpailleni.
Timo