Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Markustus - 25.01.2006 klo 19:15:44
-
Eikö se ole väärin, kun julkaistaan keskeneräisiä sarjakuvia kultakantisina kalleina albumeina? Sitten kun joku sen piirtää puhtaaksi, värittää ja tekee hienon suomennoksen ja pistää nettiin kaikkien iloksi, niin sarjakuvan oikeuksien omistaija alkaa keuhkota ja poistattaa sen netistä.
On se niin väärin
edit. Muokkasin otsikkoa, älähdä Markustus, jos mielestäsi alkuperäinen ajatuksesi hukkui. -Puro.
-
Ja mahtaisiko tästä olla jotain esimerkkiä?
-
Eikö se ole väärin, kun julkaistaan keskeneräisiä sarjakuvia kultakantisina kalleina albumeina? Sitten kun joku sen piirtää puhtaaksi, värittää ja tekee hienon suomennoksen ja pistää nettiin kaikkien iloksi, niin sarjakuvan oikeuksien omistaija alkaa keuhkota ja poistattaa sen netistä.
On se niin väärin
Siis kumpi on mielestäsi väärin? Se että joku julkaisee jotain, vai se että siitä tehdään luvatta piraattiversio nettiin? Oikeuksien omistajalla on oikeus hermostua.
Mistä keskeneräisestä kultakantisesta sarjasta puhut?
Timo
-
Siis kumpi on mielestäsi väärin?
Timo
Nii-in. Eikö se olekin väärin?
On ,on se vaan niin väärin. Juuri meni säästöpossun rahat moiseen. Voi kurjuus. :'(
-
Tässäpä mielenkiintoinen keskustelu... aihe ja asia hukassa, mutta kovasti keskustellaan.
-
Varmaan tarkoitetaan sitä mihin viitataan täällä (http://members.surfeu.fi/valta/tintti/24.htm). Linkit eivät enää toimi.
Noita linkkejä (aakkosweb.cjb jne.) seuratessa yrittää Windows Installer käynnistyä... Mitä lienee yrittänyt? Palasin kiiruusti takaisin.
Timo
-
Kumman kauan kesti ennenkuin kauppoihin täällä Suomessakin tuo kultakantinen tuli myyntiin. Hinta on kyllä hirmuinen! 17,90 on tuossa hintalapussa. Voi ääh puuh...
StudioJuhiksen versiosta voi olla montaa mieltä, mutta tämä orava ainakin on siitä pitänyt kaikesta kulmikkuudesta huolimatta.
-
17,90 on tuossa hintalapussa.
Oulun suomalaisessa oli 19,70, mutta heti oli vieressä toinen punainen jossa 9,90.
En ole reiluun vuoteen päässyt members.surfeu -sivuja päivittämään, niin siirsin koko Tintti bibliografian toiseen paikkaan. Pari näytesivua Rodierin aakkostaiteesta löytyy uusituilta (http://www.cc.jyu.fi/~rpvalta/tintti/24.htm) sivuilta.
Pitääkin päivittää sivu tämän uutuuden osalta.
-
No tiesinhän että kvaakkilaiset tajuavat mistä on kyse :D
-
No eihän tuo ollut arvoitus eikä mikään. ;)
Oulun suomalaisessa oli 19,70, mutta heti oli vieressä toinen punainen jossa 9,90.
Toisin kuin tuo on. Toinen punainen = toinen Suomalainen? Kirjatori? Akateemisen nettikaupassa 12.90, mutta jos sen saa jostain kympillä niin.
-
Olisi järkeenkäypää että lisättäisiin tietoa eikä hämmennystä näissä ketjuissa.
-
Toisin kuin tuo on. Toinen punainen = toinen Suomalainen? Kirjatori? Akateemisen nettikaupassa 12.90, mutta jos sen saa jostain kympillä niin.
tarkoittanee hintalappua - punainen lappu tarkoittaa yleensä alennusta. Ostin tänään tämän suomalaisesta, ja siinä oli hinta 17.90 mutta kassalla sanottiin että tää olis pitäny "laputtaa" ja hinnaksi tuli 9.90. Jee.... :)
Timo
-
Foorumilaisten oikeus omaleimaiseen kirjoittamiseen, ilmaisun vapaus ja niin edelleen, mutta voisi tuon otsikon silti muuttaa.
Minähän en tällaisia asioita Kvaakista huolimatta ihan hirveästi seuraa, joten oli positiivinen yllätys bongata uutta Tinttiä kaupasta. Tai oli kunnes avasin teoksen. Vaikka sen verran olin perillä että homma oli jäänyt kesken, oletin että jos se kerran on julkaistukin niin homma olisi näyttänyt oikealta sarjakuva-albumilta. Esim. niin että joku olisi piirtänyt luonnosten päälle ja keksinyt vielä lopunkin. Nuo luonnokset ja taustatarinaa olisi voinut sitten julkaista ohessa. Raiskausta, kuulen joukkojen huutavan, mutta vaikka teos jonkun toisen näpeissä ei olisikaan ehkä ollut yhtä nerokas, olisi sen lukenut ehkä useamman kerran. Nyt tuo on sellainen kerran läpi kahlattava kuriositeetti, ja huomattavasti enemmän rahastusta kuin tuollainen ehdottamani versio. Vähän katkeraa puhetta, mutta minkäs teet kun jäi paha maku suuhun.
Edit: vilkasin vielä tuota ekaa viestiä, ja siinä puhuttiin jotain valmiiksi piirretystä piraattiversiosta. Taustottaisiko joku mitä on tapahtunut.
-
Kyllähän Rodier siitä pienen painoksen otti:
(http://perso.wanadoo.fr/prad/articles/alphart/ro2couv.jpg) (http://perso.wanadoo.fr/prad/articles/alphart/alpart_rodier_couv.jpg) (http://perso.wanadoo.fr/prad/articles/alphart/rod3Front.jpg)
Versio 1 v:lta 1992, 60 kpl. Versio 2 1995 15 kpl.n painos ja vielä deluxe-painoskin15 kpl. Deluxe lienee vain uudet kannet. 1992 ja 1995 ovat muutenkin erilaisia. Myöhäisempi parempi. Mutta siitäkin miehen jälki on parantunut. Taitava Hergen matkija:
(http://perso.wanadoo.fr/prad/quebec/rodier/illustrations/100.jpg)
Mutta on toki tehnyt omaakin ja persoonallisempaa jälkeä.
Bob de Moor olisi aikoinaan tehnyt mielellään albumin valmiiksi, mutta aika keskeneräinenhän tuo pläjäys on. Tuskin jäljelle jäänyt käsikirjoitus (tai oikeammin sen osa) olisi jäänyt ihan tuollaiselleen, jos Herge olisi saanut jatkaa. Hänellä kun oli tapana hioa ja muuttaa kaikkea jatkuvasti.
Kuriositetti-alppari meille Hergén faneille.
Englantilainen versio Rodierin 1995 tekemästä on koneellani, ja sen kyllä löytää yhä verkosta. En sano mistä, kun se lie täällä Kvaakissa laitonta.
EDIT: eikö nuo pahuksen kansikuvat nyt mahdu vierekkäin?
EDIT2: Mahtuvat toki, älä paa kahta välilyöntiä kuvien väliin. -joe-
Timo
-
Englantilainen versio Rodierin 1995 tekemästä on koneellani, ja sen kyllä löytää yhä verkosta. En sano mistä, kun se lie täällä Kvaakissa laitonta.
Tuli vain mieleen: joku aikoinaan aloitti kiekua runoja, ja Elias Lönnroth muokkasi myöhemmin muutamasta runotoisinnosta Kalevala-nimisen teoksen. Se loukkaa selvästi alkuperäisiä tekijöitä, joten en kerro missä se on ladattavissa netistä.
Koko tekijänoikeuskäsite on taiteenvastainen.
-
Koko tekijänoikeuskäsite on taiteenvastainen.
Keijo, saanko julkaista Keijo Ahlqvistin sarjakuvia ja pitää rahat? ;D
No, tänäpänä ne runonlaulajat vaatis varmaan Lönkalta palkkiota. Ellei se sitten niille tuoppia tarjonnu.
Timo
-
Edit: vilkasin vielä tuota ekaa viestiä, ja siinä puhuttiin jotain valmiiksi piirretystä piraattiversiosta. Taustottaisiko joku mitä on tapahtunut.
Netistä löytyy alkuperäisten luonnosten perusteella loppuun saakka tehty ja jopa suomeksi käännetty versio.
-P.
-
Laajaksi levinnyt piratismi tulee väistämättä muuttamaan tekijänoikeusideoita, ja ehkä sitä kautta taideideoitakin - varsinaiseen kovaan taiteeseenhan piratismi ei ulotu jos ei satunnaisia maalausväärennöksiä mukaanlueta, kukaan ei tietääkseni ole esim. esiintynyt Roi Vaarana performanssia kadulla ( no sehän olisi jo oma performanssinsa). Enemmän piratismi iskee viihdeteollisuuteen.
Minusta on aika hölmöä ruveta marisemaan jonkun Herge-juttujen puolesta, äijä on ehtinyt jo aika pitkään mädätä mullissa ja eiköhän perikuntakin saa rojalttirahoillaan ihan tarpeeksi kaviaaria jääkaappiinsa jo entuudestaan. Eri asia on elävien tekijöiden kohdalla, ja sellaisten joilla talous ei ole niin vakaissa kantimissa. Kyllähän tuollainen sinällään viaton nettipiratismi saattaa vähemmän vauraidenkin tekijöiden leipää hieman nakertaa, sitä kautta että rahavirrat eivät päädykään kustantajalle, joka voisi niillä julkaista vähemmän kaupallista materiaalia uusilta tekijöiltä. Toisaalta tuntuu että ne sähkötetään vaan bitteinä suoraan osakkeenomistajien tilille.
-
Laajaksi levinnyt piratismi tulee väistämättä muuttamaan tekijänoikeusideoita, ja
Minusta on aika hölmöä ruveta marisemaan jonkun Herge-juttujen puolesta, äijä on ehtinyt jo aika pitkään mädätä mullissa ja eiköhän perikuntakin saa rojalttirahoillaan ihan tarpeeksi kaviaaria jääkaappiinsa jo entuudestaan.
Tämä taitaa nyt taas olla sitä ajalle ominaista moraalin liudentumista ja suhteellistumista ja vääristelyä. Enää ei rikota lakia vaan erehdytään. Jos jäädään kiinni riittää anteeksipyyntö tai sitten jos ollaan tarpeeksi rikkaita tai muuten hyvissä asemissa niin koko "lakimössöstä" ei tarvitse välittää. Tuskimpa meillä olisi Muumiakaan nyt tässä mitassa mitä on, ellei tekijänoikeus(laki) mahdollistaisi järkevää toimintaa.
Mitä tulee tuohon Aakkostaiteeseen niin aika laimeaksi tuntui oma kiinnostus siihen jäävän. Kesken ja pahasti! Mielenkiintoista katso kuinka hän nyt suomeksi myy itsensä.
-
Mitä tulee tuohon Aakkostaiteeseen niin aika laimeaksi tuntui oma kiinnostus siihen jäävän. Kesken ja pahasti! Mielenkiintoista katso kuinka hän nyt suomeksi myy itsensä.
Taitaa Aakkostaide puhutella lähinnä meitä friikkejä. Kiinnostavaa saada kurkistaa viimeisteltyjen Tintti-sivujen taakse ja saada kalpea aavistus Hergen työprosessista.
Uskoisin, että ostajakuntaa olisi ollut enemmän silloin kun tämä julkaistiin ekan kerran muualla maailmassa sata vuotta sitten.
-
Friikkejä ja friikkejä. Saipahan tuota uutta Tinttiä kurkistettua kaupassakin. Vaivaannuttaa ajatus suomentajasta (ja toimittajista, epätoivoisine värikorostuksineen) luomassa illuusiota siitä, että tässä nyt olisi jo olemassa jotain tarinaa (tms.) jonka lukemisesta voisi nauttia samaan tapaan kuin normitinteistä. Tähän päämäärään ainakin lätyn ulkoasu viittaa. Jos taas luonnosten (piirrokset/tekstimerkinnät) pälyily olisi etusijalla, siihen painoasu on luvalla sanoen kummallinen. Lyijykynäviivat on toistettu enimmäkseen pieninä suttuina ja väliin mustaksi polarisoituina. Luonnoksia on tosiaan tullut nähtyä jo erinäisissä yhteyksissä eri piirtäjiltä (myös Hergeltä) aika runsaasti. Mielenkiintoisimpia ne ovat minusta silloin kun voi verrata myös valmiiseen, lopulliseen, eli siihen mihin taiteilija on ajatuksissaan päätynyt. Oikeastaan se näkökulma, että voisi itse kokeilla tussailla muiden luonnoksia tai koettaa jatkaa tarinaa olisi minusta likeisin.
Mutta tämä nyt taas vaan tällaisena minuutin vastauksena siihen, miksi minuun ei oikein napannut. Kai olin odottanut jotain vähän muuta. Esim. selkeämpää hyvälaaatuisempaa luonnoskokoelmaa, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.
-
. Esim. selkeämpää hyvälaaatuisempaa luonnoskokoelmaa, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.
Se alkuperäinen ranskankielinen Aakkostaide on kopioitu n. A4 kokoon suoraan Hergen luonnoksista.
-
Kanadalainen Yves Rodier (http://www.hachette.qc.ca/bdmtl/biorodier.htm) teki kymmenkunta vuotta sitten Aakkostaiteen loppuun. Julkaista sitä ei tietenkään saanut, mutta netissä siitä pyöri erikielisiä versioita vielä muutama vuosi sitten, myös suomeksi.
Mä muistelen lukeneeni tuosta ihan Sarjainfon pikku-uutisista, siinä taisi oli jopa sivun osoite. Valitettavasti en ehtinyt lukea sitä loppuun, saati tulostaa.. joten suosikaamme piratismia: Tietääkö kukaan että vieläkö sen voisi jostakin löytää?
Mainittakoon että tuosta versiosta voisin jopa jotakin maksaakin, mutta albumillinen luonnoksia ei oikein innosta.
-
No ei nyt väärin, eikä se ole hullu, joka myy.
Täytyy myöntää, että minäkin odotin albumia, joka olisi jonkun muun toimesta piirretty valmiiksi, ja ehkä extroina noita luonnoksia Lassi & Leevi -juhlakirjan tyyliin. Olisi ollut oppimis- ja opettamismielessä loistava paketti. Mutta jälkikäteen vasta ajattelin, että eihän tämmöinen olisi ollut missään nimessä mahdollista. Jäi luonnoskirja hyllyyn, vaikka Hergestä onkin kyse. Ehkä sitten, kun hinta menee 5 euron paikkeille, mikä lienee hyvin todennäköistä, sillä tätä eivät keskivertokuluttajat osta.
-
Kymmenen minuutin google-akrobatialla tuo piraattiversio löytyi. Vähän vaikea vertailla kun en ole Tinttejä lukenut taas moneen vuoteen, mutta kyllähän tuo aika pitkälti Tintti-meininkiä oli vaikka tiettyjä painotuserovaisuuksia löytyikin. Vähän kyllä pitkitetty, minusta ei olisi pitänyt vääntää tätä väkisin täyspitkäksi jos taustamatskua ei vain ollut tarpeeksi. Joka tapauksessa NYT kiinnostaisi se luonnosalbumi. Pahus kun on köyhä.
Onko muuten tietoa että jos näinkin taitava piraatti on tehty niin miksi Hergen perikunta on ottanut siihen negatiivisen kannan? Ja kyselyikään päästyäni: onko näköhavaintoja muista piraattiversioista, ovatko ne yhtä laadukkaita, eroavatko tarinat yms.?
-
Tämä taitaa nyt taas olla sitä ajalle ominaista moraalin liudentumista ja suhteellistumista ja vääristelyä. Enää ei rikota lakia vaan erehdytään. Jos jäädään kiinni riittää anteeksipyyntö tai sitten jos ollaan tarpeeksi rikkaita tai muuten hyvissä asemissa niin koko "lakimössöstä" ei tarvitse välittää. Tuskimpa meillä olisi Muumiakaan nyt tässä mitassa mitä on, ellei tekijänoikeus(laki) mahdollistaisi järkevää toimintaa.
Niin että rahalla Muumien tekijänoikeudet ostaneet tahot voivat vääntää muumeista minkä tahansa laista purkkaa ja höttöä ja repiä miljardit eurot itelleen. Picasson perikunta voi myydä faijansa nimmarin koristamaan perheautoa. Helvetti! Kyllä anarkialle on tarvettakin! Se on minusta paljon oikeutetumpaa, jos fani laittaa muille kiinnostuneille nähtäväksi kiinnostavaa materiaalia, joka muuten jäisi ehkä kellarien uumeniin kuin se, että lain nojalla tekijöiden luomukset raiskataan ja hyväksikäytetään. Ja tuo Picasso-juttu erityisesti pistää vihaksi! Siinä kun ei ole mistään muusta kuin suuren neron nimmarilla rahastamisesta!!
-
Niin että rahalla Muumien tekijänoikeudet ostaneet tahot voivat vääntää muumeista minkä tahansa laista purkkaa ja höttöä ja repiä miljardit eurot itelleen.
Se on minusta paljon oikeutetumpaa, jos fani laittaa muille kiinnostuneille nähtäväksi kiinnostavaa materiaalia, joka muuten jäisi ehkä kellarien uumeniin kuin se, että lain nojalla tekijöiden luomukset raiskataan ja hyväksikäytetään.
Sinulla tuntuu todella olevan arvot tai arviot hakusessa, vai onko tämä trolli? Tekijänoikeudet nimen omaan mahdollistavat sen että joku voi halutessaan valvoa sitä mitä ja millaista tuotetta taiteellisten ideoiden ympärillä tehdään.
Toki oikeuksien omistajan on myös mahdollista "tehdä Picassot", mutta se ei ole tyhmä joka näin rahastaa vaan se joka maksaa.
"Minusta taas olisi oikeutettua että jokaisesta tekemästäni piirroksesta maksettaisiin minulle vähintään 1000 euroa. Pitäisiköhän alkaa kampanjoida tällaisen käytännön puolesta ympäriinsä keskustelupalstoilla? Ihan selvästi se olisi oikeutettua ja oikein!"
Vakavammin, lakeja ja sääntöja ei räätälöidä tavallisten pulliaisten mielenliikahdusten mukaan vaan niin että niissä olisi joku logiikka ja tolkku. Joku kuolemaa tekevä fabu voi haluta, että duunit jäävät kellariin piiloon tai hävitetään tms. ja se on hänen oikeutensa! Ei siitä asiasta tarvitse äänestää nettifoorumilla.
(Tämä messu ei näköjään ollut offtopic, sillä otsikkokaan ei koske pahemmin sarjakuvaa. Pitäisikö aihe siirtää/jakaa muualle.)
-
(Tämä messu ei näköjään ollut offtopic, sillä otsikkokaan ei koske pahemmin sarjakuvaa. Pitäisikö aihe siirtää/jakaa muualle.)
Tämähän on ihan oikeassa paikassa, "eurooppalaiset sarjakuvat". Belgia on Euroopassa. Tintti on sarjakuvaa. Otsikkoa voisi monteerata?
Luulin yleisesti olevan tiedossa, että Hergé on itse sanonut ja toivonut ettei kukaan jatkaisi Tinttiä hänen kuoltuaan. Oikeudenhaltijat pitävät siitä huolen vaikka se vähän kirveltäisikin, taatusti rahaa saisi tahkottua moninkertaisesti lisää tekemällä uusia Tinttejä - jotka olisivat albumi albumilta huonompia (ála Asterix, Lucky Luke, Spirou).
Tuo Rodierin versio on suhteellisen OK mutta helposti huomaa missä käsikirjoittaja vaihtuu ja kuinka hahmot - etenkin sivuhahmot - ovat huteralla kädellä tehtyjä monin paikoin, eivätkä taustatkaan ole aivan Hergén tasolla - kuvakerronta sinänsä kyllä. Rodier onkin jossain haastattelussaan sanonut haluavansa tehdä vielä yhden version, kun taidot ovat nyt karttuneet. Aikaisempaan viestiini postaama Rodierin piirtämä sarjakuvan 100-vuotisjuhlakuva on uudempaa tavaraa - no, siis 1996.
OlliH: kirjastot on keksitty, eiköhän Aakkostaide sinne pian eksy.
Timo
-
Ehkä sitten, kun hinta menee 5 euron paikkeille, mikä lienee hyvin todennäköistä, sillä tätä eivät keskivertokuluttajat osta.
Kanta-asiakaskortilla hinta Suomalaisessa tippunut jo 7,90 euroon.
-
Onhan tämä kuriositeetti jos mikä, mutta hyvä että viimein tuli soomeksikin kun ruotsalaispakanatkin saivat oman laitoksensa jo 1980-luvulla!
Albumista olisi sivumennen sanottuna tullut aika kamala, Hergé oli jo pahasti ajastaan jäljessä - mutta olisin kyllä halunnut nähdä hippibileet Moulinsartissa Herzeen itsensä visualisoimina...
-
Joskus aikana ennen Kvaakia, törmäsin saittiin jonka mukaan oli tekeillä peräti kolme piraattialbumia jotka sijoittuvat Australiaan. [...]
Onko kukaan muu havainnut tämmöistä? En nyt ainakaan löytänyt.
Olen. Nuo on Harry Edwood -nimisen britin (vai olikohan just australialaisen) tekemiä - ideana oli jatkaa siitä mihin Lento 714 jäi, Australiaanhan olivat Tintti ja kumppanit menossa. Harry Edwoodin nimellä löydätte kyllä Googlesta. Varmasti löytyy, Moulinsart Oy ei ole niin mahtava sensuroija kuin suuri Kiinan Palomuuri, että googlelaisiin vaikuttaisi.
TImo
-
Harry Edwood ei ole kuvanäytteiden perusteella mikään Ed Wood vaan ainakin piirtäjänä varsin taitava tintittäjä.
-
Kanta-asiakaskortilla hinta Suomalaisessa tippunut jo 7,90 euroon.
Ainakin eilen sai Helsingissä Kampin Suomalaisesta ilman mitään kortteja tuohon hintaan.
-
Sinulla tuntuu todella olevan arvot tai arviot hakusessa, vai onko tämä trolli?
Lauseesi on vaillinnainen, voit kirjoittaa esim " sinulla tuntuu todella olevan kokoomuslaiset arvot hakusessa" tms. Tuollaisena lauseesi ilmaisee ennemmin sen, että sinä et näe olevan muita arvoja olemassa kuin sellaiset, joihin sinä olet kasvanut sisään
Nykyinen tekijänoikeusmalli on jäykkä, ajan mittaan kasaantunut rakennelma, joka tukee tietynlaista kulttuurimallia, ja kuten sanottu ehkä enemmän tuotantoyhtiöitä kuin itse tekijöitä.
Tottahan se monessa osaa onnistuneestikin turvaa itse tekijänkin oikeuksia, riippuen tosin täysin tekijän allekirjoittamista sopimuksista. Esim. Suomen suurimman pressikuvatoimiston riveissä tehtyjä kuvia ei meinaa saada käyttää edes omassa monografiassaan.
Ja totta kai tarvitaan lait ja systeemit takaamaan tekijänoikeuksia, mutta ei siinä mitään moraalia ole pelissä, jos edesmenneen tekijän tekemiset voi joku lunastaa itselleen rahalla ja tehdä niille sitten mitä lystää.
Tekijänoikeudet nimen omaan mahdollistavat sen että joku voi halutessaan valvoa sitä mitä ja millaista tuotetta taiteellisten ideoiden ympärillä tehdään.
Toki oikeuksien omistajan on myös mahdollista "tehdä Picassot", mutta se ei ole tyhmä joka näin rahastaa vaan se joka maksaa.
Käsittämätöntähän se kuitenkin on että joku Mikael jacksoni voi ostaa Beatlesin biisien oikeudet ketkuiluillaan, ja samaten muutamien sarjispuljujen myyntien yhteydessä tekijät ovat menettäneet mahdollisuuden jatkaa omia sarjojaan - mikä jo on aika iso rikos tekijän oikeuksissa.
Vakavammin, lakeja ja sääntöja ei räätälöidä tavallisten pulliaisten mielenliikahdusten mukaan vaan niin että niissä olisi joku logiikka ja tolkku. Joku kuolemaa tekevä fabu voi haluta, että duunit jäävät kellariin piiloon tai hävitetään tms. ja se on hänen oikeutensa! Ei siitä asiasta tarvitse äänestää nettifoorumilla.
Toi ei varmaan kovin usein kyllä toteudu, ei Kafkan eikä kumppanien suhteen. Eikä minusta ehkä tarvitsekaan, kunhan tietyt laatukriteerit pidettäisiin huomiolla.
Ja kyllä ne lait nimenomaan tavallisten pulliaisten mukaan määrittyy, tietyllä viiveellä vain. Aikakausien muuttuessa muuttuvat myös moraali-ideat, otetaan vaikka homoavioliitot ym. huomioon. Konservatiivinen ihmisluonne vain tekee muutoksesta hidasta, mikä onkin sinällään järkevää. Ei niissä laeissa mitään absoluuttista ole, perimmäiset moraali-ideat ovat vuosituhansia vanhoja, eikä niihin lakeja terveissä kulttuureissa tarvita. Laki peloitteellaan ennemmin kumoaa ihmisen oman sisäisen moraalin validiteettia.
Minusta on älyllisesti putkiaivoista olla kykenemättä ajattelemaan asioita uudelta kantilta.
-
Se alkuperäinen ranskankielinen Aakkostaide on kopioitu n. A4 kokoon suoraan Hergen luonnoksista.
Ois saanu kyllä olla tässä suomalaisessakin laitoksessa eikä tuoleen tyhmästi pieninä kuvina. Mutta eihän ne kaikki ollukkaan. Osa oli kivasti koko sivun kokosina. Enempää en murise. Hyvä että sentään jonkinlaisena tuli Suomeksi.
Ja on tää kyllä niin erikoinen albumi, että pitää oikeen neljä eri hintaa olla:
Normaali: 19.70e
Tarjous: 14.90e
Kassalla: 9.90e
"Ai, mutta sulla onkin toi kortti.": 7.90e
-
Ois saanu kyllä olla tässä suomalaisessakin laitoksessa eikä tuoleen tyhmästi pieninä kuvina.
Se on ihan samanlainen se ranskankielinen. Kyse on uudesta painoksesta. Siitä vanhasta ei tullut suomalaista versiota.
Timo
-
Lauseesi on vaillinnainen, voit kirjoittaa esim " sinulla tuntuu todella olevan kokoomuslaiset arvot hakusessa" tms. Tuollaisena lauseesi ilmaisee ennemmin sen, että sinä et näe olevan muita arvoja olemassa kuin sellaiset, joihin sinä olet kasvanut sisään
Tekstini viittasi sen yllä oleviin lainauksiin kirjoituksestasi. Luonnollisesti tein sen virheen että kommentoin sinua kun olisi pitänyt ilmaista kommentoivani tekstiäsi.
Nykyinen tekijänoikeusmalli on jäykkä, ajan mittaan kasaantunut rakennelma, joka tukee tietynlaista kulttuurimallia, ja kuten sanottu ehkä enemmän tuotantoyhtiöitä kuin itse tekijöitä.
Ehkä näinkin mutta toisaalta se tukee myös tekijän oikeutta määrätä omista teoksistaan. Tekijä voi joko myydä oikeutensa (eli luopua niistä) tai pitää ne itsellään. Tämä koskee niin Beatleseja kuin Picassoakin (nyttemmin siis perikuntaa). Keskustelu musiikin, kuvien ja tekstien oikeuksista sujuu huonosti kun kaikki ovat klimpissä. Parempi olisi käyttää esimerkkejä ja tällä foorumilla mieluummin visuaalisen puolen esimerkkejä. Ongelman osoitti mm. syksyllä vellonut tekijänoikeuskeskustelu. Se keskittyi musiikkiin peittäen alleen kirja- ja sarjakuvamyyntiin liittyvät asiat. Tuotanto- ja jakelukoneistot poikkeavat aloilla jonkin verran toisistaan, eli on rakenteita ja rakenteita.
Minusta on älyllisesti putkiaivoista olla kykenemättä ajattelemaan asioita uudelta kantilta.
Minua kiinnostaa tällä alueella lähinnä tekijän ja tuottajan kantti. Kuluttajanäkökulma on tympeä. Se tuppaa näin laajoilla foorumeilla aiheuttamaan enimmäkseen vain turhaa nillitystä (MOT). Tekijöiden, tuottajien ja myyjien etu on yleensä palvella kuluttajia ja minusta se aika hyvin rittää. Kuluttajat taas voivat äänestää rahoillaan.
Mitä olen tässä nyt hommaa seurannut, niin tekijällä on usein kaikkein vähiten mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan (ja toimeentuloaan) ja siksi olen enimmäkseen huolestunut siitä.
Putkinäköisyydestä ja sen puutteesta ottaisin esimerkin, että periaatteessa minulla ei olisi tekijänä mitään sitä vastaan että kansalaispalkka korvaisi tekijänoikeusmaksut. Sillä tämäkin asian saisi ratkaistua, mutta tämä ajatus tuskin toteutuu ihan lähiaikoina. Harva taiteilija hamuaa miljuunia, kyllä se tekeminen ja sen edellytysten turvaaminen on päällimmäisenä mielessä
-
Jeps. Putkiaivoisuus-kommenttini ei ollut sinuun, Reima, kohdistunut, vaan byrokratiaan - sen ilmaisin varsin huonosti. Sillä tarkoitin sitä miten esim. uuden tekijänoikeuslain kohdalla ollaan uuden ongelman kohdalla pitäydytty vanhoissa asetelmissa ja ratkaisumalleissa - toisaalta totesin, että lain olemukseen ehkä liittyykin tietty konservatiivisuus. Sama konservatiivisuus ei saisi kuitenkaan leimata eduskunnan pohdintaa tai toisaalta tuotantoyhtiöiden viisareita.
Netin vertaisverkot toteuttivat nopeammin ja "tehokkaammin" sen mitä mediayhtiöt ovat suunnitelleet jo vuosikaudet - kuluttajien yksilölliset "ostovalinnat" virtuaalisesti. Netti on kaikkinensa aikamoinen pommi, jonka infrastruktuuria ja olemusta kukaan ei pysty hallitsemaan - ja jonka suhteen tekijänoikeusrikkomukset ovat rivikäyttäjien kohdalla aika hämärtyneitä - pitkälti sen johdosta, että netissä voi "julkaista" tai pitää julkisesti esillä materiaalia ilman että sitä tarvitsee kaupallisesti julkaista, kuten esim. lehteä - jos joku vaikka on skannannut jostakin painotuotteesta sivun - saattaa sen nähdä kaksi ihmistä, tai sen saattaa ladata koneelleen miljoona tyyppiä. ( no okei, menee offtopic -jaaritteluksi kai, en ihan tiedä kuinka keskeinen elementti tälle threadille on muinoinen netissä julkaistu versio aakkos- tintistä).
Mutta tuohon Tinttiin palatakseni, minun arvoni eivät lieneet sen rappiollisempia kuin useiden tähän ketjuun vastanneiden, jotka olivat luvatta verkossa julkaistua Tinttiä tutkailleet - joku jopa printannut itselleen...
Tekijänoikeuksien siirtyminen perikunnalle on aika kyseenalainen käytäntö: samalla tavalla kuin suvun musta lammas voi ryypätä parissa kuukaudessa isävainaansa viisikymmenvuotisen työuran myötä sivuunpistetyt säästöt, voi vanhempiensa sieluntuotteita ymmärtämätön tampio skalpeerata muutaman dollarin tähden heidän periaatteensa. Mutta sellainen on kulttuurimme.
Corbis-yhtiö, joka vahtii asiakkaidensa lisenssi -ja oikeusasioita, esim. liittyen tunnettujen henkilöiden kuvien käyttöön, on myynyt esim. Einsteinin kuvan käyttöoikeuden kielipuhdistimen mainostukseen. Sinänsä ehkä huvittavaa, muttei välttämättä niin mieltäylentävää - E:n tasoiset ikonit joutuvat tietysti kärsimään kuvallisesta pompotuksesta suuntaan ja toiseen rasittavuuteen asti.
Tuossa meneekin yksi tekijänoikeudellisesti kiistanalainen juttu - missä menee raja kuinka pitkälle saa käyttää "kulttuuria kommentoivassa" muodossa aku ankkaa tai tinttiä.
Jos Jeffrey Brown tekee Wolverine-lehden ja myy sitä ihmisille parodiana - onko kyse tunnetun hahmon maineella ratsastamisesta vai nerokkaasta postmodernista peilailusta.
jos fani saattaa loppuun Tintti-albumin, onko kyse vilpittömästä missiosta vai esikuvansa arvontavoittelusta, ja taiteellisesta turmeluksesta?
jos kustantaja kauppaa keskeneräistä tuotetta valmiina, onko se tärkeä kulttuuriperinnön vaalija vai rahaan mieltynyt ahmatti?
---
Minäkin olen pohdiskellut aika sosialistisia ratkaisuja taiteilijan toimeentuloon liittyen, ja myönnän kyllä, että aiemmat heittoni ovat olleet naiivin idealistisia - tarkoitukseni on ollut nimenomaan korostaa tekijän oikeuksien omiin töihinsä olevan keskeinen - toisaalta mitä siinä mukisemaan jos taiteilijat selvässä ymmärryksen tilassa omat oikeutensa siirtävät tuotantoyhtiölle, uhrilahjana mahdollisuudelleen julkiseen levitykseen ja toimeentuloon. Poliittisesti sitä rakenteellista järjestelmää sopii mielestäni miettiä ja kyseenalaistaa.
-
Luulin yleisesti olevan tiedossa, että Hergé on itse sanonut ja toivonut ettei kukaan jatkaisi Tinttiä hänen kuoltuaan.
Se on kyllä tuttua, mutta Wikipedian mukaan Hergé kuoli pitkäaikaisen sairauden musertamana, kuten tavataan sanoa. Ehtikö hän ottaa mitään kantaa Aakkostaiteen kohtaloon vai mahtoikohan peräti luulla ehtivänsä saada sen itse valmiiksi.
Jos nyt itseään ajattelee samassa tilanteessa - vaikka tietenkin näin (toivottavasti) viitisenkymmentä vuotta etuajassa asia voi ajatella eri tavalla kuin oikeasti - niin tulisi mieleen, että keskeneräisen työnsä voisi haluta testamentata jollekin "luotetulle miehelle", ettei se täysin hukkaan menisi.
En kyllä tiedä sopivatko Tolkien & Poika myöskään mitään etukäteen isän tuotosten julkaisusta postuumisti.
-
Ei tullut kuin äärimmäisen paha mieli luettuani tuon virallisen keskeneräisen version ja samaan aikaan moni on kehunut piraattiversion erinomaista tarinan päätöstä ...
Olenkohan nyt miten suuri rikollinen jos kysyn, että löytyykö jotain kautta luettavaksi tuo suomennettu "piraattiversio" tuosta Aakkostaiteesta ? Ja turha vastata että Googlella löytyy, kun ei löytynyt (ainakaan minun taidoillani) :'(
Ei muuten mutta fanina tarinan keskeneräisyys Ä-R-S-Y-T-T-Ä-Ä.
-
Olenkohan nyt miten suuri rikollinen jos kysyn, että löytyykö jotain kautta luettavaksi tuo suomennettu "piraattiversio" tuosta Aakkostaiteesta ?
Ei suomeksi mutta englanniksi kyllä, ja ranskaksi sitäkin helpommin. Elikkäs "Tintin and Alph-Art."
Sanottava kyllä on, että eittämättä venytetty tuo loppu on, ja hiukan morbidikin. Kohtuuhyvää jälkeä kyllä näin fanityöksi.
-
Aakkostaiteesta ? Ja turha vastata että Googlella löytyy, kun ei löytynyt (ainakaan minun taidoillani) :'(
Sanon jo liikaakin kun sanon, että kirjoita hakuun "unknown tintin".
Minua piraattiversiossa ärsyttää sen kömpelyys. :P
Timo
-
Rahastusta tai ei, Tintti ja Aakkostaide oli ykkösenä käännetyn kaunokirjallisuuden sarjassa Mitä Suomi lukee -listalla.
Helmikuussa Tintin luonnokset pitivät tiukasti takanaan mm. Dan Brownin Monaliisakoodin kuvitetun laitoksen.
-
Lainasin Tintti ja aakkostaiteen kirjastosta. Se on mielestäni ehkä yksi parhaimmista Tinttialbumeista. Se viimeinen ruutu oli kyllä vähän liian legendaarinen, kun Tintti muuttuu patsaaksi ja lopettaa seikkailunsa. Onkohan se ruutu tehty Hergen kuoleman jälkeen?
-
Se viimeinen ruutu oli kyllä vähän liian legendaarinen, kun Tintti muuttuu patsaaksi ja lopettaa seikkailunsa. Onkohan se ruutu tehty Hergen kuoleman jälkeen?
Minunkin oli vaikea uskoa, että tuo ruutu todellakin on se viimeinen, sen verran elämää suuremmaksi "viimeiseksi ruuduksi" se jäi. Mutta uskottava se kai on! Kaunista, että tarina jättää lukijan klassisen "kiipeli-ratkaisu-kiipeli"-juonen jännittävimpään kohtaan. Tintti jää siis ikuisiksi ajoiksi kiipeliin, todellisuuden ulkopuolelle, aika-avaruuteen jossa hän on aina 15-v. ja seikkailu on aina kesken...Täydellinen lopetus!
Itse olen onnellinen, että sain kirjan lukea. Se avaa aivan uuden ikkunan Hergen luomistekniikkaan. Kovin kiinnostava tarina ei itsessään ollut, ja näin 2000-luvulla varsin vanhahtavakin.
Maatajärkyttävimmät osiot lienevät ne, jossa Tintti puhuu ainakin 2 lausetta sen sihteerin kanssa - siis ensimmäistä kertaa Tinttimaailmassa on "oikea" (nuori) nainen jolla on rooli ja joka puhuu??? Voiko tämä olla totta??? Ja älkää yrittäkö mitään Haijärvi-juttuja, puhun "oikeasta" Tinttimaailmasta.
Siis historiallisena todistusaineistona ehdottomasti julkaisun ansaitseva - ja mitäänhän ei ole pakko ostaa jollei itse halua. Mitkään piraattihässäkät eivät minua kiinnosta - jos se ei ole Hergen, niin se ei ole oikea Tintti eikä näinollen auta minua saamaan seliville, miten Tintille OIKEASTI käy...
Alkuperäinen Ranskaversio oli muuten vimmatun vaikea lukea kaksioisaisuutensa takia, toivottavasti Suomilaitos on järjellisempi!
Hergehän kielsi vimmatusti jatkotintteilyt, ja tähän asti vaimo & tämän uusi mies ovatkin toivetta kunnioittaneet. Tiukkana he ovat olleet myös oheistuotteiden laatu- ja lupa-asioissa, kaikki Tintti-tavara on A-luokan luxusmerchandisea. Mutta kun he vielä pari vuotta seuraavat, miten Asterixin runnotulla ruumiilla rahastetaan massoja, niin voi siinä mielipide vaihtua.
-
aika-avaruuteen jossa hän on aina 15-v. ja seikkailu on aina kesken...Täydellinen lopetus!
Tuo ikäarvio, vaikka saman Hergekin itse antoi, on aina kiusannut minua. Tinttihän ajaa autoa ja vaikka mitä kulkupelejä, ja jos hän on nuhteeton lainkuuliainen partiolainen, ei hän voisi ilman ajokorttia missään tapauksessa autoa kuljettaa.
Timo
-
Herzee ei kerma kaikkiaan osannut kirjoittaa oikeita naishahmoja. Bianca Castafiore on silkka pilakuva, ja toinen esimerkki löytyy Veikko, Tette ja Jykke-albumeista, ks. Veikon ja Teten äidin "roolia".
Tintistä seksuaalisena olentona - jaa... Katsokaa miten Tintin etumus on piirretty...
-
Tintistä seksuaalisena olentona - jaa... Katsokaa miten Tintin etumus on piirretty...
Joo, kyllä Herge on klassinen esimerkki äärikatolisuuden katalasta vaikutuksesta ihmisen ihmissuhde-elämään - jos ihminen menee naimisiin siksi, että luottopappi sanoo, ja sen ihmisen kanssa, jonka pappi valitsee, niin eihän sillä hyvin mene - eikä mennytkään...
(Vrt. myös Craig Thompson, Joe Matt ja Chester Brown, oliko ne nyt sitten katolisia vai muuten vaan superäärikristityistä perheistä mutta aika masentavaa jälkeä...)
-
Joo, kyllä Herge on klassinen esimerkki äärikatolisuuden katalasta vaikutuksesta ihmisen ihmissuhde-elämään
Ilmeisesti Meehikon suunnalla ei olla ainakaan ihan äärikatolisia kun Hernandezin veljekset ovat osanneet kuvata naishahmoja vallan mainiosti. Niin, USAn latinalaisiahan he ovat, mutta epäilemättä katolisesta ympäristöstä.
Timo
-
Joo, kyllä Herge on klassinen esimerkki äärikatolisuuden katalasta vaikutuksesta ihmisen ihmissuhde-elämään - jos ihminen menee naimisiin siksi, että luottopappi sanoo, ja sen ihmisen kanssa, jonka pappi valitsee, niin eihän sillä hyvin mene - eikä mennytkään...
(Vrt. myös Craig Thompson, Joe Matt ja Chester Brown, oliko ne nyt sitten katolisia vai muuten vaan superäärikristityistä perheistä mutta aika masentavaa jälkeä...)
Muistaakseni Thompson ja Brown eivät ole katolisia. Tintin alkuperäinen ideahan oli salakavalasti ujuttaa katoliset partioarvot pienten sydämiin, mutta jo ennen tinttidokumenttia itsellekin tuli aikanaan tunne siitä että Hergen oma vakaumus ei ollut enää niin ehdoton.
Alunperin Herge oli äärikatolinen, myöhemmin katolinen. Tässä on iso ero. Hernandezin pojat ja eräs F.Miller kun myös ovat katolisia.
Se mikä tekee tintin seikkailuista niin salakavalia on että katolilaisuus ei näy kuin arvotasolla, kun taas varsinkin alkupään tinteissä tarinan pahojen tyyppien etniset ja uskonnolliset taustat alleviivataan.
Puutteistaan huolimatta sarja on seikkailusarjakuvan aatelia ja Aakkostaide tulisi pitää sinä mikä se on: raakile, aihio, keskeneräinen työ.
-
TSEKATKAA:http://www.unknowntintin.cjb.net/
-
Aakkostaide on raakile, mutta siinä on oma, tavattoman mielenkiintoinen särmänsä. Miten tarina olisi jatkunut? Olisiko siinä tapahtunut jotain mullistavaa? Tintin muuttuminen patsaaksi on tietty jo itsessään mullistavaa, mutta tuskinpa pojun olisi ollut tarkoitus jäädä sellaiseksi. ;D Toisaalta, siinäpä vasta lopetus! Tintti oltaisiin jätetty jonnekin muistopatsaaksi, jonne Tintin tuttavat toisivat hautajaiskukkia. R.I.P nuori lehtimies.
Luin Aakkostaiteen joskus pari vuotta sitten ja pidin tarinasta, vaikka keskeneräinen olikin, paljon. Juttu vaikutti alkumetreiltäkin lähtien paljon paremmalta kuin viimeisimmät Tintit Picarot ja Lento 714 (joka oli huonoin koko sarjasta vaikka alku olikin parhautta). Vaikka tiedä nyt häntä, jos Hergé olisi kuitenkin lähtenyt viime metreillä muuttamaan nykyistä käsistä.
Aakkostaiteet, kaikessa epätäydellisyydessään ja keskeneräisyydessään, on kiinnostava tilaisuus nähdä miten Hergé työsti tarinoitaan ja hieno teos.
-
Tuli pitkästä aikaa luettua tämä orkkisversio jonka jälkeen kävi mielessä etsiskellä fanien tekemiä loppuratkaisuja ja muita tietoja. En ollut tietoinen Rodierin tekemästä versiosta ja kyllähän se piti lukaista kun helpolla löytyi.
Pari pikkuasiaa kuitenkin jäi häiritsemään; kun Tintti vapautetaan patsastahnasta, ainut ase jää kapteenille ja pahikset juoksevat ovesta ulos. Hetken päästä he haluavat takaisin, oven eteen onkin ilmestynyt lankku. Ulos päästessään aseitakin taas löytyy. Pari lisäruutua olisi tarvittu, nyt tarina töksähteli tuossa kohdin pahasti.
Myös piirrosjäljen kömpelyys paikoitellen vähän tökki, mm. Castafioren nenä tuntui olleen vaikea piirtää samanlaiseksi ruudusta toiseen.
Näistä huolimatta pidin seikkailusta kovasti, harmi että julklaisulupaa ei tullut. Alkuperäinen kässäri kyllä ansaitsisi tulla julkaistuksi ihan kunnollisena, puhtaaksipiirrettynä ja painettuna sarjiksenakin.
-
;D Toisaalta, siinäpä vasta lopetus! Tintti oltaisiin jätetty jonnekin muistopatsaaksi, jonne Tintin tuttavat toisivat hautajaiskukkia. R.I.P nuori lehtimies.
Hah hah. Totta. Ja uskoisin, että Hergé ihan tietoisesti tämänkin symboliikan on tajunnut.
Näistä huolimatta pidin seikkailusta kovasti, harmi että julklaisulupaa ei tullut. Alkuperäinen kässäri kyllä ansaitsisi tulla julkaistuksi ihan kunnollisena, puhtaaksipiirrettynä ja painettuna sarjiksenakin.
Bob de Moor taisi joskus halukkuutensakin ilmaista näiden postuumien Tinttien tekemiseen. Lupaa ei sitten vain herunut. Leskikö se oli tiukkana?
-
Vai lesken uusi mies?
-
Vai lesken uusi mies?
Saattoi olla, Outin viestissä näin ainakin todettiin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5502.msg101482.html#msg101482).
Olisi hirvittävää, jos Tintille kävisi samoin kuin Asterixille - siinä mielessä ymmärrän kyllä pelon "brändin" puolesta. Mutta Hergéltä keskenjääneet työt olisi hienoa viedä loppuun, enemmän se olisi kunnianosoitus kuin kuolleen hevosen piiskaamista.
-
Asterixin tason tuhosi albumisarjan alkuperäinen tekijä (toinen niistä), Tintin kohdalla näin ei voi enää tapahtua.
Lokakuussa ilmestyy Conradin ja Ferrin toinen Asterix. Annan vasta sen jälkeen lopullisen tuomioni. Herrojen esikoisalbbu ei ollut kovin onnistunut.
-
Hergén tahto oli ettei Tinttiä jatketa.
Studio jatkoi toimintaa vuoteen 1986, siis useamman vuoden Hergén kuoleman jälkeen. Noina vuosina työstettiin Kuikat ja Vilit julkaisukuntoon. Osa studioiden työntekijöistä olisi halunnut jatkaa toimintaa, vaikkapa Tinttejä tekemällä. Kukapa vakituisesta, pitkäaikaisesta työstä noin vain haluaisi luopua.
Leski Fanny alkoi seurustella Nick Rodwellin kanssa samana vuonna 1986. Naimisiin pari meni 1993. Kiistat "Tintin perinnöstä" alkoivat 1997. Leski toteutti miehensä tahdon, uudella miesystävällä tuskin oli sananvaltaa vielä 1986.
-
Jostain muistelisin lukeneeni että Fanny aluksi antoi Hergen pitkäaikaiselle työtoverille Bob Demoorelle luvan viimeistellä Aakkostaide normaaliksi albumiksi. Valitettavasti Fanny kuitenkin perui tuon luvan myöhemmin...
-
Ymmärtääkseni ja tietääkseni albumin loppuunviemistä tosiaankin suunniteltiin jossain vaiheessa ihan vakavasti, kunnes huomattiin, että käsikirjoitus ei olekaan loppuun asti tehty. Jää liikaa auki. Epäilemättä tuo olis tehty, jos koko tarina olis ollu kasassa edes synopsiksen tasolla. Harmi harmi...
Timo