Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Strippi- ja sanomalehtisarjakuvat => : Justus 22.01.2006 klo 13:19:21
-
Itkin tuolla palaute-osiossa että voisi olla oma osio amerikkalaisille sarjakuville... Olen nimittäin tässä viimeaikoina ihan tietoisesti hankkinut ja lukenut amerikkalaista sarjakuvaa. Ja muutakin, vertailuksi. Muppeloa ja Mämmilää.
Olen lukenut noita vanhoja albumeita ja Tähtipokkareita. Suurin osa Tähtipokkareista on Karvista, mutta on alkupäässä muitakin. Esimerkiksi Hi & Lois (Liisa ja Lasse) ja Lätsä. Masi on vanha tuttavuus. Yhteistä näille stripeille on se, että ne ovat (minusta) typeriä ja tylsiä. Jossain Lätsässä on kaksi samaa vitsiä jota toistetaan vuodesta toiseen. Pulterin ensimmäiset ovat aika tylsiä mutta tylsyyden huipentuman vie kyllä Liisa ja Lasse joka on Masin spin off tai jotain. Masi, Liisa ja Lasse oli joku sarjakuva aikoinaan. Tenavat ovat myös tylsyyden ylistys. Ei se Karvinenkaan nyt niin loistava ole pitemmän päälle. Masi on myös aika mölli. Se toistaa samaa kaavaa. Siinä on vähän enemmän hahmoja, mutta silti se on aika tylsä.
Hyviä jenkkisarjakuvia on, mm. Robottimies, Dilbert, Harhama, Piranha Club ja Lassi ja Leevikin. Nettisarjakuvista Red Meat ja Sexy Losers ovat mahtavia. Carl Barksin tuotanto tietysti on omaa luokkaansa. Marjaana Tulosmaa kyllä tietää mistä meillä pidetään. Ihme ettei VSOP menestynyt vaikka siinä oli samoja sarjoja kuin Huba-sarjoissa. Hubaa tuli monta numeroa, ilmestyykö se vielä? Ei taida, mikäs sen tappoi? A. Alanen oli sielläkin töissä.
Jenkeistä löytyy hyviä että kakkoja sarjakuvia. Kumma kyllä, nuo tylsät ovat kyllä suosituimpia. Bushia äänestävät pitävät varmaan noista maseista...
-
Jos oikein muistan, Tähtipokkarit sisälsivät sanomalehtisarjoja. Kun sarjaa jatketaan vuosi toisensa jälkeen, siinä on yhä kasvavampi mahdollisuus että sarja kalkkiutuu. Sarjan halutaan olevan samanlainen vuodesta toiseen, mikä yleensä tulkitaan siten että halutaan että vitsit ovat samanlaisia. Eikä samaa vitsiä voi kertoa kovin monella eri tavalla, ennenkuin siitä tulee tylsää. Harald Hirmuinen, Masi ja Karvinen ovat kaikki yhtä tylsiä. Niitä kaikkia myös yhdistää se tosiasia että niissä on yksi päähenkilö, joka on aika pitkälle kulutettu loppuun.
Piranha Club alkoi Hanneksena, mutta Hannes joutui omassa sarjassaan sivuosaan, mikä on oikeastaan aika hyvä juttu. Klubissa kun on paljon enemmän ihmisiä - ja näin ollen, tarinoita - kuin Hanneksessa olisi. Näin stripeissä on suurempi mahdollisuus vaihteluun. Ei tarvitse aina kertoa Simosta, vaan myös lakimiehistä, lääkäreistä ja tietenkin Klubin kokouksista. Lukija ei oleta saavansa lukeva juuri Simosta. Ja sarja pysyy tuoreena.
Robottimieshän on aika pitkälti kolme sarjaa. Jos oikein muistan, niin sarja alkoi perhedraamaana, sitten Robo muutti kämppiksen luo, ja sitten Robo katosi ja kämppis jäi - vai muistanko väärin? Ensin muutettiin tapahtumaympäristö, ja sitten päähenkilö.
Ja Barksillahan oli se etu että Akua ei oltu määritelty kovin tarkkaa, ja kymmeneen sivuun saa huomattavasti enemmän vaihtelua kuin kolmeen ruutuun..
Luulen että Huba-sarjat ilmestyy vielä Ruotsissa. Valistunut arvaus olisi että VSOP oli yhteispainatusta ruotsalaisen huban kanssa. Voin olla vaikka kuinka väärässä.
-
Otsikon kysymykseen tuntuu sisältyvän mielipide että eurooppalaisista ja itämaisista sarjakuvista osa ei ole tylsiä. Kai niitä tylsiä sarjiksia julkaistaan ihan mantereella kuin mantereella? Enkä oo edes kovin vakuuttunut että Amerikassa suurempi prosentti sarjiksista olisi tylsiä kuin vaikka Japanissa.
Mitenkään siis puolustelematta Justuksen mainitsemia sarjoja.
-
<snip>
Jossain Lätsässä on kaksi samaa vitsiä jota toistetaan vuodesta toiseen.
Eikös Lätsä oli peribrittiläinen sarjakuva?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lätsä
Tenavat ovat myös tylsyyden ylistys. Ei se Karvinenkaan nyt niin loistava ole pitemmän päälle.
Onko Karvinen on sinusta parempi kuin Tenavat? Jaa-ha.
-
Muistelen että VSOP oli tanskalaisten kanssa yhteispainatus.
Kyllä vaan ja Tanskankin kumppani päätti kuulemma lopettaa Semicin kanssa VSOPin (tyhmä nimi) vai onko Semic tanskalainen? Egmont siis nykyään?
Robotman (http://www.toonopedia.com/robotman.htm) alkoi 1984, oheistuotekampanjan ympärille. Oheistuotekampanja ei menestynyt ja Monty (http://www.toonopedia.com/monty.htm) tuli mukaan 1993. Jossain välissä sarja muutti nimekseen Robotman & Monty. Ja Robotmanin poistuttua sarjasta 2001 siitä tuli pelkkä Monty.
Monty oli, ainakin ensimmäisen Huba-lehden mukaan, perheen vanhin poika (Jari) joka muutti pois kotoa ja sittemmin varasti shown ja Robottimies lähti sarjasta. Mukaanhan tuli alien ja Montyn ihmeellinen hippityttöystävä. Minulla on ne kaksi Robottimies-pokkaria (leveää mallia) jossa Robottimies tulee maahan ja sarja alkaa. Siksi oli kummallista nähdä Monty netissä kun oli tottunut Robottimiehen perheen lemmikkinä. Hubassa on muuten tuo pokkareiden perhe-elämästä siirtyminen Montyksi.
Piranha Club oli Ernie ja sitten, kuten usein tapahtuu sarjoissa, sivuhenkilö varastaa shown ja sarjasta tuli Piraija-Klubi. Muita varkauksia on Hemmo Paskiainen joka alkoi Hemmon, Lökan ja Stegun sarjana ja Armas sooloili taustalla mutta pikkuhiljaa asetelma muuttui ja Armas Paskanderista tuli HP:n päähenkilö. Simpsoneissakin Homer on varastanut aika lailla Bartilta sarjaa.
Tiesittekö, mitä minä en tiennyt, että M. Tulosmaa onkin Marjaana Tulosmaa. Se ilmeni siitä ensimmäisestä Huba-lehdestä. Luulin jopa jossain vaiheessa että hän on legendaarinen Suomen Madin the M. Ja muutenkin mies. Mad on myös aika tylsä, mutta on lisäsi jonkun verran seksiä. 80-luvun Madissa saattoi olla teksti "ei rahtuakaan PORNOA TÄSSÄ NUMEROSSA". Se oli ainoa viittaus pornoon siihen asti. Nykyisin Suomen Mad on jo lopetettu mutta ostin pari vuotta sitten uuden ja se oli kuin light-Myrkky.
Miksi M. Tulosmaa piilottelee? Mitä häpeämistä on naisena ja sarjakuvan ystävänä olemisena? Muistakaapa Lisa Myhreä, Soile Kaukorantaa, Tove Janssonia ja onhan heitä, onneksi.
-
Eikös Lätsä oli peribrittiläinen sarjakuva?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lätsä
Taitaa olla, ei ole koskaan kiinnostanut niin että olisin ottanut selvää - mutta en kyllä ymmärrä miten niin tyhmä sarja voi olla suosittu. Lätsä on baarissa ja tulee kotiin, Flora lyö ja Lätsä lentää katuun. Sarjassa ei tapahdu muuta. Silti se on, kiitos Wikipedian, jatkunut vuodesta 1957. Kuten sanottiinkin tuolla alussa, ei amerikkalaisuus ole tylsyyden ehto. Minusta B. Virtanen ja Mika Mokanen ovat myös hyvin tylsiä.
Onko Karvinen on sinusta parempi kuin Tenavat? Jaa-ha.
On... Karvinen ei ole ihan niin Jeesuksen piilomainontaa kuin Tenavat. Anteeksi, olen ateisti. Tenavat on myös liian kiltti minun makuuni. Tenavat on toki paremmin piirretty kuin Karvinen, mutta tässä tapauksessa se ei ratkaise.
-
mutta en kyllä ymmärrä miten niin tyhmä sarja voi olla suosittu. Lätsä on baarissa ja tulee kotiin, Flora lyö ja Lätsä lentää katuun. Sarjassa ei tapahdu muuta.
Jos näyttää Lätsän stripin ahkeralle kapakan kuluttujalle joka on yli 30, tulee usein vastaus: Ihan kuin meillä. Englannissa pubikulttuuri ja Lätsä kulkevat käsi kädessä. Ns. työväenluokan huumoria.
-
Jos näyttää Lätsän stripin ahkeralle kapakan kuluttujalle joka on yli 30, tulee usein vastaus: Ihan kuin meillä. Englannissa pubikulttuuri ja Lätsä kulkevat käsi kädessä. Ns. työväenluokan huumoria.
Samaan kaavaan perustuu B.Virtasen suosio Suomessa.
-
Mä en koskaan ole huomannut Tenavissa mitään uskonnosta, miinus Suuri Kurpitsa.
-
Jos näyttää Lätsän stripin ahkeralle kapakan kuluttujalle joka on yli 30, tulee usein vastaus: Ihan kuin meillä. Englannissa pubikulttuuri ja Lätsä kulkevat käsi kädessä. Ns. työväenluokan huumoria.
Niin mutta kun se ei tee siitä edes parodiaa tai ole itseironinen kuten britcom parhaimmillaan. Sarjassa ei edes mainita mistä se on kotoisin. (Ei mistään!)
Otetaanpa esimerkiksi Turk & DeGrootin Clifton. Eversti Clifton on peribritti herrasmies, joka sanoo Heavens! jos kello viiden tee uhkaa jäädä juomatta. Kun Clifton auttaa etevää rikollista pakenemaan vankilasta, hän laittaa jouduttuaan vartijoiden saartamaksi nauhurista soimaan God save the Queen ja vartijat jäävät asentoon seisomaan tekemään kunniaa kappaleen ajaksi. Clifton ja autettava tukkivat korvansa. "Harmillista, he saavat nyt kahden minuutin etumatkan". Cliftonin isän auto varastetaan ja Clifton laskee "barbaarisella metrijärjestelmällä" koska auto on varastettu "brittiläisen nurmikon" tallaantumisen jälkeisestä noususta. Koska auto on vanha ja arvokas (brittiläinen tietysti), sen varkaat ovat brittiherrasmiehiä ja koska auto varastettiin vähän ennen kello viittä, he eivät voi olla kaukana koska herrasmiehen tulee juoda kello viiden tee jossain julkisessa paikassa.
Tälläistä on hyvä sarjakuva. Ei itseään toistavaa kankeasti piirrettyä strippiä. Lassin ja Leevin piirtäjä Watterson oli rohkea (tai itsepäinen) ja se on menestynyt ilman oheiskrääsää ja piirrettyjä. Sarja on nyt lopetettu, ja sen piirtämisen aikoina oli pitkiä luovia taukoja.
-
Taitaa olla, ei ole koskaan kiinnostanut niin että olisin ottanut selvää - mutta en kyllä ymmärrä miten niin tyhmä sarja voi olla suosittu. <snip>
Täh? Mutta eihän Lätsää voi lukea ruutuakaan tajuamatta, että se on brittiläinen. Pubit, kyyhkyslakan pito, tiiliset rivitalot jne.
Clifton on minustakin loistava sarjakuva. Veljeni kanssa toistamme vieläkin usein sanontaa "minä ja jätkät".
-
Niin mutta kun se ei tee siitä edes parodiaa tai ole itseironinen kuten britcom parhaimmillaan. Sarjassa ei edes mainita mistä se on kotoisin. (Ei mistään!)
Otetaanpa esimerkiksi Turk & DeGrootin Clifton.
Joo mutta eikös Lätsä ole oikeasti brittiläinen. Clifton taas belgialaisten tekemää rasisitista pilaa englantilaisista.
-
Niin mutta kun se ei tee siitä edes parodiaa tai ole itseironinen kuten britcom parhaimmillaan. Sarjassa ei edes mainita mistä se on kotoisin. (Ei mistään!)
Olen huomannut että muutamat sarjat ja niiden vitsit ovat saaneet tarkoituksensa vasta kun itselle on tullut lisää ikää. Näin on käynyt myös Lätsän kohdalla.Samoin natiaisena menivät kaikki hyvät sanaleikit ja monen enlanninkielisen sarjan heitot yli hilseen, koska en tiennyt vitsien taustoja tai maan entistä ja nykyistä kulttuuria.
-
Tenavat on toki paremmin piirretty kuin Karvinen, mutta tässä tapauksessa se ei ratkaise.
Tenavista en ole pitänyt vuosikymmeniin ja tunsin varmaan 80-luvun puolivälistä Schulzin puolesta myötähäpeää sarjan huonoudesta. Mutta muistelen kyllä muksuna 70-luvulla lainailleeni aika ahkerasti Tapiolan kirjastosta (silloin kun se sijaitsi vielä siinä Sokeripalan ja Heikintorin välissä tokassa kerroksessa) paljonkin noita Tenavat -taskukirjoja jotka ainakin silloin olivat mukavaa luttavaa. Olivat herran wanhempaa tuotantoa ajalta jolloin vielä juttu kulki ja käsi ei vapissut.
Karvisesta sitten täytyy sanoa että se ei ole IKINÄ onnistnut olemaan mitään muuta kuin kammottavaa soopaa, noin niinkuin pahempia kirosanoja ja vulgariteettejä välttääkseni näin kaikenikäisille avoimella foorumilla.
Eli Tenavat pesee kuitenkin Karvisen noin 100-0 kaikilla tasoilla. Jopa ne loppuaikojen Tenavat klaaraavat homman kotiin Karviseen nähden 6-0.
Mutta joo, suurin osa jenkkien strippisarjakuvista on syndikoinnin takia niin hampaattomaksi karsittua potaskaa ettei voi oikeasti miellyttää kuin valiumia napsivia kotiäitejä. Frank Chon Liberty Meadows (suom. Turvatarha) lehtien kirjepalstalta oli mielenkiintoista lukaista tämän turhautumisesta sarjissyndikaatteihin. Turhautuminen taiteilijanvapauden kadottua kasvoi niin suureksi että mies lopetti sarjan piirtämisen sanomalehtiin, mutta eipä se ole pitkään aikaan lehtenäkään ilmestynyt kun kaiketi Marvelilta ja kansien tekemisestä saa enempi fyrkkaa taskuun helpommalla kuin omaa strippiä tekemällä (näin asiaa mitenkään tuomitsematta).
PVP:n (www.pvponline.com) Scott Kurtz pisti muuten taannoin omia kapuloita syndikoinnin rattaisiin tarjoamalla omaa sarjaansa ilmaiseksi siitä kiinnostuneille sanomalehdille. Jos PVP:hen ei ole vielä tutustunut niin suosittelen lämpimästi. Kyseessä on peli-/populaarikulttuuria osuvasti nälvivä strippi joka vaan toimii erittäin hyvin. Tosin juuri nyt pyörivä juonikuvio ei ole erityisen ihmeellinen, tai se on oikeastaan luvattoman heikko...
-
Täh? Mutta eihän Lätsää voi lukea ruutuakaan tajuamatta, että se on brittiläinen. Pubit, kyyhkyslakan pito, tiiliset rivitalot jne.
Clifton on minustakin loistava sarjakuva. Veljeni kanssa toistamme vieläkin usein sanontaa "minä ja jätkät".
Tarkoitinkin, etten ole koskaan ajatellut että minkä maalainen se on. Ihan sama vaikka olisi ruotsalainen. Varmaan huomaakin.
Ketjussa mainittiin myös Cliftonin rasistisuudesta. Rasismi on sortoa, puolustuskyvytöntä sorretaan. Britit sortavat aika lailla saksalaisia ja ranskalaisia, suomalaiset pilkkaavat ruotsalaisia ja päinvastoin. Piirka Kellivoite oli norjalainen parodia suomalaisesta ja samalla logiikalla Clifton on rasistinen. Asterix on täynnä kansalliisia kulttuuripiloja. Huumori on aina loukkaavaa, halusi tai ei. Kansalliset kulttuuritaipumukset eivät muuten pidä paikkaansa. Asiasta tehtiin tutkimus ja ilmeni, että kansalaiset ovat omaa kansaansa kohtaan kovempia. Kaikki suomalaiset eivät ole juroja ja hiljaisia, eivätkä saksalaiset säännöllisiä ja britit kyynisiä. Ne ovat pitkälti keksittyjä mielikuvia, kuten sukupuoliin kohdistuvat asiat (naiset pelkäävät hiiriä ja ajavat huonosti autoa, mies ei itke)
Minä muuten olen 31-vuotias perheenisä ja lapseni kyllä pitävät Lätsästä. Itsekin pidin siitä enemmän lapsena, mutta en nykyisin kun on kokemusta muistakin sarjakuvista. Ettei nyt joku teininä pidä kun täällä sellaista vihjaillaan.
-
Itkin tuolla palaute-osiossa että voisi olla oma osio amerikkalaisille sarjakuville... Olen nimittäin tässä viimeaikoina ihan tietoisesti hankkinut ja lukenut amerikkalaista sarjakuvaa. Ja muutakin, vertailuksi. Muppeloa ja Mämmilää.
Olen lukenut noita vanhoja albumeita ja Tähtipokkareita. Suurin osa Tähtipokkareista on Karvista, mutta on alkupäässä muitakin. Esimerkiksi Hi & Lois (Liisa ja Lasse) ja Lätsä. Masi on vanha tuttavuus. Yhteistä näille stripeille on se, että ne ovat (minusta) typeriä ja tylsiä. Jossain Lätsässä on kaksi samaa vitsiä jota toistetaan vuodesta toiseen. Pulterin ensimmäiset ovat aika tylsiä mutta tylsyyden huipentuman vie kyllä Liisa ja Lasse joka on Masin spin off tai jotain. Masi, Liisa ja Lasse oli joku sarjakuva aikoinaan. Tenavat ovat myös tylsyyden ylistys. Ei se Karvinenkaan nyt niin loistava ole pitemmän päälle. Masi on myös aika mölli. Se toistaa samaa kaavaa. Siinä on vähän enemmän hahmoja, mutta silti se on aika tylsä.
Hyviä jenkkisarjakuvia on, mm. Robottimies, Dilbert, Harhama, Piranha Club ja Lassi ja Leevikin. Nettisarjakuvista Red Meat ja Sexy Losers ovat mahtavia. Carl Barksin tuotanto tietysti on omaa luokkaansa. Marjaana Tulosmaa kyllä tietää mistä meillä pidetään. Ihme ettei VSOP menestynyt vaikka siinä oli samoja sarjoja kuin Huba-sarjoissa. Hubaa tuli monta numeroa, ilmestyykö se vielä? Ei taida, mikäs sen tappoi? A. Alanen oli sielläkin töissä.
Jenkeistä löytyy hyviä että kakkoja sarjakuvia. Kumma kyllä, nuo tylsät ovat kyllä suosituimpia. Bushia äänestävät pitävät varmaan noista maseista...
Olen ihmetellyt itsekseni että miksi täällä on oma osionsa eurooppalaisille sarjakuville. Olen nimittäin tässä viimeaikoina ihan tietoisesti hankkinut ja lukenut eurooppalaista sarjakuvaa.
Olen lukenut noita vanhoja albumeita sekä Jysäystä. Esimerkiksi Mika Mokanen. Yhteistä näille stripeille on se, että ne ovat (minusta) typeriä ja tylsiä. Näissä on kaksi samaa vitsiä jota toistetaan vuodesta toiseen. Jysäyksen yksisivuiset ovat aika tylsiä mutta tylsyyden huipentuman vie kyllä Liekehtivä Ruusu. Omaelämäkerralliset sarjat ovat myös tylsyyden ylistys. Ei niistä mikään nyt niin loistava ole pitemmän päälle. Ne toistaa samaa kaavaa.
Hyviä eurosarjakuvia on, mm. Nemi, Blacksad, Jussi Jänis, Lätsä, Rocky, Jurpo sekä Judge Dredd. Nettisarjakuvista Verikoirat ja Ilman naista ovat mahtavia. Lewis Trondheimin tuotanto tietysti on omaa luokkaansa.
Euroopasta löytyy hyviä että kakkoja sarjakuvia. Kumma kyllä, nuo tylsät ovat kyllä suosituimpia. Vasemmistoa äänestävät pitävät varmaan noista omaelämäkerrallisista valittajista...
-
Euroopasta löytyy hyviä että kakkoja sarjakuvia. Kumma kyllä, nuo tylsät ovat kyllä suosituimpia. Vasemmistoa äänestävät pitävät varmaan noista omaelämäkerrallisista valittajista...
Oliko sinulla asiaakin vai mistä olet herneen vetänyt nenääsi? Kun noin vittuilet.
-
Oliko sinulla asiaakin vai mistä olet herneen vetänyt nenääsi? Kun noin vittuilet.
Entä oliko Teillä, arvon Justus, asiaakin vai mistä olet herneen vetänyt nenääsi? Kun noin vittuilet. Osa amerikkalaisista sarjakuvista on tylsiä, osa eurooppalaisista sarjakuvista on tylsiä, enkä usko että puoluekantaa voi päätellä siitä mistä sarjakuvasta sattuu pitämään. Vai tekeekö tosiaan automaattisesti Bushin kannattajan, jos sattuu pitämään Masista? No hitto, lakkautetaan Masi. Ongelma on sitten sillä hoidettu.
-
Ne ovat pitkälti keksittyjä mielikuvia, kuten sukupuoliin kohdistuvat asiat (naiset pelkäävät hiiriä ja ajavat huonosti autoa, mies ei itke)
Tämä menee jo offtopic, mutta tuo naisten ajotaitojuttu ei ole myytti. Homma menee suunnilleen näin. (1) Naisten aivojen tilan käsittely ei toimi yhtä hyvin kuin miehillä, (2) naiset ovat asiasta tietoisia, (3) ovat siksi ylivarovaisia liikenteessä. ==>Tekevät vähemmän virheitä kuin miehet.
Vaikka miehet käsittävät tilan paremmin, he ottavat enemmän riskejä ja siksi muuttavat autonsa rusinaksi useammin. Tästä syystä halvimmissa autovakuutuksissa on kriteeri, että vakuutuksen hankkian tulee olla nainen.
Meillä oli aiheesta filosofian luento, ja asiaa sivutettiin myöhemmin myös biologiassa.
-
...enkä usko että puoluekantaa voi päätellä siitä mistä sarjakuvasta sattuu pitämään. Vai tekeekö tosiaan automaattisesti Bushin kannattajan, jos sattuu pitämään Masista? No hitto, lakkautetaan Masi. Ongelma on sitten sillä hoidettu.
Mistä sinä niin päättelet? En muistaakseni ole sellaista väittänyt. En usko että puoluekantaa voisi suoraan päätellä sarjakuvistasympatioista, mutta olettaisin kyllä että rebublikaanit lukevat enemmän Masia ja muita syndikaattisarjakuvia kuin Sexy Losersia. Mistä sinä muuten tuon puoluekannan repäisit? Itse siitä olet puhunut. Sanoin tuolla toisessa ketjussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5433.0) ettei sarjakuvilla ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Pilakuvilla on, mutta ne ovat kritiikkiä eivätkä mainontaa.
Oletko sinä, henkilökohtaisesti, Bushin ulkopolitiikan kannalla vai sitä vastaan? Selventäisi vähän asiaa. Pitäisi aina muistaa ettei asuta jenkeissä eikä asialla ole kovin suurta merkitystä. Mutta silti haluaisin amerikkalaiselle sarjakuvalle oman osion. Kun jako on tarkka niin on vähän outoa ettei yhdelle aiheelle ole tehty omaa aluettaan kun muille on.
-
Mutta silti haluaisin amerikkalaiselle sarjakuvalle oman osion. Kun jako on tarkka niin on vähän outoa ettei yhdelle aiheelle ole tehty omaa aluettaan kun muille on.
Nykyinen jako kyllä perusteltiin pariin kertaan.
Ja jos tässä ketjussa ruvetaan puhumaan politiikkaa, niin pätkäisen sen ja laitan sekalaisiin. Ja jos ei sotiminen lopu, pistän ketjun lukkoon, voitte jatkaa keskenänne jossain muualla.
Ottakaas molemmat nyt ne hiekat pois alushousuista ja lakatkaa syömästä ärrinmurrin muroja. Sarkasmi on herkkä taiteenlaji ja provosoiminen vain ammattilaisille.
PEACE! ;D
-P.
-
Mistä sinä niin päättelet? En muistaakseni ole sellaista väittänyt.
No, ehkä et sitten niin tarkoittanut, mutta mä tulkitsin tämän lauseen viittaavan siihen suuntaan:
Bushia äänestävät pitävät varmaan noista maseista...
Ehkä tuo sanamuoto on tarkoitettu vain leikilliseksi loppukevennykseksi, tai kirjoitettu vahingossa vähän huolimattomasti tai on yritetty herättää keskustelua. Oli miten oli, siitä olen ennenkin nähnyt esimerkkejä miten helposti toisen sanoma on käsittää väärin varsinkin netissä.
Oletko sinä, henkilökohtaisesti, Bushin ulkopolitiikan kannalla vai sitä vastaan? Selventäisi vähän asiaa.
Mun mielestä jenkkien pitäis räjäyttää koko maailma, ettei mitään jäisi kommareiden käsiin. Eläköön Bush ja talouskasvu!
Ei vaan, vitsi vitsi. Sanotaan nyt että en usko olevani tämän foorumin kiihkeimpiä sosialismin kannattajia (tai jos näin on niin vasemmisto on todella vaikeuksissa), enkä kyllä toisaalta palvo mitään muutakaan poliittista järjestelmää tai puoluetta. Amerikkaa olen digannut kylmän sodan ajoista lähtien ja asenteet muuttuvat hitaasti jos koskaan, mutta heidän nykyisestä johtajastaan... no, tuota, muistan kun WTC-iskujen aikaan mietin että nyt taitaa alkaa kolmas maailmansota, kun niillä on sellainen asehullu pressana. Voisin kritisoida äijää enemmänkin, mutta en usko osaavani sanoa mitään uutta mitä ei olisi jo kuultu - sitä paitsi voin joutua Salaisen Palvelun mustalle listalle.
Ai, valvojakin ehti jo kieltää kun esikatselin. No, en viitsi pyyhkiä. Totean vain että tää oli mun osalta tässä enkä rupea tappelemaan. Sovitaan vaikka että jenkkisarjat on tylsiä ja eurosarjat hyviä, tai molemmat tylsiä ja manga parasta tai ihan miten vain. On se vaan niin nolon näköistä jos aikuiset ihmiset tappelee jostakin sarjakuvien paremmuudesta nettifoorumeilla.
Mutta silti haluaisin amerikkalaiselle sarjakuvalle oman osion.
Kas, niin minäkin. Tai oikeastaan mua häiritsee enemmän tämä nykyinen jaottelusysteemi. Onhan siitä puhetta ollut ja olen itsekin miettinyt miten nykykäytäntöä saisi paremmaksi tai selkeämmäksi tai jotakin. Ilmoittelen jos tulee jotakin mieleen.
-
No, ehkä et sitten niin tarkoittanut, mutta mä tulkitsin tämän lauseen viittaavan siihen suuntaan:
Bushia äänestävät pitävät varmaan noista maseista...
Tuota, enhän minä tuollaista ole kirjoittanut? En missään löydä sitä, mistäs sinä sen otit? Enkä ole muokannutkaan viestejäni ja ottanut niitä pois.
En minä tunne amerikkalaisia kovin hyvin, vaikutelmia saa vain mediasta joka vähän kaunistelee asioita. Conanincaan yleisössä ei ole juuri lihavia vaikka tilastojen mukaan niitä pitäisi olla aika lailla. Jerry Springerin yleisössä on vähän normaalimpaa väkeä.
Totean vain että tää oli mun osalta tässä enkä rupea tappelemaan. Sovitaan vaikka että jenkkisarjat on tylsiä ja eurosarjat hyviä, tai molemmat tylsiä ja manga parasta tai ihan miten vain. On se vaan niin nolon näköistä jos aikuiset ihmiset tappelee jostakin sarjakuvien paremmuudesta nettifoorumeilla.
Ihan samaa mieltä, en jaksa tapella tosiaankaan tällä foorumilla. Muilla foorumeilla saa tehdä sitä ihan kyllästymiseen asti.
-
Tuota, enhän minä tuollaista ole kirjoittanut? En missään löydä sitä, mistäs sinä sen otit?
Kokeilepas klikata sitä "Lainaus käyttäjältä: Justus" -kohtaa, ainakin mulla se vie suoraan siihen viestiin mistä lainaus on otettu. Jos se ei kaikilla toimi, niin lainaus on otettu aloitusviestistä, viimeinen lause.
-
Kokeilepas klikata sitä "Lainaus käyttäjältä: Justus" -kohtaa, ainakin mulla se vie suoraan siihen viestiin mistä lainaus on otettu. Jos se ei kaikilla toimi, niin lainaus on otettu aloitusviestistä, viimeinen lause.
No löytyihän se joo.
-
Miksi osa amerikkalaisista sarjakuvista on tylsiä?
Miten niin osa? 8]
-
Miten niin osa? 8]
olet aivan oikeassa. kysymys on retorinen.
amerikkalaisista sarjakuvista mikään osa ei ole tylsiä. ;D
Ennen kuin tästä tulee "kuka on isoin peikko"-kisa, niin käsitellään asiallisestikin.
Strippi- ja sanomalehtipuolella on konservatiivisuus valitettavasti päivän sana.
osaltaan se tekee siitä sarjakuvan kuningaslajin. käytettävä tila on niukka ja paitsi yleisö ennen muuta levittäjä ei ole halukas ottamaan tarpeettomia riskejä.
Suomeksi: JOS SE EI OLE RIKKI, ÄLÄ KORJAA.
mikä yleensä johtaa koskaan et muuttua saa syndroomaan ja toistoon ja toistoon ja toistoon ja toistoon ja toistoon .....
kunnes sama vitsi on kerrottu sataankolmeenkymmeneen tuhanteen kertaan tai "Rap Korben" on jälleen pelastamassa jotain naista kepuliveikoilta poistaen lasit ennen nyrkkitappelua.
Tämä saa monet sarjakuvaan vain taiteena suhtautuvat tuhahtelemaan moiselle banaalille massaviihteelle joka vain tukee eskapismia eikä laajenna kokemusmaailmaamme, saa näkemään ihmistä.
maailma tarvitsee myös tiikerejä ja karvisia, jos ei muuhun niin innoittamaan vastareaktioihin.
Mutta ilman näiden parjattujen sanoma-ja strippipuolen uurastusta ei olisi alunperin syntynyt sarjakuvalehtiä ja uskallan väittää sarjakuvan olevan huonommassa jamassa ilman strippisarjojen tuomaa näkyvyyttä.
kosketuspintaa niihin ihmisiin jotka eivät muutoin sarjakuviin törmää.
työsähköpostiin ei tulee päivän piristeeksi uuden aallon koskettavaa taidesarjakuvaa eikä työtilan seinään lyödä naulalla sarjakuvalehteä.
Stripit jyrää.
-
Stripit ovat yleismaallisia, eivätkä mitään amerikkalaisia erikoisuuksia. Jalkapallo ei ole englantilainen juttu, ei stripitkään ole mitään jenkkiläistä traditiota.
Kun taas amerikkalainen sarjakuva=supersankariroskaa/scifiroskaa/undergroundroskaa.
Olen vakuuttunut siitä että tosiaankin ON olemassa säällisiä amerikkalaisia ja mangasarjakuvia ja odotan innolla milloin ensimmäinen laatuaan nähdään Suomessa.
-
Ollaanko me muuten yksin tällä forumilla tähän aikaan? spooky :o
-
Kun taas amerikkalainen sarjakuva=supersankariroskaa/scifiroskaa/undergroundroskaa.
Kannattaako sitä omaa tietämättömyyttään noin julkisesti hehkutella? Kysyn vaan kun ei jaksais. Sori. :P
P.S. Se on toi Aku Ankkakin amerikkalainen sarjakuva.
-
Barks ja monet muut arvostetut mestarit ovat kuitenkin olleet amerikkalaisia.
-
Jenkkisarjat ovat varmaan niin puritaanisia koska Jenkkilä on puritaaninen ja seksikammoinen kun ovat aika hihhuleita. Yhdessäkään tylsässä stripissä ei ole seksiä. Väkivaltaa kyllä on, tänäänkin tuli aamulla telkkarista hyvänä esimerkkinä Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitäjä ja muita WB:n animaatioita. Eihän ne nyt sarjakuvia ole mutta sama roskaa kuin joku Hi & Lois. Minusta tuollainen strippiroskakaan ei ole kunnon sarjakuvaa.
Jenkit ovat myös maailman suurin pornontuottaja, että ei pidä yleistää. Vähän kyllä kaksinaamaista touhua. MAailma olisi aika paljon köyhempi ilman Crumbia. Tosin hänkin on muuttanut Ranskaan... Flemmingille tiedoksi että Crumb piirtelee sellaista undergound-roskaa.
-
Poikkeus vahivistaa säännön. Carl Barks on kuollut, Don Rosaa ei voi verrata italialaisiin, hollantilaisiin tai tanskalaisiin mestareihin. Akua Ankka on yhtä yleismaallinen käsite kuin vaikkapa jalkapallo, enkä minä ainakaan miellä sitä jenkkikrääsäksi.
-
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että amerikkalainen Disney pitää langat tiukasti käsissään ja vaikka ankkaa piirrettäisiin missä päin maailmaa tahansa, emoyhtiöltä täytyy saada hyväksyntä kaikkeen? Eli täysin amerikkalainen.
-
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että amerikkalainen Disney pitää langat tiukasti käsissään ja vaikka ankkaa piirrettäisiin missä päin maailmaa tahansa, emoyhtiöltä täytyy saada hyväksyntä kaikkeen? Eli täysin amerikkalainen.
Ei täysin. Kunhan rahaa tulee, ei ne paljon tarkastele - hyvä kun tietävät, että täällä jotain sarjakuvalehtiä tehdään. Eräänlainen itsekritiikki, eli Egmont on tarpeeksi tarkka jo.
Timo
-
Poikkeus vahivistaa säännön. Carl Barks on kuollut, Don Rosaa ei voi verrata italialaisiin, hollantilaisiin tai tanskalaisiin mestareihin. Akua Ankka on yhtä yleismaallinen käsite kuin vaikkapa jalkapalo, enkä minä ainakaan miellä sitä jenkkikrääsäksi.
Jep. Ja jos täytyy hakea joku esimerkki amerikkalaisesta sarjakuvasta joka ei ole "roskaa" tai "jenkkikrääsää" niin nimenomaan Aku Ankkahan se kaikilla tulee ekana mieleen. Krazy Kat = roskaa. Pikku Nemo = roskaa. Lassi ja Leevi = roskaa. Maus = roskaa. Palestiina = roskaa.
Vai kuinka, Andersen? Kaikkia luettelemiani sarjakuvia löytyy kirjastosta. Suosittelen tutustumaan.
-
Tutustuttu on.
Niin, siitähän tuo riippuu mistä kukin tykkää. On ymmärrettävää että täällä on enemmän comics- kuin bd-faneja mutta silti eurosarjis on ylivoimaista amerikkalaiseen nähden. Minkäs voin, olen kapinallinen 8]
Ja niitä typoja koetan vielä vähentää...
-
Voimme myös kysyä miksi osa suomalaisista sarjakuvista on tylsiä, kuten myös miksi osa ranskalaisista sarjakuvista on tylsiä, miksi osa japanilaisista sarjakuvista on tylsiä, miksi osa ruotsalaisista.... miksi kaikesta osa on tylsää? Miksi kaikki ei voi olla kivaa?
Timo
-
Voimme myös kysyä miksi osa suomalaisista sarjakuvista on tylsiä, kuten myös miksi osa ranskalaisista sarjakuvista on tylsiä, miksi osa japanilaisista sarjakuvista on tylsiä, miksi osa ruotsalaisista.... miksi kaikesta osa on tylsää? Miksi kaikki ei voi olla kivaa?
Timo
Amen sille.
itsestäänselvyys on kai itsestään selvevyys, mutta suurin syy lienee ihmisen tarve oman maun kanonoimisuuteen ja tarpeeseen olla erityinen ja tärkeä, siihen että oma mielipide merkitsee jotain.
maailma jossa kaikilla on kivaa ei ole vain tylsä.
Se on Zipramilia nappaavien lobotomiapotilaiden kuola poskella, kakat housussa muttei harmita yhtään- maailma.
Toki jokaisella on oikeus ottaa silmätikukseen mikä tahansa maa tai lajityyppi ja kutsua sitä tylsäksi. oma kantani on ollut useimmiten ihmisiä raivostuttava. Kysyttäessä minkälaisista sarjakuvista pidän olen tavannut vastata hyvistä.
Yleensä hienovarainen ironia on ollut niinkin hienovaraista että minua on pidetty täysääliönä.
mikä on outoa sillä vaikka makuja on monia niin vain minä olen oikeassa.
pysyäkseen silti kiinni absoluuttisessa totuudessa on muistettava että amerikkalaisen strippi- ja miksei muunkin sarjakuvan kohdalla iso syy sen pitämiseen tylsänä johtuu tarjonnasta.
jos eurooppalaista sarjakuvaa olisi saatavilla samalla volyymilla ja yhtä helposti olisi suurempi riski muuttaa kantansa vähemmän provoisoivaksi.(niin ja tietenkin muutakin kuin vain eurooppalaista.tai japanilaista)
Ja tietenkin hampaattomammaksi.
-
Voimme myös kysyä miksi osa suomalaisista sarjakuvista on tylsiä, kuten myös miksi osa ranskalaisista sarjakuvista on tylsiä, miksi osa japanilaisista sarjakuvista on tylsiä, miksi osa ruotsalaisista.... miksi kaikesta osa on tylsää? Miksi kaikki ei voi olla kivaa?
Timo
Tee kaltsut ja perusta jokaisesta oma aihe. Kaltsu muuten ei juurikaan pidä akuankoista, se vain kettuilee.
Jenkit ovat niin hihhuleita ja seksikammoisia että siksi suurin osa niiden stripeistä (tämähän on strippialue) on ikäviä.
Tehkääpä testi: onko Red Meat hauskempi kuin Tenavat? Miksi?
-
Tehkääpä testi: onko Red Meat hauskempi kuin Tenavat? Miksi?
No ei ole. Kumpikaan sarja ei ole perinteisellä tavalla "hauska", ne ovat traagisia. Nerokkaita oivalluksia on molemmissa, mutta väittäisinpä että Max Cannonin letrasetteily ei jaksa toimia täysillä edes 25 vuoden ajan kuten Tenavat, saati sitten viittäkymmentä.
-
Jenkit ovat niin hihhuleita ja seksikammoisia että siksi suurin osa niiden stripeistä (tämähän on strippialue) on ikäviä.
Suurin osa stripeistä on hauskoja keskimäärin kerran viikossa. Jopa niistä jotka eivät liity mitenkään uskontoon, seksiin tai tekijänsä maantieteellis-kulttuuriseen ympäristöön.
Kaikki ei vain osaa.
-
Jenkkisarjat ovat varmaan niin puritaanisia koska Jenkkilä on puritaaninen ja seksikammoinen kun ovat aika hihhuleita. Yhdessäkään tylsässä stripissä ei ole seksiä.
Tästä syystä lieneekin sula mahdottomuus, että Sinfestiä pystyttäisiin julkaisemaan kotomaassaan missään sanomalehtimediassa. Eikös jokunen vuosi sitten useammallakin amerikkalaisella mennyt aamukahvi väärään kurkkuun ja lehden postilaatikko täyttynyt valituskirjeistä, kun erään stripin hahmo tuli ulos kaapista?
-
Sinfestiä on julkaistu täällä vapaamielisessä pohjolassa mm. Ruotsin ja Norjan Nemi-lehdessä.
Hahmo ulos kaapista? Ei vissiinkään Sinfestissä, eikös siinä kaikki ole enemmän tai vähemmän valmiita tapauksia.
Doonesburyssa kyllä on tultu kaapista, radiotoimittaja Mark Slackmeyer meni peräti naimisiin poikaystävänsä kanssa.
For better or for worse / Meidän perhe on itse asiassa kanadalainen sarja, siinä aihetta käsiteltiin myös, ja samontein muutamakin lehti piti julkaisutauon.
Piparminttu-Pipsa ja Maisa sentään saivat jäädä kaappiin...
-
Panettelua, ne kilpailivat keskenään Jaska Jokusesta joka oli tilanteesta varsin hämmentynyt.
Noh, Jumalaa tai "jumalaa" ei voi pilkata, jumala on siinä suhteessa epätäydellinen olento. Tenavat taas on täydellinen sarjakuva, sitä voi vähän irviäkin:
http://www.theferrett.com/showarticle.php?Rant=30
-
Sinfestiä on julkaistu täällä vapaamielisessä pohjolassa mm. Ruotsin ja Norjan Nemi-lehdessä.
Ja Kauppalehden Presso (http://presso.kauppalehti.fi/)han julkaisee sitä tylsää Red Meattia käännettynä. Raakaa Lihaa.
Minusta Red Meat (http://www.redmeat.com/redmeat/) ei ole kovin ihmeellinen suomennettuna, luen sitä netistä (on vain aika pientä pränttiä prkl). Alastomuus ei ole niin iso tabu ja ihme suomalaiselle saunakansalle kuin se on Jenkeissä, siksi Bug-Eyed Earlin "nekkid" ei oikein toimi. En muista/tiedä miten se on käännetty, "munasillaan" olisi aika hyvä.
-
Yleensäkin Amerikkalaisissa sarjoissa on se vika, että ne toistavat itseään. Ja toinen syy on että ne esittävät vain
Amerikkalaista touhua, joka ei kiinnosta muita kuin USA :ta.
Edit: Jaaha, pitäisikö minun nyt pyytää anteeksi?
Anteeksi.
-
Yleensäkin Amerikkalaisissa sarjoissa on se vika, että ne toistavat itseään. Ja toinen syy on että ne esittävät vain
Amerikkalaista touhua, joka ei kiinnosta muita kuin USA :ta.
Sun kuuluu antaa esimerkkejä ennenkuin alat laukomaan tollasia juttuja.
Mutta kyllä, monet asiat toistavat itseään amerikkalaisessa sarjakuvassa. Mutta sama koskee myös ranskalaista ja japanilaista sarjakuvaa. Ei pystyyn kuoleminen ole amerikkalaisten etuoikeus.
-
Sun kuuluu antaa esimerkkejä ennenkuin alat laukomaan tollasia juttuja.
Mutta kyllä, monet asiat toistavat itseään amerikkalaisessa sarjakuvassa. Mutta sama koskee myös ranskalaista ja japanilaista sarjakuvaa. Ei pystyyn kuoleminen ole amerikkalaisten etuoikeus.
Sun kuuluu antaa esimerkkejä ennenkuin alat laukomaan tollasia juttuja. ;)
-
Sun kuuluu antaa esimerkkejä ennenkuin alat laukomaan tollasia juttuja. ;)
Touché. Ranma, Dragonball, Conan. Japanilaiset eivät tehneet edes tiukkaa! Ranskalaisista... Asterix, Natasha ja Sammy tulee mieleen. Mutta en ole ranskalaista paljoa lukenut kun en kieltä osaa. Vaan sitä mitä suomeksi saa..
-
Ranskalaisella kielialueella koulupoikahuumori on jo aikaa sitten vellonyt yli äyräiden. Pikku Nikke (ilmestyi myös "ihan oikeana" sarjakuvana hetken aikaa), Vili & Bill, Pikku Piko, Titeuf, Cedric, Kid Paddle... siinä degeneroitumisjärjestys.
Mutta juu, eipä ole hurraamista amerikkalaisissakaan sarjakuvissa. Vain Helmiä sioille jaksaa olla tasaisen hauska ja kipee.. ja siinäkin piirros on todella karkeaa.
-
Asterix, Natasha ja Sammy tulee mieleen.
Lueskelin tuossa uusimmat suomeksi ilmestyneet Natashan ja Yoko Tsunon ja ihmettelin Tertsin kommentteja siitä, että parhaat sarjikset on tehty jo... ::) Julkaistaisiinpa suomeksi (tai edes englanniksi) jotain uudempaa, sitä mikä on kuuminta hottia Ranskassa tällä hetkellä.
Asterix kulahti mielestäni vasta näissä uusimmissa virityksissä, ei se siihen mennessä ehtinyt toistaa edes itseään.
-P.
-
sammy ja lucky luke ovat tylsiä koska , kas ne sijoittuvat jenkkeihin!! :o
tosin morris ja goscinny olivat sen luokan ammattilaisia että (vanhaa) lukea lukee yhä puutteista huolimatta
-
sarjakuvia on liian vähän.
siitä huolimatta tylsiä sarjakuvia on aika paljonkin. Eri mantereilta ja eri maista.
viestin nimike on osuva "osa amerikkalaisista" ei kaikki, ei edes enin osa, koska väistämättä aina osa on tylsiä.
Eurooppalaisista strippisarjakuvistakin osa on juuttunut paikoilleen ja jauhaa samaa vanhaa kaavaa.
Vaikka moni eurosarjis olikin jatkotarinana Pilotessa, Spiroussa tai Charliessa eivät Asterix, sammy ja Lucky Luke ole strippisarjoja.
merkittävimmät eurostripit ovat joko pohjoismaista(Nemi, Pondus, Helge,Valtiaat) tai brittiläistä alkuperää (Lätsä, Jugde Dredd).
Ranskalainen kielialue ei strippipuolella kovin vahvasti edes siirry muille vesille. Toki emme edes pääse kokemaan kaikkia angloalueen sarjojakaan.
Minä pidän Doonesburysta. Jota en ole kotosuomesta tavannut lehdistä. sarja ei ole tylsä tai tyhmä, mutta vaatii jonkin verran perustietouttaa mm. amerikan historiasta ja politiikasta.
Useimmiten tylsyys on kuin kauneus, katsojan silmässä.
-
sarjakuvia on liian vähän.
???
Kyltymätön!
-
sammy ja lucky luke ovat tylsiä koska , kas ne sijoittuvat jenkkeihin!! :o
Voisiko tälle pojulle antaa bannin?
Vetoan mielipidehygieenisiin syihin.
-
Suurin osa stripeistä on hauskoja keskimäärin kerran viikossa. Jopa niistä jotka eivät liity mitenkään uskontoon, seksiin tai tekijänsä maantieteellis-kulttuuriseen ympäristöön.
Kaikki ei vain osaa.
Sanoisin ennemmin vaikka kerran kuussa tai jopa harvemmin.
Enhän toki ole kaikkia maailman strippejä lukenut mutta on aika harvinaista että joku strippi nostaa hymyn pintaan.
Ostin juuri muuan viikko sitten kirppikseltä kolme Masi minialbumia ja vaikka varsinkin koulujutuissa oli hyviä pätkiä seassa, niin ei ne silti hymyä huulille nostanut kuin muutaman kerran.
Toisaalta minäkin pidin Viiviä ja Wagneria jonain erikoisen hauskana tapauksena pitkään mutta nyt kun olen niitä Hesarin nettisivuilla selaillut niin totuus on paljastunut, muutama hauska strippi vuodessa ja siinäpä se.
Yhteenvetona siis totean että kaikkien maiden stripit ovat pääosin pirun tylsiä mutta ne muutamat vahingot(hauskat) jäävät porukan mieleen ja ne sadat tylsät tapaukset unohdetaan saman tien.
(paitsi kvaakkilaiset ei unohda mitään ja näitä suuria kysymyksiä täällä sitten pohditaan)
Ja lopuksi mainitsen että strippi ei välttämättä ole tylsä vaikkei se olisikaan hauska..
muotoilen joskus paremmin tämän viestin mutta nyt sauna kutsuu
-
Otahan rauhassa, Pässi. Suomi on vapaa maa. Kvaakissa on riittämiin keskusteluja joissa hehkutetaan jenkkisarjista, eikö riitä? Ja silmäilepä tuota keksustelun otsikkoa: Miksi? Ja minä annoin mielipiteeni. Jos olet lukenut tarpeeksi Sammya ja varsinkin Lucky Lukea huomaat, että teemasta on vaikea saada mitään uutta irti - niin kieltolain aiakisesta Chicagosta kuin villistä lännestäkin.
Europuolella haukutaan mm Bourgeon aivan lyttyyn, mutta täällä jälkeenjääneet supersankarifanit eivät kestä kuulla elämän totuuksia.
-
Ja silmäilepä tuota keksustelun otsikkoa: Miksi?
Ketju olisi osiossa "Amerikkalaiset sarjakuvat" jos semmoinen alue olisi Kvaakissa. Mutta ei ole kun ei tarvitse olla, kuulemma. Tässä ketjussa pitää siis keskustella vain stripeistä. Pitäisiköhän vaihtaa otsikkoa?
-
Äh, eli tänne ei siis voi sanoa Marvelin ensimmäisistä sarjakuvista, että ne olivat sikatylsiä, koska jopa taistelun keskelle piti joka ruutuun tunkea seitsemän riviä mono- tai dialogia? Okei, en sano sitten. ;D
Hienoa! Saan kytkettyä tämän aiheeseen kysymällä: ei kai Batman ole ollut tylsää silloin alkuaikoina, kun se ilmestyi lehdessä? Ilmestyihän se lehdessä siis? Entäpä Dick Tracy ja muut seikkailusarjakuvat?
-
Juu, sanomalehdissä tarkoitin. Ai että on Batman ilmestynyt jo silloin omassa lehdessään? Ohhoh. Dick Tracyä haluaisin lukea, kun se ei kerran ole tylsäkään. Mahtaako niitä löytää mistään erittäin halvalla?
EDIT: Siis: onko vanhoista sanomalehtisarjakuvista tehty joitain kokelmapainoksia, kuten uudemmista vaikka Lätsällä tai Karvisella (vaikkeivät ihan uusia enää olekaan) on?
-
Juu, sanomalehdissä tarkoitin. Ai että on Batman ilmestynyt jo silloin omassa lehdessään? Ohhoh. Dick Tracyä haluaisin lukea, kun se ei kerran ole tylsäkään. Mahtaako niitä löytää mistään erittäin halvalla?
Jepjep, Batmanhan aloitti sarjakuvalehdessä jo 1939. Vanhoja Battejä voi kaivaa suomeksi Bat-klassikot lehdistä, 1930 - 60 -luvuilta, jonniin verran 70 myös - ilmestyivät 1980-luvun lopulla muistaakseni. Dick Tracya löytänee parhaiten suomeksi 80-90 -luvun vaihteen Black Special -lehdistä. Kannattaa ehkä kaivella Huuto.nettiä.
Timo
-
Vain yhdessä Black Specialissa oli muistaakseni Dick Tracyä.
Joo näin olikin. Vuodelta 1990. Sarjat vuosilta 1944 ja 1978, eräänlainen läpileikkaus artikkeleineen. Stripit on vaan liian pieniä.
Muissa B-specialeissa olikin oivallista Jack Cadillacia ja Spiritiä.
Vanhat Batit voi tuntua tylsiltä ja ehkä yksinkertaisilta, jos on tottunut uudempiin, pitkiin ja monimutkaisempiin Battistarinoihin, mutta on ne silti hyviä.
Timo
-
Itseasiassa samaa voisi kysyä melkeinpä minkä tahansa yksittäisen maan tuotannosta: Suomessakin osa myydyimmistä suomalaiset strippisarjakuvat, Viiva Ja Wagner ja B. Virtanen on perhanan tylsää matskua. Tietenkin, noi on vain mun henk. koht. esimerkit, mutta varmasti kaikilta löytyy omansa. Mutta kappas keppanaa! Kyllä Suomesta hyviäkin löytyy.
Tarkoitin, että on jotenkin hölmöö osoittaa amerikkalaista sarjakuvaa, kun kaikkialla muuallakin sitä tylsää tehdään.
-
Vai että "tylsää matskua"...
Viivi ja Wagner sekä B. Virtanen ovat tasahyviä päivästä toiseen... vuodesta toiseen, ja sepä ei ole helppoa se. Jos näitä kahta vertaa amerikkalaisiin huumoristrippeihin (vrt. Masi ja Karvinen), niin voiton vie kyllä pieni ja sisukas Suomi.
Näin itse virastotyötä tekevänä voin sanoa, että B. Virtasen työpaikan hulluimmatkin hölmöilyt ovat usein valitettavan totta - ja se saa joskus naurun juuttumaan kurkkuun. "Väsyttää."
-
Täältä (http://www.manganews.net/forums/showthread.php?p=22794#post22794)
löytyy jonkun japsikolumnistin tilitys siitä, miksi amerikkalaiset sarjakuvat ovat tylsempiä kuin japanilaiset. Välillä mies heittää aika hyviä pointteja, välillä hiukan vähemmän.
-
Mutta kappas keppanaa! Kyllä Suomesta hyviäkin löytyy.
No, heitäpäs vastapainoksi noille mainitsemillesi "huonoille" niitä hyviä suomalaisia.
Timo
-
Vai että "tylsää matskua"...
Viivi ja Wagner sekä B. Virtanen ovat tasahyviä päivästä toiseen... vuodesta toiseen, ja sepä ei ole helppoa se. Jos näitä kahta vertaa amerikkalaisiin huumoristrippeihin (vrt. Masi ja Karvinen), niin voiton vie kyllä pieni ja sisukas Suomi.
Näin itse virastotyötä tekevänä voin sanoa, että B. Virtasen työpaikan hulluimmatkin hölmöilyt ovat usein valitettavan totta - ja se saa joskus naurun juuttumaan kurkkuun. "Väsyttää."
Sanoin, että Virtanen on hyvä, mutta VAIN pieninä annoksina. Hyvät toimivat myös suurina annoksina, mutta sitä Virtanen ei minun mielestäni tee. Viiviin ja Wagneriin on mun mielestä ollut aina venyvää piimää seinässä ja todella usein naamaa on tullut vännettyä enemmänkin "mitä hittoa tossa nyt oli?"-ihmetyksestä ko mistään "hähää, hassu".
Edittii (jaksa toista ot-viestii vääntää): No siis tarkoitan tolla "venyvää piimää seinässä" sitä, että Viivi ja Wagner on tylsä. Siis siinä on joku idea, mutta ko se ei ala oikein mitenkään ja loppuu sitäkin vaisummin (kuten hyvin monessa Wagnerin toteamisella, jota Juba varmaan pitää ns. tokaisuna). Osittan myös tuo "mies on sika"-rinnastus klisinen ja siltä osin tylsä. Tyylillisesti se on ihan simppeliä ja sinänsä strippisarjakuvaan mielenkiintoista, mutta kun mun mielestä ne stripit on vaan tylsiä. :/
No Väinämöinen ja Loikan Vuoksi on ainakin suosikkejani, mitä sanomalehtistripeistä tulee...
-
Viivi ja Wagner onkin ehkä vähän enemmän underground (jos nyt joku voi olla underground maan suurimmassa maan päällisessä sanomalehdessä) ja "outo" kuin normisarjakuvat - sen pitääkin pistää ihmettelemään... siinä kun on sitä satiiria ja sarkasmia. En niele kyllä argumentointiasi tältä istumalta, kaipaisin vähän tarkempia perusteluja kuin omat naamanvääntelyt. ;-)
Tämän ketjun otsikko pitää kohta muuttaa, jos täällä kiistellään onko suomalainen sarjakuva tylsää...
-
Täältä (http://www.manganews.net/forums/showthread.php?p=22794#post22794) löytyy jonkun japsikolumnistin tilitys siitä, miksi amerikkalaiset sarjakuvat ovat tylsempiä kuin japanilaiset. Välillä mies heittää aika hyviä pointteja, välillä hiukan vähemmän.
Metka artikkeli. Mutta mitkä noista pointeista ovat sitten mielestäsi huonoja? Minusta ne ovat ainakin suhteellisen valideja, ja kaikki sellaisia joihin olen törmännyt eri lähteissä aikojen saatossa.
-
Metka artikkeli. Mutta mitkä noista pointeista ovat sitten mielestäsi huonoja? Minusta ne ovat ainakin suhteellisen valideja, ja kaikki sellaisia joihin olen törmännyt eri lähteissä aikojen saatossa.
Toki.
Mutta haluamatta haastaa riitaa on osa argumenteista ontuvia. Kuten sivumäärä itsessään. Ei, tiedän ettei kirjoittaja tarkoittanut että se riittää että on 20 sivua pelkkään heräämiseen kun amerikkalaisissa täytyy tyytyä pariin ruutuun.
Ajatus amerikkalaisen sarjakuvan mahdottomuudesta olla samassa jatkotarinajulkaisussa kuin modernin kirjallisuuden edustajien ei ole vain amerikkalainen ongelma, vaan vanha kunnon taide vs. viihde.
Sinällään tämä keskustelun pätkä on ajautumassa sivuraiteelle: strippisarjakuvat? mangaa, supersankareita..
Sekä manga että amerikkalainen tuotanto ovat samalla viivalla. sanoivat superheerosten tai manganpuolustajat mitä.
Tarina ratkaisee ja se on kiinni tekijän kyvyistä, ei kansallisuudesta tai tyylilajista.
-
Metka artikkeli. Mutta mitkä noista pointeista ovat sitten mielestäsi huonoja? Minusta ne ovat ainakin suhteellisen valideja, ja kaikki sellaisia joihin olen törmännyt eri lähteissä aikojen saatossa.
No seuraava pisti vähän hymyilyttämään:
"Comics should not be a product produced at a factory. Producing comics as a product is one of the few original features of American culture."
Eivät kyllä ole japanilaisetkaan täysin viattomia tuossa suhteessa, vrt. Pokemon tms.
-
No niin no, tuossahan käytetäänkin vain historiallista esimerkkiä. Ei Japanissa nykyisen viihdekulttuurin aikaan enää tuollaisia sarjakuva/kirjallisuus-lehtiä ole.
Lisäksi kannattaa huomata tehtaillun ja tehtaillun ero. Hayashida puhuu tuossa eittämättä läpiä päähänsä sanoessaan että tuotteeksi kehitetyn sarjakuvan luominen olisi amerikkalaisten yksinoikeus, mutta siinä hän on oikeassa että kyseinen konsepti on kehitetty Yhdysvalloissa. Ja saapui sieltä sitten Toisen Maailmansodan jälkeen Japaniin, kuten moni muukin Japanin sarjakuvakulttuurin perusosa.
Pokémon-peleihin perustuvia sarjakuviahan on tehtailtu valtavia määriä milloin minkäkin keskinkertaisen piirtäjän tuhertelemana, mutta ne ovat kaikki animesarjan ohella vain pieni osa sitä valtaisaa tuoteperhettä, joka pelikonseptin ympärille on kerätty. Kyse ei siis ole niinkään tuotteeksi kehitetystä sarjakuvasta, koska itse sarjakuva on vain oheistuote.
Suurin osa japanilaisista sarjakuvantekijöistä tekee aluksi juuri sitä mistä mangaa yleensä syytetään: huonosti piirrettyä ja huterasti käsikirjoitettua klisesoppaa, joka taistelee saavuttaakseen riittävän määrän lukijoiden rajallisesta suosiosta lehtien mielipidemittauksissa jotta sitä ei lopetettaisi ja korvattaisi uudella aloittelijan työllä. Mutta juuri tämä myös auttaa aloittelijoita kehittymään ja opettaa heitä tekemään juuri sellaista häpeilemättömän kaupallista sarjakuvaa, joka saa suosiota ja joka tuottaa rahaa. Juuri tästä syystä Japanin sarjakuvakenttä on jatkuvassa liikkeessä, ja jauhaa myös jatkuvasti rahaa.
Lisäksi, koska 95-5-sääntö pätee kaikkeen johtaa tämä myös väistämättä todellisten laatuteosten syntyyn; omaperäisten, kiehtovien, hauskojen ja/tai koskettavien. (Yrittäjiä kun on tunnetusti paljon. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7936.msg153182#msg153182)) Ja juuri nämä ovat Japanin sarjakuvakentän vahvuus: menestysteokset, jotka ovat kuitenkin pääasiassa yhden tekijän alustaan kohti vääjäämätöntä loppuaan luotsaamia luomuksia - eivät vuosikymmeniä jatkuvia, satojen eri piirtäjien ja käsikirjoittajien vuorotyönä tehtailemia rönsyileviä heeroseepoksia, joihin sukeltaminen vaatii aloittelijalta jo olemassaolevat perustiedot henkilöistä ja maailmasta. Tällaisiksi mammuttisarjoiksi pääsevät Japanissa muodostumaan vain supersuositut poikien tappelusarjat ja lastensarjat animesovituksineen (kuten vuodesta ´88 jatkunut Soreike! Anpanman (http://www.youtube.com/watch?v=QaDO4sm4MXQ).)
-
Amerikkalaisia sarjoja vaivaa myös, varsinkin alkukielellä, yletön huutomerkkien käyttö! Pistettä saatetaan käyttää aivan satunnaisesti kerran kuukaudessa, mutta muuten repliikit ja selitetekstit loppuvat poikkeuksetta huutomerkkiin! Samasta syystä en pysty lukemaan 50-luvun Aku Ankan näköispainoksia, kun tämä kirjoitustyyli on suoraan kopioitu käännöksessä! Aivan kuin hahmot huutaisivat ja karjuisivat koko ajan! Hillittömän levotonta! !!!!
-
Amerikkalaisia sarjoja vaivaa myös, varsinkin alkukielellä, yletön huutomerkkien käyttö! Pistettä saatetaan käyttää aivan satunnaisesti kerran kuukaudessa, mutta muuten repliikit ja selitetekstit loppuvat poikkeuksetta huutomerkkiin! Samasta syystä en pysty lukemaan 50-luvun Aku Ankan näköispainoksia, kun tämä kirjoitustyyli on suoraan kopioitu käännöksessä! Aivan kuin hahmot huutaisivat ja karjuisivat koko ajan! Hillittömän levotonta! !!!!
Ei enää niinkään. Tuo oli painotekninenongelma. Sanat piti päättää huutomerkkeihin, koska pienetkin roskat yms tulkittiin muutoin pisteeksi.
Tämä oli siis normaali käytäntö, ei huonoa käsikirjoitustaitoa.
Toki huutaminenkin on hauskaa! Mutta samaa esiintyy mangoissa! Paljon!!!!Ja isossa osassa eurooppalaista sarjakuvaa!!