Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => Aiheen aloitti: MEH - 18.12.2005 klo 17:51:13
-
Kyllähän tästä Iwerksin nimestä ja paljon muustakin mieheen liittyvistä asioista oli Walt Disneyn elämänkerta ( Bob Thomas ) kirjassa. Kyseinen kirja on toinen varsinainen "romaani" eli siis ihan kunnon kirja, minkä olen lukenut vapaaehtoisesti koulun ulkopuolelta viimeisen viiden kuuden vuoden aikana. Ihan hyvä kirja vai mitä olette mieltä?
-
Olen sitä mieltä että enemmänkin kannattaa lukea.
Näitähän piisaa, vähemmänkin siirappisia kuvauksia Waltista, joskin käytännössä kaikki pohjaloankin tonkijat ovat lopulta olleet pettyneitä siihen, että Disney aivan oikeasti toimi normaalin studiopampun tavoin. Ks. esim:
Marc Eliot: Walt Disney - Hollywood´s Dark Prince. (http://marceliot.net/work6.htm)
Richard Schickel: The Disney version (http://www.amazon.com/gp/product/1566631580/103-8077111-2383049?v=glance&n=283155)
Sekä Bob Levinin: Air Pirates and the the Mouse (http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/040903/mikki.html)
-
Kirjoissa on se ongelma että niissä ei ole kuvia, pelkkää tekstiä vain, toisin kuin sarjakuvissa. Kirjan täytyy olla todella mielenkiintoinen että sen jaksaa lukea. Mutta ei pääse kyllä lukutaitokaan unohtumaan kun sarjakuvia tulee luettua lähes joka päivä.
-
On Bob Thomasin kirjoittamassa Walt Disneyn elämäkerrassa kuvia. Ub Iwerks näyttää niissä aivan animaattorinerolta.
-
Tässä pari vuotta sitten ilmestyi kirja Disney aarteet, joka oli Robert Tiemanin tekemä. Kai sitäkin voi jonkinlaisena Waltin elämäkertana pitää. Kirjahan esittelee lyhyesti Waltin elämän ja tärkeimmät elokuvat ja sisältää paljon kaikennäköistä "ekstraa", kuten kirjeitä, naamareita, Disneylandin pääsylippuja ym. Minun mielestäni mainio kirja ja jos haluaa tutustua lyhemmän kaavan mukaan miehen elämään niin tämä on hyvä valinta.
Ja sisältäähän se myös cd:n jossa on mm. kuuluisa Disneylandin avauspuhe
-
-- Tätä ei tosin sivuta vielä jatkuvassa Walt Disneyn elämäkerta-sarjassa, jonka neljäs ja viimeinen osa tulee huomenna tiistaina YLE Teemalta klo 20.00. Muut osat ovat vielä nähtävissä Areenasta. Mutkia vähän suoristava, eikä välttämättä hirveästi mitään uutta tietoa tarjoava, mutta hyvin tehty ja varsin tasapainoinen sarja on ollut.
Ensimmäisen jakson vasta katsoin. Todistaa, että kaikki elämässä on sattumaa eikä suinkaan mitään johdatusta. Sinnikäs kaveri oli Walt, ei luovuttanut.
-
Ettäpä sillee...http://www.iltalehti.fi/viihde/2016020621076455_vi.shtml (http://www.iltalehti.fi/viihde/2016020621076455_vi.shtml)
-
No justiinsa despootti natsihomopa tietysti. ::)
Timo
-
Miettikääpäs semmoista skenaariota, että jos Walt olisi ollut ihan tavallinen hetero.
Olisiko Mikki Hiiri, Aku Ankka tai koko Walt Disneytä edes koskaan tullutkaan.
Mun käsitykseni on ollut jo pitkään, että prosentuaalisesti homoseksuaalit on aika taiteellisia. Osaavat nähdä maailman kauneuden ja keksivät hienoja asioita...niin kuin Walt-setäkin teki.
Ikävä juttu toi, ettei Walt löytänyt onnea elämästään. Mutta Walt antoi ja antaa koko ajan meille muille hyvää Disneyn kautta. Olen siitä ikuisesti jäpälle kiitollinen.
-
Miettikääpäs semmoista skenaariota, että jos Walt olisi ollut ihan tavallinen hetero.
Olisiko Mikki Hiiri, Aku Ankka tai koko Walt Disneytä edes koskaan tullutkaan.
Mun käsitykseni on ollut jo pitkään, että prosentuaalisesti homoseksuaalit on aika taiteellisia. Osaavat nähdä maailman kauneuden ja keksivät hienoja asioita...niin kuin Walt-setäkin teki.
Ikävä juttu toi, ettei Walt löytänyt onnea elämästään. Mutta Walt antoi ja antaa koko ajan meille muille hyvää Disneyn kautta. Olen siitä ikuisesti jäpälle kiitollinen.
Itse en ole ollut ikinä niin innoissani Disneyn tuotannosta, en sarjakuva- tai animaatiopuolella mutta vaikka kärjistetty lausunto onkin tuossa on totuuden ydintä.
Osaltaan koska ovat marginalisoituja ja taidepiirit nekin ovat marginaalissa, yhteiskunnan erilaisuuden näkijöitä.
Taidepiireissä erilaisuutta suvaitaan paremmin kuin muussa yhteiskunnassa.
Despoottina varsin moni on Waltin kuvannut, tai kuten asia nykyisin ilmaistaisiin: kustannustehokkaana kvartaaliodotuksiltaan erinomaisena innovoijana.
Semantiikkaa.
Viime kädessä vain ansiolla tekijänä ja luovana voimana, kulttuurisena vaikuttajana, on suurempi kuin seksuaalisuutensa ja oli sitten sitä mieltä että Walt disney on tehnyt kaiken itse tai on orjapiiskuri ja selkänahoistaan hyötyjä varsinaisille taiteilijoille on Disneyllä merkittävä status.
Nykyisen imperiuminsa autonomisessa osuudessa on myös vastaus Darth Mikan kysymykseen, Stan Lee tuo vanha hetero esiintyy elokuvissa ja käy tapaamisissa yhä.
Molemmissa herroissa narsistin piirteitä verrattuna siihen stereotyyppiseen introverttiin sarjakuvantekijään.
-
Walt Disneystä on liikkeellä paljon juoruja ihan niin kuin on muistakin kuuluisuuksistakin. Osa puheista on totta, osa ei. Ikävimpiä juoruja ei oikeastaan käsitelty Ylen äskeisessä dokumenttisarjassa, ja ehkä parempi niin. No, tuo despoottius kyllä tuli ilmi siinä.
Disneyn homoudestakin on huhuttu jo vuosia, ei siinä ole mitään uutta, mutta kukapa siitäkään totuuden tietää ja onko sillä edes väliä.
-
Teemalla esitetty nelituntinen Walt Disney -dokkari oli hieno ja vangitseva, jollaisia saisi tulla useamminkin. Mutta vaikka tuplasti pidempikin sarja olisi voinut olla sillä paljon animaatioita ja asiaa jää sivuhuomioon. Täällä pidempi raapustus (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/blogi10.html#extra-waltdisney_pbs) ja avautumista Aku Ankan puuttumisesta sarjasta lähes tyystin!
Viimeisessä osassa oli hauska nähdä värimateriaalia Disneylandin rakentamisesta. Ja muutenkin monet ennen näkemättömät perhefilmit ym. olivat kiehtovia. Pidin myös siitä, että sarjassa näytettiin paljon animaticeja eli raakapiirrosvaiheen luonnosanimaatioita. Tulee autenttinen tekemisen fiilis ja muutenkin kyseinen animaatiotyyli on mieleeni.
PS. Ostin muuten juuri elokuvalehden vuodelta 1947 käsitellen "Etelän laulua". Eli kyllä sillä suorallakin käännöksellä tätä on Suomessa jo alkuun esiintynyt! Dokkarissa kun oli käytetty IMDB:n ja Elonetin "Vanhat tarinat"-käännöstä, josta en edes aiemmin tiennyt. Apu-lehden 80-luvun sarjakuvasovituksessa nimenä oli "Lännen laulu".
-
Minustakin Disney-dokumenttisarja oli erittäin hyvä ja minullekin jäi päällimmäisenä mieleen mielenkiintoinen yksityinen filmimateriaali. Sarja keskittyi kiinnostavasti Waltin sisäisiin tunteisiin, mm. kaipuuseen lapsuuden idylliin. Hänen valtava vaikutuksensa kulttuuriimme käytiin hyvin läpi.
Särmiäkin tuli esiin, esim. vaikea isäsuhde, ammattiyhdistysselkkaus, tasa-arvo- ja rotukysymysten sivuuttaminen sekä Disneyn muuttuminen optimistisesta ja innovatiivisesta käsityöläisestä ärtyisäksi ja konservatiiviseksi tuottajaksi.
Siloiteltu doku se silti oli. Esim. isän itsemurhasta ei kerrottu, vaan todettiin vain, että isä kuoli yllättäen. Muutakin kielteistä huomasin jätetyksi pois, vaikka en todellakaan ole mikään Disney-tuntija.
Sarjassa oli tosiaan hieno tunnusmusa.
-
Esim. isän itsemurhasta ei kerrottu, vaan todettiin vain, että isä kuoli yllättäen.
Hmm? En muista mistään lukeneeni Elias Disneyn itsemurhasta. Piti ihan uudelleen kaivella esiin kohtia Gablerin kirjasta. Isä-Elias oli kyllä pahasti masentunut vaimonsa Floran kuolemasta (kaasuonnettomuus) ja oli "täysin eksyksissä ja murtunut". Waltin ollessa Etelä-Amerikassa Elias kirjan mukaan sairastui ja oksenteli. Roy kirjoitti veljelleen Waltille: "hän oli oksentelun tauotessa täysin tolkuissaan ja sanoi tuntevansa olonsa hyväksi, paitsi että alavatsaa turvotti ja suolistossa tuntui jotain". Elias vietiin sairaalaan ja leikkausta suunniteltiin. Vanha mies sai keuhkokuumeen ja kuoli sairaalassa 13.9.1941.
Onko jossain sitten sanottu, että olisi tappanut itsensä siellä sairaalassa?
Timo
-
Timo, ehkä tulin välittäneeksi vääriä huhuja. En ole toden teolla perehtynyt asiaan. Elias oli hyvin masentunut, mutta toki jo iäkäs.
Lähetän sinulle yksityisviestinä yhden linkin. Yleisesti ottaen se ei selvästikään ole luotettava sivusto, mutta olen joskus lukenut asiasta muualtakin.
(Ehkä muuten tämä Disney-dokumentin keskustelu kannattaa erottaa omaksi ketjuksi?)
-
Jostain syystä juuri Walt Disneystä liikkuu mitä omituisempia huhuja, vihjailuja, urbaaneja tarinoita ja ihan suoranaisia valheita.
-
Etenkin vääriä rasisti-, antisemitisti- ja misogyyniväitteitä esiintyy usein. Oikeammin Disney oli yhteiskunnallisessa ajattelussaan vain sukupolvensa edustaja.
Onhan tuossa Ylen dokkarissa ihan huimaa filmiä kuten Walt tulossa studiolle töihin keskelle lakkojoukkoa taikka ajamassa leikkijunallaan onnellisena taikka leikkimässä kotona tyttäriensä kanssa. Sekä tietty nuo Psychicin arvioinnissaan mainitsemat varhaiset animaatiot. Tsekatkaa ihmeessä.
Psychicin kirjoittaman arvostelun (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/blogi10.html#extra-waltdisney_pbs) lopusta saa suorat linkit dokumentin osiin Yle Areenassa. Osat ovat katsottavissa kuukauden; mutta eka osa on tällä hetkellä enää neljä päivää.
-
Juu hienoa tässä dokumentissa oli myös tosiaan jollain tapaa päästä osaksi Waltin arkea. Ikään kuin elää niitä aikoja mukana (ja kronologian ollessa luonnollinen kerrontamuoto). Sen verran kestoa kuitenkin elokuvalla oli, vaikka toiveistani pituuden suhteen jo mainitsinkin.
Walt Disney Treasures DVD:iden myötä laajemmin julkaistuksi saatuja materiaaleja tuli aina välillä pitkin dokkaria bongailtua (esim. animaattoreiden softball-peli vuodelta 1930, jonka kela ymmärtääkseni löydettiinkin vasta kymmenisen vuotta sitten).
-
Itse en ole ollut ikinä niin innoissani Disneyn tuotannosta, en sarjakuva- tai animaatiopuolella mutta vaikka kärjistetty lausunto onkin tuossa on totuuden ydintä.
Onhan se semmosta pehmolelukauppaa ollut aina.
https://youtu.be/AvK6vOyAmSQ
-
Walt Disneyn kuolemasta on tänään torstaina 15. joulukuuta kulunut 50 vuotta - hänen syntymästään on nyt 115 vuotta!
Tämänpä kunniaksi kirjoitin erikoisartikkelin Waltista. Mukana vinkkejä ja suosikkeja Disneyn piirretyistä ja elokuvista.
Kirsikkana tällä kertaa Waltin viimeinen haastattelu Helsingin Sanomista vuodelta 1966.
http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/blogi17.html#extra-waltdisney115v
(http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/pics/blogi/waltdisney_hs1966-12-17_.jpg) (http://www.jukkaeronen.com/web/videomuseo/blogi17.html#extra-waltdisney115v)
PS. Mitä lyhäri- ja filmivinkkejä kenties itse olisitte poimineet?
Niistä voisi tehdä joskus toisenkin osan, valikoimaa kyllä riittää.
-
Mun käsitykseni on ollut jo pitkään, että prosentuaalisesti homoseksuaalit on aika taiteellisia. Osaavat nähdä maailman kauneuden ja keksivät hienoja asioita...niin kuin Walt-setäkin teki.
Tuo nyt on aivan älytön käsitys. Uskallanpa väittää, että posteljooneista, konduktööreistä, lentokapteeneista, opettajista, sairaanhoitajista jne löytyy joukoittain täysin epätaiteellisia homoja. Taidetta tekevä homo on taiteilija, joka ehkä jopa näkee maailman kauneuden mainitsemallasi tavalla, mutta ilman että hänen seksuaalisella suuntautumisellaan on välttämättä mitään tekemistä asian kanssa. Walt oli Walt. Homo tai hetero.
Ai niin ja kun kerran tällaisen stereotypisoinnin viestissäsi aloitit, niin jatketaan samoilla linjoilla: Homot insinöörit ovat lähes poikkeuksetta epätaiteellisia homoseksuaaleja.