Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kotimaiset sarjakuvat => Topic started by: Petteri Oja on 12.12.2005 klo 21:37:16
-
Hauska löytö kirpparilta: Riitta Nelimarkan kuvittama Kalevalaan pohjautuva sarjakuva-albumi. Luulin ensin kuvakirjaksi, mutta kyllähän toi ihan päivänselvää sarjakuvaa on, puhekuplineen kaikkineen. Kovat kannet, 96 sivua, Gummerus 1973.
Parempi puoliskoni oli sitä mieltä että kirja on tehty animaatioelokuvan pohjalta, koska hahmot näyttävät ikäänkuin pahvista leikatuilta ja taustoihin päälle liimatuilta. Ja ilmeisesti oli oikeassa, koska nettihaku paljasti Nelimarkan osallistuneen vuosina 1972-74 Sammon tarina -nimisen kolmiosaisen animaatioelokuvan tekoon. Kirjassa ei tosin ole mitään mainintaa tästä.
Takakansitekstissä pyritään luomaan vastakkainasettelua Sammon ryöstön ja tusinasarjakuvan välille: "Kansallinen kulttuurimme, erityisesti lapsia ja nuoria tavoittava, on vaarallisen pitkälle joutunut antautumaan kansainväliskaupallisen Teräsmiestuotannon keskellä. ... Riitta Nelimarkan Sammon ryöstö on merkittävä kulttuuriteko lapsille, kansallisen identiteetin rakentamiselle tuoreesti ja entistä aidompana." Ehkä onkin, mutta hieman puolustelulta tuo minusta vaikuttaa. Eikö Gummerus pystynyt julkaisemaan sarjakuva-albumia ilman että se piti perustella hienoilla lauseilla takakannessa? Vakuuttaa vanhemmat siitä että tämä sarjakuva ei ole mitään teräsmiestä vaan aitoa kulttuuria?
No, kyllähän lapsille suunnatut sarjakuvat taisivat tuohon aikaan melkoista kansainvälistä roskaa olla. (Ei tosin Teräsmiesroskaa; vuonna -73 ei Suomessa ilmestynyt ainuttakaan DC- tai Marvel-lehteä. ;) ) Ja Sammon ryöstö on jotain muuta.
Mutta onko se hyvää sarjakuvaa? Tjaa. Lähinnä aika kummallista sarjakuvaa. Ensinnäkin puhekuplat on kirjoitettu taustojen päälle, mikä vaikeuttaa välillä lukemista: musta teksti tummalla pohjalla ei ole hyvä yhdistelmä. Piirrostyö on taiteellista mutta selkeää. Kaiketi siitä joko tykkää tai sitten ei. Mua Nelimarkan oudot perspektiivit ja kaksiulotteisuus ei oikein kiehdo.
Tarina kyllä kulkee ihan ok. Alkaa Joukahaisen ja Väinämöisen taistelusta ja päättyy Sammon ryöstöön.
Vois olla kiva lukea vertailukohdaksi perään Huitulan Kalevala.
-
Silloin kun minä olin esikoulussa vuosina 1981-82, tuota kirjaa luettiin koko porukalle samaan tapaan kuin kaikkia muita talon satukirjoja, joten ei sitä ainakaan silloin pidetty mitenkään sarjakuvana.
Oikein mainio Kalevala-tulkinta yhtä kaikki. Juuri samoihin aikoihin televisiosta tuli ensimmäistä kertaa Rauta-aika, ja oli siinä kuusivuotiaalla ihmettelemistä. Nuo kaksi teosta muokkasivat hyvin pitkälti varhaista käsitystäni Kalevalasta, myyteistä ja niiden käsittelystä todellisuuteen verrattuna, tjsp.
-
Kuvanäyte olisi kiva juttu. Eihän tuo ole sama Kalevala-sarjis mitä julkaistiin joskus sanomalehti Karjalaisessa 80-luvun alkupuolella?
Rauta-ajan muistan kyllä. Meille myös näytettiin koulussa joku vielä sitäkin sekavampi Kalevala-aiheinen esitys josta en muista muuta kuin että joku akka oli keinussa, runoa luettiin ja välillä toistui repliikki "keinu Imperi liina" tms.
Jätin kalavaleet sikseen ja siirryin lukemaan kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista. Crom!
-
Kuvanäyte olisi kiva juttu. Eihän tuo ole sama Kalevala-sarjis mitä julkaistiin joskus sanomalehti Karjalaisessa 80-luvun alkupuolella?
Ei. Se oli todennäköisesti tämä Ursula Niemistön tekemä Kalevala. Tuota neliväristä sarjaa julkaistiin 1981-86 Bullsin toimesta viikottain 14 suomalaislehdessä ja parissa ruotsalaisessakin.
Timo
-
No, kyllähän lapsille suunnatut sarjakuvat taisivat tuohon aikaan melkoista kansainvälistä roskaa olla. (Ei tosin Teräsmiesroskaa; vuonna -73 ei Suomessa ilmestynyt ainuttakaan DC- tai Marvel-lehteä. ;) ) .
Ähäpäs, Marvelia ainakin tuli pilvin pimein! "Frankenstein ja ihmissusi" ja "Aaveajaja" nyt ainakin. Oho, ei liittynytkään aiheeseen.
R"pääsinpä viisastelemaan"mäki
-
Parempi puoliskoni oli sitä mieltä että kirja on tehty animaatioelokuvan pohjalta, koska hahmot näyttävät ikäänkuin pahvista leikatuilta ja taustoihin päälle liimatuilta.
Muistan animaation, sitä katsottiin ala-asteella ja jostain syystä se aiheutti minulle suurta ahdistusta. Tais olla liian artsua. Muistan kun Ilmarinen lensi kuusella Pohjolaan (vai kuis se meni).
-
Ähäpäs, Marvelia ainakin tuli pilvin pimein! "Frankenstein ja ihmissusi" ja "Aaveajaja" nyt ainakin. Oho, ei liittynytkään aiheeseen.
R"pääsinpä viisastelemaan"mäki
Hitsi, olet oikeassa. No, varsinaisia supersankarilehtiä ei ilmestynyt yhtäkään.
Muistan kun Ilmarinen lensi kuusella Pohjolaan (vai kuis se meni).
Kuusella lensi juu sarjakuvassakin.
Kuvanäyte olisi kiva juttu.
Yritän. Kone jossa on skanneri on nyt pimeenä kun monitori pamahti.
-
Yritän. Kone jossa on skanneri on nyt pimeenä kun monitori pamahti.
Mustalla ruudulla nytkin kirjoittelet? ;D Nääh... huono.
Olisko hankala homma koittaa asentaa skanneri tähän nyt käyttämääsi koneeseen? T: Nimim. "Kärsimätön"...
Olis vaan hupaa nähdä jotain siitä kirjasta.
Timo
-
Tässä yksi aukeama, nappasin digikameralla. Liitteissä vielä kansikuva jota salama häikäisee sekä toinen aukeama.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5265.0;id=1783)
-
Tässä yksi aukeama, nappasin digikameralla.
Kiitokset. Näkyyhän tuo tuostakin tarpeeksi hyvin. Kömpelöä on etenkin puhekuplien käyttö. Taitaa olla suoraan filmikuvia käytetty.
Timo
-
On tuo sen näköinen alppari että vähemmästäkin näkee painajaisia.
-
Tällä ”kulttuuriteolla” saatiin 100% varmasti tuhottua ainakin yhden sukupolven Kalevala-kiinnostus...
-
Tällä ”kulttuuriteolla” saatiin 100% varmasti tuhottua ainakin yhden sukupolven Kalevala-kiinnostus...
..ja mun kiinnostus loppui siihen mainitsemaani Kalevala-näytelmään ja Rauta-aikaan. Olisi kyllä ihan kiva vielä nähdä jossakin sitä Ursula Niemistön näkemystä Kalevalasta, tosin voi olla että aika kultaa tässäkin tapauksessa muistoja. Tuota Nelimarkan versiota en muista koskaan nähneeni.
Ovatkohan englantilaisetkin tehneet kansalliseepoksestaan huonoja sarjakuvia ja näytelmiä, tuhoten pienten britten kiinnostuksen omaan historiaansa? Crom!
-
..ja mun kiinnostus loppui siihen mainitsemaani Kalevala-näytelmään ja Rauta-aikaan.
Näin sen joskus skidinä, ja ainut mikä jäi sarjasta mieleen oli, että kaikki oli niin h*lvetin rumia ;D
-
Laimeahkon näköiseltä näyttää noiden kuvien perusteella. Huitulan versio miellyttää minua enemmän.
Peruskoulussa (tai miksi sitä nykyään kutsutaankaan) äidinkielen tunnilla tuli nähtyä Rauta-aikaa. Opettajan mielestä se oli hieno sovitus TV-sarjaksi. Minusta mielestäni se oli aneemista angstailua.
-
Ovatkohan englantilaisetkin tehneet kansalliseepoksestaan huonoja sarjakuvia ja näytelmiä, tuhoten pienten britten kiinnostuksen omaan historiaansa? Crom!
No esim. Monty Python and the Holy Grail (http://www.sea.fi/esitykset/kesa99/python.html), onko tuttu?
-
No esim. Monty Python and the Holy Grail (http://www.sea.fi/esitykset/kesa99/python.html), onko tuttu?
Joo, taitaa se DVD:nä löytyä. Miten ihmeessä mä en tätä heti muistanutkaan? Kuinka monen nuoren mieli onkaan kääntynyt lopullisesti historianopiskelua vastaan, kun tämmöistä saastaa on tehty? Historiallisten eeposten kustannuksella ei sovi pelleillä, vaan ne pitää ottaa vakavasti. Ajatelkaapa jos joku tekisi vaikka elokuvan jossa seikkailisi joku arkeologian professori, joka kuitenkin museossa istumisen sijaan lähinnä tappelisi natseja vastaan härkäruoskalla.. karmea ajatuskin! Ei, sekavuus ja vakavamielisyys kunniaan kun kansalliseepoksia käsitellään!
Crom!
-
Tällä ”kulttuuriteolla” saatiin 100% varmasti tuhottua ainakin yhden sukupolven Kalevala-kiinnostus...
Puhu vaan omasta puolestasi. Tuo kuvasarjakirja ja Rauta-aika saivat minut silloin kakarana kiinnostumaan todella paljon sekä Kalevalasta että Suomen muinaishistoriasta. Mutta minähän olen aina ollut poikkeuksellisen kypsä ja älykäs ikäisekseni.
-
Puhu vaan omasta puolestasi. Tuo kuvasarjakirja ja Rauta-aika saivat minut silloin kakarana kiinnostumaan todella paljon sekä Kalevalasta että Suomen muinaishistoriasta...
Varmaan alkuperäisen kommentin tarkoitus, oli arvostella Nelimarkka sarjakuva ja auts, animaation hirvittävää visuaalista ulosantia ja muutenkin avutonta toteutusta.
70-luvulla piirustustaito ei ollut arvossa taidekouluissa ja kaikenmaailman tyypit pääsi kouluihin, niinkuin on nähty. Nelimarkkahan on nykyään joku taiteen tohtori. Ihan värjenvastaista, suorastaan. Tuollaisen "piirtäjän" pitäisi olla jossain plutolla eristyssellissä.
Ja joo, rauta-aika kyllä inspiroi itseänikin. Kalevala on hyvä, jotkin tulkinnat paha.
-
Lisää Nelimarkasta: www.nelimarkka.com
Sammon Ryöstö näyttäis olevan ensimmäisiä julkaistuja teoksia.
-
70-luvulla piirustustaito ei ollut arvossa taidekouluissa ja kaikenmaailman tyypit pääsi kouluihin, niinkuin on nähty.
Ja onneks nykyään on. Ahhahahahaa.
-
Varmaan alkuperäisen kommentin tarkoitus, oli arvostella Nelimarkka sarjakuva ja auts, animaation hirvittävää visuaalista ulosantia ja muutenkin avutonta toteutusta.
70-luvulla piirustustaito ei ollut arvossa taidekouluissa ja kaikenmaailman tyypit pääsi kouluihin, niinkuin on nähty. Nelimarkkahan on nykyään joku taiteen tohtori. Ihan värjenvastaista, suorastaan. Tuollaisen "piirtäjän" pitäisi olla jossain plutolla eristyssellissä.
En muista Nelimarkan teosta lukeneeni, mutta ei tuo nyt mitenkään pahalta minusta näytä. Vahvalla omalla näkemyksellä tehdyltä enemmänkin. Huono tekijä ei pysy tyylipuhtaana, päinvastoin kuin tämä. Rytmi näyttää kyllä aika jäykältä. MUTTA, en kyllä kehuisi sitä toistakaan Kalevala-versiointia. Aika kamalaa meininkiä ja tyyli ei tue teosta pintaa syvemmällä tippaakaan.
Ylipäätään toivoisi kyllä tekijöiltä jonkinlaista harkintaa ennen kuin tällaisten ikonien sarjakuvaksi kääntämiseen ryhtyvät. Siis miksi? Mitä lisäarvoa?
Suomessakin on vihaksi asti noita vanhoja jarruja, jotka kääntävät perussuomalaisia kirjaklassikoita sarjakuvamuotoon koko ajan. Kai sillä saa sen parituhatta kappaletta myytyä. Mitään muuta arvoa en näissä teoksissa ole sitten nähnytkään. Aika halpaa meininkiä. Ilmeisesti keskiluokassa pöhöttyvällä ei vaan ole mitään omaa sanottavaa. Joku roti tähänkin taas!
Haluaisin kyllä lukea vaikkapa Jyrki Nissisen version Päätalon tuotannosta. Siinä voisi paskakin tiivistyä timantiksi.
-
Ylipäätään toivoisi kyllä tekijöiltä jonkinlaista harkintaa ennen kuin tällaisten ikonien sarjakuvaksi kääntämiseen ryhtyvät. Siis miksi? Mitä lisäarvoa?
Ikonien?? Miksei Kalevalaa saisi vapaasti käyttää inspiraatiolähteenä, palvoako sitä mielestäsi pitäisi?
Olisi kyllä toivottavaa, että liika kunnioitus koko Kalevalaista maailmaa kohtaa häviäisi, ja siitä tehtäisiin enemmän tulkintoja joissa esiintyy vähemmän tuohivirsuja ;) Itse kertomuksethan ovat aivan yleismaailmallisia ja pätevät aivan yhtä hyvin nykyäänkin.
-
Oh yeah, arvostan kurittomuutta ;D
-
Ikonien?? Miksei Kalevalaa saisi vapaasti käyttää inspiraatiolähteenä, palvoako sitä mielestäsi pitäisi?
Olisi kyllä toivottavaa, että liika kunnioitus koko Kalevalaista maailmaa kohtaa häviäisi, ja siitä tehtäisiin enemmän tulkintoja joissa esiintyy vähemmän tuohivirsuja ;) Itse kertomuksethan ovat aivan yleismaailmallisia ja pätevät aivan yhtä hyvin nykyäänkin.
Vastasin tähän jo aiemmassa: Miksi? Mitä lisäarvoa? Suurimmaksi osaksi noissa käännöksissä on teos vain kääritty uusiin papereihin. Sitä sitten perustellaan sillä, että "Jotta tämän päivän lapsetkin voivat sen lukea" tms. Paskapuhetta tollanen! Kalevalakin menee teoksena yleismaailmallisena (kuten sanoit). Kyllähän sitä päivittää voi, mutta perusteena jotain muuta kuin se, että virsut ei oo ihan päivän trendiä.
Mitä näiden 'ikonien' kääntämiseen tulee... nehän ovat yleensä sitä sen vuoksi, että ovat joko laajalti tunnettuja tai sitten vaan pirun hyviä. Esim. sarjakuvakäännöksen tekijä on siis heti alussa jo aikasta lirissä: kertoako sama tarina, minkä kaikki ovat jo kuulleet vai luottaako siihen, että sillä kansanopiston vuoden sarjisopetuksella kyllä tehdään homma paremmin kuin ne 'Kalevalan jäbät' teki.
Mieluummin lukisin sarjakuvaversioita joistain sattumalta unohdetuista teoksista. Silloin alkuperäinen materiaali voisi päästä aivan uuteen lentoon.
Mutta joo, ehkä Kalevala menis paremmin läpi jos kaikilla hahmoilla olis sellaset manga-silmät.
-
Vastasin tähän jo aiemmassa: Miksi? Mitä lisäarvoa? Suurimmaksi osaksi noissa käännöksissä on teos vain kääritty uusiin papereihin. Sitä sitten perustellaan sillä, että "Jotta tämän päivän lapsetkin voivat sen lukea" tms. Paskapuhetta tollanen! Kalevalakin menee teoksena yleismaailmallisena (kuten sanoit). Kyllähän sitä päivittää voi, mutta perusteena jotain muuta kuin se, että virsut ei oo ihan päivän trendiä.
Mitä näiden 'ikonien' kääntämiseen tulee... nehän ovat yleensä sitä sen vuoksi, että ovat joko laajalti tunnettuja tai sitten vaan pirun hyviä. Esim. sarjakuvakäännöksen tekijä on siis heti alussa jo aikasta lirissä: kertoako sama tarina, minkä kaikki ovat jo kuulleet vai luottaako siihen, että sillä kansanopiston vuoden sarjisopetuksella kyllä tehdään homma paremmin kuin ne 'Kalevalan jäbät' teki.
En oikein ymmärrä miksi käyt kuumana aiheesta, eihän kukaan pakota sinua lukemaan tai ostamaan. Ja jos nuo mainitsemasi Kalevala-sarjikset nyt myyvät 2000 ex niin täytyyhän niistä jonkun tykätä ;)
Sananen tuosta ”lisäarvosta”; jokainen kokee saman kertomuksen eri tavalla; B kuulee tarinan A:lta, hän kertoo sen eteenpäin C:lle, mutta painottaa luonollisestikin niitä asioita, jotka olivat hänelle mielenkiintoisempia, jne. Näin tarina kehittyy ja monipuolistuu, ja tämä kehitys kertoo aika lailla ajan hengestä. Niin se Kalevalakin kehittyi, ei sitä annettu vuorelta kivitaulujen muodossa.
Miltähän länsimainen kulttuuriperintömme näyttäisi, jos kaikki ”kääntäjät” olisivat pitäneet näppinsä irti Iliaasta ja Odysseiasta, koska ”nehän olivat jo parhaita sellaisinaan”?
-
Ettei vain olisi tuo Nelimarkan sarjakuva ja animaatiokin tehty lapsia varten? Saattoipa vielä olla tyyliltään aika radikaali sen ajan (Gallen-Kallelan) kalevalakuvaan verrattuna? 70-luvulla kaikki näytti nykymittapuulla hyvinkin aneemiselta. Taiteessa käsittääkseni jyräsi juuri (arki)realismi, eli yleisesti ottaen jengi nimen omaan osasi ja halusi piirtää "hyvin".
Ursula Niemistön Kalevala oli muistaakseni enimmäkseen aika tekstirasitteinen, vaikka kai siellä toimintaakin oli mukana. Värit olivat toki sanomalehdissä tuohon aikaan (80-luvun alussa) aika piristävä lisä ja siveltimen käyttö ammattimaista. Pahin puute siinä oli muistaakseni minimaalisissa taustoissa vaikuttaen fiilikseen.
Mutta minusta tuo Nelimarkan sarjis näyttää paremmalta kuin se animaatioversio, jossa jäykkyys toimii tyylinä vielä huonommin. Lisäksi tässä on puhekuplien käyttö hyvinkin edistyksellistä ja toimivaa. Eri asia on sitten se, miksi niin monet immeiset, jotka eivät saa aivojaan taipumaan sarjakuvan kerrontaan tekevät kumminkin noita juttuja? Tuota aikaa leimaa kieltämättä juuri Martii Sirolan näkyvimmin edustama kömpelyys, mutta eipä sarjakuvaa kyllä arvostettukaan niin että kukaan täysjärkinen aikuinen ammattilainen olisi sellaista edes erehtynyt tekemään.
(Haukkukaa nyt joku vielä Hannu Väisäsen kuvittama Kalevala, sopisi hyvin tämän ketjun mentaliteettiin.)
-
En tiedä sanoiko sitä tässä vielä kukaan, mutta Nelimarkan (ja jonkun Seeckin - öh, nyt en jaksa avata imdb:tä enkä muutenkaan tehdä tarkistuksia) leffa oli pitkään (ja vieläkin ehkä vielä puolen vuoden ajan?) ainoa kokoillan suomalainen animaatioleffa. Se on sinällään jo hieno saavutus, jota pitää arvostaa. Kömpelyys lienee harkittu tyylikeino ja ainakin minusta nuo puhekuplat näyttävät kiehtovilta omalla tavallaan. Äh, nousenpa sittenkin.
Perkele, kannatti nousta! Elokuva jota tarkoitin oli tietysti SEITSEMÄN VELJESTÄ! Äh! Mutta kannatti muutenkin: Juho Gartzin kirjassa Elävöitettyjä kuvia: raportti suomalaisesta animaatioelokuvasta (SES 1975) on pitkiä pätkiä mm. Nelimarkan haastatteluja ja ylipäätään tietoa tuon ajan skenestä: Nelimarkka ja Jaakko Seeck (no tulihan se sieltä) ovat tehneet myös elokuvan piispa Henrikistä ja Lallista. Sammon tarinasta tehtiin puolen tunnin kooste myös ulkomaille levitettäväksi - Gartz: "on jo ehtinyt levitä useaan maahan". Tässä vaiheessa 7 veljestä on vain "todella suuri suunnitelma".
Kalevalaa animoi myös Reino Niiniranta (who he?), joka Gartzin kirjoittaessa on ehtinyt "neljänteen, Lemminkäinen-nimiseen osaan". "Ovat ehtineet tänä vuonna voittaa hopeaa Suomen parhaina kaitafilmeinä (kultaa ei tällä kertaa jaettu ollenkaan). Koko 8-osainen elokuva valmistunee ensi vuoden alkupuolella." No mutta! Tällaisesta en muista puhutun missään muualla: Kalevala animoituina kaitafilmeinä!? Missä on elokuva, missä kopiot, miksei elokuva-arkisto tee mitään?! (Jotain linkkejä Niinirantaan löytyy täältä: http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Reino+Niiniranta&btnG=Google-haku&meta=)
Kiinnostavalta vaikuttaa myös Eeva Pohjolan kirjoittama ja Tini Sauvon animoima ja ilmeisesti myös ohjaama Jules Verne -sarja JV:n maailma, neliosainen juttu. Muistaako joku tätä?
Gartzin kirjasta pitäisi tehdä täydennetty painos tai pikemminkin tehdä kokonaan uusiksi. En ole seurannut alaa aivan viime vuosina enkä ole nähnyt "klassikoista" kuin ehkä murto-osan, joten se olisi itselleni ehkä turhan iso projekti. Anyone?
Tulipa sepustus.
-
Kalevalaa animoi myös Reino Niiniranta (who he?), joka Gartzin kirjoittaessa on ehtinyt "neljänteen, Lemminkäinen-nimiseen osaan".
Reino Niiniranta on tehnyt semmoisia paperinpala-silhuettianimaatioita - varjokuvamaiset hahmot seikkailee. Näitä kyllä näytettiin 1970-80 -luvulla televisiossa. Niiniranta on palkittu Jussillakin.
Timo