Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Amerikkalaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Timo Ronkainen - 27.07.2004 klo 23:02:12
-
Eli Mad joskus muinoin 60-luvulla kysyi tunnetuilta strippipiirtäjiltä, mitä he oikeastaan olisivat halunneet piirtää. Mukana Schulz, Kelly, Walker, Mell Lazarus, ja Mary Worthin piirtäjät:
http://www.collectmad.com/madcoversite/strip1.jpg
http://www.collectmad.com/madcoversite/strip2.jpg
http://www.collectmad.com/madcoversite/strip3.jpg
http://www.collectmad.com/madcoversite/strip4.jpg
Polemiikkia on esiintynyt olivatko nuo oikeasti ko. piirtäjien tekemiä. Mitäs sanotte? Kyllähän sanomalehtipiirtäjätkin osaavat itseironiaa. Eh? Mukavaa hauskaa silti.
TImo
PS: kannattaa huomata että nuo ovat aukeamakokonaisuuksia.
-
http://www.collectmad.com/madcoversite/strip2.jpg
Polemiikkia on esiintynyt olivatko nuo oikeasti ko. piirtäjien tekemiä.
Schultzin suhteen ei pitäisi olla mitään epäselvää. eikös hän käyttänyt tuota samaa vitsiä uutena variaationa joskus myöhemmin. Siinä Ressu katseli putoavia lehtiä. Etsisin ja skannaisin sen, ellei Tenavat-kirjat olisi tietysti tällä hetkellä jossain ihan muualla.
Hassua muuten, kuinka Schultzin versio yksinkertaisesta tyylistä tuo mieleen Pulterin.
Niin, ja Mort Walkerin stripissähän on ilmetty Neiti Söpö.
Takaisin raparperihilloa keittelemään.
-
Polemiikkia on esiintynyt olivatko nuo oikeasti ko. piirtäjien tekemiä. Mitäs sanotte? Kyllähän sanomalehtipiirtäjätkin osaavat itseironiaa. Eh? Mukavaa hauskaa silti.
Jos MADissa niin sanotaan niin pakkohan sen on totta olla. Vakavasti ottaen en kyllä usko miksi hatusta keksisivät tuollaisen artikkelin. Ja Schultzhan totesi joskus kun oli lukenut Tenavat parodioita MADista että voisi lopettaa piirtämisen ja jättää koko homman MADille.
Enkä usko että nuo muutkaan ovat fuulaa.
-
Tulipa tänään sitten Egmontilta tiedote kotiin.
"MAD-lehti lakkaa ilmestymästä numeron 6/2005 jälkeen. Nykyinen MAD-tilauksesi jatkuisi vielä tämän jälkeen, joten tarjoamme sinulle tilausjaksosi loppuajaksi yhden alla olevista vaihtoehdoista valitsemasi lehden hyvitykseksi".
Vaihtoehtoina Karvinen, Mustanaamio ja Myrkky. Myrkky tulee jo, ja Karvinen ei ole vaihtoehto, joten Mustis sitten.
Jotenkin vaan haikea olo. Lehtien alennustila lienee luultua suurempi: uusia ei saada pukattua markkinoille niin millään, ja vanhatkin kuolevat pois. Kertooko se jotain systeemistä / ostajista? Ihmisistä? Huumorin tilasta? Mikä tässä maailmassa enää kannattaa? Keinottelu? Rikoskin kannattaa enemmän kuin sarjakuva, näemmä.
Pakko se jenkkiMAD on tilata tilalle. Miten muut, tuleeko ikävä?
-
Pöh, Mad oli kehno jo ennen kuin se alkoi Suomessa. Pelkkiä elokuvamainoksia ne niiden parodiat (tai "satiirit", niin kuin ne itte - väärin - sanoo ).
Toki siellä oli omat hyvät hetkensä ja piirtäjänsä, mutta...
Timo
-
Äen kaipaa. Kyllähän sitä tuli luettua ja naurettuakin muksuna mutta kökkö mikä kökkö. Siksi toiseksi MAD yritti myrkistää itseään eli lisätä seksiä - joka ei aikoinaan kuulunut lehteen kun se oli siveellinen amerikkalainen. Ihmeen kauan sitä kesti, luultavasti nykyinen jenkkien ylenkatsonta vei asiakkaat. 80-luvullahan Suomessa (ainakin) haluttiin olla niinkuin USAlaiset. "Suomi on Euroopan Amerikka" -slogania viljeltiin.
-
Aikansa kutakin...
80-luvun MADeistä muistan pitäneeni paljonkin, mutta aika pystyynkuolleelta lehti vaikutti jo 90-luvun puolivälin jälkeen, varsinkin mitä leffaparodioihin tuli. Vitsit olivat niin kertakaikkisen kaavamaisia. Tästä aiheesta ihmettelin, että miksi tämä leffaparodiasarjakuva ei tyyliltään kehittynyt tai muuttunut koskaan: Näsäviisaat vitsit pysyivät samoina leffasta toiseen. Miksi niiden piti aina olla tällaisia? Mikseivät ne voineet olla vaihteeksi vaikka sellaisia kuin Mauri Kunnaksen leffaparodiat Nyrok Cityssä? Edes vaihtelun vuoksi?
Mauno oli ihan hauska ensimmäisen 10 jakson ajan, mutta sitten sen tekorankkuus alkoi jo ärsyttää.
-
En vieläkään jaksa uskoa sitä että Suomen MADin julkaisu lopetetaan. Lehden tasosta voi toki olla montaa mieltä, jo kaikkien aikojen toisessa jenkkimadissähän lukijakirjeessä valitettiin että MAD ei ole enää niin hyvä kuin silloin ennen.
Tokihan 90-luvulla MADin tasokin laski mutta nyt viimeisimmät numerot ovat taas olleet parhaimpia vuosiin. Monet uudistukset kuten Fundalini Pages ja suomalaisten piirtäjien mukaan ottaminen uudestaan paransivat kummasti lehden tasoa tällä vuosituhannella.
Suuri aukko jää suomen sarjakuvakulttuuriin kun Suomen MAD lopettaa. Tämän on pakko olla joku George W. Bushin salajuoni. Pakko se on sitten vaan jenkkiMAD tilata.
Kuinkakohan monta lehteä minun pitäisi tilauksen lisäksi ostaa irtonumerona että lehden julkaisu jatkuisi?
Nyt olisi mielenkiintoista tietää niitä levikkilukuja, kun näyttää siltä että olen nyt oikeasti yksi niistä kolmesta tilaajasta.
Nyt olisi The M:n syytä tehdä odotettu comeback ja nostaa MADin lukijoiden määrä jälleen sinne kulta-aikojen viiteen lukijaan.
"Jaa minä apea?"
-Alfred E. Neuman
-
80-luvun MADeistä muistan pitäneeni paljonkin, mutta aika pystyynkuolleelta lehti vaikutti jo 90-luvun puolivälin jälkeen, varsinkin mitä leffaparodioihin tuli.
Ihan sama olo mullakin. Lopetin Madin keräilyn -92 numeroihin, sen jälkeen ostetut hajanumerot ovat todistaneet päätöksen oikeaksi.
Levätköön MAD rauhassa.
-
MAD oli ja eli, ei elä enää. Nyt sitten sen zombie-vaeltelukin loppuu. Onneksi Mustanaamio ei kuole koskaan... vaikka Bengalinlahdella myrskyääkin...
SuomiMAD - numero oli viimeinen kokonaistehokas lukupaketti.
-
Kurjuus!
"Elokuvien valmistaminen Suomessa ei kannata." - Toivo Särkkä siihen aikaan kun SF valmisti 25 kokoillan elokuvaa vuodessa.
-
No onpa kiva joululoma... Aasiassa jengi heittää lusikkaa nurkkaan oikein porukalla ja Suomessa MAD loppuu.
Ja kuten oli odotettavissa, poikkeustilanteissa joittenkin ihmisten wannabekyynisyys nousee pintaan ja pitää päästä pätemään aihetta koskeviin nettikeskusteluihin ylimielisillä "hohhoijaa, eipä voisi vähempää kiinnostaa" -kommenteilla.
No okei, tuo ylläoleva on vähän ilkeästi heitetty pelkästään Kvaakkia kohtaan.
Erehdyinpä vain ennen tänne tuloa vilkaisemaan muualla paria tuota Thaimaan katastrofia koskevaa keskustelua - mitenkähän alas ihmiskunnan arvostukseni voikaan oikein laskea?
Asiaan: MAD tietyistä puutteistaan huolimatta oli kuitenkin itselleni yksi eniten arvostamistani huumorilehdistä. Taitaapa kokoelmistani löytyä muutamaa Suomalaista MAD:ia lukuunottamatta miltei täydellinen kokoelma noita painotuotteita.
Olen arvostanut sen hieman vanhanaikaista tyyliä, että vältetään ylenmääräisiä törkeyksiä ja kiroiluja ja muita pahimpia rimanalituksia (vrt. Myrkky) ja edes yritetään olla fiksuja. Huumori ei ole mikään helppo laji ellei kyseessä ole ns. amishuumori, jolloin tavallinen pieru riittää avaamaan yleisön nauruhanat.
Tokihan MAD viime aikoina oli laskenut tasoaan kovasti siitä, millaisena se Suomessa aloitti.
Sekä olihan MAD:issa vähän snobbailua mukana, mutta hei: Kuka tai mikä muka on täydellinen?
Ja niille, joille MAD ei omien sanojensa mukaan mitään merkinnyt: Mitäs luulette, tuleeko sitten tilalle jotakin parempaa luettavaa?
Luulenpa että ei, kustantajat näkevät tilanteen että "joo, ei taida Suomen kansaa hjuumori kiinnostaa. Julkaistaan vaan julkkisjuoruja, urheiluu ja pornoo. Ne myy."
Niin no, tietysti jos nuo kiinnostavat enemmän kuin MAD niin...
Pitäisköhän oikein laittaa Myrkyn tilaus postiin, ettei sitäkään mennä lakkauttamaan?
Jos kukaan ei julkaistuja lehtiä osta, niin ei niitä kannata myöskään tehdä.
Onko se sitten kiva kun suomen kielellä ei lehtikioskista löydy kuin Ilta-Sanomaa ja ehkä satunnaisesti jotakin mangaskeidaa?
-
Tiijä häntä, kannattaako tuota Thaimaata nyt tähän vetää. Toki pienet ovat murheemme täällä päin, mutta täytyyhän ihmisten saada ajatella tällä hetkellä myös muuta kuin Kaakkois-Aasiaa: järkihän muuten lähtee.
Hyvää pointtia: minunkin mielestäni on parempi edes jonkinlainen MAD kuin ei MADia ollenkaan. Timo on oikeassa hehkuttaessaan vanhoja kunnon MADeja, jonka jutut ovat ajattomampia kuin uudempien numeroiden "leffapuffit" ja aikaansa vahvasti sidotut kertanaurujutut. Mutta itse en kuitenkaan myönnä, että MAD olisi nykyään lepsu: mielestäni satiireista löytyy ajoittain teräviäkin huomioita.
Mielestäni MADin sukupolvenvaihdoskin on sujunut ihan hyvin, tällaisen Druckerin, Woodbridgen, Don Martinin, Al Jaffeen ja kumppaneiden töiden parissa varttuneen silmissä. Uudemmilla tekijöillä, esim. Tom Bunkilla ja Rick Tulkalla on tarvittavaa anarkiaa, suosikkejani on myös rumuuden estetiikan hallitseva Herman Mejia sekä pelkistetty Bitterman-sarja.
Oli mielenkiintoista myös seurata "karenssiaikaa" syyskuun 2001 jälkeen. Että milloin alkavat setviä WTC-juttuja sivuillaan? Kun sopassa oli vielä eräs George W.Bush, pääsivät satiirikot ammentamaan kunnolla. Nyky-MAD avautuukin itselleni jonkinlaisena infopakettina, joka avaa ovet pähkähulluun amerikkalaisuuteen paljon paremmin kuin miljoona USA-matkaopasta.
Suomen MADissa olen kiinnittänyt huomiota viime aikoina suomennoksiin, jotka tuntuvat olevan astetta radikaalimpia kuin alkuteksti. Nykyään ehtii lukea Suomen MADia noin seitsemän minuuttia ennen kuin näkee sanan "Läski", "Nekru", tai "Jutku". Aika radikaalia settiä, mielestäni: nuo kiusaajatermit ylittävät satiirin rajan reippaasti. Kieltämättä kaihoan aikaa, jolloin MAD pystyi olemaan hauska ilman köyhiä ilmauksia.
Monroe/Mauno ei nappaa yhtään, samoin äärimmäisen hankalalukuinen Spy vs. Spy, mutta eiväthän kaikki voi kaikesta pitää.
-
Tavallaan harmi.
Muutaman ekan vuoden suomimadeistä on hyviä muistoja. Naurattivat oikein tosissaan. Tosin olin silloin vähän nuorempi. Nyt kun niitä vanhoja vilkuilee, eivät naurata enää. Ei edes Don Martinit, jotka silloin olivat hienouden huippua.
Mutta ei mua enää naurata ällit ja tällitkään. Kyyninen äijä on musta tullut.
-
Menihän MADin huumori tuossa 90-luvulla huonoon suuntaan mutta kyllä viimeiset numerot ovat aivan loistavia olleet. Melkeinhän sitä tuolilta putosi kun Egmontilta tuo kirje tuli. Viimeistään nyt pitää alkaa sitä Ameriikan MADia tilaamaan.
Eikä MAD ole huono lehti.
-
Muistaako kukaan missä Suomalaisessa madissa (numerossa) oli Villi Pohjola irvailuja (Northern exposure)?
Jos ri muista, niin viitsiikö joku kyseisen lehden harrastaja kurkata n. 90-luvun puolenvälin lehtiään jos löytyisi k.o. numero. (En ole ostamassa lehteä)
-
Muistaako kukaan missä Suomalaisessa madissa (numerossa) oli Villi Pohjola irvailuja (Northern exposure)?
Jos ri muista, niin viitsiikö joku kyseisen lehden harrastaja kurkata n. 90-luvun puolenvälin lehtiään jos löytyisi k.o. numero. (En ole ostamassa lehteä)
Numerossa 8/92,
kertoo Manun "maddest" -kotisivu, jolla noita juttuja on listailtu runsaasti joskaan ei täydellisesti.
Asko A
-
Olipa lirahtaa pissa housuun kun näin uusimman Madin Constantine-kannen! Buahahahahhaa!
-
Eipä tuo mua oikein haittaa, koska en ole edes paljo lukenu MADia, mitä nyt kirpparilta ja divarista josku pari numeroa ostanu, jos on ollu joku "kiinnostava" parodia.(Esim.viime kesänä oli Spiderman 2, oten ostin sen myöhemmin kirpparilta.)
-
Suomessa Mad lopetetaan, mutta USA:ssa lehti porskuttaa iloisesti ja saa jopa kaksi sisarlehteä (http://www.newsarama.com/forums/showthread.php?s=083026a178988b13474d9ec5af5965ad&threadid=40229). Toisena on lapsille suunnattu Mad Kids (sisältää mm. Spy vs. Spy:tä ja Johnny DC:n mainoksia) ja toinen on Mad Classics, joka ilmeisesti on jo alkanut ilmestyä.
-
Suomessa Mad lopetetaan, mutta USA:ssa lehti porskuttaa iloisesti ja saa jopa kaksi sisarlehteä (http://www.newsarama.com/forums/showthread.php?s=083026a178988b13474d9ec5af5965ad&threadid=40229). Toisena on lapsille suunnattu Mad Kids (sisältää mm. Spy vs. Spy:tä ja Johnny DC:n mainoksia) ja toinen on Mad Classics, joka ilmeisesti on jo alkanut ilmestyä.
Viimeistä Suomen MAD -lehteä tehdään pitkinä jäähyväisinä ja se ilmestyy tavallista tuhdimpana joskus syyspimeillä. Sen jälkeen testataan vielä neljännesvuosi-spesiaaleja, josko moinen valikoivampi lukemistoversio vielä kelpaisi.
Yhdysvalloissakaan ei oheislehtien määrä lisäänny, vaan liimaselkäiset satasivuiset MAD XL-spesiaalit ja nidotut, vanhoista jutuista colorisoidut MAD Color Classics -värispesiaalit yhdistyvät mainituksi Mad Classics -lehdeksi, joka on siis ensin mainitun näköinen lätty, jossa on värisivuja mukana.
Mad Kids -lehdestä ei näy mainintoja elokuun tai syyskuun USA-numeroissa, joten sen lanseeraamisesta ei ole tietoja eikä viestejä meillä.
MAD Archives -kirjoja ei ole ykkösen jälkeen näkynyt.
Tuntuikin turhan hätäiseltä idealta, kun takana oli jo yksi, isompi samateemainen kirjasarja Tales Calculated To Drive You MAD 80-luvun lopulta sekä vielä samanniminen ainakin 8-osainen lehtisarja vuosituhannen taitteessa.
Kaikki vanhat numerot pakattiin selailtavaan muotoon myös cd-rom -laatikkoon.
Archives on näistä toki komeimman näköinen.
Penteles, Peter Bagge on liittynyt suuren maailman MADin usuaaliin idioottiremmiin. Muita uusia tai vähemmän mainittuja: Amanda Conner, Nathan Fox, Ted Rall, Leonard Rodriguez, Evan Dorkin.
Garth Gerhartin ”Bitterman” näkyy vakiintuneen Fundalini-osioon.
Lupaava on myöskin littlejuttuja ja tuoreita tekijöitä sisältävä Comic Strip -osio heinäkuun numerossa.
Päivittelee AA
-
Mad Kids -lehdestä ei näy mainintoja elokuun tai syyskuun USA-numeroissa, joten sen lanseeraamisesta ei ole tietoja eikä viestejä meillä.
Aikaisemmasta linkistäni:
MAD Kids, on the other hand, will target the 6-11 year old audience with classic MAD material, as well as new content, such as Spy vs. Spy Jr. and other age-targeted stories. The November issue is projected to have a print run of 200,000 copies, and will move to a quarterly publication schedule in 2006. DC’s “Johnny DC” titles will carry advertisements supporting MAD Kids this fall.
Eli alkaa marraskuussa ja jatkaa siitä neljännesvuosittain. Aikamoinen painosmäärä ekalle kipaleelle. Vaikka lehtipisteissähän sitä kai enempi myydäänkin. Mikäköhän on ton Jenkki-Madin todellinen levikki nykyisin? Diamondin kautta menee pari-kolme tuhatta, mikä ei varmaankaan ole isokaan osa kokonaismyynnistä.
-
Tales Calculated To Drive You MAD 80-luvun lopulta sekä vielä samanniminen ainakin 8-osainen lehtisarja vuosituhannen taitteessa.
Tuotahan näkyi satunnaisesti Suomenkin lehtipisteissä eli ihan R-kioskeilla jopa Joensuun korkeudella 1997. Kolme onnistuin haalimaan. Kronologisessa järjestyksessä ykkösnumerosta (1950) lähtien, kolme nroa per lätty. Edullisesti.
Timo
-
MADläämään siirtyi myös suuri joukko aiemmin National Lampooniin piirtäneitä artisteja, mm. Shary Flenniken, jonka "Trots and Bonnie" -kokoelman tahtoisin saada, jos sellaista on olemassa.
Bill Wray, Peter Bagge ja mm. Daniel Clowes piirsivät aiemmin Crackediin, mutta sekin köpsähti ja tie HULLUinhuoneelle oli edessä.
Ai niin joo; Peter Kuperin (nyk. Spy vs. Spy) haastattelun saatte joskus lukea Sarjainfosta kun vaan ehtisin sellaisen tehdä. Mukava mies.
-
Turun Akateemisessa on myynnissä CD-ROM Totally Mad (1969-1974) huikeaan hintaan 3.90 €. Eihän tuo paperiversiota voita, mutta tulihan ostettua. Vielä en ole ehtinyt lueskelemaan, kun Windows-softan pyöritys vaatii hiukan hienosäätöä linux-koneessa. Josko viikonloppuna ehtisi.
-
No nyt sain tutustuttua tuon CD-ROMin sisältöön ja aika mainio pakettihan se on. Melko hyvin toimivat haut tekevät lukemisesta ihan rattoisaa puuhaa, sillä ihan sivu sivulta en noita vanhoja Madejä jaksa lueskella - liikaa minun makuuni vanhentunutta juttua.
Mukava lisä on myös kansi-galleria, josta löytyvät lehtien kansikuvat myös muilta vuosilta kuin 1969-1974. Samat kuvathan löytyvät myös netistä http://www.collectmad.com/madcoversite/index-covers.html. Aika vaikuttavan näköisiä kansia on Madiin vuosien varrella saatu. Oma suosikkini tällä hetkellä on Mad #82:n (Oct.63) kannessa oleva Castro polttamassa räjähtävää Alfred-sikaria.
-
Häpeämätön pyyntö.
MADin takasivulla oli tiukan kriittisiä poliittisia julisteita, etenkin tuolloin Vietnamin Sodan aikaan. Yksi kuuluisimmista oli Nixon-kuva "Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn auton?". Olen lukenut kymmeniä, ellei satoja viittauksia siihen, mutta koskaan en ole missään saanut sitä nähtäväkseni.
Jos koko minijuliste ylimalkaan on ollut edes olemassa, eikä ole pelkkä urbaanilegenda, niin mistä saisi empiiriset todisteet? Löytyykö tuolta DVD:ltä? Onko skannausta netissä?
-
MADin takasivulla Yksi kuuluisimmista oli Nixon-kuva "Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn auton?" Olen lukenut viittauksia siihen, mutta koskaan en ole missään saanut sitä nähtäväkseni.
Mistä saisi empiiriset todisteet?
Vastakysymys: Oliko se MAD-juliste alunperinkään?
On sellainen ollut olemassa oikean vaalikampanjan aseena – julisteena ja bumper stickerinä ainakin. Mutta MAD-koosteistani ei pikaselauksella löytynyt... monia muita satiirisia napakymppejä kyllä.
Jatkan tutkimuksia. Haluaisin minkäin nähdä sen taas ilman, että vhs-kelaan Joe -elokuvaa (1970), jossa sellainen ainakin näkyy.
-
Minulla oli hallussani MAD vuodelta noin -72(?) -71 (?) -70 (??) jonka lukijan palstalla riemuittiin ja haukuttiin lehteä siitä, että se oli edellisessä numerossa julkaissut "Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn auton?" -julisteen. Hunter S. Thompson piti siitä riemua myös. Kertoisin sen mokoman edellisen numeron ilmestymisajankohdan, mutta vuosi pari sitten vein Madini isälle lainaan, eikä hän ole palauttanut niitä.
-
Tulipa tässä mieleen udella, mikä lienee Suomen MADin päätöstöttörön tilanne tällä hetkellä? Vieroitusoireet alkavat jo näkyä, kun ei rapakon takaakaan ole vähään aikaan tullut uutta läystäkettä.
"Lue jokainen Suomen MAD, niinkuin se olisi viimeisesi, sillä jonakin päivänä huomaat olleesi väärässä."
-
Mikä lienee Suomen MADin päätöstöttörön tilanne tällä hetkellä?
Surureunainen, tuhti ja tunteikas läksiäisnumero on painossa ja ilmestymispäiväksi on kaavailtu 9.11. Kuusitoista lisäsivua silittänee heitteille jätettyjä tilaajia lievästi myötäkarvaan. Mukana viimeiset Star Wars-, Batman Begins- ja Lemony Snicket -leffaparodiat, pari Aragonesia, parit Spyt, Vasamaa & Samson sekä kaksiaukeamainen Riphard Scary -hupailu "Koirakunnaan kansalaissota" – puna- ja valkoterrierin versioihin jakautuneena. Puujalkavitsausten kalina ei koskaan liene ollut kuuluvampi...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2006.0;id=1412)
-
Tänään saapui jo vihoviimein Suomen MAD. Kaiken hyvän on loputtava aikanaan, ja ilmeisesti myös MADinkin. Parasta 2000-luvun Mäddeniä edusti tämä viimeinen tursaus. Kertokoon Asko AA, tai kuka tietää,mikä sponsorointisopimus on kyseessä, kun sama Andy McCoy/Hanoi Rocks vitsi kerrottiin lehdessä 3 kertaa hieman eri tavalla ;)
Viimeinen Suomen MAD sisälsi muuten ehkäpä tämän vuosituhannen hauskimmat elokuvaparodiat, joten juoskaapa nopeasti kiparille hakemaan omanne pois, ennenkuin ne kaikki kaksi kappaletta myydään ns. parempiin linnunpönttöihin.
-
Tänään saapui jo vihoviimein Suomen MAD.
Kertokoon Asko AA, tai kuka tietää,mikä sponsorointisopimus on kyseessä, kun sama Andy McCoy/Hanoi Rocks vitsi kerrottiin lehdessä 3 kertaa hieman eri tavalla ;)
Ai se tuli jo. Justiin, kun olin valmistelemassa virallisen ilmestymispäivän 9.11. tiedotetta "Suomen MAD sai potkut brändistä", koska tämä ennen niin herttainen MADlaistyttö ja brändin keulakuva oli alkanut diivailla ja jättänyt esiintymisiä väliin. Halailujen jälkeen lehti sai Egmontilta erokirjeen eli puukkoa selkään. "Aistin suurta vihaa," tilittää lehti omassa vastineessaan kuultuaan tulevansa korvatuksi tukevammilla spesiaaleilla ensi vuonna.
Mitä Andyyn tulee, näkökulmien runsaus on aina ollut MADin rikkaus sisältöjen leegomaisia palikkakokonaisuuksia kasaillessa.
Hulluuden puutetta ei mikään voi korvata!
-
Pitäisiköhän viimeinkin tutustua MADiin kunnolla, ei silloin 90-luvun alussa napannu. Lienenkö ollut liian nuori :-X
-
SUOMEN MAD SAI POTKUT BRÄNDISTÄ!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2006.0;id=1589)
Hyvä Suomen MAD!
Olemme tulleet sen tien päähän, jossa meidät on pakotettu valitsemaan loppuuko MADin tarina loppuvuoteen 2005 vai jatkuuko se vielä MÄDräämättömän ajan. En ole vielä valmis tätä luomusta kuoppaamaan, niin paljon olemme sen eteen tehneet töitä viimeisen 23 vuoden aikana. MAD on elämäntapa, henkireikä, josta emme pysty luopumaan.
Yhtälailla varmaa on, ettemme pysty jatkamaan brändiä sinun kanssasi, Suomen MAD -lehti! Viimeisen vajaan vuoden aikana tapahtui jotain surullista. Sinun asenteesi ja käytöksesi ei enää sovi Egmontin piiriin. On tullut esiin piirteitä, joita en olisi uskonut vanhassa rakkaassa ystävässä näkeväni.
Lehdet jotka eivät puhuttele lukijoita, eivät kuulu samaan brändiin. Olemme alalla jossa bisnespuoli on välttämätön paha. Olemme myös brändi, joka on aina tehnyt julkaisuja sydämellä, viihteen itsensä ja ystävyyden takia! MAD on tunnetila. Business, raha ja ulkojulkaisulliset tekijät merkitsevät valitettavasti nykyään enemmän kuin nuo tunteet. Tästä asenteesta on osoituksena kaksi lausettasi: ”Minä en tarvitse enää Egmontia.” sekä ”Voin jättää tämän brändin milloin vaan, puolen vuoden varoitusajalla.” Emme enää yksinkertaisesti pysty tilaamaan ja suomentamaan sivuja julkaistavaksesi.
Olet sanonut olevasi Egmontille vain vierailija. Nyt tuo vierailu päättyy, ja me jatkamme MADia uudella, isommalla spesiaaliformaatilla. Tämä on varmasti yhtä suuri helpotus sinulle kuin meillekin. Sanoit seuraavaan lehden olevan joka tapauksessa viimeisesi. Me haluamme jatkaa niin kauan kuin paloa riittää. On siis aivan turhaa tehdä yhtäkään tavanomaista lehteä yhdessä.
Kaiken paitsi ahneuden, fanien aliarvostamisen, ja lupausten rikkomiseen hyväksyimme. Sanoit, ettet koskaan suostuisi julkaisuväliin, joka kestäisi alle 2 kuukautta. Ilmoitit senkin, että värisivut, lukijalahjat ja kotimaisen aineiston voisi laiminlyödä, koska tilaajamäärät ja liksat ovat liian pieniä. Sovimme että Suomen MAD on kaikille prioriteetti vuoden 2005 puoliväliin asti. Silti lehti jäi aikataulusta jälkeen heti alkuvuodesta. Huippu oli moneen kertaan luvattu kesäkuun numero, jota piti lykätä marraskuulle (!) sen takia, että sinun pitäisi kerätä itseäsi spesiaaleihin, tavata ystäviä ja mennä elokuviin. Suurempaa itsekkyyttä ja fanien laiminlyöntiä ei voi kuvitella.
MAD on elämäntapa ja työpaikka, johon sisältyy myös paljon velvollisuuksia toisiamme ja lukijoita kohtaan. Kanssasi noiden velvollisuuksien täyttäminen ei enää onnistu. Jotenkin amerikkalainen pop-kulttuuri sai sinut muutettua siitä herttaisesta MADlaistytöstä diivaksi, joka ei ajattele eikä myy itseään enää kuten ennen. Tuntuu, että olet liian varma omasta korvaamattomuudestasi ja statuksestasi. Pitkälti sinun ja tilaajien ehdoilla tässä on viime vuodet menty. Sinä olit aina ainoa, joka asetti kipareille lähtemisen ehdoksi suuremman keikkaliksan.
Toivomme että jatkossa ajattelet oman sydämesi ehdoilla etkä kuuntelisi Amerikkaa. Kulttuurierot yhdistettynä ahneuteen, opportunismiin ja rakkauteen on vaarallinen yhdistelmä. Kuilu on liian leveä. Ja päätös yksimielisesti meidän neljän. Olemme kulkeneet sen hetken ohi, jossa asiat voidaan selvittää puhumalla.
Kaikkea hyvää urallesi ja elämääsi,
Egmont
MADjaana, Asko, Veksi
Ps. Tämä kirje on täysin avoin kaikille.
-
Satiiria loppuun saakka, vaikkakin tuo avoin kirje herättää enemmän kysymyksiä/huhuja kuin antaa vastauksia... mutta MADistahan nyt onkin kyse.
Nomutta. Sitten vaan tarpeeksi ilmoituksia joka paikkaan noista tulevista speciaaleista, ettemme minä ja hengenheimolaiseni missaa ainuttakaan, jooko.
-
NYT PUHUU SUOMEN MAD -LEHTI:
”Aistin suurta kiukkua... Palaan julkisuuteen!”
Hyvät lukijat,
Keskiviikosta 9.11. lähtien olen saanut lukuisia vaatimuksia vastata tilanteeseen. Lehdiltä, radioasemilta, TV-asemilta, sarjakuvaharrastajilta, MAD-klubeilta ja faneilta Suomesta sekä joka puolelta maailmaa. On sula mahdottomuus vastata tuhansiin jopa satoihin vaatimuksiin jokaiselle yksitellen.
Hauraana painotuotteena minun on hyvin hankala puhua. Olen tällä hetkellä Amerikassa. Tämän järkyttävän, ennalta arvaamattoman elämänmuutoksen jälkeen en voinut jäädä Suomeen. Päätin viime hetkellä MADkustaa. Pitkä välimatka ei tietenkään tarkoita, etten voisi kommentoida tapahtunutta.
Keskiviikko 9. marraskuuta oli päivä, jota koko brändi oli odottanut kauan. Jakelu lehtipisteisiin alkoi aikaisin aamusta. Olin kipeä ja jännittynyt, koska en ollut kyennyt kokoamaan itseäni sitten toukokuun. Hermostuneisuuttani lisäsi, että lehti oli 16 sivua paksumpi kuin normaali lärpäke.
Jokainen meistä tiesi, että tilaajakannan ohenneen, mutta vasta vuoden alusta huomasimme, että lukijat eivät enää olleet tukena. Tunne oli uskomaton. En tule koskaan unohtamaan, miten ihanalta tuntui kapean mutta upean suomalaisen lukijakunnan kannustus ja vastaanotto. Päivän päätteeksi itkin ilon kyyneliä. Sain tehtyä parhaani, vaikka olin hiipunut. Aikaan saamamme pitkä numero sai parhaan mahdollisen kiitoksen mitä julkaisu voi toivoa: suuret aploodit ja virnuilevat kasvot edessäni. En tiennyt vuodattavani surun kyyneliä hyvinkin pian.
Ilmestymisen jälkeen toimituksen toverit pyysivät minua halaamaan heitä yhdessä. Jo MADitioksi muuttunut halaus oli samanlainen, jonka olimme tottuneet tekemään ennen jokaista numeroa. Traditio, joka oli jäänyt deadline-riitojen jäädytettyä välimme. Välitön tunteeni halatessani heitä oli kiitos, jonka sanoinkin ääneen, mutta antoivat minulle kirjeen, jonka pyysivät minun lukemaan - kuten lehtipisteen lehdet – vasta kotona. Luin kirjeen ja järkytyin.
Aistin suurta kiukkua (engl. mad) kirjeessä. Ajatukseni ovat todella sekavat, mutta en halua vastata tähän niuhotukseen vielä suuremmalla niuhuudella. En tunnista itseäni lehdeksi, jota kirjeessä kuvaillaan. Kirjeessä he syyttivät minua pahoista asioista. Mutta sillä, että he vetivät Amerikan, minun alkuperäni, mukaan tähän sotkuun, he ylittivät rajan. Amerikka on maa, jota rakastan ja se on ollut suurin tuki minulle viime vuosina.
Me olimme brändikavereita 23 vuoden ajan. Noiden vuosien aikana kokosimme hyviä lehtiä sekä välillä huonompia läsyjä. Luulin tunteneeni nämä ihmiset, mutta olin väärässä. Toki tiesin suhteen alusta lähtien etteivät brändin jäsenet hyväksyneet kaikkia juttuja. Se oli luettavissa heidän kommenteistaan ja käyttäytymisestään. Mistä se johtui? Siitä, että olen syntynyt Amerikassa? Siitä, että minä valitsin vieraita satiirin aiheita enkä jatkanut olemistani brändin omana tyttönä? Siitä, että en ollut ainut aito ilolehti brändissä eivätkä esimerkiksi Myrkyn tekijät koskaan ottaneet minua vakavasti.
Tapahtunut ei tee heistä paholaisia. Minun täytyy laittaa sivuni ja aiheeni kokoon taas, ja lupaan palat helmikuussa julkisuuteen tässä asiassa. On todella vaikea miettiä rajaa lehtikohtaisten sisältöjen ja sen välillä, mitä kaikki ovat omista tuntemuksistani ja näkökulmastani oikeutettuja lukemaan.
Upeata huumoria, mitä teimme yhdessä, ei voi mikään eikä kukaan hävittää tai tuhota. Kiitos kaikille ihmisille, jotka nauroivat minulle läpi tämän raskaan ajan. Rakastan teitä ja tunnen syvästi, etten ole teitä koskaan pettänyt.
Suomen MAD
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2006.0;id=1604)
-
Pahkasika on rehabilitoitava!
-
Pahkasika on rehabilitoitava!
Miten voi palauttaa maineen ja kunnian, joita ei koskaan ole pois riistettykään? Tai koskaan ollutkaan, sanoisivat Pahkikset varmaankin itse.
Respetto poppolo!
A
-
Suru-uutisen kunniaksi ja johdosta ja vuoksi, uskollisena Mädännäisyyden kannattajana tunnettu sivusto on ruksittu uuteen kuosiin:
http://www.finnmad.net
Sisältää 99.9% täydellisen listauksen Suomen Madin virallisista julkaisuista ja tuotteista, ison kasan kuvia kokoelmastani (lisää tulossa) ja vaikka mitä muuta sekavaa. Katsahtakaa tai kavahtakaa.
Manu
-
Ensimmäinen spesiaali on nyt kaupoissa, lie ollut jo jonnin aikaa. Oikein värisivuja jne. Hyvää settiä ja fundalini pageseja, mutta valitettavasti vain perfettionistisille keräilijöille sekä heille, joille ei jenkki-MAD tule. Omalta kohdaltani valitettavasti jäi hyllyyn, koska melkein kaikki jutut on tullut jo luettua alkukielellä. En voi kuin patistaa ostamaan kannatuksen vuoksi.
-
Mukana on myös definitiivinen historia Suomen MADin vaiheista Metsäsfiilistelyineen kaikkineen. Tsekka da out.
-
Ikävä juttu toi Madin loppuminen, mutta mielestäni on parempi, että sitä julkaistaa näin 4 kertaa vuodessa. Mauno ja elokuvista tehdyt sarjakuvat olivat parasta Madissä.
-
MAD on saanut palautetta, että vain joka kolmas numero on hauska. Lehti onkin päättänyt julkaista vain hauskat numerot, joten MAD alkaa ilmestyä neljännesvuosittain.
http://artsbeat.blogs.nytimes.com/2009/01/23/sad-news-for-mad-fans/
-
Sangen luonnoton uusviritys MAD for Kids lakkaa kokonaan ja mikä ikävintä: Classics-spesiaalit myös. Nekin olivat tosin jo kovasti kallistuneet uudempien aikojen pikauusintoihin.
Paras salaliittoteoria MAD-downsizinkiin on se, että Dabljuu Bushin siirtyminen eläkkeelle vei hauskuuttajilta elintärkeän satiirin lähteen ja vetonaulan. Myös television puolelta on kuultu vastaavaa.
Ohessa MADin mainio kansikommentti uudesta pressasta, mutta ei Barackista taida tulla yhtä tuottoisaa irvailun aihetta kuin Clintonista tai Bushista. Ainahan on toki toivoa, kun on niin monta tapaa mokata itsensä ruhtinaallisen presidentiaalisesti.
-
Tilasin tuossa taannoin Complete SPY vs SPY -iloittelun. Oli taustoituksineen oikein mukavaa luettavaa, antoi hyvän kuvan piirtäjästä ja sarjan syntyvaiheista sekä jonkin verran ajankuvaa. Voin suositella lämpimästi.
-
Madissa parasta olivat leffa- ja tv-sarjaparodiat. Myös hyvät piirtäjät kuten esim. Don Martin ja Sergio Aragones tekivät lehdestä hyvän.
Nykyajan ongelma on se, että monet ilmiöt, leffat, sarjat jne....sisältävät jo sisäänrakennetun pardodian, usein tahattoman, näin ollen huumorin ja parodian tekeminen nykyajassa on todella vaikeaa.
Tietysti Obamasta on vaikea tehdä vitsiä jenkeissä, koska siellä on tiukka ns. poliittinen korrektius.
-
Tietysti Obamasta on vaikea tehdä vitsiä jenkeissä, koska siellä on tiukka ns. poliittinen korrektius.
Missään maassa ei niin vapaasti pilkata omaa pressaa ja poliitikkoja kuin Jenkeissä. Poliittiset pilapiirrokset ovat siellä parasta A-luokkaa, samaten vitsailut iltaohjelmissa.
Poliittinen korrektius ei terminä liity suoranaisesti mitenkään politiikkaan.
Sergio Aragones on loistava! Meillä on kotona pari resuiseksi luettua Groota, jota muutama numero tuli suomeksikin.
Itse pidän MADin loistokautena 70-luvun alkupuolta.
-
Tietysti Obamasta on vaikea tehdä vitsiä jenkeissä, koska siellä on tiukka ns. poliittinen korrektius.
Siis kui? Tietysti jos Obamasta piirrettäisiin kumihuulinen minstrel neek... öh... mutta sepä ei Obaman politiikkaan liittyisikään juur mitenkään eikä edustaisi siten mitään poliittista satiiria. Olis vaan pirun tyhmää.
Toistan edelleen, että Mad menetti jotain jo 1950-lopun jälkeen.
Timo
-
Toistan edelleen, että Mad menetti jotain jo 1950-lopun jälkeen.
Heillä on nimet: Harvey Kurtzman ja hänen yhteistyökumppaninsa.
Fantagraphics on julkaisemassa setin siitä, mitä he sen jälkeen tekivät (http://www.fantagraphics.com/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=1501&category_id=5&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=62).
-
Missään maassa ei niin vapaasti pilkata omaa pressaa ja poliitikkoja kuin Jenkeissä. Poliittiset pilapiirrokset ovat siellä parasta A-luokkaa, samaten vitsailut iltaohjelmissa.
Tottahan tuokin on, varsinkin jos vertaa Suomeen, kuten äskettäinen Presidentin Kanslia kohu Saulin vaipoista osoitti, niin Suomessa satiiri on vaikeaa, eikä meillä ole sitä perinnettä mitä jenkeillä tai briteillä on poliittisesta huumorista, meillähän media pitää politiikkoja taivaan lahjana Suomen kansalle ja kritiikkiä ei ole olemassakaan! Meni off-topikiksi, sori nyt vaan!
Madin kulta-aika oli tuo 1970-luku.
-
Kurtzmanin ajan Mad on ihan eri lehti, kuin Feldsteinin Mad, niitä ei voi oikein verrata keskenään. Paitsi että Jack Davis piirsi kummassakin.
-
Paitsi että Jack Davis piirsi kummassakin.
Mutta piti taukoa noiden Kurtzmanin sivuprojektien, Trumpin, Humbugin ja Helpin ajan.
Mitä olen Davisin kokoomakirjoista nähnyt, hän näyttäisi viivapiirtäjänä saavuttaneen huippunsa juuri noissa hommissaan ja siksi ainakin minä odotan tuota uutta settiä mielenkiinnolla. (Vesiväritekniikkansa kehittyi sitten sen jälkeen mainoshommissa).
Joku saisi systemaattisesti koota niiden ensimmäisten sarjakuvalehti-MADien ohella uusintapainokseksi myös niitä alkupään aikakauslehti MADejä, sekä Kurtzmanilta että Feldsteinilta.
Näkemieni satunnaisten näytteiden perusteella minä saattaisin sijoittua täällä esitettyjen kantojen väliin ja kannattaa Feldsteinin 60-luvun MADiä enemmän kuin 70-lukua. Siellä on ollut aika oivaltavia juttuja (East Side Story, Comic Opera, Lasten suunnittelemat lelut, mainosparodiat...)
Mainittu Davis ylsi ainakaan teräskynällä harvoin täyteen suoritukseen enää 60-luvun jälkeen (käytti sitten sivellintä ja muita tekniikoita), Prohias rupesi menemään alaspäin - ja parempi kun nimeä Dick DeBartolo ei mainittaisi ollenkaan. Mutta sitten taas muutama yksittäinen tekijä jatkoi kehittymistään: Aragones ja Mort Drucker saavuttivat teknisen huippunsa ehkä vasta 80-luvulla. Mutta yleisesti ottaen kuvallinen taso pysyi korkeana, jutut latistuivat huomattavasti.
Don Martinista on vaikea sanoa: hän saavutti "kypsän kauden" tyylinsä ehkä vasta 70-luvulla, mutta toisaalta aikaisemmat jutut olivat ehkä vielä villimpiä? (Tästä kannasta olen kyllä valmis keskustelemaan).
Niin juu, ja kai sitä sitten vielä pitää päästä brassailemaan tällä valokuvalla (http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Page=1&Order=Date&Piece=422229&GSub=65933&GCat=0&UCat=0). >:D
-
Aragones ja Mort Drucker saavuttivat teknisen huippunsa ehkä vasta 80-luvulla. .
Aragones kyllä, mutta Drucker oli mielestäni parhaimmillaan 60-luvun puolivälissä. Kompositioissa on svengiä ja kuvissa on väljyyttä, myöhemmin ne alkoivat pursuilemaan yli. Vaikka kyllä Drucker oli aina rautaa, ja ainakin minulle se suurin syy ostaa lehteä.
ja parempi kun nimeä Dick DeBartolo ei mainittaisi ollenkaan.
Minulla se suosikki-inhokki oli Dave Berg, siihen asti kunnes Duck Ewing astui kuvioihin.
-
Aragones kyllä, mutta Drucker oli mielestäni parhaimmillaan 60-luvun puolivälissä.
Minulla se suosikki-inhokki oli Dave Berg, siihen asti kunnes Duck Ewing astui kuvioihin.
Druckerin tyyli selvästi kehittyi ja muuttui, 60-luvulla ja 80-luvulla se on aika eri näköistä. Makuasia kai sitten, kummasta pitää enemmän.
Dave Berg teki selvästi oman tyyppistään juttua, huumori oli lehden muuta linjaa hillitympää. Minua se ei koskaan haitannut. (Sillä oli sentään vitsejä niissä jutuissa. DeBartolosta en menisi sanomaan samaa).
Duck Edwingistä semmoinen tieto, että vaikka hänet satunnaisesti 70-luvulta alkaen mainittiin Don Martinin juttujen kirjoittajana, niin ilmeisesti kulissien takana hän kirjoitti niistä vielä paljon suuremman osan. (Hänen mukaansa Martin koki jossain vaiheessa jonkinlaisen hermoromahduksen vitsien kirjoittamisen suhteen ja alkoi tarvita apua). Niin että siinä sitten selittyy se niiden muutos...
Olisihan se pitänyt tajuta muutenkin: siellähän rupeaa silloin toistuvasti vilisemään vankiselli- ja kidutuskammiokuvastoa, Edwingin vakioaiheita.
Entäs millaisen tuomion saa Paul Peter Porges? Minä en tykännyt aikanaan ollenkaan, nyt osaan suhtautua vähän eri tavalla. Näkyy esim. Ronald Searlen vaikutusta selvästi. (Niin kuin monessa muussakin MADin tekijässä, paikoin jopa Mort Druckerin viivassa on samankaltaisuutta, vaikka päällisin puolin tyyli onkin ihan erilaista).
-
Porges oli tietysti vähän suttuista, mutta piirsi toimivasti. Ja olipa peräti hauskakin välillä.
Toisaalta siihen aikaan ostin myös joka ikisen numeron Crackedia. Ja siihen verrattuna kaikki Madin jätkät olivat jumalia. Poikkeuksena John Severin...
-
Uusissa Madeissa on Dave Berg -uusintoja, mutta dialogit on pantu uusiksi. Kirjoittajana mainittu Dick deBartolo. Vertailun vuoksi mukana ovat alkuperäisetkin.
Mikä tuntuu jo jokseenkin kuolleen hevosen kuohimiselta. Ovathan ne Dark Side of Lighter Sidetkin toisinaan ihan hauskahkoja, mutta eivät lainkaan soinnu Dave Bergin perintöön. Niiden koko viehätys perustuu juuri siihen vankkumattomaan vitsien hyväntahtoiseen harmittomuuteen, jota näissä uusintarevittelyissä niin julmasti raiskataan. Minä olen aina Madiin tutustuttuani pitänyt Dave Bergin jutuista, yhteen aikaan ne olivat jopa suosikkijuttujani koko lehdestä. Jos lehdessä ei ollut Aragonesia tai Bergia tunsi olonsa aina jotenkin huijatuksi.
Kertokaas nyt vielä kerran, miten usein jenkki-MADia on sitten nykyisin lupa odottaa postilaatikkoon? NELJÄ? Ei kai sentään? Juuri kun tämä modernin mallinen MAD on saavuttamassa kirkkainta teräänsä..
Onko kellään muuten ajankohtaista tietoa suomessa ilmestyneiden post-Suomen MAD- spesiaalien lukumäärästä? Niitäkin saisi mainostaa että tietäisi käydä ostamassa.
-
Onko kellään muuten ajankohtaista tietoa suomessa ilmestyneiden post-Suomen MAD- spesiaalien lukumäärästä?
Seitsemän.
1-3/2006
1-2/2007
1-2/2008
Selkämyksessä numerointi: Suomen MAD - Uuden Ajan Spesiaali 1-7
Ajankohtaisin tieto on se, että tuohon se saattaa jäädäkin, elleivät norjalaiset yhteistyökumppanimme vielä intoudu yhden kesäspesiaalin kokoiluun.
-
Oi, tuo jenkkiMADin ilmestymisharvenemisuutinen on kyllä harmillinen. Usein tuo nimittäin näyttää tarkoittavan kokonaan loppumisen alkua, ei nimiä kiitos. Asiaan kuuluu näemmä myös nimellinen sivumäärän nostaminen, mutta kun mietitään MADin nykyistä linjausta mainostamisen suhteen, ei voine olla kuin skeptinen. Eli montakohan "oikeaa" MAD-lisäsivua mahtanee tulla...
Lehden tasoon olen kuitenkin ollut tyytyväinen. Taannoinen "apinoiden tekemä numero" oli mielenkiintoinen, rohkeakin kokeilu. Parhaimmillaan nyky-MAD on mielestäni ollut myös yllätyksellisimmillään, mikä on käytännössä tarkoittanut Fundalini Pagesia, Peter Baggea, The Strip Clubia, tai vaikka Tom Bunkia, jonka täyteenahdettua taidetta lähestulkoon palvon.
Vaan kuka on tapaus Tom Richmond? Sen verran äijän jälki näyttää Druckerilta, että voisiko herrojen välillä olla jotain mestari-opetuslapsi -asetelmaa?
Ja kyllähän se Bushkin sai loppujen lopuksi ihan pikkukivasti kritiikkiä. Mielenkiinnolla seurasin syksyllä 2001, kauanko kestää, ennen kuin uskaltavat satiirikot WTC-hässäkän jälkeen taas olla entisensä. Varovaisuuden aikakautta kesti kuitenkin siihen malliin, että MAD-spesiaalin "War On Bush" nimi on ehkä aavistuksen jälkiviisasta henkseleittenpaukuttelua - sittenkin.
Tosin lievimmilläänkin MAD on jotain, jonka satiirista täällä päin maailmaa voitaisiin ottaa opiksi.
-
MADin Tarzan-parodia Melvin of the Apes on verraton. Kas, en ollut ennen huomannutkaan, minkä nimistä lehteä apina lukee ko. sarjakuvan avausruudussa.
Ruutu löytyi kyberpunkkari Ruckerin blogista.
http://www.rudyrucker.com/blog/2009/10/24/tarzan-help-with-biotech/
-
Onkos kukaan katsastanut vielä barnes&noblen tuoretta MAD-kokoelmaa 1001 MAD Pages You Must Read Before You Die (Crammed into 864 Actual Pages)
(http://i8.photobucket.com/albums/a19/Madmsp/1001MADpagesBookSide.jpg)
itselleni lähti tulemaan tänään jenkkilästä. hintaa oli vain $8.98 +postikulut. :)
-
Yllättävän edullinen. En tiedä sisällöstä, mutta minä keskittyisin 60-70-lukujen Madeihin parhaat-kokoelmaa laatiessa.
kirja on jaettu 5 osioon (issues 1-100, issues 101-200, jne) ja artikkeleita tuntuu olevan kaikilta aikakausilta tasaisesti vaikkakin uudempia juttuja vähän vähemmän.(mikä tosiaan varmaan just hyvä)
-
Vanhaan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4973.msg66148.html#msg66148) omaan kysymykseeni viitaten vastaten: netistä paljastui vihdoinkin pari tallennetta, jotka liittyvät aiheeseen "ostaisitko tältä mieheltä käytetyn auton". Näyttää siltä, että Madilla ei ollutkaan alkuperäisen kanssa mitään tekemistä. Se vain liittyi mukaan ilonpitoon teemaa varioiden, kuten niin monet muutkin.
Vitsin alkuperäiseksi keksijäksi on nimetty Noel Parmentel.
-
R.N. on tuossa ylemmässä kuvassa kuin suoraan elokuvasta Hohto. Spooky!
-
MAD ei kaiketi kestänyt muuttuvia aikoja, tai osannut muuttua sen mukana. Toisaalta leffaparodiaa ja muuta nykyajan menon irvimistä tulee tuutin täydeltä kaikkialta, suosituimpina varmasti telkkarin Family Guyt ja Simpsonit. Ehkä se olikin kilpailu, joka sai MADin tuntumaan jo vähän kulahtaneelta.
Parodiasta on tullut myös niin ryöstöviljelty "taiteenlaji", että se on jo sinällään kärsinyt inflaation.
Mutta se on sanottava, että 70-luvulla jenkki-MAD, jota sai siis Suomenkin kioskeista, oli kurkistusreikä siihen, mitä maailmalla tapahtui. Moniin elokuviin ja tv-sarjoihin tutustuin vain MADin parodioiden kautta, kun ei niitä alkuperäisiä suinkaan aina Suomessa näytetty. Aika hassua sekin.
-
Ilmeisesti jokin vaikutusvaltainen taho on lähtenyt sponssaamaan, sillä uusimmassa MADissa ilmoitetaan, että lehden ilmestymistiheys nostetaan kuuteen numeroon vuodessa. Surua herättänyttä neljän numeron vuosivauhtia ei sitten tainnut kestää kuin - vuosi?
Hyvä näin, sillä nyky-MAD on aliarvostettu. Se on mielestäni selkeästi poliittisempi kuin ennen, mutta mitäpä muutakaan odottaa, kun USA:n lähimenneisyyttä tarkastelee? Uusin numero oli silmiinpistävän hyvä, mm. susiautoja suoltanut Toyota sai kyytiä. MADia tarvitaan päivä päivältä enemmän kuin koskaan.
MADin akilleenkantapääksi voi ehkä mieltää sen, että se ruotii ajankohtaista hömppää niin, etteivät teknisistä trendeistä ja popkulttuuri-ilmiöistä pudottautuneet ihmiset tajua artikkeleista oikeastaan mitään. Jos ei välitä blogeista, nettikaupoista, tweettaamisista, facebookeista tai nykyidoleista, missaa huomattavan määrän loistavista parodioinneista. Mutta sama konsepti on ollut aina, satiirin kohteet vain erit: MAD on myös ajankohtaisjulkaisu. Ei ajattomuus ole mikään pakko.
-
Mutta sama konsepti on ollut aina, satiirin kohteet vain erit: MAD on myös ajankohtaisjulkaisu. Ei ajattomuus ole mikään pakko.
Näinhän se on. Vanhojen MADien vitsit menee nykyajan nuorilta monesti ohi. Sama se oli kun itse koitti 90-luvulla tajuta Nixon- ja Carter- vitsejä.
-
Tulipa netissä vastaan kasa Mort (http://themagicwhistle.blogspot.com/2009/07/mort-drucker-fillers.html) Druckerin (http://themagicwhistle.blogspot.com/2009/07/more-drucker.html) Madin (http://themagicwhistle.blogspot.com/2009/07/last-of-them.html) ulkopuolisia (http://themagicwhistle.blogspot.com/2010/01/keep-on-druckin.html) töitä (http://themagicwhistle.blogspot.com/2010/08/my-son-daughter-part-1.html) 60-luvulta (http://themagicwhistle.blogspot.com/2010/08/my-son-daughter-part-2-of-2.html)...
-
Pitkään pyörinyt MADtv ei muistuta Mad-lehteä ollenkaan.
Onneksi. Se on nimittäin lehteä paljon parempi.
Timo
-
Onneksi. Se on nimittäin lehteä paljon parempi.
No jaa, jotkut sen sketsit ovat tuskastuttavan pitkiä.
-
Al Jaffee täyttää 90 vuotta maaliskuun 13. päivänä. Kaikkia faneja ja vihaajia pyydetään lähettämään erikokokoisia ja -näköisiä tervehdyksiä.
http://www.newsfromme.com/archives/2011_02_03.html#020165
AL JAFFEE IS TURNING 90!
On March 13, long-time MAD writer/artist, creator of the Fold-In and Snappy Answers, and accused (but never convicted!) shoplifter Al Jaffee is going to be 90 freakin' years old! To celebrate, we're asking all fans (and enemies) to send in letters, cards, poems, drawings, paintings, sculptures, operettas, WHATEVER — so we can pass the love straight to Al! The sky's the limit!
You can send your birthday wishes to:
The Big Jaffee
c/o MAD Magazine
1700 Broadway
New York, NY 10019
The deadline is March 1st...so get crackin'!
Äijästä julkaistiin viime syksynä ihan oikea (kovakantinen! Ei mitään taittotemppuja!) elämänkerta.
(http://www.asiaing.com/images/stories/2010/Al.Jaffees.Mad.Life.jpg)
http://www.amazon.com/Al-Jaffees-Mad-Life-Biography/dp/006186448X
Kirjaan ja merkkipäivään liittyviä juttuja löytyy jonkin verran, englanniksi mutta myös espanjaksi.
http://www.elmundo.es/elmundo/2011/02/11/cultura/1297441867.html
-
Al Jaffee kirjakaupassa New Yorkissa puhumassa muistelmistaan. Neljä vartin mittaista videopätkää, joista tässä ensimmäinen:
http://www.youtube.com/watch?v=KijpSRpXS6w&feature=related
-
Hyvin jaksaa seurata aikaansa pappa-Jaffee :D
-
Z oli se harmaa naisvakooja?
-
Olen pahassa kierteessä. Erehdyin pari kuukautta sitten tutkimaan vanhoja EC-originaaleja, ja nyt olen sitten päätynyt Madiin. Tilanne pahenee, kaikenlaisia kokoelmakirjoja pitäisi saada. Jack Davis ja Wallace Wood ovat käytännössä varastaneet etusijan idoleinani. Minusta taisi tulla fani. Tosin kukapa ei herrojen töitä nähtyään fanittaisi heitä?
(http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/12/39/93/14/3/davis-jack-jack-davis-drawing-american-pop-culture-a-career-retrospective.jpg)
Tämä uusi kirja päätynee kirjahyllyyni, kunhan se nyt ensin ilmestyy.
-
DCltä on tulossa ensi vuoden huhtikuussa kolmas kovakantinen Mad Archive -kokooma sisältäen numerot 13-18.
Aiemmat ovat totaalista nassaa ja ilotulitusta.
Kakkosesta on painos ollut loppu jo tovin enkä usko että ottavat uutta painosta.
Ellei sitten pehmeäkntisena; onhan esmes loppuunmyydystä T.H.U.N.D.E.R. Agents Archives 1stä tuloillaan pehmytkantinen versio tammikuussa (Archives on korvattu nimessä Chroniclesilla). Huimaa ja penteleen hyvin toimivaa supersankarisarjakuvaa 60-luvun puolestavälin tekijöinään mm. Wally Wood. Kustantajahan tuolloin oli Tower Comics joka sittemmin varmaan ajatui yritysostojen takia DCn huomaan. Selkeästi oltiin haastamassa Marvelin matskut. DCtähän ei oikeastaan tuohon aikaan tarvitse juurikaan noteerata -pallo oli enimmäkseen ns. hukassa.
-
Hain tänään postista tuon Jack Davisin kirjan, mitat ovat aika huikeat:
Korkeus: n. 34 cm, leveys n. 27 cm
Sis. vaikutti myös hyvältä, pitää tarkemmin tsekat kuhan kerkee.
-
Taisi tuo Sergio Aragonesin Funnies saada jo kirveestä, sain emalin että numerot 8 ja 9 on peruttu ja eipä niitä näy olevan tulossa muhinkaan nettikauppoihin.
-
Peruttu joo.
Tai itse en huomannut kuin viime viikolla perutun kasinumeron.
Toisaalta peruutuskoodi oli 2 (=Will Resolicit).
Eli kyseessä lienee vaan esmes taitelijan kiireistä johtuva viivästyminen.
Tuossa infoa noista peruustukoodeista:
http://comicsworthreading.com/2009/01/31/diamond-cancellations/
-
Toivottavasti asia tosiaan johtuu Sergio-papan kiireistä, pitää vaan nyt seurata tilanteen kehittymistä.
-
Tuore numero 515 on mielestäni tärppi: nyky-MADia terävimmillään, kokonaisuutena paras numero pitkään aikaan. Eurooppalaisille satiirin mallia! Suosittelen erittäin lämpimästi. Taidokkaan irvailun kohteina mm. ipodit, republikaanit ja tietenkin Yhdysvallat muutenkin: "The 50 Worst Things About America"...
-
Suomen Egmont julkaisee 18.7. MAD-kirjan nimeltään "Vessalukemisto"
Sivumääräksi on ilm. 288+kannet!
-
http://www.svenskamad.se/
http://www.freewebs.com/roblar/index.html
http://www.globalmad.com/homepage.html
-
Marketissa bongattu. Hinta 12,95. Pieni koko, sellaista Ihmesarjan kokoa. Klassikko-Madia näkyi olevan, ajattomammasta päästä. Aragones, Jaffee, Berg...
Pitäisiköhän ostaa heräteostoksena? En hirveästi MAD:eja keräile. Luen vain satunnaisesti. Mutta voisihan sitä tuommoisen omistaa.
-
Pitäisiköhän ostaa heräteostoksena? En hirveästi MAD:eja keräile. Luen vain satunnaisesti. Mutta voisihan sitä tuommoisen omistaa.
Suosittelen, todella paljon hyvää MAD-kamaa, Egmontille kyllä paljon plussaa tästä kesäylläristä.
-
Ehdotus Egmontille:
Kun julkaisette nykyään muutenkin kovakantisia paksuja kirjoja, niin miten olisi sellainen parhaista kotimaisista Mad-jutuista?
Tuohan on mitä loistavin idea! Ja kirjepalsta mukaan kans! Siellä oli kovaa kamaa jatkuvasti!
-
Havitsin vasta tovi sitten että Hiltuseltakin on julkaistu matskua Madissä.
Ainakin asvalttisoturi sekä Rokka tms juttu.
Tietääkö kukaan oliko muita?
-
Eilen oli semmoinen päivä, että huutonetin kautta sain käsiini viimeisen kokoelmastani puuttuneen Suomen MADin, 4/83. Tunnen olevani ihmisenä nyt hieman täydempi. Tuo "videopelinumero" oli viehättävästi vanhennut 32-sivuinen. Jaffeeta, Martinia, Torresia. Satiirina Hill Street Blues. Myös lapsuuden suosikkiani Woodbridgeä oli aukeamallinen. Oli myös jotenkin huojentavaa havaita, ettei paino- ja kielivirheiden esiintyvyys lehdissä ole ennen välttämättä ollut nykyistä vähäisempi, jopa päätoimittajan pääkirjoitus on luvalla sanoen hieman... kömpelö.
Huumori oli myös hellyttävän perinteistä ja kilttiä nykynäkökulmasta. Tai no, ehkä enemmän omasta eritehuumorin kontaminoimasta näkökulmastani: Myrkky-lehti, Tom Bunk ja kumppanit ovat tehneet aivoilleni tehtävänsä vuosien saatossa.
Surullista ajatella, etteivät nykykaksikymppiset todennäköisesti tiedä/muista MADia. En suostu myöntämään tämänkään asian kohdalla inhoamaani "aika aikansa kutakin" -latteutta, sillä nyky-MAD porskuttaa hyvin. Nuo suomalaiset kokoelmakirjat ovat vallan tervetulleita.
Ketkäköhän mahtoivat MADin pelastaa neljännesvuosi-ilmestymiseen lipeämisen uhalta tuossa vuosi-pari sitten? Salaisiksiko on moisten mesenaattien henkilötiedot jätetty?
Olen edelleen sitä mieltä, ettei sana "läski" kuulu MADin sivuille. Muuten tsemppiä tuleviin suomalaisiin MAD-julkaisuihin!
-
Havitsin vasta tovi sitten että Hiltuseltakin on julkaistu matskua Madissä.
Ainakin asvalttisoturi sekä Rokka tms juttu.
Tietääkö kukaan oliko muita?
Aloitin näitä noin kolme vuotta sitten lukemaan vielä viimeisen kerran aloittaen Suomalaisista Madeista ja siitä Suomen Mad lehtiin. Olen nyt tällä hetkellä vuoden 2000 lehdissä ja minulle ei Hiltusen jutuista muita jäänyt kyllä mieleen kuin nuo mainitsemasi. Saattaa olla että oli muitakin mutta mielestäni ei ollut.
Ikävästi Mad lehdet ovat nykyään siirtyneet keräilylehdistä roskalehdiksi. Todella harvassa on divarit jotka näitä ottavat vastaan. Suomalaiset Madit meni huuto.netissä kaupaksi mutta Suomen Mad ei tahdo mennä millään. Olisiko kaksi vuosikertaa ja muutama irtonumero mennyt kaupaksi. Divareissa yleisin kommentti on Mad-lehtiä ei osta enää kukaan joten emme ota näitä vastaan vaihdossa mutta jos löytyisi Myrkky lehtiä niin niitä voitaisiin ottaa. Tämä on kuultu jo niin monessa divarissa (yli 10kpl) eri puolilla Suomea (7 kaupunkia) että en jaksa divarikierrokselle ottaa kuin muutaman Madin mukaan ja nekin saa yleensä tuoda takaisin kotiin.
Tästä johtuen on aika vaikea kuvitella että mitkään kokoelmat olisivat nykyään myyntimenestyksiä. Ehkä tyyliin Sergio Aragones spesiaali tai Don Martin voisivat mennä kaupaksi.
Onnittelut Jannelle kun on saanut Mad kokoelman täydelliseksi. Itsellä jäi alle 10 numeroa puuttumaan. Kun ei niitä tullut netissä eikä divareissa vastaan kymmenessä vuodessa niin päätin sitten luopua koko sarjasta. Tai ainakin yritän. Jäljellä vielä 91kpl lehtiä. Sitten pitäisikin aloittaa lukemaan spesiaaleja ja pokkareita.
Jännä juttu kuinka lapsena ja nuorena useampaan kertaa luetut numerot oli jäänyt mieleen. Vuosikerrat 1982-1989 oli niin tuttuja että tuntui kuin ne olisi juuri lukenut. Siitä eteenpäin olikin jo numerot niin unohtunut mielestä että edes kannet eivät olleet jääneet mieleen.
-
Havitsin vasta tovi sitten että Hiltuseltakin on julkaistu matskua Madissä.
Ainakin asvalttisoturi sekä Rokka tms juttu.
Tietääkö kukaan oliko muita?
Meinaatko muita taiteilijoita vai muita juttuja?
Ensiksimainituista ahkerimmat olivat Jukka Murtosaari (Pekka Puupää, PP-kansi, Uuno Turhapuro -kansi ja Napakymppi-kansi) sekä Juba Tuomola (Napakymppi, Kymppitonni). B. Virtasella menestynyt Ilkka Heilä piirsi jutun Turhapurosta, jossa haastateltiin Spedeä ja Loiria. Jari Rasi piirsi jutun V-sarjasta, jossa satiirin kärki kohdistui silloiseen suomalaiseen kohuun ja Mainostelevision sensuuritoimiin. 90-luvulla joku kukalie piirsi satiireja sen ajan ilmiöistä, mutta silloin en enää lukenut Madeja säännöllisesti, joten en muista kuka.
-
Muita Hiltusia, pässi. ::)
-
Itseltäni MADien ostaminen loppui kirjaimellisesti seinään, kun the Metsänen lähti ja suomentajan vaihtumisen huomasi heti. Nimittäin kun Indiana Jonesin puhekuplassa luki "kaikkien aikojen pisin takaa-ajo seeni," lehti lensi seinään.
-
Eikös Samson ollut noissa asialla? Mutta en minäkään enää tuolloin lukenut Madeja kovin tiiviisti.
Kyllä juu. Suomen MADillä oli vielä tuolloin budjetti kotimaisen matskun ostoon ja kun taitavammilla kollegoilla oli ilmeisesti muuta ja parempaa tekemistä, sain yllin kyllin harjoittelutilaa MADistä(kin).
http://www.finnmad.net/facts.html
Kun viimein saatiin muistaakseni lievää teini-innostusta aiheuttanut ja suht hyvin myynyt irtonumero aikaiseksi keväällä -98 (kannessa ja sisällä Marko Bumtsibum ja Apulanta), oli luonnollisestikin jo tehty päätös säästölinjalle ryhtymisestä. Amerikan MADin matsku oli ilmeisesti koko ajan käytännössä ilmaista, joten sitä oli siis käytettävä siitä lähin.
Co-konspiraattorini Asko AA onnistui kuitenkin muiluttamaan yhteistä Riphard Scaryämme MADiin vielä vuoden 1998 loppuun, ennen kuin eräs ylempi egmonthenkilö sattui ilmeisen epähuomiossa avaamaan silloin tuoreen MADin ja lopetti moisen puuhastelun :police:
Kiitos ja anteeksi 1995-98!
(http://www.finnmad.net/kannet/6-98.jpg)
-
Minä muistan tuon kannen kuin myös sisältä löytyneen Bumtsi-Bum -parodiankin. Oli meinaan hyvä, meillä siihen aikaan koko perhe katsoi kyseisen ohjelmahirvityksen joka lauantai. Vieläkin on traumoja tästä.
-
Bob Clarke (http://en.wikipedia.org/wiki/Bob_Clarke_(illustrator)) poistui autuaimmille hulluttelumaille maaliskuun 31. päivänä.
http://www.tomrichmond.com/blog/2013/04/02/rip-bob-clarke/
http://www.madmagazine.com/blog/2013/04/02/remembering-bob-clarke-1926-2013
-
Höhhöö.
http://www.lettersofnote.com/p/the-rejection-slip.html#.UW-7e5xpu0U.mailto
-
On Suomessa ennenkin osattu, nimittäin lukea MAD-lehteä jo 1960-luvulla. Tapio Väreen äärimmäisen omaperäistä kuvitusta Terho Toivosen kaskukirjaan "Tosta poikki sano tohtori"(Kirjayhtymä 1969). Kuvan alla oleva kasku ei liity kuvaan, mutta olkoon siinä kun se on niin pirhanan hauska.
-
Pseudo-Martineista puheen ollen, tällainen kuvasarja löytyi entiseltä työpaikalta hienosti laminoituina yksittäisruutuina. Otin kopion talteen, tämä kun ilmentää osuvasti nykyistäkin toimenkuvaani. Taiteilijasta ei ole jäänyt tietoa edes signeerauksen verran. Martinilaisen koulukunnan kehonkieli on kyllä hallussa.
-
Wallace Wood oli erään läheisesti tuntemani henkilön puolijumala kuvataiteen saralla tämän lapsuudessa. Samaisella henkilöllä oli hallussaan 50-luvun alun MADien uusintapainoksia 70-lopulta tai/ja 80-luvun alusta, mutta hän ei enää saa päähänsä mistä oli ne saanut (eikä niitä harmikseen enää omista), ja toivoisikin vahvistusta mielikuvalleen että ne olisivat olleet tuolloisten MADien liitteinä? vai myytiinkö niitä vaan irtonumeroina (Akateemisessa Kirjakaupassa Helsingissä)? tai ehkä ne täytyi tilata ison veden takaa, mitä hän harrasti jonkin verran - mutta siis liitteinä vai irtonumeroina, kiitollisna tiedonmurusistakin (koottuna kirjana niitä ei tuolloin vielä kai saanut).
-
Muistan niitä olleen aivan 1980-luvun alussa Mad Super Special- numeroiden liitteinä. Olivat sellaisia pieniä lehtiä. Itselleni ensikosketus Harvey Kurtzmanin taiteeseen. Super Specialeja eli Madin teemanumeroja löytyi muistaakseni ihan peräti supermarkettien lehtipisteistä.
-
Super Specialeja eli Madin teemanumeroja löytyi muistaakseni ihan peräti supermarkettien lehtipisteistä.
Näin löytyi. USA:n MAD, sekä tavallinen että paksu teema, oli myynnissä lähes kaikissa lehtipisteissä kuten myös Warrenin lehdet (Creepy, Vampirella).
Myös jokin ankkalehti (Walt Disney's Comics?) oli laajassa levityksessä, ja siinä julkaistiin usein uusintoina Barksia.
Ennen nettiaikoja MAD oli erinomainen tapa pysyä jyvällä siitä, mitä rapakon takana tapahtui. Monet parodian kohteet jäivät tosin vähän hämäriksi...
-
Hgin Akateemisessa ja Suomalaisessa oli aika hyvin Mad-pokkareita (ja Schulzia ja Hartia myös). Niistä "sekalaisista" peruspokkareista oppi jonkin verran tuntemaan vanhempiakin elokuvia Druckerin piirtäminä. Valikoima alkoi jostain pokkarin #20 tietämillä ja sitä vanhempia koosteita löytyi satunnaisesti divareista.
Sitten kun kävin perheen kanssa sukuloimassa rapakon takana löysin pokkarit #1-#8 jotka olivat täynnä Kurtzmanin ajan sarjoja, ja se oli suuri kolahdus (valaistus) meikäläiselle esi-puberteetikolle.
-
Haulla "Mad special" netissä portit muistojen matkalle aukenivatkin vaivatta, suurkiitokset suunnannäyttäjille. Liikuttava jälleennäkeminen yli kolmen vuosikymmenen jälkeen. Näitä alkuvuosien parhaita paloja esitteleviä The Nostalgic Mad - liitteitä julkaistiin kaikkiaan kahdeksan erilaista vuosina 1973-1980 (Mad Specialeissa #9, 12, 15, 18, 21, 24, 28, 32), ja ne eivät siis ole uusintapainoksia yksittäisistä kokonaisista irtonumeroista, kuten virheellisesti muistelin.
Useimmat sarjoista ovat Harvey Kurtzman kirjoittamia, taiteilijoina Jack Davis, Bill Elder, Harvey Kurtzman, John Severin, Wally Wood ja Basil Wolverton.
Numero jonka itse olin ostanut oli Mad Special 32 Fall 1980, The Nostalgic Mad #8
- Cover - #3 (Harvey Kurtzman)
- Poopeye! (Will Elder)
- Slow Motion! (Jack Davis )
- The Raven (Edgar Allan Poe / Will Elder)
- V-Vampires! (Wally Wood)
- Gasoline Valley! (Will Elder)
Muiden tarkempi sisältö selvinnee parhaiten osoitteesta: http://www.madcoversite.com/allthumbs2.html#specials
(Fall 1981 löytyi myös hyllystä, ei tosin liitettä, mutta muuten kiinnostava)
-
www.rwkustannus.fi aloitti vuoden alusta ja omistaa myös MADin julkaisuoikeudet. Mitäs hyvää MADia olisi toiveissa, kirjataan tänne jos niitä vaikka huomioidaan :) Italian RW:n sivuilta löytyy ainakin jotain supersankariparodiakokoelmia.
-
Näkisin mielekkäänä ja kokeilun arvoisena suomennella ensi alkuun vuosien saatossa missaamaamme silppua, joka ei ole vanhennut eikä liikaa USA:n kulttuuriin sidoksissa. Fundalini Pages- ja Strip Club -osastoilta löytyisi paljon herkkua, joka kiinnostaisi nyyppäreitäkin.
-
Weird Al Yankovic toimi vierailevana päätoimittajana (http://www.comicbookresources.com/article/weird-al-yankovic-talks-his-mad-magazine-dream-come-true?utm_campaign=weird-al-yankovic-talks-his-mad-magazine-dream-come-true&utm_medium=email&utm_source=breaking_bulletin) uusimmassa(?) Madin numerossa ( #533). Liekö kauheen weird siltikään...
Timo
-
Weird Alin sarjakuvitutettu haastattelu (http://www.biography.com/news/weird-al-mad-magazine-interview?utm_source=TWITTER&utm_medium=post&utm_campaign=Celebrity) MADin päätoimittajuuden tiimoilta.
-
Mustanaamio ja Tarzan (eli Fantamen ja Farzan) ovat kohdanneet ruotsalaisessa MADissä 9/1964 (http://www.harnby.com/Seriesida/Fantomen/Fantamen.htm). Juttu on ruotsalaista alkuperää. Mukana oli monia muitakin sarjakuvasankareita. Tietääkö joku onko tätä nähty suomeksi?
-
Mustanaamio ja Tarzan (eli Fantamen ja Farzan) ovat kohdanneet ruotsalaisessa MADissä 9/1964 (http://www.harnby.com/Seriesida/Fantomen/Fantamen.htm). Juttu on ruotsalaista alkuperää. Mukana oli monia muitakin sarjakuvasankareita. Tietääkö joku onko tätä nähty suomeksi?
Sarjan yläosa. (http://4.bp.blogspot.com/-8a3Ddkjgi9I/T0Ol4botAxI/AAAAAAAAsAQ/PPK5wP8z_iE/s1600/Worst-From-Mad-%25234-Tarzan_Ph.jpg)
Ja alaosa.
(http://4.bp.blogspot.com/-UZyaSoJ4XHM/T0OmDZvVUNI/AAAAAAAAsAc/_jW36kn2xhA/s1600/Worst-from-Mad-%25234-Katzenjam.jpg)
Peräisin tästä blogista (http://allthingsger.blogspot.fi/2012/02/parody-to-end-all-parodies-tuesday.html), jonka kirjoittaja onkin pannut
merkille, että kaksi alinta riviä ovat George Woodbridgen piirtämiä.
Muistelisin että alin ruutu on myös Kaukoranta-Kemppisessä?
-
Kiitokset. Luulin sarjaa ruotsalaiseksi, koska täällä (http://www.harnby.com/Seriesida/Fantomen/parodier.htm) annetaan sen yhteydessä ruotsalainen nimi E. Lagerwall. Tarzan-rivi puuttui näemmä tuosta ruotsiksi, mutta se löytyy muualta netistä.
Katkelma on saatettu nähdä Kaukoranta-Kemppisessä, mutta onko koko sarja julkaistu suomalaisessa MADissä?
-
Katkelma on saatettu nähdä Kaukoranta-Kemppisessä, mutta onko koko sarja julkaistu suomalaisessa MADissä?
Jaa-a, ken tietää. Luetteloja ei 1970-luvun suomi-Madista
taida olla, ja käsittääkseni lehti on myös vaikeasti kerättävissä
kattavaksi kokoelmaksi.
-
Luin aikoinaan kaikki Suomen Madit ja spesiaalit ennen myyntiä/vaihtoa enkä kyllä mielestäni nähnyt niissä tuota.
-
MAD on ajan hermolla: aikuisten värityskirja (http://www.newsarama.com/28682-preview-mad-539.html).
"Black and just pulled over" on aika naseva.
-
No, Espanjassa ilmestyi v1975 "Locuras" nimellä
(http://www.globalmad.com/wp/wp-content/uploads/wppa/2825.jpg?ver=1)
Alusta asti Gainesin tarkoitus on ollut lisensioida
Mad-nimellä ulkomaille, mutta ennenvanhaan saatettiin
vähän irroitellakin..
-
Olisiko "loco" sitten ollut liian negatiivinen nimi lehdelle, mutta "locuras" on aika vaisu nimi, geneeriselle huumorijulkaisulle sopiva "hullutuksia".
Tätä nykyä sanaa käytetään, kun tokaistaan: "Alä puhu tyhmiä."
Saattavat nuo sanojen merkitykset ja sävy vuosien mittaan tietysti muuttua paljonkin.
-
Eräitä murheviestejä voi huoletta julkaista useammassakin keskustelussa. :(
Jack Davis, Founding "MAD Magazine" Cartoonist, Has Passed Away
http://www.comicbookresources.com/article/jack-davis-founding-mad-magazine-cartoonist-has-passed-away
http://www.madmagazine.com/blog/2016/07/27/mad-remembers-jack-davis-artist
-
Koska minulla riittää tuota aikaa ihan omiin pöhköihin juttuihin, niin toteutinpa yhden idean, joka oli hautunut päässäni jo pitkään. Luon täydellisen luettelon Suomalainen MAD -lehdessä vuosina 1970-72 julkaistusta materiaalista ja yritän vielä mahdollisuuksien mukaan kaivaa esille tiedot sarjisten ja muiden juttujen alkuperäisistä nimistä sekä MAD-julkaisuista, joissa ne on alunperin nähty.
Koko luetteloa voi ihailla omilla kotisivuillani. Merkkirajoituksen vuoksi jaoin sen kolmeen osaan, kukin vuosikerta pääsi omalle sivulleen.
Vuosikerta 1970 (http://aaltotie.ucoz.com/index/suomalainen_mad_1970_1972_sisaltokartoitus/0-520)
Vuosikerta 1971 (http://aaltotie.ucoz.com/index/suomalainen_mad_1970_1972_sisaltokartoitus_osa_2/0-521)
Vuosikerta 1972 (http://aaltotie.ucoz.com/index/suomalainen_mad_1970_1972_sisaltokartoitus_osa_3/0-522)
Eihän tuo läheskään valmis ole, tietoja puuttuu paljon ja luetteloa on muokkailtava vielä luettavampaan muotoon. Mutta voihan tuota jo silmäillä.
-
Juu, nakuparodia Walt Kellyn Pogosta on korvattu todella surkeasti piirretyllä 91:an Karlssonilla. Emmehän me suomalaiset 70-luvun alussa olleet kai ikinä Pogosta kuulleetkaan.
Ja kun tarkkaan silmäilee näitä Suomalaisia MADeja, niin huomaa kyllä mistä kielestä kaikki lehdet on käännetty. Siellä täällä näkyy kuviin vahingossa jääneitä svedudetaljeja... ja numeron 9/1970 joulukorttijutussa on suuri osa valokuvista korvattu ruotsalaisilla, jotta lopputulokseen on saatu enemmän kotoisen pohjoismaista väriä kaikkien Helvetin Enkeleiden, Ku Klux Klanin ja Liberacen sijasta. Tosin alunperin kolmisivuista juttua on innostuttu venyttämään vielä yhdellä sivulla.
-
Numerossa 5/1970 olevassa samantyylisessä sarjisparodiassa "Yksilöllistä sarjatuotantoa" on myös Pogo-strippi korvattu - tällä kertaa Seppo Lindqvistillä, joka on piirtänyt Kekkosen.
-
Onkohan tuo 3/1970 kansikuvan tekijä tosiaan Hasse Blad? Kun on se Hasselblad-kamera. Vai onko näin hauska yhteensattuma?
Timo
-
Onkohan tuo 3/1970 kansikuvan tekijä tosiaan Hasse Blad? Kun on se Hasselblad-kamera. Vai onko näin hauska yhteensattuma?
Timo
Jaa? En tiedä, ei tuossa kannessa muuta signeeraukseen viittaavaa ole. Tai onhan se oikea signeeraus voinut jäädä tekstiruudun alle.
-
Löysin netistä alkuperäisen ruotsalaiskannenkin. Sama tekstiruutu siinäkin on.
-
Tosi hienoo settiä Clavia Z! Mielettömän hieno piirtäjäkaarti. Lindqvistiäkin on tosi paljon, noista saisi hienon kokooman! Yksi kansikin ja kolme takakantta, jos oikein laskin. Onks tää Bowen joku ruotsalaistaiteilja vai?
Entäs sitten 1/71: Sarja nimeltä Pirskatti! Jäinpä pärettä paitsi. Eikö löydy tekijää. Laita näytettä tänne niin tutkitaan olisko tuttu. :)
-
Entäs sitten 1/71: Sarja nimeltä Pirskatti! Jäinpä pärettä paitsi. Eikö löydy tekijää. Laita näytettä tänne niin tutkitaan olisko tuttu. :)
:) Eipä ole sen valokuvan ottajaa mainittu tuossa mainoksessa.
Piirtäjistä minua kiinnostaa tuo Fimbul, joka on selvästi noita ruotsalaisia hänkin. Hänen tyylinsä muistuttaa erehdyttävästi Paul Coker Jr:a. Kiinnostaisi tietää, oliko miehessä itsessäänkin yhdennäköisyyttä Cokeriin.
Vakavammin puhuen, eniten tässä Suomalaisessa MADissa harmittaa se, ettei siinä ole enemmän leffa- ja TV-"satiireja". Niitä joku kirjepalstallakin toivoi. Vaan minkäs Williamsin toimitus mahtoi, jos Ruotsin MADissakaan ei niitä sen enempää ollut?
-
Vuonna 2018 MAD on samanaikaisesti sekä ajankohtainen että täysin kelkasta pudonnut. Näinkin voi käydä.
https://amp.thedailybeast.com/mad-magazine-taught-us-to-laugh-but-now-we-laugh-at-it?__twitter_impression=true
-
Sarjahan oli kooste kauhuleffojen kliseistä, ja se tehtiin selväksi itse sarjassakin. Oltiin vaan totuttu parodiohin jotka olivat aina yhtä ja samaa leffaa käsitteleviä.
Goreinta Jack Davisia sitten EC-aikojen.
Satutko muistamaan tai muistaisiko joku missä numerossa/julkaisuss tuo julkaistiin? Näistä MADin parhaista kooste tekisi terää, en panisi pahakseni myöskään näkkäreitä. Taitaa olla kylläkin sellaisten toteutuminen toiveunta.
-
En muista kuin että Suomen MADin alkutaipaleella se oli. Itse olin tuolloin kauhuvideoiden suurkuluttaja, ja iski todella nauruhermoon.
Samoin, tuli harrastettua bootleg skeneä kun videolaki saksi vuokraamoleffat piloille. MADin videolaki- ja kauhuspesiaalit iski kyllä aina.
-
Videosensuuria vastustava väkivaltainen Mad-spesiaali saa isot propsit (eli kaikki kiitos epäilemättä The Metsäselle), koska "Videovuokraamon oppaassa" namecheckattiin Lucio Fulcin New York Ripper.
-
Hurraa taittelutehtävien ja nokkelien vastausten mestari Al Jaffeelle! Täytti eilen 13.3. peräti 97 vuotta. Edelleen aktiivinen MAD-man!
-
Löytyihän se pähkäilyn jälkeen kokonaan netistä englanniksi.
http://andeverythingelsetoo.blogspot.fi/2015/10/the-ultimate-horror-movie-arbor-day.html
Alkuperäisjulkaisu on MAD # 227 (1981)
Jutun viimeisessä ruudussa ohjaaja Gore Gruesome (Suomen MADissa hän taisi olla Väinö Veripalttu) ilmoittaa seuraavan kauhuleffansa nimeksi Ground Hog Day. Aika hupaisa yksityiskohta - samanniminen elokuvahan lähti valloittamaan maailmaa kaksitoista vuotta tuon MAD-pläjäyksen jälkeen! Kovin kauhupainotteinen se ei kylläkään ole.
https://en.wikipedia.org/wiki/Groundhog_Day_(film) (https://en.wikipedia.org/wiki/Groundhog_Day_(film))
Siitä on jo vuosikymmeniä, kun muuton yhteydessä tai kaljarahan puutteessa vein kaikki 80-luvulla hankkimani Suomen MADit divariin. Ja sitä olen jälkeenpäin harmitellut. Olisi joskus mielenkiintoista tutkia miten jenkki-MADin kaikkia viittauksia Yhdysvaltain yhteiskuntaan ja kulttuuriin "muokattiin" suomalaista lukijakuntaa ajatellen. Tuon kauhuleffajutun nimihän on Arbor Day, ja sen nimistä päivää on USA:ssa vietetty 1800-luvulta alkaen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Arbor_Day
Oliko tuolloin Suomessa kukaan kuullut puunistutuspäivästä? Kun juttu julkaistiin Suomen MADissä (6/1983), sen otsikkona / filmin nimenä oli Sunnuntai. Ei kai nimi sinänsä sarjaa pahentanut, mutta ei myöskään selitä miksi nuo Jack Davisin mimmit päättivät lähteä metsään istuttamaan puuntaimia.
Onko kenelläkään tallessa Suomen MAD 5/1983 (lehti jossa on Don Martinin palomiehet kansikuvassa)? Siinä on julkaistu Stan Hartin ja George Woodbridgen juttu The Model Majority Manual joka oli ilmestynyt USA:ssa vuotta aikaisemmin (MAD # 230 April '82). Sarja oli melko rienaava satiiri juuri noina vuosina voimissaan olleesta Moral Majoritysta ja sen arvomaailmasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Moral_Majority
Juttu aiheutti varsinaisen palautetulvan MAD Magazinelle. Muistan että lehti julkaisi aimo kasan lukijain leperryksiä, sekä kiitoskirjeitä että erittäin sapekkaita kommentteja.
Suomessa ei ollut tuolloin (eikä toivottavasti ole nytkään) mitään Moral Majorityyn verrattavaa. Periamerikkalaisuudestaan huolimatta juttu julkaistiin kuitenkin Suomen MADissä otsikolla Hiljaisen [sic! ]enemmistön keskeistä sanastoa. Minulla ei ole käännöksestä minkäänlaista muistikuvaa. Mahtoikohan moni suomalainen lukija edes ymmärtää mille sarjassa irvailtiin?
-
Tukkijätkiä vai taiteilijoita? Wallace Wood ja Reed Crandall silloin joskus.
-
Al Jaffee täytti toissapäivänä vaatimattomat 98 vuotta (https://www.madmagazine.com/blog/2019/03/13/a-special-98th-birthday-fold-in-for-al-jaffee), ja sen kunniaksi MAD julkaisi taittelutehtävän.
(https://www.madmagazine.com/sites/default/files/imce/2019/03-MAR/MA_JAFFEE%20FOLD%20IN_5c8930656c65d6.83676016.png)
-
Minua on aina huvittanut 40 vuotta MAD:ia julkaisseen William M. Gainesin vuosittaiset MAD-retket ympäri maailmaa. Tarkoituksena oli saada henkilökunta tuntemaan yhteenkuuluvuutta MAD-perheeseen. Esimerkiksi ajatus ensimmäisestä matkasta v.1960 diktaattori "Papa Doc" Duvalierin rautaisella kädellä hallitsemaan Haitiin kutkuttaa mielikuvitusta. Gaines oli saanut selville, että Haitissa oli ollut peräti yksi MAD-lehden tilaaja ja niin koko porukka pyyhälsi viidellä Jeepillä tämän kotiovelle taivuttelemaan kaveria uusimaan tilauksensa. Heh, minkä muun lehden toimitus tekisi tuollaisen tempun.
https://www.madmagazine.com/blog/2012/12/13/totally-mad-excerpt-what-were-the-mad-trips
-
Nyt on aihetta olla murheissaan.
MAD Magazine ei lähtenyt liikkeelle uudelleenkäynnistykselläkään. Huippuvuosien miljoonalukemista sataantuhanteen kappaleeseen syöksynyt levikki ei riitä kustantajalle.
Uutta materiaalia sisältävät uus-Madit päättyvät numeroon #10. Sen jälkeen luvassa on kierrätettyjä juttuja sisältäviä lehtiä sopimuksellisen tilauskauden päättymiseen asti. Sitten ei enää, sitten se on loppu.
MAD Spesiaaleja varmasti tulee maailman tappiin, mutta lehteä ei enää kannata kioskista etsiä. Vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella pilalehdet ovat turhia.
-
Joo, samaan uutiseen törmäsin eilen iltayöllä. No, Mad ei ollut kummoinen enää vuosiin vuosiin. Vaihtoehtoisten faktojen maailmassa tarvittaisiin rätväkämpiä lehtiä. Tosin paperilta lue kohta kukaan enää mitään.
Timo
-
Nyt on aihetta olla murheissaan.
MAD Magazine ei lähtenyt liikkeelle uudelleenkäynnistykselläkään. Huippuvuosien miljoonalukemista sataantuhanteen kappaleeseen syöksynyt levikki ei riitä kustantajalle.
Uutta materiaalia sisältävät uus-Madit päättyvät numeroon #10. Sen jälkeen luvassa on kierrätettyjä juttuja sisältäviä lehtiä sopimuksellisen tilauskauden päättymiseen asti. Sitten ei enää, sitten se on loppu.
MAD Spesiaaleja varmasti tulee maailman tappiin, mutta lehteä ei enää kannata kioskista etsiä. Vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella pilalehdet ovat turhia.
Mad Magazine to cease publication of new material
https://www.bbc.com/news/world-us-canada-48865342
Huumorilehti Mad lopettaa uuden materiaalin tekemisen 67 vuoden jälkeen
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006163291.html
-
Ei tule ikävä, Mad oli huono vuosikausia ja tylsä. Aika ajoi ohitse jo 1980-luvulla ja jo ennen sitä.
-
Joskus 70/80-luvun vaihteessa luin ja muistan yhden tarinan jossa oli tämä airplane-hupileffan pilotti, se harmaatukkainen heppu, oli 60-luvulla niissä hupi-vakoilusarjoissa. Näkyjään Peter Graves. Muistan ajatelleeni lukiessa että tämähän on ihan älykästä huumoria, muistelisin että olisi ollut englanninkielinen versio.
https://www.jpost.com/Diaspora/Lovers-of-Jewish-humor-will-mourn-closing-of-Yiddish-infused-Mad-Magazine-594598 (https://www.jpost.com/Diaspora/Lovers-of-Jewish-humor-will-mourn-closing-of-Yiddish-infused-Mad-Magazine-594598)
-
^Parasta oli juuri nuo tv- ja elokuvaparodiat, nekin sakkasivat viime vuosina, mutta monta hyvää oli.
-
Just ne TV- ja elokuvaparodiat (tai satiirit, kuten itse niitä virheellisesti nimittivät) olivat jo 80-luvulla väsähtänyttä höpöä. Muistuttivat ajankohtaisuudellaan enempi uutuusleffojen mainospuffausta, jotka oli vaan naamioitu parodioiksi, jotka olivat aivan liian kilttejä ja mukahauskoja. (sitä miettii elokuva- ja kustannusyhtiöiden kytköksiä - "laittakaas nyt tästä leffasta parodiaa lehteen, kun se kohta tulee ensi-iltaan")
Timo
-
Al Jaffee hermoilee työpaikkansa puolesta.
-
Joskus kauan, kauan sitten Suomessa ilmestyi sarjakuvallisia pilalehtiä...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4973.0;attach=40312;image)
-
Sodat ja epidemiat ovat raivonneet, kansakuntia kadonnut, mutta Al Jaffee piirtää edelleen MADin taittelutehtäviä. Tänään Jaffee 99 vuotta! Huraa!
-
Jaffeeta on reprint-MADissa uusintoina. Sergiotakin on. Muut ovat lähinnä väri-MADin aikaista kamaa ja niissä esiintyy yleensä Donald Trump.
No, jos Jaffee itse sanoo piirtävänsä edelleen niin se on pääasia.
-
Ikävää kuulla, etteivät enää julkaise uutta matskua. RIP :(
-
Sodat ja epidemiat ovat raivonneet, kansakuntia kadonnut, mutta Al Jaffee piirtää edelleen MADin taittelutehtäviä. Tänään Jaffee 99 vuotta! Huraa!
Jaffeeta on reprint-MADissa uusintoina. Sergiotakin on. Muut ovat lähinnä väri-MADin aikaista kamaa ja niissä esiintyy yleensä Donald Trump.
Kaikesta huolimatta Jaffee pääsee tuplasti miehen ikään maaliskuun 13. päivänä, ja juhlajärjestelyistä vastaava Sam Viviano lähetti jo viime kuussa tällaisen kutsun:
https://www.jasonchatfield.com/blog/al-jaffee-is-turning-100-in-march (https://www.jasonchatfield.com/blog/al-jaffee-is-turning-100-in-march)
Next month. Al Jaffee, dean of MAD’s Usual Gang of Idiots, will observe his 100th birthday. Yes, Al Jaffee, creator of the Fold-In, “Snappy Answers to Stupid Questions,” and more insane inventions than you can count, will be 100 years old on March 13.
In normal times, we’d throw a huge party for Al, and invite all fifty billion of his closest friends to attend. Unfortunately, this is not a normal year and that sort of mass mingling is not permitted. Still, I think Al should know how many people love and admire him and would like to celebrate this special event. To that end, I am inviting everyone to make, buy or steal a card wishing Al a Happy 100th Birthday.
Of course, it would not be prudent of me to post Al’s address on social media (Mr. Putin, can you read this?), so I have set up a post office box specifically for this purpose. I won’t post it just yet (I’m still working out the details), but I figured I should give everybody time to start putting something together. I will post complete instructions on February 12, a little more than one month before the big day, so watch this space.
Remember, Al’s birthday is on Saturday, March 13, and you’ll want to mail your greetings at least a week before that. I’ll gather up all the cards and tributes and half-assed attempts at Fold-Ins that come in and deliver what I hope to be an enormous bag of birthday cheer to Al on his big day.
By all means, share this post. Spread the word. Make this the best 100th birthday celebration Al’s ever had!
Osoite löytyy linkistä.
Tervehdyksiä voi myös lähettää tänne:
https://www.madcoversite.com/jaffee100.html (https://www.madcoversite.com/jaffee100.html)
https://twitter.com/jaffee100 (https://twitter.com/jaffee100)
Tässä on muuten Johnny Sampsonin - The Last Idiot Standing! - ture haastattelu.
https://www.chicagoreader.com/chicago/johnny-sampson-mad-magazine-al-jaffee/Content?oid=86892012&media=AMP+HTML (https://www.chicagoreader.com/chicago/johnny-sampson-mad-magazine-al-jaffee/Content?oid=86892012&media=AMP+HTML)
-
Nyt on mestari päässyt kypsään ikään. Seuraavaa kymmentä kohti reippain mielin.
-
Lähdön tultua Jacobsin Frankin
ei voi kuin vollottaa miksi hänkin! :(
https://en.wikipedia.org/wiki/Frank_Jacobs
https://www.cbr.com/mad-writer-frank-jacobs-obituary/
-
Onko kellään Suomen Mad -lehteä 4/1991 (kannessa New Kids on the Block -yhtye)?
Tähän liittyy sellainen tarina, että jossain lehdessä oli "kampanjajulisteita menneisyydestä", yksi niistä oli "adoptoi pieni hunni" ja kuvituksena varsin kiukkuisen näköinen lapsukainen, katsoimme velipojan kanssa sitä, pikkusiskoamme, jälleen julkaisua ja jälleen pikkusiskoamme, ja olimme vakuuttuneita siitä, että joo, meille on täällä taloudessa pieni hunni, ja tämä nimitys sitten jäi käyttöön, joipa siskoni ala-asteen opettaja käytti sitä.
...mutta olen hukannut kyseisen julkaisun johonkin ja haluisin varmistuksen, että se oli tosiaan tämä lehti ennen kuin yritän ostaa sen jostain.
-
Paul Coker poistui joukostamme heinäkuun 23. päivänä. 93 vuotta mittarissa.
https://www.tomrichmond.com/paul-coker-jr-1929-2022/29/07/2022/ (https://www.tomrichmond.com/paul-coker-jr-1929-2022/29/07/2022/)
https://www.stripspeciaalzaak.be/stripnieuws/paul-coker-93-overleden (https://www.stripspeciaalzaak.be/stripnieuws/paul-coker-93-overleden)
-
Löytyisikö Kvaakista MAD-keräilijää / asiantuntijaa joka voisi auttaa meitä vahvistamaan/selvittämään Wallace Woodin kuvittamia MAD-juttuja?
-
102-vuotias Al Jaffee sai vihdoin valmiiksi MAD-elämänsä suuren taittotehtävän, ja lähti antamaan napakoita vastauksia Pyhän Petterin tyhmille uteluille. Vai kuka siellä tuonpuoleisessa oikein niitä juutalaisia tentittää?
https://www.npr.org/2023/04/10/1169162240/mad-magazine-cartoonist-al-jaffee-obituary
https://www.vulture.com/article/al-jaffee-dies-102.html
https://www.rollingstone.com/culture/culture-news/al-jaffe-mad-magazine-cartoonist-fold-in-dead-obit-1234712555/
-
Onkohan Suomen Madissä olut koskaan Star Wars -spesiaalia? Löysin sellaisen englanninkielisen version paikallisesta divarista. Se on vuodelta 1996, ja siinä on mukaelmat kolmesta ensimmäisestä Star Wars -leffasta. Viihdyttävä pläjäys, mutta kivempi olisi suomiversio omistaa, jos sellainen on.
-
En tiedä spesiaalista, mutta Tähtien sota on numerossa 4/85, Jedin paluu 1/84 ja Imperiumin vastaisku Suomen KinoMadissa 1984 .
-
Kaikki madit aikoinaan omistaneena sanoisin että ei ole tähtien sota spesiaalia julkaistu suomessa.
-
Ok. Kiitos vastauksista. Tossa spesiaalissa on neljäntenä isona juttuna Star Wars -musikaali, joka menee ainakin suurimaksi osaksi ohi, kun valtaosa siinä käytettävistä biiseistä on ihan uppo-outoja. Varmaan se olisi ollut suomentajalle haastava rasti.
-
En tiedä spesiaalista, mutta Tähtien sota on numerossa 4/85, 4 .
Oliko tämä Tähteiden Sotta?