Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot => : Naula 23.11.2003 klo 15:12:07
-
Yritän tehä omakustannetta ja mietin että voisko sitä myyä netissä kun ei oikein jaksa tienpenkalla seistä pakkasessa :P.
-
Yritän tehä omakustannetta ja mietin että voisko sitä myyä netissä kun ei oikein jaksa tienpenkalla seistä pakkasessa :P.
Miksi ei voisi. Muista lisätä hintaan postikulut, jos lähetät sarjiksesi sitten postitse. Näin kait se toimii ainakin pienessä mittakaavassa. Isommassa bisneksessä taitaa sitten ruveta verojakin maksamaan... Että saa sitten eläkettä vanhuksena.
-
Olisi mukava kuulla kokemuksianne lehtien myymisestä netin kautta. Montako olette saaneet menemään? Tämähän on tunnetusti pienkustantajalle tuskan paikka, junailipa sitä sitten miten hyvänsä.
-
Meneekö omakustanteista veroa? Ja jos menee niin kuinka paljon?
-
Olisi mukava kuulla kokemuksianne lehtien myymisestä netin kautta. Montako olette saaneet menemään?
Postitse ja netin (kotisivuni) kautta myin taannoista Pilapaloja-koostettani ihan muutamia kappaleita. Alle tai vähän päälle kymmenen tahi jotain. Ilman kirjastojen ja Akateemisen kirjakaupan ostoja laihaksi olisi myynti jäänyt. Sarjisfestareilla meni myös aika mukavasti.
Lehti on nyt kuitenkin loppu (painos 250 kpl, v. 2001)
Timo
-
Kyl se vaan taitaa olla niin, et saa tosissaan breikata ja markkinakoneiston pyöräyttää käyntiin, jos meinaa enemmän saada myytyä. Muuten tämä touhu on tällaista pikkunäpertelyä. Mikä on ihan jees sekin - harrastuksena.
-
Netin kautta myymiseen auttanee, jos sarjaa voi myös lukea samalta sivulta. Omia loikkarialbumeita (http://www.loikanvuoksi.com/albumi.shtml) voisi olla mennyt ehkä vajaat pari sataa nettitilauksina. Who knows.
-
Tuo Juhan saavutus on aika huikea. Siis suhteessa siihen mitä muita julkaisuja menee. Eihän se työmäärään tai nähtyyn vaivaan sitten taas ole varmaan mikään turhan iso.
Veroa maksetaan voitosta. Jos liiketoiminta on pientä, ei näitä kannata miettiä. Pelko siitä, että saisi edes omansa pois on usein turhaa sekin. Jonkinlaista kirjanpitoa suosittelen silti harrastettavaksi, siitä on mukava katsella mitä on mennyt minnekin ja mihin hintaan.
-
Kirjanpitoa on pikkusen hankala pitää jossain festareilla (sarjis- tai musa-) kun toisessa kädessä on kassi täynnä lehtiä ja toisessa tuoppi, taskussa kilisee epämääräinen kasa kolikoita* ja päässä suhisee ;D
*Ennen eurouudistusta taskussa oli "kymppimössöä".
Timo
-
Missä painatatte omakustaanteenne? Haluaisin vastaisuuden varalle tietää... ::)
-
Kätevintä on kysellä oman paikkakunnan pikku painoista hintoja ja semmosta. Eli jättää tarjouspyyntö. Siinä pitää mainita ainakin lehden koko, sivumäärä ja painosmäärä. Ettäs paljonkos tämmönen mahtas maksaa. Erikseen maksaa vielä, jos paino joutuu kokoamaan lehden esim. irrallisista sivuista. Eli jos onnistuu tekemään painovalmista, niin hyvä. Tästäkin löytyy tarkkaa infoa tuolta Suomen sarjakuvaseuran Kupla-akatemiasta.
Timo
-
Itsehän en edes painata noita. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin albumit ovat vain nidottuja laservärikopioita.
Laserkopiotekniikkakin on kehittynyt jo niin paljon, ettei nelivärikopiota erota juuri painetusta, paitsi pintamateriaalin kiiltojen perusteella (musta ja tummat sävyt kiiltävät voimakkaammin, kun sivua tarkastelee valoa vasten jyrkässä kulmassa). Lisäksi huonona puolena on se, että kopiovehkeet eivät pysty tekemään jälkeä ihan sivun reunaan asti, jolloin sivun suunnittelussa täytyy huomioida tämä seikka ja jättää osa reunasta valkoiseksi.
(Tai siis tarkennetaan, että eihän painossakaan reunaan asti paineta, vaan isommalle paperille leikkuurajan yli leikkuuvaran verran ja sitten sivu leikataan muotoonsa. No enivei:)
Kopiotekniikassa on tosin se hyvä puoli, ettei tarvitse ottaa mitään isoa painosta kerralla, vaan kopiotalo tekee julkaisuja tilausten mukaan. Tämä pienentää huomattavasti riskiä siitä, että epäonnistuneet julkaisut jäisivätkin sitten hyllyyn homehtumaan. Toisaalta kustannukset jäävät sitten suuremmilla määrillä ja pidemmällä aikavälillä ehkä korkeammiksi, eikä laatukaan ihan vastaa painettua kuitenkaan.
Kiinnostaisi kyllä tietää, missä painoissa painatatte tuotteenne? Itse olen aina kuvitellut, että painot eivät pysty järkevään ja kilpailukykyiseen hintaan monistamoihin verrattuina ennen kuin tuommosesta A4-albumista ottaisi vähintään jonkun 2000 kappaleen painoksen.
Onko siis jotain pieniä painoja, joissa kannattaa ottaa jopa muutaman sadan painoksiakin? Mikä tällöin jää yksittäisen albumin hinnaksi (jos ajatellaan vaikka nelivärikansin + n. 40 mustavalkeaa sisäsivua A4-koossa)?
-
Tarkoitatko, Juha, ihan oikeaa lasertulostinta vai digipainoa?
Mitä tulee painosmäärien kannattavuuteen, niin digipainolla kannattaa tehdä painokset tonne tuhanteen kappaleeseen saakka ja siitä eteen päin sitten ihan painoon. Ja nyt puhutaan siis kertarysäyksistä.
Halvimmalla pääsee tietenkin, kun etsii jostakin jonkun, joka voisi ottaa kopioita kopiokoneella.
-
Tarkoitatko, Juha, ihan oikeaa lasertulostinta vai digipainoa?
Eikö digipainon ja lasertulostimen raja ole melko häilyvä?
Itse asiassa kyse on kai ihan perinteisestä laservärikopiokoneesta - mutta semmoisesta mallista, jolla on hintaa melkein kaziljoona euroa. Kyllä se melkoisen painovastaavaa jälkeä näyttää tekevän.
-
Häilyvähän se taitaa olla. Samalla ideallahan ne kuitenkin toimii.
Nykyisin jo kotilaaserillakin (tulostin) on suht halpaa.
Mutta jos laadusta puhutaan, niin painokone päihittää digipainon ja laaserin mennen tullen. Toisaalta digipainossa jälki on tasaisempaa kun taas painossa (varsinkin pienessä offset -painossa) painajan touhut vaikuttavat paljon.
-
Itellä menee noita Shockeja yleensä jotain 20-30 netin kautta, mutta ne nyt on niitä jotka ostaisi ne muutenkin. Ite oon ruvennut käyttämään Turun digipainoa... Suhteellisen halvalla saa.
-
Puhutte offsetin ja laserin/xeroxkopioinnin eroista. Värilliset (esim. kannet) taitaa jo selkeesti olla edullisempia diginä. Niissä juuri pienten painosten (lue satoja kpl) suhteellinen hintaero tulee näkyviin. Offsetin kannattavuusraja on (mv:na) tosiaan jossain 500kpl:n paikkeilla. Tämä riippuu painosta. Toisaalta paino laskee automaattisesti hinnan sen halvemman metodin kautta. Tilaajan tehtäväksi jää miettiä painosmäärä.
Projekteista joissa olen ollut osallisena, niin Ruuhkalukemisto (350kpl, v. 2001), Sarjari(400-500kpl) kuin Zippojen värikannetkin (350kpl, v. 1991) on painettu offsetilla. Muinaisina aikoina jopa 50-150kpl:n painokset lehdistä tehtiin offsetilla. Tuo kun oli siihen aikaan se kannattavuusraja. Tuolloin käytettiin pienissä offset-koneissa ns. paperimastereita peltien sijasta, mikä vaikutti hintaan (ja painojälkeen).
Nykyään olen havainnut, että valitsemalla sopivan huokoisen paperin voi digin kiiltäävää jälkeä hieman hillitä - siis jos ei tykkää siitä kiillosta. Mutta kyllä neliväritöissä (tai kaksi) edelleen offsetin ja digin välillä on ihan selkeä ero siinä fiiliksessä. Offset alkaa mennä joi vähän retroiluksi. Mut mie kyl silti tykkään, että se sopii joka paikkaan. Värillisen digiprintin pinta murtuu tosi helposti (kärsii siis fyysisesti käpälöitäessä). Se väri kun on siinä pinnassa, eikä huokosissa, sano.
-
Tuossa Reima sanoi Offsetin/digin rajaksi 500 ja minä sanoin aiemmin 1000. Molemmat lienevät oikein (se todellinen luku pyörinee noiden välissä). Ja toi 1000 on lähinnä noin 100 -sivuisten töiden raja (Offsetissahan tuollaiseen tulee jo mukava määrä peltejä). Sen sijaan jos osaa oikein sumplia, niin omakustanteen saa ihan painossakin painettua suht halvalla. Esim. 16 -sivuinen A5 -läpyskä tarvii pienessä offsetissa vain kaksi painopeltiä, vähän isommassa menee jo varmaan se 24 -sivuinenkin.
Ja painossahan se suurin menoerä on tuo painon valmistelu (pellit yms.). Meillä kävi koulussa Gummeruksen mies esitelmöimässä ja antoi hyvän esimerkin: Digipainossa tommosen 100 -sivusen kirjan painattaa samalla hinnalla, kun offsetissa on vasta saatu valmiit painolevyt.
Mutta digipainon etu on tuo, minkä Juhakin jo sanoi, eli ei tarvi lähtee heti painattamaan isoa painosta.
-
Entäs sitten alan oppilaitoksissa oppilastyönä teettäminen? Täällä meillä ainakin on painolabrassa joku Xeroxin hillittömän kokoinen vehje, uusi vieläpä. Oletan että se on juuri tuollainen digipaino vehje. Eikä ne muistaakseni mitään hirveää hintaa siitä pyydä. Mutta en sitten tiedä että tehdäänkö mitään ulkopuolisille kun en sillä puolella opiskele.
-
Kyllä luulisin, että ne tekee ulkopuolisillekin.
Täytyykin tänään illalla kysyä, miten tuolla Hervannassa ja minkälaisia hintoja. Siellä on siis muutama offset ja yksi digi.
-
Missä painatatte omakustaanteenne? Haluaisin vastaisuuden varalle tietää... ::)
Aattelin tehä ihan skannerilla ja tulostimella :P.
Ei rahat riitä painamiseen :-[
-
Noh älä häpeä eivät ne riitä minullakaan :-[ Onko sinulla sitten kaksipuolinen tulostin vai kuinka aioit asian hoitaa???
-
Onko sulla käytössä mustesuihkutulostin vai lasertulostin? Jos mustesuihku, niin kannattaa ihan suosiolla etsiä jostakin joku paikka, missä voit kopioida tai tulostaa laserilla. Mustesuihkulla on niin kallista tulostaa, että sen yhteydessä ei voi sanoa, että ei rahat riitä painamiseen.
Lasertulostimella tulosteen hinta on paperin kanssa vajaa 10 senttiä, mustesuihkulla hinta on varmaan ainakin kymmenkertainen.
-
Mitäs ne laaserit nykyjään maksaa...?
-
Toi mun mustavalkolaaser maksoi Superstoressa 199e (uusimmassa mainoslehtisessä näytti olevan 210e).
Eli tohon kahensadan pintaan saa jo ihan kotikäyttöön sopivan.
-
Toi mun mustavalkolaaser maksoi Superstoressa 199e (uusimmassa mainoslehtisessä näytti olevan 210e).
Eli tohon kahensadan pintaan saa jo ihan kotikäyttöön sopivan.
Tattis... ei oo sit hinnalla pilattu.
-
Noh älä häpeä eivät ne riitä minullakaan :-[ Onko sinulla sitten kaksipuolinen tulostin vai kuinka aioit asian hoitaa???
tulostan paperin, laitan sen toisinpäin sisään ja tulostan uudestaan ;D (siis sivun toisen puolen)
Tosin en tiedä miten onnistuu, en oo kokeillu käytännössä... :P
-
Noh älä häpeä eivät ne riitä minullakaan :-[ Onko sinulla sitten kaksipuolinen tulostin vai kuinka aioit asian hoitaa???
tulostan paperin, laitan sen toisinpäin sisään ja tulostan uudestaan ;D (siis sivun toisen puolen)
Tosin en tiedä miten onnistuu, en oo kokeillu käytännössä... :P
Aika hyvä idea mutta voiko paperin tulostaa toisen kerran vaikka siinä olisi jo mustetta?! Tuo idea pitäisi lähettää niksipirkkaan ;D
-
Noh älä häpeä eivät ne riitä minullakaan :-[ Onko sinulla sitten kaksipuolinen tulostin vai kuinka aioit asian hoitaa???
tulostan paperin, laitan sen toisinpäin sisään ja tulostan uudestaan ;D (siis sivun toisen puolen)
Tosin en tiedä miten onnistuu, en oo kokeillu käytännössä... :P
Aika hyvä idea mutta voiko paperin tulostaa toisen kerran vaikka siinä olisi jo mustetta?! Tuo idea pitäisi lähettää niksipirkkaan ;D
mikäs siinä kun käännät paperin toisin päin ja niksipirkkaa ei ole nyt julkaistu pitkään aikaan Pirkka lehdessä.
-
Hehheh... Itse asiassa en ole niksipirkkaa oikeasti ikinä lukenutkaan... Olen vain kuullut äidiltäni, sillä ainakun sarjakuvissani on jokin hauska idea (kerran tuhannessa vuodessa eli... seuraavan kerran vuonna 2103!) niin hän sanoo "tuo pitäisi lähettää niksipirkkaan" ;)
-
Kysäisin tuossa meidän painolabran projekti-insinööriltä hintoja, ja että tekevätkökään.
Jonkin verran kuulemma on tehty yhteistyökumppaneille, mitä ikinä se tarkoittaakaan.
hinnoista paninamisen osalta
- mv 16 s. A5 = 4xA4 = 0,40 euroa/kpl
- värillinen16 s. A5 = 4xA4 = 1,60 euroa/kpl
ALV 0 %
Ei tuo nyt niin hirveältä kuulosta toi hinta.
-
olisikohan tuo halvempaa jos menisi vaikka johonkin Ammattikoulun painoviestinnän oppilaiden/opettajien puheille?
-
Tjaa-a. Kyllähän sielläkin koneen käyttö maksaa. En usko että tuossa hinnassa on juurikaan hintaa. Mutta eri asia on sitten se että tekevätkö ulkopuolisille. Ainahan kannattaa kysyä.
-
mielenkiintoista tietoa painamisesta. kiitos.
kysyisin vielä että kannattaako ruveta sellaista 100-sivuista juttua tekemään lainkaan väreissä jos (ja luultavasti kun) sen joutuu itse kustantamaan?
olen itsekin nähnyt niitä digipainotuotteita ja siinä tosiaan saattaa olla se vaara että väri ei kestä käpälöintiä. myös liika kiilto haittaa.
onko siis niin, että kannattaa tehdä väreissä vain jos olet varma että löydät kustantajan?
-
Kyllä toi 100 sivua väreissä tulee niin kalliiksi että ellet ole sen verran varakas että rahojen kiinnittäminen (kenties) tuottamattomaan projektiin ei haittaa, niin ei kannata. :(
Mutta ainahan voi väsätä mitä haluaa.
Timo
-
Väreissä tekeminen ei sinänsä haittaa, vaikka kunnon kustantajaa ei löytyisikään. Usein väritetyt työt muuntuvat aika helposti harmaasävyiksi ja näyttää vielä ihan kivalta.
Mutta pääsääntöisesti varmaan kannattaa aina lähteä ensikädessä tekemään mustavalkoista, kun kuitenkin suuri osa (suomalaisesta varsinkin) sarjakuvasta julkaistaan mustavalkoisena. Eli mustavalkoisen työn on todennäköisesti helpompi päästä läpi kustantajalla.
Tosin laatu vaikuttaa.
Värillisyys ei kuitenkaan digipainossa tuo lisäkustannuksia niin kuin perinteisessä painossa, jossa mukaan tulee taas ne painopellit (=värillisessä nelinkertainen määrä).
Esim. äkkiä laskettuna tuo Panun antama hinta tuo 100 -sivuiselle värijulkaisulle hintaa 6,25 e + tietenkin nidonta. Eli ei paha, mutta kyllä se vähän kirpaisee, kun 100 kpl maksaa jo reilut 600.
-
Onko kukaan ajatellu kirjan painamista Lasipalatsin Omakirja-palvelussa? Normaalikirjojahan ainakin siellä saa tehtyä ja samalla koneellä käsittääkseni tehdään myös Kirja Kerrallaan-kaupan kirjat ja siinä yhteydessä on sarjakuviakin tehty.
Saa tehtyä kohtuu kokoisia määriä ja esimerkiksi tuollaisen satasivuisen saisi hintaan 432€/50kpl. Loput hinnat löytyvä tuolta sivulta markkinointi-linkin takaa.
Omakirja (http://kirja.lasipalatsi.fi/omakirja/index.html)
Kirja Kerrallaan (http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ohje.html)
-
kysymyksiä/vastauksia osiossa kysytään 10 M ylittymisestä. Jos se on kirjatiedoston maksimikoko, ei sillä mitään satasivuista nelivärisarjaa tehdä, ei mustavalkoistakaan. Mistään tuolta ei tosin saa selvää tietoa onko tuo 10 M nyt ylin sallittu koko.
Timo
-
Olettaisin että se on maksimikoko lähetettäessä aineisto sähköpostilla.
Esim. jos sen toimittaa cd:llä en ainakaan näin äkkiseltään keksi mitään syytä miksi pitäisi olla jokin raja.
Mutta ei voi tietää, ellei joku sitä kysy.
-
Saa tehtyä kohtuu kokoisia määriä ja esimerkiksi tuollaisen satasivuisen saisi hintaan 432e/50kpl. Loput hinnat löytyvä tuolta sivulta markkinointi-linkin takaa.
No jos tuossa on kyse mv-kirjasta, niin hinta on aika valtava.
Esim. täällä Tampereella digipainossa (Domuksessa?) 100 -sivuisen sarjakuva-alpparin saa valmiiksi asti vähän yli 3000 eurolla 500 kpl. Tuon kirjakerrallaan -jutskan (vai mikä se oli) hinta nousee jo yli neljän tonnin.
Gummeruksella digipainossa (Saarijärvellä) 300 kpl painos 120 -sivuisesta maksaa alle 3000e, jos materiaalin toimittaa painovalmiina.
-
Gummeruksella digipainossa (Saarijärvellä) 300 kpl painos 120 -sivuisesta maksaa alle 3000e, jos materiaalin toimittaa painovalmiina.
Mitä tarkoittaa painovalmiina? Millaisessa muodossa se pitää toimittaa?
-
Yleensä se tarkoittaa valmista taittoa taitto-ohjelmalla (InDesign, PageMaker tai Quark) tai pdf -tiedostona (mukaan ehdottomasti kaikki fontit yms. mitä on käytetty). Eli että voivat painossa suoraan ajaa työn koneeseen.
Myös valmiit sivut käy, jolloin ne kuvataan/skannataan, mutta luulisin, että siitä tulee sitten pieni käsittelymaksu.
-
Yleensä se tarkoittaa valmista taittoa taitto-ohjelmalla (InDesign, PageMaker tai Quark) tai pdf -tiedostona (mukaan ehdottomasti kaikki fontit yms. mitä on käytetty). Eli että voivat painossa suoraan ajaa työn koneeseen.
Myös valmiit sivut käy, jolloin ne kuvataan/skannataan, mutta luulisin, että siitä tulee sitten pieni käsittelymaksu.
Juuh eli siinä meni mun haaveet, että joskus tekisin sarjakuvaa..
-
Juuh eli siinä meni mun haaveet, että joskus tekisin sarjakuvaa..
Miksi? Eihän tuo hankalalta kuulosta.
-
No ei se tuollakaan nouse kuin n.3500:n euroon. Ja tuossa hinnastossa on hinnat vain korkeimmillaan 200 kappaleen painoksille. Olettaisin että isompi erä on vielä edullisempi.
Mutta, Minkälaisesta hinnasta puhutaan noissa mainitsemissasi paikoissa jos haluaakin tehdä vain sen 20 kappaleen painoksen? Onko mahdollistakaan?
-
Kuulostaapas. Mä oon aatellu, että mä otan ne sivut mukaan missä on niitä töherryksiä, menen painoon ja ne tekee siitä hienon lehden. Mutta ei se sitten kai niin toimikaan.. :)
-
onko siis niin, että kannattaa tehdä väreissä vain jos olet varma että löydät kustantajan?
On, eikä riitäkään. Suomen markkinoilla ei tavalliselle sarjakuva-albumille saada aikaan väripainatukselle tarvittavaa myyntiä sitten millään, ellei kyseessä oo sarjakuvakentän ulkopuolelta yleisöään kalastava "kahvipöytäkirja" kuten Naisen kanssa tai Julia Vuoren kirjat. Tai ellei kyseessä ole paikkansa vakiinnuttanut kaikkien lempisarjakuva kuten Mämmilä - ja sittenkin kituutetaan.
Ainoa järkevä mahdollisuus on yhteispainatus, joten sun pitää olla varma, että löydät kustantajan vähintään kahdesta, mieluummin kolmesta maasta yhtäaikaa. Väripainatus maksaa kumminkin sellaisen uuden henkilöauton hinnan verran enemmän.
Hiukan voit säästää, jos sarjat on alunperin julkaistu nelivärisinä lehdessä, ja sulla on niistä valmiiksi erotellut filmit. Kallista se on silti. Kyllä sarjakuvantekijää naurattaa, kun on saanut lehtitalon päätoimittajan lupaamaan julkaista värialbarin. Hähä, viimeinen kuitti kotiin, Vesku ja Artsi.
;-)
Ja muuten, nuorille ja innokkaille tiedoksi: painovalmis ei tarkoita mitään ohjelmaa sinänsä, vaan kyseessä on käsitelty tiedosto, joka menee sellaisenaan koneeseen. Homman oppii käymällä läpi ammattikorkeakoulun tai Taideteollisen korkeakoulun graafikko-, painaja- ja painopinnavalmistajalinjat. Yleensä keskimäärin nelivuotisia ovat. Innokkaan amatöörin tekemiä tiedostoja ei mikään paino halua, vaan siinä tapauksessa otetaan paljon mieluummin yksiväriset paperioriginaalit (musta ja puhekuplien tekstaus) ja värit toisella arkilla.
Eli ei syytä huoleen. Jatkakaa piirtämistä.
-
Kuulostaapas. Mä oon aatellu, että mä otan ne sivut mukaan missä on niitä töherryksiä, menen painoon ja ne tekee siitä hienon lehden. Mutta ei se sitten kai niin toimikaan.. :)
Kyllä tuo Eppu ainakin mustavalkoisena noinkin onnistuu. Formaatti vain selville ja saksimaan ja liimaamaan. Iso osa painoista kyllä tekee julkaisun paperioriginaaleistakin - voi toki joissain paikoissa aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta jos jaksaa kierrättää tarjouspyyntöä muutamalla painolla niin sopiva ratkaisu löytyy. Kunnon saksitaitto sitä paitsi pesee lämmöllään mennentullen keskiverron insinööritaiton. Toki jos pyrkimys on virheettömään lopputulokseen, taitto-ohjelma ja näkemys siitä mitä on tekemässä on tarpeen.
Eikös Mannisen Pekka tehnyt Sarjaria ihan viime vuosiin saksitaitolla? Vai tekeekö kenties vieläkin?
-
Yksi lisäys tuohon digi vai offset-keskusteluun: kirjakaupanmyyjäystäväni keroi seikan jota ei moni tule het ajatelleeksi. Nimittäin valokopiossa ja myös laserkopiossa (=digi) tulostusväri tosiaan jää paperin pintaan eikä painu kuituihin (näin varsinkin kiiltävää sileää paperia käytettäessä). Sitten kun aikaa kuluu kymmenen/iä vuosia, väri rapisee paperin pinnasta pois ja pintaan ei jää jälkeäkään. Offsetilla nimittäin jää ainakin urat, pellin jättämät painanteet. Niistä voi tulevaisuuden tutkija restauroida vielä tekstiä. Jotenkin näin hän sen selitti.
Samankaltainen säilyvyysongelmahan on toki paperilaaduissakin, happoinen paperi tuhoutuu itsekseen ajan myötä, kellastuu ja haurastuu niin ettei kestä käsittelyä.
Mutta tämä nyt on sellaista painoteknistä hifistelyä. Ensimmäistä omaa lättyä tekeville voi sanoa vaan että siitä vaan reippaasti tekemään! Siitä se alkaa! Ja sarjakuvaseuran arkistoon kappaleet muistoksi jälkipolville, pienlehdet ovat arvokasta ajankuvaa. Osoite löytyy www.kupla.net:istä.
-
Kivi:
>>painovalmis ei tarkoita mitään ohjelmaa sinänsä, vaan kyseessä on käsitelty tiedosto, joka menee sellaisenaan koneeseen. Homman oppii käymällä läpi ammattikorkeakoulun tai Taideteollisen korkeakoulun graafikko-, painaja- ja painopinnavalmistajalinjat. Yleensä keskimäärin nelivuotisia ovat. Innokkaan amatöörin tekemiä tiedostoja ei mikään paino halua, <<
No ei se ny noin hurjaa ole. Monilla painoilla on selkeät (ja toisilla vähemmän) ohjeet painomateriaalin toimittamisesta esim, kotisivuillaan. Perusmustavalkotaittoa esmes pagemakerilla oppii kuka vaan tekemään jo muutamassa kuukaudessa vaikka ammattikorkean iltakurssilla tai vastaavalla jos semmoisia paikkakunnalla on. (Ja opaskirjojakin on.) Eikä sitä sen kummempaa suomalaisissa sarjakuvahommissa tarvitakaan. Hyvin ovat kelvanneet vaikka mulla on vaan 1,5 -vuotinen koulutus iltakoulussa. ;D
Roju:
>>Offsetilla nimittäin jää ainakin urat, pellin jättämät painanteet. Niistä voi tulevaisuuden tutkija restauroida vielä tekstiä. <<
<turhaa nipotusta>
Offsetissa pelti ei kosketa paperia lainkaan
</turhaa nipotusta>
Ja kyllä mun mielestä painoihin kelpaa vielä täysin paperioriginaalit. Ne vaan skannataan lisämaksusta.
Kyllä niille kelpaa ihan mikä vaan kun maksusta sovitaan.
Mutta mitä isompi paino, sitä tarkempia ja ikävämpiä näissä asioissa ovat.
Timo
-
Kommenttia vähän kaikkeen. Keräilkää haluamanne:
-Painoalaa voi opiskella myös ammattikoulussa ja selviää kolmella vuodella. Ja nykyään ei enää ole painopinnanvalmistajalinjoja, vaan ulkoasun toteuttajia. Painajat taitavat olla jotain painotuote assistentteja tms.
-Digipainossa tosiaan jälki on siinä pinnassa ja pidemmän päälle se voi (varsinkin värillisissä) alkaa rapisemaan. Eikä digipainossa tehdyt värityöt hirveän kauniilta näytäkään.
Nykyään paperina käytetään suht hapotonta, joten sen suhteen ei tarvi pahemmin huolehtia.
-Jos ihan painosysteemit kuulostavat monimutkaisilta ja vaikeilta, niin aloittaa voi helposti vaikka kopiokoneella (itse tein reilu 13 vuotta sitten ekat omakustanteeni koulun kopiokoneella). Ja sellaisella hinnatkaan ei huimaa päätä eikä tarvi heti kättelyssä ottaa isoa painosta.
-Kyllä Gummeruskin varmaan painaa ihan pieniä painoksia (no tämä esittelijä, Saarijärven painon myyntipäällikkö tai jotain, sanoi, että olivat just painaneet digillä yhdelle asiakkaalle pari (!!) kappaletta jotakin kirjaa esittelytarkoitukseen. Sitäkin siis myöhemmin oli tarkoitus ottaa lisää) mutta tosiaan hinta saattaa olla sitten isompi kappaletta kohden. Paitsi ei välttämättä digipainossa, jossa kustannukset pysyy suht samana eikä "vähene" kuten offsetissa (=pieni painos on suhteellisesti kalliimpi kuin isompi, koska pellit yms. alkutöiden kustannukset jakaantuu useammalle kappaleelle).
- Nykyään taitaa jo työväenopistoissakin olla mm. Pagemaker -kursseja.
-Painot tietenkin hyväksyy paperioriginaaleja ja ne siellä sitten skannataan tai kuvataan (jos vielä sattuu olemaan kamera).
Ja vielä jos kiinnostaa niin tänään päästiin ekaa kertaa painamaan. Pienellä GTO:lla.
-
Juuh, luin siis koko ketjun, mutta sanokaapahan suoraan (kun tuossa toisessa ketjussa ehdoteltiin) että paljonko maksaa mv-A3 sivu ja kun niitataan niin tuloksena on B5-koko, jos anotaan että tuossa B5-koossa olisi vaikkapa about 30 sivua niin paljonko se tekee (sovitaan että painos on 50)...
-
A3:sta ei tule B5-kokoista ellei painaja sitä leikkaa siihen kokoon, ja se lisää pikkuisen kustannuksia. A3:sta tulee taittamalla A4.
Noin pieni painos ei paljon maksa. Mutta parhaiten ja tarkasti tuon saa tietää kun kysyy painosta tai kopiolaitoksesta. Sähköpostia voi noillekin lähetellä.
Timo
-
Syksyllä kyselin sarjakuvakurssin lehteä varten hintoja parista paikasta. Sata kaksipuoleista A-neloskopiota mustavalkoisena maksoi paikkakunnan pikkupainossa 25 euroa, kaupungissa pikkasen enemmän. Värillisenä hinta oli moninkertainen yli sata euroa. Yhdelle mustavalkoiselle A5 16-sivuiselle lipareelle tulee painatuskustannuksia 50 senttiä . Kun eurolla myy niin saa jo voittoakin. Pesämuna seuraavaa isompaa painosta varten. Kannet voi värittää yritteliäs tekijä vaikka käsin.
Pari kappaletta lupaan tuohon hintaan lunastaa.
Holle
-
Syksyllä kyselin sarjakuvakurssin lehteä varten hintoja parista paikasta. Sata kaksipuoleista A-neloskopiota mustavalkoisena maksoi paikkakunnan pikkupainossa 25 euroa, kaupungissa pikkasen enemmän
Siis 0,25e/kpl?
Huhhuh, nyt on kyllä kopiofirmasi muuttanut suoraan markat euroiksi.
Tuohon hintaan suosittelen ostamaan Yliopiston kopiokortin (kyllä, niitä saa ostaa kuka vain, myydään yliopiston kirjamyymälöissä kampusalueilla) ja kysymään opiskelijoilta, missä on mukavin ja paraskuntoisin kopiokone.
Tuossa syntyy paitsi (saattaa olla jopa 5/6, yliopistohinnat eivät ole paljoa yli omakustannehinnan) säästöä, myös se hauska juttu, että ainakin Helsingin Yliopiston joissain kopiokoneissa A3 ja A4 olivat samanhintaisia.
Sen sijaan sillä Kansalaisopistolla, jossa käyn nykyään luennoimassa, on kans muutettu pennihinnat eurohinnoiksi juuri Hollen mainitsemalla tavalla. Eli mikä tahansa oppilaitos ei kelpaa.
Disclaimer: en tiedä, onko Yliopiston hintoja korotettu sitten viime näkemän. Muutin pois kaupungista yli 3 vuotta sitten.
PS. Tässä linkkivinkki omakustantajille:
http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1d/index.html (http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1d/index.html)
-
Sen verran puhuin läpiä että tarkoitin A3-kokoa. Muuten en kyllä osannut pitää hintaa pahana. Itselleni tulee joka tapauksessa huomattavasti kalliimmaksi hakea monisteet yliopistolta vaikka olisivat ilmaisia.
Mutta jos noin halvalla saa monistettua niin siinäpä ei paljon hintaa omakustanteelle tule.
Oma hommani ratkesi siten että kunnalla oli kokeilussa uusi kone jolla sai suoltaa pari viikkoa kopioita ilmaiseksi joten sain muutaman siinä sivussa.
Mutta tämän oli tarkoitus olla hinta-arvio Leolle. meikäläisen hintojen mukaan 32 -sivuinen m/v B5 maksaisi yhden euron, jos pääsee kampukselle monistamaan, supistuisi hinta siitä viidennekseen. painosmäärällä ei tässä tapauksessa taida olla merkitystä. Mitä maksanee tuo kortti. Mitään suuria summia siihen ei kuitenkaan tarvi satsata.
Holle
-
meikäläisen hintojen mukaan 32 -sivuinen m/v B5 maksaisi yhden euron, jos pääsee kampukselle monistamaan, supistuisi hinta siitä viidennekseen.
Nyt en pysy kärryillä.
Tiedät kai, että A4 taitettuna on A5? B5 ja muut B-koot on ihan eri kokostandardia, jota saadaan raaka-arkeista ja leikataan muotoon?
Sanoit että 100:n erissä kaksipuolinen A4-arkki maksaa neljänneseuron kappale. Eurolla niitä saa 4. Nämä kun taitetaan, syntyy 16 A5-koon sivua. Tätä ei kerrota kahdella, vaikka Leo tahtoikin vain 50 lehteä, tässähän on jo 200 kopioajoa.
Eiks niin?
-
Sorgen.
Jotta menisi oikein sekavaksi niin en tosiaan tarkoittanut B5, vaan A5 , tuo B5 tarttui Leon viestistä jossa hän niittasi A3 > B5. Asiaa tuntematta sekoitin nuo. No, tulipahan käytyä tarkastamassa eurooppalaiset paperikoot.
Hinta-arvio ei siitä mihinkään muutu. Kun neljä A3:sta taitetaan
kokoon A5 tulee siitä 32 sivua.
Meniköhän vieläkään oikein.
Holle
-
olevan A3 kokoa, mutta LEIKATTU B5 kokoon
Lehti siis painetaan A3 arkeille, jotka taitetaan keskeltä. Näin taitettuna on A4-kokoinen lärpäke, jonka kolmelta sivulta leikataan hiivatin isolla masiinaleikkurilla ylimääräiset pois ja lopputulos on lehti jonka koko on B5 (Aku Ankan ja kaikkien tavallisten sarjakuvalehtien kokoinen).
Timo
-
Kun neljä A3:sta taitetaan
kokoon A5 tulee siitä 32 sivua.
Selvä, ymmärrän.
Taiton kannalta voi olla hyvinkin hauskan näköistä tuo, että lopputulos on leikkuuvaran (bleedin) verran A5-kokoa pienempi.
Ja ei, euro ei todellakaan ole paha. 2 euroa on jo, sitä kun ei ihan mistä tahansa lehdestä makseta, vaan "12 mummon" hintaan vaaditaan jo laatua.
Muotoonleikkauksen idea on paitsi siisteys, myös se, että silloin voidaan painaa väriä sivun laitaan asti, jos tahdotaan.
-
Jep jep. Yksinkertasen mustavalkolehden takia ei todellakaan kannata painopaikkoihin turvautua. Tässä meikäläisen vinkkejä omakustantamiseen.
Kysykää vanhemmiltanne, töissäkäyviltä ystäviltänne tai keltä hyvänsä tarpeeksi läheiseltä taholta onko heillä töissään (tai missään) kopiokonetta. Omanki opiskelu- tahi duunipaikan tilanne kannattaa tarkistaa. Nuoriso- tai kulttuuritoimistot saattavat myös olla hyvin auliita avustamaan pienimuotoisia kultturitekoja. Sit vaan röyhkeästi kysymään jotta saako sillä valokopiokoneella ottaa muutaman kopion ja jää vaikka yötä myöten kopsailemaan mikäli suurempaa painosta kaipailee.
Kannattaa olla tarkkana koneen kunnon kanssa. Lähes offset-tasoista jälkeä tulee jos kopiokone vain on kunnossa. Mustan kuuluu olla mustaa ja valkoisen valkoista. Minkäänlaista harmaata ei saisi kopioihin tulla ja ero mustan sekä valkoisen välillä kuuluu olla ehyt ynnä partaveitsen terävä. Jälkeen pystyy hiukkasen itsekin vaikuttamaan. Koneen ohessa on yleensä ohjekirjanen josta voi katsoa putsausohjeita ja mustejauhoa tulee säiliöissä luonnollisesti olla enemmän kuin muutama hitunen. Säätäkää tummuusaste mieleiseksenne itse älkääkä luottako koneen automaattisäätöön.
Sitä ohjekirjasta kannattaa muutenki vilkuilla jos on epävarma osaamisestaan. Jos koneella saa kakspuoleisia kopioita ja lajittelun, sen parempi, mut ilmanki pärjää. Sitä oppii nopeasti laittamaan toiselta puolelta kopioidut arkit takas koneeseen niin päin että toinen puoli todellakin kopioituu toiselle puolelle ja oikeinpäin. Antakaa arkkien vain jähtyä kunnolla ennenkuin tähän ryhdytte niin vältytte ylenmääräisiltä tukoksilta tai ryttyisiltä papereilta.
Sit kotiin kasailemaan ja nitomaan arkeista maailman hienoimpia lehtiä. Nauttikaa vastakopioitujen tuotostenne tuoksusta ja kiillosta. Nauttikaa viivojenne puhtaudesta ja kauneudesta. Sitä hetkeä ei moni asia tässä maailmassa voita.
Ihan lopuks vielä muistakaa että kun ootte ilmaseks saanu lehdet kopioitua, niistä on aika törkeetä kiskoa mitään riistohintoja. Pientä nimellistä korvausta toki voi vaivojensa palkkioksi pyytää mut pysykää kohtuuden rajoissa. Tai voihan sitä rikastumistakin yrittää mut melkosen tuhoontuomittua ja naurettavaa se minusta on.
-
linkkivinkki:
www.reddingk.com/img/reproguide.pdf
-
Moi!
Minun on lähes pakko osallistua tähän keskusteluun. Onko joukossa oikeasti ihmisiä jotka haluaisi tehdä omakustanteen? (esim 1-10 kpl) Minulla on digipainokone itselläni ja voisin ihan taiteen nimissä auttaa halukkaita eteenpäin. Lasken ns. omakustannehinnan teille niin ei luulisi hinnan olevan esteenä. Itse olen tehnyt usein niin että kannet on nelivärisiä ja kaikki muu mustavalkoisena. Olen suht kiireinen mutta koska luonteeni on hieman taiteilijaan vivahtava voisin mielelläni tehdä teille omakustanteita aina kun aika sallii. Onko kiinnostuneita asiasta?
Esimerkki sarjakuva
Määrä 10 kpl
Koko A5
Laajuus 16-sivua
Kannet 1/1
Sisus 1/1
Hinta 4,00 €
Hinta tarkoittaa että leikkaatte itse lehden muotoonsa. Tietysti postikulut lisätään hintaan.Ja toivottavasti tiedostot ovat niitä paljon puhuttuja painovalmiita...(edes kasassa pysyviä tiedostoja...=) )
Ilmoitelkaa jos on kiinnostusta asiaa kohtaan....=)
-
Eikös tuo neljä euroa ole aika järkyttävän iso hinta 16-sivuisesta mustavalkoisesta A5-lärpäkkeestä. Ei taida edes puolta olla tuosta monessa digipainossa kaksi kertaa isompi (sivumäärä) lehti ja jälkikäsittelykin on mukana. Itse asiassa tiedän paikkoja, missä saa tuon kokoisen lehden nelivärisenä puolella tuosta hinnasta (+jälkikäsittely).
Ilmeisesti kuitenkin lisäät ekstraa noin pieneen painosmäärään? Mitä tuo sama maksaisi esim. sadan kappaleen painoksena?
-
Eikös tuo neljä euroa ole aika järkyttävän iso hinta 16-sivuisesta mustavalkoisesta A5-lärpäkkeestä.
eikös se ollut kymmenestä kappaleesta , eli 40 senttiä/lehti ( 5 snt/A4 ? )
Samaa hintaluokkaa oli Helsingin Yliopiston korttikopiot takavuosina.
Mistä puheen ollen - Onko kukaan ajantasalla noiden Yliopiston kopioiden suhteen?
Vieläkö vanha korttisysteemi pyörii ?
-
eikös se ollut kymmenestä kappaleesta , eli 40 senttiä/lehti ( 5 snt/A4 ? )
Samaa hintaluokkaa oli Helsingin Yliopiston korttikopiot takavuosina.
Aivan. Ajattelin tuon pienessä päässäni väärinpäin eli että neljä euroa olisi ollut kappalehinta. Kokonaishintana se sen sijaan on ihan hyvä hinta, mikäli kyseessä on oikeasti digipainokone eikä vain kopiokone (merkkikoneissa kun yleensä on valmistajan puolelta tietty vakihinta/arkki (sisältää painojauheen ja huollon), minkä päälle tulee sitten vielä firman oma hinta).
Mutta unohtakaa aikaisempi viestini.
-
Oliko tuo siis neljä euroa kymmenestä 16 sivuisesta A5 lehdykästä?
(eikun tämä pitikin jo unohtaa...)
Itse olen hakemassa painoa 44 1/1 sivua + nelivärikannet B5 kokoiselle lehdykälle jossa olen jo päässyt alle neljän euron per lehti. Täytyy antaa pisteet siitä että kysyivät pitääkö tulla valmiiksi sarjakuvafestareille (ei tarvitse. Ei ehdi sikseen). Oma omakustanne taitaa olla liian iso juttu Taiteen ystävälle. No jos teen painossa niin saahan sentään joku tästä sitten ihan palkkaakin.
-
Kopioin tämän viestini tännekin:
Esim. digipainamisesta: Ankkalinnan Pamaus -fanzinea 300 kpl painos 44 s. B5 -koossa (ns. "ankka-koko") 300 euroa, eli 1 ekpl. Turun Yliopiston Digipaino.
Värikansilla hintaa varmaan tulee enemmän.
Timo
-
Ei paha, ei paha tuo Turun tarjous...
Kokemusta löytyy meikäläisellä nyt Lasipalatsin Kirja kerrallaan -systeemistä sekä Tampereen Cityoffsetista, jossa painatin gradut taannoin. Kirja kerrallaan'ssa tekijä on sidottu kolmeen valmiiseen kokoon sekä perusfontteihin, Cityoffsetissa taas oli rajaton liikkumavara. Cityoffset oli ehkä hivenen halvempi, kaikki riippuu tosin kappalemääristä, paperilaaduista ja sen sellaisista.
Kallistun Mansen puolelle tässä. Helsingin mallissa jouduin maksamaan etukäteen, oli laskussa eräpäivät ja kaikki, mutta kirjojen toimitus myöhästyi pari viikkoa sovitusta. Reilu meininki! Hintakaan ei ollut neuvoteltavissa, koska on hiukan junttia tinkiä, tiätsä. Tampereen päässä oli flexiibeliyttä, kirjat valmistuivat viikkoa ennen kuin olin odottanut, paketti sisälsi vielä kotiinkannon, tarvittaessa soiteltiin oikein puhelimella, ihmiseltä ihmiselle!!! Kuljetusfirman touhu tietenkin oli tuttua haistapaska-manjaanaa, mutta sehän ei ollut painon vika: joutui painotalon täti pyytelemään anteeksi muiden puolesta.
Mutta sitten: ***OTTAKAA_AINA_SE_KOEVEDOS!*** Tapaukseni ei ollut mikään maailmanloppu, mutta kyllä se aina korpeaa, kun ensin käyttää miljoona työtuntia hiomiseen, ja sitten joku ulkopuolinen koskee työhösi, seurauksena epätyydyttävä tulos. Painaja joutui pienentämään kannen selkämyksen fonttia, sillä seurauksella, että selkämys, juuri se ensimmäinen osa, jonka kirjasta näet, on päin persettä.
Kaikki pitää aina tehdä itse.
Mutta Offset oli muuten tosi jees. Siellä on kivoja tätejä, ja tiedostoista sai painoon kelpaavat PDF-versiot. Lisäksi pikkuhiomiset + tekstitiedoston sivunumeroinnin sai samaan hintaan, mikä ei ole vähän: oletteko koskaan tapelleet päiväkausia tekstinkäsittelyn sivunumeroinnin perseestäolevuuden kanssa?
-
Moi!
Minun on lähes pakko osallistua tähän keskusteluun. Onko joukossa oikeasti ihmisiä jotka haluaisi tehdä omakustanteen? (esim 1-10 kpl) Minulla on digipainokone itselläni ja voisin ihan taiteen nimissä auttaa halukkaita eteenpäin. Lasken ns. omakustannehinnan teille niin ei luulisi hinnan olevan esteenä. Itse olen tehnyt usein niin että kannet on nelivärisiä ja kaikki muu mustavalkoisena. Olen suht kiireinen mutta koska luonteeni on hieman taiteilijaan vivahtava voisin mielelläni tehdä teille omakustanteita aina kun aika sallii. Onko kiinnostuneita asiasta?
Esimerkki sarjakuva
Määrä 10 kpl
Koko A5
Laajuus 16-sivua
Kannet 1/1
Sisus 1/1
Hinta 4,00 €
Hinta tarkoittaa että leikkaatte itse lehden muotoonsa. Tietysti postikulut lisätään hintaan.Ja toivottavasti tiedostot ovat niitä paljon puhuttuja painovalmiita...(edes kasassa pysyviä tiedostoja...=) )
Ilmoitelkaa jos on kiinnostusta asiaa kohtaan....=)
Joo eli hinta on siis nimenomaan 10 kappaleelle, eli 0,40€ / kpl.
Ja kyseessä on oikea digikone ei kopiokone.:)
-
Muistakaapa sitten arvioida myös painosmäärän suuruus suhteessa myyntihintaan. Liian pieniä painoksiakaan ei kannata tehdä. Kun painosmäärä kasvaa, painokulut vähenevät. Tuommoinen 500 kpl on omasta mielestäni aika max. omakustanteelle, jos sitä muun työ ohessa kauppaatte. Pitäisi varmaan kvaakkiin perustaa joku "golden products" -tyylinen pyramidiliikeverkosto...
1 myyjä / julkaisija 500 kpl
myy itse 100 kpl, hankkii 2 myyjää, ottaa 30% välistä, myy näille 200 + 200,
2 myyjää hankkii yht. 4 myyjää, ottavat 20% välistä, myyvät 50+50+50+50
4 myyjää hankkii 8 myyjää, ottavat 10% välistä....
-
Muistakaapa sitten arvioida myös painosmäärän suuruus suhteessa myyntihintaan. Liian pieniä painoksiakaan ei kannata tehdä. Kun painosmäärä kasvaa, painokulut vähenevät.
Paitsi että digipainoa tämä ei hirveän paljon koske. Käytännössä digipainossa jokainen kappale maksaa saman verran. Eroa hintaan tuo siis lähinnä painajan palkka, joka on sidottu painoksen määrään (=pienempää painosta tulostaa vähemmän aikaa kuin isoa painosta).
-
Paitsi että digipainoa tämä ei hirveän paljon koske. Käytännössä digipainossa jokainen kappale maksaa saman verran. Eroa hintaan tuo siis lähinnä painajan palkka, joka on sidottu painoksen määrään (=pienempää painosta tulostaa vähemmän aikaa kuin isoa painosta).
Periaatteessa kyllä näin, mutta silti painoissa ON eroja. Suhteessa 500 kpl maksaa diginäkin vähemmän kuin 200. Tiedä sitten miksi. Tarjous kannattaa aina pyytää.
-
Periaatteessa kyllä näin, mutta silti painoissa ON eroja. Suhteessa 500 kpl maksaa diginäkin vähemmän kuin 200. Tiedä sitten miksi. Tarjous kannattaa aina pyytää.
Juu, eroja on ja onhan niillä toki muitakin kuluja kuin pelkkä painokoneen kulut. Yleensähän tosiaan monistamoissa ja digipainoissa taitaa olla porrastettu hinnasto. Eli yhden kopion hinta laskee, mitä isomman määrän kopioita ottaa. Ehkä siinä otetaan huomioon pieni määrä koevedoksia ja makkeleita tms.
-
Mielenkiintoinen threadi. Minä etsin painopaikkoja pelkästään netistä ja löysin vain kaksi, joista toinen oli tuo Kirja kerrallaan -juttu. Olisin teettämässä vähän päälle 120-sivuista albumia väh. 100 kappaleen painoksen (enemmänkin mikäli rahani riittävät), kauttaaltaan mustavalko ja koko olisi vaakatasossa oleva A5. Minulla olisi A4-kopioihin kykenevän kopiokoneen ja skannerin käyttöön mahdollisuus, mutta se olisi aika iso projekti ja milläs niin paksun kirjan sidot? Et nitomalla ainakaan.
Pitänee siis ottaa yhteyttä johonkin painoon, mielellään lähempänä kuin kauempana sijaitsevaan. Asun Mäntässä joka on melko lailla Tampereen ja Jyväskylän puolessavälissä. Täällä threadissa on mainittu muutama paino, mutta pitäisi kai tietää useampia että voisi vähän kilpailuttaa. Miten tuollaisia painofirmoja oikein etsitään? Missä ne ilmoittelevat itsestään?
Tietokoneen kanssa olen kohtuullisen näppärä, joten voisin varmaan säästää kuluja tekemällä pdf- tai muita tiedostoja. Onko mikään noista ohjelmista ilmainen? Entä kuinka paljon omien pdf-tiedostojen tekeminen kustannuksiin oikeastaan vaikuttaisi, esimerkiksi tässä minun projektissani?
-
Tampereen liepeillä on useampikin paino. Esim. Domus offset (http://www.domusoffset.fi), Gummeruksen paino, Cityoffset.
-
Cityoffsetin tarjouspyyntölomake:
http://www.cityoffset.fi/tarjous.htm
Timo
-
Itse olen tehnyt lehteni käsin missä on sairas työmäärä. Lehtiä on tosin mennyt viimeisen kuukauden aikana toista kymmentä mikä on verrattuna omasta mielestäni hyvin. http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=576
Tosin sen on vaatinut sitä että roudaan lehtiä mukanani koko ajan ja valmistan niitä monta tuntia viikossa. Siinä kärsii tosin muut työt + koulutehtävät.
On se kuitenkin hienoa ku saa tehdä sitä työtä mistä on haaveillu lapsesta saakka.
Nyt olen tehnyt muutaman lehden paikallista kirjakauppaa varten. Saas nähdä miten myy =)
Täältä saatte oman kappaleenne tilausohjeet:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5494.0